Toivakan kunta VT4 - ALUEEN OSAYLEISKAAVA VÄLILLÄ

Transcription

FCG Finnish Consulting Group Oy
Toivakan kunta
VT4 - ALUEEN OSAYLEISKAAVA VÄLILLÄ VIISARIMÄKI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
Kaavaselostus
669-C8995
Liittyy 16.1.2012 päivättyyn kaavakarttaan.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
16.1.2012
Sisällysluettelo
1
2
3
Tiivistelmä ............................................................................................................... 1
1.1
Kaavaprosessin vaiheet .................................................................................... 1
2007
1
2008
1
2009
1
2010
1
2011
1
1.2
Osayleiskaava ................................................................................................. 1
Lähtökohdat............................................................................................................. 2
2.1
Suunnittelualueen ominaisuudet ........................................................................ 2
Alueen yleiskuvaus .......................................................................................... 2
Luonnonympäristö ........................................................................................... 2
Rakennettu ympäristö ...................................................................................... 8
Tekninen huolto .............................................................................................. 8
Väestö, palvelut ja työpaikat ............................................................................. 9
Yhdyskuntarakenne ....................................................................................... 10
Virkistys....................................................................................................... 10
Liikenne 10
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset .......................................... 12
Ympäristönsuojelu- ja ympäristöhäiriöt ............................................................. 13
Maanomistus ................................................................................................ 13
2.2
Suunnittelutilanne ......................................................................................... 14
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet .......................................................... 14
Maakuntakaava ............................................................................................. 15
Vaihekaavat.................................................................................................. 17
Yleiskaava .................................................................................................... 19
Rantayleiskaava ............................................................................................ 20
Asemakaava ................................................................................................. 21
Tiesuunnitelmat ............................................................................................ 22
Rakennusjärjestys ......................................................................................... 24
Pohjakartta................................................................................................... 24
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja
lähdemateriaalista.............................................................................. 24
Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet ........................................................................ 25
3.1
Osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen suunnittelun tarve ............................ 25
3.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ..................................... 25
3.3
Osallistuminen ja yhteistyö ............................................................................. 25
Osalliset25
Vireille tulo ................................................................................................... 26
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ....................................................... 26
2007
26
2008
26
2009
26
2010
26
2011
26
Viranomaisyhteistyö....................................................................................... 26
3.4
Osayleiskaavan tavoitteet ............................................................................... 27
Yleiset tavoitteet ........................................................................................... 27
Kunnan tavoitteet .......................................................................................... 27
P:\Jyvaskyla\Kunnat\Toivakka\C8995_Oyk_vt4_Viisarinmäki-JklMlk\Suunnitelmat\Kaavaselostus\Kaavaselostus_v29.doc
I
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
II
16.1.2012
3.5
4
5
6
Osayleiskaavan vaihtoehdot ja niiden kuvaus .................................................... 30
Palaute toisesta kaavaluonnoksesta ................................................................. 33
Osayleiskaavaehdotuksen kuvaus.............................................................................. 35
4.1
Rakennuspaikkojen mitoitusperusteet ja - vyöhykkeet ........................................ 36
Mitoituspinta-alat .......................................................................................... 36
Mitoitusvyöhykkeet ........................................................................................ 36
Laskentatapa ................................................................................................ 37
Mitoitusperiaatteiden sitovuus ......................................................................... 38
Kaavan mitoitus ............................................................................................ 38
4.2
Muut alueet .................................................................................................. 39
4.3
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ...................................... 39
4.4
Yleiskaavan vaikutukset ................................................................................. 39
Liikenteelliset vaikutukset ............................................................................... 40
Ympäristölliset vaikutukset ............................................................................. 40
4.5
Ympäristön häiriötekijät.................................................................................. 44
4.6
Kaavamerkinnät ja -määräykset ...................................................................... 44
Osayleiskaavan toteutus .......................................................................................... 45
5.1
Toteuttaminen ja ajoitus................................................................................. 45
5.2
Osayleiskaavan oikeusvaikutteisuus ................................................................. 45
Liitteet .................................................................................................................. 46
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
1 (46)
TOIVAKAN KUNTA
VT4 - ALUEEN OSAYLEISKAAVA
1
TIIVISTELMÄ
1.1
Kaavaprosessin vaiheet
2007


7.5.2007 päätös kaavan laatimisesta (kv § 134) valtatie 4 varren osayleiskaavoituksen aloittamisesta.
11.9.2007 viranomaisneuvottelu
2008





23.1.2008 kuulutus vireille tulosta
23.1.2008 – 13.2.2008 OAS nähtävillä
OAS:sta 7 kirjallista mielipidettä
7.2.2008 yleisötilaisuus
2009




21.2. – 23.3.2009 osayleiskaavaluonnos I nähtävillä
Palautteena 4 viranomaiskommenttia ja 6 yksityistä mielipidettä
17.6.2009 työneuvottelu ympäristökeskuksessa
2.10. – 13.10.2009 luontoselvitysten täydennys
2010





11.12.2009 – 29.1.2010 maanomistajien kuuleminen kirjeitse
11.1.2010 kaavan laatijan vastaanotto kunnanvirastolla
4.10.2010 osayleiskaavaluonnos II:n esittely kunnanhallitukselle
09.11.2010 -09.12.2010 kaavaluonnos II nähtävillä
- 5 lausuntoa ja 16 mielipidettä
2011








1.2
10.2.2011 työneuvottelu ELY:ssä
29.6.2011 luontoselvityksen täydennys
1.8.2011 maisemaselvitys
29.8.2011 yleiskaavaehdotus hallituksessa
14.12.2011 kantatilaselvitystaulukko
15.12.2011 mitoituskartta
Osayleiskaava
Tehtävänä on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava Toivakan kuntaan valtatien 4 varrelle välille Viisarimäki – Jyväskylän kaupunki. Suunnittelualue rajautuu idässä Leppäveden rantaosayleiskaavaan (hyväksytty 13.8.2007, voimaantullut 1.7.2009).
Osayleiskaavalla voidaan suoraan myöntää rakennuslupia (enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen) AP - alueilla. Muilta osin alue
määrätään MRL 16 § mukaiseksi suunnittelutarvealueeksi. Kaava-alue sijoittuu keskeisten liikenneväylien varrelle, sisältää melualueita, sinne kohdistuu
rakentamispaineita sekä alueeseen kuuluu kulttuurimaisema-alue.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
2 (46)
Osayleiskaavan hyväksymisestä päättää Toivakan kunnanvaltuusto. Kaavaa
voidaan toteuttaa sen tultua lainvoimaiseksi.
2
LÄHTÖKOHDAT
2.1
Suunnittelualueen ominaisuudet
ALUEEN YLEISKUVAUS
Suunnittelualue sijaitsee Toivakan kunnan länsiosassa Vt 4:n (E75) varrella,
sen molemmin puolin. Etäisyys Toivakan keskustaan on 4 km ja Jyväskylään
20 - 30 km (suunnittelualueen pituus on 10 km). Alue rajautuu pohjoisessa
Jyväskylän kaupunkiin. Suunnittelualueen koko on 1 100 ha.
LUONNONYMPÄRISTÖ
Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvityksiä seuraavasti:
 Toivakan rantaosayleiskaavaan liittyen vuonna 1997 (Kaavatalo Oy), selvitys käsittelee suunnittelualueen itäreunaa
 Suomen luontotieto Oy 2004, luonto- ja liito-oravaselvityksiä valtatien 4
uuden tielinjauksen alueelle ja sen välittömään ympäristöön
 Timo Pylvänäinen 1. luonnosvaiheessa esitetyille rakentamisalueille vuonna
2009 (Liite 1).
 Timo Pylvänäinen, luontoselvityksen täydennys keväällä 2011
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
3 (46)
Maaperä
Kartta: Alueen maaperä (Paikkatietoikkuna)
Maaperä on pääosin moreenia lukuun ottamatta Viisarimäestä Toivakan kirkolle päin sijaitsevia alueita, joissa maaperä on hiekkaa. Paikoin on myös pienialaisia savikoita. Pieniä kallioalueita on useita, joista esim. Kuorekallio on
hieman Muinais-Päijänteen rannan yläpuolella (100m mpy). Näyttävimmät
louhikot sijaitsevat myös em. tasoa noudattaen.
Kasvillisuus
Alue käsittää vanhoja maanviljelys- ja asutusalueita ja niiden liepeitä. Kasvillisuus on keskimääräistä rehevämpää. Lehtoja ja lehtomaisia kankaita (OMT)
sekä tuoreita kankaita (MT) on huomattava osuus. Kuivaa kangasta (CT) on
laajempi alue vain Hokkalan AT-alueen (Viisarimäestä kirkolle päin) lounaiskulmassa.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
4 (46)
Kartta: Alueen pellot, kalliot, suot ja vesistöt (Paikkatietoikkuna)
Suot puuttuvat lähes kokonaan. Vain Korisevan alueella on kaksi suota, joista
kumpikaan ei ole luonnontilainen. Maaperän rehevyyden takia kuusikoiden
osuus on huomattava. Kuusikko on varjostanut aluskasvillisuutta monin paikoin. Leppäveden rantaan rajautuvilla alueilla koivu on pääpuulaji, mutta kyseisiä koivikoita on viime vuosina harvennettu voimakkaasti.
Maastonmuodot
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
5 (46)
Alueen topografia on suhteellisen kumpuileva, maisemaa hallitsevat Poukanmäki, Kytömäki ja Paasivuori. Suunnittelualueen etelärajalla on Kuivavuori.
Paasivuoren korkein kohta 166,8 m on 88 metriä Majalahden pintaa korkeammalla. Kuvassa on kaavaluonnoksen suunnittelualueen rajaus.
Kartta: Alueen topografia ja vesistöt (Paikkatietoikkuna)
Maisema
Tiesuunnittelun yhteydessä maiseman ominaispiirteitä on kartoitettu seuraavasti:
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
6 (46)
Baijerin laakso
Baijerin laaksoksi kutsutaan laaksoa Viisarimäen ja Rutalahden välillä. Laakso
on huomioitu maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaana maisemakokonaisuutena. (Viisarimäen – Rutalahden valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus, aluetunnus: MAO 090074).
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
7 (46)
Kuva: Ote taiteilija Pellervo Lukumiehen maalauksesta Baijerin laaksosta
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat näytteitä parhaiten säilyneistä ja tyypillisimmistä maaseudun kulttuurimaisemista. Suunniteltaessa
alueiden maankäyttöä on huolehdittava siitä, että ei vaurioiteta vakiintunutta
maisemakuvaa.
Kuva: Marjo Kaisko
Arvokkaaksi luontokohteeksi suunnittelualueella on todettu myös Pohjoonlahden perukkaan laskeva mutkauomainen puro ympäröivine kosteikkoineen.
Täällä on havaittu uhanalaisen keltahiipijäperhosen (Carterocephalus palaemon) lisääntymisalue. Samoille alueille keskittyvät havainnot eräistä silmälläpidettävistä (Sh) putkilokasveista. Nämä lajit ovat vuorenaluslehdoissa
esiintyvä haisukurjenpolvi (Geranium robertianum), hitaasti jokiuomissa kasvava jokileinikki (Ranunculus linqua) sekä ravinteisen lähdevaikutteisten kosteikkojen lehtopalsami (Impatiens noli-tangere).
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
8 (46)
Carterocephalus palaemon
Geranium robertianum
Ranunculus linqua
Impatiens noli-tangere
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ
Alue on haja-asutusaluetta. Tiiviimpiä rakennusryhmiä on Viisarimäen, Majalammen ja Pitkäniemen kohdilla. Alla olevassa kartassa on esitetty vakituiset
asunnot punaisin pistein ja vapaa-ajan asunnot vihrein kolmioin.
Kuva: Tiedot vesihuollon kehittämissuunnitelmasta 2004
TEKNINEN HUOLTO
Alueella toimivat tällä hetkellä Oravasaaren, Satulakiven, Rutalahden ja Viisarimäen vesiosuuskunnat. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tehty Suunnittelukeskuksen Jyväskylän toimistolla vuonna 2004. Alueella sijaitsevat vesijohtolinjat kattavat pääosan rakennetuista alueista.
Kuva: Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2004
Alueen pohjoisrajalla Jyväskylän Energia Oy:n omistuksessa olevan Oravasaaren - Ilmopohjan viemärin runkolinja on kooltaan vain 63 millimetriä. Verkkoon ei voi enää liittyä.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
9 (46)
VÄESTÖ, PALVELUT JA TYÖPAIKAT
Alueella asuu vakituisesti toista sataa ihmistä1. Toivakan asukasluku on tällä
hetkellä 2 400 ja kasvaa vuosittain 10 – 20 hengellä. Toivakan työssäkäyvistä
puolet työskentelee omassa kunnassa. Vuonna 2005 327 henkilöä kävi töissä
Jyväskylässä. Vastaavasti Jyväskylästä kävi Toivakassa töissä 98 henkilöä.
Kuva: Työssäkäynnin määrä 2005 (lähde: Jyväskylän seudun liikennetutkimus
2009)
Suunnittelualueella on muutamia yksityisiä palvelun tuottajia kuten kehystämö, galleria, kenttäsahuri, parturi-kampaaja, kivituotteiden vähittäismyyntipiste, kylä- ja mökkitalkkari, mansikkatila, maansiirtoyrittäjä, rakennusasiantuntija, rakennuspalvelu- ja korjausurakoitsija, taidemaalari sekä traktoriurakoitsijoita.
Lähimmät julkiset palvelut ovat Toivakan sekä Vaajakosken / Jyväskylän keskustaajamissa.
1
Alueen kaikille maanomistajille osoitettuja kirjeitä oli yhteensä 250 kpl, asuntokunnan keskikoko suomessa on tilastokeskuksen mukaan 2,09 hlöä = 522.
Suunnittelualueella on olevia asuntoja n. 60 kpl  = 125 hlöä.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
10 (46)
Kuva: Kirkonkylän palveluiden saavutettavuutta kuvaava kartta (Kunnan
maankäytön strategia 2030)
YHDYSKUNTARAKENNE
Suunnittelualue sijaitsee haja-asutusalueella, Jyväskylän ja Toivakan yhdistävän valtatien 4 varrella.
Kuva: Yhdyskuntarakennetta. Suunnittelualueen rajaus on kuvassa vanhentunut, suunnittelualue ei ulotu Jylhänniemeen.
VIRKISTYS
Alueen runsaat metsät, vesistöt ja maastonmuodot tarjoavat monipuoliset
mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ja virkistäytymiseen.
Ortokuva: Maanmittauslaitos Suunnittelualueen rajaus on kuvassa vanhentunut, suunnittelualue ei ulotu Jylhänniemeen.
LIIKENNE
Nelostie halkaisee suunnittelualueen pohjois – eteläsuunnassa. Risteäviä teitä
ovat tiet nro 618 (Lievestuore) ja 16634 (Rutalahteen).
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
11 (46)
Otteet autoilijan tiekartasta ja Liikenneviraston tienumerokartasta
Nelostie on osa valtakunnallista runkotieverkkoa ja eurooppalaista TENpäätieverkkoa. Valtatiejakso Toivakan kohdalla on ollut kapea, mäkinen ja
mutkainen. Liikenne on jonoutunut helposti ja vaaratilanteita syntynyt usein.
Piennar on kapea.
Nelostielle rakennettiin uusi linjaus lännemmäksi. Tie on avautunut liikenteelle
lokakuussa 2010. Yllä olevassa kuvassa vasemmalla liikennemäärät sekä ennuste vuodelta 2004. Nelostien uusi linjaus on vähentänyt merkittävästi liikennettä vanhalla tiellä.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
12 (46)
Kuva: Uuden nelostien ali on tehty useita alikulkuja eläimiä ja poikittaista liikennettä varten.
RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA MUINAISJÄÄNNÖKSET
Museovirasto on suorittanut Toivakan läntisen alueen rantaosayleiskaavan inventoinnin kesällä 2004 ja Mikroliitti Oy inventoi syksyllä vt 4 oikaisulinjan
nykyisen tielinjan länsipuolella välillä Viisarimäki – Oravasaari. Alueelta ei löytynyt muinaismuistolain (295/63) tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Alueella sijaitsee Viisarinmäen – Rutalahden valtakunnallisesti merkittävä
kulttuurihistoriallinen ja – maisemallinen alue. Alueen edustavia tilakokonaisuuksia ovat Johanala, Matara ja Hiekkotie.
Paikallisesti arvokkaat suojelukohteet on Keski-Suomessa inventoitu kuntainventointihankeessa vuosina 1979 – 1996. Toivakan alue on inventoitu vuonna
1990. Inventoinnin perusteella alueella sijaitsevat seuraavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet:
Uusi-Syvälahti:
Uusi-Syvälahden tilan pihapiirissä on Keski-Suomen maanviljelysseuran rakennusmestarin Jalmari Kurosen suunnittelema asuinrakennus, 1920-luvun
jälkiklassismia vuodelta 1932, ajalleen tyypillinen sementtitiilinavetta vuodelta
1934, yksikerroksinen riviaitta vuodelta 1932 sekä puuvajana toimiva sauna
vuodelta 1939. Peltoaukean laidalla olevat rakennukset sijaitsevat lyhyen
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
13 (46)
hiekkatien päässä valtatieltä. Kohteen kulttuurihistorialliset arvot ovat paikallinen maisemallinen ja paikallinen rakennushistoriallinen.
Syvälahti:
Syvälahden rakennuksiin kuuluvat asuinrakennus 1800-luvun lopulta, kaksihuoneinen riviaitta 1800-luvun lopulta, pihatupa vuodelta 1900 ja konevarastona oleva puuliiteri 1800-luvun lopulta. Syvälahti on erotettu vastarannalla
olleesta Heiskan perintötalosta 1860- 1870-luvulla. Syvälahdessa oli postipysäkki vuoteen 1975 asti. Päärakennusta on jossain määrin peruskorjattu,
piharakennukset ovat pääosin alkuperäisessä asussa. Vanha tie on kulkenut
lähempänä asuinrakennusta, mutta valtatietä on jossain vaiheessa siirretty.
Syvälahden rakennukset ja pihamiljöö muodostavat yhdessä Oravasaaren
muiden tilojen kanssa merkittävän kulttuurimaiseman, jonka läpi osittain
vanhalle tienpohjalle tehty maantie kulkee maaston muotoja noudatellen. Tilan vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta ja edustavat sen ajan talonpoikaista rakennuskantaa. Kohteen kulttuurihistorialliset arvot ovat paikallinen
rakennushistoriallinen, paikallinen maisemallinen ja paikallinen historiallinen.
YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA YMPÄRISTÖHÄIRIÖT
Suunnittelualueella sijaitsi öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta tilalla
Rno: 850–405-5-345. Alueella oli toiminut polttoaineen jakelupiste. Kohde jäi
nelostien uuden linjauksen alle ja se on käsitelty tienrakentamistoimenpiteiden yhteydessä ELY-keskuksen kanssa sovitun mukaisesti.
Valtatie 4:n liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle melua. Kaavaan on merkitty
meluselvityksen mukainen melualueen raja. Meluselvitys on laadittu valtatie 4
parantaminen välillä Viisarimäki - Oravasaari, Jyväskylän kaupunki ja Toivakka - yleissuunnittelun yhteydessä.
MAANOMISTUS
Suunnittelualueen maanomistajia ovat yksityiset maanomistajat. Kunnan
maanomistus alueella on hyvin vähäinen.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
14 (46)
Kuva: Kunnan maanomistus (siniset alueet). Lähde: Toivakan kunnan maankäytön strategia 2030
Kuva: Suunnittelualueen tilat väritettyinä. Tiloja on alueella yhteensä 149.
2.2
Suunnittelutilanne
VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET
Asemakaavan muutos laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. MRA 25 §:n mukaisesti esitetään selvitys kaavan suhteesta
valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan.
Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat:
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
1)
2)
3)
4)
15 (46)
Toimiva aluerakenne
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
MRL 24 §:n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten,
että edistetään niiden toteutumista.
Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2 - 4.7),
voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta.
Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta,
vuoden 2000 päätös jää voimaan.
Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.
MAAKUNTAKAAVA
Kuva: Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualue on rajattu vaalean punaisella.
Suunnittelualueen rajaus on kuvassa vanhentunut, suunnittelualue ei ulotu
Jylhänniemeen.
Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma. Siinä esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan
maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.
Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava
huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei
toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
16 (46)
Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009.
Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on sijoitettu seuraavat merkinnät:
Valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus
Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan
maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti.
Viisarinmäki-Rutalahti -alue on korkeiden kalliomäkien väliseen murtumalaaksoon muotoutunut maatalousmaisema. Voimakkaat luonnonpiirteet ovat sanelleet ehdot ihmisen toiminnalle. Mäet ovat vuorimaisia ja alueella sijaitseva
Vällyhoilon kanjoni on tunnettu luontonähtävyys. Alue hahmottuu helposti
aluetta halkovalta maantieltä, joka noudattelee perinteisiä linjauksia ja kaartelee kauniisti maaston muotoja seuraillen.
Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö
Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti.
vt-yt
Tieluokan muutos vt-yt. Merkintä osoittaa tieluokan muutoksen valtatiestä
yhdystieksi.
mo
Moottoritie, uusi (mo). Vain moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettu, erillisellä
keskikaistalla erotetuilla ajoradoilla varustettu maantie. Moottoritielle on osoitettu eritasoliittymiä (o).
jl
Joukkoliikenteen laatukäytävä. Suunnittelumääräys: Tie- ja ratasuunnittelussa
tulee ottaa joukkoliikenteen tarpeet korostetusti huomioon.
Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv)
Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tärkeä matkailussa ja virkistyksessä
jo oleva tai siihen soveltuva kokonaisuus.
Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä
huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä
maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön.
Suunnittelualuetta sivuaa maakuntakaavassa myös veneväylä.
Maakuntakaavan alueluettelossa Toivakan keskustasta mainitaan, että ”Taajaman pääasiallinen laajenemissuunta on lounaaseen”.
Pohjoisempana, Kanavuoren liikenneympyrästä etelään on maakuntakaavaan
merkitty ”taajamarakenteen seudullisesti merkittävä laajenemissuunta” - nuolimerkintä.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
17 (46)
Merkinnän määräys on seuraava:
”Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa taajamarakennetta on ohjattava niin, että se sijoittuu olemassa olevan asutuksen, palvelujen, paikallisliikenneverkon ja sen liityntäpisteiden sekä tietoliikenneyhteyksien yhteyteen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää joukkoliikenteen edellytysten turvaamiseen.”
VAIHEKAAVAT
Maakuntakaavaa on täydennetty ja täydennetään vaihemaakuntakaavoilla.
Vaihemaakuntakaavojen laatimisen yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta
maakuntakaavasta erikseen nimetyt kaavavaraukset.
1. vaihemaakuntakaava
Ympäristöministeriö 16.12.2009 vahvistamalla kaavalla varattiin Jyväskylän
seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. 1. vaihemaakuntakaavalla ei ole vaikutusta suunnittelualueelle.
Maakuntavaltuusto hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan 15.11.2010. Kaava sovittaa yhteen pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä. Ei merkintöjä vt4
oyk:n suunnittelualueella.
Kaavan tavoitteena on turvata turvetuotannon tarpeet sekä arvokkaat suoluonnon kohteet. Vireille tulosta on kuulutettu 1.11.2007, 1. viranomaisneuvottelu on pidetty 13.2.2008 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty viimeksi 30.5.2011.2
Kaavan tavoitteita ovat:
2
http://www.keskisuomi.fi/3.vmk
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
18 (46)
 Osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven
räjäytyspaikan tarpeisiin.
 Yhtenäistää Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla
Pirkanmaan maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavan merkintöjä
vastaavaksi.
 Päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne
(asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus
ja yritystoiminta).
 Suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
19 (46)
YLEISKAAVA
Toivakan kunnan alueelle on laadittu vuonna 1991 oikeusvaikutukseton yleiskaava, jossa uuden vt 4:n linjaus oli esitetty lännemmäksi kuin nyt toteutunut
tielinjaus.
Kuva: Oikeusvaikutukseton yleiskaava vuodelta 1991
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
20 (46)
RANTAYLEISKAAVA
Suunnittelualue rajautuu idässä Leppäveden rantaosayleiskaavaan (hyväksytty 13.8.2007, voimaantullut 1.7.2009). Jylhänniemessä on voimassa
oleva ranta-asemakaava.
Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Jyväskylän kaupunkiin ja Oravasaaren
osayleiskaavaan. Kaava on tullut lainvoimaiseksi 6.7.2011.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
21 (46)
Kuva: Oravasaaren yleiskaavan ja suunnittelualueen pohjoinen rajapinta.
ASEMAKAAVA
Alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
22 (46)
Kuva: Suunnittelualueen suhde Toivakan asemakaava-alueeseen. Suunnittelualueen rajaus on kuvassa vanhentunut, suunnittelualue ei ulotu Jylhänniemeen.
TIESUUNNITELMAT
Lusi–Vaajakoski-tieosuuden parantamishankkeelle on LVM:n 2007 budjetissa myönnetty 75 M€. Yleissuunnitelma Vt 4 linjauksen muutoksesta ja parannuksesta tehtiin v. 2005 (Tiehallinto).
Kuva: Nelostie ja parannettava tieosuus
Alueelle on suunniteltu eritasoliittymät Viisarinmäelle valtatie 4:n ja Viisarinmäentien - Rutalahdentien risteykseen ja uuden valtatie 4 linjauksen sekä yhdystie 16634:n (Koriseva – Nisula) risteykseen. Eritasoliittymiä ei ole vielä toteutettu. Nykyinen nelostie on jäänyt rinnakkaistieksi.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
23 (46)
Kuva: Nelostien vanha linjaus mustalla, uusi purppuralla. Suunnittelualueen
rajaus on kuvassa vanhentunut, suunnittelualue ei ulotu Jylhänniemeen.
Yleissuunnitelma käsittää noin 10 kilometrin pituisen osuuden valtatiestä 4
Toivakan ja Jyväskylän maalaiskunnan alueella. Suunnitelma alkaa Viisarimäestä maanteiden 618 ja 6134 liittymästä ja päättyy Pienijoen kohdalle, jossa
se liittyy vuonna 2004 valmistuneeseen tiesuunnitelmaan valtatien 4 parantaminen välillä Oravasaari–Kanavuori. Suunnittelujakso on osa kokonaisrahoitushanketta Lusi–Vaajakoski. Osuudelta on laadittu lukuisia eritasoisia suunnitelmia ja selvityksiä sekä nykyisen tien parantamiseksi että uuden tien rakentamiseksi nykyisen tien länsipuolelle.
Viisarimäkeen on merkitty eritasoliittymä. Liittymä on toteutettu ensi vaiheessa porrastettuna (vasemmanpuoleinen kuva). Oikean puoleisen kuvan mukainen ratkaisu on lopullinen tavoitetila. Osayleiskaava laaditaan oikean puoleisen, tulevan tilanteen mukaisesti.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
24 (46)
Vasemmassa kuvassa nelostien itäpuolella näkyvä Kevyen liikenteen väylä
siirtyy jatkossa kulkemaan tulevan sillan kautta, koska eritasoratkaisua toteutettaessa tehdään suuria leikkauksia.
Nelostien rakentamistoimenpiteiden tarkoituksena on parantaa valtatiejakso
korkealuokkaiseksi, sujuvaksi, turvalliseksi, pysyvän 100 km/h nopeuden väyläksi3.
RAKENNUSJÄRJESTYS
Toivakan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 8.4.2009 ja se
on tullut voimaan 1.6.2009.
POHJAKARTTA
Osayleiskaava laaditaan mittakaavassa 1:10 000. Kaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen kunnalle toimittamaa rasterimuotoista maastotietokantaa. Rajaelementtinä toimii NKRK.
LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA,
TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA
 Muistio aloitusvaiheen viranomaisneuvottelusta 11.9.2007
 Keski-Suomen muinaisrannat (Olli Ristaniemi), Keski-Suomen seutukaavaliiton julkaisu nro 73 sarja B toukokuu 1985
 Toivakan osayleiskaava v. 1991.
 Arvokkaat kulttuurimaisemat (Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.)
 Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet 1996.
 Toivakan rantaosayleiskaava, selostus ja luontoselvitys 1997.
 Keski-Suomen seutukaava, 5. VK (Ympäristöministeriö 2.8.1999)
 Vt 4 parantaminen välillä Viisarimäki-Oravasaari Meluselvitys 2001.
 Toivakan vesihuollon kehittämissuunnitelma (Suunnittelukeskus Oy 2004).
 Toivakan läntisen alueen rantaosayleiskaava v.2004
 Toivakan läntisen alueen rantaosayleiskaava, muinaisjäännösten inventointi v. 2004
 Vt 4 uusi tielinjaus välillä Viisarimäki-Oravasaari, Muinaismuistoinventointi
2004.
 Valtatien 4 uusi tielinjaus välillä Oravasaari-Viisarimäki. Luontoselvitykset
2004
 Vt 4:n parantaminen välillä Viisarimäki-Oravasaari, Toivakka ja Jyväskylän
kaupunki, Yleissuunnitelmaraportti, - kartat ja suunnitelmakartat 2005
 Vt 4 parantaminen välillä Viisarimäki-Oravasaari. Selvitys valtatien rakentamisesta uuteen maastokäytävään 2005
 Valtatien 4:n uusi tielinjaus välillä Oravasaari- Viisarimäki, luontoselvitys ja
täydennykset 2005 (Luontotieto Oy)
 Toivakan kunnan vesi- ja jätevesijohdot Viisarimäen vt 4 risteysalueella, v.
2005.
 Keski-Suomen
maakuntakaava,
hyväksytty
maakuntavaltuustossa
16.5.2007
 Muistio työneuvottelusta ELY:ssä 10.2.2011
3
Yleissuunnitelmaraportti 2005, Tiehallinto
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
3
OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
3.1
Osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen suunnittelun tarve
25 (46)
Kun valtatie 4 rakennettiin lännemmäksi, uuden tien ja Leppäveden väli rauhoittui otolliseksi asuinalueeksi. Rinnemaasto mahdollistaa mm. järvinäköalapaikkoja. Alueen läheisyys Toivakan (n. 4 km) ja Jyväskylän (20 - 30 km)
keskustoista todennäköisesti houkuttelee alueelle rakentajia. Alueella on olemassa valmista kunnallistekniikkaa; vesi- ja viemäriverkostoa sekä valaistu,
hyvälaatuinen tie. Toivakan kunnan tavoitteena on pyrkiä hyödyntämään syntynyt tilanne ja kehittää aluetta hallitusti.
3.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Päätös kaavoituksen aloittamisesta tehtiin v. 2007. Kaavoittajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella FCG Suunnittelukeskus Oy (nykyinen FCG Finnish
Consulting Group Oy). Työn aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Keski-Suomen Ympäristökeskuksessa järjestettiin MRA 26 §:n ja 35
§:n mukainen viranomaisneuvottelu 11.9.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkennettiin viranomaisneuvottelussa sovitun mukaisesti.
Toivakan kunnanhallitus teki päätöksen yleiskaavoituksen vireille tulon kuuluttamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta.
3.3
Osallistuminen ja yhteistyö
OSALLISET
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 §) osallisia ovat ne maanomistajat,
joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen sekä ne, joiden
asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti
vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa
suunnittelussa käsitellään.
Osallisella on oikeus saada tieto kaavoituksen alkamisesta, osallistua kaavan
valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja esittää kaavaluonnoksesta mielipiteensä. Kaavaehdotuksesta osallinen voi jättää kirjallisen muistutuksen.
Osallisia ovat:
A. kaikki ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava
vaikuttaa
 kuntalaiset
 kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat ja työntekijät
 metsäyhtiöt, kaava-alueen yritykset, sähköyhtiöt
B. Viranomaiset







Toivakan kunnan lautakunnat
Keski- Suomen ELY-keskus
Keski- Suomen Liitto
Keski- Suomen Museo
Museovirasto
Keski-Suomen Metsäkeskus
Jyväskylän kaupunki
C. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään
 Luonnonsuojeluyhdistykset
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012




26 (46)
Kylätoimikunnat
Tiehoitokunnat
Metsänhoitoyhdistys
Heiskan kalastuskunta
Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia
ja lausua kaavasta mielipiteensä.
VIREILLE TULO
Kaavanmuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu 23.1.2008.
OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT
Yleiskaavaprosessin osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely on kuvattu erillisessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Tähän asti vuorovaikutus ja
osallistuminen on tapahtunut seuraavasti:
2007
 07.05.2007 päätös osayleiskaavoituksen aloittamisesta (kv §134)
 11.09.2007 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu
2008




23.1.2008 kuulutus vireille tulosta
23.01.2008 – 13.02.2008 OAS nähtävillä
2009
 21.02.2009 – 23.03.2009 osayleiskaavaluonnos nähtävillä
 17.06.2009 työneuvottelu viranomaisten kanssa
 11.12.2009 tiedotuskirje maanomistajille
2010
 11.01.2010 kaavan laatijan vastaanotto kunnanvirastolla
 28.01.2010 yleisötilaisuus
2011
 09.11.2010 -09.12.2010 kaavaluonnos II nähtävillä
Kuva: 28.1.2010 yleisötilaisuus kirjastolla
VIRANOMAISYHTEISTYÖ
Toivakan osayleiskaavasta järjestettiin vireilletulovaiheen MRL 66 §:n ja MRA
26 §:n mukainen viranomaisneuvottelu 11.9.2007 Keski-Suomen Ympäristökeskuksessa. Neuvotteluun osallistuivat Ympäristökeskuksen virkamiesten liP:\Jyvaskyla\Kunnat\Toivakka\C8995_Oyk_vt4_Viisarinmäki-JklMlk\Suunnitelmat\Kaavaselostus\Kaavaselostus_v29.doc
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
27 (46)
säksi Toivakan kunnan, Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen museon ja Tiehallinnon edustajat sekä kaavaa laativa konsultti. Neuvottelusta laadittiin muistio.
Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen pidettiin ympäristökeskuksen kanssa
ylimääräinen työneuvottelu 17.6.2009. Neuvottelussa keskusteltiin luonnokseen tarvittavista täydennyksistä.
Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristövastuualue huolehtii uudistuksen jälkeen alueelliselta ympäristökeskukselta siirtyneistä tehtävistä toimialueellaan. Tehtäviin kuuluvat
ympäristön tilan seuranta, ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito sekä vesivarojen käyttö
ja hoito.
Kaavan oltua toiseen kertaan luonnoksena nähtävillä järjestettiin työneuvottelu Keski-Suomen ELY:n ja kunnan kesken 10.2.2011. Neuvottelussa keskusteltiin luonnokseen edelleen tarvittavista täydennyksistä.
Kaavoitukseen liittyvä MRL 66 §:n ja MRA 26 §:n mukainen viranomaisneuvottelu järjestetään myös siinä vaiheessa, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu.
Viranomaisneuvotteluun kutsutaan:




Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen liitto
Toivakan kunta
Keski-Suomen museo
Kaavan hyväksymisestä päättää Toivakan kunnanvaltuusto kunnanhallituksen
esityksestä. Hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään KeskiSuomen ELY-keskukseen.
Valitusajan jälkeen, mikäli valituksia ei ole tullut, kaavan voimaan tulosta
kuulutetaan. Kuulutuksella voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan KeskiSuomen liittoon, Maanmittauslaitokseen sekä kunnan rakennustarkastajalle.
Keski-Suomen ELY-keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta.
3.4
Osayleiskaavan tavoitteet
YLEISET TAVOITTEET
Lähtökohta-aineiston ja suunnittelutilanteen määrittelemät tavoitteet käyvät
ilmi kohdasta 2.2 ”Suunnittelutilanne”. Yleisiä tavoitteita ovat valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet, alueellisia tavoitteita on maakuntakaavassa.
KUNNAN TAVOITTEET
Kunnan tavoitteina on huomioida sekä hyödyntää nelostien uusi linjaus ja sen
vaikutukset. Liikenteen määrän ja sitä myötä haittojen väheneminen luo vanhan nelostien varresta aiempaa suotuisamman asuinympäristön.
Suunnittelualueelle pyritään löytämään alueittain sopivat käyttötarkoitukset ja
rakentamisen määrä. Luonto-, maisema ja kulttuuriarvot selvitetään ja arvokkaiden kohteiden säilyminen turvataan. Tavoitteena on myös tukea kunnan
yritys- ja elinkeinotoimintaa löytämällä ja varaamalla sille soveliaita sekä tarpeellisia alueita.
Olemassa olevaa vesihuolto- ja liikenneväyläverkostoa pyritään hyödyntämään uuden asutuksen sijoittelussa. Melualueille ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
28 (46)
Seutusuunnitelma ja Toivakan kunnan maankäytön strategia 2030
Toivakan kunta käynnisti kunnan maankäytön strategisen suunnittelun 2009.
Jyväskylän seudun kunnat ovat hyväksyneet kaupunkiseutusuunnitelman
osana nk. PARAS-lakia muiden suurten kaupunkiseutujen tavoin. Lain tavoitteena on ollut parantaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista kuntarajat ylittäen. Jyväskylän kaupunkiseudulla maankäytön rakennemalli on valittu keskeiseksi työvälineeksi lain tavoitteen saavuttamiseksi.
Työ on alkanut vuoden 2009 alussa ja
väskylän seudun rakennemalli 20X0.
idearikas tulevaisuudenkuva hetkeen,
000 asukasta, eli noin 30 000 asukasta
suunnitelma on saanut nimekseen JyNimensä mukaan seudulle laaditaan
jolloin Jyväskylän seudulla asuu 200
nykyistä enemmän.
Seudullisessa rakennemallissa Toivakan kirkonkylä esitetään ”GROW” – alueena. Toivakan kylistä Huikko, Ruuhimäki ja Kankainen ”SLOW” – alueina.
Toivakan kunnanvaltuuston strategiaseminaarissa 22.9.2009 tulevaisuus visioitiin seuraavasti:
”Vuonna 2020 Toivakka sijaitsee yhden valtakunnan pääväylän, nelostien,
varressa. Toivakassa asutaan monimuotoisesti, persoonalliset ja toimivat kyläkaavat tarjoavat maaseutumaista asumista ja kirkonkylän viihtyisä keskus
on kunnan näyteikkuna. Toivakka tarjoaa laajan ja laadukkaan palvelukirjon
ja turvallisen ympäristön lapsiperheille. Toivakka on vireä yrittäjäkunta, jonka
yritysalueita hyödynnetään monipuolisesti. Seutuverkostossa Toivakka on
voimakas vaikuttaja, jonka palveluita käyttävät myös naapurikunnat.”
Kuva: Toivakan väestön sijoittuminen
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
Kuva: Kunnan maankäytön strategia 2030 – strategiakartta
Kuva: Analyysi asuin- ja lomarakennusten jakaumasta Toivakan alueella
29 (46)
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
3.5
30 (46)
Osayleiskaavan vaihtoehdot ja niiden kuvaus
Osayleiskaava asetettiin ensimmäisen kerran luonnoksena nähtäville 21.2. –
23.3.2009.
Kuva: Ensimmäinen osayleiskaavaluonnos 6.2.2009
Palaute kaavaluonnoksesta
Ensimmäisestä osayleiskaavaluonnoksesta saatiin palautteena 4 viranomaiskommenttia ja 6 yksityistä mielipidettä. Mielipiteet tiivistetysti sekä niiden
toimesta tehdyt toimenpiteet ovat kaavan liitteenä 8.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
31 (46)
Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen järjestettiin työneuvottelu ympäristökeskuksen (nyk. ELY-keskus) viranomaisten kanssa.
Ensimmäisen kaavaluonnosaineiston selvityksiä ja perusteluja pidettiin yleisesti ottaen sisältöön nähden niukkoina sekä luonnon ja maiseman osalta riittämättöminä. Suunnittelualueelle oli osoitettu huomattavan paljon uutta asutusta, mistä seuraisi mm. päivähoidon ja muiden palveluiden tarpeita. Tarpeiden tyydyttämiseksi ei ollut esitetty ratkaisuja. Vaikutusten arviointi esitettyyn volyymiin nähden oli kevyttä. Maankäyttöratkaisun kokonaisuudessaan
koettiin hajauttavan yhdyskuntarakennetta ja olevan siten valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden vastainen.
Kaavan tavoitteita arvioitiin selkiintymättömiksi mm. sen osalta, oliko tarkoitus laatia yleispiirteinen yleiskaava asemakaavoituksen pohjaksi vai kyläkaavan tyyppinen kaava, jonka perusteella voitaisiin suoraan myöntää rakennuslupia. Kunnalla ei ole alueella maaomaisuutta. Yksityisten maanomistajien
kanssa oli käyty neuvotteluja, mutta heistä suurin osa ei ollut halunnut toimintoja alueelleen. Ne alueet, joissa kaavoitukseen suinkin on suhtauduttu
suopeasti, oli merkitty kaavaluonnoksessa pääosin AT-alueiksi.
Ympäristöviranomaisten suositukset
Ympäristökeskus esitti, että kunnassa jatkettaisiin vielä päättäjien ja osallisten välistä keskustelua alueen tulevaisuudesta sekä selkeytettäisiin alueen
maankäytön tavoitteita. Maanomistajien kanta kehotettiin kirjaamaan selostukseen.
Edelleen ympäristökeskus esitti, että käytettäisiin yleiskaavamuotoa, joka olisi
yhdistelmä sekä oikeusvaikutteista kyläkaavaa että ohjaavaa, yleispiirteistä
aluevarausyleiskaavaa. Osa alueista voitaisiin kaavoittaa kyläkaavatyylisesti
rakennuspaikkakohtaisesti. Mitoitus olisi ensimmäistä kaavaluonnosta pienempi. Mitoituksen avuksi sekä maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi laadittaisiin soveltuvin osin kuivan maan kantatilaselvitys. Selvitys
voitaisiin toteuttaa teknisen apukartan muodossa josta kävisivät ilmi rakennetut kohteet, rakennusluvat ja maanomistus. Neuvotteluissa esille tulevat
maanomistajien toiveet kehotettiin kirjaamaan selostukseen. Kyläkaavatyyppisesti toteutetuilla yleiskaavan osa-alueilla voitaisiin myöntää rakennuslupia
suoraan kaavan perusteella.
Ne alueen osat, joille todennäköisimmin kohdistuisi merkittäviä rakentamispaineita tai jotka sijaintinsa puolesta olisivat kunnan kannalta potentiaalisia
kehittämiskohteita (erityisesti valtatien risteysalueet ja Jylhänniemi), merkittäisiin tässä vaiheessa yleiskaavassa yleispiirteisemmin alueina, joiden tarkempi suunnittelu ratkaistaisiin asemakaavalla. Yleispiirteisemmin merkityillä
alueilla yleiskaavan perusteella ei voida suoraan myöntää rakennuslupia.
Alueella ei toistaiseksi ole merkittäviä rakentamispaineita, mutta ne voivat lisääntyä kun nelostien uusi linjaus otetaan käyttöön. Myös yksityisten maanomistajien suhtautuminen kaavoitukseen voi muuttua ajan kanssa. Tarpeen
mukaan voitaisiin yleiskaava uudistaa 5 – 10 vuoden päästä.
Selostuksessa tulisi riittävästi arvioida kaavan toteutumisen vaikutuksia ja
seurauksia; esim. kuinka monta lapsiperhettä alueelle muuttaa - minkälaisia
velvollisuuksia ja kustannuksia siitä kunnalle seuraa sekä selvitys siitä, miten
palvelut järjestetään.
Luonto- ja maisemaselvitys kehotettiin täydennettäväksi puuttuvilta osin.
Ympäristökeskus esitti, että kaavasta laadittaisiin uusi luonnos / vaihtoehtoja
ja asetettaisiin uudestaan nähtäville.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
32 (46)
Toimenpiteet palautteen johdosta
Palautteen johdosta alueen luontoselvityksiä täydennettiin, kaikkia maanomistajia kuultiin kirjeitse, pidettiin kaavan laatijan vastaanottopäivä kunnanvirastolla sekä järjestettiin yleisötilaisuus 28.1.2010.
Maanomistajilta saadun palautteen ja täydennettyjen selvitysten pohjalta
valmistui toinen yleiskaavaluonnos 4.10.2010:
Kuva: Toinen kaavaluonnos 4.10.2010
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
33 (46)
PALAUTE TOISESTA KAAVALUONNOKSESTA
Toisesta kaavaluonnoksesta saatiin 16 yksityistä mielipidettä.
Useassa mielipiteessä suhtauduttiin vastustaen Jylhänniemen mukanaoloon
yleiskaavassa. Muutama uusi rakennuspaikka haluttiin lisää ja vastaavasti
muutama halusi rakennuspaikkoja poistettaviksi, joko omalta tai naapurinsa
maalta. Kaavan vaikutusten arviointia pidettiin edelleen puutteellisena. Kuivan
maan kantatilaselvitys nähtiin riittämättömäksi ja sitä haluttiin tarkennettavan
maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi.
2. kaavaluonnoksesta jätetyt yksityiset mielipiteet on koottu erilliseksi liitteeksi 9.
Viranomaiset lausunnot
K esk i-Su omen L iitt o

varsin myönteinen lausunto, yhdyskuntarakenteen hajauttavaa vaikutusta
lukuun ottamatta.
K esk i-Su omen museo

ei huomautettavaa
Su omen lu onn on suojelu liit t o, K- S:n piiri

rakentaminen katkaisee luontokäytävät
(Majalammen ja Viisarimäen kohdille on tehty valtatien alitukset sillä periaatteella, että eläimet voivat niitä hyödyntää).
Jyv äsky län kaupunk i


Tiedoksi, että Oravasaaren vesiosuuskunta ei ota liittyjiä
Olisi syytä pyytää lausunnot Jyväskylän Energialta ja Oravasaaren vesiosuuskunnalta
ELY-keskuksen lausunto
ELY-keskuksen lausunnossa kiinnitettiin huomiota erityisesti niihin kaavan
puutteisiin, jotka olisivat mahdollisia valitusperusteita.
Yleisesti ottaen todettiin, että kaava oli kehittynyt mutta aineistossa oli edelleen puutteita:



Mitoitusta ja rakennusoikeuden sijoittumista koskevat perustelut
Luonto- ja maisemaselvitysten täydennys
Vaikutusten arviointien täydennys
M it o it usv yö hy kk e et
Maanomistajien tasapuolinen kohtelu voitaisiin varmistaa laatimalla kaavakohtaiset mitoitusperusteet ja – vyöhykkeet.
L uont oselv ity kset
Luontoselvityksen tarkkuusvaatimus riippuu yleiskaavan oikeusvaikutteisuudesta. Tarkempi yleiskaava vaatii tarkemman luontoselvityksen. Koska kaavalla on nyt aikomus suoraan myöntää rakennuslupia, tulee luontoasiat selvittää riittävällä tarkkuudella.
Luontoselvitystä tulee täydentää niiltä osin, kuin se ei kata rakennettavaksi
aiottuja alueita. Liito-oravat tulee selvittää keväällä / alkukesällä. Kasvillisuuden ja luontotyyppien oikea selvitysaika on heinäkuu.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
34 (46)
ELY-keskuksen 28.12.2010 kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa sivulla 5 (otsikolla ”Luontoarvoihin liittyvät merkinnät”) on lueteltu luontoselvitykseen tarvittavat täydennykset yksilöidymmin.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
4
35 (46)
OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN KUVAUS
Kuva: Osayleiskaavaehdotus 16.1.2012
Osayleiskaava on enimmäkseen maa- ja metsätalousmaata. 60 olevan rakennetun rakennuspaikan lisäksi on yleiskaavaan merkitty 146 uutta rakennuspaikkaa joista kaksi on lomarakennuksille. Yleiskaavan perusteella voidaan
merkityille uusille rakennuspaikoille myöntää rakennusluvat AM- ja AP - alueilla.
Valtatien melualue varaa huomattavan maa-alan. Liikenneväylämerkinnät
ovat tiesuunnitelmien tulevaisuuskuvan mukaiset. Luontoselvityksen myötä
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
36 (46)
löydetyt luontoarvokohteet on suojeltu kartalla luo-aluevarauksin. Valtakunnallisesti arvokas Viisarimäen – Rutalahden maisemakokonaisuus on rajattu
omalla merkinnällään, eikä sinne ole osoitettu uutta rakentamista.
Pinta-alajakauma:
Käyttötarkoitus
M
AP
T
MT
MA
AM
P
RA
yht.
ha
888
124
23
18
11
16
5
1
1084
%
81.9 %
11.4 %
2.2 %
1.6 %
1.0 %
1.4 %
0.4 %
0.1 %
100 %
M
AP
T
MT
MA
AM
P
RA
4.1
Rakennuspaikkojen mitoitusperusteet ja - vyöhykkeet
Rakennusoikeuden tilakohtaisen tasapuolisuuden arvioimiseksi on laadittu
kaavakohtaiset mitoitusperiaatteet ja – vyöhykkeet.
MITOITUSPINTA-ALAT
Tiloittain on laskettu pinta-alat suunnittelualueella. Pinta-aloista on vähennetty alueet, jotka eivät sovellu rakentamiseen (valtatien melualueet, maisematai luontoarvoperusteisesti suojellut alueet). Jäljelle jäävät pinta-alat ovat nk.
mitoituspinta-aloja (verrattavissa muunnetun rantaviivan käsitteeseen rantayleiskaavoissa).
MITOITUSVYÖHYKKEET
Kaava-alue on jaettu neljään mitoitusvyöhykkeeseen. Vyöhykejako on määritelty tarkkaillen seuraavia seikkoja;
1. Etäisyys kuntakeskukseen (yli vai alle 5 km4)
4
Kunnan velvollisuus mm. koulukyydityksen järjestämiseen alkaa 5 km ylittävältä etäisyydeltä
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
37 (46)
2. Sijainti suhteessa olevaan vesi- ja viemäriverkostoon (yli vai alle 100 m)
3. Sijainti suhteessa olevaan liikenneverkkoon (yli vai alle 150 m)
Kullekin mitoitusvyöhykkeelle on annettu oma mitoituskertoimensa. Mitoituskertoimeen on vaikuttanut arvio rakentamisen yhdyskuntataloudellisuudesta
vyöhykkeittäin.
Vyöhyke 1
Alue sijaitsee alle 5 km:n säteellä kuntakeskuksesta, olevien liikenneväylien
varrella ja on pienin kustannuksin kytkettävissä olevaan kunnallistekniseen
verkostoon. Rakentaminen vyöhykkeellä 1 on yhdyskuntataloudellisesti edullisinta suhteessa muihin vyöhykkeisiin, siksi vyöhykkeen 1 mitoituskerroin on
suurin. Mitoituskerroin on 0,8 (1 ha / kiinteistö).
Vyöhyke 2
Alue sijaitsee yli 5 km:n säteellä kuntakeskuksesta mutta on olevien liikenneväylien varrella ja suhteellisen edullisesti kytkettävissä olevaan kunnallistekniseen verkostoon. Mitoituskerroin on 0,4 (2 ha / kiinteistö).
Vyöhyke 3
Alue sijaitsee yli 5 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta eikä alueella ole valmista vesihuoltoverkostoa. Alue on kuitenkin olevan liikenneväylän varrella.
Mitoituskerroin on 0,2 (3 ha / kiinteistö).
Vyöhyke 4
Alue sijaitsee yli 5 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta ja sille rakentaminen
edellyttää sekä teiden että vesihuollon rakentamista. Mitoituskerroin on 0,1 (4
ha / kiinteistö).
Mitoitusvyöhykkeet on esitetty liitekartalla 6.
LASKENTATAPA
Mitoituspinta-alan, mitoitusvyöhykkeiden ja niiden mitoituskertoimien perusteella on laskettu rakennuspaikkojen määrät emätiloittain ja kiinteistöittäin.
Laskennallinen rakennuspaikkojen määrä on tilan/kiinteistön mitoituspinta-ala
mitoitusvyöhykkeittäin kerrottuna mitoitusvyöhykkeiden mitoitusluvuilla. Esitetyn mukaisesti lasketut rakennuspaikat emätiloittain ja kiinteistöittäin ovat
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
38 (46)
taulukkomuodossa liitteenä 7. Mitoitus on laskettu kaikille suunnittelualueen
tiloille.
MITOITUSPERIAATTEIDEN SITOVUUS
Kuivan maan rakennusoikeuden määrittelyyn ei ole olemassa yleisiä ja yksiselitteisiä määräyksiä. Ympäristöministeriön ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän maaseutuasumisen teemaryhmän yhteisen Kyläkaavoituksen kehittämishankkeen päätösseminaari järjestettiin 9.6.2010. Tilaisuudessa käytiin
läpi hankkeessa valmisteltua ohjeistusta kylien yleiskaavoitukseen. Kyseinen
ohjeistus ei kuitenkaan ole vielä valmistunut. Ympäristöministeriön yliarkkitehti totesi kaavoittajaverkossa käydyssä keskustelussa 18.6.2010 seuraavasti: ”Mitoitusnäkökulma on kimurantti. Jonkinlainen kiinteistökohtainen tarkastelu välttämättömyys mutta sen toteutustapa voinee olla monenlainen”.
Vaikka mitoitusperusteet kaavakohtaisesti määritellään ja ne kohdistuvat
maanomistajiin tasapuolisesti, on mitoituksen määrittelyssä vaikea saada laskennallisesti mukaan kaikkia hyvään maankäytön suunnitteluun liittyviä näkökohtia. Tällaisia harkinnanvaraisia muuttujia ovat mm. paikalliseen topografiaan ja maisemaan liittyvät seikat. Kuivan maan mitoitusselvitys ja rakennusoikeuden jakautumisen tarkastelu tulee siksi tulkita suuntaa-antavana. Selvityksen mukainen rakennuspaikkojen määrä ja jako eivät täysin vastaa kaavaratkaisua.
KAAVAN MITOITUS
Kaava on ollut kahteen kertaan luonnoksena nähtävillä ja kaavaprosessin kuluessa on järjestetty kolme yleisötilaisuutta sekä kaavan laatijan vastaanottopäivä. Kaikkia maanomistajia on tiedotettu ja kuultu tasapuolisesti.
Kunta on lähtökohtaisesti halunnut kunnioittaa maanomistajien mielipiteitä,
eikä vastoin maanomistajien tahtoa ole rakennuspaikkoja kaavan luonnosvaiheissa merkitty.
Maanomistajien halukkuus rakennuspaikkojen merkitsemiseen on alueella ollut poikkeuksellisen vähäistä. Yhtenä syynä vastahakoisuuteen on ollut valtatielinjauksen muutoksen yhteydessä toteutettujen pakkolunastusten aiheuttama epäoikeudenmukaisuuden kokemus.
Kunnan tavoitteena on saada alueelle riittävä määrä uusia rakennuspaikkoja.
Valituilla mitoitusperusteilla suunnittelualueelle tulisi 98 kpl uutta rakennuspaikkaa. Maanomistajien palautteen perusteella alueelle olisi toteutumassa
vain 83 uutta rakennuspaikkaa. Maanomistajien vastahakoisuuden kompensoimiseksi, katsomansa tarpeen vuoksi, kunta on paikoitellen, erityisin perustein, nostanut rakennustehokkuutta yleismitoitukseen nähden. Koska kunta ei
omista maata alueella, on sen muilla keinoin vaikea saavuttaa tavoitteensa
mukainen rakennuspaikkamäärä.
Kaavaluonnoksiin verraten on kaavaehdotukseen merkitty uusia rakennuspaikkoja siten, että mitoituksen mukaiset rakennuspaikkamäärät vähintäänkin
täyttyvät kantatiloittain. Uusia rakennuspaikkoja on kaavaehdotukseen merkitty yhteensä 146 kpl. Kaavan luonnosvaiheissa saadun palautteen perusteella rakennuspaikoista vain 2/3 on käytännössä toteutumassa.
Yleiskaavaan merkittyjen uusien rakennuspaikkojen toteuttaminen on maanomistajan itsensä päätettävissä. Kiinteistöveron maksaminen rakentamattomista rakennuspaikoista alkaa vasta siinä vaiheessa, kun ensimmäinen rakennuspaikka myydään. Maanomistaja voi vapaasti käyttää maataan kuten
ennenkin niin kauan kuin haluaa vaikka alueelle olisi osoitettu rakennuspaikkoja.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
39 (46)
Toivakan kunnan väkiluku on kasvanut viime vuosina n. 20 hengen vuosivauhtia. Uusia rakennuspaikkoja suunnittelualueella on kaavaehdotuksessa
146 kpl. Olettaen, että kaikki uudet rakentajat sijoittuisivat juuri osayleiskaavan alueelle, riittää kys. tonttivaranto n. 25 vuodeksi. Käytännössä vuosittaisista uudisasukkaista enintään puolet sijoittunee suunnittelualueelle, joten
yleiskaava uudistettaneen ennen kuin sen tonttivaranto kokonaisuudessaan
tulee rakennetuksi.
Erityiset perusteet mitoituksen ylityksille
Muutamilla alueilla rakennustehokkuus ylittää yleiskaavan pohjaksi laaditun
mitoituksen. Näitä alueita on 5:
4.2
1.
Viisarinmäeltä Toivakan keskustaan johtavan tien varsi. Rakennuspaikkoja puoltaa niiden olevaa asutusta tiivistävä vaikutus ja kuntakeskuksen
läheisyys.
2.
Viisarinmäestä pohjoiseen, lähinnä rantaa sijoittuvan tien varsi. Tonteilta
on näköyhteys järvelle ja ne ovat kytköksissä kaavan mukaiseen kevyen
liikenteen väylään.
3.
Majalammen ympäristö sijaitsee vanhan ja uuden nelostien yhdistävän
Nisulanväylän varrella. Alueen merkitys kasvaa kun liittymä toteutuu.
4.
Alueen pohjoisin, Jyväskylään rajoittuva osa. Kiinteistöt joutuvat itsenäisesti huolehtimaan vesihuollostaan mutta alueen tässä päässä Jyväskylän
läheisyys puoltaa jo rakenteen tiivistämistä.
5.
Leppäveden rantaosayleiskaavan rajan tuntumaan on merkitty kaavan ainoat lomarakennuspaikat (2 kpl). Rakennuspaikat eivät sijoitu rantavyöhykkeelle. Koska loma-asumisesta ei koidu kunnalle vastaavaa kustannusriskiä, on mitoitusta niiden osalta lievennetty.
Muut alueet
M- (maa- ja metsätalous-) sekä asuinalueiden (AP) lisäksi osayleiskaavaan on
merkitty kolme teollisuusaluetta T, yksi palvelualue P, maatalousalue MT,
maatilojen talouskeskusten alueita AM sekä maisemallisesti arvokas peltoalue
MA.
Yleiskaavassa näkyvät keskeisimmät liikenneväylät ja eritasoliittymävaraukset.
4.3
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Osayleiskaava toteuttaa pääosin kaavalle asetettuja tavoitteita ympäristön
laadusta. Luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön arvot on inventoitu ja
niiden säilyminen turvattu kaavamerkinnöin.
4.4
Yleiskaavan vaikutukset
Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on ennakkoon arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana on kaavan toteuttamisen vaikutusten vertailu
nykytilaan.
Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin,
alueella suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin ja
suunnitelmiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien
analysointiin.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
40 (46)
LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET
Osayleiskaavan ollessa ehdotusvaiheessa tiesuunnitelmat on jo pääosin toteutettu. Yleiskaavaan on merkitty muutama uusi katuyhteystarve vielä rakentamattomille asuin-, palvelu- ja teollisuusalueille. Yleiskaavaan on merkitty
myös kevyen liikenteen reitti vanhan nelostien itäpuolelle. Merkintä ulottuu
etäisyydelle, joka on 5 km päässä kunnan koulukeskuksesta.
Yleiskaavan merkinnät ovat ohjeellisia. Mahdollisesti toteutuvien väylien tarkemmat linjaukset voivat poiketa yleiskaavassa esitetystä.
Nelostien uuden linjauksen toteutumisen myötä alueen liikenteellinen toimivuus ja turvallisuus ovat parantuneet kauko-, lähi- (paikallis-) ja kevyen liikenteen suhteen. Linja-autopysäkit ovat pysyneet entisillä paikoillaan, pikavuorot nopeutuneet siirryttyään käyttämään uutta linjausta.
Tiesuunnitelman liikenteellisessä tarkastelussa arvioitiin, että noin 90 % nykyisestä liikenteestä ohjautuisi uudelle valtatielle. Vanhalle tielle jäävä liikenne koostuu lähiliikenteestä sekä alueen sisäisestä liikenteestä. Kaavaratkaisu
ja valtatien siirtyminen mahdollistaa turvallisuuden parantumisen myötä myös
jalankulun ja pyöräilyn suosion kasvun.
Uudella valtatiellä tien geometria ja ohitusmahdollisuudet ovat parantuneet
ratkaisuilla selvästi. Tien poikkileikkaus on levinnyt koko osuudella. Suunnitelman toteutuminen on mahdollistanut ajonopeuden noston. Yksityistieliittymiä ei ole jätetty uuden linjauksen osuudelle, vaan ne on ohjattu alikulkujen
kautta rinnakkaistielle.
Yksityistiet on ohjattu rinnakkaiseksi yhteydeksi jääneelle nykyiselle valtatielle. Kevyen liikenteen järjestelyt Toivakan liittymässä parantavat nykytilannetta merkittävästi.
Parantuvilla tiejärjestelyillä on vaikutusta alueen asukkaiden ja tienkäyttäjien
jokapäiväiseen liikenteeseen. Uusi nelostien linjaus nopeuttaa ihmisten päivittäistä asioiden hoitoa viimeistään siinä vaiheessa, kun suunnitelman mukainen eritasoliittymä Nisulan tielle on rakennettu.
Yleiskaavassa on osoitettu alueelle n. 80 uutta rakennuspaikkaa sekä teollisuus- ja palvelualueita. Toteutuessaan nämä lisäävät omalta osaltaan liikennöintiä alueella. Uudet asukkaat käyttänevät Toivakka – Jyväskylä väliseen liikennöintiin uutta nelostietä, mikäli suinkin mahdollista, lyhyemmän matkaajan takia.
YMPÄRISTÖLLISET VAIKUTUKSET
Maankäyttö
Nelostien linjauksen muuttaminen siirtää valtatien aiheuttamaa liikennerasitetta (melu, saaste ja turvallisuusongelmat) kauemmas ja alueet vanhan
tien varrella rauhoittuvat. Toisaalta valtatien uudet liittymät luovat otollisia
alueita liiketoiminnalle (hyvät liikenneyhteydet, näkyvät kauppapaikat).
Maisema ja kulttuuriympäristö sekä esihistoria
Uuden valtatien rakentaminen on muuttanut voimakkaasti maisemaa ja kulttuuriympäristöä laajalta alueelta linjauksen molemmin puolin.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
41 (46)
Kuva: nelostien linjauksen työmaasta
Nelostie halkaisee valtakunnallisesti merkittävän Viisarimäki-Rutalahti maisema-alueen. Myönteisenä puolena voidaan nähdä, että tienkäyttäjät saavat
näkymän maisemaan molemmin puolin.
Alueella ei ole muinaismuistokohteita.
Lunastettavat alueet
Tiejärjestelyt ovat edellyttäneet muutoksia vanhoihin tiealueisiin. Tiealueeksi
on lunastettu useita hehtaareja maata.
Maa-ainesvarat
Tien rakentamisen aikana syntyneitä ylijäämämassoja on käytetty ensisijaisesti maastonmuotoiluihin. Ylimääräiset maamassat on läjitetty. Tarvittavat
rakenteiden kerrosmateriaalit ja päällystemateriaalit hankittiin joko Tiehallinnon omistamilta alueilta tai yksityisiltä materiaalin toimittajilta.
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Uudet rakennusalueet on pyritty osoittamaan olevien rakennuspaikkojen yhteyteen. Uudisrakentaminen tiivistää rakennettuja alueita.
Melualueille ei ole osoitettu uudisrakentamista.
Kulttuuri- ja perinnemaisemat on huomioitu kaavassa erillisellä merkinnällä.
Paikallisesti maisemallisesti tai rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet on
merkitty suojeltava rakennus – merkinnällä.
Nelostien uuden linjauksen alta poistettiin yksi huoltoasemarakennus.
Kaavassa ei ole osoitettu rakentamista arvokkaille luontoalueille. Luontokohteiden kasvillisuus, eläimistö ja monimuotoisuuden säilyminen on pyritty turvaamaan sekä vähentämään niihin kohdistuvia vaikutuksia.
Sosiaaliset vaikutukset
Suunnittelun eri vaiheissa on kuultu alueen maanomistajia ja asukkaita sekä
pyritty huomioimaan saadut mielipiteet tasapuolisesti.
Pysyvä asutus turvaa sen, että alueet säilyvät asuttuina ympäri vuoden ja lisää näin ollen lähiympäristön yleistä turvallisuutta.
Kokonaisuudessaan osayleiskaavaratkaisu tukee Toivakan kirkonkylän ja kyläalueiden kehittymistä sekä luo edellytykset uuden, pysyvän asumisen alueen kehittymiselle.
Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
Kokonaan rakentuessaan suunnittelualueelle muuttaisi tilastojen perusteella
n. 50 lapsiperhettä, mikä merkitsisi n. 100 uutta lasta. Kaavaluonnosvaiheissa
saadun palautteen perusteella arvioiden toteutuma on 60 %.
Uudet asukkaat merkitsevät kunnalle verotuloja, liittymismaksuja ja välillisiä
tuloja, mutta lisäävät myös esimerkiksi terveydenhuollosta ja koulukuljetuksista aiheutuvia kustannuksia. Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, vesi- ja
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
42 (46)
jätehuoltojärjestelmien suunnittelun ohjaus sekä jätteiden ja jäteveden kuljetuksen ja käsittelyn järjestäminen vaativat resursseja kunnalta.
Menoja aiheutuu kunnalla lakisääteisten palvelujen järjestämisestä, joita
ovat:




Päivähoito
Peruskouluopetus
Terveydenhuolto
Vanhusten kotipalvelut
Kunnallisten palvelujen toiminnasta kertyy yleensä vähintään kaksi kolmasosaa uudisrakentamisalueen kokonaismenoista. Alueen yhdyskuntarakenteellinen sijainti vaikuttaa toimintamenoihin.
Ydintaajamarakentamiseen verrattuna enemmän kustannuksia kertyy opetusja vanhusten kotipalveluiden järjestämisen myötä. Syynä tähän ovat pääosin
kuljetuskustannukset.
Hajarakentamisen alueilla oppilaiden koulumatkat ylittävät muita aluetyyppejä useammin perusopetuslaissa määritellyn viiden kilometrin (tai kuntien itse määrittelemän, usein kolmen kilometrin) rajan, jolloin kunnalle syntyy velvollisuus järjestää koulukuljetus. Vt4 oyk:n suunnittelualueesta n. puolet ylittää säädetyn koulukuljetusrajan. Alueen rakennusoikeuden mitoitusvyöhykkeiden määrittelyssä ja tehokkuuskertoimissa tämä seikka on huomioitu. Koulukyyditysten määrä kasvaa, mutta uudet asuinpaikat ovat pääosin jo nykyisten koulukyytien varsilla.
Vanhusten kotipalveluissa hajarakentamisen alueilla kotipalveluhenkilöstön
matkat asiakkaiden luokse ja/tai asiakkaiden kuljetusmatkat ovat pidempiä
kuin taajamassa. Ajolenkkien kokonaispituus voi nousta huomattavaksi, varsinkin kun yhden asiakkaan luona saatetaan käydä useampia kertoja päivässä. Ajokilometrien lisäksi kustannuksia aiheutuu matkoihin kuluvasta ajasta.
Hajarakentamisen myötä ja väestörakenteen vanhentuessa tämä johtaa helposti henkilöstön lisäämistarpeeseen. Vt4 Oyk:n suunnittelualueen uudisasukkaista suurin osa todennäköisesti on rakentamisiässä olevia nuorehkoja perheitä. Kotipalvelukustannukset nousevat ajan myötä.
Yleiset liikkumiskustannukset kohdistuvat pääasiassa yksityiseen tahoon
yksityisautoiluna, mutta myös yhteiskuntaan (mm. pelastuspalvelu). Vt4
Oyk:n alueella kustannuksia vähentää merkittävästi alueen jo valmis, nykyiseen käyttöönsä nähden hyväkuntoinen ja hyvin mitoitettu runkoväylä. Rakennusoikeuden mitoituksessa sijaintia vanhan nelostien läheisyydessä on
käytetty korottava kertoimena.
Kun nallistekn iik k a
Uusi asutus parantaa jo tehtyjen vesihuoltoinvestointien kannattavuutta sekä
lisää perusteita toteuttaa suunnitellut keskitetyn vesi- ja jätevesihuollon ratkaisut.
Yleiskaavaan merkityn 3 km pituisen kevyen liikenteen väylän rakentamiskustannukset olisivat karkeasti arvioiden 400 000 € (n. 125 €/m).
Yhdyskuntatalouden menot ja tulot yhteensä
Ympäristöministeriön oppaassa ”Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne” on arvioitu ja vertailtu yhdyskuntarakentamisen kustannuksia erityyppisillä alueilla
yleisesti.
Taajamaa täydentävällä alueella ja taajamasta irrallaan olevalla alueella vuosittaiset ja samalla pitkän aikavälin tulot ylittävät menot eli nettovaikutus on
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
43 (46)
positiivinen. Hajarakentamisen osalta vuosittaiset menot ovat tarkastelun perusteella suurempia kuin vuosittaiset tulot.
Aluetyyppien väliseen eroon vaikuttavat ratkaisevimmin kunnallisten palvelujen toiminnasta (etenkin koululaisten ja kotipalvelun kuljetuksista) aiheutuvat
menot, tie-, katu- ja vesihuoltoverkon rakentamis- ja kunnossapitokustannukset sekä se, että hajarakentamisesta ei kerry tonttien myyntituloja.
Kuva havainnollistaa kuntataloudellista nettovaikutusta pitkällä ajanjaksolla,
hintahaarukan keskiarvo €/asukas5.
Hajarakentaminen ei siis yleensä ole kunnalle kannattavaa. Vt4 Oyk:n suunnittelualueen sijainti on kuitenkin edullinen kahden keskuksen välillä (Toivakka ja Jyväskylä) ja se on välittömästi olevan, hyvän liikenneväylän varrella.
Vaikutukset maanomistajien kiinteistöveroon
Kaikista maanomistajalle kaavaan merkityistä rakennuspaikoista tulee maksaa kiinteistöveroa sen jälkeen, kun niistä yksikin on myyty. Jos maanomistaja ei myy kaavaan merkittyjä rakennuspaikkoja, ei niistä tarvitse maksaa kiinteistöveroa.
Kuivan maan tontin verotusarvo on 0,25 €/m² ja rantatontin 2,94 €/m². Kiinteistövero on 0,75 %. Esimerkiksi 3000 m²:n kokoisen kuivan maan tontin
kiinteistövero on siten 3000 x 0,25 x 0,0075 = 5,60 €/vuosi.
Maa- ja metsätalousmaaksi osoitettu alue on kiinteistöverovapaata. Poikkeuksena alle 2 hehtaarin kokoiset tilat, joista kiinteistövero kuitenkin peritään.
Jos yli 2 hehtaarin maatilalla on rakennuksia, vain rakennukset ja pihapiiri
ovat veronalaisia.
Yleiskaavaluonnoksen sisältö suhteessa maakuntakaavaan
ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
Kaavassa huomioidaan toimivan aluerakenteen periaatteita; hyödynnetään
olemassa olevia rakenteita, verkostoja ja alueiden omia vahvuuksia.
Suunnittelualueella turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden alueiden sekä
kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen.
Vaikutukset ilmastoon
Uudisrakentamisen ja uusien asukkaiden autoilun myötä hiilidioksidipäästöt
kasvavat. Autoilla ajetaan lyhyistä etäisyyksistä huolimatta myös keskustaajamissa, jolloin moottorit kylminä käyvät epätaloudellisesti ja suhteellisesti
suuremmin päästöin.
5
Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne, Ympäristöministeriö, Kimmo Koski 2008
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
4.5
44 (46)
Ympäristön häiriötekijät
Valtatie 4 on aiemmin aiheuttanut merkittäviä meluhaittoja aivan tien läheisyydessä. Liikenteen vähentymisestä huolimatta liikenne edelleen synnyttää
melua myös vanhan nelostien ympäristössä. Melualue on selvitetty ja näille
alueille ei osayleiskaavalla osoiteta uutta rakentamista.
Suunnittelualueella sijaitsi öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta tilalla
Rno: 850–405-5-345. Alueella on toiminut polttoaineen jakelupiste. Kohde jäi
nelostien uuden linjauksen alle ja se on käsitelty tienrakentamistoimenpiteiden yhteydessä ELY-keskuksen kanssa sovitun mukaisesti.
4.6
Kaavamerkinnät ja -määräykset
Yleiskaavamerkinnät selityksineen ja yleiskaavamääräykset ovat kokonaisuudessaan kaavakartan yhteydessä.
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
5
OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS
5.1
Toteuttaminen ja ajoitus
45 (46)
Suurin osa uusista rakennuspaikoista sijoittuu yksityisomistuksessa olevalle
maalle. Kaavan toteutumisen ajankohta on siten riippuvainen yksityisten
maanomistajien halukkuudesta ryhtyä rakentamaan uusia asuinrakennuksia
tai halukkuudesta myydä tonttejaan rakentamista varten.
Rakennuspaikkojen tulee sijoittua osayleiskaavan aluevarausten mukaisesti,
mutta osayleiskaavan yleispiirteisyydestä ja mittakaavasta johtuen rakennusten tarkka sijainti ratkaistaan vasta rakennuslupamenettelyssä. Osayleiskaava-alueella noudatetaan Toivakan kunnan kulloinkin voimassaolevaa rakennusjärjestystä niiden seikkojen osalta, joiden suhteen yleiskaavassa ei ole
määräyksiä. Melualueiden läheisyyteen rakennettaessa tulee tarkistaa mahdolliset suojaetäisyydet ja meluntorjunta. Suojelukohteiden ja perinnemaisemien hoitoon on mahdollista saada tukea (ELY-keskus / Keski-Suomen Museo).
Koska Oravasaaren vesiosuuskunnan johtoihin ei voi liittyä, tulee vesihuolto
alueen pohjoisosassa järjestää kiinteistökohtaisin ratkaisuin.
Ilman asemakaavaa kaikki uudet liittymät yleiselle tielle ovat luvanvaraisia.
5.2
Osayleiskaavan oikeusvaikutteisuus
Osayleiskaavan hyväksyy Toivakan kunnanvaltuusto maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Oikeusvaikutteinen
osayleiskaava on maanomistajia ja viranomaisia sitova suunnitelma.
Rakennuslupia myönnettäessä on katsottava, ettei alueen käyttöä osayleiskaavassa varattuun tarkoitukseen vaaranneta.
Kaikkien suunniteltavien hankkeiden tulee sopia osayleiskaavan mukaiseen
maankäyttöön ja edistää kaavan toteutumista. Jos aluevarausten määrää tai
sijaintia on tarpeen muuttaa, tulee kunnassa tehdä päätös yleiskaavan tarkistamisesta. Jos kysymyksessä on vähäisempi muutostarve, voidaan kaavaa
muuttaa osa-alueittain. Kaavan perusteena olleet luonto-, maisema ja muut
selvitykset on kuitenkin otettava suunnittelun lähtökohdaksi.
AM - ja AP – kortteleille osoitetuille rakennuspaikoille voidaan suoraan yleiskaavan perusteella myöntää rakennuslupa. Määräys on voimassa 10 vuotta. M
– alueet määrätään suunnittelutarvealueiksi.
Hyväksynyt:
Jarmo Silvennoinen
Aluepäällikkö, rkm
Laatinut:
Tuomo Järvinen
Projektipäällikkö, arkkitehti YKS-321
MMA
Kaavaselostus
669-C8995
Tuomo Järvinen
16.1.2012
6
LIITTEET











Kaavakartta
Liite 1 Luontoselvitys
Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Liite 4 Rakentamisen suhde vesihuoltoon
Liite 5 Maisemaselvitys
Liite 6 Mitoitusvyöhykkeet
Liite 7 Mitoitustaulukko
Liite 8 Luonnosvaiheen I palaute – yksityiset mielipiteet
Liite 9 Luonnosvaiheen II palaute – yksityiset mielipiteet
Liite 10 Kantatilaselvitys
Liite 11 Mitoituskartta
46 (46)

Toivakan kunta VT4 - ALUEEN OSAYLEISKAAVA VÄLILLÄ

Transcription

Similar documents

Esitys 2

TEHTÄVÄ 2. LASTENNÄYTELMIEN NIMIÄ Sivu 1/3 Alla olevassa

kuntatiedote - Toinen Keksi

Itsetunto kohdalleen! PDF

Doktumin työnohjaus on henkilöstöstä huolehtimista

ELY-keskuksen vastaus Tuula Ilmosen viestiin

Lataa: yleisönosastotektejääi9

vtgMAl\s

Hei ja ahtaasti tulkiten.

Tuomas Mikonpojan perukirja v. 1842

metso-leijona - E

Viipurin läänin autoja ja autoilijoita - Etelä