MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ - Pieni opas

Kympit – Kymenlaakson maahanmuuttajien paremman integraation tueksi
1.12.2008 - 31.5.2012
MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ
- Pieni opas perehdyttämiseen
Pieni perehdyttämisopas on tehty Kympit – Kymenlaakson maahanmuuttajien paremman integraation tueksi
– hankkeessa. Kympit -hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Kouvolan kaupunki.
Kympin-hankkeen osatoteuttajina ovat
Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvola (hallinnoija)
Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kotka
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus
Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto
www.kiekuma.fi
Yleistä
Perehdyttäminen on perinteisesti uuden työntekijän opastamista työhön, työyhteisöön ja ympäristöön. Työsuhteen alkuvaiheessa työnantajalla on velvollisuus perehdyttää kaikki työhön tulevat uudet työntekijät tehtäviinsä. Perehdyttämistä ja työnopastusta tarvitaan työpaikan koosta tai toimialasta riippumatta. Perehdyttäminen ja työnopastus ovat suunniteltava ja toteutettava tarpeen, tilanteen ja perehdytettävän mukaan.
Esimiehellä on vastuu perehdyttämisen järjestämisestä, mutta käytännön perehdyttämiseen osallistuu kuitenkin usein moni muu työyhteisön jäsen. Suositeltavaa olisi, että perehdyttämiseen osallistuisi mahdollisimman moni työyhteisön jäsen.
Perehdyttämiseen kuuluvat kaikki ne asiat, jotka liittyvät itse työn tekemiseen eli mistä osista ja vaiheista työ
koostuu sekä mitä tietoa ja osaamista työ edellyttää. Perehdyttämisen tarkoitus on tutustuttaa työntekijä
tehtäväänsä, työyhteisöön, työympäristöön, työoloihin, organisaatioon sekä työkaluihin ja -koneisiin. Hyvin
toteutettuna perehdytys tukee työntekijän työhön ja työpaikkaan sisälle pääsemistä sekä tukee niin työntekijöiden hyvinvointia kuin työn tuloksellisuutta. Monikulttuurisissa työpaikoissa voi olla syytä kehittää sekä
perehdytysaineistoja että - käytäntöjä muista maista ja kulttuureista tulleille sopiviksi.
Hyvä käytäntö:
Työantajan on hyvä pohtia jo etukäteen maahanmuuttajaa palkatessaan, miten työpaikka, työnantaja
ja työkaverit suhtautuvat eri kulttuurista tulevaan työntekijään, jolla on erilaiset arvot ja tavat. Monikulttuurinen perehdytys vaatii avointa mieltä ja oppimishalua kaikilta osapuolilta, työnantajalta, perehdyttäjältä, työyhteisöltä ja myös perehdytettävältä eli uudelta maahanmuuttajatyöntekijältä.
Maahanmuuttajien perehdyttäminen
Maahanmuuttajien perehdytyksessä on huomioitava heidän erityistarpeet ja muistaa, että heidän kulttuuritaustansa, tavat, arvot ja asenteet ovat erilaisia. Myös heidän tietonsa ja taitonsa ovat erilaisia. Maahanmuuttaja voi uuden työntekijän kohtaamien tavanomaisten haasteiden lisäksi törmätä ongelmiin, jotka aiheuttavat vieras kulttuuri, uusi työkulttuuri ja puutteellinen kielitaito. Maahanmuuttajan perehdyttämiseen tarvitaan enemmän aikaa kuin suomalaisen työntekijän perehdyttämiseen.
Maahanmuuttajan perehdyttäminen tulee toteuttaa käymällä eri kohteissa, tapaamalla ihmisiä ja keskustelemalla heidän kanssaan sekä näyttämällä ja kokeilemalla töitä ja tehtäviä. Ensiksi tulee kuitenkin tarkistaa
mitä uusi työntekijä jo tietää tai osaa käsiteltävästä asiasta. Sen lisäksi on erittäin tärkeää kerrata ja täydentää tietoja tarvittaessa sekä korostaa uusia ja poikkeavia asioita ja käytäntöjä verrattuna maahanmuuttajan
kotimaan kulttuuriin.
Hyvä käytäntö:
Maahanmuuttaja itse voi tehdä perehdyttämisen aikana huomioita mitkä asiat erityisesti ovat erilaisia
ja vaativat enemmän opettelemista ja omaksumista.
Työpaikoilla kannattaa miettiä, mitkä ohjeet, tiedotteet ja määräykset on hyvä olla myös muilla kielillä kuin
suomeksi. Tällaisia määräyksiä ja ohjeita ovat mm. työ- ja asiakasturvallisuuteen liittyvät asiat. Mikäli työntekijän suomen kielen taito on heikko tai puutteellista, tulisi perehdyttäessä käyttää apuna mahdollisimman
paljon kuvia ja työnopastusta näyttämällä. Maahanmuuttajille suunnatuissa yrityksen tai organisaation perehdyttämisohjeissa ja tiedotteissa tulee käyttää selkokieltä. Perehdyttämisessä asiat olisi hyvä pilkkoa vielä
pienempiin kokonaisuuksiin sekä pyrkiä välttämään sirpaletietoa ja keskittyä olennaiseen.
Hyvä käytäntö:
Kaikki läpikäydyt asiat kuitataan perehdytysmuistilistaan, jonka molemmat osapuolet hyväksyvät.
Näin voidaan välttää mahdollisia eteen tulevia ristiriitatilanteita. Erittäin tärkeää on varmistaa, että
työntekijä ymmärtää mistä perehdytyksen aikana puhutaan.
Kulttuurit kohtaavat
On muistettava, että monet työelämään liittyvät asiat ovat suomalaiselle työntekijälle itsestäänselvyyksiä,
mutta eivät maahanmuuttajille. Maahanmuuttajat saattavat puolestaan pitää joitakin asioita itsestään selvinä,
mutta jotka suomalaisessa työyhteisöissä tai työpaikoilla ei pidäkään paikkansa. Työntekoon liittyy Suomessa paljon käytäntöjä ja määräyksiä, joista maahanmuuttajat eivät tiedä solmiessaan työsuhdetta. Suomalainen lainsäädäntö vaikuttaa työelämän pelisääntöihin. Mikäli maahanmuuttaja ei tunne Suomen työlainsäädäntöä, voi seurauksena olla väärinkäsityksiä. Tämä olisi huomioitava myös perehdyttämisessä työsopimusta läpikäytäessä.
Tärkeää on selvittää työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. Maahanmuuttajien kohdalla olisi erityisesti varmistettava, että esimerkiksi työajat ja sen seurantatapa, poissaoloista ilmoittaminen, palkka ja sen maksaminen, lomien määräytymisperusteet ja työterveysasiat ovat selvillä.
Hyvä käytäntö:
Samalla kun kertoo suomalaisen työelämän säännöistä maahanmuuttajatyöntekijälle, kerrotaan
myös mitä tapahtuu, jos näitä sääntöjä ei noudata, esim. mitä seuraa työajan noudattamatta jättämisestä liittyen esimerkiksi koeaikaan ja irtisanomiseen.
Työpaikalla on virallisen toimintakulttuurin lisäksi epävirallinen toimintakulttuuri, joka ilmaisee miten henkilökunta todellisuudessa työn hoitaa. Epävirallisen toimintakulttuurin avaaminen maahanmuuttajalle on hyvin
tärkeää, koska epävirallista toimintakulttuuria voi ymmärtää vain sellainen henkilö, joka on toiminut työyhteisössä jo jonkin aikaa. Epävirallisen työkulttuurin huomioiminen ja sisälle pääseminen on vieraassa kulttuurissa paljon hankalampaa kuin tutussa kulttuurissa. Koska kirjoittamattomia pelisääntöjä pidetään itsestäänselvyyksiä, niiden tunnistaminen on myös suomalaiselle työntekijälle hankalaa.
Hyvä käytäntö:
Perehdyttäjän olisikin ensin tunnistettava oman työpaikkansa kirjoittamattomat säännöt ja toimintatavat, ennen kuin pystyy kertomaan niistä uudelle työntekijälle.
Perehdytyksen apumateriaalia
Tervetuloa taloon – oppaat
muut yritystä tai organisaatiota koskeva aineisto, toimintakertomus
henkilöstölehdet, asiakaslehdet, työpaikan intranet ja Internet-sivut
perehdyttämisohjelma ja – suunnitelma
tarkistus- ja muistilista
perehdytyskansio perehdyttäjän käyttöön
manuaalit, työohjeet, työturvallisuusohjeet
toimenkuvat
Hyvä perehdytys edesauttaa sitoutumista työyhteisöön
Perehdyttäminen on työnantajalle mahdollisuus, sillä ensimmäiset viikot uudessa työssä ovat merkittäviä
työntekijän asenteiden muotoutumisen kannalta. Hyvä perehdyttäminen tukee uuden työntekijän sitoutumista
organisaatioon ja työtehtäviin ja auttaa uutta työntekijää ymmärtämään omaa osuuttaan yrityksen toiminnassa sekä työvaiheiden syy-seuraussuhteissa. Hyvä perehdyttäminen ja opastus edellyttävät suunnitelmallisuutta, dokumentointia, jatkuvuutta ja huolellista valmentautumista. Myös seuranta ja arviointi kuuluvat perehdyttämiseen. Hänen aikaisemmat tietonsa, taitonsa ja kokemuksensa muodostavat pohjan uuden oppimiselle
Mitä nopeammin uusi työntekijä pystyy itsenäiseen työskentelyyn, sitä vähemmän hän joutuu pyytämään
muiden apua ja tukea. Tällöin hyvä perehdytys hyödyntää koko työyhteisöä. Työntekijä voi hyvin, kun hän
hallitsee työnsä, osaa ja oppii sekä pääsee näyttämään taitonsa. Tuloksentekijäksi uusi työntekijä tulee, kun
hän hallitsee kaikki työvälineet ja työtavat ja tunnistaa asiakastarpeet sekä oman roolinsa niiden toteuttajana.
On hyvä muistaa, että hyvin hoidettu perehdyttämien vähentää henkilöstön poissaoloja ja vaihtuvuutta. Hyvä
perehdytys edesauttaa uuden työntekijän pitkäaikaista sitoutumista työyhteisöön.
Hyvä käytäntö:
Lähtökohtana on, että opastettava on alusta saakka mukana aktiivisena osapuolena.
Maahanmuuttajan perehdytyksessä erityisesti huomioitavaa:
yksilöllinen ja laadukas perehdyttäminen
organisaation perehdytyskäytänteet
suomalaisen työelämän erityispiirteet ja yleisesti tunnetut käytänteet
perehdytettävän kielitaito
työaikaan liittyvät asiat (mm. työpäivän pituus, tauot, työajan seuranta)
ilmoittaminen poissaoloista; miten ja milloin asiasta ilmoitetaan
mitä tarkoittaa ajoissa
työpaikkakohtaiset säännöt
työntekijän oikeudet ja velvollisuudet
Selkokieli
Selkokieli on tietylle kohderyhmälle suunnattua ja ryhmän tarpeisiin mukautettua kieltä. Selkokieli ei tarkoita
samaa kuin selkeä yleiskieli vaan se on suunnitelmallisesti helpommaksi muokattua yleiskieltä. Selkokieli on
kieli niitä varten, joilla on vaikeuksia lukemisessa ja ymmärtämisessä tai molemmissa. Esimerkiksi kehitysvammaiset, vanhukset tai maahanmuuttajat voivat tarvita selkokieltä. Sama selkokieli ei kuitenkaan sovi
kaikille, vaan se kohdennetaan aina tietylle ryhmälle. Maahanmuuttajille suunnatuissa yrityksen tai organisaation perehdyttämisohjeissa ja tiedotteissa tulee käyttää selkokieltä.
Ei saa olettaa, että lukijalla on aikaisempaa tietoa puhutusta tai kirjoitetusta aiheesta ja siksi tulee käyttää
samoja sanoja johdonmukaisesti. Samaa sanaa käytetään aina kuvatessa samaa asiaa, myös silloin, kun
toisto vaikuttaa tekstin tyyliin kielteisesti. Vaikeita sijamuotoja tulee välttää. Muodot kuten saattaisi, pitäisi,
tulee olla, nähdäkseni jne. ovat epämääräisiä ja hämmentäviä.
Kun kirjoitetaan tai puhutaan selkokielellä,
tulee miettiä mitä halutaan sanoa ja kenelle
on muistettava käyttää lyhyitä lauseita ja esittää yksi ajatus yhdessä lauseessa noudattaen yleisiä kielenhuollon ohjeita
tulee käyttää paljon persoonaan viittaavia sanoja eli lukijoita puhutellaan suoraan käyttäen persoonapronomineja
on tärkeää käyttää myönteistä kieltä ja välttää kielteisiä ilmaisuja ja kieltomuotoja.
Selkokieleen eivät sovi
vierasperäiset sanat tai lainasanat
murre- tai slangisanat
Myös ammattisanastoa, lyhennyksiä ja lukusanoja tulee välttää selkokielisessä tekstissä ja puheessa. Sanontatapojen ja vertauskuvien kanssa on myös oltava varovainen, elleivät ne ole hyvin yleisiä, koska maahanmuuttajien on ainakin oleskelunsa alkuvaiheessa mahdotonta ymmärtää kulttuurisidonnaisia sananparsia.
Suullisessa selkoviestinnässä on muistettava puhua hitaastasi ja painottaa sanat oikein. Puheenvuoroa ei
saa pakata täyteen tietoa, vaan yhdestä asiasta on puhuttava kerrallaan ja kuuntelijoille on muistettava antaa konkreettisia esimerkkejä, jos puheenaihe on abstrakti tai uusi. Vaikeuksia aiheuttanut sana kannattaa
toistaa ja jos toisto ei auta, kannattaa kokeilla kiertoilmauksia. Suullisen viestin lisäksi kaikki tärkeät ohjeet
tms. tulee aina antaa myös kirjallisena.
Kun muokkaat tekstiä tai puhetta selkokielelle, muista seuraavat asiat:
Etsi asian ydin: mitä haluat kertoa ja kenelle, mikä on tärkeää
Mieti esittämisjärjestys, esim. aikajärjestys tai tärkeysjärjestys
Tarkista lauserakenteet ja lyhennä tai selkiytä niitä
Tarkista sanasto ja muokkaa selkeämmäksi
Puhu hitaasti ja selvästi
Vältä slangia ja murresanoja sekä vierasperäisiä sanoja
Vältä myös ammattisanastoa, ainakin työsuhteen alussa
Hyvä käytäntö:
Selkosuomen täytyy olla oikeaa ja hyvää suomea.
Suullisen viestin lisäksi kaikki tärkeät ohjeet tms. tulee aina antaa myös kirjallisena.
Lähteet:
Erilaisuus sallittu. Perehdymme monimuotoisuuteen -käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisölle. Petmohanke. ESR
Hyvä perehdytys –opas. OR-BITS -projekti (2007). Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu. Sarja B, oppimateriaalia, osa 4. Lahti. http://www.lpt.fi/lamk/julkaisu/perehdyttamisopas.pdf
Maahanmuuttajat työpaikalla. Opas monikulttuurisiin kohtaamisiin. Osuma-projekti.
http://www.salpaus.fi/material/maahanmuuttajat.pdf
Papunet/Selkokeskus. http://papunet.net/selkokeskus/teoriaa/kirjoitusohjeita.html
Parkas, Riikka. (2007). Perehdyttäminen maahanmuuttajien sosialisaation tukena. Pro gradu –tutkielma.
Vaasan yliopisto, kauppatieteellinen tiedekunta, Johtamisen laitos (2007).
Rainio, Päivi. Kiinnitä työhön ja tulokseen. Opas kuntatyön perehdyttäjille. Kuntatyö 2010.
http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p050616134741K.pdf
Sippola, Aulikki & Leponiemi, Jussi & Suutari, Vesa: Kulttuurisesti monimuotoistuvien työyhteisöjen kehittäminen. Pitkittäistutkimus 15 työkulttuurin välittäjäryhmän toiminnasta ja vaikuttavuudesta. Työpoliittinen tutkimus 304. Työministeriö, Helsinki 2006
Tee se helpoksi - Eurooppalainen opas selkokielisen informaation tuottamiseksi kehitysvammaisille ihmisille
kirjoittajille, toimittajille, tiedon tuottajille, kääntäjille ja muille kiinnostuneille. ILSMH European
Association. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/helpoksi.html
Työturvallisuuskeskus TTK. Työhön perehdyttäminen ja opastus – ennakoivaa työsuojelua. 2009.
http://www.ttk.fi/files/800/Tyohon_perehdyttaminen2009.pdf
Vartia, Maarit; Bergbom, Barbara; Giorgiani, Terhi; Rintala-Rasmus, Anita; Riala, Riitta; Salminen, Simo.
(2007) Monikulttuurisuus työn arjessa. Tampere: Työterveyslaitos. Tammer-Paino Oy.