Venäläistaustaiset yrittäjät ja työntekijä Kotkan

Transcription

Venäläistaustaiset yrittäjät ja työntekijä Kotkan
KYMPIT – Kymenlaakson paremman integraation tueksi
1.12.2008 – 31.5.2012
Venäläistaustaiset yrittäjät ja työntekijät Kotkan – Haminan seudulla
Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus
Palmenia, Kotka
Reija Kuhlman-Keskinen
tammikuu 2012
1
Maahanmuuttajat työvoimana ja yrittäjinä Suomessa
Taloudellisista nousu- ja laskusuhdanteista riippuen on jo pitkään keskusteltu työvoiman riittävyydestä Suomessa. Maahanmuuttajat on milloin nähty ratkaisuna tulevaisuudessa uhkaavaan väestön vanhenemiseen ja siitä seuraavaan työvoimapulaan tai valtaväestön suhteellisen pieneen yrittäjyysintoon.
Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä on kasvanut nopeasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Vielä 1980-luvulla maassa asui ulkomaalaistaustaisia henkilöitä alle 40 000. Nyt heitä on
Suomessa lähes 250 000. (Suomen tilastollinen vuosikirja 2011. s. 120. Helsinki.2011) Tulijat
edustavat monia eri lähtömaita ja kulttuureja. Moninaiset syyt saavat heidät tulemaan tänne. Kaikkia heitä yhdistää pyrkimys hyvään ja turvalliseen elämään.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2009 78 457 työvoimaan kuuluvaa ulkomaan
kansalaista, joista työllisiä oli 59 798. Venäjänkielisiä työvoimaan kuuluvia oli 28 156, heistä 20 286
oli työllisiä. (Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2009: Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan).
Vuonna 2007 Kotkan-Haminan seudulla oli 651 palkansaajaa, jotka olivat ilmoittaneet synnyinmaakseen Venäjän tai entisen Neuvostoliiton. (Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2007, ammattiaseman, syntymämaan ja toimialan mukaan).
Osalla maahanmuuttajista on valmis työpaikka jo Suomeen tullessa. Mutta yleisesti ottaen maahanmuuttajan pääsy suomalaisille työmarkkinoille on usein erittäin vaikeaa. Valtaosa tulijoista joutuu ponnistelemaan kovasti löytääkseen edes jonkinlaisen työpaikan. Jopa korkeasuhdanteen aikana maahanmuuttajataustaisten työllisyystilanne on selvästi heikompi kuin muun väestön. Laman
ja laskusuhdanteen aikana työllisyystilanteiden ero kasvaa entisestään.
Tätä edellä kuvattua työllistymisen vaikeutta pidetään keskeisenä syynä maahanmuuttajien haluun
ryhtyä yrittäjäksi. Mutta työllistymisen vaikeus ei yksin selitä maahanmuuttajien suhteellisen korkeaa yritysintoa. Osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista tulee kulttuureista missä yrittäjyys ja
yrittäminen ovat hyvin yleistä. Osa maahanmuuttajista on myös taustaltaan yrittäjiä. Osalla muuton
syynä on nimenomaan halu aloittaa yritystoiminta Suomessa. Osa taas ryhtyy yrittäjäksi, koska
työllistyminen muilla keinoin on vaikeaa.
Kuten edellä mainitsin, kaikille maahanmuuttajataustaisista yrittäjistä yrittäjyys ei siis välttämättä
ole ensisijainen vaihtoehto, saati mikään pitkäaikainen haave. Vaan se on ainut realistinen keino
työllistää itsensä ja elättää perheensä, tilanteessa jossa työllistyminen muilla keinoin on vaikeaa tai
jopa mahdotonta. Alan kirjallisuus käyttää ilmiöstä nimitystä pakkoyrittäjyys. Aloitusmotiivien kirjavuudesta huolimatta yrittäjyys on maahanmuuttajalle todellinen vaihtoehto. Helsingin kaupungin
tietokeskuksen tutkijan Tuula Jorosen mukaan yrittäjyys pitää maahanmuuttajan hyvin työelämässä kiinni. Kolmen vuoden jälkeen yrittäjäksi ryhtyneistä kaksi kolmesta jatkoi edelleen yrittämistä.
Alle kymmenen prosentti on työttömänä. (Taloussanomat 22.8.2010)
Vuonna 2009 Suomessa oli ulkomaalaistaustaisia yrittäjävetoisia yrityksiä 5331 kappaletta eli 3,9
% suomalaisista yrityksistä. Vuotta aiemmin ulkomaalaistaustaisia yrityksiä oli maassamme ollut
5049 kappaletta. Kaija Ruotsalaisen mukaan ulkomaalaisten yrittäjyys on yleisempää kuin muun
väestön. (Ruotsalainen, Kaija, Tiede & trendi, Tilastokeskuksen lehti s. 34, syksy 2010) Maahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuus Suomessa ylitti jo 1990-luvun lopussa valtaväestön aktiivisuuden ja
se on kiihtynyt entisestään 2000-luvulla. (Etelä-Kymenlaakson maahanmuutto-ohjelma 2010-2012
s.19) Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien määrä kasvaa tasaisesti. Kesällä 2011 ilmestyneen Yrittäjäksi Suomessa oppaan mukaan maassamme on nyt 6500 maahanmuuttajien perustamaa yritystä.
(Masuuni – Maahanmuuttajat suomalaisen yrittäjyyden lisäarvona hanke 2011, Opas yrittäjäksi
Suomeen. www.masuuni.info).
Eniten ulkomaalaistaustaisia yrittäjiä Suomeen tuleen entisen Neuvostoliiton / Venäjän alueelta.
Seuraavaksi yleisimmät lähtömaat ovat Turkki ja Viro. Ulkomaalaistaustaisia yrityksiä toimii runsaimmin pääkaupunkiseudulla. Nykyisin joka kymmenes pääkaupunkiseudun yrittäjävetoisesta
yrityksestä on ulkomaalaistaustainen. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ulkomaalaistaustaisten
yritysten osuus vaihtelee voimakkaasti maakunnittain Keski-Pohjanmaan 1,2 %:sta Kymenlaakson
4,2 %:iin. (Tilastokeskuksen artikkeli 2011, Yrittäjävetoiset ulkomaalaiset yritykset). Jaana Okulovin
mukaan Kaakkois-Suomeen on keskittynyt erityisesti venäläistaustaisia yrityksiä. (Okulov, Jaana,
Venäläiset yrittäjät Itä-Suomessa artikkeli, Tavoitteena työelämä – maahanmuuttajien osaaminen
näkyväksi 2011 s. 153).
Ulkomaalaiset yrittäjävetoiset yritykset Suomessa (pl. perheviljelmät) taustamaan mukaan 2008
Taustamaa
1. ent. Neuvostoliitto
2. Turkki
3. Viro
4. ent. Jugoslavia
5. Britannia
6. Iran
7. Irak
8. Saksa
9. Kiina
10. Vietnam
Yrityksiä
Osuus
ulkomaalaisista yrityksistä
986
594
430
193
184
182
180
168
166
163
19,5 %
11,8 %
8,5 %
3,8 %
3,6 %
3,6 %
3,6 %
3,3 %
3,3 %
3,2 %
(Ruotsalainen, Kaija, Tieto & trendi 2010 s. 34)
Tilastokeskuksen mukaan Kymenlaaksossa oli tilastoitu 173 ulkomaalaistaustaista yritystä vuonna
2009. Vuotta aiemmin ulkomaalaistaustaisia yrityksiä alueella oli ollut 151. (Ruotsalaisen, Kaija,
Tieto & trendi 2010 sekä Tilastokeskuksen artikkeli 2011, Yrittäjävetoiset ulkomaalaiset yritykset).
Kotkan-Haminan seudun venäläistaustaiset yrittäjät ja työntekijät
Vuoden 2008 työssäkäyntitilaston mukaan Kotka-Hamina seudulla oli 156 ulkomailla syntynyttä
yrittäjää, heistä 65 on syntynyt entisen Neuvostoliiton tai Venäjän alueella. Vuonna 2005 kymme-
nesosa uusista yrityksistä Kotkan – Haminan seudulla oli venäläistaustainen. (Etelä-Kymenlaakson
maahanmuutto-ohjelma 2010-2012 s.19 ja Okulov 2011 s.153).
Aloittaisen jaottelun mukaan Kotkan-Haminan seudun venäläistaustaiset yrittäjät jakautuvat vuonna 2007 seuraavasti:
1. Maatalous, metsätalous
2. Teollisuus
3. Rakentaminen
4. Tukku ja vähittäiskauppa
5. Kuljetus ja varastointi
6. Majoitus- ja ravitsemustoiminta
7. Informaatio ja viestintä
8. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
9. Hallinto- ja tukipalvelut
10. Koulutus
11. Terveys- ja sosiaalipalvelut
12. Taiteet, viihteet ja virkistys
13. Muu palvelutoiminta
14. Toimiala tuntematon
2
3
1
11
26
2
1
7
2
1
1
1
3
4
(Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2007. Ammattiaseman, syntymämaan ja toiminnan mukaan).
Yleensä maahanmuuttajataustaisten yrittäjien sukupuolijakauma noudattaa valtaväestön vastaavaa jakaumaa. Vain reilu kolmannes suomalaisista yrittäjistä on naisia. (Tieto & trendi 2010 s. 32).
Eri etnisten ryhmien erot voivat kuitenkin olla suuria. Vuoden 2009 työssäkäyntitilaston mukaan
Suomessa olevista venäläistaustaisista yrittäjistä lähes 60 % oli naisia. (Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2009).
KYMPIT - Kymenlaakson maahanmuuttajien paremman integraation tueksi hanke toteutti kartoituksen Kotkan-Haminan alueelle tulleille venäläistaustaisille maahanmuuttajayrittäjille. Kartoituksen tavoitteena oli saada entistä selkeämpi kuva alueella olevien venäläistaustaisten yrittäjien ja
heidän perheidensä tilanteesta. Ketä alueelle on tullut? Mikä toi heidät Suomeen? Mitä valmisteluita muuttajat tekivät ennen Suomeen saapumistaan? Mitä tukea he ovat saaneet ja kuinka pysyväksi Suomeen muutto on aiottu?
Venäjänkieliset kyselylomakkeet lähetettiin 92:een Kotka-Hamina seudulla toimivaan venäläistaustaiseen yritykseen syys-lokakuussa 2010. Osoitteet oli saatu Cursor Oy:n Maahanmuuttajien ohjaus yrittäjyyteen hankkeen kautta. Valitettavasti palautettujen lomakkeiden määrä jäi hyvin pieneksi.
Viimeisen palautuspäivään mennessä palautui 12 täytettyä kyselylomaketta. Lähes 30 % lähetetyistä kyselylomakkeista palautettiin takaisin merkinnällä osoite tuntematon. Lisämateriaalin saamiseksi haastateltiin keväällä 2011 neljää venäläistaustaista yrittäjää tai venäläistaustaisten yritysten
työntekijää. Kartoituslomake muodosti haastattelurungon. Kartoituslomake sekä mukana seurannut
saatekirje olivat venäjänkielisiä. Myös haastattelut toteutettiin haastateltavien äidinkielellä venäjäksi. Todettakoon, että kartoituksen palautusprosentti (12/92 )13% on samaa suuruusluokkaa kuin
esimerkiksi Jaana Okulovin vuonna 2007 Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa venäläistaustaisille yrittäjille toteuttaman kyselyn palautusprosentti (20/149) 13%. (Okulov 2011 s.164.) Venäläistaustaiset yrittäjät ovat haasteellinen ryhmä kerättäessä tietoa haastattelemalla tai kartoituskyselyiden avulla. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, etteivät entisten sosialistimaiden yritysjohtajat ja työntekijät ole tottuneet vastaamaan akateemisten tutkimuslaitosten kyselyihin. Yrityselämän ja tutkijoiden yhteydet ovat vähäisiä ja tutkimustradition puute aiheuttaa epäluuloa ja haluttomuutta osallistua tutkimuksiin ja kartoituksiin. (Jumpponen Jari, Ikävalko Markku, Karandassov
Boris, Venäläisvetoinen yrittäjyys Suomessa. Lappeenranta University of Technology Northern
Dimension Research Center Publication 55, Lappeenranta 2009 s. 11). Kaksitoista palautettua
kartoituslomaketta ja neljä haastattelua eivät anna kovin vankkaa tieteellistä pohjaa, mutta ne ovat
kyllä suuntaa-antavia ja yleistätilannetta hyvin kuvailevia. Lisäksi tulokset ovat hyvin samansuuntaisia Okulovin Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa tekemän venäläistaustaisten yrittäjien
kartoituksen kanssa.
Haastattelulomake käsittää kaikkiaan 60 kysymystä, joilla pyritään selvittämään yrittäjän ja hänen
perheensä kotoutumisprosessia Kotka-Hamina alueelle. Lomakkeen laadinnassa käytettiin apuna
kahta maahanmuuttajataustaista henkilöä, jotta suurimmat väärinymmärrykset tai kulttuurikolaroinnit vältettäisiin.
16 vastaajasta 8 oli naisia ja 8 miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 41 vuotta. Nuorin vastaaja oli 22
vuotta ja vanhin 64 vuotta. Naiset olivat keskimäärin vuoden vanhempia kuin miehet. Vastaajista
kahdeksan toimi vastaushetkellä yrittäjänä, loput kahdeksan olivat palkkatyössä maahanmuuttajatai venäläisomisteisissa yrityksissä.
Yleensä venäläiset maahanmuuttajat ovat pitkälle koulutettuja.
Vastaajien koulutustaso:
Ylempi korkeakoulu
Ammattikorkeakoulu
Ammattiopisto
Peruskoulu
2
9
4
1
Kotimaassa hankitun työkokemuksen pituus vaihteli voimakkaasti riippuen henkilön iästä ja Suomessa oloajasta. Keskimääräinen synnyinmassa hankittu työkokemus oli noin 18 vuotta. Vaihteluväli oli nollasta vuodesta 40 vuoteen.
Kansalaisuudeltaan 14 vastaajista ilmoitti olevansa venäläinen. Loput kaksi kuuluivat entisen Neuvostoliiton alueella olleisiin muihin kansallisuusryhmiin. Vastaajista 13 puhui äidinkielenään venäjää ja kolme puhui jotain muuta entisen Neuvostoliiton alueella puhuttua kieltä.
Muuttovalmistelut ja Suomessa oloaika
Osalle vastaajista Suomeen muutto oli pitkäaikainen haave. Haave, jonka eteen oli tehty paljon
töitä ja valmisteluja jo kotimaassa. Joidenkin muutto oli toteutunut pikaisesti. Eikä suuriin suunnitelmiin ja muuttovalmisteluihin jäänyt aikaa. Keskimäärin muuttopäätöksen tekemisestä kului kaksi
ja puoli vuotta siihen, että henkilö pääsi muuttamaan Suomeen.
Osa vastaajista oli saapunut Suomeen jo 1990-luvun alkupuolella ja osa vasta viime vuonna. Keskimääräinen Suomessa oloaika oli 6,5 vuotta. Yrittäjien lyhyestä Suomessa oloajasta johtuen
maahanmuuttajataustaiset yritykset ovat yleensä varsin nuoria. Usein maahanmuuttajat eivät ryhdy
yrittäjiksi heti maahan saavuttuaan. Uuden yrityksen perustamineen vaatii aikaa ja valmisteluita.
Sopivaa yritysideaa kypsytellään ja muokataan, rahoituskeinoja etsitään, sopivia kumppaneita kartoitetaan ja verkostoja rakennetaan. Osa yrittää aluksi myös työllistyä muilla keinoin. Maahanmuuttajayritykset ovat yleensä nuoria. Venäläistaustaisista maahanmuuttajayrityksistä peräti 85%
on perustettu vasta 2000-luvulla. (Okulov 2011. s. 154). Iso osa kartoitukseen tai haastatteluun
osallistuneista yrittäjistä oli saapunut maahan vakaana aikomuksenaan ryhtyä yrittäjäksi. Palkkatyössä olevien tulosyyt vaihtelivat enemmän.
Yrittäjien Suomeen muuton syy:
1. Muutin Suomeen perustaakseni täällä oman yrityksen
2. Muutin Suomeen muista syistä, mutta perustin täällä yrityksen
(Muina syinä mainittiin mm. avioituminen suomalaisen kanssa).
5
3
Yrittäjien Suomeen muuton syyt
Muutin Suomeen
peruustaakseni yrityksen
Muutin muista syistä, mutta
perustin täällä yrityksen
Palkkatyössä olevien Suomeen muuton syyt:
1. Venäläinen työnantajani lähetti minut yrityksen
suomalaiseen tytäryritykseen
2. Tulin töihin muuhun venäläiseen yritykseen
3. Tulin töihin suomalaiseen yritykseen
4. Puolisoni tuli töihin Suomeen
5. Muu syy
1
2
2
2
1
Palkkatyössä olevien Suomeen muuton syyt
Venäläinen työnantaja lähetti
minut yrityksen suomalaiseen
tytäryritykseen
Tulin työhön muuhun
venäläiseen yritykseen
Tulin työhön suomalaiseen
yritykseen
Puolisoni tuli töihin Suomeen
Muu syy
Kahdeksasta Kotka-Hamina seudulla yrittäjäksi ryhtyneestä vastaajasta viisi ilmoitti muuttonsa
alkuperäiseksi syyksi halun perustaa Suomeen oma yritys. Kolme Suomeen muista syistä muuttanutta henkilöä päätti vasta täällä ryhtyä yrittäjäksi. Kuten aiemmin mainitsin, maahanmuuttajien
yrittämishalun taustalla on usein vaikeus työllistyä muilla keinoin. Neljä vastaajaa mainitsi, että
heidän yrittäjäksi ryhtymiseensä vaikutti ratkaisevasti juuri työpaikan löytymisen vaikeus. Kaksi
yrittäjää on tullut Suomeen alun perin puolison töiden tai avioliiton vuoksi. Kahdella yrittäjällä oli
yritystausta jo Venäjällä.
Tulomaassa tehtyjen muuttovalmisteluiden laatua tiedusteltiin seuraavilla vastausvaihtoehdoilla,
joista vastaaja saattoi valita yhden tai useamman vaihtoehdon.
Lähtömaassa tehdyt muuttovalmistelut:
Valmistelin yrityksen perustamista
Tutustuin tulevaan työpaikkaani
Etsin työtä Suomesta
Opiskelin suomen kieltä
Opiskelin muita Suomessa tarvittavia taitoja
Etsin asuntoa Suomesta
Muuta, mitä?
6
3
1
5
0
4
3
Yleisimmin muuttoon oli valmistauduttu omaa yritystä suunnittelemalla ja suomen kieltä opiskelemalla. Muina vaihtoehtona mainitaan avioituminen suomalaisen kanssa, opiskelu Suomessa sekä
maanosto Suomesta. Muuttovalmistelut ja valmisteluun käytetty aika vaihtelivat voimakkaasti samoin kuin muuton taustalla olleet tekijät.
Maahanmuuttajien Kotka-Hamina seudulle perustamat yritykset sekä maahanmuuttajan työllistäneet yritykset toimialoittain:
Kuljetus ja varastointi
Tukku ja vähittäiskauppa
Ala tuntematon
Muu palvelutoiminta
7
5
2
2
Verrattaessa lukuja sivulla 3 esiintyvään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston 2007 ammattiaseman, syntymämaan ja toiminnan mukaan tehtyyn tilastoon havaitsemme, että vuoden 2007 tilasto
ja yllä oleva asetelma ovat samantyyppisiä. Kuljetus, varastointi ja kaupanala ovat selkeät venäläisiä maahanmuuttajia työllistävät ja venäläistä yrittäjyyttä täällä synnyttävät toimialat.Yritykset,
missä vastaajat työskentelivät tai toimivat yrittäjinä, olivat yleensä kooltaan pieniä. Koko vaihteli
yhden hengen yrittäjävetoisesta yrityksestä, ison venäläisyrityksen täällä toimivaan noin 10 hengen
tytäryritykseen. Keskimäärin yritysten henkilöstön määrä oli neljä henkeä.
Kysymykseen mistä vastaajat olivat saaneet tietoa nykyisestä työpaikastaan, palkansaajataustaiset vastaajat ilmoittivat saaneensa tietonsa: venäläiseltä työnantajaltaan, joka lähetti heidät yrityksen suomalaisen tytäryrityksen palvelukseen, tai aiemmasta työpaikasta. Joissakin tapauksissa
tieto työpaikasta oli saatu täällä olevilta venäläisiltä ystäviltä. Tieto avoimista työpaikoista tai työllisyysmahdollisuuksista liikkuu venäläisverkostossa. Jäsenyys tässä verkostossa on tärkeää työperäiselle maahanmuuttajalle kuten myös vasta aloittelevalle maahanmuuttajayrittäjälle. Verkosto on
myös tärkeä välittäjä suomalaisen yhteiskunnan ja vasta saapuneen välillä.
Maahanmuuttajataustaisen yrittäjän ja työperäisen maahanmuuttajan tuki
Muutto kotimaasta ja kaiken entisen: kodin, kielen, työn ja ystävien sekä sukulaisten jättäminen on
vaikea prosessi, johon suurin osa muuttajista kaipaa tukea ja opastusta. Iso osa vastaajista koki
kuitenkin, etteivät he olleet saaneet mitään tukea varsinaiseen muutto- tai kotoutumisprosessiinsa.
Kuusi vastaajaa kuudestatoista ilmoitti, ettei ollut saanut mitään tukea muuttoprosessissaan. Yksi
ilmoitti saaneensa tukea ainoastaan Jumalalta, yksi puolisolta ja kaksi vastaajaa koki saaneensa
tukea Suomessa jo olevilta ystäviltä. Vain yksi vastaaja ilmoitti saaneensa tukea suomalaisilta viranomaisilta.
Maahanmuuttajan ryhtyminen yrittäjäksi uudessa kotimaassaan on varmaan elämänvaihe missä
tuen tarve moninkertaistuu. Yritysidean kehittämiseen ja varsinaiseen yritystoiminnan aloittamiseen
oli haettu ja myös saatu apua hieman enemmän kuin varsinaiseen maahanmuuttoprosessiin ja
kotoutumiseen. Mutta myös tähän kysymykseen tuli vastauksia, joissa vastaaja ilmoitti, ettei ollut
saanut apua mistään, vaan oli tehnyt kaiken itse. Kolme vastaaja kuudestatoista ilmoitti, ettei ollut
saanut mitään apua, vaan oli tehnyt kaiken itse. Tuenantajat ja tukikeinot, mitä vastaajat ilmoittivat
saaneensa yrityksenperustamisvaiheessa tai yrittämisessä ylipäänsä olivat seuraavat:
- Cursor Oy:n Kotkan- Haminan seudun kehittämisyhtiö: tietoa ja neuvontaa yrittämisestä
- Erilaiset yrittäjäorganisaatioiden sivustot: tietoa
- Helsingin yrittäjyyskeskus: luennot maahanmuuttajayrittäjille
- Oikeusaputoimisto: maksullinen palvelu
- Starttiraha
- Yrittäjyyskoulutus
Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät eivät ilmeisesti tunne kovin hyvin yritystoiminnan tueksi Suomessa kehitettyjä organisaatioita ja niiden tukikeinoja. Varsinaisen tietämättömyyden lisäksi taustalla on lähtö- ja tulomaan erilainen toimintakulttuuri. ”Venäjällä perinteisesti viranomaisten rooli ei
ole ollut helpottaa yritystoimintaa, vaan pikemminkin päinvastoin. Näin ollen suomalaiseen toimintaympäristöön kuuluva viranomaisten ja julkisorganisaatioiden aito auttamishalu voi olla tottumattomalle hämmentävää”. (Jumpponen Jari, Ikävalko Markku, Karandassov Boris, Lappeenranta
2009 s.15-16).
Yrittäjät ja maahanmuuttajataustaiset työntekijät kaipasivat lisätukea hyvin konkreettisissa asioissa. Yleisimmin apua kaivattiin kirjanpitoon, erilaisiin juridisiin ongelmiin sekä verotukseen liittyvissä
asioissa. Eräässä lomakkeessa asia muotoiltiin seuraavasti: ”Tarvitsen apua juridisissa asioissa ja
kirjanpidossa. Maiden erot ovat suuret lainsäädännössä. Jos mokaa tietämättään, ei vapaudu vastuusta.” Toinen vastaaja ilmaisi saman asian ehkä vieläkin konkreettisemmin. ”Tarvitsen tietoa
asioista mitä ei saa tehdä.”
Kartoitukseen osallistuneet ja haastatellut henkilöt elivät ja työskentelivät Suomessa, mutta he
osasivat ja käyttivät suomen kieltä varsin vähän. Osallistuneet henkilöt käyttivät työkielenään pääasiassa venäjää. Myös heidän vapaa-aikansa kului pääsääntöisesti venäjänkielisessä ympäristössä.
Puolet vastaajista (8/16) ilmoitti työskentelevänsä yrityksessä, jossa kaikki kollegat olivat venäjänkielisiä. Viisi vastaajaa ilmoitti työskentelevänsä venäläis-suomalaisessa työyhteisöissä.
Suomen kielen taito
Tiedusteltaessa vastaajilta heidän suomen kielen taitoa, vastaajat määrittelivät oman suomen kielen taitonsa viisiportaisella asteikolla seuraavasti
Itse arvioitu suomen kielen taito:
1.
2.
3.
4.
5.
Erinomainen
Hyvä
Välttävä
Huono
En puhu ollenkaan
2
2
3
4
5
Itse arvioitu suomen kielen taito
Erinomainen
Hyvä
Välttävä
Huono
En puhu ollenkaan
Muina puhuttuina kielinä ryhmä mainitsi englannin (9/16), ruotsin, saksan, persian ja ukrainan.
Työkielenä vastaajat ilmoittivat käyttävänsä joko venäjää (4/16) tai venäjä-suomi sekä venäjäsuomi-englanti yhdistelmiä. Yksikään vastaajista ei ilmoittanut työkielekseen pelkää suomen kieltä.
Kielivalikoimaan vaikuttaa tietysti se tosiseikka, että vastaajat toimivat pitkälti kansainvälisellä logistiikka-alalla painopisteen ollessa erityisesti Venäjällä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan suomen
kielen taitoaan työasioita hoidettaessa. Viisi vastaajaa kuudestatoista totesi suomen kielen taitonsa
riittämättömäksi työasioiden hoitoon. Kolme vastaajaa arvioi suomen kielen taitonsa välttäväksi,
kaksi hyväksi ja vain yksi vastaaja arvioi suomen kielen taitonsa erinomaiseksi. Peräti viisi vastaajaa ei vastannut tähän kohtaan. Muista kuin työasioista keskusteltaessa suomen kielen taito koettiin vieläkin heikommaksi. Kolme vastaaja ei vastannut tähän kysymykseen.
Suomen kielen käyttö ei ollut yleistä työaikana eikä sen käyttö lisääntynyt vapaa-ajallakaan. Vapaa-aikana vastaajat ilmoittivat käyttävänsä suomen kieltä seuraavasti:
Suomen kielen käyttö vapaa-aikana:
Jatkuvasti
Usein
Harvoin
Ei koskaan
2
3
7
4
Kielikoulutus- ja muut opiskelutarpeet:
Kuten aiemmasta voidaan havaita maahanmuuttajataustaisten yrittäjien ja maahanmuuttajataustaisten yritysten työntekijöiden työkieli ja vapaa-ajan kieli on valtaosin muu kuin suomi. Kotoutumisprosessia, yrityksen ja perheen asioidenhoitoa, edistäisi uuden kotimaan kielen, edes jonkin
asteinen hallinta. Tiedusteltaessa vastaajilta heidän tarvettaan opiskella suomen kieltä ja kielen
erilaisia osa-alueita saatiin seuraavanlaiset tulokset. Valtaosa vastaajista totesi tarvitsevansa
suomen kielen opintoja, vain kaksi vastaajaa totesi, ettei tarvitse suomen kieltä juuri nyt. Kielen
erilaisista osa-alueista eniten kaivattiin vahvistusta kuullun ymmärtämiseen ja puhumiseen. Huomatkaa, että vastaajalla oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja.
Vahvistusta kaipaavat kielen osa-alueet:
Kielioppia ja rakenteita
Luetunymmärtäminen
Kuullunymmärtäminen
Puhumista
Kirjoittamista
En tarvitse suomen kieltä nyt
7
4
10
9
4
2
Suomen kielen koulutuksen toivottiin tapahtuvan työpaikoilla. Vastaajien mukaan koulutus voisi olla
maksullista, mutta aikataulujen tulisi olla joustavia, niin että työkiireet ja -ruuhkat voitaisiin huomioida aikataulutuksessa. Vastaajat uskoivat opetuksen maksullisuuden ja joustavuuden motivoivan ja
nopeuttavan opintoja sekä edistävän kotoutumista.
Osallistujilta tiedusteltiin myös muita opiskelutarpeita. Muita opiskeltavia aiheita olivat Suomen
historia (8 mainintaa), suomalainen kulttuuri (7 mainintaa) ja yhteiskuntatietous (5 mainintaa). Neljä vastaaja oli sitä mieltä, etteivät he nyt tarvinneet mitään koulutusta
Iso osa vastaajista pystyi ainakin jossain määrin hyödyntämään kotimaassaan hankkimaansa ammatillista osaamista Suomessa. Osalla oli jo monen vuoden kokemus alalla toimimisesta. Osa oli
myös toiminut yrittäjänä kotimaassaan. Mutta kaikille heille oli uutta työskentely uudessa maassa
ja uudenlaisessa yrittäjyyskulttuurissa. Siksipä uudella maahanmuuttajataustaisella työntekijällä tai
yrittäjällä on varmaan paljon kysyttävää. Keneltä ja mitä hän voi kysyä? Vastaajilta tiedusteltiin sitä
keneltä he kysyvät /saavat apua uuteen työhön liittyvissä ongelmatilanteissa. Neljä vastasi saavansa tukea esimieheltään, neljä kollegaltaan, neljä ei katsonut saavansa tukea mistään ja neljä
jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Eniten kysymyksiä oli herättänyt erilaiset juridiset kysymykset. Lähtö- ja tulomaan lainsäädännön eroavaisuudet aiheuttivat paljon päänvaivaa kuten myös
kirjanpidon ja verotuksen erilaisuus. Lisää päänvaivaa aiheutui myös erilaisista käännösongelmista.
Vapaa- ja loma-aika sekä harrastukset
Työkavereita tavattiin vapaa-ajalla harvoin. Ainoastaan yksi vastaaja ilmoitti tapaavansa työkavereitaan usein myös vapaa-aikanaan. Ilmeisesti vastaajat eivät tavanneet myöskään valtaväestön
edustajia usein vapaa-aikanaan. Yllä olevassa luvussa lähes 70% vastaajista ilmoitti käyttävänsä
suomen kieltä harvoin tai ei koskaan vapaa-aikanaan. Vastaajien vapaa-aika kului pääasiassa
yksin harrastaessa tai perheen parissa puuhaillessa. Vastaajien vapaa-aika kului lukemisen, erilaisten käsitöiden tai urheiluharrastusten parissa. Myös matkailu, valokuvaaminen, autonkorjailu ja
piirtäminen ja kirjoittaminen mainittiin.
Tiedusteltaessa loma-ajan vietosta vastaajat ilmoittivat seuraavaa. Neljä vastaajaa ilmoitti viettävänsä lomansa aina Suomessa, kaksitoista vastaajaa ilmoitti, että he viettävät lomiaan harvoin tai
eivät koskaan Suomessa. Myöskään lomailu entisessä kotimaassa ei tuntunut kiinnostavan vastaajia. Kaikki 14 tähän kysymykseen vastannutta ilmoittivat lomailevansa harvoin entisessä kotimaassaan. Valitettavasti nämä vastaajat, jotka eivät vietä lomiaan Suomessa, eivätkä entisessä
kotimaassaan, eivät kertoneet mitään lomanvietostaan. Olisi mielenkiintoista tietää, viettivätkö he
lomansa jossain kolmansissa maissa vai eikö uusilla yrittäjillä ja työntekijöillä ollut mahdollisuutta
lomanviettoon ollenkaan.
Perhe
Vastaajista 13 eli avioliitossa ja kolme oli eronnut. 11 vastaajan perhe asui kokonaan Suomessa,
kahden vastaajan koko muu perhe asui Venäjällä ja kolmen vastaajan perhe asui osin Suomessa
osin Venäjällä.
Vastaajien perheet ja lapset olivat hyvin eri-ikäisiä. Kolmen vastaajan lapset olivat jo aikuisia. Osa
aikuisista lapsista oli jäänyt entiseen kotimaahan. Osa oli muuttanut vanhempiensa mukana Suomeen. Alaikäisiä lapsia vastaajilla oli kaikkiaan 13. Alaikäisten lasten ikä vaihteli 1-13-vuoden välillä. Keski-ikä oli viisi vuotta.
Puolisoiden kielenopinnot ja muu opiskelutarve:
Venäläisperäiset yrittäjäperheet tai työperäiset maahanmuuttajaperheet ovat yleensä pitkälle koulutettuja. Varsinaisista vastaajista 11/16 omasi ylemmän korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon. Myös puolisoista yli puolella on korkeakoulututkinto. Korkeasta koulutuksesta huolimatta
puolisoiden työllistyminen on vaikeaa. Kolmestatoista puolisosta vain neljä oli töissä, viisi oli kotona, kolme erilaisilla kursseilla tai koulutuksessa ja yhden asema jäi tuntemattomaksi.
Kuusi vastaaja arvioi puolisonsa suomen kielen taidon erinomaiseksi tai hyväksi, kuusi arvioi sen
välttäväksi tai huonoksi. Yksi vastaaja ilmoitti, ettei hänen puolisonsa puhu olenkaan suomea.
Vastaajat arvioivat myös puolisoidensa suomen kielen opiskelutarvetta. Kolmestatoista avioliitossa
elävästä vastaajasta lähes puolet (6) ilmoitti puolisonsa kielitaidon olevan riittävän (yhdelle suomi
oli äidinkieli). Kolme puolisoa oli parhaillaan suomen kielen kursseilla. Kolme puolisoa oli myös
pyrkinyt kursseille pääsemättä niille. Yksi vastaaja totesi, ettei hänen puolisonsa tarvitse suomen
kielen taitoa nyt.
Muina puolisoita kiinnostavina opiskeluvaihtoehtoina mainittiin atk-ala, englannin kieli, muotoilu ja
innovaatioteknologia. Vain kahdelle puolisolle oli tehty kotoutumissuunnitelma.
Lasten suomen kielen taito ja harrastukset:
Kuten aiemmasta käy ilmi vastaajien lapset ovat joko aikuisia tai vielä varsin pieniä. 13 alaikäisestä
lapsesta kolme oli vielä kotihoidossa, kuusi tarhassa, kolme esikoulussa ja yksi peruskoulussa.
Arviot lasten suomen kielen taitotasoista hajautuivat voimakkaammin kuin puolisoiden kielitaitotasot. Lasten arvioitiin joko puhuvan hyvää tai erinomaista suomea tai arvioitiin, etteivät he puhu
suomea ollenkaan. Voimakas hajonta selittyy sillä, että osa lapsista oli vielä niin pieniä, että he
olivat kotihoidossa ja kotikielenä on venäjä. Vanhempien arvion mukaan lasten kielitaito kohoaa
kuitenkin varsin nopeasti tarha- ja koulupolun alettua.
Lasten toivottiin saavan lisäopetusta ennen kaikkea venäjän kielessä. Tulevaisuudessa toivottiin
lasten saavan itselleen korkeakoulututkinnon. Lasten ilmoitettiin harrastavan lähinnä urheilua tai
erilaisia taideaineita: jääkiekkoa, laskettelua, tennistä, musiikkia ja piirtämistä. Tiedusteltaessa
mitä harraste mahdollisuuksia vanhemmat toivoivat lisää, lista muodostui samankaltaiseksi kuin
edellä mainittu. Vanhemmat toivoivat mm. entistä parempia jääaikoja ja pelivuoroja.
Tiedusteltaessa vastaajien lasten ystävyyssuhteiden määrää ja ystävien etnistä taustaa, 11 kysymykseen vastannutta osallistujaa arvioi, että heidän lapsillaan oli paljon tai jonkin verran suomalaisia ystäviä. Ainoastaan yhden vastaajan mukaan hänen lapsillaan ei ole ollenkaan suomalaisia
ystäviä. Kysyttäessä lapsilla Suomessa olevien venäläisten ystävien määrää yhdeksän vastaajaa
arvioi, että heidän lapsillaan on venäläisiä ystäviä Suomessa paljon tai ainakin jonkin verran. Yksikään vastaajista ei ilmoittanut, että hänen lapsellaan ei olisi yhtään venäläisiä ystäviä täällä. Kysyttäessä lasten muun maalaisten ystävien määrää, luvut jakautuivat seuraavasti: paljon tai jonkin
verran muun maalaisia ystäviä 7 vastausta ja ei yhtään muun maalaista ystävää 5 vastausta.
Asunto ja viihtyminen:
Vastaajien mielipiteet asunnosta olivat poikkeuksetta positiivisia. 12 tähän kysymykseen vastanneesta 10 piti asuntoaan erittäin hyvänä tai hyvänä, kaksi piti sitä välttävänä. Yksikään vastaajista
ei pitänyt asuntoaan huonona tai erittäin huonona.
Kotimaan jättäminen ja uuteen maahan kotoutuminen on iso prosessi ja vaatii yleensä tukea ja
apua useilta eri tahoilta. Tiedusteltaessa perheiden saamaa tukea kotoutumisprosessilleen vastausten määrä oli ainoastaan seitsemän. Näistä seitsemästä vastaajasta viisi totesi, ettei heidän perheensä ollut saanut tukea mistään kotoutumiseensa. Yksi vastaaja ilmoitti lastensa saaneen koulusta apua suomen kielen opintoihin sekä kotitehtävien tekoon. Yksi vastaaja ilmoitti perheensä
saaneensa tukea Suomen valtiolta/ Kelalta. Verrattaessa perheiden saamaa tukea yrityksen saamaan tukeen voidaan todeta, että aloittelevan maahanmuuttajayrittäjän on helpompi löytää tukea
yritykselleen kuin kotoutuvalle perheelleen. Helpottaakseen kotoutumisprosessiaan vastaajat toivoivat seuraavia palveluita tai koulutuksia: suomen kielen koulutusta tai muuta kotoutumista tukevaa koulutusta sekä venäjänkielisten palveluiden mm. lääkäripalveluiden lisäämistä alueella.
Muina seikkoina jotka vastaajat kokivat edistävän perheiden viihtyvyyttä ja kotoutumista alueelle
vastaajat mainitsivat: oman yrityksen toiminnan ja sitä kautta tulevan turvatun talouden, alueella
olevat sukulaiset, ystävät sekä työkaverit. Lisäksi kotoutumista ja viihtyvyyttä katsottiin edistävän
alueen yleisen turvallisuuden.
Perheen Suomessa oleskelun pysyvyys
Tarkasteltaessa maahanmuuttajien sitoutumista uuteen kotimaahan ja -paikkaan on vastaavissa kyselyissä usein tapana selvittää onko oleskelu tarkoitettu pysyväksi vai tilapäiseksi. Lisäksi
selvitetään usein, aikooko vastaaja hankkia vastaanottaneen maan kansalaisuuden vai aikooko
hän säilyttää lähtömaan kansalaisuuden. Kysyttäessä onko Kotka-Hamina seudun venäläistaustaisten yrittäjäperheiden ja työperäisten maahanmuuttajaperheiden oleskelu Suomessa aiottu pysyväksi vai tilapäiseksi vastaajat olivat poikkeuksellisen yksimielisiä. Kaikkien 16 vastaajan mukaan perheen oleskelu oli aiottu pysyväksi. Perheet olivat tulleet jäädäkseen.
Suhtautumista kansalaisuuteen tiedusteltiin neliportaisella kysymyksellä.
minulla on jo Suomen kansalaisuus
aion hakea Suomen kansalaisuutta
aion hakea kaksoiskansalaisuutta
aion pitää synnyinmaani kansalaisuuden
3
2
11
-
Kaikki 16 vastaajaa ovat joko jo Suomen kansalaisia, aikovat hankkia tulevaisuudessa Suomen
kansalaisuuden tai Suomi-Venäjä kaksoiskansalaisuuden. Tämän pienen selvityksen mukaan venäläistaustaiset yrittäjät ja työperäiset maahanmuuttajat sekä heidän perheensä ovat tulleet jäädäkseen ja ovat hyvin sitoutuneet uuteen kotimaahansa. Kaikki vastaajat halusivat siis ainakin
kaksoiskansalaisuuden. Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa vuonna 2007 toteutetussa kartoituksessa tulokset olivat samantyyppisiä. Valtaosa vastaajista halusi Suomen kansalaisuuden tai
kaksoiskansalaisuuden. Tosin Kotka-Haminan seudun tuloksesta poiketen osa (3/20) Joensuun,
Kuopion ja Savonlinnan kartoituksen vastaajista ei halunnut vaihtaa kansalaisuutta. (Okulov 2011
s.167).
Lopuksi
Yrittäjäperheet ja työperäiset maahanmuuttajat ovat tulleet jäädäkseen. He ovat sitoutuneet uuteen
kotimaahansa ja -kaupunkiinsa. Perheet ovat tyytyväisiä asuntoihinsa ja uuden kotialueensa ja
kaupunkinsa turvallisuuteen sekä ennen kaikkea oman yrityksensä tai työpaikkansa luomaan taloudelliseen turvallisuuteen ja elämän vakauteen. Yrittäjät ja työperäiset maahanmuuttajat käyttivät
vähäisen vapaa-aikansa kotona perheen parissa tai luonnossa liikkuen. Lasten tulevaisuuteen suhtauduttiin optimistisesti. Lasten toivottiin hankkivan tulevaisuudessa itselleen mahdollisimman hyvän koulutuksen ja löytävän oman paikkansa yhteiskunnassa sekä runsaasti uusia ystäviä täältä.
Päinvastoin kuin monet muut maahanmuuttajaryhmät yrittäjät ja työperäiset maahanmuuttajat eivät
ole vaarassa ajautua kurssikierteeseen. Todennäköisesti heidän kotoutumisensa kannalta olisi
suotavaa, että heille voitaisiin tarjota nykyistä enemmän suomen kielen koulutusta sekä muita kotoutumista tukevia koulutuskokonaisuuksia.

Similar documents