4 - Suomi–Israel Yhdistysten Liitto ry

Transcription

4 - Suomi–Israel Yhdistysten Liitto ry
Ne ljä nne s v uos it ta i n i l m e s ty vä k u l ttu u r i l e h ti
Jul k a i s i j a : S uom i-Israel Yh d istysten L iitto r y
4 • 2010
Julkaisija: Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry
Finland-Israel Föreningarnas Förbund rf
PL 247, 00531 Helsinki
www.suomi-israel.fi, [email protected]
SSN-L 1235-8290
ISSN 1235-8290 (Painettu)
ISSN 1799-0742 (Verkkojulkaisu)
Vastaava toimittaja: Reino Kurki-Suonio [email protected]
Toimituskunta: Mikael Enckell, Vesa Hirvonen, Juha-Pekka Rissanen,
Sirkku Salmela, Mila Westerberg.
Ilmestyy: neljä kertaa vuodessa. Vuosikerta 15 euroa, kestotilaus 12 euroa.
Ilmoitushinnat: 1/1 s. 170 euroa, 1/2 s. 95 euroa, 1/4 s. 55 euroa, 1/8 s. 35 euroa.
Painopaikka: Painomerkki Oy, Helsinki. Taitto: Kirsi Pääskyvuori.
20. vsk. nro 4/2010
Taiteilija Matti Sirviön maalaus ”Horah” on yksi
Karmel-yhdistyksen ja Israelin valtion matkailutoimiston
järjestämässä Israel Inspiration -kuvataidekilpailussa
palkittu teos. Kilpailusta enemmän s. 15.
Shalom!........................................................................................3
Idea Israelista .............................................................................4
Kuinka fanaatikot kesytetään..................................................6
Kalentereista...............................................................................8
Presidentti Tarja Halonen vieraili Israelissa.......................10
Israelilainen Sibelius-ystävä..................................................11
Kulttuuria Israelista..................................................................12
Tapahtunutta.............................................................................14
Klezwoods Suomessa............................................................16
Rakkautta Jerusalemiin – ja Jerusalemissa......................18
Virvoittavien vetten tykönä....................................................19
Jerusalemin historiaa asukkaiden oven edessä .............20
Vanhan musiikin ystävä..........................................................22
Sadalle oppaalle myönnetty lupa opastaa
Beetlehemissä..........................................................................24
Pääministeri palkitsi aloitteellisuutta ja innovaatioita......25
Israel-portaali............................................................................26
LIITON RINTAMERKKI
Liiton rintamerkin voi tilata sähköpostiosoitteesta [email protected] tai maksamalla liiton tilille 800017-646723
merkin hinnan 4 €. 50-vuotisjuhlamerkin (rajoitettu määrä) hinta on 5 €. Tilillepanoon on merkittävä maksun
tarkoitus sekä tilaajan nimi ja osoite. Merkin käyttö ei ole sidottu liittomme jäsenyyteen, vaan sitä voidaan
käyttää muutoinkin ystävyyden ja solidaarisuuden osoituksena Israelia kohtaan.
Suomi-Israel yhdistysten liitto ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomien ystävyysyhdistysten liitto.
Tätä linjaa seuraten Jedidut pyrkii lisäämään Israelin maan ja kansan tuntemusta sekä levittämään tietoa
Israelin kulttuurista, historiasta ja yhteiskunnasta.
2
JEDIDUT 3•2009
Shalom!
J
ouluaika on taas käsillä. Vuosi vuodelta se näyttää alkavan aina vain aikaisemmin, ja joulun odottaminen näyttää samalla häviävän. Kun jotain halutaan heti, niin samalla
menetetään odottamiseen ja hiljaiseen valmistautumiseen
kätkeytyvä onni edessä olevasta ilosta.
Joulu ja hanukka – kaksi eri perinteistä nousevaa valon
juhlaa – osuvat yleensä lähelle toisiaan. Tätä luettaessa on
hanukka kuitenkin jo takanapäin, sillä tänä vuonna tuo kahdeksanpäiväinen juhla-aika alkoi jo joulukuun 1. päivän iltana.
Vuoden kuluttua nämä juhla-ajat osuvatkin taas yhteen, kun
juutalainen kalenteri sijoittaa ensi kevättalveen ylimääräisen
30-päiväisen karkauskuukauden (ks. s. 8).
Kuluneena vuonna ilmestyivät uudet suomennokset Vanhan testamentin ns. apokryfikirjoista, joista 1. makkabilaiskirja kertoo hanukkaperinteen synnyn. Kun juutalaiset olivat
v. 164 eKr. saaneet Jerusalemin taas haltuunsa ja juhlivat
puhdistetun temppelin uudelleenvihkimistä, niin ”Juudas
[makkabilainen], hänen veljensä ja koko Israelin kansa päättivät, että temppelin vihkimisjuhlaa tulisi iloiten ja riemuiten
viettää joka vuosi määräaikaan, kahdeksan päivän ajan kislevkuun kahdennestakymmenennestäviidennestä päivästä
lukien” (1. Makk. 4:59).
Talmudin mukaan tapahtumaan liittyi myös ihme: temppelin ikuiseen tuleen oli öljyä vain yhdeksi päiväksi, mutta
tuli paloikin kahdeksan päivää, jona aikana öljyä saatiin valmistetuksi lisää.
Ainakin meidän vanhempien suomalaisten (yleensä ehkä
toteutumaton ja vuosi vuodelta yhä vaikeammin tavoitettava) mielikuva adventtiajasta on, että se on jouluriemun odotusta talven hiljaisessa, lumisessa hämärässä. Joulu sitten
onkin se juhla, jolloin meille luterilaisillekin on ”luvallista” –
ainakin aattoiltana – riemuita vaikkapa tanssimalla piirileikkejä lasten kanssa.
Kun hanukkaa tulee viettää ”iloiten ja riemuiten”, niin varmaan myös ensimmäisen hanukan ilo purkautui riemullisena
tanssina. Onhan tanssiminen niin olennaista juutalaisille ja
Israelille myös tilanteissa, joissa me olemme tottuneet ”vakavaan juhlallisuuteen”.
Meidän totisuuttamme kuvaa ehkä jotenkin se, että Karmel-yhdistyksen ja Israelin valtion matkailutoimiston järjestämän Israel Inspiration -kuvataidekilpailun runsaasta sadosta
näkemissäni töissä oli vain yksi, mutta kylläkin sitä riemullisempi kuva hora-tanssista: taiteilija Matti Sirviön ekspressionistinen akryylimaalaus Horah, jonka näette tämän lehden kansikuvana. Monien meistä on varmaan helpointa samaistua kuvan taustalla näkyvään piruparkaan, joka ilmeisen
kateellisena seuraa tanssivien ihmisten ja enkelin riemua.
Lehden mennessä painoon hanukka muuttui murheeksi Israelissa. Elämme mukanasi myös surussasi, Israel.
Reino Kurki-Suonio
Toiviomatkojen suorat tilauslennot Finnairin koneilla Tel Aviviin
Lentohinnat (meno-paluu) alk. 499 euroa.
Kevään 2011 lennot sunnuntaisin 13.2. – 8.5.
Reittilennot Tel Aviviin Keski-Euroopan kautta päivittäin läpi vuoden.
Israelin-matkojen asiantuntija yli 30 vuoden ajan
Annankatu 31-33 C, 00100 HELSINKI. Puhelin (09) 5657170. Faksi (09) 56571727,
[email protected], www.toiviomatkat.fi
JEDIDUT 3•2009
3
IDEA ISRAELISTA
Seikko Eskola
Theodor Herzl: Juutalaisvaltio. Der Judenstaat
(1896). Savukeidas Kustannus 2010. 112 s.
Suom. Markus Jääskeläinen
Theodor Herzlin (1860-1904) Juutalaisvaltio kuuluu niihin
kirjoihin, jotka muuttivat maailmaa. Paljon ei siihen sivuja
vaadita, jos on sanottavaa ja sille sosiaalinen tilaus. Vuonna
1896 julkaistulla pienellä kirjasella oli. Se on ohjelma poliittisen sionismin, juutalaisten oman valtion, toteuttamiseksi.
Valistusajan ihanteitten mukaisesti juutalaiset oli 1800-luvun kuluessa hyväksytty eurooppalaisten yhteiskuntien jäseniksi. Yhdysvalloissa se oli toteutettu jo vuoden 1776
4
itsenäisyysjulistuksessa. Ensimmäisen kerran Euroopan
historiassa he nyt saattoivat toimia valtion viroissa, käydä
yleisiä kouluja ja olla oikeusistuimissa tasa-arvoisia. Lahjakkuus ilmeni pian. Eräät loivat suuria omaisuuksia, monet
menestyivät yliopistoissa erinomaisesti. Syntyi vahva ylempi
juutalainen keskiluokka.
Mutta huolet eivät poistuneet. Menestys herätti kateutta, antisemitismi vahvistui. Selkeästi se näkyi juuri päättyneessä Dreyfus-prosessissa Ranskassa. Itä-Eurooppaan
eivät uudistusten tuulet olleet ehtineetkään.
Th. Herzl oli juutalaissyntyinen itävaltalainen journalisti.
Tässä tilanteessa hän näki ainoaksi ratkaisuksi oman valtion. Kaikesta demagogiasta vapaa kirja on suunnitelma
sellaisen aikaansaamisesta. Projektia varten tulisi löytää
sopiva alue ja juutalaisten johtajien toteuttaa tekijän hahmottelema suunnitelma.
Kysymys oli suuren tyylin yhteiskuntasuunnittelusta.
Juutalaisille luovutettaisiin jostakin kansallisia tarpeita vastaava maa-ala. Muutto tapahtuisi vuosikymmenissä, rikkaat
rahoittaisivat. Ensin lähtisivät köyhimmät. He rakentaisivat
etukäteissuunnitelman mukaisen infrastruktuurin. Lähtö olisi vapaaehtoista mutta tuettua, työpäivän pituus seitsemän
tuntia. Pian mukaan lähtisi keskiluokka.
Valtio olisi sekulaari mutta rabbiineilla oli siinä tärkeä tehtävä, koska vain isien usko yhdisti juutalaiset. Papiston oli
kuitenkin pysyttävä synagogissaan kuten armeijan kasarmeissaan. Herzl ei edellyttänyt hepreaa uuden valtion kieleksi. Käytäntö tekisi aikanaan sellaiseksi kanssakäymisen
kannalta helpoimman.
Uuden valtion paikaksi Herzl esitti kaksi tasavertaista mahdollisuutta, Argentiinan ja Palestiinan. Mutta sitä ei
otettaisi väkisin vaan neuvottelemalla ja sopimalla asianomaisen hallituksen kanssa. Harvaan asuttu Argentiinan
tasavalta hyötyisi hänen mukaansa suuresti jos luovuttaisi
tarvittavan alueen.
Herzl piti mahdollisena että “Hänen Majesteettinsa Sulttaani” luovuttaisi heille Palestiinan, joka silloin kuului Turkkiin. Vastineeksi juutalaiset voisivat ottaa hoitaakseen koko
Turkin rempallaan olevan talouden. Hän kävikin neuvotteluja
sulttaanin kanssa. – Suunnitelma ei ollut niin elämälle vieras
JEDIDUT 3•2009
kuin nyt näyttää. Väestöä tuolla alueella oli vähän, eikä palestiinalaista identiteettiä ollut vielä kehittynyt.
Tekijän mukaan näin syntyvä juutalaisten valtio olisi koulutetun ja lahjakkaan väestönsä kautta edistyksen ja sovinnon edelläkävijä modernissa maailmassa. Siellä tunnettaisiin
uusin tiede ja tekniikka sekä hallittaisiin talous.
“Juutalaisvaltio” herätti suurta huomiota. Jo seuraavana vuonna pidettiin Baselissa ensimmäinen kansainvälinen
sionistikongressi. Konkreettinen saavutus oli, kun Iso-Britannia 1903 tarjosi juutalaisille autonomista aluetta Keniasta. Mutta 1905, Herzlin äskettäin kuoltua, sionistikongressi otti liikkeen viralliseksi tavoitteeksi valtion Palestiinaan.
Päämäärä lopulta saavutettiin. Mutta tie sinne ja lopputulos poikkesivat olennaisesti alkuperäisestä suunnitelmasta.
Alue jouduttiin ottamaan ja pitämään asein. – Modernin teknologian maa siitä tuli, mutta ei toivottu sovinnon ja rauhan
tuoja. Lukija ei voi olla ajattelematta miten toinen maailma
olisi, jos Israelin maa Lähi-idän sijaan olisikin Argentiinassa tai Keniassa.
Seikko Eskola on Tampereen yliopiston yleisen historian
emeritusprofessori.
Theodor Herzl
Baselissa 1897.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kanavassa 7/2010.
Seuraavilla aukeamilla on Jyväskylän yliopiston yleisen historian professori Juha Sihvolan kirjoitus Israelin nykyisestä
yhteiskuntafilosofiasta. Tämä hänen Helsingin Suomi-Israel yhdistyksen sarjassa 28.9.2010 pitämäänsä esitelmään
perustuva kirjoitus on kuin suoraa jatkoa tämän aukeaman
ajatuksille.
Israel vuonna 5771
Esitelmä- ja keskustelutilaisuuksien sarja syksystä 2010 kevääseen 2011
Helsingin yliopisto, päärakennuksen sali 13, Fabianinkatu 33 (3. krs)
Kevätkaudella on sarjassa seuraavat esitelmät:
ti 18.1.2011 klo 18.00
ti 1.2.2011 klo 18.00
ti 29.3.2011 klo 18.00
Israelilainen teatteri
teatteriohjaaja Johanna Freundlich
Miksi asun Jerusalemissa?
toimittaja Eva Odrischinsky
T´shuva, kääntymisen anatomia
toimittaja Jussi Hanhivaara
Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Järjestäjänä Helsingin Suomi-Israel Yhdistys ry
Lisätietoja Anna Muukkonen, puh. 040 760 0446
JEDIDUT 3•2009
5
KUINKA FANAATIKOT KESYTETÄÄN –
ISRAELIN UUTTA
YHTEISKUNTAFILOSOFIAA
Juha Sihvola
I
sraelin kulttuurin viehättävimpiin piirteitä ei hyväksyisi, haasteeseen on ainakin
siin kuuluu intohimo kriittiseen keskusyritettävä vastata.
teluun. Juutalaiseen sivistysperinteeseen
on aina kuulunut avoimuus. Juutalaisyhteisöt ovat uskaltaneet asettaa myös
Teelusikan ritarikunta
oman ennakkoluulonsa, olettamuksensa
ja opinkappaleensa kriittiseen ristivalaisIsraelin rauhanliikkeestä ei voida puhua
tukseen, jonka pohjalta ajattelu voi löytää
viittaamatta Amos Oziin (s. 1939), maan
yhä parempia ja uskottavampia perusteita.
kaunokirjallisuuden kuuluisimpaan edusInnokas keskustelu ja argumentointi ovat
tajaan, joka on toiminut aktiivisesti Rauominaisia myös israelilaiselle filosofialle,
ha nyt -liikkeessä sen perustamisesta
jonka parhaat edustajat tunnetaan kaikalkaen, mutta joka on palvellut maataan
kialla siellä, missä itsenäistä ja kriittistä
myös sotilaana sekä kuuden päivän sojärjen käyttöä harjoitetaan.
dassa vuonna 1967 että jom kippur -soLähi-idän konfliktin rasituksista huolidassa 1973. Filosofinen ulottuvuus noumatta Israel on pysynyt avoimena yhteissee hienovaraisella tavalla esiin Ozin rokuntana myös sikäli, että siellä harjoitetmaaneissa, mutta kirjailija on tiivistänyt
tava akateeminen tutkimus on poliittisesti
ajatuksiaan myös yhteiskunnallisissa ja
hyvin moniarvoista. Yhteiskuntafilosofien
poliittisissa esseissään. Suomen vieraijoukossa on oikeisto- ja vasemmistosilullaan vuonna 2007 Oz esitti upean yleionisteja, sionismiin nähden neutraaleja
söluennon, joka perustui suppeaan mutta
ajattelijoita ja sionismin vastustajia. Seusyvälliseen kirjoituskokoelmaan How to
raavassa esittelen vain kolmea mielesCure a Fanatic (2006).
täni kiinnostavaa ajattelijaa Amos Ozia,
Oz korostaa, ettei Israelin ja palestiiAvishai Margalitia ja Chaim Gansia pyrnalaisten konfliktia voida ratkaista tunnusAmos Oz
kimättä edustavuuteen tai poliittiseen tatamatta, että osapuolina eivät ole hyvät
sapainotteluun.
ja pahat vaan kaksi oikeutettua asiaa. On hyväksyttävä,
Myönnän, että valinnoissani korostuvat Israelin rauhan- että sen enempää juutalaisille kuin palestiinalaisillekaan ei
liikkeen ja maltillisen vasemmistosionismin linjaukset. Erilai- ole tässä maailmassa muuta kotimaata kuin Välimeren ja
sista Lähi-idän konfliktiin kohdistuvista asenteista ne ovat Jordan-joen välinen pieni alue, jossa elämisen ehdot ovat
myös lähimpänä omaa ajatteluani. Toisaalta yritän pitää niukat. Rauha on Ozin mukaan mahdollista vain, jos kumpimielessäni, että kokonaiskuvan saavuttaminen ja asioiden kin osapuoli tunnustaa toisen osapuolen olemassaolon ja
rehellinen arviointi edellyttävät muunkinlaisiin näkemyksiin vastapuolen vaatimusten periaatteellisen oikeutuksen. Ihantutustumista ja niiden kunnioittamista.
neratkaisujen sijaan on kuitenkin etsittävä kompromisseja,
Israelin poliittisessa elämässä ovat viime vuosina vahvis- jotka voivat olla tuskallisia mutta silti vähemmän pahoja kuin
tuneet kovan linjan oikeistolaiset näkemykset. Muutoksella vihollisuuksien ja epäluottamuksen jatkuminen.
on ymmärrettäviä syitä, mutta vastapainoksi on hyvä muisOz ei odota rauhanprosessin päättyvän veljellisen raktaa, että myös rauhanliike on edelleen olemassa, ja myös kauden syntyyn. Kahden kansan rauha ei kohta vuosisadan
sen edustajat nostavat esiin tärkeitä ajatuksia. Vaikka nii- kestäneiden vihollisuuksien jälkeen voi olla avioliitto vaan pi-
6
JEDIDUT 3•2009
kemminkin avioero, jossa sovitaan sivistyneesti omaisuuden
jakamisesta ja huoltovelvollisuuksien hoitamisesta. Tarvitaan
kärsivällisyyttä, kompromisseja ja vaatimatonta kunnioitusta, jotta päästäisiin eroon fanaattisuudesta ja aggressiosta.
Kirjaansa sisältyvässä haastattelussa Oz ehdottaa teelusikan ritarikunnan perustamista. Sen jäsenet oivaltavat, että
konflikteissa liian utopistiset ihanteet ovat vaarallisia mutta käytännöllinen apu kallisarvoista. Tulipalon riehuessa on
väärin paeta eikä viranomaisille kannata valittaa. Liekkeihin
on heitettävä vettä ämpärillä, tai jos ei ole ämpäriä niin teemukilla, ja jos ei sitäkään niin vaikka teelusikalla. Harvalla
meistä on palokunnan veroisia resursseja Lähi-idän konfliktin tulipalojen sammuttamiseksi, mutta teelusikat voisimme
kaikki kaivaa esiin.
Mädät ja siedettävät kompromissit
Avishai Margalit
Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa
ja Princetonin yliopistossa Yhdysvalloissa toiminut filosofian
professori Avishai
Margalit (s. 1939)
on muotoillut aika
lailla Ozin näkemyksiä muistuttavia ajatuksia analyyttisen
akateemisella mutta
silti mukaansatempaavan yleistajuisella
kielellä. Teoksessaan
On Compromise and
Rotten Compromises
(2010) hän suhtautuu
ikätoverinsa tapaan
penseästi liian ihanteellisia vaatimuksia
esittävään politiikkaan. Margalit jatkaa
siedettävän yhteiskunnan edellytyksiä
koskevia pohdintojaan, jotka hän aloitti
vuonna 1996 englanniksi ilmestyneessä
kirjassaan The Decent Society.
Järkevät ihmiset käsittävät, ettei yhteiskunta voi olla
siedettävä ellei olla valmiita kompromisseihin, ei kuitenkaan ihan mihin tahansa. Uudessa kirjassa Margalit erottaa kaksi käsitystä, jotka ohjaavat suhtautumista kompromisseihin. Ekonomistisen käsityksen mukaan politiikassa
voidaan aina käydä vaihtokauppaa ja tehdä kompromisseja
ikään kuin markkinoilla. Uskonnollisen käsityksen mukaan
on myös pyhiä asioita, joista ei voida tinkiä ja joita ei voida
vaihtaa mihinkään, tapahtui mitä tahansa. Jos niin ajatellaan, kompromissi on mahdoton. Lähi-idän konfliktin ytimessä elävä mutta rauhanliikkeessä pitkään toiminut Margalit
suhtautuu penseästi uskonnolliseen käsitykseen politiikasta. Kompromisseista kieltäytyminen on hänen mielestään
Lähi-idän rauhan suurin este.
Ei Margalit hyväksy ehdotonta ekonomismiakaan. Siksi
hän tekee eron siedettävien ja mätien kompromissien välillä.
Hyväksyttävä kompromissi sisältää myönnytyksiä, jotka
ovat kuin voiteessa oleva kärpänen, harmillisia, mutta
eivät koko voidetta turmelevia. Mätä kompromissi taas
on kuin keitossa oleva torakka, jonka takia koko ateria on pilalla.
Margalit myöntää, että tylyssä maailmassa on joskus pakko
tehdä mätiäkin kompromisseja, vaikka kuinka yrittäisi olla
moraalinen. Se ei ole oikein eikä hyväksyttävää, mutta kenties ymmärrettävää ja anteeksi annettavaa.
Margalit käyttää kirjassaan paljon konkreettisia esimerkkejä, mutta kenties varovaisuuttaan ei ota niitä Lähi-idän
politiikasta vaan toisen maailmansodan jälkiselvittelyistä.
Silloin länsivallat tekivät mädän kompromissin Neuvostoliiton kanssa, ja niin sanotussa operaatio Keelhaulissa kaksi
miljoonaa sotavankia ja pakolaista palautettiin Neuvostoliittoon. Palautetut joutuivat vankileireille, ja satoja tuhansia teloitettiin pettureina. Olisi kiinnostavaa tietää, ovatko mädät
kompromissit Margalitin mielestä myös Lähi-idän konfliktin
ratkaisuyritysten uhkana.
Juutalaisvaltion puolustus ja sen politiikan
kritiikki
Teoksessaan A Just Zionism. On the Morality of the Jewish State hieman Ozia ja Margalitia nuorempi, Tel Avivin
yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa työskentelevä Chaim Gans puolustaa periaatteellisella tasolla juutalaisvaltion olemassaolon oikeutta sellaista liberalismia vastaan,
jossa ei hyväksytä millekään ryhmälle valtiollista erityisasemaa etnisin, kulttuurisin tai uskonnollisin perustein. Hänen
mukaansa juutalaiset muodostavat kiistattomasti kansan,
JEDIDUT 3•2009
7
Chaim Gans
jolla on perusteltu oikeus kansalliseen itsemääräämiseen ja
omaksi koettuun elämäntapaan turvallisissa olosuhteissa.
Tämä periaatteellinen itsemääräämisoikeus ei kuitenkaan
vielä riitä perusteeksi juutalaisen hegemonian toteuttamiseen juutalaisessa kansallisvaltiossa.
Gansin mukaan on kuitenkin olemassa lisäperusteita,
jotka ainakin ehdollisesti antavat oikeutuksen juutalaisten
erityiselle kohtelulle Israelin valtiossa. Antisemitismistä ja
holokaustista juurensa juontavat turvallisuusperusteet antavat hyväksyttävän syyn suosia juutalaisia maahanmuutossa
Israeliin, ja Lähi-idän konflikti pitää näitä perusteita voimassa.
Vaikka Israelin valtion juutalainen erityisluonne on sopivissa rajoissa ymmärrettävä ja hyväksyttävä, Gans kritisoi
monia juutalaisen hegemonian Israelissa saamia konkreettisia
muotoja. Epäkohtia liittyy uskonnon ja valtion väliseen suhteeseen, maanomistusoloihin, maahanmuuttopolitiikkaan ja
kovaotteisiin menettelytapoihin Lähi-idän konfliktissa. Gans
jopa pelkää, että Israelin poliittiset virheet eivät pelkästään
murenna luottamusta konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun,
vaan pahimmillaan asettavat kyseenalaiseksi sionismin alun
perin hyvin perustellut lähtökohdat.
Juha Sihvola on Jyväskylän yliopiston yleisen historian
professori.
KALENTEREISTA
T
änä talvena, tarkemmin sanoen 5.2.–6.3.2011, on juutalaisessa kalenterissa 30-päiväinen karkauskuukausi
adár I, joka lisätään vuoteen tavanomaisen adárin eteen
kahden tai kolmen vuoden välein. Sen ansiosta pesah ja
hanukka osuvat vuonna 2011 taas yhteen kristillisen pääsiäisen ja joulun kanssa.
Erilaisten kalentereiden eroihin törmää nykyisin lähinnä
juuri juhlapäivien ajoittumisessa. Kristillinenkään pääsiäinen
ei kaikkialla aina ajoitu samoin. Esimerkiksi Kreikan ja Venäjän ortodoksit käyttävät siinä juliaanista eivätkä gregoriaanista kalenteria. Ensi vuonna ei tuo ero kuitenkaan ilmene.
Ainakin niin kauan kuin maanviljelystä on harjoitettu, on
kalenterilla ollut suuri merkitys myös arkielämässä. Aikaa on
luonnollista jaksottaa auringon ja kuun kiertojen mukaan, ja
aurinkovuodella on itsestään selvä merkitys luonnonilmiöiden jaksottumisessa. Kalenterin laatijalla on tässä kuitenkin ongelmana, ettei aurinkovuosi muodostu tasamäärästä
kuunkierrolla mitattavia kuukausia eikä myöskään tasamäärästä vuorokausia.
Gregoriaaninen ja sitä länsimaissa edeltänyt juliaaninen
kalenteri ovat aurinkokalentereita, joissa vuodet pyritään
sovittamaan yhteen aurinkovuoden kanssa. Tämän vuoksi
8
juliaaninen kalenteri sijoitti ylimääräisen karkauspäivän joka neljänteen vuoteen. Gregoriaanisessa kalenterissa tarkkuus vielä parani, kun 400 vuoden jaksoista jätettiin kolme
karkauspäivää pois.
Puhtaassa 12 kuukauden kuukalenterissa, jota periaatetta islamilainen kalenteri noudattaa, vuosi jää säännöllisesti
lähes 11 päivää aurinkovuotta lyhemmäksi. Tämän vuoksi
juhlapäivät siirtyvät vuosittain tämän verran aikaisemmiksi.
Jos kuunkiertoon perustuva kalenteri halutaan synkronoida aurinkovuosien kanssa, on 19 vuoden jaksoihin lisättävä
yhteensä seitsemän karkauskuukautta.
Jos karkauskuukausia ei käytetä, kuukalenteri ei tietenkään anna tukea esimerkiksi sille, milloin vilja on kylvettävä.
Muhammadin aikana puhtaan kuukalenterin etuna oli kuitenkin, ettei sen noudattaminen vaatinut oppineiden tähtitieteilijöiden apua juhlapäivien ajoittamisessa. Tällaisen kalenterin omaksuminen edistikin riippumattomuutta vallanpitäjistä,
joiden valtaan myös kalenterin hallinta liittyi – meilläkin kalenterien julkaiseminen oli Helsingin yliopiston erioikeutena
vuoden 1995 alkuun saakka.
Islamiin puhdas kuukalenteri tuli Koraanin säätämänä, ja
niin muodoin se on islamilaisille pyhä asia: ”Kuukausia on
JEDIDUT 3•2009
Beit Alfan lattiamosaikkikalenteri. Keskellä auringon vaunut,
ympärillä eläinradan kuviot, kulmissa vuoden neljä käännekohtaa:
päiväntasaukset ja -seisaukset.
Jumalan edessä kaksitoista ... Karkauskuukauden julistaminen on ylenmääräistä epäuskoa, jolla uskottomia eksytetään.” (Katumuksen suura 9:36-37)
Mm. kiinalaisen ja hindukalenterin tapaan juutalainen kalenteri on Koraanin ”ylenmääräiseksi epäuskoksi” kutsuma aurinko- ja kuukalenterien välinen kompromissi. Nykyisin karkauskuukauden lisääminen perustuu matemaattisiin
sääntöihin, mutta aikoinaan siihen käytettiin havaintoja mm.
ohran ja hedelmien kypsymisestä.
Toinen kalentereissa kiinnostava seikka on vuosien laskeminen. Aikoinaan vuodet laskettiin yleensä hallitsijoiden
valtaantulosta. Nykyisissäkin kalentereissa on lähtökohtana
jokin uuden aikakauden alkuna pidetty tapahtuma.
Kun länsimainen kalenteri laskee vuodet Jeesuksen
syntymästä, niin juutalainen alkaa Vanhan testamentin mukaisesta maailman luomisesta. Islamilaisten vuodet alkavat
Muhammadin siirtymisestä Mekasta Medinaan (v. 622).
Intian kansallinen kalenteri ja jotkin hindukalenterit alkavat
vuodesta 78, jolloin käytiin eräs Intian historiassa merkittävä taistelu. Kaakkois-Aasiassa käytettävän buddhalaisen
kalenterin vuodet alkavat Buddhan kuolemasta (543 eKr.).
Ainakin vielä muutama vuosi sitten oli viimeksi mainitusta
tiedosta meilläkin hyötyä, jos halusi ymmärtää thaimaalaisten säilykkeiden pakkkausvuosimerkinnän!
Suomessa juutalaista kalenteria voi tilata Keren Kajemetilta hintaan 15 € ([email protected], puh. 09-444 450). Vuoden
2011 juutalaisia juhlapäiviä ja -aikoja on annettu sivulla 23.
Juutalaisen kalenterin kuukaudet vuonna 2011:
tevét 5771
(8.12.2010) – 5.1.2011
sevat 5771
6.1. – 4.2.
adár I 5771
5.2. – 6.3.
adár II 5771
7.3. – 4.4.
nisán 5771
5.4. – 4.5.
ijjár 5771
5.5. – 2.6.
siván 5771
3.6. – 2.7.
tammúz 5771
3.7. – 31.7.
ab 5771
1.8. – 30.8.
elúl 5771
31.8. – 28.9.
tišri 5772
29.9. – 28.10.
hešván 5772
29.10. – 26.11.
kislév 5772
27.11. – 26.12.
tevét 5772
27.12. – (24.1.2012)
JEDIDUT 3•2009
9
PRESIDENTTI TARJA HALONEN VIERAILI
ISRAELISSA 12.-14.10.2010
V
ierailunsa yhteydessä presidentti Halonen osallistui Keren Kajemet LeIsraelin järjestämään puunistutustilaisuuteen, joka tapahtui Grove of the Nations -nimisellä alueella
(Kansojen lehto), johon vain valtioiden päämiehet saavat
istuttaa puita. Tapahtumaan osallistuivat presidentin lisäksi
hänen puolisonsa tri Pentti Arajärvi, Suomen Israelin suurlähettiläs Per-Mikael Engberg sekä Israelin Suomen suurlähettiläs Avi Granot. Paikalla olivat myös Keren Kajemet
Finland ry:n edustajat puheenjohtaja Louis Levinsky sekä
varapuheenjohtaja Eva Rubinstein-Fortelius.
Presidentti Halonen istutti puun asiantuntemuksella ja
taidolla, joka herätti läsnäolijoiden ihailua. Istutettu puu on
oliivipuu, joka on rauhan symboli Israelissa ja koko Lähiidässä sekä erittäin pitkäikäinen.
Tilaisuus oli hyvin lämminhenkinen ja vapautunut, ja presidentti seurueineen tuntui viihtyvän paikalla. Aurinko helotti
pilvettömältä taivaalta, ja lämpöä riitti yli 30 astetta. Onneksi
Keren Kajemet oli pystyttänyt katoksen, joka suojasi läsnäolijat pahimmalta paahteelta.
Tilaisuuden lopuksi järjestäjät tarjosivat virvokkeita ja leivonnaisia, jotka näyttivät maistuvan kaikille.
Eva Rubistein-Fortelius
Keskikuvassa tohtori Pentti Arajärvi,
suurlähettiläs Per-Mikael Engberg
ja israelilainen avustaja seuraavat
istutusta.
Alakuvassa Louis Levinsky luovuttaa
KKL:n kunniakirjan presidentti Haloselle.
10
JEDIDUT 3•2009
ISRAELILAINEN SIBELIUS-YSTÄVÄ
I
sraelilainen musiikin tohtori, säveltäjä
Ron Weidberg (1953- ) on hyvin innostunut Sibeliuksen musiikista ja vierailee jatkuvasti luennoimassa Sibelius-konferensseissa – viimeksi syyskuussa Oxfordissa.
Hänellä on myös vireillä Sibelius-seuran
perustaminen Israeliin. Tutustuin häneen
Sibelius-konferenssissa Helsingissä v.
2000, ja perheeni tapasi hänet myös Texasin Sibelius-konferenssissa v. 2005.
Ron Weidberg aloitti tänä vuonna Sibelius-kurssien pitämisen Jerusalemin Musiikkiakatemiassa. Hän käsittelee kurssin
aikana erityisesti Sibeliuksen sinfonioita.
Hän kertoo aloittaneensa tunnetuista teoksista kuten Finlandia, Valse Triste ja Tuonelan joutsen. Sen jälkeen hän siirtyi Kullervon kolmanteen
osaan ja kuuntelutti levytyksiä karjalaisesta musiikista ja kantelemusiikista. Lopulta käytiin läpi kaikki seitsemän sinfoniaa.
Ron Weidberg on säveltänyt lapsuudestaan asti, mutta
aloitti varsinaisen säveltämisen opiskelun Tel Avivin Musiikkiakatemiassa 22-vuotiaana professori Leon Schidlowskyn
johdolla. Hän oli tuolloin juuri palvellut neljä vuotta armeijassa. Schidlowsky opetti, että tonaaliteetti on kuollut. Se
tarkoittaa, että sävellajituntu piti hävittää sävellystyössä.
Myöhemmin Ron Weidberg opiskeli Indianan yliopistossa
amerikkalaisen John Eatonin oppilaana. Hän suoritti myöskin piano-opintonsa päätökseen Northwestern -yliopistossa
lähellä Chicagoa.
Ron Weidberg oli Israelin säveltäjien liiton puheenjohtaja
1990-luvun ajan. Hän kertoo, että se oli taistelua budjeteista
sekä nuottikustantamon ylläpitoa, mitä hän pitää säveltäjien
liiton tärkeimpänä tehtävänä.
Ron on kirjoittanut mm. teoksen Introduction, Chromatic Fugue and Circus Polka kahdeksalle pianolle, jokaiselle
pianolle nelikätisesti. Eli yhteensä 16 pianistille. Se oli Jerusalem-festivaalin tilausteos v. 1983. Esitys toukokuussa
1984 oli menestys. Jerusalemin kongressikeskuksessa oli
3000 kuulijaa. Ron Weidberg ja Arie Wardi
veivät tuotannon Utahiin, Salt Lake Cityn
Sinfonia Halliin avausmusiikiksi Gina Bachauer -pianokilpailuihin. Teoksen esittivät
kilpailun tuomarit! Ron kuvaa teosta yhtä
aikaa hauskaksi ja vakavaksi. Myöhemmin
siitä tuli perusta hänen ensimmäiselle pianokonsertolleen.
Ron Weidberg on opettanut sävellystä
useita vuosia Tel Avivin musiikkiakatemiassa. Tällä hetkellä hän toimii Ra´ananin
avoimen yliopiston kirjallisuuden, kielten
ja taiteiden osaston johtajana.
Ron Weidbergia haastatteli
Suvi Gräsbeck
Lisätietoja Ron Weidbergin tuotannosta löytyy
mm. Israelin säveltäjien liiton sivuilta
(http://israelcomposers.org).
Joitain hänen sävellyksiään on kuunneltavissa
Youtubessa (http://www.youtube.com),
mm. muutama preludi ja fuuga hänen
monumentaalisesta, Johann Sebastian Bachin ja
Dmitri Šostakovitšin esimerkin mukaan pianolle
säveltämästään kokoelmasta Voyage to the End
of the Millennium (Matka vuosituhannen loppuun)
sekä katkelma Franz Kafkan novelliin Muodonmuutos
perustuvasta oopperasta.
Hänen musiikkinsa levytyksiä, samoin kuin muutakin
israelilaista konserttimusiikkia voi tilata Israel Music
Institutesta (http://www.imi.org.il/).
JEDIDUT 3•2009
11
KULTTUURIA ISRAELISTA
Teatteria, tanssia ja musiikkia
Mindele London-Zweig
K
un suomalainen taideturisti suunnitellee kansainvälistä teatterimatkaa, matka suunnataan tutun kaavan
mukaan Lontooseen tai ehkä New Yorkiin. – Näiden lisäksi
Tel Aviv ja Israel tarjoavat yhden erittäin varteenotettavan
vaihtoehdon, vakuuttaa ohjaaja-käsikirjoittaja Taru Mäkelä,
joka toukokuun lopussa osallistui Israelin ulkoministeriön
järjestämälle kulttuurimatkalle.
Kansainvälisessä lehdistössä Israel pääsee vain harvoin
lehden uutisosastolta kulttuurisivuille, mutta ehkäpä tämä ulkoministeriön järjestämä esittelymatka voisi vaikuttaa myönteisesti asiaan. Israel on niin paljon muutakin kuin politiikkaa
tai vain pettämätön uutislähde.
Viikon mittaiselle kulttuurimatkalle Israelissa osallistui
parikymmentä teatteri- ja tanssitaiteen edustajaa sekä kulttuurisivujen toimittajaa, useimmat Euroopan eri maista. Tätä
joukkoa vietiin israelilaiseen tyyliin viikon jokaisena päivänä aamusta iltaan, tilaisuudesta toiseen – ilman turhia hengähdystaukoja. – Mutta oli se sen arvoista, vakuuttaa Taru,
joka tunnetaan lukuisista ja arvostetuista töistään elokuvan
ja teatterin maailmassa.
Helsingin juutalaista seurakuntaa Tarun työ kosketti läheisesti, kun hänen Daavid-dokumenttifilminsä valmistui
vuonna 1997. Tämä dokumentti, Daavid, tarinoita kunniasta ja häpeästä, kuvaa Suomen juutalaisten sotilaitten kohtaloita sodan aikana.
Israelilainen elokuva on aivan viime aikoina saanut kansainvälistä levitystä – ja arvostustakin. Raju poliittinen, melkein laskelmoidulta vaikuttava itsekritiikki tuntuu purevan –
odotetusti – kansainväliseen yleisöön ja miellyttävän ulkomaisia arvostelijoita. Tästä esimerkkejä ovat vuoden 2009
Venetsian filmijuhlien parhaana elokuvana palkittu Samuel
Maozin ohjaama Lebanon ja Schandor Coptin ja Yaron
Shanin ohjaama Ajami, joka oli Oscar-ehdokkaana vuoden
parhaana ulkomaalaisena elokuvana.
Israelilainen yleisö on kirjavaa – sanan jokaisessa merkityksessä. Kielikysymys vaivaa usein niin yleisöä kuin muualta
Israeliin muuttaneita esiintyviä taiteilijoitakin. Teatteria esitetäänkin monella eri kielellä. Heprean lisäksi menestyneimpiä,
joskin kooltaan melko vaatimattomia, ovat jiddišin-, englan-
12
nin- ja venäjänkieliset teatterit. Teatteriesityksissä apuna on
joko tekstitys tai simultaanitulkkaus. Tekstien käännöksetkin ovat useimmiten jiddišiksi, englanniksi ja/tai venäjäksi.
– Internet tarjoaa tässä palvelujaan ja sieltä on mahdollista
tarkistaa, koska jossain tietyssä teatterissa on simultaanitulkkaus, jota monet kannattavat.
Vanha totuus on, että israelilainen esittävä taide ei kunnioita ketään eikä mitään. Kaikki on sallittua ja kaikkea
voidaan käsitellä taiteen keinoin. Israel murjoo satiirin ja
huumorin kautta niin politiikkaa, uskontoa, historiaa kuin
Israelin ns. vastapelureitakin. Mikään ei ole niin pyhää
ettei siitä saisi jonkinlaista ajanvietettä.
Hiukan jäin minäkin ihmettelemään kun nainen lavalla ottaa
puhelun jumalalleen, nai suuren Daavidin-tähden ja lopulta
synnyttää messiaan … Jotain vastaavaa ei varmaankaan
voisi esittää Suomessa … ei todellakaan …
Smadar Yaaron, Akkon teatterin taiteellinen johtaja ja
näyttelijä, esittää näytelmässä Wish Upon a Star holokaustin
sukupolven jälkeläistä, joka asettaa kaiken kyseenalaiseksi.
Rakkaustarina syntyy naisen ja topatun Daavidin-tähden välille. Häävalssi tanssitaan Wagnerin sävelten tahtiin, ja liitosta syntyy messias, joka vihdoin vapauttaa juutalaiskansan
yli 2000 vuotta kärsityistä vaikeuksista.
Israelilainen taide kokeilee rajojaan. Nämä rajat tuntuvat
olevan aina vain kauempana toisistaan ja yleisöä riittää; Isra-
JEDIDUT 3•2009
Taru Mäkelä Tel Avivin rannalla. Kuva: Gerry Zweig.
elissa myydään vuosittain enemmän lippuja teatteriesityksiin
kuin esimerkiksi jalkapallo-otteluihin. Eri puolilta maailmaa
Israeliin tulleet reagoivat eri tavalla etenkin lavoilta tarjottuun
huumoriin. Mentaliteettierot tunnetaan ja tunnistetaan. Kun
joku nauraa katketakseen, joku toinen ei voi pidätellä kyyneleitään. Sama kohtalo koetteli kulttuurimatkankin osanottajia;
se mikä yhdestä oli huvittavaa oli toisesta surullista. Huumorikin on sidottu aikaan ja paikkaan, sietokyky on yksilöllistä.
Taru miettii vielä topattua, isoa Daavidin-tähteä ja yksinäistä naista näyttämöllä. – Tämä esitys tuntui joistain osanottajista loukkaavalta, ainakin häkellyttävältä. Vaikka toiset
nauroivat katketakseen ja nauttivat, toiset närkästyivät ja
tunsivat olonsa epämukavaksi. Mutta varmaa on kuitenkin
että kukaan ei takuulla pitkästynyt!
Huvittuneena Taru kertaa ikivanhan Akkon kaupungin
kokeellisen teatterin muitakin helmiä. Kun vanha, kaikkitietävä mummeli lavalla eläytyy omiin muistoihinsa ja tuntuu
tietävän joka ongelmaan sen yhden ja ainoan oikean vastauksen, iskee pila suomalaiseen yleisöön täysillä. – Siinä
on juuri se täti, joka muistelee miten kaikki ennen vanhaan
oli hyvin ja miten me silloin sodan aikana ...! Kaikki me esi-
tystä seuranneet suomalaiset tunnistimme tätityypin heti ja
se omittiin täysillä.
Kun sama täti lavalta vakuuttaa, että Smetanki plagioi Israelin kansallislaulun, Hatikvan, sen kuuluun Moldau-osan,
yleisö nauraa katketakseen. Mutta eräs keskieurooppalainen vakuuttaa näytöksen jälkeen tuskastuneena, että säveltäjän nimi ei ole Smetanki vaan se on oikeastaan Smetana, eikä hän suinkaan plagioinut mitään, ei hän olisi edes
voinut kopioida Hatikvaa koska kuoli jo ennen kuin Israel
syntyi! Kovasti samalta ne sävellykset kuitenkin kuulostavat! Sen tietää jokainen israelilainen, joka kuitenkin ylpeänä laulaa kansallislauluaan – ja nauraa sydämellisesti hyvin
esitetylle satiirille.
Niinkin läpikaluttu näytelmä kuin Shakespearen Hamlet
saa Tarun mukaan aivan uuden ja tuoreen ilmeen Kameriteatterin tulkintana. Omri Nitzanin ohjauksessa Hamletin
maailma kiertää teatteria ja katsoja istuu pyörivällä tuolilla
seuraten näytelmää ikään kuin tapahtumien keskeltä. – Se
toimi hienosti!
Kulttuurimatkalaisia kuljetettiin Tel Avivin, Akkon ja Jerusalemin lisäksi kibbutz Gaatoniin, joka on yksi monien Israelin
modernien tanssiryhmien kotipaikka. Tapa jolla nykytanssin
keinoja lähestytään ja se miten uusia tanssiteoksia syntyy,
ravisteli vanhojen kaavojen kannattajia. – Mukana matkalla
oli useita kansainvälisten festivaalien vastaavia järjestäjiä,
ja yllättävää on, ellei meidän näkemiämme esityksiä vuoden
parin sisällä nähtäisi myös maailmalla.
Tanssitaiteen kuuluisuudet, koreografit Ohad Naharin ja
Rami Deier tunnetaan toki jo Suomessakin vanhoina Suomen-kävijöinä. Israelin esittävistä taiteista nykytanssi onkin
uusien elokuvien rinnalla se – toistaiseksi – maailmalla parhaiten tunnettu ja arvostettu israelilainen taidemuoto. Israelilaiset esittävien taiteiden edustajat kiertävät jo nyt yhä
useammin maailman suuria taidekeskuksia.
– Jos kuulette, että kaupungissa vierailee israelilainen
teatteri tai tanssiryhmä, niin rynnätkää katsomaan! Se kannattaa!
Mindele London-Zweig on nykyisin Tel Avivissa asuva
toimittaja ja kirjailija.
Kirjoitus on aiemmin julkaistu Hakehilassa 3/2010
Matkalla oli mukana myös teatterinjohtaja Kai Tanner
Porin Rakastajat-teatterista, ja matkan tuloksena Akko
Theatre Centren oli tarkoitus jo viime syyskuussa vierailla Porin Lain§uojattomat-teatterifestivaalissa mm.
näytelmällä Wish Upon a Star (jonka kaltaista ei kirjoittajan mukaan varmaankaan voitaisi esittää Suomessa!),
mutta vierailu ei tuolloin toteutunut.
JEDIDUT 3•2009
13
Tapahtunutta
P
ianotaiteilija, musiikin tohtori Folke Gräsbeck ja sopraano, musiikin maisteri Suvi Gräsbeck konsertoivat
sunnuntaina 10.10.2010 Kangasalan kirkossa Tampereen
Suomi-Israel yhdistyksen ja Kangasalan seurakunnan järjestämässä Laulujen laulu -konsertissa. Kangasalan Sanomissa Sirkku Salmela kirjoitti konsertista mm. seuraavaa:
”Konsertin erikoisuutena olivat Israelissa sävelletyt hepreankieliset psalmit, joiden riemukkaat rytmit kertovat juutalaisen kansan kyvystä siirtyä surumielisyydestä suorastaan
riehakkaaseen iloon. Monet kuulluista lauluista oli sävelletty
suomalaisten perustamassa Jad Hashmonassa. Suvi Gräsbeck sisäisti psalmien tunnelmat vahvasti. Folke Gräsbeckin
huiman taitava säestys veti yleisön imuunsa.”
Uudempaa sävelkieltä konsertissa edusti Ron Weidbergin Psalmi 2 (ks. Weidbergin haastattelu s. 11). Konsertin
huippuhetki oli Jean Sibeliuksen oma pianosovitus näytelmämusiikista Belsazarin pidot. Suomalaista ohjelmistoa
edusti myös Tauno Pylkkäsen Pastorale Aino Kallaksen
sanoihin ”vaivattujen auttajan” saapumisesta suomalaisen
kesäyön maisemaan.
Folke ja Suvi Gräsbeck Kangasalan kirkossa.
E
dellä mainitut teokset sisältyivät myös tiistaina
12.10.2010 Turun seudun Suomi-Israel yhdistyksen Turun Sibeliusmuseossa järjestämään Musiikki- ja runoiltaan,
jossa Marjatta Järvisen ja Iria Palon tulkinnat raamatullisista runoista vuorottelivat Gräsbeckien musiikkiesitysten
kanssa. Runot kertoivat mm. Saarasta ja Hagarista, Belsazarista sekä Rebekasta kaivolla.
Musiikki ja runot muodostivat hyvin onnistuneen kokonaisuuden, ja tilaisuudessa oli myös runsaslukuinen, kiitollinen yleisö.
Rebekka (Iria Palo, oik.) ja Debora (Marjatta Järvinen,
vas.) kaivolla.
S
unnuntaina 31.10.2010 Haminan seudun Suomi-Israel
yhdistys vietti 30-vuotisjuhliaan seurakuntasali Kulmakivessä Haminassa. Ohjelmasta mainittakoon yhdistyksen
puheenjohtajan, Juhani Korjulan esittämä yhdistyksen historiikki, Sirkku Salmelan muistelukset yhdistyksen alkuajoista sekä lauluryhmä Sasonin ja tanssiryhmä Mevaserin
esitykset. Liiton puheenjohtajan juhlapuhe Israel-ystävyyden
nykyisestä merkityksestä löytyy liiton verkkosivuilta (www.
suomi-israel.fi). Kuvia juhlasta ja yhdistyksen nykyisestä toiminnasta löytyy myös verkosta (www.suomi-israel.fi/hamina).
14
Tanssiryhmä Mevaser Haminan yhdistyksen
30-vuotisjuhlassa.
JEDIDUT 3•2009
Sirkku Salmelan mukaan yhdistys sai hyvät lähtökohdat
alulleen, kun perustajajäsenenä ja sihteerinä oli lehtimies
Raine Hämäläinen, ja Jamilahden kansanopisto tarjosi kokoontumistilat. Myös Haminan kaupunki oli mukana yhteistyössä ja tapasi yhdistyksessä vierailevia suurlähettiläitä.
Toimintaa oli horatanssista heprean opiskeluun. Retkiä tehtiin ahkerasti, mm. nobelkirjailija Elie Wieselin esitelmätilaisuuteen Helsinkiin.
Erityisesti Sirkku muisteli kahden päivän Israel tänään
-seminaaria, jossa puhuivat mm. kirjailija Jouko Tyyri, suurlähettiläs Jehuda Horam, pastori Risto Santala ja toiminnanjohtaja Tapani Oksanen. Synnöve Schubak kertoi WIZOn työstä ja lopuksi nähtiin Elis ja Seela Sellan esitys Se
velvoittaa. Hauska muisto jäi myös purim-juhlasta, jossa
puhuivat pastori Pentti Holi ja israelopas Dave Hasenson.
H
aminan juhlien yhteydessä pidettiin Suomi-Israel yhdistysten liiton syyskokous, jossa mm. valittiin liittohallituksen jäsenet vuodeksi 2011. Työnjako muuttui liitossa
siten, että uudeksi puheenjohtajaksi tuli Juha-Pekka Rissanen Vantaan yhdistyksestä Reino Kurki-Suonion siirtyessä
varapuheenjohtajaksi. Jälkimmäisen vastuulle jäivät edelleen
Jedidut sekä liiton verkkosivut.
Liittohallituksen kokoonpano pysyi muuten ennallaan,
mutta Juhani Korjula Haminasta tuli mukaan uutena jäsenenä.
Suomi-Israel yhdistysten liiton uusi hallitus. Edessä Reino
Kurki-Suonio (vas.) ja Juha-Pekka Rissanen; seisomassa
(vas.) Jouni Karppanen, Juhani Starczewski, Olli Palo,
Juhani Korjula, Suvi Gräsbeck, Hannu Taipale ja Liisa Elo.
Kuvasta puuttuvat Birgitta Hisinger, Marjatta Järvinen ja
Anna Muukkonen.
K
Suurlähettiläs Avi Granot avaamassa Israel Inspiration
-näyttelyä seurassaan näyttelyn koordinaattori Tarja
Gerken ja Karmel-yhdistyksen vt. toiminnanjohtaja
Pentti Holi.
armel-yhdistyksen ja Israelin valtion matkailutoimiston järjestämän Israel Inspiration -kuvataidekilpailun
töitä oli esillä Helsingissä, Aschan Café Jugendissa 17.11.7.12.2010. Kilpailu keräsi kaikkiaan noin 170 niin nuorten
kuin varttuneidenkin taiteilijoiden Karmel-yhdistyksen Israel-työlle lahjoittamaa teosta. Kilpailun tuomariston muodostivat Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja Janne
Gallen-Kallela-Sirén, Suomen Karmel-yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha-Pekka Rissanen, näyttelyn koordinaattori
Tarja Gerken sekä Israelin suurlähettiläs Avi Granot, joka
toimi myös kilpailun suojelijana.
Näyttelyn avaussanoissa suurlähettiläs Granot kertoi yllättyneensä kilpailutöiden suuresta määrästä. Kilpailussa yhdistyivät hänen mukaansa suomalaisten voimakas tunne Israelin puolesta sekä rakkaus maalaamiseen ja taidekäsitöihin.
Aschan Café Jugendin näyttelyssä oli esillä ammattitaiteilijoiden lahjoittamia kilpailuteoksia, joista yksi on tämän lehden kansikuvana. Muita kilpailun töitä on nähtävissä Karmelyhdistyksen verkkosivuilla (www.suomenkarmelyhdistys.fi).
JEDIDUT 3•2009
15
KLEZWOODS SUOMESSA – LOOKING
FOR THE YIDDISHE CHICKEN
S
Eva Jacob Klezwoodsin keskellä — Yiddishe chicken
näyttää jo hävinneen.
Emil Goldschmidt (vas.) vauhdissa Grant Smithin ja Joseph
Kesslerin kanssa.
Joseph Kesslerin (vas.) ja Greg Loughmanin yhteyttä,
taustalla Murat Ermutlu.
16
avoy-teatterin lavalla käy uskomaton liikenne ja voisi kuvitella, että siellä on vähintään bussilastillinen eksyneitä
turisteja. Kun lähestyn kohdetta huomaankin, että siellä yksi
mies vastaa vähintään kymmentä. Klezwoods-yhtyeen keulahahmo, viulisti Joseph Kessler singahtelee lavan reunasta
toiseen ja välillä katsomoon sellaisella vauhdilla, että minun
on syytä teroittaa toinenkin kynä, jos aion pysyä hänen vauhdissaan. Samassa hän hyppää eteeni ja alkaa leveä hymy
kasvoillaan kertoilla Klezwoodsin ensimmäisestä vierailusta
Suomeen Helsinki Klezmer -festivaaleille.
”Itse asiassa meidän ei lainkaan pitänyt tulla tänne, vaan
isäni yhtyeen, mutta kun hänelle tuli este, niin hän kysyi haluaisinko lähteä oman yhtyeeni kanssa Suomeen – ja täällä
ollaan”, hän kertoo hymyillen ja huutelee samalla muusikoille
ohjeita hypäten hetkeksi itsekin lavalle – siis lavan jokaiseen
nurkkaan samaan aikaan.
Klezwoodsin muusikot ovat Bostonista. Kaikilla on monipuolinen musiikkitausta klassisesta jazziin, ja onpa Kessler itse soittanut jopa Robert Plant & Jimmy Page reunion
-kiertueella. Yhtyeen ohjelmisto on ”musiikkia ottomaanien
ajalta” eli musiikkia itäisistä Välimeren maista aina Balkanille
asti: juutalaisia, turkkilaisia, kreikkalaisia, jemeninjuutalaisia,
bulgarialaisia, makedonialaisia ja arabialaisia lauluja – mielenkiintoisena fuusiona, jossa on paljon tilaa inspiraatiolle ja
vapaalle luovuudelle.
Kesslerin vielä testatessa valon nopeuden suhdetta
omaan liikkeeseensä vierelleni kävelee huomattavasti rauhallisempaan tyyliin vaalea miekkonen klarinetti kädessä. ”On
olemassa vielä parempi yhtye kuin tämä, ja se on Mames
Babegenush”, hän toteaa suoraan. Katson klarinetinkantajaa hetken hämmentyneenä, mutta kysyn kuitenkin että kukahan näin mahtaa väittää. ”Emil Goldschmidt naapurista
eli Tanskasta”, hän toteaa selvästi ylpeänä skandinaavisesta yhteydestään Suomeen. Emil on vierailevana soittajana
Klezwoodsissa ja on ollut sen kanssa esiintymässä Amerikassa asti – nyt siis huomattavasti lähempänä kotimaataan.
”Esiinnyn nyt ensimmäistä kertaa Suomessa, mutta
olen kyllä ollut täällä kerran ystäväni häissä”, hän kertoo ja
yrittää uudestaan kehua tanskalaista yhtyettä, jossa myös
JEDIDUT 3•2009
soittaa, mutta totean, että nyt olen enemmän kiinnostunut
Klezwoodsista. ”Mutta kai mainitset myös Mames Babegenushin?” Lupaan mainita, ja hän innostuu vihdoin kertomaan, kuinka Klezwoodsissa on todella mukava soittaa, ja
miten vapaa inspiraatio luo myös hänelle soittajana hienoja
mieleenpainuvia hetkiä. Yhtyeen sisäinen kemia on todella
hyvä ja huumoria riittää.
Valonnopeuden selvästi voittaneena tyytyväinen Joseph
Kessler on taas paikalla ja alkaa innokkaasti kertoa uudesta Oy Yeah -äänitteestä, joka ilmestyi 10.8.2010. Kesken
lauseen huomaan jo saaneeni kyseisen levyn käteeni, ja on
aika vaihtaa kynää. Ki Eshmera, Gankino Oro, Bahar Dansi,
Mache Teynista, Cuperlika, … – kappaleiden nimet vilistävät Kesslerin kertoessa niistä.
”Ki Eshmeran jemeninjuutalaisen laulun opetti minulle
minun isäni”, hän kertoo innoissaan, ja puheesta kuultaa
suuri kunnioitus muusikko-isä Jack Kessleriä kohtaan. Kun
kysyn Klezwoodsin syntytarinaa, Kessler alkaa innoissaan
viuhtoa käsiään ja toisessa kädessä olevaa viuluaan, jota
opin nopeasti väistelemään.
”Se on todella hauska tarina: muutama vuosi sitten minua ja haitaristi Michael McLaughlinia pyydettiin erikoisen
konsertin järjestämiseen. Kyseessä oli klezmer-joulukonsertti. Meistä se oli hauska ajatus, ja niinpä kokosimme
tuntemiamme muusikoita, ja tuloksena syntyi fuusio juutalaista klezmeriä, Balkanin musiikkia ja joululauluja vapaasti
sovitettuna. Tuolloin syntyi ajatus perustaa yhtye, joka yhdistelisi klezmeriä ja erilaisia muita suuntauksia itämaisilla
mausteilla luovasti ryyditettynä.” ”Näin syntyi Klezwoods”,
Kessler muistelee ja pysähtyy hetkeksi, mutta vain hetkeksi.
”Ruokaa!” huutaa Helsinki Klezmer -festivaalin taiteellinen johtaja Eva Jacob, ja Kessler singahtaa liikkeelle hihkaisten: ”Tule mukaan, minulla on vielä paljon kerrottavaa,
ja sitä paitsi sinun pitää tutustua koko porukkaan!” Yritän
pysyä Kesslerin perässä, mikä ei tietenkään onnistu, mutta onneksi muut yhtyeen jäsenet eivät ole yhtä nopeita, ja
löydän tieni teatterin takahuoneeseen, missä pöytä notkuu
kaikenlaista syötävää. ”Otatko kanaa”, minulta kysytään.
En voi sille mitään, että jokin kysymyksen nuotissa kuulostaa samalta kuin mainoslause ”syökää kanaa!”, ja kun hetkeksi unohdun mainoksen syövereihin, on mahdollisuus menetetty. Kessler pudistaa päätään ja kana jatkaa kulkuaan.
Hetken päästä paikalle saapuu lisää muusikoita, joille
kerrotaan että ei kelpaa Yiddishe chicken, jolloin pelastavat
sanat lausutaan: ”Juuri sitä olemme etsineet Suomesta”,
ja helpotuksen huokaus täyttää takahuoneen. Loput kanasta häviää, kun paikalle saapuu Murat Ermutlu, joka on
Suomesta saatu Klezwoodsiin soittamaan lyömäsoittimia ja
tuomaan vielä lisämaustetta yhtyeen sointiin.
Klezwoodsin basisti Greg Loughman ja rumpali Grant
Smith kertoilevat eri yhtyeistään ja kuinka ovat jokseenkin
kiireisiä eri projektiensa kanssa, mutta ovat kuitenkin innoissaan Klezwoodsin mahdollisuuksista luoda joka kerta jotain
uutta. Suomi on kaikille uusi tuttavuus. He ovat tyytyväisiä
vierailuun ja ovat osallistuneet innokkaasti myös Bulevardin
kahvisalongin klezmer-jameihin, jotka ovat osa festivaalia.
Alan oivaltaa, että viisi tuntia on vierähtänyt, ja yleisö on
jo saapunut Savoy-teatterin katsomoon. Luikahdan lavan
poikki omalle paikalleni ja huomaan, että Kesslerin nopeus
on tarttunut minuunkin. Hetken leikittelen ajatuksella, että
kukaan ei ehkä nähnyt nopeaa siirtymistäni, kun jo verhon
takaa Kessler vilkuttelee iloisesti, ja muutama muukin tuttava nyökkäilee suuntaani. Nopeuteni olikin vain suhteellista
ja vielä kaukana Einsteinin teorian toteutumisesta.
Konsertti täyttää kaikki odotukseni, ja musiikki tempaa
mukaansa. Klezwoodsin muusikot ovat löytäneet mielenkiintoisen yhteisen kielen, johon on fuusioitunut monia erilaisia
kulttuurivaikutteita rautaiseen ammattitaitoon yhdistyneenä.
Klezwoodsin muusikoiden yhteys on todellista ja leikittelevää mutta samalla mielenkiintoista. Joseph Kesslerkin loikkii viulunsa kanssa jo tuttuun tyyliin lavan laidasta laitaan ja
tuntuu aivan erityisesti nauttivan olostaan. Lokakuun harmaus häviää, salin täyttävät värit ja itämaiset mausteet huumorilla höystettynä.
Konsertti loppuu ja jään istumaan onnellisena ja kylläisenä paikalleni. Vain yksi asia jää askarruttamaan mieltäni:
Miltähän se Yiddishe chicken mahtoi maistua?
Mila Westerberg
VI Helsinki Klezmer Festival 14.10–16.10.2010
Helsinki Klezmer Festival, juutalaisen kansanmusiikin
festivaali, järjestettiin jo kuudetta kertaa Helsingin Savoy-teatterissa. Festivaalissa esiintyi kolme tunnettua
ulkomaista klezmer-yhtyettä: Klezmer Sphpil (Israel), Kedem (Saksa) ja Klezwoods (USA). Festivaalin taiteellinen
johtaja Eva Jacob kertoo, että klezmer-musiikin suosio
on kasvanut ja uusia yhtyeitä syntyy jatkuvasti eri puolilla maailmaa. Tämän vuoden festivaaliin oli paljon kiinnostuneita tulijoita, joten Suomen festivaalia pidetään
arvokkaana esiintymisareenana. Festivaalin oheisohjelmaan kuuluivat myös suuren suosion saavuttaneet klezmer-jamit konserttien jälkeen Bulevardin kahvisalongissa
sekä mestarikurssit ja klezmer-luennot.
JEDIDUT 3•2009
17
RAKKAUTTA JERUSALEMIIN –
JA JERUSALEMISSA
Scott Berrie
I
sraelin pääkaupungilla Jerusalemilla on pääosa ensi syksynä ensi-iltansa saavassa koko illan elokuvassa Jerusalem, I love you. Se kuuluu tuottaja Emmanuel Benbihyn
sarjaan Rakkauden kaupunkeja. Valmiita osia ovat Pariisi
ja New York.
Jerusalem-osasta vastuussa oleva Scott Berry on muuttanut perheineen Jerusalemiin vuodeksi, ja itse hän jää maahan pidemmäksi aikaa saadakseen filmin valmiiksi.
”Tarinat voivat olla monenmuotoisia draamasta komediaan, kunhan pysyvät rakkausaiheen piirissä.” Berry sanoo etsivänsä mahdollisimman monipuolista sisältöä ja erilaisia ihmisiä.
Jotkut tarinoista ovat alkuperäisiä, toiset lainataan kirjailijoilta, jotka ovat rakastuneet Jerusalemiin. Berry on jo
pyytänyt israelilaisia elokuva- ja kirjallisuuskykyjä elokuvaansa. Tällä hetkellä hän käy keskusteluja veteraanikirjailijoiden
Meir Shalevin ja Amos Ozin kanssa. Sayeed Kashua, israelilainen arabijournalisti, Ha´arets-lehden toimittaja ja israelilaisen komediasarjan Arab Labor kirjoittaja sekä Hagai
Levi, Be´tipul-sarjan tekijä ovat myös mukana kuvassa. Viimeksi mainittu on inspiroinut sarjan Terapiassa (Suomessakin nähdyn, suom.huom.). Lisäksi listalla on Ari Folman,
menestyneen (ja Suomen televisiossakin nähdyn) Waltz
with Bashir -filmin tekijä.
Scott Berry
Jerusalemissa,
kuva: Abigail Klein
Leichman
”Israelilaisia kirjailijoita ja ohjaajia arvostetaan maailmalla yhä enemmän. Me haluamme esitellä maailmalle Israelin
synnyttämiä monipuolisia luovia persoonallisuuksia”, Berry
kertoo. ”Filmimme kertoo tarinoita rakkaudesta, toivosta ja
mahdollisuuksista. Sen tarkoitus on näyttää Jerusalemin inhimilliset kasvot uutisotsikoiden sijaan sekä erilaisten elämäntilanteiden kompleksisuus.”
Jerusalem Post online 6. marraskuuta 2010
18
JEDIDUT 3•2009
VIRVOITTAVIEN VETTEN TYKÖNÄ
V
ielä tällä vuosisadalla vedestä soditaan aivan kuten aiemmin on sodittu öljystä, ennustaa ekonomisti Martin
Khor Helsingin Sanomiin 16.11.2010 lainatussa artikkelissa. En ole ekonomisti enkä hydrologi, mutta toteamus nostaa välttämättä mieleeni kokemukseni Israelin-matkoiltani,
jotka olen saanut tehdä, ensin sosiaalivirkamiehenä, sitten
kulttuurihallintomiehenä.
Otimme vaimoni kanssa lomaa sosiaaliturvan maailmankongressin loppumattomista puheenvuoroista vuonna 1978
ja lähdimme turistiretkelle Galileaan. Oppaamme oli lehtori, terävää juutalaista huumoria viljelevä mies. Genesaretin
järveen pääsimme uimaan; vaimoni oli varannut ylimääräisiä
uimapukuja, jotta sosiaaliturva-nunnatkin (ihan oikeat nunnat) pääsivät kukin vuorollaan virkistäytymään. – Täällä me
uimme teidän raakavesilähteessänne, sanoin. – On meillä
porakaivoja, mutta älkää luulko, että teille paljastan, montako ja missä, opas vastasi.
Juudean kibbutsissa kirjoitin muistiin, vähän teleskooppisesti lyhentäen: – Ensin tänne istutetaan nahkealehtisiä kasveja veden sitomiseksi, seuraavana vuonna aloitetaan viljelys,
ja kolmantena täällä on kibbutsi, jossa on kirjasto ja fyygeli.
Yökasteen runsaus yllätti, aamuiset lammikot kaduilla.
Kollegani Avner Rothenberg, Jerusalemin kulttuurijohtaja, vei minut vuosia myöhemmin Jerusalemin Jazz-kellariin.
Kuuntelen jazzia vain kohteliaisuudesta, Avnerista en tiedä,
mutta hän nyt uutterasti halusi näyttää minulle kaiken minkä
lyhyellä käynnilläni ehti. Huoneisto oli muinainen vedenkokoamisallas, johon yllä olevan talon katolta johti suora putki.
Keittivätkö muinaiset israelilaiset veden? – Tokkopa, Avner
sanoi, kallista ainetta ei ole varaa haihduttaa. Ajattelin palestiinalaisia, jotka nyt yhä vaeltelivat kameleineen kaupungin
laidoilla. Tämä ei ole poliittinen kannanotto. Mutta eipä ollut Raamatun aikoina teollisuussaasteita. Hienoa kaikkialle
tunkeutuvaa hietaa oli. Siihen kai osaksi perustuu ympärileikkaussääntö. Jeesuskin hoiti silmätulehduksia.
Joki ja vesi antavat aiheen mystifiointiin. Kun katsoo vanhojen eurooppalaisten kaupunkien vanhoja karttoja, niissä
useissa virtaa joki, joka sittemmin on kadonnut, kulkuväyläksi
ja vedenottamoksi tarpeettomana, ja nyt virtaa kansitettu-
Fil. tri Yrjö Larmola on
Helsingin emerituskulttuurijohtaja.
Kuvasa näkyy myös
osa hänen valtavaa
tinasotilaskokoelmaansa.
Israelin vesilähteillä
na tuntemattomissa maan alla. Kazantzakisin Viimeisissä
kiusauksissa näyttäytyy joenjumala Jordan. Henkilöityjä jokia oli monta muutakin, Niili, Tiber, Tonava. Niistä on tehty
symbolisia patsaita.
Sillat olivat elintärkeitä kaupankäynnille ja kohtalokkaita
sotia käytäessä. Sillan katkaiseminen kuohitsi maiseman
JEDIDUT 3•2009
19
ja pysäytti liikenteen. Joki ja kaivo saivat symbolisia ulottuvuuksia. Kahlaamot olivat tärkeitä. Uittamolla uitettiin karjaa
ja hevosia, Tukholman Ropstenilta (nyt metroasema) huudettiin venettä. Joosef laskettiin kaivoon. Rebekka kaivolla. Syntinen nainen kaivolla. Jeesus käski seurata ruukkua
kantavaa miestä: tämä siis oli perheetön, koska teki naisten
töitä. Kaivo on iät ajat ollut naisten tapaamispaikka, kuten
agora ja viinitupa miesten.
Israelissa aukesi uudella tavalla 23. psalmi: ”Viheriäisille
niityille hän vie minut lepäämään, virvoittavien vetten tykö
hän minut johdattaa.” Niityllä ja virtaavalla vedellä on siellä
toinen arvo kuin meillä, joilta ei nurmikoita puutu, jos kohta
luonnonniittyjä jo puuttuukin. Israelin lasten korpivaellusta ei koettu suojaisassa kuusimetsässä, minkä mielikuvan
’korpi’ meille tuottaa.
Yrjö Larmola
Israelin vedensaanti perustuu yhä enemmän suolanpoistoon merivedestä. Kesäkuussa Turkki ilmoitti jäädyttävänsä
muutenkin pysähdyksissä olleen suunnitelman myydä Anatoliassa virtaavan Manavgat-joen vettä Israeliin. Putkisto
olisi kulkenut Syyrian ja ehkä myös Libanonin kautta!
JERUSALEMIN HISTORIAA
ASUKKAIDEN OVEN EDESSÄ
Greer Fay Cashman
Knesset Israelin lukittu portti. Kuva: Marc Israel Sellem
K
oska Jerusalem on rakennettu hyvin monen historiallisen kerroksen päälle, siellä on lukemattomia tunnettuja, mutta myös vähemmän tunnettuja tutustumisen arvoisia
kohteita, kirjaimellisesti aivan jerusalemilaisten oven edessä.
Samaa voidaan tosin sanoa lähes kaikista Israelin kaupungeista. Jos ei oteta lukuun niitä muinaismuistoja, jotka
on tähän mennessä löydetty, useimmat jerusalemilaiset
20
ohittavat tietämättään säännöllisesti paikkoja, jotka ovat
täynnä historiallisia tai muita tärkeitä muistoja.
Viime kesän aikana jerusalemilainen Beit Avi Chai -kulttuurikeskus aloitti yhdessä erään luonnonsuojelujärjestön
kanssa sarjan kaupunkinkävelyjä pääasiassa muualta tulleille, mutta myös asiasta kiinnostuneille paikallisille asukkaille.
Ilmoittauduin kierrokselle nimeltään Stetl. Oppaamme,
unkarilaissyntyinen Rafi Kfir, kertoi meille, että emme olleet
tervetulleita Mea Shearimiin. Se oli kohtelias tapa ilmoittaa,
että monet ryhmästämme olisivat pukeutumisellaan loukanneet vaadittavaa säädyllisyyttä. Jollekin pettyneelle opas selitti, että voimme mennä Knesset Israeliin – kaupunginosaan,
jossa on myös jäljellä Mea Shearimin tunnelma.
Kfir kysyi 30 hengen ryhmältämme, oliko joukossa uskonnollisia tapoja noudattavia juutalaisia. Kaksi meistä ilmoittautui. Kfir halusi selvittää lähtötasomme. Kaikilla ei
ollut kehuttavia pohjatietoja. Eräs ryhmän jäsen kysyi, mikä
on stetl. Opas selitti meille myös sanan kollel merkityksen.
Monet mielsivät sen naimisissa olevien miesten ješivaksi,
mutta aiemmin se tarkoitti maahan samalta suunnalta muut-
JEDIDUT 3•2009
taneiden juutalaisten yhteisöä. Useimmat halusivat asua samaa kieltä puhuvien ihmisten lähellä. Syynä oli itse asiassa
se, että näissä yhteisöissä asuvat ihmiset olivat köyhiä ja
ulkomailta tulevan avun varassa. Varminta oli kuulua tiettyyn
ryhmään, jonka kesken avustukset jaettiin.
Vanhan kaupungin juutalaisyhteisön sihteeri, rabbi Josef Rivlin oli johtohahmo ryhmässä, joka ensimmäisten
joukossa asettui Vanhan kaupungin muurien ulkopuolelle
asumaan. Hän oli Nahlat Shiva -yhteisön tukija ja vastasi
varojen jakamisesta aškenasijuutalaisille. Organisaatio toimii vieläkin. Hän oli tärkeä hahmo myös muiden uusien kaupunkialueiden tukijana.
Yhteisöt jakautuivat hasidijuutalaisiin ja ei-hasidijuutalaisiin. Näiden ryhmien pienet asuinalueet sijaitsivat usein
rinnakkain, mutta perheet asuivat erikseen omissa yhteisöissään. Tietyt tilat olivat yhteisiä, kuten esim mikve (rituaalikylpy). Pienet yhteisöt rakennettiin ympäröimään pihoja,
joissa lapset voivat rauhassa leikkiä ja jotka tarjosivat väljyyttä muuten ahtaasti asuville.
Knesset Israel sijaitsee aivan Mahane Jehuda -torin tuntumassa. Vaikka alueella on puita ja pensaita, kukkia näissä
ortodoksiyhteisöissä ei juuri kasvateta. Ne vaatisivat lannoitetta, joka taas toisi mukanaan ikäviä tuoksuja.
Monet kujat vievät Knesset Israeliin, mutta pääsisäänkäynnin portti on lukittu. Itsenäisyyssodan aikana lähelle
kuollut sotilas piti haudata uskonnollisten sääntöjen mukaan.
Hauta sijoitettiin lähelle porttia, mutta samalla alue saastui.
Jotta papillista sukua olevat miehet eivät tästä tietämättä
kulkisi portin kautta, kulkureitti suljettiin.
Vajaan kahden minuutin matkan päässä tästä on pieni
Munkatsh-hasidien yhteisö, jonka jäsenet noudattavat uskonnollista lakia erittäin tiukasti. Ketään heistä emme nähneet liikkeellä, mutta oli kiintoisaa huomata, kuinka lähellä
he ovat kaupungin keskustaa, sen sekulaaria tunnelmaa ja
houkutuksia.
Muuan jerusalemilainen kertoi ohittavansa alueen monta
kertaa viikossa tietämättä mitään sen asukkaista. Tulevaisuudessa hän aikoo Jerusalemissa kävellessään katsoa ympärilleen tarkemmin ja lukea kaikki rakennuksiin kiinnitetyt kyltit.
Ennen kuin oppaamme jätti meidät kulkemaan omin
päin, hän kertoi, että Sha´arei Hessed -yhteisössä on vielä
kaivo, johon ihmiset heittävät syntinsä uuden vuoden juhlan alkaessa.
Ilman opastakin Jerusalemin sivukatujen kävely voi olla valaiseva kokemus. Monet meistä pysyttelevät tutuilla
pääkaduilla, ehkä tuntemattoman tai eksymisen pelosta.
Mutta joskus kannattaa ottaa riski ja poiketa totutulta tieltä.
Munkatsh-hasidien
rebbe Chaim Elazar
Spira (1872-1937)
Jiddišinkielinen sana stetl tarkoitti alunperin pientä itä- tai
keskieurooppalaista kaupunkia, jossa asui paljon juutalaisia. Sanaa käytetään kuvaamaan ortodoksijuutalaisten
yhteisöjä, jotka ympäristön paineista välittämättä edelleen noudattavat uskonnollisia tapojaan.
Ješiva on juutalaisten uskonnollisiin kirjoituksiin perehdyttävä, yleensä ortodoksijuutalainen ja yleensä vain
pojille tai miehille tarkoitettu oppilaitos.
Munkatsh-hasidismi on ääriortodoksinen hasidismin lahko, joka syntyi 1800-luvulla nykyisin Ukrainaan, mutta
tuolloin Unkariin kuuluneessa Mukachevon (unkariksi
Munkács) kaupungissa. Ensimmäisen maailmansodan
aikana liikkeen johdossa oli Chaim Elazar Spira (18721937), joka vuonna 1920 kirjoittamassaan messiaanisessa teoksessa tuomitsi sionismin ja muut juutalaisten poliittiset liikkeet ja ennusti lopullisen apokalypsin
tapahtuvan syksyllä 1941. Vierailtuaan Palestiinassa v.
1930 hän oli entistä vakuuttuneempi siitä, että sionismissa vaikuttaa Saatana.
Nykyisin tämän uskonnollisesti, poliittisesti ja yhteiskunnallisesti äärikonservatiivisen mutta laajasta hyväntekeväisyystoiminnastaan tunnetun liikkeen pääpaikka
on Yhdysvalloissa (Boro Park, Brooklyn, New York).
(Lähteet: wikipedia, www.yivoencyclopedia.org)
Jerusalem Post online 10. marraskuuta 2010
JEDIDUT 3•2009
21
VANHAN MUSIIKIN YSTÄVÄ
Berry Davis
Gustav Doré (1832-1883): Hagar ja Ismael erämaassa
David Shemer näyttää tyytyväiseltä, vaikka hänen hatussaan pörrää pari suurta mehiläistä. ”Saan tehdä sitä, mitä
rakastan. En valita, vaikka mielestäni valtion pitäisi tukea
meitä enemmän,” toteaa 57-vuotias Jerusalemin barokkiorkesterin musiikillinen johtaja.
”Kun kutsun muusikoita ulkomailta, joudun noloon tilanteeseen kertoessani heille tarjoamastani palkkiosta. Jotkut
eivät välitä, vaan suostuvat mielellään tulemaan matkakustannusten hinnalla, mutta on paljon hienoja taiteilijoita, joita
meillä ei ole varaa kutsua tänne.”
Shemer on joka tapuksessa tyytyväinen, kun tulossa on
Alessandro Scarlattin oratorio Hagar ja Ismael, jonka Shemer itse johtaa. ”Se on upea teos, ja on uskomatonta, että
Scarlatti kirjoitti niin syvällisen teoksen vain 23-vuotiaana.”
Nimen mukaisesti teoksen on innoittanut Raamatun
traaginen kertomus Hagarin ja hänen poikansa Ismaelin
karkottamisesta Aabrahamin leiristä autiomaahan. ”Hagar
ja Ismael saivat kärsiä, mutta mielestäni todellinen uhri tässä oli Aabraham,” Shemer selittää. ”Hän joutui ristiriitaan
vaimonsa vaatimusten ja omien tunteittensa välillä. Olihan
Ismaelkin hänen poikansa.”
Musiikillinen johtaja sanoo, että teoksen tarina ja sen
synnyttämät syvät tunteet teettävät yhtyeen jäsenillä töitä,
esityksessä pitää olla täydessä terässä. ”Jokaisen soittajan pitää osata kertoa tämä tarina, on päästävä sisälle sen
herättämiin tunteisiin. Melko pienessä orkesterissa ei voi
olla piilossa kenenkään selän takana. Jokaisen on esitettävä osansa täydellä panoksella.”
Shemer on itse panostanut vanhan musiikin esittämiseen ja ottanut käyttöön barokin soittimet ja esitystekniikat.
Hagar ja Ismael -produktioon on saatu korkeatasoisia
solisteja. Oratoriosta ei ole kovinkaan monta äänitettä, ja
Jerusalemin barokkiorkesteri aikoo äänittää sen myöhemmin. Shemer toivoo, että se voisi näin omalta osaltaan tehdä
Scarlattin mestariteoksen paremmin tunnetuksi maailmalla.
Jerusalem Post online 19. marraskuuta 2010
Jerusalemin barokkiorkesteri
22
JEDIDUT 3•2009
Riiassa v. 1952 syntynyt David Shemer on Israelin tunnetuimpia vanhan musiikin esittäjiä ja johtajia. Hän kertoo opiskelleensa Riian musiikkiakatemiassa 1970-71, koska häntä ei
hyväksytty Leningradin Rimski Korsakov -konservatorioon
”syistä, jotka eivät liittyneet musiikkiin”. Opiskelu Riiassakin
päättyi, kun hän anoi lupaa muuttaa Israeliin, minkä luvan hän
sai 1973. Kuultuaan Lontoossa v. 1980 ensi kerran barokkimusiikkia aikakauden mukaisilla soittimilla hän välittömästi tiesi,
mille musiikille hän tulisi elämänsä omistamaan. Vuonna 1989
hän perusti Jerusalemin barokkiorkesterin, joka on edelleen
ainoa israelilainen orkesteri, joka esittää barokkimusiikkia aikakauden mukaisilla soittimilla.
Alessandro Scarlatti (1660-1725) on italialainen barokkisäveltäjä, joka tunnetaan erityisesti oopperoistaan ja kamarikantaateistaan. Muutkin kuin David Shemer näyttävät nyt löytäneen
hänen lähes unohtuneeksi sanotun oratorionsa Hagar ja Ismael. Shemerin Jerusalemissa ja Tel Avivissa johtamien esitysten
lisäksi eräs itävaltalainen barokkiyhtye esittää sen Abu Goshin
musiikkijuhlilla Jerusalemin lähellä uudenvuodenpäivänä 2011.
David Shemer
Alessandro Scarlatti (1660-1725)
Vuoden 2011 juhlapäiviä ja -aikoja Israelissa
Tu bišvat – puiden uusivuosi
20. tammikuuta
Vainojen uhrien muistopäivä
27. tammikuuta
Purim19.-20. maaliskuuta
Pesah – juutalaisten pääsiäisaika
18.-26. huhtikuuta
Jom Hasoa – natsien uhrien päivä
2. toukokuuta
Jom Hazikaron – kaatuneiden päivä
9. toukokuuta
Itsenäisyyspäivä10. toukokuuta
Lag baomer22. toukokuuta
Jerusalem-päivä1. kesäkuuta
Šavuot – viikkojuhla
7.-9. kesäkuuta
Tiša be’av – suru- ja paastopäivä
9. elokuuta
Roš hašana – uusivuosi
28.-30. syyskuuta
Jom kippur – suuri sovituspäivä
7.-8. lokakuuta
Sukkot – lehtimajanjuhla
12.-19. lokakuuta
Simhat tora – lain ilojuhla
20.-21. lokakuuta
Hanukka20.-28. joulukuuta
Juutalaisen kalenterin vuorokausi vaihtuu klo 18 illalla.
Siksi juhla-aikoihin on sisällytetty myös aattopäivät.
JEDIDUT 3•2009
23
SADALLE OPPAALLE MYÖNNETTY LUPA
OPASTAA BEETLEHEMISSÄ
Jerusalem Postin toimituskunta
Matkailuministeri Stas Misezhnikov
O
nnistuneen kokeiluohjelman jälkeen Israelin matkailuministeriö on myöntänyt sadalle israelilaiselle matkaoppaalle ja kuljettajalle luvan viedä turisteja Beetlehemiin
ja Jerikoon.
Ohjelman tarkoituksena on vahvistaa Israelin kuvaa turvallisena turistikohteena, ja se on laadittu matkailuministeriön ja siviilihallinnon yhteisenä projektina.
Matkailuministeri Stas Misezhnikov ilmaisi tyytyväisyytensä projektiin ja Palestiinan alueen viranomaisten yhteistyöhön ohjelman onnistumiseksi: ”Mielestäni opastus Beetlehemissä on erittäin tärkeää. Se laajentaa oppaiden aluetta
ja helpottaa heidän työtään. Näin voidaan järjestää turisteille huipputason opastusta ja lisätä yhteistyötä palestiinalaistahon kanssa. Aivan yhtä tärkeää on Israelin julkisuuskuvan
kohentuminen ja koko maan vakiinnuttaminen turvallisena
turistikohteena.”
Harald Gallénin (1880-1931) graafinen työ ”Beetlehem”
vuodelta 1915
Hilja Haahti (1874-1965) kirjoittaa v. 1923 tekemänsä
Israel-matkan jälkeen Beetlehemistä: ”Hauska oli katsella
aherrusta helmiäistyöpajoissa. Etuhuoneessa valkomekkoiset miehet lattialla istuen toimittivat alkuvalmistukset
nakutellen ja hioen ainestansa, ja sisähuoneessa naiset
viimeistelivät tähtineuloja, helminauhoja ja muita kauniita
töitä.” (Pyhillä poluilla, Otava 1924)
Jerusalem Post online 3. marraskuuta 2010
24
JEDIDUT 3•2009
PÄÄMINISTERI PALKITSI
ALOITTEELLISUUTTA JA INNOVAATIOITA
Jerusalem Postin toimituskunta
Nuorten palkinnon voittanut Pääministeri Netanyahu onnittelee
Pnina Furst
palkinnonsaajia
Pääministeri Netanyahu on myöntänyt pääministerin palkinnot aloitteista ja innovaatioista. Palkintojen jakotilaisuus oli
Israelin päätapahtuma maailmanlaajuisella yrittäjyysviikolla.
Kandidaatit edustivat kolmea väestönosaa: nuoria, naisia ja asutuskeskusten ulkopuolisilla reuna-alueillla asuvia.
Palkintokomitea valitsi näistä ryhmistä seuraavat:
Pnina Furst (nuoriso) perusti verkoston, joka helpottaa
työnantajia ja tilapäisiä työnhakijoita löytämään toisensa nopeasti. Se perustuu SMS-viesteihin, jotka lähetetään työnhakijoille heti kun he ovat vahvistaneet olevansa työnantajien käytössä. Tiedot menevät perille parissa minuutissa.
Verkosto on jo rekisteröinyt 15 000 työntekijää yli tuhannen
työnantajan palvelukseen.
Maya Efrati (naiset) kehitti menetelmän, joka muuttaa
käytetyt muovikassit vahvoiksi monikerroksisiksi levyiksi
kekseliään vihreän liiman avulla. Kierrätettyjä muovilevyjä
voidaan käyttää mm. lompakoiden valmistukseen.
Ronnie Palmer (reuna-alueet) on ollut puheenjohtajana
perustamassa Or-liikettä, joka avustaa Galilean ja Negevin
asuttamisessa.
Palkintojen tarkoituksena on kannustaa aloitteellisuutta
ja innovatiivista ajattelua eri väestöryhmissä. Ne tähtäävät
myös kehitykseen mm. ympäristön, yhteiskunnan, luonnontieteiden ja teknologian alalla.
Netanyahu totesi: ”Israel on maailman kärkeä uusien yritysten syntymisessä, koska meillä on hyvät henkilöresurssit.
Meillä on useita yrittäjiä, jotka toimivat aktiivisesti mm. yliopistoissa ja korkean teknologian alalla.Tätä kannustamme.
Meidän on oltava kärjessä.” Pääministerin palkinnot jaettiin
nyt ensimmäistä kertaa.
”Hallitus tekee konkreettisia taloudellisia aloitteita, jotta
voimme jatkuvasti pitää yllä etulyöntiasemaamme innovaatioiden ja uusien yritysten alalla. Nämä ovat loppujen lopuksi
avain Israelin valtion taloudelliseen menestykseen.”
Jerusalem Post online 18. marraskuuta 2010
Kibbutsiliike täyttää 100 vuotta. Sen kunniaksi Israelin suurlähetystö kerää yhteen suomalaisia kibbutsinkävijöitä
ja toivoo heidän yhteydenottoaan (Israelin Suurlähetystö, Yrjönkatu 36 A, 00100 Helsinki, puh. 09-6812020,
[email protected]). Yhteydenpitoa varten on perustettu myös facebook-ryhmä Kibbutsivolunteerit.
JEDIDUT 3•2009
25
ISRAEL-PORTAALI
S
yksyn aikana on Suomi-Israel yhdistysten liiton kotisivut (www.suomi-israel.fi) uusittu portaaliksi, joka pyrkii
aikaisempaa yleisemmin ja laajemmin auttamaan Israelia ja
Israel-ystävyystoimintaa koskevan tiedon etsinnässä. Oletpa sitten kiinnostunut Israelia koskevasta asia- ja ajankohtaistiedosta, Israelin kulttuurista, Israel-tapahtumista, Israel-matkailusta, israelilaisista kansantansseista tai vaikkapa
heprean opiskelusta, niin näiltä sivuilta löydät sekä tietoa
että hyödyllisiä linkkejä.
Samalla uudet sivut antavat aikaisempaa paremmat mahdollisuudet liiton ja sen jäsenyhdistysten tiedotukseen sekä yhteydenpitoon. Tämän lehden takakannessa annetaan
aktiivisten jäsenyhdistysten omat sähköpostiosoitteet sekä
suorat verkko-osoitteet jäsenyhdistyksiä koskeville sivuille.
Jäseneksi liittyminen ja Jedidutin tilaaminen on nyt myös
helppoa verkkolomakkeella www.suomi-israel.fi/lomake.
Aikaisempaan tapaan on Jedidut-lehti edelleen myös maksutta luettavissa näillä sivuilla.
Suurin syy sivuston tekemiseen portaaliksi oli verkosta
löytyvän tiedon valtavaksi kasvanut määrä. Esimerkiksi Israelin valtio on viime vuosina panostanut voimakkaasti verkon käyttöön sekä monipuolisten omien sivustojensa että
esimerkiksi Facebookin ja Youtuben välityksellä. Uudesta
portaalista löytyvien linkkien tarkoituksena onkin auttaa niin
satunnaista kuin vakituistakin käyttäjää löytämään tarvitsemaansa Israel-tietoa verkon yhä suuremmasta paljoudesta.
Suuri osa verkon Israel-tiedosta on englanninkielistä,
mutta myös suomenkielinen aineisto on siellä lisääntynyt.
Esimerkiksi molempien maiden suurlähetystöillä on nykyisin
hyvät suomenkieliset sivut, joilta löytyy paljon hyödyllistä
asia- ja ajankohtaistietoa. Jokin vuosi sitten perustetun Israel-tieto ry:n monipuoliset sivut ovat myös suomenkieliset,
mutta tätä kirjoitettaessa ne ovat Israel-vastaisen verkkohyökkäyksen vuoksi tilapäisesti poissa käytöstä.
Uusi Israel-portaali on vasta otettu käyttöön, joten siinä
on varmasti paljon puutteita, joiden korjaamiseen toivomme
apua myös Jedidutin lukijoilta. Jotta sivusto pysyisi ajan tasalla etenkin paikallisten Israel-tapahtumien ja Israeliin littyvän harrastustoiminnan osalta, tarvitsemme myös jatkuvaa
Israel-ystävien apua.
26
Kommentteja sivustosta sekä siihen tarkoitettua tietoa
voi helpoiten lähettää sähköpostilla osoitteeseen
[email protected].
rks
P.S. Jos tietokoneen ja verkon käyttö on Sinulle vielä uutta
tai vähemmän tuttua, niin verkon rikas Israel-sisältö on hyvä
syy lähteä nyt liikkeelle. Siitä on tietysti hyötyä paljoon muuhunkin, sillä — tahdoimmepa tai emme — näistä välineistä
osaton jää nyky-yhteiskunnassa syrjään yhä enemmästä.
JEDIDUT 3•2009
ISRAELILAISIA KANSANTANSSEJA HELSINGISSÄ
Agricolan kirkon liikuntasalissa maanantaisin
klo 17-18 alkeisryhmä, ohjaajana Pirkko Nyqvist (0400-885959)
klo 18-20 jatkoryhmä, ohjaajana Viveca Unnérus (044-5218221).
Kampin palvelukeskuksessa Salomonkatu 21 tiistaisin klo 11-12.30, ohjaajana Wim van der Kooij (044-5210225).
OULUSSA JA LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ
Oulussa ja lähiympäristössä voi tanssia israelilaisia kansantansseja useita kertoja viikossa.
Opettajana Merja Meir, [email protected], p. 044-7698505.
TURUSSA Turun seudun Suomi-Israel Yhdistyksen Rakefet-tanssiryhmä ottaa jatkuvasti mukaan
toimintaansa uusia harrastajia. Harjoitukset sunnuntaisin klo 18.30-21.00, os. Brahenkatu 17 B (soita ovikelloa!).
Yhteyshenkilö: Aulikki Laitinen, p. 040-7690489, [email protected].
HEPREAA
HELSINGISSÄ Kalliolan kansalaisopistossa on useita eri tasoisia heprean kursseja,
ks. www.kalliola.fi/Kalliolankansalaisopisto/Sivut/Kurssit.aspx.
Opettajana Mila Westerberg, [email protected]. p. 040-7235607.
HELSINGISSÄ kokoontuu heprean keskustelupiiri Ulli Ingraeuksen kodissa, Arkadiankatu 17 A 7
(p. 09-493550) joka toinen lauantai (parillisina viikkoina) klo 12.30-14. Soita ja varmista kokoontuminen!
OULUN kansalaisopistossa (Kaarretie 14) kokoontuu maanantaisin klo 17.15 muutaman vuoden opiskellut
heprean jatkoryhmä ja klo 18.50 viime syksynä aloittanut ryhmä, johon myös uudet alkajat voivat tulla.
Opettajina Ulla Keränen ja Anja Röpelinen, [email protected], p. 050-3767387.
Israel rukouskalenteri ilmestynyt suomeksi!













 .
JEDIDUT 3•2009
27
Julkaisija/palautusosoite:
Suomi-Israel yhdistysten liitto ry
Finland-Israel Föreningarnas Förbund rf
PL 247, 00531 Helsinki
[email protected]
www.suomi-israel.fi
Liittohallitus (2011):
Juha-Pekka Rissanen (pj), Reino Kurki-Suonio (varapj),
Liisa Elo, Suvi Gräsbeck, Birgitta Hisinger,
Marjatta Järvinen, Jouni Karppanen, Juhani Korjula,
Anna Muukkonen, Olli Palo, Juhani Starczewski,
Hannu Taipale.
Jäsenyhdistykset:
Helsingin Suomi-Israel yhdistys ry –
Föreningen Finland-Israel i Helsingfors rf
PL 247, 00531 Helsinki
[email protected]
050-346 1084 (pj Vesa Hirvonen)
www.suomi-israel.fi/helsinki
Haminan seudun Suomi-Israel yhdistys ry
Niemenpääntie 37, 49490 Neuvoton
[email protected]
050-355 6649 (siht. Jarmo Suntio)
www.suomi-israel.fi/hamina
Turun seudun Suomi-Israel yhdistys ry –
Åboregionens Finland-Israel Förening rf
Maariankatu 1 B 64, 20100 Turku
[email protected]
050-372 6100 (pj Tapio Holvitie)
050-520 1288 (siht. Ritva Kaseva)
www.suomi-israel.fi/turku
Kouvolan seudun Suomi-Israel yhdistys ry
050-238 6680 (siht. Leea Villstedt)
www.suomi-israel.fi/kouvola
Tampereen Suomi-Israel yhdistys ry –
Föreningen Finland-Israel i Tammerfors rf
PL 654, 33101 Tampere
[email protected]
040-580 6055 (pj Birgitta Hisinger)
www.suomi-israel.fi/tampere
Vantaan Suomi-Israel yhdistys ry
PL 113, 01301 Vantaa
[email protected]
044-516 6120 (pj Pentti Holi)
www.suomi-israel.fi/vantaa
Kuopion seudun Suomi-Israel yhdistys ry
Samoilijantie 8 B 1, 70200 Kuopio
(017) 282 67208 (siht. Heikki Juutinen)
www.suomi-israel.fi/kuopio
Jyväskylän Suomi-Israel yhdistys ry
Muurarintie 9 B 8, 40520 Jyväskylä
[email protected]
040-757 3537 (pj Juhani Starczewski)
www.suomi-israel.fi/jyvaskyla
Koillis-Lapin Suomi-Israel yhdistys ry
Eteläkaari 22, 97900 Posio
040-735 7643 (pj Ulla Pätsi)
www.suomi-israel.fi/koillis-lappi
Pohjois-Karjalan Suomi-Israel yhdistys ry
Saavanlammentie 17 A, 81230 Mönni
[email protected]
050 535 8326 (siht. Pirjo Myller)
www.suomi-israel.fi/pohjois-karjala
Jos haluat liittyä jäseneksi tai muuten tilata Jedidutin, täytä verkkolomake osoitteessa
www.suomi-israel.fi/lomake tai ota yhteys johonkin jäsenyhdistykseen.
28
JEDIDUT 3•2009