4 - Suomi–Israel Yhdistysten Liitto ry

Ne ljä nne s v uos it ta i n i l m e s ty vä k u l ttu u r i l e h ti
Jul k a i s i j a : S uom i-Israel Yh d istysten L iitto r y
4 • 2011
Julkaisija: Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry
Finland-Israel Föreningarnas Förbund rf
PL 247, 00531 Helsinki
www.suomi-israel.fi, [email protected]
SSN-L 1235-8290
ISSN 1235-8290 (Painettu)
ISSN 1799-0742 (Verkkojulkaisu)
Vastaava toimittaja: Reino Kurki-Suonio [email protected]
Toimituskunta: Mikael Enckell, Vesa Hirvonen, Juha-Pekka Rissanen,
Sirkku Salmela, Mila Westerberg.
Ilmestyy: neljä kertaa vuodessa. Vuosikerta 15 euroa, kestotilaus 12 euroa.
Ilmoitushinnat: 1/1 s. 170 euroa, 1/2 s. 95 euroa, 1/4 s. 55 euroa, 1/8 s. 35 euroa.
Painopaikka: Painomerkki Oy, Helsinki. Taitto: Kirsi Pääskyvuori.
21. vsk. nro 4/2011
Säännöllisen 12-tahokkaan muotoinen holmiummagnesium-sinkki-kvasikide. Kuva liittyy sivun 11
artikkeliin kemian tämänvuotisesta Nobel-palkinnosta.
Kuva: I. R. Fisher et al./Philosophical Magazine.
Shalom!........................................................................................3
Seminaaritilaisuus Israelin sotilaspoliittisesta asemasta...4
Israelin rajanaapurit, uhka Israelille vai toisilleen?..............6
Tervetuloa suurlähettiläs Ashbel!.........................................10
”Kvasitutkimus” tuotti Nobel-palkinnon............................11
Kibbutsiliike...............................................................................12
Kahden rauhan Jerusalem.....................................................14
Chava Alberstein tunnelmoi Savoy-teatterissa
Helsingissä................................................................................16
Kuvakertomus Jyväskylän Suomi-Israel-yhdistyksen
25-vuotisjuhlasta .....................................................................18
Suuri Israelin tuntija ja ystävä
Matti Kapanen on poissa.......................................................19
Ei mitään uutta auringon (tai kuun) alla...............................20
Tel Avivin museo on WOW!..................................................21
Salamone Rossi, säveltäjä ilman keltaista tähteä............22
Oudin lempeä sointi................................................................23
Ei mikään pieni ihme................................................................24
Negevin ihmeitä.......................................................................25
Kulttuurimatka Israeliin...........................................................26
Suomi-Israel yhdistysten liitto ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomien ystävyysyhdistysten liitto.
Tätä linjaa seuraten Jedidut pyrkii lisäämään Israelin maan ja kansan tuntemusta sekä levittämään tietoa
Israelin kulttuurista, historiasta ja yhteiskunnasta.
2
JEDIDUT 4•2011
Shalom!
J
oulun ja hanukan lähestyessä on rauhoittumisen aika,
vaikka maailma ympärillämme tuskin rauhoittuukaan.
Kovin jouluista tai hanukkaista ei tästä lehdestä kuitenkaan tullut, etenkin kun kerromme lokakuisesta Israelin
sotilaspoliittista asemaa käsitelleestä seminaarista. Vaikka kuuluivathan (taivaalliset) sotajoukot Luukkaan mukaan
ensimmäiseenkin jouluun!
Taakse jäävä vuosi on ollut monella tavoin rauhaton, niin
arabimaissa ja Israelissa kuin Suomessa, Euroopassa ja koko
maailmassa. Tapahtumat ovat edenneet nopeasti ja ennustamattomasti niin, että tämän lehden lokakuiset Lähi-idän
tilannearviotkin vaatisivat varmaan päivitystä.
Aikamme rauhattomuutta lisää maailman pienentyminen
niin, että missä tahansa tapahtunut voi vaikuttaa kaikkialle
muuallekin. Kaaosteoreetikot puhuvat ns. perhosefektistä:
perhosen siipien liike jossain päin maailmaa voi johtaa hirmumyrskyyn jossain muualla. Nykyaikaisen tiedonvälityksen
ja sosiaalisen median ansiosta ”perhoset” voivat myös aikaisempaa paljon helpommin ja nopeammin aiheuttaa ”hirmumyrskyjä”. Toisaalta suurikin järistys voi jäädä muualla
lähes huomaamatta, ellei kohde ole median suurennuslasin
alla niinkuin Lähi-itä ja Israel ovat.
”Perhosvaikutus” ei näy ainoastaan taloudellisissa ja
yhteiskunnallisissa asioissa, vaan myös muoti-ilmiöissä ja
massaliikkeissä. Sosiaalisessa mediassa ihmisten on helppo
pitää vilkasta keskusteluyhteyttä laajaan joukkoon samoin
ajattelevia. Tästä on paljon iloa ja hyötyä, mutta vaarana
on, että kritiikin puute johtaa myös harkitsemattomuuksiin,
niinkuin joidenkin ääri-ilmiöiden kohdalla olemme nähneet.
Myös Israel-ystävyyden kohdalla meidän on syytä varoa,
ettei yli-innokkuudesta aiheudu julkisuudessa enemmän
vahinkoa kuin hyötyä. Pidetäänhän meitä muutenkin usein
Israelin ”puhtauteen” sokeasti uskovina idealisteina tai uskonnollisina fundamentalisteina.
Ystävyysjärjestönä Suomi-Israel yhdistysten liitto ei ole
poliittinen toimija, mutta Israelin oikeus turvalliseen olemassaoloon on meille luovuttamaton. Tämän oikeuden toteutumisen kannalta voi olla kriittistä se, mihin käynnissä oleva
”arabikevät” johtaa, ja miten Palestiinan käynnistämä valtiohanke etenee. Tästä syystä Liitto on monien muiden tavoin
kiinnittänyt huomiota siihen, ettei talousasioiden työllistämällä
Suomen hallituksella näytä olevan yksimielistä linjaa Israelia
koskevissa ajankohtaisissa kysymyksissä. Liitto onkin esittänyt avoimen vetoomuksen, jossa hallitukselta toivotaan
selkeän kannan muodostamista ja julkistamista. Vetoomus
on nähtävissä liiton verkkosivuilla.
Mutta palataan vielä siihen rauhaan. On tässä lehdessä toki siitäkin jotain, nimittäin Jerusalemista taivaallisen ja
maallisen rauhan kaupunkina. Tähän Jerusalemin olemukseen
kai kuuluu sekin, että siitä on tullut myös rauhan koetinkivi.
Rauhallista joulua ja hanukkaa toivottaen
Reino Kurki-Suonio
Helsinki – Tel Aviv non-stop
Toiviomatkojen omat tilauslennot. Meno-paluu alk. 499 euroa.
Kevät 2012: Lennot sunnuntaisin 12.2. – 29.4. (paluu 6.5.)
Syksy 2012: Lennot kerran viikossa 23.9. – 20.11. (paluu 29.11.)
Reittilentoja Keski-Euroopan kautta päivittäin läpi vuoden.
Annankatu 31-33 C, 00100 HELSINKI. Puhelin (09) 5657170.
Faksi (09) 56571727, [email protected], www.toiviomatkat.fi
JEDIDUT 4•2011
3
SEMINAARITILAISUUS ISRAELIN
SOTILASPOLIITTISESTA ASEMASTA
Turun seudun Suomi-Israel yhdistyksen perinteenä
on järjestää parin vuoden välein ajankohtaisia
Israeliin liittyviä seminaaritilaisuuksia.
Tämänsyksyisessä, 5.10.2011 järjestetyssä
seminaarissa käsiteltiin Israelin sotilaspoliittista
asemaa Lähi-idässä.
Alustajina seminaarissa olivat kenraalimajuri evp Kalervo
Sipi, toimitusjohtaja Rony Smolar, kirjailija Pekka Sartola
ja toimitusjohtaja Gideon Bolotowsky. Puheenjohtajana toimi Turun Suomi-Israel yhdistyksen toiminnanjohtaja, VTM
Mikael Zewi. Tilaisuus alkoi kenraalimajuri Kalervo Sipin
asiapitoisella analyysillä Israelin ja sen rajanaapureiden suhteista. Esitys antoi tukevan pohjan muille alustuksille, ja julkaisemme sen tässä lehdessä kokonaisuudessaan. Muita
alustuksia referoidaan seuraavassa lyhyemmin.
Suhteet arabivaltioihin
Rony Smolar (vas.), Pekka Sartola ja Mikael Zewi.
Kuva: Olli Palo.
Kalervo Sipi (vas.) ja Gideon Bolotowsky. Kuva: Olli Palo.
4
Toimitusjohtaja Rony Smolar alusti aiheesta Israel arabivaltioiden diplomatian kohteena. Hänen mukaansa maiden
suhteita hallitsevat vihollisuudet, väkivaltaisuudet ja uhkailut
niin, ettei diplomatiasta voi paljon puhua. Keskinäisen diplomatian sijasta näyttämönä on yleensä ollut YK alajärjestöineen, ja kysymykset ovat koskeneet rauhanturvaamista
ja Israelin eristämistä.
Marokon, joka on neljänneksi suurin arabivaltio, Smolar
toi esille arabimaista maltillisimmin Israeliin suhtautuvana.
Siellä on 1950-luvulla tapahtuneen maastamuuton jälkeen
edelleenkin merkittävä juutalaisvähemmistö, ja siellä on
rabbien hautoja, jotka ovat juutalaisten pyhiinvaelluskohteita. Kuningas Mohammed VI:llä (s. 1963) on myös juutalaisia neuvonantajia, joista André Azoulay (s. 1941) on ollut
tässä asemassa jo hänen isänsä, Hassan II:n (1929-1999)
aikana. Hassan II:lla oli aikanaan merkittävä osa Egyptin ja
Israelin rauhanneuvottelujen toteutumisessa sekä Egyptin
presidentti Anwar Sadatin (1918-1981) historiallisessa Jerusalemin vieralussa vuonna 1978.
Myös Tunisia on suhtutunut Israeliin maltillisesti. Se on
avoin juutalaisten matkailulle, ja siellä käy vuosittain tuhatmäärin juutalaisia turisteja, lähinnä Djerban saarella, missä
sijaitsee juutalaisten pyhiinvaelluspaikkoja.
Muammar Gaddafin (1942-2011) johtama Libya pysyi
Israelin vastaisessa rintamassa. Myös Saudi-Arabia, Oman
ja Bahrain ovat siinä edelleen. Syyriassa on arabimaailman
JEDIDUT 4•2011
Israel-vastaisen kauppaboikotin toimisto. Iran uhkailuineen
on tietenkin oma lukunsa. Turkki, jonka suhteet Israeliin olivat aikanaan lämpimät, pyrkii palauttamaan ottomaanisen
mahtinsa ja etsii Israelin tilalle Lähi-idästä uusia liittolaisia.
Smolar päätti alustuksensa arabiliigan kolmeen EI-julistukseen, jotka ovat edellen voimassa valtaosassa arabimaita: EI
rauhalle Israelin kanssa, EI tunnustamiselle, EI neuvotteluille.
Pientä edistystä on tosin ollut Saudi-Arabian rauhanaloite,
joka rauhan vastineena yksipuolisesti kuitenkin edellyttää
mm. Israelin vetäytymistä kaikilta miehittämiltään alueilta.
Kohti rauhaa vai sotaa?
Kirjailija Pekka Sartolan alustuksen otsikkona oli Israel ja sen
rajanaapurit, kohti rauhaa vai sotaa? Siinä hän täydensi Sipin esille tuomia historiallisia faktoja mainiten mm. Balfourin
julistuksen (1917) sekä Kansainliiton päätöksen jakaa alue
Transjordaniaksi ja juutalaisten kansalliskodiksi (1922). Hänen mukaansa arabien pääasiallisin tavoite aluekysymyksissä on ollut, ettei siellä olisi ei-islamilaista valtiota.
Sotilaallisen tilanteen suhteen Sartola oli vähemmän
optimistinen kuin Sipi ja näki sen kehittyvän kohti vakavaa
aseellista yhteenottoa. Merkittävinä tähän vaikuttavina tekijöina hän näki radikaalin islamin voimistumisen sekä Turkin radikalisoitumisen. Hizbollahin maltillistumiseen hän ei
myöskään luottanut.
Median puristuksessa
Toimitusjohtaja Gideon Bolotowsky alusti aiheesta Israel
kansainvälisen median puristuksessa. Hän aloitti siteeraamalla Aiskhylosta noin 2500 vuoden takaa: ”Sodan ensimmäinen uhri on totuus!”.
Länsimaiset oikeudenmukaisuutta ja kompromisseja tavoittelevat arvot ovat Bolotowskyn mielestä hioneet linssit,
joiden läpi näemme kaksi lasta: yhden, jolla on koko piirakka
— Israelin — ja toisen, jolla ei ole siitä palaakaan — palestiinalaiset. Länsimaisen ajattelutavan mukaan meidän tulee
pakottaa osapuolet sopimaan erimielisyytensä ja jakamaan
piirakka: tuloksena tulisi olla sekä elinkelpoinen, alueellisesti
yhtenäinen palestiinalaisvaltio että turvalliset rajat omaava
Israel. Alue tulisi siis jakaa uudelleen.
Bolotowskyn mielestä tämä kvartetin (YK, EU, USA, Venäjä) ajama ratkaisu on sekä ylimielinen että lapsellinen: se
näkee osapuolet lapsina eikä ota huomioon konfliktin historiaa ja dynamiikkaa. Hänen mukaansa konfliktin ydin ei ole
territoriaalinen vaan ideologinen. Arabien hylkäyspolitiikka
ei ole muuttunut sataan vuoteen: edellenkään he eivät ole
valmiita tunnustamaan juutalaisten historiallisia oikeuksia
Välimeren pohjukan alueeseen yleisesti ja Jerusalemiin
erityisesti. Kansainliitto ja sen jäsenvaltiot sen tunnustivat,
niinkuin Sartolakin totesi.
Neutraalia mediaa ei Bolotowskyn mukaan ole, mutta laatujournalismi tuo eri näkökohdat esille. Tiedonvälityksessä
asenteellisuus ilmenee monin tavoin: sanavalinnoissa, siinä mitä ei kerrota, valikoivassa raportoinnissa, tapahtumien
irrottamisessa yhteyksistään, eri näkökohtien sijoittelussa
ja suoranaisissa asiavirheissä. Näistä kaikista Bolotowsky
toi esille esimerkkejä Lähi-idän tapahtumien raportoinnissa.
Mahdollisina syinä median vinoumiin Bolotowsky näki
painostuksen tai sensuurin, tietojen tarkistamattomuuden,
liioittelun- tai sensaationhalun, ennakkoluulot ja suoranaiset väärennökset. Näistä kaikista hänellä oli myös monien
tuntemia esimerkkejä.
Bolotowskyn mielestä voi myös ihmetellä sitä, miksi Palestiinan kysymys saa mediassa niin suuren huomion, kun
jopa tuhat kertaa suuremmat tragediat voivat samanaikaisesti jäädä lähes huomiotta. Hänen esimerkkeihin perustunut johtopäätöksensä oli, että liberialaisten, sudanilaisten,
sri lankalaisten, pohjoiskorealaisten, ruandalaisten, kolumbialaisten, kongolaisten, guinealaisten, burmalaisten, nigerialaisten, sierra leonelaisten, meksikolaisten, tiibetiläisten,
tšetšeenien, länsisaharalaisten, kurdien, kashmirilaisten ja
jopa miehitettyjen alueiden ulkopuolella asuvien palestiinalaisten kokemat ihmisoikeuksien loukkaukset jäävät mediassa suhteettoman vähälle huomiolle Israelin ja palestiinalaisten väliseen konfliktiin verrattuna.
Esityksensä Bolotowsky päättikin siihen toivomukseen,
että huoli ihmisoikeuksista kohdistuisi samalla tavoin muuallekin maailmassa kuin mitä se nyt kohdistuu tähän pieneen
Lähi-idän maatilkkuun.
rks
Tilaisuuden videointi on nähtävissä TV7:ssä perjantaina
30. joulukuuta 2011 klo 22:10 ja se on myös ladattavissa verkko-osoitteesta http://jkpaa.wippiespace.com/
video sekä ostettavissa Turun seudun Suomi-Israel yhdistykseltä hintaan 25 €.
JEDIDUT 4•2011
5
ISRAELIN RAJANAAPURIT,
UHKA ISRAELILLE VAI TOISILLEEN?
Kenraalimajuri evp Kalervo Sipi
Alustus Turun seudun Suomi-Israel yhdistyksen
5.10.2011 järjestämässä seminaarissa
Reservin kenraalina en missään nimessä esitä tässä puolustusvoimien virallista kantaa. Esiinnyn pikemminkin koko
aikuisen ikäni Israelia ihailleena ihmisenä sekä sotilaana israelilaisten isänmaallisuutta ja maanpuolustustahtoa arvostavana henkilönä. Maidemme välillä on mielestäni paljon yhtäläisyyksiä, muutakin kuin sinivalkoinen lippu. Esitykseni on
siis reservin kenraalin subjektiivinen näkemys, ehdottomasti
ei tieteellinen analyysi. Siinä saattaa myös olla virheitä – lähinnä poliittisissa tilanteissa.
Lähi-idän pitkästä konfliktista
Välittömästi Israelin valtion syntymisen jälkeen toukokuussa
1948 Palestiinan arabit, Jordania, Egypti, Syyria ja Libanon
hyökkäsivät Israeliin. Arabien hyökkäys päättyi tappioon.
Sodan jälkeen Israelin haltuun jäi suurempia alueita kuin
YK:n jakosuunnitelmassa maaliskuulla 1947 oli kaavailtu.
Samalla Egypti miehitti Gazan ja Transjordania Länsirannan. Suuri määrä arabeja pakeni tai karkotettiin uuden juutalaisvaltion alueelta, YK:n mukaan 711 000. Näihin päiviin
asti jatkuneen Lähi-idän kriisin vuoksi pakolaiskysymys on
edelleen ratkaisematta.
YK vaati vuonna 1948 vihollisuuksien lopettamista Palestiinassa ja päätti lähettää tarkkailijoita aselepoa valvomaan.
Ensimmäiset aseistamattomat sotilastarkkailijat saapuivat
alueelle kesäkuussa 1948. YK:n historian ensimmäinen
rauhanturvaamisoperaatio, UNTSO (United Nations Truce
Supervision Operation), oli perustettu. Tämän operaation
tehtävänä on valvoa Israelin ja sitä ympäröivien arabimaiden aseleposopimuksia sekä estää yksittäisten tapausten
eskaloituminen kriiseiksi. Sen toimialue käsittää lähes koko Lähi-idän, ja sen sotilastarkkailijaryhmiä on ollut kaikissa Israelin naapurimaissa. Tällä hetkellä pääosa niistä toimii
Etelä-Libanonissa ja Golanin ylängöillä.
YK:n turvallisuusneuvosto on asettanut UNTSO:n toimimaan kunnes rauha Israelin ja sen naapurivaltioiden kesken on solmittu. Käytännössä operaatio eroaa useimmista
6
Tuolloinen kapteeni Harri Pantzar (oik.) ja tanskalainen
kapteeni Torben Kruger UNTSO:n tarkkailutehtävissä
Golanilla 1973. Kuva: UN Photo/Yutaka Nagata.
muista rauhanturvaoperaatioista siten, että sen mandaattia
ei tarvitse uusia määräajoin.
1949 tehtiin aseleposopimus Israelin ja arabimaiden välillä
(Egypti, Jordania, Syyria, Irak ja Libanon). Israelin ja Egyptin
rauhansopimus on vuodelta 1979, Jordanian kanssa rauha
tehtiin vuonna 1994, ja samana vuonna laadittiin rauhansopimus Israelin ja PLO:n välillä. Rauhansopimus puuttuu
edelleen Israelin ja Syyrian sekä Israelin ja Libanonin väliltä.
Vain kaksi arabimaata, Egypti ja Jordania, on siis solminut
virallisen rauhansopimuksen Israelin kanssa.
Suomi on osallistunut UNTSO-operaatioon vuodesta
1967, ja siinä työskentelee tällä hetkellä 15 suomalaista.
Kenraalimajuri Juha Kilpiä aloitti operaation komentajana
1.5.2011. Hänen määräämisensä tuohon tehtävään on mahtava tunnustus meille suomalaisille!
Kenraalimajuri Juha Kilpiä. Kuva: Puolustusvoimat.
JEDIDUT 4•2011
Israelin naapurimaat – lähinnä sotilaalliselta
kannalta
Libanon
Libanonissa on kuluvan vuoden kesäkuussa onnistuttu
muodostamaan hallitus, jossa enemmistönä on Hizbollahliike liittolaisineen. Libanon ehti olla ilman toimivaa hallitusta tammikuusta lähtien, jolloin nämä kaatoivat lännen tukeman hallinnon.
Hizbollah (Jumalan puolue) on vuonna 1982 perustettu
poliittinen ja sotilaallinen libanonilaisten šiiamuslimien järjestö
ja puolue. Israel, Australia, Yhdysvallat ja Kanada luokittelevat sen terroristijärjestöksi, mutta esimerkiksi Euroopan
unioni ja Venäjä eivät sitä tee.
Hizbollah-järjestö luotiin vastustamaan Israelin invaasiota Libanoniin sekä Israelin myöhempää Libanonin eteläosien miehitystä. Sen apuna on ollut Iranin lähettämiä vallankumouskaartilaisia, joiden läsnäolo oli mahdollista Syyrian
myötämielisyyden ansiosta. On esitetty arvioita, että Iranin
todellinen syy Hizbollahin avokätiseen tukemiseen oli iranilaisen, islamilaisen vallankumouksen levittäminen Libanoniin ja yli koko arabimaailman. Alkuaikoinaan Hizbollah
todella kannattikin Iranin kaltaisen islamistijohtoisen mallin
tuomista Libanoniin, mutta 1980-luvun jälkeen se on merkittävästi maltillistunut ja toimii nykyään monilta osin tavallisen puolueen tavoin.
Järjestöä johtaa sheikki
Hassan Nasrallah, ja se on
laajalti Iranin ja Syyrian rahoittama, vaikka saakin varoja
myös hyväntekeväisyyden ja
kaupallisen toiminnan kautta.
Hizbollah tekee yhteistyötä palestiinalaisten asejärjestöjen kanssa. Israelin entisen
ulkoministerin Silvan Shalomin mukaan Hizbollah rahoitti
vuonna 2004 yli 7,5 miljoonalla eurolla kuuttakymmentä eri
Hizbollahia vuodesta 1992 vastarintasolua Israelin miehitjohtanut sheikki
tämillä alueilla.
Hassan Nasrallah (s. 1960),
Sotilaallisessa mielessä tikuva: Wikipedia.
lanne on selvästi se, että Hizbollah jatkaa varustautumistaan. Toisaalta Iran ja Syyria saattavat käyttää hyväkseen
Libanonin ääriaineksia ja provosoida hyökkäyksen Israeliin.
Libanonissa on vallalla vastakkaisiin suuntiin repiviä voimia,
ja jos jossain suurvaltapolitiikka joutuu törmäyskurssille,
niin Libanonissa.
Vuonna 1978 toimintansa aloittanut YK:n rauhanturvaoperaatio UNIFIL sai tehtäväkseen valvoa Israelin vetäytyminen Etelä-Libanonista sekä tukea Libanonin hallitusta
alueen haltuunotossa. Etelä-Libanonissa on noin 2 000
UNIFIL-rauhanturvaajaa.
Syyria
Tunisiasta alkunsa saanut ”arabikevät” alkoi Syyriassa maaliskuussa. Kansannousun takana ovat samat syyt kuin muissakin arabimaissa. Ihmiset ovat kyllästyneet harvainvaltaan,
korruptioon ja jähmeään talouteen. Syyrian erityispiirre on
vuosia jatkunut kuivuus, joka on ajanut maatalouden vaikeuksiin ja maaseudun asukkaat kapinaan. Nyt siellä vallitsee
tietyissä kaupungeissa sisällissodan kaltainen tilanne, jonka
raakuutta kuvaa hyvin se, että viimeisten kuuden kuukauden
aikana on sisäisissä erimielisyyksissä kuollut yli 2 700 ihmistä.
YK:n toimintamahdollisuudet Syyrian verisen tilanteen
suhteen ovat rajalliset. Syyria sijaitsee herkällä alueella Libanonin, Israelin ja Irakin välissä, mikä estää sotilaallisen
väliintulon.
Israel ja Syyrian nykyinen hallitus vihaavat toisiaan, ja
ulkopoliittisesti niiden välit ovat kireät. Syyrian kansallista
yhtenäisyyttä on korostettu ulkoisilla uhkakuvilla ja Israelvastaisuudella, joilla perusteltiin vuodesta 1963 asti voimassa ollut poikkeustilalaki. Israeliin verrattuna Syyria on
sotilaallisesti heikko, eikä sen nykyhallinto kaipaa avointa
konfliktia Israelin kanssa. Islamistihallinto sen sijaan voisi
intoutua seikkailupolitiikkaan. Eräs maiden väleihin vaikuttava seikka on se, että Syyria tukenee Hizbollahia – vaikka
se virallisesti tämän kieltääkin.
Sotilaana huomiotani on kiinnittänyt se, että vuosia 2006
– 2009 koskevassa tilastossa Syyria oli Lähi-idän suurimpia
aseostajia, sijalla viisi. Sen edellä olivat Saudi-Arabia, Israel,
Egypti ja Algeria. Mielenkiintoista on myös se, että Venäjä
on auttanut Syyriaa modernisoimaan ilmapuolustustaan Israelin uhkaa vastaa sekä on hieromassa runsaan 200 miljoonan euron risteilyohjuskauppaa.
Israel valloitti ”kuuden päivän sodassa” 1967 Syyrialta
Golanin kukkulat ja liitti ne 1981 yksipuolisesti omiin alueisiinsa. Kenraalina ymmärrän tämän hyvin, sillä Syyria oli
käyttänyt Golanin ylänköä tulittaessaan Israelia tykistöllä.
Syyria pyrkii ylläpitämään asemansa Golanilla, mutta
epäilee Israelin harjoitustoiminnan enteilevän hyökkäystä
sinne. Tämäkin hiertää Syyrian ja Israelin välejä. Kesäkuun
alussa – vuoden 1967 sodan vuosipäivänä – mielenosoittajat ryntäsivät Golanin kukkuloilla maiden tulitaukolinjalle
ja yrittivät tunkeutua piikkilanka-aidan läpi. Seurauksena oli
verenvuodatus. Viimeaikaisten tapahtumien jälkeen Israelin
puolustusvoimat on vahventanut Syyrian rajan linnoittamis-
JEDIDUT 4•2011
7
ta syvemmin kaivannoin, uusin henkilömiinoin, ylimääräisin
valvontapistein, raskain piikkilangoin ja korkeammin aidoin.
Ainakin toistaiseksi presidentti Bashar al-Assad ja hänen perheensä ovat Syyrian todellisia vallanpitäjiä. Israelin
kannalta tämä on hyvä asia, sillä al-Assadista tiedetään,
millainen hän on, mutta mahdollisista uusista johtajista ei
välttämättä voi sanoa samaa.
Jordania
Minun tietämykseni ja ymmärrykseni mukaan tilanne Jordanian ja Israelin välillä on vakaa, eikä muutoksia ole odotettavissa. Toki Jordaniassakin ovat levottomuudet lisääntyneet tänä vuonna, ja se kasvattaa Israelin tuskaa. Jordania
on kuitenkin solminut rauhansopimuksen Israelin kanssa
1994, ja se näyttää pitävän. Oman mielenkiintoisen lisänsä
tilanteeseen tuo se tosiasia, että yli 50 % jordanialaisista
on palestiinalaislähtöisiä.
Jordania on huolissaan tilanteesta naapurimaassaan Syyriassa. Levottomuudet saattavat vaikuttaa Jordaniaan asti.
Egypti
Tilanne Egyptissä on kansannousun jälkeen taas kohtuullisen rauhallinen. Helmikuun vallankumouksen, voisi jopa
sanoa sotilasvallankumouksen, jälkeen Egyptiä on johtanut
sotamarsalkka Mohamed Hussein Tantawanin luotsaama
sotilasneuvosto. Tantawani oli Mubarakin hallinnossa puolustusministerinä 20 vuotta.
Tilanne Egyptin ja Israelin välillä on pitkään ollut vakaa,
vaikka välejä kiristää yhä jatkuva aseiden ja rakettien salakuljetus Egyptin kautta Gazaan.
Suhteet maiden välillä tulehtuivat, kun Israelin sotilaat
ampuivat elokuussa viisi Egyptin rajapoliisia. Sotilaat ylittivät palestiinalaisterroristeiksi epäilemiään asemiehiä jahdatessaan silloin Egyptin rajan. Terroristit olivat aiemmin tappaneet kahdeksan ihmistä Israelin sotilaita kuljettaneessa
bussissa Eilatissa. Egypti vaatii Israelilta virallista anteeksipyyntöä, mutta tähänastiset eivät ole mielenosoittajien
mielestä olleet riittäviä.
Maata väliaikaisesti johtavat kenraalit ovat todenneet, että
Egypti kunnioittaa Israelin kanssa aiemmin luotuja suhteita
ja sopimuksia. Elokuussa alkaneen konfliktin on kuitenkin
pelätty vaarantavan jopa maiden vuonna 1979 solmiman
rauhansopimuksen. Egypti oli ensimmäinen arabimaa, joka
tunnusti Israelin, mutta voiko Israel luottaa siihen, että rauhansopimus Egyptin kanssa pitää myös tulevaisuudessa!
Egyptin uusista vallanpitäjistä, keitä tahansa he lopulta
ovatkin, Israel ei voi olla varma. Kansalaisten keskuudessa
elää vahva Israel-vastaisuus, mikä voi heijastua myös maan
viralliseen politiikkaan. Kansan mielipide noussee vallanvaihdon jälkeen määräävämpään asemaan Egyptin Israel-suh8
teissa. Arvoituksellinen on Egyptin parhaiten järjestäytynyt
poliittinen ryhmä Muslimiveljeskunta, joka on lausunnoissaan todennut: ”sitä mitä tapahtui ennen vallankumousta,
ei enää siedetä vallankumouksen jälkeen”. Hallitus, jossa
Muslimiveljeskunta istuisi, olisi nykyhallintoa jyrkempi Israelia kohtaan. Mutta sotaan Israelia vastaan tuskin sekään
haluaisi, koska se olisi tuhoisaa Egyptille.
Tosiasia on, että armeijan johto pelkää islamisteja siinä
kuin Mubarak. Armeijan keskijohdossa on islamistien kannattajia ja konservatiiveja, jotka eivät hyväksy ystävällisiä
suhteita Israeliin ja Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat on kuitenkin luvannut jatkaa mittavaa rahallista tukeaan Egyptin armeijalle ja taloudelle.
Palestiinan kysymys
Palestiina käsittää nykyisin Gazan kaistan ja Länsirannan.
Palestiinan kansallisneuvosto, maanpaossa oleva palestiinalaisten parlamentti, julisti 15. marraskuuta 1988 Palestiinan valtion perustetuksi. Palestiinan itsenäisyyden on tunnustanut 114 valtiota. Muun muassa Suomi, Yhdysvallat
ja Israel eivät ole tätä tehneet.
Israelin kannalta hankalaa, jopa katastrofaalista oli se,
että kesällä 2007 Hamas otti Gazan väkivalloin haltuunsa
maltillisemmalta Fatahilta.
Israel ja Palestiina ovat jatkuvassa ”nokkapokassa”.
Esimerkiksi Israelin sotilasoperaatiossa Hamasia vastaan
Gazaan 27.12.2008 – 18.1.2009 kuoli n. 1 300 henkilöä ja
loukkaantui 5 300. Israel aloitti Hamas-järjestön pommitukset Gazassa joulukuussa 2008. Syynä tähän oli puolivuotisen tulitauon päättyminen ja Hamasin jatkuva rakettituli
Israelin puolelle. Näissä toimissa, samoin kuin viimeaikojen Gazan saarrossa, Israelia on syytetty suhteettomasta
voimankäytöstä.
Israel on kuitenkin pyrkinyt välttämään tilanteen liiallista kärjistymistä palestiinalaisten kanssa, pois lukien Gazan
tapahtumat. Se pitää Länsirantaa edelleen hallussaan, mutta ei enää ”rautaisella otteella”. 700 km:n mittainen muuri
Israelin ja Länsirannan välillä sekä Israelin harjoittama siirtokuntapolitiikka eivät ole omiaan helpottamaan tilannetta.
Kysymyksessä on taistelu maasta!
Palestiinan tilanne on nyt hyvin ajankohtainen, kun Palestiinan presidentti Mahmud Abbas jätti 23.9.2011 YK:lle
hakemuksen täysjäsenyydestä ja sai aikaan aikamoisen
teatterin. Israel ja Yhdysvallat vastustavat hanketta nykyehdoin. Yhdysvaltojen mukaan Lähi-idän ongelmien ratkaisuun ei ole oikoteitä, vaan se kulkee neuvottelujen kautta.
Lähi-idän kvartetti Yhdysvallat, EU, Venäjä ja YK valmistelevat lausuntoaan. Abbas torjui kvartetin ehdotuksen rauhanneuvotteluista.
JEDIDUT 4•2011
Palestiinan presidentti Mahmud Abbas (vas.) luovuttaa
jäsenhakemuksen YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonille
23.9.2011.
Israelin uusi ohjustentorjuntajärjestelmä ”iron dome”.
Tosiasia on kuitenkin, että Israel tarvitsee tätä tukijaansa!
Toisaalta Israel on USA:lle tärkeä puskuri Iranin suuntaan.
Mitä lääkkeitä Israelilla sitten on mahdollista rajanaapureiden uhkaa vastaan? Tässä lyhyt listani:
• ohjusten ja rakettien torjuntajärjestelmä – ”iron dome”
– todella tärkeä, mutta riittävän ajoissa tehtävien
havaintojen kannalta vaikeasti toteutettava
• alueen valvontakyky mm. lennokein
• ydinase – Israelin hallitus ei ole myöntänyt eikä kieltänyt ydinaseiden olemassaoloa, mutta sen hallussa on n.
200 ydinasetta, ja määrä pyritään kaksinkertaistamaan
• kolme saksalaisvalmisteista Delfin-luokan sukellusvenettä, jotka saattavat olla yhteensopivia 1 500 km kantavien risteilyohjusten kanssa
• ”kuolleen miehen kahva”: mahdolliselle hyökkääjälle
käy vielä huonommin
• Israelin asevoimat ovat Lähi-idän suorituskykyisimmät
– tämän voin sotilaana allekirjoittaa
• oma lukunsa ja tarinansa ovat salaiset operaatiot
• mediarintama – tällä alueella Israel on jo aloittanut työn
Israelin ydintutkimuslaitos Dimonassa.
Yhteenvetona edellä esittämästäni listaan
Israelin turvallisuuden pilarit:
• rauha Egyptin kanssa
• vakaa Syyria
• ystävyys Turkin, Jordanian ja USA:n kanssa –
joista viimemainittu on tukeva ystävä
Näihin liittyen on kuitenkin syytä esittää muutama avoin kysymys: Jatkuuko rauha Egyptin kanssa? Onko Egyptistä ja
Turkista tulossa Lähi-idän uusi voimakaksikko? Miten Syyrian
levottomuudet vaikuttavat? Epävarmuustekijöitä ovat Libanon, palestiinalaiskysymys ja aluekiistat. Mikä vaikutus on
sillä, että Jordanian väestöstä on yli 50 % palestiinalaisia?
Entä suhteet USA:han, jotka ovat viime aikoina olleet viileät?
Mitä tapahtuu tai voi tapahtua
tulevaisuudessa?
Lähi-idän rauhanneuvotteluissa Annapolisissa marraskuussa 2007 ei löytynyt ratkaisua, mutta neuvotteluja luvattiin
jatkaa. Äskettäin ovat tiedotusvälineet nostaneet tietoisuutemme kysymyksen palestiinalaisten valtion perustamisesta.
JEDIDUT 4•2011
9
Hizbollahin varustautuminen etenkin Libanonissa näyttää
vääjäämättä johtavan seuraavaan konfliktiin Israelin kanssa.
Hamasin toiminta Gazan alueelta taitaa olla ikuisuuskysymys! Palestiina-kysymys ja ennen kaikkea Gazan tilanne
ovat ilmeinen uhka Israelille.
Egypti tullee tiukentamaan toimiaan Gazan vastaisella rajalla, mikä voi vaikuttaa äärijärjestöjen toimintaan Egyptissä.
Golanilla tilanne pysynee samankaltaisena.
Pitkällä aikavälillä yritykset itsenäisen palestiinalaisvaltion perustamiseksi jatkuvat. Se ei kuitenkaan ratkaise Lähiidän tilannetta.
Libanonin rauhallisen tilanteen edellytyksenä on saada
Hizbollah ja muut äärijärjestöt hyväksymään uuden presidentin johtama hallinto. Hizbollah on saatava alistumaan kuriin,
jotta uutta sotaa Israelin kanssa ei tule.
Lopuksi
Omana sotilaan synteesinäni annan otsikon kysymykseen
vastaukseni, joka ei ole missään nimessä tieteellinen, vaan
reservin kenraalin subjektiivinen näkemys.
Israel on Lähi-idän vahvin sotilasmahti, ja sillä on takanaan
Yhdysvaltain vankka tuki. Israelilla ei juurikaan ole rajanaapureissaan ystäviä, mutta siitä huolimatta en usko naapureiden
olevan sille uhka täysimittaisen sodan muodossa. Hyökkäys Israelia vastaan olisi itsemurha, sillä niin voimakkaasti ja
selkeästi Israel on luvannut käyttää hallussaan olevaa ydin-
asetta. Oma lukunsa on ”epäsymmetrinen” sodankäynti,
johon en tässä alustuksessa ehdi ottaa kantaa.
Palestiinalaisvaltion synnystä olen sitä mieltä, että ilman
kahdenvälistä sopimusta ei rauhaa Lähi-itään synny. Palestiinalaisvaltio on Lähi-idän rauhanprosessissa yleisesti hyväksytty tavoite, kunhan se tarkoittaa samalla myös Israelin
olemassaolo-oikeuden tunnustamista.
Israelilla on rajoillaan kaksi sotaisaa järjestöä, Libanonissa
Hizbollah ja Gazassa Hamas. Kiistämätön tosiasia on, että
suurempaa tai pienempää uhkaa Israeliin kohdistuu Libanonista Hizbollahin hahmossa ja Gazasta tulevana jatkuvana raketti- yms. tulituksena. Viimeksi mainittu on kuitenkin
hehtaariammuntaa, vaikka joskus tappioitakin aiheuttavaa.
En sotilaana kutsuisi tätä toimintaa Gazan alueella sodaksi. Aseellinen jihad kuitenkin jatkuu muodossa tai toisessa!
Ovatko naapurivaltiot sitten uhka toisilleen, on enemmänkin poliittinen kysymys, ja siihen en vielä reservissäkään halua enkä toisaalta osaakaan ottaa kantaa. Palveluksessa ollessani laki kielsi minua osallistumasta poliittiseen
toimintaan, ja sitä periaatetta jatkan vieläkin. Kaikki naapurit
näyttävät kuitenkin olevan Israelia vastaan, eivätkä vihoittele
keskenään. Onneksi ei arabien yhteistä rintamaa ole muodostunut – ainakaan vielä!
Ymmärrän sotilaana hyvin israelilaisten periaatteen: ”Jos
osoittaa heikkoutta, sitä käytetään hyväksi!” Israel on kautta aikojen osoittanut sellaista vahvuutta ja asennetta, jolle
minä nostan hattua.
Tervetuloa suurlähettiläs Ashbel!
Israelin uusi Suomen ja Viron suurlähettiläs Dan Ashbel luovutti valtuuskirjansa
presidentti Tarja Haloselle 3.11.2011.
Dan Ashbel on syntynyt Tel Avivissa vuonna 1949 ja hän on suorittanut valtiotieteiden maisterin tutkinnon keskittyen Lähi-itään. Israelin ulkoministeriön palveluksessa hän on ollut vuodesta 1975.
Ashbel on palvellut diplomaattitehtävissä useissa eri maissa, muun muassa
Israelin suurlähettiläänä Itävallassa ja Sloveniassa vuosina 2005-2009 sekä samalla Israelin pysyvänä edustajana Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestössä
ja YK:n Wienissä sijaitsevissa kansainvälisissä elimissä. Ennen Suomeen tuloaan Ashbel toimi Knessetin diplomaattisena neuvonantajana vuosina 2009-2011.
Dan Ashbelilla ja hänen puolisollaan Zehavalla on kolma poikaa ja neljä lastenlasta.
10
JEDIDUT 4•2011
”KVASITUTKIMUS” TUOTTI
NOBEL-PALKINNON
Alumiini-palladium-mangaanikvasikiteitten mosaiikkia.
Kuva: Wikimedia/J.W. Evans.
Vuoden 2011 Nobel-kemisti
Daniel Shechtman
(s. Tel Aviv, 1941). Kuva:
Wikimedia/Technion.
Tämänvuotinen kemian Nobel-palkinto myönnettiin 70-vuotiaalle israelilaiselle professori Daniel Shechtmanille, joka
työskentelee ensi vuonna 100-vuotisjuhliaan viettävän Israelin
teknillisen yliopiston, Technionin, materiaalitieteitten laitoksessa. Tämän jälkeen Technionissa on peräti kolme kemian
nobelistia, sillä vuoden 2004 kemian palkinnon saivat saman
laitoksen professorit Avram Hershko ja Aaron Ciechanover.
Kaikkiaan on Nobel-palkintoja myönnetty jo kymmenelle israelilaiselle, vaikka valtio perustettiin vasta 1948.
Shechtmanin palkinto myönnettiin kvasikiteiden löytämisestä, ja siihen liittyy varsin poikkeuksellinen historia. Tutkiessaan vuonna 1982 Yhdysvalloissa elektronimikroskoopilla
alumiinin ja mangaanin seosta Shechtman näki hämmästyksekseen jotain mahdotonta: kiteitä, jotka muodostivat viisinkertaista symmetriaa. Teorian mukaan kiderakenteessa
saattoi nimittäin olla kolmin-, nelin- ja kuusinkertaista säännönmukaisuutta, mutta viisinkertainen ei teorian mukaan ollut mahdollista yhtenäisessä, toistuvassa kiderakenteessa.
YouTube-videohaastattelussa ( www.youtube.com/
watch?v=EZRTzOMHQ4s) Shechtman kertoo hauskasti,
miten hän ensin ajatteli näkevänsä harhoja, mutta varmistuttuaan havainnosta moneen kertaan hän riensi innostunena
kertomaan siitä kollegoilleen. Nämä eivät ainoastaan olleet
uskomatta havaintoa, vaan alkoivat suhtautua Shechtmaniin
vihamielisesti. Laboratorion johtaja, joka oli hänen hyvä ystävänsä, moitti häntä ankarasti, kehotti perehtymään alan
Vuonna 1912 Technion näytti Haifassa vielä
tällaiselta. Nyt siellä on kolme kemian nobelistia.
Kuva: Wikimedia/Dan Adler.
teoriaan ja lopuksi erotti hänet tutkimusryhmästään, ettei
laboratoriolle koituisi tästä älyttömyydestä enempää häpeää.
”Mahdottoman” havaintonsa aitoudesta vakuuttuneena
Shechtman yritti julkaista havaintojaan tieteellisessä aikakauslehdistössä, mutta artikkeli hylättiin epäkiinnostavana.
Kemian ja rauhan nobelisti, maailmankuulu Linus Paulingkaan (1901-1994) ei suhtautunut Shechtmaniin vakavasti,
vaan sanoi: ”Mitään kvasikiteitä ei ole olemassa, on vain
kvasitutkijoita!”
Lopulta Shechtmanin havainnoille saatiin kuitenkin vahvistusta muualtakin, ja hänen löytämänsä uusi kiinteän aineen
rakenne pakotti tarkistamaan kiderakenteitten teoriaa. Näille
kvasikiteille on ominaista alhainen lämmön- ja sähkönjohtavuus sekä erittäin suuri lujuus, minkä vuoksi niille on runsaasti käyttöä muun muassa tarkkuusinstrumenttien teräksessä
sekä sähkökaapelien ja keittovälineiden pinnoituksessa.
Nimitys ’kvasikide’ on lyhenne sanoista ’kvasijaksollinen
kide’. Kun tavallinen kiderakenne toistaa samaa kuviota yksinkertaisen kaakeloinnin tapaan, niin kvasikiteitten muodostama rakenne muistuttaa niitä arabialaisia mosaiikkeja,
joiden rakenne on säännöllinen, mutta ei koskaan samanlaisena toistuva.
Edellä mainitun YouTube-haastattelun lopussa Schechtman antaa kokemusperäisen neuvon, joka sopii niin tutkijoille kuin meille muillekin: ”Jos uskot johonkin asiaan, niin
kuuntele muita, mutta ole myös valmis taistelemaan!”
rks
JEDIDUT 4•2011
11
KIBBUTSILIIKE
Kuluneena vuonna on Suomessakin juhlittu kibbutsiliikkeen satavuotista historiaa. Juhlavuoden kunniaksi
on Israelin suurlähetystö myös kerännyt kibbutsinkävijöiden muisteluja ja valokuvia. Koska kibbutsit
ovat monella tavoin ainutlaatuinen ilmiö, jolla on ollut suuri vaikutus suomalaistenkin israelinkävijöiden
elämään, tarkastelemme, mitä ne ovat olleet ja mitä ne nykyisin ovat.
Istutetaan toivoa tuleville sukupolville
Kibbutsi on alkuperäinen israelilaisluomus, useamman sukupolven yhteinen maatalousasutus, jolle on ominaista yhteisöllinen elämä, demokraattinen hallintomalli, tuotanto- ja
kulutusvälineiden yhteisomistus sekä vastuu jokaisen jäsenen ja lasten hyvinvoinnista, terveydestä ja koulutuksesta.
Hieman historiaa
Deganian rakennustöitä (1912).
Kibbutsin alku on Deganiassa, jonka perusti tusinan verran
pioneereja vuonna 1910 Genesaretinjärven rannalle. Siitä
lähtien Israeliin on perustettu 273 kibbutsia, jotka ovat hajautuneina eri puolille Israelin karttaa ja jotka tietyssä määrin
myös ovat piirtäneet sen rajat. Suurimman osan kibbutseista perustivat sekä Israelin että muun maailman sionististen
nuorisoliikkeiden kasvatit, jotka pyrkivät toteuttamaan niitä
arvoja, joiden mukaan olivat tulleet kasvatetuiksi – ihmisyhteisöjen yhteisöllistä ja tasa-arvoista elämää.
Alusta alkaen kibbutsit näkivät itsensä sionistisen elämäntavan toteuttavana voimana Israelin maassa, Eretz Israelissa, luomassa oikeudenmukaista, tuottavaa ja solidaarista
yhteiskuntaa. Kibbutsit nousivat enimmäkseen asuttamattomille maa-alueille. Niissä elettiin vaikeissa olosuhteissa,
muokattiin maaperää viljelylle, tehtiin terasseja vuorille ja
rakennettiin asutuksia kuin linnoituksia rajoille.
Jordanin ylitys Deganiassa (1913)
Kibbutsit ja valtion perustaminen
Jo ennen valtion perustamista kibbutsit toteuttivat monia
kansallisia tehtäviä: asutus, nuorison opastaminen, uusien
maahanmuuttajien vastaanottamisessa auttaminen ja ennen
kaikkea palvelu turvallisuudesta huolehtimisessa. Ennen
valtion syntyä toimittiin Haganan ja Palmachin puitteissa, ja
12
Varjoliitokuva Genesaretinjärven eteläpuolelta (2003).
Degania alef ylhäällä vasemmalla, keskellä Degania bet.
Kuva: Wikipedia/Ben Herzberg.
JEDIDUT 4•2011
valtion synnyttyä rekrytoiduttiin Israelin puolustusvoimiin ja
palveltiin innokkaasti vapaaehtoisina sen erityisyksiköissä.
Kibbutsit myös kunnostautuivat luovan kulttuurin uudistusmielisyydessä, joka yhdistää juutalaisperinteen sellaisen uuden, omaperäisen ja uusiutuvan luovuuden kanssa, jossa
on Eretz Israelin tuoksu. Ne johtivat myös Israelin juhlien
uudistamista sekä niiden aseman vakiinnuttamista.
Kriisistä uusiutuneeseen kasvuun
Sen taloudellisen kriisin hetkellä, joka iski Israeliin viime
vuosisadan 80-luvulla, useat kibbutsit kärsivät yhdessä valtion koko luovan sektorin kanssa. Monet kibbutsien jäsenet
jättivät kibbutsin, ja uudet epäilyksen tuulet tunkeutuivat
kibbutsien pihoille. Uusiutuvien sekä yhteisölliselle ja tasaarvoiselle elämäntavalle uskollisten kibbutsien rinnalla monien kibbutsien elintavoissa tapahtui merkittäviä muutoksia.
Tämä merkitsi kulutustarvikkeiden ja palvelujen yksityistämistä sekä palkkahallinnon portaistamista siten, että palkka
jaetaan kibbutsin jäsenille tehtävän ja työn laadun mukaan.
Toiveittesi mukainen kibbutsi
Nykyisin kibbutseja on kahta eri päätyyppiä. Toinen on yhteisöllis-tasa-arvoinen ja uusiutuva kibbutsi, jossa jäsenten
toivoma yhteisöllisyyden ja tasa-arvoisuuden taso on määritelty uudestaan. Toisen kibbutsityypin muodostavat ”kaupunkikibbutsit”, joita on kehitysalueiden kaupungeissa. Ne
harjoittavat pääasiassa yhteisöllisiä ja koulutustoimintoja.
Koulutusaktiivisuus on keskeistä myös niiden yhteisöllisten
ryhmien toiminnassa, joissa ihanteena on kibbutsielämä, sekä
noin kymmenen ”kouluttajakibbutsin” toiminnassa, joissa on
sekä kaupunkimaisia että kyläyhteisömäisiä, pioneerien nuorisoliikkeisiin kuuluneiden jäsenten pystyttämiä kibbutseja.
Pojat palaavat kotiin
Viime vuosina, aina maailmanlaajaan ja Israelissakin vaikuttaneeseen talouskriisiin asti, tuli tunnetuksi kibbutsien pyrkimys pelastua kriisistä, joka vaikeutti niiden elämää kahden
viime vuosikymmenen aikana. Monissa kibbutseissa alkoi
tuolloin prosessi, joka merkitsi taloudellisen ja demografisen kasvun alkua. Monet nuoret, joiden oli aikaisemmin
vaikea löytää paikkaansa kibbutsissa ja jotka lähtivät sieltä
pois, palaavat nyt perheineen takaisin. He pyytävät saada
rakentaa sinne nyt kotinsa. Kaipaus yhteyteen, jaettuun
yhteisölliseen elämänlaatuun, maaseutuympäristöön ja yhteisvastuulliseen koulutusjärjestelmään sekä mahdollisuus
työskennellä ja saada ansionsa oman suuntautumisensa
mukaan, kaikki tämä muuttaa kibbutsin ennen näkemättömän kiehtovaksi elämäntavaksi.
Teksti on osa kibbutsiliikkeen esitettä. Tämä – ja paljon
muuta – löytyy internet-osoitteesta www.kibbutz.org.il.
Kyseisen keskuksen edustaja on Aviv Leshem, jolle voi
myös lähettää sähköpostia osoitteeseen [email protected].
Esittelytekstin jälkimmäinen osa julkaistaan lehden seuraavassa numerossa. Tekstin on kääntänyt hepreasta
suomeksi Juha-Pekka Rissanen.
Lokakuun 28. päivänä vuonna 1910 kymmenen miehen
ja kahden naisen ryhmä saapui Genesaretinjärven eteläpuolella sijaitsevaan Umm Jumiin, Juutalaisen kansallisrahaston aiemmin ostamalle maa-alueelle. Tästä tulostaan he kirjoittivat: ”Tulimme perustamaan kansalliselle
maalle itsenäisen, heprealaisten työläisten asutuksen,
yhteisöllisen kommuunin, jossa ei ole riistäjiä eikä riistettyjä.” Siellä he ryhtyivät viljelemään viittä viljalajia:
vehnää, ohraa, kauraa, maissia ja durraa. Paikalle he
antoivat maissia tarkoittavasta sanasta dagan juontuvan nimen Degania, joka syrjäytti paikan vanhan nimen.
Seuraavana vuonna tästä asutuksesta syntyi Israelin ensimmäinen kibbutsi, Degania alef. Vuonna 1920
sen eteläpuolelle perustettiin toinenkin kibbutsi, Degania bet. Degania alefista tuli myös paikka, missä saadun koulutuksen jälkeen monet diasporasta saapuneet
ryhmät perustivat kibbutseja ja moshaveja muualle Israeliin. Vuoden 1948 sodassa deganialaiset onnistuivat
pysäyttämään Syyrian armeijan etenemisen, mutta Degania alef tuhoutui täysin.
Degania alef on ollut monen huomattavan israelilaisen koti. Siellä asuivat ja työskentelivät muun muassa
runoilija Rachel Bluwstein (1890-1931), työläisssionismin pääideologi A. D. Gordon (1856-1922) ja sionistisena kansallissankarina tunnettu Joseph Trumpeldor
(1880-1920). Moshe Dayan (1915-1981) oli toinen
siellä syntynyt lapsi.
Vuonna 2007 myös Degania alefin elintavoissa tapahtui oheisessa kirjoituksessa mainittu muutos, jossa
yhteisöllisyyden tasoa arvioitiin uudelleen. Deganiaan
ja sen historiaan voi tutustua tarkemmin internet-sivulla
www.degania.org.il.
JEDIDUT 4•2011
13
KAHDEN RAUHAN JERUSALEM
Jordi Savall ja Montserrat Figueras (vas.) sekä Hespèrion XXI. Kuva: Andreu Coca.
Yksi Helsingin uuden musiikkitalon ensimmäisiä konsertteja oli Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoon syyskuun alussa
kuulunut Jordi Savallin Jerusalem-konsertti. Harvinaislaatuisen ohjelman lisäksi konserttiin houkutteli myös tilaisuus
tutustua uuden musiikkitalon kehuttuun akustiikkaan. Konsertti tarjosikin unohtumattoman elämyksen, vaikkei siinä
täysin luotettukaan salin akustiikkaan, vaan ääni hajautettiin
mikrofonien kautta eri puolille salia sijoitettuihin kaiuttimiin.
Jordi Savall (s. 1941) on espanjalainen, tarkemmin sanottuna katalaani, viola da gamba -virtuoosi, säveltäjä ja kapellimestari, joka on tullut suurelle yleisölle tunnetuksi muun
muassa elokuvan Kaikki elämän aamut gambamusiikista.
Savallin ja Manuel Forcanon ideoiman ja pääasiassa Savallin itsensä kokoaman ja säveltämän Jerusalem-ohjelman
täydellinen nimi on Jerusalem, kahden rauhan kaupunki:
taivaallinen ja maallinen rauha. Tuon yli 2,5-tuntisen kokonaisuuden esitti konsertissa suuri eksoottisten kieli-, puhallin- ja lyömäsoittimien sekä laulajien yhtye. Savallin lisäksi
siinä esiintyivät La Capella Reial de Catalunya, Hespèrion
XXI, Al-Darwish of Galilee (Palestiina) sekä ryhmä vierailevia muusikoita Israelista, Armeniasta, Kreikasta, Irakista ja
Turkista. Yhtyeen tähtisopraano, Montserrat Figueras oli
14
valitettavasti sairastunut juuri ennen konserttia, mutta muut
laulajat paikkasivat tämän vajeen hienosti.
Savallin Jerusalem on matka pyhän kaupungin rikkaaseen, mutta ristiriitaiseen historiaan. ”Kaksi rauhaa” viittaa
kaupungin nimen etymologiaan. Taivaallista rauhaa lupasivat
ja julistivat siellä profeetat, ja maallista rauhaa ovat etsineet
sitä sen viisituhatvuotisen dokumentoidun historian ajan hallinneet johtajat. Kaupunki on ollut rauhanomaisten pyhiinvaeltajien päämäärä, mutta myös sotilaiden ja armeijoiden
kohde, joka on toistuvasti saarrettu ja poltettu.
Tyyliltään Jerusalemin musiikkii ulottuu klassisesta maailmanmusiikkiin, ja ajallisesti se johtaa muinaisajoista nykyaikaan. Teoksessa yhdistyvät juutalainen, kristillinen ja
arabimusiikki, ja se tuo esille Lähi-idästä nykyisinkin löytyvän tyylien rikkauden. Erityisesti Lähi-idän sävelasteikkojen
mikrointervallit lisäävät teoksen vaikuttavuutta länsimaisen
kuulijan korvissa.
Teos alkaa Savallin shofareille ja anafireille (itämainen
pasuuna, jota leeviläisten sanotaan käyttäneen Jerusalemin
temppelissä) säveltämällä järisyttävällä Jeriko-fanfaarilla, ja
tähän huumaavaan pauhuun se myös päättyy. Väliin jäävä
kokonaisuus muodostuu seitsemästä osasta:
JEDIDUT 4•2011
• Taivaallinen rauha: apokalypsin ja viimeisen tuomion
profeetat
• Juutalaisten Jerusalem 1000 eKr.-70 jKr.
• Kristittyjen Jerusalem 326-1244
• Pyhiinvaeltajien Jerusalem 383-1250
• Arabien ja ottomaanien Jerusalem 1244-1917
• Maanpakolaisten turvapaikka 1400-luvulta 1900-luvulle
• Maallinen rauha: velvollisuus ja toivo
Kukin osa muodostuu useista erillisistä, mutta yhtenäiseen
aiheeseen liittyvistä kappaleista. Mukana on myös luettua
tekstiä ja rukousten resitointia.
Henkilökohtaisesti minulle jäivät koskettavimpina mieleen
kuudennen osakokonaisuuden järkyttävät valituslaulut: Sarajevon sefardiperinteeseen perustuva Palestina hermoza
y Santa, palestiinalainen valitusrukous, armenialainen valituslaulu hävitetylle Anin kaupungille sekä El male rahamim,
muistohymni holokaustin uhreille. Viimeksi mainittua hiljennyttiin kuulemaan Shlomo Katzin historiallisena äänityksenä
vuodelta 1950 — Shlomo Katz oli keskitysleirivanki, joka
lauloi tämän hymnin teloitusryhmän edessä Auschwitzissa,
jolloin ryhmän johtajana toiminut upseeri heltyi, säästi hänen
henkensä ja auttoi lopulta pakenemaan.
Teoksen ydinsana on rauha, joka on koetuksella etenkin
ristiretkistä ja ottomaanien valloituksista kertovissa osissa.
Teos päättyy kuitenkin rauhan mahdollisuuteen: eri kulttuureista tulevat laulajat esittävät oman versionsa tunnetusta
Uska Dara -melodiasta, ja rauhan puolesta vedotaan Jerusalemissa käytetyillä eri kielillä.
rks
Edellistä kirjoittaessani näin verkosta, että Jordi Savallin puoliso, vanhan musiikin laulutekniikkaan erikoistunut Montserrat Figueras oli kuollut edellisenä päivänä,
23.11.2011.
Savallin Jerusalem on saatavilla Alia Voxin erinomaisena
CD-levytyksenä, jossa Montserrat Figuerasin sopraano
loistaa kirkkaana. YouTubessa on teoksen esityksistä
myös useita näytteitä.
Israel vuonna 5772
Esitelmä- ja keskustelutilaisuuksien sarja syksystä 2011 kevääseen 2012
Helsingin yliopisto, päärakennuksen sali 13, Fabianinkatu 33 (3. krs)
Kevätkauden 2012 tilaisuudet:
ti 17.1.2012 klo 18.00 Näkökulmia elokuvien Israeliin
ohjelmistosuunnittelija Antti Alanen
ti 7.2.2012 klo 18.00 Identiteettiongelmia osa 787 eli: Ei minullakaan helppoa ole
toimittaja Ruben Stiller
ti 13.3.2012 klo 18.00 Israel juutalaisen koulun opetuksessa
apulaisrehtori Daniel Weintraub
ti 24.4.2012 klo 18.00 Israel — sosiaalisen median ja teknologian edelläkävijä
mediatutkija Lilly Korpiola
Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Järjestäjänä Helsingin Suomi-Israel Yhdistys ry (lisätiedot Anna Muukkonen, p. 040-760 0446)
JEDIDUT 4•2011
15
CHAVA ALBERSTEIN TUNNELMOI
SAVOY-TEATTERISSA HELSINGISSÄ
Israelin pop-musiikin kiintotähtiin lukeutuva Chava Alberstein konsertoi Savoy-teatterissa Helsingissä 20.9.2011
kolmihenkisen yhtyeensä kanssa. Yhtyeeseen kuului kaksi kitaristia, joista toinen soitti välillä balalaikaa, sekä yksi
lyömäsoittaja. Alberstein esiintyi tunnelmallisesti eläytyen
ja itseään kitaralla luontevan intensiivisesti säestäen. Pitkän taiteilijauransa aikana solisti on kerran aikaisemminkin
esiintynyt Suomessa.
Albersteinin musiikille on ominaista kerronnallisuus ja
sävelmien harmoninen melodisuus. Laulujen sanat kuvailevat arkista elämänmenoa monipuolisesti sekä heijastaen
rikkaasti sitä kirjavaa elämäntodellisuutta, jonka keskellä
Israelissa eletään jatkuvasti. Trubaduurimaiseen tyyliinsä
Alberstein käsittelee kitaraansa taidokkaasti laulaen sävykkäällä ja tunnelmallisella, mutta myös selkeällä alttoäänellään kauniin varmasti.
Lyhyissä välijuonnoissaan Alberstein viittasi omiin elämänkokemuksiinsa, erityisesti yksinhuoltajaäidin kanssa
elettyyn lapsuuteen, josta hänelle jäi paljon rikkaita ja kauniita muistoja. Joihinkin lauluihin hän veti yleisön mukaansa
rohkaisten kaikkia laulamaan mukana kertosäkeissä sekä
liittymään musiikin rytmiin käsiä taputtamalla. Israelissa yhteislaulutilaisuudet ovat yleisön rakastamia, ja Chava Alberstein on yksi kestosuosikeista yleisön laulattajana.
Albersteinin musiikki koskettaa edellä mainitun lisäksi
konstailemattomuudellaan ja konkreettisuudellaan. Konkretia
liittyy arjessa läpi elettyihin kokemuksiin. Lisäksi musiikissa
— erityisesti laulujen sanoituksissa —kuuluu elämänfilosofista pohdintaa, jonka pääviestiksi nousee toivo keskellä
toivottomuutta ja elämän jatkuminen entistä vahvempana
siellä, missä kaikki näyttää tyrehtyvän.
Juha-Pekka Rissanen
16
JEDIDUT 4•2011
Chava Alberstein on epäilemättä Israelin menestynein
laulaja, joka on julkaissut melkein 50 levytystä 1960-luvun
lopulta alkaen. Monet niistä ovat kulta- tai platinalevyjä.
Chavan kehitys artistina kuvaa Israelin kehitystä maana.
Hänen kasvukipunsa ovat Israelin kasvukipuja. Chava
ja Israel ovat jopa samanikäisiä. Kuitenkin hän sanoo:
”Vaikka olen asunut Israelissa koko ikäni, kyseenalaistan
jatkuvasti paikkani maailmassa. Ehkä tämä johtuu taiteilijana olemisesta, ehkä juutalaisuudesta. En ole varma.”
Tämä katkeransuloinen jännite kansallisen ja universaalin välillä on ilmeinen kaikissa hänen levytyksissään,
hellistä rakkauslauluista uhmakkaisiin lauluihin rauhasta
ja sorrosta. On rukouksentäyteisiä lauluja, jotka ylistävät
ihmiskauneutta, ja melankolisempia lauluja menetyksestä, köyhyydestä ja yksinäisyydestä. Esittämänsä laulut
hän on itse säveltänyt.
Yhdessä Klezmatics-yhtyeen kanssa Alberstein on
julkaissut levyn The Well (kaivo), joka sisältää jiddishinkielisiä runoja kansanomaisin melodioin. Yhtyeen laulaja Lorin Skamberg toteaa: ”Israelissa on vaikea löytää
ketään, joka tekee lauluja jiddishiksi. Jotkut ihmiset pitävät vieläkin jiddishiä kielenä, jota puhuneet juutalaiset
eivät osanneet puolustaa itseään. Mutta Chava ymmärtää kieleen liittyvän ilon ja syvyyden.”
Jiddish oli Albersteinien äidinkieli Puolassa, missä
Chava syntyi. Perhe muutti Israeliin Chavan ollessa
4-vuotias. Kuitenkin hän kuvailee tuntevansa itsensä
hieman vieraaksi joka paikassa, jopa Israelissa.
Hepreaksi Chava Alberstein on julkaissut yli 40 albumia. Niistä kuusi on saanut Kinor David -palkinnon
(kinor = harppu). Hän on myös julkaissut kuusi albumia
jiddishiksi sekä englanninkielisen levyn klassikoista,
Gershwinistä aina Lennonin ja McCartneyn musiikkiin.
Kaksitoista levyistä on kultalevyjä, kuusi platinaa, ja yksi
on kolminkertainen platinalevy.
”Jos puhumme todellisesta kansanlaulajasta, hän
on Chava Alberstein”, klirjoittaa Yediot Aharonot, Israelin suurin päivälehti. Lehti kutsuu Chavaa tärkeimmäksi naislaulajaksi Israelin historiassa. Chava Alberstein sanoo tulleensa siihen tulokseen, että hyvä taide
kuten hyvä valtiokin saavutetaan parhaiten katsomalla
sisäänpäin ja ulospäin.
Vuonna 2003 julkaistiin 200 Chavan laulua CD-boxina. Hänestä on myös tehty filmi nimeltä Liian aikaista
olla hiljaa, liian myöhäistä laulaa. Filmi kuvaa hänen rakkauttaan runouteen ja jiddishin kieleen. Filmi on tilattavissa myös kotikäyttöön Aviv-tuotannosta Israelista.
Juhlapäiviä ja -aikoja Israelissa
Hanukka
Tu bišvat – puiden uusivuosi
Vainojen uhrien muistopäivä
Purim
Pesah – juutalaisten pääsiäisaika
Jom Hasoa – natsien uhrien päivä
Jom Hazikaron – kaatuneiden päivä
Itsenäisyyspäivä
Lag baomer
Jerusalem-päivä
Šavuot – viikkojuhla
Tiša be’av – suru- ja paastopäivä
Roš hašana – uusivuosi
Jom kippur – suuri sovituspäivä
Sukkot– lehtimajanjuhla
Simhat tora – lain ilojuhla
Hanukka
20.-28. joulukuuta 2011
19. tammikuuta 2012
27. tammikuuta 2012
7.-9. maaliskuuta 2012
6.-14. huhtikuuta 2012
19. huhtikuuta 2012
25. huhtikuuta 2012
26. huhtikuuta 2012
10. toukokuuta 2012
20. toukokuuta 2012
26.-28. toukokuuta 2012
28.-29. heinäkuuta 2012
16.-18. syyskuuta 2012
25.-26. syyskuuta 2012
30. syyskuuta - 7. lokakuuta 2012
8.-9. lokakuuta 2012
8.-16. joulukuuta 2012
Juutalaisen kalenterin vuorokausi vaihtuu auringon laskiessa. Siksi juhla-aikoihin on sisällytetty myös aattopäivät.
JEDIDUT 4•2011
17
Kuvakertomus Jyväskylän Suomi-Israel-yhdistyksen
25-vuotisjuhlasta
Jyväskylässä juhlittiin paikallista Suomi-Israel-yhdistystä 13.11.2011. Lisätietoja ja -kuvia tämän
kolmituntisen juhlan rikkaasta ohjelmasta löytyy verkosta yhdistyksen kotisivun kautta (ks. lehden takasivu).
Juhla alkoi juhlakahveilla.
Yhdistyksen puheenjohtajan, Yhdistyksen historiikin esitti
perustajajäseniin kuuluva
Juhani Starczewskin,
Hannu Taipale.
tervehdyssanat.
Suomen ja Israelin liput saapuvat saliin.
Juhlapuheen piti Israelin suurlähetystön lähetystösihteeri
Yuval Donio-Gideon (oik.) Juha-Pekka Rissasen
tulkkaamana.
Suvi ja Folke Gräsbeck esittivät juhlassa sekä suomalaista
että juutalais-israelilaista musiikkia.
18
JEDIDUT 4•2011
Jyväskylän kristillinen tanssikoulu vastasi juhlan runsaista
tanssiesityksistä, joissa miehetkin tanssivat.
Juhlan juonsi yhdistyksen varapuheenjohtaja Inkeri
Tuunanen.
Suuri Israelin tuntija ja ystävä Matti Kapanen on poissa
Matti Kapanen eli mielenkiintoisen elämän,
jonka kokemuksiin hän sai valoisalla luonteellaan monen ystävänsä ja tuttavansa ilolla mukaan. Tietotekniikan ammattilaisena
hän oli aikoinaan aloittamassa Saloran tehdasta Etelä-Afrikassa, minkä jälkeen hän oli
viemässä suomalaista osaamista myös korkean teknologian Israeliin, Saloran nimissä.
Israelissa tuli valmistettavien televisioiden
nimeksi Silora.
Israelin vuosiensa aikana Matti loi syvän
lämpimät ja laajat suhteet israelilaisiin työtovereihinsa ja ystäviinsä. Monet Matin suomalaiset ystävät
saivat tutustua hänen henkilökohtaisella opastuksellaan
Israelin monipuolisiin matkailuihmeisiin ja paikallisiin ruokiin. Vastapainoksi monet israelilaiset ystävät vierailivat
hänen opastuksellaan kaunista, vihreää Suomea ihastelemassa. Matti oli opetellut Silora-vuosinaan myös hepreankielen taidon.
Allekirjoittanut tutustui Mattiin hänen osallistuessaan
muutama vuosikymmen sitten sukelluskurssille Eilatissa.
Matti oli aina innokas oppimaan uutta ja ratkomaan haasteita. Sukellusretkille hän osallistui innokkaasti aina Sharm
El Sheikin Punaisenmeren alueelle asti.
Matti vieraili Israelissa ja Eilatissa vuosittain. Nyt jo aikuisiksi kasvaneet lapseni tunsivat hänet osana perhettämme hänen useiden lämminhenkisten Eilatin vierailujensa
ansiosta. Matti, jos kukaan, oli saanut syntymälahjana ystävällisen ja aina toisen parasta
ajattelevan, auttavan luonteen.
Matti eli täysipainoista, laajasydämistä
elämää aina viimeiseen hetkeensä asti, jolloin yllättävä sairaskohtaus kohtasi täysin
terveen, terveiden elämäntapojen miehen.
Matti oli toivonut saavansa lähteä ajallaan seisovilta jaloilta, ja niin hän myös lähti
ystävälleen perunoita tuomislahjaksi kuokkiessaan Veikkolan uuden kotinsa aamukasteiselta pellolta.
Rakkaiden läheisten lisäksi Lohjan seudulla Matin iloista naurua jäivät kaipaamaan sadat ystävät ja tuttavat, joiden televisioita ja tietokoneita hän avuliaasti korjaili vuosikymmenien ajan.
Osku Puukila
Kirjoittaja on toiminut yli kolme vuosikymmentä Punaisenmeren olosuhteiden asiantuntijana, vedenalaisvalokuvaajana ja sukellusoppaana.
Matti Kapanen (13.4.1938 — 4.9.2011) oli jäsenenä Helsingin Suomi-Israel yhdistyksessä, joka muisti hänen poismenoaan KAF-metsän puuadressilla.
JEDIDUT 4•2011
19
EI MITÄÄN UUTTA AURINGON
(TAI KUUN) ALLA
Stuart Geller
Elisheva Carlebach vahvistaa uudessa kirjassaan, että kaikki juutalaisen tradition
suuntaukset käyttävät samaa kalenteria, joskus vähäisin muunnoksin.
K
aikki juutalaisuuden suunnat – ortodoksit, konservatiivt, reformistit jne – käyttävät samaa juutalaista kalenteria. Näin toteaa Alisheva Carlebach kirjansa Palaces
of Time (Ajan palatseja) esipuheessa. Koska kalenteri perustuu sekä auringon että kuun ilmiöihin, sitä hallitsee astronomia. Se on selkeä esimerkki tieteen ja juutalaisen uskonnon yhdistämisestä.
Kirja ei kerro niinkään siitä, kuinka kalenteri toimii, vaan
sen kehittymisestä. Carlebach selittää, että juutalaisten piti
olla tietoisia myös kristittyjen kalenterista; joulua kutsuttiin
nimellä nittel – muunnos latinan sanoista dies natale (syntymäpäivä). Hän huomauttaa kirjassaan, että pyhäinpäivää
kutsuttiin nimellä kol hakedeshim (yksi kirjain, vav, puuttui),
jonka hän kääntää merkitykseksi ne, jotka ovat langenneet
epäpyhyyteen. (Carlebach itse noudattaa tarkasti juutalaista
traditiota.) Kun juutalaiset alkoivat käydä Euroopan markkinoilla, heidän oli etukäteen tiedettävä, minä päivinä ei ollut
viisasta mennä ulos.
Jo varhaisista ajoista juutalaisyhteisöt pitivät kalenteria
niin monimutkaisena, että ainoastaan oppineet, ts. rabbit ymmärsivät sen. Kirjan kannessa on tätä havainnollistava kuva.
Siinä Jaakob nousee tikapuita tiimalasi kädessään saadakseen itselleen taivaasta kalenterin salaisuuden. Kirjan kuvituksessa ovat myös Aadam ja Eeva kalenteria tutkimassa.
Myöhäiskeskiajalla eurooppalaiset kristityt olivat jo kehittäneet käsikirjan astronomisten laskelmien mukaan kalenterin laatimista varten. Juutalaiset kutsuivat kirjaa nimellä
sefer evronot. Sanan juuri ain-bet-resh tarkoittaa raskautta
tai väliin sovittamista. Vuosina, jolloin lisättiin ylimääräinen
kuukausi, kalenteri paisui. Kirja muistutti paljon nykyajan almanakkaa, siinä oli vuoden kierto, päiväntasaukset ja päivänseisaukset, juhla- ja paastopäivät.
Carlebach kertoo kiinnostavan tarinan päiväntasauksista
ja päivänseisauksista: Niiden aikana oli tapana olla juomatta
vettä. Uskottiin, että taivas vuosi verta juuri niinä päivinä.
Kirjassa on vuodelta 1674 peräisin oleva piirustus, jossa
20
nainen pitää kädessään pientä taimea, ja hänen takanaan
on taulukko, jossa on neljä heprealaista kuukautta — tishrei,
tevet, nisan ja tamuz. Jokaisen kohdalla on kertomus, joka
liittyy veteen tai vereen. Abraham uhraa Iisakin, ja veitsestä
tippuu verta, Jefta uhraa tyttärensä, joka vuotaa verta, Mooses muuttaa Niilin vereksi, ja Mooses lyö kalliota, josta veden sijasta tuleekin verta. Kalenterin edeltäjä, sefer evronot,
tiesi tarkat ajat, jotka olivat elämän ja kuoleman kysymyksiä.
Carlebach kertoo, että vuoden kierrossa vesi symboloi
ajan hahmotonta virtaamista tärkeiden ajankohtien välillä.
1600-luvulta peräisin oleva sefer evronotin aukeama.
Vasen sivu kuvaa mekaanista kalenterilaitetta, jonka
kolmea kehää voitiin pyörittä toisiinsa nähden.
JEDIDUT 4•2011
Carlebachin kirja on enemmän kuin kalenterin kehityksen tarkka kuvaus, koska kirjoittaja pystyy syvempään analyysiin siitä, mitä on perinteen takana.
Juutalainen elämä on kertomus kertomuksen sisällä.
Suurempi tarina kertoo elämän sykleistä, syntymästä, koulunkäynnistä, bar tai bat mitsvasta, avioliitosta ja saman kierron toistumisesta seuraavissa sukupolvissa. Elämän suuren
tarinan sisällä on vuoden kierto, joka antaa tarkoituksen ja
suunnan elämälle.
Jerusalem Post online
16.syyskuuta 2011
Elisheva Carlebach on huomattavan saksanjuutalaisen
rabbiinisuvun jälkeläinen ja
toimii professorina Columbiayliopistossa Yhdysvalloissa
erityisalueenaan juutalainen
historia, kulttuuri ja yhteiskunta. Hänen uusin kirjansa Palaces of time: Jewish
calendar and culture in early
modern Europe on ilmestynyt
tänä vuonna Harvard University Pressin kustantamana.
TEL AVIVIN MUSEO ON WOW!
Näin otsikoi Helsingin Sanomat Vesa Sirénin kirjoittaman
artikkelin, jossa esiteltiin Tel Avivin taidemuseon 2.11.2011
avattua lisärakennusta. Itse kirjoitus alkaa ylistyksellä: ”On
se wow, hyvinkin WOW. Se hohtaa valkoisena auringonvalossa, koostuu ulkokuoreltaan 480 yksilöllisestä laatasta
ja pyörryttää katsojaa yksityiskohdillaan ja omaperäisellä
muodollaan.”
Rakennuksen suunnittelija on Harvardin yliopiston arkkitehtuurin professori Preston Scott Cohen. Sen arkkitehtuuria on sanottu Tel Avivin Bauhaus-tyylin moderniksi jatkeeksi, ja rakennusta on kehuttu kaupungin onnistuneimmaksi
puoleen vuosisataan. Viidestä näyttelykerroksesta kolme
on maan alla, ja ne kiertävät kaikki rakennuksen keskelle
jäävää ”valoputousta”.
Lahjoittajiensa mukaan rakennus kulkee nimellä Herta and
Paul Amir Building, ja se kaksinkertaistaa viereisen vanhan
päärakennuksen näyttelytilat. Ensimmäinen uuden puolen
näyttely esittelee saksalaisen Anselm Kieferin töitä, jotka
käsittelevät Saksan syyllisyyttä holokaustiin.
JEDIDUT 4•2011
21
SALAMONE ROSSI, SÄVELTÄJÄ
ILMAN KELTAISTA TÄHTEÄ
Salamone Rossi (n. 1570-1630) oli Italiassa syntynyt juutalainen viulisti ja säveltäjä. Hänen elämäntyönsä sijoittui
renessanssin ja varhaisbarokin välimaastoon. Rossin suku
tunnettiin lahjakkaana, ja siinä oli ollut oppineita ja muusikoita aina Jerusalemin temppelin ajoilta asti.
Taitavana viulistina Salamone onnistui pääsemään Mantuan hovin suosioon aikana, jolloin Italiassa muutoin elettiin
antisemitismin aikaa, ja juutalaisten piti yleisesti käyttää
keltaista tähteä ”häpeän merkkinä”. Mantuan hovissa oli
kuitenkin vapaa ilmapiiri, se suosi taiteita, ja sillä oli vahva
kulttuuriperintö.
Siihen aikaan juhlissa, häissä, teattereissa ja kappeleissa soitettiin mm. Monteverdin, Gastoldin, Wertin ja Viadanan musiikkia. Salamonen sisar lienee ollut ensimmäinen
juutalainen nainen, joka esiintyi ammatikseen oopperassa.
Rossi sävelsi aluksi keveitä romanttisia lauluja, mutta siirtyi vakavampiin madrigaaleihin, joita hän sävelsi tunnettujen
runoilijoiden teksteihin. Moniäänistä musiikkia kuultiin yleisesti kirkoissa. Salamone oli aikaansa edellä soveltaessaan
sitä synagogamusiikkiin. Soitinmusiikin alalla hän oli myös
edelläkävijä säveltäessään teoksia, joissa yksi ääni nousi
varsinaiseksi melodiaksi. Säestyksenä saattoi olla kitaraa
edeltävä luuttu. Rossi loi myös sävellyksiä, joissa tarvittiin
taiturimaista viulutekniikkaa.
Kiinnostavinta Rossin musiikissa on kokoelma Songs
of Solomon, joka sisältää juutalaista liturgista musiikkia.
Kokoelman nimi ei viittaa Raamatun Laulujen lauluun. Se
on peräisin vuodelta 1623 ja sisältää psalmeja, hymnejä ja
rukouksia hepreankielisin tekstein. Ne on sävelletty barokin
tyylin mukaisesti ilman juutalaisen liturgisen laulun perinnettä. Yksiäänisesti tekstejä oli laulettu jo Salomon ajoilta asti,
mutta moniääninen musiikki oli synagogassa kiellettyä vielä
pari sataa vuotta Rossin jälkeen. Hepreankielisten tekstien
käyttö teki hänestä myös ainutlaatuisen barokkisäveltäjien
joukossa. Musiikki muistuttaa Monteverdin tyyliä, mutta
sanat ovat hepreaksi.
Salamone Rossin kohtalosta ei ole varmuutta. Hän kuoli
joko itävaltalaisten hävittäessä Mantuan gheton tai sitä seuranneeseen ruttoon, joka raivosi alueella.
22
Salamone Rossin kokoelman Songs of Solomon
kansilehti (1623).
Aikanaan säveltäjällä oli synagogan piirissä myös ymmärtäjiä. Modenan rabbi Leo totesi, että Jumalan ylistämisessä
tämän musiikin keinoin ei voi olla mitään väärää.
BBC radio 3 online
23. marraskuuta 2011
Salamone Rossin musiikkia voi kuunnella YouTubesta
säveltäjän nimellä.
JEDIDUT 4•2011
OUDIN LEMPEÄ SOINTI
Lauren Minsky
Kurdilaulaja Aynur Dogan (s. 1975).
Oud-soitin. Kuva: Wikipedia/Viken Najarian.
L
Turkkilainen laulaja Aynur Dogan laulaa sovituksiaan kurdien omista lauluista. Niiden esittäminen on taiteellis-poliittinen kannanotto maata kohtaan, jonka johto kielsi esittämästä kurdimusiikkia monen vuoden ajan. [Myös Doganin
kurdilauluja sisältänyt albumi oli kielletyn musiikin listalla
vuonna 2005.] Aynurin lauluissa on vahvoja vaikutteita folkmusiikista, Lähi-idän musiikista, persialaisesta, intialaisesta
ja andalusialaisesta musiikista.
Yksi kohokohdista on Mark Eliyahun uusien teosten ensiilta. Hän esittää myös isänsä Piris Eliyahun sävellysten uusia
sovituksia. Lyyran soittaja Stelios Petrakis, oudin- ja kitaransoittaja Efren Lopez ja perkussionisti Bizhan Chimirani
soittavat yhdessä Välimeren alueen ja Lähi-idän musiikkia.
Huolimatta kansainvälisestä painostuksesta ja israelilaisiin arabitaiteilijoihin kohdistuneista uhkauksista kaikki ovat
vakaasti päättäneet osallistua.
Esitykset kuullaan BBC Radio 3:ssa, ja brittilehti Songlines omistaa tapahtumalle yhden numeron.
Yksi festivaalin tuottajien päämääristä on yhdistää ihmisiä runouden, musiikin ja tanssin avulla. Oud-festivaalit ovat
saavuttaneet juuri tämän tavoitteen.
ähi-idän kitaraa muistuttava oud-soitin ja muut etniset
instrumentit heräävät eloon Jerusalemin kansainvälisillä oud-festivaalilla, jota vietetään nyt 12. kertaa. Oudfestivaalilla soitetaan perinteistä arbimusiikkia eri muodoissaan, ja se kokoaa monimuotoisia esityksiä sekä joukon
lahjakkaita muusikoita.
Israelilainen nykymuusikko Meir Banai avaa juhlat Jerusalemin teatterissa ja sovittaa oman musiikkinsa festivaalin henkeen. Esityksessä on mukana oudin soittaja, ja siinä
kuullaan säveliä rockrytmeistä etniseen musiikkiin.
Vaikka EU ei tänä vuonna olekaan tukemassa festivaalia, taiteellinen johtaja Effie Benaya lupaa säilyttää korkean
tason. Joka vuosi on saatu kuulla kaukaisten kulttuurien
sointuja ja uudistettuja paikallisia sävelmiä, jotka usein jäävät
huomaamatta. Yleisö voi nauttia kurdien ja Välimeren alueen
musiikista sekä kuulla parhaita juutalaisia ja arabimuusikoita.
Myös edesmenneitä muusikoita kunnioitetaan. Yksi
heistä on kreikanjuutalainen soololaulaja ja säveltäjä Rosa
Ashkenazi, kreikkalaisen bluesin ykkösnimi, jonka kuolemasta on 30 vuotta.
Tämän vuoden festivaali korostaa erityisesti naisten
osuutta. Israelilainen arabilaulaja Amal Marcus esittää lauluja uudesta kokoelmastaan, jota on ylistetty yhdeksi tämän
vuoden merkittävimmistä ilmiöistä musiikin alalla. Israelilainen säveltäjä ja laulaja Esti Kenan Ofri tulkitsee yhden illan
aikana sävellyksiä nykyrunouteen.
Jerusalem Post online
9. marraskuuta 2011
Arabimusiikkia runsaasti esitellyt Jerusalemin
12. vuotuinen oud-festivaali pidettiin 10.-19.11.2011.
JEDIDUT 4•2011
23
EI MIKÄÄN PIENI IHME
Rachel Marder
Israel Inside on uusi filmi, joka osoittaa, kuinka pienestä
kansakunnasta tuli teknologian ja liike-elämän jättiläinen.
Elokuvan on luonut Jerusalem Online University.
Uuden dokumentin nimi on kokonaisuudessaan: Israel
Inside: how a small nation can make a big difference (Israel
sisältäpäin: miten pienellä kansalla voi olla suuri vaikutus).
Tekijöiden tarkoitus on uudistaa Israelin valtion kuvaa erityisesti amerikkalaisten olohuoneissa innovatiivisena, eettisenä maana, joka etsii väsymättä ratkaisuja nykypäivän
globaaleihin ongelmiin.
”Meidän on aika ottaa tila haltuumme,” sanoo Rebecca Shore, joka on yksi käsikirjoittajista ja rabbi Raphael
Shoren vaimo. Tämä on filmin tuottaja ja Jerusalem Online
University.com -hankkeen toimitusjohtaja. Projekti perustuu ajatukseen elokuvan avulla toimivasta opetuksesta ja
asenteitten muutoksesta.
”Media on tavallisesti esittänyt Israelista negatiivisen
kuvan, mutta tässä tapahtuu toisin,” Rebecca Shore toteaa. ”Me päätämme asialistan ... haluamme näyttää Israelin,
jota konflikti ei määrittele.”
Israel Inside saa ensi-iltansa Miamissa joulukuun alussa., mutta jerusalemilainen yleisö sai jo varaslähdön tilaisuudessa, jossa filmin näyttämisen yhteydessä pidettyyn
keskustelutilaisuuteen otti osaa myös juutalaistoimiston
johtaja Nathan Sharansky.
Dokumentti on älykäs ja diplomaattinen avaus: se ei yritä
millään tavalla väitellä, puolustella tai vakuutella. Politiikka
on todella kaukana tästä dokumentista. Se on pikemminkin
inspiroiva ja tunnekylläinen katsaus siihen, mikä pitää Israelin
24
liikkeellä, mikä selittää sen itsenäisyyden ajan teknologisen
ja liike-elämän menestyksen.
Tarkoitus on osoittaa, kuinka israelilaiset ovat lyhyessä
ajassa saaneet maassa aikaan myönteisiä muutoksia vastoin ennakko-odotuksia, Raphael Shore kertoi näytöksessä.
”Filmi tuo valokeilaan israelilaisen yhteiskunnan arvomaailman, perheen, koulutuksen, vapaaehtoistyön ja elämän
monimuotoisuuden sekä Israelin kukoistavan hyväntekeväisyystyön, liike-elämän ja teknologian. Nämä ovat yleimaailmallisia aiheita, jotka löytävät vastakaikua, oli katsojien tausta mikä tahansa,” kertoi keskustelussa Jonathan Medved
israelilaisesta videofirmasta. ”Ei ole kyse argumenteista
vaan tunteista ja mielikuvista.”
Ne tekijät, joka auttavat maata toteuttamaan mahdollisuuksiaan, ovat filmin mukaan perhe, sitkeys, rohkeus, koulutus ja tikun olam, halu tehdä maailmasta parempi paikka.
Israel katsoo yli rajojen kriisiaikoina. Israel Inside näyttää mm. lääkintäryhmät, jotka pystyttivät kenttäsairaaloita
Haitiin ja Japaniin katastrofitilanteissa.
”Se on juutalaisten DNA:ssa,” toteaa filmissä Daniel
Gordis, Jerusalemin Shalem Centerin johtaja.
Jerusalem Post Online
30. lokakuuta 2011
Raphael Shoren kolme vuotta sitten perustama Jerusalen Online University (www.jerusalemonlineu.com)
tarjoaa multimediakursseja kokeakoulujen opiskelijoille
ja aikuiskoulutukseen. Sen erityisalueena on Israelin ja
juutalaisuuden tuntemus. Laitoksen akateeminen johtaja on Harvardin yliopistosta sinne siirtynyt psykologian
professori Tal Ben-Shahar (kuva), jonka ajatuksiin positiivisesta psykologiasta Israel Inside perustuu.
JEDIDUT 4•2011
NEGEVIN IHMEITÄ
Wayne Stiles
Makhtesh Ramon Negevissä.
Kuva: Wikipedia/Mark A. Wilson.
S
ain jonkinlaisen aavistuksen israelilaisten
tyvän jostakin. Makhtesh tarjoaa geologille
erämaavaelluksesta, kun taivalsin autiohavainnollisen katsauksen kauas maankuoren
maan halki. Kesäisellä matkallani ei tarvinnut
historiaan: on vulkaanista kiveä, savea montarkistaa säätiedotusta. Ilma vaihteli tulikuuta lajia, kvartsiittia isoina murikoina ja massiimasta kiehuvaan. Siksi suosittelen matkaa
visia ylösalaisin kääntyneitä lohkareita. Alue
syksyllä tai talvella.
on Israelin suurin luonnonpuisto.
Egyptistä lähdön jälkeen israelilaiset vaelMakhteshin reunoja kiertävä moottoritie
sivat Siinaille, sieltä Kadesh Barneaan, jokuljettaa tämän päivän turisteja, mutta muinaika on Paaranin autiomaan vieressä, sekä
sina aikoina tie kulki makhteshin poikki, ja sitä
Negevissä sijaitsevaan Zinin autiomaahan.
käytettiin kauppatienä, joka tuli nabatealaisten
Kaikkiaan he kiertelivät autiomaassa neljäkaupungista Petrasta. Mausteet ja erityisesti
kymmentä vuotta..
tuoksuvat voiteet ja suitsukkeet olivat reitin
Omalla matkallani Negevin ylängöllä kautuottoisia kauppatavaroita. Historijoitsija Plineimmat näkymät olivat makhtesh-nimiset
nius kertoo, että Välimeren ja Timnan (jossa
ainutlaatuiset muodostelmat. Heprealainen
olivat mm Salomon kuparikaivokset) välillä oli
nimi on käytössä, koska tällaisia kraatterei65 kamelien pysähdyspaikkaa.
ta on vain Israelissa. (Kraatteri on epätarkka
David Ben Gurion näki Negevin autioilmaisu, suom. huom.) Eroosio on muodosmaan mahdollisuudet ja siirtyi asumaan Sde
tanut laakson, jota ympäröivät jyrkät kalliot
Bokerin kibbutsiin. Omalla esimerkillään hän
joka puolelta. Termi makhtesh tarkoittaa huhkehotti muita israelilaisia luomaan asutusta
maretta, maljamaista astiaa, jossa aineksia
laajaan Negevin autiomaahan. Galileasta etehienonnetaan survimella.
lään kulkeva vesijohto on auttanut Ben GuMakhtesh Ramon on maailman suurimpia
rionin unelmaa toteutumaan. On innostavaa
kraattereita. Se on 400 metriä syvä, 40 kiloajatella, että vettä virtaa Negeviin lähellä ZiVuorikauris Makhtesh
metriä pitkä ja 8 kilometriä leveä. Sen syntynin autiomaata ja sitä kohtaa, jossa Mooses
Ramonissa. Kuva:
miseen liittyy maan kuoren muinaista liikettä
löi sauvallaan vettä kalliosta!
Wikimedia/Ester Inbar
ja jatkuvaa eroosiota.
Kun olen katsellut Makhtesh Ramonia sen länsireunalla Jerusalem Post online
olevasta observatoriosta, olen aina nähnyt vuorikauriin ilmes- 7. marraskuuta 2011
JEDIDUT 4•2011
25
Kulttuurimatka Israeliin
Suomi-Israel yhdistysten liitto järjestää Kinneret Toursin kanssa kulttuurimatkan Israeliin 3.-10.3.2012.
Matkan johtajana on liiton puheenjohtaja Juha-Pekka Rissanen.
Matkan ohjelmassa on mm. Jerusalemin, Tel Avivin, Safedin ja Haifan taidekohteita, tutustuminen
Beit Alfan ja Tabghan mosaiikkeihin, Shaar Hagolanin kivikautisiin figuureihin sekä Beit Sheanin
kreikkalais-roomalaiseen kaupunkiin, tapaaminen Haifan taiteilijoiden kanssa, konsertti Jerusalemissa
sekä käynti Golanin kukkuloilla ja Danin luonnonpuistossa.
Tarkemmat tiedot löytyvät verkkosivulta www.kinnerettours.fi/kevat2012/tai/index.htm.
Hintaan 1168 € sisältyvät bussikuljetukset, puolihoito, retket, opastukset ja palvelurahat.
Lentohinta Tel Aviviin on tämän lisäksi n. 450 €.
Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Juha-Pekka Rissanen +358 44 516 6120, [email protected].
Israelilaisten kansantanssien kertauskurssi 20.1.-22.1.2012
Aloitamme vanhimmista tansseista ja tanssimme vuosikymmenten läpi tähän päivään asti.
Jatkoryhmässä jälleenkokemisen riemua ja alkeisryhmässä uuden viehätystä!
Paikka: Raseborg-opisto, Lähdelammentie 155, 10300 Karjaa
Aika: Alkaa perjantaina 20.1. sapattiaterialla klo 18 (huoneen saa aikaisemmin), loppuu sunnuntaina 22.1. klo 17.
Ohjaajat: Merja Meir (jatkoryhmä) ja Jouni Pajunen (alkeisryhmä).
Ilmoittautuminen: 2.1.2012 mennessä Taina Hyytiäiselle (p. 010 770 3741, [email protected])
Lisätietoja: Viveca Unnérus (p. 044 521 8221)
Tervetuoa Raaseporiin nauttimaan tanssin rtiemusta!
Israel rukouskalenteri 2012 suomeksi!










 .





26
JEDIDUT 4•2011
ISRAELILAISIA KANSANTANSSEJA
HELSINGISSÄ JA VANTAALLA
Agricolan kirkon liikuntasalissa maanantaisin
klo 17-18 alkeisryhmä, ohjaajana Pirkko Nyqvist (0400-885959)
klo 18-20 jatkoryhmä, ohjaajana Viveca Unnérus (044-5218221).
Kampin palvelukeskuksessa Salomonkatu 21,
tiistaisin klo 11-12.30, ohjaajana Wim van der Kooij (044-5210225).
Vantaan Jokirannan koululla lauantaisin klo 14-16. Tiedustelut Kristiina Rämö (040-526 0646,
[email protected]), Tapani Rämö (040-526 0636, [email protected]).
JYVÄSKYLÄN Suomi-Israel Yhdistyksen miesten karkeloryhmä kokoontuu kerran kuussa lauantaisin
klo 15–17. Yhteyshenkilö: Juhani Starczewski, p. 040-757 3537, [email protected].
OULUSSA JA LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ
Oulussa ja lähiympäristössä voi tanssia israelilaisia kansantansseja useita kertoja viikossa.
Opettajana Merja Meir, [email protected], p. 044-7698505.
TURUSSA Turun seudun Suomi-Israel Yhdistyksen Rakefet-tanssiryhmä ottaa jatkuvasti mukaan
toimintaansa uusia harrastajia. Harjoitukset sunnuntaisin klo 18.30-21.00, os. Brahenkatu 17 B (soita ovikelloa!).
Yhteyshenkilö: Aulikki Laitinen, p. 040-7690489, [email protected].
HEPREAA
HELSINGISSÄ Kalliolan kansalaisopistossa on useita eri tasoisia
heprean kursseja, ks. www.kalliola.fi/Kalliolankansalaisopisto/Sivut/Kurssit.aspx.
Opettajana Mila Westerberg, [email protected], p. 040-7235607.
HELSINGISSÄ kokoontuu heprean keskustelupiiri Ulli Ingraeuksen kodissa,
Arkadiankatu 17 A 7 (p. 09-493550) joka toinen lauantai (parillisina viikkoina)
klo 12.30-14. Soita ja varmista kokoontuminen!
OULUN kansalaisopistossa (Kaarretie 14) kokoontuu
maanantaisin klo 17.15 muutaman vuoden opiskellut heprean jatkoryhmä
ja klo 18.50 viime syksynä aloittanut ryhmä, johon myös uudet alkajat voivat tulla.
Opettajina Ulla Keränen ja Anja Röpelinen, [email protected], p. 050-3767387.
Lisätietoja Israel-ystävyyteen ja Israelin kulttuuriin liittyvästä toiminnasta löytyy liiton verkkosivuilta
www.suomi-israel.fi. Täydennyksiä voi sinne lähettää osoitteella [email protected].
JEDIDUT 4•2011
27
Julkaisija/palautusosoite:
Suomi-Israel yhdistysten liitto ry
Finland-Israel Föreningarnas Förbund rf
PL 247, 00531 Helsinki
[email protected]
www.suomi-israel.fi
Liittohallitus (2011):
Juha-Pekka Rissanen (pj), Reino Kurki-Suonio (varapj),
Liisa Elo, Suvi Gräsbeck, Birgitta Hisinger,
Marjatta Järvinen, Jouni Karppanen, Juhani Korjula,
Anna Muukkonen, Olli Palo, Juhani Starczewski,
Hannu Taipale.
Jäsenyhdistykset:
Helsingin Suomi-Israel yhdistys ry –
Föreningen Finland-Israel i Helsingfors rf
PL 247, 00531 Helsinki
[email protected]
050-346 1084 (pj Vesa Hirvonen)
www.suomi-israel.fi/helsinki
Haminan seudun Suomi-Israel yhdistys ry
Niemenpääntie 37, 49490 Neuvoton
[email protected]
050-355 6649 (siht. Jarmo Suntio)
www.suomi-israel.fi/hamina
Turun seudun Suomi-Israel yhdistys ry –
Åboregionens Finland-Israel Förening rf
Maariankatu 1 B 64, 20100 Turku
[email protected]
050-372 6100 (pj Tapio Holvitie)
050-520 1288 (siht. Ritva Kaseva)
www.suomi-israel.fi/turku
Kouvolan seudun Suomi-Israel yhdistys ry
050-538 6680 (siht. Leea Villstedt)
www.suomi-israel.fi/kouvola
Tampereen Suomi-Israel yhdistys ry –
Föreningen Finland-Israel i Tammerfors rf
Tampereentie 1 as. 4, 36200 Kangasala (sihteeri)
[email protected]
040-580 6055 (pj Birgitta Hisinger)
045-139 6293 (siht. Sirkku Salmela)
www.suomi-israel.fi/tampere
Vantaan Suomi-Israel yhdistys ry
PL 113, 01301 Vantaa
[email protected]
044-348 8735 (pj Liisa Auruksenaho)
www.suomi-israel.fi/vantaa
Kuopion seudun Suomi-Israel yhdistys ry
Samoilijantie 8 B 1, 70200 Kuopio
040-705 3134 (siht. Heikki Juutinen)
www.suomi-israel.fi/kuopio
Jyväskylän Suomi-Israel yhdistys ry
Muurarintie 9 B 8, 40520 Jyväskylä
[email protected]
040-757 3537 (pj Juhani Starczewski)
www.suomi-israel.fi/jyvaskyla
Koillis-Lapin Suomi-Israel yhdistys ry
Eteläkaari 22, 97900 Posio
040-735 7643 (pj Ulla Pätsi)
www.suomi-israel.fi/koillis-lappi
Pohjois-Karjalan Suomi-Israel yhdistys ry
Saavanlammentie 17 A, 81230 Mönni
[email protected]
050 535 8326 (siht. Pirjo Myller)
www.suomi-israel.fi/pohjois-karjala
Jos haluat liittyä jäseneksi tai muuten tilata Jedidutin, täytä verkkolomake osoitteessa
www.suomi-israel.fi/lomake tai ota yhteys johonkin jäsenyhdistykseen.
28
JEDIDUT 4•2011