TOIMINTASUUNNITELMA 2014 vuosikokous.pdf

TOIMINTASUUNNITELMA 2014
Vuosikokouksen 29.3.2014 hyväksymä.
\ÄÅt|ÄâÄ||ààÉ LH äâÉààt
Suomen Ilmailuliitto – Finlands Flygförbund ry
TOIMINTASUUNNITELMA 2013
Sisällysluettelo
YLEISTÄ .............................................................................................................................................................. 3
YMPÄRISTÖ ........................................................................................................................................................ 4
TIEDOTUSTOIMINTA .......................................................................................................................................... 4
JULKAISUTOIMINTA ........................................................................................................................................... 5
KANSAINVÄLINEN JÄRJESTÖTOIMINTA ............................................................................................................. 5
LIIKETOIMINTA JA VARAINHANKINTA ............................................................................................................... 5
JÄRJESTÖMARKKINOINTI ................................................................................................................................... 5
NUORISOTOIMINTA ........................................................................................................................................... 6
VIRANOMAISEN AVUSTAMISTEHTÄVÄT, VIRANOMAISTYYPPISET TEHTÄVÄT ................................................. 6
Ilmatilatyöryhmä ........................................................................................................................................... 7
LAJITOIMINTA .................................................................................................................................................... 7
Experimental- ja ultrakevyttoimikunta (EUT) ................................................................................................ 7
Lennokkiurheilu (LeT) .................................................................................................................................... 8
Ilmapallotoimikunta (IT) ............................................................................................................................. 12
Laskuvarjotoimikunta (LT) ........................................................................................................................... 13
Nousuvarjotoiminta (NV) ............................................................................................................................ 15
Purjelentotoimikunta (PT) ........................................................................................................................... 16
Liidintoimikunta (LiT) ................................................................................................................................... 18
Moottorilentotoimikunta (MT).................................................................................................................... 21
ILMAILUN HUIPPU-URHEILU............................................................................................................................ 22
2
YLEISTÄ
Ilmailuliitto täyttää 95 vuotta vuonna 2014. Maailma ja myös ilmailumaailma on täysin erilainen kuin
järjestäytyneen ilmailuharrastamisen alkuvuosina. Muutos tuo myös suuren määrän haasteita, joihin liiton
harraste- ja urheiluilmailun edunvalvojana on kiinnitettävä huomiota. Ilmailun kustannukset nousevat tällä
hetkellä yleistä kustannusten nousua nopeammin. Lentopaikkojen ylläpitomahdollisuuksien puolustaminen
tulee ajankohtaiseksi monilla paikoilla ympäristölupa-asioiden, meluvalitusten tai lentopaikkoja lähenevän
asutuksen tai muun harrastustoiminnan paineessa. Harrastuspaikkojen saavutettavuus vaikuttaa
harrastajamääriin myös ilmailussa.
Ilmailu poikkeaa monista muista harraste- ja urheilulajeista. Ilmailusta on suomalaiselle yhteiskunnalle
kiistatta osoitettavissa olevaa hyötyä. Tätä ilmailutoiminnan yhteiskunnallista hyödyllisyyttä liiton ja sen
toimijoiden tulee kirkastaa ja viestiä suurelle yleisölle.
Ilmailu on yleisesti mielenkiintoista ja mielenkiintoa herättävää. Ilmailua käsittävää uutisointia saamme
mediassa läpi helposti kahdella erilaisella tavalla. Toinen tapa on kilpailumenestys arvokilpailuissa ja isojen
ilmailutapahtumien järjestäminen, toinen tapa ovat ilmailuonnettomuudet harrasteilmailun parissa.
Jälkimmäistä liitto ei toivo ja panostaa siksi myös vuonna 2014 voimakkaasti ilmailun turvallisuustyöhön.
Vuoden 2014 aikana liitolla on useita selkeitä tavoitteita, joissa liiton ja sen aktiivien yhteistyö tulee
määrittelemään onnistumisen. Jäsentemme asiantuntemusta ja aktiivisuutta palvelemaan liittoon
perustetaan asiantuntijarekisteri, joka liitetään toimimaan liiton jäsenrekisterin yhteydessä. Uusittava
jäsenrekisteri tulee palvelemaan liittoa ja sen jäseniä vuoden 2014 aikana. Liiton toiminnassa alkaa uusi
aika – yhteisen vapaaehtoistoiminnan aika. Hankkeita ja asioita, joita vuoden 2014 aikana nostetaan ovat
mm: asiantuntijarekisteri, jäsenrekisteriuudistus, antidopingtyö, ympäristötyö, nuorisotyö, valmennus- ja
ohjaaja toiminta, edustusurheilijoiden, valmennusrinkien ja maajoukkueiden toiminnan kehittäminen,
jäsenhankinta, varainhankinta. Nämä vain esille nostettuina esimerkkeinä.
Liiton toimintaa tehdään jatkossa aikaisempaa enemmän ilmailuaatteella kuin rahalla. Liiton talous tulee
olemaan tiukka vuonna 2014. SIL 2020 -strategian vieminen liitossa toimintojen tasolta järjestötasolle on
aloitettava. Tehtyjen säästötoimien jälkeen liitolla on kolme toimihenkilöä, mutta lähes 10 000 ilmailun
harrastajaa, jotka toimivat Ilmailuliiton yli kahdessa sadassa jäsenjärjestössä. Tiukasta rahatilanteesta
huolimatta vuonna 2014 toteutetaan useita uudistuksia, joilla parannetaan jäsenjärjestöjen ja liiton
henkilöjäsenten palvelutasoa.
3
YMPÄRISTÖ
SIL järjestää ympäristökoulutusta ja tietoiskuja ilmailulajien yleisiin tapahtumiin. Ympäristöasioiden
tuntemus on keskeisessä roolissa liiton uuden organisaation kehittämissä.
SIL-avainhenkilöitä ja luottamushenkilöstöä pidetään ympäristöasioiden osalta ajan tasalla lajivaliokunnan
kokouksissa sekä Avainhenkilöpäivillä. Isompaa harrastajakuntaa pidetään ajan tasalla ILMAILU-lehden
välityksellä.
Liiton ympäristövastaava seuraa FAI:n ympäristökomission toimintaa ja on yhteyksissä VALO:n
moottorillisten lajien edustajiin lähinnä meluasioista.
Ympäristötietoisuutta lisätään keräämällä edelleen kokemuksia eri lentopaikoilta. Kentiltä toivotaan
otettavan liittoon yhteyttä, jos eteen tulee hankala ympäristöaiheinen tilanne. Myös hyvistä kokemuksista
toivotaan tietoa.
Liitto laatii jäsenistölle toimintamalleja ympäristölupa-asioihin ja avustaa jäsenistöä resurssiensa mukaan
ympäristölupien laadinnassa. Sidosryhmille, kuten ympäristöviranomaisille, pidetään tarvittaessa
tiedotustilaisuuksia. Tarvittaessa liitto tilaa konsulttiapua asiantuntijoilta.
Ympäristötyö Ilmailuliiton ympäristöohjelman parissa jatkuu. Vuonna 2013 yhteistyössä Trafin kanssa
aloitettu ympäristöohjelman luominen valmistuu ja tuodaan osaksi liiton jäsenjärjestöjen toimintaa vuonna
2014. Liiton verkkosivuille luodaan valtakunnallinen työkalu harrasteilmailun meluvalitusten
vastaanottamiseen.
TIEDOTUSTOIMINTA
Suomen Ilmailuliiton tiedotustoiminnan tavoite vuonna 2014 on saavuttaa aidosti monikanavainen,
vuorovaikutteinen ja nopea viestintä sekä liiton sisällä että ulkoisesti.
ILMAILU-lehden tuotanto ulkoistettiin vuonna 2012. Lehden laadun kehittymistä seurataan jatkuvasti ja
sisällössä otetaan huomioon lehden jokaisesta numerosta kerättävä palaute. Sisäisessä jäsenistölle
suunnatussa viestinnässä lehti ja sen mukana tulevat sähköiset palvelut ovat pääkanava, mutta niitä
hyödynnetään myös ulkoisille kohderyhmille kohdennetussa tiedotuksessa.
Nopean tiedottamisen välineenä toimivat liiton internet-sivut. Niitä hyödyntävät aktiivisesti myös
lajitoimikunnat luottamushenkilöstön toimesta. Vuoden 2014 aikana liitolla on käytössä vain yksi
verkkosivusto. Verkkosivuston vuorovaikutteisuutta ja käyttötapoja lisätään.
Vuonna 2013 aloitetun uuden palvelun, sähköisen jäsentiedotteen toimittamista jatketaan vuonna 2014.
Jäsentiedote on saanut hyvän vastaanoton jäsenistössä. Jäsentiedote lähtee noin kerran kuukaudessa
kaikille Ilmailuliiton henkilöjäsenille, joiden sähköpostiosoite on liiton jäsenrekisterissä. Sisäisen
tiedottamisen tasoja lisätään vuoden 2014 aikana siten, että kohdennettua, säännöllistä viestintää
lähetetään sähköpostilla liiton avainhenkilöille ja jäsenyhdistyksille.
Lehdistötiedotteita laaditaan ajankohtaisista asioista sekä suurimmista kilpailuista. SM-kilpailujen ja
tapahtumien tulostiedottamisesta vastaa järjestävä paikallisorganisaatio. Kansainvälisissä kilpailuissa
toimisto tukee joukkueita, mutta tiedotusvastuu on paikan päällä nykytekniikan mahdollistaessa suoran
tiedottamisen.
4
JULKAISUTOIMINTA
ILMAILU ilmestyy vuonna 2014 kymmenen kertaa. Lehden journalistiseen sisältöön ja sen
suunnitelmallisuuteen sekä ulkoasuun tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Lehden tuotanto on
ulkoistettu vuonna 2012 MCI Press Oy:lle.
KANSAINVÄLINEN JÄRJESTÖTOIMINTA
Kansainvälisiin kokouksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan taloudelliset resurssit huomioiden. FAI:n
kokouskalenteri löytyy osoitteesta www.fai.org. Erittäin tärkeässä roolissa on myös Europe Air Sportsin
edunvalvontatyöhön osallistuminen ja EAS:n alakomiteoiden kokoukset sekä myös pohjoismainen
yhteistyö.
LIIKETOIMINTA JA VARAINHANKINTA
Tehtyjen analyysien perusteella SIL päätti luopua tappiollisesta SIL Shop-liiketoiminnasta vuoden 2012
loppuun mennessä. Liitto vastaa edelleen sisällöltään jäsenistöä palvelevien painotuotteiden
julkaisemisesta. Vuonna 2014 liitolla ei ole liiketoiminnan muodossa harjoitettavaa toimintaa.
Liiton talous tulee olemaan tiukka vuonna 2014. Tämän vuoksi liitto tulee kehittämään uusia
varainhankintamuotoja urheilu- ja kilpailutoiminnan sekä jäsentoiminnan tukemiseksi. Varainhankinnassa
huomioidaan myös liiton jäsenjärjestöjen mahdollisuus osallistua varainhankintatyöhön yhteistyössä liiton
kanssa.
JÄRJESTÖMARKKINOINTI
Osana toiminnan 95-vuotisjuhlavuotta liitto uusii graafisen ilmeensä ja tuottaa uuden ilmeen mukaisia
tuotteita sekä jäsenjärjestöjen että henkilöjäsenten käyttöön.
Lajien markkinointiin on liitosta lainattavissa messuvälineistöä ja kerhot voivat tilata kaikkia ilmailulajeja
esitteleviä esitteitä liiton toimistosta.
Suomen Ilmailuliiton vuoden 2014 päälentonäytös järjestetään 9.-10. elokuuta Oulun lentoasemalla.
Liitto järjestää ilmailulajeja esittelevän osaston jäsenkerhojensa kanssa eri tapahtumiin. Liitto laittaa
messuyhteistyökumppanit avoimeen hakuun ILMAILU-lehden välityksellä. Ilman ilmailukerhojen mukana
oloa liitto ei lähde messuille.
Kisatiedottamista tehostetaan painottamalla kilpailujoukkueille kansainvälisten kilpailujen tiedottamisen
tärkeyttä. Liitosta saa mediayhteystiedot kisatiedotteen lähettämiseen kisapaikoilta.
Osana järjestömarkkinointia liitto järjestää valtakunnallisen jäsenhankintakampanjan, jonka osana liiton
jäsenjärjestöjen näkyvyyttä nostetaan myös liiton verkkosivuilla.
5
NUORISOTOIMINTA
Markkinoinnissa kohderyhmänä ovat nuoret. Liitto on osastollaan ainakin Lapsi- ja Model Expo pienoismallimessuilla Helsingin Messukeskuksessa sekä nuorten harrastemessuilla. Liitto tarjoaa myös
lennokkirakennuskoulutusta teknisen työn opettajille.
Lennokkilajissa nuoret otetaan huomioon omana ryhmänään sekä harraste-, että kilpailutoiminnassa.
Lennokkilajilla on SIL:n ylläpitämä Suomen Cup -kilpailujärjestelmä, jossa kilpaillaan SM-kilpailujärjestelmän
rinnalla kevyemmillä säännöillä. Tämä madalluttaa nuorten kynnystä tulla mukaan kilpailutoimintaan. Liitto
hoitaa lennokkilajin Suomen Cup -kilpailujen palkinnot ja palkitsemisen vuoden lopulla. TOKA-lennokkien
juniorileirejä ja juniorikilpailutoimintaa tuetaan rahallisesti sekä markkinoiden netissä sekä ILMAILUlehdessä.
Liitto järjestää kansainvälisen nuorten työleirin kesällä. Leirin pitopaikka laitetaan avoimeen hakuun ja sitä
voivat hakea kerhot ja lentopaikkojen ylläpitäjät. Työleiri soveltuu esimerkiksi isojen tapahtumien
järjestämiseen ja lentopaikan fasiliteettien kohentamiseen; pääasiassa yksinkertaisten töiden teettämiseen.
Kerhojen järjestämiä nuorten tapahtumia, ohjaajakoulutuksia liitto avustaa tarvittaessa resursseilla tai
rahallisesti tappiotakuuna.
Lentosimulaattoriharrastus toimii hintansa ja ikärajattomuutensa vuoksi nuorisolle ensikosketukseksi
ilmailuun. Harrastuspaikkana voi olla oma koti ja välineenä oma tietokone, joten harrastajien määrän
kasvulle ei ole rajoja.
Suomen Virtuaali-ilmailijat SVIL ry esittelee harrastusta ilmailutapahtumissa sekä järjestää
simulaattoriharrastajille tapaamisia simuviikonloppujen ja CAVOK-kesäleirin muodossa.
Simulaattoriharrastajien fs nordic -nettisivusto toimii edelleen simulaattoriharrastajien kohtaamispaikkana.
Sivustolla tulee olemaan vuoden aikana simulaattoriaiheisia uutisia kolmella kielellä julkaistuna. Myös
ILMAILU-lehteä käytetään harrastuksen markkinointikanavana nuorille.
Liitto järjestää kansallisen lasten piirustuskilpailun, josta parhaat teokset lähetetään FAI:n kansainväliseen
ilmailun piirustuskilpailuun.
VIRANOMAISEN AVUSTAMISTEHTÄVÄT, VIRANOMAISTYYPPISET TEHTÄVÄT
Ilmailuliitto aloittaa selvitystyöt ja neuvottelut Trafin kanssa ilmailulain 169 §:n mukaisten
viranomaistehtävien tekemisestä tai viranomaistehtävissä avustamisesta. Tehtävien suorittamisesta
sovitaan siten, että niiden tekeminen on toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista sekä jäsenistön
etujen mukaista eivätkä ne vaikuta yhdistyksen asemaan toimia lajiliittona.
Yhteistyötä Trafin kanssa jatketaan antamalla lausuntoja, osallistumalla määräysten valmisteluun sekä
suorittamalla asiantuntijatöitä avustamalla omien osaamisalueidensa erityistehtävissä, etenkin
harrasteilmailun toimintasektoreilla.
6
Ilmatilatyöryhmä
Ilmatilatyöryhmän tehtävä on huolehtia harrasteilmailun kaikkien lajien edunvalvonnasta ilmatilan
käyttöön liittyvissä asioissa. Tavoitteena on turvata riittävä pääsy valvomattomaan ilmatilaan,
toimintamahdollisuuksien turvaaminen valvotussa ilmatilassa ja kustannusten pitäminen kestävällä tasolla.
Tehtävänsä toteuttamiseksi ilmatilatyöryhmä seuraa ilmatilan käyttöön liittyvää kehitystä, pitää aktiivisesti
yhteyttä viranomaisiin ja ilmaliikennepalvelun tarjoajaan sekä tuo esiin harrasteilmailun tarpeet, laatii
lausuntoja ja tekee esityksiä ilmatilaan liittyvissä asioissa, toimii SIL:n sisällä asiantuntijana ja
jäsenyhdistysten tukena sekä osallistuu kansainväliseen edunvalvontayhteistyöhön.
Edunvalvonnan kannalta keskeiset yhteydet ovat Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenteen
turvallisuusvirasto Trafi, Finavia, FAI Commission for Airspace and Navigation Systems ja European Gliding
Union (EGU) Airspace Group.
Suomessa on tulossa suuri ilmatilauudistus, jonka käyttöönotto on marraskuussa 2014. Suunnittelu on
pääosin valmistumassa 2013 lopulla mutta vielä 2014 aikana esillä ovat monet käyttöönottoon ja uuden
ilmatilan toimintaedellytyksiin liittyvät asiat, joilla on merkittävä käytännön vaikutus harrastusilmailun
toimintamahdollisuuksiin. Työryhmä pyrkii vaikuttamaan valmisteilla olevaan ilmatilauudistukseen niin,
että sen vaikutukset olisivat harrasteilmailun kannalta suotuisia.
Ilmatilatyöryhmästä päättää Ilmailuliiton hallitus vuosittain.
LAJITOIMINTA
Experimental- ja ultrakevyttoimikunta (EUT)
Kansallisessa sääntelyssä olevien EASA perusasetuksen liite II ilma-alusten, ultrakevyet, autogyrot ja
harrasterakenteiset ilma-alukset, osalta laji kasvaa edelleen, vaikka kasvutahti on hidastunut.
Harrasterakentamisen suosio säilyy vakaana.
Lentoturvallisuus on noussut merkittäväksi aiheeksi etenkin vesilento- sekä ultrakevytkoneiden
lentotoiminnassa sattuneiden havereiden johdosta.
Vuodelle 2014 jatketaan panostamista kansallisesti säädellyn ilmailun toimintaedellytysten parantamiseen,
osallistumalla määräysvalmisteluun, käytännön kerhotoimintaa tukevilla toimilla sekä opastamalla
ultrakevytlentäjiä ilmailu-urheilun pariin etenkin ralli- ja tarkkuuslennossa.
EUT järjestää seuraavat vuotuiset tapahtumat: Talvipäivät ja Experimental Fly In -tapahtumissa painotetaan
lentoturvallisuutta. Tapahtumat järjestetään yhteistyössä Otkesin, Trafin ja SUIO:n kanssa. Talvipäivien
yhteydessä pyritään pitämään lennonopettajien kertausseminaari.
7
Laji on erittäin turvallisuushakuinen ja osittain jopa itseohjautuva turvallisuusasioissa. Yhteistyö Trafin ja
kouluttajien kanssa sekä panostaminen nimenomaan kouluttajien asennekasvatukseen kaikilla toiminta
sektoreilla.
Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu
Osallistumme kansalliseen liite II -toimintaa koskevaan määräysvalmisteluun. Tavoitteena on, ettei
sääntelyn raskaus muodostu esteeksi harrastuksen aloittamiselle tai jatkamiselle, mutta samalla
lentoturvallisuuden taso säilyy riittävänä. On myös kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kansallinen
sääntely säilyy kansallisena eikä siihen oteta mukaan EASA sääntelyn komponentteja.
Jatkamme European Microlight Federationin jäsenenä tavoitteena nykyisten Eurooppa-tason
ultrakevytsäädösten epäkohtien poistaminen.
Harrasterakentamisen osaamisen tukeminen, jolla ylläpidetään hyödyllinen käytännön pienkoneiden
lentokonetekniikan osaaminen. Taitojen ylläpitämiseksi järjestetään yhteistyössä SUIO:n kanssa
rakentajakursseja.
Laji ei syrji, eikä väheksy ketään perustuen ikään, sukupuoleen tai etniseen taustaan. Lajin luonteesta
johtuen, lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset saattavat rajoittaa joidenkin liikuntarajoitteisten
osallistumista varsinaiseen kilpailutoimintaan. Tukitehtävissä ko. rajoituksia ei ole. Lajin parissa kilpailevat
joutuvat normaalin dopingtestauksen piirin.
Hallinto
EUT tulee toimimaan kokoonpanolla puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä. Arvio kokousten
lukumäärästä on 4 ja sähköpostikokouksia tarvittaessa.
Laji pyrkii toiminnallaan kehittämään ilmailuharrastusta: vaikutetaan kansainvälisten
yhteistyökumppaneiden kautta päättäviin elimiin ja tehdään yhteystyötä muiden lajitoimikuntien sekä
viranomaisen kanssa. Lajin edunvalvonta tapahtuu parhaiten em. periaatteita noudattamalla.
Lajilla on nimetyt kv-edustajat ja näiden varajäsenet, jotka osallistuvat kokouksiin ja raportoivat näistä
toimikunnalle.
Seuraamalla viimeaikaista teknistä kehitystä ja sen säätelyä laji pyrkii vaikuttamaan päätöksissä kestävän
kehityksen periaatteiden mukaisesti. Lajin suurena visiona on tuottaa lajin pariin valveutuneita ja aktiivisia
kansalaisia, sekä vaikuttaa lajin parissa toimivien yleiseen suhtautumiseen ja asennoitumiseen siten, että
yllämainitut periaatteet tulisivat näkyviin kaikilla lajin parissa olevien elämänalueilla.
Lennokkiurheilu (LeT)
Lennokkiharrastuksen tila on nykyään yleisesti varsin hyvä. Harrastajamäärät ovat kasvamaan päin pitkän
aikaa. Tosin ongelmiakin on: pysyvien ja harrastukselle hyvien toimintapaikkojen puute on vaivannut
pitkään. Lennokkiharrastuksessa on alalajien määrä kasvanut paljon ja myös lennokit ovat kasvaneet.
Perinteinen lentokentän reunalla tapahtuva toiminta ei ole enää mahdollista monessa uudessa
harrastusmuodossa, on syntynyt selkeä tarve saada lisää kokonaan lennokkien lennättämiseen perustettuja
kenttiä. Muutamia hyviä esimerkkejä on viime aikoina tullut. Toimikunnalla on alkuvaiheessa projekti
8
laadukkaan lennokkikentän rakentamiseksi. Kentän toteutuessa koko projekti tullaan kirjaamaan oppaaksi
muille vastaaville hankkeille.
Suuri osa lennokkiharrastajia ei ole liiton jäseniä. Lajin luonteeseen kuuluu erittäin laaja-alainen toiminta;
koulun teknisen työn tunneilla tai seurakunnan kerhossa tehdystä alkeislennokista suurikokoiseen
suihkumoottorimallikoneeseen ja erittäin paljon siitä väliltä. Tavoitteeksi voimme asettaa ruohonjuuritason
kerhojen vetäjien opetuksen ja sitä kautta harrastuksen hyvän alun saamisen sekä harrastuksessa
varttuneempien harrastajien saaminen Liiton pariin ja sen myötä lennokkilajin turvallisen kehittämisen.
Kilpailutoiminnassa etenkin kansainvälinen menestys alalajeissa on viime vuosina ollut erittäin hyvää, EMjoukkuekulta, EM hopea, Maailmancup voitto, hyviä sijoituksia arvokilpailuissa, niin MM- kuin EMkilpailuissa ja PM-kilpailuissa. Huippu-urheilua ja kansainvälisiä joukkueita tulee edelleen kannustaa ja
tukea lajin kilpailullisen kiinnostuksen ja harrastuksen kehittämisen vuoksi.
Jäsenhankintaa suoritetaan niin netissä kuin erilaisissa tapahtumissa. Jäsenyyden etuja sekä liiton toimintaa
aatteellisena ilmailun valtakunnallisena etujärjestönä korostetaan. Ei niin että mitä saan Liitolta jäsenenä,
vaan mitä koko laji niin ilmailuna kuin lennokkilajina voi saada suuren jäsenmassan myötä.
Jäsenhankinnassa panostetaan niin yksittäisten harrastajien kuin ilmailukerhojen liittymiseen jäseneksi.
Lennokkilaji sitoutuu Liiton ympäristöpolitiikkaan. Useassa kilpailulajissa säännöt asettavat selkeät rajat
kilpailukoneen äänen voimakkuudelle, ja lisää alalajeja tulee rajoituksen piiriin. Toiminnassa
lennätyspaikoilla ohjeistetaan ympäristön huomioimiseen niin jätteiden kuin itse lennätystoiminnan
taholta. Uusien lennätyspaikkojen rakentamisessa otetaan ympäristö huomioon kaikin mahdollisin tavoin;
jätehuolto, melu (toiminta-ajat), turvaetäisyydet.
Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus
Lennokkilajeissa kilpailutoiminta on erittäin aktiivista niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kesäkaudella
on lähes joka viikonloppuna jonkin luokan osakilpailu käynnissä. Kansainvälisiin kilpailuihin nimetään
edustusjoukkueet keväällä 2014 vuoden 2013 SM-kilpailujen menestyksen perusteella. Suomen
lennokkiurheilijoiden taso kansainvälisissä kilpailuissa viime aikoina on ollut varsin hyvä ja menestystä on
tullut. Odotukset vuodelle 2014 ovat edelleen kovaa tasoa: henkilökohtaisia mitaleja sekä joukkuemitali
MM- ja EM-kilpailuissa sekä maailmancup-sarjoissa. Ainakin seuraaviin FAI-lennokkilajeihin on lähdössä
edustusjoukkue Suomesta:
F1 A, B ja C EM-kilpailut
F2 A ja D MM-kilpailut
F3A EM-kilpailut
F3C EM-kilpailut
Lisäksi voi olla joukkueita lähdössä muihin kilpailuluokkiin, myös ei-FAI-lajien kilpailuihin.
Vapaastilentävien ja siimaohjattavien lennokkien sekä radio-ohjattavien lennokkien Maailmancuposakilpailuihin on osallistuttu jatkuvasti.
Lennokkikerhojen resurssit tulee saada riittävän suuriksi, että paikallinen koulutus ja kurssitustyö on
mahdollista. "SIL:n jäsenkerhot voisivat kurssittaa esim. opettajia, seurakuntien nuoriso- ja tai
9
vanhustyöntekijöitä tai pitää kurssituksia oman paikkakunnan ihmisille". Tällöin olisi mahdollista ottaa
huomioon paikalliset mahdollisuudet siihen, että lennokkilaji tulisi tutummaksi ja lähemmäksi muita
"yleisesti hyväksyttyjä" harrastuksia, kuten esim. jääkiekko, jalkapallo yms.
Lajin harrastekilpailuihin tulee osallistumaan jäseniä seuraavasti: alle 12v: 10, 13v-18v: 50, 19v-35v: 60, yli
35v: 60. Suurin osa harrastajista ei kilpaile, mutta osaa lajeista ei ole mielekästä harrastaa muuten kuin
valmistautumalla kilpailuihin ja kilpailemalla.
Lennokkiurheilun huipulla tavoitteena vuoden 2014 kv-kilpailuissa on henkilökohtainen mitali aiemmin
mainituissa MM- ja EM-kilpailuissa sekä joukkuemitali F1(A, B, C) ja F3C luokissa sekä Maailmancupsarjoissa sijoittuminen kolmen parhaan joukkoon osakilpailuissa.
Huippu-urheilussa sukupuolijakauma on erittäin vahvasti miespuolinen. Huipputasolla on vain muutama
naiskilpailija. Lajissa ei sinänsä ole minkään laista estettä/rajoitetta kummallekaan sukupuolelle niin
harrastamisen kuin kilpailullisen menestyksen suhteen. Kyse on ehkä enemmän lajiin mielletty tekniikan
hallinta ja siitä johdosta sukupuolijakauma on yksipuolinen. Juniori- ja nuorisotoiminnassa on mukana
paljon enemmän tyttöjä, jopa 20%.
Huipputason kilpailijat ovat muodostaneet omia harjoitus/valmentautumisryhmiä. Kilpailijat osittain
valmentavat toisiaan sekä seuraavat kansainvälistä lajin kehitystä. Lajien harrastajamäärä huipputasolla on
varsin pieni ja eri lajeja on useita, tämä asettaa haasteen valmennukselle. Lajin tekniseen
valmentautumiseen saa tietoa seuraamalla mitä maailmalla tapahtuu niin etsimällä’ tieto akuin käymällä
kansainvälisissä kilpailuissa.
Huippu-urheilijoita kannustetaan käyttämään myös kokonaan lajin ulkopuolista valmennusta yleiseen
kilpailijan valmentautumiseen.
Jäsenkerhot tarvitsevat opastusta ja koulutusta siinä, että kykenevät hallitusti antamaan ohjaajakoulutusta
paikallisella tasolla. SIL:n resurssien määrässä on huomioitava tästä aiheutuvat kulut.
Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut
Lennokkilajissa on useita erillisiä tapahtumia ympäri vuotta. Lajin moninaisuuden takia kaikille yhteisen
tapahtuman aikaansaaminen on varsin haastavaa mm erilaisten lennätyspaikkojen vaatimusten suhteen.
Toimikunta on järjestänyt vuosittain syksyllä palkintojenjako- sekä sisälennätystapahtuman suuressa
hallissa, missä on tilaisuus kaikille halukkaille päästä harrastamaan paikassa minkä saaminen normaalisti
käyttöön olisi varsin hankalaa. Lisäksi toimikunta ja lennokkilaji ovat näkyvästi esillä keväällä Model Expomessuilla.
Eri alalajit ovat järjestäneet omia koulutustilaisuuksia lajien omien erityispiirteiden tarpeiden mukaan.
Toimikunta rohkaisee alalajeja jatkamaan käytäntöä ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksien
tukemiseen rahallisesti: mm. Tuomarikurssit, uusien lennätysohjelmien opastus.
Turvallisuuden huomioiminen on kaiken ilmailuharrastuksen ydin. Toimikunta on tehnyt
lennokkiharrastuksen turvallisuusohjeet mitä päivitetään tarpeen mukaan. Harrastajia opastetaan aina
turvalliseen lennättämiseen ja turvallisuuden huomioimiseen lennätyspaikkojen ylläpidossa. Erityisenä
hankkeena on uuden Ämmässuon lennätyskentän turvallisuuden parantamiseen liittyvä hanke jota
toimikunta avustaa rahallisesti.
10
Lennätyspaikkojen rakentamiseen liittyvät ohjeistukset ja ympäristölausunnot ovat osa toimikunnan
jäsenpalvelua, samoin kilpailujen myöntäminen ja organisointi sekä FAI-lisenssit.
Toimikunnan kautta on saatavissa asiantuntija-apua ja ohjeistusta. Koulutuksen järjestämisessä eri alalajien
toiveet vaihtelevat suuresti ja kaikkia palvelevan koulutuksen järjestäminen on vaikeaa. Toimikunta voi olla
apuna koulutuksien organisoimisessa sekä taloudellisena apuna.
Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu
Toimikunta osallistuu vireillä olevan lennokkeja koskevan ilmailumääräyksen valmisteluun käyttämällä
tarpeellista asiantuntija-apua. Toimikunta jatkaa edelleen suunnittelua laadukkaan lennokkikenttähankkeen parissa, hankkeen toteutumisaikataulu jatkuu yli vuoden 2014. Toimikunta antaa tarvittaessa
lausuntoja muihin suunniteltuihin ja olemassa olevien lennätyspaikkojen kysymyksiin.
Lennokkiharrastus on erittäin laaja-alainen ja kehittävä harrastus. Aikaisempi, ns klassinen ilmailu-ura alkaa
lennokkiharrastuksesta jatkuen aina ammattiin asti. Tämä polku on edelleen olemassa vaikkakin
lennokkiharrastus on yhä enemmän oma kokonaisuutensa harrasteena. Lennokit tarjoavat haasteita ja
oppimista niin käden taidoissa kuin teoriassa sähkö- ja elektroniikkataidoissa. Etenkin viime vuosien kehitys
sähkömoottorilennokeissa on tuonut uusia haasteita sähkötekniikan ymmärtämiseen ja akkujen
erityislaatuisuus vaatii kiinnittämään uudenlaista huomiota paloturvallisuuteen. Varsinainen lennättäminen
on lähes aina ulkoliikunnaksi laskettavaa toimintaa.
Toimikunta tuo lennokkilajia esille messuilla sekä erityisillä paikallisilla esittelypäivillä.
Lennokkilaji on sitoutunut antidopingtyöhän. Huippu-urheilijoita valistetaan doping-säädöksistä. Reiluun
harrastamiseen ja kilpailemiseen kannustetaan myös ja epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan
vakavasti. Liikuntarajoitteiden huomiointi ei kaikessa toiminnassa ole mahdollista erityispiirteiden johdosta
mutta harrastemahdollisuus pyritään takaamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin harrastuspaikkojen
infran toteuttamisella.
Hallinto
Toimikunta koostuu eri lajien sekä kentän harrastajien edustajista + puheenjohtaja. Nyt toimikunnassa
olevat lajit on:
Vapaastilentävät ulkolennokit, Vapaastilentävät sisälennokit, Siima-racing (nopeus- ja taistelulennokit),
Siimaohjattavat taitolennokit, Radio-ohjattavat taitolennokit, Radio-ohjattavat liidokit, FAI: Radioohjattavat sähköliidokit ja liidokit sekä kansalliset Radio-ohjattavat mallilennokit.
Toimikunnan koostumusta voidaan tarkastella ja muuttaa tarpeen mukaan.
Lennokkiharrastuksen osalta Liiton sääntöjen kohdat toteutuvat soveltuvin kohdin hyvin. Toimikunta ja
jäsenkerhot edistävät ilmailuharrastusta parhaan toimintakykynsä mukaan. Lennokkitoimintaa säätelevää
ilmailumääräystä ei ole vielä olemassa mutta toimikunnan nimittämä asiantuntijaryhmä on tiiviisti ollut
mukana tähänastisessa määräyksen valmistelussa. Toimikunta on julkaissut yleiset
lennokkiturvallisuusohjeet ja ne ovat julkisesti saatavilla kaikille harrastajille. Toimikunnan rutiinitehtäviä on
eri kilpailuluokkien SM-sääntöjen vahvistaminen, tätä tapahtuu vuosittain. Kurinpidollisia toimia on ollut
onneksi vain yksittäistapauksia, mutta ne on hoidettu.
11
Lennokkitoimikunnalla on nimetty FAI-delegaatti sekä FAI-luokissa omat alakomiteoiden edustajat.
Toimikunta on myös nimennyt eri lajeihin kansainväliseen kilpailutoimintaan tuomareita.
Toimikunnan edustaja osallistuu Pohjoismaisen lennokki-yhteistyökomitean toimintaan ja kokouksiin
vuosittain.
Vuonna 2014 on Suomen vuoro järjestää Pohjoismaisen yhteistyö- ja suunnittelukomitean kokous.
Lennokkiharrastus on täysin sukupuoli-, ikä-, uskonto-, politiikkaneutraali sekä etnisestä taustasta
riippumaton harrastus. Lennokkiharrastus kehittävää tiedon hallinnan ja käden taitojen kannalta sekä
yhteisöllistä liikunnallista harrastusta
Tiedottaminen
Toimikunta julkistaa kokousten pöytäkirjat liiton internet-sivuilla. Vuonna 2014 julkistetaan toimikunnan
vuosikalenteri missä näkyy toimikunnan käsiteltävät asiat etukäteen. Lisäksi toimikunta tiedottaa
toiminnastaan tarpeen vaatiessa Lennokit.net -sivuilla toimikunnan osiossa.
Ilmapallotoimikunta (IT)
Vuoden 2014 tavoitteena on uusien kuumailmapalloilijoiden ja tiimijäsenten saaminen mukaan
harrastuksen pariin. Lisäksi aktivoidaan vanhoja lentäjiä pitämään lupakirjansa voimassa. Toimikunta
edistää resurssiensa puitteissa koulutus ja kilpailutoimintaa.
Kaikessa ilmapallotoiminnassa pyritään saamaa nuoria mukaan toimintaan. Vuosittain järjestetään
esimerkiksi nuorten peltilintuleiri Vampulan Huittisissa.
Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus
SM-kilpailut järjestetään yhdessä Tanskan ja Ruotsin kuumailmapalloilijoiden kanssa elokuussa 2014.
Pohjoismainen yhteistyö edistää kilpailijoiden oppimista kilpailuissa.
MM-kilpailuihin 2014 lähetetään Suomesta kolme pallokuntaa.
Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut
IT järjestää vuoden 2014 aikana seuraavat tapahtumat:
• Mäntsälässä viikonlopun kestävä ilmapallotapahtuma maaliskuussa
• Perinteinen Inkala Meeting syyskuussa
• Jyväskylässä harjoituskilpailut ja kokoontuminen 27.-29.06.2013 ennen vuoden 2014 SM kisoja
Tärkein tavoite vuoden 2014 toiminnassa tulee olemaan koulutustoiminnan aktivointi:
• Teoriakoulutus uusille piloteille. Tavoitteena SUIO:n ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa
yhteistyö.
• Kurssi uusille lennonopettajille.
• Uusien kurssien käynnistäminen, markkinointi, informointi.
12
Koulutustoimintaa pyritään järjestämään yhteistyössä Suomen Urheiluilmailuopiston kanssa.
Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu
Kuumailmapalloilijat sitoutuvat liiton ympäristöpolitiikkaan. Kuumailmapalloilu on erittäin
ympäristöystävällinen laji.
Kuumailmapalloilu on näkyvä laji ja vahvasti esillä mediassa. Vuonne 2014 näkyvyyttä sosiaalisessa
mediassa lisätään.
Kaasupallot
Kaasupallotiimit aikovat tehdä harjoituslentoja Saksassa myös vuoden 2011 aikana. Suomessa edelleen
selvitetään onko mahdollista saada vetyä, jolloin kaasupallolennot onnistuisivat Suomessa.
Osallistuminen Gordon Bennett 2014 -kilpailuun.
Hallinto
IT järjestäytyy liiton vuosikokouksen jälkeen vuoden 2013 tapaan.
Tiedottaminen
Lajitoimikunta tiedottaa yleistä tietoa kuumailmapalloiluun liittyen pallo.net -sivuston kautta.
Laskuvarjotoimikunta (LT)
Suomalainen laskuvarjourheilu voi hyvin. Mediassa laji on saanut osakseen positiivista huomiota, mikä
toimikoon lisävauhtina harrastajamäärien kasvattamiselle vuonna 2014.
Laskuvarjotoimikunta pitää myös tärkeänä, että Suomessa säilyisi laskuvarjohyppykaluston
huoltotoimintaa. Suomessa ei ole laskuvarjokaluston valmistajia, mutta on tärkeää, että tämän osa-alueen
erikoisosaajia Suomessa on. Näin turvataan kaluston turvallinen huoltaminen ja korjaaminen sekä varaosien saatavuus.
Laskuvarjotoimikunnan omat internet-sivut sekä FB-profiili toimivat paitsi tiedonjakokanavana, myös lajin
tunnettuuden kasvattamisessa.
Toiminnassa pidetään yllä kauden 2013 loppua kohti herännyttä positiivista mediahuomiota (TV, lehdet),
tarjoamalla aktiivisesti juttuaiheita.
LT seuraa ilmailun ympäristöasioita ja tiedottaa tarvittaessa seuroja.
Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus
Harrastuksen parissa on laaja harrastajien ikäjakaumana. Laskuvarjotoiminnassa ei ole yläikärajaa ja
huoltajan suostumuksella harrastamisen voi aloittaa 15-vuotiaana. Iän sijasta merkitsevä seikka on
perusterveydentila.
Lajin kilpailuihin osallistuu LT arvion mukaan 19-35v: 50 2013, 50 2014, yli35v: 30 2013, 30 2014.
13
Laskuvarjourheilussa on kouluttajia ja kouluttajien kouluttajia. Lupakirjahyppääjät voivat saada valmennusta
Canopy Formation:ssa, kuvunkäsittelyssä, Free Stylessä, siipipukulentämisessä, Formation Skydivessä,
tarkkuushyppäämisessä. Valmentajaluettelo on nähtävissä www.ilmailuliitto.fi.
Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut
Kauden 2014 Turpaboogiet järjestetään tammi-helmikuussa
2015: Valtakunnallinen laskuvarjoharrastajien konferenssi
Kerhopomopalaveri kauden 2014 lopulla: Viikonloppupalaveri seurojen avainhenkilöille
KaK: Laskuvarjokaluston huoltajille tarkoitettu Kalustokoulutuspäivä tammi-maaliskuussa, ennen
hyppykauden alkua
Laskuvarjotoimikunta tukee lajin harrastajien kouluttamista palkkaamalla eri hyppylajien kouluttajia
muutaman kerran vuodessa eri tapahtumiin ja edistämällä näin yksittäisten hyppylajien koulutusta. Itse
tapahtuman järjestäminen jää jäsenkerhon vastuulle, mutta toimikunta voi harkintansa myöten tukea
kouluttajien palkkaamista.
Laskuvarjotoimikunta tukee myös laskuvarjohyppykaluston huoltajien ja pakkaajien kouluttamista
palkkaamalla kouluttajia. Kouluttaja vastaa koulutuksen järjestämisestä, mutta LT voi tukea sitä rahallisesti.
Näin taataan, ettei koulutettavien rahallinen panostus kasva liian isoksi ja turvataan näin suomalaisten
kalustonhuoltajien olemassaolo.
Toimikunta uusii alkuvuodesta 2014 toiminnalliset hyppyohjeet ja näitä kehitetään kentältä kerätyllä
asiantuntijaryhmällä kerran vuodessa. Hyppykauden aikana turvallisuutta kehittää ja edistää Koulutus- ja
turvallisuuskomitea, joka informoi tarvittaessa hyppykansaa esimerkiksi trendiksi syntyneestä
vaaratilanteesta (laskeutumiset, uloshypyt jne.). Myös ulkomailta tulevat tiedotteet julkaistaan kansalle
Koulutus- ja turvallisuuskomitean kautta.
Kalustokomitea päivittää alkuvuodesta kalusto-ohjetta havaittujen epäkohtien osalta. Kalustohenkilöiden
koulutusohjelmien päivitys on myös työn alla ja ensimmäinen osa (= järjestelmässä alimman portaan
koulutusohjelma) saadaan valmiiksi ennen kauden 2014 alkua. Päivitystyö jatkuu kahden muun portaan
osalta tämän jälkeen.
Hyppytoiminnan valvontajärjestelmä, koulutusohjelmat ja -materiaalit, päivitetyt hyppyturvallisuusohjeet,
tiedotus
Kalustokoulutusohjelmat, välitetään hyppykalustoa koskevat turvallisuustiedotteet ulkomailta sekä
julkaistaan omia, mikäli epäkohtia havaitaan, päivitetyt kalusto-ohjeet.
Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu
Jäsenseurojen toimintaa ohjeistetaan ja valvotaan keskittyen koulutus- ja turvallisuusasioihin (sis.
laskuvarjohyppykalustoon liittyvät turvallisuuskysymykset ja huoltokuviot). Tätä vetää LT.
Siipiseura-sertifioinnista luovutaan ja uusi, niukempiresurssinen, Kerhopomopalaverissa 2013 suunniteltu
valvontajärjestelmä otetaan käyttöön. Tämä on yksi toiminnan painopiste 2014.
Kaudella 2013 esiin noussutta viranomaisympäristötietoisuutta pidetään yllä (Trafi, EASA) LT-vetoisesti.
14
Laskuvarjourheilu lisää eri ikäisten ihmisten harrasteliikuntaa sekä ylipäätään tietoisuutta ilmailusta ja siihen
liittyvistä säännöistä. Laskuvarjourheilussa ei ole ikäsarjoja, vaan alalajien parissa harrastavat nuoret ja
vanhat yhdessä koossa.
Toiminnan lisääminen/ näkyväksi tekeminen.
Laskuvarjourheilu on doping-vapaa laji, sillä dopingista ei ole suorituksissa hyötyä. Laskuvarjourheilu on
mahdollista aikuiselle, perusterveelle ihmiselle, joka puhuu suomea tai englantia.
Hallinto
Laskuvarjotoimikunnan suunniteltu kokoonpano 6 jäsentä: pj, vpj, tiedottaja, sekä yksi jäsen kustakin
kolmesta komiteasta. Laskuvarjotoimikunnan alaiset komiteat vuonna 2014 Kalustokomitea, Koulutus- ja
turvallisuuskomitea sekä Kilpailukomitea.
LT kokoontuu vuoden aikana noin viisi kertaa videoneuvotteluun (ekologista ja kustannustehokasta!).
Sähköpostikokoukset tarvittaessa, sekä kokoukset mahdollisuuksien mukaan Turpaboogien ja
Kerhopomopalaverin yhteydessä.
Kalustokomitea kokoontuu yhteisten tapahtumien yhteydessä kasvotusten (Turpaboogiet,
Kerhopomopalaveri, Kalustotapaaminen) sekä pitää sähköpostikokouksia muutamia kertoja vuodessa.
Kalustokomitean kokoonpano vuodella 2014 on suuri arvoitus, kaksi nykyistä jäsentä ainakin jättää
tehtävänsä (Eliisa ja Päivi) eikä uusia jäseniä ole vielä ilmaantunut. Komitean hyvä koko on 3-4, mielellään
joka tason kalustohenkilöitä pitäisi olla mukana. (budjetti kokouksiin).
LT nimeää FAI-delegaatin 2014.
Tiedottaminen
Toimikunta pyrkii tiedottamaan harrastajia olemalla kontaktipintana kansainväliseen liittoon (FAI), josta
julkaistaan turvallisuustiedotteita yms. Toimikunta välittää laskuvarjovalmistajien turvallisuustiedotteita
hyppykansalle. Lajitoimikunta käyttää tiedottamiseen -ja tarvittaessa kehittää, vuoden 2013 lopulla
avattavia nettisivujaan.
Laskuvarjotoimikunta pyrkii lähettämään tapahtumiin keskuudestaan tai alaisestaan komiteasta jonkun,
joka voi kirjoittaa uutisen ja tiedottaa tapahtuman jälkeen välittömästi koko harrastajakansaa niin, että
vaikka ei paikalla olisikaan ollut – saa tiedon miten on muualla menetelty tapahtumien järjestelyissä ja
miten ne ovat menneet.
Nousuvarjotoiminta (NV)
Lajin kattoyhdistys, Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliitto, on Ilmailuliiton jäsenjärjestö ja tekee liiton kanssa
yhteistyötä. Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliitto ry myös markkinoi Suomen Ilmailuliittoa toiminnassaan.
Lajissa järjestetään lennättäjäkursseja yli 12-vuotiaille. Lisäksi Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliitto ry järjestää
lajin SM-kilpailut.
Liiton järjestämillä nuorisoleireillä järjestetään nousuvarjolennätystä sen ollessa halpa ja yksinkertainen
tapa ilmailua lähellä olevan elämyksen antamiseksi.
15
Purjelentotoimikunta (PT)
Suomi on yksi purjelennon valtamaita. Väkilukuun suhteutettuna purjelentäjiä on erittäin paljon.
Kansainvälisessä kilpailurankingissa Suomi on sijalla 15. Keskeinen ongelma on nuorison vähäisyys.
Purjelentoa ei ole pystytty markkinoimaan tehokkaasti. Purjelento on yhä kalliimpaa ja vaikeampaa
lisääntyneen säätelyn takia.
Uusia jäseniä toimintaan tulee purjelentokursseilta. Liitolta toivotaan markkinointia ja tukea opettajille.
Purjelennosta on melko vähän ympäristöhaittoja. Suurin osa tulee hinauskoneiden melusta.
Hinauskoneiden käyttöaikoja, käyttötapoja ja tekniikkaa kehitetään jatkuvasti.
Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus
Vuoden 2014 aikana järjestetään Räyskälässä MM-kilpailut. Tapahtumaan tulee noin 100 kilpailijaa 30 eri
maasta.
Vuoden aikana järjestetään kahdet SM-kilpailut, lisäksi maaliinlaskun SM-kilpailut ja muita tapahtumia.
Räyskälän MM-kilpailuissa lentää joukkue Juha Sorri, Antti Koskiniemi, Kristian Roine, Markku Kuusisto sekä
Antti Lehto ja Nikke Luukkanen.
Puolan MM-kilpailuihin lähetetään joukkue Olli Teronen, Aku Jaakkola, Harri Hirvola ja Tapio Tourula.
Rahaa käytetään valmennustoimintaan ja kisamatkojen tukeen.
Nuorisotoiminta tapahtuu koulutuksen kautta.
Purjelento sopii useimmille yli 15-vuotiaille ihmisille. Ikä ei rajoita lentämistä, ellei vanhuus tuo mukanaan
vakavia sairauksia tai muistiongelmia. Kilpailuissa ei ole erikseen ikämiessarjaa, koska iän karttuminen ei
huononna menestymismahdollisuuksia.
Kilpailijoiden määrä on purjelennossa varsin vähäinen. Vuosittain enintään 100 henkilöä kilpailee, siis alle
10% koko harrastajamäärästä. Lajissa on Suomessa SM-kilpailuja ja harjoituskilpailuja. Harjoituskilpailuja on
kaikkiaan noin kymmenen tapahtumaa vuodessa.
Valtaosa kilpailijoista on yli 35-vuotiaita, noin 70. Loput 30 ovat ikäluokassa 19 – 35. Alle 18-vuotias kilpailija
on harvinaisuus.
Kesän mittaan kilpaillaan myös suomalaisessa matkalentoliigassa . Liigan tarkoitus on edistää
harrasteliikuntaa.
Purjelennon tavoite on vähintään yksi mitali MM-kilpailuista.
Huippu-urheiluun osallistuu noin 30 lentäjää, joista vain pari on naisia. Nuoria on noin viisi.
MM-kilpailuihin tähtäävä valmennusprojekti on käynnissä. Pääpaino on henkisessä valmennuksessa, mutta
lajiharjoitteluakin tehdään. Toiminnassa on mukana kaksi sivutoimista valmentajaa.
Purjelennossa on maajoukkuevalmennusta ja nuorisovalmennusta. Valmentajat ovat joko lajin sisältä
nousseita hyvin kokeneita lentäjiä, tai aivan muusta viitekehyksestä tulevia ammattilaisia – jonkin
erityisalueen asiantuntijoita.
16
Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut
Purjelennon pakkasparlamentti keskitalvella, paikka vielä auki. Pakkasparlamentin tarkoitus on kehittää
kilpapurjelentoa Suomessa.
Koulutustoiminta tapahtuu kerhotasolla. Lisäksi SUIO harjoittaa jatkokoulutusta.
Turvallisuustyö on keskeinen asia lajissa. Turvallisuusasiat tiedotetaan Ilmailu-lehden tai Pulinajakson
kautta. Lentäjät ovat perinteisesti olleet hyvin kiinnostuneita turvallisuusasioista. Purjelentokerhot vievät
turvallisuusasioita eteenpäin kentällä.
Parhaillaan on tekeillä vintturihinausohje.
Jäsenpalveluita ovat koulutusohjeet, Suomen ennätysten säännöstö ja ennätysten käsittely,
merkkisuoritusten käsittely, kiertopalkinnot ja muut huomionosoitukset, tietopalvelu.
Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu
Ilmatilaa, erityisesti kilpailuilmatilaa varataan. Keinona on aktiivinen keskustelua muiden tarvitsijoiden
kanssa. Pyritään vaikuttamaan varsinkin Teiskon ilmatilaan.
Ympäristötyö: Uhkana on toiminta-aikojen lyheneminen, kun kenttien ympäristölupia päivitetään.
Hinauskoneiden toimintaa pyritään ohjaamaan hiljaisempaan suuntaan, ja varotaan laskuvarjohyppääjiä.
Purjelento korostaa vihreitä arvoja sekä luonnonläheisyyttä.
Purjelennossa noudatetaan yleisiä periaatteita ja Suomen Ilmailuliiton ohjeita eettisten periaatteiden
suhteen. Ongelmia ei ole tiedostettu, eikä asiaan ole kiinnitetty erityistä huomiota.
Hallinto
Purjelentotoimikunnassa on viisi jäsentä. Lisäksi on koulutus- ja viranomaisasioitten työryhmä.
Maajoukkuerinki on alistanut itsensä purjelentotoimikunnalle. PT pitää 4-6 kokousta vuoden aikana sekä
lisäksi sähköpostikeskusteluita.
Purjelennossa SIL:n sääntöjen tarkoitus on onnistunut erittäin hyvin. Kaikkiin säännöissä mainittuihin
kohtiin on paneuduttu ja useimmissa on saatu aikaan tulosta.
”Asiakaspalaute” on ollut pääosin positiivista. Nuorisotoiminta on onnistunut heikommin kuin muut osaalueet vaikka siihen on yritetty panostaa.
FAI:n ryhmässä IGC ovat edustajina Markku Kuusisto ja Sakari Pyörre.
EGU:ssa (European Gliding Union) on hallituksen jäsenenä Mika Mutru ja delegaattina Jukka Helminen. EGU
on tärkein lobbauselin EASAan päin.
NGM.ssä (Nordic Glider Meeting) ollaan mukana vaihtelevalla osanotolla. Samassa yhteydessä käsitellään
pohjoismaista koulutusyhteistyötä nimikkeen SVEDANOR alla.
EGU:n antamalla taustatuella vaikutetaan kansalliseen viranomaiseen Trafiin koulutus- ja säädösasioissa.
17
Tiedottaminen
Purjelennon tiedotus on keskittynyt nettiin, ensisijaisesti ”pulinajaksolle”. Ilmailuliiton sivustoa käytetään
tietopankkina, jossa on mm kilpailusääntöjä ja toimikunnan kokouspöytäkirjoja. Ilmailu-lehti on
markinointikanava, mutta sen merkitys tiedotuksessa on vähäinen.
Liidintoimikunta (LiT)
Tilanne liidinlajeissa vaihtelee huomattavasti sekä lajien välillä että eri maiden välillä. Suomessa liidinlajien
tila on harrastajavetoista toimintaa, ulkomailla toiminta voi olla ammattimaista myös kilpailu- ja
koulutustoiminnassa. Varjoliitolajit ovat kasvavia lajeja, kun taas riippuliito on pienenevä laji niin Suomessa
kuin kansainvälisestikin. Tavoitteena on pitää kaikki lajit elinkelpoisina ja harrastusmahdollisuudet hyvinä.
Yleisesti: Lajitietoisuuden lisääminen eri medioiden kautta, johon liitolta toivotaan tiedotustukea.
Ilmailuliiton jäsenpalveluiden toivotaan kehittyvän, sillä myös sitä kautta harrastajat saadaan jäämään
mukaan toimintaan peruskurssin jälkeen. Tapahtumien tukeminen ja myös liidinlajien esilläolo
lentonäytöksissä, vähintään liiton päälentonäytöksessä.
Riippuliito: Riippuliidon jäsenmäärä on pienentynyt viime aikoina suuresta kiinnostuksesta huolimatta.
Tutustumiskynnystä tulisi pyrkiä laskemaan esim. tandem-tutustumiskursseja hyödyntäen. Lisäksi
lajiesittely Helsingin lähialueella, esim. Laajalahti.
Varjoliito ja moottoroitu varjoliito: Lajit kasvattavat suosiotaan edelleen koko Suomen tasolla.
Triket: Trikejen muuttuminen liitimiksi antaa niille taas laajemmat harrastusmahdollisuudet. Lajien
harrastajamäärien odotetaan kasvavan.
Kannustetaan jäsenistöä jakamaan kyytejä lentopaikoille kuljettaessa. Hinauskaluston ja moottorilentäjien
aiheuttamia meluhaittoja ja muita mahdollisia ympäristöongelmia pyritään vähentämään jakamalla tietoa
ja kokemuksia, sekä tarpeen tullen järjestämään kerhoille lisäopastusta ja ohjausta nimenomaan kootusti
Ilmailuliiton taholta.
Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus
Riippuliito: SM-kilpailut, yksittäisiä ranking-kilpailuja, EM (Espanja), Naisten MM (Ranska).
Varjoliito: SM-kilpailut, EM (Serbia)
Moottorivarjoliito: SM-kilpailut, yksittäisiä ranking-kilpailuja, MM (Unkari)
Riippuliidon ja varjoliidon edustusjoukkueet nimetään helmikuun alun WPRS pisteiden perusteella.
Arvokisojen (EM/MM) tuki: Sijoittuminen esikisoissa alle puolivälin tuki varsinaisiin kisoihin 50 %
osallistumismaksusta n. 300€/pilotti.
Sijoittuminen 1/5 parhaan joukkoon tuki 100% osallistumismaksusta n. 600€/pilotti.
18
Liidinlajien harrastaminen on mahdollista 15-vuoden ikäisenä. Nuorisotoiminta tapahtuu muiden
ikäryhmien yhdessä rinnalla. Kerhojen ylläpitämät toimintamahdollisuudet luovat harrastusmahdollisuuksia
koko ikäjakaumalle.
Riippuliito: Riippuliidossa ikäihmisistä pidetään hyvää huolta. Lentoonlähtöä avustavia apuvälineitä pyritään
saamaan laajemmin lentopaikoille.
Liidinlajien harrastaminen on mahdollista vasta 15 ikäisenä. Liidintoimikunnan järjestämään vapaalennon
kilpailullisen online-matkalentoliigan suosio on kasvanut tasaisesti. Matkalentoliigan tarkoituksena on
kannustaa pilotteja suorittamaan matkalentoja. Päättyneellä kaudella kilpailun oli ilmoittanut yhteensä 70
pilottia. Kasvua vuoden 2012 kaudesta yli 50 %. Arvio päättyneen kauden ikäjakaumasta: alle 12-v = 0%,
13-18v = 0%, 19-35v = 25%, yli 35v = 75%. Lisäksi moottorivarjoliidossa oma kansainvälinen liiga, jossa
suomalaisia pilotteja mukana yhteensä 21, ikäjakauma suunnilleen sama kuin vapaalennossa.
Ensi kaudella kaavailtu kilpailun laajentamista naisten sarjoihin sekä kansallista moottorivarjoliidon sarjaa.
Yksittäiset kerhot järjestävät kerhokisoja/liidinlajikohtaisia kisoja.
Tavoitteena on nostaa maajoukkueiden kokemus ja menestys tasolle, jolla voidaan lunastaa kaikki
maakohtaiset paikat vuoden 2015 MM-kisoissa sekä Suomen sijoitus maidenvälisessä WPRS-rankingissa
puolivälin paremmalle puolelle. Tavoitteena saavuttaa MM-esikisoissa kaksi sijoitusta ½ joukkoon.
Valmentautumisessa panostetaan paikallistuntemuksen hankkimiseen. Esikisoissa hankitaan kokemusta
tulevien vuoden 2015 MM-kisojen olosuhteista ja maastosta. Selvitetään myös yhteistyötä
paikallistuntemusta omaavan kansainvälisen huippupilotin kanssa.
Varjoliidon maajoukkue (6 hlö) on hakenut liidintoimikunnalta tukea harjoitteluun esi-MM-kisoissa vuonna
2014, tarkoituksena harjoitella vuoden 2015 MM-kisoja varten.
Valmennus- tai ohjaustoimintaa ei liidinlajeissa ole resurssipulan ja rajallisen talouden vuoksi. Kyseinen
toiminta nähdään tässä tilanteessa liittotason tehtävänä yli lajirajojen.
Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut
LiT järjestää seuraavat tapahtumat:
1. Padasjoen arktinen hysteria, maaliskuussa 2014, tavoitteena kasvattaa ilmailulajien sisäistä
tuntemusta ja esitellä liidinlajeja yleisölle.
2. Lentohinauskurssi, Jämi, maalis-huhtikuussa 2014, tavoitteena elvyttää kansallinen
lentohinaustoiminta
3. ”Hyvän tuulen lentoleiri”, Vetelin Sulkaharju, touko-elokuussa 2014, tavoitteena
riippuliitotoiminnan juurruttaminen uusille lentopaikolle.
4. ”Villimiehen kotiinpaluun” toukokuussa 2014, leikkimielinen seikkailukilpailu riippuliitäen ja
polkupyörällä esim. EFJM-EFLA (arvio hakukuluista 500-600euroa)
5. Ähtärissä liitäjien keväthulabaloo kevättalvella 2014
6. Opettajatapaamiset.
7. Liitäjien syystapaaminen.
19
Koulutustoiminnassa järjestetään pelastusvarjon pakkaus- ja huoltokurssi, Liitäjien matkalentokoulutus
sekä Opettajakoulutus (SUIO). Lisäksi kerhoilla on paljon erilaista kerhojen sisäistä koulutustoimintaa.
Hajanainen harrastajakenttä vaatisi tuekseen ”turvallisuusportaalin”, jota kautta lajin parissa tapahtuneet
vähäisetkin poikkeamat voisi raportoida muille liitäjille. Lisäksi Trafin ja SIL:n välistä yhteistyötä tulisi
parantaa siten, että viralliset vaaratilanneilmoitukset tulisivat lajin tietoon. Omavalvonta (SIL-sertifiointi)
tulee viedä käytännön tasolle.
Jäsenpalveluita, joita LiT tuottaa ovat mm. kerhojen välinen yhteistoiminta – vierailevat pilotit ovat aina
tervetulleita ja hinausmaksujen pysyessä kohtuullisena, Liidinkelpoisuustodistusten myöntäminen,
vakuutusturva, koulutusohjelmat, -ohjeet ja oppaat sekä viranomaisyhteistyö ja Omavalvonta (SILsertifiointi).
Edunvalvonta ja yhteiskuntavastuu
Ilmatilan käyttö: Hyvinkään purjelentoalueet (G47 A-C) halutaan pysyvästi G-ilmatilaksi. Leivonmäen
lentopaikan G-ilmatilan säilyvyys EFJY toiminnan laajentuessa turvattava. Harrastepaikkojen säilyttäminen
(korpikentät) ja uusien liidinlentopaikkojen neuvotteleminen.
Lentotoiminnan nollatoleranssi kannustaa vähentämään alkoholin käyttöä.
Mukana olon lisääminen Vapepan etsintätoiminnassa moottoroiduilla varjoliitimillä ja trikeillä.
Kaikki kiinnostuneet henkilöt taustasta riippumatta otetaan hyvin vastaan lajin pariin. Kulttuuri liidinlajeissa
on avointa ja kansainvälistä. Dopingtapauksia ei ole ollut, sillä dopingaineista ei ole liidinlajeissa hyötyä.
Hallinto
Liidintoimikunta (pj+vpj+4 jäsentä) kokoukset tarvittaessa 4 kpl/vuosi
Riippuliitokomitea (pj+3 jäsentä) kokoukset tarvittaessa 4 kpl/vuosi
Varjoliitokomitea (pj+3 jäsentä) kokoukset tarvittaessa 4 kpl/vuosi
Moottorivarjoliitokomitea (pj+2 jäsentä) kokoukset tarvittaessa 4 kpl/vuosi
Trikekomitea (pj+2 jäsentä) kokoukset tarvittaessa 2 kpl/vuosi
Kilpailukomitea (pj+3 jäsentä) kokoukset tarvittaessa 4 kpl/vuosi
Delegaatti 2013 Robert Aarts
Pohjoismainen yhteistoiminta
Tavoitteet vuodelle 2014: löytää vapaaehtoisia henkilöitä kv-puolelle (delegaatti ja vara-delegaatti).
Moottorivarjoliidolle edustus CIMA:an.
Tiedottaminen
Liidintoimikunta organisoi esitteen liidinlajeista kerhojen käyttöön lajien ja Ilmailuliiton markkinoimisessa.
Esitteen suunnittelija on löytynyt, ja suunnittelu tehdään vapaaehtoistyönä. LIT on luvannut esitteen
painattamiseen/tulostukseen 500€ vuoden 2013 lajirahoista.
20
Lentopaikkainfo liitäjien lentämiseen käyttämistä laskettelukeskuksista, esim. Himos, Koli, Ylläs, Pallas,
Saana, Tahko, tehtäväksi yhteistyössä hiihtokeskusten kanssa.
Pyritään keskittämään riippuliidon tiedotus yhdelle foorumille – vähintään lentoilmoitukset!
Moottorilentotoimikunta (MT)
EASA säätelyssä olevien tyyppihyväksyttyjen moottorilentokoneiden osalta tilanne on haastava alati
nousevien kustannusten takia, jotka johtuvat pääosin kiristyneistä määräyksistä. Kesällä 2013 järjestettyjen
purjetaitolennon MM-kisojen aikana taitolento sai paljon julkisuutta, jonka seurauksena harrastajamäärät
ovat olleet kasvussa. Vuodelle 2014 jatketaan panostamista moottorilennon toimintaedellytysten
parantamiseksi käytännön kerhotoimintaa tukevilla toimilla sekä avustamalla urheilulentäjiä ja
kilpailutoimintaa.
Tuleva lupakirjauudistus tuonee moottorilennon lajin pariin uusia harrastajia ja toivottavasti edesauttaa
lajin harrastajamäärien kasvattamisessa. Uusien harrastajien myötä mahdollisuudet saada kansainvälistä
menestystä kisoissa paranevat.
Lajin harrastajamäärien kasvattamiseksi odotetaan SUIO oy:n ATO-luvan konsultaatiota.
Jäsenmäärän kasvattamiseksi lajia markkinoidaan ILMAILU-lehdessä. Eri lajitapahtumia järjestetään ympäri
Suomea tätä kautta lajin näkyvyyden lisääntyessä.
MT panostaa edunvalvonnassa modernin, vähämeluisen kaluston käyttöä suosiviin ilma-alus kategorioihin
kuten LSA ja diesellentokoneet. Erityisen tärkeä osuus edunvalvontaa on EASA määräysten tulkinta ja
niiden sovellusten tulkinta jäsenille, tässä toimessa EAS-delegaatin tehtävät ovat merkittävässä asemassa,
jotta tulkintoihin saadaan kansainvälinen näkemys.
Urheilu, kilpailutoiminta ja valmennus
SM-kisat järjestetään vanhoissa tutuissa lajeissa. Myös PM-, EM- ja MM-kisoihin tultaneen osallistumaan,
joukkueita ei ole vielä toistaiseksi nimetty.
Kerhotoimintaa tuetaan esim. pikipannuprojektilla. Taitolennossa leirityksellä on saatu myös ei-kilpailevat
jäsenet innokkaasti toimintaan mukaan.
Kilpailullista harrasteliikuntaa tuetaan tarkkuus- ja rallilennon nuorisotyöllä sekä lajissa jo olevia nuoria
tukemalla. Sama pätee taito- ja purjetaitolentoon. Nuoria voidaan aktivoida suoralla tuella lajin
kustannusten peittämiseksi.
Purjetaitolennossa kansainvälisiin kisoihin osallistuu kuusi henkilöä, moottoritaitolennon osalta neljä
henkilöä ja tarkkuuslennossa neljä henkilöä.
Taitolentoleireillä valmennetaan myös ei-kilpailevia harrastajia. Valmentajina toimii kokeneita taitolentäjiä,
tuomareita ja lennonopettajia. Taitolennossa tällä hetkellä harrastajista noin 20 prosenttia kilpailee
vähintään SM-tasolla.
Jatketaan kansainvälisen taitolentokomitean (CIVA) kautta vaikuttamista osallistumalla CIVA:n kokouksiin.
Tarkkuus- ja rallilennossa valmennetaan niin ikään ei-kilpailevia nuoria, valmentajina toimivat lajin
21
varsinaiset kilpailijat. Suhde on noin 1:5.
Tapahtumat, koulutus, jäsenpalvelut
Tuemme moottorilentäjä-jäseniämme sekä Trafia siirtymävaiheessa EASA sääntely ympäristöön.
Seuraamme uusien eurooppalaisten ilmailusäädösten (EASA, Eurocontrol, Komissio) valmistelua ja tarpeen
vaatiessa vaikutamme jäsenistön puolesta esim. vastaamalla EASA lausuntopyyntöihin.
Osallistumme Europe Air Sports -kattojärjestön toimintaan tuomalla esille suomalaislentäjien kansallisia
tarpeita sekä seuraamalla sen edunvalvontatoimintaa Eurooppa-tasolla ja tiedottamalla siitä jäsenistölle.
ILMAILUN HUIPPU-URHEILU
Liiton huippu-urheilun perustan muodostaa eri lajien SM-kilpailut, laaja Suomen Cup ja epävirallisempien
kansallisten kilpailujen tarjonta. Virallinen kilpailukalenteri julkaistaan osana liiton laajempaa
tapahtumakalenteria internetsivuilla.
Huippu-urheilun tukitoimiin kuuluu urheilijavaliokunnan lajeista riippumaton toiminta sekä erittäin
merkittävä lajien oma valmennustoiminta. Lisäksi liitto panostaa vuoden 2014 aikana lajirajat ylittävän
valmennustoiminnan kehittämiseen. Urheilijavaliokunta nimetään vuoden alussa.
Toimintavuoden aikana järjestetään vuoden 2014 purjelennon MM-kilpailut Räyskälässä.
FAI:n arvokilpailujen (MM, EM, World Cup) aikataulut löytyvät internetsivulta www.fai.org. Lisäksi monissa
lajeissa kilpaillaan mestaruuksista myös pohjoismaisella tasolla.
22