Luottamus - Saalem.fi
Transcription
Luottamus - Saalem.fi
kristitty Kristitty Kristillinen K r i s t i l l i n aikakauslehti en julkaisu Näkinkuja Helsinki Hämeentie3,500530 a 00530 Helsinki Helsingin Saalem-seurakunnan Julkaisu • 5 /2011 LOKA–MARRASKUU Kuva: SXc.hu Luottamus Katse kertoo luottamuksesta! Sivu 2 Voiko Jumalaan luottaa? Sivu 4 Päästä irti huolistasi Sivu 13 2 5. lokakuuta 2011 kristitty 5 /11 Kristillinen aikakauslehti Sähköposti: [email protected] Osoitteenmuutokset Saalemin toimistoon (yhteystiedot takasivulla) TOIMITUS Jyrki Palmi, päätoimittaja Veli-Matti Laitinen, toimitussihteeri TOIMITUSNEUVOSTO Klaus Korhonen Valtter Luoto Elina Rautio (toimittaja) Johanna Välimäki (toimittaja) Saalem-seurakunnan työntekijät ULKOASU JA TAITTO Mika Kavasto/Aikamedia Oy JULKAISIJA Helsingin Saalem-seurakunta / Saalem-Lähetys ry PAINO Art-Print Oy, Kokkola ISSN 1457-898x kristitty sisältö 2 2 4 5 6 7 10 11 12 13 14 15 Pääkirjoitus: Katse kertoo luottamuksesta! Jumala kantaa yli mäkien ja mättäiden Artikkeli: Voiko Jumalaan luottaa? Leena lähti teltantekijäksi Albaniaan Kolumni: Luottamuksen pitkä oppimäärä Vanhimmat tutuksi: Sirpa Matikainen ja Sari Nikkanen Lyhyesti taloudesta Lähetyssivut: Määränpäänä Budapest ja Sopron Leikkeitä lähettikirjeistä Nuorten sivu Teologia: Luottamus Jumalaan syntyy uskosta Kristukseen Penkistä bongattu: Noora Palovaara Saalem-Uutiset (Lehden keskellä) 8 Paimenen sana 8 Tilaisuudet Saalemissa 9 Jäsentapahtumat ja syntymäpäivät Seuraava Kristitty nro 6/11 ilmestyy 7.12.2011 pääkirjoitus Katse kertoo luottamuksesta! Jyrki Palmi [email protected] ”Niin kuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä.” Katse kertoo luottamuksesta. Kun ihmistenvälinen luottamus on kunnossa, silloin pystytään vilpittömästi katsomaan silmiin. Katse kertoo, että asiat ovat kunnossa. Lempeä katse todistaa luottamuksesta, mutta sen puuttuminen voi paljastaa suuren epäluottamuksen. Raamatussa voimme monessa kohdin havaita katseen merkityksen. Ihmiselle elintärkeää on Jumalan katse. Jo Herran siunauksessa pyydämme Herran valistavan ja kääntävän katseensa meihin. Se on merkki Jumalan hyväksynnästä ja siitä, että välimme ovat kunnossa. Ihmistenvälisen luottamuksen menetys on suuri tappio ihmissuhteille, mutta suurin rangaistus ihmisille olisi se, jos Jumala ei enää valistaisi katsettaan meihin. Luonnollisesti on totuttu ajattelemaan, että luottamus seurakunnassa uskovien kesken on huippuluokkaa. Siksi luottamuksen murentuminen toiseen uskovaan saattaa olla suuri pettymys ja vaatii pitkän toipumisajan. Todellisuudessa uskovat kantavat mukanaan samaa luonteen keskeneräisyyttä kuin muutkin ihmiset. Luottamuksen syntyyn tarvitaan aikaa, ja se syntyy vain tekojen kautta. Tätä prosessia voi verrata ystävystymiseen. Luottamuksen rakentamiseen saattaa vierähtää vuosia, mutta se voi romahtaa hetkessä. Luottamuksen edistämiseksi seurakunnassa pitää nähdä vaivaa jatkuvasti ja herpaantumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa yksinkertaisia asioita: annetaan Hengen hedelmän (rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä) kasvaa ja tehdään läpinäkyvästi se, mitä luvataan – ja mieluusti hieman enemmänkin. Hyvä uutinen on se, että Jumalaan voi luottaa. Hän ei jätä eikä petä vaikeinakaan aikoina. Tämä luottamus perustuu Jumalan Pojan työhön ristillä. Sen perusteella uskova on vanhurskautettu ja vajavaisuuksistaan huolimatta syyttömäksi julistettu. ”Vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha. Siitä kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti” (Jes. 32:17). Jumala kantaa yli mäkien ja mättäiden T eksti ja kuva : E lina R autio Leo ja Eini Lampi ovat pitkän linjan saalemilaisia. Seurakunta onkin ollut tärkeä osa pariskunnan elämää aivan uskoontulosta asti. Erityisesti Lea-tyttären menehtymisen jälkeen seurakuntaperhe oli korvaamaton. – Ilman seurakuntaa ja Jumalaa emme olisi selvinneet, Lammet toteavat. L eo on monille tuttu Saalemin keittiötiimistä, jossa hän kertoo olleensa 30 vuotta ”useamman emännän apulaisena”. Leipätyökseen Suomen valtioneuvoston juhlatilaisuuksissa kokanneella miehellä on riittänyt aikaa ja intoa palvella omilla lahjoillaan myös seurakuntaa. Erityisesti isoissa tapahtumissa sekä häissä ja hautajaisissa on nähty paljon Leon kädenjälkiä. Taiturikokki sai olla kestitsemässä muun muassa Suomessa vuonna 1964 vieraillutta evankelista Billy Grahamia. – Keittiö on ollut seurakunnassakin minun lempipaikkani. Olen yrittänyt vaikuttaa asioihin sillä tavalla, että siellä tulisi tulosta, Leo kertoo. – Olen tehnyt niin paljon, että ihmettelen itsekin, miten olen kerinnyt ja jaksanut. En ole kuitenkaan koskaan siihen väsynyt eikä innostus ole laantunut, vaikka sanojia on ollut välillä monen näköisiä ja makuisia. Olen suhtautunut niihinkin huumorilla. Myös Einille seurakunnan keittiö on tullut tutuksi: hänen taittelemiaan karjalanpiirakoita on myyty monissa lähetysmyyjäisissä muun muassa Bulgarian työn hyväksi. Seurakunnassa palvelemisen lomassa on tullut paljon tuttuja, joiden kanssa on saanut jakaa iloja ja suruja. kristitty 3 5. lokakuuta 2011 Johdatusta välikäden kautta Uskonasiat ovat olleet Leolle ja Einille jossain määrin tuttuja jo lapsuudesta asti. Einin äiti oli uskova, samoin veljen perhe. Uskova isoäiti piti pyhäkoulua, ja ukki opetti iltarukouksen. Leon kiinnostus uskonasioihin heräsi pyhäkoulun ja rippikoulun kautta. Uskonratkaisun molemmat tekivät kuitenkin vasta nuorina aikuisena. Uskovat työtoverit vaikuttivat paljon Leon ratkaisuun. Einin uskoontulossa käänteentekevää oli hänen näkemänsä näky: – Minulle näytettiin aivan yhtäkkiä kuva Jeesuksesta. Asuimme silloin veljeni perheen kanssa, ja siellä sitten rukoilimme yhdessä, Eini kuvailee uskoontulon alkuhetkiä. Lampien rakkaustarina sai alkunsa pian Leon uskoontulon jälkeen uskovan työkaverin Iida Pekkosen välityksellä. Iida järjesti illanvieton, johon kutsui seurustelevia pariskuntia seurakunnasta. Lisäksi mukaan kutsuttiin kaksi sinkkua: Leo ja Eini. Iida kyseli Leolta ennen illanviettoa, mahtaako tuo tyttö olla tuttu. – Minä sanoin että joo, sillä on semmoinen erikoinen hattu, Leo hymyilee. Illanvieton jälkeen Leo saattoi Einin Rautatientorille linja-autoon. Jutustelu oli heti niin luontevaa, että molemmat kokivat toisen tuntuvan vanhalta tutulta. Siitä syttyi rakkaus. Vuoden päästä, syksyllä 1957 vietettiin häitä. Seuraavana vuonna syntyi ensimmäinen lapsi Lea ja kuusi vuotta myöhemmin Jukka. Perheen arki pyöri paljon Einin varassa, koska Leon työ vaati usein pitkiä päiviä. Erityisesti Urho Kekkosen presidenttikauden aikoihin Leo joutui olemaan viikkoja myös ulkomailla. Monia tunnustuksia saaneen kokin kotona ruuanlaitosta vastasi siis Eini. – Tein kerran lasten ollessa pieniä lihapullia ja perunamuusia sekä kapriskastiketta. Jukka-poikamme sai annoksen lautaselle, katsoi sitä ja kysyi Einiltä: ”Eihän mun tartte tätä syödä?”, Leo kertoo nauraen. Jumala ei tee erheitä Lea oli keskikoulun viidennellä luokalla, kun koulunkäynti alkoi yhtäkkiä takkuilla ja tämän jälkeen ilmaantui muitakin outoja oireita. Diagnoosiksi tuli viruksen aiheuttama aivotulehdus, joka oli todennäköisesti lähtenyt liikkeelle navassa olleesta punkista. Hyvin pian Lea invalidisoitui ja joutui jäämään kotihoitoon. Eini toimi Lean omaishoitajana yhteensä kuusi vuotta, joskin loppuvaiheessa päivähoito oli tukena. – Sairaus koetteli perhettämme kovasti. Mutta kuitenkin meillä oli luottamus Jumalaan koko ajan. Koimme, että Jumala oli kaikessa mukana ja antoi voimia. Ei Lean hoitaminenkaan tuntunut meistä edes raskaalta, Leo tuumii. – Olimme Jumalan kämmenellä, Eini lisää. Lean tila oli pitkään vakaa, kunnes tulehdus uusiutui. Tytön kunto heikentyi, ja lääkäri ilmoitti Leolle ja Einille, että näyttää siltä, että Leasta tulee laitospotilas. – Minä olen ehkä enemmän realistinen ja Eini tunneihminen. En kestänyt ajatusta laitoshoidosta, ja kerran yhdessä rukoillessamme pyysin, että Taivaan isä ottaisi Lean pois. Eini ei voinut ymmärtää sitä, ja siitä jouduimme sitten paljon keskustelemaan, Leo tuumii. Helmikuussa 1980, reilu kuukausi Einin 50-vuotispäivien jälkeen, Herra otti Lean pois. Eini kuvailee surun vieneen täysin sanattomaksi – sitä eli kuin sumussa. Eini ei kyennyt hoitamaan mitään hautajaisiin liittyviä käytännön asioita, vaan ne jäivät Leon vastuulle. Muutama päivä Lean kuoleman jälkeen Leo oli kävelemässä töihin, kun hän kuuli yhtäkkiä selkeän äänen, joka sanoi: ”Lea on ihan terve.” – Sitä ääntä on toiselle vaikea selostaa, mutta se – Armon rikkautta ei korosteta koskaan liikaa, vakuuttavat Eini ja Leo Lampi. oli niin selvä, ettei se ole jäänyt koskaan pois mielestä. Ja siinä samassa meni suurin suru. Tuo tilanne oli semmoinen kantava voima myöhemminkin, Leo kertoo kyyneleet silmissä. Eini kokee, että suurimpana tukena surussa olivat uskovat ystävät ja sukulaiset. – Seurakunta on ollut meille rakas. Siellä kävimme ja saimme kokea, ettemme olleet surussamme yksin. Myös sukulaisille sai kertoa murheita, Eini kuvailee. – Moni voi tulla katkeraksi, mutta meille ei tullut missään vaiheessa sellaista. Uskomme, että Jumala hoiti kaikki parhain päin. Lealla olisi voinut olla paljon kärsimyksiä täällä ajassa, mutta hän pääsi muutaman vuoden sairastamisen jälkeen pois, Leo lisää. Paras on edessä Vuosien myötä suru on helpottanut, vaikka kaipaus onkin edelleen jäljellä. Lampia on lohduttanut tieto siitä, että Lealla on nyt hyvä olla. Läheiset välit Jukka-pojan perheen kanssa ovat myös iso rikkaus. Eläkepäivät ovat tuoneet mukanaan paljon yhteistä aikaa, jota Leon kiireisinä työvuosina oli vähemmän. Voimat ovat vähentyneet kuitenkin sen verran, että Leon on ollut pakko hillitä kokkausintoaan. Viimeisin suuri ponnistus oli toukokuussa 2004 David Wilkersonin Suomen-vierailun yhteydessä järjestetyssä VIP-tilaisuudessa. Wilkerson kävi jopa henkilökohtaisesti kiittämässä ja siunaa- massa keittiömestaria. Seurakunta on edelleen iso osa elämää, vaikka siellä palvelu on jäänyt vähemmälle. – Vanhuuteenkin täytyy asennoitua, Leo pohtii. – Ei meidän tarvitse murehtia menneisyyttä, sillä kaikki on mennyt Jumalan johdon mukaisesti. Ja paras on meillä edessäpäin, hän jatkaa hymyillen. Viime vuosina psalmista 90 on tullut hyvin rakas. Siinä puhutaan vanhuudesta ja muistutetaan ihmiselämän lyhyydestä: ”Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen.” Ennen kaikkea Lammet haluavat muistuttaa itseään ja muita Jumalan armosta ja uskollisuudesta. Suurista koettelemuksista huolimatta luottamus Jumalaan on vuosien varrella vain vahvistunut. – Jumala on hyvä eikä Hän tee erheitä. Häneen voi kaikessa luottaa, Eini painottaa. – Jumala on ollut uskollinen ja kaikessa mukana, vaikka me emme ole aina olleet uskollisia. Kaikki on lahjaa. Olen monesti ajatellut, että sen kun oppisi, että heitä kaikki huolet Herralle, Hän kantaa. Se on paras oppi. Jumala kantaa kaikki mäet ja mättäät – hyvät ja huonot, Leo lisää lopuksi. Lisää Leon ja Einin elämästä sekä Leon tiestä valtioneuvoston palvelukseen voi lukea Asko Kariluodon kirjasta ”Leo Lampi – renkipojasta tasavallan hovikokiksi” (Aikamedia 2007). 4 5. lokakuuta 2011 kristitty artikkeli Voiko Jumalaan luottaa? T eksti : N ina K atajavuori K uva : www . sxc . hu Neljävuotias tyttäremme leikki kännykällä ja ”soitti” kaverilleen. Hän antoi puhelimessa ohjeen, joka lienee tervetullut meille aikuisillekin: ”Hei kaveri! Se on kuule nyt sellanen juttu, että luota sä nyt vaan Jeesukseen!” O nko sinua joskus vaivannut luottamuspula? Sovit ystäväsi tai työnantajasi kanssa jostain asiasta, mutta sinua jääkin vaivaamaan, tarkoittiko vastapuoli varmasti, mitä sanoi. Luottamuspula voi vaivata myös jumalasuhdetta. Ympärillämme tapahtuvien kärsimysten ja maailmassa ilmenevän pahuuden keskellä mieleemme voi herkästi nousta kysymys, onko Jumala ihan oikeasti luotettava ja rakastava. Raamattu vakuuttaa meille useaan otteeseen, kuinka Taivaallinen isämme pitää meistä huolta, kuinka Hän rakastaa ja johdattaa. Uskomme ja luottamuksemme Jumalan rakkauteen voi kestää ulkopuolellamme tapahtuvien asioiden tai ongelmien kohtaamisessa. Ehkä jopa rohkaisemme näillä lupauksilla toisia kristittyjä. Luottamus alkaa kuitenkin horjua, kun kyse on omaan elämäämme liittyvistä tarpeista, kuten terveydestä, työstä, ihmissuhteista tai tunne-elämämme tasapainosta. Monen kristityn kipeä ja ehkä salattukin kysymys kuuluu: onko Jumala pohjimmiltaan ja lopultakin varmasti luotettava ja rakkaudellinen? Voiko Jumalaan, Hänen lupauksiinsa, huolenpitoonsa ja rakkauteensa oikeasti luottaa? Rakastavan jumalakäsityksen vaikeus Rukoilin aikoinaan pitkään uskovaa aviopuolisoa. Pelkäsin, että Jumala on tarkoittanut minut elämään yksin. Kun sitten aloin seurustella nykyisen aviopuolisoni kanssa, mieleeni hiipi aivan valtava pelko hänen menettämisestään. Itse olin tuolloin täysin vakuuttunut siitä, että Jumala on rakkaus ja haluaa osoittaa rakkauttaan ihmisille ja kristityille – siis ihan kaikille muille paitsi ei minulle. Olin aivan varma, että Jumala osoittaa rakkauttaan minulle ottamalla puolisoni taivaan kotiin ja siten kasvattaa minua kristittynä. Mikäli joku kristitty ystäväni olisi ilmaissut vastaavanlaisen huolen minulle, olisin pitänyt ajatusta täysin järjettömänä. Jumalahan on rakkaus, joka on ehdottoman luotettava ja joka varmasti johdattaa. Samanaikaisesti koin itse olevani näiden Jumalan lupausten ulkopuolella, sillä pidin itseäni niin pahana ihmisenä, että tarvitsin kovasti Jumalan kuritusta ja koulutusta. Jälkeenpäin ajateltuna ajatukseni kuulostavat hyvin ahdistavilta. Elin valtavassa valheen vankilassa, jossa koin että Kaikkivaltiaan, taivaan ja maan Luojan lupaukset eivät ulottuneet minuun. Samalla olin hiljaa kateellinen muille kristityille, jotka saivat nauttia Jumalan mielisuosiosta. Sydän pelosta syrjällään mietin ja toivoin sitä, että minäkin saisin omistaa itselleni nämä Raamatun lupaukset. Tällaisen pelon ja epävarmuuden kanssa on raskasta elää kristittynä. Jeesus kuitenkin kehottaa meitä heittämään murheemme Taivaalliselle isällemme. Jeesus kutsuu meitä ”pyhään huolettomuuteen” todistamalla vuorisaarnassaan, kuinka meidän Taivaallinen isämme pitää meistä huolen: ”– –Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne – –” (Matt. 6:25–30). Luottavainen ja murehtimisesta vapaa asenne ei siis ole välinpitämättömyyttä tai vastuuttomuutta. Ihminen, joka tietää ja luottaa syvästi siihen, että hänellä on rakastava ja huolehtiva Taivaallinen isä, voi turvallisin mielin elää tätä päivää ja hetkeä ja riemuita elämän lahjasta. Edelleen vuorisaarnassa Jeesus vakuuttaa meille: ”Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää? Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä pyytävät.” (Matt. 7:9–11.) Jeesuksen antamiin lupauksiin ei arkielämässä ole kuitenkaan aina helppoa uskoa ja turvata. Kielteinen käsityksemme Jumalan hyvyydestä voi juontaa juurensa varhaisista vuorovaikutussuhteista tai muista menneistä elämänkokemuksistamme. Ehdoitta rakastetun lapsen on aikuisena helpompaa ymmärtää Jumalan ehdoton rakkaus, kun taas tämän kokemuksen puute johtaa vääristyneen minäkuvan kehittymiseen ja kielteiseen käsitykseen itsestämme. Vaikka järjellämme ymmärtäisimmekin Jumalan olevan luotettava ja rakkaudellinen, sisäinen tunne-elämämme voi kertoa ja vakuuttaa meille aivan kaikkea muuta. Näin oli myös omalla kohdallani: osasin kyllä lukea, mitä Raamattu kertoo Jumalasta, mutta tunne-elämäni suorastaan huusi sisälläni aivan päinvastaista. Irti pelosta Pysähdyin miettimään minussa tapahtunutta myönteistä muutosta käsityksessäni Jumalan hyvyydestä ja luotettavuudesta juteltuani hiljattain ystäväni kanssa. Hän sanoi ymmärtävänsä, jos olen heikkohermoinen enkä päästä puolisoani enää kotoa minnekään. Syynä tähän oli se, että kuluneen neljän kuukauden aikana puolisoni on ollut kuoleman tai vähintäänkin erittäin vakavan loukkaantumisen partaalla kaksi kertaa ja tyttäremme samana aikana kerran. Huomaan, miten Jumala on tehnyt minussa työtään. En ole milloinkaan elämässäni kokenut niin syvää rauhaa, iloa ja riemua Jumalan rakkaudesta ja huolenpidosta kuin tänä lyhyenä ajanjaksona. Riemuitsen siitä, että oma ja rakkaitteni elämä on rakastavan Isän käsissä, joka näkee, kuulee, auttaa, varjelee ja johdattaa. Epäluulojen ja pelkojen vangiksi ei siis tarvitse jäädä, vaan voimme vapautua niistä. Jeesus kehottaa meitä tulemaan valoon ja totuuteen. Hän kutsuu meitä myös kasvun ja hengellisen eheytymisen prosessiin. Luottamuksemme rakastavaan Taivaalliseen isään voi korjaantua Pyhän Hengen avulla nopeastikin, mutta usein luottamuksen rakentuminen on prosessi, joka kestää ja sisältää monia vaiheita. Jeesus on kuitenkin vierellämme ja tahtoo auttaa meitä tässä prosessissa. Luottamuksen rakentaminen Mikäli uskosi Jumalan rakkauteen ja huolenpitoon horjuu, tunnusta luottamuspulasi rehellisesti rukouksessa Herralle. Pyydä Pyhää Henkeä auttamaan ja tunnistamaan omia virheellisiä ja valheellisia käsityksiäsi. Ota uskossa vastaan Hänen armonsa, joka antaa voiman luottaa näihin Raamatun lupauksiin. Pyydä Pyhää Henkeä osoittamaan sinulle Isän Jumalan rakkautta ja huolenpitoa. Efesolaiskirje 4:23 kehottaa meitä ”uudistamaan mielemme”. Uudenlaista ajattelua voi harjoitella lukemalla Raamatun lupauksia Jumalan huolenpidosta ääneen ja vakuuttamalla itselleen, että nämä lupaukset koskevat myös sinua. Keskitä tietoisesti huomiosi Jumalan hyvyyteen ja huolenpitoon omassa elämässäsi. Myös hengellinen musiikki ja kirjoitukset voivat hoitaa sinua. Tässä prosessissa voi hiljalleen kasvaa luottamus siihen, että Herra rakastaa sinua, että olet Hänelle rakas ja että Hän pitää sinusta huolen. Me saamme armosta päättää uskoa Raamatun lupaukseen joka sanoo: ”Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa, ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen” (Room. 8:28). Kirjoittaja on farmasian tohtori ja dosentti ja hän työskentelee pedagogisena yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa. Hänellä on myös työnohjaajan koulutus. kristitty 5 5. lokakuuta 2011 Leena lähti teltantekijäksi Albaniaan T eksti : V eli -M atti L aitinen K uva : I lona Y rjölä Saalemilainen Leena Koivisto suuntasi syyskuun alussa kehitysyhteistyöhön Albaniaan. Hän pitää kotiseurakunnan tukea ja siunausta lähtijälle ensiarvoisen tärkeänä. Jo pienenä tyttönä luterilaisen seurakunnan leireillä Leena koki, että hänen tulee lähteä auttamaan ihmisiä, jotka eivät vielä tunne Jeesusta ja joiden elämä on vaikeaa. – Muutama vuosi sitten olin aktiossa Israelissa, mutta muussa lähetystyössä en ole aiemmin ollut. Toukokuussa kävin Fidan järjestämän kehitysyhteistyökurssin Isossa Kirjassa. Se oli hyvin selvä johdatus. Leena kertoo kasvaneensa luterilaisessa perheessä, jossa uskonasioita pidettiin esillä. Lapsena hän kävi myös seurakunnan tyttökerhossa ja leireillä. – Uskonasiat jäivät kuitenkin harrastuksen tasolle, sillä tein ratkaisut omien suunnitelmieni mukaan ja elin itselleni. – Opintojeni loppuvaiheessa tutustuin ystäviin, jotka kuuluivat vapaaseurakuntaan. Heiltä opin sen, että tulee tehdä henkilökohtainen uskonratkaisu, käydä kasteella ja täyttyä Pyhällä Hengellä. Nämä asiat olivat minulle siihen asti vieraita. Työtä lasten parissa Helsingin kaupungilla lastensuojelussa työskentelevän Leenan lähtö Albaniaan onnistui vuorotteluvapaan avulla. Puolisen vuotta kestävän työkautensa aikana hän osallistuu Fidan kehitysyhteistyöprojektiin. – Toimin tavallaan teltantekijänä Albaniassa, sillä olen mukana lapsiin liittyvässä projektissa. Teltantekijähän on henkilö, joka apostoli Paavalin tavoin toimii omassa ammatissaan tehden samalla lähetystyötä. – Fidalla on Albaniassa toistakymmentä yhteisöä, ja monissa niissä on lapsi- ja naistyötä. Tutustun näihin työmuotoihin. Projektin puitteissa järjestetään monenlaista avustus- ja opetustoimintaa naisille ja lapsille, muun muassa englannin kielen opetusta ja tietokonekursseja. Lapsille on tarjolla myös leirejä ja iltapäiväkerhoja. Koska romanilapset puhuvat romanikieltä kotona, heille järjestetään albanian kielen opetusta esikoulussa, jotta heillä on paremmat valmiudet selviytyä koulussa. Leena osallistuu myös kummilapsityöhön, sillä sitä on tarkoitus lisätä Albaniassa ensi vuoden alussa. Leena haluaakin kannustaa kaikkia tulemaan mukaan tähän tärkeään työhön. – Jos sinulla suinkin on mahdollisuus, ryhdy kummiksi! Pienikin rahasumma auttaa kehitysmaan lasta. Kummikannatus käytetään tukea tarvitsevan lapsen koulunkäyntiin ja hänen perheensä ja yhteisönsä tukemiseen. Lapsille hankitaan kouluvaatteet, kirjat ja muut koulutarvikkeet. Fidan kautta tuki menee varmasti perille ja kohdentuu juuri siihen tarkoitukseen, johon se on tarkoitettu. Jumalalla on aikansa Omaa lähetyskutsuaan pohtivia Leena rohkaisee muistuttamalla, että Jumalan suunnitelmissa ajoitus on tärkeä. – Voi olla, että olet joskus saanut lähetyskutsun, mutta olet alkanut epäillä sitä, koska mitään ei ole tapahtunut. Jumalalla on kuitenkin oma aikansa. Paholainen sen sijaan haluaa sinun tekevän heti sen, mitä Jumala on sinulle joskus luvannut. Tulevaisuuteensa Leena suhtautuu avoimin mielin. Jos Jumala johdattaa hänet myöhemminkin lähetystyöhön, hän on valmis lähtemään. – Mielenkiinnolla odotan, millaisia suunnitelmia Jumalalla on varalleni tulevaisuudessa. – Rukoilkaa, rukoilkaa lakkaamatta lähettien ja lähetystyön puolesta! Taloudellinen apu on tärkeää, mutta rukous on kaikkein tärkeintä, Leena Koivisto rohkaisee. K uvat : V ille H uotari Keski-Vantaan Kristityt järjesti elokuussa lettukestit Kartanonkosken Illenpuistossa. Mukana oli runsaasti lapsiperheitä ja jonkin verran perheettömiä. – Lapsikuoro Meritähdet lauloi, jaoimme jokaiselle luettavaa, kerroimme työstämme ja saimme keskustella alueen asukkaiden kanssa. Kaiken kruunuksi sää oli mitä parhain, ilmapiiri vapautunut ja ihmiset iloisia, pastori Harri Kröger kertoo päivän annista. 6 5. lokakuuta 2011 kristitty kolumni Luottamuksen pitkä oppimäärä Olin viime kesänä Nooa-pojan uimavahtina. Aikansa polskuteltuaan vedessä Nooa halusi näyttää hiekkalinnoitukset, jotka hän kertoi rakentaneensa isänsä kanssa aamupäivällä. Rantahiekassa törrötti pieni hiekkakakku, jonka Nooa esitteli linnoituksen raunioiksi. Poika alkoi muotoilla hiekasta uusia linnoituksia. Hän juoksi vuorotellen oman hiekkalinnansa ja isänsä linnoituksen väliä ja roiskutti vettä taistelun merkiksi. Samalla hän selosti innoissaan aamupäivän taistelun strategista kulkua, kunnes vesi oli huuhdellut hiekkalinnat järveen. Kesän muistikuva johti mietteeni meihin aikuisiin, jotka olemme menettäneet kyvyn ajatusleikkiin. Jeesus haastoi seuraajiaan tulemaan lasten kaltaisiksi. Heprealaiskirjeen (11:1) mukaan ”usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy”. Luottamus on uskon synonyymi. Uskomme on usein horjuvaa, ja meillä saattaa olla varsin vähän näyttöä sen vaikutuksista elämässämme. Luonteeltaan luottamus on aineetonta, mutta se johtaa ennen pitkää näkyviin seurauksiin. Miten voisimme palauttaa kyvyn nähdä tilanteemme uudella tavalla kuten Nooa näki rantahiekan suojalinnakkeena? Kuntoutuksen maailmassa passiivisten hoitojen tilalle on tullut aktiivista harjoittelua, menetelmiä, jotka ”opettavat” toimimattomat lihakset jälleen tekemään tehtäväänsä. Nykykäsityksen mukaan voimme oppia koko elämämme ajan uusia asioita ja valmiuksia. Luottamuksen koulu voi opettaa meitä tuntemaan Hänet kaikilla aisteillamme: ”Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä” (Ps. 34:8). Joskus Vapahtajamme voi joutua hoitamaan karvaita pettymyksiä, jotka ovat tuhonneet lapsenomaisen viattoman luottamuksen. Oppimisprosessissa on mahdollista ”oppia pois” vääristyneistä käsityksistämme ja löytää kokonaan uusi näkökulma Vapahtajaan. Edistymisemme saattaa olla hidasta vastavirtaan taistelua. Kilvoittelussa auttaa tietoinen päätös luottaa Jumalan sanaan: ”Hyvä on Herra, turva ahdistuksen päivänä, ja hän tuntee ne, jotka häneen luottavat” (Neh. 1:7). Nooan taisteluraportista opin sen, että sisäinen näkökykymme ratkaisee suhteemme vastoinkäymisiin. Koetusten keskellä vihollisen linnoitukset näyttävät kukistumattomilta, mutta uskon silmän harjaantuessa ne sortuvat Taivaallisen isämme tuella kuin hiekkalinnoitukset rannalla. Joidenkin meistä on helppo luottaa Jumalaan, mutta useimmat joutuvat suorittamaan ”pitkän oppimäärän” ennen kuin luottamuksesta tulee elämän perusvire, jossa vahva tietoisuus saa meidät rentou- tumaan. Luottamusopinnot ovat elinikäiset, ja monesti yhä tuimemmat taistelut vaativat entistä harjaantuneempaa tilanteen hallintaa. Vapahtajamme seuraajina joudumme hyväksymään korkeakoulumme, jonka tavoitteena on hengellinen kypsyys: ”Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus” (Hepr. 5:8). V irpi V artiainen Kirjoittaja toimii kuntoutuslääkärinä työikäisten parissa. Havaintoja maailmalta P alstaa toimittaa K laus K orhonen . Kirkkoihin kohdistuneet hyökkäykset yleistyneet Upotuskasteet yleistyvät vanhoissa kirkoissa Luonnonkatastrofien ennätysvuosi 2011 Kirkkoja ja yksittäisiä kristittyjä vastaan kohdistuneet hyökkäykset ovat yleistyneet erityisesti Afrikassa ja Aasiassa. Länsiafrikkalaisessa Nigeriassa, jossa väestö jakautuu islamilaisiin ja kristittyihin, tehtiin 10. heinäkuuta isku Sulejan evankeliseen seurakuntaan. Iskussa kuoli neljä ihmistä. Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna kolmeen evankeliseen kirkkoon kohdistui pommiattentaatti Josin kaupungissa. Ihmishenkien menetyksiltä säästyttiin, mutta jumalanpalvelukset jouduttiin tilapäisesti peruuttamaan. Myös itäafrikkalaisella Sansibarin saarella kahden pienen helluntaiseurakunnan rukoushuoneet poltettiin heinäkuun lopussa, ja läheisellä Pemban saarella sijainnut adventtiseurakunnan rukoushuone tuhottiin. Sri Lankassa evankelikaalit uskovat ovat joutuneet buddhalaisten ääriainesten hyökkäysten kohteeksi. Pakistanissa huomiota ovat herättäneet kolmea islamistia vastaan nostetut oikeudenkäynnit. He olivat edellisenä vuonna kiduttaneet 38-vuotiaan kristityn miehen kuoliaaksi, koska tämä oli kieltäytynyt kääntymästä islaminuskoon. Pääosin buddhalaisessa Sri Lankassa kristityt muodostavat noin kahdeksan prosentin vähemmistön, ja islamilaisessa Pakistanissa kristittyjä on vain kaksi prosenttia väestöstä. Saksan luterilaiset seurakunnat ovat yhä enemmän alkaneet tarjota kirkkoon liittyville upotuskasteen vaihtoehtoa. Helluntailauantaina 11. kesäkuuta 243 nuorta ja lasta antoi kastaa itsensä Hampurissa Elbejoessa järjestetyssä kastejuhlassa. Useimmat kastettavista halusivat saada alkukristillisen upotuskasteen. Kirkon edustajana rovasti Horst Gorski muistutti siitä, että myös ensimmäiset kristityt kastettiin joissa. Kastejuhlan osanottajamäärä yllätti täysin Hampurin ja Etelä-Holsteinin evankelisluterilaisen kirkkopiirin, joka toimi tapahtuman järjestäjänä. Kastetoimituksissa palveli 39 luterilaista pappia. Yhteensä juhlaan osallistui noin 3 000 henkilöä, joista useimmat olivat kastettavien omaisia ja kummeja. Myös Düsseldorfin anglikaaninen seurakunta järjesti kesällä Reinjoessa kastejuhlan, jossa kastettiin kolme nuorta. He kertoivat etsineensä pitkään elämän tarkoitusta ja löytäneensä Raamattuun tutustumalla elävän uskon. Kastajana toiminut anglikaanipappi Stephen Seamer kertoi, että seurakunta on avannut mahdollisuuden upotuskasteeseen, koska ”se on nuorille aikuisille mieleenpainuvampi ja kokemuksellisesti rikkaampi, kun kastettava on siinä mukana koko olemuksellaan”. Vakuutusyhtiöiden jälleenvakuutuksia hoitavan suuren Munich Re -yhtiön mukaan vuosi 2011 oli ensimmäisen puolen vuoden seuranta-aikana kaikkien aikojen pahin luonnonkatastrofien vuosi. Pahin katastrofi oli maaliskuussa tapahtunut Japanin maanjäristys ja tsunami, joiden seurauksena kuoli 15 500 ihmistä ja jotka aiheuttivat 150 miljardin euron kokonaiskustannukset. Japanin maanjäristyksen lisäksi koettiin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus, Brasilian 1 350 kuolonuhria vaatinut maanvyörymä sekä USA:n rajuilmat ja tornadot. Myös Kiinan suurtulvat ja Uuden-Seelannin maajäristykset aiheuttivat paljon tuhoa yhdessä monien muiden luonnonkatastrofien kanssa. Kokonaisuutena ensimmäisen puolivuotiskauden tuhot olivat Munich Re -yhtiön mukaan maailmanlaajuisesti 188 miljardin euron luokkaa, mikä ylittää tähän asti tuhoisimman vuoden 2005 vahingot (156 miljardia euroa). Yhteensä vuoden 2011 vahingot ovat viisi kertaa suuremmat kuin viimeisen kymmenen vuoden keskiarvo. idea S prektum 32/2011 idea S pektrum idea S prektum 32/2011 24/2011 kristitty 7 5. lokakuuta 2011 vanhimmat tutuksi T eksti ja kuvat : I lona Y rjölä Vanhimmat tutuksi -sarjassa tutustumme Saalem-seurakunnan vanhimmistotyöskentelyyn osallistuviin seurakuntalaisiin. Osa heistä on vanhimmistoveljiä, jotka osallistuvat seurakuntaneuvoston tapaamisten lisäksi vanhimmiston kokouksiin, osa eri työmuotoja edustavia seurakuntalaisia, jotka osallistuvat ainoastaan seurakuntaneuvoston tapaamisiin. Tällä kertaa esittelyvuorossa ovat seurakuntaneuvoston jäsenet Sirpa Matikainen ja Sari Nikkanen. Vanhimmat tutuksi Sirpa nauttii lukemisesta ja matkustamisesta aina mahdollisuuksien mukaan. Sirpa Matikainen Itseään keski-ikäiseksi kolmen pojan äidiksi luonnehtivan Sirpan elämä muuttui hieman ennen 18-vuotissyntymäpäivää. – Vastikään uskoon tullut luokkakaverini pyysi minua Helsingin Lähetysseurakunnan tilaisuuksiin. Eräässä tilaisuudessa tein uskonratkaisun ja siitä kolme viikkoa myöhemmin kävin kasteella. Sirpan ja Esko Matikaisen tiet kohtasivat pian uskoontulon jälkeen. Kummallakin oli selvä kutsu Jumalan valtakunnan työhön. – Evankeliointityöhön siirtyminen tarkoitti opintoihin liittyvien suunnitelmien hautaamista. Se ei ollut itsestään selvä päätös, mutta koin yhdessä Eskon kanssa, että meidän tuli heittäytyä Jumalan johdatettavaksi. Evankeliointityö kotikokouksineen tulikin meille pian tutuksi, kunnes Esko sai Helsingin Saalemista puhelun, jossa tiedusteltiin, jos hän tulisi seurakuntaan timoteusoppilaaksi. Hieman myöhemmin selvisi, että Saalemin toimistossa tarvittiin toimistotyöntekijää, ja sain työpaikan. Matikaisilla oli kuitenkin sydämellään tietoisuus siitä, että jonain päivänä he lähtevät lähetystyöhön. Jumala oli puhunut Sirpalle ja Eskolle siitä, milloin lähtö tulisi, mutta määränpäästä ei ollut tietoa pitkään aikaan. – Pyrimme saamaan vastausta siihen, mihin maahan Jumala on meitä johdattamassa. Sitten kerran löysimme itsemme turkkilaisesta ravintolasta. Siellä Jumala alkoi puhua meille kummallekin Turkista. Jonkin ajan kuluttua meidät pyydettiin IBRA:n työyh- teyteen perustamaan mediakeskusta Turkkiin. Matikaiset olivat työskennelleet Turkissa kahdeksan vuotta, kun seurakunnanjohtaja Klaus Korhonen otti yhteyttä ja pyysi Eskoa Helsinkiin töihin. – Jumala oli puhunut meille jo ennen Klausin puhelua, että laukut tulee pakata lähiaikoina. Puhelun jälkeen keskustelimme vielä poikiemme kanssa. Oli mahtava kuulla toisen pojistamme toteavan, että paras paikka on olla siellä, missä Jeesus haluaa meidän olevan. Lähtöpäätös oli sinetöity. Matikaiset ovat nyt asuneet Suomessa noin kymmenen vuotta. Sirpa on näinä vuosina ollut niin kotiäiti kuin Helsingin Saalem-seurakunnan sihteeri. Nykyisin hän työskentelee Suomen Helluntaikirkon sihteerinä. – Olen Helluntaikirkon ainut palkattu työntekijä, ja näin työtehtäviä on laidasta laitaan. Vuodet Saalemin toimistossa antoivat hyvän pohjan tähän työhön, koska aiemminhan Saalem toimi Suomen helluntaiherätyksen puolesta eräänlaisena yhteyslinkkinä eri tahoihin. Nyt tämä tehtävä on siirtynyt Suomen Helluntaikirkolle. Työn ohella Sirpa on mukana Iltakirkon ohjaustyöryhmässä sekä toimii solutyön koordinaattorina. Nämä vastuutehtävät johdattivatkin Sirpan viime syksynä myös seurakuntaneuvoston työyhteyteen. – Seurakuntaneuvostossa työskentely on tuntunut mielekkäältä. Kokouksissa keskitytään nykyisin enemmän hengellisiin kokonaisuuksiin sen sijaan, että käytäisiin yksittäisiä käytännön asioita lävitse. Kokouksissa aistii myös hyvän ilmapiirin – sen, että paikalla olevat ovat sydämestään mukana. Sari Nikkanen Uskonratkaisun Sari teki jo alle kouluikäisenä. Lapsuudenusko oli elävä, ja näin pari koulukaveriakin tuli Sarin kautta uskoon. Lappeenrannan lapsuusmaisemista Sari muutti kuitenkin opintojen perässä Helsinkiin. – Koin, että luokanopettajaksi opiskelu oli se tie, joka minun tuli valita. Yhtä lailla koin johdatuksena, että sain opiskelupaikan Helsingistä ja päädyin Saalemin jäseneksi. Saalemiin tultuaan Sari liittyi silloiseen nuorisokuoroon. Siitä lähtien hän on ollut tiiviisti mukana Saalemin musiikkitoiminnassa. Nykyisin Sari johtaa Fuego-kuoroa, mutta tämän lisäksi tutuiksi ovat tulleet useat eri kokoonpanot. Sari toimi jonkin aikaa myös seurakunnan musiikkikoordinaattorina. Noin kolme vuotta sitten Sari koki, että Jumala käänsi uuden sivun hänen elämässään. Siitä alkanut muutosprosessi on ollut merkittävä. – Yhteys Jumalaan on nykyisin toisenlainen kuin Opettajana työskentelevä Sari on työn vastapainoksi valinnut seurakuntavastuista musiikin. mitä olisin koskaan voinut kuvitella. Ja vaikka koen olevani paikallani opettajan työssä, pidän palvelustehtävääni seurakunnassa suuremmassa arvossa. Uskon Jumalalla olevan vielä paljon varattuna meitä varten. Rukouksen merkitys onkin tullut Sarille viime aikoina entistä tärkeämmäksi. – Helsingin ja koko Suomen herätys on tullut itselle sydämen asiaksi. Tie kulkee kuitenkin rukouksen kautta, joten käymme esimerkiksi välillä Helsingin keskustassa kävelemässä ja rukoilemassa. Olen mukana myös Iltakirkon rukousketjussa, jossa Iltakirkon lisäksi rukoilemme koko seurakunnan puolesta. Viime vuosina myös Raamattu on tullut Sarille aiempaa läheisemmäksi. Raamattukoulun perusopinnot hän suorittikin Saalemin raamattukoulun kautta, ja haaveissa on jatkaa opintoja edelleen. – Kahden pienen lapsen työssä käyvänä äitinä joutuu kuitenkin tekemään valintoja. Kaikkea ei voi tehdä yhtä aikaa. Olemme esimerkiksi mieheni kanssa sopineet, että teen toistaiseksi lyhennettyä työaikaa, jotta työn, perheen ja seurakunnan yhdistäminen onnistuu paremmin. Viime syksynä Saria pyydettiin seurakuntaneuvostoon edustamaan Iltakirkkoa. Seurakuntaneuvosto työmuotona ei ollut Sarille ennestään täysin vieras, sillä hän oli ennen äitiyslomiaan mukana laajennetussa vanhimmistossa. – Oli selvää, että lähden mukaan seurakuntaneuvostoon, sillä sydämessä oli vahva halu palvella seurakuntaa. 8 5. lokakuuta 2011 Rukous on luottamusta paimenen sana Joskus kuulee kysyttävän, miksi pyyntörukous oi- vuttaa asiansa Taivaallisen isän ratkaistavaksi. Tämä keastaan on tarpeen. Eikö Kaikkivaltias pyytämättä- antaa levollisen luottamuksen myös rukoilijalle itsel- kin tiedä kaiken, mitä tarvitsemme? Kysymys on oi- leen. keutettu ja johdonmukainen. Sanoohan apostoli Paa- Luottavainen rukous on seurakunnan keskeisin- vali, että Jumala on puolellamme ja on antanut oman tä jumalanpalvelusta. Viime aikoina olemme Saalem- Poikansa meidän puolestamme: ”Kuinka hän ei lah- seurakunnassa kokeneet erityistä tarvetta seurakun- joittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin?” nan yhteisen rukouselämän vahvistamiseen. Tästä (Room. 8:32). syystä järjestämme syksyn aikana kolme rukouslau- Perusolemukseltaan rukous ei kuitenkaan ole sitä, kristitty antaita: 1.10., 29.10. ja 26.11. Näinä päivinä kokoon- että rukoilija yrittäisi esitellä asiansa Jumalalle. Pi- numme työntekijöinä kello 12–16 rukousaikaan, jo- kemminkin rukous on ilmaisu luottamuksesta Juma- hon kutsumme kaikkia seurakuntalaisia. 24.–26.11. laan. Kun kerromme asiamme Hänelle, tunnustamme pidämme erityisinä rukous- ja paastopäivinä. Hänen kaikkivaltiutensa ja kerromme luottavamme Edellä mainittujen tapahtumien lisäksi kutsum- Hänen rakkauteensa ja hyvään tahtoonsa. Vahvim- me kaikkia, joille se on mahdollista, tiistain kello 13:n min tämä tulee ilmaistuksi, jos tuomme rukouspyyn- päivärukoukseen, jossa muistamme Jumalan valta- tömme ”kiittäen Jumalan tietoon”, niin kuin Paava- kunnan työtä niin lähetyskentillä kuin kotikentälläm- li kehottaa (Fil. 4:6). Näin toimiessaan rukoilija luo- mekin. Tiistain yhteysillat pelkistämme marraskuun Klaus Korhonen [email protected] alusta lähtien kahteen osioon. Yhteisen kahvihetken jälkeen ensimmäinen osa illasta koostuu Sanan opetuksesta, joka koskettelee elämänläheisiä ja tärkeitä teemoja. Toinen osa muodostuu kohdennetusta rukouksesta kulloinkin ajankohtaisten asioiden puolesta. Rukousosiossa tarjotaan myös henkilökohtaista rukouspalvelua sitä tarvitseville. Luottavainen rukous vahvistaa uskonelämäämme ja rakentaa koko seurakunnan uskonhenkistä ilmapiiriä. Siksi kutsun lämpimästi kaikkia uskovia yhteiseen rukoukseen! TILAISUUDET SAALEMISSA LOka-marraSKUUSSA, KESKUS-SAALEM, Näkinkuja 3 Sunnuntaisin klo 11 Jumalanpalvelus (kk:n 1. su on ehtoollinen), pyhäkoulu, klo 16 Iltakirkko (kk:n 2. su on ehtoollinen), Lastenkirkko, kahvio Maanantaisin klo 18.30 Israel-ilta Tiistaisin klo 10–13 Äiti-lapsipiiri, klo 13 Rukouskokous, lokakuussa klo 18 Missioilta (kk:n 3. ti on ehtoollinen), kahvio klo 17, marraskuussa klo 18 Yhteysilta (kk:n 3. ti on ehtoollinen), kahvio klo 17 Keskiviikkoisin klo 12 Päiväseurat, klo 17.45–19.45 Suuri lastenilta 1.–6.-luokkalaisille Torstaisin klo 12 Kohtaamispaikka Perjantaisin klo 18 Life-ilta 6.–9.-luokkalaisille Lauantaisin klo 19 Fuel-ilta 15–25-vuotiaille nuorille Erityistapahtumia: To 13.10. klo 18 kutsuvierastilaisuus To 27.10. klo 13 EU-ruokajakelu vähävaraisille La 29.10. klo 12 seurakunnan rukouslauantai La 29.10. klo 19 Living Room (Fuel) Su 30.10. klo 12 Yhteysjumalanpalvelus, kaste La 5.11. klo 11 ja 14 Uusi elämä voittaa -tilaisuudet La 19.11. klo 19 XXL-Fuel To 24.11. klo 13 EU-ruokajakelu vähävaraisille La 26.11. klo 12 seurakunnan rukouslauantai Muutokset mahdollisia. Ajankohtaiset tiedot tapahtumista saa nettisivuilta www.omasaalem.fi ja Saalemin eteisaulassa jaettavasta viikkoohjelmasta. Marraskuussa laitetaan taas LAHJAT LIKOON! Viime vuonna synnytetty Lahjat likoon! -tapahtuma saa tänä vuonna jatkoa: 20.11. järjestettävän lähetystapahtuman tarkoituksena on antaa seurakuntalaisille mahdollisuus palvella osaamisellaan ja lisätä lähetystietoutta sekä yhteyttä seurakunnassa. Tapahtuman avulla halutaan myös kerätä varoja Saalemin tekemään lähetystyöhön. Lähetystapahtumassa voit esimerkiksi • syödä lounaan • tuoda korusi puhdistettavaksi • ostaa ugandalaisia helmiä, joulukortteja, leivonnaisia ja käsitöitä • tuoda koirasi pieniin hoitoihin (kynsien leikkaus, tassukarvojen ja/tai naamakarvojen siistiminen, korvakarvojen nyppiminen) • mennä niska-hartiahierontaan • tuoda vaatteita lyhennettäväksi ja paikattavaksi • tuoda autosi sisäsiistintään. Lisätietoja lähetystapahtumasta: [email protected] Juttua ei julkaista nettilehdessä kristitty 9 5. lokakuuta 2011 Mika Yrjölä äänestettiin Saalemin tulevaksi Saalemin jäsentapahtumat johtajaksi Kuva: Adriana Dobrin Sunnuntaina 4.9. Saalemissa järjestettiin seurakunnankokous, jossa seurakunnan jäsenillä oli mahdollisuus äänestää tulevasta seurakunnanjohtajasta. Vaali suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä, ja seurakuntalaiset saivat vastata ”kyllä” tai ”ei” kysymykseen: ”Kannatatko seurakuntaneuvoston ehdotusta valita Mika Yrjölä seuraavaksi seurakunnanjohtajaksi?”. Ennen äänestystä kuultiin puheenvuorot sekä seurakunnanjohtaja Klaus Korhoselta että valintaa valmistelleen työryhmän puheenjohtajalta Arto Hämäläiseltä. Korhonen korosti Jumalan johdatuksen ja rukouksen tärkeyttä valintaprosessin aikana: – Koska myös seurakunnan johto on inhimillisten rajoitusten alainen, asia jätettiin perinteisen käytäntömme mukaisesti seurakuntalaisille rukousaiheeksi ja päätettiin kysyä tässä kokouksessa, voivatko seurakuntalaiset yhtyä seurakuntaneuvoston esitykseen. Äänestyksessä annettiin yhteensä 500 ääntä, joista Yrjölän valintaa kannatti 371 ja vastusti 121. Lisäksi seitsemän äänesti tyhjää ja yksi ääni hylättiin. Tulos tietää sitä, että Mika Yrjölän kutsu seurakunnanjohtajaksi vahvistetaan. Nykyisin Yhdysvalloissa asuva Yrjölä muuttaa perheineen Suomeen myöhemmin sovittavana aikana ensi vuonna. (V-ML) Jäsentapahtumia ei julkaista nettilehdessä Käsi kädessä -iltapäivät kehitysvammaisille ja heidän perheilleen Käsi kädessä -toiminta on pääkaupunkiseudun helluntaiseurakuntien järjestämää toimintaa kehitysvammaisille sekä heidän perheilleen ja avustajilleen. Toiminta on luonteeltaan hengellistä ja osallistujien hengelliset tarpeet huomioon ottavaa, ja se on puettu iloiseen ja välittömään muotoon. Ikärajaa ei ole eikä myöskään pääsymaksua tilaisuuksiin, joissa on kahvitarjoilu. Toimintamme perustuu toisten kanssa olemiseen Jumalan sanan opetuksen, musiikin ja rukouksen lomassa. Kohtaamme kerran kuussa Saalem-seurakunnan alasalissa. Loput syyskauden tilaisuudet ovat 15.10., 19.11. ja 10.12. klo 14–17. Lisätietoja saa Paula Plysjukilta: p. 044 066 8867, [email protected] Kristitty-lehti etsii kirjoittamisesta kiinnostuneita vapaaehtoistyöntekijöitä/toimittajia kirjoittamaan erityyppisiä artikkeleita ja haastatteluja. Kerro itsestäsi päätoimittaja Jyrki Palmille, puh. 050 502 9010 tai [email protected] Kristitty-lehti luettavissa nyt myös Saalemin kotisivuilla: www.omasaalem.fi Jäsenhuollon muutoksia Saalemin seurakuntaneuvosto (vanhimmat ja seurakuntapalvelijat) on tehnyt muutoksia alueilla tapahtuvaan jäsenhuoltoon. Aiemmin syntymäpäivätervehdyksistä yli 70-vuotiaille, ehtoollisen viennistä ym. kotikäynneistä seurakuntalaisille ovat huolehtineet aluevanhimmat ja aluediakonit kukin omalla alueellaan. Nyt vastuu on jaettu niin, että jokaisella seurakuntaneuvoston jäsenellä on tietty postipiiri vastuullaan. Hän huolehtii siitä niin, että jäsenhuollon tehtävät tulevat hoidetuiksi. Käytäntö on astunut voimaan syyskuun alussa. Myös seurakunnan pastorit palvelevat edelleen pyydettäessä kaikkia seurakuntalaisia yllä mainituissa asioissa. 10 kristitty 5. lokakuuta 2011 talous Leirikeskushanke 6884 Lyhyesti taloudesta T ämän vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana kolehti- ja lahjoitustuotot olivat lähes viime vuoden tasolla, mutta budjetista jäätiin kuitenkin hieman jälkeen. Kesäkuun loppuun mennessä ei ollut tuloutunut yhtään testamenttia, ja lähinnä tämän vuoksi toiminnan kokonaistuotot eivät kattaneet kaikkia kuluja. Henkilöstökulut ovat nousseet lakisääteisten TES-korotusten vuoksi, ja lisäksi lähetystyöntekijöiden mukaantulo työehtosopimuksen piiriin on osaltaan kasvattanut kuluja. Myös kiinteistökulut ovat hieman nousseet. Loppuvuoden aikana on tarkoitus myydä seurakunnalle testamentattu osakehuoneisto. Myynnistä saaduilla varoilla tasapainotetaan taloustilannetta. Samalla olisi tärkeää saavuttaa budjetoidut luvut kolehti- ja lahjoitustuottojen osalta. Toiminnan kuluihin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota mm. tekemällä vain erityisen tärkeitä ja välttämättömiä hankintoja. Haluan esittää nöyrät kiitokset kaikille seurakunnan toimintaa taloudellisesti tukeneille. Ja samalla muistutan, että tukeanne tarvitaan myös jatkossa! Keski-Vantaan kristityt PAKKALASSA Sanan ja rukouksen illat tiistaisin klo 18, Lautamiehentie 9 B Yhdessä eteenpäin -jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 16 POINTissa, Hagelstamintie 1 Kids’ Action Night lauantaina 12.11. klo 14–17 POINTissa Joulujuhla sunnuntaina 18.12. klo 16 POINTissa Israel-foorum kerran kuussa Syksyn opetusteemoja: Lokakuussa ”Usko ja seurakunta” Marraskuussa ”Pyhä Henki ja lahjat” Katso ajankohtaiset kokoustiedot kotisivuiltamme: www.keskivantaankristityt.fi www.vantaankotikirkko.fi Tervetuloa tilaisuuksiin! Hyvä seurakuntalainen! Jäikö Kristitty-lehti tulematta tai saitko niitä useita kappaleita? Ilmoita kaikista jakeluhäiriöistä Saalemin toimistoon Lea Kottarille: [email protected] tai 09 774 1010. toimistovastaava M ikael K oivula HAKUNILAN KOTIKIRKON KOKOUKSIA LOKAKUU Ti 4.10. klo 18.30 Rukous- ja ylistysilta Su 9.10. klo 11 Seurakunta yhdessä, Ari Kuittinen Ti 11.10. klo 18.30 Naistenilta Pe 14.10. klo 18.30 Teetupabussi-ilta Su 16.10. klo 11 Päiväkokous Ti 18.10. klo 18.30 Rukous- ja ylistysilta Su 23.10. klo 11 Päiväkokous, Ritu Ylipahkala Ti 25.10. klo 18.30 Naistenilta Pe 28.10. klo 18.30 Teetupabussi-ilta Su 30.10. klo 11 Päiväkokous, Mauno Järvinen, laulu: Anneli ViljanenJärvinen MARRASKUU Su 6.11. klo 11 Ehtoolliskokous, Samuel Yrjölä Ti 8.11. klo 18.30 Rukous- ja ylistysilta Pe 11.11. klo 18.30 Teetupabussi-ilta Su 13.11. klo 11 Seurakunta yhdessä, Merja ja Keijo Vuori Ti 15.11. klo 18.30 Naistenilta Su 20.11. klo 11 Päiväkokous, Mauno Järvinen, laulu: Anneli ViljanenJärvinen Ti 22.11. klo 18.30 Rukous- ja ylistysilta Pe 25.11. klo 18.30 Teetupabussi-ilta Su 27.11. klo 11 Päiväkokous, Emmanuel Yrjölä Ti 29.11. klo 18.30 Naistenilta Aamurukoukset keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8. Päiväpiiri torstaisin klo 11, Mauno Järvinen. Tiffanypiiri lauantaisin klo 10 (lasitöitä). Muut tilaisuudet: kotikirkko.blogspot. com Saalemin aluetyöpiste, Kaviokuja 7, Hakunila kristitty 11 5. lokakuuta 2011 lähetyssivut Määränpäänä Budapest ja Sopron Nuoria etsimässä lähetysnäkyä Impact Now -tapahtumassa. T eksti : W altteri H aapala K uva : P etri J anas Kevättalvella Fuelissa alettiin suunnitella mahdollisia aktioreissuja kesälle 2011. Suunnitelmista tuli lopulta totta Unkariin suuntautuvan reissun muodossa. Seitsemän nuoren tiimi suuntasi matkansa heinäkuun lopulla Budapestiin ja Soproniin. Tiimissä olivat mukana Hanna Martikainen, Milla Vartiainen, Joona Koski, Joonas Turpeinen, Markus Ylävuo, Petri Janas ja Waltteri Haapala. Jotta matkalle päästiin, monenlaisia valmisteluja tehtiin – kahvituksista rukoushetkiin ja ohjelmansuunnittelupalavereista lentolippujen varaamiseen. Hyvillä ja todella odottavilla mielillä koko tiimi nousi koneeseen, vaikkakin yksi nuorista meinasi joutua jo alkuun ongelmiin, kun passia ei kelpuutettu Helsinki-Vantaalla. Tästäkin selvittiin ystävällisen viranomaisen avustuksella. Impact Now -konferenssissa Ensimmäiset päivät vietimme Budapestin lähellä Gödöllössä, jossa järjestettiin Impact Now -konferenssi. Konferenssissa tiimimme sai rohkaistua näkemällä noin tuhat innokasta ja Jumalalle elävää uskovaa eri puolilta maailmaa. Pitkin päiviä oli useita tilaisuuksia ja kanavia, joissa todella koettiin Pyhän Hengen läsnäoloa ja kutsun vahvistumista. Lisäksi kahtena konferenssipäivänä suunnattiin yhdeksällä bussilla ja henkilöautoilla eri puolille Budapestia kohtaamaan ihmisiä. Pienemmissä tiimeissä jakaannuttiin Budapestin kaduille, tehtiin draama- ja tanssiesityksiä, kerrottiin ihmisille todistuksia Jumalan voimasta ja rukoiltiin heidän puolestaan. Näissä hetkissä useat halusivat tulla uskoon, ja ihmisiä parani myös eri sairauksista. Suomalaisia oli konferenssissa paljon, ja heihin teki varmasti suuren vaikutuksen se, kuinka innokkaasti kaikki konferenssiin osallistujat lähtivät evankelioimaan. Sitä pidettiin ehdottomasti konferenssin tärkeimpänä ja upeimpana asiana, kun päästiin viemään evankeliumia ihmisille! Impact Now -konferenssi oli mahtava aloitus meidänkin tiimimme aktiolle. Se vahvisti meitä kaikkia ja oli heti alkuun osoitus siitä, että Jumala on vahvasti kanssamme. Kiitollisina hyvästä tapahtumasta jat- koimme matkaamme. Seuraavaksi pääsimmekin Budapestiin viettämään kahta vapaapäivää. Aamuisin vietimme aikaa yhteisessä rukouksessa ja Raamattua tutkien ja iltapäivisin ja iltaisin tutustuimme todella kauniiseen Budapestiin. Ryhmän tytöt nauttivat kaupungin vaatekaupoista, ja pojat löysivät muun muassa maailman toiseksi suurimman synagogan ja erinomaisia kebabravintoloita. Kaikki olivat siis kiitollisia! Sopronin seurakunnan vieraana Vapaiden jälkeen otimme Budapestista junan kohden Sopronia, jossa olisikin viisi hienoa päivää aikaa auttaa paikallista seurakuntaa ja kohdata kaupungin asukkaita. Tiimimme kaksi jäsentä, Joona ja Waltteri, olivat vierailleet Sopronissa jo edelliskesänä, joten he tiesivät, kuinka upea uskovien joukko heitä perillä odottaisi. Sopronin seurakunta on syntynyt Palmin Jyrkin ja Annen työn tuloksena. Nuo uskovat, heidän asenteensa, halunsa palvella ja rakkautensa on jotain niin suurta, että varmasti kaikilla meillä Suomen uskovilla olisi siitä opittavaa. Heti alusta asti saimme kokea olomme todella tervetulleeksi. Söimme yhdessä, rukoilimme yhdessä ja vietimme hyviä hetkiä tutustuen kaupunkiin paikallisten uskovien johdolla. Olimme mukana seurakunnan rukoustilaisuudessa, jossa Joona oli saarnavuorossa ja Milla ja Pete kertoivat omat todistuksensa. Tilaisuuden lopussa siunasimme tiiminä jokaista seurakuntalaista erikseen ja koimme todella hyvää aikaa Jumalan läsnäolossa. Oli upeaa huomata, kuinka Jumalan Henki yhdisti meitä paikallisiin uskoviin, vaikka monenkaan kanssa ei ollut samaa kieltä. Mutta oli jotain suurempaa – Jumalan Hengen luoma yhteys. Seuraavina päivinä saimme olla kohtaamassa lapsia ja nuoria sekä perheitä. Ensin vierailimme eräässä nuorisotilassa, jossa pelasimme, juttelimme ja leikimme lasten ja nuorten kanssa. Tämä oli mahtava tilaisuus, koska saimme kontaktin sen asuinalueen lapsiin ja nuoriin. Seuraavana päivänä järjestimme yhdessä seurakuntalaisten kanssa suuren puistotapahtuman alueen perheille. Iloitsimme siitä, että jo tutuiksi tulleet lapset ja nuoret tulivat heti mukaan tapahtumaan ja toivat myös kavereitaan. Puistotapahtuma osoittautuikin todella menestykseksi. Paikalliset uskovat arvi- oivat, että paikalla olisi ollut noin 300–400 ihmistä. Se on todella paljon, sillä seurakunnassa on jäseniä muutamia kymmeniä. Puistoon saimme mukaan palokunnan esittelemään taitojaan, ja myös poliisiauto ja sen varusteet kiinnostivat lapsia. Sireenit soivat kuin pidemmässäkin takaa-ajossa. Lisäksi tapahtumassa oli poneja ja useita toimintapisteitä lapsille. Kaikille pyrimme tarjoamaan myös hieman välipalaa. Pisin jono taisi kuitenkin olla Hannan ja Millan vetämään kasvomaalauspisteeseen. Kiitollisin mielin Waltteri sai rukoilla nuoren puolesta, joka halusi saada syntinsä anteeksi. Toinen nuori etsi Jumalalta parantumista sairauksiinsa. Viimeisen varsinaisen aktiopäivän ennen matkustuspäivää vietimme Sopronin kaduilla. Jaoimme 100 ruusua ja kortteja, joissa kerroimme Jumalan rakkaudesta, ja esitimme uudenlaista draamaa eräällä pääkadulla. Monet ohikulkijat ja ruusun saaneet todella lukivat ja kuuntelivat sanomamme. Ilmapiiri oli hyvin avoin. Kiitollisin mielin kotiin Koimme matkamme onnistuneen todella hyvin, ja varmasti suuri vaikutus tähän oli myös rukouksella. Olemme tiiminä kiitollisia kaikille esirukoilijoillemme ja tukijoillemme. Saimme käytännön toiminnassa ja omissa joka-aamuisissa rukoustilaisuuksissamme kokea upeaa Jumalan puhetta ja vahvistavaa läsnäoloa. Kun viimeisenä iltana vietimme rukoushetkeä yhden paikallisen perheen kanssa eräällä torilla ja kun lähtöpäivänä paikallinen pastori äitinsä kanssa tuli yllättäen meitä vielä juna-asemalle hyvästelemään, osa sydämestämme varmasti jäi heidän luoksensa. Aktio on palvelemista ja Jumalalle aikansa antamista, mutta samalla se on suurten Jumalan siunausten vastaanottamista sekä näyn ja kutsun vahvistumista. On upeaa olla mukana Jumalan suurissa töissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. 12 5. lokakuuta 2011 lähetyssivut • P a l s ta n ko o n n u t : kristitty M a r i k a A n tt i l a K u va : L ukas L eonte Leikkeitä lähettikirjeistä Lapsia Linzin seurakunnan järjestämässä kolmipäiväisessä puistojuhlassa Itävallassa. S uomessa ovat koulut jo alkaneet, täällä on vasta kesän ensimmäinen valtakunnallinen leiri takana ja neljä vielä edessä. Itse en ole joka leirillä mukana, vaan johdan tänä vuonna vain kaksi leiriä ja avustan muiden valmisteluissa. Viime viikon musikaalileirin jäljiltä yritän tässä toipua ensi viikon teinileirille. Meillä oli aivan mahtava musikaaliviikko 56 lapsen kanssa. Kuuden päivän aikana valmistimme tunnin mittaisen musikaalin, jonka esitimme viimeisenä päivänä Linzin seurakunnassa. Lapset saivat ennen leiriä valita mieluisensa ryhmän, jossa valmistelivat musikaalia. Tarjolla olivat soololaulu, näytteleminen, tanssi, kulissien rakentaminen ja puvustus. Lisäksi kaikki lapset osallistuivat päivittäisiin kuoroharjoituksiin. Musikaalin teon ohella ohjelmassa oli muutakin hauskaa leiriohjelmaa ja raamattutunteja Mooseksen elämästä. Leirit ovat kyllä ehdottomia vuoden kohokohtia. Niiden kautta tavoitamme paljon uusia lapsia. Tänä vuonna kustannamme lähes kolmekymmentä pakolaislasta leireille. Heistä monet ovat muslimiperheistä. On todella rohkaiseva nähdä, että työ menee eteenpäin. Tänä vuonna leireillä osallistuu 60 lasta enemmän kuin viime vuonna. Viidelle leirille tulee yhteensä 220 lasta! Ensi vuodeksi meillä on suunnitteilla isossa linnassa pidettävä Megaleiriviikko, johon mahtuu kerralla mukaan noin 150 lasta. Tiimini kanssa koimme, että nyt on hyvä aika uudistaa perinteistä leirityötä. Samalla uudet kuviot antavat meille uutta intoa valmistella leirejä, ja toivottavasti sitä kautta myös leiriläisten määrä jatkaa kasvuaan. Syyskuun alussa on vuorossa taideleiri perheille Toscanassa. Italian auringon alla pidän workshopeja pienelle lapsiporukalle. Se viikko tulee olemaan mukava työn ja lomailun sekoitus, ja odotan sitä innolla. Kyllä tällaiset luovat jutut lasten kanssa ovat aina ihan mahtavia. Olen jo nyt lupautunut ensi kesäksi yhteiskristilliselle taideviikolle, jossa vastaan koululaisille suunnatusta ohjelmasta. Heinäkuun alussa Linzin seurakunta järjesti kolmannen kerran puistojuhlan. Tällä kertaa teimme sen ilman ulkomaalaista tiimiä. Lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan oli päivittäin noin sata paikalla. Tälläkin kertaa osallistujat olivat maahanmuut- tajataustaisia ja kielten sekamelska oli valtava. Puistojuhlasta on muodostunut monille lapsille viimeisen kouluviikon kohokohta. Myös Neunkirchenin seurakunta järjesti tänä kesänä puistojuhlan, jossa olin tiimin kanssa avustamassa. Nuoret, jotka olivat matkassani, saivat pelien ja leikkien tiimellyksessä rukoilla muutamien nuorten kanssa ja kutsua heitä paikalliseen seurakuntaan. Lasten ja nuorten kanssa on helppo jutella hengellisistä asioista. Syksy tuo tullessaan taas paljon mukavia haasteita. Yksi niistä on uusi tehtäväni, Linzin seurakunnan tiloissa toimivan kristillisen musiikkikoulun, SOP:in (School of Popmusic) johtaminen. Olen ollut koulussa useamman vuoden piano-oppilaana ja viime vuoden muskariryhmän opettajana. Koululla on neljä toimipistettä ympäri maata, ja mielelläni vastaanotin päävastuun Linzissä. Meillä on loistava tiimi, jonka kanssa on mukavaa työskennellä. Oppilaita koulussa on noin 70. Tehtävä ei lisää kovasti työmäärääni mutta haastaa tietysti uudella tavalla. Uskon kuitenkin, että Jumalan sormet ovat tässäkin asiassa pelissä, ja siksi uskalsin sanoa ”kyllä”. Toivon, että tätä kautta tavoitan entistä enemmän lapsia ja heidän perheitään. Toivon Sinulle Taivaan isän siunausta! Kiitos, että muistat meidän leirejä ja uusia haasteitani rukouksin. 23.8.2011 Hanna Vuorinen, Linz/Itävalta tälle työtarjoukselle. Kesä–heinäkuun vaihteessa tein viikon pituisen matkan Itävaltaan. Tarkoitukseni oli hoitaa asioita, kuten lopettaa sikäläinen pankkitilini sekä toimittaa muuttokuormani Suomeen. Onneksi ehdin myös tavata tuttavia ja päästä tutustumaan Salzburgiin. Itävallasta jään kaipaamaan ystäviäni, Wienissä ollutta ihanaa asuntoani, Wieniä ja Itävallan todella kaunista vuorimaisemaa. Tulevaisuuteni on tällä hetkellä hyvin avoin. Työn ja asunnon järjestyminen on rukousaihe – kiitos, että muistatte! Kun erään kerran elokuussa rukoilin tavalliseen tapaan rukoukseni tulevaisuudestani, sain ajatuksiini lauseen: ”Etsi ensin Jumalan valtakuntaa ja nämä muutkin sinulle annetaan.” Se on Matteuksen evankeliumista 6:33. Päätin alkaa toimia Raamatun kehotuksen mukaan ja haastan sinuakin samalla Raamatun lauseella. Jumalan valtakuntahan tarkoittaa Jumalan Raamatussa ilmaisemia periaatteita, kuten voimaa, kunniaa, uskoa ja kuuliaisuutta. Haastankin sinua uskossa tekemään sen, mitä Jumala sinulta pyytää tai odottaa, olkoon se totuttua tai jotain, mikä ei kuulu tapoihisi tai mitä kukaan ei aikaisemmin ole tehnyt. Suuri kiitos esirukouksista, taloudellisesta tuesta ja kaikesta muustakin tuesta näiden vuosien aikana! Vaikka muutin Seinäjoelle ja totuttelen täällä asumiseen, haluan pitää Saalemin jäsenyyden. Eihän sitä tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. 29.8.2011 Anne Anttila Saalem-seurakunnan lähettien uusimmat kirjeet ovat kokonaisuudessaan luettavissa Saalemin nettisivuilla www.omasaalem.fi/tietoa-seurakunnasta/lahetystyo/. Huom! Turvallisuussyistä kaikkia kirjeitä ei julkaista. KUINKA VOI UHRATA LÄHETYSTYÖHÖN? ◗ ◗ Saalemin vastuulla on noin 20 lähettiä eri puolilla maailmaa. Heidän kannatuksensa on riippuvainen seurakunnan vapaaehtoisista uhrivaroista. Edelleenkin suurin osa varoista kerätään jokaisen kuukauden kolmannen sunnuntain lähetysjumalanpalveluksessa. Käteisen rahan uhraaminen kannattaa keskittää tuohon tilaisuuteen. Myös Olin Suomessa menneen vuoden, ja aiempien suunnitelmien mukaan minun pitäisi nyt olla jo Itävallassa. Toisin kuitenkin kävi. Sunnuntaina 23.8. Saalemissa oli toisenlainen lähtöjuhla: työsuhteeni päätösjuhla. Työsuhteeni päättyi 31.8. Sain talvella uuden työnkuvan Itävaltaa varten. Kun kuulin siitä, tiesin, että se ei ole minua varten. Yli puolet työajasta oli sihteerin/assistentin työtä ja vain noin puolitoista päivää viikossa oli seurakuntatyötä. Tiedän, että minulla ei ole siihen kutsua eikä motivaatiota. Niinpä pitkän ja rankan miettimisen jälkeen ilmoitin, että en ota työtarjousta vastaan. Siitä lähtien sydämessäni on ollut rauha. En sanonut kieltävästi Itävallalle, en lähetystyölle enkä Jumalan valtakunnan työlle, vain pankin kautta tehtävät säännölliset uhraukset ovat lisääntyneet. Parasta olisi, jos uhraaminen tapahtuisi säännöllisesti kerran kuussa. Se helpottaa lähetystoimikuntaa budjetin seurannassa. Pankkilahjoitukset voi tehdä seuraavilla yhteystiedoilla: Pankki: OP-Pohjola 572302-20461714, Nordea 206538-30928, Sampo 800014-1645891 Saaja: Saalem-Lähetys ry Viitenumero: 3102604 kristitty 13 5. lokakuuta 2011 nuorten sivu Luotanko? Waltteri Haapala [email protected] Usein kysymys on luottamuksesta. Ostaessani uutta autoa perheen saamme talouden hoitumaan? Aina eivät kaikki ihmiset saa täysiä pistei- kyyditsemiseksi mietin, voinko luottaa myyjän lupauksiin. Matkoil- tä luottamustesteissä. Kun mietin kokemuksiani, ehkä eniten olen pohtinut luottamusky- la idässä luottamus on mielessä valitessa taksikuskia, joka veisi oikeaan osoitteeseen oikealla hinnalla. Hoidetaanko lapsiani tarpeeksi hyvin päiväkodissa? Osaako taloyhtiön hallitus valita oikean urakoitsijan putkiremonttia toteuttamaan? Tarvitseeko vaimo todella kuudennen punaisen mekon? symyksiä suhteessa Jumalaan. Myönnän. Kuuleeko Jumala varmasti rukoukseni? Haluaako Hän todella auttaa? Onko Jumala ihan varmasti ajoissa? Rakastaako Hän minua? Kuulenko nyt oikeasti Jumalan äänen? Onko Raamattu oikeasti kokonaan Jumalan sanaa? Joskus epätietoisuus Jumalan luotettavuudesta on vallinnut pidem- Luottamus on esillä myös seurakunnassa. Toimiiko pastorin ope- män ja joskus lyhyemmän ajan. Mutta kertaakaan en ole joutunut to- tus ihan oikeasti arjessani? Voinko olla varma, että lava on jätetty hyvään kuntoon eilisen jäljiltä? Antavatkohan ihmiset omastaan niin, että teamaan, että Jumala ei olisi luotettava. Tavalla ja toisella Hän on aina osoittanut olevan sanojensa mittainen mies. Kuva: sxc.hu T eksti : J ohanna V älimäki Yök! Kuulostaapa kamalalta tuo otsikko! Ihmisen perusluonteeseen on syntiinlankeemuksesta saakka liittynyt olennaisena osana hallinnan ja vallan ihannointi. Tahdomme pitää langat omissa käsissämme ja olla oman elämämme herroja. Eteemme tulee jotain uutta ja yllättävää, jonka kautta Jumala puhuttelee meitä vahvasti – tässä tapauksessa vaikkapa uusi ihminen, joka saa sydämen lyömään tiheämmin ja ajatukset harhailemaan karkuteille. Autuaita te perheelliset, kun ette joudu sitä epätietoisuuden tuskaa kestämään! Rukouselämä vilkastuu, ja epätoivoiset kysymykset täyttävät mielen ja Jumalan sähköpostin. Huomaako hän minut? Mitä- hän hän tarkoitti tuolla lauseella? Miksei hän vastaa viestiin? Onkohan kaikki kunnossa? Onko Jumala tarkoittanut tämän kestämään? Varsinkin me ihanat kana-aivoiset naiset syyllistymme tähän. Analysoimme ystävien kanssa tuntitolkulla yhtä tekstiviestiä ja teemme neuroottisesti korvapuusteja, jotta saisimme ajatukset muualle. Pullaterapia menee pannukakuksi, kun huomaamme kirjoittavamme raesokerista herkkujen päälle mielitiettymme nimikirjaimia. Ei näin... Kuitenkin Raamattu opettaa meitä luottamaan Jumalan suunnitelmiin, viisauteen ja millintarkkaan työhön. Kun Jumalan liikennevalot näyttävätkin keltaista, pää kopsahtaa voimalla seinään ja pullataikina on pian taas kohoamassa. Lähes jokainen meistä rukoilee ikään kuin huomaamattaan, että Jumala opettaisi meille kärsivällisyyttä. Opimme hillitsemään itsemme liikenteessä ja työtilanteissa, mutta voi kun se riittäisikin! Julmin tapa opettaa kärsivällisyyttä on vastauksen viivyttely sydämen asioissa, ja juuri sitä Jumala käyttää. Raamattu opettaa meitä kuuntelemaan Jumalaa ja Hänen johdatustaan. Vaikka näemme johdatusta myös tällä alueella, meidän on mahdotonta luottaa kahden ihmisen välistä orastavaa rakkautta Jumalan käsiin. Vaadimme vastausta ja tahdomme sen heti! Miksi meidän on niin vaikea luottaa Jumalaan? Miksi se vaatii meiltä niin mahdottoman paljon? Rukoilemme lukemattomia kertoja, että asiamme hoidettaisiin. Tuhansien kyyneleiden jälkeen rauha valtaa sydämen. Pian pikkupiru kuitenkin supattaa olkapäällä: ”Eikös jokainen olekin oman onnensa seppä?” Syytökset ja vaatimukset Jumalaa kohtaan jatkuvat ilman pienintäkään luottamuksen sävyä. Ihmisiä on vaikea tulkita. Emme pysty päättelemään ilman psykiatrista huippukoulutusta, mitä toinen ajattelee. Usein korkeim- mat koulutuksetkaan eivät riitä. Jumalan tulkitseminen on vielä vaikeampaa. Ei, vaan se on mahdotonta. Emme voi tietää Hänen ratkaisujaan ja suunnitelmiaan, ellei Hän niitä kerro. Meidän pitää vain luottaa siihen, että hiljaisimpina kausinaan Hän tekee eniten työtä huolehtiakseen meistä. Se ei poista epätietoisuuden tuskaa ja surua, mutta sen kautta saamme toivon paremmasta huomisesta, mitä ikinä se sitten sisältääkin. Vanhassa laulussakin sanotaan: ”Niin alhaalla kukaan ei kulje, ettei siellä Jeesus ois.” Päästä irti huolistasi ja murheistasi. Laske ne ristin juurelle ja anna niiden jäädä sinne. Luovuta sisimpäsi murheet, huolet, kysymykset ja tuska Jeesukselle. Hän on meitä huomattavasti viisaampi ja osaa hoitaa elämämme syvimmät haavat ja vastata suurimpiin kysymyksiin. ”Nyt minä ymmärrän, että kaikki on sinun vallassasi eikä mikään suunnitelmasi ole mahdoton sinun toteuttaa” (Job. 42:2). ! i t r i ä t s ä ä P 14 5. lokakuuta 2011 kristitty teologia Luottamus Jumalaan syntyy uskosta Kristukseen parempi turvata (luottaa) Herraan kuin luottaa ihmisten apuun. On parempi turvata Herraan kuin luottaa mahtavien apuun.” (Ps. 118:8–9.) Esikuvana voitiin pitää Danielia, joka tunnusti rukouksessaan halunsa luottaa Jumalan suureen armoon (Dan. 9:18). Vanhan testamentin teksteissä Jumalaan luottamiseen liittyy vahvasti myös Jumalan tottelemisen ajatus. Tiedämme, että israelilaisille ei aina ollut helppoa luottaa Jumalaan ja totella Häntä. Tuon tuosta he kääntyivät muiden auttajien puoleen unohtaen Jumalansa. Siksi profeetat toistamiseen varoittivat, ettei kansan pidä luottaa epäjumaliin (Hab. 2:18), omaan voimaansa (Hoos. 10:13), Egyptiin ja sotajoukkoihin (Jes. 31:1). UT:n mukaan voimme luottaa Jumalaan Kristuksen tähden T eksti : V altter L uoto K uva : www . sxc . hu Ihminen toimii arkisessa elämässään monenlaisen luottamuksen varassa. Ilman luottamusta toisiin ihmisiin ja asioiden toimivuuteen hän ei voi rakentaa elämäänsä eteenpäin. Hengellisesti ja teologisesti luottamuksen merkittävin vaikutusala on ihmisen suhde Jumalaan. Uuden testamentin mukaan luottamus Jumalaan rakentuu uskon varaan. VT:ssa kehotetaan toistuvasti luottamaan Herraan Jumalan ilmoitus Vanhassa testamentissa sisältää toistuvaa sanaa Jumalan suuruudesta ja Hänen voimastaan. Siihen vedoten teksteissä kehotetaan Israelia ja israelilaisia luottamaan yksin Jumalaan. Profeetta Sefanja valitti Jerusalemin kohtaloa, kun se ei luottanut Herraan eikä kääntynyt Jumalansa puoleen (Sef. 3:2). Jerusalemiin saivat jäädä vain nöyrät ja köyhät eli kansa, joka turvasi (luotti) Herran nimeen (Sef. 3:12). Profeetta Nahumin mukaan Jumala tuntee ne, jotka Häneen luottavat (Nah. 1:7). Psalmeissa valetaan kansalle rohkeutta luottaa vain Jumalaan ja vedotaan siihen, että niin isätkin olivat tehneet aikaisemmin. ”Sinuun ovat turvanneet (luottaneet) isämme ennen. Sinuun he turvasivat ja pääsivät suojaan, sinua he huusivat ja saivat avun, sinuun he luottivat eivätkä pettyneet.” (Ps. 22:5–6.) Jatkuvasti Jumala muistutti sanansa kautta israelilaisia siitä, että kaikista vaihtoehdoista Jumalaan luottaminen oli ehdottomasti paras. ”On On mielenkiintoista havaita, miten Uudessa testamentissa luottamus Jumalaan korostuu hieman Vanhasta testamentista poikkeavalla tavalla. Tämä käy hyvin esille Paavalin puhuessa Efesolaiskirjeessään kutsumuksestaan saada julistaa kansoille sanomaa Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta ja ilmoittaa Jumalan pelastussuunnitelma, jonka Jumala oli ikiajoista asti pitänyt salaisuutenaan. Sen suunnitelman Jumala rakensi kokonaan Jeesuksen Kristuksen varaan. Ja sen suunnitelman mukaan me ”Kristuksen omina ja häneen uskoen voimme rohkeasti ja luottavaisina lähestyä Jumalaa” (Ef. 3:8–12). Jo tästä käy ilmi Uuden testamentin perussanoma: me voimme luottaa Jumalaan Kristuksen tähden ja häneen uskoen. Usko ja luottamus ovat sukua toisilleen siten, että luottamus Jumalaan syntyy ja rakentuu uskon kautta Jeesuksen Kristukseen. Paavalin opetus on havainnollista ja selvää: ”Olettehan te selvästi Kristuksen kirje, jonka kirjoittamisen hän uskoi meille. Tätä kirjettä ei ole kirjoitettu musteella vaan elävän Jumalan Hengellä, ei kivitauluihin vaan ihmissydämiin. Tällaisen luottamuksen Jumalaan on Kristus saanut meissä aikaan. En tarkoita, että kykenisimme ajattelemaan mitään omin päin, mitään mikä olisi peräisin meistä itsestämme. Meidän kykymme on saatu Jumalalta, ja hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi.” (2. Kor. 3:3–6.) Tämän mukaan luottamus Jumalaan on syntynyt ja voi syntyä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen avullaan ja hänen vaikutuksestaan. Sitä kautta Jumala tekee meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita eläväksi tekevän Jumalan Hengen voimalla. Jumalan sana ei siis vain patista meitä heikkoja ja häilyväisiä ihmisiä luottamaan Jumalaan, vaan Jumala ilmoittaa valmistaneensa meille siihen myös mahdollisuuden Kristuksen uskon kautta. Heprealaiskirjeen kirjoittaja vakuuttaa meille, että meillä on oikeus rohkeasti Kristuksen tähden astua kohtaamaan Jumala, ”koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään” (Hepr. 10:19). On hyvä muistaa, että Jumalaan luottaminenkaan ei nouse meidän omasta voimastamme, hengellisyydestämme ja voimakkaasta uskostamme. Joudumme nöyrästi alistumaan sen tosiasian eteen, että sekin on meissä yksin Jumalan työtä ja kristitty 15 5. lokakuuta 2011 teologia Jeesuksen Kristuksen ansiota. Meille on terveellistä kerrata Paavalin opetuksia: ”Todellisia ympärileikattuja olemme me, jotka palvelemme Jumalaa Hengen ohjaamina, ylpeilemme Kristuksesta Jeesuksesta emmekä luota mihinkään omaamme” (Fil. 3:3). Tämän totuuden myötä toteutuu se, mitä Paavali piti tärkeänä: ”– – jotta kävisi ilmi, että kuulun hänelle. Näin minulla ei enää ole mitään omaa, lain noudattamiseen perustuvaa vanhurskautta, vaan se vanhurskaus, jonka perustana on usko Kristukseen ja jonka Jumala antaa sille, joka uskoo.” (Fil. 3:9.) Tämän perusasian ymmärtäminen vapauttaa meidät myös siitä, että meidän luottamuksemme Jumalaan rakentuisi yksinomaan sen varaan, miten Jumala on vastannut rukouksiimme ja mitä Jumala on meille tehnyt. Tottahan sellaiset kokemukset lisäävät ja vahvistavat luottamustamme, mutta lopulta luottamus lepää yksin uskon varassa. Se merkitsee, että me voimme säilyttää luottamuksen Jumalaan silloinkin, kun rukousvastaus Häneltä tuntuu viipyvän. Jumalaan luottaminen ei ole käsky vaan mahdollisuus Vaikka Vanhan testamentin ilmoituksessa tuntuukin olevan hieman erilainen painotus, senkin poh- Uudessa liitossa ihmisen ja Jumalan suhde rakentuu kokonaan Jeesuksen kertakaikkisen uhrin varaan. jalla on lopulta yksinkertaisesti Jumalan kansalleen tarjoama mahdollisuus. On muistettava, että Vanha ja Uusi testamentti puhuvat samasta Jumalasta, joka haluaa ihmisen parasta ja tarjoaa itseään luottamuksen kohteeksi. Tekstien painotuseroissa kuvastuu vain se, että vanhan liiton aikana ihmisen ja Jumalan suhde rakentui Jumalan ja ihmisen välisen liiton varaan. Ihmisen tuli omalta osaltaan täyttää liittosopimus ja olla Jumalalle uskollinen. Siihen kuului myös Jumalaan luottaminen. Kun ihminen ei siihen kyennyt, tarvittiin jatkuvasti toistettavia syntiuhreja ihmisen vapauttamiseksi syyllisyydestä. Uudessa liitossa ihmisen ja Jumalan suhde rakentuu kokonaan Jeesuksen kertakaikkisen uhrin varaan. Näin usko Jeesukseen Kristukseen on vahva pohja Jumalaan luottamiselle. Oikein ymmärretyn Raamatun sanoman mukaan kehotus luottaa Jumalaan ei ole meille esitetty vaatimus tai käsky. Se on Jumalan pelastussuunnitelmassaan meille tarjoama suorastaan houkutteleva mahdollisuus. Yhdessä Vanhan testamentin Sananlaskujen tavoin voimme todeta: ”Sinä saat luottaa Herraan, hän varjelee sinun jalkasi joutumasta kiinni” (Sananl. 3:26, v. 1938 käännös). Tällä perustalla leväten on riemullista laulaa: Luota sä vaan Herran kätehen. Luota sä vaan Herran rakkauteen. Katseesi kiinnä kultakaupunkiin, on siellä riemu loputon. (Hengellinen laulukirja 358) penkistä bongattu Tällä palstalla esitellään eri-ikäisiä seurakuntalaisia Noora Palovaara Isän rakkauden äärellä Rauhallisuus, seikkailumieli ja kolmantena tunnollisuus ja perusteellisuus. Olit opetuslapseuskoulussa Etelä-Afrikassa, Swazimaassa ja Mosambikissa. Mikä oli koulun paras anti? Se, että opin luottamaan Jumalaan kaikessa: sairaana ja kun tuntuu ettei selviä, nähdessäni ihmisten kärsimyksen, tuskan ja kurjuuden. Sain parantua menneistä haavoista ja vastaanottaa Isän rakkautta, jota vailla olin osaksi jäänyt maallisen isäni kohdalla. Mitä suomalaiset eivät tiedä Afrikasta? Mitä kuuluu? Kiitos hyvää. Syksy tuo paljon uutta – työelämärintamalla ja seurakunnassa – ja siksi olen innoissani. Odotan, että Jumalan tahto saa tapahtua tässä kaikessa. Mitkä ovat kolme määrittelevintä luonteenpiirrettäsi? Vaikka ihmisillä siellä ei välttämättä ole yhtä paljon maallista hyvinvointia kuin meillä, uskon, että he ovat monella tapaa tyytyväisempiä elämäänsä ja heidän ihmissuhteensa voivat paremmin. Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Se, että voi elää Jumalan kanssa taivasten valtakuntaa todeksi maan päällä. Mikä on Suomen merkittävin yhteiskunnallinen ongelma? Yksinäisyys, tuloerojen kasvu ja sen johdosta köyhyys sekä perheiden rikkonaisuus. Millainen seurakunta Saalem on? Turvallinen ja kodinomainen. Kokonsa puolesta seurakunnassa on haaste oppia tuntemaan enemmän ihmisiä, mutta siellä on kuitenkin hengen siskoja ja veljiä, joiden kautta Saalem on minulle hengellinen kasvuympäristö. Sieltä saa hengenruokaa, ja siellä on tilaa olla jakamassa muille. symbolista kielenkäyttöä vai tarkoittaako Jeesus kirjaimellisesti, mitä hän sanoo? Jeesus tarkoittaa kirjaimellisesti, mitä hän sanoo. Kysymys on uskossa luottamisesta Jumalaan. Kun uskomme, vuoretkin voivat siirtyä. Onko Jeesus vastaus kaikkiin maailman ongelmiin? Kyllä. Jos olemme yhteydessä Jumalaan, meiltä ei puutu mitään. Näkinkujalta Eduskuntatalon portaille vienyt ruumisarkkusaattue nosti äänen syntymättömien lasten puolesta viattomien lasten päivänä 1971. Tulisiko seurakunnan jatkaa tämän kaltaisia näkyviä, yhteiskunnallisia mielenilmauksia? Millaisia terveisiä lähettäisit Barack Obamalle? Mielestäni seurakunnan tulee keskittyä hengellisiin asioihin. Ihmisten arvomaailma muuttuu, kun he oppivat tuntemaan Jumalan. Jumalan johdatusta ja kutsua lähteä täysipäiväisesti lähetystyöhön. Yleisellä tasolla odotan, että ihmiset saavat oppia tuntemaan Jeesuksen tässä kaupungissa. Jeesus sanoo, että ”kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva” (Mark. 11:24). Onko tämä Muista siunata Israelia ja juutalaisia äläkä katkaise välejä heidän kanssaan. Jumala siunaa Amerikkaa, kun Amerikka siunaa Israelia. Mitä odotat tulevaisuudelta? T eksti ja kuva : J ari A ho OSTA OSTATAI TAIMYY MYY Kristitty yrittäJä! Me puolestasi Me huolehdimme huolehdimmeasuntoasiat asuntoasiat puolestasi Markku Vuorinen Markus Vuorinen Markku Vuorinen Myyntineuvottelija Myyntineuvottelija (KIAT) (KIAT) 0500 708 885 Markus Vuorinen Myyntineuvottelija 044 Myyntineuvottelija 339 9407 Haluatko Kristitty mainostaa yrittäjä! Kristitty- 044 339 9407 0500 708 885 Ilmalämpöpumput Ilmalämpöpumput lehdessä? Lämmitys- ja ja viilennyskäyttöön viilennyskäyttöön Lämmitys- Ota Haluatko yhteyttä: [email protected] mainostaa Kiinteistömaailma | Helsingin Ykköskiinteistöt Oy LKV, Malmi Kaupparaitti 13, 00700 Helsinki, puh. (09) 350 727 Kiinteistömaailma | Helsingin Ykköskiinteistöt Oy LKV, Kiinteistömaailma LKV Malmi Kaupparaitti 13, 00700| Proveta Helsinki,Oy, puh. (09) 350 727 Puistola Maatullinaukio 2, 00750 Helsinki, puh. 020 776 9650, Kiinteistömaailma | Proveta Oy, LKV Soita 045 045 672 672 2011 2011 tai tai 0400 0400 433 433 399 399 Soita Hesatek Oy Oy Hesatek Kristittylehdessä? Puistola Maatullinaukio 2, 00750 Helsinki, puh. 020 776 9650, Part of Arme Corporation Ota yhteyttä: [email protected] Luotettavaa palvelua – turvallisesti. Renetor on suomalainen teollisuuden palveluyritys. Palvelemme teollisuutta ja rakentamista koko Itämeren alueella. Toimintamme on tehokasta ja joustavaa. Kokenut ja osaava henkilökuntamme takaa työn turvallisen ja laadukkaan toteutuksen. Kristilliset kirjat ja äänitteet... Kristilliset kirjat ja äänitteet... ...kristillisestä kirjakaupasta. ...kristillisestä kirjakaupasta. Arvoja, elämyksiä, sisältöä Palveluistamme lisää > www.renetor.fi Sydämeltä sydämelle Philip Yancey VÄlittääkö jumala Tk. AM928 •Sh. 23,50 € Heimo Enbuska Heimo Enbuska kure Kootut laulut Tk. AM927 Tk. ACD1329 Sh. 20,00 € Sh.• 21,50 € Kari Honkanen Kasvun vuodetISYYSPÄIVÄKIRJa Tk. AM927 • Sh. 21,50 € Hanna-Maria Helenius Tutustu tuotteisiin seurakunnan AikaShop-kirjamymälässä! hetki Merja Larkkonen (toim.) minun äitini Tk. AM938 •Sh. 26,50 € Tk. ACD1329 • Sh. 20,00 € Tutustu tuotteisiin seurakunnan AikaShop-kirjamymälässä! SAALEM sAALEM Saalem-temppeli Näkinkuja 3, Hakaniemi SEURAKUNTAPASTORIT SEuRAKuNTAPASTORiT Klaus Korhonen, seurakunnan johtaja koti. ..........................................................754 4467 koti............................................................754 matkapuhelin ............................... ............................. 050 502 9001 Mauri Venemies, seurakunnan toinen pastori koti. ........................................................... 759 3915 koti............................................................. matkapuhelin .............................. ............................ 050 502 9002 Jyrki Palmi, lähetystyö, maahanmuuttajatyö, Kristitty-lehti koti. .......................................................... 586 5373 koti............................................................ matkapuhelin. .............................. 050 502 9010 matkapuhelin................................ Esko Matikainen, kotimaantyö matkapuhelin ..............................050 ............................050 502 9004 Waltteri Haapala, nuorisotyö matkapuhelin ................................ .............................. 050 502 9011 Toimisto Näkinkuja 3 C, 2. krs, 00530 Helsinki Toimisto avoinna arkisin klo 9–15 kesä–heinäkuussa arkisin klo 9–13 (ei 24.6.) Päivystävä pastori arkisin klo 10–13, puh. 050 300 7360 Päivystävä pastori arkisin klo 10–13, puh. 050 300 7360 Ari Kattainen, lapsija perhetyö. .........................050 502 9012 perhetyö ja toimistotyö (osa-aik.).................050 502 9012 MuuT TYÖNTEKiJÄT MUUT TYÖNTEKIJÄT Eugene Mokulu, Eugene lingalan-Mokulu, ja ranskankielisen työn pastori ........... 040 960 8979 lingalanja ranskankielisen työn pastori............ 040 960 8979 Paul Bowo, Paul Bowo, englanninkielisen Lighthousen pastori ...................041 529 6121 englanninkielisen Lighthousen pastori....................041 529 6121 Marketta Kakriainen, Marketta Kakriainen,projektisihteeri................ 050 502 9007 maahanmuuttajatyön maahanmuuttajatyön projektisihteeri................. 050 502 9007 Harri Kröger, Harri Kröger, aluepastori, Keski-Vantaa, juutalaistyö ............. 050 502 9003 aluepastori, juutalaistyö.............. 050 502 9003 Anne Palmi,Keski-Vantaa, lapsityö, Anne Palmi, iltapäiväkerhot. ................................ 050 502 9006 Jees-iltapäiväkerho ................................................. Ritu Ylipahkala, evankelista. ................................050 414 7000 evankelista..................................050 Maria Naukkarinen, diakoniatyöntekijä ......... ........ 050 502 050 502 9005 Piritta Poutala, musiikkitoiminnan johtaja, Kristillisen musiikkikoulun rehtori ........................ ...................... 050 502 050 502 9008 TOIMISTO TOiMiSTO JA KIINTEISTÖT KiiNTEiSTÖT Mikael Koivula, toimistovastaava (toimisto- ja talousasiat)........................................050 talousasiat) .......................................050 300 7025 Lea Kottari, jäsenkortisto..................................................774 jäsenkortisto .................................................774 1010 Joanna Valtari,johdon toimistosihteeri. ...........................050 Inkeri Ovaska, sihteeri (osa-aik.) ..........050 300 7185 Jarmo Marjoniemi, talonmies............................ talonmies ........................... 050 502 9009 Aivan Aivan Saalemin Saalemin vieressä! vieressä! Kotisataman Kauppa Kotisataman Kauppa www.kotisatamankauppa.fi Sörnäisten rantatie 5, 00530 HELSINKI Avoinna:rantatie ma-pe klo5,10-18, la 10-14 Sörnäisten 00530 HELSINKI www.kotisatamankauppa.fi KesälläAvoinna: (1.6. - 31.8.): klo 10-17, la 10-14 ma-pema-pe klo 10-18, la 10-14 Kesällä (1.6. - 31.8.): ma-pe klo 10-17, la 10-14 Toimisto .....................................................................774 1010 Faksi ............................................................................ ........................................................................... 737 726 737 726 Internet http://www.saalem.fi Sähköposti: [email protected] tai [email protected] MUITA MuiTA YHTEYSTIETOJA YHTEYSTiETOJA Päävahtimestari (oto.) Lasse Rännäli.............. Rännäli ............. 050 581 4481 Ohjelmalähettämö iltaisin ............................................... ............................................. 737 533 Kokousten kuuntelu (0,049 e/min. + pvm.). ...........................................0600 392 978 pvm.).............................................0600 Puhelinhartaus (24 t/vrk) .................................................737 ................................................737 511 Lähetystori Hämeentie 5 a. ........................................... 876 3744 a ............................................. Lähetystori Hämeentie 31. ..............................................701 4772 31................................................701 Kristillinen musiikkikoulu (ke 10–12) ............. ............ 040 773 040 773 6206 www.kolumbus.fi/kristmus Saalem-seurakunnan/Saalem-Lähetys ry:n tilinumerot: OP-Pohjola 572302-20461714 Nordea 206538-30928 Sampo 800014-1645891 Saalem-nuoret ry:n tilinumero: OP-Pohjola 572302-20461771