Luottamus - Saalem.fi

Transcription

Luottamus - Saalem.fi
kristitty
Kristitty
Kristillinen
K
r i s t i l l i n aikakauslehti
en julkaisu
Näkinkuja
Helsinki
Hämeentie3,500530
a 00530
Helsinki
Helsingin Saalem-seurakunnan Julkaisu • 5 /2011 LOKA–MARRASKUU
Kuva: SXc.hu
Luottamus
Katse kertoo luottamuksesta!
Sivu 2
Voiko Jumalaan luottaa?
Sivu 4
Päästä irti huolistasi
Sivu 13
2
5. lokakuuta 2011
kristitty 5 /11
Kristillinen aikakauslehti
Sähköposti: [email protected]
Osoitteenmuutokset Saalemin toimistoon (yhteystiedot takasivulla)
TOIMITUS
Jyrki Palmi, päätoimittaja
Veli-Matti Laitinen, toimitussihteeri
TOIMITUSNEUVOSTO
Klaus Korhonen
Valtter Luoto
Elina Rautio (toimittaja)
Johanna Välimäki (toimittaja)
Saalem-seurakunnan työntekijät
ULKOASU JA TAITTO
Mika Kavasto/Aikamedia Oy
JULKAISIJA
Helsingin Saalem-seurakunta / Saalem-Lähetys ry
PAINO
Art-Print Oy, Kokkola
ISSN 1457-898x
kristitty
sisältö
2
2
4
5
6
7
10 11
12
13
14
15 Pääkirjoitus: Katse kertoo luottamuksesta!
Jumala kantaa yli mäkien ja mättäiden
Artikkeli: Voiko Jumalaan luottaa?
Leena lähti teltantekijäksi Albaniaan
Kolumni: Luottamuksen pitkä oppimäärä
Vanhimmat tutuksi: Sirpa Matikainen ja Sari Nikkanen
Lyhyesti taloudesta
Lähetyssivut: Määränpäänä Budapest ja Sopron
Leikkeitä lähettikirjeistä
Nuorten sivu
Teologia: Luottamus Jumalaan syntyy uskosta Kristukseen
Penkistä bongattu: Noora Palovaara
Saalem-Uutiset
(Lehden keskellä)
8 Paimenen sana
8 Tilaisuudet Saalemissa
9 Jäsentapahtumat ja syntymäpäivät
Seuraava Kristitty nro 6/11 ilmestyy 7.12.2011
pääkirjoitus
Katse kertoo luottamuksesta!
Jyrki Palmi [email protected]
”Niin kuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin
ihmisen sydän toisessa ihmisessä.” Katse
kertoo luottamuksesta.
Kun ihmistenvälinen
luottamus on kunnossa, silloin pystytään vilpittömästi katsomaan
silmiin. Katse kertoo,
että asiat ovat kunnossa. Lempeä katse todistaa
luottamuksesta, mutta sen puuttuminen voi paljastaa suuren epäluottamuksen.
Raamatussa voimme monessa kohdin havaita
katseen merkityksen. Ihmiselle elintärkeää on Jumalan katse. Jo Herran siunauksessa pyydämme
Herran valistavan ja kääntävän katseensa meihin.
Se on merkki Jumalan hyväksynnästä ja siitä, että
välimme ovat kunnossa. Ihmistenvälisen luottamuksen menetys on suuri tappio ihmissuhteille,
mutta suurin rangaistus ihmisille olisi se, jos Jumala
ei enää valistaisi katsettaan meihin.
Luonnollisesti on totuttu ajattelemaan, että luottamus seurakunnassa uskovien kesken on huippuluokkaa. Siksi luottamuksen murentuminen toiseen
uskovaan saattaa olla suuri pettymys ja vaatii pitkän toipumisajan. Todellisuudessa uskovat kantavat mukanaan samaa luonteen keskeneräisyyttä
kuin muutkin ihmiset. Luottamuksen syntyyn tarvitaan aikaa, ja se syntyy vain tekojen kautta. Tätä
prosessia voi verrata ystävystymiseen. Luottamuksen rakentamiseen saattaa vierähtää vuosia, mutta
se voi romahtaa hetkessä. Luottamuksen edistämiseksi seurakunnassa pitää nähdä vaivaa jatkuvasti
ja herpaantumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa
yksinkertaisia asioita: annetaan Hengen hedelmän
(rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys,
hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä) kasvaa
ja tehdään läpinäkyvästi se, mitä luvataan – ja mieluusti hieman enemmänkin.
Hyvä uutinen on se, että Jumalaan voi luottaa.
Hän ei jätä eikä petä vaikeinakaan aikoina. Tämä
luottamus perustuu Jumalan Pojan työhön ristillä.
Sen perusteella uskova on vanhurskautettu ja vajavaisuuksistaan huolimatta syyttömäksi julistettu.
”Vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha. Siitä
kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti” (Jes. 32:17).
Jumala kantaa yli
mäkien ja mättäiden
T eksti ja kuva : E lina R autio
Leo ja Eini Lampi ovat pitkän linjan
saalemilaisia. Seurakunta onkin
ollut tärkeä osa pariskunnan elämää
aivan uskoontulosta asti. Erityisesti
Lea-tyttären menehtymisen jälkeen
seurakuntaperhe oli korvaamaton.
– Ilman seurakuntaa ja Jumalaa emme
olisi selvinneet, Lammet toteavat.
L
eo on monille tuttu Saalemin keittiötiimistä,
jossa hän kertoo olleensa 30 vuotta ”useamman emännän apulaisena”. Leipätyökseen
Suomen valtioneuvoston juhlatilaisuuksissa kokanneella miehellä on riittänyt aikaa ja intoa palvella omilla lahjoillaan myös seurakuntaa. Erityisesti
isoissa tapahtumissa sekä häissä ja hautajaisissa
on nähty paljon Leon kädenjälkiä. Taiturikokki sai
olla kestitsemässä muun muassa Suomessa vuonna 1964 vieraillutta evankelista Billy Grahamia.
– Keittiö on ollut seurakunnassakin minun lempipaikkani. Olen yrittänyt vaikuttaa asioihin sillä
tavalla, että siellä tulisi tulosta, Leo kertoo.
– Olen tehnyt niin paljon, että ihmettelen itsekin, miten olen kerinnyt ja jaksanut. En ole kuitenkaan koskaan siihen väsynyt eikä innostus ole
laantunut, vaikka sanojia on ollut välillä monen
näköisiä ja makuisia. Olen suhtautunut niihinkin
huumorilla.
Myös Einille seurakunnan keittiö on tullut tutuksi: hänen taittelemiaan karjalanpiirakoita on
myyty monissa lähetysmyyjäisissä muun muassa
Bulgarian työn hyväksi. Seurakunnassa palvelemisen lomassa on tullut paljon tuttuja, joiden kanssa
on saanut jakaa iloja ja suruja.
kristitty
3
5. lokakuuta 2011
Johdatusta välikäden kautta
Uskonasiat ovat olleet Leolle ja Einille jossain määrin tuttuja jo lapsuudesta asti. Einin äiti oli uskova,
samoin veljen perhe. Uskova isoäiti piti pyhäkoulua,
ja ukki opetti iltarukouksen. Leon kiinnostus uskonasioihin heräsi pyhäkoulun ja rippikoulun kautta.
Uskonratkaisun molemmat tekivät kuitenkin vasta
nuorina aikuisena. Uskovat työtoverit vaikuttivat
paljon Leon ratkaisuun. Einin uskoontulossa käänteentekevää oli hänen näkemänsä näky:
– Minulle näytettiin aivan yhtäkkiä kuva Jeesuksesta. Asuimme silloin veljeni perheen kanssa, ja
siellä sitten rukoilimme yhdessä, Eini kuvailee uskoontulon alkuhetkiä.
Lampien rakkaustarina sai alkunsa pian Leon
uskoontulon jälkeen uskovan työkaverin Iida Pekkosen välityksellä. Iida järjesti illanvieton, johon
kutsui seurustelevia pariskuntia seurakunnasta. Lisäksi mukaan kutsuttiin kaksi sinkkua: Leo ja Eini.
Iida kyseli Leolta ennen illanviettoa, mahtaako tuo
tyttö olla tuttu.
– Minä sanoin että joo, sillä on semmoinen erikoinen hattu, Leo hymyilee.
Illanvieton jälkeen Leo saattoi Einin Rautatientorille linja-autoon. Jutustelu oli heti niin luontevaa,
että molemmat kokivat toisen tuntuvan vanhalta
tutulta. Siitä syttyi rakkaus. Vuoden päästä, syksyllä 1957 vietettiin häitä. Seuraavana vuonna syntyi
ensimmäinen lapsi Lea ja kuusi vuotta myöhemmin
Jukka.
Perheen arki pyöri paljon Einin varassa, koska
Leon työ vaati usein pitkiä päiviä. Erityisesti Urho
Kekkosen presidenttikauden aikoihin Leo joutui
olemaan viikkoja myös ulkomailla. Monia tunnustuksia saaneen kokin kotona ruuanlaitosta vastasi
siis Eini.
– Tein kerran lasten ollessa pieniä lihapullia ja
perunamuusia sekä kapriskastiketta. Jukka-poikamme sai annoksen lautaselle, katsoi sitä ja kysyi
Einiltä: ”Eihän mun tartte tätä syödä?”, Leo kertoo
nauraen.
Jumala ei tee erheitä
Lea oli keskikoulun viidennellä luokalla, kun koulunkäynti alkoi yhtäkkiä takkuilla ja tämän jälkeen
ilmaantui muitakin outoja oireita. Diagnoosiksi tuli
viruksen aiheuttama aivotulehdus, joka oli todennäköisesti lähtenyt liikkeelle navassa olleesta punkista. Hyvin pian Lea invalidisoitui ja joutui jäämään
kotihoitoon. Eini toimi Lean omaishoitajana yhteensä kuusi vuotta, joskin loppuvaiheessa päivähoito
oli tukena.
– Sairaus koetteli perhettämme kovasti. Mutta
kuitenkin meillä oli luottamus Jumalaan koko ajan.
Koimme, että Jumala oli kaikessa mukana ja antoi
voimia. Ei Lean hoitaminenkaan tuntunut meistä
edes raskaalta, Leo tuumii.
– Olimme Jumalan kämmenellä, Eini lisää.
Lean tila oli pitkään vakaa, kunnes tulehdus
uusiutui. Tytön kunto heikentyi, ja lääkäri ilmoitti
Leolle ja Einille, että näyttää siltä, että Leasta tulee
laitospotilas.
– Minä olen ehkä enemmän realistinen ja Eini
tunneihminen. En kestänyt ajatusta laitoshoidosta,
ja kerran yhdessä rukoillessamme pyysin, että Taivaan isä ottaisi Lean pois. Eini ei voinut ymmärtää
sitä, ja siitä jouduimme sitten paljon keskustelemaan, Leo tuumii.
Helmikuussa 1980, reilu kuukausi Einin 50-vuotispäivien jälkeen, Herra otti Lean pois. Eini kuvailee
surun vieneen täysin sanattomaksi – sitä eli kuin
sumussa. Eini ei kyennyt hoitamaan mitään hautajaisiin liittyviä käytännön asioita, vaan ne jäivät
Leon vastuulle.
Muutama päivä Lean kuoleman jälkeen Leo oli
kävelemässä töihin, kun hän kuuli yhtäkkiä selkeän
äänen, joka sanoi: ”Lea on ihan terve.”
– Sitä ääntä on toiselle vaikea selostaa, mutta se
– Armon rikkautta ei korosteta koskaan liikaa, vakuuttavat Eini ja Leo Lampi.
oli niin selvä, ettei se ole jäänyt koskaan pois mielestä. Ja siinä samassa meni suurin suru. Tuo tilanne oli semmoinen kantava voima myöhemminkin,
Leo kertoo kyyneleet silmissä.
Eini kokee, että suurimpana tukena surussa olivat uskovat ystävät ja sukulaiset.
– Seurakunta on ollut meille rakas. Siellä kävimme ja saimme kokea, ettemme olleet surussamme
yksin. Myös sukulaisille sai kertoa murheita, Eini
kuvailee.
– Moni voi tulla katkeraksi, mutta meille ei tullut
missään vaiheessa sellaista. Uskomme, että Jumala
hoiti kaikki parhain päin. Lealla olisi voinut olla paljon kärsimyksiä täällä ajassa, mutta hän pääsi muutaman vuoden sairastamisen jälkeen pois, Leo lisää.
Paras on edessä
Vuosien myötä suru on helpottanut, vaikka kaipaus
onkin edelleen jäljellä. Lampia on lohduttanut tieto siitä, että Lealla on nyt hyvä olla. Läheiset välit
Jukka-pojan perheen kanssa ovat myös iso rikkaus.
Eläkepäivät ovat tuoneet mukanaan paljon yhteistä aikaa, jota Leon kiireisinä työvuosina oli vähemmän. Voimat ovat vähentyneet kuitenkin sen
verran, että Leon on ollut pakko hillitä kokkausintoaan. Viimeisin suuri ponnistus oli toukokuussa
2004 David Wilkersonin Suomen-vierailun yhteydessä järjestetyssä VIP-tilaisuudessa. Wilkerson
kävi jopa henkilökohtaisesti kiittämässä ja siunaa-
massa keittiömestaria. Seurakunta on edelleen iso
osa elämää, vaikka siellä palvelu on jäänyt vähemmälle.
– Vanhuuteenkin täytyy asennoitua, Leo pohtii.
– Ei meidän tarvitse murehtia menneisyyttä, sillä kaikki on mennyt Jumalan johdon mukaisesti. Ja
paras on meillä edessäpäin, hän jatkaa hymyillen.
Viime vuosina psalmista 90 on tullut hyvin rakas. Siinä puhutaan vanhuudesta ja muistutetaan
ihmiselämän lyhyydestä: ”Opeta meille, miten lyhyt
on aikamme, että saisimme viisaan sydämen.” Ennen kaikkea Lammet haluavat muistuttaa itseään ja
muita Jumalan armosta ja uskollisuudesta. Suurista
koettelemuksista huolimatta luottamus Jumalaan
on vuosien varrella vain vahvistunut.
– Jumala on hyvä eikä Hän tee erheitä. Häneen
voi kaikessa luottaa, Eini painottaa.
– Jumala on ollut uskollinen ja kaikessa mukana,
vaikka me emme ole aina olleet uskollisia. Kaikki on
lahjaa. Olen monesti ajatellut, että sen kun oppisi,
että heitä kaikki huolet Herralle, Hän kantaa. Se on
paras oppi. Jumala kantaa kaikki mäet ja mättäät –
hyvät ja huonot, Leo lisää lopuksi.
Lisää Leon ja Einin elämästä sekä Leon tiestä valtioneuvoston palvelukseen voi lukea Asko Kariluodon kirjasta ”Leo Lampi – renkipojasta tasavallan hovikokiksi”
(Aikamedia 2007).
4
5. lokakuuta 2011
kristitty
artikkeli
Voiko Jumalaan luottaa?
T eksti : N ina K atajavuori
K uva : www . sxc . hu
Neljävuotias tyttäremme leikki
kännykällä ja ”soitti” kaverilleen. Hän
antoi puhelimessa ohjeen, joka lienee
tervetullut meille aikuisillekin: ”Hei
kaveri! Se on kuule nyt sellanen juttu,
että luota sä nyt vaan Jeesukseen!”
O
nko sinua joskus vaivannut luottamuspula?
Sovit ystäväsi tai työnantajasi kanssa jostain asiasta, mutta sinua jääkin vaivaamaan,
tarkoittiko vastapuoli varmasti, mitä sanoi. Luottamuspula voi vaivata myös jumalasuhdetta. Ympärillämme tapahtuvien kärsimysten ja maailmassa
ilmenevän pahuuden keskellä mieleemme voi herkästi nousta kysymys, onko Jumala ihan oikeasti
luotettava ja rakastava.
Raamattu vakuuttaa meille useaan otteeseen,
kuinka Taivaallinen isämme pitää meistä huolta,
kuinka Hän rakastaa ja johdattaa. Uskomme ja
luottamuksemme Jumalan rakkauteen voi kestää
ulkopuolellamme tapahtuvien asioiden tai ongelmien kohtaamisessa. Ehkä jopa rohkaisemme näillä
lupauksilla toisia kristittyjä.
Luottamus alkaa kuitenkin horjua, kun kyse on
omaan elämäämme liittyvistä tarpeista, kuten terveydestä, työstä, ihmissuhteista tai tunne-elämämme tasapainosta. Monen kristityn kipeä ja ehkä
salattukin kysymys kuuluu: onko Jumala pohjimmiltaan ja lopultakin varmasti luotettava ja rakkaudellinen? Voiko Jumalaan, Hänen lupauksiinsa, huolenpitoonsa ja rakkauteensa oikeasti luottaa?
Rakastavan jumalakäsityksen vaikeus
Rukoilin aikoinaan pitkään uskovaa aviopuolisoa.
Pelkäsin, että Jumala on tarkoittanut minut elämään yksin. Kun sitten aloin seurustella nykyisen
aviopuolisoni kanssa, mieleeni hiipi aivan valtava
pelko hänen menettämisestään. Itse olin tuolloin
täysin vakuuttunut siitä, että Jumala on rakkaus ja
haluaa osoittaa rakkauttaan ihmisille ja kristityille –
siis ihan kaikille muille paitsi ei minulle. Olin aivan
varma, että Jumala osoittaa rakkauttaan minulle
ottamalla puolisoni taivaan kotiin ja siten kasvattaa
minua kristittynä.
Mikäli joku kristitty ystäväni olisi ilmaissut vastaavanlaisen huolen minulle, olisin pitänyt ajatusta
täysin järjettömänä. Jumalahan on rakkaus, joka on
ehdottoman luotettava ja joka varmasti johdattaa.
Samanaikaisesti koin itse olevani näiden Jumalan
lupausten ulkopuolella, sillä pidin itseäni niin pahana ihmisenä, että tarvitsin kovasti Jumalan kuritusta ja koulutusta.
Jälkeenpäin ajateltuna ajatukseni kuulostavat
hyvin ahdistavilta. Elin valtavassa valheen vankilassa, jossa koin että Kaikkivaltiaan, taivaan ja maan
Luojan lupaukset eivät ulottuneet minuun. Samalla
olin hiljaa kateellinen muille kristityille, jotka saivat nauttia Jumalan mielisuosiosta. Sydän pelosta
syrjällään mietin ja toivoin sitä, että minäkin saisin
omistaa itselleni nämä Raamatun lupaukset.
Tällaisen pelon ja epävarmuuden kanssa on
raskasta elää kristittynä. Jeesus kuitenkin kehottaa meitä heittämään murheemme Taivaalliselle
isällemme. Jeesus kutsuu meitä ”pyhään huolettomuuteen” todistamalla vuorisaarnassaan, kuinka
meidän Taivaallinen isämme pitää meistä huolen:
”– –Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät
ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän
taivaallinen Isänne ruokkii ne – –” (Matt. 6:25–30).
Luottavainen ja murehtimisesta vapaa asenne ei
siis ole välinpitämättömyyttä tai vastuuttomuutta.
Ihminen, joka tietää ja luottaa syvästi siihen, että
hänellä on rakastava ja huolehtiva Taivaallinen isä,
voi turvallisin mielin elää tätä päivää ja hetkeä ja
riemuita elämän lahjasta. Edelleen vuorisaarnassa
Jeesus vakuuttaa meille: ”Ei kai kukaan teistä anna
pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää? Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa? Jos kerran te pahat
ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä pyytävät.”
(Matt. 7:9–11.)
Jeesuksen antamiin lupauksiin ei arkielämässä ole kuitenkaan aina helppoa uskoa ja turvata.
Kielteinen käsityksemme Jumalan hyvyydestä voi
juontaa juurensa varhaisista vuorovaikutussuhteista tai muista menneistä elämänkokemuksistamme.
Ehdoitta rakastetun lapsen on aikuisena helpompaa
ymmärtää Jumalan ehdoton rakkaus, kun taas tämän kokemuksen puute johtaa vääristyneen minäkuvan kehittymiseen ja kielteiseen käsitykseen
itsestämme. Vaikka järjellämme ymmärtäisimmekin Jumalan olevan luotettava ja rakkaudellinen,
sisäinen tunne-elämämme voi kertoa ja vakuuttaa
meille aivan kaikkea muuta. Näin oli myös omalla
kohdallani: osasin kyllä lukea, mitä Raamattu kertoo
Jumalasta, mutta tunne-elämäni suorastaan huusi
sisälläni aivan päinvastaista.
Irti pelosta
Pysähdyin miettimään minussa tapahtunutta
myönteistä muutosta käsityksessäni Jumalan hyvyydestä ja luotettavuudesta juteltuani hiljattain
ystäväni kanssa. Hän sanoi ymmärtävänsä, jos olen
heikkohermoinen enkä päästä puolisoani enää kotoa minnekään. Syynä tähän oli se, että kuluneen
neljän kuukauden aikana puolisoni on ollut kuoleman tai vähintäänkin erittäin vakavan loukkaantumisen partaalla kaksi kertaa ja tyttäremme samana
aikana kerran.
Huomaan, miten Jumala on tehnyt minussa työtään. En ole milloinkaan elämässäni kokenut niin
syvää rauhaa, iloa ja riemua Jumalan rakkaudesta
ja huolenpidosta kuin tänä lyhyenä ajanjaksona.
Riemuitsen siitä, että oma ja rakkaitteni elämä on
rakastavan Isän käsissä, joka näkee, kuulee, auttaa,
varjelee ja johdattaa.
Epäluulojen ja pelkojen vangiksi ei siis tarvitse
jäädä, vaan voimme vapautua niistä. Jeesus kehottaa meitä tulemaan valoon ja totuuteen. Hän kutsuu meitä myös kasvun ja hengellisen eheytymisen
prosessiin. Luottamuksemme rakastavaan Taivaalliseen isään voi korjaantua Pyhän Hengen avulla nopeastikin, mutta usein luottamuksen rakentuminen
on prosessi, joka kestää ja sisältää monia vaiheita.
Jeesus on kuitenkin vierellämme ja tahtoo auttaa
meitä tässä prosessissa.
Luottamuksen rakentaminen
Mikäli uskosi Jumalan rakkauteen ja huolenpitoon
horjuu, tunnusta luottamuspulasi rehellisesti rukouksessa Herralle. Pyydä Pyhää Henkeä auttamaan
ja tunnistamaan omia virheellisiä ja valheellisia
käsityksiäsi. Ota uskossa vastaan Hänen armonsa,
joka antaa voiman luottaa näihin Raamatun lupauksiin. Pyydä Pyhää Henkeä osoittamaan sinulle Isän
Jumalan rakkautta ja huolenpitoa.
Efesolaiskirje 4:23 kehottaa meitä ”uudistamaan
mielemme”. Uudenlaista ajattelua voi harjoitella
lukemalla Raamatun lupauksia Jumalan huolenpidosta ääneen ja vakuuttamalla itselleen, että nämä
lupaukset koskevat myös sinua. Keskitä tietoisesti huomiosi Jumalan hyvyyteen ja huolenpitoon
omassa elämässäsi. Myös hengellinen musiikki ja
kirjoitukset voivat hoitaa sinua.
Tässä prosessissa voi hiljalleen kasvaa luottamus siihen, että Herra rakastaa sinua, että olet
Hänelle rakas ja että Hän pitää sinusta huolen. Me
saamme armosta päättää uskoa Raamatun lupaukseen joka sanoo: ”Me tiedämme, että kaikki koituu
niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa, ja jotka
hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen” (Room. 8:28).
Kirjoittaja on farmasian tohtori ja dosentti ja
hän työskentelee pedagogisena yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa. Hänellä on myös työnohjaajan koulutus.
kristitty
5
5. lokakuuta 2011
Leena lähti teltantekijäksi Albaniaan
T eksti : V eli -M atti L aitinen
K uva : I lona Y rjölä
Saalemilainen Leena Koivisto suuntasi
syyskuun alussa kehitysyhteistyöhön
Albaniaan. Hän pitää kotiseurakunnan tukea ja
siunausta lähtijälle ensiarvoisen tärkeänä.
Jo pienenä tyttönä luterilaisen seurakunnan leireillä Leena
koki, että hänen tulee lähteä auttamaan ihmisiä, jotka eivät
vielä tunne Jeesusta ja joiden elämä on vaikeaa.
– Muutama vuosi sitten olin aktiossa Israelissa, mutta
muussa lähetystyössä en ole aiemmin ollut. Toukokuussa kävin Fidan järjestämän kehitysyhteistyökurssin Isossa Kirjassa.
Se oli hyvin selvä johdatus.
Leena kertoo kasvaneensa luterilaisessa perheessä, jossa
uskonasioita pidettiin esillä. Lapsena hän kävi myös seurakunnan tyttökerhossa ja leireillä.
– Uskonasiat jäivät kuitenkin harrastuksen tasolle, sillä tein
ratkaisut omien suunnitelmieni mukaan ja elin itselleni.
– Opintojeni loppuvaiheessa tutustuin ystäviin, jotka kuuluivat vapaaseurakuntaan. Heiltä opin sen, että tulee tehdä
henkilökohtainen uskonratkaisu, käydä kasteella ja täyttyä Pyhällä Hengellä. Nämä asiat olivat minulle siihen asti vieraita.
Työtä lasten parissa
Helsingin kaupungilla lastensuojelussa työskentelevän Leenan lähtö Albaniaan onnistui vuorotteluvapaan avulla. Puolisen vuotta kestävän työkautensa aikana hän osallistuu Fidan
kehitysyhteistyöprojektiin.
– Toimin tavallaan teltantekijänä Albaniassa, sillä olen mukana lapsiin liittyvässä projektissa. Teltantekijähän on henkilö,
joka apostoli Paavalin tavoin toimii omassa ammatissaan tehden samalla lähetystyötä.
– Fidalla on Albaniassa toistakymmentä yhteisöä, ja monissa niissä on lapsi- ja naistyötä. Tutustun näihin työmuotoihin.
Projektin puitteissa järjestetään monenlaista avustus- ja
opetustoimintaa naisille ja lapsille, muun muassa englannin
kielen opetusta ja tietokonekursseja. Lapsille on tarjolla myös
leirejä ja iltapäiväkerhoja. Koska romanilapset puhuvat romanikieltä kotona, heille järjestetään albanian kielen opetusta
esikoulussa, jotta heillä on paremmat valmiudet selviytyä
koulussa.
Leena osallistuu myös kummilapsityöhön, sillä sitä on tarkoitus lisätä Albaniassa ensi vuoden alussa. Leena haluaakin
kannustaa kaikkia tulemaan mukaan tähän tärkeään työhön.
– Jos sinulla suinkin on mahdollisuus, ryhdy kummiksi! Pienikin rahasumma auttaa kehitysmaan lasta. Kummikannatus
käytetään tukea tarvitsevan lapsen koulunkäyntiin ja hänen
perheensä ja yhteisönsä tukemiseen. Lapsille hankitaan kouluvaatteet, kirjat ja muut koulutarvikkeet. Fidan kautta tuki
menee varmasti perille ja kohdentuu juuri siihen tarkoitukseen, johon se on tarkoitettu.
Jumalalla on aikansa
Omaa lähetyskutsuaan pohtivia Leena rohkaisee muistuttamalla, että Jumalan suunnitelmissa ajoitus on tärkeä.
– Voi olla, että olet joskus saanut lähetyskutsun, mutta olet
alkanut epäillä sitä, koska mitään ei ole tapahtunut. Jumalalla
on kuitenkin oma aikansa. Paholainen sen sijaan haluaa sinun
tekevän heti sen, mitä Jumala on sinulle joskus luvannut.
Tulevaisuuteensa Leena suhtautuu avoimin mielin. Jos Jumala johdattaa hänet myöhemminkin lähetystyöhön, hän on
valmis lähtemään.
– Mielenkiinnolla odotan, millaisia suunnitelmia Jumalalla
on varalleni tulevaisuudessa.
– Rukoilkaa, rukoilkaa lakkaamatta lähettien ja lähetystyön
puolesta! Taloudellinen apu on tärkeää, mutta rukous on
kaikkein tärkeintä, Leena Koivisto rohkaisee.
K uvat : V ille H uotari
Keski-Vantaan Kristityt järjesti elokuussa lettukestit Kartanonkosken Illenpuistossa. Mukana oli runsaasti lapsiperheitä ja jonkin verran perheettömiä.
– Lapsikuoro Meritähdet lauloi, jaoimme jokaiselle luettavaa, kerroimme työstämme ja saimme keskustella alueen asukkaiden kanssa. Kaiken kruunuksi sää oli mitä parhain,
ilmapiiri vapautunut ja ihmiset iloisia, pastori Harri Kröger kertoo päivän annista.
6
5. lokakuuta 2011
kristitty
kolumni
Luottamuksen pitkä oppimäärä
Olin viime kesänä Nooa-pojan uimavahtina. Aikansa polskuteltuaan vedessä Nooa halusi näyttää
hiekkalinnoitukset, jotka hän kertoi rakentaneensa isänsä kanssa aamupäivällä. Rantahiekassa
törrötti pieni hiekkakakku, jonka Nooa esitteli
linnoituksen raunioiksi. Poika alkoi muotoilla hiekasta uusia linnoituksia. Hän juoksi vuorotellen
oman hiekkalinnansa ja isänsä linnoituksen väliä
ja roiskutti vettä taistelun merkiksi. Samalla hän
selosti innoissaan aamupäivän taistelun strategista kulkua, kunnes vesi oli huuhdellut hiekkalinnat
järveen.
Kesän muistikuva johti mietteeni meihin aikuisiin, jotka olemme menettäneet kyvyn ajatusleikkiin. Jeesus haastoi seuraajiaan tulemaan lasten
kaltaisiksi. Heprealaiskirjeen (11:1) mukaan ”usko
on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy”. Luottamus on
uskon synonyymi. Uskomme on usein horjuvaa, ja
meillä saattaa olla varsin vähän näyttöä sen vaikutuksista elämässämme. Luonteeltaan luottamus on aineetonta, mutta se johtaa ennen pitkää
näkyviin seurauksiin.
Miten voisimme palauttaa kyvyn nähdä tilanteemme uudella tavalla kuten Nooa näki rantahiekan suojalinnakkeena? Kuntoutuksen maailmassa passiivisten hoitojen tilalle on tullut aktiivista
harjoittelua, menetelmiä, jotka ”opettavat” toimimattomat lihakset jälleen tekemään tehtäväänsä.
Nykykäsityksen mukaan voimme oppia koko elämämme ajan uusia asioita ja valmiuksia. Luottamuksen koulu voi opettaa meitä tuntemaan Hänet kaikilla aisteillamme: ”Maistakaa ja katsokaa,
kuinka Herra on hyvä” (Ps. 34:8).
Joskus Vapahtajamme voi joutua hoitamaan
karvaita pettymyksiä, jotka ovat tuhonneet lapsenomaisen viattoman luottamuksen. Oppimisprosessissa on mahdollista ”oppia pois” vääristyneistä käsityksistämme ja löytää kokonaan uusi
näkökulma Vapahtajaan. Edistymisemme saattaa
olla hidasta vastavirtaan taistelua. Kilvoittelussa
auttaa tietoinen päätös luottaa Jumalan sanaan:
”Hyvä on Herra, turva ahdistuksen päivänä, ja hän
tuntee ne, jotka häneen luottavat” (Neh. 1:7).
Nooan taisteluraportista opin sen, että sisäinen
näkökykymme ratkaisee suhteemme vastoinkäymisiin. Koetusten keskellä vihollisen linnoitukset
näyttävät kukistumattomilta, mutta uskon silmän
harjaantuessa ne sortuvat Taivaallisen isämme
tuella kuin hiekkalinnoitukset rannalla. Joidenkin
meistä on helppo luottaa Jumalaan, mutta useimmat joutuvat suorittamaan ”pitkän oppimäärän”
ennen kuin luottamuksesta tulee elämän perusvire, jossa vahva tietoisuus saa meidät rentou-
tumaan. Luottamusopinnot ovat elinikäiset, ja
monesti yhä tuimemmat taistelut vaativat entistä
harjaantuneempaa tilanteen hallintaa. Vapahtajamme seuraajina joudumme hyväksymään korkeakoulumme, jonka tavoitteena on hengellinen
kypsyys: ”Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus” (Hepr.
5:8).
V irpi V artiainen
Kirjoittaja toimii kuntoutuslääkärinä työikäisten parissa.
Havaintoja maailmalta
P alstaa toimittaa K laus K orhonen .
Kirkkoihin kohdistuneet hyökkäykset
yleistyneet
Upotuskasteet yleistyvät vanhoissa
kirkoissa
Luonnonkatastrofien ennätysvuosi 2011
Kirkkoja ja yksittäisiä kristittyjä vastaan kohdistuneet hyökkäykset ovat yleistyneet erityisesti Afrikassa ja Aasiassa. Länsiafrikkalaisessa Nigeriassa,
jossa väestö jakautuu islamilaisiin ja kristittyihin,
tehtiin 10. heinäkuuta isku Sulejan evankeliseen
seurakuntaan. Iskussa kuoli neljä ihmistä.
Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna kolmeen
evankeliseen kirkkoon kohdistui pommiattentaatti Josin kaupungissa. Ihmishenkien menetyksiltä
säästyttiin, mutta jumalanpalvelukset jouduttiin
tilapäisesti peruuttamaan.
Myös itäafrikkalaisella Sansibarin saarella kahden pienen helluntaiseurakunnan rukoushuoneet
poltettiin heinäkuun lopussa, ja läheisellä Pemban
saarella sijainnut adventtiseurakunnan rukoushuone tuhottiin.
Sri Lankassa evankelikaalit uskovat ovat joutuneet buddhalaisten ääriainesten hyökkäysten kohteeksi. Pakistanissa huomiota ovat herättäneet kolmea islamistia vastaan nostetut oikeudenkäynnit.
He olivat edellisenä vuonna kiduttaneet 38-vuotiaan kristityn miehen kuoliaaksi, koska tämä oli
kieltäytynyt kääntymästä islaminuskoon. Pääosin
buddhalaisessa Sri Lankassa kristityt muodostavat
noin kahdeksan prosentin vähemmistön, ja islamilaisessa Pakistanissa kristittyjä on vain kaksi prosenttia väestöstä.
Saksan luterilaiset seurakunnat ovat yhä enemmän
alkaneet tarjota kirkkoon liittyville upotuskasteen
vaihtoehtoa. Helluntailauantaina 11. kesäkuuta 243
nuorta ja lasta antoi kastaa itsensä Hampurissa
Elbejoessa järjestetyssä kastejuhlassa. Useimmat
kastettavista halusivat saada alkukristillisen upotuskasteen. Kirkon edustajana rovasti Horst Gorski
muistutti siitä, että myös ensimmäiset kristityt kastettiin joissa.
Kastejuhlan osanottajamäärä yllätti täysin
Hampurin ja Etelä-Holsteinin evankelisluterilaisen
kirkkopiirin, joka toimi tapahtuman järjestäjänä.
Kastetoimituksissa palveli 39 luterilaista pappia.
Yhteensä juhlaan osallistui noin 3 000 henkilöä,
joista useimmat olivat kastettavien omaisia ja kummeja.
Myös Düsseldorfin anglikaaninen seurakunta
järjesti kesällä Reinjoessa kastejuhlan, jossa kastettiin kolme nuorta. He kertoivat etsineensä pitkään
elämän tarkoitusta ja löytäneensä Raamattuun tutustumalla elävän uskon. Kastajana toiminut anglikaanipappi Stephen Seamer kertoi, että seurakunta
on avannut mahdollisuuden upotuskasteeseen,
koska ”se on nuorille aikuisille mieleenpainuvampi
ja kokemuksellisesti rikkaampi, kun kastettava on
siinä mukana koko olemuksellaan”.
Vakuutusyhtiöiden jälleenvakuutuksia hoitavan
suuren Munich Re -yhtiön mukaan vuosi 2011 oli
ensimmäisen puolen vuoden seuranta-aikana kaikkien aikojen pahin luonnonkatastrofien vuosi. Pahin katastrofi oli maaliskuussa tapahtunut Japanin
maanjäristys ja tsunami, joiden seurauksena kuoli
15 500 ihmistä ja jotka aiheuttivat 150 miljardin euron kokonaiskustannukset.
Japanin maanjäristyksen lisäksi koettiin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus, Brasilian 1 350
kuolonuhria vaatinut maanvyörymä sekä USA:n
rajuilmat ja tornadot. Myös Kiinan suurtulvat ja
Uuden-Seelannin maajäristykset aiheuttivat paljon
tuhoa yhdessä monien muiden luonnonkatastrofien
kanssa.
Kokonaisuutena ensimmäisen puolivuotiskauden tuhot olivat Munich Re -yhtiön mukaan maailmanlaajuisesti 188 miljardin euron luokkaa, mikä
ylittää tähän asti tuhoisimman vuoden 2005 vahingot (156 miljardia euroa). Yhteensä vuoden 2011
vahingot ovat viisi kertaa suuremmat kuin viimeisen
kymmenen vuoden keskiarvo.
idea S prektum
32/2011
idea S pektrum
idea S prektum
32/2011
24/2011
kristitty
7
5. lokakuuta 2011
vanhimmat tutuksi
T eksti ja kuvat : I lona Y rjölä
Vanhimmat tutuksi -sarjassa tutustumme Saalem-seurakunnan
vanhimmistotyöskentelyyn osallistuviin seurakuntalaisiin. Osa heistä on
vanhimmistoveljiä, jotka osallistuvat seurakuntaneuvoston tapaamisten
lisäksi vanhimmiston kokouksiin, osa eri työmuotoja edustavia
seurakuntalaisia, jotka osallistuvat ainoastaan seurakuntaneuvoston
tapaamisiin. Tällä kertaa esittelyvuorossa ovat seurakuntaneuvoston jäsenet
Sirpa Matikainen ja Sari Nikkanen.
Vanhimmat tutuksi
Sirpa nauttii lukemisesta ja matkustamisesta aina
mahdollisuuksien mukaan.
Sirpa Matikainen
Itseään keski-ikäiseksi kolmen pojan äidiksi luonnehtivan Sirpan elämä muuttui hieman ennen 18-vuotissyntymäpäivää.
– Vastikään uskoon tullut luokkakaverini pyysi
minua Helsingin Lähetysseurakunnan tilaisuuksiin.
Eräässä tilaisuudessa tein uskonratkaisun ja siitä
kolme viikkoa myöhemmin kävin kasteella.
Sirpan ja Esko Matikaisen tiet kohtasivat pian
uskoontulon jälkeen. Kummallakin oli selvä kutsu
Jumalan valtakunnan työhön.
– Evankeliointityöhön siirtyminen tarkoitti opintoihin liittyvien suunnitelmien hautaamista. Se ei
ollut itsestään selvä päätös, mutta koin yhdessä
Eskon kanssa, että meidän tuli heittäytyä Jumalan
johdatettavaksi. Evankeliointityö kotikokouksineen
tulikin meille pian tutuksi, kunnes Esko sai Helsingin
Saalemista puhelun, jossa tiedusteltiin, jos hän tulisi seurakuntaan timoteusoppilaaksi. Hieman myöhemmin selvisi, että Saalemin toimistossa tarvittiin
toimistotyöntekijää, ja sain työpaikan.
Matikaisilla oli kuitenkin sydämellään tietoisuus
siitä, että jonain päivänä he lähtevät lähetystyöhön.
Jumala oli puhunut Sirpalle ja Eskolle siitä, milloin
lähtö tulisi, mutta määränpäästä ei ollut tietoa pitkään aikaan.
– Pyrimme saamaan vastausta siihen, mihin maahan Jumala on meitä johdattamassa. Sitten kerran
löysimme itsemme turkkilaisesta ravintolasta. Siellä Jumala alkoi puhua meille kummallekin Turkista.
Jonkin ajan kuluttua meidät pyydettiin IBRA:n työyh-
teyteen perustamaan mediakeskusta Turkkiin.
Matikaiset olivat työskennelleet Turkissa kahdeksan vuotta, kun seurakunnanjohtaja Klaus Korhonen
otti yhteyttä ja pyysi Eskoa Helsinkiin töihin.
– Jumala oli puhunut meille jo ennen Klausin puhelua, että laukut tulee pakata lähiaikoina. Puhelun
jälkeen keskustelimme vielä poikiemme kanssa. Oli
mahtava kuulla toisen pojistamme toteavan, että paras paikka on olla siellä, missä Jeesus haluaa meidän
olevan. Lähtöpäätös oli sinetöity.
Matikaiset ovat nyt asuneet Suomessa noin kymmenen vuotta. Sirpa on näinä vuosina ollut niin kotiäiti kuin Helsingin Saalem-seurakunnan sihteeri.
Nykyisin hän työskentelee Suomen Helluntaikirkon
sihteerinä.
– Olen Helluntaikirkon ainut palkattu työntekijä, ja näin työtehtäviä on laidasta laitaan. Vuodet
Saalemin toimistossa antoivat hyvän pohjan tähän
työhön, koska aiemminhan Saalem toimi Suomen
helluntaiherätyksen puolesta eräänlaisena yhteyslinkkinä eri tahoihin. Nyt tämä tehtävä on siirtynyt
Suomen Helluntaikirkolle.
Työn ohella Sirpa on mukana Iltakirkon ohjaustyöryhmässä sekä toimii solutyön koordinaattorina.
Nämä vastuutehtävät johdattivatkin Sirpan viime
syksynä myös seurakuntaneuvoston työyhteyteen.
– Seurakuntaneuvostossa työskentely on tuntunut mielekkäältä. Kokouksissa keskitytään nykyisin
enemmän hengellisiin kokonaisuuksiin sen sijaan,
että käytäisiin yksittäisiä käytännön asioita lävitse.
Kokouksissa aistii myös hyvän ilmapiirin – sen, että
paikalla olevat ovat sydämestään mukana.
Sari Nikkanen
Uskonratkaisun Sari teki jo alle kouluikäisenä. Lapsuudenusko oli elävä, ja näin pari koulukaveriakin
tuli Sarin kautta uskoon. Lappeenrannan lapsuusmaisemista Sari muutti kuitenkin opintojen perässä
Helsinkiin.
– Koin, että luokanopettajaksi opiskelu oli se tie,
joka minun tuli valita. Yhtä lailla koin johdatuksena,
että sain opiskelupaikan Helsingistä ja päädyin Saalemin jäseneksi.
Saalemiin tultuaan Sari liittyi silloiseen nuorisokuoroon. Siitä lähtien hän on ollut tiiviisti mukana
Saalemin musiikkitoiminnassa. Nykyisin Sari johtaa
Fuego-kuoroa, mutta tämän lisäksi tutuiksi ovat tulleet useat eri kokoonpanot. Sari toimi jonkin aikaa
myös seurakunnan musiikkikoordinaattorina.
Noin kolme vuotta sitten Sari koki, että Jumala
käänsi uuden sivun hänen elämässään. Siitä alkanut
muutosprosessi on ollut merkittävä.
– Yhteys Jumalaan on nykyisin toisenlainen kuin
Opettajana työskentelevä Sari on työn vastapainoksi
valinnut seurakuntavastuista musiikin.
mitä olisin koskaan voinut kuvitella. Ja vaikka koen
olevani paikallani opettajan työssä, pidän palvelustehtävääni seurakunnassa suuremmassa arvossa.
Uskon Jumalalla olevan vielä paljon varattuna meitä
varten.
Rukouksen merkitys onkin tullut Sarille viime aikoina entistä tärkeämmäksi.
– Helsingin ja koko Suomen herätys on tullut itselle sydämen asiaksi. Tie kulkee kuitenkin rukouksen
kautta, joten käymme esimerkiksi välillä Helsingin
keskustassa kävelemässä ja rukoilemassa. Olen mukana myös Iltakirkon rukousketjussa, jossa Iltakirkon
lisäksi rukoilemme koko seurakunnan puolesta.
Viime vuosina myös Raamattu on tullut Sarille aiempaa läheisemmäksi. Raamattukoulun perusopinnot hän suorittikin Saalemin raamattukoulun kautta,
ja haaveissa on jatkaa opintoja edelleen.
– Kahden pienen lapsen työssä käyvänä äitinä joutuu kuitenkin tekemään valintoja. Kaikkea ei
voi tehdä yhtä aikaa. Olemme esimerkiksi mieheni
kanssa sopineet, että teen toistaiseksi lyhennettyä
työaikaa, jotta työn, perheen ja seurakunnan yhdistäminen onnistuu paremmin.
Viime syksynä Saria pyydettiin seurakuntaneuvostoon edustamaan Iltakirkkoa. Seurakuntaneuvosto työmuotona ei ollut Sarille ennestään täysin
vieras, sillä hän oli ennen äitiyslomiaan mukana laajennetussa vanhimmistossa.
– Oli selvää, että lähden mukaan seurakuntaneuvostoon, sillä sydämessä oli vahva halu palvella seurakuntaa.
8
5. lokakuuta 2011
Rukous on luottamusta
paimenen sana
Joskus kuulee kysyttävän, miksi pyyntörukous oi-
vuttaa asiansa Taivaallisen isän ratkaistavaksi. Tämä
keastaan on tarpeen. Eikö Kaikkivaltias pyytämättä-
antaa levollisen luottamuksen myös rukoilijalle itsel-
kin tiedä kaiken, mitä tarvitsemme? Kysymys on oi-
leen.
keutettu ja johdonmukainen. Sanoohan apostoli Paa-
Luottavainen rukous on seurakunnan keskeisin-
vali, että Jumala on puolellamme ja on antanut oman
tä jumalanpalvelusta. Viime aikoina olemme Saalem-
Poikansa meidän puolestamme: ”Kuinka hän ei lah-
seurakunnassa kokeneet erityistä tarvetta seurakun-
joittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin?”
nan yhteisen rukouselämän vahvistamiseen. Tästä
(Room. 8:32).
syystä järjestämme syksyn aikana kolme rukouslau-
Perusolemukseltaan rukous ei kuitenkaan ole sitä,
kristitty
antaita: 1.10., 29.10. ja 26.11. Näinä päivinä kokoon-
että rukoilija yrittäisi esitellä asiansa Jumalalle. Pi-
numme työntekijöinä kello 12–16 rukousaikaan, jo-
kemminkin rukous on ilmaisu luottamuksesta Juma-
hon kutsumme kaikkia seurakuntalaisia. 24.–26.11.
laan. Kun kerromme asiamme Hänelle, tunnustamme
pidämme erityisinä rukous- ja paastopäivinä.
Hänen kaikkivaltiutensa ja kerromme luottavamme
Edellä mainittujen tapahtumien lisäksi kutsum-
Hänen rakkauteensa ja hyvään tahtoonsa. Vahvim-
me kaikkia, joille se on mahdollista, tiistain kello 13:n
min tämä tulee ilmaistuksi, jos tuomme rukouspyyn-
päivärukoukseen, jossa muistamme Jumalan valta-
tömme ”kiittäen Jumalan tietoon”, niin kuin Paava-
kunnan työtä niin lähetyskentillä kuin kotikentälläm-
li kehottaa (Fil. 4:6). Näin toimiessaan rukoilija luo-
mekin. Tiistain yhteysillat pelkistämme marraskuun
Klaus Korhonen
[email protected]
alusta lähtien kahteen osioon. Yhteisen kahvihetken
jälkeen ensimmäinen osa illasta koostuu Sanan opetuksesta, joka koskettelee elämänläheisiä ja tärkeitä
teemoja. Toinen osa muodostuu kohdennetusta rukouksesta kulloinkin ajankohtaisten asioiden puolesta. Rukousosiossa tarjotaan myös henkilökohtaista
rukouspalvelua sitä tarvitseville.
Luottavainen rukous vahvistaa uskonelämäämme
ja rakentaa koko seurakunnan uskonhenkistä ilmapiiriä. Siksi kutsun lämpimästi kaikkia uskovia yhteiseen rukoukseen!
TILAISUUDET SAALEMISSA
LOka-marraSKUUSSA, KESKUS-SAALEM, Näkinkuja 3
Sunnuntaisin
klo 11 Jumalanpalvelus (kk:n 1. su on
ehtoollinen), pyhäkoulu, klo 16 Iltakirkko
(kk:n 2. su on ehtoollinen), Lastenkirkko,
kahvio
Maanantaisin
klo 18.30 Israel-ilta
Tiistaisin
klo 10–13 Äiti-lapsipiiri, klo 13
Rukouskokous, lokakuussa klo 18
Missioilta (kk:n 3. ti on ehtoollinen),
kahvio klo 17, marraskuussa klo 18
Yhteysilta (kk:n 3. ti on ehtoollinen),
kahvio klo 17
Keskiviikkoisin
klo 12 Päiväseurat, klo 17.45–19.45 Suuri
lastenilta 1.–6.-luokkalaisille
Torstaisin
klo 12 Kohtaamispaikka
Perjantaisin
klo 18 Life-ilta 6.–9.-luokkalaisille
Lauantaisin
klo 19 Fuel-ilta 15–25-vuotiaille nuorille
Erityistapahtumia:
To 13.10. klo 18 kutsuvierastilaisuus
To 27.10. klo 13 EU-ruokajakelu
vähävaraisille
La 29.10. klo 12 seurakunnan
rukouslauantai
La 29.10. klo 19 Living Room (Fuel)
Su 30.10. klo 12 Yhteysjumalanpalvelus,
kaste
La 5.11. klo 11 ja 14 Uusi elämä voittaa
-tilaisuudet
La 19.11. klo 19 XXL-Fuel
To 24.11. klo 13 EU-ruokajakelu
vähävaraisille
La 26.11. klo 12 seurakunnan
rukouslauantai
Muutokset mahdollisia. Ajankohtaiset
tiedot tapahtumista saa nettisivuilta
www.omasaalem.fi ja Saalemin
eteisaulassa jaettavasta viikkoohjelmasta.
Marraskuussa
laitetaan taas
LAHJAT LIKOON!
Viime vuonna synnytetty Lahjat likoon!
-tapahtuma saa tänä vuonna jatkoa:
20.11. järjestettävän lähetystapahtuman
tarkoituksena on antaa seurakuntalaisille mahdollisuus palvella osaamisellaan
ja lisätä lähetystietoutta sekä yhteyttä
seurakunnassa. Tapahtuman avulla halutaan myös kerätä varoja Saalemin tekemään lähetystyöhön.
Lähetystapahtumassa voit esimerkiksi
• syödä lounaan
• tuoda korusi puhdistettavaksi
• ostaa ugandalaisia helmiä, joulukortteja, leivonnaisia ja käsitöitä
• tuoda koirasi pieniin hoitoihin (kynsien leikkaus, tassukarvojen ja/tai
naamakarvojen siistiminen, korvakarvojen nyppiminen)
• mennä niska-hartiahierontaan
• tuoda vaatteita lyhennettäväksi ja
paikattavaksi
• tuoda autosi sisäsiistintään.
Lisätietoja lähetystapahtumasta: [email protected]
Juttua ei julkaista nettilehdessä
kristitty
9
5. lokakuuta 2011
Mika Yrjölä äänestettiin Saalemin tulevaksi Saalemin jäsentapahtumat
johtajaksi
Kuva: Adriana Dobrin
Sunnuntaina 4.9. Saalemissa järjestettiin
seurakunnankokous, jossa seurakunnan jäsenillä oli mahdollisuus äänestää tulevasta
seurakunnanjohtajasta. Vaali suoritettiin
suljettuna lippuäänestyksenä, ja seurakuntalaiset saivat vastata ”kyllä” tai ”ei” kysymykseen: ”Kannatatko seurakuntaneuvoston ehdotusta valita Mika Yrjölä seuraavaksi
seurakunnanjohtajaksi?”.
Ennen äänestystä kuultiin puheenvuorot
sekä seurakunnanjohtaja Klaus Korhoselta
että valintaa valmistelleen työryhmän puheenjohtajalta Arto Hämäläiseltä. Korhonen korosti Jumalan johdatuksen ja rukouksen tärkeyttä
valintaprosessin aikana:
– Koska myös seurakunnan johto on inhimillisten rajoitusten alainen, asia jätettiin perinteisen
käytäntömme mukaisesti seurakuntalaisille rukousaiheeksi ja päätettiin kysyä tässä kokouksessa,
voivatko seurakuntalaiset yhtyä seurakuntaneuvoston esitykseen.
Äänestyksessä annettiin yhteensä 500 ääntä, joista Yrjölän valintaa kannatti 371 ja vastusti 121.
Lisäksi seitsemän äänesti tyhjää ja yksi ääni hylättiin. Tulos tietää sitä, että Mika Yrjölän kutsu seurakunnanjohtajaksi vahvistetaan. Nykyisin Yhdysvalloissa asuva Yrjölä muuttaa perheineen Suomeen
myöhemmin sovittavana aikana ensi vuonna.
(V-ML)
Jäsentapahtumia ei julkaista
nettilehdessä
Käsi kädessä -iltapäivät kehitysvammaisille
ja heidän perheilleen
Käsi kädessä -toiminta on pääkaupunkiseudun helluntaiseurakuntien järjestämää toimintaa kehitysvammaisille sekä heidän perheilleen ja avustajilleen. Toiminta on luonteeltaan hengellistä ja osallistujien hengelliset tarpeet huomioon ottavaa, ja se on puettu iloiseen ja välittömään muotoon. Ikärajaa ei ole eikä myöskään pääsymaksua tilaisuuksiin, joissa on kahvitarjoilu. Toimintamme perustuu
toisten kanssa olemiseen Jumalan sanan opetuksen, musiikin ja rukouksen lomassa.
Kohtaamme kerran kuussa Saalem-seurakunnan alasalissa. Loput syyskauden tilaisuudet
ovat 15.10., 19.11. ja 10.12. klo 14–17.
Lisätietoja saa Paula Plysjukilta: p. 044 066 8867, [email protected]
Kristitty-lehti etsii
kirjoittamisesta kiinnostuneita
vapaaehtoistyöntekijöitä/toimittajia kirjoittamaan
erityyppisiä artikkeleita ja haastatteluja.
Kerro itsestäsi päätoimittaja Jyrki Palmille,
puh. 050 502 9010 tai
[email protected]
Kristitty-lehti luettavissa nyt myös Saalemin kotisivuilla:
www.omasaalem.fi
Jäsenhuollon muutoksia
Saalemin seurakuntaneuvosto (vanhimmat ja seurakuntapalvelijat) on
tehnyt muutoksia alueilla tapahtuvaan jäsenhuoltoon. Aiemmin syntymäpäivätervehdyksistä yli 70-vuotiaille, ehtoollisen viennistä ym. kotikäynneistä seurakuntalaisille ovat huolehtineet aluevanhimmat ja aluediakonit
kukin omalla alueellaan. Nyt vastuu on jaettu niin, että jokaisella seurakuntaneuvoston jäsenellä on tietty postipiiri vastuullaan. Hän huolehtii siitä
niin, että jäsenhuollon tehtävät tulevat hoidetuiksi. Käytäntö on astunut
voimaan syyskuun alussa. Myös seurakunnan pastorit palvelevat edelleen
pyydettäessä kaikkia seurakuntalaisia yllä mainituissa asioissa.
10
kristitty
5. lokakuuta 2011
talous
Leirikeskushanke 6884
Lyhyesti taloudesta
T
ämän vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana kolehti- ja lahjoitustuotot olivat lähes viime vuoden tasolla, mutta budjetista jäätiin kuitenkin hieman jälkeen. Kesäkuun loppuun mennessä ei ollut tuloutunut
yhtään testamenttia, ja lähinnä tämän vuoksi toiminnan kokonaistuotot eivät
kattaneet kaikkia kuluja. Henkilöstökulut ovat nousseet lakisääteisten TES-korotusten vuoksi, ja lisäksi lähetystyöntekijöiden mukaantulo työehtosopimuksen piiriin on osaltaan kasvattanut kuluja. Myös kiinteistökulut ovat hieman
nousseet.
Loppuvuoden aikana on tarkoitus myydä seurakunnalle testamentattu osakehuoneisto. Myynnistä saaduilla varoilla tasapainotetaan taloustilannetta.
Samalla olisi tärkeää saavuttaa budjetoidut luvut kolehti- ja lahjoitustuottojen
osalta. Toiminnan kuluihin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota mm. tekemällä vain erityisen tärkeitä ja välttämättömiä hankintoja.
Haluan esittää nöyrät kiitokset kaikille seurakunnan toimintaa taloudellisesti tukeneille. Ja samalla muistutan, että tukeanne tarvitaan myös jatkossa!
Keski-Vantaan
kristityt PAKKALASSA
Sanan ja rukouksen illat
tiistaisin klo 18, Lautamiehentie 9 B
Yhdessä eteenpäin -jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 16 POINTissa,
Hagelstamintie 1
Kids’ Action Night lauantaina 12.11.
klo 14–17 POINTissa
Joulujuhla sunnuntaina 18.12. klo 16
POINTissa
Israel-foorum kerran kuussa
Syksyn opetusteemoja:
Lokakuussa ”Usko ja seurakunta”
Marraskuussa ”Pyhä Henki ja lahjat”
Katso ajankohtaiset kokoustiedot
kotisivuiltamme:
www.keskivantaankristityt.fi
www.vantaankotikirkko.fi
Tervetuloa tilaisuuksiin!
Hyvä seurakuntalainen!
Jäikö Kristitty-lehti tulematta
tai saitko niitä useita kappaleita?
Ilmoita kaikista jakeluhäiriöistä Saalemin toimistoon Lea Kottarille:
[email protected] tai 09 774 1010.
toimistovastaava
M ikael K oivula
HAKUNILAN KOTIKIRKON KOKOUKSIA
LOKAKUU
Ti 4.10. klo 18.30 Rukous- ja ylistysilta
Su 9.10. klo 11 Seurakunta yhdessä,
Ari Kuittinen
Ti 11.10. klo 18.30 Naistenilta
Pe 14.10. klo 18.30 Teetupabussi-ilta
Su 16.10. klo 11 Päiväkokous
Ti 18.10. klo 18.30 Rukous- ja ylistysilta
Su 23.10. klo 11 Päiväkokous,
Ritu Ylipahkala
Ti 25.10. klo 18.30 Naistenilta
Pe 28.10. klo 18.30 Teetupabussi-ilta
Su 30.10. klo 11 Päiväkokous,
Mauno Järvinen, laulu: Anneli ViljanenJärvinen
MARRASKUU
Su 6.11. klo 11 Ehtoolliskokous, Samuel
Yrjölä
Ti 8.11. klo 18.30 Rukous- ja ylistysilta
Pe 11.11. klo 18.30 Teetupabussi-ilta
Su 13.11. klo 11 Seurakunta yhdessä,
Merja ja Keijo Vuori
Ti 15.11. klo 18.30 Naistenilta
Su 20.11. klo 11 Päiväkokous,
Mauno Järvinen, laulu: Anneli ViljanenJärvinen
Ti 22.11. klo 18.30 Rukous- ja ylistysilta
Pe 25.11. klo 18.30 Teetupabussi-ilta
Su 27.11. klo 11 Päiväkokous,
Emmanuel Yrjölä
Ti 29.11. klo 18.30 Naistenilta
Aamurukoukset keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8.
Päiväpiiri torstaisin klo 11,
Mauno Järvinen.
Tiffanypiiri lauantaisin klo 10 (lasitöitä).
Muut tilaisuudet: kotikirkko.blogspot.
com
Saalemin aluetyöpiste, Kaviokuja 7,
Hakunila
kristitty
11
5. lokakuuta 2011
lähetyssivut
Määränpäänä Budapest ja Sopron
Nuoria etsimässä lähetysnäkyä Impact Now -tapahtumassa.
T eksti : W altteri H aapala
K uva : P etri J anas
Kevättalvella Fuelissa alettiin suunnitella
mahdollisia aktioreissuja kesälle 2011.
Suunnitelmista tuli lopulta totta Unkariin
suuntautuvan reissun muodossa.
Seitsemän nuoren tiimi suuntasi matkansa heinäkuun lopulla Budapestiin ja Soproniin. Tiimissä olivat
mukana Hanna Martikainen, Milla Vartiainen, Joona Koski, Joonas Turpeinen, Markus Ylävuo, Petri
Janas ja Waltteri Haapala. Jotta matkalle päästiin,
monenlaisia valmisteluja tehtiin – kahvituksista rukoushetkiin ja ohjelmansuunnittelupalavereista lentolippujen varaamiseen. Hyvillä ja todella odottavilla
mielillä koko tiimi nousi koneeseen, vaikkakin yksi
nuorista meinasi joutua jo alkuun ongelmiin, kun passia ei kelpuutettu Helsinki-Vantaalla. Tästäkin selvittiin ystävällisen viranomaisen avustuksella.
Impact Now -konferenssissa
Ensimmäiset päivät vietimme Budapestin lähellä Gödöllössä, jossa järjestettiin Impact Now -konferenssi.
Konferenssissa tiimimme sai rohkaistua näkemällä
noin tuhat innokasta ja Jumalalle elävää uskovaa eri
puolilta maailmaa. Pitkin päiviä oli useita tilaisuuksia
ja kanavia, joissa todella koettiin Pyhän Hengen läsnäoloa ja kutsun vahvistumista.
Lisäksi kahtena konferenssipäivänä suunnattiin
yhdeksällä bussilla ja henkilöautoilla eri puolille Budapestia kohtaamaan ihmisiä. Pienemmissä tiimeissä
jakaannuttiin Budapestin kaduille, tehtiin draama- ja
tanssiesityksiä, kerrottiin ihmisille todistuksia Jumalan voimasta ja rukoiltiin heidän puolestaan. Näissä
hetkissä useat halusivat tulla uskoon, ja ihmisiä parani myös eri sairauksista.
Suomalaisia oli konferenssissa paljon, ja heihin
teki varmasti suuren vaikutuksen se, kuinka innokkaasti kaikki konferenssiin osallistujat lähtivät evankelioimaan. Sitä pidettiin ehdottomasti konferenssin
tärkeimpänä ja upeimpana asiana, kun päästiin viemään evankeliumia ihmisille!
Impact Now -konferenssi oli mahtava aloitus meidänkin tiimimme aktiolle. Se vahvisti meitä kaikkia ja
oli heti alkuun osoitus siitä, että Jumala on vahvasti
kanssamme. Kiitollisina hyvästä tapahtumasta jat-
koimme matkaamme.
Seuraavaksi pääsimmekin Budapestiin viettämään
kahta vapaapäivää. Aamuisin vietimme aikaa yhteisessä rukouksessa ja Raamattua tutkien ja iltapäivisin
ja iltaisin tutustuimme todella kauniiseen Budapestiin. Ryhmän tytöt nauttivat kaupungin vaatekaupoista, ja pojat löysivät muun muassa maailman toiseksi
suurimman synagogan ja erinomaisia kebabravintoloita. Kaikki olivat siis kiitollisia!
Sopronin seurakunnan vieraana
Vapaiden jälkeen otimme Budapestista junan kohden Sopronia, jossa olisikin viisi hienoa päivää aikaa
auttaa paikallista seurakuntaa ja kohdata kaupungin
asukkaita. Tiimimme kaksi jäsentä, Joona ja Waltteri, olivat vierailleet Sopronissa jo edelliskesänä, joten
he tiesivät, kuinka upea uskovien joukko heitä perillä
odottaisi.
Sopronin seurakunta on syntynyt Palmin Jyrkin
ja Annen työn tuloksena. Nuo uskovat, heidän asenteensa, halunsa palvella ja rakkautensa on jotain niin
suurta, että varmasti kaikilla meillä Suomen uskovilla olisi siitä opittavaa. Heti alusta asti saimme kokea
olomme todella tervetulleeksi. Söimme yhdessä, rukoilimme yhdessä ja vietimme hyviä hetkiä tutustuen
kaupunkiin paikallisten uskovien johdolla.
Olimme mukana seurakunnan rukoustilaisuudessa, jossa Joona oli saarnavuorossa ja Milla ja Pete kertoivat omat todistuksensa. Tilaisuuden lopussa siunasimme tiiminä jokaista seurakuntalaista erikseen ja
koimme todella hyvää aikaa Jumalan läsnäolossa. Oli
upeaa huomata, kuinka Jumalan Henki yhdisti meitä
paikallisiin uskoviin, vaikka monenkaan kanssa ei ollut
samaa kieltä. Mutta oli jotain suurempaa – Jumalan
Hengen luoma yhteys.
Seuraavina päivinä saimme olla kohtaamassa lapsia ja nuoria sekä perheitä. Ensin vierailimme eräässä
nuorisotilassa, jossa pelasimme, juttelimme ja leikimme lasten ja nuorten kanssa. Tämä oli mahtava tilaisuus, koska saimme kontaktin sen asuinalueen lapsiin
ja nuoriin.
Seuraavana päivänä järjestimme yhdessä seurakuntalaisten kanssa suuren puistotapahtuman alueen perheille. Iloitsimme siitä, että jo tutuiksi tulleet
lapset ja nuoret tulivat heti mukaan tapahtumaan ja
toivat myös kavereitaan. Puistotapahtuma osoittautuikin todella menestykseksi. Paikalliset uskovat arvi-
oivat, että paikalla olisi ollut noin 300–400 ihmistä.
Se on todella paljon, sillä seurakunnassa on jäseniä
muutamia kymmeniä.
Puistoon saimme mukaan palokunnan esittelemään taitojaan, ja myös poliisiauto ja sen varusteet
kiinnostivat lapsia. Sireenit soivat kuin pidemmässäkin takaa-ajossa. Lisäksi tapahtumassa oli poneja
ja useita toimintapisteitä lapsille. Kaikille pyrimme
tarjoamaan myös hieman välipalaa. Pisin jono taisi
kuitenkin olla Hannan ja Millan vetämään kasvomaalauspisteeseen. Kiitollisin mielin Waltteri sai rukoilla
nuoren puolesta, joka halusi saada syntinsä anteeksi.
Toinen nuori etsi Jumalalta parantumista sairauksiinsa.
Viimeisen varsinaisen aktiopäivän ennen matkustuspäivää vietimme Sopronin kaduilla. Jaoimme 100
ruusua ja kortteja, joissa kerroimme Jumalan rakkaudesta, ja esitimme uudenlaista draamaa eräällä pääkadulla. Monet ohikulkijat ja ruusun saaneet todella
lukivat ja kuuntelivat sanomamme. Ilmapiiri oli hyvin
avoin.
Kiitollisin mielin kotiin
Koimme matkamme onnistuneen todella hyvin, ja
varmasti suuri vaikutus tähän oli myös rukouksella.
Olemme tiiminä kiitollisia kaikille esirukoilijoillemme
ja tukijoillemme. Saimme käytännön toiminnassa ja
omissa joka-aamuisissa rukoustilaisuuksissamme
kokea upeaa Jumalan puhetta ja vahvistavaa läsnäoloa. Kun viimeisenä iltana vietimme rukoushetkeä
yhden paikallisen perheen kanssa eräällä torilla ja kun
lähtöpäivänä paikallinen pastori äitinsä kanssa tuli yllättäen meitä vielä juna-asemalle hyvästelemään, osa
sydämestämme varmasti jäi heidän luoksensa.
Aktio on palvelemista ja Jumalalle aikansa
antamista, mutta samalla se on suurten Jumalan
siunausten vastaanottamista sekä näyn ja kutsun
vahvistumista. On upeaa olla mukana Jumalan
suurissa töissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
12
5. lokakuuta 2011
lähetyssivut
• P a l s ta n
ko o n n u t :
kristitty
M a r i k a A n tt i l a K u va : L ukas L eonte
Leikkeitä
lähettikirjeistä
Lapsia Linzin seurakunnan järjestämässä kolmipäiväisessä puistojuhlassa Itävallassa.
S
uomessa ovat koulut jo alkaneet, täällä on vasta kesän ensimmäinen valtakunnallinen leiri
takana ja neljä vielä edessä. Itse en ole joka
leirillä mukana, vaan johdan tänä vuonna vain kaksi
leiriä ja avustan muiden valmisteluissa. Viime viikon musikaalileirin jäljiltä yritän tässä toipua ensi
viikon teinileirille.
Meillä oli aivan mahtava musikaaliviikko 56
lapsen kanssa. Kuuden päivän aikana valmistimme tunnin mittaisen musikaalin, jonka esitimme
viimeisenä päivänä Linzin seurakunnassa. Lapset
saivat ennen leiriä valita mieluisensa ryhmän, jossa
valmistelivat musikaalia. Tarjolla olivat soololaulu,
näytteleminen, tanssi, kulissien rakentaminen ja
puvustus. Lisäksi kaikki lapset osallistuivat päivittäisiin kuoroharjoituksiin. Musikaalin teon ohella
ohjelmassa oli muutakin hauskaa leiriohjelmaa ja
raamattutunteja Mooseksen elämästä.
Leirit ovat kyllä ehdottomia vuoden kohokohtia.
Niiden kautta tavoitamme paljon uusia lapsia. Tänä
vuonna kustannamme lähes kolmekymmentä pakolaislasta leireille. Heistä monet ovat muslimiperheistä. On todella rohkaiseva nähdä, että työ menee
eteenpäin. Tänä vuonna leireillä osallistuu 60 lasta
enemmän kuin viime vuonna. Viidelle leirille tulee
yhteensä 220 lasta! Ensi vuodeksi meillä on suunnitteilla isossa linnassa pidettävä Megaleiriviikko,
johon mahtuu kerralla mukaan noin 150 lasta.
Tiimini kanssa koimme, että nyt on hyvä aika
uudistaa perinteistä leirityötä. Samalla uudet kuviot
antavat meille uutta intoa valmistella leirejä, ja toivottavasti sitä kautta myös leiriläisten määrä jatkaa
kasvuaan.
Syyskuun alussa on vuorossa taideleiri perheille
Toscanassa. Italian auringon alla pidän workshopeja pienelle lapsiporukalle. Se viikko tulee olemaan
mukava työn ja lomailun sekoitus, ja odotan sitä innolla. Kyllä tällaiset luovat jutut lasten kanssa ovat
aina ihan mahtavia. Olen jo nyt lupautunut ensi kesäksi yhteiskristilliselle taideviikolle, jossa vastaan
koululaisille suunnatusta ohjelmasta.
Heinäkuun alussa Linzin seurakunta järjesti kolmannen kerran puistojuhlan. Tällä kertaa teimme
sen ilman ulkomaalaista tiimiä. Lapsia, nuoria ja
heidän vanhempiaan oli päivittäin noin sata paikalla. Tälläkin kertaa osallistujat olivat maahanmuut-
tajataustaisia ja kielten sekamelska oli valtava.
Puistojuhlasta on muodostunut monille lapsille viimeisen kouluviikon kohokohta. Myös Neunkirchenin seurakunta järjesti tänä kesänä puistojuhlan,
jossa olin tiimin kanssa avustamassa. Nuoret, jotka
olivat matkassani, saivat pelien ja leikkien tiimellyksessä rukoilla muutamien nuorten kanssa ja kutsua
heitä paikalliseen seurakuntaan. Lasten ja nuorten
kanssa on helppo jutella hengellisistä asioista.
Syksy tuo tullessaan taas paljon mukavia haasteita. Yksi niistä on uusi tehtäväni, Linzin seurakunnan tiloissa toimivan kristillisen musiikkikoulun,
SOP:in (School of Popmusic) johtaminen. Olen ollut koulussa useamman vuoden piano-oppilaana ja
viime vuoden muskariryhmän opettajana. Koululla
on neljä toimipistettä ympäri maata, ja mielelläni
vastaanotin päävastuun Linzissä. Meillä on loistava
tiimi, jonka kanssa on mukavaa työskennellä. Oppilaita koulussa on noin 70. Tehtävä ei lisää kovasti
työmäärääni mutta haastaa tietysti uudella tavalla.
Uskon kuitenkin, että Jumalan sormet ovat tässäkin asiassa pelissä, ja siksi uskalsin sanoa ”kyllä”.
Toivon, että tätä kautta tavoitan entistä enemmän
lapsia ja heidän perheitään.
Toivon Sinulle Taivaan isän siunausta! Kiitos, että
muistat meidän leirejä ja uusia haasteitani rukouksin.
23.8.2011 Hanna Vuorinen, Linz/Itävalta
tälle työtarjoukselle.
Kesä–heinäkuun vaihteessa tein viikon pituisen
matkan Itävaltaan. Tarkoitukseni oli hoitaa asioita,
kuten lopettaa sikäläinen pankkitilini sekä toimittaa
muuttokuormani Suomeen. Onneksi ehdin myös
tavata tuttavia ja päästä tutustumaan Salzburgiin.
Itävallasta jään kaipaamaan ystäviäni, Wienissä
ollutta ihanaa asuntoani, Wieniä ja Itävallan todella
kaunista vuorimaisemaa.
Tulevaisuuteni on tällä hetkellä hyvin avoin. Työn
ja asunnon järjestyminen on rukousaihe – kiitos,
että muistatte! Kun erään kerran elokuussa rukoilin
tavalliseen tapaan rukoukseni tulevaisuudestani,
sain ajatuksiini lauseen: ”Etsi ensin Jumalan
valtakuntaa ja nämä muutkin sinulle annetaan.” Se
on Matteuksen evankeliumista 6:33. Päätin alkaa
toimia Raamatun kehotuksen mukaan ja haastan
sinuakin samalla Raamatun lauseella. Jumalan
valtakuntahan tarkoittaa Jumalan Raamatussa
ilmaisemia periaatteita, kuten voimaa, kunniaa,
uskoa ja kuuliaisuutta. Haastankin sinua uskossa
tekemään sen, mitä Jumala sinulta pyytää tai
odottaa, olkoon se totuttua tai jotain, mikä ei kuulu
tapoihisi tai mitä kukaan ei aikaisemmin ole tehnyt.
Suuri kiitos esirukouksista, taloudellisesta tuesta
ja kaikesta muustakin tuesta näiden vuosien aikana!
Vaikka muutin Seinäjoelle ja totuttelen täällä
asumiseen, haluan pitää Saalemin jäsenyyden.
Eihän sitä tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.
29.8.2011 Anne Anttila
Saalem-seurakunnan lähettien uusimmat kirjeet ovat
kokonaisuudessaan luettavissa Saalemin nettisivuilla
www.omasaalem.fi/tietoa-seurakunnasta/lahetystyo/.
Huom! Turvallisuussyistä kaikkia kirjeitä ei
julkaista.
KUINKA VOI UHRATA
LÄHETYSTYÖHÖN?
◗ ◗ Saalemin vastuulla on noin 20 lähettiä
eri puolilla maailmaa. Heidän kannatuksensa on
riippuvainen seurakunnan vapaaehtoisista uhrivaroista. Edelleenkin suurin osa varoista kerätään
jokaisen kuukauden kolmannen sunnuntain lähetysjumalanpalveluksessa. Käteisen rahan uhraaminen kannattaa keskittää tuohon tilaisuuteen. Myös
Olin Suomessa menneen vuoden, ja aiempien
suunnitelmien mukaan minun pitäisi nyt olla jo Itävallassa. Toisin kuitenkin kävi. Sunnuntaina 23.8.
Saalemissa oli toisenlainen lähtöjuhla: työsuhteeni
päätösjuhla. Työsuhteeni päättyi 31.8.
Sain talvella uuden työnkuvan Itävaltaa varten.
Kun kuulin siitä, tiesin, että se ei ole minua varten.
Yli puolet työajasta oli sihteerin/assistentin
työtä ja vain noin puolitoista päivää viikossa
oli seurakuntatyötä. Tiedän, että minulla ei ole
siihen kutsua eikä motivaatiota. Niinpä pitkän ja
rankan miettimisen jälkeen ilmoitin, että en ota
työtarjousta vastaan. Siitä lähtien sydämessäni on
ollut rauha. En sanonut kieltävästi Itävallalle, en
lähetystyölle enkä Jumalan valtakunnan työlle, vain
pankin kautta tehtävät säännölliset uhraukset ovat
lisääntyneet. Parasta olisi, jos uhraaminen tapahtuisi säännöllisesti kerran kuussa. Se helpottaa
lähetystoimikuntaa budjetin seurannassa.
Pankkilahjoitukset voi tehdä seuraavilla
yhteystiedoilla:
Pankki: OP-Pohjola 572302-20461714, Nordea
206538-30928, Sampo 800014-1645891
Saaja: Saalem-Lähetys ry
Viitenumero: 3102604
kristitty
13
5. lokakuuta 2011
nuorten sivu
Luotanko?
Waltteri Haapala
[email protected]
Usein kysymys on luottamuksesta. Ostaessani uutta autoa perheen
saamme talouden hoitumaan? Aina eivät kaikki ihmiset saa täysiä pistei-
kyyditsemiseksi mietin, voinko luottaa myyjän lupauksiin. Matkoil-
tä luottamustesteissä.
Kun mietin kokemuksiani, ehkä eniten olen pohtinut luottamusky-
la idässä luottamus on mielessä valitessa taksikuskia, joka veisi oikeaan osoitteeseen oikealla hinnalla. Hoidetaanko lapsiani tarpeeksi hyvin
päiväkodissa? Osaako taloyhtiön hallitus valita oikean urakoitsijan putkiremonttia toteuttamaan? Tarvitseeko vaimo todella kuudennen punaisen mekon?
symyksiä suhteessa Jumalaan. Myönnän. Kuuleeko Jumala varmasti rukoukseni? Haluaako Hän todella auttaa? Onko Jumala ihan varmasti
ajoissa? Rakastaako Hän minua? Kuulenko nyt oikeasti Jumalan äänen?
Onko Raamattu oikeasti kokonaan Jumalan sanaa?
Joskus epätietoisuus Jumalan luotettavuudesta on vallinnut pidem-
Luottamus on esillä myös seurakunnassa. Toimiiko pastorin ope-
män ja joskus lyhyemmän ajan. Mutta kertaakaan en ole joutunut to-
tus ihan oikeasti arjessani? Voinko olla varma, että lava on jätetty hyvään kuntoon eilisen jäljiltä? Antavatkohan ihmiset omastaan niin, että
teamaan, että Jumala ei olisi luotettava. Tavalla ja toisella Hän on aina
osoittanut olevan sanojensa mittainen mies.
Kuva: sxc.hu
T eksti : J ohanna V älimäki
Yök! Kuulostaapa kamalalta
tuo otsikko! Ihmisen
perusluonteeseen on
syntiinlankeemuksesta saakka
liittynyt olennaisena osana
hallinnan ja vallan ihannointi.
Tahdomme pitää langat omissa
käsissämme ja olla oman
elämämme herroja.
Eteemme tulee jotain uutta ja yllättävää,
jonka kautta Jumala puhuttelee meitä vahvasti – tässä tapauksessa vaikkapa uusi ihminen, joka saa sydämen lyömään tiheämmin ja ajatukset harhailemaan karkuteille.
Autuaita te perheelliset, kun ette joudu sitä
epätietoisuuden tuskaa kestämään!
Rukouselämä vilkastuu, ja epätoivoiset
kysymykset täyttävät mielen ja Jumalan
sähköpostin. Huomaako hän minut? Mitä-
hän hän tarkoitti tuolla lauseella? Miksei
hän vastaa viestiin? Onkohan kaikki kunnossa? Onko Jumala tarkoittanut tämän
kestämään? Varsinkin me ihanat kana-aivoiset naiset syyllistymme tähän.
Analysoimme ystävien kanssa tuntitolkulla yhtä tekstiviestiä ja teemme neuroottisesti korvapuusteja, jotta saisimme
ajatukset muualle. Pullaterapia menee pannukakuksi, kun huomaamme kirjoittavamme raesokerista herkkujen päälle mielitiettymme nimikirjaimia. Ei näin...
Kuitenkin Raamattu opettaa meitä luottamaan Jumalan suunnitelmiin, viisauteen
ja millintarkkaan työhön. Kun Jumalan liikennevalot näyttävätkin keltaista, pää kopsahtaa voimalla seinään ja pullataikina on
pian taas kohoamassa.
Lähes jokainen meistä rukoilee ikään
kuin huomaamattaan, että Jumala opettaisi meille kärsivällisyyttä. Opimme hillitsemään itsemme liikenteessä ja työtilanteissa, mutta voi kun se riittäisikin! Julmin
tapa opettaa kärsivällisyyttä on vastauksen
viivyttely sydämen asioissa, ja juuri sitä Jumala käyttää.
Raamattu opettaa meitä kuuntelemaan
Jumalaa ja Hänen johdatustaan. Vaikka
näemme johdatusta myös tällä alueella,
meidän on mahdotonta luottaa kahden ihmisen välistä orastavaa rakkautta Jumalan
käsiin. Vaadimme vastausta ja tahdomme
sen heti!
Miksi meidän on niin vaikea luottaa Jumalaan? Miksi se vaatii meiltä niin mahdottoman paljon? Rukoilemme lukemattomia kertoja, että asiamme hoidettaisiin.
Tuhansien kyyneleiden jälkeen rauha valtaa
sydämen. Pian pikkupiru kuitenkin supattaa olkapäällä: ”Eikös jokainen olekin oman
onnensa seppä?” Syytökset ja vaatimukset
Jumalaa kohtaan jatkuvat ilman pienintäkään luottamuksen sävyä.
Ihmisiä on vaikea tulkita. Emme pysty
päättelemään ilman psykiatrista huippukoulutusta, mitä toinen ajattelee. Usein korkeim-
mat koulutuksetkaan eivät riitä. Jumalan
tulkitseminen on vielä vaikeampaa. Ei, vaan
se on mahdotonta. Emme voi tietää Hänen
ratkaisujaan ja suunnitelmiaan, ellei Hän
niitä kerro. Meidän pitää vain luottaa siihen,
että hiljaisimpina kausinaan Hän tekee eniten työtä huolehtiakseen meistä. Se ei poista
epätietoisuuden tuskaa ja surua, mutta sen
kautta saamme toivon paremmasta huomisesta, mitä ikinä se sitten sisältääkin. Vanhassa laulussakin sanotaan: ”Niin alhaalla
kukaan ei kulje, ettei siellä Jeesus ois.”
Päästä irti huolistasi ja murheistasi. Laske
ne ristin juurelle ja anna niiden jäädä sinne.
Luovuta sisimpäsi murheet, huolet, kysymykset ja tuska Jeesukselle. Hän on meitä
huomattavasti viisaampi ja osaa hoitaa elämämme syvimmät haavat ja vastata suurimpiin kysymyksiin.
”Nyt minä ymmärrän, että kaikki on sinun vallassasi eikä mikään suunnitelmasi
ole mahdoton sinun toteuttaa” (Job. 42:2).
!
i
t
r
i
ä
t
s
ä
ä
P
14
5. lokakuuta 2011
kristitty
teologia
Luottamus Jumalaan syntyy uskosta
Kristukseen
parempi turvata (luottaa) Herraan kuin luottaa
ihmisten apuun. On parempi turvata Herraan kuin
luottaa mahtavien apuun.” (Ps. 118:8–9.) Esikuvana voitiin pitää Danielia, joka tunnusti rukouksessaan halunsa luottaa Jumalan suureen armoon
(Dan. 9:18).
Vanhan testamentin teksteissä Jumalaan luottamiseen liittyy vahvasti myös Jumalan tottelemisen ajatus. Tiedämme, että israelilaisille ei aina ollut helppoa luottaa Jumalaan ja totella Häntä. Tuon
tuosta he kääntyivät muiden auttajien puoleen
unohtaen Jumalansa. Siksi profeetat toistamiseen
varoittivat, ettei kansan pidä luottaa epäjumaliin (Hab. 2:18), omaan voimaansa (Hoos. 10:13),
Egyptiin ja sotajoukkoihin (Jes. 31:1).
UT:n mukaan voimme luottaa Jumalaan
Kristuksen tähden
T eksti : V altter L uoto
K uva : www . sxc . hu
Ihminen toimii arkisessa elämässään
monenlaisen luottamuksen varassa.
Ilman luottamusta toisiin ihmisiin
ja asioiden toimivuuteen hän ei
voi rakentaa elämäänsä eteenpäin.
Hengellisesti ja teologisesti
luottamuksen merkittävin vaikutusala
on ihmisen suhde Jumalaan. Uuden
testamentin mukaan luottamus
Jumalaan rakentuu uskon varaan.
VT:ssa kehotetaan toistuvasti
luottamaan Herraan
Jumalan ilmoitus Vanhassa testamentissa sisältää
toistuvaa sanaa Jumalan suuruudesta ja Hänen
voimastaan. Siihen vedoten teksteissä kehotetaan
Israelia ja israelilaisia luottamaan yksin Jumalaan.
Profeetta Sefanja valitti Jerusalemin kohtaloa,
kun se ei luottanut Herraan eikä kääntynyt Jumalansa puoleen (Sef. 3:2). Jerusalemiin saivat jäädä
vain nöyrät ja köyhät eli kansa, joka turvasi (luotti) Herran nimeen (Sef. 3:12). Profeetta Nahumin
mukaan Jumala tuntee ne, jotka Häneen luottavat
(Nah. 1:7).
Psalmeissa valetaan kansalle rohkeutta luottaa
vain Jumalaan ja vedotaan siihen, että niin isätkin
olivat tehneet aikaisemmin. ”Sinuun ovat turvanneet (luottaneet) isämme ennen. Sinuun he turvasivat ja pääsivät suojaan, sinua he huusivat ja
saivat avun, sinuun he luottivat eivätkä pettyneet.”
(Ps. 22:5–6.)
Jatkuvasti Jumala muistutti sanansa kautta
israelilaisia siitä, että kaikista vaihtoehdoista Jumalaan luottaminen oli ehdottomasti paras. ”On
On mielenkiintoista havaita, miten Uudessa testamentissa luottamus Jumalaan korostuu hieman
Vanhasta testamentista poikkeavalla tavalla. Tämä
käy hyvin esille Paavalin puhuessa Efesolaiskirjeessään kutsumuksestaan saada julistaa kansoille sanomaa Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta ja
ilmoittaa Jumalan pelastussuunnitelma, jonka Jumala oli ikiajoista asti pitänyt salaisuutenaan. Sen
suunnitelman Jumala rakensi kokonaan Jeesuksen
Kristuksen varaan. Ja sen suunnitelman mukaan
me ”Kristuksen omina ja häneen uskoen voimme
rohkeasti ja luottavaisina lähestyä Jumalaa” (Ef.
3:8–12). Jo tästä käy ilmi Uuden testamentin perussanoma: me voimme luottaa Jumalaan Kristuksen
tähden ja häneen uskoen. Usko ja luottamus ovat
sukua toisilleen siten, että luottamus Jumalaan
syntyy ja rakentuu uskon kautta Jeesuksen Kristukseen.
Paavalin opetus on havainnollista ja selvää:
”Olettehan te selvästi Kristuksen kirje, jonka kirjoittamisen hän uskoi meille. Tätä kirjettä ei ole kirjoitettu musteella vaan elävän Jumalan Hengellä, ei
kivitauluihin vaan ihmissydämiin. Tällaisen luottamuksen Jumalaan on Kristus saanut meissä aikaan.
En tarkoita, että kykenisimme ajattelemaan mitään
omin päin, mitään mikä olisi peräisin meistä itsestämme. Meidän kykymme on saatu Jumalalta, ja
hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee
eläväksi.” (2. Kor. 3:3–6.)
Tämän mukaan luottamus Jumalaan on syntynyt ja voi syntyä Jeesuksen Kristuksen kautta,
hänen avullaan ja hänen vaikutuksestaan. Sitä
kautta Jumala tekee meidät kykeneviksi olemaan
uuden liiton palvelijoita eläväksi tekevän Jumalan
Hengen voimalla. Jumalan sana ei siis vain patista meitä heikkoja ja häilyväisiä ihmisiä luottamaan
Jumalaan, vaan Jumala ilmoittaa valmistaneensa
meille siihen myös mahdollisuuden Kristuksen uskon kautta. Heprealaiskirjeen kirjoittaja vakuuttaa
meille, että meillä on oikeus rohkeasti Kristuksen
tähden astua kohtaamaan Jumala, ”koska meillä
siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään”
(Hepr. 10:19).
On hyvä muistaa, että Jumalaan luottaminenkaan ei nouse meidän omasta voimastamme,
hengellisyydestämme ja voimakkaasta uskostamme. Joudumme nöyrästi alistumaan sen tosiasian
eteen, että sekin on meissä yksin Jumalan työtä ja
kristitty
15
5. lokakuuta 2011
teologia
Jeesuksen Kristuksen ansiota. Meille on terveellistä kerrata Paavalin opetuksia: ”Todellisia ympärileikattuja olemme me, jotka palvelemme Jumalaa
Hengen ohjaamina, ylpeilemme Kristuksesta Jeesuksesta emmekä luota mihinkään omaamme” (Fil.
3:3). Tämän totuuden myötä toteutuu se, mitä Paavali piti tärkeänä: ”– – jotta kävisi ilmi, että kuulun
hänelle. Näin minulla ei enää ole mitään omaa, lain
noudattamiseen perustuvaa vanhurskautta, vaan se
vanhurskaus, jonka perustana on usko Kristukseen
ja jonka Jumala antaa sille, joka uskoo.” (Fil. 3:9.)
Tämän perusasian ymmärtäminen vapauttaa
meidät myös siitä, että meidän luottamuksemme
Jumalaan rakentuisi yksinomaan sen varaan, miten
Jumala on vastannut rukouksiimme ja mitä Jumala on meille tehnyt. Tottahan sellaiset kokemukset
lisäävät ja vahvistavat luottamustamme, mutta
lopulta luottamus lepää yksin uskon varassa. Se
merkitsee, että me voimme säilyttää luottamuksen
Jumalaan silloinkin, kun rukousvastaus Häneltä tuntuu viipyvän.
Jumalaan luottaminen ei ole käsky vaan
mahdollisuus
Vaikka Vanhan testamentin ilmoituksessa tuntuukin olevan hieman erilainen painotus, senkin poh-
Uudessa liitossa
ihmisen ja
Jumalan suhde
rakentuu kokonaan
Jeesuksen
kertakaikkisen
uhrin varaan.
jalla on lopulta yksinkertaisesti Jumalan kansalleen
tarjoama mahdollisuus. On muistettava, että Vanha ja Uusi testamentti puhuvat samasta Jumalasta, joka haluaa ihmisen parasta ja tarjoaa itseään
luottamuksen kohteeksi. Tekstien painotuseroissa
kuvastuu vain se, että vanhan liiton aikana ihmisen
ja Jumalan suhde rakentui Jumalan ja ihmisen välisen liiton varaan. Ihmisen tuli omalta osaltaan täyttää liittosopimus ja olla Jumalalle uskollinen. Siihen
kuului myös Jumalaan luottaminen. Kun ihminen ei
siihen kyennyt, tarvittiin jatkuvasti toistettavia syntiuhreja ihmisen vapauttamiseksi syyllisyydestä.
Uudessa liitossa ihmisen ja Jumalan suhde rakentuu kokonaan Jeesuksen kertakaikkisen uhrin varaan. Näin usko Jeesukseen Kristukseen on vahva
pohja Jumalaan luottamiselle.
Oikein ymmärretyn Raamatun sanoman mukaan kehotus luottaa Jumalaan ei ole meille esitetty
vaatimus tai käsky. Se on Jumalan pelastussuunnitelmassaan meille tarjoama suorastaan houkutteleva mahdollisuus. Yhdessä Vanhan testamentin
Sananlaskujen tavoin voimme todeta: ”Sinä saat
luottaa Herraan, hän varjelee sinun jalkasi joutumasta kiinni” (Sananl. 3:26, v. 1938 käännös). Tällä
perustalla leväten on riemullista laulaa:
Luota sä vaan Herran kätehen.
Luota sä vaan Herran rakkauteen.
Katseesi kiinnä kultakaupunkiin,
on siellä riemu loputon.
(Hengellinen laulukirja 358)
penkistä bongattu
Tällä palstalla esitellään eri-ikäisiä seurakuntalaisia
Noora Palovaara
Isän rakkauden äärellä
Rauhallisuus, seikkailumieli ja kolmantena
tunnollisuus ja perusteellisuus.
Olit opetuslapseuskoulussa
Etelä-Afrikassa, Swazimaassa ja
Mosambikissa. Mikä oli koulun paras
anti?
Se, että opin luottamaan Jumalaan kaikessa:
sairaana ja kun tuntuu ettei selviä, nähdessäni ihmisten kärsimyksen, tuskan ja kurjuuden.
Sain parantua menneistä haavoista ja vastaanottaa Isän rakkautta, jota vailla olin osaksi jäänyt maallisen isäni kohdalla.
Mitä suomalaiset eivät tiedä
Afrikasta?
Mitä kuuluu?
Kiitos hyvää. Syksy tuo paljon uutta – työelämärintamalla ja seurakunnassa – ja siksi olen
innoissani. Odotan, että Jumalan tahto saa
tapahtua tässä kaikessa.
Mitkä ovat kolme määrittelevintä
luonteenpiirrettäsi?
Vaikka ihmisillä siellä ei välttämättä ole yhtä
paljon maallista hyvinvointia kuin meillä, uskon, että he ovat monella tapaa tyytyväisempiä elämäänsä ja heidän ihmissuhteensa voivat paremmin.
Mikä tekee elämästä elämisen
arvoista?
Se, että voi elää Jumalan kanssa taivasten
valtakuntaa todeksi maan päällä.
Mikä on Suomen merkittävin
yhteiskunnallinen ongelma?
Yksinäisyys, tuloerojen kasvu ja sen johdosta
köyhyys sekä perheiden rikkonaisuus.
Millainen seurakunta Saalem on?
Turvallinen ja kodinomainen. Kokonsa puolesta seurakunnassa on haaste oppia tuntemaan
enemmän ihmisiä, mutta siellä on kuitenkin
hengen siskoja ja veljiä, joiden kautta Saalem on minulle hengellinen kasvuympäristö.
Sieltä saa hengenruokaa, ja siellä on tilaa olla
jakamassa muille.
symbolista kielenkäyttöä vai
tarkoittaako Jeesus kirjaimellisesti,
mitä hän sanoo?
Jeesus tarkoittaa kirjaimellisesti, mitä hän
sanoo. Kysymys on uskossa luottamisesta
Jumalaan. Kun uskomme, vuoretkin voivat
siirtyä.
Onko Jeesus vastaus kaikkiin
maailman ongelmiin?
Kyllä. Jos olemme yhteydessä Jumalaan,
meiltä ei puutu mitään.
Näkinkujalta Eduskuntatalon
portaille vienyt ruumisarkkusaattue
nosti äänen syntymättömien
lasten puolesta viattomien lasten
päivänä 1971. Tulisiko seurakunnan
jatkaa tämän kaltaisia näkyviä,
yhteiskunnallisia mielenilmauksia?
Millaisia terveisiä lähettäisit Barack
Obamalle?
Mielestäni seurakunnan tulee keskittyä
hengellisiin asioihin. Ihmisten arvomaailma
muuttuu, kun he oppivat tuntemaan Jumalan.
Jumalan johdatusta ja kutsua lähteä täysipäiväisesti lähetystyöhön. Yleisellä tasolla
odotan, että ihmiset saavat oppia tuntemaan
Jeesuksen tässä kaupungissa.
Jeesus sanoo, että ”kaikki, mitä
te rukoilette ja anotte, uskokaa
saaneenne, niin se on teille
tuleva” (Mark. 11:24). Onko tämä
Muista siunata Israelia ja juutalaisia äläkä
katkaise välejä heidän kanssaan. Jumala siunaa Amerikkaa, kun Amerikka siunaa Israelia.
Mitä odotat tulevaisuudelta?
T eksti ja kuva : J ari A ho
OSTA
OSTATAI
TAIMYY
MYY
Kristitty
yrittäJä!
Me
puolestasi
Me huolehdimme
huolehdimmeasuntoasiat
asuntoasiat
puolestasi
Markku Vuorinen
Markus Vuorinen
Markku Vuorinen
Myyntineuvottelija
Myyntineuvottelija
(KIAT)
(KIAT)
0500
708 885
Markus Vuorinen
Myyntineuvottelija
044 Myyntineuvottelija
339 9407
Haluatko
Kristitty
mainostaa
yrittäjä!
Kristitty-
044 339 9407
0500 708 885
Ilmalämpöpumput
Ilmalämpöpumput
lehdessä?
Lämmitys- ja
ja viilennyskäyttöön
viilennyskäyttöön
Lämmitys-
Ota Haluatko
yhteyttä:
[email protected]
mainostaa
Kiinteistömaailma | Helsingin Ykköskiinteistöt Oy LKV,
Malmi Kaupparaitti 13, 00700 Helsinki, puh. (09) 350 727
Kiinteistömaailma
| Helsingin Ykköskiinteistöt Oy LKV,
Kiinteistömaailma
LKV
Malmi
Kaupparaitti 13, 00700| Proveta
Helsinki,Oy,
puh.
(09) 350 727
Puistola Maatullinaukio 2, 00750 Helsinki, puh. 020 776 9650,
Kiinteistömaailma | Proveta Oy, LKV
Soita 045
045 672
672 2011
2011 tai
tai 0400
0400 433
433 399
399
Soita
Hesatek Oy
Oy
Hesatek
Kristittylehdessä?
Puistola Maatullinaukio 2, 00750 Helsinki, puh. 020 776 9650,
Part of Arme Corporation
Ota yhteyttä:
[email protected]
Luotettavaa palvelua – turvallisesti.
Renetor on suomalainen teollisuuden palveluyritys. Palvelemme teollisuutta ja
rakentamista koko Itämeren alueella. Toimintamme on tehokasta ja joustavaa.
Kokenut ja osaava henkilökuntamme takaa työn turvallisen ja laadukkaan
toteutuksen.
Kristilliset kirjat ja äänitteet...
Kristilliset kirjat ja äänitteet...
...kristillisestä kirjakaupasta.
...kristillisestä kirjakaupasta.
Arvoja, elämyksiä, sisältöä
Palveluistamme lisää > www.renetor.fi
Sydämeltä sydämelle
Philip Yancey
VÄlittääkö jumala
Tk. AM928 •Sh. 23,50 €
Heimo Enbuska
Heimo Enbuska
kure
Kootut laulut
Tk. AM927
Tk. ACD1329
Sh. 20,00
€
Sh.• 21,50
€
Kari Honkanen
Kasvun vuodetISYYSPÄIVÄKIRJa
Tk. AM927 • Sh. 21,50 €
Hanna-Maria Helenius
Tutustu tuotteisiin seurakunnan AikaShop-kirjamymälässä!
hetki
Merja Larkkonen (toim.)
minun äitini
Tk. AM938 •Sh. 26,50 €
Tk. ACD1329 • Sh. 20,00 €
Tutustu tuotteisiin seurakunnan AikaShop-kirjamymälässä!
SAALEM
sAALEM
Saalem-temppeli
Näkinkuja 3, Hakaniemi
SEURAKUNTAPASTORIT
SEuRAKuNTAPASTORiT
Klaus Korhonen,
seurakunnan johtaja
koti.
..........................................................754 4467
koti............................................................754
matkapuhelin ...............................
............................. 050 502 9001
Mauri Venemies,
seurakunnan toinen pastori
koti.
........................................................... 759 3915
koti.............................................................
matkapuhelin ..............................
............................ 050 502 9002
Jyrki Palmi,
lähetystyö, maahanmuuttajatyö, Kristitty-lehti
koti.
.......................................................... 586 5373
koti............................................................
matkapuhelin.
.............................. 050 502 9010
matkapuhelin................................
Esko Matikainen,
kotimaantyö
matkapuhelin ..............................050
............................050 502 9004
Waltteri Haapala,
nuorisotyö
matkapuhelin ................................
.............................. 050 502 9011
Toimisto
Näkinkuja 3 C, 2. krs, 00530 Helsinki
Toimisto avoinna arkisin
klo 9–15
kesä–heinäkuussa
arkisin klo 9–13 (ei 24.6.)
Päivystävä pastori
arkisin
klo 10–13,
puh. 050 300 7360
Päivystävä
pastori
arkisin klo 10–13, puh. 050 300 7360
Ari Kattainen,
lapsija perhetyö.
.........................050 502 9012
perhetyö
ja
toimistotyö (osa-aik.).................050 502 9012
MuuT TYÖNTEKiJÄT
MUUT
TYÖNTEKIJÄT
Eugene Mokulu,
Eugene
lingalan-Mokulu,
ja ranskankielisen työn pastori ........... 040 960 8979
lingalanja ranskankielisen työn pastori............ 040 960 8979
Paul Bowo,
Paul
Bowo,
englanninkielisen
Lighthousen pastori ...................041 529 6121
englanninkielisen
Lighthousen pastori....................041 529 6121
Marketta Kakriainen,
Marketta
Kakriainen,projektisihteeri................ 050 502 9007
maahanmuuttajatyön
maahanmuuttajatyön
projektisihteeri................. 050 502 9007
Harri Kröger,
Harri
Kröger,
aluepastori,
Keski-Vantaa, juutalaistyö ............. 050 502 9003
aluepastori,
juutalaistyö.............. 050 502 9003
Anne Palmi,Keski-Vantaa,
lapsityö,
Anne
Palmi, iltapäiväkerhot.
................................ 050 502 9006
Jees-iltapäiväkerho
.................................................
Ritu Ylipahkala, evankelista.
................................050 414 7000
evankelista..................................050
Maria Naukkarinen, diakoniatyöntekijä .........
........ 050 502
050 502 9005
Piritta Poutala, musiikkitoiminnan johtaja,
Kristillisen musiikkikoulun rehtori ........................
...................... 050 502
050 502 9008
TOIMISTO
TOiMiSTO JA KIINTEISTÖT
KiiNTEiSTÖT
Mikael Koivula, toimistovastaava
(toimisto- ja talousasiat)........................................050
talousasiat) .......................................050 300 7025
Lea Kottari, jäsenkortisto..................................................774
jäsenkortisto .................................................774 1010
Joanna
Valtari,johdon
toimistosihteeri.
...........................050
Inkeri Ovaska,
sihteeri (osa-aik.)
..........050 300 7185
Jarmo Marjoniemi, talonmies............................
talonmies ........................... 050 502 9009
Aivan
Aivan
Saalemin
Saalemin
vieressä!
vieressä!
Kotisataman Kauppa
Kotisataman Kauppa
www.kotisatamankauppa.fi
Sörnäisten rantatie 5, 00530 HELSINKI
Avoinna:rantatie
ma-pe klo5,10-18,
la 10-14
Sörnäisten
00530
HELSINKI
www.kotisatamankauppa.fi
KesälläAvoinna:
(1.6. - 31.8.):
klo 10-17,
la 10-14
ma-pema-pe
klo 10-18,
la 10-14
Kesällä (1.6. - 31.8.): ma-pe klo 10-17, la 10-14
Toimisto .....................................................................774 1010
Faksi ............................................................................
........................................................................... 737 726
737 726
Internet http://www.saalem.fi
Sähköposti: [email protected] tai
[email protected]
MUITA
MuiTA YHTEYSTIETOJA
YHTEYSTiETOJA
Päävahtimestari (oto.) Lasse Rännäli..............
Rännäli ............. 050 581 4481
Ohjelmalähettämö iltaisin ...............................................
............................................. 737 533
Kokousten kuuntelu
(0,049 e/min. + pvm.).
...........................................0600 392 978
pvm.).............................................0600
Puhelinhartaus (24 t/vrk) .................................................737
................................................737 511
Lähetystori Hämeentie 5 a.
........................................... 876 3744
a .............................................
Lähetystori Hämeentie 31.
..............................................701 4772
31................................................701
Kristillinen musiikkikoulu (ke 10–12) .............
............ 040 773
040 773 6206
www.kolumbus.fi/kristmus
Saalem-seurakunnan/Saalem-Lähetys ry:n tilinumerot:
OP-Pohjola 572302-20461714
Nordea 206538-30928
Sampo 800014-1645891
Saalem-nuoret ry:n tilinumero:
OP-Pohjola 572302-20461771