docViaporin Tuoppi.pdf - Baltic Sea Action Group
download 
Report Transcription
Viaporin Tuoppi.pdf - Baltic Sea Action Group
XXVI Viaporin Tuoppi Suomenlinnan Pursiseura ry SuPS 14. elokuuta 2010 Klassiset veneet myötätuulessa Itämerellä s. 3 MUISTILISTA KILPAILIJOILLE s. 4 A on erikoinen luokka s. 6 BSAG s. 8 Purjehdusohjeet s. 10 Sailing intructions s. 13 Reittikartta keskiaukeamalla 2009 voittajat maalikamerassa s. 18 Taina Raakile TIKUSTA ASIAA s. 20 PALASIA VIAPORIN MERIHISTORIASTA s. 22 Prinz Heinrich Purjeveneilijän uskollinen kumppani s. 26 Mysi Lahtinen KUNINKAALLINEN TULIAINEN TURKIN MATKALTA s. 29 www.suomenlinnanpursiseura.fi Julkaisija: Suomenlinnan Pursiseura ry, www.suomenlinnanpursiseura.fi Toimituskunta: Juha Niiniranta, Johanna Bruun, Lauri Juva, Mauno Nousiainen Painopaikka: Libris, Helsinki Julkaisun purjehduskuvat vuoden 2007 Tuopista: Kusti Kairikko Klassiset veneet myötätuulessa Itämerellä Klassisten veneiden ympärillä on alkanut tapahtua uudenlaista liikehdintää, kun skandinavian alueella järjestettevät kilpailut on kerätty yhteiseen kilpailurinkiin, joka kantaa nimeä Baltic Classic Circuit. Järjestelyjen takana on Scandinavian Classic Yacht Trust, jonka päämäärä on edistää klassisten veneiden näkyvyyttä ja tehdä pr-työtä siihen liittyvän toiminnan osalta. Tarkoitus on myös järjestää kilpailuja ja tapahtumia sekä koota yhteen Itämeren alueella jo toimivat regatat ja parantaa niiden näkyvyyttä ja toimintaedellytyksiä. SCYT on Ruotsissa perustettu ja pääosin ruotsalaisten johtama säätiö, jonka johtokunnassa on myös suomalainen ja irlantilainen edustaja. Puheenjohtajana toimii Fredrich Dahlman, toiminnanjohtajana Olle Appelberg ja sääntöjen laatimisesta vastaa Feargus Bryan. Baltic Classic Circuit pyörähti tänä vuonna liikkeelle ensimmäistä kertaa pitäen sisällään viisi regattaa: Classic Baltic Race, Sandhamnissa; Hangon regatta, Hangossa; Trosa Seglar Vacker, Trosassa; Champagne Nicolas Feuillatte Baltic Classic Master Cup, Helsingissä; Viaporin Tuoppi, Helsingissä. Kilpailuihin voivat osallistua vuonna 1965 tai sitä ennen rakennetut purjeveneet sekä luokka- että tasoituslähdöissä. Pisteitä voi kerätä osallistumalla vähintään kolmeen eri kilpailuun ja näiden perusteella sitten määräytyy sijoitus koko kierroksen osalta. SCYT:lla on kokenut, aktiivinen ja arvovaltainen johtokunta, joten on syytä olettaa, että rinkiin kuuluvien regattojen määrä tulee lähi vuosina lisääntymään ja varmasti myös niihin osallitusvien veneiden määrä kasvaa. Baltic Classic Circuitista tulee mielenkiintoinen lisä kilpailutarjontaan ja se tulee olemaan näkyvä osa puuvenekulttuurin edistämisessä tuodessaan kansainvälisen yhteistyön alan harrastajien ulottuville. Jonkinlainen tarve tällaiselle yhteistyölle on varmaankin ollut, koska meillä ei SuPS:ssa ollut vaikeuksia päättää Tuopin liittymisestä osaksi Baltic Classic Circuitia. Hangossakin oltiin innostuneita asiasta ja regattaan lisättiin klassisten veneiden tasoituslähtö, LYS Classic. HSS tempaisi järjestämällä kokonaan uuden kilpailun, Champagne Nicolas Feuillatte Baltic Classic Master Cupin, joka purjehditaan ratakilpailuna Tuoppia edeltävänä perjantaina. Ruotsista on mukana KSSS:n perinteinen Gotland Runt, johon on liitetty oma sarja klassikoille, Euro- card Classic Baltic Race. Mukana on myös Trosassa järjestettävä kuusipäiväinen puuvenetapahtuma, Trosa Seglar Vackert, jossa tekemistä ja katseltavaa riittää niin aikuisille kuin lapsillekin. Ohjelmassa on mm. taidenäyttely, kaarnaveneenveistoa ja purjehdusparaati ja -kilpailuja. Kun suunnittelette ensi kesän kilpailukalenteria, ja miksei myös lomapurjehduksia, niin ottakaapa huomioon nämä tapahtumat. Tiedossa on varmasti sykähdyttäviä kokemuksia klassikojen parissa sekä maalla että merellä. Onko sinun venekuntasi ensi vuoden Baltic Classic voittaja? Tarkempaa tietoa tapahtumista saa SCYT:n nettisivuilta www.sailtrust.org. Viaporin tuoppi viedään tänä vuonna läpi perinteiseen tapaan, mutta muutostakin tapahtuu siten, että osa veneistä purjehtii pidennetyn reitin Guggenstenin ympäri. Kutoset, kasit ja kympit käyttävät pidempää reitiä samoin kuin saaristoristeilijöistä 55:set ja sitä suuremmat. Muutos koskee myös LYS-lähtöjä, jotka jaetaan kolmeen ryhmään niin, että nopeimmat veneet (LYS1) käyttävät pidennettyä reittiä ja muut (LYS2 ja LYS3) kiertävät radan vanhaan malliin. Tervetuloa Viaporin Tuoppiin, hyvän tuulen kilpailuun! Juha Niiniranta Kommodori Suomenlinnan Pursiseura ry. XX VI Viaporin Tuoppi 2010 23 21 3 MAHDOLLISESSA HAVERITILANTEESSA, ELLET SAA HETI APUA, SOITA 045 111 42 98. MUISTILISTA KILPAILIJOILLE KILPAILU kaan. Noudata ohjeita! Tasoitusluokat käyttävät kilpailuviirin lisäksi luokkansa mukaista värillistä nauhaa: LYS1 valkoinen nauha LYS2 sininen nauha LYS3 oranssi nauha Varo yllätyksellisestä vierasvenesataman liikennettä! Vierasvenesataman puoli ei kuulu kilpailualueeseen. SAUNOMISOHJEET Merisotakoulun sauna on kilpailijoiden käytettävissä klo 14 – 18. Saunalla on myynnissä pyyhkeitä ja t-paitoja, jos oma on unohtunut ottaa mukaan. HUOM! LYS3, 10mR, 8mR, 6mR sekä SK55 ja sitä suuremmat saaristoristeilijät ajavat PIDENNETYN RADAN! Jättäkää tyhjät juomapantit niille osoitetuille paikoille tai ottakaa mukaanne saunasta poistuessanne. Muista ilmoittaa muutoksista ilmoitettuihin ennakkotietoihin joko sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai tekstiviestillä numeroon 0400 424 762 Saunan peseytymistiloihin ei juomia ja lasiesineitä saa viedä. Jos keskeytät kilpailun (tai et pääse lähtöön) lähetä tekstiviesti numeroon 045 111 42 98 Kaikkien viihtyvyyden kannalta tulee saunatiloissa noudattaa hyviä tapoja ja yleistä siisteyttä. Kilpailijoiden tulee ehdottomasti väistää kauppa-aluksia ja noudattaa vartioveneiden ohjeita. RANTAOHJELMA Palkintojenjako alkaa klo 19.30. Ravintola Chapmanin satelliitti on auki klo 13 – 19. Suomenlinnan Panimon ¨ Bar Koirakari on auki klo 13 – 24. Yöruokamyynti klo 20-23. SATAMAOHJE Ohessa on kartta, josta näet pienemmille ja suuremmille veneille varatut laiturialueet. Jätä ratalautakunnan veneelle tilaa karttaan merkityn laiturin päähän. MYYNTIPISTEISSÄ EIVÄT KORTIT KELPAA, VARAA KÄTEISTÄ MUKAAN! Varvilahdella on kilpailijoita vastaanottava kumivene ja rannalla henkilökuntaa, jotka opastavat ja tarvittaessa avustavat sopivaan rantautumispaik- PIRUNKIRKKO - Kilpailutoimisto - Palkintojen jako SAUNAAN WC JUHLATELTTA CAFÉ CHAPMAN RA T KU ALAU NN AN TAVEN E! SUU BAR KOIRAKARI REM MA TV ENE ET MO N RU INK O PIE NEM 4 XX VI Viaporin Tuoppi 2010 MÄ TV ENE ET UUSI VIAPORIN TUOPPI T-PAITA MYYNNISSÄ RANNASSA! HINTA 15,00 e Viime vuonna suuren suosion saaneita Tuoppi-pyyheliinakasseja, uudella kuvalla myynnissä saunalla hintaan 15,00 e. Rannan Café Chapmanin satelliitista Viaporin lihapata riisillä 10,00 e Kana-kookoskeitto 8,00 e Kahvia ja pullaa Ruokaa voi ostaa myös veneissä nautittavaksi! Suomenlinnan Panimon Bar Koirakarista olutta, siideriä ja limuja Pekka Helo myy maukkaita kreppejä 7,00 e yöruuaksi. XX VI Viaporin Tuoppi 2010 5 A on erikoinen luokka Viisaat miehet löivät päänsä yhteen 30-luvun alussa, ja alkoivat kuunnella perheidensä toiveita kilpaveneestä, johon myös vaimot ja lapset mahtuisivat mukaan kesäisille kilparetkille. Erikoisluokka A:n luokkasääntö täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Kultaisen kolmekymmenluvun alussa uuden veneluokan suunnittelutyö annettiin suomalaiselle venerakentaja G.L. Stenbäckille. Tuloksena syntyi linjakas ja purjehdusominaisuuksiltaan erinomainen A -vene, jolla voitaisiin sekä kilpailla että retkeillä saaristossa. Suunnittelua ei siis säädellyt 6 ainoastaan se, että veneen kilpailuominaisuudet olisivat kohdallaan, vaan myös se, että siihen mahtuisi nelihenkinen perhe nukkumaan ja aterioimaan. Joulukuussa 1935 Suomen Purjehtijaliitto vahvisti uuden kansallisen Erikoisluokka (Särklass) A:n säännöt, josta nimi lyhentyi myöhemmin A–luokaksi. Ensimmäinen A-luokkaan rakennettu vene oli Gösta Kyntzellin piirtämä Inga-Lill XXV, joka valmistui vuonna 1936 Wileniuksen telakalla Porvoossa. Luokkansa viimeinen vene on Suomenlinnan Pursiseurassa kotisatamaansa pitävä ja K. Albin Johanssonin suunnittelema Elise, joka rakennettin vuonna 1952 Loviisassa. Kaikkiaan Suomessa rakennettiin vuosien 1936 ja 1952 välillä 30 venettä ja kaksi Ruotsissa. (Eva ja Dittan). Alkuperäisistä A-veneistä suurin osa on vielä purjehduskunnossa ja niistä rekisterissäkin XX VI Viaporin Tuoppi 2010 25. 21 (kuva vasemmalla) Filou Tuopissa (kuva alla) Alien ja Ali-Baba Tekniset tiedot yli puolet. Suomessa on tällä hetkellä suurin A-venekanta (13 venettä), Ruotsissa veneitä on seitsemän ja Hollannissa yksi (Chupita). A-veneiden rakentaminen lopetettiin viisikymmenluvun alussa korkeaksi nousseiden kustannusten takia, mutta osin myös siksi että luokkasäännostä löytyi liikaa tulkinnanvaraisuutta kilpailuluokan kestävän kehittämisen kannalta. Aika myös ajoi venetyypin ohi: rannikkoristeilijät tulivat muotiin ja sekä purjehdukset että kilpailut siirtyivät yhä enemmän avomerelle. Pituus (m) 10.47 – 10.98 Leveys (m) 2.11 – 2.32 Paino (kg) 2500-3200 Syväys (m) 1.45 - 1.7 Purjepinta-ala (m2) 31.47 – 39.39 Koska kyseessä oli kansallinen veneluokka, kansainvälisiin kilpailuihin A-veneet eivät juurikaan osallistuneet. Kilpailullisesti A-veneiden kultaiset vuodet olivat 1950-luvun alussa. Vuonna 1951 kymmenen A-venettä osallistui vähintaan kolmeen kilpailuun kesän aikana. Vuodelle 1953 kirjattiin luokalle 15 A-venestarttia - kuudessa regatassa A-veneillä oli oma lähtö. Tyypillisesti noina vuosina kilparadoilla oli enemman A-veneitä kuin kuutosia ja viitosia. A-veneiden arvokilpailu on kautta aikojen ollut Hangon Regatta. Nykyään eniten A-veneitä nähdaan Viaporin Tuopissa - vuonna 2002 kahdeksan venettä starttasi kisaan. Nykyään A-veneiden epävirallinen luokkamestaruus ratkeaa Hangon Regatan ja Viaporin Tuopin yhteenlaskettujen tulosten perusteella, ja palkintona ojennetaan Kalevala-pokaali Viaporin Tuopin palkintojen jaon yhteydessä. Koska A-veneen konstruktiosääntö salli veneiden purjepinnan, painon, ja muiden ominaisuuksien optimaalisen yhdistelyn, jokainen vene oli oma yksilönsä, jolle suunnittelija loi oman sielun. Tuloksena syntyneet A-veneet ovat kauniita linjoiltaan ja purjehtivat sulavasti. Painoonsa nähden ne ovat myös erittäin ketteriä liikkumaan, ja kevyitä ohjata. Erikoisista lähtökohdistaan huolimatta A-vene on erittäin merikelpoinen, tilava ja nopea - aito suomalainen klassikko. Lisätietoja A-veneistä saa luokkaliiton puheenjohtajalta Pekka Ervamaalta [email protected]. Facebookista A-veneilijöiden ryhmä löytyy hakusanalla Finsk Särklass A. Teksti: Camilla Ekholm Kuvat: Omistajien arkistoista XX VI Viaporin Tuoppi 2010 7 BSAG toimii puhtaan ja turvallisen merenkulun puolesta Yhtenä Itämeren suurimpana uhkana pidetään mittavaa öljykatastrofia. Turvallista merenkulkua edistetään useilla hankkeilla ja teknisillä järjestelmillä. Suomenlahden satamien kautta kuljetetaan öljyä n. 150 miljoonaa tonnia vuodessa. Jo vuosia kasvussa olleet liikennemäärät nostavat öljyonnettomuuden riskiä. BSAG:n `Safest Sea” -hanke on yhtenäistetty alusohjaus- ja informaatiojärjestelmä koko Itämeren alueelle. Tavoitteena on nimen mukaisesti tehdä Itämerestä maailman turvallisin meri. ”Safest Sea muodostaa katon ja kehyksen muille meriturvallisuutta edistäville hankkeille. Sen alla toimii lukuisia eritasoisia järjestelmiä: henkilöitä, käytäntöjä, sopimuksia ja teknisiä ratkaisuja” Mathias Bergman, Baltic Sea Action Group:in Meriturvallisuus-ohjelman johtaja kertoo. Safest Sea-projekti tähtää kokonaisvaltaisen ohjaus- ja informaatiojärjestelmän (Baltic Sea VTIS, Baltic Sea Vessel Trafic Information system) luomiseen kaikkien Itämerivaltioiden VTS (Vessel Traffic Service)-toimintojen käyttöön. Hanke siis kehittää olemassa olevaa alusliikenteen valvontaa, ohjausta ja tietojen välitystä. Joka maassa VTS- asemat hoitavat näitä tehtäviä ja asemilla työskentelevät alusliikenneohjaajat tuottavat ja pitävät yllä reaaliaikaista liikennetilannekuvaa. Hanke edustaa pitkän Itämerivaltioiden ja EU: n valmistelutyön toimeenpanoa, koska asia on esitetty sekä valtioiden Itämerisuunnitelmissa ja – strategioissa, että EU:n uudessa Itämeristrategiassa. Työ on Suomen ja Tanskan EU-strategian ns. lippulaivaprojekti, joka siis tarkoittaa, että valtiot ovat päävastuullisia työn edistymisestä. 8 Tavoitteena hallittu kokonaisuus ”Tällä hetkellä VTS toimii hieman eri tavalla eri maissa. Pitkin Itämerta on monta pakollista ilmoittautumiskohtaa ja yhteydenpito tapahtuu monilla eri kielillä. Tämä tilanne synnyttää ylikuormitusta, päällekkäistä työtä, sekaannuksia ja pahimmassa tapauksessa turhia vaaratilanteita. Näistä syistä olisi hyvin suotavaa, että alukset voisivat ilmoittautua vain kerran (ilmoittaakseen joukon pakollisia tietoja) Itämerelle saapuessaan ja, että kaikkien maiden VTS- keskuksissa toimittaisiin samojen sääntöjen perusteella ja yhteisellä kielellä. Epäselvät radiopuheluviestit ovat erittäin häiritseviä ja vievät päällystön huomiota muilta tärkeiltä tehtäviltä.” Perusteellisen analyysityön jälkeen BSAG on käynnistänyt prosessin Liikenne- ja viestintäministeriötasolta, josta se etenee alaspäin ja sivuttain kohti toimeenpanevia elimiä. Kaikki asianomaiset tahot ovat hyvin tietoisia tarpeista ja lippulaivaprojektista. ”On kuitenkin hyvin tarkkaa, miten asiaa viedään eteenpäin koska osapuolia on paljon. Prosessi täytyy toteuttaa yhteistyöllä”, Bergman sanoo. Täydennystä teknisiin järjestelmiin Sujuvaa ja turvallista alusliikennettä edistetään myös kehittämällä järjestelmiä teknisellä tasolla. AIS (Automatic Identification System) on maailmanlaajuisesti pakollinen laivaliikenteen tunnistusjärjestelmä jonka teknisenä ytimenä on itse AIS-laite (transponder). IMO (International Maritime Organization) on spesifioinut tarkasti laitteen tekniset ominaisuudet ja miten sitä saa käyttää. IMO on juuri (21.5. 2010) hyväksynyt suuren jou XX VI Viaporin Tuoppi 2010 25. 21 kon uudentyyppisiä viestejä (Application Specific Messages) joita ei voi lukea tai luoda ilman muutoksia olemassa oleviin laitteisiin. Yhdessä IBM:n, VTT:n, Ilmatieteen lai toksen ja merenkulkuviranomaisten kanssa BSAG toteuttaa ns. AIS+ hanketta. AIS+ on uusi tietokonesovellus, joka täydentää nykyisen AIS- järjestelmän toimintaa. Sovellus perustuu avoimeen lähdekoodiin ja sen käyttö vaatii ainoastaan ohjelmiston lataamisen tietokoneeseen. Tietokone kytketään AIS- laitteen ns. pilot plug:iin. ”Pääsemme nopeasti turvallisuutta parantaviin tuloksiin. AIS-Järjestelmä on globaalisti pakollinen joten se on jo käytössä kaikilla Itämeren alueella liikkuvilla laivoilla. Parannamme onnettomuuksia ehkäisevää viestintää ilman, että se vaatii erityisponnisteluja käyttäjiltä,” Bergman tiivistää hankkeen edut. Kun PC on kytketty AIS- laitteeseen, AIS+ sovellus näyttää uudet IMO:n määrittelemät viestityypit karttapohjalla PC:n näytöllä. Kartalla näkyvät muun muassa tarkat tiedot säästä, vedenkorkeudesta ja mahdollisista vaara-alueista jne. Laivat voivat myös lähettää reitti- ja lastitietojaan tekstisanomina, mikä vähentää tarvetta radiopuhelinliikenteelle ja siten helpottaa sekä laivojen että VTS- keskusten työkuormaa. ”Ison näytön ja kartan lisäämisellä on järjestelmään suuri vaikutus. AIS+ tietokonesovellus on siis pieni mutta tehokas.” Bergman toteaa innostuneesti. Uutta sovellusta testataan parhaillaan laivoilla, ja sen pitäisi olla noin vuoden päästä toimintakunnossa. Baltic Sea Action Group (BSAG) ”Työnantajana Itämeri” Baltic Sea Action Group (BSAG) on 2007 perustettu puolueeton säätiö, joka toimii Itämeren pelastamiseksi tarkkaan kohdennetuilla hankkeilla. Kohteena ovat erityisesti maatalouden, merenkulun ja vaarallisten aineiden haitat. BSAG tekee rakentavaa yhteistyötä eri viranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa tavoitteenaan ratkaisukeskeinen toiminta. BSAG:n työ perustuu tutkijoiden tuottamaan tietoon ja Itämeren suojelukomission HELCOM:in suunnitelmaan (Baltic Sea Action Plan), joka luo suosituksia koskien kaikkia Itämeren ympärysmaita. BSAG:n toimintatapaan kuuluu ongelman analysointi, oikeiden toimijoiden mukaan etsiminen ja ratkaisujen ja toimijoiden yhteen saattaminen. Tekniikka kehittyy jatkuvasti Tekniset järjestelmät ovat osa suurempaa alusliikenteen ohjausja informaatiokokonaisuutta, jota kehitetään jatkuvasti. AIS+ -sovelluksen vahvuuksia ovat sen helppo ja turvallinen käyttö ja että se laajentaa ja kehittää jo olemassa olevaa järjestelmää joka on jo asennettuna kaikissa laivoissa. Tärkeätä on myös, että tietokoneeseen liitettävä muistitikku ei tuo lisäkustannuksia. ”Tekninen hyöty taas on, että AIS+ toimii radioaalloilla, mikä on käyttöturvallisuudeltaan varmempi kuin satelliittiyhteydet. Näin vältetään myös satelliittiyhteyksien tuomia isojakin kustannuksia”, Bergman lisää. ”Maailmanlaajuisissa foorumeissa käydään kuitenkin vilkasta keskustelua AIS- järjestelmän kehittämisestä siihen, että valtamerialueilla, joihin AIS- tukiasemien kantama ei ulotu, järjestelmä toimisi satelliittien kautta”, Bergman huomauttaa. Tärkeää työtä katastrofin ehkäisemiseksi Itämeren merenkulun luovat haasteelliseksi kapeat salmet ja väylät, vaikeasti navigoitavat saaristoalueet sekä haastavat jää- ja säätilanteet. Karilleajot ja törmäykset johtuvatkin usein olosuhteiden ja kokemattoman miehistön yhdistelmästä. Suurilta onnettomuuksilta on tähän asti vältytty, mutta Itämereen vuotaa kuitenkin pieniä määriä öljyä jopa tuhansia kertoja vuodessa. Suuremman vuodon sattuessa öljy leviäisi nopeasti ja aiheuttaisi valtavia ympäristövahinkoja joiden jälkiä joutuisimme näkemään vuosikymmeniä ja joiden vaikutukset koko yhteiskuntaan ovat mittaamattoman suuret. Teksti: Sofia Lammi Tarkoitus on ensisijaisesti kerätä työpanoksia, ei keskittyä rahalahjoituksiin. BSAG korostaa yhteistyön tärkeyttä ja sitä, että innovatiivisesta yhteistyöstä hyötyvät niin Itämeri kuin työhön mukaan lähteneet tahotkin. Kaikkia yhteiskunnan tasoja tarvitaan, jotta Itämeren tila saadaan parannettua kestävästi ja tehokkaasti. Lähtökohtana on, että kaikki toimivat omalla erityisalallaan eli tekevät Itämeren hyväksi sitä, minkä parhaiten osaavat. Parhaimmillaan työ Itämeren hyväksi hyödyttää myös siihen sitoutunutta organisaatiota. Esimerkkinä kattavasta yhteistyöstä BSAG järjesti yhdessä Tasavallan presidentin ja pääministerin kanssa Baltic Sea Action Summitin (BSAS) Helsingissä helmikuussa 2010. Julkilausumien sijaan tässä kokouksessa Itämeren maiden päämiehet sekä yli 140 yritystä tai tahoa sitoutuivat konkreettiseen työhön Itämeren hyväksi. Tehtyjä sitoumuksia lunastetaan parhaillaan. BSAG jatkaa uusien sitoumusten keräämistä ja seuraa jo tehtyjen sitoumusten toteuttamista. Lisätietoja säätiöstä www.bsag.fi ja www.bsas.fi. XX VI Viaporin Tuoppi 2010 9 Viaporin Tuoppi 14.8.2010 Suomenlinnan Pursiseura SuPS Suomenlinna, Helsinki PURJEHDUSOHJEET Luokat, joihin osallistuu vähintään kolme venettä, purjehtivat ilman tasoitusta (jäljempänä luokkalähdöt). Muille veneille (jäljempänä tasoituslähdöt) sovelletaan “Puu-LYS 92” –sääntöä, joka perustuu SPL:n tasoitussääntöön vuodelta -69 ja aiempien kilpailujen purjehdusaikoihin. 1 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 SÄÄNNÖT Kilpailussa noudatetaan Purjehduksen kilpailusääntöjä 2009-2012 Skandinavian purjehtijaliiton määräyksiä, SPL:n määräyksiä, luokkasääntöjä ja näitä purjehdus ohjeita (jäljempänä säännöt). Kauppa-aluksia on aina väistettävä (Meriteiden sääntö 9b) Kilpailuviirillä merkityn vartioveneen ohjeita on noudatettava. Kilpailevan veneen pur jehdus hylätään mikäli se ei noudata ohjeita. Kilpailu on avoin puisille vakuutetuille purjeveneille. 2 TUNNISTUS Kilpailevat veneet käyttävät kilpailuviiriä ja lisäksi LYS 1 –luokan veneet valkoista, LYS 2 –luokan veneet sinistä ja LYS 3 –luokan veneet oranssia nauhaa. 3 TIEDOTUKSET KILPAILIJOILLE Tiedotukset kilpailijoille laitetaan viralliselle ilmoitustaululle SuPS:n satamassa. 4 MUUTOKSET PURJEHDUSOHJEISIIN Mahdolliset muutokset purjehdusohjeisiin ilmoitetaan kilpailupäivän aamuna ennen klo 9.00 SuPS:n ilmoi tustaululla 5 5.1 5.2 MAISSA ANNETTAVAT VIESTIT Maissa annettavat viestit nostetaan SuPS:n sataman lipputankoon Lippu B täysin nostettuna ja yksi pitkä äänimerkki: Protestiaika on alkanut. Lipun laskeminen: Protestiaika on päättynyt. 6. KILPAILUN AIKATAULU Ensimmäinen lähtö on lauantaina 14.8.2010 klo 9.30 7 7.1. 7.2 LUOKKALÄHTÖJEN LÄHTÖMENETELMÄ Luokkalähdöt lähetetään käyttäen säännön 26 menetelmää siten, että varoitusviestit annetaan 5 min ennen lähtöviestiä. Ajat otetaan näkyvistä viesteistä; äänimerkin puuttuminen jätetään huomiotta. Luokat lähetetään 10 min. välein 8 LUOKKALIPUT JA LÄHTÖAJAT Luokka Lähtönumero Luokkalippu Allmoge 1 A Scylla 1 A Haven 1 A *INT 10mR 2 B *INT 8mR 2 B Saaristoristeilijät 2 B *SK 55> 2 B Vaneriveneet 2 B Monirunkoveneet 2 B *INT 6mR 3 C INT 5.5m 3 C A-vene 4 D 10.20 Louhi 4 D Hai 4 D Weekend-kryssare 5 E Viking 5 E INT 5m 5 E 10.30 Itämerenristeilijät 6 F Havsörn 6 F Kansanvene 7 G 10 Lähtöaika 9.30 9.30 9.30 10.00 10.00 10.00 10.00 10.00 10.00 10.10 10.10 10.20 10.20 10.30 10.30 10.40 10.40 10.50 XX VI Viaporin Tuoppi 2010 9 9.1 9.2 KILPAILUALUE Lähtöalue sijaitsee Kruunuvuorenselällä Vasikkasaaren länsipuolella Karttasivulla on kilpailualue ja radan merkitsevät kääntö- ja merimerkit 10 RATA Perusratavaihtoehtoja on 2 siten, että kaikki kiertävät joko radan 1 tai 2. Tähdellä merkityt luokkalähdöt sekä tasoituslähtöluokka LYS 3 kiertävät lisäksi “Kuggenstenin mutkan”. Perusrata ilmoitetaan lautakunnan alukselta numerotaululla. Tällä aukeamalla on piirros radoista, ristiriitatilanteessa sanallinen muoto ratkaisee. 10.1 RATA 1 (12.8 mpk) Vain kääntömerkit ja erikseen mainitut merimerkit on otettava oikein. Varo kuitenkin matalikoita ja kiviä. Jokainen purjehtii omalla vastuullaan. Merkkien sijainteihin ja selitteisiin on käytetty me rikarttasarjaa B Helsinki – Parainen 2004 Kohta 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 Selite Lähtölinja Kruunuvuorenselkä Ohrankeltainen kääntöpoiju (tuoppi) Vasikkasaaren lounaispuolella kierretään itä- ja eteläpuolelta Lonnan eteläpuolella oleva punainen viitta kierretään etelän puolelta Ryssänsaaren eteläpuolella oleva ohrankeltainen kääntöpoiju (tuoppi) kierretään pohjoispuoleta Suomenlinnan lounaispuolella oleva ohrankeltainen kääntöpoiju (tuoppi) kierretään itä- ja etelÄpuolelta Husunkivi kierretään pohjoispuolelta Husunkiven matalan 0.5 m pohjoisviitta kierretään pohjoispuolelta Koirakari (60,07,42/24,54,80) kierretään eteläpuolelta Pihlajasaaren luoteiskulmassa oleva vihreä viitta kierretään länsi- ja pohjoispuolelta Särkän eteläpuolella oleva 3,3 m itäpoiju (60,08,82/24,58,25) kierretään itäpuolelta Ryssänsaaren pohjoispuolella oleva pohjoispoiju kierretään pohjoispuolelta Laajasalon länsipuolella oleva ohrankeltainen kääntöpoiju (tuoppi) kierretään pohjois- ja itäpuolelta Maalilinja on samassa paikassa kuin lähtölinja 10.2 RATA 2 Rata 2 on sama kuin rata 1, mutta kierretään päinvastaiseen suuntaan. 10.3 Kohta A B 5 KUGGENSTENIN MUTKA (3.2 mpk) Rata 1: merkit 1-4, jonka jälkeen Selite Kuggenstenin (60,07,30/25,00,58) itäpuolella oleva eteläviitta kierretään itä- ja eteläpuolelta Kuggenstenin lounaispuolella oleva pohjoispoiju kierretään etelä- ja länsipuolelta Suomenlinnan lounaispuolella oleva ohrankeltainen kääntöpoiju (tuoppi) kierretään länsipuolelta Rata 2: merkit kierretään päinvastaiseen suuntaan 11 11.1 11.2 11.3 11.4 11.5 11.6 11.7 11.7.1 11.7.2 11.7.3 LÄHTÖ Luokkalähtöjen lähtölinjan vasen pää on vihreä lippu lautakunnan aluksen oikealla puolella ja oikea pää ohrankeltainen poiju (tuoppi). Linjan suunnan määrää oikea pää ja lautakunnan aluksen päämasto, jossa on oranssi lippu. Tasoitusluokkien lähtölinjan oikea pää on punainen lippu lautakunnan aluksen vasemmalla puolella ja vasen pää ohrankeltainen poiju (tuoppi). Linjan suunnan määrää vasen pää ja lauta kunnan päämasto, jossa on oranssi lippu. Veneiden, joilla on lähtöön yli kymmenen minuuttia, tulee pysytellä loitolla lähtöalueesta ja läh töön valmistautuvista veneistä. Yksittäinen palautus viestitetään säännön 29.1 mukaan: nostetaan X-lippu ja annetaan pitkä ää nimerkki. Lippu pidetään näkyvillä kunnes kaikki yli lähtölinjan olleet ovat palanneet, mutta ei pidempään kuin neljä minuuttia. Yleinen palautus viestitetään säännön 29.2. mukaan. Uusintalähdössä lautakunta voi käyttää sääntöjä 30.1. I-lipun sääntö tai 30.2. Z-lipun sääntö tai 30.3. Mustan lipun sääntö. Myöhemmät luokat seuraavat uutta lähtöä. Mahdollisen lykkäyksen sattuessa lähdöt siirtyvät vastaavasti. Tällöin lautakunnan aluksen paa puurin puolella näytetään valkoisella taululla lähtöaikaan lisättävä aika. Tasoituslähdöt Tasoituslähdöt purjehditaan takaa-ajolähtöinä Veneet lähtevät oheisen lähtöluettelon mukaisesti, jolloin noudatetaan GPS-aikaa. Liian aikaisin lähteneelle veneelle lisätään loppuaikaan lähtöajan ja oikean ajan välinen aikaero lisättynä viidellä minuutilla. 12 MAALI Maalilinjan toinen pää on vihreä lippu lautakunnan aluksen oikealla puolella ja toinen pää ohran XX VI Viaporin Tuoppi 2010 11 keltainen poiju (tuoppi). Linjan suunnan määrää ohrankeltainen poiju (tuoppi) ja lautakunnan aluksen päämasto, jossa on oranssi lippu. 13 RANGAISTUSTEN SUORITTAMINEN 13.1 Säännön 31. Merkin koskettaminen rikkomisen voi hyvittää tekemällä viipymättä täydellisen 360 asteen käännösrangaistuksen, johon sisältyy vastakäännös ja jiippi. 13.2 Osan 2 “Kun veneet kohtaavat” sääntöjen rikkomisen voi hyvittää tekemällä viipymättä samaan suuntaan kaksi täydellistä 360 asteen (720 asteen käännösrangaistus), joihin sisältyy kaksi vas takäännöstä ja kaksi jiippiä. 13.3 Vakavaa vahinkoa tai huomattavaa hyötyä ei voi hyvittää, vaan on luovuttava kilpailusta 14 ENIMMÄISAIKA Veneet, jotka eivät ole saapuneet maaliin klo 17.00 mennessä, kirjataan ei maaliin tulleiksi (DNF). Tämä muuttaa sääntöä 35. 15 PROTESTIT JA HYVITYSPYYNNÖT 15.1 Protestilomakkeita saa kilpailutoimistosta SuPS:sta. 15.2 Protestiaika alkaa kun viimeinen vene on saapunut maaliin, kuitenkin viimeistään klo 17.00 ja päättyy 60 min sen jälkeen. 15.3 Protestit jätetään kilpailutoimistoon ja ne käsitellään saapumisjärjestyksessä mahdollisimman pian. 16 KESKEYTTÄMINEN Keskeyttämisestä on ilmoitettava viipymättä järjestäjille tekstiviestillä numeroon 045 111 42 98 17 VARTIOVENEET Vartioveneet on merkitty kilpailuviirillä. 18 JÄTEHUOLTO Mitään jätteitä ei saa heittää mereen vaan ne on tuotava maissa oleviin keräysastioihin. 19 PALKINTOJENJAKO Palkintojenjako alkaa SuPS:n rannassa klo 19.30. Listan kiertopalkinnoista on tässä käsiohjelmassa. 20 VASTUUVAPAUS Kilpailijat osallistuvat kilpailuun omalla vastuullaan (sääntö 4, Päätös kilpailla). Kilpailun järjestäjä ei ota vastuulleen mitään korvausvelvollisuutta mistään aineellisesta tai henkilövahingosta tai kuolemantapauksesta, joka tapahtuu kilpailun yhteydessä tai sitä ennen, sen aikana tai sen jälkeen. 21 VAKUUTUS Veneen ja miehistön tulee olla vakuutettuja kolmatta osapuolta koskevien vahinkojen varalta. 22 TALTIOINTIOIKEUS Osallistumalla kilpailuun kilpailija myöntää järjestävälle osapuolelle ja sponsoreille automaattises ti pysyvän oikeuden ottaa, käyttää ja näyttää, oman harkintansa mukaan, mitä tahansa kilpail upaikalla tai merellä kilpailun aikana otettuja valokuvia, audio- tai videotallenteita tai muita talti ointeja kilpailijoista, korvauksetta. 12 XX VI Viaporin Tuoppi 2010 Viaporin Tuoppi 14.8.2010 Suomenlinnan Pursiseura SuPS Suomenlinna, Helsinki SAILING INSTRUCTIONS Classes with a minimum number of 3 boats shall sail without rating. Other boats shall sail under the rating “PUU-LYS” which is based on FSF rating rule from the year -69, and to results from previous regattas. 1 RULES 1.1 The regatta will be governed by the rules as defined in The Racing Rules of Sailing 2009-2012. 1.2 The prescriptions that will apply are Scandinavian Sailing Federation’s prescriptions, Finnish Sailing Federation prescriptions and Class Rules. 1.3 A boat shall always give room to Commercial Vessels (IRPCAS 9) 1.4 A boat must follow instruction by a race committee boat carrying the race pennant. A boat not following this rule shall be disqualified without a hearing. 1.5 The race is open for wooden boats with a valid insurance. 2 ADDITIONAL IDENTIFICATION While racing, boats shall display race pennant and in case of LYS 1 a white, LYS 2 a blue and LYS 3 an orange ribbon. 3 NOTICES TO COMPETITORS Notices to competitors will be posted on the official notice board located at Suomenlinnan Pursiseura. 4 CHANGES TO SAILING INSTRUCTIONS Any changes to the sailing instructions will be posted before 9.00 on the day it will take effect. 5 SIGNALS MADE ASHORE 5.1 Signals made ashore will be displayed at SuPS flagpole. 5.2 When flag B is displayed on shore with one long sound signal, this means protest time has begun. When flag B is lowered the protest time has ended. 6 SCHEDULE OF RACES The first start is on Saturday 14.8.2010 at 9.30. 7 FORMAT OF RACING 7.1 Start signals according to RRS 267.1 7.2. Starts for classes are in 10 minute intervals. 8 CLASS FLAGS and STARTING TIMES Class flags and starting times will be: Class Starting number Class flag Allmoge-veneet Scylla Haven *INT 10mR *INT 8mR Saaristoristeilijät *SK55> Vaneriveneet Monirunkoveneet 1 1 1 2 2 2 2 2 2 A A A B B B B B B 9.30 9.30 9.30 10.00 10.00 10.00 10.00 10.00 10.00 * INT 6mR INT 5.5 m A-vene Louhi 3 3 4 4 C C D D 10.10 10.10 10.20 10.20 XX VI Viaporin Tuoppi 2010 13 Starting time Hai Weekend-Kryssare Viking INT 5 m Itämerenristeilij‰t Havsörn Kansanvene 4 5 5 5 6 6 7 D E E E F F G 10.20 10.30 10.30 10.30 10.40 10.40 10.50 9 RACING AREA 9.1 The starting area is Kruunuvuorenselk‰, West of Vasikkasaari 9.2 The attached map shows the location of racing areas and the flags used to designate them. 10 THE COURSES There are 2 basic courses. All the boats sail course 1 or 2. Classes without rating marked with a star and rating class LYS 3 sail additional “Kuggensten’s curve”. The course will be displayed on the committee vessel on a white board. There is a description of the course as appendix. In case of discrepancy the written description prevails. 10.1 COURSE 1 (Length 12.8 NM) Only rounding marks and specially defined marks must be taken correctly. Be aware of shallow waters and rocks. Every boat sails under its own risk. The position of marks and descriptions are based on the Sea Chart B Helsinki-Parainen 2004. Course 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 point Description Starting line Kruununvuorenselk‰ Barley yellow rounding mark (mug) Southwest of Vasikkasaari to be left West and North Red marker South of Lonna to be left North Barley yellow rounding mark (mug), South of Ryss‰nsaari to be left South Barley yellow rounding mark (mug) on Southwest of Suomenlinna to be left West and North Husunkivi to be left South Husunkiven matala 0,5 m, North marker to be left South Koirakari (60 o 07,42` / 24 o 54,80`) to be left North Green marker at the North West of Pihlajasaari to be left East and South 3,3 m ice buyo on the South side of S‰rkk‰ (60∞08,82` / 24∞58,25`) to be left west North marker on the North side of Ryss‰nsaari to be left South Barley yellow rounding mark (mug) on the West side of Laajasalo to be left South and West Finishing line is the same as starting line. 10.2 COURSE 2 Course 2 is the same as course 1 but to be sailed the opposite direction. 10.3. KUGGENSTEN’S CURVE (Length 3.2 NM) When course 1: after marks 1-4 the following apply Course point A B 5 Description South marker on the East side of Kuggensten (60,07,30/25,00,58) to be left West and North North buyo on the Southwest side of Kuggensten to be left North and East Barley yellow rounding mark (mug) on Southwest of Suomenlinna to be left East When course 2: the marks will be sailed the opposite direction. 11 THE START 11.1. The starting line for classes without rating will be between a green flag on the starboard of Race Committee vessel and starting mark Barley yellow mark (mug). The bearing of the line is defined by the barley yellow mark (mug) and the mast of RC vessel flying an orange flag. 11.2. The starting line for rating classes will be between a red flag on the port-end of RC vessel and starting mark Barley yellow mark (mug). The bearing of the line is defined by the barley yellow mark (mug) and the mast of RC vessel flying an orange flag. 11.3. Boats whose warning signal has not been made shall avoid the starting area during the 10 minute sequence for other races. 14 XX VI Viaporin Tuoppi 2010 11.4. A single/ an individual recall is communicated according to the rule 29.1: by lifting X flag and giving one long sound signal. The flag is shown until all competitors over the start line have re turned, but no longer than 4 minutes. 11.5. A general recall is communicated according to the rule 29.2 In the restart the Race Committee may use rules 30.1 (I flag), 30.2. (Z flag) or 30.0 (Black flag). Later classes will follow the new start. 11.6 In case of general recall all races will be postponed accordingly. Race Committee will display the additional time on the port side of RC vessel 11.7. For rating classes the following apply 11.7.1.The start is chasing start. 11.7.2. Boats shall start according to the attached starting order list. The starting time is GPS time. 11.7.3. Sailing time for a boat that started too early shall be calculated the difference in her starting plus 5 minutes. 12. THE FINISH The finishing line will be between a staff displaying a green flag on the right side of the RC vessel and Barley yellow mark (mug) at the other end of the line. The bearing of the line is defined by the barley yellow mark (mug) and the mast of RC vessel flying an orange flag 13 PENALTY SYSTEM The Two-Turns penalty will apply (RRS44.1). 14 15 TIME LIMIT The time limit is 17.00. All boats not finished in the time limit shall be scored DNF. PROTESTS AND REQUESTS FOR REDRESS 15.1 Protest forms are available at the race office, located at SuPS. Protests and requests for redress or reopening shall be delivered there within the appropriate time limit. 15.2 The protest time limit is 60 minutes after the last boat has finished the race or starts at latest 17.00. 15.3 The protest will be heard in the launching order as soon as practicable 16 SAFETY REGULATIONS A boat that retires from a race shall notify the race committee immediately with an SMS to the phone number +358 45 111 42 98. 17 OFFICIAL BOATS Official boats will carry the race pennant. 18 TRASH DISPOSAL Boats shall not discard any waste in the water. All waste must be brought to the bins located in the harbour. 19 PRIZES Prizes will be given as listed in this Race guide. The prize-giving ceremony will start at 19.30 in the harbour. 20 DISCLAIMER OF LIABILITY Competitors participate in the regatta entirely at their own risk. See rule 4, Decision to Race. The organizing authority will not accept any liability for material damage or personal injury or death sustained in conjunction with or prior to, during, or after the regatta. 21 INSURANCE Each participating boat shall be insured with a valid third-party liability insurance. 22 RIGHTS TO USE NAME AND LIKENESS By participating in this event, competitors automatically grant to the organizing authority and the event sponsors the right, in perpetuity, to make, use, and show, at their discretion, any photography, audio and video recordings, and other reproductions of them made at the venue or on the water from the time of their arrival at the venue, until their final departure, without compensation. XX VI Viaporin Tuoppi 2010 15 16 XX VI Viaporin Tuoppi 2010 XX VI Viaporin Tuoppi 2010 17 2009 voittajat maalikamerakuvissa 8 mR Katrina Hannu Kähönen 11:57:00 1:57:00 Itämerenristeilijät Ebe Ö8 Jussi Sorsimo 13:04:09 2:24:09 2:01:36 Scylla Minea Samil Hupli 12:13:13 2:43:13 2:14:29 6 mR Fandango Veli-Matti Iivonen 12:19:16 2:09:16 Louhi Anniina Martti Uusitalo 12:39:01 2:19:01 Int. 5.5 m Figaro Panu Ervamaa 12:27:56 2:17:56 Hai HUI-HAI II Johan Forss 12:40:40 2:20:40 Havsörn XX VI Viaporin Tuoppi 2010 Onnetar Tuomas Raivio 18 13:16:35 2:36:35 2:22:01 Kansanvene SEEJ Antti Vallittu 13:09:00 2:19:00 Allmoge Tilda Stefan Hellström 13:24:25 4:54:25 2:46:54 Int. 5 m Røde Orm Putti Tiilikka 12:44:39 2:14:39 Vanerilaminoidut Sanna Team Sanna 13:01:32 3:01:32 2:10:31 Weekend Windy Lotta Paukkunen 13:18:29 2:48:29 A-veneet Elise Mauno Nousiainen 12:39:23 2:19:23 Monirunkoveneet Will Power Tuomas Myllylä 11:51:15 1:51:15 2:34:52 Saaristoristeilijät Gun 75 Tom Jacoby 11:59:07 1:59:07 2:30:05 Kevytveneet Okume Lauri Lipasti 12:09:41 2:39:41 2:12:51 LYS1 NICOLY Terho Lindqvist 13:18:32 2:05:32 XX VI Viaporin Tuoppi 2010 19 Lightning Masi VII Kimmo Aromaa 11:43:40 2:13:40 LYS2 Beita Tomi Sillanpää 13:02:59 2:35:59 Taina Raakile Tikusta asiaa Veneilevien naisten vertaisryhmä kokoontui tekemään kisasuunnitelmia. Tällä kaudella emme antaisi minkään häiritä määrätietoista pyrkimystämme tulostaulun ylempään lohkoon. Emme, vaikka mitä tapahtuisi. Siitä päästiin tietenkin vertailemaan erilaisia mastoyksityiskohtia, joita ei tässä viitsi toistaa. Kerron sen sijaan, miten sain Hangon satamassa naisnäkökulmaa purjehdukseen. Ja onhan tätä jo tapahtunutkin. Päiväläinen putosi kisakryssillä veneestä. Mitä lienee turannut taas tumpelo? Kipparina ollut Niemiskä kieltäytyi nostamasta sitä veneeseen, koska emme halunneet menettää hyvää sijaamme, mutta Päiväläinen sai kannelta köydenpään käteensä ja roikkui siinä. Huusimme sille tiukasti: “Päästä irti, vauhti hidastuu!! Irti!!!” Vakuutimme, että kyllä joku kisakumppani sen sieltä ylös kiskoo, eikä rantaankaan ole pitkälti. Parhaassa tapauksessa meitä pahiten uhkaava kisakumppani nostaa sen ja pääsemme johtoon. Näin olisi Päiväläisestäkin jotain hyötyä kisoissa. Päiväläinen ei kuitenkaan antanut periksi, koska sillä ei ollut edustusbikinit päällä. Pakkohan se oli sitten kiskoa sieltä vauhtia hidastamasta kannelle. Menetettiin siinä hässäkässä sitten ainakin yksi sija Päiväläisen turhamaisuuden vuoksi. Ensi kisoissa se saa panna ne edustusbikinit päälleen vaikka aurinko kuinka haalistaisi niitä. Saavuimme kerran melko kovassa kelissä kaupunginlaituriin. Hämmästelin hieman naapuripaatin naisia, joilla oli papiljotit päässä. Siis veneessä?! Siihen aikaan en vielä tajunnut naispurjehduksen kovaa ydintä, vaan exä oli harhauttanut minut käsittämään koko purjehduksen luonteen väärin. Luulin, että naisen osa on paattipiian homma, jota hoidetaan toppavaatteissa ja meikittä, mutta ennen kaikkea heiluttamatta mastoa satamissa ja salaamalla omat purjehdustaidot, ettei kipparin miehuus kärsi. Kun viime kauden pahimmat mokat oli analysoitu, päädyttiin, kuinkas muuten, miettimään rikiä ja mastonnostoja. Yritin vaihtaa puheenaihetta, mutta eihän siitä mitään tullut. Saunailta ilman mastopuheita olisikin suunnaton ihme. Päiväläistä jurppi sen miehen ex-vaimon uusi vene ja erityisesti sen masto. Hemmetin hieno, iso ja toimiva. Nousee ketterästi ja kantaa purjeet ylväästi. Tietenkin Päiväläinen oli kateellinen, kun oma nyt on mitä on. Romppasella oli ollut erilaisia ongelmia, falli jumissa, purje karussa ja kaikenlaista, mutta lopulta oli kuitenkin ammattiavulla saatu homma kuntoon. Nyt se ei enää suunnittele uudistuksia, vaan tyytyy vanhoihin värkkeihin. Oli se kuulemma katsellut jotain uutta rullavehjettäkin, mutta kyllähän vanhassa on vara parempi. Niemiskä taas oli hukannut mastonsa telakalla! Ihan varmasti, takuulla, hän oli jättänyt sen siihen samaan mastohyllyyn, mihin aina! Liekö sitten käynyt jossain vieraassa paatissa, mutta parin yön päästä se löytyi kuitenkin omalta paikaltaan. Niemiskä kyräilee nyt satamassa muita: kuka lainasi mastoa luvatta? Juntunen katseli saunarannasta aavalle hymynkare huulillaan. Emme edes kysyneet. Sillä on niin tuore. Minä kiittelin – kuten aina ennenkin – vanhaa, mutta kovaa mastoa, joka on kokenut tyynet ja tyrskyt, useammallakin omistajalla kiertänyt, mutta hyvin pidetty. 20 Tuskin olin saanut keulaköysiä kiinni, kun exä oli jo sählännyt peräköyden irti poijusta. Siinä vaiheessa kun hän itse hoksasi asian, olivat naapuriveneen papiljottipäät, äiti ja tytär, jo jollassa, kovaa vauhtia menossa kiinnittämään peräköyttämme paremmin. Olin mykistynyt: ensimmäistä kertaa näin Oikeat Naispurjehtijat tositoimissa. Paalusolmu yhdellä kädellä, vau! Myöhemmin paljastui, että komea vene oli legendaveistäjän itselleen suunnittelema. Keulille ilmestyi mies, joka kyseli kipparia: “Niiiiin iso tikku tuli satamaan, että läksin heti juoksemaan ja katsomaan, että onhan se Veistäjä Itse! Onhan se! Sataman korkein masto!” Rouva kertoi miehensä lähteneen tunti, pari sitten viemään roskapussia, eikä ole sen koommin näyttäytynyt. Minä kerroin siinä välissä rouvalle kaverin enosta, joka lähti ostamaan tupakkaa ja seuraavan kerran kuultiin miehestä, kun 15 vuoden päästä tuli Venezuelasta postikortti. Naispurjehtija tokaisi siihen välittömästi: “Niin hyvää onnea meillä ei varmasti ole!” Näin aloin pikkuhiljaa ymmärtämään, että naispurjehdus on välttämätöntä. Taina Raakile on helsinkiläinen purjehtiva toimittaja ja Puuvene-lehden pakinoitsija. “Onks’ mull’ liian pieni?” ja muut lukijakysymykset voi osoittaa entiseen tapaan Suomenlinnan pursiseuran hallitukselle, joka käsittelee kaikki kommentit, kysymykset ja kannanotot tavanomaiseen tapaan riemumielin. Älkää kuitenkaan liittäkö mukaan valokuvia veneestänne tms. liitteitä. XX VI Viaporin Tuoppi 2010 meripurje-ilmoitus_104x149 3.8.2004 19:50 Sivu 1 P Pu Puu u uu u VENE MERIPURJE Suomenlinnan Telakka 00190 Helsinki Puhelin: 668 311 Faksi: 668 115 [email protected] w w w. m e r i p u r j e . f i 10 vuotta suomalaisen puuveneen kunniaksi KORKEAMMALLE MERIPURJE KOVEMPAA XX VI Viaporin Tuoppi 2010 21 w w w. p u u v e n e . f i Palasia Viaporin merihistoriasta Suomenlinnan merihistoriallinen pakina on sopiva aloittaa aivan Viaporin alusta. Ennen kuin edes oli koko Viaporia tai Sveaborgia, puhumattakaan Suomenlinnasta. Oli vain ryhmä Susiluotoja Helsingin edustalla. Ruotsin valtio oli päättänyt Ison ja Pikkuvihan karvaiden kokemusten opettamana vahvistaa itäisen alueensa puolustusta linnoittamalla Suomenlahden rannikkoa. Niinpä se lähetti maastotiedusteluun laatimaan suunnitelmia kaksi everstiluutnanttia Augustin Ehrensvärdin ja Gustav von Lievenin sekä linnoitusluutnantti Alexander von Strussenfeltin. Herrat seurueineen matkasivat kesällä 1747 Suomeen sekä airoin että purjein varustetulla kaksimastoisella Diana-sluupilla. Matkan aikana Ehrensvärd piti päiväkirjaa, joka on julkaistu suomeksi nimellä Matka Suomessa 1747. Ehrensvärd kuvitti päiväkirjaansa lukuisilla piirroksilla ja laveerauksilla jotka ovat taiteellisesti hyvin korkeatasoisia. Teosta pidetään vanhimpana kuvitettuna matkakertomuksena Suomesta. Matkakertomus on kuitenkin ennen kaikkea soti- 22 laallinen arvio eteläisen Suomen ja sen rannikon puolustuksesta. Siinä tehdään ehdotuksia uusien varustusten rakentamisesta, mutta myös olevien parantamisesta. Ehrensvärd on kritiikissään varustusten kunnosta hyvin suorapuheinen ja moittii vastuullisia kruunun virkamiehiä säälittä ja joskus jopa pilkallisestikin. Valistusajan hengessä Ehrensvärd pohtii myös maanviljelyksen tuottavuuden parantamista. Kuulemiensa asiantuntijoiden neuvojen mukaan esimerkiksi hevosen lannalla kyllästetyn puun käyttö riihessä siemenviljan kuivatuksessa tai siemenviljan valeleminen lantavedellä yli kaksinkertaisti siemenen tuoton. Hän myös arvostelee kovin sanoin joidenkin kartanonherrojen välinpitämätöntä asennetta maanviljelyyn. Paluumatkallaan maitse Turkuun hän ottaa esimerkiksi Joensuun kartanon, jonka pellot ovat rappiolla ja vanhat ojat kasvavat kesantoa, toisin kuin ympärillä olevien talonpoikien hyvin hoidetut pellot. ”Tämä laiminlyönti on osoitus aatelin mieltymyksestä hoviin ja himosta ylennyksiin sekä siitä ylenkatseesta, jota he tuntevat tätä maata kohtaan”. Päiväkirjassaan Ehrensvärd kuvaa myös asukkaita ja niiden elämää. Poiketessaan Helsingistä Hämeenlinnaan arvio hitaista hämäläisistä on musertava: ”Tämä lempeä ja laajalle ulottuva maaperä XX VI Viaporin Tuoppi 2010 25. 21 (Kuva vieressä) Vuonna 2006 julkaistiin Suomessa ja Ruotsissa samanaikaisesti suomenlinnalaisen graafikko Erik Bruunin piirtämä ja Martin Mörckin kaivertama pienoispostimerkkiarkki, jonka aiheena on Suomenlinna. Postimerkeissä seilaavat Suomenlinnan kaleeritelakalla rakennetut Påjama-, Turkoma- ja Udemaluokan alukset. Kuvissa alukset on pienennetty suhteessa taustalla olevaan linnoitukseen. tekee asukkaista laiskoja ja piittaamattomia luonnon lahjoista. He kalastavat vähän tai eivät lainkaan. He syövät vähän lihaa mutta paljon nauriita, herneitä jne, heillä on hyvää leipää mutta pahaa kaljaa. He asuvat pirteissä ja ovat rumia kuin synti, etenkin naisväki”. Onneksi matkan loppuvaiheessa Ehrensvärd kokee tässäkin suhteessa ilon hetken, kun hän Perniön Latokartanossa näkee kartanonomistajan veljentyttären Annan: ”Paitsi kaunis, tyttö oli piirteiltään vastaansanomaton: hän on yksi kauneimmista, jonka olen nähnyt” Matkan näkyvin tulos on tietenkin Augustin Ehrensvärdin elämäntyö, nykyinen Suomenlinnan merilinnoitus, jonka rakentaminen alkoi jo seuraavana vuonna 1748. Muutamaa vuotta myöhemmin perustettiin Ehrensvärdin ehdotuksesta Ruotsille erillinen laivastoyksikkö, johon kuului kaleereja ja muita kevyitä aluksia. Osa laivastosta, joka alistettiin armeijalle, sijoitettiin Suomeen, missä Viapori toimi laivaston tukikohtana. Saaristolaivaston erityisenä tehtävänä oli toimia yhdessä maavoimien kanssa Suomenlahden rannikon tuntumassa. Vastaava laivasto oli ollut Venäjällä käytössä jo Pietari Suuren ajoista lähtien. Suomeen sijoittuvaa eskaaderia varten Viaporiin piti rakentaa telakka pajoineen, köydenpunontaratoineen, verstaineen, mastonostureineen ja materiaalivarastoineen. Telakka-allas oli saaristolaivaston tukikohtana toimivan Viaporin linnoituksen sydän. Sinne koottiin syksyisin talviteloille kunnostettavat laivat ja siellä rakennettiin Viaporin saaristolaivaston uudet kaleerialukset. Daniel Thunbergin suunnittelemaa Viaporin telakkaa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1750. Ehrensvärd värväsi apulaisekseen laivanrakennusneron Fredrik Henrik af Chapmanin, jonka ensimmäinen tyyppisuunnitelma Udema, Uudenmaan maakunnan mukaan nimetty valmistui vuonna 1760. Seuraavana valmistui Påjama Pohjanmaan, Turuma Turunmaan ja Hemmema Hämeenmaan maakuntien mukaan. Ehrensvärd oli kiinnostunut suomen kielestä ja halusi myös nimivalinnalla osoittaa, että nämä kaleerit olivat tarkoitetut toimimaan Suomen oloissa. Kolmimastoinen Udema oli 102 jalan pituisena myös hyvä purjehtija. Kaksimastoinen Påjama oli lähinnä pieni tiedustelualus, jonka pituus oli vain 68 jalkaa. Turuma ja Hemmema tyypit olivat edellisiä pidempiä, 116 jalkaisina. Myöhemmin Hemmema-tyyppiä pidennettiin 146 jalkaiseksi, jolloin se oli saaristolaivaston raskain alus. Ensimmäinen Viaporin telakalla valmistunut alus oli Hemmema -luokan Oden, jonka kunniaksi Ehrensvärd asennutti muuriin kivitaulun: ”Hemmema Oden pantiin tälle telakalle syyskuussa 1764 ja tätä sulkua alettiin räjäyttää kalliosta tähän aikaan. Lokakuussa molemmat olivat valmiina ja Hemmema teki koepurjehduksen ennen syksyä muun laivaston kanssa,” Chapman täydensi neljää saaristofregattityyppiä vielä 17 metrin pituisilla tykkiveneillä ja kahdella vielä pienemmällä aluksella: tykkijollalla ja tykkibarkassilla. Saaristolaivastolla oli tärkeä osa ruotsalaisten voittoisassa Ruotsinsalmen taistelussa 1790. Yli kaksisataa vuotta Odenin jälkeen tammikuussa 1974 laskettiin Suomenlinnan telakalla viimeisenä uudisrakennusaluksena vesille asuntoalus ”Severnaja”, joka matkasi Siperiaan jokilaivaksi. Nykyisin telakka ylläpitää ja kunnostaa vanhoja, enimmäkseen puisia perinnepurjealuksia. Saaristofregattien pienoismalleja voi Viaporin tuopin lomassa käydä ennen palkintojen jakoa ihailemassa Susisaarella Ehrensvärd-museossa, jossa on äskettäin avattu uusi hieno näyttely juhlistamaan Augustin Ehrensvärdin syntymän 300-vuotisjuhlavuotta 2010. Kaleeritelakan alkuvaiheista siirrymme ajassa vuosisadan eteenpäin. Suomi oli nyt Venäjän suuriruhtinaskunta ja Viapori venäläinen varuskuntalinnoitus. Krimin sota ulotti sotatapahtumansa myös kaukaiseen Suomeen. Kesällä 1854 ja 1855 purjehti tiedonhaluinen ja sotaisa cambridgelainen pastori Robert Hughes pienellä ”Pet”-jahdillaan englantilais-ranskalaisen laivaston vanavedessä Itämerelle seuraamaan sotatapahtumia. Hughes on kirjannut yksityiskohtaisesti kokemansa lokikirjaan, joka on julkaistu suomeksi nimellä Kaksi purjehdusta Itämerellä 1854Ð1855. Sieltä löytyvät niin sääolosuhteet, reivien lukumäärät kuin rannoilla näkyvä naiskauneuskin. Taisivat kiikarit olla siihen aikaan korkealuokkaisia, sillä kunnon pastorimme rantaelämän kuvaukset ovat myös hyvin yksityiskohtaisia. Kuten havainto Kielinlahdelta: ”Kaikkein sievin näky oli parikymmenpäinen joukko kylän neitosia, joiden kirkkaat iloiset äänet kiirivät kuuluviin kauan XX VI Viaporin Tuoppi 2010 23 ennen kuin kykenimme erottamaan heidän muodottomat, tummat asunsa kivistä, joiden lomassa he istuskelivat. Hetkeä myöhemmin havahduimme, että mustista ja muodottomista kaavuista oli kuoriutunut kuin Ovidiuksen metamorfooseissa kaksikymmentä vaaleaa, säihkyvää kaksijalkaista hahmoa. Ne hyppivät vettä pärskyttäen ja kirmailivat lempeissä aalloissa, ja kimakan naurahtelun säestämät helisevät sopraanoäänet kiirivät pitkin merta”. ”Pet” oli kooltaan vaatimaton kutterijahti, jota päiväkirjassa havainnollistetaan suurpiirteisesti: ”Yhtä pitkä kuin kohtalaisen suuri salonki ja hädin tuskin pylvässängyn levyinen. Matalat laidat, suuri purjepinta-ala ja kapea kansi eivät juuri viittaa merikelpoisuuteen tai rohkeuteen ryhtyä kamppailemaan myrskytuulta vastaan. Laivamme kantavuus on kahdeksan tonnia. Kajuutan pituus on kymmenen jalkaa. Purtemme eteni kohti kaakkoa seitsemän solmun nopeudella”. Eikä kuvaus laivan miehistöstäkään vakuuta valmistautumisesta kamppailemaan myrskyävällä merellä. ”Petissä” oli Englannista lähdettäessä 1854 Hughesin lisäksi hänen ”aiempaa merikokemusta omaamaton” nuorempi veljensä sekä kaksi merimiestä: William Shelly, ”taitava mies, joka hallitsi merimiestaidot, taisi luotaamisen, osasi kiinnittää ja reivata purjeet sekä ohjata”. Toinen, Ned Dawson, ”oli luku- ja kirjoitustaidoton. Kompassi oli hänestä käsittämätön laite ja merikortti vieras asia. Mutta hän oli rohkea ja karaistunut ja hänellä leikkasi järki”. Ensimmäinen purjehdusretki suuntautui Englannista Ahvenanmaalle. Siellä ”Pet” puikkelehti Bomarsundissa sotalaivojen seassa ja pastori kirjasi aitiopaikalta Oolannin sodan tapahtumia veneensä lokikirjaan. Toinen purjehdusretki tehtiin seuraavana vuonna 1855 Ruotsin rannikkoa pitkin Gotlannin kautta eteläiselle Suomenlahdelle ja sieltä Kotkaan, mistä ”Pet” palasi takaisin kohti Viaporia. sa iltatuulessa Pihlajasaaren eteläpuolitse kohti Susisaarta ja Vallisaarta vihollisen tulittaessa ankarasti kohti on kuvattu eloisasti. ”Pyöreät kuulat ujelsivat surkeasti ylitse ja putosivat mereen kaukana takanamme, kranaatit mutkittelivat läpi hämärän meitä kohti palavat sytyttimet hehkuen ja putosivat vaarattomasti sähisten kauas tuulen alapuolelle. Vain yksi niistä räjähti lähellämme. Emme voineet hillitä iloamme ja nauruamme, kun näimme, miten vihollisen vialliset ja kitsaat ohjukset sukelsivat typerän näköisinä yksi toisensa jälkeen aaltojen kohinaan” Lopuksi siirrymme jälleen yli sadan vuoden hyppäyksellä nykyaikaan Huoltolautta Ehrensvärdiin, joka kulkee Katajanokan kärjestä Suomenlinnan itärannalle. Lautta liittyy vahvasti Suomenlinnan ja Viaporin Tuopin historiaan. Aikoinaan lauttaa suunniteltaessa olin mukana suunnittelun seurantaryhmässä. Lautasta oli tulossa lähes umpipeltinen rumilus, jollaisia näemme saaristomerellä vaikkapa Airiston ja Nauvon välissä. Ehdotin arkkitehdin palkkaamista jalostamaan laivan ulkoasua, ja tehtävään Erkki ”Edu” Kairamoa, moninkertaista ja suvereenia Viaporin Tuopin voittajaa Ali Baballaan A-veneluokassa. Antakaa kunnioittaen tilaa Ehrensvärdille kohdatessanne hänet Kruunuvuoren selällä. Teksti: Reijo Lahtinen Lähteitä Augustin Ehrensvärd – Matka Suomessa 1747 ( SKS 2002), R.E.Hughes– Kaksi purjehdusta Itämerellä 1854-1855 (Tammi 2007), C.J. Cardberg, Kari Palsila – Viapori Suomenlinna (Otava 1998), Lina Tegman, Reijo Lahtinen – Suomenlinna, Saarilla – På öarna – On the Islands (Otava 2007) Viaporin elokuista pommitusta lukija pääsee seuraamaan ”Petin” kannelta. Helsingin herrasväkikin oli kokoontunut katselemaan raivoavaa spektaakkelia Kaivopuiston kallion näköalapaikoilta. Sinne oli kerääntynyt ryhmiin joukoittain miehiä, naisia ja lapsiakin. ”Naiset olivat pukeutuneet ’selon la régle’, eivätkä heidän kutrinsa olleet hoitamatta, vaan he kuljeskelivat kaikessa rauhassa bonetteineen ja parasolleineen”. Pastori liikkui laivaston seassa ja kuvaa Viaporin pommitusta ihastuksissaan, paikoin yksittäisten tulitusten tarkkuudella. Petin purjehdus leppoisas- 24 XX VI Viaporin Tuoppi 2010 25. 21 XX VI Viaporin Tuoppi 2010 25 Prinz Heinrich Purjeveneilijän uskollinen kumppani Jo muinaiset purjelaivaseilorit hoilottivat tarttuvaa meriralliansa: ”Rolling home, rolling home…” Siitä päätellen he ovat jo silloin olleet sinuja homeen kanssa. Home (lat. homeros) on sievä sinisen vihertävä kasvusto, joka viihtyy hyvin hoidettuna kosteilla pinnoilla. Oma alalajinsa on pörröisen mustan partaverkon sähkölaitteisiin rakentava mustapartahome. Hometta pystyy myös talvikaudella ruokkimaan esim. leivänmuruilla. Home on pitkäaikainen ystävä, se nostaa pikku kasvustonsa tomerasti pystyyn, kun pakkasherra on kiertonsa tehnyt. Home on jokaisen merimiehen mielessä, eihän voi olla mitään mukavampaa, kuin päästä kotiin (home). Home on ehtaa kamaa myös merimiehen muonassa, erityisesti homejuusto maistuu laivakorpun päällä. Hyvin hoidettuna home on elinikäinen kumppani. Kun vain huolehdit, ettei ilma turhaan vaihdu ja että kylkilaudat huokuvat kosteutta, home kasvaa ja kiittää kasvattajaansa. On myös yksi homeeseen erikoistunut ammattikunta, homeopaatit. Heillä on erityistä kokemusta homehtuneista paateista. Joskus ajatellaan, että joku on ajatuksineen homehtunut. Mutta vielä mitä, homehan on aina uudistuva kasvualusta mitä syväluotaavammalle filosofisoinnille. Mutta mitä sitten kertoo sana homekorva? Siinä on kelpo seilori, joka osaa kuunnella laivansa runsasta kasvustoa arvostavasti ja herkällä korvalla. Kuten jo aiemmin kerroin, home on idiomi sanasta koti. Joten jokainen voi kuvitella kotinsa ideaalina homena. Ripaus kosteutta nurkkaan ja avot, siinä se kallisarvoinen kasvusto jo kukkii kauneimmillaan. Home on kansainvälisestikin tunnettu ja arvostettu. Brittien Kansanyhteisössäkin on käytössä lentävä lause: ”Home is home.” Moninaisissa kansainvälisissä asunto- ja asumisjulkaisussa on varsin yleinen toimittajan lause: ”This is very nice home!” Ja varsinkin amerikkalaiset kanssaihmisemme raahaavat näitä portable home Ðlaatikoitansa niille varatuilta asuinalueilta toisille, missä kukin sitten homettansa haluaakin säilyttää. Home on rajaton riemu Veneiljöiden ja pientaloasukkaiden on turha omia hometta itselleen. Sillä myös moottorilaitteiden valmistajat ovat kunnialla pitäneet vihreän ystävämme nimeä pystyssä. Kaikkihan muistamme erinomaisesti homeisiakin puita leikanneen Homelite-moottorisahan. 26 Prinssilläkin on rakas homeinen muisto. Kuinka ylevää oli huomata, että aidossa Prinz Heinrich Mützessä oli talven jäljiltä mitä näyttävin ja persoonallisin homekasvusto. Ja tämän prinssi sai aikaa varsin pienellä vaivalla. Ei tarvinnut kuin jättää tämä uskollinen ystävä talveksi telakoidun purren karttapöydälle. Aloitteleva homeharrastaja tuskin olisi tällaista mahdollisuutta edes keksinyt. Eräs veneilytoveri harrasti veden säilytystä talvehtivassa veneessään. Parhaimmillaan sitä oli ulosmenoluukun alareunaan asti. Enempää ei kuitenkaan valitettavasti voinut veneen sisällä säilyttää, siitä piti veden painovoima ja vuotava luukun alareuna huolta. Homeenkasvatusprojektiin oli veneilijä valmistautunut muutoinkin huolellisesti. Olisi ollut liian helppoa, jos hän olisi jättänyt veneen sisälle jo valmiiksi homehtuneita puuosia, vaneria ym. joutotavaraa. Nyt hän antoi uudelle, raikkaalle homeelle todellisen näytön paikan: pelkän topparilla pinnoitetun lasikuitukuoren. Mutta kyllä hän oikein upeasti tästä miehuuskokeesta suoriutuikin. Koko vene oli sisältä komeassa, mustassa parrassa. Sitä oli ylpeän veneilijän mukavaa kateellisille seuratovereilleen esitellä Maassa maan tavalla Jos kotimainen home alkaa jo olla liian tavallista ja läsnä kaikkien muidenkin asunnoissa ja veneissä, voi tarttua kaukaisempaan houkutukseen. HOMEAWAY-yritys vie meidät uusien eksoottisien homeiden ääreen. Mikä olisikaan kiihottavampaa, kuin oma uusi home Thaimaan Phuketissa? Homeen viihdearvokin on ulkomailla hyvin oivallettu. Home Entertainment on suuri ruotsalainen homeviihteen levitysfirma, josta suomalainenkin voi imuroida netin kautta monen monta homeiloa. Mutta kuinka moni on törmännyt ulkomaanpurjehduksillaan paikallisen homekoiran kosteasti puuskuttavaan turpaan? Prinssille tällainen tapaus sattui kerran naapurimaamme Ruotsin Sandhamnissa. Veneen viereen tuli mukava rouvashenkilö, joka alkoi jutella niitä näitä. Silloin kuin huomaamatta luikahti paikallinen homekoira veneeseen ja nuuski sen läpikotaisin. Näkemisen arvoinen oli tuon homekoiramme myrtynyt naama, kun purrestamme ei homeen itiötäkään löytänyt. Mutta meitähän se ei enää kirpaissut, olihan kohteenamme rakas oma homeland. XX VI Viaporin Tuoppi 2010 25. 21 XX VI Viaporin Tuoppi 2010 27 PUINEN KYLKI H O H TAA H O P E AA VALO K U V IA PU R J E V E N E I S T Ä Suomen Joutsen, Turku 1. kesäkuuta - 31. elokuuta 2010 Järjestäjät: Forum Marinum - Suomenlinnan Pursiseura - Puuvenelehti Jorma Rautapää Äidin lihapullat kuudelle 1 kg tavallista jauhelihaa 3 sipulia loraus vettä 3 lihaliemikuutiota valkopippuria 2 tuoretta ranskanleipäviipaletta tilkka vettä 1/2 dl kermaa 1 muna voita paistamiseen Lihapulliin käytettävän jauhelihan tulee olla sellaista, jossa on myös sikaa joukossa. Paistijauhelihasta tulee kuivia pullia. Paista silputut sipulit voissa raukeiksi. Kaada pannuun vähän vettä ja murskaa siihen lihaliemikuutiot. Kuutioita on pelottavan monta, mutta taikinaan ei sitten käytetä muuta suolaa. Keitä sipulit hiljaisella tulella kuultaviksi. Jos vesi uhkaa loppua, lisää sitä varovasti, sillä vettä ei saa olla jäljellä enää silloin kun sipulit ovat kypsiä, tumman kiiltäviä ja meheviä. Jos miehistössä on jäseniä, jotka syövät sipulia vain, kun eivät tiedä sitä syövänsä, sipulit on syytä murskata keittämisen jälkeen. Silloin ne uppoavat taikinaan huomaamatta. Ilman sipulia äidin lihapullia on turha valmistaa, joten pieni viaton huijaus on tässä paikallaan. Kuninkaallinen tuliainen Turkin matkalta Niin mielellään kuin Kaarle XII:ta panisikin laivan kannelle johtamaan ruotsalaista laivastoa, ei se valitettavasti käy päinsä. Kaarle kun soti mieluummin maan pinnalla. Narvan voitosta innostuneena Kaarle päätti marssia Moskovaan ja valloittaa kaupungin. Matka tyssäsi surkeasti jo Pultavassa. Mutta yrittänyttä ei laiteta, uskoi Kaarle ja laittautui Turkkiin usuttamaan Ahmed III:ta Venäjän tsaari Pietari Suurta vastaan. Tämäkin retki onnistui huonosti. Sulttaani ei ollut erikoisen innostunut pohjoisen kuninkaan houkutuksista. Kaiken harmin lisäksi kotimaasta Ruotsista kantautui hälyttäviä uutisia. Niinpä Kaarle nousi ratsaille ja karautti halki Euroopan. Kaarlen miesten satulalaukuissa oli tuliaisina rouville lihapullaresepti. Ja eipä aikaakaan kun ruotsalaisissa kyökeissä pyöriteltiin Olles köttbullar. Jokunen resepti saatiin sentään Ruotsin itämaahan Suomeenkin. Olle tipahti matkalla tien poskeen. Tilalle tuli kotoisasti äiti, ja niin Suomen keittiöissä valmistettiin äidin lihapullia. Kaarlen maukkaita Turkintuliaisia sopii elokuisena iltana pyöritellä ja paistaa kauniitten puuveneitten penttereissä miehistön iloksi. Murusta ranskanleipäviipaleet kulhoon. Kaada vesi ja kerma päälle. Sekoita hyvin ja anna seoksen tekeytyä hetkisen. Sekoita sitten leipäsuurus, liha, sipulit sekä yksi muna taikinaksi ja mausta se melko reippaasti valkopippurilla. Pyörittele taikinasta niin pieniä pullia kuin viitsit. Pienet pullat kun ovat maukkaampia kuin suuret. Sitä paitsi ne ovat kauniimpiakin. Paista pannullinen lihapullia voissa. Nostele pullat kannelliseen kattilaan. Pyyhkäise pannu ja paista uusi satsi. Kun pullat on paistettu, kaada kaikki samalle pannulle ja pane kansi päälle. Heiluttele pannua lämpimällä levyllä, kunnes äidin lihapullat ovat sopivan kuumia. Tarjoile lihapullat tillillä ja voinokareilla peiteltyjen somien uusien perunoitten kanssa. Hiuli hei ja hyviä tuulia! teksti: Mysi Lahtinen kuvat: Johanna Bruun, Esko Koivisto ja Erkki Helo XX VI Viaporin Tuoppi 2010 25. 21 29 Augustin EhrEnsvärd 1710–1772 7.6. –30.9.2010 Opastettu kierros näyttelyssä klo 14.30 Guidad tur i utställningen kl. 15.00 Guided Tour in the Exhibition at 12.30 Tilausristeilyt Catering Pihlajasaari Suomenlinna www.jt-line.fi puh. (09) 534 806 fax (09) 534 085 30 XX VI Viaporin Tuoppi 2010 SUOMENLINNAN AN LIIKENNE OY Merikasarminkatu 10, 00160 Helsinki Puh 622 9720, fax 622 97 222 www.slloy.fi porin_tuoppi07_sll.indd 1 25.6.2007 09:01 RestauRant BReweRy Skandinaavisia ja mannermaisia herkkuja suomalaisia perinteitä unohtamatta. Talon raikkaita oluita ja siideriä. Tervetuloa nauttimaan, ravintolaan tai terassille! suomenlinnan Panimo suomenlinna c 1, 00190 Helsinki Ravintola: 09 228 50 30 tai [email protected] | Panimo: 09 668 200 tai [email protected] www.panimo.com
