Koskin Pisa Oy

www.kotikoski.net
2012
2
www.kotikoski.net
KOTIKOSKI
Kauppias Hannu Soikkeli
Kauppias Merja Toivonen
Kauppias Erkki Kuivajärvi
Kauppias Jouni Fuss
KOTIKOSKI
J
3
www.kotikoski.net
Lions-toiminta osana
valkeakoskilaisten elämää
oulu lähestyy ja yksi sen merkki Valkeakoskella on jo 39. kerran ilmestyvä Kotikoski-lehti.
Kotikoski-lehti on Lions club Valkeakoski Apian pääasiallinen varainhankinta-aktiviteetti. Lehden
ilmoitusmyynnistä saadut varat käytetään taloudellista apua tarvitsevien
valkeakoskilaisten yksityishenkilöiden ja yhdistysten tukemiseen.
Klubin oman toiminnan pyörittäminen vaatii myös varoja ja siihen varat
kerätään jäsenmaksuista ja erikseen
tätä varten toteutetuista hallintoaktiviteeteistä.
Klubin toimintaan tarvittavat va-
rat pidetään hallintotililla ja lahjoituksin kerätyt varat ohjataan
aktiviteettitilille, josta ne käytetään
avustustoimintaan. Kotikoski-lehden
ilmoitusmyynnistä saadut varat menevät aktiviteettitilille.
Lions toiminta on maailmanlaajuista ja jäseniä on n. 1,34 miljoonaa.
Suomessa jäsenmäärä on n. 26000 ja
Valkeakoskella on neljässä Lions-klubissa yhteensä 115 jäsentä.
Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, jonka kohderyhmänä ovat nuoriso, vanhukset, sotien veteraanit sekä
muut vähäosaiset. Vapaaehtoistyöllä tarjotaan (annetaan) apua kohteisiin
joihin ei välttämättä julkiset varat riitä. Apu, jota Lions-klubit vuosittain
jakavat ovat merkittävä summa vuositasolla.
Myös Kotikoski-lehti on tässä työssä merkittävässä roolissa. Kiitokset
jälleen kerran tukijoukoille ja erityisesti lehdessä ilmoittaneille yrityksille.Te olette mahdollistaneet työmme
jatkuvuuden.
Toivotan kaikille Rauhallista Joulua
ja Hyvää Uutta Vuotta 2013.
Marko Sillanpää
Presidentti
LC Valkeakoski-Apia
Voipaalan wanhan
ajan markkinoilla
iloista syyshulinaa!
8.9.2012 markkinoilla nähtiin hyörinää Wanhan ajan henkeen. Voipaalan ja Sääksmäen vanhainkodin pihapiirissä kohdattiin ostosten ja Valkeakosken kaupunginteatterin
syyskauden Siltalan Pehtoorin tunnelmissa. Mukana järjestämässä olivat Sääksmäen seurakunta, koko joukko
yhdistyksiä ja Lions Club Apia sekä kaupungin sivistystoimesta Voipaalan kanssa Sääksmäen kirjasto ja kudonta-asema Pellavapää. Markkinat päättivät kesän suuren
keramiikka näyttelyn ja markkinoilla olikin oma osastonsa keramiikan myyjille.
Kyselin markkinoiden tekemisestä Voipaalan väeltä miltä tekeminen maistui? Kuulialan Jussi kertoi, että markkinoitahan tehdään ihmisille. Koska väkeä oli paljon,
tekeminen tuntui palkitsevalta. Westerbergin Noora muistutti että, tekijäjoukolla oli lähinnä positiivisia ongelmia,
kuten se, ettei itse ehtinyt kiertää ja tehdä ostoksia. Tekijöistä tuntui myös mukavalta se, että tapahtuma on kasvamassa perinteeksi, jossa sekä myyjät että yleisö osaavat jo
odottaa asioita. Voipaalan keittiössä Annamaija Toivosen
mukaan pullanpaistajalle tuli hiki, mutta iloiset kahvittelijat pitävät mielen korkealla. Markkinoilla töissä olivat
myös taideopiskelija Laura-Noora Impola sekä Aune Halonen.
Kyselin markkinatunnelmia jälkikäteen Rauhalan koulun lapsilta. Heidän mukaansa markkinoilla mukavimpia juttuja olivat toscakakun ostaminen, kavereiden kanssa
kiertely, keppihevoset sekä nukenvaatteet. Markkinoilla
nähtiin keppihevosten huutokauppa!
Laura Uimonen
Miksi tehdä asioita puolella teholla?
KOTIKOSKI
Painosmäärä 11 000 kpl
Julkaisija:
LIONS CLUB
Valkeakoski/Apia
Päätoimittaja:
Mika Saarela
Asioiden hoitaminen tehokkaan keskitetysti vapauttaa voimavaroja olennaiseen.
Ota yhteyttä niin rakennetaan yhdessä yrityksesi pankki- ja vakuutusasioista
toimiva ja kustannustehokas kokonaisuus. Lisää myös osoitteessa
op.fi/yritysratkaisut ja pohjola.fi
TURVALLISUUTESI ASIALLA.
• Lukkoseppäpalvelut • Avaimet
• Varmuuslukot ja -ketjut, ovisilmät
• Kodin painikkeet ja helat • Oviautomatiikka
• Valvontajärjestelmät • Turvasuunnittelu
Taitto:
BestPress
Painopaikka:
Pirkanmaan
Lehtipaino Oy
Tampere 2012
peillen sekä
ukset
mukset
4
arboristin
pihamaallesi.
KOTIKOSKI
www.kotikoski.net
PUIDEN KAADOT
PIRKANMAALLA
Myös erittäin vaativat kaadot kiipeillen tai
nostokorilla. Kysy lisää!
Arviointikäynti maksuton.
PUU- JA PIHAPALVELU TIKKA OY
Puh. 044 300 6199
[email protected]
www.puujapihapalvelutikka.fi
Tamar-markiisit
Valkeakoskella myy
Valkeakosken
Sälekaihdin
Lempääläntie 11 • Puh. (03) 584 0264
www.ilovuori.fi
Se kaunein
Joulun aikaan lauletaan ja kuunnellaan tuttuja joululauluja. Joulun aikaan useimmat haluavat
kodeissaan palauttaa mieleen tutut ”ainoat oikeat” joulun tavat.
Perheissä joulua valmistellaan, on
joulukuusi, koristeet, tietyt jouluruuat. Juhlaan valmistautuminen
ja tiettyjen tapojen noudattaminen varmistavat oikean juhlan tunnelman. Kristillinen joulun vietto
tapoineen ohjaa myös hiljentymään joulun sanoman äärellä.
Kouluissa on joulujuhlia. Kodeissa ja kirkoissa voi olla jouluseimi
-asetelma. Jouluaterialle käytäessä luetaan jouluevankeliumi, ehkä
lauletaan jouluvirsi.
Kirkkoihin kokoonnutaan laulamaan kauneimpia joululauluja. Suomen lähetysseuran ideoima
joululauluperinne on jo 40 vuotta
vanha. On kokoonnuttu yhteen tuttujen laulujen merkeissä ja samalla tuettu lähetystyötä. Tapahtuman
nimenä on Kauneimmat joululaulut. Niitä kauneimpiahan on paljon. Joululauluja on eri tyyppisiä.
On virsiä ja hengellisiä joulun lauluja. On luontoaiheisia talvilauluja
ja tunnelmalauluja. On lastenlauluja.
Joulupuu on rakennettu
www.alfa-putki.fi
Mekin palvelemme
SEO Kirjaskatu 9-11
Valkeakoski
(03) 584 1941
Lasten joululauluista osa on
leikkilauluja.”Tip-tap- tipetipetiptap”, ”Porsaita äidin oomme
kaikki”. Tonttulauluja ”Soihdut
sammuu”, ”Joulupukki, joulupukki”. Kodin joulua kuvaavia lauluja
”Joulu on taas”, ”Joulupuu on rakennettu”, ”Kello löi jo viisi”. Viimemainituissa on oma hengellinen
joulun sanoma mukana. Joulupuu on rakennettu sisältää rukouksen : ”Kiitos sulle Jeesuksemme,
kallis Vapahtajamme, kun sä tulit vieraaksemme, paras joululahjaamme.” Kello löi jo viisi kertoo
matkasta joulukirkkoon.
Joulun tunnelmia
Moni runoilija on kuvaillut joulun ja talvisen luonnon tunnelmia.
”No onkos tullut kesä”, ”On hanget korkeat nietokset”, ”Varpu-
JOULULAULU
lienee mustapääkerttunen, muuttolintu kaukana kotoaan. Topelius
tosin sijoitti laulunsa kuvitteelliseen Sisiliaan ja laittoipa mukaan
suomalaisen kansallishenkisen
viestinkin.
nen jouluaamuna”, Hiljaa, hiljaa
, joulunkellot kajahtaa.” Sanoissa ja sävelissä tekijät ovat onnistuneet tavoittamaan jotakin syvästi
koskettavaa. Joulun aikaan kuulee paljon kansainvälisiä populaarimusiikin virrassa syntyneitä
lauluja. ”Oi kuusipuu” , ”Kilisee,
kilisee kulkunen”. Amerikkalainen ”Valkea joulu” soi kyllästymiseen asti .
Hartaita joulun säveliä
”Enkeli taivaan” lienee tutuin jouluvirsi. Martti Luther sanoitti virren Luukkaan jouluevankeliumia
mukaillen. Säveltäjäksi epäillään
samaa Lutheria, joskaan asiasta ei
ole varmuutta. Säkeistöjä oli alkujaan 15, nykyään enää 10. Toinen
vanha jouluvirsi on ”Maa on niin
kaunis”. Se on alkujaan tanskalainen joululaulu, johon otettiin vanhempi saksalainen sävel. Laulun
vanha nimi on ”Toivioretkellä”,
kertoohan se elämän matkamiesten vaelluksesta taivasta kohti.
”Kirkasna aina sielujen laulun taivaine sointu säilyy vaan.”
Suomalainen, Sibeliuksen ja
Topeliuksen joululaulu, ”En etsi valtaa, loistoa” on eräs kaikkein rakastetuimmista. Laulu on
sadan vuoden takaa. Virsikirjassa laulu on uudistetussa asussa,
mutta käytössä on lähes yksin-
VOIPAALASSA LAPSILLE
Mikä sitten on se kaunein?
Varmaankin parikymmentä laulua kilpailisi menestyksellisesti
kauneimman joululaulun tittelistä.
ehkäpä onkin niin, että jokainen
voi itse tykönään miettiä, mikä on
itselle rakkain joulun laulu. Monia
kauniita lauluja on edellä lueteltu.
Tässä vielä muutama helmi. Karl
Kollanin ja Sakari Topeliuksen
”Sylvian joululaulu” on säveleltään kaunis ja sanoiltaan kaihoisa.
Tämähän istuu suomalaiseen sielunmaisemaan. ” Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui
jo rintoihinkin”. Laulun Sylvia
Myös virolaisilla, laulukansalla, on kauniita joululauluja. Säveltäjä Ester Mäen ( Mägi )laulua
Jõuluõhtul on Valkeakoskellakin
laulettu. Tekijä on tavoittanut jotakin erityisen herkkää ja kaunista.
Viime vuosine suosikki kauneimpien joululaulujen joukossa on
ollut Kalervo Halosen ja Vexi Salmen ” Sydämeeni joulun teen”.
Joulun tunnelmaa kuvataan. ”On
jouluyö, sen hiljaisuutta yksin
kuuntelen ja sanaton on sydämeni
kieli”. Kertosäkeessä toistuu joulun sanoma ” Näin sydämeen joulun teen, ja mieleen hiljaiseen taas
Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.”
Joulu merkitsee pysähtymistä ja hiljentymistä, perheen yhteistä juhlaa ja Jeesuksen kutsumista
kodin juhlavieraaksi. Lahjahumun
keskellä muistutetaan Jumalan
meille antamasta lahjasta. Lapsena
jo lauloimme. ”Kiitos sulle, Jeesuksemme, paras joululahjamme.”
Juha Valkama
LAADUKKAITA
BUSSEJA
KÄYTTÖÖSI
LYSTILAUANTAI
VUOKRALLE
TILAUSAJOON
& LC APIAN TALVITAPAHTUMA
9.3.2013 klo 12-15
omaan perinteinen tuttu sanoitus.
Sanat muistuttavat joulun kuulumisesta kaikille. ”Luo köyhän
niin kuin rikkahan, saa joulu ihana!” Tämänkin laulun sanat olivat
aluksi ruotsinkieliset:” Ge mig ej
glans, ej kuld, ei prakt”. Monesti
on kerrottu tarina saksalaisen joululaulun ” Jouluyö, juhlayö” synnystä. Jouluaattona 1818 pastori
Joseph Mohr saa kutsun lähteä
katsomaan vuoristomökin vastasyntynyttä lasta. Tapauksen herkistämänä hän kirjoittaa joulurunon.
Urkuri Frantz Gruber laati sävelen
ja seuraavana päivänä laulu esitetään. Ja loppu on historiaa. Kaunis
laulu tuli tunnetuksi ympäri maailman.
Useimmille lienee tuttu Jussi Björlingin upeasti esittämä
”O, helga natt”, Alphonse Adamin ”Oi, jouluyö”. ”Oi, jouluyö,
oi autuas sä hetki, kun ihmiseksi sai Herra taivahan. Synteimme
tähden henkensä hän antoi ja kärsi ristinkuoleman. Jo toivon säde
hohtavainen loistaa nyt yllä maan
ja merten aavojen. Siis kansat
kaikki, te kiittäkäätte Herraa! Oi,
jouluyö sä lohtu ihmisten. Oi, jouluyö sä lohtu ihmisten!” Laulu on
esittäjälle varsin vaativa, eikä sovi yhteislauluksi. Sankaritenoreita
kun kasvaa harvassa. Usein laulu on joulukonserttien kohokohta.
Myös instrumenttikappaleena, erityisesti viulusovituksena.
Puhelin 03 5842683
www.valkeakoskenliikenne.fi
UUDISTUI.
Tilaa ja tutustu
TYÖPAJOJA, OHJELMAA
3
kk vain 45 €
(norm. 75 €)
Avoinna: ma-pe 9-19, la 9-15, su suljettu
VARATTU
soiTa
010 665 9001
AUTOKORJAAMO
A. KAURA
Sammonkatu 15, Valkeakoski puh. 584 3740
OM-SÄHKÖ
Valtakatu 12
Myymälä 03 584 7505
Asennus 040 567 5649
• Sähköasennukset
• Asennustarvikkeet
[email protected]
KOTIKOSKI
www.kotikoski.net
Tavallisia asioita ja arkijärkeä
T
asavallan presidentti Sauli Niinistön aloitteesta
on koottu opasvihko ”Ihan tavallisia asioita”.
Työryhmään kuuluu asiantuntijoita yhteiskunnan
eri lohkoilta. Tavoitteena
oli löytää keinoja nuorten
syrjäytymisvaaran ehkäisemiseksi. Olisi tietysti helpointa lähestyä laajaa
ja monisyistä ongelmaa resurssien näkökulmasta eli
luetella ne kohteet, joihin
tarvittaisiin lisää euroja ja
työntekijöitä. Tämä on perinteinen tapa ja se polku
on kivinen. Valtion ja kuntien taloudet ovat tiukalla,
eikä merkittäviä uusia avauksia ole mahdollista tehdä. ”Ihan tavallisia asioita”
lähestyy teemaa arkijärjen kautta vastaamalla kysymykseen, mitä me kaikki
voimme tehdä normaalissa
arjessamme.
Opas sai yllättävän kovaa kritiikkiä, ja joidenkin
mielestä se on puuhakirja ilman todellisia keinoja ja vastauksia. Mielestäni
asia on päinvastoin. ”Ihan
tavallisia asioita” kerää yhteen seikkoja, jotka ovat
alkaneet unohtua kuvitellun kiireen ja yhteiskunnan kaikkivoipaisuuden
harhassa. On asioita, jois-
ta voimme ottaa vastuuta
omassa lähipiirissämme ilman erikoiskoulutusta, viranomaisia ja euroja.
Esimerkkejä vihkosta
”Juttukavereita ei ole koskaan liikaa. Nuorenkin on
hyvä tuulettaa ajatuksiaan useampien eri ihmisten kanssa. Anna nuorelle
aikaasi. Ole oikeasti kiinnostunut, äläkä aina opeta.
Odota vastausta rauhassa
ja kuuntele niin hyvin, että
varmasti teidät, miten nuorella menee. Parhaatkaan
neuvot eivät auta, jos lapsi
tai nuori kokee, ettei hänen
kanssaan haluta olla.”
”Aikuinen, hoida omaa
jaksamistasi. On tärkeää,
että pidät itsesi kunnossa.
Levännyt aikuinen
on parempi aikuinen.
Lapset arvioivat aikuisuutta sinun kauttasi. He alkavat kohdella itseään niin
kuin sinä kohtelet itseäsi.”
”Väkivallan uhka kertoo
lapselle, että hän on vaarassa. tukistamalla, läpsimällä tai nipistämällä
kurittaminen viestii lapselle, että hänen kehonsa
on huono. se opettaa myös
julmasti, että isot saavat
satuttaa pieniä. Vakivalta
on laitonta.”
Nämä ovat arvokkaita
neuvoja, joita ei voi ylenkatsoa. Yhteiskunnan turvaverkkoja toki tarvitaan
edelleen, mutta näidenkin
ohjeiden noudattamisella
monta murhetta voitaisiin
välttää. Vastuu on meillä
jokaisella.
Opasvihko ja tietoa löytyy helposti googlettamalla tai suoraan presidentin
verkkosivuilta www.tpk.
fi
Talousarviohaasteita
Valkeakoskella
Kaupungin talousarviota on täytynyt vuoden varrella korjailla. Alla oleva
ote julkisesta kaupunginhallituksen esityslistasta
kertoo, minkälaisista menoeristä on kyse, kun puhumme lasten ja nuorten
sijaishuollosta ja perhekuntoutuksesta. Yhden perheen kuntoutusjakso on
maksanut 90 000 e.
Talousarvion muutos. Ote
kaupunginhallituksen esityslistalta 8.10.2012 / §
355:
”Lapsi- ja nuorisohuollossa on elokuun loppuun mennessä käytetty
ostopalveluihin yhteensä 2.443.000 euroa eli tälle vuodelle varatut rahat on
jo ylitetty. Talousarviossa
on ostopalveluihin varattu 2.327.499 euroa. Mikäli
tilanne säilyy tämänhetkisenä, tulee lisämäärärahatarve olemaan noin
880.000 euroa. Ylitys johtuu pääasiassa sijaishuollon kustannuksista, jotka
vuodelle 2012 on arvioitu
talousarvion laadintahetken sijoitusten mukaisesti
huomioiden vuoden aikana
päättyvät sijoitukset. Etukäteen on mahdotonta arvioida pidempiaikaiset ja
kiireelliset sijoitukset. Tänä vuonna on tullut 7 uutta
pidempiaikaista sijoitusta
ja 14 lyhytaikaista kiireellistä sijoitusta. Kiireellisistä sijoituksista viisi
on ollut päivystysperheisiin, joissa kustannukset
ovat 162 e/vrk ja yhdeksän laitossijoituksia, joissa kustannukset ovat
420 e/vrk. Perhekuntoutuksessa on ollut yksi äiti kahden lapsensa kanssa
päihdekuntoutuslaitoksessa. Tällaisissa tapauksissa mielenterveyspalvelut
maksavat ainoastaan vanhemman kuntaosuuden ja
lastensuojelu maksaa sekä
vanhemman asiakasmaksun että lasten kuntaosuudet. Lisäksi yksi viisi
henkinen perhe on ollut
kolme kuukautta perhe-
kuntoutuksessa, jonka hinta perheeltä oli 1.000 e/
vrk. Sellaisille perheille, joissa on useampia lapsi tai avun tarve on suuri,
on jouduttu hankkimaan
ulkopuolisilta toimijoilta ostopalveluna perhekuntoutusta avohuollon
tukitoimena, jotta voitaisiin ehkäistä kodin ulkopuolelle sijoittamisen
tarvetta. Näitä perheitä on
kaikkiaan seitsemän ja hinnat vaihtelevat suuresti
riippuen siitä, kuinka paljon tukitoimea ostetaan.
Keskimääräinen hinta on
noin 4000 e/kk.”
”Ihan tavallisia asioita”
–oppaan ohjeiden avulla
voidaan varmasti vaikuttaa
ehkäisevästi edellä mainittujen ongelmien syntymiseen. Jokainen syrjäytynyt
nuori on inhimillinen tappio yhteisölle ja erityisesti
yksilölle itselleen.
Vahva
paikallinen!
www.pirkanmaanlehtipaino.fi
Ystävällisin terveisin
Pauli Kiuru
Kansanedustaja,
valtuutettu
Alla myönteisiä poimintoja valtion talousarvioesityksestä 2013 lasten ja nuorten osalta:
• Perusopetuksen opetusryhmäkokojen pienentämiseen osoitetaan noin 60 miljoonaa euroa.
• Koulujen ilta- ja aamupäiväkerhoille 11 miljoonaa euroa. Toimii myös syrjäytymistä ehkäisevänä toimintana.
• Homekoulujen korjauksiin ja oppilaitosten
perustamiskustannuksiin varataan vuodelle
2013 yhteensä 58 miljoonaa euroa.
• Nuorisotyön määrärahat ovat vuodelle 2013
yhteensä 74 miljoonaa, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen reilut 4 miljoonaa euroa.
• OKM:n liikuntatoimen määrärahat ovat vuodelle 2013 yhteensä 152 miljoonaa euroa,
mikä on 5,1 miljoonaa enemmän kuin aikaisempana vuonna.
• Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön on varattu vuodelle 2013 21
miljoonaa euroa, mikä on 3,4 miljoonaa
enemmän vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.
• Isyysvapaan kohdentaminen. Uudistus pidentää vanhempainrahakautta 12 arkipäivällä ja kohdentaa isälle 54 arkipäivää. Oikeus
isyyspäivärahaan säilyy siihen saakka, kun
lapsi täyttää 2 vuotta. Uudistus lisää valtion
menoja ensi vuonna noin 0,3 miljoonaa euroa
KOLARITYÖ
JA MAALAUS
Luotettavaa
rakennustoimintaa
Anssi Virtanen
✆ 03-5851 004
0400-734 847
Viuhantie 276
Valtakatu 30-32, Valkeakoski.
P. 020 7289 820.
37600 Valkeakoski
SÄHKÖLIIKE
ANTILA OY
Puh. (03) 585 0553 Apiankatu 3
Ark. 10-18, la 10-14
Sammonkatu 7
37600 VALKEAKOSKI
puh. (03) 584 3060
fax (03) 584 3388
Hoitaa ripeästi
pihanhoidon, remontit,
mökin kunnossapidon ja
muut fyysiset askareet
www. apumiespalvelut.com
[email protected]
puh. 050 443 7227
Monipuolisia rakentamisen
palveluja nopeasti ja tehokkaasti
•Maanrakennustyöt
•Nostopalvelut
•Kuljetukset
•Maa-ainestoimitukset
ILMARIKAURA OY
Mottitie 17, 37600 Valkeakoski
Puh. (03) 584 4100, fax (03) 584 4440
www.ilmarikaura.com
5
6
KOTIKOSKI
www.kotikoski.net
Campus-yhteistyötä kehittävän Trimola-hankkeen
projektipäällikkö Janne
Jokinen ja projektikoordinaattori Johanna Siuro
odottavat innolla Campus
Centerin valmistumista.
Tilojen suunnittelussa on
ollut mukana HAMKin ja
VAAO:n opiskelijoita.
•••Liikeideaa kannattaa lähteä viemään eteenpäin, vaikka se ei olisi täydellisen
valmiiksi mietitty. Antti Korkiamäki on perustamassa taiteilijayhteisöverkkosivustoa.
Tie opiskelijasta yrittäjäksi kulkee yrittäjyysklinikoiden kautta. Samaa polkua
taivaltaa myös omaa korjausbisnestä aloitteleva Cristian
Dolha.
V
alkeakoskella tuetaan nuoria yrittäjiä monella
tapaa. Juuri Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken
yksikössä käynnistyneen
Opi yrittäjäksi varhain -projektin tavoitteena on auttaa
nuoria työstämään ideoista
liiketoimintamalleja.
– Opi yrittäjäksi varhain
-hankkessa haetaan ratkaisuja yrittäjämäisen toiminnan juurruttamiseksi. Idean
vieminen heti eteenpäin on
hyödyllisempää kuin sen
miettiminen täydellisen valmiiksi, toteaa hankkeen
projektipäällikkö Marja Savolainen.
Varhain-hanke järjestää
opiskelijoille yrittäjyysklinikoita, joissa ideanpoikasia jalostetaan eteenpäin ja
niistä tuotetaan liiketoimintamalleja. Yrittäjyysklinikat ovat vuorovaikutteisia
työpajoja. – Klinikoiden
tarkoitus on tukea opiskelijoiden omien tavoitteiden
asettamista, liiketoimintamahdollisuuksien löytämistä ja niiden hyödyntämistä
sekä liiketoimintasuunnitelman kehittämistä, kertoo
Savolainen.
IDEASTA YRITYS
ja opiskelijasta yrittäjä
Antti Korkiamäki (vas.)
ja Chris
Dolha ovat
ammentaneet
oppia Varhainhankkeen
järjestämiltä
yrittäjyysklinikoilta.
Vastauksia aloittavan
yrittäjän kysymyksiin
International Business -koulutusohjelman opiskelija Antti Korkiamäki päätyi
työstämään ideaansa liiketoiminnaksi melkein vahingossa. – Keskustelimme
kaveriporukalla ja totesimme, että Suomesta puuttuu
taiteilijayhteisöverkkosivusto. Otimme idean mukaan
yrittäjyyskurssin projektiin
ja päädyimme mukaan viime keväänä käytyyn Sense-liikeideakilpailuun, jossa
sijoituimme toiseksi.
Nyt Antti Korkiamäen,
Juuso Alénin, Lasse Pekkalan ja Axel Nyyssösen
BidART-sivuston liikeideaa viedään eteenpäin Varhain-hankkeen järjestämilla
yrittäjyysklinikoilla. Yrittä-
jyysklinikoita ovat vetäneet
HAMKin opettajat Annikka Lepola ja Vesa Tuomela sekä kehittäjä Markku
Kippola. Klinikoilla on ollut mukana myös ulkopuolisia, kuten Pete Herranen
hämeenlinnalaisesta Markkinointiviestintä 42:sta.
– Yrittäjyysklinikat ovat
sellaista idean realisointia.
Ne ovat muuttaneet omaa
ajatusmaailmaa, ja olemme
myös saaneet moniin kysy-
myksiin vastauksia. Tähän
mennessä olemme tehneet
lähinnä kartoitusta: ketkä olisivat asiakkaitamme,
miten sivustoa markkinoitaisiin ja miten sitä kehitettäisiin, Korkiamäki kertoo.
Porukan yhteistä yritystä
ollaan parhaillaan perustamassa. Kun Korkiamäeltä kysyy, miksi hän ryhtyi
tähän, vastaus on yksinkertainen: – Puhtaasta
mielenkiinnosta. Haluan
nähdä, mihin tämä idea voi
kantaa.
Harrastus muuttuu
oikeaksi
yritystoiminnaksi
Automation Engineering -koulutusohjelmassa
opiskeleva Cristian Dolha on aloittelemassa omaa
korjausbisnestä. Tähän
mennessä kahteen yrittäjyysklinikkaan osallistu-
neen Dolhan tavoitteena on
perustaa yritys, joka korjaisi älypuhelimia, tabletlaitteita ja kannettavia
tietokoneita.
– Olen ollut jo pitkään
kiinnostunut elektroniikasta. Tekniset taidot minulla
ovat siis olemassa, nyt haluan tehdä tästä oikeaa yritystoimintaa.
Yrittäjyysklinikoilla
Dolhaa on ohjattu muun
muassa käyttämään eezy.fi-
palvelua astinlautana yrittäjyyteen. Palvelun avulla
voi laskuttaa asiakasta,
vaikka ei olisi omaa toiminimeä. – Lisäksi olen alkanut yrittäjyysklinikoiden
rohkaisemana miettiä ihan
konkreettisia juttuja, kuten hintalistaa. Mitä korjauksia teen ja mitä mikäkin
maksaisi.
Dolha on hakenut idealleen rahoitusta AMK-Tuli-ohjelmasta. Ohjelman
tarkoituksena on edistää
tutkimuksessa ja kehittämisessä syntyneiden ideoiden
jalostamista liiketoiminnaksi. – Jos saan rahoituksen, tarkoitus on aloittaa
sen avulla markkinointi ja
perustaa esimerkiksi verkkosivut.
– Eihän tällainen apu
yrityksen perustamisessa
välttämätöntä olisi, mutta
erittäin tervetullutta se kyllä on. Paljon on tullut eteen
sellaista, mitä en olisi itse tajunnut miettiä. Ainakin
kaikki menee nopeammin
eteenpäin ja ehkä kerralla
oikein, Dolha nauraa.
Myös toimitilaa
järjestyy
Kun nuoret perustavat yrityksiä, myös toimitilat löytyvät läheltä. HAMKin,
Tietotien lukion ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston yhteiselle
kampusalueelle on valmistumassa Campus Center,
joka tarjoaa toimitiloja yrityksille. Tiloihin voi tulla
työskentelemään päiväk-
si tai pidemmäksikin aikaa.
Myös Varhain-hankkeen
yritysklinikat siirtyvät jossain vaiheessa Campus
Centerin tiloihin.
– Campus Center tarjoaa niin sanotusti matalan
kynnyksen toimitiloja. Tänne on helppo tulla, vuokrata työtila tai vaikkapa
neuvottelutila. Tietoliikenneyhteydet ja esimerkiksi tulostusmahdollisuudet
ovat kunnossa. Aloittavan
yrittäjän ei siis tarvitse heti olla tekemässä isoja investointeja toimitiloihin tai
koneisiin, kertoo Campusyhteistyötä koordinoivan
Trimola-hankkeen projektipäällikkö Janne Jokinen.
Jokinen ei ainakaan tiedä, että vastaavanlaisia
tiloja olisi muualla: – Ideamme on se, että tässä yhteisellä kampusalueella on
monen asteen opiskelijoita,
joita yritykset voivat hyödyntää esimerkiksi erilaisissa projekteissa. Samalla
opiskelijat saavat arvokkaita kontakteja työelämään.
– Oppilaitokset ovat erittäin sitoutuneita tähän toimintaan. Tavoitteena olisi,
että tästä tulee malli, jota voidaan sitten hyödyntää
muuallakin.
Teksti: Taina Lehtomäki
Kuvat: Sami Federley
Linkkejä:
www.hamk.fi/varhain
www.valkeakoskicampus.fi
www.bidart.fi
Vakityöstä
yrittäjäksi
KOTIKOSKI
7
www.kotikoski.net
eikä kaduta pätkääkään
P
uu- ja pihapalvelu
TIKKA Oy on kohta kaksivuotias pälkäneläisyritys, jonka
toimenkuvaan kuuluvat puiden kaato- ja hoitotyöt sekä
viheralueiden suunnittelu,
hoito ja perustus. Yrityksen
takaa löytyvät yritteliäät,
nuoret arboristi-puutarhurit
Päivi Shnoro ja Päivi Laurikainen.
Yrityksen perustaminen
Oman yrityksen perustaminen lähti halusta koettaa, mihin kaikkeen itse
pystyykään. Aivan suoraan
koulunpenkiltä ei oman yrityksen puikkoihin tohtinut
hypätä, vaan arboristin työkokemusta kertyi molemmille Tampereen kaupungin
palveluksessa sekä iltaisin sivutoimisesti ”omissa
hommissa”.
Jossain vaiheessa halu oman yrityksen perustamiseen alkoi polttaa niin
voimakkaasti, että vakituinen työ kaupungilla sai jäädä. Jäykkä organisaatio sai
vaihtua kevyempään. ”Nyt
tuntuu, että pystyy enemmän vaikuttamaan omaan
työhönsä ja tekemiseensä
eli palvelemaan asiakasta
paremmin”, Päivi Laurikainen tuumaa. Yhtiömuodoksi
valikoitui luontevasti osakeyhtiö.
Ennen yrityksen perustamista allekirjoittanut kävi
parin kuukauden mittaisen yrittäjyyteen valmentavan kurssin, joka osoittautui
varsin hyödylliseksi. Kurssilla käsiteltiin mm. yrityksen perustamiseen ja
pyörittämiseen liittyviä asioita sekä pohdittiin omia
vahvuuksia ja voimavaroja. Oli mukava kohdata ihmisiä, jotka olivat samassa
tilanteessa ja pohtivat samankaltaisia asioita kuin itse.
Suosittelen lämpimästi yrityksen perustamista miettiville hakeutumista
koulutukseen. Lisätietoa
erimittaisista kursseista löytyy netistä.
Ensimmäinen
vuosi oli jännittävä
Ennen toiminnan aloittamista mielessä pyöri monia asioita: ”Onko riittävästi
hommia? Osaanko pyörittää
omaa yritystä? Jaksanko?”
Lähipiirin kannustus ja tuki
tuli tarpeeseen.
Suurin asia, joka kannusti ottamaan riskin, oli kuitenkin se, että yritystä oltiin
perustamassa kaksin. Käytössä olisi tuplasti voimavaroja, eikä kaikesta tarvitsisi
vastata itse. Koska olimme jo aiemmin toimineet
työparina Tampereen kaupungilla, sujui yhteistyö
luontevasti myös jatkossa.
Ensimmäinen vuosi yllätti positiivisesti, ja töitä
riitti ihan mukavasti. Yritys otettiin lämpimästi vastaan, ja löysimme runsaasti
uusia yhteistyökumppaneita sekä solmimme kontakteja. ”Alkuun mietin, että
onkohan töitä riittävästi. Nyt mietin, että miten
ihmeessä ehdimme kaikki tekemään”, Laurikainen
nauraa.
Yrityksen pyörittäminen
on tuonut jatkuvasti uusia
haasteita ja opeteltavia asi-
oita eteen, mutta siinähän
osa toiminnan hauskuudesta piileekin. Jokainen päivä on erilainen, ja kaikesta
voi oppia, kunhan muistaa
olla itselleen rehellinen. Ja
parasta kaikessa on tietenkin se, että saa hoitaa asiat
omalla tyylillään sen sijaan, että pomo hönkisi jatkuvasti niskaan.
puunhoidolliset tarpeensa
samanaikaisesti. Kaatoja,
ja monia muitakin toimenpiteitä, voi kuitenkin tehdä
ympäri vuoden. Ainoastaan
Kevät ja syksy ovat arboristille kiireisintä aikaa, mi- leikkuut tulisi rauhoittaa
kiivaimman kasvun sekä
kä johtuu siitä, että miltei
tuleentumisen ajaksi.
kaikki ihmiset hoksaavat
Arboristille riittää
töitä läpi vuoden
Puu- ja pihapalvelu TIKKA Oy tarjoaa arboristin ja
puutarhurin palveluita Pirkanmaan alueella. Teemme esimerkiksi tarkkuutta
vaativat puunkaadot, myös
kiipeillen ja nostokorilla, puiden- ja pensaiden
hoitoleikkaukset, puiden
kuntotutkimukset sekä viheralueiden perustus- ja
hoitotyöt. Koulutetut arboristit suorittavat toimenpiteet ammattitaitoisesti
ja turvallisesti. Hoitotöissä hoidamme oikeat toimenpiteet oikeaan aikaan
– puiden ja pensaiden leikkauksista latvustuentoihin
ynnä muihin toimenpiteisiin. ”Esimerkiksi tonttipuita kannattaa kaadattaa
talvella, jolloin jäätynyt
maa ja lumi suojaavat nurmikkoa ja istutuksia”, Päivi
Laurikainen muistuttaa.
On hyvä muistaa, että
kaupungeissa vanhoja puita
kannattaa arvostaa ja säästää mahdollisuuksien mukaan. Usein on muitakin
mahdollisuuksia kuin kaato, ja arboristi auttaa mielellään kertomalla lisää.
Jos taas puun kunto huolestuttaa, voidaan se selvittää
kuntotutkimuksella. Kuntotutkimuksessa arboristi
tutkii puun sekä silmämääräisesti että teknisiä apuvälineitä apuna käyttäen.
Esimerkiksi mikroporauksella pystytään selvittämään puussa olevan lahon
määrä.
TIKKA nyt ja
tulevaisuudessa
Puu- ja pihapalvelu TIKKA
Oy työllistää tällä hetkellä
täysipäiväisesti omistajansa ja käyttää alihankintana
useiden yhteistyökumppaneidensa palveluita. Tarkoituksena olisi kuitenkin
laajentaa toimintaa sekä viheraluepuolella että puiden
hoidossa, minkä myötä kasvaa tarve lisäkäsistä.
Oman yrityksen perustaminen tuntui alussa
pelottavalta, mutta kun sinnikkyyttä ja yritteliäisyyttä
löytyy, niin kyllä hyvä liikeidea saa tuulta siipiensä
alle. Kovaa työtä se vaatii,
pitkiä päiviä ja omistautumista, mutta kyllä se myös
palkitsee.
Yrittämisestä tulee elämäntapa, jossa vaaditaan
itsekuria, kun työn ja vapaa-ajan raja sekoittuu.
Myös itsestään ja omasta
jaksamisestaan täytyy pitää
huoli. Mieluisat harrastukset ja omasta kunnosta
huolehtiminen korostuvat
yrittäjän arjessa. Kuitenkin… ”Hetkeäkään en ole
katunut”, Päivi Laurikainen
vakuuttaa.
Päivi Shnoro
8
KOTIKOSKI
www.kotikoski.net
Isäntäperheitä nuorille
Lions nuorisovaihtoleiri Valkeakoskella elokuussa 2013
Suomen Lions-liitto ry:n E-piiri (johon myös Valkeakosken klubit kuuluvat) järjestää kansainvälisen nuorisovaihtoleirin Valkeakoskella,
Pappilanniemen kurssikeskuksessa 10–18.8. 2013. Päävastuun leirin järjestäjinä kantavat Valkeakosken neljä klubia: LC Valkeakoski, LC Val-
N
I
S
T
E
Lähtevä vaihto
S
U
T
U
L
keakoski/Apia, LC Valkeakoski/Rapola ja LC Valkeakoski/Sääksmäki,
mutta piirin kaikkien klubien aktivoituminen on myös tarpeen leirin onnistumiseksi.
U
U
K
Saapuva
vaihto
Ä
T
Nuorisovaihtoon kesällä 2013 haluavien nuorten haku on Suomen kohdemaihin parhaillaan käynnissä. Halukkaat nuoret täyttävät yhteistyöklubinsa
nuorisovaihtajan kanssa Excel-muotoisen vaihtohakemuksen, joka on oltava liitteineen piirin nuorisovaihtovastaavalla 23.12.2012 mennessä. Vaihtoon
lähtevien nuorten kohdemaat on llopullisesti selvillä maaliskuussa 2013.
Tarkempia tietoja
Tehtävänä on löytää Suomeen leirille saapuville nuorille isäntäperheet ennen
leiriä tapahtuvan perhemajoitusjakson ajaksi. Tämä aikajakso on kaksi-kolme viikkoa ja enimmillään neljä viikkoa ennen leiriä, siis aikavälille 13.7.10.8.2013. Euroopan maista tulee nuoria E-piiriin aikaisintaan 20.7., mutta
muista maanosista nuoret voivat saapua jopa 13.7. alkaen. Isäntäperheitä
nuorten majoittajiksi on oltava nelisenkymmentä. Perheistä osa löytyy nuoria lähettävien klubien järjestämänä vastaanottositoumuksensa mukaan.
D
E
T
N
A
W
nuorisovaihdosta ja isäntäperheeksi kiinnostuneille antaa nuorisovaihtovastaava, YCEC Erkki Voutilainen, puh. 040 503 6037.
E-mail: erkki.voutilainen(at) lions.fi LC Valkeakoski.
Nuorisovaihtoon
tai isäntäperheeksi
Lions-toiminnan kautta!
Suomen Lions-klubit lähettävät vuosittain
satoja 17 (16) – 21 vuoden ikäisiä nuoria ympäri maailmaa tutustumaan muihin
maihin ja kulttuureihin 2-6 viikoksi kesäisin. Vaihtomaita on noin 40 Perusta Islantiin!
Useisiin maihin vaaditaan, että nuori on
täyttänyt 17 tai 18 vuotta. Nuori asuu yhdessä tai kahdessa perheessä vaihdon aikana perheenjäsenenä. Vaihtoon lähtevät
maksavat pääsääntöisesti itse matkat, mutta klubit voivat avustaa kuluissa mahdollisuuksien mukaan.
Vastavuoroisesti klubit ottavat vastaan
samanikäisiä nuoria eri maista täkäläisiin
isäntäperheisiin ja nuorisovaihtoleireille.
Isäntäperheitä tarvitaan kesäisin ja myös
vuoden vaihteessa 2-4 viikon ajaksi.
Aivan tavallinen perhe voi toimia isäntäperheenä. Luonnollisesti on molem-
min puolin eduksi, jos perheessä on
suunnilleen samanikäinen nuori / nuoria. Perheessä tulee olla joku täysi-ikäinen
pääsääntöisesti paikalla. Niin ikään perheessä tulisi olla joku, joka pystyy välttävästi kommunikoimaan englannin tai
tulevan nuoren kielellä. On myös toivottavaa, että tulevalle nuorelle järjestetään
oma huone.
Isäntäperheenä toimiminen on hieno
mahdollisuus kielitaidon kehittämiseen ja
tutustumiseen eri kulttuureihin.
Tietoa nuorivaihdosta löytyy Lions-liiton nettisivuilta kohdasta http://www.lions.fi/index.php/fi/nuorisovaihdon-esittely.
Siellä on mm. kohdemaan tiedot ja ohjeet
isäntäperheille.
Lisätietoja saa paikallisen klubin nuorisovaihtajalta.
TH PISTE
Kirjakeskus
Valkeakoski
Huhtakatu 2
37600 Valkeakoski
Istosperäntie 31, TOIJALA
Puh.(03) 542 2453
Fax (03) 542 2453
PUUSEPÄN TUOTTEET
- mittatilausikkunat
- kalustelevyt
- puutavaraa
- lasitukset
- ovet
- vanerit
Puutyöliike Seppo Nisula
Viuhantie 234, 37600 Valkeakoski
Fax/puh. (03) 588 8515, 040 7411 616
HANNU HOTARI
MYYNTI / OSTO
hannu.hotari@vlktyökalukeskus.fi
Sammonkatu 6
37600 Valkeakoski
Puh: 0207 871 030
Mobile: 040 159 0119
Fax: 0207 871 039
Työkalut
Avoinna ark. 8-17, la 9-13
Puh. 0207 991 260
Fax 0207 991 269
www.thpiste.fi
KOTIKOSKI
”Hyvät eväät elämälle”
www.kotikoski.net
9
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheenvuoro syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivässä 14.6.2012
O
lemme täällä liikkeellä tärkeän teeman puitteissa. Hyvät eväät elämälle, se on itse
asiassa aika paljon. Se pitää sisällä kaiken sen, mitä
ihminen voi kohtuudella toivoa. Paitsi että teema on tärkeä, se on myös tutunomainen. Moni hallitus on viime
vuosikymmenten aikana julistanut taistelevansa syrjäytymistä, köyhyyttä tai
terveysongelmia vastaan. Paljon onkin
tehty ja paljon on vielä tehtävää.
Uusi aika tuo aina uusia haasteita,
joka tarkoittaa sitä, että työ ei koskaan
tällä sektorilla lopu. Otetaan esille eräs
viime vuosikymmenten selkeä olosuhteiden muutos. Suomi on rikas, ei pelkästään makroluvuilla, vaan myöskin
keskimäärin ajateltuna. Absoluuttista köyhyyttäkin on pyritty vähentämään. Suhteellinen köyhyys sen sijaan
näyttää liikkuvan vähän trendinomaisesti sen mukaan, milloin mistäkin
päin taloudessa tuulee. Me joudumme tekemään erään johtopäätöksen:
keskimääräinen hyvinvoinninkaan lisääntyminen tai pelkkä talouden menestyminen ei poista edellä mainittuja
ongelmia, eikä välttämättä tuota hyviä
eväitä kaikkien elämään.
Itse asiassa joskus hyvinvoinnin keskimääräinen parantuminen saattaa
tuottaa uusia ongelmia. Otetaan esimerkiksi vaikkapa se, että 15 vuotta
sitten aika harvalla nuorella oli mobiilipuhelin. Siitä ei syntynyt ongelmia,
koska harva soitti harvalle. Mutta tänä päivänä puheliton nuori jää helposti sivuun, hänelle ei nimittäin kukaan
soita. Tätä samaa ilmiötä on kuvattu laajemminkin. On muisteltu aikaa,
jolloin voitiin sanoa, että joku kantaa
köyhyytensä kunnialla. Sellainen oli
havainto. Mutta tänä päivänä tuota sama havaintoa voi olla vaikea tehdä. Sukulaissuhteet ovat löyhtyneet, naapurit
ovat tuntemattomia. Itse asiassa kaikki
lasten harrastuksista vanhuuden tukeen
on rahassa maksettava. Siinäkin tämä
yhteiskuntamme on muuttunut.
Olen ollut monien muiden tavoin
huolissani lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Asian tilahan on sinänsä varsin tunnettu. Laskentatavasta riippuen
50 000 nuoren on sanottu syrjäytyneen, 30 000 nuorta on kokonaan työelämän tai opiskelujen ulkopuolella.
Siis ikäluokan verran nuoria on meidän yhteisen elomme ulkopuolella. Se
on kahdenvertainen menetys; tietysti yksilölle itselleen, joka menettää elämänsä lapsena tai nuorena ennen kuin
elämä on kunnolla ennättänyt alkaakaan. Mutta se on myös tappio meille kaikille. Maassa, jossa on tunnettu
huolta siitä, että me tarvitsemme tulevaisuudentekijöitä, ei voi olla varaa hukata yhtään ikäluokkaa. Juuri heitä me
kaipaamme.
Taustalla on varmasti yhteiskunnan
ja yhteisön ajattelun muutoksia. Nuori,
lapsesta lähtien, joutuu ponnistelemaan
tiukassa kilpailussa. Epäonnistumista
ymmärretään yhteiskunnassamme aika
huonosti, saati että se hyväksyttäisiin.
Myös vanhempien elämä on muuttunut
tikittävän tiukaksi. Se on vaikuttanut
vanhemmuuden sisältöön ja käsitykseen siitä, mitä vanhempi lapselleen
voi antaa.
Monet ovat varmasti pohtineet, miten parhaiten voidaan yhdistää nuoren
oma vastuuntunto, vanhempien vastuu, yhteisön vastuu ja ulkopuolinen
Eräs
kuukausikokous
Klubikokouksiin tuo vaihtelua erilaiset yritysvierailut. Tässä
olemme UPM Metsän vieraana ja silloin ollaan metsässä.
Kokous saatiin pidettyä ja asiat kirjattua. Lisäksi kuultiin mielenkiintoinen alustus nykyaikaisesta metsänhoidosta ihan oikeassa
ympäristössä. Esitelmän piti klubimme jäsen tuoteryhmäpäällikkö Jari Engström.
apu. Minä uskon vahvasti siihen, että jokainen meistä voi tehdä pieniä tai
suurempiakin tekoja omassa lähiympäristössään lasten ja nuorten syrjäytymisen torjumiseksi.
Minulla oli kuluvalla viikolla tiistaina tilaisuus kuulla lasten ja nuorten arkielämää tuntevia ammattilaisia
ja keskustella heidän kanssaan. Näkemyksiään olivat jakamassa sosiaaliohjaaja, projektityöntekijä,
kouluterveydenhoitaja, seurakunnan
nuorisotyönohjaaja, sairaanhoitaja,
varhaiskasvatuksen työnohjaaja, etsivänuorisotyön työntekijä, poliisi, jalkapallovalmentaja, juniorivalmentaja
ja muusikko. Kaikilla heillä oli sanoma siitä, miten syrjäytymistä tulisi ehkäistä. Syrjäytymisen ehkäiseminen on
laaja-alainen asia, joka ulottuu kaikille
yhteiskuntapolitiikan aloille.
Tiistain tilaisuuden keskusteluissa
tuli esiin useita kokonaisuuksia, joilla
on merkitystä lapsen ja nuoren syrjäytymisessä. Erityisesti korostui aikuisen
läsnäolon, kuuntelemisen ja johdonmukaisuuden merkitys. Ne ovat asioita, jotka eivät kuulu yhdenkään
viranomaisen yksinomaiseen toimivaltaan, eivätkä ne ole asioita, joita voitaisiin rahoittaa yhteiskunnan varoilla. Ne
ovat osa meidän jokaisen vastuuntuntoista käyttäytymistämme.
Kodin lisäksi lapsi ja nuori viettää
suuren osan ajastaan koulussa ja toivottavasti harrastusten parissa. Tietojen ja taitojen karttumisen lisäksi lapsi
oppii sosiaalisia taitoja, joilla on tärkeä vaikutus lapsen tasapainoiseen
elämään. Vanhempien, opettajien ja
harrastuksesta vastaavien onkin toimittava yhdessä. Meidän pitää puhua
kasvatuksen kumppanuudesta ja kanssakulkemisesta kasvatuksessa.
***
Paljon on tehty ja tuloksiakin on saatu aikaan. Niin niiden toimesta, jotka
ammatikseen toimivat lasten ja nuorten parissa, kuin myös niiden toimesta,
jotka ovat vapaaehtoistyössä mukana. Usein on syntynyt paikallisia hyviä
käytänteitä. On ideoitu asioita, joita on
sitten yhdessä ryhdytty tekemään. Otan
muutaman tällaisen esimerkin esille.
Forssassa toimii ankkurihanke. Sen
tavoitteena on tarttua nuorisorikollisuuteen ja perheväkivaltaan. Jos nuori
tekee rikkeen, hän joutuu heti vastaamaan teostaan. Ensin asia käydään
poliisin kanssa läpi ja sen jälkeen keskustellaan yhdessä vanhempien kanssa. Ankkuritiimistä on samalla paikalla
sosiaalityöntekijä, tarvittaessa sairaanhoitaja tai nuorisotyöntekijä. Samalla, kun nuori selvittää itse tapahtumaa,
Ankkuri-tiimin muut ammattilaiset
selvittävät, miten perheessä muutoin
voidaan ja onko taustalla sellaisia ongelmia, joihin voitaisiin hakea parannusta.
Toinen erinomainen esimerkki on
Icehearts-työ. Se on toimintamalli, jossa liikunnan ja yhdessäolon kautta ennalta ehkäistään poikien syrjäytymistä.
Icehearts-koulutetut valitsevat mukaan
poikia, jotka tarvitsevat tukea kasvussaan. Toiminta on suunnattu pojille, joilla ei syystä tai toisesta ole ollut
mahdollisuutta päästä mukaan harrastamaan liikuntaa. Projekti yhden
joukkueen osalta kestää 12 vuotta. Varhainen puuttuminen ja pitkäaikainen
johdonmukainen apu ovat tuottaneet
erinomaisia tuloksia.
Imatralla taas puolestaan palkattiin
kaksi vuotta sitten neuvolatyöntekijöille työpareiksi uusia perhetyöntekijöitä.
Heille ei annettu vastaanottohuoneita, vaan työ tehdään kotikäynneillä ja
vertaisryhmissä. Yhdistettynä muuhun
samansuuntaiseen toimintaan on Imatralla saatu lastensuojelun asiakkuudet
ja kustannukset käännettyä suorastaan
laskuun.
***
Haluaisin siteerata professori Liisa
Keltikangas-Järvistä, joka eräässä keskustelussa oli todennut seuraavansuuntaisesti: ”Jos elämä alkaa olla hukassa,
kaikki ulkopuolelta tulevat ohjeet, odotukset, säännöt ja päivärytmit auttavat.
Emme yksilöinä ole aina niin vahvoja
kuin itse kuvittelemme. Vaikka kuinka
olisi masentunut, arki on saatava rullaamaan ja silloin ulkoinen ryhti ja aikataulut auttavat. Nykyisin puhutaan
yhteisöllisyydestä. Yhteisö ei koostu ensi sijassa yksilöistä, miten yksilöt kuluttavat, mitä harrastavat ja mihin
matkustavat, vaan se koostuu tavoista, normeista, rajoista sekä yhteisistä
arvoista. Eli kaikesta siitä mitä me pidämme tärkeänä. ”
Minä haluan raivata tilaa yhteiskunnalliselle keskustelulle syrjäytymisen
torjumiseksi. Kenelläkään ei ole valmiita vastauksia, mutta toivon, että
suomalaiset lähtevät niitä meidän kanssamme miettimään ja tuottamaan. Itse
asiassa kysymys on siitä, että saamme
suomalaisen sanomaan itselleen, että
tämä asia kuuluu minullekin ja minäkin voin tässä jotakin tehdä. Jos tämä
asenne menee perille, uskon, että yhdessä todella teemme muutoksen.
10
www.kotikoski.net
Olemme muuttaneet!
Tavataan entisen Paperituotteen
”aurinkopäädyssä”
Painotuote Roulamo Oy
Lempääläntie 18 A | 37630 Valkeakoski
puh. 020 759 8090 | [email protected] | www.roulamo.fi
VUOKRAA
VUOKRAA AUTO
AUTO
Esim.
• Ford Focus
• Forda Transit
• Pikkubussi 1+8
• Perävaunut
VÄÄRÄNKOIVUN AUTO OY
PISPANTALLI, Peuranoronkatu 2
Puh. 5841 616, 5841 560
www.jutikkala
www.jutikkala
www.jutikkala
–30%–50%
KOSKIKARA P. (03) 584 2633
Valtakatu 9–11 Valkeakoski
www.koskikulta.fi
Laadukkaat vaihtoautot
Koskin Pisa Oy
KOTIKOSKI
Lasten Voipaala
Miksi Rapolan harjulta kuuluu iloista naurua? Viisivuotiaiden päiväkotiryhmä
on ihmettelemässä muinaista maisemaa ja pohtimassa
mikä ihme mahtaa olla maisemamaalaus. Isomummin
luona nähty maalaus saattaa
tulla mieleen, mutta useimmille maisemasta tehty
maalaus onkin ihan uusi juttu. Digikuva upeasta maisemasta on toki lapsille tuttua,
mutta Voipaalassa voi oppia miten voi itse sekoittaa vesiväreistä juuri oikean
kevään vihreän tai violetin
mustan myrskypilven. Maiseman värit kietoutuvat elämään tuhat vuotta sitten,
sillä Rapolan harju on ehtymätön historian aarreaitta,
joka hurmaa kaiken ikäiset.
Keväällä harjulle pääsevät
taidepajoissa kaikki Valkeakosken päivähoidonpiirissä
olevat viisivuotiaat.
Toukokuussa Voipaalan
valtaavat luokkaretkeläiset.
Oman kaupungin lasten lisäksi saamme vieraita myös
lähikunnista. Luokkaretkillä etsitään aarretta, rakennetaan neulanreikäkameroita
ja maalataan.
Kesälomalaiset voivat
puolestaan tulla Kesäkäpälään eli iltapäivän mittaisiin
taidepajoihin, joita järjestetään erityisinä tapahtumapäivinä kesä- ja elokuussa.
Syys- ja lokakuussa Valkeakosken 2.luokat
tutustuivat Luontoportti näyttelyyn ja kokeiltiin
varhaisinta valokuvausmenetelmää eli syanotypiaa. Tokaluokkalaisten retki
Voipaalaan on osa opetussuunnitelmaa. Valkeakoski onkin pienten kuntien
edelläkävijä, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö
kannustaa juuri nyt kuntia
laatimaan lapsille kulttuurisuunnitelmaa ja ottamaan
kulttuuritarjonnan osaksi
opetusta – täällä tälle työlle
on jo pitkät perinteet.
Lapset näkyvät ja kuuluvat Voipaalassa myös talvella, sillä koko vuoden
ajan Voipaalassa kokoontuvat Valkeakosken kuvataidekoulun Sääksmäen
ryhmät. Heitä luotsaa taiteen saloihin Majurskan
pytingissä kuvataiteilija
Miia Änäkkälä.
vään taidenäyttelyn, jossa
nähdään kuuden naistaiteilijan teoksia: maalausta, valokuvaa sekä installaatioita.
Voipaalassa on vuosittain esillä 5-6 eri näyttelyä.
Toukokuu on aina varattu Valkeakosken kuvataidekoululle, jolloin talo täyttyy
lasten ja nuorten talven aikana tekemistä teoksista
sekä kuvataidekoulun viimeisenä vuonna tehtävistä
päättötöistä. Kuviksen näyttely on poikkeuksetta ollut
mahtava hyväntuulen näyttely, jossa värit, materiaalit
ja ajankohtaiset teemat ylittävät odotukset.
Kuvataidekoulu on Valkeakoskella erityisen suuri ja elinvoimainen, sillä yli
Lokakuussa alkaa tal200 lasta ja nuorta työskenvitapahtuman valmistelu
telee viikoittain taiteen paja odotus, joka järjesterissa. Myös kaikki muut
tään 2013 jo neljännen ker- näyttelyt soveltuvat lapsille
ran yhteistyössä LC Apian ja näyttelyyn voi tulla piekanssa. Mukaan ovat lunimpienkin kanssa. Tulla
pautuneet jälleen myös
voi juuri omana itsenä, sillä
Valkeakosken käsityönäyttelyissä on lupa ihmekoululaiset, joiden kanssa tellä, kysyä, olla eri mieltä,
pääsee askartelemaan kai- iloita, surra, kummastelkenlaista mukavaa. Tapah- la, udella, yllättyä, ihastua,
tumassa on tarkoitus ennen mutta myös lupa jäädä ymkaikkea ulkoilla ja viettää mälleen – taiteen tehtävä on
hauska päivä yhdessä per- herättää tunteita.
heen pienimpien kanssa.
Samalla voi katsastaa keLaura Uimonen
Opinto-ohjaus Tietotien lukiossa
”Olisiko sulla motivaatiopillereitä?” kysyi eräs
opiskelija jokin aika sitten astuessaan opinto-ohjaajan huoneeseen. Pillereitä
ei tähän vaivaan opolla tietenkään ole, mutta muilla
keinoilla hän joskus joutuu
opiskelijan kanssa yhdessä
etsimään kadonnutta opiskelumotivaatiota.
Opiskelija tulee useimmiten kuitenkin opinto-ohjaajan luokse keskustelemaan
opintosuunnitelmastaan tai
jatko-opinnoistaan. Ohjausta vaativat luokattoman
lukion tarjoamat valinnanmahdollisuudet: kurssivalintoja tehdessään opiskelija
ei aina itse osaa ajatella niiden vaikutusta jatko-opintosuunnitelmiin. Myöskään
ylioppilastutkinnon hajauttaminen ei aina onnistu ilman neuvoja. Oppitunneilla
käydään läpi jatko-opintoihin ja yo-tutkintoon liittyviä
asioita yleisesti ja henkilökohtaisessa ohjauksessa
niitä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin. Urasuunnittelun pohjana on aina omien
Kulta- ja kelloalan
asiantuntija Valkeakoskella
www.koskinpisa.fi
Kauppatori 3 Valkeakoski (03) 5844 555
Avoinna ark. 9.30–17 la 9.30–13.30
vahvuuksien, kiinnostuksen
kohteiden ja elämänarvojen pohdinta. Tulevan lukuvuoden opintosuunnitelmia
pohditaan myös pienryhmissä keväisin, samalla
kun tehdään seuraavan lukuvuoden kurssisuunnitelmia.
Lukion opinto-ohjaajan
työ on muuttunut paljon
viime vuosina. Ylioppilastutkinnon uudistukset, ammattikorkeakoulujen ja
yliopistojen opintorakenteiden ja valintaperusteiden muutokset ovat tuoneet
uusia haasteita ohjaukselle. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä
ammattikorkeakoulu. Opinto-ohjaaja on mukana vuoden 2011 alussa alkaneessa
EAKR-rahoitteisessa Trimola-hankkeessa, jonka
tavoitteena on Campus-alueen oppilaitosten yhteistyön
kehittäminen.
Opiskelijahuollossa opinto-ohjaaja tekee tiivistä yhteistyötä aineenopettajien,
ryhmänohjaajien, terveydenhoitajan, erityisopettajan
ja koulupsykologin kanssa. Tietotien lukiossa on
hyvä tilanne, sillä terveydenhoitaja ja psykologi ovat
tavattavissa joka päivä ja
yhteydenpito heidän kanson viime vuosina lisäänty- saan on lähes päivittäistä.
nyt merkittävästi, ja myös Psykologina toimii koulun
psykologian opettaja, jolla
kahden ja kolmen tutkinnon suorittajat tuovat oman on psykologin pätevyys. Lilisänsä opinto-ohjaajan työ- säksi opinto-ohjaaja ja koko opiskelijahuoltoryhmä
hön.
tekevät yhteistyötä kaupunYdintehtävien eli hengin mielenterveyskeskuksen
kilökohtaisen ohjauksen
ja tiedon jakamisen ohella kanssa. Tiivis yhteistyö eri
opinto-ohjaajan toimenku- tahojen välillä on yhä tärkeämpää, sillä myös lukiosvaan kuuluu verkostoyhsa näkyy nuorten henkisen
teistyötä sidosryhmien
pahoinvoinnin lisääntymikanssa, oman osaamisen
nen.
ylläpitämistä sekä opisKaikesta kiireestä huolikelijahuoltoa. Tärkeitä
matta lukion opinto-ohjaayhteistyötahoja ovat yläjan työ on hyvin antoisaa ja
koulut sekä Campus-alueen muut oppilaitokset eli mielenkiintoista, sillä suuValkeakosken ammatti- ja rin osa opiskelijoista on
kuitenkin tulevaisuuteenaikuisopisto ja Hämeen
sa valoisasti ja luottavaisesti
suhtautuvia nuoria, ja he tekevät opinto-ohjaajan jokaisesta työpäivästä erilaisen ja
joskus yllättävänkin.
Tilipalvelu Tili-Idea Ky
www.pirkanmaanportti.fi
Valtakatu 6-10
37600 Valkeakoski
Valtakatu 31, VLK, puh. 584 5622.
Palvelemme ark. 10–17.30, la 10–14
Puh (03) 584 5800
Maili Kulmala
opinto-ohjaaja
Tietotien lukio
KOTIKOSKI
www.kotikoski.net
Tukioppilastoiminta Tyryssä
Tukioppilaita on Suomessa 14 000. Tyryssä meitä on 18 9-luokkalaista. Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti
tukioppilastoiminnan vuonna 1972. Tukioppilastoiminta täyttääkin tänä vuonna 40
vuotta. Tukioppilastoiminnan tavoitteena
on auttaa seitsemäsluokkalaisia sopeutumaan uuteen kouluun ja keventää koulun
arkea. Yritämme myös puuttua kiusaamistapauksiin. Jokaiselle seiskaluokalle on
jaettu 3 tukioppilasta.
Tänä syksynä olemme jo pitäneet kummiluokillemme nettiturvallisuustunnit,
joiden tavoitteena oli saada oppilaat tietoisiksi netin vaaroista, ja opettaa oikeat tavat toimia siellä. Olimme myös mukana
RyhmäX-päivässä, jonka tarkoituksena oli
tutustua toisiin, kohottaa yhteishenkeä ja
oppia toimimaan ryhmässä.
Olemme pitäneet välipalakioskia kerran viikossa, koska muuta välipalamahdollisuutta ei tällä hetkellä ole koulussamme.
Järjestimme myös ”mokubileet”, jotka olivat ikään kuin tervetuliaisjuhlat seiskaluokkalaisille.
Myöhemmin tämän lukuvuoden aikana
aiomme järjestää ohjelmaa tasa-arvonpäiväksi, ystävänpäiväksi, joulun alle ja niin
edelleen. Oppilas voi kääntyä tukioppilaan
puoleen esimerkiksi, jos haluaa kertoa
kiusaamisesta, mutta ei jostain syystä uskalla tai halua kertoa opettajalle. Pidän tukioppilastoimintaa tärkeänä, sillä olemalla
toiminnassa mukana oppii vastuuta ja toisista huolehtimista. Alemmilla luokil-
Palvelulla
parempi elämä
Lions E-piirin teema toimintakaudelle
2012-2013 on ”Palvelulla parempi elämä”. Tällä teemalla tahdomme korostaa
palveluaktiviteettien tärkeyttä. Usein
palvelun tärkeyttä ei tiedosteta tai ei
vaan itse arvosteta tarpeeksi ja kuitenkin
palvelu, ihmisten kohtaaminen, on monessa tapauksessa muutoin korvaamaton
asia. Näitä palvelumahdollisuuksia on
monia. Lionsjärjestössä, niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti, teemme tätä työtä jatkuvasti. Useiden, kuten myös
Valkeakoskella toimivien, Lions-klubien
sekä puolisoiden toimintaan kuuluukin
jo palvelu eri muodoissaan.
Tiedän, että useat klubit ja/tai puolisot ovat hoitaneet vanhusten palveluaktiviteettia ansiokkaasti jo usean vuoden
ajan. He ovat käyneet ulkoiluttamassa,
lukemassa, pitäneet laulu- ja tanssihetkiä jne. Palvelunsaajien palautteet ovat
olleet uskomattomia. Siitä palautteesta, joita klubit ja puolisot ovat saaneet,
voidaan todeta, että lahjojen arvo ei ole
se mikä ilahduttaa, vaan se välittämisen
tunne joka heille tuli. Tämäntyyppisiä
tarinoita olen kuullut eri puolilta maakuntaa. Tämä on se paras palaute mitä
voimme saada työstämme, onnellisuus
lähimmäisemme kasvoilla tai jopa kyyneleet lähimmäisen silmissä. Nämä ovat
hetkiä, kun me koemme ne, niin meistä
tulee leijonia sen syvimmässä merkityksessä. Palvelu on lähimmäisestä välittämistä. ”Jos emme luo sitä elämää, jota
haluamme elää, elämme yksinkertaisesti
sitä elämää, joka meille luodaan.”
Toinen tapa auttaa on antaa rahalli-
sia avustuksia eri kohteisiin mm. vanhuksille, nuorisolle, sotaveteraaneille
sekä muille avuntarvitsijoille mahdollisuuksien mukaan. Tämän mahdollistaaksemme, lionit suorittavat erilaisia
varainkeruuaktiviteetteja, joiden tuotto luovutetaan avustuskohteisiin. Klubi
ei ota näistä yleisöltä kerätyistä tuotoista
mitään omaan käyttöönsä. Klubilla on
oma hallintotili, mihin varoja kerätään
jäsenmaksuina ja omalla työllä. Maksamme siis jäsenmaksua saadaksemme
tehdä tätä vapaaehtoistyötä.
Kehotankin niitä lukijoita, jotka eivät
ole vielä saaneet kutsua lionsjärjestöön,
ottamaan yhteyttä paikalliseen lions klubiin tai niihin henkilöihin, jotka klubissa
toimivat. Näin saat lisätietoa lions toiminnasta ja samalla voit ilmaista kiinnostuksesi lionstyötä kohtaan. Meillä on
halu saada uusia lioneita suorittamaan
tätä arvokasta palvelutyötä.
Maailma muuttuu ympärillämme.
Avuntarvitsijoita tulee olemaan yhä
enemmän, eikä yhteiskunta pysty huolehtimaan kaikista avuntarvitsijoista
edes tällä hetkellä. Välittäkäämme noista ihmisistä. Monta kertaa ihmiseltä
puuttuu lähimmäinen, eikä kenelläkään
ole aikaa. Antakaamme heille osa ajastamme, sitä ei voi korvata rahalla.
Toivotan hyvää alkavaa talvenodotusta
kaikille lukijoille.
Tapani Matintalo
Tapani Matintalo
piirikuvernööri
la koin tukioppilastoiminnan kohentavan
kouluviihtyvyyttä. Tukioppilaana oleminen on mukavaa ja rentoa. Vaikka aluksi
mietin, riittääkö aikani tähän, en nyt mistään hinnasta jäisi pois.
Lumi Suomalainen,
9C-luokalta
tukioppilas
Tukioppilaat pyrkivät siis tuomaan vaihtelua koulutyöhön sekä ehkäisemään koulukiusaamista. Tavoitteemme on, että
jokainen tulisi mielellään kouluun ja säilyttäisi oppimisen ilon. Kokoonnumme
noin kerran viikossa jakamaan huomioita ja ideoita sekä tekemään uusia suunnitelmia.
Tukioppilaat ovat valmiita siis käyttämään vapaa-ajastaan joka viikko tunnin
tukioppilastoimintaan. Olemme kiitollisia
Lions Club, Valkeakoski, Apian lahjoituksesta, nyt meillä on mahdollisuus tarjota välipalaa tukioppilaille klo 15 alkavissa
tapaamisissa ja sekä ostaa palkintoja teemapäiviin esimerkiksi luokalle, joka osallistuu aktiivisimmin.
Tavoitteemme on löytää muitakin yhteistyötahoja Valkeakoskelta tai lähialueilta, voimme esimerkiksi auttaa siivous- tai
tarjoilutöissä.
Mari Latvala, tukioppilasohjaaja,
kotitalouden lehtori
11
12
www.kotikoski.net
KOTIKOSKI