docLM 2/2012 - Suomen Maallikkotuomarit ry
download 
Report Transcription
LM 2/2012 - Suomen Maallikkotuomarit ry
§ Lautamies ... .... Suomen lautamiehet ry Finlands nämndemän rf 2/2012 istyötahot! Arvoisat yhte esta luneesta vuod a Kiitämme ku allista Joulu h u a R e ll ei T 13 ja toivotamme aa Vuotta 20 v a lk a ä ä v y sekä H keissä. yhteistyön mer iehet ry Suomen lautam Hallitus Lautamies 2 Sisältö Eurooppalaisen maallikkotuomarijärjestön organisaatio rakentumassa ........ 4 Eurooppalaisella näkökulmalla vahva sija oikeudenjaossa .......................... 5 Ideoita ja ihmisiä mahtuu mukaan toimintaan .......................................... 14 Lautamiehet tutustuivat Svean hovioikeuteen .......................................... 15 Koulutusristeilyllä muistettiin ansioituneita .............................................. 15 Lautamiehistä maallikkotuomareiksi -joko olisi nimenmuutoksen aika? ..... 16 Vuosikokouskutsu ................................................................................. 17 Tervetuloa Jyväskylään! ........................................................................ 18 Lautamiespäivien seminaariohjelma ....................................................... 19 Muutoksenhaun nykynäkymät ja rahapula tuomaripäivän pääaiheina ........ 20 Laamanni Juha Hyvärinen eläkkeelle ...................................................... 24 Hannu Laitinen pakinoi .......................................................................... 25 Helsingin lautamiesyhdistys ry:n toimintaa ............................................. 27 Kutsu Tammiseminaariin ....................................................................... 27 Lautamiespäivien toimikunta esittäytyi .................................................... 27 Espoon lautamiehet Tallinnassa ja Tartossa ............................................ 28 Vierailu Mikkelin vankilaan ..................................................................... 28 Lautamiestanssit on myös kokemustenvaihtoareena ............................... 29 Vantaan lautamiestoimikunta järjesti kattavan koulutuskokonaisuuden ...... 30 Lautamiehillä yhteinen kesäpäivä Mustilassa .......................................... 31 Laamanninimityksiä Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson käräjäoikeuksiin ...... 31 Herastuomareita nimitettiin Pohjois-Savon Käräjäoikeudessa ................... 32 Herastuomarinimityksiä Kemi-Tornion käräjäoikeudessa .......................... 32 Uusia herastuomareita Kymenlaaksossa ................................................. 32 Herastuomareita Etelä-Savon käräjäoikeudessa ....................................... 33 Muutoksen tuulet puhaltavat Hyvinkäällä ................................................. 33 Liity jäseneksi ....................................................................................... 35 Jäsenyys ja jäsenedut ........................................................................... 36 § Lautamies ... .... Yhdistyksen kotisivut www.suomenlautamiehet.À Julkaisija Suomen lautamiehet ry Finlands nämndemän rf Päätoimittaja Matti Laukkanen Alakiventie 1 D 57 00920 Helsinki puhelin 0404 135 000 puheenjohtaja@ suomenlautamiehet.¿ Toimittaja Kari Mustonen Salpakankaantie 9 A 24 15860 Hollola puhelin 0400 821 427 Toimitusneuvosto Matti Laukkanen hallituksen puheenjohtaja, Anu Heinänen sihteeri, Kari Mustonen toimittaja Heikki Liljeroos hallitusneuvos Oikeusministeriö, Sinikka Koskela-Suo tiedottaja OM Osoitteenmuutokset Anu Heinänen Matinniitynkuja 2 C 81 02230 Espoo puhelin 050 365 6896 jasensihteeri@ suomenlautamiehet.¿ JÄSENMAKSUTILI: NORDEA FI96 20611800136590 BIC:NDEAFIHH Käytä viitenumeroa! Lehteen tarkoitettu materiaali: Sähköpostilla jutut lähetettävä siten, että kuva ja teksti ovat eri tiedostoja. Tekstin toivottu muoto rtf, ei omia asetteluja tai taulukoita. Kuvat toivotaan nimettävän ko. juttuun viittaavasti. Kuvien muoto jpg koko vähintään 300 kt. Paino KTMP|Ykkös-Offset Oy Vaasa Painos 2500 kpl ISSN-L 1456-7954 Seuraava lehti ilmestyy viikolla 23. Aineisto päätoimittajalle (puheenjohtaja@ suomenlautamiehet.¿) 12.4.2013 mennessä. Lautamies 3 Pääkirjoitus 2/2012 Lautamiehen tehtävä on luoƩamustehtävä Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos, sillä taas elämme sitä aikaa, että lautamiesten määrää ollaan vähentämässä ja maallikkotuomarien toimen käyttöalaa entisestään supistamassa. Kunnallisvaalit on käyty ja uusien lautamiesten valinta on ajankohtainen. Toivoa sopii, että valitsijat ovat perehtyneet hyvin niihin vaatimuksiin, joita lautamiehelle on asetettu. Lautamiestehtävään valittavan tulee olla tehtävään sopiva, luotettava, puolueeton maallikko, joka on harkitseva oikeuden jakaja, lain tulkitsija. Tehtävässä joutuu kohtaamaan raakojen tekojen selvittelyä ja asioita, joiden hyväksymisen sietäminen on vaikeaa. Vaitiolovelvollisuus ulospäin julkisuuteen on ehdoton. Kuka sitten kelpaa lautamieheksi? Vaatimukset lautamieheksi valittavaksi löytyvät Oikeusministeriön nettisivuilta sekä myös pienestä ohjekirjasesta ”Käräjäoikeuden lautamies”. Parhaita asiantuntijoita ovat tietysti henkilöt, jotka ovat toimineet lautamiehinä. Heitä kannattaa haastatella ennen valintoja. Ja ennen kaikkea heitä tulisi kuulla kunnallisjärjestöissä herkällä korvalla ennen valintaesityksiä. Enkä näkisi huonoksi menettelyksi sitäkään, että yhdistyksemme jäsenet itse hakeutuisivat neuvonantajiksi. Lautamiestehtävä ei ole palkinto eikä varsinkaan kokemusta kannata hukata, sillä tehtävän oppiminen vie kohtalaisen kauan. Muistetaan, että henkilön on oltava 25 vuotta, mutta ei 63 vuotta täyttänyt valintahetkellä. On sanonta, että ”Vaikka määrä vähenee niin laatu paranee”. Työstäkäämme tätäkin asiaa tavoitteellisesti yhdessä. Olemalla jäsenenä ainoassa valtakunnallisessa järjestössä, Suomen lautamiehet ry:ssä, pysyy ajan hermolla. Lisää tietoa yhdistyksestä ja sen koulutustoiminnasta saa yhdistyksen ja Lautamieslehden kautta, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Laamannivetoiset käräjäoikeuskohtaiset laamanni/lautamiesten yhteistyöryhmät ovat merkittävässä roolissa vuorovaikutuksen ja kaikkien yhteistyötahojen hyvän toimintaympäristön aikaansaamisessa. Kansainvälinen EU-tasoinen maallikkotuomaritoiminta on edennyt järjestön perustamisvaiheeseen. Lopullisen muotonsa Maallikkotuomarijärjestö saa keväällä 2013 Strasbourgissa. Kansainvälisen toiminnan yhteydessä käytetään lautamiehistä maallikkotuomari- nimitystä, joten se on yleisin nimitys lautamiehistä EU-maissa. Siksi maallikkotuomarinimeä varmaan tullaan jossain vaiheessa ehdottamaan yhdistyksen nimeksi. Puheenjohtaja ht. Matti Laukkanen Tärkein tehtävä yhdistyksellämme tällä hetkellä on toiminnan sopeuttaminen muuttuviin, niukkoihin taloudellisiin olosuhteisiin. Siinä työssä jokaisen jäsenen panos on tärkeä. Toinen tärkeä tehtävä on huolehtia lautamiesten etuuksien ajan tasalla pysymisestä, koskien koulutuskuluja, istuntopalkkioita ja matkakorvauksia. Jyväskylässä pidetään maaliskuussa 2013 vuosikokous, joka päättää siitä suunnasta, johon yhdistystämme kehitetään. Osa teistä on varmaan pohtinut, että jää pois lautamiestoiminnasta, kun ei ole enää istuva lautamies. Toimintamme tunnus on ’Kerran lautamies - aina lautamies’, siksi toivon kuitenkin, että tämä ajatus tulee olemaan meillä jokaisella päällimmäisenä jatkossakin. Lautamies 4 Eurooppalaisen maallikkotuomarijärjestön organisaaƟo rakentumassa ja sen puheenjohtaja Matti Laukkasta vuonna 2009 tehdystä eurooppalaiseen yhteistyöhön johtaneesta aloitteesta. -Kiitoksia Matille ja kumppaneille. Mielestäni maallikkotuomarit ovat tärkeitä, me tuomme oikeuteen jotain sellaista, mikä John Thornhill kertoi näkemyksiään eurooppalaisesta maallikkotuomariyhteistyöstä. Euroopan maallikkotuomareiden tehtäväkenttä ei pienene, päinvastoin, maallikkotuomareiden tarve kasvaa. Näin arvioi lautamiesten koulutusristeilyllä mukana ollut eurooppalaisen maallikkotuomariverkoston puheenjohtaja John Thornhill. Hän kiitti Suomen lautamiesjärjestöä Eurooppalaisen maallikkotuomarijärjestelmän tapahtumakoosteeseen voi tutustua Suomen lautamiehet ry:n kotisivuilla www. suomenlautamiehet.¿ EU-lipun alta. tekee siitä oikeudenkäytön todellisen kivijalan. Eurooppalaisen maallikkotuomarijärjestelmän rakentamistyökaluksi synnytetty LJF (Lay Judge Forum) on käynnistymisvuodestaan 2009 lähtien luonut yhteistä verkostoa, yhteisiä käytäntöjä. Tämän vuoden keväällä Brysselissä allekirjoitettu perusasiakirja oli tärkeä välietappi. Nyt organisaation hahmotelmaa muotoillaan ja sitä työstävät muun muassa Thornhill Englannista ja sihteeri lm Jouni Elomaa Suomesta. Kun organisaatio rakentuu perusosiltaan valmiiksi, merkitsee se myös sitä, että suomalaisillakin lautamiehillä on ison järjestön tuki takanaan. EU:n tuki maallikkotuomarijärjestelmällä jo onkin. Näin vakuutti EU:n Euroopan oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisuuskomissaari Viviane Reding keväällä Brysselissä. Eurooppalaisen yhteistyön tärkein tehtävä on turvata Euroopan laajuisesti maallikkonäkemyksen säilyminen oikeudenkäytössä. Eurooppalainen maallikkotuomarijärjestelmä on innostanut lautamiehiä ympäri Eurooppaa. Koulutusristeilyllä otetussa kuvassa Matti Laukkanen, Jouni Elomaa, Kristiina Kiesiläinen, John Thornhill, Seija Puha, Anu Heinänen, Ralf Asplund, Marika af Winklerfelt, Martti Korvenmaa, Leif Magnusson ja Reijo Heikkinen. Lautamies 5 Eurooppalaisella näkökulmalla vahva sija oikeudenjaossa -joka tasolla suunta kohƟ vahvempaa kansainvälistymistä Tämänvuotisen koulutusristeilyn ohjelma sisälsi asiaa niin kotimaisista turvallisuusuhkista kuin eurooppalaisesta yhteistyöstäkin. Varsin painavan osan luentokirjosta otti islamintutkijan näkökulma, joka toi esille kulttuurierojen ja ennakkoluuloisuuden olemusta. Luentojen kirjossa näkyi ylikansallisen yhteistyön laajeneva, kansainvälistyvä suuntaus. Se ei ollut uutta eikä outoa, onhan rikollisuuskin yhä enemmän kansainvälistynyt ja se ammentaa voimaa myös sähköisestä maailmasta. Näkyi luennoissa myös arkijärkinen ote: Hannu Laitisen kokemuspohjainen luento oli asiaproosaa, mutta samalla värikäs kokoelma kannanottoja, ymmärrettävine perusteluineen. Moderni suojelupoliisi ja uudet haasteet Suojelupoliisin turvallisuusja alueyksikön päällikkö Kari Harju puhui modernista suojelupoliisista esitellessään SUPO:n ydintoimintoja. Harjun luentoaihe oli terrorismin torjunta, laittoman tiedustelun torjunta ja turvallisuustyö, juuri ne asiat jotka ovat olleet suojelupoliisin ohjelmassa aina. Harjun mukaan tulevaisuus tuo kuitenkin uusia haasteita. Niiden joukossa on muun muassa terrorismin uhkakuvan muutos tässä ajassa. rismiuhkaa Suomessa Harju piti vähäisenä. Suojelupoliisin työkenttään kuuluvaa valtiojohdon turvaamisen aluetta arvioidaan kerran kuukaudessa. SyyƩäjän ja poliisin välinen esitutkintayhteistyö syvenee Suojelupoliisin turvallisuus- ja alueyksikön päällikkö Kari Harju kertoi suojelupoliisin olevan matkalla avoimempaan suuntaan. Henkilökuntaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä, sisäistä ja ulkoista turvallisuutta ja niiden tutkintaa hoitavalla suojelupoliisilla on noin 220 ja yhteistyön lonkerot kattavat niin kansainvälisen kuin kahdenvälisenkin yhteistyön. Harjun mukaan suojelupoliisi saa tietoja ilmiöistä muun muassa kansalaisten yhteydenottojen myötä ja sillä on vahva kansainvälinen näkökulma. Suojelupoliisi on pyrkinyt avoimuuteen ja Harju painottikin suunnan olevan kohti harkitsevaista avoimuutta. Harkitsevaisen avoimuuden hän kertoi merkitsevän mm lisääntyvää, mutta harkittua näkyvyyttä mediassa. Uskonto on islamissa kuuma aihe ja lämmin se on ajoittain Suomessakin. Suomessa tilanne on Harjun mukaan varsin rauhallinen ja keskustelua käydään mm. islamilaisten yhdistysten kanssa. Islam -terro- Valtakunnansyyttäjänviraston valtionsyyttäjä JuhaMikko Hämäläinen kertoi esitutkintalainsäädännön uudistamisen astuvan voimaan 1.1.2014. Tuolloin esitutkintayhteistyö muuttuu aikaisempaa velvoittavammaksi ja syyttäjä on pidettävä tietoisena esitutkinnan etenemisestä. Syyttäjän velvollisuus on osallistua tarvittaessa esitutkinnan ohjaamiseen. Esitutkinta tehdään syyttäjää varten ensisijaisesti. Tavoitteena on saada tekijät vastuuseen teoistaan. Syyttäjän ja poliisin välinen esitutkintayhteistyö syvenee, kertoi valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen. Lautamies 6 Hämäläisen mukaan syyttäjien ja poliisin välisessä toiminnassa on menty parempaan suuntaan. Uudessa laissa säädetään esitutkintayhteistyöstä lailla: poliisi toimii tutkinnan johtajana ja syyttäjälle on kerrottava missä mennään. Esitutkintaviranomaisella ja syyttäjällä on tulevaisuudessa velvollisuus neuvotella keskenään. Vuoden 2014 painopistealueisiin kuuluvat esitutkintayhteistyö, salaiset pakkokeinot ja koulutus. Oikeudenkäynnit kiinnostavat julkista sanaa, lautamiehet eivät ole ƟedoƩajia Laamanni Tapani Koppinen Keski-Suomen käräjäoikeudesta selvitteli mm oikeuden ja median suhteita ja pohti median kiinnostusta oikeudenkäyntiuutisiin. -Olen aina ihmetellyt sitä, miten lehdistö ja muukin julkinen sana, mutta erityisesti maakuntalehdistö on niin kiinnostunut oikeudenkäyntiuutisista. Itse olen aikaisemmin ollut vähän sitä mieltä, että se on kurkistelumentaliteettia ja aika halpaa journalistiikkaa. -Juttujahan saa, kun viitsii notkua käräjäoikeuden eteisissä ja istunnoissa. Nykyään se on vielä helpompaa, kun lehdistölle jaetaan sähköpostitse varmaan joka käräjäoikeudesta juttulistat. -Kun tätä olen ääneen neljännen valtiomahdin edustajille ihmetellyt ja tuonut ehkä jotenkin väheksyvästikin ilmi tämän kantani ja sen, että tuo Laamanni Tapani Koppinen selvitteli mm oikeuden ja median suhteita. on kaukana tutkivasta journalismista, on minulle vastattu, että lehdet julkaisevat sitä, mistä ihmiset ovat kiinnostuneita. -Nyttemmin en osaa olla tästä perustelusta eri mieltä ja miksi olisinkaan. Ja oikeuden ja oikeuslaitoksen itsensäkin kannalta on vain hyvä, että prosessi, sikäli kuin se ehdottoman pääsäännön mukaan on julkista, on sitä myös tosiasiassa. Kuten kaikki täällä olevat tiedämme, yleensähän oikeussaleissa ei juuri yleisöä istu, koululaisia ja opiskelijoita ehkä lukuun ottamatta, Koppinen pohti. -Joskushan nämä lehtimiesten jutut naurattavat meitä ammattituomareita. Kirjoitetaan, että jollekin tuomittiin ehdonalaista ja tavallaan ärsyttävät nämä otsikon suoraan voimassa olevasta tai aikaisemmasta laista otetut sitaatit ”suljetuin ovin ja todennäköisin syin”. -Eihän ne kielellisesti ole mitään varsinaisia journalistiikan kukkasia ja tuo ”toden- näköisin syin” ei sano lukijalle yhtään mitään. Asioista hiukan enemmän tietävälle se saattaa sanoa, että jotakin selvitystä tutkinnanjohtajalla on vangitsemisvaatimuksensa tueksi ollut, kun ei ollut käytetty ”syytä epäillä” perustetta. No, en mene tähän tematiikkaan syvemmälle. Kysehän on siis pakkokeino- eli vangitsemisprosessista ja pakkokeinolain terminologiasta. -Näissä asioissa ei ole lautamiehiä, yksi tuomari ja ne lähes säännön mukaan käsitellään yleisön läsnä olematta. Koppisen mukaan länsimainen oikeusvaltio eroaa ns banaanivaltiosta siinä, että siellä oikeudenkäynnit ovat julkisia. -Tämä on tärkeä aspekti, johon liittyy sekä lautamiesjärjestelmä että median ja muidenkin oikeus saada tietoa oikeudenkäynneistä. Tästähän meillä on 1.10.2007 voimaan tulleessa laissa oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa tarkat säännökset, ja poikkeukset pääsäännöstä on säännelty lailla. -Lautamiesjärjestelmällä on vanhat historialliset perinteet ja perusteet, joista yksi tärkeä on ollut ja on juuri tuo, että maallikkotuomarit tuovat oikeudenkäyttöön avoimuutta. -Yhteiskunta on kovasti muuttunut ja voidaankin ainakin kysyä, onko tuo periaate enää täysin vedenpitävä - tai kustannussyistä ainakin kysyä, voitaisiinko se avoimuus turvata jollakin muulla tavalla paremmin, järkevämmin tai ainakin halvemmin. Tiedän, että näitäkin asioita mietitään. -Eikö lehdistö ja muu julkinen sana edellä kertomani huomioiden hoida tämän teh- Lautamies tävän, tarvitaanko siihen tehtävään lautamiesjärjestelmää, Koppinen kysyi. Ongelmana hän näki sen, että tiedotusvastuu oikeusasioista on tuomarilla, ei lautamiehillä. Lautamiesten ei ole syytä kommentoida oikeuden tuomiota julkiseen sanaan nähden, se on ammattituomarin asia. -Avoimuusperiaate on lautamiehiin nähden ongelmallinen myöskin siinä suhteessa, että ainakin itselläni on kaksi asiaa, joita lakkaamatta korostan lautamiehille. Toinen on se, että jääviydet katsotaan etukäteen ja toinen se, että oikeuden suljetuista päätösneuvotteluista ei hiiskuta ulospäin mitään. -Avoimuudella on siis säännöt, joista on pidettävä hyvin tarkasti kiinni. Olen nimittäin joutunut sellaiseenkin tilanteeseen, että olin pitänyt lautamiesten kanssa päätösneuvottelun suurehkossa jutussa ja olin ilmoittanut, että tuomio annetaan kansliatuomiona kahden viikon kuluttua. -Iski kylmä hiki, kun kuulin kylällä puhuttavan, että sieltä tulee kuulemma sellainen ja sellainen tuomio. Julkisuuslain mukana tuli myös uusi tiedotuselementti ”Julkinen seloste”. Jutuista, jotka on käsitelty yleisön läsnä olematta ja julistettu salaisiksi, on käräjäoikeuden annettava julkinen seloste, jos asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai se on herättänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa. Tuomarit ovat näiden kirjoittamista nyt muutaman vuoden opetelleet. -Pääsääntö näissäkin on se, että niissä pitäisi sanoa jotakin konkreettista, että julki- nen sana, suuri yleisö ja muut asiasta kiinnostuneet voisivat saada selvän lähinnä siitä, että oikeudenkäytön yhtenäisyys kaikissa tapauksissa toteutuu. Nimenomaan insestijuttujen yhteydessähän tästä on puhuttu paljon, että rangaistuskäytännön yhtenäisyyden seuraaminen on vaikeaa, jos julkinen seloste on mitäänsanomaton. -Joskus on ollut tosin toisinpäinkin, laillisuusvalvojille on tehty kanteluita siitä, että julkisessa selosteessa on sanottu liikaa, salaiseksi julistetut alaikäisen asianomistajan henkilötiedot on selosteen kautta tulleet julkisuuteen. Lakihan sanoo kategorisesti, että julkinen seloste sisältää pääpiirteittäisen selostuksen asiasta ja ratkaisun perusteluista. -Erikseen on säädetty, että erityisen arkaluonteista henkilön yksityiselämään liittyvää rikosta koskeva julkinen seloste on myös julkistettava niin, että asianomistajan henkilöllisyys ei paljastu. Selosteen tekeminen vaatii ammattitaitoa ja ehdoton pääsääntö on julkisuus, ei salaisuus tässäkin. Julkisista selosteista mediakin on ymmärrettävästi kiinnostunut ja saa niistä tärkeää tietoa. -Mediallakin on tietysti vastuunsa siitä, mitä se julkistaa. Muistan, kun nimeltä mainitsemattomilla maalaiskäräjillä istuttiin takavuosina juttua, jossa taksikuski oli syytteessä siitä, että hän olisi käyttänyt hyväksi koulukyyditsemiään kuuromykkiä alaikäisiä. -Käräjäoikeusvaiheessa oli kaikenlaisilla sen aikaisilla systeemeillä, sermeillä ym koitettu varjella alaikäisten asianomistajien yksityisyyt- 7 tä. Pienellä paikkakunnalla tämänkaltaisen jutun asianomistajien nimet tulevat ymmärrettävästi kaikesta hyvästä yrityksestä huolimatta melkein väkisin julkisuuteen. -No, juttu eteni sitten aikanaan KKO:een asti, ja siitä annettiin oikein ennakkoratkaisu, jonka KKO nykyiseen tapaan julkisti netissäkin. Paikallinen lehtimies soitteli ja kyseli, että voiko sen nyt panna lehteen, minkä KKO jo oli pannut nettiin? Aika vaikea sitä oli kieltääkään. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta 17 tuomiota sananvapausloukkauksista. Suurimmassa osassa näistä on ollut kysymys sananvapauden suhteesta yksityisyyden suojaan. Koppisen mukaan näyttää siltä, että Suomessa tuomioistuimet korkeimman oikeuden johdolla ovat panneet enemmän painoa yksityisyyden suojalle suhteessa sananvapauteen, kun taas EIT on pannut enemmän painoa sananvapaudelle. -Media näyttä olevan sitä mieltä, että nykyiseen lainsäädäntöön ei ole muutostarvetta ja että median sisäiset eettiset ohjeet takaavat tämän. -Muuten, myös tuomarien osalta on järjestötasolla viime keväänä vahvistettu tällaiset tuomarin eettiset ohjeet. -Hiljan Suomen Kuvalehdessä oli artikkeli otsikolla ”jos somali syyllistyy rikokseen, pitääkö hänen etninen taustansa kertoa uutisessa”. Artikkelin mukaan mediankin keskuudessa esiintyi asiasta erilaisia mielipiteitä. Artikkelin mukaan nelosen uutisten oikeustoimittaja Susanna Reinboth edustaa käsittääkseni Lautamies 8 esitetyistä mielipiteistä avoimempaa linjaa: Median ydintehtävä on yksiselitteinen: tiedon välittäminen kansalaisille. Lapsen seksuaalisen suojelun lyhyt historia Professori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta pohditutti kuulijoita mm. lapsen seksuaalisen suojelun lyhyellä historialla -pitkää historiaa ei asialla olekaan. Perheen rakenne määrää rikosten tyypin, rikokset syntyvät lainsäädäntöprosessin kautta ja seksuaalirikokset kertovat arvoista, listasi Utriainen. Seksuaalirikoksia on ollut aina. Utriaisen mukaan esimerkiksi vanhassa Roomassa ne käsiteltiin perhepiirissä. Jos muslimeilla on tai oli kunniasurmia on niitä ollut myös kristillisillä. Vanhoihin aikoihin verrattuna samankaltaisuutta löytyy tästä päivästä. -Vanhat tasot esiintyvät tä- Professori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta pohditutti kuulijoita mm. lapsen seksuaalisen suojelun lyhyellä historialla. näänkin. Mooseksen laki vaikutti meilläkin kauan. -Lapsuus on pidentynyt, lapsuus on löydetty, vanhuus on löydetty. Vanhoista tullut erikoisryhmä. Rangaistusten erot ovat suuria kulttuurista riippuen. Vuonna 2011 tuli muutoksia rikoslain 20 lukuun ja lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin kriminalisoitiin. -Lapsen raiskausta ei ole. Pienen lapsen raiskaus joudutaan tuomitsemaan törkeänä hyväksikäyttönä, Utriainen kertoi ja muistutti että muutoksia tulee. Kansainväliset sopimukset velvoittavat ja oikeudet ovat laajentuneet. Seksuaalirikosten kiemuroita Kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö Eija Velitski käytti luennossaan esimerkkitapauksena mm ns. mallipornojuttua osoittamaan seksuaalirikoksien selvittämisvaiheen kiemuroita: ”Asianomistajan on vaikea kertoa tapahtumista, on hataria muistikuvia, vastakkaisia kertomuksia, ei ulkopuolisia todistajia, kertomusten uskottavuus, 25 nuorta naista salissa, terveys heikko, vahva lääkitys.” -Tekijä saattaa myöntää, mutta kertoo että sulassa sovussa... Syyttäjän avuksi tulevat lääkärinlausunnot, rikoslaboratorion lausunnot, oikeuslääketieteellinen tutkimus, tallenteet ja ulkopuoliset silminnäkijät. -Tekijöillä on taipumus kuvata tekoja, Velitski kertoi. Esimerkkijutun mallipomo kuvasi yhdyntänsä. Kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö Eija Velitski kertoi seksuaalirikoksien selvittämisvaiheen kiemuroista. Käräjäoikeuden kokemuksia seksuaalirikosasioista -Minulla on miesnäkökulma, olen katsonut pakotien, aloitti Pohjois-Savon käräjäoikeuden osastonjohtaja Hannu Laitinen luentonsa, jonka oli pukenut maallikolle ymmärrettävään asuun. -Suurin osa rikoslain 20 luvun mukaisista rikoksista on sellaisia, joissa rangaistusmaksimi on enemmän kuin kaksi vuotta vankeutta ja joissa normaali kokoonpano on tuomari ja kolme lautamiestä. -Rikoslain 20 luvun mukaisten seksuaalirikosten määrä käräjäoikeuksien istunnoissa on lisääntynyt jyrkästi 2000-luvulla. Tuomarinuraa 1970- ja 1980-luvuilla aloittaessani seksuaalirikosasiat olivat aika harvinaisia juttuja ja tuolloin kysymys oli lähes aina jokseenkin selkeistä, usein tekijälle ennestään tuntemat- Lautamies tomaan täysikäiseen naiseen kohdistuneista väkivaltaa käyttäen tapahtuneista raiskauksista. -Teon luonnetta ei juuri tarvinnut pohtia, korkeintaan näytön riittävyyttä. Jutut tuohon aikaan olivat muutoinkin erilaisia nykyisiin verrattuna. -Tyypillisenä istuntopäivänä oli murtovarkauksia, autojen käyttöönottoja ja niillä humalassa ajoja, alkoholistimiesten keskinäisiä pahoinpitelyjä, usein puukkoakin apuna käyttäen ja melko usein tappoja tai niiden yrityksiä. Tekijätkin olivat reiluja vanhoja rosvoja eikä turhanaikaista ketkuilua ollut siinä määrin kuin nykyään. Voi olla, että aika kultaa muistot, Laitinen muisteli. -Mediassa suurinta huomiota saavat törkeät tapaukset, mutta ne eivät ole niitä tyypillisiä, istunnoissa useimmiten esille tulevia tapauksia. -Nykyään seksuaalirikoksista käräjäoikeuksissa suurin osa on erilaisia lapsiin kohdistuneita rikoksia, tyypillisimmin rikoslain 20 luvun 6 §:n mukaisia lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Uhri saattaa olla 4-5 -vuotias pikkutyttö tai -poika, jolloin tekijä on usein vanhempi sukulaismies tai naapuri, tai 14-15 -vuotias neitonen, jolloin tekijä usein on noin 10 vuotta vanhempi nuori mies. Laitisen mukaan uutena rikostyyppinä on netin kautta solmitut tuttavuudet, joissa tyttö on 13-14 -vuotias ja mies 30 ja 50 väliltä. -Tapausten kirjo on kuitenkin laaja, itse esimerkiksi olen istunut juttua, jossa kysymys oli laitoksessa hoidettavien kehitysvammaisten homoseksuaalisesta hyväksikäytöstä. Julkisuudessakin on ollut rat- Pohjois-Savon käräjäoikeuden osastonjohtaja Hannu Laitinen kertoi käräjäoikeuskokemuksistaan. sastuksen tai tanssin opettajien sekaantuminen nuoriin kurssitettaviin. Rangaistuskäytäntö on ollut vaihtelevaa. Laitisen mielestä pelkkien ylimalkaisten tietojen tai lehtiuutisten perusteella ei pitäisi ryhtyä arvostelemaan tuomioita ja mestaroimaan parempia. -Rikoslain 20 lukua aikanaan uudistettaessa hallitus esitti lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yläikärajaksi 15 vuotta. Eduskunta viisaudessaan päätti kuitenkin ikärajaksi 16 vuotta. Mitä itse kaukaisesta nuoruudestani muistan, niin jotkut 15-vuotiaat neitoset saattoivat kyllä olla muutamaa vuotta vanhempiin poikiinkin verrattuna jo varsin kokeneita, halukkaita ja kypsiä seksuaaliseen kanssakäymiseen, mihin nähden ikäraja olisi voinut olla 15-vuotta. -Vaikeus on myös siinä, että toiset kehittyvät eri tahdissa kuin toiset ja siitä, mistä toiselle aiheutuu herkkyytensä tai ongelmiensa vuoksi kärsimystä, aiheutuu toiselle vain nautintoa. 9 -Silloin tällöin tulee istuttavaksi juttuja, jossa mies on maannut humalan vuoksi tiedottoman naisen, jonka kanssa yhdessä on iltaa vietetty ja menty yhteiseen petiin. Nykyään tekoa pidetään raiskauksena, ennen vuotta 2011 raiskauksesta tuli tuomio vain, jos tekijä oli saattanut uhrin sellaiseen tilaan. Tekijän katsottiin aikaisemmin teollaan syyllistyneen vain seksuaaliseen hyväksikäyttöön. -Erityisesti näissä jutuissa ongelmana on näytön riittävyys, jos näyttönä on vain sana sanaa vastaan. Ihmeen usein miehet myöntävät menettelynsä, siis suostumuksen puuttumisen, ja tulevat tuomituiksi, kun lähtökohta on se, että jos muuta näyttöä ei ole kuin sana sanaa vastaan, syyte hylätään. -Rangaistavuuden koventamisen tarpeesta näissä tilanteissa voisi kyllä, jos nykyään uskaltaisi, olla eri mieltäkin. Nykyään leimattaisiin suursiaksi, jos uskaltaisi sanoa, että pitäisi naisillakin olla jotakin vastuuta tekemisistään. Laitisen mukaan moraalisen ilmapiirin kiristyminen näkyy selvästi seksuaalirikosjuttujen lisääntymisessä samoin kuin pyrkimyksissä rajoittaa sananvapautta. -Nutturaa tai pipoa on laitettu entistä kireämmälle ja henkisiä Stalinin serkkuja istuu korkeillakin paikoilla. -Kannattaa kuitenkin huomauttaa, että syyttäjät tekevät paljon syyttämättä jättämisratkaisuja seksuaalirikosasioissa muun ohessa ei näyttöä -perusteella, joten ei kaikkein vähäisimmällä näytöllä olevat jutut edes tule käräjäoikeuteen. -Netin kautta tapahtuneissa yhteydenotoissa on myös Lautamies 10 omat ongelmansa. Ilmeistä on, että pedo¿ilit käyttävät nettiä saalistuksessaan, mutta yhteydenottajan tunnistaminen pedo¿iliksi jää käytännössä tekemättä, jos henkilöllä ei ole aikaisempia tuomioita. -On esiintynyt tapauksia, että alle 16-vuotiaat tytöt kirjoittautuvat palstoille, joissa saisi olla vain yli 18-vuotiaat, ja väittävät olevansa täysikäisiä. Tuhmien kirjoittaminen täysikäisten kesken ei sinänsä ole rangaistavaa. -Alaikäinen tyttö on saattanut kerätä suurenkin miesringin ja kun joku mies on sitten havainnut tytön alaikäiseksi, uhkaillut tätä poliisille ilmoittamisella, jos mies lopettaa nettiseurustelun. Sellaisiakin miehiä, jotka ovat jatkaneet yhteydenpitoa saatuaan riittävästi aihetta epäillä tytön ikää, on voinut jäädä jäljelle lukuisa joukko. -Psykologit ja muut kirjanoppineet sanovat, että vastuu on aina aikuisella eikä lapsella, mutta tämän tyyppiset esimerkit panevat ihmettelemään eikö lapsella pidä olla mitään vastuuta. -Korvausten tuomitsemisessa joutuu sitten harkitsemaan, mikä kussakin lukuisista tapauksista on kohtuullinen määrä. Yhteissumma voi nousta aika mittavaksi. Kun jutuissa on eri vastaajat, joilla ei ole yhteisiä tekoja, on myös usein niin, että jutut istutaan erikseen. -Korvauksista, esim. lääkäreille maksetut, ovat sitten sellaisia, että niistä pitää tavalla tai toisella tuomita yhteisvastuu. On myös sanottu, että tällä tavalla eri puolelta maata olevat vastaajat oppivat tietämään toisensa ja voivat muodostaa pedo¿ilirenkaan. -Jos teko on aiheuttanut lisäksi mielenterveyden häiriötä (masennus, stressihäiriö ym), niistä voidaan lisäksi tuomita erillinen korvaus. Tällainen on kyllä todistettava lääkärinlausunnoilla tai sairauskertomuksilla. Ongelmana usein on, miten voidaan selvittää se, mikä osuus loukatun mielenterveysvaivoista johtuu puheena olevasta rikoksesta ja mikä johtuu hänen aikaisemmista elämänvaiheistaan. Usein näet vain on niin, että seksuaalirikoksetkin kohdistuvat todennäköisimmin moniongelmaisiin ihmisiin. -Joskus olen ihmetellyt, mistä kärsimys muodostuu. Eräässä jutussa, jossa asianomistajana oli 14-15 -vuotias tyttö ja syytettynä noin 10 vuotta vanhempi poika, tytön vanhemmat vaativat suuria kärsimyskorvauksia ja lääkärit todistivat kärsimyksen mittavuutta. Kysyin lopuksi tytöltä, millaista kärsimystä oli tullut ja milloin kärsimys oli alkanut. Tyttö vastasi, että kärsimystä alkoi tulla vasta sitten, kun äiti sai tietää asiasta. -Aivan varmasti tulee kärsimystä, kun nuoren tulee selvittää kokemuksensa vanhemmille, sosiaaliviranomaisille, lääkäreille, poliisille, syyttäjälle ja vielä käräjäoikeudelle ja mahdollisesti hovioikeudellekin. Ujompi lautamieskin voisi kakistella, jos viimeisimmät seksikokemuksensa joutuisi selostamaan yksityiskohtaisesti suurelle joukolle uteliaita ihmisiä. -Muina ongelmina seksuaalirikosjutuissa mainitsen vielä erilaisten lausuntojen, muun ohessa lääkärin- ja psykiatrinlausuntojen luotettavuuden. En ole ihan vakuuttunut aina niiden arvosta, Laitinen totesi. -Seksuaalirikosjutut käsitellään säännönmukaisesti suljetuin ovin ja asiakirjat julistetaan salaisiksi. Mielestäni aina tulee tehdä julkinen seloste, josta näkyy esimerkiksi, että vaikka rikosnimike on paha, teko ei ole kovin ihmeellinen. Laitinen muistutti myös potilaan oman kertomuksen painoarvosta, jonka lääkäri kirjaa omakseen, eli potilaan kertomus muuttuu näytöksi. -Ei pidä uskoa kaikkea, mitä paperilla meille työnnetään, Laitinen opasti. Islam on monimuotoinen uskonto Islamintutkija tri Sylvia Akar Helsingin yliopistosta luennoi kulttuurierojen ja ennakkoluulojen asemasta tuomioistuimissa. -En edes tiedä minkälaisia ennakkoluuloja teillä on, avasi Akar luentonsa. -Islam on toiseksi suurin maailmanuskonto. Sen alue kattaa suuren osan Afrikkaa ja se on valtauskonto Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa Kazakstaniin saakka. Islam on tärkeä uskonto osissa Venäjää, Kiinaa ja Intiaa, mutta suurimman muslimiyhteisön muodostavat Kaakkois-Aasian maat, Indonesia ja Malesia. -Islam ei siis ole arabien uskonto, vaikka se syntyikin Arabian niemimaalla ja arabia on tärkeä uskonnonharjoituksen kieli. Arabien osuus muslimeista on vain noin 18% ja on myös hyvä muistaa, että merkittävä vähemmistö arabeista on kristittyjä. Suuria paikallisia kristillisiä arabiyhteisöjä on Egyptissä, Libanonissa, Syyri- Lautamies assa, Jordaniassa ja Irakissa. -Muslimit korostavat usein islamin ykseyttä, mutta todellisuudessa islam on yhtä monimuotoinen uskonto kuin kristinusko. Islamin eri oppisuuntien teologiset erot ovat suhteellisen pieniä, mutta erot uskonnollisten tekstien tulkinnoissa ovat suuria. Oppisuunnilla on esimerkiksi suuria eroavaisuuksia siinä, pidetäänkö uskontoa poliittisena ja yhteiskunnallisena voimana, vai pitäisikö sitä pitää yksityis- ja perhe-elämään kuuluvana asiana. Miten paljon lainsäädännön pitäisi perustua islamilaisiin periaatteisiin, on yksi tärkeä yhteiskunnallinen kysymys monissa maissa. -Yleinen olettamus suomalaisilla näyttää olevan, että kaikki muslimit ovat hyvin uskonnollisia, ja että uskonto määrittelee muslimin elämää tarkasti. Osalle muslimeista uskonto onkin tärkeä osa elämää, mutta on paljon tapamuslimeja, joille uskonto merkitsee vain juhlapäiviä ja joitakin uskonnollisia rituaaleja. On myös paljon täysin maallistuneita ja uskostaan kokonaan luopuneita muslimeja. -Islam on kuitenkin jo pitkään ollut eurooppalainen uskonto. Suomen ensimmäiset muslimit olivat tataareita, jotka muuttivat maahan Venäjältä Nizhnij Novgorodin alueelta. Perimätiedon mukaan ensimmäinen tataarikauppias saapui Suomeen vuonna 1868. Suomessa astui voimaan uskonnonvapauslaki vuonna 1923 ja jo 1925 taatariyhteisö järjestäytyi nimellä Suomen muhamettilainen seurakunta. Tataarien lisäksi Suomessa asuu n. 50 000–60 000 muslimia. Vuonna 2010 erilaisia rekis- Islamintutkija tri Sylvia Akar Helsingin yliopistosta luennoi kulttuurierojen ja ennakkoluulojen asemasta tuomioistuimissa. teröityjä islamilaisia uskonnollisia yhdyskuntia oli 28. Arviolta vain 10–15 % muslimeista kuuluu johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan, siksi heidän kokonaismääräänsä ei tiedetä. Enemmistö muslimeista asuu Uudellamaalla, muita merkittäviä keskuksia ovat Turku ja Tampere. Useissa keskusteluissa juuri muslimien maahanmuuttoa on pidetty ongelmallisena, vaikka kaikista ulkomailla syntyneistä Suomeen vuosina 1990–2009 saapuneista maahanmuuttajista vain noin 17 % oli muslimeita. Islamilainen laki jakautuu kahteen osaan: sharia ja ¿qh. Sharia on oikea tie, jota muslimin tulee kulkea. Se on Jumalan luoma, muuttumaton ja kokonaisuudessaan vain Jumalan tiedossa. Fiqh taas tarkoittaa lainkäyttöä. Se on oppineiden luoma, sitä voidaan muuttaa, se on joustava ja siinä on eri koulukuntia. Islamilaisen lain lähteet ovat Koraani, sunna eli Pro- 11 feetan perimätieto, qiyas eli oppineiden konsensus ja ijtihad eli oppineiden itsenäinen päättely. Julkisuudessa esiintyy usein islamilaiseen lakiin liittyvä termi fatwa. Fatwa on lainoppineen antama mielipide johonkin häneltä kysyttyyn asiaan. Sunnalaisessa islamissa fatwa ei ole mitenkään sitova. Jos kysyjä ei ole tyytyväinen saamaansa vastaukseen, hänen ei tarvitse toimia sen mukaan. Shiialaisessa islamissa on oppineiden hierarkia, eikä korkeimman oppineen fatwaa voi muuttaa tai kumota kukaan muu kuin hän itse. Siksi maailman kuuluisin fatwa, imaami Khomeinin Salman Rushdielle langettama tuomio, on yhä voimassa. Akarin mukaan valtaosassa muslimienemmistöisistä maista islamilainen lainkäyttö on voimassa vain perhelakina ja uskonnollisia rituaaleja säätelevänä lakina, kun taas rikoslaki on kirjoitettu ranskalaisen tai englantilaisen mallin mukaan. -Suomessa muslimit tuntuvat valtaosalta ajattelevan, että muslimin velvollisuus on noudattaa asuinmaansa lakia, mikä onkin klassisen islamintulkinnan tärkeä periaate. -KonÀikteja islamilaisen lain ja Suomen lain tulkinnassa saattaa syntyä lähinnä perinnönjakoa ja avioliittoa koskevissa asioissa. -Kun länsimaisessa ihmisoikeusajattelussa keskiössä on yksilö, islamilaisessa ajattelussa keskiössä on perhe ja yhteisö. Yksilön oikeudet eivät voi rikkoa yhteisön oikeuksia. Uskonnollisessa laissa ylin auktoriteetti on Jumala, joka asettaa ihmiselle rajat. Demokraattiset prosessit ovat mahdollisia, mutta ne eivät voi olla Lautamies 12 ristiriidassa uskonnollisen tulkinnan kanssa. -Monin paikoin uskonnollinen sensitiivisyys on tarpeen, mutta älä oleta, että kohtaamasi henkilö on muslimi hänen syntyperänsä perusteella. Älä myöskään oleta muslimin ajattelusta mitään. Islam ei ole pakkopaita, joka määrittelee muslimin ajattelua. -Rikosasioissa voisi myös kysyä, tarvitseeko sinun edes tietää, mikä on kohtaamasi henkilön uskonnollinen vakaumus, Akar muistutti. Oikeuslaitos jatkaa kulujen karsimista Hallitusneuvos Heikki Liljeroosilla ei ollut nytkään terveisinä lautamiesten kannalta positiivisia uutisia, viestit olivat entisenlaisia: on säästettävä nyt ja tulevaisuudessa. Se merkitsee myös sitä, että lautamiesmenoja karsittaneen jatkossakin. Oikeusministeriön hallinnonalan kuluja on vähennettävä ensi vuonna 4 miljoonan Hallitusneuvos Heikki Liljeroosin terveiset sisälsivät lupauksen kulujen karsinnasta. euron verran (eikä siinä ole kaikki), Liljeroos kertoi, mutta totesi että sopeuttamisen pitäisi tapahtua siten, ettei ihmisten oikeusturva heikkenisi. Järkevöittämispohdintoihin kuuluu muun muassa se, voitaisiinko vaikkapa jatkokäsittelylupajärjestelmää muuttaa tai oikaisuvaatimusjärjestelmää kehittää tai se, onko kaikissa asioissa välttämättä päästävä automaattisesti seuraavaan oikeusasteeseen. Käräjäoikeuksien lukumäärää tipautettiin vuonna 2010, vuoden 2014 alussa tarkastellaan hovioikeuksien määrää, kysymyksessä voi olla jopa päättymätön prosessi. Liljeroosin mukaan tavoitteena on saada aikaan tietynlaista sopeuttamista, isoja ja vahvoja yksiköitä. Myös maksujärjestelmää, oikeudenkäyntimaksuja tarkastellaan Pyrkimys on kustannusvastaavuuteen, Liljeroos selvitteli. Pohjoinen laatuhanke Laatusihteeri käräjätuomari Jyrki Määttä Ylivieska-Raahen käräjäoikeudesta luennoi Pohjoisesta laatuhankkeesta. -Esitelmäni aihe viittaa Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten, keskeisiltä osin käräjäoikeuksien, lainkäytön laatuhankkeeseen. Laatuhankeen ydintarkoituksena on ylläpitää ja kehittää tuomarikunnan ja laajemminkin oikeudenhoidon osapuolten osaamista ja ammattitaitoa. -Hanke -sana kuvaa huonosti sitä, mitä me todellisuudessa teemme. Hankkeilla on tapana päättyä. Sitä en toivo tässä tapauksessa käyvän. Toinen terminologiaan liittyvä ongel- Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjätuomari, laatusihteeri Jyrki Määtän aiheena oli pohjoinen laatuhanke. ma on se, että laatu -sana aiheuttaa joillekin ihmisille negatiivisen reaktion, tavalla tai toisella. Asian toisin sanoen kerron, että se, mitä teemme, on mielestäni oppimista. -Laatuhankeen tavoitteena on tukea tuomioistuimen perustyötä ja kehittää sitä yhä paremmaksi niin, että oikeudenkäynti täyttää oikeudenmukaisuuden kriteerit, että ratkaisut ovat perusteltuja ja oikeita ja että tuomioistuimen palvelut ovat myös kustannusten puolesta ihmisten saavutettavissa. -Eräs keskeisistä laatuhankkeen lähtökohdista oli havahtuminen siihen, että tuomarihan työskentelee ”eristyksissä” muista kollegoistaan ja tietämättömänä toistensa käytänteistä ja ammatillisista kokemuksista. Tästä syystä hankkeen toiminnan keskiössä on ollut tuomarin osaaminen ja ammattitaito. -Keskeisenä työmetodina on tuomareiden keskinäinen ja heidän ja sidosryhmien väli- Lautamies nen systemaattinen ammatillinen keskustelu lainkäytön laadun parantamiseksi tietyn valitun teeman puitteissa. Aluksi keskusteluja käytiin vain tuomareiden kesken. Muutaman vuoden jälkeen ymmärrettiin, että lainkäyttöasioiden ratkaiseminen ei ole yksin tuomarista riippuvaista vaan myös oikeudenkäyntiin osallistuvien muiden ammattiryhmien toiminnan laadulla on merkitystä. Tällaisia ammattiryhmiä ovat mm. asianajajat ja julkiset oikeusavustajat. -Myös syyttäjät ja poliisin tutkinnanjohtajat on otettu keskusteluun mukaan, kun kehittämisen kohteeksi valittu teema on niin edellyttänyt. Työskentelyn aikana on saatettu ”konsultoida” muitakin ammattiryhmiä, kuten oikeudenkäyntitulkkeja. -Viime vuosina laatutyöhön ja työryhmiin ovat tulleet mukaan tuomioistuinten hallintoon ja muihin henkilöstöryhmiin kuuluvat tahot, kuten esim. lainkäyttösihteerit -Puheeni edetessä minua alkaa koko ajan enemmän ja enemmän vaivaamaan kysymys. Missä lautamiehet, nuo rikos-asioiden kollegamme, ovat? -Rehellisesti sanoen en tiedä niitä syitä, miksi lautamiehet on jätetty hankkeen ulkopuolelle. Sen tiedän, että lautamiesten osallistumisesta on käyty hankkeen alkumetreillä keskustelua. -Keskustelun käyminen on ollut varmaankin välttämätöntä, koska tuolloiset kehittämisteemat painottuivat lautamiesten toiminnan ydinalueelle eli rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen. ”Lautamiehissä piilee voimavara” Jyrki Määtän mielestä kuitenkin on osoitettu, että lautamiehissä piilee suuri voimavara lainkäytön laadun parantamisessa. -Laatuhankkeen piirissä laaditun laatumittariston vuonna 2007 suoritetun pilotoinnin vastausprosentit osoittivat, että lautamiehet olivat yhtä kiinnostuneita lainkäytön laadusta kuin ammattituomaritkin. -Laatuhankkeen työskentelytapaa muutettiin jossain määrin 2010. Tällöin siirryttiin teemakohtaisesta koko hovioikeuspiirin läpi leikkaavasta työskentelystä käräjäoikeuskohtaiseen työskentelyyn. -Kokoavana huomiona ja myös ulkomaalaisten tutkijoiden tekemien arvioiden perusteella sanoisin, että laatuhankkeessa on luotu tuomarin identiteetti, jossa tuomari on osa jatkuvaa keskustelukulttuuria, jossa lainkäytön ammattiosallisten välisen dialogin kautta toteutetaan lainkäyttötoiminnan kehittämistä ja parantamista. Tätä mannereurooppalaiset ovat pitäneet suurenakin saavutuksena. Tiedon määrä ja sitä myöten oppimisen tarve on kasvanut niin suureksi, että on tunnustettava se, ettei tuomari ei voi oppia asioita enää yksin. Oppiminen on muuttunut yhteisölliseksi prosessiksi, jossa erilaista osaamista yhdistetään, erilaisia kokemuksia jaetaan ja niistä opitaan. -Laatuhanke mahdollistaa ”paikallisen koulutuksen”. Viimeisimpänä esimerkki- 13 nä tästä on Kemissä pidetty kolmipäiväinen koulutus tuomioistuinsovittelusta, jossa kaksi pääkouluttajaa tuli Helsingistä pohjoiseen sen sijaan, että parikymmentä tuomaria olisi matkustanut sinne. Millaista koulutusta lautamiehet tarvitsevat? Koulutuspäällikkö Jorma Hirvonen kertoi lautamiesten kouluttamisen ja kouluttautumisen tärkeydestä. Keväällä 2013 järjestetään lautamiehille perehdyttämistä tehtäväänsä. -Tuemme yhdistyksen toimintaa, tuemme koulutusta, Hirvonen kertoi. Hän haluaa kokeneilta lautamiehiltä tietoa siitä mitä koulutuksessa pitäisi ottaa esille. Hirvonen myös kaipasi lautamiehiltä ajatuksia siitä, miten ja kuinka paljon uusia lautamiehiä pitäisi alkuvaiheessa ohjata. Koulutuspäällikkö Jorma Hirvonen halusi kuulla lautamiesten mielipiteitä koulutustarpeista. Lautamies 14 Koulutusohjelmaan kuuluu: järjestelmä, roolit rikosprosessi, asianajajan ja syyttäjän roolit, lautamies istunnossa, palkkiot ja korvaukset. Kohteena ovat ensimmäisen kauden ja myös kokeneemmat lautamiehet. Hirvonen myös asetti lautamiesten pohdittavaksi kysymyksiä. -Mitä lautamiehen olisi osattava, mitä tehtävä vaatii, mitä kokemuksenne kertoo? Hirvonen pyysi lähettämään tietoja hänelle suoraan tai Suomen lautamiehet ry:n puheenjohtajalle. Ht. Liisa Temisevä luonnehti lautamiehen tehtävää näin: ”meidän täytyy myös tuoda kuntiin tieto lautamiesten omista velvollisuuksista ja sitoutumisesta. Tärkeää on tehtävän ymmärtäminen, roolin ymmärtäminen. Vastuut ja velvollisuudet lautamiehen korvien väliin. Temisevä muistutti myös, että ministeriön on annettava selkeät ohjeet kunnallisjärjestöille lautamiesvalinnoista. Lautamiehet Virossa -Viron lautamiesyhdistyksen perustamisesta alettiin puhua vuonna 2008 ja yhdistyksen virallinen rekisteröiminen vahvistui vuoden 2012 maaliskuussa, melkoisen hyvää suomea puhunut Viron lautamiesjärjestön puheenjohtaja Elle Topaasia selvitti. Hän kertoi kielitaitonsa olevan suomalaisen televisiosarjan Kauniit ja rohkeat ansiota. -Meillä lautamiesten koulutusasiat ovat vasta kehitteillä. Topaasia antoi ymmärtää että innostus järjestöä ja sen toimintaa kohtaan on Virossa suuri ja suomalaisten Virossa kiinnostus lautamiestoimintaa kohtaan on suuri, Viron lautamiesjärjestön puheenjohtaja Elle Topaasia selvitti. apu on ollut merkittävää, jäseniä virolaisessa järjestössä on noin 800. -Suomen lautamiesyhdistys on ollut meille kuin isoveli, me olemme pikkuveli, Topaasia kiteytti. Viron lautamiesjärjestö oli edustettuna myös LFJ tapaamisissa Lontoossa ja Brysselissä. Mira KonƟo Oulu: Ideoita ja ihmisiä mahtuu mukaan toimintaan Oulussa toimii kaksi paikallista lautamiesjärjestöä; Oulun käräjäoikeuden lautamiehet ja Pohjoisen Suomen lautamiehet. Oulun Käräjäoikeuden lautamiehet toimii nimensä mukaisesti Oulun käräjäoikeuden alueella ja Pohjoisen Suomen lautamiehet koko Rovaniemen hovioikeuspiirin alueella. Molemmat järjestöt toimivat omalla tyylillään. Pohjoisen Suomen lautamiehillä ei ole jäsenmaksua ja siihen kuuluu automaattisesti, kun liittyy Suomen Lautamiehet ry:n. Oulun Käräjäoikeuden lautamiehet keräävät omaa jäsenmaksua. Kaksi järjestöä Oulussa ja Kuusamossa toimivien lautamiehiä voi mietityttää mitä eroa järjestöillä on ja miksi niitä on olemassa kaksi. Itse kuulun molempiin ja voin sanoa, että kummallakin on oma hyvä toimintatyylinsä. Järjestöjen välillä ei ole eripuraa tai kateutta ja kaikki lautamiehet ovat tervetulleita molempien toimintaan. Aikanaan alueelle on vain perustettu kaksi järjestöä ja kumpaakaan ei ole haluttu lakkauttaa. Asia on toki aika ajoin ollut pinnalla. Toistaiseksi kuitenkin molempien omat tavat toimia on antanut tarpeeksi aihetta pitää yllä kahta paikallista toimijaa. Oulun Käräjäoikeuden lauta- miehet järjestää vierailuja ja luentotilaisuuksia muutaman kerran vuodessa. Vierailuja on ollut viimeksi sovittelutoimistoon ja rikospoliisiin. Pohjoisen Suomen lautamiehet on pitänyt kerran vuodessa oman koulutuspäivänsä, jossa on ollut useampia puhujia. Edellisen kerran koulutuspäivä järjestettiin Kuusamossa. Kuten varmasti muillakin paikkakunnilla, järjestöt toimivat hyvin paljon muutaman ihmisen varassa. Porukkaan mahtuu ja kannattaa tulla aina mukaan. Meillä pohjoisessa Auli, Anu, Markku, Sisko, Jukka ja muut työmyyrät ottavat ilolla ideoita ja innokkaita ihmisiä mukaan toimintaan. Lautamies 15 Lautamiehet Svean hovioikeudessa Iso joukko suomalaisia lautamiehiä ja luennoitsijoita tutustui ruotsalaiseen hovioikeuteen Svean hovioikeuden lautamies kamarineuvos Leif Magnusson toimi suomalaislautamiesten vierailun isäntänä. suomalaisten lisäksi myös Viron maallikkotuomareiden edustaja ja eurooppalaisen maallikkotuomariverkoston (European Network of Lay judges) puheenjohtaja englantilainen John Thornhill. Ruotsin suurin hovioikeus Tämänvuotisen koulutusristeilyn tutustumiskohde Tukholmassa oli Svean hovioikeus. Lautamiesten parituntista vierailua isännöi Svean hovioikeuden lautamies kamarineuvos Leif Magnusson. Hän esitteli taloa ja kertoi sekä päärakennuksen että Svean hovioikeuden historiasta ja tämän päivän käytännöistä. Vierailulla oli myös kansainvälistä väriä, mukana olivat Svean hovioikeus on Ruotsin ensimmäinen ja myös suurin hovioikeus. Sen perusti vuonna 1614 Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf. Tuomioistuin on sijainnut vuodesta 1753 lähtien Tukholman Riddarholmenilla ns Wrangelin palatsissa, missä aikoinaan on asunut myös kuningasperhe. Svean hovioikeuden tuomiopiiri kattaa Tukholman, Uppsalan, Södermanlandin, Gotlannin, Västmanlandin ja Taalainmaan läänit. Vuosittain Svean hovioikeudessa käsitellään noin 10 000 juttua. Suomen hovi-oikeuksien juuret naapurissa Suomen nykyisen hovioikeuden juuret ja myös nimi on perua ruotsinvallan ajalta. Suomen ensimmäisen hovioikeuden, Turun hovioikeudenkin perusti kuningas Kustaa II Adolf. Perustamisen syyksi on mainittu se, että suomalaisilla oli pitkä ja kallis matka Svean hovioikeuteen ja niin Suomi tarvitsi oman hovioikeutensa. Turun hovioikeuden perustamisen syyksi on esitetty mm sitä, että Suomessa asuvien oli pitkän matkan takia kallista ja vaivalloista hoitaa asiansa Svean hovioikeudessa. Turun hovioikeuden ensimmäinen istunto pidettiin Turun linnassa 1623. Koulutusristeilyllä muisteƫin ansioituneita Syksyn koulutusristeilyllä annettiin tunnustuksia ansioituneille lautamiehille Hopeisen ansiomerkin saivat ht Seija Puha ja lm Katri Alen. Käräjäkivikellot: Ht Tuulikki Salonen. Hän on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 1987, hän lopetti aktiiviuransa vuonna 2001. Ht Marketta Savolainen. Hän toimi hallituksessa ajalla 2011-2012. Katri Alen Seija Puha Marketta savolainen Tuulikki Salonen Lautamies 16 Lautamiehistä maallikkotuomareiksi -joko olisi nimenmuutoksen aika? Lautamies -lehti teki syksyllä järjestetyllä koulutusristeilyllä epävirallisen, pienimuotoisen kyselyn jo aiemminkin puhuttaneesta aiheesta eli lautamies vai maallikkotuomari. Peruskysymys kuului: voisiko lautamies -nimen sijaan ryhtyä käyttämään universaalimpaa nimeä maallikkotuomari? Osa kysymykseen vastanneista oli mieltä, ettei vanhaa nimeä tarvitse muuttaa, osa halusi nimen uudistettavan ja osalle vastanneista asia oli samantekevä. Monelle asia oli yllättävästi uusi. Toimittaja kysyi mielipidettä kaikkiaan neljältätoista eri puolilta Suomea olevalta lautamieheltä. Osa heistä ei halunnut nimeään julki. ”Maallikkotuomari on neutraali nimi” Päijät-Hämeen käräjäoikeuden lautamiehenä toimiva Tuula Kivimäki kannattaa maallikkotuomari -nimen käyttöönottoa ja lautamies nimen unohtamista. Kivimäki arvioi maallikkotuomari -nimen tuovan arvostusta tehtävään ja ehkä myös ymmärrettävyyttä. Nimi olisi myös neutraali. -Nykyinen lautamies -nimi ei kerro nuorelle sukupolvelle mitään. Nimenmuutoksen tarvetta on perusteltiin muun muassa näillä argumenteilla: ”Nuori sukupolvi on ulkona lautamies -nimestä. Nimi ei kerro heille mitään, ei lautamiehille eikä suurelle yleisölle. Maallikkotuomari -nimi kertoisi jo nimenä enemmän siitä, mistä on kysymys. Se kertoisi oleellisen. Lautamieshän on maallikkotuomari. Miksi nimeä ei voisi ottaa käyttöön. Minä olen nainen, lautanainenko, en! Uusi nimi on otettava käyttöön. Kansainvälisempi nimi on hyvä. Maallikkotuomari toisi arvostusta jo nimenä, se saattaisi lisätä lautamiesten omaakin työnsä arvostamista.” Lautamies Tuula Leponen Pohjanmaan käräjäoikeudesta Vaasasta kannattaa uudenlaista nimeä. -Hyvä, jos nimi muutettaisiin maallikkotuomariksi. Se toisi enemmän arvostusta tehtävälle, hän sanoo. Myös Leponen pitää maallikkotuomari -nimeä neutraalina, nykyisen maskuliinisen lautamies -nimityksen sijaan. Herastuomari Mirja Sandberg Hyvinkään käräjäoikeudesta sanoo olleensa aiemmin lautamies -nimen kannalla, mutta nyt on toisin. Lautamies -nimen säilyttämistä perusteltiin mm näin: ”Miksi muuttaa hyvää nimeä, Perinteinen nimi välttää. Lautamies on vanha suomalainen nimi. Historiasta kertova nimi on säilytettävä.” Merkillepantavaa oli se, että tehtävästään poisjäävät vanhemman polven lautamiehet olivat usein vanhan nimen kannalla. Sen sijaan nuoremman sukupolven lautamiehillä oli usein modernimpi ote nimiasiaan. -Nyt hyväksyisin maallikkotuomari -nimen. Jospa se innostaisi asiaan. Sandbergin mukaan maallikkotuomari -nimellä saattaisi olla myös myönteinen arvovaraus. -Ennen kaikkea haluaisin sitoutumista ja vastuunottamista tehtävästä. Oulun käräjäoikeuden lautamies Mira Kontio sanoo, ettei ole pohtinut asiaa syvemmältä, mutta antaa ymmärtää, että nimenvaihto voisi olla mahdollinen. -En vastusta nimenmuutosta, Kontio toteaa. Lautamies 17 Kansainvälistyminen toi yhtenäistämispaineen Eurooppalaiset maallikkotuomarijärjestöt ovat voimistaneet viime vuosina yhteistyötään ja nimi -maallikkotuomari on yleisesti ymmärrettävä. Käytännössä asia kuitenkin voisi olla niin, ettei käräjäoikeuslakia tarvitsisi muuttaa vaikka yhdistyksen nimi muotoon maallikkotuomarit muuttuisikin. Edelleenkin voitaisiin kunnissa valita lautamiehiä entiseen tapaan, he vain kuuluisivat suomalaiseen ja sen myötä myös eurooppalaiseen maallikkotuomareiden yhteisöön. Eurooppalainen lautamiesjärjestelmä on synnytetty Suomessa joitakin vuosia sitten ja sillä saattaa olla myös tietynlainen velvoittavuus, kun yhteistyö yhä syvenee ja laajenee. Silloin saattaisi nimi maallikkotuomari olla ehkä juuri se oikea, se, jota käyttäisivät kaikki Euroopan maat. Nimenmuutos sopisi Tuula Kivimäelle. Arvostus voisi nousta uuden nimen myötä, arvioi Tuula Leponen. Mirja Sandbergin mielestä maallikkotuomari -nimellä saattaisi olla myönteinen arvovaraus. En vastusta nimenmuutosta, sanoo Mira Kontio. KOKOUSKUTSU Suomen lautamiehet ry:n – Finlands nämndemän rf:s VUOSIKOKOUS pidetään sunnuntaina17.3.2013 klo 10.45 alkaen Kokouspaikka: SOKOS HOTELLI ALEXANDRA, Hannikaisenkatu 35, Jyväskylä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10 §:ssä mainitut vuosikokousasiat. IlmoiƩautuminen kokoukseen alkaa klo 9.30-10,30 VuosikokousaloiƩeet hallitukselle Vuosikokoukselle tarkoitetut aloiƩeet on toimiteƩava kirjallisesƟ, hallitukselle osoiteƩuna, 15.1.2013mennessä yhdistyksen puheenjohtajalle: Maƫ Laukkanen, AlakivenƟe 1 D 57, 00920 Helsinki 18 Lautamies Tervetuloa Jyväskylään! Opiskelukaupunkina tunnettu Jyväskylä on vireä ja nuorekas. Tuhannet nuoret eri puolilta Suomea ja myös ympäri maailmaa tuovat 133 000 asukkaan kaupunkiimme ideoita ja värikkyyttä. Tänä vuonna 175-vuotisjuhlavuotta viettänyt Jyväskylä on myös kaupunkina nuori. Mutta suomenkielisen koulutuksen syntysijana olemme maailman vanhin, onhan tänne perustettu ensimmäiset suomenkieliset oppikoulu, kansakoulun opettajaseminaari ja tyttökoulu. Tällä hetkellä eri kielten kirjo on runsas. Jyväskylä on muuttajien suosikki ja maineeltaan hyvä. Viihtyisä asuinympäristö, luonto, erinomaiset opiskelumahdollisuudet ja monimuotoinen kulttuuri- ja vapaa-ajantarjonta luovat hyvän elämän puitteet. Kansainvälisesti Jyväskylä tunnetaan ainakin kahdesta asiasta eli arkkitehti Alvar Aallosta sekä rallin MM-osakilpailusta eli Neste Oil Rallista. Jyväskylän Valon kaupunki näyttäytyy erityisen upeana syksyllä. Pysyviä valaistuskohteita kaupungissa on jo yli 80. Jyväskylä on valaistuksen edelläkävijä Suomessa ja palkittu myös kansainvälisesMarkku Andersson ti. Jatkuva kehitystyö tähtää asuinviihtyvyyden parantamiseen keskaupunginjohtaja tävän kehityksen periaatteilla. Jyväskylän kaupunkiympäristö koostuu tiiviistä keskustasta ja elävästä laajasta maaseudusta. Vanhasta vaneritehdasalueesta on rakentunut Lutakkoon Jyväsjärven rantaan huikea asuin-, työpaikka-, tapahtuma- ja opiskelualue. Lutakossa sijaitsee Jyväskylän Paviljonki, tunnettu kongressi- ja messukeskus. Tulevaisuuden helmi on Kankaan alue. Keskellä kaupunkia sijaitsevasta vanhasta paperitehtaan alueesta syntyy korkeatasoinen asumisen ja työssäkäynnin alue. Erityisesti alueen kehittämisessä yhdistetään korkeatasoista arkkitehtuuria, luontoa, ympäristöä, kulttuuria ja viihtyisyyttä. Kaupunkilaiset ja kaikki kiinnostuneet ovat päässet osallistumaan ja vaikuttamaan alueen suunnitteluun. Kesällä 2014 Jyväskylässä järjestetään asuntomessut Äijälänrannassa. Kaupunki on investoinut viime vuosina nimenomaan peruspalveluihin. Esimerkiksi Palokassa on tänä syksynä käyttöönotettu uusi alueen monitoimikeskus, jossa samassa rakennuksessa toimivat koulun lisäksi myös kirjasto ja kansalaisopisto. Monen muun kunnan tavoin Jyväskylässäkin on edessä talouden vakauttaminen, mikä edellyttää usean vuoden määrätietoista työtä. Rakenteita ja palvelujen tuottamisen tapoja on muutettava ja uusia toimintatapoja on löydettävä. Jyväskylän vahvuutena on osaavan työvoiman saatavuus ja innovatiivinen ote kehittämistyöhön. Toivotan Lautamiespäivien osanottajille antoisia hetkiä Jyväskylässä. Menestystä vaativassa ja tärkeässä työssänne! TERVETULOA LAUTAMIESPÄIVILLE JYVÄSKYLÄÄN Keski-Suomen käräjäoikeuden lautamiehillä on ilo toivoƩaa Teidät lautamiehet ympäri Suomen tervetulleeksi 16.-17.3.2013 Lautamiespäiville Jyväskylään. Asukkaita Jyväskylässä on n. 132000. Kaupunki on maan vilkkaimpia opiskelijakaupunkeja. Lähes joka kolmas vastaantulija on koululainen tai opiskelija, yhteensä heitä on n. 45000. Täällä asuvat maamme koulutetuimmat kolmekymppiset. Olemme tehneet parhaamme, joƩa viihtyisiƩe perinteisillä Lautamiespäivillä Jyväskylässä, niin luennoilla kuin vuosikokouksessa. Koulutus - ja kokouspaikkana toimii Hotelli Alexandra, joka sijaitsee keskellä kaupunkia matkakeskusta vastapäätä kadun toisella puolen. Joten perille on helppo löytää saavuitpa junalla tai bussilla. Keski-Suomen käräjäoikeuden lm-päivien järjestelytoimikunnan puolesta Antero Raninen ht Lautamies Suomen lautamiehet ry – Finlands nämndemän rf Lautamiespäivät Jyväskylässä 16.-17.3.2013 Sokos Hotelli Alexandra Hannikaisenkatu 35 Jyväskylä Lauantai 16.3.2013 Seminaaripäivän aiheet 09.00-11.00 11.00-11.15 Osallistujien vastaanoƩo, ilmoiƩautuminen ja tulokahvi Lautamiespäivien avaus kunniajäsen Liisa Temisevä Suomen lautamiehet ry:n pj. ht. Maƫ Laukkanen 11.15-11.45 11.45-12.15 12.15-12.45 Keski-Suomen käräjäoikeuden laamanni Tapani Koppinen Lastensuojelu johtava sosiaalityöntekijä Satu Moisio Poliisin esitutkinta lastensuojelu poliisipäälikkö Markku Luoma 12.45-13.45 Lounas + kahvi 13.45-14.15 14.15-14.45 Tulkki oikeudessa Keski-Suomen tulkkikeskus johtaja Veera Rautavuoma Hovioikeuden presidenƫ Olavi Varila 14.45-15.00 Tauko 15.00-15.30 15.30-16.00 Oikeusministeriön puheenvuoro Heikki Liljeroos Keskustelua ja päivän yhteenveto Maƫ Laukkanen MajoiƩautuminen Jyväskylän Kaupungin vastaanoƩo Illallinen Sokos Hotelli Jyväshovi Tanssia 18.00-19.30 20.00-22.00 22.00 Sunnuntai 17.3.2013 Suomen lautamiehet ry:n vuosikokous 07.00 08.30-09.15 09.30-10.30 10.30 10.45-13.00 Aamupala Sokos Hotelli Alexandra Lautamieskirkko, Jyväskylän kaupungin kirkko IlmoiƩautuminen vuosikokoukseen Sokos Hotelli Alexandra Suomen lautamiehet ry:n pj. ht. Maƫ Laukkanen Vuosikokous Lautamiespäivien pääƩäminen Ruokailu kokouksen jälkeen 19 Lautamies 20 Muutoksenhaun nykynäkymät ja rahapula tuomaripäivän pääaiheina Lokakuussa Helsingissä järjestetyssä kahdeksannessatoista tuomaripäivässä pääteemana oli muutoksenhaun kehitysnäkymät ja ajankäytön hallinta. Tuomaripäivien luentoannin voisi tiivistää yhteen lauseeseen: Oikeuslaitoksen tulevaisuudessa varmaa ovat vain muutos ja rahapula. Ihan upouuttakin oli esillä sillä päivän aikana julkaistiin uunituore teos: tuomariliiton eettiset ohjeet. Vanhaa yli 500 vuoden ikäistä Olaus Petrin tuomariohjetta ei uudella vihkosella kuitenkaan syrjäytetä. Spesiaalien aihealueiden lisänä oli myös mielenkiintoinen yleisaihe: aivot. Rahapula rassaa oikeuslaitosta KHO:n presidentti Pekka Vihervuori harmitteli rahapulaa ja totesi oikeudellisen ratkaisutoiminnan käyneen entistä vaativammaksi. -Tiedämme kaikki, kantapäänkin kautta, että oikeudellinen ratkaisutoiminta on käynyt aina vain vaativammaksi. -Samaan aikaan kun haasteemme lisääntyvät, resurssimme uhkaavat käydä kenties vielä olennaisestikin niukemmiksi, Vihervuori harmitteli. -Ilahduttavia poikkeuksia juustohöylästä kyllä ilmenee, kun voimavaroja kohdennettaessa havaitaan panostuk- Tuomaripäivillä oli vahva naiskiintiö. Käräjätuomari Anna-Mari Porkkala-Hietala, korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori totesi oikeudellisen ratkaisutoiminnan käyneen entistä vaativammaksi. sen oikeusturvaan tuottavan myös selvää taloudellista hyötyä, kuten on tapahtunut ainakin harmaan talouden torjunnan tai turvapaikka-asioiden kohdalla. -Toki tällöin on väärin puhua resurssilisäyksistä, niin mukavalta kuin se tuntuisikin, vaan kyse on yleensä valitettavasti vain kohdentamisesta julkistalouden vähenevien kokonaisresurssien sisällä. -Oikeudellisesti yksinkertaisia ja ongelmattomia juttuja on hallintolainkäytössä yhä vähemmän, niin kuin pitääkin, ja vaativuustaso on takavuosiin verrattuna keskimäärin erittäin korkea. Vihervuoren mukaan viime Lautamies vuonna saapuneista asioista valituslupa-asioita oli ensi kertaa hieman enemmän kuin suoria valitusasioita. -Tämä johtui ulkomaalaisasioiden ennätyksellisen suuresta osuudesta, ja ulkomaalaislakihan kuuluu niihin säädöksiin, joissa on omaksuttu kattava valituslupajärjestelmä, varsin ymmärrettävistä syistä. -Koska yhteiskunnan ja talouden muutokset, hyvinvointi ja pahoinvointi, näkyvät hallintotuomioistuinten tehtävissä jo lyhyelläkin aikavälillä, kokonaistilanne ja juttujakautuma voi piankin taas olla erinäköinen. Tästä johtuvat nopeat venymistarpeet ja toisaalta tuomioistuinten virkarakenteessa joskus aivan välttämättömänäkin hyveenä nähty staattisuus ovat väistämättä keskenään jännitteisiä. -En näe estettä sille, että katsotaan faktapohjaisesti, missä asiaryhmissä suoralla valitusoikeudella KHO:een kenties on keskimääräistä vähemmän annettavaa kansalaisten ja yritysten oikeussuojalle tai oikeussuojajärjestelmän toimivuudelle yleisemmin. -Tarkasteluun voidaan tällöin ottaa joitakin sellaisia suoran valitusoikeuden asiaryhmiä, joissa KHO:ssa muuttuvien ratkaisujen suhteellinen määrä on vähäinen. -Aivan ensimmäisenä mieleen tulevat lastensuojeluasiat ja nimenomaan tahdonvastaiset huostaanottopäätökset, joissa alueelliselle hallintooikeudelle säädetty ensivaiheen päätöksentekijän rooli on varsin epätavallinen ja ongelmallinen, etenkin kun se on tehnyt KHO:sta ensimmäi- 21 AjaƩelevat aivot mielessä Tutkimusprofessori Kiti Müller muistutti, että tuomarin, kuten monen muunkin alan asiantuntijatyölle on nykyään tyypillistä pirstaleisuus ja aikapaine. sen ja ainoan valitusasteen. -Perheiden käytännön ongelmiin KHO:sta käsin on usein vaikea puuttua perinpohjaisen hallinto-oikeuskäsittelyn jälkeen. -Onkin syytä vakavasti kysyä, estääkö jokin oikeudellisen syvärakenteen piirre todella muutoksenhaun rajoittamisen näissä asioissa KHO:ta koskevan valituslupajärjestelmän avulla, mikäli ensimmäisen varsinaisen päätöksentekovaiheen palauttaminen kunnalliselle asiantuntijatasolle olisi jatkossakin ylivoimaisen mahdotonta. Vihervuori oli myös huolissaan oikeuslaitoksen niukkenevista voimavaroista ja niukkuuden kohdentumisesta tulevaisuudessa. Hänen mielestään hyödyttömiin supistuksiin suomalaisella oikeusvaltiolla ei ole varaa. Aivot ja ajattelu liittyvät kiinteästi tuomareiden työhön ja johdonmukaisen ajattelun tarve on suuri, ehkäpä suurempi kuin monissa muissa ammateissa. Aivojen olemuksesta tuomarisväelle luennoi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kiti Müller otsikolla aivotutkimuksen näkökulmia. -Tuomarin työ on tietointensiivistä asiantuntijatyötä, jossa useista eri tietolähteistä peräisin olevaa informaatiota jatkojalostetaan tiedoksi, jonka pohjalta voidaan tehdä päätöksiä. Omaa osaamistaan ja tietopääomaansa on myös jatkuvasti päivitettävä. -Työssä ollaan myös monin tavoin sen tosiasian äärellä, että ihmiset voivat tulkita samankin informaation eri tavoin. Lisäksi ihmiset havaitsevat erilaisissa tilanteissa eri asioita ja näin heidän käsityksenä ja mielikuvansa siitä, mistä on kysymys ja mitä on tapahtunut, on aina jossain määrin erilainen, Müller selvitti. Hän muistutti, että tuomarin, kuten monen muunkin alan asiantuntijatyölle on nykyään tyypillistä pirstaleisuus ja aikapaine. -Työpäivänkin aikana on sujuvasti kyettävä siirtymään tehtävästä toiseen ilman, että eri tehtävien asiasisällöt sekoittuvat toisiinsa. -Ymmärtämällä aivojen ja mielen toimintaa ja niiden toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ihminen voi löytää keinoja, joiden avulla löytää itselle ja työyhteisölle sopivat työn tekemisen tavat ja millä kei- Lautamies 22 Muutoksenhausta käräjäoikeudesta hovioikeuteen vertailevan katsauksen esitti Tromssan yliopiston apulaisprofessori Anna Nylund. Työnohjaaja FM Seppo Metso kertoi ajanhallinnasta. Muutoksenhausta ihmisoikeutena luennoi valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. Eettisiä ohjeita valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Tapani Vasama. noin edistää omaa työvirettään ja myös arjen hallintaa. -Ihmisaivoissa on lukuisia erilaisia toisiinsa verkottuneita, muistijärjestelmiä. Niihin tallentuu elämän varrella valtava määrä tietoa ja erilaisia muistoja. Työmuistissa tapahtuva reaaliaikainen - "tässä ja nyt" - informaation käsittely, joka on tietoista toimintaa -ajattelua. Tieto saa merkityksen, kun sitä käsitellään vuorovaikutuksessa muitten muistijärjestelmien kanssa. -Säilömuistiin on tallennettuna runsaasti "tiedän et- tä" -tietoa, tapahtumamuistiin "muistin kun" -tietoa. Lisäksi ajattelua ja käyttäytymistä ohjaavat myös tunnemuistot. Uusi tilanne, ympäristön aistiärsykkeet, voivat tuoda pintaan tunnetilan, jonka ihminen on kokenut joskus aikaisemmin vähän samankaltaisen tapahtuman yhteydessä. Jokaisella ihmisellä on ainutkertainen elämä ja yksilöllinen muistivaranto. Tästä johtuen asioita ja tietoa ei aina tulkita samalla tavalla. Otsalohkot ohjaavat ajattelua, päätöksentekoa ja käyttäytymistä. Ihmisen muistijärjestel- mien ja otsalohkojen välillä on runsaasti hermoverkkoyhteyksiä. Niinpä toimintaamme vaikuttavat sekä järki että tunteet ja myös mielikuvamme ja käsityksemme erilaisista asioista. -Virkeissä aivoissa syntyvät oivallukset. Ihmisaivojen kyky joustaa ja sopeutua ympäristön vaatimuksiin on kaksiteräinen miekka: Tilanteessa, jossa ihmisen on toimittava aikapaineessa tai kyettävä pitämään "langat käsissä" - monien eri työtehtävien ja arkisten askareiden osalta - aivot siirtyvät fysiologisesti korkeampaan toiminnan tilaan. Niiden aineenvaihdunta ja sähkökemiallinen toiminta muuttuu. Aivot kuvannollisesti siirtyvät kävelyvauhdista juoksuun. Jos juoksuvauhti ei välillä laske kävelynopeuteen, sopeutumiskykyiset aivot alkavat tulkita juoksuvauhdin normaaliksi olotilaksi. -Oireita tästä terveyttä uhkaavasta vauhtisokeudesta voi oppia tunnistamaan: Ihminen ei koe väsymystä, hänen on vaikeata rauhoittua lepäämään, ruokailukin tahtoo unohtua. Aivojen huollossa onkin tärkeätä olla tietoinen tällaisesta vaarasta ja pyrkiä tietoisesti rytmittämään elämäänsä niin, että aivoilla on riittävästi aikaa palautua intensiivisestä tekemisestä. -Aikuisen aivot painavat noin 1,5 kg, mutta käyttävät valveilla ollessa noin 30 % ja unen aikana jopa 80 % elimistön energiasta. Aivojen huollossa keskeistä on sopivasti, riittävän monipuolista ja mielekästä tekemistä, lekottelua, rauhoittumista ja unta, Müller opasti. - Työpaikoille ja yhteiskun- Lautamies taan yleisemmin peräänkuulutan myös välittämisen kulttuuria: Kysele kaverin vointia, älä jätä toista hädän hetkellä yksin. Olaus Petrin ohje pysyy Tuomariliitto sai eettiset ohjeet. Suomen tuomariliiton puheenjohtaja käräjätuomari Anna-Mari Porkkala-Hietala kertoi että työryhmä laati useita luonnoksia eettisiksi ohjeiksi ja niistä käytiin laajaa keskustelua tuomarijärjestöissä ja tuomioistuinten järjestämissä tuomarikokouksissa. -Työryhmä kuuli myös oikeudenkäynnin osallisten ja tiedeyhteisöjen edustajia. Kaiken kaikkiaan työryhmä sai runsasta palautetta. Työryhmä luovutti kuluvan vuoden maaliskuussa neljännen version eettisistä periaatteista Tuomariliiton ja korkeimpien oikeuksien tuomarien yhdistysten hallituksille, joiden esityksestä Tuomariliiton vuosikokous hyväksyi eettiset periaatteet vuosikokouksessaan Lappeenrannassa toukokuun 4 päivä. Julkaistuilla eettisillä ohjeilla ei ole Porkkala-Hietalan mukaan tarkoitus syrjäyttää Olaus Petrin yli 500 vuotta vanhoja tuomarinohjeita vaan eettiset periaatteet sisältävät yleisiä periaatteita eettisten kysymysten tunnistamiseksi ja hahmottamiseksi sekä suuntaviivoja niiden pohtimiseen ja ratkaisemiseen. Oikeusministeriö on taloudellisesti tukenut tuomariliiton eettisten periaatteiden painattamista. Porkkala-Hietala luovutti eettisten ohjeiden ensimmäisen kappaleen työryhmän puheenjohtaja Tapani Vasamalle. “Syksyisin on rustaƩu kerjuukirjeitä eduskunnalle” Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo muistutti kroonisen rahapulan aiheuttamista muutostarpeista ja järkeistämisestä. -Oikeuslaitoksen rahoitustilanne on jo pitkään ollut huonolla tolalla. Olotila on vaihdellut ahdingosta kriisiin. Syksyisin on toistuvasti jouduttu rustaamaan kerjuukirjeitä eduskunnalle, jotta ylipäänsä olisi pysytty pinnalla. Sellainen meno ei voi jatkua. -Tarve siihen, että toimintavaatimukset ja rahoitustaso saadaan kestävään tasapainoon, on tuotu esiin monesti ja monessa yhteydessä. Haaste on nyt isompi ja kiireellisempi kuin koskaan. -Yleisten tuomioistuinten sektorilla on viime vuosina tehty myös tärkeitä uudistuksia oikeudenhoidon järkeistämiseksi (kirjallinen menettely rikosasioissa, lautamiesuudistus, käräjäoikeusverkoston uudistus, kirjaamisasioiden siirto, jatkokäsittelyn lupajärjestelmä hovioikeuksissa). -Tämä näkyykin selvästi, kun katsotaan palkkamenojen kehitystä viime vuosikymmenen puolivälistä eteenpäin. Yleisten tuomioistuinten palkkamenojen kasvu vuodesta 2005 vuoteen 2011 on vain kuuden prosentin tasolla, kun taas hallintotuomioistuimissa palkkamenot ovat samana aikana kasvaneet lähes neljänneksen. 23 -Julkisen talouden tilaa ja tulevaisuuden näkymiä koskevien analyysien perusteella kenellekään ei voi tulla yllätyksenä, että luvassa ei ole valoisampia aikoja, vaan päinvastoin. -Myös oikeuslaitoksessa on hallituksen jo tekemien päätösten perusteella edessä ennennäkemättömän suuri ja nopea rahoitustason supistus. Yhdessä menopaineiden kanssa umpeen kurottava aukko lasketaan kymmenissä miljoonissa. Rahoitus ei kuitenkaan ole ainoa huolenaihe. Akuutteja muutostekijöitä on kaksi: yhtäältä oikeudenhoidon rahoitus ja toisaalta henkilöstön sukupolvenvaihdos. Kummankin takia on saatava aikaan isoja uudistuksia nopeasti. Tässä tilanteessa ei oikeudenhoitoa pelasteta vaikertamalla, kerjäämällä marginaalisia lisämäärärahoja tai vastustamalla muutoksia, vaan hyväksymällä se, että järjestelmässä täytyy tehdä ja myös voidaan tehdä merkittäviä ja oikeusturvan kannalta hyväksyttäviä uudistuksia. -Uudistukset edellyttävät myös aiemmin omaksuttujen kansallisten perustuslakitulkintojen tarkistamista. Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden sallimaa liikkumavaraa on otettava käyttöön nykyistä laajemmin, jotta oikeudenhoidon kantokyky voitaisiin turvata supistuvalla rahoituksella ja vähemmällä väellä. -Yksi oikeusturvapopulismin myyteistä on, että muutoksenhaussa lupajärjestelmä heikentää oikeusturvaa. Asia on päinvastoin: ¿ltterin puute kuormittaa ylempiä oi- Lautamies 24 keusasteita väärällä tavalla ja heikentää järjestelmän edellytyksiä tuottaa hyvää oikeusturvaa niissä asioissa, missä sitä nimenomaan tarvitaan eli vaativammissa asioissa. Oikeusministeri kehui eeƫsiä ohjeita Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kiitteli tuomariliittoa tuoreista tuomarinohjeis- ta, joiden hän sanoi olevan osoitus eettisesti laadukkaasta tuomioistuintoiminnasta. -Suomen tuomariliitto ry on laatinut uudet tuomarinohjeet, jotka on vahvistettu liiton vuosikokouksessa viime keväänä. Eettisesti korkeatasoisen toiminnan perusta on tuomari, joka tunnistaa eettiset ongelmat, tuntee toimintaansa ohjaavat periaatteet ja sitoutuu niitä soveltamaan. -Alkukesällä maassamme vieraili korruptionvastainen komitea Greco, jonka edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa nousi vahvasti esiin kysymys siitä, miten Suomessa on säädetty tuomareiden asemasta ja onko olemassa tuomarin toimintaa ohjaavia eettisiä periaatteita. -Kysyjille on siten voitu vastata, että kyllä maassamme on eettiset periaatteet - vieläpä aivan tuoreet ja nykyaikaiset. Laamanni Juha Hyvärinen eläkkeelle Juha Hyvärinen Pohjois-Savon käräjäoikeuden laamanni Juha Hyvärisen läksiäisiä vietettiin 25.5.2012 Kuopiossa. Hyvärinen on aloittanut lakimiesuransa Kuopiossa jo 70 luvulla ja hoitanut laamannin virkaa 2001 alkaen. Juhlavassa tilaisuudessa oli läsnä Juhan työkavereita, yhteistyökumppaneita, ystäviä ja läheisiä. Juhlayleisö pääsi nauttimaan musiikkitaiteilija Rauno Tikkasen johtamasta viihdyttävästä musiikkiesityksestä. Työkaverit olivat tuottaneet Juha Hyvärisen elämän eri vaiheista mielenkiintoisen ja hauskan videoesityksen, jota juhlaväki sai illan mittaan seurata. Moni löysi videosta yhtymäkohtia omaankin elämäänsä. Illan mittaan tulivat esille laamannin rakkaat harrastukset: musiikki ja golf. Nämä kaksi harrastusta vienevät melkoisen osan hänen ajastaan eläkepäivinä. Juhlassa mukana ollut yleisö toivotti antoisia eläkepäiviä sympaattiselle laamannille. Onnitteluja. Oikealta ht Marjatta Pelkonen, ht Arja Päivinen, Laamanni Juha Hyvärinen ja rva Liisa Hyvärinen. Lautamies 25 Synkkiä syysmieƩeitä Hannu Laitinen Käräjätuomari, osastoryhmän johtaja Pohjois-Savon käräjäoikeus Amerikkalaisessa tieteisohjelmassa sanottiin, että johtajissa on neljä kertaa enemmän psykopaatteja kuin väestössä keskimäärin. Joku psykologi on maininnut, että joka neljäs johtaja on psykopaatti. En tiedä, onko narsistit luettu tuohon määrään vai lisäävätkö ne vielä ongelmajohtajien lukua. Havainto ei ole ihan tuulesta temmattu. Oikeusjutuista kuultaa läpi, että useat yritysjohtajat ovat luonteeltaan häiriintyneitä ja istunnoissakin halukkaita toimimaan prosessinjohtajina, jos puheenjohtaja ei kykene pitämään kuria. Voi ihmetyttää, miksi tällaiset selvästi luonnevikaiset kuitenkin pärjäävät yrittäjinä ja saattavat saada aikaiseksi erinomaisestikin menestyvän yrityksen. Yliopistollinen loppututkinto ei sen sijaan lainkaan luo edellytyksiä sille, että henkilö menestyisi liikeelämässä. Selitys ei voi olla missään muussa kuin siinä, että henkilö pystyy ottamaan riskejä eikä välttämättä edes osaa nähdä niitä vaaroja, joita omaan toimintaansa voi liittyä. Joskus onni on mukana, joskus päätepiste on katastro¿. Ei pidä luulla, että julkisella sektorilla, vaikkapa oikeuslaitokses- lautamies_2011_OSA1.indd 24 sa, olevat johtajat olisivat luonteeltaan jotenkin puhtaampia ja ettei heistäkin löytyisi luonnevikaisia sanottakoonpa heitä sitten psykopaateiksi tai narsisteiksi. En ota vastuuta nimikkeen lääketieteellisestä oikeellisuudesta. Mitä keskitetympi hallinto on, sitä vahingollisempaa on tällaisten henkilöiden sijoittuminen johtotehtäviin. Esimerkiksi tuomarinvalintalautakunnasta voi tulla vaarallinen ase tällaisen henkilön käytössä, kun siinä on oiva mahdollisuus kostaa toisinajattelijoille. Yksityisellä sektorilla johtajan on, ellei kysymyksessä ole valtiojohtoinen öljy-yhtiö, kyettävä omilla toimillaan saamaan aikaan tulosta ja pitämään osakkeenomistajat tyytyväisinä. Oikeuslaitoksessa ei sen sijaan ole mitään kontrollia, joten olipa toiminta miten kehnoa tahansa, niin siinähän vain pysyt. Lisämausteena on vielä tuomarien erottamattomuus. Demokratian kannalta on parasta, että hallinto on hajautettu, jolloin diktaattoreiksi pyrkivien toiminta-ala jää kapeammaksi. Toiminta voi olla tehottomampaa, mutta se on mielivaltaa parempi vaihtoehto. Näin ollen minkään tuomioistuinhallituksen perustaminenkaan ei ole kannatettava vaihtoehto, vaan parempi on, että hallintoa on jakaantuneena oikeusministeriöön. Tiettyjen virkojen määräaikaisuus olisi myös paikallaan. Miten tämä sitten liittyy lautamiehiin? Kärjistäen voidaan sanoa, että tuomarien riippumattomuus voi kaventua, jos he joutuvat koko ajan miettimään ratkaisussaan sitä, etteivät vain ärsytä nimittäviä henkilöitä tai ylempiä oikeuksia. Kaikki eivät ole Hannu-sedän kaltaisia yksinajattelijoita. Lautamiehillä ei sen sijaan ole tällaista rajoitusta, vaan he voivat miettiä ratkaisujaan vapaasti pohtimatta sitä, mitä hovi- tai korkein oike- us tai tuomarinvalintalautakunta ajattelee. Vertaus on vähän kaukaa haettu, muttei mahdoton. Lautamiesten äänestysratkaisut ovat joskus sitten eräissä yksittäistapauksissa olleet arvostelulle alttiita, mutta voin luetella tukun korkeimman oikeuden ratkaisuja, joiden lopputulos on ollut väärä, vaikka perusteluissa onkin saattanut olla korkealentoista helinää. Joskus perustelutkin ovat olleet heikkoja. Erityisesti sananvapauskysymyk -sissä korkeimman oikeuden ratkaisut ovat sitten saaneet pöllytystä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. On toteutunut se Itä-Suomen hovioikeuden vanhan presidentin Eero Mäkisen toteamus, jonka mukaan, jos korkeimman oikeuden yläpuolella olisi neljäs oikeusaste, se muuttaisi tuomioita samoin kuin korkein oikeus nyt muuttaa hovioikeuden tuomioita. Lautamiesten läsnäolo tuomitsemistoiminnassa on yksittäisistä epäonnekkaista ratkaisuista huolimatta paikallaan demokraattisessa yhteiskunnassa jo kansalaisten luottamuksen lisäämiseksikin. Lautamiesten käytölle on vuosisataiset perinteet eli niin kauas kuin historian katse yltää. Olisi lyhytnäköistä katkaista ikiaikainen perintö hetken kustannussäästöjen nimissä. Historiaa ymmärtämätön voi tällaiseen mennä ja vastaavanlaisia esimerkkejä kyllä löytyy vaikkapa Turusta, josta arvorakennuksia 1960-luvulla hävitettiin pikavoittojen huumassa. Pikavoitot katosivat, mutta niin hävisi arvokas rakennuskantakin. PS. Ei pidä myöskään luulla, että vaikkapa nykyinen rangaistuskäytäntö olisi pyhä ja oikea, jota ei maallikkojärjellä voisi pöllyttää. Olen vakuuttunut siitä, että jos rangaistuskäytäntöä alettaisiin rakentaa puhtaalta pöydältä, se poikkeaisi paljonkin nykyisestä. 22.5.2011 20:31:26 Lautamies 26 Mitä jos vain lähtisit matkalle? KATSO KAIK KI MAT JA VARAA 24KAMME h www.matka po jat.fi - EI TOIMITU SMAKSUA! OPASTETULLE KIERTOMATKALLE EUROOPPAAN läähd lähd hdöt ö 26.2. öt 2.,., 26..33, 7. 7.5. 5 , 3. 5. 3 9. 9. 669€ KRAK KR AKOV OV O VA - VA ARS R OV OVA, A, 5 pv pv UUTUUS! 11.4 11 .4.,., 116.5. 5.,, 11 11.7 .7.,., 112. 2.9. 9. 879€ ITÄV IT ÄVAL ÄV ALLA AL LA LAN AN AL ALPI LPI PIT JA MA AAL ALAI AISK AI SKYL SK YLÄT YL ÄT 5 pv ÄT, lähddöt 8.55., 26.6. 6 , 177.77. PARIISI-VERSAILLES, 4 pv UUTUUS! ISTANBUL JA KYLPYLÄKAUPUNKI BURSA, 5 pv lähdöt 25.5., 3.8. lähtö 6.3. 30.3., 8.5., 7.9., 19.10. UUTUUS! 899€ AMSTERDAM JA TULPPAANIEN HOLLANTI, 4 pv lähdöt 11.4., 15.4., 19.4. 999€ 1299€ 1199€ PORTUGALIN KIERTOMATKA, 6 pv 1269€ Hinnat alk/hlö sis. lennot Helsingistä g (+risteilyn TÄYSIHOIDOLLA),majoituksen 2hh, ateriat ja sisäänpääsyt matkaohjelman mukaan. Lisätiedot www.matkapojat.fi/kiertomatkat LÄNTISEN VÄLIMEREN RISTEILY BARCELONASTA, 7 pv lähdöt 19.4., 9.5. DUBLIN - CORK, 5 pv lähdöt 14.5., 14 5 13.8., 13 8 10.9. 10 9 1199€ 1199€ SLOVENIAN JA KROATIAN HELMET, 6 pv lähdöt 29.4., 2.9., 30.9. 1199€ MYYNTIPALVELU M YYNTIPALVELU 010 010 2 2323 323 200 200 www.matkapojat.fi k ma–ke k 8 8–19, 19 tto-pe 8 8–17, 17 su 1 10–14.30 0 14 14 30 Toimitusmaksu 0€ netistä, muutoin 10€/varaus. Puhelut 8,21 snt/puh +2snt/min /matkapuh. 14,9 snt/min. Hinnat ovat alkaen-hintoja /hlö . Alk hintaa ei kaikilla lähdöillä. KUVI4808/04/MjMvU SMAL 109395 Lautamies 27 Helsingin lautamiesyhdistys ry:n toimintaa Helsingin hovioikeuspiiri elokuussa: Tuusulan KO, Halosenniemi + illallinen. Tuusulan käräjäoikeuden lautamiehet järjestivät vierailun. Tutustuttiin Tuusulan käräjäoikeuteen laamannin johdolla. Sieltä siirryttiin henkilöautoilla Halosenniemeen, jossa oli ”Ihana Italia” -näyttely esittelyineen. Ruokailu oli Vanhassa Unkassa. Vantaan vankila syyskuussa: Vankilanjohtaja Tuomo Junkkari toimi isäntänä. Santahaminan retki syyskuussa: ”Salaisuuksien saari” Tapahtuma oli suunnattu erityisesti yhdistyksemme kannattajajäsenille. Retkellä avautui uu- sia näköaloja mm. Helsingin ja saaren historiaan. Kierroksella maahanmuuttovirastossa lokakuussa olivat läsnä maahanmuuttovirastosta viestintäpäällikkö Pirjo Hammarberg, maahanmuutto-, turvapaikka- ja kansalaisuusyksiköitten edustajat sekä maatietopalvelun edustaja. Käsiteltyjä aiheita organisaatio ja maahanmuuttoasiat Suomessa: Matkailijat, opiskelijat, pakolainen, kiintiöpakolainen, turvapaikanhakija, maahanmuuttaja, paluumuuttaja, perheen yhdistäminen, oleskelulupa, kansalaisuus, työntekooikeus eri ryhmillä ja taloudellinen/toimeentulotuki eri ryhmillä sekä Romanian romanialaisten asema ja rikoksiin syyllistyneitten asema Suomessa Korkein Hallinto-oikeus oli vuorossa marraskuussa. Tulevia tapahtumia: Tammiseminaari 19.01.2013 Helsingin Käräjäoikeuden auditoriossa. Aiheena ”Nuorten syrjäytyminen”. Koulutusristeily Tallinnaan 09.02.2013. Aiheena ”Nuorten syrjäytyminen”. HLY vuosikokous 13.03.2012, Helsingin Käräjäoikeuden auditoriossa. Rolf Sormo, Helsingin lautamiesyhdistys ry.n tiedottaja KUTSU TAMMISEMINAARIIN Lauantaina 19.01.2013 klo 13-16. järjestetään perinteinen Tammiseminaari Helsingissä. Mukaan ovat tervetulleita kaikki lautamiehet ja käräjäoikeuksien henkilökunnat läheltä ja kaukaa. Paikka: Helsingin käräjäoikeuden auditorio, Porkkalankatu 13, 00180 Helsinki Seminaarin aihe: Nuorten syrjäytyminen Alustukset mm: Turvallisuuspäällikkö Timo Varpula, Vantaan opetusvirasto AsiantunƟjalakimies Esa Iivonen, Mannerheimin LastensuojeluliiƩo Päätoiminen puheenjohtaja Timo Valkama, KRIS-Suomen keskusliiƩo ry Vanhempi konstaapeli, neƫpoliisi JuƩa AnƟkainen, Helsingin poliisilaitos IlmoiƩautumiset 10.01.2013 mennessä Helsingin lautamiesyhdistys ry/ Jukka Kuiƫnen jukka@dlc.Į tai teksƟviesƟllä p. 050 559 6969. Kahvitarjoilu, pientä suolaista ja makeaa väliajalla, joka sisältyy seminaarimaksuun € 10,-/hlö, maksetaan ovella. Lautamiespäivien järjestelytoimikunta esiƩäytyi Keski-Suomen käräjäoikeuden lautamiespäivien järjestelytoimikunta esittäytyi koulutuspäivien osanottajille. Vasemmalta ht Antero Raninen, lm Jouko Nieminen, lm Pentti Tulla ja ht Jukka Ohra-aho. 28 Lautamies Espoon lautamiehet Tallinnassa ja Tartossa Kesäinen matka Tallinnaan ja Tarttoon 8-9.6. Lähdimme Länsisatamasta aamuvarhain Tallinnaa kohti. Tallinnasta linja-autolla Tarttoon. Parin tunnin ajomatka sujui maisemia ihaillen ja haikaranpesien määrää ihmetellen. Niitä oli lähes jokaisen puhelinpylvään nokassa. Tartossa tutustuimme ensin vankilaan, jossa meille esiteltiin tiloja ja toimintaa parin tunnin ajan. Teimme myös ostoksia vankilamyymälästä, jossa oli erittäin laadukkaita vankien valmistamia tuotteita. Nautimme maittavan lounaan Dorpat -hotellissa, josta siirryimme Korkeimpaan oikeuteen. Siellä meitä emännöi Mari-Liis Lipstok (johtavan tuomarin sihteeri). Saimme kuulla historiasta ja tämän paivän toiminnasta sekä nähdä upean tyylikkäitä tiloja. Tartosta siirryimme takaisin Tallinnaan, jossa majoittaudumme hotelliin. Myöhemmin illalla nautimme yhdessä Suuren Killan juhla-aterian idyllisessä Maikrahv ravintolassa. Illanviettoa jatkettiin hotellin 24.kerroksen kattoterassilla, josta avautuivat komeat näkymät kaupungin ja meren ylle. Kaiken kaikkiaan matkamme oli mukava ja mieliinpainuva. Katri Alén ”Tartossa tutustuimme ensin vankilaan, jossa meille esiteltiin tiloja ja toimintaa parin tunnin ajan. Teimme myös ostoksia vankilamyymälästä, jossa oli erittän laadukkaita vankien valmistamia tuotteita. Illanviettoa jatkettiin hotellin 24. kerroksen kattoterassilla. Vierailu Mikkelin Vankilaan Etelä-Savon käräjäoikeuden lautamiehillä oli mahdollisuus tutustua keväällä 2012 valmistuneeseen uuteen Mikkelin vankilaan. Tutustumismahdollisuuden käytti hyväkseen 20 lautamiestä. Vankilan johtaja Eeva Vesanen esitteli uutuuttaan hohtavat tilat, niin harrastus- kuin työpajojenkin osalta. Vierailijoilla oli mahdollisuus tutustua myös nykyaikaisiin selleihin. Uusi vankila on vanhan osan välittömässä läheisyydessä ja nyt on vuorossa vanhan osan saneeraus. Sijainti Mikkelin vankilalla on todella keskeinen, sillä onhan se aivan kaupungin keskustassa. Turvallisuuteen ja valvontaan on kiinnitetty erityistä huomiota, siitä huolimatta yksi vanki onnistui kuitenkin kesällä pakenemaan, mikä oli yllätys vankilan johdolle. Vankilanjohtaja Eeva Vesanen esitteli Mikkelin uutta vankilaa lautamiehille. Lautamies 29 Lautamiestanssit on myös kokemustenvaihtoareena Arpajaiset on lähes viralliselta vaikuttava tapahtuma. Ohjelmanumeroon panostetaan sekä palkintojen määrällä että laadulla. Palkintoja arpomassa Mira Kontio, Jouko Nieminen, Tapani Varjus ja Riitta Rannikko-Prinkkilä. Lautamiestanssit ja arpajaiset ovat lautamiesten koulutuspäivien varsin tiiviiseen ohjelmaan sovitetut perusviihteet. Tanssien järjestäjä, soittaja, laulaja Jukka Ohra-aho tietää, millaista musiikkia väki haluaa. Eivät koulutusristeilyn kahtena iltana järjestettävät lautamiestanssit ole pelkästään lavalla hetkuttelua. Lautamies- tanssit ovat myös sosiaalisen kohtaamisen ja kokemustenvaihdon areena, se on helppo nähdä. Mukana on luennoitsijoita, tuomarikuntaa ja lautamiehiä. Vaikka kysymyksessä on viihteellinen ilta, vaihdetaan pöydissä kuulumisia sekä maallikoiden että ammattiväen välillä. Kaikki eivät välttämättä tans- si. Joku haluaa kuunnella musiikkia, joku vain istua iltaa. Kaikille on sijansa ja tilansa. Myös romantiikka saattaa tansseissa kukkia. Mene ja tiedä. Toinen merkittävä ja odotettu tapahtuma on sunnuntaina järjestettävät arpajaiset. Niitä sävyttää lähes poikkeuksetta runsas palkintojen määrä. Arvat myydään yleensä loppuun. Lautamiestanssit ovat sosiaalinen tapahtuma. Mukana on sekä luennoitsijoita että lautamiehiä. Tanssien viihteellisestä perustasta huolimatta myös ammatillisia kokemuksia vaihdetaan. Tansseissa on tunnelmaa. Sen loihtii ilmoille perinteisesti Jukka Ohra-aho. Lautamies 30 Vantaan lautamiestoimikunta järjesƟ kaƩavan koulutuskokonaisuuden Ihmiskauppa mielletään yleisesti vain ulkomaalaisten tekemiksi rikoksiksi mutta näin asia ei ole. Löytyy suomalaistenkin tuomioita ihmiskaupasta, tuomioita Suomessa langetettu tähän asti alle kymmenen. Ikonen esitteli myös keskusrikospoliisin ylläpitämää nettisivustoa joka on tarkoitettu sekä auttamismielessä uhreille että tiedotus- ja vihjesivustona, suosittelen tutustumista: www.ihmiskauppa.¿ Järjestäytyneet rikollisryhmät Rikosylikonstaapeli Kimmo Kylmäkoski luennoi koulutussarjan lokakuun osiossa. Hänen aiheenaan olivat järjestäytyneet rikollisryhmät. Vantaan käräjäoikeuden lautamiestoimikunta järjesti kolmiosaisen koulutusjakson yhteistyössä käräjäoikeuden kanssa. Syyskuun luennon aiheena oli ”ihmiskauppa ja siihen liittyvät rikollisuuden muodot”. Aiheesta luennoi rikoskomisario Jouko Ikonen. Laki ihmiskaupasta on astunut voimaan vuonna 2004. Ikonen on ollut vuodesta 2006 täysipäiväisesti mukana ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa. Tärkeä osa toimintaa ovat kansainväliset yhteydet Interpolin kautta. Ikonen näytti lyhytelokuvan joka oli toteutettu yhdessä poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Elokuva kertoi kahdesta Suomesta tapahtuneesta ihmiskauppatapauksesta: prostitutioitu ja rakennustyöläinen. Ikonen painotti sitä, että sekä tutkinnan onnistumisen että varsinkin asian saamisen tuomioistuimeen edellytyksenä on asianomaisen kertomus ja todistus, ilman sitä ei tule juttua. Lokakuun luennon aiheena oli ”Järjestäytyneet rikollisryhmät”. Niistä mielenkiintoisen esitelmän piti keskusrikospoliisista rikosylikonstaapeli Kimmo Kylmäkoski. Hän on vuodesta 1996 lähtien tutkinut täysipäiväisesti näitä ryhmiä. Kiteytettynä ryhmät ovat ”erityinen uhka oikeusjärjestyksen suojaamille eduille toiminnan tehokkuuden ja laajamuotoisuuden johdosta”. Ikosen mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä 81 ryhmää, josta 64 pitää ulkoisia tunnuksia, joista 36 on moottoripyöräjengejä ja yhteensä kaikissa ryhmissä on 1237 jäsentä. Ryhmien ”ongelma” ei ole rahan puute vaan laillisen rahan puute ja sen takia he ovat alkaneet harjoittaa erilaista liiketoimintaa, kuten rakennus-, ovimies- ja tatuointialalla, jotta saisivat rikollisin keinoin hankittu raha näyttämään lailliselta. Ryhmät ovat hyvin organisoituneet ja johdettu ylhäältä alaspäin kuin mikä tahansa yhtiö. Ikonen oli ehdottomasti samoilla linjoilla kun valtakunnansyyttäjä Matti J. Nissinen jonka mielestä kaikki liivit ja muut ulkoiset tunnukset pitäisi ehdottomasti kieltää, kuten on osassa Saksaa tehty. Tunnuksia kan- netaan sen takia että se loisi pelkoa ja ryhmä saisi ”respektiä” mutta oikeuteen joutuessaan jäsenet esiintyvät aina siviilivaatteissa ja ilman taustajoukkoja jotta eivät näyttäisi organisoidulta ryhmältä ja näin jäisi täyttämättä syyttäjän vaatima koventamisperuste järjestäytyneestä toiminnasta. Kiistaa eri jengien välillä syntyy lähinnä huumausainekaupan reviireistä ja ryhmät ovatkin alkaneet laajentaa toimintansa yhä pienimmille paikkakunnille ottaakseen haltuun markkinat. Kolmas osio risteilyn yhteydessä Marraskuun osio toteutettiin Tallinnan risteilyn yhteydessä. Laivalla pohdittiin ympäristörikoksia, sananvapautta/kunnianloukkausta. Aiheista luennoivat käräjätuomari Tero Kujala ja käräjätuomari Anne Niemi. Käräjäoikeuden laamanni Seppo Karvonen ja toimikunnan puheenjohtaja herastuomari Kai Laaksonen kävivät läpi kulunutta 4-vuotiskautemme ja kertoivat tulevista näkymistä. Laivalla jaettiin kirjallinen todistus koulutuksiin osallistuneille. Kun kulunut kausi päättyy niin Vantaan 70:stä lautamiehestä joutuu 28 luopumaan lautamiestehtävästä iän vuoksi. Koemme menetyksen suureksi koska moni heistä on ollut erittäin aktiivinen niin paikallisella tasolla kuin valtakunnallisellakin. Kuten monella muulla järjestöllä on omat ansiomerkkinsä myös Vantaan toimikunta jakoi kauden lopuksi ensimmäiset omat ansioristit pitkään toimineille, aktiivisesti mukana olleille sekä esimerkillisesti toimineille lautamiehille. teksti ja kuva Ralf Asplund Lautamies 31 Lautamiehillä yhteinen kesäpäivä MusƟlassa Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen käräjäoikeuksien lautamiehet viettivät yhteistä kesäpäivää Kouvolassa. -Tutustuimme Oikeus- ja poliisitaloon, missä näimme hyvin varusteltuja poliisiajoneuvoja ja saimme kattavaa tietoa poliisin toiminnasta, lisäksi Laamanni Martti Kurri esitteli oikeustaloa ja kertoi ajankohtaisista asioista. -Aurinkoisena iltapäivänä saimme tutustua oppaan johdolla Elimäellä yli satavuotiaan Arboretum Mustilan upeisiin atsaleoihin, alppiruusuihin ja muihin erikoisiin puu- ja koristekasvilajeihin. Moni lähtikin kotiinpäin taimimyymälän kautta. Helena Sorvo/Kristiina Kujala Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen käräjäoikeuksien lautamiehet viettivät yhteistä kesäpäivää Kouvolassa. Uudet laamannit Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson käräjäoikeuksiin Päijät-Hämeen käräjäoikeuden laamanniksi on nimitetty hovioikeudenlaamanni Tuomas Nurmi ja Kymenlaakson käräjäoikeuden laamanniksi hovioikeudenneuvos Satu Salmi 1.11.2012 lukien. Tuomas Nurmi on Helsingin hovioikeuden hovioikeudenlaamanni. Hän on aikaisemmin ollut hovioikeudessa hovioikeudenneuvoksena ja esittelijänä. Lisäksi hän on toiminut käräjätuomarina sekä määräaikaisena laamannina ja osastonjohtajana käräjäoikeudessa sekä kihlakunnantuomarina tuomiokunnassa. Nurmi on hoitanut mm. asianvalvojan tehtäviä lääninverovirastossa sekä ollut oikeusministeriössä lainsäädäntösihteerinä ja tutkijana. Virka tuli avoimeksi laamanni Juha-Matti Murron eläkkeelle siirtymisen takia. Virkaan oli viisi hakijaa. Päijät-Hämeen käräjäoikeuden kansliat sijaitsevat Lahdessa ja Heinolassa. Satu Salmi on Kouvolan hovioikeuden hovioikeudenneuvos. Hän on toiminut myös käräjätuomarina ja kihlakunnantuomarin tehtävissä sekä ollut hovioikeudessa viskaalina ja hovioikeudenlaamannina. Lisäksi Salmi on ollut lääninverovirastossa asianvalvojana. Hänellä on ollut lakimiesjärjestöjen luottamustehtäviä ja hän on suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon. Virka tuli avoimeksi laamanni Martti Kurrin eläkkeelle jäämisen johdosta. Virkaan oli kahdeksan hakijaa. Kymenlaakson käräjäoikeuden kansliat sijaitsevat Kouvolassa ja Kotkassa. Lautamies 32 Herastuomareita nimiteƫin Pohjois-Savon Käräjäoikeudessa Pohjois-Savon käräjäoikeuden laamanni Juha Hyvärinen laamanni on 16.5.2012 myöntänyt herastuomarin arvonimen seuraaville Pohjois-Savon käräjäoikeuden lautamiehille: Vasemmalta Päivi Halonen, Niilo Kanninen, Seija Karjalainen, Vesa Korhonen, Jouni Lintunen, Harri Pekka Niiranen, Erkki Puurunen, Arja Päivinen, Veli-Pekka Sorsa, Pirjo Van Der Woude (puuttuu kuvasta). Herastuomarinimityksiä Kemi-Tornion käräjäoikeudessa Kemi-Tornion laamanni Jyrki Kiviniemi Kemi-Tornion käräjäoikeuden laamanni Jyrki Kiviniemi on 16.6.2012 myöntänyt herastuomarin arvonimen seuraaville lautamiehille: Paavilainen Reijo, Kulmuni Aulis, Leinonen Tuula, Kourula Tuire, Nivakoski Ulla ja Viitanen Matti. Uusia herastuomareita Kymenlaaksossa Kymenlaakson käräjäoikeuden laamanni Martti Kurri on myöntänyt 25.9.2012 herastuomarin arvonimen seuraaville Kouvolassa istuville lautamiehille: Vasemmalta Anssi Tähtinen, Maija Jaakkola, Sinikka Ahtiainen, laamanni Martti Kurri, Keijo Kouvonen, Leena Inkilä, Veikko Laurila ja Eero Matintalo. Lautamies Herastuomareita Etelä-Savon käräjäoikeudessa Etelä-Savon käräjäoikeuden laamanni Pekka Laitinen nimitti 21 uutta herastuomaria: Huikko Matti Kangasniemi, Vornanen Tuula Kangasniemi, Eerikäinen Marketta Mikkeli, Heikkilä Anja Mikkeli, Katajamäki Arvo Mikkeli, Ripatti Pekka Mikkeli, Luntta Pirkko Hirvensalmi, Kähärä Hannu Juva, Huoponen Sirpa Mäntyharju, Rimpeläinen Kari Mäntyharju, Komppa Pentti Pertunmaa, Honkanen Helena Rantasalmi, Kurki Matti Rantasalmi, Backman Anja Savonlinna, Hirvonen Tarja Savonlinna, Kuutti Markku Savonlinna, Laurio Jukka Savonlinna, Nousiainen Marja Kerimäki, Tolvanen Ari Heinävesi, Muhonen Leena Punkaharju, Karjalainen Jorma Pieksämäki. Uusia herastuomareita ja lautamiehiä. Kuvassa vasemmalla laamanni Pekka Laitinen. Äärimmäisenä oikealla Mikkelin lautamiestoimikunnan pj lm Tapani Varjus. Muutoksen tuulet puhaltavat Hyvinkäällä -laamannin ja lautamiesten yhteistyöryhmä perusteƫin Aurinkoisena tiistaipäivänä 22.5. 2012 puheenjohtaja Matti Laukkanen tapasi Hyvinkään laamanni Leena Kartimon ja paikallisen lautamiesyhdistyksen puheenjohtajan lautamies Janne Kesälän Hyvinkäällä. Tapaamisen aiheena oli perustaa käräjäoikeuden laamannin ja lautamiesten yhteistyöryhmä jo vakiintuneen mallin mukaan. Jo perustetuista yhteistyöryhmistä on saatu myönteisiä kokemuksia ympäri Suomen. Palaveria pidettiin mukavassa hengessä ja keskustelujen aikana paljastui, että laamanni Leena Kartimo jatkoi työuraansa, koska rakenteilla olevan käräjäoikeuden laajennusprojektin valmistumisaikataulu ei osunut virallisen eläkkeellejäämisen kanssa yksiin. Kartimo ei halunnut jättää aloittamansa laajennusosan valvontaa ja toteutusvastuuta ennen luovutustarkastusta. Hyvinkään laamanni Leena Kartimon ja paikallisen lautamiesyhdistyksen puheenjohtaja lautamies Janne Kesälä keskustelivat uudesta yhteistyöryhmästä. 33 Lautamies S IL JA EXPERIE NC E IL K IN TALLIN KS J P EX ERIENCE TA LL (010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min). ELÄMYKSIÄ MAAN JA TAIVAA VÄLILTÄ! KOKEIL N E ELÄMYSGENERA MITÄ ATTORI TEILLE EHDOTTAA . E Kysy lisää matkatoimistostasi tai Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä puh. 010 804 123, ma-pe 8–17 XP E C EN Tallink Silja Experience on kokous- ja vapaa-ajanryhmille räätälöity tuotesarja, joka tarjoaa ideoita hauskojen ja mieleenpainuvien tilaisuuksien järjestämiseen. Kattokävelyä Tukholmassa tai laivan hemmotteluosasto ryhmän omaan käyttöön – inspiroidu ideoista ja pyöräytä Elämysgeneraattoria osoitteessa experience.tallinksilja.fi! LINK SILJA E RI IDEOITA HAUSKEMPIIN TILAISUUKSIIN! L TA A 34 Lautamies 35 Suomen lautamiehet ry - Finlands nämndemän rf, Hallitus 2012 Puheenjohtaja herastuomari Laukkanen Matti +35840 4135000 Vpj. sihteeri ja jäsensihteeri lautamies Heinänen Anu +35850 365 6896 Talousasiat lautamies Asplund Ralf +35840 535 6888 Kontio Mira +35844 574 0656 Rannikko-Prinkkilä Riitta +35840 730 9856 Tulla Pentti +358400 648 055 Varjus Tapani +35840 510 3210 Lehdistötiedottaja lautamies Arpajaislautamies ja tarvikevastaava Lautamiespäivät herastuomari 2013 Perinnevastaava lautamies Alakiventie 1 D 57, 00920 HELSINKI [email protected] puheenjohtaja@suomenlautamiehet.¿ Matinniitynkuja 2 C 81, 02230 ESPOO [email protected] jasensihteeri@suomenlautamiehet.¿ Högmossgränden 3, 01380 VANDA ralf.asplund@prima¿x.¿ Taurinkuja 35, 90230 OULU [email protected] Papinsalmenkatu 35 G 38, 20900 TURKU [email protected] Laukaantie 7 B 21, 41340 LAUKAA [email protected].¿ Kirkontie 135, 51600 HAUKIVUORI tapani.varjus@netti.¿ Hallituksen ulkopuoliset toimijat WEB-master lautamies Tilintarkastaja Varatilintarkastaja Arkistovastaava herastuomari Lautamies-lehti toimittaja Kristiina Kiesiläinen puh. 0400 491 825 Tarja Tolvanen Anne Terho Vilho Juutinen puh. 0500 894 190 Kari Mustonen puh. 0400 821 427 Sarvikatu 14-16 B 18, 15950 Lahti [email protected] tarja.tolvanen@tilistar.¿ anne.terho@kolumbus.¿ Luutnantinkuja 2, 02600 Espoo, kari.mustonen@kolumbus.¿ Liity jäseneksi, Suomen lautamiehet ry, Finlands nämndemän rf Täytä jäsentietolomake ja postita osoitteeseen: Suomen lautamiehet ry, jäsensihteeri Anu Heinänen Matinniitynkuja 2 C 81, 02230 Espoo Tai täytä lomake sivulla: www.suomenlautamiehet.¿ Sukunimi _______________________________ Etunimi _______________________________ synt.aika ________________________ Ƒ olen aloittanut lautamiehenä v. ___________ Ƒ nimitetty herastuomariksi v ___________ Osoite ___________________________________________________________________________ Postinumero ja postitoimipaikka _______________________________________________________ Puhelin _____________________________ sähköposti _________________________________ Käräjäoikeus ______________________________________________________ Istuntopaikka ______________________________________________________ Äidinkieli Ƒ suomi Ƒ ruotsi Ƒ muu, mikä ____________________ Päiväys ja allekirjoitus _______________________________________________________________ Lautamies 36 § ... .... Suomen lautamiehet ry:n jäsenedut ja jäsenyys Ɣ Jäsenet saavat liittymislahjana § -muotoillun jäsenmerkin! Ɣ Jäsenhintainen osallistuminen Lautamiespäiville ja Koulutusristeilylle Ɣ Mahdollisuus lisätä ammatillista osaamista maallikkotuomarina Ɣ Lautamies -lehden kaksi numeroa/vuosi kotiin kannettuna Ɣ Lautamiestuotteita 20 % alennuksella ż Lautamies- ja herastuomarimerkit ja -korut ym. tarvikkeet ż Tuotteita myös lahjoiksi ja ystävillesi ż Katso tuotekuvat lehden keskiaukeamalla ja www.suomenlautamiehet.¿ > Lautamiestuotteet Ɣ Sopimusyhtiöiden jäsentarjouksia, laivaristeilyjä ja majoituspalveluja Viking Line Tarjoaa päivittäin useita reittivaihtoehtoja ja eri pituisia risteilymatkoja osoitteesta: http://www.vikingline.¿/edut/lautamiehet. Lisätietoja ja varaukset myyntipalvelusta p. 0600 41 577 tai osoitteesta: www.vikingline.¿. Tallink Silja ja Club One Tarjoaa Slm ry:n jäsenille liittymisen Club One -jäseneksi kanta-asiakasohjelman Silver-tasolle. Katso edut www.clubone.¿ ja liity Club One asiakkaaksi www.clubone.¿/erikoisliittyminen Slm ry:n jäsennumerolla 10777. Jos olet jo Bronze -tason jäsen, ilmoitathan Club One -kanta-asiakasnumerosi: [email protected]. Varaukset Club One p. 0600 152 68. Siljan Club One-kortilla myös saat alennusta Tallinnan Kaubamajan liikkeistä. S-ryhmän kolme hotelliketjua tarjoaa vapaa-ajan majoituksiin vaihtuvia etuja osoitteessa: http://liitonjasenedut.s-hotels.¿. Slm ry:n jäsenillä on oikeus käyttää Sokos Hotels -ketjussa valtion matkustussäännön VES-hintoja yksittäisillä työmatkoilla, edusta on mainittava varausta tehdessä. Lisätietoja keskusmyyntipalveluista: Sokos Hotellit p.020 1234 600, Radisson SAS Hotellit p. 020 1234 700 ja Holiday Club Spa Hotellit p.020 1234 900 Restel Hotel Group:n edut Slm ry:n jäsenille v. 2013 ovat valittavissa 49 hotellissa kautta Suomen: Cumulus-, Rantasipi-, ja Holiday Inn hotellit, Hotelli Seurahuone Helsinki, Hotelli Atals Kuopio ja Crowne Plaza Helsinki. Restel Hotel Group tarjoaa Slm ry:n jäsenille sopimushinnan niin liike- kuin vapaa-ajan matkustamiseenkin. Jäsenet ovat oikeutettuja käyttämään liikematkustuksessaan Restelin Hansel tai julkishallinnon hintoja hotellista riippuen. Edusta on mainittava varausta tehtäessä. Varaukset ja tarkemmat hintatiedot myyntikeskuksesta p. 020 055 055 tai sähköpostilla my.reservation@restel.¿ Linkit sopimusyhtiöiden vaihtuville sivuille löytyvät osoitteesta: www.suomenlautamiehet.¿ > Jäsenedut LIITY JÄSENEKSI! Jokainen käräjäoikeudessa toimiva tai toiminut lautamies voi liittyä Suomen lautamiehet ry:n jäseneksi. Voit ilmoittautua jäseneksi netissä: www.suomenlautamiehet.¿ > Liity jäseneksi tai lähetä Liity jäseneksi -lomake tämän sivun kääntöpuolelta jäsensihteerille. "Kerran lautamies - aina lautamies"
