Luentomuistiinpanot, Prosessioikeus syksy 2011 Prosessioikeuden

Luentomuistiinpanot, Prosessioikeus syksy 2011
Prosessioikeuden perusteista
 Prosessi = lainkäyttö  varmistetaan aineellisen oikeuden toteutuminen
 prosessioikeuteen kuuluvat säännökset, jotka määräävät oikeussuojan antamisen muodoista eli
menettelyllisistä pelisäännöistä
 Prosessilakien funktio eli tehtävä on säännellä aineellisten lakien soveltamista tuomioistuimissa ja
muissa viranomaisissa
 Yksityisen ihmisen näkökulmasta prosessin tarkoituksena on oikeussuojan saaminen
 Prosessilla on myös ihmisten toimintaa ohjaavaa vaikutusta sanktiomekanismina
 Prosessioikeudelliset säännökset ovat yleensä kiinteässä yhteydessä aineellisoikeudellisiin
kysymyksiin
 Prosessioikeudellisilla säännöksillä on myös yhteiskunnallista merkitystä
- esim. oikeusapu ja insolvenssioikeus
 Prosessioikeus on hyvin käytännönläheinen oikeudenala
Prosessioikeuden jaotteluja
1. Menettelyn perusvaiheiden mukainen jaottelu
 siviiliprosessi
1) valmistelu- ja tutkintavaihe 2) tuomitsemisvaihe 3) täytäntöönpanovaihe
 rikosprosessi
1) esitutkinta 2) syyteharkinta 3) tuomioistuinkäsittely 4) täytäntöönpano
2. Asioiden laadun mukainen jaottelu
 Siviiliprosessi (jonka osana hakemusasiat, jos tulkitaan laajasti)
 Rikosprosessi (suppea tulkinta: käsittää toimenpiteet, joihin ryhdytään rikoksen johdosta)
 Hallintoprosessi eli hallintolainkäyttö (kuuluu hallinto-oikeuden tehtäväkenttään)
 Hakemuslainkäyttö
3. Jako yleiseen ja erityisprosessiin eli prosessin erityisiin lajeihin
 erityisiä prosessin lajeja: summaariset prosessit, oikeudenkäynnit erityistuomioistuimissa ja
yleisissä tuomioistuimissa noudatettavat erityiset menettelymuodot tietyissä asioissa
Prosessisäännösten luonne
 Tuomioistuimia koskevat
- velvoittavat eli obligatoriset
- valinnaiset eli fakultatiiviset säännökset
 Asianosaisia koskevat
- pakottavat eli ehdottomat säännökset (asianosaisten täytyy toimia laissa määritellysti)
- tahdonvaltaiset eli dispositiiviset säännökset
Prosessisäännösten ulottuvuus
 Alueellisessa suhteessa Lex fori –sääntö (= alue- eli territoriaaliperiaate)

Ajallisessa suhteessa prosessilakeja sovelletaan välittömästi niiden voimaantultua, ellei lain
voimaantulosäännöksessä ole toisin määrätty (vrt. yksityisoikeus: tekohetken laki ja rikosoikeus:
lievemmän lain periaate)
Prosessioikeuden kehitysnäkymiä
 Prosessin perustuslaillistuminen (PL 21 § Oikeusturva)
 Prosessin kansainvälistyminen (Kansainväliset ihmisoikeussopimukset)
-KP-sopimus [14 (1) art] ja EIS [6 (1) art] jäsenvaltioiden velvollisuus toteuttaa ihmisoikeuksien
mukainen oikeudenkäynti
 Eurooppalaistuva prosessioikeus (EU:n säädökset)
 Tavanomaisella oikeudella eli oikeuskäytännöllä tärkeä merkitys prosessioikeudessa
Prosessilakien tulkinta
 Lain sanamuodon mukainen eli grammatikaalinen tulkinta
 Joustava tulkinta myös, mutta toisaalta oikeusturva ja lain ennakoitavuus tärkeitä
 Prosessiekonomia eli kustannustehokkuus (esim. keskitysperiaate tähtää osittain tähän)
 Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten huomioonottaminen
 Analogia- ja e contrario –tulkinta (sallittuja varsinkin vanhojen ja kasuististen lakien ollessa
kyseessä)
 Teleologinen eli tavoitteellinen laintulkintametodi (Ekelöf)  Edistää lain tavoitteiden
tarkoituksenmukaista toteuttamista; käyttökelpoinen erityisesti tilanteissa, joita ei ole voitu
ennakoida lakia säädettäessä
 KKO:n ratkaisuilla oikeusohjeina merkitystä enemmän kuin muilla oikeudenaloilla
- käytännössä ennakkotapauksia noudatetaan alemmissa oikeusasteissa, ellei voimassaoleva
tulkinta tai lainsäädäntö ole muuttunut
Käräjäoikeuksien kokoonpanouudistus v. 2009
 KäO:n kokoonpanoja uudistettiin ja maallikkojäsenten osallistumista lainkäyttöön vahvennettiin
monilta osin
 Muutoksia:
1) Uudeksi kokoonpano vaihtoehdoksi myös rikosasioissa tuli kolmen lainoppineen tuomarin
kokoonpano (OK 2:1.2), jossa voidaan käsitellä kaikkia sellaisia rikosasioita, joissa kokoonpanoa pn
pidettävä perusteltuna asian laadun tai muun erityisen syyn takia
2) Yhden tuomarin kokoonpanon käyttöalaa laajennettiin kaikkiin sellaisiin rikoksiin, joista voi
syytteen mukaan seurata enintään kahden vuoden vankeusrangaistus, minkä lisäksi tässä
kokoonpanossa voidaan käsitellä tiettyjä törkeämpiäkin rikoksia (OK 2:6)
3) Lautamiehet eivät enää osallistu lainkaan riita-asioiden käsittelyyn, vaan ne käsitellään nykyisin
joko yhden tai kolmen virkatuomarin kokoonpanossa
Käräjäoikeuden kokoonpanot
Riita-asiat
1) Riidattomat hakemusasiat
2) Valmistelussa
3) Pääkäsittelyssä, ellei asian laatu
tai laajuus edellytä täysilukuista
kokoonpanoa
Rikosasiat
1) Säädetty rangaistus sakko tai
vankeus max. 2 vuotta
2) Tietyt törkeät rikokset
Kolmen tuomarin
kokoonpano
(3 + 0)
Muissa kuin yllämainituissa asioissa
Jos perusteltua asian laadun tai
muun erityisen syyn vuoksi
Lautamieskokoonpano
(1 + 3 [2-4])
Ei käytössä
Aina päätösvaltainen
Laajennettu kokoonpano
(2 + 3 [2-4])
Ei käytössä
Jos perusteltua asian laajuuden tai
muun erityisen syyn vuoksi
Yhden tuomarin
kokoonpano
(1 + 0)
Oikeuspaikka riita-asioissa
 OK 10 luvun oikeuspaikkasäännökset uudistettu 1.9.2009 lukien
 Uudistuksen tavoitteet:
o Parantaa säännösten joustavuutta ja selkeyttä sekä asianosaisten määräysvaltaa, ellei
heikomman osapuolen suoja muuta vaadi
o OK 10 luvun oikeuspaikkasäännökset ovat toissijaisia muualla oleviin säännöksiin nähden
 Yleinen oikeuspaikka (1 §)
o Luonnollista henkilöä vastaan esitetty vaatimus tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka
tuomiopiirissä hänellä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka
 Oikeushenkilön oikeuspaikka (2.1 §)
o Yhtiötä, yhdistystä, säätiötä tai muuta yksityisoikeudellista oikeushenkilöä taikka muuta
julkisoikeudellista oikeushenkilöä kuin valtiota tai kuntaa vastaan esitetty vaatimus
tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä oikeushenkilöllä on kotipaikka tai
oikeushenkilön hallintoa pääasiallisesti hoidetaan
 Valtion oikeuspaikka (2.2 §) + Kunnan oikeuspaikka (2.3 §)
o Valtiota vastaan esitetty vaatimus tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä valtion
puhevaltaa käyttävä viranomainen sijaitsee
o Kuntaa vastaan esitetty vaatimus tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä kunta
sijaitsee
 Valinnaiset oikeuspaikat (3-10 §)
o Toimipaikan tuomioistuin: Vastaajana olevan oikeushenkilön sivuliikkeen, osaston, edustuston tai
muun sellaisen toimipaikan taikka yksityisen elinkeinonharjoittajan toimipaikan toimintaa koskeva
asia voidaan tutkia myös käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä toimipaikka sijaitsee
o Kantajan kotipaikan tai vakituisen asuinpaikan tuomioistuin valtiota tai elatusapuvelvollista
vastaan ajetuissa (elatusapua vaativan tai saavan kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka)
sekä kuluttajan elinkeinonharjoittajaa vastaan ajamissa kuluttajalainsäädäntöön liittyvissä
vaatimuksissa ja eräissä vakuutus- ja vahingonkorvausasioissa
o Työpaikan tuomioistuin: Työsopimusta koskeva asia voidaan tutkia myös käräjäoikeudessa, jonka
tuomiopiirissä työ tavanmukaisesti tehdään. Jollei työtä tavanmukaisesti tehdä samassa
tuomiopiirissä, työntekijän työnantajaa vastaan esittämä vaatimus voidaan tutkia myös
käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä työntekijän palvelukseensa ottaneen työnantajan toimipaikka
sijaitsee
o Muuhun kuin sopimussuhteeseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva asia voidaan tutkia
myös käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirin alueella vahingon aiheuttanut toimi suoritettiin
tai laiminlyöty toimi olisi ollut suoritettava taikka vahinko ilmeni
Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia voidaan tutkia myös käräjäoikeudessa, jonka
tuomiopiirissä korvausta vaativalla on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka, jos
korvausvaatimus perustuu:
1) liikennevakuutuslakiin
2) potilasvahinkolakiin
3) tuotevastuulakiin
4) ympäristövahinkovakuutuksesta annettuun lakiin
5) raideliikennevastuulakiin
o Kiinteää omaisuutta koskeva asia voidaan tutkia myös käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä
kiinteä omaisuus on (Forum rei sita)  nykyään valinnainen vastaajan kotipaikan
tuomioistuimen kanssa
- Kiinteistöfoorumiin kuuluvat asiat:
Kiinteää omaisuutta koskevalla asialla tarkoitetaan asiaa, joka koskee:
1) omistusoikeutta kiinteään omaisuuteen;
2) panttioikeutta kiinteään omaisuuteen, saamisen hakemista yksinomaan tai henkilökohtaisen
velkomuksen ohella kiinteästä omaisuudesta, joka on saamisesta kiinnitetty tai muuten saamisen
panttina, taikka kiinteistösuoritetta;
3) kiinteään omaisuuteen kohdistuvaa maan- tai huoneenvuokraoikeutta taikka muuta
vuokraoikeutta, hallintaoikeutta tai muuta käyttöoikeutta, irrottamisoikeutta, lunastusoikeutta,
etuosto-oikeutta taikka muuta kiinteään omaisuuteen kohdistuvaa oikeutta;
4) korvausta kiinteälle omaisuudelle aiheutetusta vahingosta tai kiinteän omaisuuden luvattomasta
käytöstä;
5) korvausta kiinteää omaisuutta koskevan kaupan purkamisesta tai pätemättömyydestä taikka
vaatimusta kauppahinnan alentamisesta tai maksamattoman kauppahinnan suorittamisesta taikka
muuta vastaavaa asiaa;
6) vaatimusta maan- tai huoneenvuokran, yhtiövastikkeen tai muun vastikkeen taikka muun
sellaisen saamisen suorittamisesta
o Asiayhteyteen perustuvat oikeuspaikat:
1) Kantajan samaa vastaajaa vastaan nostamat eri kanteet voidaan tutkia käräjäoikeudessa,
jossa vastaaja on lain mukaan velvollinen vastaamaan johonkin niistä, jos kanteet
nostetaan samanaikaisesti ja ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta
2) Eri vastaajia vastaan nostetut kanteet voidaan kaikki tutkia käräjäoikeudessa, jossa joku
vastaajista on lain mukaan velvollinen vastaamaan, jos kanteet on nostettu samanaikaisesti
ja ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta
3) Jos kanteen johdosta annettavalla tuomiolla useampi henkilö voi vain yhdessä tulla
velvoitetuksi siihen, mitä vaaditaan, kanne voidaan tutkia käräjäoikeudessa, jossa joku
heistä on lain mukaan velvollinen vastaamaan


4) Vastakanne yms. alkuperäisestä kanteesta johtuvat kanteet voidaan tutkia siinä
käräjäoikeudessa, jossa alkuperäinen kanne on vireillä  tuomioistuin säilyy
toimivaltaisena vaikka asioita ei tutkittaisi yhdessä
- välttämätön prosessinyhteys
Ehdottomat oikeuspaikat (11-17 §):
o Koskevat erilaisia perhe- ja holhousoikeudellisia asioita sekä jäämistöä ja kuolinpesää
o Avioero- yms. asiat: Avioeroa, yhteiselämän lopettamista tai avioliiton pätevyyttä taikka
muuta kuin puolison kuoleman jälkeen toimitettavaa ositusta koskeva asia tutkitaan
käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä jommallakummalla puolisolla on kotipaikka tai
vakituinen asuinpaikka  jos asia tulee käsiteltäväksi kuoleman johdosta, niin
oikeuspaikkana jäämistöfoorumi
o Isyyden vahvistaminen: Isyyden vahvistamista koskeva asia tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka
tuomiopiirissä äidillä tai lapsella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka
o Isyyden kumoaminen: Isyyden kumoamista koskeva asia tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka
tuomiopiirissä lapsella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka
o Lapsen huolto ja tapaamisoikeus: Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia tutkitaan
käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka
- Täytäntöönpano: Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen
täytäntöönpanoa koskeva asia tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsella tai
hakijan vastapuolella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka taikka jonka tuomiopiirissä
jompikumpi oleskelee
o Edunvalvonta-asiat: Edunvalvojan määräämistä tai vapauttamista taikka toimintakelpoisuuden rajoittamista tai rajoituksen poistamista tai muuttamista koskeva asia
tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä sillä, jonka etua on valvottava, on
kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka
o Adoptioasiat: Lapseksiottamisen vahvistamista koskeva asia tutkitaan käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä lapseksiottajalla on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka (jos kyseessä
on yhteisadoptio, ja vanhemmilla on eri asuinpaikat, niin asia voidaan tutkia
jommankumman kotipaikan tai vakituisen asuinpaikan tuomioistuimessa)
o Jäämistöfoorumi: Jäämistöä tai kuolinpesää koskeva asia tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka
tuomiopiirissä vainajalla oli kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka
Jäämistöä koskevalla asialla tarkoitetaan asiaa, joka koskee:
1) oikeutta perintöön, perinnöstä luopumista tai muuta perintöä koskevaa oikeustoimea;
2) oikeutta lakiosaan, lakiosan täydennystä taikka oikeutta saada avustusta tai hyvitystä jäämistöstä;
3) eloonjääneen puolison oikeutta hallita jäämistöä tai siihen kuuluvaa omaisuutta taikka puolison
kuoleman jälkeen toimitettavaa ositusta tai kuoleman jälkeen vireille pantua osituksen moitetta;
3 a) avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa tarkoitettua hyvitystä,
omaisuuden erottelua tai erottelun taikka hyvitysratkaisun moitetta, jos asia pannaan vireille
avopuolison kuoleman jälkeen;
4) testamenttiin perustuvaa oikeutta, testamentin pätevyyttä, testamentin moitetta tai testamentin
tulkintaa;
5) kuolinpesän hallintoa, pesänselvittäjän tai pesänjakajan määräämistä tai vapauttamista,
perunkirjoitusta taikka pesänselvitystä;
6) perinnönjakoa tai perinnönjaon moitetta.
Kuolinpesää koskevalla asialla tarkoitetaan asiaa, joka koskee kuolinpesän tai sen osakkaan taikka
testamentinsaajan vastuuta vainajan tai pesän sitoumuksesta taikka muusta vastaavasta asiasta
Toissijaiset oikeuspaikat: Tulevat kysymykseen, kun mitkään ensisijaiset toimivaltaperusteet eivät
sovellu ( 18 §)
Jos ei muutoin ole tuomioistuinta, jossa asia voitaisiin tutkia:
1) asia, joka koskee luonnollista henkilöä vastaan esitettävää vaatimusta, voidaan tutkia
käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vastaaja oleskelee tai hänellä viimeksi on ollut kotipaikka tai
vakituinen asuinpaikka;
2) asia, joka koskee vastaajan velvoittamista rahamääräiseen suoritukseen, voidaan tutkia
käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirin alueella vastaajalla on ulosmittauskelpoista omaisuutta;
3) asia, joka koskee oikeutta irtaimeen omaisuuteen, voidaan tutkia käräjäoikeudessa, jonka
tuomiopiirissä omaisuus on;
4) asia, joka koskee avioeroa, yhteiselämän lopettamista tai avioliiton pätevyyttä taikka muuta kuin
puolison kuoleman jälkeen toimitettavaa ositusta, tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä
jommallakummalla puolisoista on viimeksi ollut kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka;
5) asia, joka koskee isyyden vahvistamista tai kumoamista, tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka
tuomiopiirissä vastaajana olevalla miehellä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka taikka hänellä on
viimeksi ollut kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka; isyyden kumoamista koskeva asia voidaan tutkia
lisäksi käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä äidillä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka;
6) asia, joka koskee lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta, tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka
tuomiopiirissä lapsella on viimeksi ollut kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka taikka, jos lapsella ei ole
ollut Suomessa kotipaikkaa tai vakituista asuinpaikkaa, käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsen
jommallakummalla vanhemmista tai huoltajaksi esitetyllä henkilöllä on kotipaikka tai vakituinen
asuinpaikka;
7) asia, joka koskee lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanoa,
tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä hakijalla on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka;
8) asia, joka koskee edunvalvojan määräämistä tai vapauttamista taikka toimintakelpoisuuden
rajoittamista tai muuttamista, tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä oleskelee se, jonka
etua on valvottava; sekä
9) asia, joka koskee jäämistöä tai kuolinpesää, tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä
kuolinpesän omaisuus tai pääosa omaisuudesta on.
o



Asia, johon eivät sovellu em. toimivaltaperusteet, tutkitaan Helsingin käräjäoikeudessa,
joka on viimesijainen oikeuspaikka  tällä varmistettu, että oikeutta hakeva saa joka
tapauksessa asiansa käsitellyksi
Oikeuspaikka- eli prorogaatiosopimus (19 §):
o Osapuolilla on oikeus sopia, että 1–10 §:ssä tarkoitettu riita-asia voidaan tutkia tai on
tutkittava muussa kuin laissa säädetyssä käräjäoikeudessa tai että asiaa ei saada tutkia
jossain käräjäoikeudessa (oikeuspaikkasopimus). Oikeuspaikkasopimus on tehtävä
kirjallisesti ja se voi koskea tiettyä riitakysymystä tai tietystä oikeussuhteesta
vastaisuudessa syntyviä riitoja
o Prorogaation rajoitukset: Kuluttajan, työntekijän taikka elatusapua vaativan tai saavan
oikeutta saattaa asia tämän luvun osoittaman tuomioistuimen tutkittavaksi ei voida
rajoittaa oikeuspaikkasopimuksin, paitsi jos sopimus on tehty riidan syntymisen jälkeen +
Ehdottomista oikeuspaikoista ei saa sopia laista poikkeavalla tavalla
Toimivallan säilyminen (OK 20 §): Tuomioistuin, jossa asia on pantu vireille, pysyy toimivaltaisena,
vaikka toimivallan perustaneissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia vireillepanon jälkeen
Toimivallan tutkiminen ja asian siirtäminen toiseen tuomioistuimeen (OK 21 §): Jos 1–10 §:ssä
tarkoitettu asia on pantu vireille muussa kuin lain tai oikeuspaikkasopimuksen osoittamassa
käräjäoikeudessa ja jos asianosainen tekee käräjäoikeuden puuttuvasta toimivallasta väitteen
käyttäessään asiassa ensi kerran puhevaltaa tai ei anna häneltä pyydettyä vastausta taikka jää
suoraan istuntoon haastettuna saapumatta käräjäoikeuteen, käräjäoikeuden on jätettävä asia
tutkimatta, jollei käräjäoikeus siirrä asiaa 22 §:n nojalla toiseen käräjäoikeuteen ja jos 11–17 §:ssä
tarkoitettu asia on pantu vireille muussa kuin lain osoittamassa käräjäoikeudessa, käräjäoikeuden
on omasta aloitteestaan (huom.) jätettävä asia tutkimatta, jollei käräjäoikeus siirrä asiaa 22 §:n
nojalla toiseen käräjäoikeuteen


Asian siirtäminen (OK 22 §): Jos käräjäoikeus katsoo, että se ei ole toimivaltainen tutkimaan asiaa,
käräjäoikeuden on kantajan tai hakijan suostumuksella siirrettävä asia toimivaltaiseen
käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus saa kuitenkin jättää asian siirtämättä, jos toimivaltainen käräjäoikeus
ei ole vaikeuksitta selvitettävissä
Siirtävän käräjäoikeuden asiaan liittyvät päätökset ja muut toimenpiteet ovat voimassa, kunnes se
käräjäoikeus, johon asia on siirretty, toisin päättää. Siirtämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea
muutosta
Toimivallan tutkiminen hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa (23 §):
o Hovioikeus ei saa muutoksenhaun yhteydessä tutkia, onko pääasia tutkittu ja ratkaistu
alueellisesti toimivaltaisessa käräjäoikeudessa, jollei asianosainen tehnyt väitettä
toimivallan puuttumisesta käräjäoikeudessa ja hakenut muutosta tästä kysymyksestä
annettuun ratkaisuun
o Korkein oikeus saa tutkia alueellista toimivaltaa koskevan kysymyksen vain, jos hovioikeus on
tutkinut kysymyksen ja sanotusta kysymyksestä annetusta ratkaisusta valitetaan
o Asian siirtäminen: Jos ylempi tuomioistuin katsoo, ettei alempi tuomioistuin ollut
toimivaltainen tutkimaan asiaa, ylemmän tuomioistuimen on siirrettävä asia toimivaltaisen
alemman tuomioistuimen käsiteltäväksi. Asiaa ei kuitenkaan siirretä, jos kaikki asianosaiset
vastustavat siirtämistä
Jos useampi tuomioistuin on lainvoimaisella päätöksellä jättänyt asian tutkimatta puuttuvan
toimivallan perusteella, korkeimman oikeuden on, jos se katsoo jonkin ensiksi mainituista
tuomioistuimista toimivaltaiseksi, hakemuksesta poistettava virheellinen päätös ja osoitettava asia
asianomaisessa tuomioistuimessa edelleen käsiteltäväksi


Kansainvälinen toimivalta:
o Suomen tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan kansainvälisluonteisen asian, jolla on jokin
kotimaisissa oikeuspaikkasäännöksissä tarkoitettu liittymä Suomeen, paitsi jos asiassa
annettavalla Suomen tuomioistuimen ratkaisulla ei selvästi voisi olla oikeudellista
merkitystä asianosaisille
o Kansainvälinen toimivalta on lähtökohtaisesti ehdoton prosessinedellytys
Em. OK 10 luvun oikeuspaikkasäännökset ovat toissijaisia
Valmistelu


Uuden lainsäädännön tarkoituksena on, että kaikki pääkäsittelyssä esitettävät asiat kartoitetaan
valmistelussa, jotta vastapuolta ei päästä pääkäsittelyssä ”yllättämään”
 em. kaltainen menettely aiheutti aiemmin lykkäyksiä ja sitä kautta käsittelyjen pitkittymistä
Valmisteluistunnossa, johon tuomioistuin kutsuu asianosaiset, asian käsittelyä jatketaan suullisesti
siitä, mihin kirjallisessa valmistelussa on päädytty (Haastehakemuksen käsittely, vastaus ja
haasteen antaminen)
o Tuomioistuimen on istunnon alussa selostettava, mistä asiassa on kysymys ja mihin kirjallisessa
valmistelussa on päädytty. Lisäksi tuomioistuimen on tehtävä valmistelun tavoitteiden
saavuttamiseksi tarpeelliset kysymykset
o Suullinen valmistelu on pyrittävä saattamaan loppuun viivytyksettä yhdessä istunnossa

Valmistelun tehtävät: 1) keskitysfunktio 2) ratkaisufunktio 3) Sovintofunktio











Puhelinistunto: Valmisteluistunto voidaan pitää myös puhelimitse tai käyttäen muuta soveltuvaa
tiedonvälitystapaa, jossa istuntoon osallistuvilla on puheyhteys keskenään, jos se on istunnossa
käsiteltävien kysymysten laatu ja laajuus huomioon ottaen valmistelun tavoitteiden
saavuttamiseksi tarkoituksenmukaista. Tällöin 12 luvun säännöksiä asian ratkaisemisesta
asianosaisen poissaolon perusteella ei sovelleta
Valmistelussa selvitettävät kysymykset: 1) asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet;
2) mistä asianosaiset ovat erimielisiä;
3) mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen; sekä
4) onko edellytyksiä sovinnolle
 uusia vaatimuksia ei saa esittää pääkäsittelyssä, ellei siihen ole pätevää syytä
Lukemiskielto: Istunnossa asianosainen ei saa lukea eikä antaa tuomioistuimelle
oikeudenkäyntikirjelmää tai muuta kirjallista lausumaa. Asianosainen saa suullisessa esityksessään
tarkoituksenmukaisella
tavalla
hyödyntää
kirjallisessa
valmistelussa
esitettyä
oikeudenkäyntiaineistoa ja käyttää kirjallista muistiinpanoa muistinsa tueksi
Oikeustosiseikkojen prekluusio: Asianosainen ei saa asiassa, jossa sovinto on sallittu,
pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seikkaan, johon hän ei ole vedonnut valmistelussa, ellei
asianosainen saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä
Todistuskeinojen prekluusio: Asianosainen ei saa asiassa, jossa sovinto on sallittu, pääkäsittelyssä
vedota sellaiseen todisteeseen, johon hän ei ole vedonnut valmistelussa, ellei voida olettaa, että
hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Uusi todiste voidaan kuitenkin ottaa vastaan, jos
asianosaiset siihen suostuvat
o huom. eri näyttökynnykset prekluusioissa  oikeustosiseikkojen osalta selvästi korkeampi
o todistustosiseikkoja kosekevassa säännöksessä lisäksi lievennys: asianosaisten suostumus
o prekluusio ei koske indispositiivisia asioita, eikä rikosasioita
Tuomioistuimen informointivelvollisuus: Tuomioistuimen on valmistelun kuluessa huolehdittava
siitä, että asianosaisille ilmoitetaan asian valmistelusta vastaava tuomari ja muut tarvittavat tiedot
asian käsittelyn edistymisestä
o Asianosaisille on aina ilmoitettava:
1) kantajalle asian vireilletulosta, haasteen antamisesta ja vastaukselle asetetusta
määräajasta ja sen mahdollisesta pidennyksestä; sekä
2) kirjallisen lausuman pyytämisestä vastapuolelta ja mahdollisesta määräajan pidennyksestä
Käsittelyn aikatauluttaminen: Tuomioistuimen on viipymättä vastauksen saapumisen jälkeen
annettava asianosaisille arvio käsittelyn tulevasta aikataulusta
o Ilmoitus voidaan tehdä puhelimitse tai muuta soveltuvaa tiedonvälitystapaa käyttäen
o Kirjallinen vastaus tai lausuma on annettava heti tiedoksi muille asianosaisille
Asianosaisen esittämisvelvollisuus: Asianosaisen on valmistelussa viipymättä esitettävä
vaatimuksensa ja niiden perusteet sekä lausuttava siitä, mitä vastapuoli on esittänyt. Lisäksi hänen
on ilmoitettava kaikki todisteet, jotka hän haluaa esittää, ja mitä hän aikoo kullakin todisteella
näyttää toteen. Hänen on lisäksi esitettävä kaikki kirjalliset todisteet, joihin hän vetoaa
Asianosaisen ilmoitusvelvollisuus: Asianosaisen on lisäksi vastapuolen pyynnöstä ilmoitettava,
onko hänen hallussaan sellainen vastapuolen riittävästi yksilöimä kirjallinen todiste tai esine, jolla
voi olla merkitystä asiassa
Asianosaisen perehtymisvelvollisuus: Valmistelu on saatettava loppuun viivytyksettä. Asianosaisen
on perehdyttävä asiaan niin hyvin, ettei asian käsittely hänen laiminlyöntinsä vuoksi viivästy
Tuomioistuimen aktiivinen prosessinjohto:
o Tuomioistuimen on valmistelussa huolehdittava valmistelun tavoitteiden toteutumisesta ja
siitä, että asianosaiset mainitsevat kaikki seikat, joihin he haluavat vedota







o Tuomioistuimen on toimitettava valmistelu siten, että asia voidaan käsitellä pääkäsittelyssä
yhtäjaksoisesti
o Tuomioistuimen on tarvittaessa varattava asianosaisille tilaisuus lausua käsityksensä siitä,
miten asian valmistelu tulisi järjestää
Alkukeskustelu: Tuomioistuimen on istunnon alussa selostettava, mistä asiassa on kysymys ja
mihin kirjallisessa valmistelussa on päädytty. Lisäksi tuomioistuimen on tehtävä valmistelun
tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeelliset kysymykset
Tuomioistuimen selventävä prosessinjohto: Jos asianosaisen kirjallinen tai suullinen lausuma on
epäselvä tai puutteellinen, tuomioistuimen on tehtävä hänelle asian selvittämistä varten
tarpeelliset kysymykset
Tuomioistuimen rajoittava prosessinjohto: Tuomioistuimen tulee valvoa, ettei asiaan sekoiteta
mitään siihen kuulumatonta ja ettei asiassa esitetä tarpeetonta todistelua
Kirjallinen yhteenveto: Tuomioistuimen on valmistelun kuluessa tehtävä kirjallinen yhteenveto
asianosaisten vaatimuksista, niiden perusteista sekä tarvittaessa todisteista ja siitä mitä kullakin
todisteella aiotaan näyttää toteen
o Jos asia ratkaistaan jo valmistelussa, yhteenvetoa ei laadita, ellei siihen ole erityistä syytä
o Yhteenveto on tehtävä jo ennen valmisteluistuntoa, jos sen voidaan katsoa edistävän
suullisen valmistelun toimittamista. Valmistelun edetessä yhteenvetoa tulee tarvittaessa
täydentää
Suullinen yhteenveto: Yhteenveto voidaan tehdä suullisesti, jos asian laatu tai laajuus huomioon
ottaen kirjallista yhteenvetoa voidaan pitää tarpeettomana. Lisäksi kirjallista yhteenvetoa voidaan
täydentää suullisesti. Jos riitainen asia ratkaistaan 27 a §:n nojalla istuntoa toimittamatta tai asia
kirjallisen valmistelun jälkeen siirretään suoraan pääkäsittelyyn, yhteenveto on laadittava
kirjallisesti
 Asianosaisille on varattava tilaisuus lausua käsityksensä yhteenvedosta
Valmistelun joutuisuus: Suullinen valmistelu on pyrittävä saattamaan loppuun viivytyksettä
yhdessä istunnossa, minkä lisäksi valmistelu on kokonaisuudessaan saatettava loppuun
viivytyksettä
Valmistelun päättäminen: Kun tarpeelliset seikat on valmistelussa selvitetty tai kun sitä ei muusta
syystä ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa, tuomioistuimen on todettava valmistelu päättyneeksi
ja siirrettävä asia pääkäsittelyyn. Tuomioistuimen on määrättävä pääkäsittelyn ajankohta ja
kutsuttava asianosaiset pääkäsittelyyn siten kuin 11 luvussa säädetään. Asianosaisille on varattava
tilaisuus lausua pääkäsittelyn ajankohdasta, jos se käy haitatta päinsä
Todistelusta





Riita-asiassa kantajan tulee näyttää toteen ne seikat, jotka tukevat kannetta. Jos vastaaja edukseen
tuo esiin jonkin seikan, on hänenkin vahvistettava se todisteilla
Rikosasiassa kantajan tulee näyttää toteen ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa nojautuu
Asiakirjan esittäminen: Todisteena esitettävä asiakirja on annettava tuomioistuimelle
alkuperäisenä, jollei tuomioistuin pidä riittävänä, että se esitetään jäljennöksenä. Jos asiakirja
sisältää sellaisen tiedon, jota asianosainen 12 §:n perusteella ei ole velvollinen esittämään tai hän ei
saa esittää, taikka jos se muutoin sisältää tiedon, jota ei saa paljastaa, annetaan asiakirjasta
sellainen ote, johon sanottua tietoa ei sisälly
Vapaa todistusten harkinta: Oikeuden tulee, harkittuaan huolellisesti kaikkia esiintulleita seikkoja,
päättää, mitä asiassa on pidettävä totena
Todistelun välittömyys: Tuomiossa saadaan ottaa huomioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka
on esitetty pääkäsittelyssä. Jos asiassa on toimitettu uusi pääkäsittely, saadaan tuomiossa ottaa
huomioon vain se, mitä on esitetty tässä käsittelyssä. Tuomiossa saadaan kuitenkin ottaa huomioon
myös se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty pääkäsittelyä täydennettäessä


Kirjallisten todisteiden vastaanotto: Tuomioistuin voi määrätä, että kirjallinen todiste otetaan
vastaan pääkäsittelyssä sitä lukematta vain, jos sen sisältö on tuomioistuimen jäsenten tiedossa,
asianosaiset siihen suostuvat ja sitä muutoinkin voidaan pitää sopivana
Editiovelvollisuus: Velvollisuus esittää asiakirja oikeudessa
Siviiliprosessin päävaiheet
I) Vireilletulo
II) Kirjallinen valmistelu
III) Suullinen valmistelu
IV) Pääkäsittely
1. Haastehakemus KäO:teen
 Riita-asia pannaan vireille käräjäoikeuden kansliaan
toimitettavalla kirjallisella haastehakemuksella  Kun
haastehakemus saapuu kansliaan, asia tulee vireille ja
sen valmistelu alkaa
 Riitaisissa asioissa haastehakemus yleensä laaja ja
riidattomissa suppea
2. Haastehakemuksen tarkastaminen
 Ratkaisu
 Täydentäminen
 Ratkaisu
3. Haaste ja tiedoksianto
4. Kirjallinen vastaus
 Ratkaisu
 Kirjalliset lisälausumat
 Ratkaisu
5. Valmisteluistunto
 Ratkaisu
 Ratkaisu
Vuoden 2006 rikosprosessiuudistuksen keskeinen sisältö
1) Uusi summaarinen ja kirjallinen menettely tietyt kriteerit täyttävissä tunnustetuissa rikoksissa
2) Pääkäsittelyn uudistaminen
 Rikosasioiden pääkäsittelyssä voidaan siitä poisjääneen vastaajan poissaolosta huolimatta kuulla
tietyin edellytyksin paikalla olevaa todistajaa, asiantuntijaa ja todistelutarkoituksessa kuultavaa
asianomistajaa sekä toista vastaajaa
 Syytetyn poissa ollessa kuultua henkilöä ei tarvitse enää kuulla uudestaan asian jatkokäsittelyssä
vastaajan paikalla ollessa (aiemmin poissaolosta seurannut lykkäys koettiin epäkohdaksi)
 Käsittelyajoista: laajoja rikosasioita (ja riita-asioita) on käsiteltävä vähintään kahtena arkipäivänä
viikossa aiemman kolmen sijasta
 Lykkäys: pääsääntöinen 14 päivän lykkäyksen enimmäisaika on rikosasioiden osalta pidennetty 30
päivään ja erityiseen syyhyn perustuva 45 päivän enimmäisaika 60 päivään
 Tuomioistuimeen tuotavaksi määrätyn ja säilöön otetun asianosaisen, todistajan ja muun kuultavan
vapaudenmenetyksen enimmäisaika on pidentynyt kolmesta viiteen vuorokauteen (myös riitaasioissa)
 Vastaajien lisäksi myös todistajat ja muut todistelutarkoituksessa kuultavat henkilöt voidaan tietyin
edellytyksin määrätä tuotaviksi jo ensimmäiseen istuntoon (myös riita-asioissa)
3) Tuomioistuimen kurinpito
 Tuomioistuin voi määrätä häiritsevästi käyttäytyvälle henkilölle enintään 1000 euron suuruisen
järjestyssakon, joka ei ole rikosoikeudellinen rangaistus, vaan kurinpidollinen seuraamus (koska
tuomioistuin ei voi omasta aloitteestaan määrätä rikosoikeudellista rangaistusta)

Jos järjestyssakko ei ole riittävä toimenpide, voidaan häiritsevästi käyttäytyvä henkilö määrätä
välittömästi säilöön enintään 24 tunnin ajaksi
4) Puhelin- ja videoistuntojen käyttöala on laajentunut
 Rikosasioiden valmisteluistuntoihin ja asianomistajan yksityisoikeudellisten vaatimusten
esittämiseen
 Voidaan lisäksi käyttää vangittavaksi vaaditun henkilökohtaiseen kuulemiseen ja vangitsemisasian
uudelleenkäsittelyyn
5) Asianomistajan aseman parantaminen
 Asianomistajalle voidaan varallisuudesta riippumatta määrätä valtion varoista kustannettava
oikeudenkäyntiavustaja kaikissa henkeen, terveyteen ja vapauteen kohdistuvissa rikosasioissa, jos
se rikoksen vakavuus, asianomistajan henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen
on perusteltua; samalle asianomistajalle voidaan määrätä sekä oikeudenkäyntiavustaja, että
tukihenkilö
6) Mielentilatutkimukseen määrääminen
 Ennen mielentilatutkimukseen määräämistä tuomioistuimen on erikseen välituomiolla ratkaistava
kysymys siitä, onko vastaajan näytetty menetelleen syytteessä kuvatulla rangaistavaksi säädetyllä
tavalla
 Tuomioistuin voi tietyin edellytyksin määrätä epäillyn mielentilan tutkittavaksi jo esitutkinnan
aikana tai ennen pääkäsittelyä, jos epäilty on tunnustanut syyllistyneensä rangaistavaksi säädettyyn
tekoon
7) Lainmuutosten tarkoitus
 Tehdä rikosasiain oikeudenkäynnit aikaisempaa tehokkaammiksi, eli joutuisammiksi,
tarkoituksenmukaisemmiksi ja halvemmiksi
 Lisäksi on pyritty parantamaan uhrin ja uiden kuultavien asemaan oikeudenkäynnissä
 Pääperiaatteet: suullisuus, välittömyys ja keskittäminen edelleen siis voimassa
 Inkvisitorisuus  akkusatorisuus  oikeudenkäynnin tarkoituksenmukainen järjestäminen, syyttäjä
esittää tarvittaessa asianomistajan yksityisoikeudellisia vaatimuksia, tuomari ei kuitenkaan
passiivinen, vaan tällä on kyselyoikeus ja –velvollisuus oikeudenkäyntiaineiston selvittämiseksi (ei
kuitenkaan syytetyn vahingoksi)
Rikosasian ratkaiseminen toimittamatta pääkäsittelyä ROL 5 a luku

Edellytykset (1 §) asian ratkaisemiselle pääkäsittelyä toimittamatta kirjallisessa menettelyssä:
Asia voidaan ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta (kirjallinen menettely), jos:
1) mistään syyttäjän syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen
vallitessa tehtynä ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai vankeutta enintään kaksi
vuotta;
2) vastaaja tunnustaa syyttäjän syytteessä kuvatun teon sekä käräjäoikeudelle antamallaan
nimenomaisella ilmoituksella luopuu oikeudestaan suulliseen käsittelyyn ja suostuu asian
ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä;
3) vastaaja on teon tehdessään ollut täysi-ikäinen;
4) asianomistaja on esitutkinnassa tai kirjallisesti myöhemmin ilmoittanut, ettei vaadi pääkäsittelyn
toimittamista; ja
5) pääkäsittelyn toimittaminen on asian selvitettyyn tilaan nähden myös kokonaisuutena arvioiden
tarpeetonta
o











Kirjallisessa menettelyssä rangaistukseksi ei voida tuomita ankarampaa rangaistusta kuin
yhdeksän kuukautta vankeutta
Menettely (2 §):
o Jos esitutkinnan perusteella tai muutoin on aihetta olettaa, että edellytykset kirjalliseen
menettelyyn ovat olemassa, vastaajaa kehotetaan haasteen, haastehakemuksen ja 3 luvun 10
§:ssä tarkoitetun vaatimuksen tiedoksiannon yhteydessä ilmoittamaan tuomioistuimen
määräämässä ajassa kirjallisesti käräjäoikeudelle, tunnustaako hän syytteessä kuvatun teon
sekä luopuuko hän oikeudestaan suulliseen käsittelyyn ja suostuuko hän asian ratkaisemiseen
kirjallisessa menettelyssä. Vastaajalle on samalla annettava tieto suostumuksen merkityksestä
asian käsittelyssä
o Haasteessa vastaajaa myös kehotetaan vastaamaan häntä vastaan esitettyihin vaatimuksiin
kirjallisesti. Muutoin haasteesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 5 luvun 9 §:ssä säädetään
o Jos vastaaja toimittaa määräajassa käräjäoikeudelle 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen ja
muut 1 §:ssä säädetyt edellytykset asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä ovat
olemassa, asiassa ei järjestetä pääkäsittelyä, ja asia ratkaistaan viipymättä kirjallisessa
menettelyssä, jollei ole syytä siirtää asiaa pääkäsittelyyn
Käräjäoikeus voi erityisestä syystä kehottaa asianosaista toimittamaan käräjäoikeuteen lisäksi kirjallisen
lausuman. Tällöin käräjäoikeus määrää, mistä kysymyksestä asianosaisen on lausuttava
Jos käräjäoikeus harkitsee sen tarpeelliseksi, se voi varata asianosaiselle tilaisuuden suullisen lausuman
antamiseen käräjäoikeuden kansliassa tai istuntopaikalla. Käräjäoikeus voi myös sallia, että sen
asianosaiselta pyytämä vastaus tai lausuma saadaan antaa suullisesti käräjäoikeuden kansliassa tai
istuntopaikalla
Asianosainen kutsutaan suulliseen kuulemiseen uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen
poissaolostaan huolimatta. Käräjäoikeus voi myös määrätä, että asianosaisen on saavuttava
käräjäoikeuteen henkilökohtaisesti, jos hänen henkilökohtaista läsnäoloaan pidetään tarpeellisena.
Tällöin noudatetaan soveltuvin osin, mitä kutsusta ja asianosaiselle poissaolon varalta asetettavista
uhista 8 luvussa säädetään
o Kun asiassa järjestetään suullinen kuuleminen, asianosaisen suullinen vastaus tai lausuma
pöytäkirjataan
o Asianosaisen kirjallinen vastaus tai lausuma taikka suullisen vastauksen tai lausuman
perusteella laadittu pöytäkirja annetaan heti tiedoksi niille asianosaisille, joita se koskee, jollei
se ole ilmeisen tarpeetonta
Vastaajaa ei voida tuomita kirjallisessa menettelyssä ankarampaan rangaistukseen kuin kuudeksi
kuukaudeksi vankeuteen varaamatta hänelle tilaisuutta suullisen lausuman antamiseen (so. 6-9 kk
maksimi, joka on sama myös tuomittaessa useasta rikoksesta)
KäO on päätösvaltainen em. asioissa yhden tuomarinkokoonpanossa
Ratkaisu: Kirjallisessa menettelyssä tuomio tai päätös saadaan perustaa vain syytteessä esitettyihin
seikkoihin, vastaajan tunnustukseen, asianosaisten mahdollisiin kirjallisesti esittämiin taikka heidän
suullisesti esittämiinsä, pöytäkirjattuihin vaatimuksiin, vastauksiin tai lausumiin sekä muuhun asian
käsittelyssä syntyneeseen kirjalliseen aineistoon. Käräjäoikeudelle toimitettua esitutkintapöytäkirjaa
saadaan käyttää tuomion tai päätöksen perusteena vain siltä osin kuin asianosaiset ovat siihen
vedonneet
Käräjäoikeuden on ilmoitettava asianosaisille kirjallisesti tuomion tai päätöksen antamispäivä hyvissä
ajoin ennen ratkaisun antamista. Se voidaan ilmoittaa jo haasteen tiedoksiannon yhteydessä
Käräjäoikeuden on välittömästi tuomion tai päätöksen antamisen jälkeen lähetettävä vastaajalle ja
sellaiselle asianomistajalle, joka on esittänyt asiassa vaatimuksia, jäljennös ratkaisusta sekä samalla
lähetettävä muutoksenhakuohjeet. Lähetettävään ratkaisuun merkitään, ettei se sisällä tietoa
lainvoimaisuudesta. Ratkaisu ja muutoksenhakuohjeet saadaan lähettää postitse asianosaisen viimeksi
ilmoittamalla osoitteella
Kirjallisessa menettelyssä noudatetaan muutoin, mitä rikosasiain käsittelystä säädetään
Asianomistajan yksin ajamaa rikosasiaa ei voida käsitellä kirjallisessa menettelyssä

Tärkeää erottaa ROL 5 a luku ja ROL 8 luku (käsittelee asianosaisten läsnäoloa ja asian ratkaisemista
asianosaisten poissaolosta huolimatta yleisesti)
Muutoksenhakuoikeus käräjäoikeudesta hovioikeuteen (OK 25 luku)

Valitusoikeus hovioikeuteen
o Käräjäoikeuden ratkaisujen valituskelpoisuus:
 Muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan hovioikeudelta valittamalla.
Käräjäoikeuden tuomioon ja lopulliseen päätökseen sekä samassa yhteydessä tehtyyn
muuhun ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla, jollei muutoksenhakua ole
erikseen kielletty
 Käräjäoikeuden oikeudenkäynnin aikana tekemään ratkaisuun saa hakea muutosta
valittamalla vain, jos se on nimenomaisesti sallittu  pääsääntöisesti vasta pääasian
muutoksenhaun yhteydessä
 Ratkaisuun, jolla asia oikeudenkäyntiväitteen johdosta jätetään tutkimatta, voidaan
hakea heti muutosta valittamalla
 Ratkaisuun, jolla tuomari on todettu esteelliseksi käsittelemään asiaa, ei saa hakea
muutosta
 Oikeudenkäyntiväitteen hylkäävään ratkaisuun haetaan muutosta samassa yhteydessä
kuin käräjäoikeuden tuomioon tai lopulliseen päätökseen, jollei tuomioistuin määrää,
että muutosta haetaan erikseen
 Tuomioistuimen prosessinjohtoon kuuluvat toimenpiteet, kiellot ja määräykset, joita ei
anneta ratkaisun muodossa, ovat valituskelvottomia
o Valitusoikeudesta luopuminen
 Asiassa, jossa sovinto on sallittu, asianosaiset voivat kirjallisesti sopia, ettei kukaan
heistä hae valittamalla tuomioon muutosta. Sopimuksen tulee koskea tiettyä riitaa tai
tietystä oikeussuhteesta vastaisuudessa syntyviä riitoja
 Valitusajan kuluessa asianosainen voi sitovasti ilmoittaa tyytyvänsä käräjäoikeuden
ratkaisuun joko kokonaan tai osaksi. Ilmoitus tulee tehdä kirjallisesti käräjäoikeudelle
o Vastavalitusoikeus
 Valittajan vastapuoli voi tyytymättömyyttä ilmoittamatta valittaa osaltaan
käräjäoikeuden tuomiosta
 Määräaika vastavalitusta varten on kaksi viikkoa valittajalle asetetun valitusmääräajan
päättymisestä
 mahdollinen vain alkuperäisen valituksen tehnyttä asianosaista vastaan
 etuna valitusten määrän laskeminen
 voi koskea sellaistakin tuomion osaa, jota alkuperäinen valitus ei koskenut (esim. eri
syytekohtaa, menettämisseuraamusta, vahingonkorvausta tai oikeudenkäyntikuluja)
 Vastavalitus raukeaa, jos alkuperäinen valitus peruutetaan, raukeaa tai jätetään
tutkimatta taikka valittajalle ei myönnetä jatkokäsittelylupaa. Vastavalitus ei
kuitenkaan raukea, jos valitus peruutetaan vasta pääkäsittelyssä
o Muutoksenhakulegitimaatio
 Muutoksenhakukeinoja saavat pääasiassa käyttää vain sellaiset henkilöt, joiden
oikeudelliseen asemaan tuomioistuimen ratkaisu vaikuttaa haitallisesti; vain tällaisella
henkilöllä on muutoksenhakulegitimaatio eli –oikeus ja muutoksenhakuun vaadittava
muutoksenhakuintressi  legitimaatio on ehdoton prosessinedellytys
 Poikkeus: Syyttäjä saa hakea muutosta myös rikosasian vastaajan eduksi tai muuttaa
vastaajan vahingoksi tekemänsä muutoksenhakemuksen vastaajan eduksi (esim.
rangaistuksen ollessa kohtuuton  rooli yleisenä edunvalvojana; objektiivinen
periaate )




Hovioikeuden tutkimisvalta
o Oikeudenkäynti hovioikeudessa koskee käräjäoikeuden ratkaisun kohteena ollutta asiaa
valituksessa ja mahdollisessa vastauksessa vedotulta osalta. Tutkittavana on, onko ja miten
käräjäoikeuden ratkaisua muutettava
o Vaatimistaakka tulee sovellettavaksi myös muutoksenhaussa  ei saa tuomita enempää kuin
on muutoksenhaussa vaadittu
 Vaatimistaakalle keskeinen sääntö muutoksenhaussa on reformatio in peius –kielto eli
huonontamiskielto, josta ovat poikkeuksena ehdottomat prosessinedellytykset ja
menettelysäännöt, jotka tuomioistuimen on otettava viran puolesta huomioon vielä
muutoksenhakuvaiheessakin
 Rikosasioissa kielto voimassa nimenomaan syytetyn
eduksi siten, että jos ainoastaan syyttäjä hakee
muutosta, saadaan tuomiota muuttaa vain syytetyn
eduksi
Kirjallinen ja suullinen oikeudenkäyntiaineisto
o Asia ratkaistaan esittelystä kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella, jollei siinä toimiteta
pääkäsittelyä  muutoksenhakemus, mahdollinen vastaus ja kirjalliset lausumat sekä KäO:ssa
kertynyt oikeudenköyntiaineisto
o Jos asia ratkaistaan kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella eikä valittajan vastapuoli ole
käyttänyt hovioikeudessa puhevaltaa, asiaa ratkaistaessa otetaan kuitenkin huomioon hänen
asiassa aikaisemmin esittämänsä oikeudenkäyntiaineisto
o Pääkäsittelyssä ratkaistavassa asiassa oikeudenkäyntiaineistona otetaan huomioon se aineisto,
joka esitetään pääkäsittelyssä. Pääkäsittelyssä ratkaistavassa asiassa oikeudenkäyntiaineistona
otetaan huomioon se aineisto, joka esitetään pääkäsittelyssä ja tällöin ratkaisut tehdään ilman
esittelyä
o Prekluusio hovioikeudessa: Valittaja ei saa hovioikeudessa riita-asiassa vedota muihin
seikkoihin tai todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa, paitsi jos hän saattaa
todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen käräjäoikeudessa tai
että hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin (rikosasioissa preklusiiviset rajoitukset
tulevat eteen vasta KKO:ssa)
Tyytymättömyyden ilmoittaminen
o Asianosaisen, joka tahtoo hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, on ilmoitettava siihen
tyytymättömyyttä puhevallan menettämisen uhalla. Jos useilla asianosaisilla on yhteinen
puhevalta, riittää yksi tyytymättömyyden ilmoitus
o Tyytymättömyyttä on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona
käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin
o Tyytymättömyyden ilmoitus voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti asian ratkaisseelle
tuomioistuimelle tai sen kansliaan (omalla vastuulla myös postitse, lähetin välityksellä tai
sähköisesti)
o Vangittu taikka vankeusrangaistusta tai muuntorangaistusta suorittava henkilö saa rikosasiassa
ilmoittaa tyytymättömyyttä vankilan johtajalle. Jos tyytymättömyyden ilmoittamisen määräaika
päättyy tällaisen henkilön ollessa oikeudenkäynnin tai vanginkuljetuksen vuoksi
rangaistuslaitoksen ulkopuolella, hän saa ilmoittaa tyytymättömyyttä vankilaan saapumisensa
jälkeisenä päivänä
o Tyytymättömyyden ilmoitus saadaan rajoittaa koskemaan osaa alioikeuden ratkaisusta.
Rajoitus on mainittava tyytymättömyyttä ilmoitettaessa
Valituksen tekeminen
o Asianosaisen on tehtävä oma-aloitteisesti tyytymättömyyden ilmoittamisen jälkeen
hovioikeudelle osoitettu kirjallinen valitus
o Määräaika valitusta varten on 30 päivää siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin
tai annettiin  voidaan pyytää pidennystä KäO:lta
o


Viimeistään määräajan päättymispäivänä ennen virka-ajan päättymistä asianosaisen on
toimitettava valituskirjelmä käräjäoikeuden kansliaan. Valitusta, jota ei ole tehty määräajassa,
ei oteta tutkittavaksi
o Sallitut toimitustavat samat kuin tyytymättömyydenilmoituksen osaltakin
Valituskirjelmän sisältö:
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan asianomaiselle hovioikeudelle, on mainittava:
1) käräjäoikeuden ratkaisu, johon muutosta haetaan;
2) miltä kohdin käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta;
3) mitä muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäviksi;
4) perusteet, joilla muutosta vaaditaan, ja miltä osin käräjäoikeuden ratkaisun perustelut valittajan
mielestä ovat virheelliset;
4 a) peruste jatkokäsittelyluvan myöntämiselle 25 a luvun 5–8 §:ssä tarkoitetussa asiassa ja syyt,
joiden nojalla valittaja katsoo perusteen olevan olemassa, jos ne eivät muutoin ilmene
valituskirjelmästä;
5) todisteet, joihin halutaan nojautua, ja mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen; sekä
6) mahdollinen pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa.
o Jos valittaja haluaa, että hovioikeudessa toimitetaan pääkäsittely, hänen on ilmoitettava
yksilöity syy siihen. Valittajan on myös ilmoitettava käsityksensä siitä, onko pääkäsittelyssä
kuultava asianosaisia henkilökohtaisesti, ja keiden todistajien, asiantuntijoiden ja muiden
todistelutarkoituksessa kuultavien henkilöiden kuuleminen on tarpeellista
o Jos valittaja riita-asiassa vetoaa seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole esitetty käräjäoikeudessa,
hänen on ilmoitettava, miksi siihen vetoaminen 17 § huomioon ottaen olisi sallittua
hovioikeudessa
o Valituskirjelmässä on ilmoitettava asianosaisten nimet ja heidän laillisen edustajansa tai
asiamiehensä taikka avustajansa yhteystiedot sekä se postiosoite ja mahdollinen muu osoite,
johon asiaa koskevat kehotukset, kutsut ja ilmoitukset voidaan valittajalle lähettää
(prosessiosoite). Asianosaisen sekä todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero ja muut
yhteystiedot on myös soveltuvalla tavalla ilmoitettava hovioikeudelle. Jos jokin tieto
myöhemmin muuttuu, valittajan tulee viipymättä ilmoittaa siitä hovioikeudelle
o Valituskirjelmä on valittajan tai, jollei hän ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava
o Kirjelmään on liitettävä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa ja joita ei ole esitetty
käräjäoikeudessa, sekä jäljennös kirjelmästä ja siihen liitetyistä asiakirjoista
o Käräjäoikeuden kansliaan toimitetut, hovioikeudelle osoitetut kirjelmät ja niihin liittyvät
asiakirjat on käräjäoikeudesta viipymättä lähetettävä hovioikeuteen. Samalla on lähetettävä
asiaa koskeva asiakirjavihko ja äänitteet. Käräjäoikeuden tuomiosta ja erilliseksi asiakirjaksi
laaditusta päätöksestä lähetetään kuitenkin vain jäljennökset
Valitusasian valmistelu hovioikeudessa
o Valitusasian valmistelu hovioikeudessa alkaa, kun käräjäoikeudesta lähetetty valituskirjelmä
saapuu hovioikeuteen. Asian valmistelusta hovioikeudessa vastaa yksi jäsen (valmistelusta
vastaava jäsen)
o Ensimmäinen toimenpide hovioikeuden valmistelussa on valituskirjelmän tarkastaminen. Jos
valitus on puutteellinen ja sen täydentäminen on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tarpeen,
valittajaa on kehotettava korjaamaan puute hovioikeuden määräämässä ajassa. Samalla on
ilmoitettava, mikä seuraamus kehotuksen laiminlyömisestä voi olla. Jos valitus on
täydennyksenkin jälkeen puutteellinen, saadaan asianosaiselle erityisestä syystä varata uusi
tilaisuus sen täydentämiseen
o Jos valittaja ei noudata valituksen täydentämistä koskevaa kehotusta ja valitus on niin
puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi hovioikeudessa, valitus jätetään
tutkimatta, minkä lisäksi hovioikeuden on heti jätettävä valitus tutkimatta, jos sen tutkimiselle
on muu este, joka ilmenee suoraan valituskirjelmästä
 Päätös tutkimatta jättämisestä on aina tehtävä hovioikeuden säännönmukaisessa
kokoonpanossa, vaikka yksi jäsen muutoin vastaakin valmistelusta

Jatkokäsittelylupa
o Aikaisemmin hovioikeuksissa oli käytössä seulontamenettely, jossa hovioikeus lähinnä
valituksen ja KäO:n ratkaisun perusteella päätti ensin, otetaanko valitus enempään tutkintaan.
Valituksen tutkimista ei jatkettu, vaan asian käsittely jätettiin tähän, jos hovioikeus
yksimielisesti totesi olevan selvää, että asiassa ei tarvinnut toimittaa pääkäsittelyä, KäO:n
ratkaisu tai menettely ei ollut virheellinen, eikä asianosaisen oikeusturva edellyttänyt käsittelyn
jatkamista
 Menettelyssä katsottiin kuitenkin olevan runsaasti puutteita, esim. se, ettei menettelyä
voitu soveltaa asioissa, joissa ratkaisu riippui suullisen todistelun uskottavuudesta sekä
se, ettei se ratkaissut käsittelyn pitkittymisestä aiheutuvia ongelmia
o Puutteiden
vuoksi
seulontamenettely
korvattiin
vuoden
2011
alusta
jatkokäsittelylupajärjestelmällä:
 Riita-asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa, jos käräjäoikeuden ratkaisu on asianosaiselle
vastainen vain saamisen osalta, ja valituskirjelmässä esitetyn vaatimuksen ja
käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen välinen erotus (häviöarvo) ei ole yli 10 000
euroa. Oikeudenkäyntikuluja ja vaatimukselle laskettavaa korkoa ei oteta huomioon
häviöarvon määrää laskettaessa; lapsen elatusta koskevat asiat ja hakemusasiat on
rajattu lupajärjestelmän ulkopuolelle
 Vastaaja tarvitsee rikosasiassa jatkokäsittelyluvan, jos häntä ei ole tuomittu
ankarampaan rangaistukseen kuin neljä kuukautta vankeutta. Rangaistuksen
ankaruutta arvioitaessa ei oteta huomioon vankeusrangaistuksen ohessa tuomittua
sakkoa tai muuta rikosoikeudellista seuraamusta, MUTTA:
Vastaaja ei kuitenkaan rikosasiassa tarvitse jatkokäsittelylupaa, jos:
1) vastaaja on tuomittu viralta pantavaksi;
2) vastaaja on tuomittu menettämisseuraamukseen, jos valtiolle menetetyksi tuomitun
hyödyn määrä, omaisuuden tai esineen arvo taikka niiden sijasta menetetyksi tuomittu
arvo on enemmän kuin 10 000 euroa;
3) vastaaja on tuomittu yhteisösakkoon, jonka määrä on enemmän kuin 10 000 euroa;
4) virallinen syyttäjä ei tarvitse asiassa jatkokäsittelylupaa; tai
5) virallinen syyttäjä on hakenut asiassa muutosta vastaajan eduksi.
Jos valitus koskee myös syytteessä tarkoitettuun tekoon perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta, jonka häviöarvo on enemmän kuin 10 000 euroa, ei
rikosasiassa tarvita jatkokäsittelylupaa saman teon osalta.
 Virallinen syyttäjä tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos valitus koskee rikosta, josta ei
syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty ankarampaa rangaistusta
kuin sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta, mutta virallinen syyttäjä ei tarvitse
jatkokäsittelylupaa hakiessaan muutosta vastaajan eduksi
 Rikosasiassa asianomistaja tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos valitus koskee rikosta, josta
ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty ankarampaa
rangaistusta kuin sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Asianomistaja ei
kuitenkaan tarvitse jatkokäsittelylupaa, jos valitus koskee myös valituksessa
tarkoitettuun tekoon perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta, jonka häviöarvo on
enemmän kuin 10 000 euroa
 Jatkokäsittelylupaa ei tarvita:
1) sotilasoikeudenkäyntiasiassa;
2) sakon muuntorangaistuksen määräämistä koskevassa asiassa;
3) liiketoimintakiellon määräämistä, kumoamista tai pidentämistä koskevassa asiassa;
4) lähestymiskiellon määräämistä, kumoamista tai muuttamista koskevassa asiassa;
5) lapsen elatusta koskevassa asiassa;
6) 8 luvun säännösten mukaan käsitellyssä asiassa
 Jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos:

1) ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta
(muutosperuste);
2) käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida
jatkokäsittelylupaa myöntämättä (tarkistusperuste);
3) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeä myöntää asiassa
jatkokäsittelylupa (ennakkoratkaisuperuste); tai
4) luvan myöntämiseen on muu painava syy.
 Lupa on myönnettävä, jos jokin em. perusteista täyttyy. Valittajalla ei ole
väittämistaakkaa lupaperusteiden osalta, vaan hovioikeuden on omasta aloitteestaan
tutkittava kaikki lupaperusteet  lupa myönnettävä muullakin kuin hakijan vetoamalla
lupaperusteella, jos sen edellytyksen ovat käsillä
 Näytön arviointia koskevien valitusten osalta kynnys valitusluvan saamiselle on asetettu
korkeammalle: Jatkokäsittelylupaa ei tarvitse myöntää yksinomaan näytön uudelleen
arvioimista varten, ellei käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ole
perusteltua aihetta epäillä valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella
 Jatkokäsittelylupa voidaan rajoittaa koskemaan osaa käräjäoikeuden ratkaisusta.
Kysymys jatkokäsittelyluvan myöntämisestä muilta osin voidaan tällöin siirtää
ratkaistavaksi valituksen käsittelyn yhteydessä
 Menettelystä jatkokäsittelyluvan myöntämistä koskevassa asiassa:
 Ennen jatkokäsittelyluvan myöntämistä koskevan asian ratkaisemista hovioikeuden on
tarvittaessa kehotettava valittajan vastapuolta antamaan kirjallinen vastaus valitukseen
 Hovioikeus päättää jatkokäsittelyluvan myöntämistä koskevan kysymyksen
käräjäoikeuden ratkaisun, valituksen, mahdollisen vastauksen ja tarvittaessa myös muun
oikeudenkäyntiaineiston perusteella kirjallisessa menettelyssä
 Asia voidaan ratkaista ilman esittelyä
 Valmistelusta vastaava jäsen voi yksinkin päättää, että lupa myönnetään, mutta
epäämisestä on päätettävä hovioikeuden normaalissa kolmen jäsenen kokoonpanossa.
Lupa on myönnettävä, jos ratkaisukokoonpanon yksikin jäsen on myöntämisen kannalla
 Jos jatkokäsittelylupaa ei myönnetä, päätöksestä on käytävä ilmi, että:
1) kaikki em. perusteet jatkokäsittelyluvan myöntämiselle on tutkittu;
2) jatkokäsittelylupaa ei ole myönnetty; ja
3) käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.
Päätökseen on sisällytettävä selostus asianosaisten vaatimuksista ja vastauksista
 Myönteiseen lupapäätökseen ei saa hakea muutosta, kielteiseen saa hakea normaaliin
tapaan
Valitukseen vastaaminen
o Valittajan vastapuolta on kehotettava antamaan kirjallinen vastaus valitukseen hovioikeuden
määräämässä ajassa. Jos vastaus on pyydetty käsiteltäessä kysymystä jatkokäsittelyluvan
myöntämisestä tai valitus jätetään heti tutkimatta taikka vastauksen pyytäminen on ilmeisen
tarpeetonta, vastausta ei tarvitse pyytää (vastapuolen ei siis tarvitse vastata oma-aloitteisesti)
o Vastaus on annettava hovioikeuden asettamassa määräajassa
o Laissa ei ole erityistä seuraamusta sen varalta, että vastapuoli ei anna kirjallista vastausta
o Vastaukselta edellytetään valituksen tapaan yksityiskohtaisuutta:
Vastauksessa sen antajan on ilmoitettava:
1) asia, jossa vastaus annetaan;
2) myöntääkö hän muutosvaatimuksen vai vastustaako hän sitä; sekä
3) käsityksensä valittajan vaatimusten perusteista ja seikat, joihin hän haluaa nojautua
Vastausta pyydettäessä on annettava tiedoksi valitus ja siihen liitetyt asiakirjat. Hovioikeus voi
lisäksi määrätä, mistä kysymyksestä vastauksessa on erityisesti lausuttava
o Vastaus on annettava tiedoksi valittajalle





Asian ratkaiseminen esittelystä
o Asia ratkaistaan esittelystä kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella, jollei siinä toimiteta
pääkäsittelyä
Pääkäsittelyn toimittaminen hovioikeudessa
o Hovioikeuden on toimitettava pääkäsittely, jos riita-asiassa asianosainen tai rikosasiassa
asianomistaja tai vastaaja sitä vaatii  pyyntö ensisijaisesti esitettävä valituskirjelmässä,
samalla ilmoitettava yksilöity syy pääkäsittelyn toimittamiselle sekä se, onko pääkäsittelyssä
kuultava asianosaista henkilökohtaisesti ja keiden todistelutarkoituksessa kuultavien
henkilöiden kuuleminen on tarpeellista
o Pääkäsittelyä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos asiassa ei tarvitse ottaa vastaan suullista
todistelua sen vuoksi, että näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä varteenotettavaa
epäilystä, ja pääkäsittelyn toimittaminen on muutoinkin selvästi tarpeetonta huomioon ottaen
erityisesti asian laatu ja merkitys asianosaiselle
o Hovioikeuden on virallisen syyttäjän pyynnöstä toimitettava pääkäsittely, jos asiassa on
otettava vastaan suullista todistelua ja muulloinkin, kun hovioikeus pitää sitä tarpeellisena 
hovioikeus voi siis aina omasta aloitteestaan toimittaa pääkäisttelyn katsoessaan sen
tarpeelliseksi
o Jos pääkäsittely toimitetaan ja asiassa on kysymys käräjäoikeuden suullisen todistelun
uskottavuudesta tekemästä arviosta, käräjäoikeudessa vastaanotettu suullinen todistelu
otetaan tarpeellisilta osiltaan uudelleen vastaan, jollei estettä ole. Todistelua ei tarvitse ottaa
uudelleen vastaan, jos käräjäoikeuden vastaanottaman näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei
voi jäädä oikeudenkäyntiaineiston perusteella kokonaisuutena arvioitaessa mitään
varteenotettavaa epäilystä
o Suullisella todistelulla tarkoitetaan tässä todistajien ja asiantuntijoiden lausumia sekä
todistelutarkoituksessa kuultavien asianosaisten kertomuksia
o Käräjäoikeuden suullisen todistelun uskottavuudesta on kysymys esim. silloin, kun on tarpeen
arvioida, mikä näyttöarvo (todistusvoima) lausumalle on annettava siitä tosiseikasta, joka
lausumalla on tahdottu selvittää, kyse siis siitä, kuinka luotettavana lausumaa on pidettävä,
minkä lisäksi lausumalla tulee olla merkitystä näytön riittävyyttä arvioitaessa, sillä yleisen
säännön mukaan tarpeetonta todistelua ei tule ottaa vastaan
Luottamusperiaate ja tuomion muuttamiskielto
o Jos käräjäoikeudessa vastaanotettua suullista todistelua ei oteta hovioikeudessa uudelleen
vastaan, käräjäoikeuden ratkaisua saa tämän todistelun osalta muuttaa vain, jos todistelua ei
enää voida ottaa uudelleen vastaan. Rangaistusvaatimuksesta tehtyä ratkaisua saadaan
kuitenkin muuttaa rikosasian vastaajan eduksi
Pääkäsittelyn laajuus
o Todistelu otetaan uudelleen vastaan hovioikeudessa vain tarpeellisilta osin
o Pääkäsittely saadaan rajoittaa koskemaan vain osaa valituksen kohteena olevasta asiasta;
voidaan esim. laajoissa rikosasioissa toimittaa vain tiettyjen syytekohtien ratkaisemista varten
Ennakkopäätösvalituksesta
o Vuoden 2011 alusta käyttöön myös ohivalitusmahdollisuus (ennakkopäätösvalitus), jolloin
KäO:n ratkaisusta valitetaan suoraan KKO:een
o Menettely edellyttää vastapuolen suostumusta ja KKO:n myöntämää valituslupaa, joka voidaan
myöntää vain ennakkopäätösperusteella
o Menettely voi siis koska vain sellaisia asioita, joissa on ratkaistavana tärkeä laintulkintakysymys
 Korkein oikeus voi myöntää luvan ennakkopäätösvalitukseen vain, jos lain soveltamisen
kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on
tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Jos valituslupaa ei myönnetä,
käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi  lopullisuus; ei voi myöskään enää saattaa
hovioikeuden tutkittavaksi tyytymättömyyden ilmoitusajan umpeuduttua
o
o
Muutoksenhakijan, joka tahtoo hakea muutosta ennakkopäätösvalituksella, on ilmoitettava
siitä ilmoittaessaan tyytymättömyyttä KäO:n ratkaisuun
Määräaika ennakkopäätösvalitusta varten on 30 päivää siitä päivästä, jona käräjäoikeuden
ratkaisu julistettiin tai annettiin. Korkeimmalle oikeudelle osoitettu muutoksenhakukirjelmä on
toimitettava käräjäoikeuden kansliaan
Muutoksenhaku-uudistus 2010


Pääasialliset muutokset: 1) Seulontajärjestelmän korvaaminen jatkokäsittelylupajärjestelmällä (ks. ed.)
2) Pääkäsittelyä koskevat muutokset 3) Ennakkopäätösvalitus (ks.ed.)
Seulonnan ongelmia:
o Menettelyä ei voitu soveltaa niissä asioissa, joissa ratkaisu riippui suullisen todistelun
uskottavuudesta
o Epäyhtenäinen oikeuskäytäntö ja säännösten virheellinen soveltaminen
o Menettelystä ei saatu riittävästi apua käsittelyaikojen lyhentämiseen
o Seulontojen vähäisyys
 Jatkokäsittelylupa: Häviöarvosta;
o Toistuvaissuorituksissa arvo pääomitetaan, jolloin häviöarvo on KäO:n ratkaisun pääomitetun
lopputuloksen ja hovioikeudessa esitetyn vaatimuksen välinen erotus
o Jos on useita asianosaisia, niin luvan tarve ja häviöarvo arvioidaan jokaisen valittajan osalta
erikseen  asiayhteyden vuoksi on perusteluta myöntää jatkokäsittelylupa kaikille
asianosaisille
o Jos on useita vaatimuksia, niin kaikkien vaatimusten rahamääräiset arvot lasketaan yhteen
häviöarvon määrittämiseksi
o Samaan perusteeseen nojautuvien vaatimusten osalta otetaan huomioon vain ensisijaisen
vaatimuksen arvo
 Jatkokäsittelylupa: Hakemusasioista;
o Rajattu kokonaisuudessaan lupajärjestelmän ulkopuolelle, myös silloin, kun hakemusasian
käsittelyä on jatkettu riita-asioista säädetyssä järjestyksessä
o lupajärjestelmää ei sovelleta myöskään konkurssia, yrityssaneerausta, yksityishenkilön
velkajärjestelyä tai ulosottovalitusta koskeviin asioihin
o Myös elatusapuasiat rajattu ulkopuolelle, paitsi aviopuolison elatusasiat
Asiamiestoiminnan luvanvaraisuus ja valvonta



Laki luvansaaneista oikeudenkäyntiavustajista ja Laki oikeudenkäymiskaaren 15 ja 31 luvun
muutamisesta (jaettu luennolla)
Asianosaisten perus- ja ihmisoikeudet:
1) Esteetön pääsy oikeuteen (access to justice)
2) Oikeus puolustautua itse tai asiamiehen välityksellä
o Suomessa ei avustajan käyttöpakkoa, PAITSI ylimääräisessä muutoksenhaussa tuomionpurun
yhteydessä, koska avustajan käyttö parantaa hakemusten laatua ja vähentää kuormitusta
3) Oikeus valita oma avustajansa
o vs. avustajille/asiamiehille asetetut vaatimukset ja lupajärjestelmät
o asianosaisen toivomuksille annettava suuri merkitys, paitsi jos tämän valitsema avustaja on
kykenemätön
Elinkeinovapaus ja vapaa kilpailu vs. asiakkaiden kuluttajansuoja
o

Monopolit sopivat huonosti kilpailun vapauteen; asianajajamonopoli ei kuitenkaan suhteeton,
jos rajoitukset ovat hyväksyttävässä suhteessa haittoihin ja lupajärjestelmällä on hyväksyttävät
perusteet  hyväksyttävää em. vapauksien näkökulmasta, jos ne todella lisäävät oikeusturvaa
o Lupajärjestelmät parantavat kuluttajansuojaa (lisä- ja täydennyskoulutus  ei kuitenkaan
samantasoista ”lupalakimiehillä” kuin AA-liiton jäsenillä) ja ovat lisäksi tärkeitä erityisesti
erityisasiantuntemusta vaativissa jutuissa
Järjestelmän avoimuus, julkisuus ja läpinäkyvyys
Rikosprosessiuudistus v. 1997
Vaikutuksista asianomistajan asemaan




Lähtökohtia: syyteoikeuden kaventuminen vain toissijaiseksi, mutta toisaalta mahdollisuudet
lainoppineeseen apuun ilman eri korvausta paranivat
Uudistuksen yleisinä tavoitteina oikeudenkäyntien joutuisuuden, tarkoituksenmukaisuuden,
joustavuuden ja halpuuden lisääminen oikeusturvasta tinkimättä
Asianomistajan oikeus avustajaan tarkastetussa ROL 2 luvussa:
Tuomioistuin voi määrätä asianomistajalle oikeudenkäyntiavustajan (ja tukihenkilön) esitutkintaa
ja, silloin kun asianomistajalla on vaatimuksia syyttäjän ajamassa asiassa, oikeudenkäyntiä varten:
1) rikoslain 20 luvussa tarkoitetussa seksuaalirikosta koskevassa asiassa, jollei sitä erityisestä syystä
pidetä tarpeettomana;
2) rikoslain 21 luvun 1–6 §:ssä tarkoitetussa rikosasiassa, jos sitä asianomistajan ja rikoksesta
epäillyn välinen suhde huomioon ottaen on pidettävä perusteltuna; sekä
3) henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaa rikosta koskevassa asiassa, jos sitä rikoksen
vakavuus, asianomistajan henkilökohtaiset olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen on
pidettävä perusteltuna
o Seksuaalirikosten ja läheisten henkilöiden välisten väkivaltarikosten katsottu loukkaavan
uhrin henkilöä syvästi
o Saattaa olla tarvetta apuun myös oman oikeudellisen aseman selvittämisessä ja vaatimusten
tekemisessä
o Aiemmin vain 1) ja 2) kohtien mukaisten rikosten asianomistajalla oli oikeus avustajaan 
liian tiukka rajaus  kritiikkiä:
 Lainkonkurrenssi, eli tilanne, jossa rangaistussäännöksen soveltaminen sulkee muut
mahdolliset rangaistussäännökset pois, jätettiin huomiotta siten, että säännös säädettiin
ajattelematta tilanteita, joissa rikoksentekijä tosiasiallisesti toimii myös jonkin ko.
rikoksen tunnusmerkistön täyttävällä tavalla, mutta syyte nostetaan sellaisesta
rikoksesta, jota pykälän luettelossa ei mainittu, esim. ryöstö
 On myös edelleen ongelmallinen kysymys, onko avustajaan oikeuttavien rikosten
luettelo riittävän laaja, sillä 3) kohdassa tarkoitettuja rikoksia on vaikea määritellä 
jättää siis edelleen avoimeksi kysymyksen, minkä rikosten asianomistajat ovat
oikeutettuja avustajaan
 Oikeutus avustajaan/tukihenkilöön voidaan selvittää rikoksen suojaamien oikeushyvien
avulla  jos henki, terveys tai vapaus kuuluu suojattaviin oikeushyviin, niin
asianomistajalla on oikeus avustajaan; tällaista menettelyä ei kuitenkaan voi pitää
erityisen onnistuneena
 Mahdollisuudet määrätä avustaja tai tukihenkilö olivat vaihtoehtoisia
Asianomistajan mahdollisuudet käyttää syyteoikeuttaan kirjallisessa menettelyssä
o Uudistuksen yhteydessä syyteoikeuden järjestely toteutettiin siten, että lähtökohtaisesti
virallisella syyttäjällä on ensisijainen syyteoikeus ja asianomistajalla toissijainen
syyteoikeus, jolloin asianomistaja saa itsenäisesti nostaa syytteen vain silloin, kun poliisi on

jättänyt esitutkinnan toimittamatta tai syyttäjä on tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen
o Asianomistajan syyteoikeuteen kuuluu 1) syytteennostamisoikeus 2) oikeus yhtyä virallisen
syyttäjän tai toisen asianomistajan ajamaan syytteeseen 3) muutoksenhakuoikeus 4)
oikeus ottaa ajettavakseen peruutettu syyte
o Kirjallinen menettely:
Asia voidaan ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta (kirjallinen menettely), jos:
1) mistään syyttäjän syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä
mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai
vankeutta enintään kaksi vuotta;
2) vastaaja tunnustaa syyttäjän syytteessä kuvatun teon sekä käräjäoikeudelle antamallaan
nimenomaisella ilmoituksella luopuu oikeudestaan suulliseen käsittelyyn ja suostuu asian
ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä;
3) vastaaja on teon tehdessään ollut täysi-ikäinen;
4) asianomistaja on esitutkinnassa tai kirjallisesti myöhemmin ilmoittanut, ettei vaadi
pääkäsittelyn toimittamista; ja
5) pääkäsittelyn toimittaminen on asian selvitettyyn tilaan nähden myös kokonaisuutena
arvioiden tarpeetonta.
Kirjallisessa menettelyssä rangaistukseksi ei voida tuomita ankarampaa rangaistusta kuin
yhdeksän kuukautta vankeutta
Miltä osin siis asianomistajan syyteoikeuteen kuuluvien oikeuksien toteutuminen saattaa vaarantua
kirjallisessa menettelyssä?
o Syytteeseenyhtymisoikeus (muihin osiin kirjallinen menettely ei voine vaikuttaa edes):
 Erityisesti kohdat 1) ja 2):
 Jos asianomistaja syytteeseen yhtyessään vaatii rangaistusta rikoksesta, josta voi
seurata kohdassa mainittua ankarampi rangaistus esityöt: tällöin järjestettävä
suullinen pääkäsittely, mutta asianomistaja ei kuitenkaan voi perusteettomilla
rangaistusvaatimuksilla välttää kirjallista menettelyä
 Jos asianomistaja syytteeseen yhtyessään vetoaa rangaistusvaatimuksensa tueksi
oikeustosiseikkoihin, joita ei ole mainittu virallisen syyttäjän teonkuvauksessa
Asianomistajan syyteoikeus ja siviilivaatimukset

Kuka on asianomistaja?
o Yleistä; laissa ei ole määritelmää siitä, ketä on pidettävä asianomistajana  oikeustieteessä
kehitellyt määritelmät voidaan jakaa aineellisoikeudellisiin ja prosessuaalisiin
asianomistajamääritelmiin + ns. sekamääritelmät
o Aineellisoikeudelliset asianomistajamääritelmät:
 Kriminalisoinnille löydyttävä peruste oikeushyvien suojasta
 Näissä määritelmissä on lähtökohtana rikoksella välittömästi loukataun tai
vaarannetun tahon selvittäminen
 Henkilöllisiä ja yhteisöllisiä oikeushyviä; henkilöllisillä oikeushyvillä (henki, terveys
yms.) voi olla asianomistaja, yhteisöllisillä (liikenneturvallisuus yms. abstraktit asiat)
ei voi periaatteessa olla asianomistajaa  asianomistajan löytyminen
lähtökohtaisesti mahdollista, kun on loukattu henkilöllistä oikeushyvää
 Tässä luonnolliset ja oikeushenkilöt ovat samassa asemassa
 Yhteisöllisen oikeushyvän loukkaaminen; vaihtoehdot:
1) ei lainkaan asianomistajaa (esim. rattijuopumus, jonka tunnusmerkistö on
säädetty vain yhteisöllisten oikeushyvien suojaksi)
2) jos kohdistuu ensisijaisesti yhteisölliseen oikeushyvään ja toissijaisesti
henkilölliseen, niin on asianomistaja (esim. perätön lausuma)
o
3) näennäisasianomistaja eli julkinen vo. tms., jolle annettu oikeus esiintyä
asianomistajana (esim. veropetos)
 Ensin ratkaistaan suojeluobjektina oleva oikeushyvä, sitten sen haltija =
asianomistaja
 Granfeltin asianomistajamääritelmä vuodelta 1925: Asianomistaja on 1) rikoksen
kautta ensikädessä loukatun oikeushyvän haltija 2) se, jolle välittömästi rikoksen
kautta on syntynyt yksityinen oikeudellinen vaade (3) se, jonka oikeuspiiriä
tapahtunut politiarikos vaarantaa)
 Ongelmatapauksia: yleisen edun loukkaus, joka ei suoraan loukkaa valtion etua sekä
virkamiehen väkivaltainen vastustaminen
 Vaarantamisrikokset: presumoidut (rattijuopumus), abstraktiset (omiaan
aiheuttamaan) sekä konkreettiset (heitteillepano)
 presumoiduissa ei ole asianomistajaa, mutta konkreettisissa on aina
 sen sijaan abstraktiset ovat pulmallisia; asianomistaja, jos loukattu jotain
henkilöllistä oikeushyvää
 Yksityisoikeudelliseen vaatimukseen perustuva asianomistajan asema; vaatimuksen
perustuttava välittömästi rikokseen
Prosessuaaliset asianomistajamääritelmät
 Asianomistaja on se, jolla on oikeus vaatia rangaistusta rikoksen johdosta
 Oikeudenkäynnissä käytetään prosessuaalista asianosaismääritelmää
Asianomistajan syyteoikeus ja syyttäjän syyteoikeus asianomistajarikoksissa

Asianomistajan syyteoikeus
o Syyteoikeuden funktiot: Kontrolli- ja hyvitysfunktiot+ EIS 6 (1) ja PL 21 §: oikeus
oikeudenkäyntiin
o Syyteoikeuden järjestely asianomistajan ja syyttäjän välillä: 1) yksinomainen syyteoikeus
(vain toisella, esim. kansanedustajaa vastaan syyteoikeus vain virallisella syyttäjällä) 2)
rinnakkainen syyteoikeus (ei ole olemassa) 3) Ensisijainen syyteoikeus 4) Toissijainen
syyteoikeus (saa käyttää vasta, kun ensisijaisen syyteoikeuden haltija on päättänyt jättää
syytteen nostamatta)
o Asianomistajan syyteoikeuteen kuuluvat oikeudet: syytteennostamisoikeus, oikeus yhtyä
nostettuun syytteeseen (syytteen tarkistaminen, eli oikeus vedota uuteen seikkaan
syytteen tueksi ilman että asia muuttuu toiseksi, mutta syytteen laajentaminen on
sallittua vain tuomioistuimen luvalla), muutoksenhakuoikeus ja oikeus ajaa peruutettua
syytettä
 Toissijaisen syytteen nostaminen: edellytyksenä siis syyttämättäjättämispäätös
tai esitutkinnan rajoittaminen tai toimittamatta jättäminen; mahdollista myös
syyteharkintakantelu,
jolloin
valtakunnansyyttäjä
voi
antaa
syytteennostamismääräyksen
 Peruutetun syytteen ajaminen: Asianomistajalla on oikeus ottaa ajaakseen syyte,
jonka syyttäjä tai toinen asianomistaja on peruuttanut.
Jos asianomistaja ottaa syytteen ajaakseen, hänen on ilmoitettava tästä
tuomioistuimelle kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun hän sai tiedon syytteen
peruuttamisesta.
Jos asianomistaja ei ota syytettä ajaakseen, hän menettää syyteoikeutensa.
Syyte on tällöin rikosasian vastaajan vaatimuksesta hylättävä tuomiolla
Ongelma: mahdollista, että syyttäjä jättää seuraamusluonteisesti syyttämättä,
jolloin teko kuitenkin luetaan vastaajan syyksi, minkä jälkeen asianomistaja voi
ajaa peruutettua syytettä ja tuomioistuin voi hylätä syytteen
o Syyteoikeuden menettäminen: Jos asianomistaja peruuttaa syyttämispyyntönsä, hänellä
ei sen jälkeen ole oikeutta esittää rikoksen johdosta syyttämispyyntöä. Jos asianomistaja

peruuttaa syytteensä taikka luopuu syytteen nostamisesta tai ajamisesta, hän menettää
syyteoikeutensa. Jos syyttäjä ei saa nostaa rikoksesta syytettä ilman asianomistajan
syyttämispyyntöä ja jos asianomistaja on peruuttanut pyynnön ennen kuin syyttäjä on
nostanut syytteen, syyttäjäkään ei saa nostaa rikoksesta syytettä. Pyynnön
peruuttaminen ei estä syyttäjää nostamasta syytettä, ellei peruutus koske kaikkia
rikokseen osallisia
o Kuolleen asianomistajan syyteoikeuden käyttäminen: Jos joku on rikoksen johdosta
saanut surmansa, hänen leskellään ja lapsillaan on oikeus käyttää asianomistajan
syyteoikeutta. Mikäli surmansa saaneella ei ole leskeä eikä lapsia, on hänen
vanhemmillaan ja sisaruksillaan oikeus käyttää syyteoikeutta. Surmansa saaneen
vanhemmilla ja sisaruksilla on oikeus käyttää syyteoikeutta myös siinä tapauksessa, että
joku tai jotkut niistä, joilla on ensisijainen oikeus käyttää asianomistajan syyteoikeutta,
on epäiltynä kyseisestä rikoksesta. Milloin asianomistaja on muusta syystä kuollut, em.
omaisilla on sama oikeus esittää rikoksen johdosta syyttämispyyntö sekä nostaa syyte ja
ajaa sitä kuin asianomistajalla olisi ollut, paitsi jos asianomistaja on tahtonut, ettei
syyttämispyyntöä esitetä eikä syytettä nosteta
Syyttäjän syyteoikeus asianomistajarikoksissa
o Rikokset on perinteisesti jaettu Suomessa kahteen ryhmään: virallisen syytteen alaiset ja
asianomistajarikokset; pääsääntönä virallisen syytteen alaisuus
o Asianomistajarikokset ovat vähäisiä rikoksia, joihin ei liity vahvaa julkista intressiä, sekä
rikokset, joiden käsittely saattaa aiheuttaa vahinkoa asianomistajalle
o Tiukka kahtiajako ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukainen  lainsäädännössä kehitetty
rikostyyppi, johon kuuluvat rikoksen ovat lähtökohtaisesti asianomistajarikoksia, mutta
joista syyttäjä voi nostaa syytteen ilman syyttämispyyntöä, jos tärkeä yleinen etu näin vaatii
o Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se,
jolla on siihen lain mukaan oikeus.
Syyttäjän tehtävänä on nostaa rikoksesta syyte ja ajaa sitä
Jos syytteen nostamiselle on säädetty erityisiä ehtoja, kuten asianomistajan syyttämispyyntö
taikka viranomaisen määräys tai suostumus, noudatetaan niitä
o Syyttämispyynnön tekeminen:
 Oikeus pääsääntöisesti siis asianomistajalla
 Asianomistajan on tehtävä syyttämispyyntö sen paikkakunnan syyttäjälle tai
poliisille, jonka toimialueella syyte rikoksesta saadaan nostaa. Jos pyyntö tehdään
muulle syyttäjälle tai poliisille, tulee tämän viipymättä toimittaa se toimivaltaiselle
viranomaiselle
 Ei muotovaatimuksia
 Sisällöllinen vaatimus: tulee selvästi ilmetä pyyntö epäillyn asettamisesta
syytteeseen sekä selvästi yksilöitävä se rikollinen teko, jonka asianomistaja
ilmoittaa syytteeseen pantavaksi, rikosnimikettä ei kuitenkaan tarvitse mainita,
eikä tekijän henkilöllisyyttä, sillä se ei edes aina ole tiedossa
o Syyttäjän syyteoikeus asianomistajarikoksissa ilman syyttämispyyntöä
 Eräissä poikkeustapauksissa syyttäjä voi nostaa asianomistajarikoksesta syytteen
ilman syyttämispyyntöä:
 Jos asianomistaja on esittänyt syyttämispyynnön rikoksesta, josta syyttäjä ei saa
nostaa syytettä ilman asianomistajan pyyntöä, ja useampia on epäiltyinä
osallisuudesta rikokseen, syyttäjä saa nostaa syytteen niitäkin epäiltyjä vastaan,
joita pyyntö ei koske; perustelut: väärinkäytösten ehkäiseminen sekä rikoksen
selvittämisen edistäminen, on kuitenkin katsottu, ettei em. saa estää sovintoa
asianosaisten välillä
 fakultatiivisuus; syyttäjän ei ole pakko nostaa syytettä muita osallisia vastaan
 Jos huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja on tehnyt ko. kaltaisen rikoksen
alaikäistä tai muutoin edunvalvonnassa olevaa vastaan, syyttäjä saa nostaa syytteen,
vaikka syyttämispyyntöä ei olisikaan esitetty; perustelut: tällöin ko. henkilöt ei vät voi
välttyä oikeudenkäynniltä tilanteessa, jossa ainut syyttämispyynnön tekemiseen
oikeutettu henkilö on myös tekijä tai mikäli vajaavaltaisella on syyttämispyynnön
tekemisoikeus, voi se olla kiusallista
Syyttäjän velvollisuus ajaa asianomistajan yksitysoikeudellista vaatimusta






Separaatio-/adheesioperiaate; adheesion etuina prosessiekonomia, rangaistuksen mittaaminen ja
preventio
Syyteasian yhteydessä voidaan ajaa syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuvaa
yksityisoikeudellista vaatimusta. Jos sellaista vaatimusta ajetaan erikseen, noudatetaan, mitä
oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään
Asianomistajan pyynnöstä syyttäjän on vireille panemansa syyteasian yhteydessä ajettava
rikokseen perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta rikosasian vastaajaa vastaan,
jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton. Jos syyttäjä ei
ota ajaakseen asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta, hänen on ilmoitettava siitä
asianomistajalle
o Asianomistajan on esitettävä pyyntö esitutkinnassa tai syyttäjälle. Samalla hänen on
ilmoitettava seikat, joihin vaatimus perustuu
o Hakiessaan muutosta syytteeseen annettuun ratkaisuun syyttäjän on em. edellytyksin
haettava muutosta myös asianomistajan korvausvaatimukseen annettuun ratkaisuun, jos
se on riippunut syyteasian ratkaisusta
Ajamisvelvollisuuden syntymisen edellytykset:
o Asianomistajan pyyntö
o Rikoksesta johtuva/rikokseen perustuva vaatimus
o Vaatimuksen kohdistuttava rikosasian vastaajaan
o Ei olennaista haittaa; voisi olla esim. käsittelyn pitkittyminen olennaisesti tai pitkittyminen
kiireellisessä asiassa taikka työmäärän liiallinen lisääntyminen, huomioitava myös
asianosaisten tasavertaisuus, lisäksi asianomistajan ja syyttäjän etujen ristiriitaisuus voisi
olla olennainen haitta
o Vaatimus ei saa olla ilmeisen perusteeton; esim. lakiin perustumaton, sen tueksi ei ole
esitettävissä näyttöä, se on määrältään kohtuuttoman suuri (jolloin ensisijaisesti kuitenkin
kehotettavaa asianomistajaa pienentämään vaatimustaan)
Menettely syyttäjän kieltäytyessä ajamasta vaatimuksia
o Perusteltu kieltäytymisilmoitus on tehtävä ajoissa
o Kieltäytyminen mahdollista silloinkin, kun syyttäjä on jo ottanut vaatimukset ajaakseen
o Tuomioistuin ei ole toimivaltainen puuttumaan syyttäjän ratkaisuun yksityisoikeudellisten
vaatimusten ajamisesta
Syyttäjän velvollisuus ajaa yksityisoikeudellista vaatimusta muutoksenhaussa
o Hakiessaan muutosta syytteeseen annettuun ratkaisuun syyttäjän em. edellytyksin haettava
muutosta myös asianomistajan korvausvaatimukseen annettuun ratkaisuun, jos se on
riippunut syyteasian ratkaisusta
o Ei oikeutta hakea muutosta vain siviilivaatimusten osalta  objektiivisuus
Konkurssimenettelyn pääpiirteittäinen kulku
1) Kirjallinen konkurssihakemus käräjäoikeudelle; velallinen/velkoja voi tehdä  Tuomioistuimen tiedoksianto
2) Velallisen kuuleminen; ”velallisen kuulustelu”
3) Päätös konkurssiin asettamisesta
4) a) Raukeaminen varojen puutteen vuoksi  velallisen varat eivät riitä kattamaan konkurssimenettelyn
kustannuksia  mahdollinen julkisselvitysmenettely, kun selvitystä on syytä jatkaa; kyseessä siis tilanteet,
joissa perintäintressi ei enää ole ensisijainen, vaan on epäilyksiä esim. väärinkäytöksistä velallisen taholta
4)b) Konkurssivalvonta
5) Pesänhoitaja laatii pesäluettelon, jonka sisällettävä kaikki tarpeelliset tiedot ml. riitautetut saatavat
6) Velkaselvittely  Jakoluettelo + sen vahvistaminen  Velkaselvittely
6) b) Mahdollisuudet takaisinsaantiin selvitettävä
7)Omaisuusselvittely  Pesäluettelo  Omaisuusselvittely
8) Oikeudenkäynnit mm. riitaisten saatavien selvittämiseksi
9) Konkurssin lopettaminen  Jako-osuudet velkojille
Velkaselvittely konkurssissa:
I Valvotut saatavat  Valvonnan tarkastaminen )
Jälkivalvonnat
)
II Luetteloon otetut saatavat
)  Jakoluetteloehdotus  Pesänhoitajan jakoluettelo
 Riitautukset
 Vahvistettu jakoluettelo
 Oikaiseminen ja muuttaminen
 Muutoksenhaku
Ulosottokaari


Soveltamisala
Tämän lain mukaisesti pannaan täytäntöön riita- tai rikosasiassa asetettu yksityisoikeudellinen,
tuomioon tai muuhun tässä laissa tarkoitettuun ulosottoperusteeseen sisältyvä:
1) velvoite raha- tai tavarasuoritukseen (maksuvelvoite);
2) velvoite luovuttaa toiselle kiinteää omaisuutta tai määrätty irtain omaisuus;
3) velvoite luovuttaa toisen hallintaan kiinteää omaisuutta, rakennus, huoneisto, muu tila tai
sen osa taikka velvoite muuttaa sieltä pois (häätö);
4) velvoite tehdä jotakin;
5) kielto tehdä jotakin ja velvoite sallia, että toinen tekee jotakin
Ulosottolaitoksen organisaatio
o Ulosottolaitos muodostuu keskushallinnosta ja sen alaisista paikallisista ulosottovirastoista.
o Ulosottotoimen keskushallinnosta huolehtii Valtakunnanvoudinvirasto, valtakunnanvoudinvirasto ja ulosottovirastot kuuluvat oikeusministeriön hallinnonalaan
o Ulosottoviraston toimialue (ulosottopiiri) muodostuu yhdestä tai useammasta kihlakunnasta.
Ulosottopiireistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ulosottoviraston toimipaikoista
säädetään oikeusministeriön asetuksella






Ulosottomiehet
o Ulosottomiehinä toimivat kihlakunnanvoudit ja heidän alaisinaan kihlakunnanulosottomiehet. Kihlakunnanulosottomiehelle kuuluvat ne tehtävät, jotka kihlakunnanvouti hänelle
määrää
o Kihlakunnanvoudin tulee valvoa, että kihlakunnanulosottomiehet ja muut alaisensa
virkamiehet hoitavat heille annetut tehtävät lainmukaisesti ja asianmukaisesti sekä
noudattavat heille annettuja määräyksiä
o Kihlakunnanvouti voi siirtää antamansa tehtävän toiselle alaiselleen virkamiehelle tai ottaa
tehtävän itse hoitaakseen
Kihlakunnanvoudin yksinomainen toimivalta
Kihlakunnanvoudin tulee itse:
1) päättää lainvoimaa vailla olevan ulosottoperusteen täytäntöönpanosta, tietyistä
peruuttamistoimista sekä tietyissä tilanteissa kuittauksesta, täytäntöönpanosta saamistodisteen
puuttuessa, vakuuden hyväksymisestä,;
2) antaa asianosaiselle ohjausta tuomiovirhekanteluun tai lasku- tai kirjoitusvirheen oikaisun
hakemiseen;
3) keinotekoisen järjestelyn sivuuttaminen;
4) päättää uhkasakon ja noutouhan asettamisesta ja tehdä hakemus uhkasakon tuomitsemiseksi;
5) myydä ulosmitattu kiinteä omaisuus, kiinnityskelpoinen irtain omaisuus ja muu omaisuus, jos
siihen kohdistuu kiinnityksiä, panttioikeuksia tai muita vakuusoikeuksia;
6) jakaa 5 kohdassa mainitun omaisuuden kauppahinta;
7) päättää itseoikaisusta, täytäntöönpanoriitaosoituksen antamisesta sekä täytäntöönpanon
keskeyttämisestä;
8) toimittaa tilitys osamaksukaupan myyjän ja ostajan välillä;
9) päättää lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta; sekä
10) hoitaa muussa laissa kihlakunnanvoudin yksinomaiseen toimivaltaan säädetyt tehtävät
Valtakunnanvoudinvirasto
o Valtakunnanvoudinvirastolle kuuluu hallinnollinen ulosottotoimen yleinen johto, ohjaus ja
valvonta. Valtakunnanvoudinviraston tulee erityisesti huolehtia ulosottolaitoksen
palvelujen alueellisesta saatavuudesta
Toimivaltainen tuomioistuin
o Täytäntöönpanotoimeen tai ulosottomiehen päätökseen haetaan muutosta käräjäoikeudelta
valittamalla
o Muutosta haetaan siltä käräjäoikeudelta, jonka tuomiopiirissä täytäntöönpanotoimi on
suoritettu
o Ulosottovalitusten käsittely on keskitetty 14 käräjäoikeuteen
Käsittelyjärjestys käräjäoikeudessa
o Noudatetaan
soveltuvin
osin
hakemusasioiden
käsittelyjärjestystä,
vaikkeivät
ulosottovalitukset olekaan hakemusasioita
o Valitus on käsiteltävä kiireellisenä ja käräjäoikeuden tulee kuulla myös ulosottomiestä
o Jos käräjäoikeus on antanut valittajalle osoituksen täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen,
valitus raukeaa siltä osin
Itseoikaisu (laaja oikeus)
o Ulosottomiehen tulee oikaista samassa ulosottoasiassa tehty toimi tai päätös, jos se
perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain
soveltamiseen (asiavirheen oikaisu)
o Ulosottomiehen on tehtävä oikaisu viipymättä virheen havaitsemisen jälkeen. Niitä, joiden
asema heikkenee oikaisun vuoksi, tulee kuulla, jollei se ole erityisestä syystä tarpeetonta
o Asiavirheen oikaisu valituksen yhteydessä myös mahdollista






o Kirjoitusvirheen oikaisu: Ulosottomiehen tulee oikaista ulosottoasiassa tehdyssä päätöksessä
tai muussa asiakirjassa oleva kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin rinnastettava selvä
virhe (kirjoitusvirheen oikaisu) viipymättä virheen havaitsemisen jälkeen
Oikaisupäätös ja muutoksenhaku
o Päätös, jolla asiavirhe tai kirjoitusvirhe oikaistaan, on tehtävä kirjallisesti. Asiavirheen oikaisu
on lisäksi perusteltava. Oikaisupyynnön hylkäämisestä tehdään kirjallinen päätös, jos
oikaisua on pyydetty kirjallisesti
o Asiavirheen ja kirjoitusvirheen oikaisuun haetaan muutosta niin kuin UK 11 luvussa
säädetään. Oikaisupyynnön hylkäämiseen ei saa hakea muutosta
Täytäntöönpanoriitana käsiteltävät asiat
Asia voidaan kanteesta käsitellä tuomioistuimessa riita-asiana (täytäntöönpanoriita), jos:
1) täytäntöönpanoa vastaan esitetään maksu- tai vanhentumisväite taikka muu väite,
jonka peruste on syntynyt lainvoimaiseksi tulleen ulosottoperusteen antamisen jälkeen;
2) riitautetaan täytäntöönpanossa määrätty maksu- tai palautusvelvollisuus, velkojan
oikeus saada suoritus vakuudesta ilman ulosottoperustetta tai etuoikeus;
3) sivullinen vastustaa täytäntöönpanoa sillä perusteella, että se loukkaa hänen
oikeuttaan;
4) esitetään muu 1–3 kohdassa mainittuihin seikkoihin rinnastettava väite tai vaatimus,
jonka ratkaisemista täytäntöönpano tai sen jatkaminen edellyttää
Asianosaiset ja kuuleminen
o Asianosaisia täytäntöönpanoriidassa ovat ulosottoasian hakija tai velkoja ja vastaaja
sekä sivullinen, jonka oikeutta täytäntöönpano koskee
o Ennen osoituksen antamista osoituksen saajaa ja tarvittaessa myös muita riidan
asianosaisia on kuultava
Muutoksenhaku
o Jos ulosottomies on antanut täytäntöönpanoriitaosoituksen, osoituksen saaja saa
kanteen sijasta käyttää valitusoikeuttaan
o Täytäntöönpanoriitaosoitukseen ei saa hakea muutosta
Oikeudenkäyntikulut
o Ulosottovalitusasiassa asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan
o Jos täytäntöönpanoriitakanne on nostettu osoituksesta, asianosaiset vastaavat itse
oikeudenkäyntikuluistaan. Tuomioistuin voi kuitenkin erityisestä syystä velvoittaa
sen, jolle tuomioistuimen päätös on vastainen, osittain tai kokonaan korvaamaan
vastapuolelleen
aiheutuneet
kulut
noudattaen
soveltuvin
osin
oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä
o Jos täytäntöönpanoriitakanne on nostettu ilman osoitusta, noudatetaan, mitä
oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa säädetään
o Jos sivullisen valitus hyväksytään, valtio voidaan sivullisen vaatimuksesta määrätä
osittain tai kokonaan korvaamaan tämän kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jos
kulujen jäämistä sivullisen vahingoksi voidaan olosuhteet huomioon ottaen pitää
kohtuuttomana. Valtio voidaan määrätä korvaamaan myös ulosoton asianosaisen
oikeudenkäyntikulut, jos asiassa on sattunut selvä virhe, joka olisi tullut korjata
itseoikaisuna.
Ennen
kulujen
määräämistä
valtion
korvattaviksi
Valtakunnanvoudinvirastoa on kuultava
Ulosottomiehen keskeytyspäätös
o Ulosottomies saa keskeyttää täytäntöönpanon itseoikaisua koskevaa harkintaa
varten






o Ulosottomiehen on keskeytettävä täytäntöönpano, jos osoitus täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen on annettu. Keskeytys on voimassa, kunnes kaksi viikkoa
on kulunut vireillepanon määräajan päättymisestä
Tuomioistuimen keskeytysmääräys
o Tuomioistuin, joka käsittelee ulosottovalitusta tai täytäntöönpanoriitaa, voi
asianosaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan antaa keskeytysmääräyksen.
Määräyksen saa antaa käräjäoikeudessa yksi tuomari kansliassa ja hovioikeudessa
yksi jäsen. Keskeytyspyyntö on ratkaistava heti. Määräys saadaan antaa
väliaikaisesti vastapuolta kuulematta
o Keskeytysmääräyksestä, sen muuttamisesta ja asiassa annetusta ratkaisusta on heti
ilmoitettava asianomaiselle ulosottomiehelle
Ulosottoperuste täytäntöönpanon edellytyksenä
o Ulosottoasian vireilletulo ja täytäntöönpano edellyttävät, että hakijalla on
ulosottoperusteiden luettelossa tarkoitettu ulosottoperuste, jossa vastaajalle on
asetettu UK 1:1 tarkoitettu velvoite tai määrätty turvaamistoimi, eikä siinä
tarkoitettu oikeus ole lakannut maksun, vanhentumisen tai muun syyn vuoksi.
Ulosottomiehen on tarkistettava, ettei saatava ole vanhentunut, sekä pyydettävä
asianosaisilta selvitystä, jos oikeuden lakkaamisesta on epäselvyyttä
Täytäntöönpano ilman ulosottoperustetta
o Vakuusoikeuden haltijan oikeudesta saada maksu ilman ulosottoperustetta
säädetään 4 ja 5 luvussa. Ulosottomies saa ilman eri ulosottoperustetta panna
täytäntöön ulosottomenettelystä johtuvia velvoitteita niin kuin tässä laissa
säädetään
Ulosottoperusteet
Ulosottoperusteita ovat seuraavat asiakirjat:
1) tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa antama tuomio;
2) tuomioistuimen antama turvaamistoimipäätös;
3) välitystuomio, joka on annettu välimiesmenettelystä annetussa laissa tai muussa laissa
säädetyssä välimiesmenettelyssä, ja sellaisella välitystuomiolla vahvistettu sovinto;
4) osamaksukauppaa koskeva ulosottomiehen tilityspöytäkirja, vahvistettu elatusapusopimus sekä sellainen sitoumus tai saamistodiste, jonka täytäntöönpanosta tämän lain
mukaisessa järjestyksessä säädetään muussa laissa;
5) hallintotuomioistuimen päätös ja muun viranomaisen päätös hallintolainkäyttöasiassa;
6) valtioneuvoston, ministeriön, valtion keskushallintoon kuuluvan viraston ja
aluehallintoviraston päätös sekä muu hallintopäätös, jos sen täytäntöönpanosta tämän lain
mukaisessa järjestyksessä säädetään muussa laissa
Lainvoimaisen tuomion täytäntöönpano
o Lainvoimainen tuomio pannaan täytäntöön hakijalta vakuutta vaatimatta. Vastaaja ei
voi vakuudella estää täytäntöönpanoa
o Ylimääräinen muutoksenhaku ei estä lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanoa.
Ylimääräistä muutoksenhakemusta käsittelevä tuomioistuin voi kuitenkin kieltää tai
keskeyttää täytäntöönpanon
Hovioikeuden tuomio
o Lainvoimaa vailla oleva hovioikeuden tuomio, jonka osalta muutoksenhakuun
tarvitaan valituslupa, pannaan täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio. Kertyneet
varat saadaan kuitenkin tilittää vain vakuutta vastaan



o Hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena antamasta lainvoimaa vailla olevasta
tuomiosta on voimassa, mitä lainvoimaa vailla olevan käräjäoikeuden tuomion
täytäntöönpanosta on säädetty
Keskeytysmääräys
o Tuomioistuin voi käsittelemänsä valituksen tai takaisinsaantihakemuksen johdosta
kieltää lainvoimaa vailla olevan tuomion tai yksipuolisen tuomion täytäntöönpanon
tai määrätä sen keskeytettäväksi (keskeytysmääräys). Tuomioistuin voi samalla
tarvittaessa määrätä, että jo suoritettu täytäntöönpanotoimi on peruutettava.
Toimitettu häätö voidaan määrätä peruutettavaksi vain painavasta syystä
o Ulosottomiestä tulee tarvittaessa kuulla keskeytysmääräyksen johdosta
Täytäntöönpanokelpoisuuden määräaikaisuus
o Tässä laissa tarkoitettu ulosottoperuste, jossa luonnolliselle henkilölle on asetettu
maksuvelvoite, on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan (ulosottoperusteen
määräaika). Määräaika on 20 vuotta, jos ulosottoperusteessa tarkoitettu velkoja on
luonnollinen henkilö tai jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on
tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun
o Jos velallinen osoittaa, että saatava on ennen ulosottoperusteen antamista siirretty
luonnolliselle henkilölle muulta kuin toiselta luonnolliselta henkilöltä, 1 momentissa
tarkoitettu määräaika on 15 vuotta
o Jos ulosottoperusteen määräajan kuluessa saatavan perimiseksi on toimitettu
ulosmittaus tai saatava on ilmoitettu 5 luvussa tarkoitetussa myynnissä, määräajan
umpeen kuluminen ei estä maksun saamista ulosmitatuista varoista
Saatavan vanhentuminen
o Saatava vanhentuu, kun ulosottoperusteen määräaika kuluu umpeen. Saatavasta on
sen jälkeen voimassa, mitä vanhentuneesta velasta säädetään velan
vanhentumisesta annetussa laissa
o Tuomioistuin voi säädetyin edellytyksin jatkaa vanhentumisaikaa 10 vuodella
o Tuomiossa, jolla ulosottoperusteen määräaikaa sen päättymisen jälkeen jatketaan,
velalliselle asetetaan maksuvelvollisuus sellaisena kuin se oli määräajan päättyessä,
jollei sen jälkeen tapahtuneesta maksusta tai muusta vastaavasta seikasta muuta
johdu. Velallisen maksuvelvollisuus tulee voimaan heti ja on voimassa jatketun
määräajan päättymiseen saakka. Sitä koskeva lainvoimaa vailla oleva tuomio on
täytäntöönpanokelpoinen niin kuin edellä tässä luvussa säädetään
o Tuomiossa, jolla ulosottoperusteen määräaikaa ennen sen päättymistä jatketaan,
vahvistetaan, että ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen jatketun
määräajan päättymiseen saakka. Tätä koskevan lainvoimaa vailla olevan tuomion
perusteella alkuperäinen ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen niin kuin
lainvoimaa vailla oleva tuomio
o Ulosottoperusteen määräajan jatkaminen ei vaikuta muiden samasta velasta
vastuussa olevien asemaan