Lataa tästä

Rapsin riviviljely
Hunsan viljelytekniikka
Päättötyö
Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos
Ilmari Hunsa Maatalous 07
Kevät 2010
Tiivistelmä:
Päättötyöni käsittelee rapsin riviviljelyä. Käytännössä tämä tehtiin kylvämällä juurikkaan kylvökoneella lähes normaalisesti, mutta siemenenä oli juurikkaan sijasta rapsin siemeniä. Työssäni
on pohdittu hyötyjä verrattuna normaaliin rapsin viljelyyn. Koepelloilla oli monta eri kaistaa,
joissa oli siemenmäärä- ja kylvötapaeroja. Koepelloilla oli testissä myös rikkojen poisto haraamalla. Syksyllä koeruudut puitiin koeruutupuimurilla. Boreal-kasvinjalostus oy oli yhteistyössä
siltä osin, että antoi meille koeviljelykseen uutta Trapper hybridikevät rapsia ja analysoi koeruuduilta saadut näytteet.
Sisällysluettelo
Johdanto: .........................................................................................................................................1
Vuosi 2008: ......................................................................................................................................2
Kylvö: ............................................................................................................................................2
Taimivaihe: ...................................................................................................................................2
Kukinta: ........................................................................................................................................2
Puinti: ...........................................................................................................................................3
Vuosi 2009: ......................................................................................................................................4
Kylvö: ............................................................................................................................................4
Taimivaihe: ...................................................................................................................................5
Kukinta: ........................................................................................................................................5
Puinti: ...........................................................................................................................................6
Mahdollisuudet ja hyödyt:...............................................................................................................7
Haitat ja epäselvyydet: ....................................................................................................................8
Kiitokset: ..........................................................................................................................................8
Raision yhtymä/ Jaakko LaurinenKuvat: ..........................................................................................8
Kuvat: ...............................................................................................................................................9
Kuva 1: Kylvöyksikön toimintaperiaate ....................................................................................9
Kuva 2: Siemen- ja lannoiterivin oikea paikka..........................................................................9
Katelaskelma:.................................................................................................................................10
Liitteet:...........................................................................................................................................12
Taulukko 1: Satotulokset ........................................................................................................12
Taulukko 2: Tuhannen siemenen paino .................................................................................13
Taulukko 3: Keskisadot rivivälin perusteella ..........................................................................14
Rapsista erinomainen sato liki puolen metrin rivivälillä ...............................................................15
Johdanto:
Idea rapsin riviviljelystä tuli Raisio oyj:n hybridiruismatkalta Puolasta, jossa viljeltiin syysrapsia
puolen metrin rivivälillä. Puolassa syysrapsin kasvuston pituus oli noin kaksi metriä ja korren
vahvuus oli noin kolme senttimetriä. Isäni Seppo Hunsa sai idean kylvää kevätrapsia juurikkaankylvökoneella, jossa on riviväli 48 cm. Tähän projektiin innostivat myös ne seikat, että maavaikutteisten torjunta-aineiden käyttö loppuu sekä torjunta-aineella on huono teho multavilla
mailla.
Vuonna 2008 aloitimme puolen hehtaarin koealalla Dorothy-lajikkeella. Koealaa viljeltiin pellolla kokeilemalla, ei niinkään tiukan etukäteissuunnitelman mukaisesti. Talvella kävimme Raisio
yhtymän tehtailla esittelemässä tätä viljelytekniikkaa.
Keväällä 2009 Boreal kasvinjalostus oy haki viljelijää uudelle lajikkeelle Nousiaisten lähiympäristöstä. Raisio yhtymä ehdotti meidän tilaa yhteistyöhön. Kesällä 2009 Raision yhtymän ja Borealin yhteistyönä järjestettiin hybridipäivä Nousiaisissa, jonne tuli linja-autollinen ihmisiä
hämmästelemään hybridirapsin viljelyä. Vuonna 2009 olimme yhteistyössä Borealin kanssa,
jolta saimme koeviljelykseen Trapper-hybridikevätrapsia. Kokeissa tarkasteltiin siemen- ja lannoitemääriä sekä harauksen mahdollisuuksia.
Vuonna 2009 riviviljely laajeni, kun saimme uutta lajiketta kokeiltavaksi. Nyt tutkisimme myös
mitä perinteisellä kylvötekniikalla pystytään parantamaan. Boreal ehdotti että 4 kg/ha olisi hyvä
siemenmäärä. Kun olettamuksena oli, että siemen on kallista, niin kokeilimme pieniä siemenmääriä. Koitimme myös, miten kuivalannan multaus onnistuu kasvustoon haraamalla. Kokeilimme myös lannoitteen sijoittamista rivin viereen ja samaan riviin normaalilla kiekkovannaskylvökoneella, selvittääksemme, onko kasvussa eroa. Syksyllä 2009 tuli Borealin koeruutupuimuri puimaan näytteitä.
1
Vuosi 2008:
Kylvö:
Tämä ensimmäisen vuoden koe tehtiin ns. vasemmalla kädellä, eli ei niin täydellisesti suunnitellusti. Lohko oli metsäpelto, joka oli kevytmuokattu syksyllä. Koealan toinen pää oli hietainen ja
toinen savinen, joka vaikutti alkukehitykseen kylvön myöhästyttyä. Lajikkeena oli Dorothy kevätrapsi. Kylvömääränä oli n. 5 kg ja n. 10kg.
Lannoitus oli NPK apulannalla(typpeä 100 kg) sekä 8 m3 (typpeä 15kg/ha) broilerin kuivikelantaa. Kylvöalusta tehtiin joustopiikkiäkeellä 2 cm:iin päätarkoituksena tasaaminen ja maavaikutteisen torjunta-aineen multaus, sekä lannan multaus. Kylvökoneena oli kuusirivinen Juko JKL
juurikkaan kylvölannoitin, jossa Tumen kylvöyksiköt. Juurikkaan kolopyörillä meni 10 kg/ha siementä, mutta kun lisättiin siemenien sekaan puolet lannoitetta, niin meni 5 kg/ha siementä.
Kylvökoneen edessä oli myös jyrsin, eli kylvö suoritettiin jyrsin kylvönä, jossa kylvö vauhti maksimissaan 5 km/ha.
Kylvö vähän myöhästyi, mistä johtui normaalin kylvön huono epätasainen taimettuminen. Toisin kuin tässä riviviljelyssä taimettuminen oli aikaisempaa, koska kylvöyksikön siemenen sijoitus
on erinomainen. Kun siemen on kiinteässä ja kosteassa pohjamaassa, niin itäminen alkaa heti
varmasti. Kun kasvusto oli taimettunut, suoritettiin normaalit kirppatorjunnat tarvittaessa.
Taimivaihe:
Kun kasvusto peitti 20–50 %, kokeilimme ensimmäisen kerran harausta. Haraus onnistui erittäin
hyvin vaikka hietaisessa päässä oli 50 % peittävyys. Kokeilimme toisen kerran, kun hietaisen
pään kasvuston peittävyys oli lähes 90 %. Haraus onnistui hyvin vieläkin ja näin saatiin rikkakasveista puhtaampi kasvusto. Todettiin että rapsin lehti on hyvin taipuisa ja vahva, ja sen vuoksi
se kestää harauksen.
Kukinta:
Kukkanuppujen muodostuttua selvisi pian, että korsi olisi paksumpi kuin normaalikylvössä. Kasvusto kasvoi voimakkaammin ja rehevämmin kuin tavanomaisessa kylvössä. Pian vaikutti myös
siltä, että kukkanuppujen määrä olisi suurempi, mikä ennustaisi suurempaa satoa. Riviviljelty
rapsi kukki aikaisemmin kuin normaalisesti kylvetty, mutta riviviljelty rapsi valmistui viimeisenä,
vaikka iti keväällä ensimmäisenä. Se että, mistä hyvä rehevä kasvu johtui, jäi arvoitukseksi. Kun
2
kasvusto oli täydessä kukassa, rivejä ei enää näkynyt. Rapsilla on erittäin hyvä vaikutus täyttää
ylimääräinen kasvutila, joten se pensastui hyvin.
Puinti:
Syksyllä puitiin yhden neliön alueita kaksitoista kappaletta, jotka sisälsivät rivi- ja normaalikylvöruutuja. ruutu puitiin ja korret laitettiin pussiin. Sen jälkeen laskimme korsien lukumäärän, jonka jälkeen puitiin siemenet irti haravalla. Siemenet ja lidut lajiteltiin seulalla erilleen. Näytteet
punnittiin vaa’alla ja laskettiin hehtaarisato.
3
Vuosi 2009:
Kylvö:
Boreal kasvinjalostus oy tarjosi meille yllättäen Trapper hybridi kevätrapsia, joten teimme laajemman koekentän. Muutimme rivivälin 42 cm:ksi, jotta näkisimme onko rivivälin kaventamisesta jotain etua tai haittaa. Lisäksi oli kaksi eri siemenmäärää, jotka olivat 3-4 kg/ha ja 5-6
kg/ha.
Kylvöyhdistelmässä ensin tuleva jyrsin tekee tasaisen kylvöpohjan. Seuraavaksi lannoite sijoitetaan juurikkaankylvökoneessa kuusi senttiä viereen ja kolme senttiä siemenen alapuolelle. Lannoite on nopeasti kasvin käytössä, mutta silti lannoitevannas ei riko kylvöpohjaa. Seuraavaksi
tuleva kokkareaura siirtää ylimääräisen maan pois riviltä ja jättää sopivan 2 cm kerroksen maata
siemenen päälle. Tästä syystä taimettuminen on tasaisempaa. Kokkareaura siirtää olkisissa
oloissa myös olkea hieman pois vantaan edestä. Itse kylvöyksikkö kylvää osaksi samalla periaatteella kuin laahavannas. Se on vaan hyvin iso laahavannas, johtuen siitä että se sisältää syöttökoneiston, siemensäiliön ja välitykset tiivistyspyörältä. Siemen sijoitetaan tarkasti muokkaamattoman kovan ja kostean maan pintaan, jolloin itäminen alkaa heti. Silloinkin kun on kuivia keväitä, niin kuin on yleensä tyypillistä savimailla. Tiivistys pyörällä on kaksi tarkoitusta. Se tiivistää
kylvörivin ja näin tehostaa itämistä, sekä toimii vetopyöränä syöttökoneistolle. Viimeisenä tulevat peittarit, jota saa tarvittaessa pois käytöstä, jollei tarvitse rivin päälle lisätä maa-ainesta.
Tarkkuuskylvöhän tarkoittaa sitä että, siemenet sijoitetaan oikeaan paikkaa ja siemenet kylvetään tasavälein. Normaali kylvökoneen puolella kokeilimme myös eri siemenmääriä. Teimme 2
kg, 4 kg, 8kg, kaistat. Boreal antoi ohjeeksi koeruutukokeiden perusteella kylvää 4 kg/ha. Kylvimme myös Normaalilla kylvölannoittimella joka kolmannella vantaalla, joka oli myös harattavissa. Tässä riviväliksi tuli 37,5 cm
Keväällä muutimme juurikkaan kylvökoneen seitsemänriviseksi. Sen lisäksi juurikkaan kolopyörän kolot paklattiin umpeen, jotta saataisiin siemenmäärää pudotettua alaspäin. Tällä saatiin
kylvösiemenmääräksi 5-6 kg/ha. Jotta saataisiin siemenmäärä vieläkin alemmas, keksittiin laittaa saman raekoon ammoniumnitraattilannoitetta siementen joukkoon. Lannoitteen vikana oli
kuitenkin, että se tahmaantui siementen kanssa. Näin saatiin siemenmäärä 3-4 kg/ha. Jälkeenpäin kokeilimme saada siemenistä itävyyden pois, jotta saataisiin helposti säädeltyä kylvösiemenmäärää sekoittaen itävää ja itämätöntä siementä oikeassa suhteessa keskenään. Kokeitten
4
tuloksena havaittiin, että itävyys lähtee kun siemenet laitetaan kahdeksikymmeneksi minuutiksi
150 asteiseen uuniin. Kylvökoneen kolme yksikköä oikealta puolelta kylvi 5-6 kg/ha ja kolme
yksikköä vasemmalta kylvi 3-4 kg/ha. Keskimmäinen yksikkö kylvi Marie kevät rapsia verranteeksi, jotta voidaan verrata hybridirapsin eroa populaatiorapsiin. Pelto oli kultivaattorilla syksyllä muokattu kertaalleen niin syvältä kuin pystyi. Keväällä tasausäestimme ja ruiskutimme
maavaikutteisen torjunta-aineen. Pelto on hyvin kaksi Jakonen, eli yläpää hyvin savinen ja alapää multava. Kylvöpäivä 6. toukokuuta ei ollut maailman paras siinä suhteessa, että oli satanut
vuorokauden sisällä 4mm vettä.
Taimivaihe:
Keväällä kasvuston ollessa taimivaiheessa teimme kirppatorjunnat tarvittaessa. Kesäkuun alussa kasvustoon tuli vioittuma, joka oli ilmeisesti pakkasen aiheuttama. Pakkasen takia kasvustosta tuli vaaleanvihreä ja lehtien keskusta tuli valkoiseksi. Pakkanen harvensi myös todennäköisesti taimimäärää neliöllä. Kesäkuun 14. päivä suoritimme ensimmäisen harauskerran. Kesäkuun 28. päivä koitimme pienen alueen uudelleen harausta onnistuneesti, vaikka kukka varsi oli
jo noin 30 cm pitkä. Jätimme haraamatta yhden kaistan kokeeksi eikä sekään tullut kovin rikkaruohoiseksi. Johtuu ilmeisesti siitä että rikat eivät saa niin helposti lannoitetta käyttöönsä, koska se on rivin vieressä. Rikat jäävät kuitenkin aika pian kasvuston alle varjoon, mutta jos rikkoja
on, niin haraus kannattaa ehdottomasti. Siemenviljelijöille tällä saataisiin erittäin puhdas kasvusto. Haraus on edullinen toimenpide, koska silloin pystyy säästämään Galerarikkakasviruiskutuksen, joka kustantaa 40€/ha. Harauksen kustannus pitäisi olla pienempi, koska sen työsaavutus on 2 ha/h. Eli harauksen hehtaarikustannuksen pitää olla alempi kuin 80€, jotta se olisi halvempi toimenpide kuin Galera ruiskutus.
Kukinta:
Kun kasvusto rupesi kukkimaan, huomasimme että Trapper on aikaisempi kuin Marie. Kukkiminen oli normaalia, mutta nyt kasvusto täyttyi täydellisesti kun kukkavarret pensoivat sivu suuntaan. Kasvuston ollessa täydessä kukassa, rivejä ei erottanut enää. Marie oli koko kasvukauden
ajan hiukan myöhässä. Mariella on myös hyvin paljon rypsin tapaisia ominaisuuksia kuin Trapperilla, kuten hennompi korsi ja lidut ovat ohuemmat ja eri asennossa kuin muissa rapseissa.
Riviviljelyssä oli 30 kg/ha vähemmän typpeä, mutta silti tuleentuminen oli yhtäaikaista normaalikylvön kanssa. Syy siihen, mistä se johtuu, ei selvinnyt kunnolla. Tarkoituksena oli lisätä loppu
typpi kasvustoon, mutta kun kasvu oli niin voimakasta, emme tehneet kyseistä toimenpidettä.
5
Edellisen vuoden pitkän tuleentumisen takia ei myöskään uskallettu lisätä typpeä, vaikka sen ei
pitäisi paljoa vaikuttaa tuleentumiseen. Normaalissa kasvustossa oli täydet typpimäärät.
Kun kukinta päätyi, alkoi odotus kasvuston tuleentumisesta. Nyt kun kasvusto oli täydellisesti
täynnä, niin kävi selväksi että 48 cm riviväli oli melkein jopa helpompi kuin 42 cm. Se helpottaa
kevättöitä, jos tilalla on juurikasta viljelyssä. Kylvökoneesta tarvitsisi vain vaihtaa kolopyörät,
jolloin kone olisi jo valmis rapsin kylvöön. Harauskin helpottuisi kun ei tarvitsisi säätää haran
riviväliä uusiksi sekä traktorista raideväliä. Toimenpide on jonkin verran työläs.
Puinti:
Rapsi puitiin 19. syyskuuta kokonaan, mutta jätimme kaistat koeruutupuimuria varten. Riviviljelty rapsin puinti on helppoa, koska puimurin laihon jakaja menee sujuvasti rivien välistä eikä
”tollaa” niin helposti. Koeruutupuimuri tuli 22. syyskuuta puimaan 23 koeruutua. Näytteet menivät Borealin tutkittavaksi.
Pelto on ollut viimeksi neljä vuotta sitten rapsilla, ja sitä ei ole kynnetty. Ainoastaan välivuosina
kevytmuokattu Kongskilde Delta kultivaattorilla. ilmeisesti lohkolla oli pahkahomepainetta, koska tautitorjunnasta huolimatta normaali kylvössä oli pahkahometta. Puinnin jälkeen tarkastelimme pahkahomeen määrää puidusta sängestä. Totesimme että riviviljellyssä sängessä pahkahometta esiintyi vähän. Syy on todennäköisesti se, että kasvusto on ilmava, joten pahkahome ei
viihdy väljässä kasvustossa. Eli kasvusto tuulettuu hyvin. Terveessä kasvustossa tuhannen siemenen paino oli suurempi. Proline ruiskutus ei lisännyt yhtään satoa riviviljellyssä kasvustossa.
Riviviljelty rapsin kasvusto oli 20 cm matalampi kuin normaalikylvössä. Pituuskasvukilpailu on
pientä, joten kasvuvoima kohdistuu paremmin sadon tuottoon.
Lannoitteen sijoitus samaan vakoon alensi satoa muutamalla sadalla kilolla. Syytä ei tullut tarkkaan selville.
6
Mahdollisuudet ja hyödyt:

Hyvä itävyys erinomaisen siemenen sijoittamisen takia.

Juurikkaankylvökoneen kylvö yksikkö on erittäin hyvä ns. laahavannas.

Ennen kylvöyksikköä oleva kokkareaura poistaa liiat maa ainekset, sekä suuren osan oljista pois rivin päältä.

Taimelle viikossa, vaikka maa oli kylmä. esim. juurikas taimettui 10 päivässä

Mahdollisuus kylvää aikaisemmin jyrsinkylvön takia, vaikka suoraan kynnökselle.

Ruiskutus koko pinta-alalle tai riviruiskutuksena, myös harauksen yhteydessä.

Lannan multaaminen kasvustoon haralla hyvin tehokasta.

Riviviljelty kasvusto ilmavampi, eli puitu sänki oli terveempi ja pahkahomeen määrä alhaisempi. Haraus vahingoittaa pahkahomesientä, niin että se katkaisee itiökukinnot.

Jos entuudestaan on juurikkaanviljelykoneita, aloittaminen on helppoa

Haraaminen takaharalla on tehokasta rikkojen torjuntaa, työsaavutus on 2 ha/h ja nopeus 8-10 km/h

Kylväminen kevytmuokattuun ja hyvin olkisiin olosuhteisiin onnistuu helposti

Lannoite sijoitetaan aivan rivin viereen, jolloin rivin välissä olevat rikat eivät saa heti
lannoitetta käyttöönsä, sekä kituvat rikat jäävät kasvuston varjoon, kun kasvusto kasvaa
umpeen, vaikka ei harattaisikaan.

Sopii siemen viljelijöille, koska haraamalla saadaan rikat pois.

Satovarmuus parempi, kun itävyys on tasainen ja rikat pois varmemmin multavuudesta
riippumatta.

Jos juurikasta viljelyksessä, rapsi ei ole haittana viljelykierossa, koska Safari tuhoaa rapsin juurikaskasvustosta.

Sokerijuurikkaan viljelijän ei tarvitse hankkia mitään koneita lisää.

Heinänsiemenen kylvö voisi onnistua harauksen yhteydessä vasta kuivan alkukesän jälkeen. Rypsin ja rapsin pitäisi olla hyviä esikasveja heinän kylvöön.
7
Haitat ja epäselvyydet:

Työn määrä lisääntyy noin tunnin verran johtuen harauksesta ja hitaammasta kylvövauhdista

Täytyy olla tarkempi kirppojen kanssa, jos käyttää pieniä siemenmääriä.

Riviviljelynä viljelty rapsi tuleentuu hitaammin kuin normaalisti viljellyssä.
Kiitokset:

Boreal kasvinjalostus oy/ Mika Hyövelä
Raision yhtymä/ Jaakko Laurinen
8
Kuvat:
Kuva 1: Kylvöyksikön toimintaperiaate
Kuva 2: Siemen- ja lannoiterivin oikea paikka
9
Katelaskelma:
Katelaskelma pohja
KEVÄTRAPSI
VUOSI
YKS.
2009
A-HINTA
MÄÄRÄ
EUR
TUOTOT
Päätuote 1)
Sivutuote
LFA-TUKI 5)
LFA LISÄOSA
TILATUKI
YMPÄRISTÖTUKI
PELTOKASVIEN TUOTANTO PALKKIO
kg
kg
ha
ha
ha
ha
ha
0,3
2500
750
200
20
195,84
156
43,7
1
1
1
1
1
200
20
195,84
156
43,7
615,54
1365,54
Tuotot yhteensä
Muuttuvat kustannukset
Oma Siemen
Ostosiemen
Lannoitus
Kalkitus
Torjunta-aineet
Traktorityö
Leikkuupuinti
Kuivatus
Rahti ja välityspalkkiot
Muut muuttuvat kustannukset
Liikepääoman määrä ( 50% )
Liikepääoman korko ( 5% )
Muuttuvat kustannukset yhteensä 9)
Katetuotto A ( tukien kanssa )
Katetuotto A ( ilman tukia )
Työkustannus
Katetuotto B ( tukien kanssa )
Katetuotto B ( ilman tukia )
kg
kg
kg
tn
yks
h
h
kg
kg
eur
eur
eur
0
16
0,4
35
30
8
8
0,015
0,0067
0,5
0,05
8
0
4
500
0,2
3
4
1,4
2500
2500
522,45
261,23
8
0
64
200
7
90
32
11,2
37,5
16,75
13,06
471,51
894,03
278,49
64,00
830,03
214,49
10
Kone-, rakennus- ja yleiskustannukset
Traktori
Leikkuupuimuri
Kuivurin koneet
Muut koneet
Konekustannukset yhteensä
Kuivurirakennus
Konehalli
Rakennuskustannukset yhteensä
Yleiskustannukset
Kone-, rakennus- ja yleiskustannukset
yht.
Kuivurirakennus
Konehalli
Rakennuskustannukset yhteensä
h
h
ha
ha
8
71
42
127
4
1,4
1
1
32
99,4
42
127
ha
ha
1
20
65
1
65
20
385,40
71,00
45,00
116,00
Kone, rakennus-, ja yleiskustannukset
yht.
KATETUOTTO C ( tukien kanssa)
KATETUOTTO C ( ILMAN TUKIA)
501,40
328,63
- 286,91
Pellon kustannukset
Pellon vuokra
Salaojituksen kustannukset
Pellon kustannukset yhteensä
Nettovoitto/tappio (tukien kanssa )
Nettovoitto/tappio (ilman tukia )
ha
ha
300
149
1
1
300
149
449
28,63
- 586,91
11
Liitteet:
3,500
3,000
SATOTULOKSET
3,296
2,967
2,661
2,899
2,875
2,793
2,640
2,540
2,976 2,962
2,719 2,660
2,884
2,775
2,650 2,700
2,359
2,500
2,000
2,000
1,786
1,545
1,500
1,486
1,615
1,344
BSATO
1,000
0,500
0,000
Taulukko 1: Satotulokset
12
TUHANNEN SIEMENEN PAINO
4,4
4,2
4
3,8
3,6
3,4
TSP
3,2
Taulukko 2: Tuhannen siemenen paino
13
Keskisadot rivivälin perusteella
3,000
2,770
2,833
2,500
2,206
2,000
KESK. B
1,500
"suorakylvö"
1,000
0,500
0,000
12,5
37,5
42
Taulukko 3: Keskisadot rivivälin perusteella
14
Rapsista erinomainen sato liki puolen metrin rivivälillä
Nousiaisissa maata viljelevä Seppo Hunsa
päätti kokeilla vuoden 2008 keväällä rapsin
kylvöä sokerijuurikkaan kylvökoneella, kun
lannoitetta jäi säiliöön juurikkaan jälkeen.
Tulokset olivat niin lupaavia, että viime keväänä hän kylvi 10 hehtaaria rapsia juurikaskoneella ja saman verran tavallisella kylvölannoittimella, josta oli käytössä joka
kolmas vannas.
Hunsa ja maatalousopiskelujaan VarsinaisSuomen maaseutuoppilaitoksessa päättelevä Ilmari Hunsa ovat silmin nähden innoissaan rapsikokeista.
Hybridirapsi tuotti lähes kolmen tonnin
hehtaarisadon, kun riviväli oli 37 ja 42 senttiä. Normaalilla 12,5 sentin rivivälillä kylvetyssä osassa hehtaarisato jäi 500 kiloa pienemmäksi. Sadot mitattiin Borealin koeruutupuimurilla. Harva riviväli kasvatti etenkin
siementen kokoa.
Juurikkaan kylvökone sopi rapsille yllättävän
helposti. Hunsat täyttivät kolopyörien kolot
autojen paikkausmassalla ja siemenet syötettiin keskellä olevaa uraa pitkin. Siementä
meni ensin 5,5 kiloa hehtaarille ja täyteaineen lisäyksen jälkeen 3,5 kiloa. Sadoissa ei
ollut eroa, Seppo Hunsa kertoo. Tulokset on
kirjattu tarkkaan ylös, sillä Ilmari Hunsa tekee opiskelujen päättötyön rapsin kylvöstä.
Rivivälit täyttyivät
Harva riviväli näkyi vielä kukkimisen alussa,
mutta sen jälkeen versot täyttävät tilan tarkasti. Harva riviväli helpotti puintia, kun
jakolaite sopi vaivatta riviväliin. Lisäksi rapsi
jäi tavanomaisesti kylvettyä kasvustoa matalammaksi. Ero oli kymmeniä senttejä. Ilmeisesti kilpailu kasvien välillä vähenee, kun
riviväliä kasvatetaan.
Juurikkaan kylvökalusto soveltui lähes sellaisenaan rapsin kylvöön eikä työsaavutuksestakaan tarvinnut tinkiä. Ajonopeus nostettiin noin kahdeksaan kilometriin tunnissa, koska taimivälillä ei ole samanlaista
merkitystä kuin juurikkaalla.
Seppo Hunsan mielestä juurikkaan kylvökalusto sopii rapsille ja rypsille. Maata muokataan 3–5 senttiä ja kokkareauralla höylätään
liiat pois. Siemen saadaan kosteaan maahan, mikä varmistaa orastumista.
Haraus ehkäisee pahkahometta
Hunsat kokeilivat myös rapsin haraamista
tavallisella juurikasharalla, jolloin rikkojen
kemiallista torjuntaa voidaan vähentää.
Viimeiset rapsit harattiin yli puolimetrisinä,
kun rivivälit alkoivat täyttyä. Vioituksia ei
tullut.
Hunsa uskoo, että rivivälien haraaminen ja
harva riviväli vähentävät pahkahometta ja
muita öljykasvien tauteja, sillä kasvusto on
ilmavaa. Rapsin korsi pysyi harvaa riviväliä
käytettäessä vihreänä ja terveenä puinteihin saakka, kun normaalisti kylvetyllä lohkolla korsi oli puintihetkellä harmaata.
Kokeilut jatkuvat ensi keväänä. Ilmari Hunsa
huomasi koulussa, että rapsin ja lantun siemenet ovat samankokoisia. Tutulta saadaan
lainaksi lantulle tarkoitetut kolopyörät. Samalla kylvömäärää aiotaan pudottaa alle
kolmeen kiloon, jopa kiloon hehtaarille.
15
Kuva 3 Rapsi hyötyi viime kesänä Nousiaisissa tehdyssä tilakokeissa.
Veikko Niittymaa
Maaseudun tulevaisuus
16