lataa PDF-tiedosto - Tampereen kauppakamarilehti

Transcription

7
joukukuu
2012
Nokian Renkaiden
Kim Gran:
lehti
Venäjällä ratkaisevat
henkilökohtaiset
suhteet
Sivu 16
Pikonlinnan
sairaalakiinteistöä
saneerattu
yritysten käyttöön
Sivu 21
Kauppa
kamari
Tampereen
Matti Jääskeläinen:
Kasvuvauhti
yllätti
Suomen
Asianajajaliiton
jäsenyrityksiä
ISO TS 16949,
Kulkuneuvoteollisuuden
johtamisjärjestelmävaatimukset
Yritysjohdolle suunnattu koulutus
Aika:
23.1.2013
Paikka:
Tampere, Hermia
Luennoitsijat: Timo Koivumäki,
Integria Logistics Oy Ltd
Ari Marttila,
AJ Marttila Laatupaja Oy
Kohderyhmä: Yrityksen ylin johto,
tuotantopäälliköt, laatupäälliköt,
tuotepäälliköt
Tavoite:
Kurssi antaa valmiudet ymmärtää
kuinka autoteollisuuden vaatimukset
voidaan toteuttaa ja mitä johtamisjärjestelmien rakentaminen
edellyttää
Aiheet:
Kulkuneuvoteollisuuden mahdollisuudet
Venäjällä
l Toimittajaehdokkaiden arviointi (PSA)
l ISO TS 16949 vaatimusten soveltaminen
l PPAP, uusi – tuote prosessi ja
tuotantohyväksynnät
l FMEA, virheriskianalyysi
l MSA, mittausepävarmuus
l SPC, lähtökohdat ja laaduntuottokyvyn
määrittely
l Jatkuva parantaminen ja autoteollisuuden
laaduntuottokyvyn saavuttaminen
l Vaatimukset Logistiselle ketjulle
kulkuneuvoteollisuudessa (MMOG)
l
Ilmoittautuminen:
• Ilmoittaudu kurssille sähköpostitse
[email protected]
Ilmoittautumisviestissä tulee olla seuraavat tiedot:
osallistujien nimet, asema yrityksessä,
yrityksen nimi ja laskutusosoite.
• Lisätietoja järjestelyistä löytyy osoitteesta
www.ajmarttila.fi
www.asianajajaliitto.fi
Asianajotoimisto ACTAS Oy
Väinölänkatu 1
33100 Tampere
Puh. 010 548 6060
www.actas.fi
• Hämeenlinna
• Sastamala
• Valkeakoski
Asianajotoimisto Applex Oy
Keskustori 5 A
33100 Tampere
Puh. 0207 912 950
E-mail: [email protected]
www.applex.fi
Hämeenkatu 26 A
33200 Tampere
Puh. (03) 3142 9000
Faksi (03) 214 8946
www.alfalaw.com
Keskustori 1
33100 Tampere
Puh. (03) 214 9111
Faksi (03) 222 6002
www.borenius.com
Pyhäjärvenkatu 5 B
33200 Tampere
Puh. (03) 3138 2800
Faksi (03) 214 4810
E-mail: etunimi.sukunimi@
butzow.com
www.butzow.com
Keskustori 1
33100 Tampere
Puh. (03) 273 0145
Faksi (03) 273 0140
www.jarihytti.fi
Asianajotoimisto Klingendahl Oy
Eteläpuisto 2 C • 33200 Tampere
Puh. (03) 260 2000 • www.klingendahl.com
Rautatienkatu 21 A
33100 Tampere
Puh. 029 000 6800
Faksi 029 000 6801
krogerus.com
www.krogerus.com
Kurssin hinta on 440 euroa/henkilö,
seuraavat henkilöt samasta yrityksestä 350 euroa.
• Järjestäjä: AJ Marttila Laatupaja Oy ja
Integria Logistics Oy Ltd
Kurssi on osa Venäjälle suuntautuvan kulkuneuvoteollisuuden alihankinnan kehittämispalvelua, jonka
tavoitteena on saada 200 uutta alihankkijaa Suomesta
Pietarin alueen kulkuneuvoteollisuudelle.
2 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Keskustori 5 • 33100 Tampere
Puh. (03) 260 1600
www.merilampi.com
Hämeenkatu 15 B
33100 Tampere
Puh. (03) 3123 5100
Faksi (03) 3123 5121
tempolaw.fi
www.tempolaw.fi
AS OY VUOREKSEN
SIRIUS
TERVETULOA OMAN TÄHDEN ALLE
VUOREKSEN TÄHTIKORTTELI ON RAKENTEILLA – KAUPAN VOIT TEHDÄ HETI!
Vuoreksen puistokatu 90, 33870 Tampere
Vuores
190612
taIteILIJan näkemYS
VUoRekSen tähdet oVat tampeReen kIRkkaImm
- UUdenaIkaISta aSUmISta.
HUONEISTOTYYPIT JA ESIMERKKIHINNAT 3.KRS (IRIS)
m2
Mh
Vh
1h+kk+alk
30,5
40 260 €
103 700 €
1h+kk+alk
36,5
38 580 €
114 500 €
2h+kt+s
44,5
49 240 €
141 800 €
2h+kt+s
52,5
43 400 €
152 600 €
3h+kt+s
69,5
58 140 €
202 700 €
3h+k+s
76,0
58 420 €
216 500 €
As. tyyppi
AS. OY VUOREKSEN SIRIUS JA IRIS
VUOREKSEN PUISTOKATU 90 JA 94, 33870 TAMPERE
RAKENTAJA,
ESITTELYja
JAmyy
MYYNTI
rak
entaa, esittelee
Tähtikortteli sijaitsee persoonallisessa ja yhteisöllisessä
asuinympäristössä keskellä luontoa, palveluiden ja
hyvien kulkuyhteyksien välittömässä läheisyydessä.
Siriuksen ja Iriksen nykyaikaiset ja turvalliset kodit
mahdollistavat helpon asumisen ja tukevat perheen
yhdessäoloa sekä kotona rentoutumista. Siriukseen
pääset muuttamaan kesällä ja Irikseen syksyllä 2013.
Peab Oy • Keski- ja Länsi-Suomi/Pirkanmaa
Hatanpään valtatie 24 A, 33100 Tampere
Asuntomyynti 0400 628 560
Pirkanmaan talouselämän internet-osoitteisto
Tampereen kauppakamarilehti verkossa www.tampereenkauppakamarilehti.fi
www.tut.fi/edutech
www.deere.fi
www.nordea.fi
www.santen.fi
www.ely-keskus.fi/pirkanmaa
www.ansiomerkit.fi
www.pirkanmaanlehtipaino.fi
www.tamk.fi
www.pirkanmaa.fi
www.tampere-talo.fi
www.elisa.fi
www.kolmenkulma.fi
www.fujitsu.com/fi
www.handelsbanken.fi
www.kolmenkulma.fi
www.mamys.fi
Painotalo
Tapahtumat
& kokoukset
www.punamusta.com
www.tesc.fi
www.santaniemi.fi
www.tammistoknuutila.fi
tampereen kauppakamarilehti 3
7
sisältö joulukuu 2012
42. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu)
ISSN 1458-4417 (verkkolehti)
Julkaisija Tampereen kauppakamari,
Kehräsaari, 33200 Tampere,
puhelin (03) 230 0555,
www.tampereenkauppakamari.fi
Päätoimittaja Antti Eskelinen
Kustantaja Viestintätoimisto
Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy
Toimitussihteeri Annikaisa Knuutila,
puhelin (03) 253 6613
[email protected]
Ilmoitusmyynti
Saarsalo Oy
Timo Lepistö, 044 534 9878
[email protected]
Ulkoasu ja ilmoitusaineistot
Tiina Lautamäki,
[email protected]
Lehden osoite
Finlaysoninkuja 13, 33210 Tampere
Painopaikka PunaMusta Tampere Oy
Seuraava lehti ilmestyy 13.2.2013
Ilmoitusaineistot 28.1.2013
Painos 15 000 kpl
Levikki 4 000 kpl Tampereen kauppakamarin
osoitteiston mukaan, 11 000 kpl Fonecta
Profinder -rekisterin mukaan
Osoiteasiat satu.paananen@
tampereenkauppakamari.fi
Kuva Aila Välikoski
20
Premius on ensimmäinen
suomalainen kuntoutusalan
yritys, joka tähtää kunnolla
kansainvälistymiseen.
Premiuksen hallintojohtaja
Pirta Saarenkylä sanoo, että
10
suunta on
venäjälle
Kuva Annikaisa Knuutila
P-Hämppiiin ajetaan Tullintorilta
ja Rongankadulta. P-Hämppi
on Tampereen maanalaisen
pysäköinnin kokonaisratkaisun
ensimmäinen vaihe ja tuo
keskustaan liki
1000 UUTTA
PYSÄKÖINTIPAIKKAA
Kannen kuva Marjaana Malkamäki
Seuraava lehti ilmestyy 13.2.2013 / aineistopäivä 28.1.2013 / www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Tontteja on täällä
vt 3 ja vt 11 risteys
• 2 kpl noin 4 ha:n tonttia, om. Nokian kaupunki
• 1 kpl noin 2 ha:n tontti, om. yksityinen
• 1 kpl noin 7000 m2, om. yksityinen
Kyynijärven alue n. 30 ha
vt 11 ja Koukkujärventien risteys
• 20 tonttia, tonttikoot 0,2–2 ha
• Rakentamaan keväällä 2013
Valitse
ValitseVarma
Varma
Vuokraamme toimitilaa:
Vuokraamme toimitilaa.
�� Finlaysoninkatu 4 B
Tutustu
kohteisiin:
www.varma.fi
Finlaysonin
vanhan pääkonttorin
toisessa kerroksessa vuokrattavana edustava
132 m2 toimistotila. Lisäksi tarjolla on myös Polttimonkadulla kolmannessa
sijaitseva 138 m
Otakerroksessa
yhteyttä!
2
hyväkuntoinen toimistotila.
Kiinteistöpäällikkö Hannu Boman,
Katso
lisää kohteita: www.varma.fi
puh. 0400 382 122, hannu.boman@varma.fi
Tontteja tulossa
Juhansuon alue
vt 3 ja vt 11 risteys
• Asemakaava valmistumassa
• Tonttikoko mitoitetaan tarpeen mukaan.
Kysy lisää
Kiinteistöpäällikkö
Ota
yhteyttä! Juhani Mäkelä
puh. 0500 621 014, juhani.makela@varma.fi
Kiinteistöpäällikkö
Erkki Kortesniemi,
puh. 0400 834 899, erkki.kortesniemi@varma.fi
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on
elinkeinopäällikkö Henry Moisio,
puh. 040 779 9003, [email protected]
Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on
Mukanasuurin
suomalaisessa
työelämässä.
Suomen
työeläkeyhtiö
ja sijoittaja.
Mukana suomalaisessa työelämässä.
w w w . v a r m a . f i
� � � � � � � � � � � �
www.kolmenkulma.fi
7Pääkirjoitus
8
Taloudessa tapahtuu: asuntomessuvieraat jättivät seudulle
10,8 miljoonaa euroa
10
Startup Tampere – uusi konsepti kasvuyritysten rahoituksen
hankintaan ja valmennukseen
14Profiilissa: Micora Oy:n toimitusjohtaja Matti Jääskeläinen
23Näin sen näen: Edunvalvonta on hyvinvoinnin tavoittelua,
kirjoittaa Peer Haataja.
24 Terhonen, Tomi ja Wirén jatkavat Tampereen kauppakamarin
puheenjohtajistossa
28Lakipalstalla: Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitto
– verovapaata vai veronalaista tuloa?
5.
sivun sitaatti
Jos työpaikalla on ensimmäinen kerta, kun ihminen joutuu kestämään turhautumista,
hankaluuksia, epämukavuutta
ja ikäviä ihmisiä, totta kai silloin tulee olo, että työelämässä on jotain vialla. Ei nuori
silloin näe, että tällaiset asiat
kuuluvat elämään.
Matti Apunen
johtaja, EVA
Visio 3/2012
31Pirkanmaalla NYT
finnpark.fi/parkisto
YHTEISHAKU 4.3.–3.4.2013
ENGLANNINKIELISET OHJELMAT
7.1.–12.2.2013
AMK-TUTKINTO
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
Kuvataiteilija (AMK)
Medianomi (AMK)
Musiikkipedagogi (AMK)
Muusikko (AMK)
Tradenomi
Restonomi (AMK)
Bioanalyytikko (AMK)
Fysioterapeutti (AMK)
Kätilö (AMK)
Röntgenhoitaja (AMK)
Sairaanhoitaja (AMK)
Sosionomi (AMK)
Terveydenhoitaja (AMK)
Metsätalousinsinööri (AMK)
Insinööri (AMK)
Laboratorioanalyytikko (AMK)
Rakennusmestari (AMK)
KEVÄT
2013
Tilavaa ja turvallista
PYSÄKÖINTIÄ
TAMPEREEN
SYDÄMESSÄ!
Parkisto on Tampereen
maanalaisen pysäköinnin
kokonaisratkaisu.
P-Hämppi on Parkiston
ensimmäinen vaihe.
Palvelun rakentaja
DEGREE PROGRAMMES
IN ENGLISH
>
>
>
>
Bachelor of Engineering
Bachelor of Business Administration
Bachelor of Culture and Arts
Bachelor of Health Care
AMK-TUTKINTO
AIKUISKOULUTUKSENA
>
>
>
>
>
Terveydenhoitaja (AMK)
Sairaanhoitaja (AMK)
Insinööri (AMK)
Tradenomi
Restonomi (AMK)
Katso lisää!
www.tamk.fi
Jätehuoltopalvelut
ammattitaidolla
• Jätehuollon suunnittelu
• Koulutus, neuvonta ja
raportointi
• Keräysvälineiden mitoitus
ja hankinta
• Keräys ja kuljetus
(myös vaaralliset jätteet)
• Vastuullinen käsittely
www.pirkanmaan-jatehuolto.fi
[email protected]
puh. (03) 240 5400
pääkirjoitus
ANTTI ESKELINEN
toimitusjohtaja
Tampereen kauppakamari
Yritykset tarvitsevat Tamperetta
V
ain menestyvät yritykset pystyvät luomaan uusia
työpaikkoja ja hyvinvointia. Tampere on onnistunut
viime vuosina kohentamaan sijoitustaan yritysystävällisenä kaupunkina. Hyvä kehitys ei synny itsestään, joten yritysten ja kaupungin yhteistyötä on tärkeä entisestään
tiivistää.
Kuntien on keskityttävä ydintehtäviinsä ja valittava aina tuloksellisin tapa tuottaa palvelut sekä tarjottava kuntalaisille aitoja vaihtoehtoja. Tampereella on otettu ennakkoluuttomasti käyttöön tilaaja-tuottajamalli, jonka kehittämistyötä
on hyvä jatkaa kohti aitoa monituottajamallia. Kuntien pitäisi
selkeästi päättää, mitkä palvelut ne tuottavat itse, mitkä palvelut tehdään yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten
kanssa ja mitkä palvelut jätetään kokonaan yritysten tuotettaviksi. Olisi toivottavaa, että Tampereen uusi valtuusto laatisi ensimmäisenä työnään kattavan palvelustrategian, jossa
muun muassa nämä asiat on otettu huomioon. Kuntalaisten
valinnanvapautta voidaan tukea esimerkiksi ottamalla käyttöön palvelusetelit aiempaa monipuolisemmin.
… ja Tampere tarvitsee yrityksiä
VT12 on nähty valtakunnallisesti tärkeänä hankkeena. Hanketta on selvitetty pitkään ja useat puolueettomat tahot −
valtio mukaan lukien − ovat todenneet pitkän tunnelin parhaaksi ratkaisuksi. Samalla Tampere saa uudenlaisen mahdollisuuden keskustan kehittämiseen. Jos tunnelihanketta
lykätään, keskustan kehittämisen suunnitelmat täytyy monilta osin haudata ja aloittaa suunnittelu alusta.
Tampere on raideliikenteen solmukohta ja Riihimäen ns. kolmioraide on ensiaskel nopeisiin poikittaisyhteyksiin muun
muassa kasvaville Pietarin-markkinoille. Tampereen kaupunki on tehnyt hyvää työtä uusien lentoyhteyksien saamiseksi. Tätä työtä on hyvä jatkaa. VR ja Finavia vaikuttavat merkittävästi Tampereen saavutettavuuteen, joten niiden suuntaan pitää jatkossakin olla aktiivinen ja luoda selkeitä maankäytöllisiä edellytyksiä liikenneratkaisujen toteuttamiseksi.
Elinkeinoelämän toiminnan perusedellytyksiin kuuluu osaavan työvoiman saatavuus. Osaamisen kehittäminen on myös
Tampereen seutua koetteleva rakennemuutos jatkuu. Eriyksi tärkeimmistä keinoista vastata rakenteellisiin muutoktyisen suuri haaste on tukea pk-sektorin yritysten kasvua ja
siin. Korkeatasoinen koulutus on yksi Tampereen vetovoikansainvälistymistä sekä uuden liikematekijöistä, ja sitä pitää entisestään
toiminnan syntymistä. Lisäksi tarvitaan
vahvistaa ja hyödyntää alueen marksuoria ulkomaisia investointeja ja kanKaavoituksen pitää olla sellaista, kinoinnissa. Haluan kiittää opetusmisainvälistä näkyvyyttä alueen vetonisteri Jukka Gustafssonia edistykettä se mahdollistaa yritysten ja
voiman lisäämiseksi. Tampereen seusellisestä ammatillisen koulutuksen
dullinen elinkeinoyhtiö Tredea on hyaloituspaikkalinjauksesta. Siitä kiintyövoiman sijoittumisen
vä ja aktiivinen elinkeinopolitiikan toini pitäminen on alueemme yhteinen
merkittävän kasvun.
meenpanija. Riittävällä resursoinnilla
asia. Samaa rohkeutta toivomme, kun
ja Tredean toimintaa kehittämällä kilTampereen ammattikorkeakoulun ja
pailukykyä voidaan parantaa.
Tredun hallituksiin valitaan jäseniä.
Hallituspaikoista tulee varata vähinSeudullisen rakennemallin laskelmien mukaan Tampereen
tään kolmasosa yritysten edustajille. Näin varmistetaan jatseutukunnan väestölisäys vuoteen 2030 on 90 000 henkuva ja tiivis yhteys työelämään.
keä, josta noin puolet tulee Tampereelle. Riittävä ja laadukas
tonttitarjonta sekä sujuva kaavatuotanto ja rakennuslupaproSelvitäksemme taloudellisesti vakaana ja vahvana 2020-lusessi ovat yritysten ja osaajien sijoittumiselle tärkeitä edelvulle yritykset tarvitsevat toimivaa ja tehokasta julkista seklytyksiä. Kaavoituksen määrälliset tavoitteet tulee asettaa sitoria − yritykset tarvitsevat Tamperetta. Mutta myös Tampeten, että mahdollistetaan liiketoiminnan ja työvoiman sijoitre tarvitsee yrityksiä: julkisen talouden kakkua kasvattavat
tumisen merkittävä kasvu. Asuntotarjonnan on myös pystytvain kannattava yritystoiminta ja erityisesti vahva vientiteoltävä vastaamaan erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin.
lisuus. l
Palkintosadetta
H Tampereen Teknillinen
Seura on palkinnut
tamperelaisen Hydman Oy:n
Teknologiayrittäjyyspalkinnolla.
Vuonna 2008 perustettu Hydman
suunnittelee ja valmistaa vaativia
hydraulisia ohjausjärjestelmiä ja
erikoisventtiileitä. Asiakkaat ovat
laiva- ja öljynporauslaitteiden
valmistajia, kaivosteollisuuden
kaluston konetoimittajia ja
liikkuvien työkoneiden valmistajia.
Tuotannosta 70 prosenttia menee
suoraan vientiin.
Hydman on palkitsemisperusteiden mukaan esimerkillinen kasvuyritys, joka osoittaa, että perinteisellä konepajateollisuudella on edelleen mahdollisuuksia merkittävään
kansainväliseen vientiin, kun tuotteet ja osaaminen ovat riittävän korkeatasoisia.
− Tuotteiden kehittäminen ja
valmistaminen vaativat ylivoimais-
Lisää moottoreita
Linnavuoresta
maailmalle AGCO Powerin moottoritehtaan uusi kokoonpanohalli
mahdollistaa tehtaan kapasiteetin noston 38 000 moottorista
50 000 moottoriin vuodessa.
Kapasiteetin täyttymisen myötä
syntyy Nokian Linnavuoreen
50−70 uutta työpaikkaa. 6 600
neliön hallin rakennustyöt alkoivat elokuussa, halli valmistuu helmikuussa. Kokonaisuudessaan yritys investoi laajennukseen yli kaksi miljoonaa euroa. Myös Sandvik Mining and
Construction hakee kymmeniä
ta tuotekehitys- ja valmistusosaamista kansainvälisillä markkinoilla.
Olemme saavuttaneet merkittävän
aseman kapealla toimintasegmentillä, erityisesti päämarkkina-alueella
Norjassa. Kasvu on ollut keskimäärin yli 50 prosenttia vuodessa, ja kuluvan vuoden liikevaihtoennuste on
kahdeksan miljoonaa euroa, kertoo
Hydmanin toimitusjohtaja Timo Kinnunen.
H Nuoren kasvuyrittäjän eri-
koispalkinnon vuoden 2012
Entrepreneur of the Year -kilpailussa on voittanut Vincit Oy:n
Mikko Kuitunen.
− Mikko Kuitunen on nuoresta
iästään huolimatta luonut vaikuttavan menestystarinan. Yrityksen kasvu on ollut huikeaa ja kannattavuus
toimialan muihin toimijoihin verrattuna uskomaton. Kuitusen tyyli on
rohkea – jos asiakas ei ole tyytyväi-
uusi työntekijöitä kaivossektorin tuotekehitykseen Tampereelle.
Asuntomessuvieraat
viihtyivät Tampereella
Elokuussa päättyneiden Asuntomessujen kävijätutkimuksen
mukaan 90 prosenttia messukävijöistä antoi messuille arvosanan hyvä tai erinomainen. Sama tutkimus kertoo, että 80
prosenttia messuvieraista suosittelisi Tamperetta ystävilleen.
Tutkimukseen osallistui 17 065
perhettä, eli noin 25 prosenttia
messuilla käyneistä perheistä.
nen, palveluista ei tarvitse maksaa,
palkintoraati kehuu.
Kuitunen on myös aloittanut yrityksessään myönteiset yt-neuvottelut, eli työntekijät saavat miettiä, miten yritys saadaan kasvamaan jatkossakin. Avoinna on myös kymmenkunta ohjelmistoalan työpaikkaa.
H Kauppalehden ja OPPohjolan Yrittämisen
tulevaisuus -kilpailussa
Vuoden yritysjohtajaksi on valittu
Dynaset Oy:n toimitusjohtaja
Reijo Karppinen. Kun Karppiselta
Kauppalehden haastattelussa 20.
marraskuuta kysyttiin, mitkä ovat
hänen tärkeimmät periaatteensa
johtajana, vastaus kuului:
− Vastuunkato, oikeudenmukaisuus, ahkeruus.
Kaikkiaan messuilla kävi
154 000 vierasta.
Kävijöistä 37 prosenttia tuli
messuille Pirkanmaan elinkeinoalueelta, 19 prosenttia tuli
Uudeltamaalta. Tamperetta piti
kiinnostavana asuinpaikkana
yhteensä 33 prosenttia messuvieraista. Asuinpaikan tärkeimpinä ominaisuuksina pidettiin
turvallisuutta ja rauhallisuutta,
luonnonläheisyyttä ja hyviä liikenneyhteyksiä.
Lähes puolet messuvieraista
kävi messuvierailun yhteydessä
myös muualla Tampereella. Yhteensä 44 prosenttia viipyi
Tampereen alueella useamman
päivän. Noin 30 prosenttia kävi
ostoksilla ja 11 prosenttia Särkänniemessä. Rakennustutkimus RTS Oy:n tekemän kävijätutkimuksen arvion mukaan
messuvieraat käyttivät Tampereella noin 5,5 miljoonaa euroa
ja messualueella 5,3 miljoonaa
euroa, yhteensä messuvieraat
käyttivät rahaa messumatkan
yhteydessä 10,8 miljoonaa euroa.
taloudessa tapahtuu
Metsolta biokattila
Jönköping Energille
Tampere saa uuden maamerkin
Tampereelle jo lähes 10 vuotta suunnitteilla olleen Tornihotellin rakentaminen alkoi marraskuun alussa. Rautatieaseman
viereen, Tullin alueelle kohoavan hotellin rakennuttaa Keskinäinen vakuutusyhtiö
Eläke-Fennia, ja sen liiketoiminnasta vastaa SOK:n tytäryhtiö Sokotel Oy.
Työt kestävät kaksi vuotta, hotelliin tulee 27 kerrosta, joista 25 sijaitsee maan
Elematicilta teknologia
SBS Betonille Mikkeliin
Betonielementtiteknologiayritys
Elematic Oy Ab toimittaa laitteiston SBS Betoni Oy:n uudelle
seinäelementtitehtaalle Mikkeliin. Tuotanto alkaa vuonna
2014.
Tasowheel osti Etelkon
Tasowheel Group Oy on ostanut
hienosäätötoimilaitteita prosessiteollisuudelle valmistavan
Etelko Oy:n osake-enemmistön.
Kaupan myötä Uuraisilla toimivasta Etelkosta tulee yksi Taso
wheel Groupin tytäryhtiöistä.
– Etelko toimii osittain samalla toimialalla kuin tytäryhtiömme Tasowheel Systems, joten se sopii hyvin osaksi konserniamme, Tasowheel Groupin
toimitusjohtaja Kari Sorjonen
kertoo.
Iskulle uudet myymälät
Tampereella ja
Ylöjärvellä
Lokakuun lopulla avattiin Isku
Unistudio Ylöjärvellä Kauppakeskus Elossa ja Isku Outlet
Tampereen Lielahdessa. Yöstudio myy nimensä mukaisesti sänkyjä, Outletista löytyy valikoima
kotikalusteita sekä uusia että
käytettyjä toimistokalusteita.
päällä ja kaksi on kellarikerroksia. Reilun
300 huoneen majoitustilojen lisäksi kokonaisuuteen tulee ravintola- ja kokoustiloja.
Hotellin rakentamisesta vastaa SRV
Oyj. Rakentamisen työllisyysvaikutus suoraan tai välillisesti on noin 700 henkilötyövuotta.
Valkeakoskelle
K-citymarket
Suomen 80. K-citymarket avattiin marraskuun puolessa välissä
Valkeakoskella. Pirkanmaan
seitsemännen K-citymarketin
kauppiaana toimii Erkki Kuivajärvi ja tavaratalojohtajana Matti Mäkinen.
Ruoka- ja urheilukaupat
K-ryhmän vetureina
Pirkanmaalla
K-ryhmän veroton myynti oli
481,6 miljoonaa euroa Pirkanmaalla vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Kaikkien tavara-alojen myynti kasvoi
yhteensä 3,7 prosenttia edellisen
vuoden vastaavaan ajankohtaan
verrattuna. Parhaiten myyntiään
paransivat ruoka- ja urheilukaupat.
HappyOrNot
ruotsalaisapteekkeihin
HappyOrNot Oy on tehnyt merkittävän sopimuksen ruotsalaisen apteekkiketjun kanssa. Jatkuvaan asiakastyytyväisyysseurantaan ja asiakaspalvelun ja
-kokemuksen parantamiseen kehitetty HappyOrNot® -palvelu
on otettu käyttöön DocMorris
-apteekkiketjun 76 toimipaikassa Ruotsissa.
Tampereen
Energiantuotanto teki
ison pellettikaupan
Vapo Oy ja Tampereen Ener
giantuotanto Oy ovat sopineet,
että Vapo toimittaa polttoaineen
Tampereen Sarankulmaan rakennettuun Suomen suurimpaan
pellettivoimalaan. Laitos polttaa
vuodessa runsaat 20 000 tonnia
puupellettejä.
Sarankulman lämpölaitos
toimii huippukuorma- ja varalaitoksena ja korvaa nykyisiä öljyä
ja kaasua käyttäviä kattilalaitoksia.
YIT rakentaa
130 opiskelija-asuntoa
Hervantaan
YIT rakentaa uuden opiskelijaasuntokohteen Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiölle
TOASille Hervantaan.
Kahteen erilliseen taloon
valmistuu yhteensä 130 opiskelija-asuntoa. Ensimmäistä taloa
rakennetaan jo, ja se valmistuu
syksyllä 2013. Toisen talon rakentaminen alkaa vuodenvaihteessa, se valmistuu keväällä
2014.
Metso toimittaa uuden biopolttoaineita käyttävän voimakattilan Jönköping Energin lämmön
ja sähkön yhteistuotantolaitokseen (CHP) Ruotsin Torsvikiin.
Uuden kattilan kapasiteetti
on 100 megawattia. Se käyttää
vuositasolla noin 550 000 kuutiometriä metsäpolttoaineita.
ThermiSol keskittää
Suomeen
Suomen suurin muovieristeiden
valmistaja ThermiSol Oy on
myynyt Ruotsissa ja Tanskassa
toimivat tytäryhtiönsä. Kaupan
myötä ThermiSol keskittyy
muovieriste- ja elementtiliiketoimintaan Suomessa.
ThermiSol-eristeitä valmistetaan neljällä paikkakunnalla:
Sastamalassa, jossa on myös yrityksen pääkonttori, sekä Nurmijärvellä, Vimpelissä ja Rovaniemellä.
Uusi seudullinen
jätehuoltoviranomainen
Uuden jätelain mukainen Tampereen seudullinen jätehuoltoviranomainen eli yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto
aloitti toimintansa syyskuussa.
Yhteisen toimielimen perusti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n
17 osakaskuntaa. Sen tärkeimpiä viranomaistehtäviä ovat jätetaksan hyväksyminen, jätemaksumuistutusten käsittely sekä jätemaksujen kohtuullistamis- ja vapauttamispäätökset.
Jätehuoltojaostossa on 12 jäsentä, joista seitsemän on Tampereelta ja viisi seudun muista
kunnista.
Onko
tässä paikka
sinun yrityksesi
näkyvyydelle?
Ilmoitusmyynti: Saarsalo Oy
Timo Lepistö, 044 534 9878
[email protected]
Sisään- ja ulosajorampit
A Tullinramppi
B Ronganramppi
Hissikuilut
1 Tullinporras
2 Asemanporras
3 Hämeenporras
4 Stockmanninporras
5 Pankinporras
6 Koskenporras
7 Varmanporras
8 Hissiyhteys Noutoparkista
Ratapihankadulle
Marraskuun lopussa avatun P-Hämpin matka suunnittelupöydältä valmiiksi pysäköintilaitokseksi
kesti 15 vuotta.
P-Hämppi maan alla
muuttaa kaupunkikuvaa maan päällä
Teksti Annikaisa Knuutila
Kuva Finnpark Oy
P
aitsi että P-Hämpin valmistuttua pysäköintipaikan löytäminen Tampereen keskustasta helpottuu, myös
kaupunkikuva muuttuu. Keskustassa on noin 10 000 julkista pysäköintipaikkaa, P-Hämppi tuo
tuhat lisää. Tammerkosken itäpuolella kadunvarsipysäköinnin
paine hellittää.
− P-Hämppi parantaa rautatieaseman saavutettavuutta.
Rautatieaseman seutu on koettu laadultaan – tunnelmaltaan,
ulkoiselta ilmeeltään, sosiaaliselta ilmapiiriltään ja toimintamahdollisuuksiltaan – huonoksi. P-Hämppi osuu kaupunkikuvan kannalta ongelmallisimpaan
alueeseen ja antaa merkittäviä
mahdollisuuksia alueen kehittämiseen, arvioi Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja P-Hämpin valmistumisen kunniaksi järjestetyssä Pysäköinti hallinnassa
-seminaarissa.
Tampereen keskustassa tehdään arkisin 18 500 matkaa vuorokaudessa, ja näistä puolet on
keskustan sisäisiä. Viidennes kadunvarsipysäköintiä käyttävistä
on liikkeellä kaupungin sisällä ja
vaihtaa parkkipaikkaa kohteensa
mukaan. Kaupungin liikenteestä
15 prosenttia on sitä, että etsitään sopivaa, asiointikohdetta
mahdollisimman lähellä olevaa
vapaata pysäköintipaikkaa.
Pysäköitynä
enimmän aikaa
Mitä enemmän liikennettä ja
autoja, sitä enemmän autoja on
myös vain parkissa, ”säilytyksessä”.
− Autot ovat suurimman
osan vuorokaudesta pysäköitynä jossain: kolmannes on parkissa koko päivän, puolet on lii-
kenteessä vain noin 20 minuuttia vuorokaudessa. Pysäköinti
nouseekin tärkeämmäksi kuin
muu liikennejärjestelmä, Kalen
oja sanoi.
Finnpark Oy:n visiossa siintää Parkisto, Tampereen maanalaisen pysäköinnin kokonaisratkaisu. P-Hämppi on Parkiston ensimmäinen vaihe.
− Pysäköintilaitos työnimellä P-Kunkku Kuninkaankadun
alle on nyt yleissuunnitteluvaiheessa. Kaavaa odotamme ensin vuoden alkuun, kertoi Finnparkin toimitusjohtaja Markku
Hiltunen.l
Startup Tampere helpottamaan yritysten rahoituksen hankintaa
Kasvuyrityksiä syntyy, mutta niiden on vaikea löytää rahoitusta. Yritysten rahoituksen hankintaa helpottamaan Avoin
Tampere -ohjelmassa on nyt
koottu Startup Tampere -rahoitusratkaisujen kokonaisuus.
Kyseessä on yrityksen eri
elinkaaren vaiheisiin osuvien
instrumenttien paketti, johon
kuuluvat joukkorahoitusalustan käyttöönotto, bisnesenkeli- ja riskisijoittajaverkostojen
aktivointi, alueellisen rahaston
perustaminen sekä yrittäjien ja
enkelisijoittajien valmennus.
– Rahoitusratkaisujemme
paketti on paitsi väline rakennemuutoksen hallintaan ja yrittäjyyden edistämiseen, myös
keino varmistaa alkavien ja
kasvuyritysten laadukkuus ja
parantaa yritysten onnistumista
kasvutavoitteissaan, luonnehtii
Avoin Tampere -ohjelman ohjelmajohtaja Seppo Haataja.
Merkittävin toimi on noin
60 miljoonan euron alueellisen
julkisyksityisen rahaston perustaminen.
− Tarkoitus on rahoittaa noin sataa yritystä. Sijoi-
tus yritystä kohden voi vaihdella 50 000 eurosta miljoonaan. Tavoitteena on myös
kaksinkertaistaa elinkelpoisiksi kehittyvien yritysten määrä,
ja siksi rahasto sisältää vahvaa
myynnin, markkinoinnin, viennin ja tuotteistuksen valmennusta, sanoo Kai Hämäläinen
alueellista rahastoa synnyttävästä Navaro 245 Oy:stä.
Joukkorahoitusalustan tarjoaa Investment Management
Finland Oy ja bisnesenkeli- ja
riskisijoittajaverkostoja hankkeessa aktivoi Accelerando Oy.
Kasvuyritysten viestintää, tuotetta ja liiketoimintaa kehitettävästä valmennuksesta vastaa
Hermia Oy.
Avoin Tampere on Tampereen kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2012–
2018. Yksi ohjelman tavoitteista on yksityisten pääomasijoitusten houkuttelu ja uudet rahoitusratkaisut. Ohjelmaa koordinoi Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö
Tredea Oy. l
taloudessa tapahtuu
Korkeakouluosaajat.fi
helpottaa yritysten
opiskelijarekrytointia
Uusi työnantajan
tietopalvelu tar
joaa vastauksia
opiskelijoiden palkkaa, sopimuksia ja
osaamista koskeviin
kysymyksiin. Työnantaja löytää palvelusta
jäsenneltyinä kaikkien
ammattikorkeakoulujen
ja yliopistojen rekrytointikanavat sekä työnantajapalvelut.
HYVIN TEHTY
{ työ }
ANSAITSEE KIITOKSEN
Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat elinkeinoelämän virallinen tunnustus ja arvostettu perinne vuodesta 1929 lähtien.
Proakatemian Kooste-osuuskunta lähtee lähes koko vahvuudessaan Keniaan Kendu
Bayn kylään edistämään paikallisten nuorten työllistymistä.
– Tavoitteena Afrikka -projektimme kasvatti omaakin yrittäjäasennettamme, sanovat Teemu Kuusimäki (vas.), Ekku Ristilä ja Toni Mäkinen.
Tavoitteena
Afrikka
Teksti ja kuva
Annikaisa Knuutila
K
un Kooste-osuuskunta
lähti 2,5-vuotiselle taipaleelleen Proakatemiassa, yhteisen opinmatkan kruunaajaksi asetettiin tavoite, joka olisi enemmän kuin rahaa
ja enemmän kuin lomaa. Viime syksynä visio sai suunnan ja
projekti nimen Tavoitteena Afrikka.
Niinpä marraskuun lopussa 14 yrittäjyyskasvatukseen ja
markkinointiin perehtynyttä tiimiläistä lähtee pariksi viikoksi
Keniaan Kendu Bayn kylään panemaan alulle nuorten työllistymisen parantamiseen tähtäävää
projektia yhteistyössä ADRA
Finland -järjestön kanssa.
Teoriapohjan matkalle loivat
opinnäytetyössään Juho Pelttari
ja Ekku Ristilä, jotka jo keväällä kävivät tutustumassa kylään,
sen tilanteeseen ja mahdollisuuksiin.
− Työttömyys on kylässä ongelma. Olisi hienoa saada kylän nuoret näkemään muitakin
vaihtoehtoja kuin kalastus tai
maanviljely − ja hyöty siitä, että
yrittää itse, Ekku tuumaa.
Keniassa Kooste järjestää
seminaarin alueen hallintoviranomaisille sekä yrittäjille ja
nuorille ja esittelee ajatuksiaan
nuorten työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi.
− Yrittäjäksi ryhtyminen
edellyttää rahaa. Tärkein yksittäinen tehtävämme onkin mikropankkitoiminnan virittäminen. ADRA alkaa pyörittää toimintaa, itse olen mukana kolme
kuukautta aloitusvaiheessa, kertoo koostelainen Teemu Kuusimäki.
− Tavoitteena on saada aikaan myönteisesti alueelle vaikuttavaa toimintaa, pitkäjännitteisyys on avainsana, huomauttaa Toni Mäkinen.l
Keskuskauppakamarin ansiomerkki viestii yrityksen olevan
ylpeä työntekijästä ja kertoo sen saajalle, että hänen panostaan ja sitoutumistaan arvostetaan.
Ansiomerkin saaminen on
kunnia-asia.
Lisätiedot ja hakemukset:
www.ansiomerkit.fi
”Ikinä en olisi uskonut, kun
professorini kehotti minua graduni
teon aikana hakemaan Orioniin
kesätöihin, että löytäisin itseni
samasta paikasta vielä yli 30
vuotta myöhemmin.”
ARJA VUORELA
Orion Oyj:n tutkimustehtävissä
vuodesta 1980, kultainen 30
vuoden ansiomerkki vuonna 2010.
Keskuskauppakamari, PL 1000, Aleksanterinkatu 17,
00101 Helsinki, Puh. 09 4242 6200
Yhden toimialan murros merkitsee toisen kasvua. – Micora hakee mahdollisuuksia teollisuuden rakennemuutoksesta. Ostopalvelujen lisääntyvä käyttö kasvattaa liiketoimintaamme, ja Cargotecilta vapautuneessa
hallissa voimme kasvaa tarpeidemme tahdissa ainakin seuraavat viisi
vuotta, sanoo toimitusjohtaja Matti Jääskeläinen. Taustalla kaivosuransa
päättänyt työkone, joka saa Micoran verstaalla uuden elämän.
profiili.
Tämä yritys syntyi
kasvaakseen
Kun Matti Jääskeläinen perusti Micoran pari vuotta sitten,
yritys oli kuin mikä tahansa startup: oli muutama hyvä mies,
henkilökohtaista osaamista eri aloilta ja halu tehdä bisnestä.
Nyt palkkalistoilla on 40 tekijää ja lisää rekrytoidaan, tiloina
1200 neliön verstas ja liiketoiminta hyvällä kasvu-uralla.
Näinkö pitikin?
– Kyllä. Micora syntyi kasvaakseen. Mutta kasvun nopeus
kieltämättä yllätti.
Teksti marketta Tammisto • Kuvat Marjaana Malkamäki
M
icoran ensimmäinen vuosi oli
osaamisten mukaisten bisnesmahdollisuuksien tutkiskelua,
ideoiden pyörittelyä, keskusteluja ja pientä liiketoimintaa parillakin toimialalla. Sen
vuoden aikana selvisi, mikä Micorasta isona
tulee: teollisuuden monipuolinen ja nopealiikkeinen luottopalvelija huolto-, kunnossapito- ja korjaustarpeissa.
– Perusajatus oli, että kasvatetaan yritystä tekijöidensä ja asiakkaidensa näköiseksi.
Mietimme, mitä osaamisia meillä on ja mitä asiakastarpeita voimme niillä täyttää. Se
loi puitteet Micoran strategialle ja tulevaisuuden suuntaviivoille, yrityksen perustaja
ja toimitusjohtaja Matti Jääskeläinen kertoo.
Siinä vaiheessa, loppuvuodesta 2011,
työntekijöitä oli jo kymmenkunta, ja ensim-
profiili.
mäinen toimitila – ’siellä pystyi juuri keittämään kahvit ja kirjoittamaan laskut’ –
oli vaihtunut 200 neliön halliin Cargotecilta vapautuneissa tiloissa.
Toinen vuosi, ja samalla Micora Servicen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi, on kasvattanut henkilöstömäärän nelinkertaiseksi ja toimitilat kymmenkertaisiksi. Asiakkaita ovat muun
muassa Pirkanmaan johtavat teollisuusyritykset sekä suuret kiinteistötoimijat.
Syksyllä Micora osti toimintaansa lopetelleen konepajan laitteiston. Kun se
saadaan asennetuksi paikoilleen, puitteet
ovat kunnossa seuraavaa steppiä varten.
– Kunhan korjausverstas on vuodenvaihteen jälkeen täysipainoisesti käytössä, tarvitsemme lisää koneistusosaajia ja muutakin asennusosaamista. Olemme laajentaneet palveluitamme sähköpalveluihin, muun muassa teollisuuden
20kV- ja 110kV-sähkönsyöttöjärjestelmien huoltoon. Alkuvuodesta on tarkoitus
pestata kymmenkunta ammattimiestä lisää, Jääskeläinen sanoo.
Vierestä katsoen yrityksen kasvuvauhti huimaa, mutta perustaja ei jarruttele. Micoran strategia edellyttää mittakaavaetuja, ja niitä saadaan kasvattamalla yritys nopeasti riittävään kokoluokkaan.
– Kyse on palvelukyvystä. Varmistamme sen laaja-alaisella palveluportfoliolla sekä omalla valmistuksella, josta voimme irrottaa resursseja asiakkaiden
kiireellisiin korjaustöihin.
Metallimies, ICT-mies, yrittäjä
Matti Jääskeläisen oma työura on edennyt kymmenen vuoden jaksoissa. Ammattikoulun ja Tampellan teollisuusoppilaitoksen jälkeen alkoi työrupeama metalliteollisuudessa Tamrockilla, ensin konepajalla, sitten teknisessä dokumentoinnissa käyttö- ja huolto-ohjekirjojen teossa. Siinä syttyi opiskelukipinä, ja Jääskeläinen opiskeli automaatioinsinööriksi.
– LinkedIn-verkostoni mielestä ylivoimaisesti paras osaamiseni on uuden
liiketoiminnan synnyttämisessä. Varmaan siinä yhdistyvät kokemukseni
sekä utelias ja tuloshakuinen luonteeni.
Matti Jääskeläinen
Micora Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja
> Syntynyt: vuonna 1963 nykyisessä Mänttä-Vilppulassa
> Koulutus: ammattikoulutus viilaaja-asentaja; täydennyskoulutuksia
Tampellan teollisuusoppilaitoksessa
ja Valkeakosken teknisessä oppilaitoksessa; 1995 automaatioinsinööri, Tampereen teknillinen oppilaitos; useita työnantajien koulutuksia
myyntiin ja johtamiseen; Yrittäjän
ammattitutkinto, TAKK 2010
> Ura: 1982 Tamrock, 1995 Nokia,
2001TietoEnator, vuodesta 2007
töitä eri yrityksissä ja yrittäjänä,
2009 Enermix Oy:n perustaminen,
2010 Micora Oy:n perustaminen
> Perhe: puoliso ja kaksi täysi-ikäistä lasta
> Koti: Nokialla
> Harrastukset: kaikenlaisen tiedon etsiminen Internetistä; musiikki. ”Kasvuyritys ja harrastukset eivät
juuri nyt mahdu samaan yhtälöön.”
> Motto: Kohti lopullista voittoa!
”Tuttavan iskulause osui ensi kuulemalta.”
Kauppa käy
loppiaisena
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on
Tampereen kauppakamarin hakemuksesta päättänyt, että matkailullisilla perusteilla kaupat
voivat olla avoinna loppiaisena 6.tammikuuta
kello 12−21 Tampereen ja Hervannan keskustoissa, Nokialla Nuijamiestentien kauppakeskuksessa ja Kolmenkulmassa, Lempäälän Ideaparkissa, Pirkkalan Pakkalankulmassa ja Ylöjärvellä Kauppakeskus Elossa.
Lisätietoja: Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund, 040 745 4342.
Vuonna 1997 metalli vaihtui tietoliikennebisnekseen, Nokiaan ja myöhemmin TietoEnatoriin. Jääskeläinen toimi
aluksi ’oikeissa töissä’ verkkopuolella,
sitten esimiehenä ja kohta tulosyksikön
johtajana. Se oli kiinnostavaa ja tulevaisuuden kannalta opettavaista aikaa – eikä vähiten siksi, että hän pääsi osalliseksi isojen talojen korkeatasoisiin johtajakoulutuksiin.
– Johdossa aisti jo varhain myös tulossa olleet muutokset. Kun työtä sitten
alettiin siirtää Suomesta ulos, tuli tunne,
että on aika ottaa seuraava askel.
Jääskeläinen jätti Tiedon vuonna
2007 ja alkoi hakea omalta tuntuvaa toimialaa yrityksen perustaminen mielessään.
Jonkinlaisia yrittäjähaaveita oli uinut mielessä jo pitkään, ja Tiedolta lähdön jälkeen ajatus yrittäjyydestä alkoi
saada muotoa. Muutama vuosi meni eri
toimialoja haistellessa, ja pari yritystäkin tuli perustetuksi. Jääskeläinen mietti
omia osaamisiaan ja kokemustaan ja haki yritysideaa, jossa voisi täysipainoisesti hyödyntää epätavallista työpolkuaan.
Siihen tarpeeseen syntyivät vuonna
2010 Micora Oy ja sen kaksi liiketoimintayksikköä: tietoturvajärjestelmiä tekevä
Micora Consulting sekä Micora Services.
Mikä asia ampui Micora Servicen
kasvu-uralle, markkinako?
− Ihmiset. Heti alkuun löytyivät oikeat ihmiset, jotka toivat asiakkuuksia,
ja korkean työmoraalin omaavat ammattimiehet, joiden toimintaan asiakkaat
ovat tyytyväisiä.
− Kasvu on myös osoitus verkostojen
voimasta. Tähän asti lähes kaikki ovat
löytyneet micoralaisten omien verkostojen kautta.
Haastava kasvuyritys
Mitä kasvuyritys vaatii yrittäjältä?
Rohkeutta, kykyä nopeaan päätöksentekoon, näkemyksellisyyttä, riittävää
toimialan tuntemusta – kyllä, totta kai.
Valmiutta varhaisiin aamuihin, pitkiin
iltoihin, yötöihin. Nöyryyttä tarttua ikäviinkin asioihin. Mutta yksi on Jääskeläisen listalla ylitse muiden: kyky jakaa
vastuuta.
– Kasvupotentiaalia on yrityksissä
valtavasti, mutta kun ei tohdita kasvaa!
Pysytään vuodesta toiseen siinä kymmenen hengen kokoluokassa, koska kasvu
edellyttäisi vastuun jakamista ja asioiden ajattelemista ja organisoimista uudelleen. Uskon, että suurin syy, miksi
yritykset eivät hae todellista kasvua, on
johtamisen osaamisen puute.
Varsinkin kovassa kasvuvauhdissa on
vastuuta pakko osata jakaa.
– Joku on sanonut osuvasti, että kasvuyrityksen johtaminen on kuin ajaisi kilpa-autoa. Kaikki normaalit yrityksen alkuvaiheen haasteet syöksyvät vastaan nopeutetussa tahdissa, ja päätöksiä
on tehtävä lennossa. Auton pitäminen
oikeassa suunnassa ja vauhdissa riittää
työksi yhdelle ihmiselle, parhaimmillaan
muu joukkue hoitaa omat tehtävänsä yhteisten tavoitteiden ja arvojen mukaan.
Jääskeläinen ajattelee henkilöstöä
nimenomaan joukkueena, jossa erilaiset
osaamiset, roolitukset ja vastuut synnyttävät huippusuorituksen. Joukkue motivoituu tavoitteista ja saa voimaa onnistumisista.
– Perustajana minun roolini on koota voittajajoukkue ja valmentaa se menestymään. Siinä tarvitaan myös hyvää
onnea, ja sitäkin meillä on ollut. Moni
asia on loksahtanut kohdalleen meidän
kannaltamme juuri sopivasti.
– En silti sano, että tämä helppoa
olisi. On ollut myös haasteita, ja moni tärkeä asia odottaa edelleen vuoroaan. Mutta kaiken kaikkiaan asiat ovat
hyvin: on pätevä porukka, hyvä asiakaskunta, velkaa erittäin vähän ja yhteinen
suunta – kasvu.l
Nimityksiä
• YH Kodit Oy
Rakennusinsinööri Tuomo Turkkinen on nimitetty toimitusjohtajaksi.
• Molok Oy
Hannu Jokinen on nimitetty toimitusjohtajaksi.
• GaV Group Oy
Antti-Jussi Numminen on nimitetty vientipäälliköksi.
• Also Finland Oy
Mervi Airaksinen on nimitetty toimitusjohtajaksi.
• Pirkanmaan työ- ja
elinkeinotoimisto
HM Vesa Jouppila on nimitetty johtajaksi
1.1.2013 alkaen. Hän johtaa Pirkanmaan ELYkeskuksen alueen TE-palvelujen toimintaa.
• Tampereen Messut Oy
Jukka Järvinen on nimitetty myyntipäälliköksi ja
Jussi Uotila järjestelypäälliköksi.
• K-rauta Nekalan Rauta-Otra
Mikko Takamäki on aloittanut Tampereen
K-rauta Nekalan Rauta-Otran kauppiaana.
Aiempi kauppias, kauppaneuvos ja diplomikauppias Heikki Takamäki siirtyi eläkkeelle mittavan kauppiasuran jälkeen.
• Pirkanmaan Osuuskauppa
KTM, eMBA Lea Suuripää on nimitetty kehityspäälliköksi.
• Villivisio Oy
YTM Kati Huhta-aho on nimitetty asiakkuusjohtajaksi.
Tampereen kauppakamarin
uusia jäseniä
• Celkee Oy, ICT-hankinnat ja projekti
johtaminen, ohjelmistotyö
• Effecta, Taloushallinto Oy,
taloushallinnon palvelut
• Karintaus Oy, rahoitusalan konsultointi
• Koivuaho Verokonsultointi Oy,
liikkeenjohdon konsultointi
• Liikuntakeskus Ateena Oy,
liikuntapalvelut
• RML Alliance Oy, asiantuntijapalvelut
• Sigursael Oy, ratsastustarvikkeiden ja ulkoiluvarusteiden myynti sekä valmistus
• WestStar Oy / Perintätoimisto Kontio, perintäpalvelut
Venäjälle
Liikenneyhteyksiä
kehitettävä
koko
Suomesta
Venäjä kiinnostaa Suomessa ja Tampereella.
Se on vankistanut asemaansa Suomen toiseksi tärkeimpänä kauppakumppanina, ja maan
talous kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna 3,5 prosenttia. Venäjän WTO-jäsenyys tuo
uusia mahdollisuuksia, ja vetovoimaa lisäävät
maassa järjestettävät talviolympialaiset vuonna 2014 ja jalkapalloilun MM-kisat vuonna
2018.
Venäjän saavutettavuus on myös muun
muassa Allegron ansiosta parantunut, mutta Tampereen kauppakamarin mielestä saavutettavuuden pitää parantua entisestään. Ihanne olisi saada koko läntistä Suomea palveleva
suora ratayhteys Tampereelta Pietariin, mutta
vähintään kolmioraide Riihimäelle poikittaisyhteyksien parantamiseksi. Liikenneyhteys sujuvoituisi jo pienellä Allegron aikataulusäädöllä
länsisuomalaisille nykyistä sopivammaksi. Lentoyhteys Tampereelta Pietariin palvelisi liikeelämän tarpeita ja taloudellisen yhteistyön kehittämistä.
600−800 suomalaisyritystä toimii Venäjällä. Suurimpia Venäjälle investoineita ovat
muun muassa Fortum, Itella, Kesko, Stockmann, Metsä Group, Neste, Nordea − ja pirkanmaalaisista Nokian Renkaat ja Kiilto.
Venäjän valtavat mahdollisuudet tunnistetaan, mutta byrokratia ja ennakoimattomuus
arveluttavat yrityksiä. Tampereen kauppakamarilehti kysyi muutamalta yritysjohtajalta kokemuksia toiminnasta Venäjällä.
Venäjällä ratkaisevat
henkilökoh
– Ihmiset tekevät kauppaa, eivät yritykset. Venäjällä henkilökohtaiset suhteet ovat vielä paljon tärkeämpiä kuin täällä, painottaa maassa
menestyksellä toimivan Nokian Renkaat Oyj:n
toimitusjohtaja Kim Gran.
– Suhteet yhteiskuntaan ja verkottuminen
päättäjiin kaikilla tasoilla on Venäjällä kaiken
A&O. Ymmärsimme sen itse vasta siinä vaiheessa, kun toimimme siellä oikeasti.
teksti martti tammisto
kuvat vianor ja nokian renkaat
V
iranomaistasoja on neljä, kaupunki, alue oblast ja federaatio.
Kaikkiin näihin pitää olla suhteet kunnossa, koska millä tahansa tasolla
päättäjä voi pysäyttää toiminnan. Kuvaa-
Vesille
suomi-istuimilla
teksti ja kuva aila välikoski
Nokian Renkaat on
rakentanut yli 500
Vianor-rengasliikkeen
ketjun Venäjälle ja
muihin entisiin IVYmaihin.
htaiset suhteet
vaa on, että tehtaan rakentamiseen tarvitaan noin 30 lupaa eri viranomaisilta,
tuotannon aloittamiseen noin 20 lisää
ja vielä myynnin aloittamiseen kymmenkunta.
Nokian Renkaat on rakentanut alle
10 vuodessa yli 500 Vianor-rengasliikkeen ketjun Venäjälle ja muihin entisiin IVY-maihin. Sen ei tosin tarvinnut
lähteä liikkeelle tyhjästä, nokialaiset
renkaat olivat Neuvostoliiton markkinoilla ainoat länsimainen renkaat. Tuotemerkkinä Hakkapeliitta oli ja on tunnetuin länsimerkki maan rengasmarkkinoilla.
Franchising-periaatteella toimivan
Vianor-ketjun rinnalla Nokian Renkaat rakensi Vsevolozhskiin Pietarin lähistölle tehtaan, jota on jo laajennettu
useita kertoja. Suljetuilla markkinoilla oma tuotanto tullimuurin sisäpuolella on tärkeää, mutta Granin mukaan
oman jakeluketjun rakentaminen on
kuitenkin tärkein syy siihen, että No-
Tamperelainen Ergo Seats Oy haluaa kasvaa
myymällä veneistuimia Venäjälle ja muualle
Suomen lähialueille. Toimitusjohtaja Mauri Kivistön mukaan vienti on kasvuun ainoa keino.
Suomessa yrityksen asiakkaita ovat jo merkittävät venevalmistajat.
Ergo Seats valmistaa istuimia 4-8 metrin
moottoriveneisiin. Toistaiseksi sen viennin osuus
on noin 10 prosenttia. Vuonna 2011 yrityksen
toimitusjohtajana aloittanut Kivistö on aktiivisesti avannut kontakteja ja kauppaa Venäjälle.
Vauhtia yritys otti Tampereen elinkeino- ja
kehitysyhtiö Tredean Pietarin toimiston kautta
ja yhteistyössä Suomalaisvenäläisen kauppakamarin kanssa. Näin edettiin yritystapaamisiin,
ja ensimmäisiin Venäjä-tilauksiinkin istuimia on
jo tehty Tampereella.
Kymmenkunta henkilöä työllistävä Ergo
Seats on kooltaan pieni vientitoimija. Suomessa
pk-yritysten vienti yleisesti on vähäistä. Vertailuksi Kivistö mainitsee Tanskan. Siellä pk-yritykset vastaavat 70 prosentista viennistä, Suomessa luku on alle 20 prosenttia.
− Pk-yritykset suhtautuvat vientiin usein
turhan juhlallisesti, kuin vastassa olisi iso, monimutkainen instituutio. Mutta ihminen siellä
istuu ostajan puolella, myös Venäjällä. Sinänsä vientikauppa ei ole sen kummempaa kuin bisnes kotimaassa. Työtä se vaatii ja hieman resurssia. Meillä on paljon pk-yrityksiä, joiden tuotteet
olisivat hyvin vientikelpoisia, pitäisi vain löytää
kanavat saada ne kansainvälisille markkinoille,
Kivistö toteaa.l
kian Renkaat on premium-renkaiden
markkinajohtaja Venäjällä.
Valitse henkilökunta huolella
– Meillä ratkaisevaa on ollut paikallisen venäläisen johdon rooli. Se tuntee
maan tavat ja tietää, miten pitää toimia. Johdon ja myös muun henkilökunnan valinnassa seulan pitää olla tiivis,
Kim Gran korostaa.
Hän muistuttaa, että verkottuminen tarkoittaa henkilökohtaisia suhteita, ei korruptiota tai muita kepulikonsteja.
– Pitää olla ehdottoman rehellinen
ja välttää korruptiota, mutta antaa viranomaisille mahdollisuus kerätä poliittisia pisteitä.
Nokian Renkaat on ollut mukana erilaisissa sosiaalisissa hankkeissa, muun muassa rakentamalla liikennevaloja ja osallistumalla päiväkotien
rakennuskustannuksiin.l
Samalla kun toimitusjohtaja Mauri Kivistö on
edistänyt yrityksensä vientiä hän on ollut kehittämässä pk-yritysten tueksi Vientikummitoimintaa. Se on osa Pirkanmaan Yrityskummit ry:n työtä.
Autoteollisuus etsii alihankkijoita
Venäjällä, erityisesti Pietarin alueella, toimii useita länsimaisia autotehtaita, jotka ovat
kiinnostuneita pohjoismaisista alihankkijoista. Niistä on kiinnostunut myös maan oma,
modernisoituva autoteollisuus. Muussa teollisuudessa alihankinta on Venäjällä lähes
tuntematonta.
teksti martti tammisto
-T
arve on jopa 600−2000 alihankkijalle, ajoneuvoteollisuuden
alihankintaverkostoa Suomessa
ja Ruotsissa rakentavan Integria Logisticsin hallituksen puheenjohtaja Timo Koivumäki laskee. Yritys toimittaa nyt Venäjälle komponentteja kolmelle länsimaiselle
ja kahdelle venäläiselle tehtaalle.
”Ongelmia liioitellaan”
Koivumäen mielestä Venäjän-viennin ongelmia liioitellaan. Tulli- ja rajamuodollisuudet vaativat osaamista, mutta ylivoimaisia esteitä ei ole. Tulli on korruptoitunut, mutta jos haluaa toimia laillisesti ja
tekee sen selväksi, se kyllä onnistuu. Rajan
eri puolilla viranomaisten toimintatavat
eroavat: suomalaiset valvovat toimintaa ja
sen oikeellisuutta, venäläiset keskittyvät
muodollisen oikeellisuuden valvontaan etsimällä muotovirheitä dokumenteista.
Autojen kotimaisuusasteen on Venäjällä oltava noin 60 prosenttia. WTO-jäsenyyden myötä vaatimus poistuu, mutta
kaupalliset ja toiminnalliset syyt paikalliseen tuotantoon säilyvät. Käytännössä tämä Koivumäen mukaan tarkoittaa sitä, että pysyäkseen mukana bisneksessä alihankkijan on jossain vaiheessa investoitava valmistukseen Venäjällä.
Yksittäiskappaleista
sarjatuotantoon
– Venäjän autoteollisuuden tarpeet ovat
oivallinen tilaisuus löytää uusia asiakkaita,
Ari Marttila AJ Marttila Laatupaja Oy:stä
arvioi.
– Suomessa on hyvää teknistä osaamista ja hyvä infra, ongelma on siinä, ettei konepajoissa ole totuttu autoteollisuuden vaatimiin volyymeihin.
Marttilan mukaan nyt elettävä murrosvaihe haastaa pk-teollisuuden johdon osaamisen markkinoinnissa, kielitaidossa, verkostoitumisessa ja muun muassa autoteollisuuden laatujärjestelmävaatimusten täyttämisessä. Pysyäkseen kansainvälisessä kilpailussa alihankintateollisuuden on kehitettävä jo olemassa olevan teknisen osaamisen ohella myös toimitusprosessiaan vastaamaan kansainvälisen kokoonpanoteollisuuden toimintatapavaatimuksia.l
Kaukolämpöosaamista
vientiin konsortion voimin
teksti ja kuva martti tammisto
Tamperelainen AX-Suunnittelu on vuoden verran ollut mukana yrityskonsortiossa, jonka tavoite on viedä Venäjälle suomalaista energia-alan ja erityisesti kaukolämpöosaamista.
– Suunnittelun suora vienti ei Venäjän-markkinoille ole helppoa, muun muassa hintaero suomalaisen ja sikäläisen insinöörityön välillä on liian iso. Osana kokonaistoimitusta mahdollisuutemme myydä
suomalaista insinööriosaamista kasvavat,
AX-Prosessit Oy:n toimitusjohtaja Jarmo
Hellstedt arvioi.
Konsortiolla on myös paremmat mahdollisuudet löytää oikeat asiakkaat. Hellstedtin mukaan venäläisten lämpöyhtiöiden ongelma on, etteivät ne saa lämmöstä
sellaista hintaa, jolla toiminta olisi kannattavaa ja mahdollistaisi investoinnit.
– Uskomme, että talven aikana jokin
lähtökuopissa olevista 5−6 projektista etenee.
Mahdollisuudet ovat valtavat, yli 50
prosenttia maailman kaukolämpöverkostosta on Venäjällä. Verkosto on huonossa kunnossa, uusia pitäisi usein koko infra
lämmön tuotannosta talojen laitteistoon.
Käytännön ongelmana AX-Prosesseilla on viennin aloittamisessa ollut kielitaidon puute. Siihen löytyi ratkaisu ELY-keskuksen järjestämästä KEKO-koulutuksesta.
Yrityksessä on nyt energia-asiantuntijaksi
kouluttautuva, venäläissyntyinen diplomi-insinööri hoitamassa yhteyksiä potentiaalisiin asiakkaisiin ja Pietarissa olevaan
yhteistyökumppaniin.l
AX-Prosessit Oy:n toimitusjohtaja
Jarmo Hellstedt uskoo Venäjän-kaupan pääsevän vauhtiin talven aikana.
– Life science -toimiala on Pietarin strategian kärkiteemoja. Parhaillaan rakennamme alan teollisuutta ja infrastruktuuria,
mutta se vie aikaa. Tarvitsemme nyt ulkopuolelta tutkimusinfraa, muun muassa laboratorioita, ja Tampere on tässä yksi lupaavimmista yhteistyökumppaneistamme, sanoo Pietarin kaupungin lääketeollisuusklusterin hallituksen puheenjohtaja
Zakhar Golant (vas.). Hän tapasi Itämeriinstituutin johtajan Esa Kokkosen ScanBalt Forumissa, joka kokosi Tampereelle
marraskuun lopussa130 bio- ja hyvinvointialojen johtavaa toimijaa Itämeren alueelta ja Venäjältä. Tampere oli vahvasti esillä myös marraskuun lopussa Life Science
Invest -tapahtumassa Pietarissa.
Aktiivisuus itää
Tampereella Venäjä-yhteistyöhön satsataan nyt monella tapaa.
Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila
-E
ri alojen yhteistyötä Pietarissa tuetaan olemalla mukana
Suomi-talon Helsinki-keskuksessa, ja yhä enemmän siinäkin aletaan
korostaa elinkeinoelämän näkökulmaa
matkailun edistämisen ja kulttuuriviennin ohella. Nyt jo keskus tarjoaa yrityksille alkuvaiheen palveluita, tiedonhankintaa, kontaktien ja verkostojen luontia
ja hanketoimintaa, kertoo yhden Tampereen Venäjän-suunnan työrukkasen, Suomen Itämeri-instituutin johtaja Esa Kokkonen.
Yliopistot ja korkeakoulut ovat aktivoituneet, Tampereen yliopistossa varsinkin on halua tuotteistaa Venäjä-osaamistaan ja laajentaa sitä myös yrityshankkeisiin.
− Parhaillaan ELY-keskuksen rahoituksella tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos selvittää, mitä Venäjään liittyviä
koulutus- ja kehittämistarpeita pirkanmaalaisilla pk-yrityksillä on ja mitä palveluita jo on tarjolla. Selvitys valmistuu keväällä, ja tulokset käytetään hyödyksi Helsinki-keskuksen ja Itämeri-instituutin yrityksille suunnatussa toiminnassa. TAMK
puolestaan on ollut aktiivinen terveysalan
koulutusviennissä.
Kokkonen arvioi, että Tampereella
Venäjä-osaamista on paljon, mutta se on
hajallaan. Koordinaatiota tarvittaisiin lisää. Sitä tarvittaisiin lisää siksikin, että
Venäjän mahdollisuudet kiinnostavat perinteisten toimijoiden lisäksi myös uusia
toimijoita.
− Miten rajallisia resursseja käytetään? Toivon, että valtio omilla välineillään entistä enemmän yhdistää voimia ja
alue koordinoi omia toimiaan. Tämä on
edunvalvontakysymys: valtio on tehnyt
nyt satsauksia aluepoliittisin perustein ItäSuomeen, mutta ei siellä ole kaikki Suomen Venäjän-kaupan potentiaali. Venäjä
on koko Suomen mahdollisuus, ja Pietarille koko Suomi on lähialuetta.
Venäjä modernisoi teollisuuttaan
ja talouttaan kansainvälisen yhteistyön
avulla. Kokkonen arvioi, että idänkaupan
osaamisen perinteellämme on yhä merkitystä.
− Pk-yritykset ovat lähteneet rohkeasti Venäjän-markkinoille, ja tuo rohkeus
on vahvuus myös uusissa tilanteissa. Yrityksiä kannattaakin kuunnella tarkkaan
kun mietitään, miten Venäjän-suhteita
pitäisi kehittää.
Bio- ja terveysala kärkenä nyt
Venäjän-markkinoilla pirkanmaalaisyritysten keulakuvana on toiminut Nokian
Renkaat. Se oli veturina esimerkiksi Pietari Business Campuksessa, Pietarin markkinoilla toimivien yritysten osaamisverkostossa, jossa se jakoi kokemuksiaan
muille yrityksille. Nyt PBC-konseptia valmistellaan myös bio- ja hyvinvointialalle.
− Venäjän suunnan selkeä painopisteemme on nyt bio- ja terveysala, liiketoimintamahdollisuudet, koulutuksen vienti
ja tutkimusyhteistyö. FinnMedillä on tässä
kansallisestikin johtava rooli. Yhteistyösopimuksia on jo solmittu Pietarin kaupungin lääkevalmistusklusterin ja medical device -klusterin kanssa.
Kokkonen arvioi, että Tampere on
saavuttanut aseman Pietarin kaupungin
keskeisenä kansainvälisenä kumppanina.
− Nyt on tuhannen taalan paikka
päästä uudelle tasolle, niin että verkostoituminen ja sopimukset näkyvät yrityksille
investointeina ja kauppana, vientihankkeina ja tutkimusyhteistyönä. Pilotit alkavat ensi vuonna.l
Premius Oy
• Kuntoutusklinikka ja -osasto
Kangasalan Pikonlinnassa,
kuntoutusklinikka Tampereella.
• Perustettu 1994, yrityksen perustaja,
sen toimitusjohtaja, terveystieteiden
maisteri Pirjetta Taskinen on
kansainvälisesti tunnettu neurologisen
kuntoutuksen ja fysioterapian kehittäjä.
Nimi Premius Oy otettiin käyttöön 2010.
• Erikoistunut neurologiseen
kuntoutukseen, tuki- ja
liikuntaelinsairauksien kuntoutukseen
sekä ennaltaehkäisyyn ja leikkausten
jälkihoitoon
• Liikevaihto noin miljoona euroa
vuonna 2012
• Henkilöstö 16−25 vuosina
2012−2013
Premiuksen
uusi kuntoutusosasto
tehtiin viimeisen päälle,
myös venäläiseen makuun
Tamperelainen Premius Oy on ensimmäinen suomalainen kuntoutusalan yritys, joka
tähtää kunnolla kansainvälistymiseen. Suunta on Venäjälle.
teksti ja kuva aila välikoski
K
ansainvälisille ja suomalaisille asiakkaille Premius avaa vuodenvaihteessa kuntoutusosaston Kangasalan Pikonlinnaan. Premiuksen hallintojohtajan Pirta Saarenkylän
mukaan kuntoutuspalvelujen kysyntä on
yleisesti kasvussa. Potilaiden tehokkaalla
kuntoutuksella säästetään kansantalouden resursseja.
− Esimerkiksi aivovammapotilaiden
toipumisessa systemaattinen kuntoutus
on ratkaisevan tärkeää. Tyypillisesti poti-
laat saavat kuntoutusjakson, mutta sitten
asia saattaa jäädä siihen, vaikka kuntoutumista voitaisiin edistää edelleen.
Pirta Saarenkylä korostaa, että Suomen markkinat ja liiketoiminnan kasvattaminen kotimaassa ovat Premiukselle tärkeitä.
− Potilasliikkuvuusdirektiivi helpottaa potilaiden liikkuvuutta EU-alueella,
myös Suomesta muualle hoitoon. Esimerkiksi Euroopassa on isoja, vahvoja kuntoutussairaaloita ja tällä alueella vankka
toimintaperinne. Yritysten on siis oltava Suomessa kilpailukykyisiä tarjoamalla
parasta mahdollista laatua. Ja kyllä poti-
lasvirta Euroopasta voi liikkua myös toisinpäin, markkina ainakin yksittäisille
asiakkaille voi aueta yllättävästikin, Saarenkylä pohtii.
Venäjä-kanavat
otetaan laajasti käyttöön
Premiuksen selvitysten perusteella itä
naapurissa on kuntoutuspalveluille kysyntää. Siellä hoitokulttuuri esimerkiksi
neurologisessa kuntoutuksessa on toistaiseksi eri tasolla kuin Suomessa.
Venäjältä myös käydään jo lääkäreissä ja leikkauksissa Suomessa. Näin on
syntynyt tarvetta kuntoutuksen jatkohoi-
Premius Oy:n hallintojohtaja Pirta
Saarenkylä (vas.) ja Pikonlinnan Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Laura Airaksinen ovat yhteistyökumppaneina miettineet Premiuksen kuntoutusosaston sisutuslinjauksiakin. Kuntoutusosaston luksushuoneistossa on
oma sauna ja terassi.
Pikonlinnasta
topaikoille ja turvalliseen toipumiseen.
Pirta Saarenkylän mukaan Premius
satsaa nyt tosissaan Venäjään.
− Olemme kehittäneet Venäjämarkkinointiamme yhteistyössä FinnMedin kanssa ja liitymme vuoden vaihteessa terveyspalveluja kansainvälisesti markkinoivaan Health Care Finland
-portaaliin. FinnMedi-yhteistyö on meille yksi hyvä tie Pietariin.
Itse hän on lähdössä yhdessä venäjää taitavan vientiassistentin kanssa Pietariin tapaamaan yhteistyökumppaneita,
päättäjiä ja sairaaloiden edustajia. Premius on hyödyntänyt niin ikään Tampereen kehitys- ja elinkeinoyhtiö Tredean
markkinointikanavia. Ryhmä venäläisiä
päättäjiä tutustui Premiuksen toimintaan Kangasalla marraskuussa.
Vieraille esiteltiin Pikonlinnaan
vuodenvaihteessa valmistuva uusi kun-
toutusosasto, kuusi yksilöllisesti sisustettua 1−2 hengen huonetta ja luksushuoneisto. Huoneistoissa mahtuvat majoittumaan myös potilaiden omaiset.
Osastolle rekrytoidaan kymmenkunta sairaanhoitajaa, ja heidän valinnassaan monipuolinen kielitaito on tärkeä
peruste.
− Venäjää puhuvan fysioterapeutin
jo löysimme ja joukko vielä täydentyy.
Sujuvasti venäjän- ja suomentaitoinen
sairaanhoitaja on haussa edelleen, Pirta
Saarenkylä kertoo.
Hänen Venäjä-odotuksensa ovat
maltilliset.
− Uuden palvelun käynnistämiseen menee aina aikansa. Ensimmäisen
puolen vuoden kuluessa saamme ehkä
muutaman kymmenen kansainvälistä
asiakasta.l
tuli aktiivisen
yritysverkoston
kasvualusta
Teksti Aila Välikoski
K
angasalan Pikonlinnan alueen
entisestä sairaalakiinteistöstä
yli 70 prosenttia on saneerattu
ja yritysten käytössä. Pikonlinnan Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtajan Laura Airaksisen mukaan yritysten hyvä kiinnostus on vauhdittanut alueen kehittämistä.
Nyt Pikonlinnassa toimii kymmenkunta hyvinvointi- ja terveysalan yritys-
tä, ja niissä on työpaikkoja noin 200. Neuvotteluja on vireillä niin uusien tulokkaiden kanssa kuin alueella jo toimivien laajennustarpeistakin.
− Vuonna 2014 koko entisen Pikonlinnan sairaalan päätalo on yritysten käytössä. Vuoteen 2020 mennessä alueella on
vilkas hyvinvointi- ja terveysalan alan yritysten ja myös monimuotoisen, laadukkaan asumisen keskittymä.
Ensimmäinen uusista kerrostaloista
valmistuu helmikuussa 2013. Ensi vuonna työt alkavat myös ranta-alueelle sijoittuvan kokonaisuuden rakentamiseksi, ja
sinne on tulossa kymmenkunta omakotitaloa. Uutta rakennusalaa kerrostaloihin ja omakotiasumiseen syntyy kaikkiaan
26 000 kerrosneliömetriä. Entisiä sairaalakiinteistöjä saneerataan yrityksille 18 000
huoneistoneliömetriä.
Laura Airaksisen mukaan Pikonlinnan alueen innovatiivinen kehittämisprojekti on yksi kiinteistöjalostuksen rohkeista teoista Suomessa.
− Sairaaloiden uusioelämäprojekteja
on toki toteutettu ennenkin, mutta ei aivan vastaavalla tavalla, täysin yksityispohjaisesti, eikä niin, että alusta asti kokonai-
suudessa on mukana vanhan kiinteistön
jalostus ja maa-alueiden sekä uuden rakennusoikeuden hyödyntäminen tiiviinä
aluekehityskonseptina.
Kun Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
luopui Pikonlinnasta 2008, sen osti pirkanmaalainen sijoittajaryhmä. Pääomistaja on kangasalalainen kiinteistösijoittaja
Harri Oesch, ja mukana on kymmenkunta muuta yksityistä sijoittajaa.
Verkosto kehittyy
finanssikriisissä ja
tunnekuohuissa
Pikonlinnan alue sai vauhdittajakseen finanssikriisin ja sen koko viisivuotisen
kehittämisjakson ajan talouden näkymät ovat olleet epävarmat. Laura Airaksisen mukaan tämä on totta kai heijastunut niin kiinteistöyhtiön kuin alueen yritystenkin rahoitus- ja laajenemisratkaisuihin. Eteenpäin on kuitenkin menty suunnitelmien mukaan.
Epäuskoa ja paikallisväestön huolta
Pikonlinnan tulevaisuudesta on Laura Airaksisen mukaan tullut matkan alkutaipaleella vastaan. Tuberkuloosi-, sota- ja syö-
päsairaalana toimineeseen Pikonlinnaan
moni liittää voimakkaita, surullisiakin
muistoja. Aluksi ne heijastuivat jopa bisnekseen.
− Tiedostimme tämän ja teimme linjapäätöksen: toiminta täällä on ollut osa
kansakunnan historiaa, ja muistot siitä
ovat arvokkaita ja kunniakkaita. Siitä lähtökohdasta kehitämme alueen uutta vaihetta yhdessä yritysten kanssa.
Pikonlinnan Kiinteistöt haluaa palveluintegraattorina luoda aktiivisen yritysverkoston. Tällöin verkostokehittämisen
merkitys korostuu.
− Aina kun tehdään toisin kuin on totuttu, kohdataan haasteita, mutta visiomme on oivallettu yrityksissä hyvin. Se on
edellytyskin sille, että yritys voi sijoittua
tänne, Laura Airaksinen sanoo.
− Toivomme, että tänne valittavalla
yrityksellä on synergioita paikalla jo toimivien kanssa. Otamme myös kilpailulliset seikat huomioon niin, ettei yrityksillä
olisi keskenään suoraan päällekkäisiä liiketoimintojen painopistealueita, vaan jokainen olisi yksin erityisosaamisensa edustaja Pikonlinnassa. l
Havainnekuva Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy

näin sen näen
Peer Haataja
johtaja
Tampereen kauppakamari, edunvalvonta
Hyvinvoinnin tavoittelua
Edunvalvonta-sanaan liitetään useasti jokseenkin negatiivinen mielleyhtymä lyhytnäköisestä oman edun tavoittelusta. Pitkäjänteisessä yritysten edunvalvonnassa tästä ei kuitenkaan millään muotoa ole kyse, emme
pelaa nollasummapeliä. Kyse on siitä, että yrityksillä on
toisaalta oikeus tulla kuulluksi demokraattisessa päätöksenteossa ja toisaalta erityisesti siitä, että ilman tätä
kuulemista ja ymmärrystä päätöksentekijät joutuvat tekemään päätöksiä ilman parasta mahdollista tietoa. On
ilahduttavaa havaita, että Suomessa yritysvaikutusten
arviointi on hiljalleen tulossa osaksi kunnallista päätöksentekoa. Kehityssuunta on oikea ja sitä pitää vahvistaa myös Pirkanmaalla. Kaiken perusta on yhteinen näkemys siitä, että vain menestyvät yritykset pystyvät luomaan uusia työpaikkoja ja hyvinvointia.
Terävämmin yhteistyössä
Tampereen kauppakamarin uudelleenorganisoinnin yhteydessä edunvalvonta koottiin aiempaa tiiviimmäksi
kokonaisuudeksi. Edunvalvonta keskittyy kolmen henkilön tiimille ja toimitusjohtajalle. Tavoitteena on entisestään kehittää kannanmuodostusta kauppakamarin
sisällä toimiston, luottamushenkilöiden ja jäsenten välillä sekä lisätä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan
kanssa. Tarjoamme elinkeinoelämään liittyvissä asioissa asiantuntemusta päätöksentekijöille ja osallistumme
sellaisten haasteiden ratkaisemiseen, jotka eivät ole
kenenkään yksin ratkaistavissa. Tällaiset yhdessä ratkaistavat haasteet ovat selvästi lisääntyneet, mutta lisääntynyt on myös eri sidosryhmien yhteistyöhakuisuus. Vuoden 2013 vaikuttamissuunnitelman keskiöön
nousevat varmasti monet tutut yritysten toimintaympäristöön olennaisesti vaikuttavat tekijät, jotka liittyvät
elinkeinojen, koulutuksen, liikenteen ja infrastruktuurin
kehittämiseen. Valtaosassa näistä asioista yhteistyö on
avainasemassa.
EK:n päätös lakkauttaa aluetoimistot helmikuun
2013 loppuun mennessä vaikuttaa alueelliseen edunvalvontakenttään. Erityisesti työvoima-, koulutus- ja innovaatiopolitiikan asioissa EK:n rooli on ollut alueilla merkittävä. Tulevaisuudessa näistä asioista huolehtiminen jää monilta osin kauppakamarin tehtäväksi. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä Pirkanmaalla toimivien elinkeinoelämän järjestöjen kesken sekä Etelärannan kanssa. EK:n rooli koko elinkeinoelämää koskevien
asioiden linjaajana säilyy vahvana, mikä antaa meille
mahdollisuuden keskittyä erityisesti Pirkanmaan toimintaympäristön virittämiseen yrityksille kilpailukykyiseksi.
Tein reilut kuusi vuotta työtä EK:n aluetoimistossa.
Tärkein oppimani asia on, että edunvalvonta on kestävyyslaji, jossa korostuvat toiminnan läpinäkyvyys ja
avoimuus, tietojen ajantasaisuus, kattavuus ja luotettavuus sekä vankka sidosryhmäluottamus. Tampereen
kauppakamarin vahvuus on erityisesti se, että olemme
lähellä Pirkanmaalla toimivien yritysten arkea ja voimme koota näkemyksiä alueemme kilpailukyvyn kehittämiseen. Kotiläksyt on tehtävä hyvin. Tälle pohjalle on
hyvä rakentaa edunvalvontaa jatkossakin.l
Edunvalvonta on kestävyyslaji.
Koonnut Tampereen kauppakamarin viestintäpäällikkö Noora Nieminen
Pirkanmaan vientipalkinto
2012 Sim Finlandille
Suomalaisen
kosmetiikan kysyntä
kasvaa
L
ääke- ja kumiteollisuusalojen rinnalla myös
puhtaus- ja hygieniasekä kosmetiikkatuotteet ovat
tuoneet Pirkanmaata edustavasti esille maailmalla. Ne
ovat myös vahvoja vientitoimialoja. Tämä kävi ilmi Tampereen kauppakamarin syyskokouksessa, kun vuoden 2012
Pirkanmaan vientipalkinto luovutettiin Sim Finland
Oy:lle. Yrityksen perusajatuksena on mahdollisimman turvallisten hiuskosmetiikkatuotteiden valmistus niin kuluttajia kuin kampaamoalan ammattilaisiakin ajatellen.
Sim Finland on vallannut
tänä vuonna viisi uutta vientimaata ja viime vuonna neljä.
Vaikeimpien päätösten aika
S
uomi on hädässä kansainvälisessä kilpailuympäristössä. Vahva Ruotsi, rikas Norja, suurten mahdollisuuksien Venäjä ja kilpailukykyinen Viro vievät investoinnit.
Pohjolan kaukaisimmassa kolkassa on ajauduttu ahdinkoon
ja vaikeiden ratkaisujen eteen,
koska niitä ei ole tehty ajoissa.
Yritysten ei ole hyvä olla
Suomessa. Jos yritykset viihtyisivät, sekä nykyiset että uudet
yritykset investoisivat Suomeen.
Paluu hyviin kilpailuasetelmiin
kansainvälisesti vaatii rohkeaa
politiikkaa, välttämättömien valintojen tekoa nopeasti. Hätää ei
pitäisi vielä olla, koska esimer-
kiksi vero- ja energiaratkaisuilla tilanne on korjattavissa kotimaisin keinoin. Käytännössä
tarvittavia ratkaisuja ei kuitenkaan tehdä, sillä kansa ei vielä
äänestä parhaan pelastussuunnitelman puolesta. Talkoohenki ei ole syttynyt, mutta pitkään
ei toivottavasti tarvitse odottaa. Kestävyysvaje, investointien
puute ja työmarkkinoiden toimimattomuus ovat luoneet ajolähtötilanteen Suomeen.
Suomessa tarvitaan nyt perusteltua yhteiskunnallista retoriikkaa, koska sillä on äänestyskäyttäytymistä ja siten poliittista johtoa ohjaava vaikutus. Kun
eriarvoisuus- ja syrjäytymiskor-
tit lyödään pöytään kilpailukykykeskustelussa, ollaan pahasti hakoteillä. Kansallista tavoiteasetantaa on mietittävä uudestaan, eikä subjektiivisia käsitteitä
pidä sekoittaa strategiseen työhön. Yksilön hyvinvointi on kaiken lähtökohta, mutta ei ratkaisu. On syytä alkaa puhua faktoista ja numeroista, viivan alle jäävästä rivistä. Yksilön hyvinvointi on väistämätön tuotos sen
kuntoon laittamisesta.
Yhteisövero
20 prosenttiin?
Kuten tuore elinkeinoministeri Jan Vapaavuorikin totesi, yritysverotus on keskeisin kilpailu-
− Viennin osuus liikevaihdosta kasvaa jatkuvasti. Näkymät ovat hyvät, sillä suomalaisen kosmetiikan kysyntä
kasvaa. Esimerkiksi aasialaiset
asiakkaat vaativat, että myyntipakkauksessa lukee Made in
Finland, pelkkä EU-merkintä ei riitä. Olemme toimineet
Pirkanmaalla koko 18-vuotisen historiamme ajan ja täällä aiomme myös jatkaa. Viereinen tontti on vielä rakentamatta, mutta meillä on kasvupaineita myös siihen suuntaan, Sim Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Viherma sanoo. l
kykytekijä ja investointipäätösten vaa’ankieli. Hallitus on ensisijaisesti keskittynyt pitämään
työn verotuksen alhaisena. Yrityksiä kannustetaan esimerkiksi
t&k- ja bisnesenkelivähennyksillä, joissa on perusteltu ohjaus
pyrkimys, mutta jotka eivät riitä
ison kuvan korjaamiseksi etenkään määräaikaisina. Korkea yhteisövero on suurin ongelma.
Yhteisöveron laskeminen
20 prosenttiin poistaisi kerralla tarvetta ylimääräiselle vero- ja
tukikikkailulle, parantaisi kilpailukykyä, edistäisi investointeja ja
kääntäisi nettoverokertymänkin
nopeasti positiiviseksi. Hallitus
ei halua tätä toteuttaa, koska se
olisi verokilpailua ja pienentäisi
laskennallisesti valtion verokertymää. Suomi on mukana kansainvälisessä verokilpailussa,
haluttiin tai ei. Vai miltä kuulostaa se, että Ruotsin hallituksen
päätös laskea yritysten yhteisö-
www.facebook.com ➤ Tampereen kauppakamari
www.youtube.com ➤ TampereCCI
www.twitter.com ➤ TampereChamber
Jukka Terhonen
jatkaa puheenjohtajana
Kuva Noora Nieminen
Pirkanmaan vientipalkinnon vastaanotti Tampereen kauppakamarin syyskokouksessa Tampere-talossa Sim Finland Oy:n vientijohtaja Jyri Viherma (keskellä) yhdessä vaimonsa Karina
Viherman kanssa. Palkinnon luovutti kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund.
veroa 22 prosenttiin nykyisestä 26,3 prosentista tekee välittömästi miljardin loven Suomen budjettitalouteen. Vaikka
valtiovarainministerin mukaan
verokilpailussa ei ole ollenkaan voittajia, edellä mainittiin
sekä voittaja että häviäjä.
Rahoitusmarkkinavero
on uusi sudenkuoppa. Suomen verrokkimaat eivät aio ottaa veroa käyttöön, joten sen
omaksumisesta seuraisi kaksi asiaa: Ensinnäkin arvopaperikauppa siirtyy Lontooseen ja
Tukholmaan kuihduttaen Helsingin pörssin. Toisekseen
Suomesta katoaa lisää työpaikkoja. Pian voimaanastuvat Basel III -sopimuksen vakavaraisuusvaatimukset haastavat jo
itsessään rahoitusmarkkinoita merkittävästi. Yhdistelmänä uudistukset tulisivat heikentämään dramaattisesti finanssialan lainanantomahdollisuuk-
Tampereen kauppakamarin puheenjohtajana jatkaa rakennusneuvos Jukka Terhonen, Lemminkäinen Oyj, ja
varapuheenjohtajina jatkavat toimitusjohtaja Eero Tomi, AGCO Power Oy ja
toimitusjohtaja Mikko Wirén, Pihlajalinna Oy.
Syyskokous nimesi Tampereen
kauppakamarin valtuuskuntaan toimikaudeksi 2013–2015: toimitusjohtaja
Marko Heinämäki Ourex Oy, johtaja
Kari Juutilainen Alma Media Oyj, toimitusjohtaja Erkki Kurovuori Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö, toimitusjohtaja Pentti Kuusela LähiTapiola, aluepäällikkö Ari-Pekka Lehtonen Sponda Oyj, toimitusjohtaja Hannu Lehtonen SHT-Tukku Oy, diplomivälittäjä Kari Leuku Kiinteistötoimisto
Seppo Leuku Oy LKV, varatuomari
Jaana Linna-Laiho Asianajotoimisto
VT Jaana Linna-Laiho, toimitusjohtaja
Kai Minkkinen FinnGold Oy, toimitusjohtaja Tero Ollikainen Ollikaisen Hirsirakenne Oy, toimitusjohtaja Ari
Penttilä Matkapojat Oy, toimitusjohtaja Olli Ruusumaa Teräselementti Oy,
toimitusjohtaja Leena Selkee Ruoveden Osuuspankki, toimitusjohtaja
Mauno Sievänen Suomen Yliopisto-
sia ja siten pk-yritysten kasvun
rahoitusta.
Investointiympäristö
kuntoon
Ruotsi on monessa mielessä esimerkki hyvin johdetusta valtiosta. Sen talous kasvaa
ja vahvistuu rakenteellisesti.
Työmarkkinat toimivat mallikkaasti ja yritykset investoivat.
Ulkomaisten investointien arvo suhteutettuna BKT:hen on
noin 80 prosenttia, kun Suomen vastaava luku on noin 30
prosenttia. Reinfeldtin hallitus
ymmärsi ajoissa talousympäristön vaatimukset ja on toteuttanut jämäkästi kannustavaa
työvoima- ja veropolitiikkaa.
Nyt julkistetun yhteisöveron
alennuksen lisäksi Ruotsissa
on käytössä tuloksentasausvaraus, jonka ansiosta yrityksen
reaalinen veroaste pienenee.
Isoveli on tehnyt Suomelle pal-
kiinteistöt Oy, toiminnanjohtaja Sari
Vaajanen Hallituspartnerit ry, yksikönjohtaja Marja Viitaniemi Mehiläinen
Oy.
Edustajat Keskuskauppakamarin
valtuuskuntaan vuodeksi 2013: kongressipäällikkö Erika Eischer, Tamperetalo Osakeyhtiö, 2010-; aluejohtaja
Satu Eskelinen, Technopolis Oyj
2012-; toimitusjohtaja Pertti Huusko,
Insta Group Oy 2010-; toimitusjohtaja Ari Kaperi, Nordea Pankki Suomi
Oyj Abp, 2009-; toimitusjohtaja Jyrki
Liljeroos, Santen Oy 2011-; toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko Pirkanmaan Osuuskauppa 2013-; toimitusjohtaja Risto Käkelä, Avant Tecno Oy
2012-; johtaja Tiina Mörttinen Särkänniemi Oy 2011-; toimitusjohtaja
Martti Paunu, Väinö Paunu Oy 2008-;
President, Crushing and Screening
Equipment, Metso Mining and
Construction Pekka Pohjoismäki Metso Minerals Oy 2013-; rakennusneuvos Jukka Terhonen Lemminkäinen
Talo Oy, 2010-.
Syyskokousesitelmän piti kansanedustaja Osmo Soininvaara aiheesta
Suomen terveydenhoitojärjestelmä. l
veluksen ja näyttänyt mallia
kuinka unohdetaan poliittinen
retoriikka ja kääritään hihat.
Investointiympäristön kunnostaminen on suurin palvelus mitä valtionjohto voi nyt
isänmaalle tehdä. Alkuvuodesta julkaistu vuorineuvos Jorma
Elorannan työryhmän raportti
Investointeja Suomeen on osuva kuvaus uuden menestyksen
tarpeista. Se on hallitukselle johdonmukainen toimenpidelista, jota ei ole vara sivuuttaa. Tarvitaan kansallisen tason
rohkeita valintoja, joissa katsotaan aluepolitiikan, eturyhmittymien ja ylipäätään konsensushakuisuuden ylitse.
Harri Ojala
Asiamies
Kevään 2013 HHJ-tutkinto
Järjestyksessä 12. tutkinto järjestetään keväällä 2013 seuraavan aikataulun mukaan:
n Ilmoittautuminen ja kahden ennakkotehtäväaihealueen
valinta alkaa 28.11.2012 ja päättyy 24.1.2013,
vain HHJ-rekisterin kautta.
n 30.1.2013 ilmoittautuneelle lähetetään sähköpostitse
hänen valitsemansa kaksi ennakkotehtävää.
n Vastaukset ennakkotehtäviin pitää olla perillä
kullakin tarkastajalla 4.3.2013.
n Tutkintopäivä Tampereella 17.4.2013 klo 10.15–16.30.
HHJ-tutkinto koostuu kahdesta ennakkotehtävästä sekä tutkintopäivän ennakkotehtävien purkutilaisuudesta ja kirjallisesta monivalintakokeesta. Ennakkotehtävät hyväksytysti suorittaneet kutsutaan tutkintopäivään. Tutkinnon suorittaminen edellyttää osallistumista koko tutkintopäivään.
HHJ-tutkinnon hyväksytysti suorittanut on oikeutettu käyttämään
HHJ-nimitystä. Tutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa Tampereella, toinen alkukeväällä ja toinen alkusyksystä. HHJ-tutkinnon
suorittaneita voidaan välittää pk-yritysten hallituksiin.
Hyväksytty hallituksen jäsen
-kurssit 2013
n HHJ-kurssi tammikuu 2013:
• keskiviikko 23.1. iltapäivä,
• keskiviikko 13.2. iltapäivä
(ryhmätyö)
• keskiviikko 20.2. iltapäivä.
(TILAA)
n HHJ-kurssi toukokuu 2013:
• tiistai 7.5. iltapäivä,
• tiistai 28.5. iltapäivä
(ryhmätyö)
• tiistai 4.6. iltapäivä. (TILAA)
HHJ-kurssit pidetään viitenä peräkkäisenä iltapäivänä viikon välein siten, että jaksot ovat klo
12.45–17.30 ja viimeinen jakso
klo 12.45–19.00, jolloin on mm.
todistustenjakotilaisuus.
Jaksojen aiheet ovat seuraavat: Hyvä hallintotapa, Hallituksen ja hallitustyön organisointi,
Strategiatyö ja Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus. Ryhmätyö on aikataulutettu jaksojen 3.
ja 4. väliin.
Hinnoittelu vuonna 2013:
normaalihinta 1 800 euroa
(+alv), jäsenhinta 1 200 euroa
(+ alv).
Valtakunnallisiin HHJ-alumniseminaareihin osallistujien määrä on
nyt yhteensä lähes 700. Kuva on otettu 30.11.2011 valtakunnallisesta HHJ-alumniseminaarista Tampere-talossa. HHJ-alumniseminaariin saavat osallistua kaikki HHJ-kurssin suorittaneet.
HHJ-tilastoja kauppakamareittain 29.8.2012
Kauppakamari
kurssi tutkinto%-osuus
Etelä-Karjalan kauppakamari
51
23
45
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
118
36
31
Etelä-Savon kauppakamari
179
53
30
Helsingin seudun kauppakamari
352
184
52
Hämeen kauppakamari
257
97
38
Keski-Suomen kauppakamari
252
77
31
Keskuskauppakamari
11857 48
Kuopion kauppakamari
242
63
26
Kymenlaakson kauppakamari
196
50
26
Lapin kauppakamari
51
17
33
Oulun kauppakamari
332
130
39
Oulun kk:n Kajaanin kk-osasto
72
26
36
Pohjanmaan kauppakamari
160
49
31
Pohjois-Karjalan kauppakamari
195
72
37
Rauman kauppakamari
114
30
26
Riihimäen-Hyvinkään kk
74
29
39
Satakunnan kauppakamari
101
34
34
614
264
43
Turun kauppakamari
317
113
36
yhteensä
3795
1404
37
www.hhj.fi
Ilmoittautuminen:
www.tampereenkauppakamari.fi/koulutus
viimeistään seitsemän päivää ennen tilaisuutta tai puh. (03) 230 0555
Ennakkoperintä 2013
Tiistaina 4. joulukuuta 2012 l klo 13.00-16.00 l Scandic Tampere City
• klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi
• klo 13.00 Seminaarin avaus
l Ennakkoperintä 2013
• veroperusteet 2013
• työnantajan ja työntekijän
sosiaalivakuutusmaksut
• luontoisetu- ja matkakustannus päätökset 2012
• verokortit
• vuosi-ilmoitukset
l Rakennusalan ja
rakennuttajan ilmoitukset
• veronumeron käyttöönoton toinen vaihe
• uusi ilmoitusmenettely vuodesta 2013
• työntekijä- ja urakkatiedot
l Kilometrikorvauksen
verovapauden muutokset
• verovapaan määrän leikkuri 2013
• vuoden 2014 muutokset
l Muuta ajankohtaista
• uusin oikeuskäytäntö
• Verohallinnon ohjeet
Asiantuntijana johtava asiantuntija
Tomi Peltomäki, Verohallinto
Jäsenhinta 140 euroa (+ alv),
normaalihinta 280 euroa (+ alv).
Osallistumismaksu laskutetaan jälkikäteen.
Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeisistä
peruutuksista veloitamme hinnasta 50 %.
Kevään 2013
koulutuskalenteri
julkaistaan osoitteessa
www.tampereenkauppakamari.fi
viikolla 51.
Painettu koulutuskalenteri
llllllllllllllllllllll llllllllllllllllllllll
postitetaan viikolla 1.
llllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllll
n
ttamaalle!
o
u
t
n
mukaa
anmaa
Kaikki mieltä Pirk
Hyvää
”DS Smith Packaging on Suomessa jo useampana jouluna osoittanut joulutervehdyksiin varatun summan hyväntekeväisyyteen. Olemme pyrkineet siihen, että avustus
kohdentuisi eri vuosina erilaisiin tarpeisiin. Olemme tukeneet niin Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:tä kuin lastenpsykiatriaa, sairaalakoulua kuin erityisnuorisotyötäkin. Nyt
halusimme osallistua Hyvän mielen kampanjaan, koska
sillä on mahdollisuus auttaa kahdessa paikassa – tarjota nuorille työtä ja työkokemusta sekä auttaa tätä yhteiskuntaa rakentamassa olleita vanhuksia. Osallistumispäätöstämme edesauttoi osallistumisen helppous ja se, että apu suuntautuu Pirkanmaalle, jossa yrityksemme Suomen pääkonttori toimii. Suosittelen tätä hyväntekeväisyysmuotoa muillekin yrityksille!, DS Smith Packagingin
toimitusjohtaja Sari Rämö haastaa kaikki muutkin mukaan Hyvän mielen kampanjaan.
ttien
ulukor ertaisen
isten jo
nk
Perinte aa Teille yksi
t
aikaa.
ettävä
n käyt
mielen kamari tarjo
ee
n
is
vä
am
hy
uppa
umuist esti.
ul
Joulu on mpereen ka
jo
allis
laittaa
Ta
ik
n
an
pa
va
ja
ta
si
ltä
n
uttava
vää mie
mielen
ja vaik
aan hy
a Hyvän
ottam
voi tilat vanhuksia
varat tu
n
n tai
upasta
rkkoka viihdyttämää Ehtookotoo ielen
ve
n
le
älän
n ja
mie
vän m ia
Lempä
tää hy
Hyvän koiluttamaa
ul
emeen, na on synnyt stuttaa nuor
ni
tin
ku
he
tu
uk
lä
ee
sekä tu
reen Ko
Tavoitt
Tampe hnuskotiin. ympäristöön
Vi
hi
Nokian nen kierre lä a vanhuksia.
attoon
ta
ei
uodena
myönt ään ja ilahdut
de
uu nv t
m
on auki
työelä
tkä
tava
iä, eivä
kauppa aroin palkat
äv
ko
ht
rk
ve
iste
av
roin
mielen
mpanj
na erill
Hyvän än mielen ka avat lisäapu korvaa verova
i
itt
yv
ta
asti. H
jät suor tekijäpulaa
önteki
kausity iva-alan työn kijöitä.
ho
te
korjaa
sätyön
tavia ke
at
lk
pa

toivottaa kaikille lukijoille
rauhallista joulua ja
menestyksellistä
uutta vuotta 2013!
ajankohtaista lainsäädännöstä
Anne Launis
Senior Tax Manager
PricewaterhouseCoopers Oy
Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitto
– verovapaata vai veronalaista tuloa?
Suomessa toteutettiin vuonna 2004 yritys- ja pääomaverouudistus, jonka yhtey
dessä yhteisöjen (esimerkiksi osakeyh
tiön) saamat käyttöomaisuusosakkeiden
luovutusvoitot säädettiin pääsääntöisesti verovapaiksi ja luovutustappiot vastaavasti vähennyskelvottomiksi. Muutos oli
merkittävä ja toi mahdollisuuksia verosuunnitteluun, mutta samalla myös runsaasti tulkinnanvaraisuutta säännösten
soveltamiseen ja verotuskäytännön vaikeampaa ennakoitavuutta.
Vaikka käyttöomaisuusosakkeiden
luovutusvoiton verovapaussäännöksen
säätämisestä on nyt jo ehtinyt kulua aikaa, sen soveltamista koskevat kysymykset ovat olleet viime vuodet pinnalla verotus- ja oikeuskäytännössä. Asiaa koskevia valituksia on ollut suuri määrä käsiteltävänä hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO),
mutta julkaistuja päätöksiä on kertynyt
kuitenkin suhteellisen vähän. Sääntelyn
soveltamiseen liittyy siis edelleen runsaasti tulkintaongelmia.
KHO on hiljattain antanut kaksi jäljempänä käsiteltävää käyttöomaisuusosakkeiden luovutusta koskevaa päätöstä, jotka ainakin hieman selkeyttävät
oikeustilaa. Näissä päätöksissä oli kyse luonnollisten henkilöiden omistamasta osakeyhtiöstä, joka luovutti omistamiaan elinkeinotoimintaa harjoittavan yh
tiön osakkeita.
Alla kuvattujen päätösten jälkeen
myös keskusverolautakunta on antanut
aihepiiriä koskevan ennakkoratkaisun
KVL :053/2012, jota ei ole kuitenkaan
käsitelty tässä yhteydessä tarkemmin,
koska ennakkoratkaisu ei ole vielä lainvoimainen, eikä siinä ollut kyse luonnollisten henkilöiden omistaman osakeyh
tiön osakeluovutuksista.
Uudet KHO:n päätökset
Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoiton verovapauden edellytyksenä on
muun muassa se, että luovuttava yhteisö
harjoittaa elinkeinotoimintaa. Useat tulkintaongelmat liittyvät nimenomaan yhtiöihin, joiden ei aina välttämättä katsota
harjoittavan liiketoimintaa. Tällaisia ovat
esimerkiksi holdingyhtiöt, joiden pää
asiallisena tarkoituksena on omistaa ja
hallita arvopapereita. Luovutusvoittojen
verovapaus ei myöskään koske pääomasijoitustoimintaa harjoittavia verovelvollisia. Koska pääomasijoittajan käsitettä ei
ole määritelty laissa, tulkinnanvaraisuutta liittyy myös siihen, harjoittaako yhtiö
pääomasijoitustoimintaa vai muuta elinkeinotoimintaa.
Luovutettavan osakkeen tulee lisäksi kuulua luovuttavan yhtiön elinkeinotoiminnan tulolähteen (EVL) varoihin, ja
vielä tarkemmin ottaen sen käyttöomaisuuteen. Hyödyke kuuluu elinkeinotoiminnan varoihin silloin, kun sitä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoimintaa välittömästi tai välillisesti
edistäviin tarkoituksiin. Käyttöomaisuutta taas ovat elinkeinossa pysyvään käyttöön tarkoitetut hyödykkeet. Jotta osakkeet voisivat kuulua yhtiön käyttöomaisuuteen, tulee niillä olla selkeä yhteys
osakkeet omistavan yhtiön elinkeinotoimintaan. Omistavan yhtiön ja omistetun
yhtiön välillä tulee siis olla toiminnallinen yhteys.
KHO antoi syyskuussa 2012 kaksi
uutta käyttöomaisuusosakkeiden luovutusta koskevaa vuosikirjapäätöstä, KHO
2012:73 ja 2012:74. Näissä molemmissa tapauksissa oli kyse luonnollisten
henkilöiden omistamasta osakeyhtiöstä, joka luovutti omistamiaan elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeita.
Molemmissa tapauksissa oli kyse varsin
suppean henkilöpiirin omistamien yhtiöiden osakemyynneistä.
Käytännössä keskeisenä kysymyksenä näissä KHO:n ratkaisemissa tapauksissa oli se, onko omistavan yhtiön ja
luovutetun yhtiön välillä ollut sellainen
toiminnallinen yhteys, että osakkeita voidaan pitää omistavan yhtiön elinkeinotoiminnan varoihin kuuluvana käyttöomaisuutena. Kun luonnollisen henkilön
omistama yhtiö omistaa toisen yhtiön
osakkeita, verotuskäytännössä osakkeiden käyttöomaisuusluonne on usein
kiistetty toteamalla, että osakkeiden
omistus liittyy tällöin lähinnä osakkeet
omistavan yhtiön osakkaan intressiin.
Nyt annettujen vuosikirjapäätösten
perusteella voidaan kuitenkin todeta, että myös luonnollisen henkilön omistamalla osakeyhtiöllä voi olla käyttöomaisuusosakkeita, vaikka omistava yhtiö ei
itse olekaan ns. operatiivinen yhtiö. Se
ei kuitenkaan saa olla pelkästään osakkeita hallinnoiva yhtiö. Ratkaisun KHO
2012:74 mukaan toiminnallisen yhteyden syntymiseksi ei myöskään riitä ainoastaan se, että osakkeet omistavan yh
iön hallituksen puheenjohtajana toimiva
yhtiön pääosakas on omistetun yhtiön
hallituksen jäsen, ja jossain määrin osallistuu yhtiönsä kautta myös konsulttina
omistetun yhtiön toimintaan. Tällaiset tekijät voivat kuitenkin olla yksittäisiä tekijöitä, jotka muiden seikkojen ohella voidaan ottaa huomioon kokonaisarvioinnissa ja ne voivat siten osaltaan olla ilmentämässä toiminnallista yhteyttä. Tämä ilmenee ratkaisusta KHO 2012:73,
jossa toiminnallisen yhteyden katsottiin
muodostuvan monen eri osatekijän kokonaisuudesta. Toiminnallisen yhteyden
olemassa oloa arvioidessaan KHO kiinnitti huomiota muun muassa seuraaviin
tekijöihin: osakkeet luovuttanut yhtiö oli
vuokrannut omistamalleen yhtiölle toimitiloja ja kalustoa sen liiketoimintaa varten, myöntänyt sille lainoja ja taannut
sen lainoja sekä saanut siltä rojaltituloja.
Myös yhtiöiden välisen omistussuhteen
syntyhistorialle annettiin merkitystä.
Lopuksi
Syyskuussa annetut KHO:n päätökset
selkiyttävät ainakin jonkin verran oikeustilaa. Em. päätöksistä käy muun muassa
ilmi, että omistavan ja omistetun yhtiön
välillä tulee olla selkeä toiminnallinen yhteys, jonka ratkaisee käytännössä olosuhteiden kokonaisarviointi. Siihen voi
vaikuttaa monenlaiset liitynnät yhtiöiden
välillä, esim. niiden omistussuhteen syntyhistoria ja toisaalta syy osakkeiden luovutukseen.
Verotuksen ennakoitavuuden parantamiseksi teemasta soisi annettavan vielä enemmänkin julkaistuja päätöksiä.l
Idman Vilén Grant Thornton Oy
KHT-yhteisö
Hatanpään valtatie 26, 33100 TAMPERE
P 0207 940 480 www.gtfinland.com
Kuuluuko
tilitoimistosi
vahvojen
ammattilaisten
Kuuluuko
tilitoimistosi
vahvojen
ammattilaisten
Kuuluuko
tilitoimistosi
vahvojen
ammattilaisten
joukkoon?
Valitse
osaava
tilitoimisto!
joukkoon?Valitse
Valitse
osaava
tilitoimisto!
joukkoon?
osaava
tilitoimisto!
Kirjanpitotoimistojen Liitto on nyt
Taloushallintoliitto.
Kirjanpitotoimistojen
Liitto
onon
nytnyt
Liitto
Liitto
on
nyt
ACCOTILIT KY*
Hämeenkatu 5 A, 33100 Tampere
puh. 3125 1000, fax 3125 1055
Arto Korpi
[email protected]
www.accotilit.fi
ASP-YHTIÖT OY *
Kalevantie 2, Tampere
Rahkolankuja 19, Ikaalinen
Honkalantie 2, Ruovesi
Marjatta ja Raimo Haapavuori
puh. vaihde 03 459 080
www.aspyhtiot.fi
EK-TILIT OY*
Keskustie 29, PL 29
35300 Orivesi
puh. 040 8298 190, fax 335 1533
Helena Karppelin
www.ektilit.fi
GYLLING
ACCOUNTING OY*
Hämeenkatu 3 A 8
33100 Tampere
puh. 271 0700, fax 271 0730
Max Gylling
www.gylling.fi
Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla:
Taloushallintoliiton
hyväksymiä
ja valvomia
tilitoimistoja
Pirkanmaalla:
Taloushallintoliiton
hyväksymiä
ja valvomia
tilitoimistoja
Pirkanmaalla:
*merkityt ovat auktorisoituja
tilitoimistoja
*merkityt
ovat
auktorisoituja
tilitoimistoja
*merkityt ovat auktorisoituja tilitoimistoja
KIRJANPITOTOIMISTO
MATTILA KY*
Myllystenpohjantie 2,
36200 Kangasala
puh. 010 239 0880
Terttu Mattila
www.kirjanpitomattila.com
KYMPPIKIRJANPITO OY*
Hatanpään valtatie 34 E,
33900 Tampere
puh. 3122 3100, fax 3122 3150
Kalevi Lillia, Riitta Mäkelä KLT
[email protected]
Ylöjärven toimisto
puh. 3122 3187, fax 3122 3188
Anri Sainio
PIRKANMAAN
KIRJANPITOTOIMISTO OY*
Satakunnankatu 14 A, 33100 Tampere
puh. 31 222 400, fax 31 222 444
Markku Ala-Mettälä
www.pirkanmaankirjanpitotoimisto.fi
TAMMERKOSKEN TILIPALVELU OY*
Sorinkatu 3 B 2 krs.,
33100 Tampere
puh. 0400 139 463, 040 535 7687
fax 261 7059
[email protected]
www.tilipalvelu.com
TAMPEREEN
KIRJANPITOTOIMISTO OY*
Häkiläpolku 3 A
33100 Tampere
puh. 254 2200, fax 254 2255
Kangasala puh. 377 4433
Heikki Punkka
www.tampereenkirjanpitotoimisto.fi
VAMMALAN
TILITOIMISTO OY*
Puistokatu 14,
38200 Sastamala
puh. 512 5510
Erkki K. Mäkinen
erkki.k.makinen@
vammalantilitoimisto.fi
TAMPEREEN TILI
JA KONSULTOINTI OY*
Käpytie 6 A , 33180 Tampere
puh. 010 666 3340, fax 253 1468
Tuire Sammalisto
www.tampereentilijakonsultointi.fi
VISMA SERVICES*
Haarlankatu 1B
33230 Tampere
puh. 029 0030 314
fax 029 0030 385
Juha-Matti Luojus
Niko Ruohonen
[email protected]
www.visma.fi
TILIMANAGER OY*
Takojankatu 1 c B11
33540 Tampere
puh. 3141 4000, fax 3141 4040
Merja Lehto
[email protected]
www.tilimanager.fi
TILKON OY*
Suvantokatu 7–9, 2. krs
33100 Tampere
puh. 010 320 9020, fax 03 213 7102
Ilse Alander
www.tilkon.fi
www.t alou sh allint oliit to.f i
Assurance | Tax | Transactions | Advisory | Law
Paikalliset
asiantuntijat ja
kansainvälinen
verkosto
palveluksessasi
Kirjanpitotoimistojen L
Taloushallintoli
Hatanpään valtatie 26, Tampere
p. 0400 944 777, www.ey.com/fi
Rekrytointi
Vuokraus
Henkilöarviointi
Hämeenkatu 33
33200 Tampere
puh: 0207 411 490
Kaisaniemenkatu 1 C
00100 HELSINKI
puh: 010 320 8350
www.raukola.fi
k ka
i
a
p
ä
täss
si
Onko n yritykse ?
sinu v y ydelle
näky
ava
e ht i
Seura pakamaril
p
n kau 3.2.2013
e
e
r
e
Tamp ilmesty y 1
kinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointivi
intää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintää
markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintä
Finlaysoninkuja 13
33210 Tampere
!
NYT
p i r k a n m a al l a
Koonnut annikaisa knuutila
Yhteys yli virran
Finlaysonin ja Tampellan alueet yhdistävä Palatsinraitin kevyen liikenteen silta on otettu käyttöön. Siltaja patohankkeen rakennustyöt alkoivat vuonna 2009.
Silta on teräsbetonia ja noin 93 metriä pitkä ja kuusi metriä leveä. Finlaysonin puolella sillan alkupää on
Willhelm von Nottbeckin puistossa Finlaysonin palatsin nurkalla ja Tampellan puolella Aleksandra
Siltasen puistossa. Palatsinraitin siltaja patohankkeesta vastasivat Tampereen Energiantuotanto Oy ja
Tampereen kaupunki.• www.palatsinraitinsilta.fi
Valon taikaa.
Tampereen 47.
Valoviikkojen
alustukseksi
Särkänniemi,
Ideone Oy ja
Valovoimainen
Pirkanmaa -projekti
loivat Valon taikaa
muun muassa
Näsinneulan torniin
ja Delfinaarion
ulkoseinään.
Kuva Annikaisa Knuutila
Avoimesti uusia palveluita joukkoliikenteen käyttäjille
Tampereen joukkoliikenteen
jakaman avoimen tiedon
pohjalta on syntynyt joukko itsenäisiä palveluita, jotka tarjoavat matkustajille informaatiota mobiililaitteiden välityksellä. Näissä mobiilisovelluksissa voi muun
muassa hakea reittivaihtoehtoja tai tarkastaa aikataulut
kätevästi matkan aikana.
Joukkoliikenteen sivuille
on kerätty lista Tampereella toimivista sovelluksista,
ja sivua päivitetään sitä mukaa, kun uusia sovelluksia ilmestyy.•
http://joukkoliikenne.tampere.fi ➡ Avoin data
Harm, Jeremiah Harm
Nysse BlueBlob tulee!
Tampereen joukkoliikenteen
Tuunaa bussi -kilpailun yleisöäänestyksen on voittanut
Timo Huuskon suunnittelema BlueBlob. Työ toteutetaan teippauksin hybridibussiin, joka tulee liikenteeseen
loppuvuoden aikana.
Iron Skyn tekijätiimi on matkalla Hollywoodiin. Eväänä on
idea uudesta elokuvasta, jonka
päähenkilö on Jeremiah Harm.
Hahmo perustuu Keith Giffen
ja Alan Grantin sarjakuvaan.
Tuottajaportaaseen on saatu useista Bruce Willis -elokuvista tunnettu Arnold Rifkin.
Elokuvan budjetiksi kerrotaan
15 miljoonaa euroa, ja entiseen
tapaan fanit kutsutaan mukaan
suunnitteluun ja rahoitukseen.•
Kuva Sara Hildénin taidemuseo
Thomas Schütten
rouvat Sara Hildénille
Gösta saa lisää tilaa
Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omistaman
taidemuseo Göstan tilat moninkertaistuvat
Mänttä-Vilppulassa. Joenniemen kartanon yhteyteen nousevan moni-ilmeisen puurakennuksen rakennustyöt alkoivat marraskuussa. Rakennustöiden kustannusarvio on tarkentunut
noin 19 miljoonaan euroon. Hanke toteutetaan
Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omin varoin.•
Sara Hildénin taidemuseo järjestää Thomas Schütten näyttelyn ensimmäisenä Pohjoismaissa.
Schütte (s. 1954) on yksi aikamme merkittävimmistä kuvanveistäjistä ja tunnetuimmista nykytaiteilijoista.•
l Frauen-näyttely valtaa koko
Sara Hildénin 9.2.−12.5.2013.
Thomas Schütte, Frau Nr. 7, 2001.
Taiteilijan kokoelma.
Betonivariksia
bongattu Vuoreksessa
Ennen oli miehet rautaa ja laivat puuta, nyt ovat
varikset betonia. Ainakin kuvanveistäjä Pertti
Kukkosen Variksen peli -taideteoksessa Tampereen Vuokratalosäätiö VTS:n Sinivuokko-kerrostalon seinässä Vuoreksessa. Seinään kiinnitetyiltä orsilta kaupungin menoa seuraa kahdeksan
betonivarista. Yksi orsista on jätetty tyhjäksi, jos
vaikka lentokykyinen lajitoveri siihen istahtaisi.
Teos toteutettiin VTS:n ja YIT:n yhteistyönä, mukana oli myös Vuoreksen alkuperäisen taidesuunnitelman tehnyt Frei Zimmer Oy.•
!
Valtakunnallinen
työmatka- ja
arkipyöräilyyn
innostava Kilometrikisa
tempaisi Tampereella pyörille
136 joukkuetta, kun viime vuonna vastaava luku oli 96. Kisassa
oli mukana tuhansia pyöräilijöitä,
jotka polkivat yhteensä huikeat
1 917 254 kilometriä toukokuusta syyskuun loppuun. Tampereella eniten polki UPM Raflatacin
työporukka Härskit Karhut, jolle
matkaa kertyi 3722,5 kilometriä
pyöräilijää kohden.•
mikä
luku
VUODEN 2013
ERITYISETU:
Perus Terveysturva
-vakuutus ilman
terveysselvitystä.
Meillä jokainen
yritys on
suurien etujen
arvoinen.
Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä
yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Soita meille numeroon 010 254 6017*
tai vieraile osoitteessa op.fi/kumppaniyritys.
Yhdessä hyvä tulee.
*
Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,07 €/min (hinta ALV 23%). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,17 €/min (hinta ALV 23%).

lataa PDF-tiedosto - Tampereen kauppakamarilehti

Transcription

Similar documents

Helsingin seudun kauppakamari työharjoittelupaikaksi?

JÄSENMAKSUT 2015 - Kuopion kauppakamari

Toimintasuunnitelma 2015 - Satakunnan kauppakamari

Kuinka yritys mukaan Espoon kaupungin hankintoihin

PK-hallitusbarometri VII 2015

Jäsentiedote 5 - Rauman kauppakamari

Stereotyyppejä venäläisistä

lehti 3/2014 - Satakunnan kauppakamari

SAATAVIEN TURVAAMINEN OIKEILLA MAKSUTAVOILLA

ETELÄ-KARJALAN KAUPPAKAMARI VUOSIKERTOMUS 2011

Tekemisen meininkiä -esite

tästä - Särkänniemi

iihth betk - Royal Huisman

Yrityksen perustajan opas 2011

P-News nro 1/2010

tuokkonen211

Kilpailuoikeudellinen vahingonkorvaus asfalttikartellituomion valossa