P-News nro 1/2010

P-NEWS
Finnparkin asiakasjulkaisu | nro 1 / 2010 | 10. vuosikerta
1
P-Hämppi -hankkeessa
turvallisuus ratkaisee
P-Innovaatioissa
panostetaan palveluun
Tampere is looking
to the future
What makes the skyline of Paris recognisable?
Why is it that so many people think Sydney is the
capital of Australia?
In the future cities will be recognised more and
more by their architecture. The Näsinneula tower
stands proudly in the Tampere skyline as a sign
of the cutting edge in architectural development. And with the P-Hämppi project the city
has continued to promote open-minded and far
reaching infrastructure.
Pääkirjoitus:
Tampere katsoo
tulevaisuuteen
The fathers of our city have turned their gaze far
ahead into the future. With the P-Hämppi project,
the pressure for the Kunkku-parkki parking facility
on the other side of the rapids will increase even
further. Finnpark supports effective development
and building of the city. For balanced development of Tampere, the entrepreneurs and people
living and using services on both sides of the city
centre must be offered similar opportunities and
services. The Kunkku-parkki project has already
been advanced in the city offices, and a work group
has been founded to manage the issue.
2
Ideological city development is in everyone’s
interest. Diverting parking underground will
create more space and safety within the city
centre and it will enable other city centre projects,
such as developing the Tulli and railway station
areas. Moderation is one of the key words in
city development. The time span is long: a few
years is a short time. And, not everything can
be done at the same time; things must be carried
out according to priorities.
Today’s youth will be able to see a truly magnificent Tampere city centre. In the future, our city
will be known for its architecture, events and
culture. Tampere will grow on these foundations. For its part, the selected parking solution
enables such development.
It remains to be seen, if the skyline of Tampere
will include the profile of Keskusareena along
with the Näsinneula tower.
All the best for the Spring season!
Markku Hiltunen
Managing director
Finnpark Ltd.
Mikä tekee Pariisin silhuetista tunnistettavan? Miksi monet luulevat
Sydneyn olevan Australian pääkaupunki?
Tulevaisuudessa kaupungit profiloituvat
entistä enemmän arkkitehtuurillaan. Tampereen profiilissa komeilee Näsinneula merkkinä edelläkäyvästä arkkitehtuurin kehityksestä. Kaupunki on jatkanut ennakkoluulotonta ja kauaskatseista infrastruktuurin eteenpäin viemistä P-Hämppi -hankkeella.
Kaupunkimme päättäjät ovat kääntäneet
katseensa jo kauas tulevaisuuteen. P-Hämpin
myötä paine Kunkku-parkkiin, kosken toiselle
puolelle, kasvaa entisestään. Finnpark tukee
kaupungin voimakasta kehittämistä ja rakentamista. Jotta Tampere kehittyisi tasapainossa,
on keskustan molemmilla puolilla yrittäville,
asuville ja asioiville tarjottava yhtäläiset
mahdollisuudet ja palvelut. Kunkku-parkin
hanke onkin edennyt jo kaupungin virkamiehistössä, ja työryhmä on perustettu hoitamaan asioiden etenemistä.
Näkemyksellinen kaupunkikehitys on kaikkien
etu. Pysäköinnin ohjaaminen maan alle tuo
lisää tilaa ja turvallisuutta mahdollistaen keskustan muut tulevaisuuden hankkeet, kuten
Tullin ja Rautatieaseman alueen kehittämisen.
Maltillisuus on eräs kaupunkikehityksen avainsanoja. Aikajänne on pitkä: muutama vuosi on
lyhyt aika. Eikä kaikkea voida tehdä yhtä aikaa,
vaan asiat tulee toteuttaa tärkeysjärjestyksessä.
Tämän päivän nuoret tulevat vielä näkemään
todella hienon Tampereen keskustan. Kaupunkimme tullaan tulevaisuudessa tuntemaan arkkitehtuuristaan, tapahtumistaan ja kulttuuristaan.
Näistä lähtökohdista Tampere kasvaa. Omalta
osaltaan valittu pysäköinnin ratkaisumalli antaa
mahdollisuudet sellaiseen kehitykseen.
Nähtäväksi jää, piirtyykö tulevaisuudessa
Tampereen silhuettiin Näsinneulan rinnalle
Keskusareenan profiili.
Keväisin terveisin,
Markku Hiltunen
Toimitusjohtaja
Finnpark Oy
P-news 2/2010
Intertraffic 2010:
uutta teknologiaa ja
vanhoja tuttuja
Suomalaisen pysäköinnin keskeiset
toimijat vierailivat maaliskuussa
Amsterdamissa järjestetyillä Intertraffic-messuilla.
”Meitä oli parisenkymmentä henkeä, Suomen
pysäköinti oli hyvin edustettuna. Oli se hienoa
niin isolla delegaatiolla mennä vierailemaan
yhteistyökumppanien osastoille”, Finnparkin
Valokuva: NFP Photography
toimitusjohtaja Markku Hiltunen myhäilee.
”Designan osasto jäi mieleeni. Heillä on nuorekas ja trendikäs ote. He ovat menneet eteenpäin, paitsi laite- ja järjestelmäkehityksessään,
myös markkinoinnissa.”
Finnparkin ICT-johtaja Tami Koivuniemi kertoo messujen teknisen trendin olleen varsin
selvä: ”Sähköautojen latausratkaisut ovat nyt
kovasti in Euroopassa. Lähes jokainen alan
merkittävä toimija esitteli EV:n (electric vehicle,
toim. huom.) latausinfran tekemiseen ja tuottamiseen liittyviä asioita. Toinen mainitsemisen
arvoinen asia on järjestelmätoimittajien suuntautuminen avoimiin rajapintoihin. Tämä mahdollistaa järjestelmien paremman integroinnin ja yhteiskäytön.”
”Messut olivat hieno kokemus. On todella hienoa tavata vanhoja tuttuja ja nähdä, kuinka
ala kehittyy! Kyllä pysäköinti on mennyt eteenpäin leveällä sektorilla!” Hiltunen summaa.
<< Intertraffic 2010 keräsi liikennealan
toimijat Amsterdamiin.
P-taloissa tapahtuu
Finnparkin kohteissa tapahtuu paljon uudistuksia. Finnpark Tekniikka Oy:n
tekninen päällikkö Erik Fallström listaa viimeisimpiä ja tulevia uudistuksia:
•
P-taloihin lisätään opastavia näyttötauluja kertomaan talon paikkatilanteesta ja viestimään
muuta tärkeää informaatiota. Taulut on asennettu P-Tulliin, P-Frenckelliin ja P-Asemalle.
•
P-Tullissa testataan pysäköintijärjestelmään
integroitua rekisterintunnistusjärjestelmää.
Järjestelmällä kaikki asiakkuudet voidaan
hallinnoida saman käyttöliittymän kautta.
• P-Tullissa ja P-Asemalla on otettu käyttöön RFID etätunnistusjärjestelmä sopimusasiakkaille.
•
P-Hämeenpuistoon päivitetään pysäköintijärjestelmä kevään aikana. Käyttöön tulee
viimeisin Designa PM Abacus -pysäköintijärjestelmä EMV-sirukorttimaksamisominaisuudella. Sopimusasiakkaille tulee RFID-kortit
etätunnistamista varten. P-Hämeenpuistossa
lisätään kassojen ja sisäänajon valoisuutta.
•
P-Frenckelliin asennetaan kevään aikana kulkureiteille infonäyttöjä antamaan informaatiota
mm. lähipysäkkien aikatauluista ja liikennetilanteesta.
Intertraffic 2010:
new technology
and old friends
The central players in Finnish parking visited the
Intertraffic exhibition in Amsterdam in March.
“There were about twenty of us, Finnish parking
was well represented. It was nice to visit our
partners’ stands with such a large delegation”,
says the managing director of Finnpark, Markku
Hiltunen. ”The Designa stand stuck in my mind.
They had a fresh and trendy look. They have
advanced not only in their device and system
development, but also in marketing.”
The ICT director of Finnpark, Tami Koivuniemi
says the technical trend in the exhibition was
clear: “Charging solutions for electric cars are
very ’now’ in Europe. Almost every significant
player in the industry was exhibiting solutions
for creating and producing electric vehicle
charging infrastructure. Another thing worth
mentioning is how system providers are
orienting towards open interfaces. This
enables better integration and co-operation
of systems.”
”The exhibition was a magnificent experience.
It was really nice to meet old friends and see
how the industry develops. Parking has developed in so many ways!” Hiltunen summarises.
Yksityinen pysäköinninvalvonta
saanee lain voiman
Valvontamaksu vs.
pysäköintivirhemaksu
4
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa jättämässään mietinnössä (OMTR
16/2010) pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista.
Mietintö sisältää lakiehdotuksen: Laki
yksityisestä pysäköinninvalvonnasta.
Suunnitteilla olevan lain tavoitteena on mahdollistaa entistä tehokkaampi pysäköintivirheiden
ehkäisy sekä niihin puuttumisen. Mietinnön
mukaan yksityisellä alueella kiinteistön omistaja
tai haltija voisi järjestää pysäköinnin yksityistä
valvontaa. Oikeus pysäköinninvalvontaan voitaisiin siirtää myös kolmannelle osapuolelle eli
esimerkiksi valvontaa harjoittavalle yritykselle.
Pysäköimistä koskevan määräyksen vastaisesta
menettelystä voitaisiin työryhmän mietinnön
mukaan veloittaa valvontamaksu, joka ei voisi
olla suurempi kuin vastaavalla alueella määrättävä pysäköintivirhemaksu. Valvontamaksun
veloittaminen edellyttäisi alueen pysäköintiä
koskevien määräysten, luvattoman pysäköinnin
seuraamuksien ja niiden riitauttamisen ohjeistuksen esittämisen alueella selvästi havaittavalla tavalla, esimerkiksi kyltityksin. Kun mainitut asiat olisi ilmaistu selvästi, syntyisi alueelle
saapuvan kuljettajan ja pysäköintiä valvovan
tahon välille kuljettajan käyttäytymiseen perustuva reaalisopimus.
Valvontamaksu ei siis olisi rinnasteinen pysäköintivirhemaksuun, vaan sitä voitaisiin pitää
yksityisoikeudellisena saatavana. Riitatilanteet
ratkottaisiin näin käräjäoikeudessa.
lakimiehen palsta
Lakiesitys vaatii
vielä viilausta
oikeudellinen sopimusrikemaksu. Tällöin ratkaisu on perusteltu. Itse pelkään näiden asioiden
ruuhkauttavan alioikeuksia, vaikkakin suurin
osa asioista saadaan käsiteltyä yksinkertaisessa
menettelyssä ns. summaarisena velkomusasiana.
Lakiesitys yksityiseen pysäköinninvalvontaan
on tarpeellinen, koska ainakaan suurimmissa
asutuskeskuksissa julkinen pysäköinninvalvonta
ei pysty valvomaan kaikkia yksityisten kiinteistöjen ongelmakohteita.
Kuitenkin olisin toivonut työryhmän esitykseen selkeämpää kannanottoa mahdollisten
kelpoisuusvaatimusten asettamiseksi yksityisille pysäköinninvalvojille. Koska valvontamaksu autoilijoiden keskuudessa rinnastuu
rangaistusluonteiseen toimintaan, olisi hyvä
asettaa myös tälle toiminnalle samankaltaiset
pätevyysvaatimukset kuin esimerkiksi julkisille pysäköinninvalvojille ja -apulaisille.
Yksityisen autoilijan mielessä pysäköintivirhe- ja
valvontamaksun ero ei ole selkeä. Nykyisellään
valvontamaksussa on lähdetty sopimusoikeuden termistöstä, ja jako on hieman lakitekninen
ja keinotekoinen. Se on tietenkin selkeää, että
valvontamaksu menee kiinteistön omistajalle.
Kuitenkin esitys antaa kiinteistön omistajalle
mahdollisuuden siirtää valvontaoikeutensa ja
ilmeisesti tällöin myös oikeutensa valvonta-
Lakiehdotus lähtee siitä, että kiinteistön omistajan ja pysäköivän autoilijan välille syntyy ns. reaalisopimus. Toisin sanoen kuljettaja pysäköidessään
tällaiselle alueelle hiljaisesti hyväksyy kyltissä asetetut ehdot. Tämä on juridisesti mahdollista mutta
mielestäni hieman arveluttavaa. Näenkin erittäin
tärkeänä, että pysäköinnin rajoitteista ja valvontamaksun mahdollisuudesta informoidaan autoilijaa
hyvin ja yksiselitteisesti, jotta suuremmilta riitaisuuksilta vältyttäisiin. Tällä kannalla on myös lakiesitys.
Hallintojohtaja, varatuomari Mikko Paavola
maksuun kolmannelle taholle (pysäköintivalvontaa suorittavalle firmalle). Tällöin mielestäni
ratkaisemattomaksi ongelmaksi nousee maksun
arvonlisäverokäsittely, josta ei ole työryhmän
lausunnossa mainittu mitään.
Valvontamaksun riitauttaminen onnistuu vain
käräjäoikeuden kautta normaalina velkomusasiana. Tämä on ehkä loogisinta valvontamaksun rakenteen vuoksi. Lakiesitys lähtee siitä, että
yksityinen valvontamaksu on luonteeltaan siviili-
Lakiesitys tulee tarpeeseen. Pääkäyttöalueena
näkisin yksityiset keskustakiinteistöt, jotka muutoin eivät saa pihojaan oikeaan käyttöön. Huonommin näen järjestelyn sopivan suurempien
kauppakeskusten pysäköinnin järjestämiseen.
Lakiesityksen tarkoittama järjestely ei rangaistuksenomaisuutensa vuoksi ole omiaan hyvän
pysäköinnin järjestämiseen ja hallintaan. Tähän
on mielestäni olemassa paremmin asiakasta
palvelevia keinoja, vaikkapa pysäköinnin maksullisuuden kautta. Lisäksi näen erittäin tärkeänä,
että lain voimaantullessa myös arvonlisäverokäsittely on selkiytetty.
P-news 1/2010
Yhteistyökumppani:
Lemminkäinen Infra
kaivautuu Hämeenkadun alle
P-Hämpin louhinta- ja lujitusurakasta vastaa Lemminkäinen-konserniin kuuluva Lemminkäinen Infra Oy.
Yritys ei ole ensimmäistä kertaa kiinni Tampereen kallioperässä: aiempiin kohteisiin kuuluu esimerkiksi
Keskustorin alla sijaitseva P-Frenckell -pysäköintilaitos.
Lemminkäinen Infra on Suomen johtava kalliorakentaja, jolla on yli 40 vuoden kokemus
maanalaisten kalliotilojen rakentamisesta.
Lisäksi yrityksen toimialaan kuuluvat tie-, katuja rataverkoston rakentaminen ja ylläpito sekä
pohjarakentaminen.
”Erityisen mukavaa tässä hankkeessa on se,
että P-Hämpissä voimme yhdistää Lemminkäinen Infran eri segmenttien erityisosaamista:
kallio-, pohja- ja insinöörirakentamista”, kertoo
Lemminkäinen Infra Oy:n projekti-insinööri
Jarkko Meriläinen. ”Lemminkäinen on iso
yritys, jossa on monenlaista erityisosaamista.
Tämä on varmasti tilaajallekin hyvä tilanne,
kun kokonaisuus tulee yhdeltä urakoitsijalta. Se
tekee hankkeen hallitsemisesta helpompaa.”
5
Saumatonta yhteistyötä
Lemminkäinen Infra vastaa P-Hämpin louhintaja lujitusurakoinnista, ja Finnparkin rooli liittyy
vahvasti ympäristön hallintaan. Hankkeen tiedottamista yritykset hoitavat yhdessä. Yhteistyö on
sujunut hyvin ja hanke on edennyt odotusten
mukaan.
”Meillä on ollut erittäin hyvä keskusteluyhteys
ihan alusta asti, vaikka Tampereen murteessa
lienee omat kommervenkkinsa”, hymyilee Meriläinen. ”Finnparkilla on vahva ja ammattimainen
näkemys hankkeen läpiviemiseen, joten heidän
kanssaan työskentely on ollut antoisaa.”
”Lemminkäinen Infra oli jo tarjousvaiheessa perehtynyt hankkeeseen tarkasti. On helppo keskustella, kun molemmat tietävät, mitä haluavat.
Sen tiesi nopeasti, että voimme luottaa toisiimme,
ja samoilla linjoilla ollaan edelleen”, kertoo Finnparkin kiinteistöpäällikkö Pasi Nevalainen.
Finnparkin toimitusjohtaja Markku Hiltunen
kuvailee yhteistyötä hedelmälliseksi: ”Lemminkäinen Infra on alansa vahva osaaja ja pystyy
tarjoamaan asiantuntemusta siinä, miten näin
suuressa hankkeessa on viisasta mennä eteenpäin. Sekä työmaalla että asiantuntijayksikössä on löydetty toimiva yhteishenki, ja tiimi
on nopeasti hioutunut hyvälle tasolle.”
Jarkko Meriläinen on P-Hämppi
-hankkeen tiedottaja.
P-Hämppi etenee
odotetusti
Finnpark Oy:n toimitusjohtaja
Markku Hiltunen:
”Olen todella tyytyväinen P-Hämpin nykytilaan. Hanke etenee, ja toki matkalla on pieniä
särmiä, jotka hioutuvat. P-Hämppi on suuri
hanke, joka väistämättä koskettaa kaikkia
tamperelaisia. Suuri osa kaupunkilaisista on
varmaan sen hiljaisesti hyväksynyt ja ymmärtää, että työmaa aiheuttaa häiriötä. Eihän
siitä kukaan nauti, mutta lopputuloksen
kannalta se on välttämätöntä.”
P-Hämppi proceeds
as scheduled
Markku Hiltunen,
managing director, Finnpark Ltd.:
”I’m really happy about how the P-Hämppi
project has progressed. Excavation and
reinforcement work is going to plan, and we
have overcome the challenges, we have had
to face on the way. More than 200 metres of
tunnel has been excavated and soon we will
be under Hämeenkatu street. Excavation
will go on for about a year and after that the
second phase of the project, building, will
start. P-Hämppi is a huge project, which will
inevitably affect all the citizens of Tampere.”
P-Hämppi-hankkeessa
Finnpark Oy toimii P-Hämppi -pysäköintiluolahankkeen tilaajana, Lemminkäinen Infra Oy louhintaurakoitsijana. Yritysten edustajat istuivat pöydän
ääreen kertomaan hankkeen viimeisimmät kuulumiset.
Nevalainen: Aikataulussa edetään. Tällä hetkellä tunnelia on louhittu Posteljooninpuiston
nurkalle asti.
Meriläinen: Pian pääsemme Hämeenkadun alle,
ja kuilutyöt ovat jo hyvässä vauhdissa.
Kiuru: Minä ja Risku edustamme pohjatöitä
eli teemme kuilujen suuaukot, rakennamme
tukiseinärakenteet ja teemme kuilun maatyöt
kalliopintaan asti. Työstämme useita erivaiheisia
kuiluja yhtä aikaa. Tavoitteena on, että kesän
jälkeen kuilutyöt ovat pohjarakennustöiden
osalta loppusuoralla.
P-Hämppi on sikäli harvinainen projekti, että
harvoin on näin monia tukiseinätyyppejä
toteutettu yhdessä hankkeessa. Tämä on ollut
tilaajan (Finnpark, toim.huom.) tahto: Tukiseinärakenteet valittiin riskien minimoimiseksi
kaupunkirakentamisessa. Tilaajalla on ollut
alusta asti voimakas tahtotila turvallisimpien
mahdollisten ratkaisujen hyödyntämiseen.
Nevalainen: Jo suunnitteluvaiheessa selvitimme tarkkaan alueen maaperää. Olemme koko
ajan ihan rakennusten vieressä, joten tukiseinärakenteet eivät saisi vaurioittaa vieressä olevia
rakennuksia. On käytettävä hienovaraisempia
menetelmiä. Väistämättä maaperä häiriintyy,
kun siellä tehdään näin isoa projektia, mutta
vaurioiden riskit minimoidaan, ja syntyneet
vauriot korjataan.
Hanke puhuttaa ja
herättää tunteita
Meriläinen: P-Hämppi on iso ja monimuotoinen hanke ympäristössä, jossa ei tämänlaajuisia hankkeita ole aiemmin tehty. Se luonnollisesti herättää ympäristössä erilaisia tunteita.
LÖYDÄT
P-HÄMPPIÄ
KOSKEVAA
INFORMAATIOTA
OSOITTEESTA:
www.finnpark.fi/phamppi
pöydän ääressä
Pasi Nevalainen, kiinteistöpäällikkö, Finnpark Oy
Jarkko Meriläinen, projekti-insinööri,
Lemminkäinen Infra Oy
Jussi Kiuru, pohjarakentamisen aluevastaava,
Lemminkäinen Infra Oy
Pipsa Risku, pohjarakentamisen työnjohto,
Lemminkäinen Infra Oy
P-news 1/2010
turvallisuus ratkaisee
Risku: Kun ajatellaan Tampereen keskustaa
verrattuna moniin muihin ydinkeskustoihin,
esimerkiksi Helsinkiin, täällä asutaan paljon.
Se tuo aivan omanlaisensa ominaispiirteen
hankkeelle. Onhan se ihan eri asia, jos työmaa
on kodin alla!
Nevalainen: Kyllä, päätöksenteossa kaupungin virkamiehet ovat kiinnittäneet erityishuomiota keskusta-asujien tarpeisiin. Tämä hanke
heijastuu yllättävän paljon kaupungin virkamiestasoon ja jopa poliittisiin päättäjiin asti.
Päättävällä tasolla on yhteinen näkemys siitä,
että hanke on hyväksi. Tässä saadaan myös kokemuksia uudentyyppisistä rakennushankkeista.
Meriläinen: Pyrimme avoimeen ja aktiiviseen
tiedottamiseen. Aina uuden työvaiheen alkaessa pyrimme informoimaan lähiympäristöä.
Tarjoamme tietoa P-Hämpistä useiden eri
kanavien kautta. Meillä on esimerkiksi kuukausittainen tiedotustilaisuus, jossa kerrataan viime
kuukauden tapahtumia, ja katsotaan hiukan
”Tilaajalla on ollut alusta
asti voimakas tahtotila
turvallisimpien mahdollisten
ratkaisujen hyödyntämiseen.”
myös hankkeen tulevaisuuteen. Lisäksi lehdistön ja radion avulla tuomme julki tietoa
P-Hämpistä. P-Hämpillä on myös omat nettisivut, jotka tarjoavat informaatiota hankkeesta
ja sen tekijöistä.
Mitä seuraavaksi?
Meriläinen: Louhintatyöt jatkuvat vajaan vuoden. Seuraavissa vaiheissa alkavat kuilujen räjäytystyöt, eli louhintatyöt lisääntyvät. Räjäytysten
aiheuttamaa tärinää seurataan jatkuvasti tärinämittareilla. Ulkopuoliset konsultit ovat laskeneet
jokaiselle kiinteistölle tarkat tärinäraja-arvot,
joita louhintaurakoitsija sitten noudattaa.
Nevalainen: Keskustan liikenteeseen lisääntyvät louhinnat eivät vaikuta juurikaan, ehkä
muutama kivimassaa kuljettava auto tulee
lisää. Koko hankkeen ajan vaikutukset keskustaan pyritään minimoimaan.
Loppuvuodesta hankkeen toisen vaiheen
rakennussuunnitelmat ovat valmiit, ja
ne asetetaan tarjouskilpailuun julkisen
hankintalain puitteissa. Hankkeen
louhintavaihe päättyy loppukesästä tai alkusyksystä 2011,
ja toinen vaihe alkaa
kesällä 2011. Tällä
tietoa P-Hämppi
on valmis kesällä
2012.
7
8
Henkilökuva:
Kiinteistöpäällikkö
Nevalainen on ”maratoonari”
töissä ja vapaalla
Finnpark Oy:n kiinteistöpäällikön titteli tuo
rakennuttamisen entistä suuremmaksi osaksi
Pasi Nevalaisen työarkea: ”Aiempi työni ylläpitopäällikkönä sisälsi enemmän jo rakennettujen kiinteistöjen ylläpidon koordinointia
ja hoitamista. Nämä tehtävät kuuluvat yhä
minulle, mutta kiinteistöpäällikön tehtäviin
kuuluu myös rakennuttaminen ja rakentaminen.” Jatkossa uusi huoltomestari ja kiinteistöhuollon tiimi työskentelevät Nevalaisen
alaisuudessa.
”Aiemmin tehty rakennuttaminen oli pienimuotoisempaa, ja pystyin hoitamaan sen helpommin ylläpitotöiden ohessa. Nyt työpäivät täyttyvät P-Hämpin rakennusvaiheen valvomisesta
yhdessä A-Insinöörien kanssa sekä suunnittelutyön ohjaamisesta”, Nevalainen kuvailee.
”Ympäristön hallinta on ollut yllättävän työllistävää. P-Hämppi -hankkeessa on paljon yhteistyökumppaneita, joita pitää informoida
hankkeen tapahtumista. Pienikin muutos työmaalla tarkoittaa, että on iso porukka, jolle
täytyy kertoa muutoksesta. Teemme tiedottamista yhteistyössä Lemminkäisen kanssa, mutta
meidän (Finnparkin, toim. huom.) pitää itse
nähdä koska, mitä ja kenelle.”
Pitkän linjan mies
Finnparkin palveluksessa vuodesta 2003
työskennellyt Nevalainen on tehnyt koko työ-
uransa kiinteistön ylläpitoon liittyviä tehtäviä.
Töiden ohessa mies on ehtinyt myös kouluttautua erilaisilla kursseilla ja ammattikorkeakoulussa: ”Tunnen mielestäni ylläpitopuolen
hyvin ja kun siihen lisää koulutuksen ja kokemuksen kautta tulleen osaamisen, myös rakentaminen on tullut tutuksi.”
Töiden vastapainoksi Nevalainen nauttii kalastuksesta ja avantouinnista. Toukokuussa edessä
on myös Helsingin puolimaraton. ”Vapaahetket kuluvat treenatessa. Nyt on peruskuntokausi meneillään. Tavoitteena on myöhemmin
juosta myös täysmaraton. Se vaatii aikamoista harjoittelua”, hymyilee Finnparkin pitkän
linjan mies.
P-news 1/2010
P-Innovaatiot:
Kohti kokonaisvaltaisempaa
asiakaspalvelua
Finnpark keskittyy tänä vuonna yhä enemmän asiakaspalveluun. Innovaatiotyö on nyt enemmän
uudenlaisten palvelukonseptien suunnittelua yhdistämällä erilaisia teknisiä ratkaisuja.
”Tänä vuonna P-Innovaatioissa korostuu palvelu.
Haluamme ottaa entistä enemmän huomioon
sen, joka palvelusta lopulta maksaa”, linjaa
Finnpark Oy:n ICT-johtaja Tami Koivuniemi.
”Otamme nyt harkittuja harppauksia teknologiayrityksestä kohti asiantuntijayritystä.”
provisiosäästöt ovat maksaneet investoinnin
takaisin ja tuottaneet tuntuvasti voittoakin! Myös
Nettiparkki 3.0 tuo konkreettisia säästöjä, puhumattakaan muista sähköisen toimiston eduista.”
Edelläkävijän saappaat ovat suuret ja hanki
usein syvä, mutta Koivuniemeä eivät haasteet
pelota: ”Eräs lähitulevaisuuden haaste on sähköautojen tulo. Aiommekin asentaa P-Frenckelliin
koeluontoisesti sähköauton latauspisteen. Ei
kehitystyön arvoa voi mitata pelkästään rahassa. Kokemukset ovat kultaakin kalliimpia!”
Esimerkkinä uusista innovaatioista Koivuniemi
kuvailee kehitystyössä olevaa varausportaalia.
”Jatkossa pysäköintiin liittyviä palveluita tai etuja
voidaan integroida muihin palveluihin uudella
tavalla. Hyödyntämällä esimerkiksi viivakoodia,
voidaan pysäköintietu liittää vaikkapa teatterilippuun tai kaupan tarjouskuponkiin!”
”Myös gsm-maksaminen saa uusia muotoja. Viivakoodinhan voi lähettää vaikka multimediaviestinä! Toinen kehityssuuntaus gsm-maksamisessa on maksun suorittaminen sekä kadunvarsipysäköinnissä että P-taloissa kännyköiden Internet-yhteyden tai tekstiviestien kautta käytettävän pysäköintitilin avulla”, Koivuniemi innostuu.
9
Innovaatioiden etulinjassa
Innovaatiotyö on kallista ja vie aikaa, mutta Finnparkilla on näyttöä, että joskus se tuottaa myös
selvää rahaa. ”EMV on ollut käytössä P-Tullissa
vuodesta 2008 alkaen. Jo nyt sen synnyttämät
Towards more comprehensive
customer service
This year Finnpark will focus more and more on
customer service. P-Innovation is now more about
designing new service concepts by combining
various technical solutions.
”This year we are focusing on service in our
P-Innovations. We want to pay more attention
to those very people, who will ultimately pay
for the service,” says ICT director for Finnpark Ltd.,
Tami Koivuniemi. ”We are taking calculated
leaps from being a technology company towards
being an expert company.”
As an example of new innovation Koivuniemi
describes a reservation portal being developed.
”In the future parking related services and benefits
can be integrated into other services in a new way.
For example, by using bar codes we can include
a parking benefit to a theatre ticket or a shop’s
special offer coupon!”
Innovation work is expensive and it takes time.
A forerunner’s boots are big, but Koivuniemi is not
afraid of challenges: ”The value of development
cannot be measured only in money. Experience
is more valuable than gold!”
Henkilöstön kehityshanke etenee:
Finnpark – avoimesti ja
kasvotusten
<< Yhteiset koulutukset ja tapahtumat ovat
keskeinen osa Finnparkin henkilöstön
kehityshanketta.
Vahvoista visioista työkaluja
operatiiviseen osaamiseen
Toimintatapojen ja sisäisen viestinnän keinojen uudistamisella on pyritty luomaan foorumeja, joissa voidaan keskustella niin vertaisten, alaisten kuin esimiestenkin kanssa. Toiveiden ja odotusten ilmaiseminen alaisten ja esimiesten välillä on saanut erityishuomiota.
Systemaattinen palaverikäytäntö varmistaa
sen, että tiimien sisäisten palaverien lisäksi
keskustelua käydään säännöllisesti myös eri
tiimien välillä. Myös johtoryhmä on aktiivisesti
mukana tiimien palaverityöskentelyssä.
10
Viime keväänä Finnpark Oy:n aloittaman henkilöstön kehityshankkeen
vaikutukset näkyvät jo.
Nyt päästään jo varsinaiseen asiaan. Suunta
tuntuu oikealta: Avoin kommunikaatio auttaa
viestien selkiyttämisessä, ja työntekijöiden
kokonaistyytyväisyys on kasvanut.”
”Olemme kiinnittäneet erityishuomiota henkilöstön osaamiseen ja työssä jaksamiseen.
Tiedonkulkua on lisätty ja henkilöstöä on
pyritty kuuntelemaan entistä enemmän”, listaa Finnparkin ICT-johtaja Tami Koivuniemi.
”Henkilöstön osaamista ja kompetenssia on
kartoitettu eri tavoin. Kävimme kehityskeskusteluja sekä loimme kaikille yksilölliset
tavoite- ja tehtäväkortit. Ensimmäinen kierros
taisi olla hiukan harjoituskierros meille kaikille.
”Hankkeen edetessä henkilöstön kehittymistä
voidaan ”räätälöidä” yhä enemmän siten, että
henkilön yksilölliset ominaisuudet ja kehittymishalut voidaan saattaa tehokkaammin
yhteen yhtiön tavoitteiden kanssa. Tulevaisuudessa yhdessä suunnitellut mittaristot
ja tavoitteet luovat pohjan mahdollisten
kannustinpalkkioiden tai tulospalkkauksen
kehittämiselle”, kertoo Finnparkin hallintojohtaja Mikko Paavola.
”Avoin kommunikaatio
auttaa viestien selkiyttämisessä, ja työntekijöiden
kokonaistyytyväisyys
on kasvanut.”
Johtoryhmälle seuraava steppi on uuden
vision luominen. Koivuniemi pohtii: ”Se on meille suuri ponnistus. Vision tarkentamisen jälkeen
strategia ja operatiivinen toiminta ohjataan
oikeaan suuntaan. Nyt tämä kaikki näyttää
meistä selvältä. Se, onko se niin, selviää, kun
keskustellaan henkilöstön kanssa: Mihin he
pystyvät, ja mihin me pystymme. Aika näyttää,
mikä se tulos on!”
nimityksiä
Finnpark Oy
Huoltomestari Minna Sola
22.4.2010
P-news 1/2010
Hauska tietää?
Simo Muhonen kansainvälisillÄ kilparadoillA
Finnparkin sponsoroima autourheilija Simo
Muhonen, 13, ajaa helmikuussa 2010 alkaneella
kilpailukaudella kartingin KF3-luokan Suomen
mestaruudesta sekä mittaa vauhtiaan myös
Euroopan kilparadoilla.
Helmikuussa Italiassa Winter Cupissa ajanut
Muhonen jäi kansainvälisessä debyyttikilpailussaan niukasti finaalilähtöjen ulkopuolelle.
Muhonen ei kuitenkaan ollut pettynyt, vaikka tavoite jäi niukasti saavuttamatta. Kartingin SM-sarjaa tänä vuonna ajava kuljettaja
sai arvokasta kansainvälistä karting-kokemusta
sekä autontestaus- ja kehitystyöstä että itse
kilpailemisesta.
<< Kartingin nuori lupaus Simo Muhonen
tähtää formuloihin.
Hauska tietää?
Konkreettista auttamista
Finnpark Oy lahjoitti vuonna 2009
asiakkaiden ja yhteistyökumppanien
joulumuistamisiin varatun summan
kahden hyväntekeväisyysyhdistyksen toiminnan tukemiseen. Mihin
lahjoitetut varat päätyivät?
Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n toiminnanjohtaja Päivi Kaltio kertoo: ”Saimme Finnparkilta lahjoituksen myös yrityksen 40-vuotisjuhlan yhteydessä. Jaoimme molemmat lahjoitukset kehitysvammaisten syrjäytymistä ehkäisevän työn kahden haaran kesken.”
Kaltio painottaa varojen ohjaamista suoraan
käytännön toimintaan: ”Kesällä kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintayksiköt ovat suljettuina, ja asumisyksiköissä henkilöstöä on vähän.
Lahjoituksen avulla palkkaamme henkilön järjestämään kesän aikana aktiviteettia. Tämä ns. ApuAnni voi viedä kehitysvammaisen esimerkiksi
uimaan tai Tammelantorille kahville. Tavoite
on, ettei kenenkään tarvitsisi istua koko kesää
kotona sen takia, ettei asumisyksikön henkilökunta ehdi järjestämään yksilöllistä toimintaa.”
Toinen puoli lahjoituksista menee rahastoon,
josta itsenäisesti asuvat kehitysvammaiset
voivat anoa stipendiä yhdistyksen järjestämien leirien omavastuuosuuden maksamiseen. ”Kehitysvammaisten eläkkeen pienuu-
den vuoksi leirimaksun omavastuuosuus on monille liian korkea. Sitten
nämä ihmiset hakevat leirille töihin, vain päästäkseen mukaan. Onhan se nyt hullua, että kehitysvammaisen pitää lähteä leirille töihin, jotta
pääsee mukaan! Stipendi tarjoaa köyhyysloukussa elävälle kehitysvammaiselle mahdollisuuden
virkistävään leirikokemukseen”, Kaltio sanoo.
Irti Huumeista ry:n aluevastaava Tuula Ylinen
kertoo joulumuistamislahjoituksen menneen
toiminnan ylläpitämiseen ja vapaaehtoisten
jaksamisen tukemiseen. ”Monet vapaaehtoisistamme ovat tehneet kovaa työtä jo vuosien
ajan ilman korvausta. Ajat ovat kovat, ja huumeongelma kasvaa jatkuvasti. Irti Huumeista ry
haluaa olla
käyttäjien läheisten tukena
ja ylläpitää jatkossakin vertaistukitoimintaa
vapaaehtoisten voimin. Lisää vapaaehtoisia ja
lahjoituksia kaivataankin jatkuvasti.”
Yhdistyksille rahalahjoitukset ovat tärkeitä, mutta auttaa voi muutenkin. Molempien yhdistysten
edustajat ovat yhtä mieltä siitä, että lahjoitus voi
olla vaikka käsipari. Kaltio kutsuu lahjoittajat mukaan kehitysvammaisten tapahtumiin: ”Tämä
on konkreettista auttamista, jonka tuloksia lahjoittajat ovat enemmän kuin tervetulleita katsomaan! Takuulla muistaa, mihin on rahansa laittanut, kun näkee niiden synnyttämän riemun!”
11
12
tulevia tapahtumia
19.5.2010
28.9.2010
Designa-järjestelmän operointi- ja asiantuntijakoulutus
Pysäköinti hallinnassa 2010 -seminaari – Pysäköinti osana palveluketjua
www.finnpark.fi
Finnpark Oy
PL 15 / P. O. Box 15 (Åkerlundinkatu 4)
FI-33211 Tampere
Tel. +358 3 387 800
www.finnpark.fi
P-news on Finnparkin asiakasjulkaisu.
Päätoimittaja
Markku Hiltunen / Finnpark Oy
Toimitus
Roihu Creative Oy
Ulkoasu
Roihu Creative Oy
Paino
Kirjapaino Öhrling Oy