ROVAJÄRVEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE

Vastaanottaja
Puolustushallinnon rakennuslaitos
Asiakirjatyyppi
Ympäristöselvitys
Päivämäärä
tammikuu 2013
Viite
82142930
PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS
ROVAJÄRVEN AMPUMAJA HARJOITUSALUE
PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS
ROVAJÄRVEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE
Päivämäärä
Laatija
Hyväksyjä
11.1.2013
Mikael Takala, Jenni Takala ja Elina Jormalainen
Kari Koponen
Kuvaus
Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen ympäristöselvitys
Viite
82142930
Ramboll
Niemenkatu 73
15140 Lahti
p +358 20 755 611
F +358 20 755 7801
www.ramboll.fi
SISÄLTÖ
1.
2.
3.
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
3.6
4.
4.1
4.2
4.3
4.4
5.
6.
6.1
6.2
6.3
6.4
6.5
6.6
6.7
6.8
6.9
6.10
6.11
6.12
6.13
7.
8.
8.1
8.2
8.3
8.4
8.5
8.6
8.7
8.8
8.9
8.10
8.11
8.12
8.13
9.
10.
JOHDANTO
LÄHTÖAINEISTO
KOHDE
Sijainti
Kohteen kuvaus
Ympäristöolosuhteet
Omistus- ja hallintasuhteet
Kaavoitus
Alueen ja lähiympäristön arvokkaat luontokohteet
MAAPERÄ-, POHJAVESI- JA PINTAVESITIEDOT
Maaperätiedot
Pohjavesiolosuhteet
Pintavedet
Suot
TOIMINTAHISTORIA
NYKYINEN TOIMINTA
Tuliasemat
Maalialueet
Taisteluampuma-alueet
Kohdistuspaikat
Räjähtämättömät ammukset ja ohjauslangat
Käyttösuunnitelma ja -rajoitukset
Yksityisalueet
Tukeutumisalueet
Ajoneuvoliikenne
Polttoaineiden jakelu ja varastointi
Toiminta onnettomuus- ja häiriötilanteissa
Alueen siviilitoiminta
Ympäristöasioiden hallinta
ALUEELLA TEHDYT YMPÄRISTÖTEKNISET
TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET
TOIMINTOJEN MAHDOLLISET VAIKUTUKSET
YMPÄRISTÖÖN
Rajaukset
Ympäristövaikutusten käsitteellinen malli
Raskasaseammuntojen haitta-aineet
Maalialue
Hautainmaan taisteluampuma-alue
Syyrakin taisteluampuma-alue
Köngäsvuoman maalialue
Tuliasemat
Kohdistuspaikat
Rovajärven ampuma-alueen melu ja tärinä
Pinta-, pohja- ja lähdevesitutkimus 2012
Näytetulokset
Vaikutukset
YMPÄRISTÖRISKIEN ARVIOINTI
JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPIDEEHDOTUKSET
1
1
2
2
2
3
3
3
5
7
7
7
7
8
8
9
9
10
11
12
13
13
14
15
17
17
17
17
20
21
22
22
23
24
24
27
28
29
29
30
30
31
32
32
33
35
LIITTEET
1.
2.
3.
4.
5.
Sijaintikartta
Pohjavesialuekartta
Valuma-aluekartta
Harjoitusaluejakokartta
Näytepisteet valuma-aluekartalla
1
1.
JOHDANTO
Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue on läntisen Euroopan laajin yhtenäinen sotilasharjoitusalue, jota on käytetty vuodesta 1949 ja joka sijaitsee Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkien
alueella. Selvitys on laadittu Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimeksiannosta. Toimeksiannon perusteena on ympäristönsuojelulain selvilläolovelvollisuus, jonka mukaan Puolustusvoimien
on toiminnanharjoittajana oltava tietoinen aiheuttamistaan ympäristövaikutuksista. Lähtötietoina
on käytetty alueelle tehtyjä luontoselvityksiä, Puolustusvoimien omia ohjeita sekä tutkimusraportteja. Selvityksen tavoitteena on ollut luoda yleiskuva Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen
mahdollisista ympäristövaikutuksista. Selvityksen tulosten perusteella on tarkoituksena kohdentaa tarkkailuja ja mahdollisia vaikutustenhallintatoimia tunnistetuille riskitoiminnoille.
Tilaajan edustajana on ollut Kari Koponen Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta. Selvityksen
ovat laatineet Mikael Takala, Jenni Takala ja Elina Jormalainen Ramboll Finland Oy:stä. Selvityksen laadinnassa on avustanut ympäristöasiantuntija Sami Sääksjärvi Pohjois-Suomen huoltorykmentistä. Jääkäriprikaati on alueen vastuullinen hoitaja, josta selvityksen tekoon on osallistunut
useita henkilöitä tuottamalla perustietoja alueesta ja toiminnasta sekä avustamalla alueella liikkumisessa. (mm. majuri Jouni Huhtinen, yliluutnantti Hannu Kotilainen, ympäristövastaava yliluutnantti Jarmo Salmi ja ympäristöharjoittelija Eero Leppänen).
2.
LÄHTÖAINEISTO
Luettelo ympäristöselvityksessä lähteenä käytetystä aineistosta ja haastatelluista henkilöistä.
1. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue. Johtosääntö 2011.
2. Rovajärven ampuma-alueen maankäyttösuunnitelma. Suunnitelmaselostus 9.6.2005. Puolustushallinnon rakennuslaitos.
3. Rovajärven ampuma-alue, ympäristömeluselvitys. 2007. Akukon Oy.
4. Poronhoito sotaharjoitusalueella - tapaustutkimus Rovajärveltä. 2011. Metlan työraportteja.
5. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen kääväkässelvitys. 2010. Pennanen, J. Raportti (diaarinumero 5632/41/2010). Metsähallitus
6. Kovakuoriaiskartoitus Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella. 2010. Pentinsaari, M. Raportti (diaarinumero 5632/41/2010). Metsähallitus.
7. Yhteenveto metsähallituksen töistä Rovajärven ampuma-alueella. 2010. Metsähallitus.
8. Rovajärven PIMA-kohteiden esiselvitys. 2005. Muistio. Ramboll Finland Oy.
9. Naarma-Rovajärvi alue-ekologinen suunnitelma. 2000. Metsähallitus.
10. Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Rovajärven ampuma-alue. Sarriojärven leirialueen maaperätutkimukset. 2005. Ramboll Finland Oy.
11. Rovajärven alueen maaperän pilaantuneisuustutkimukset. 2006. Raportti. Ramboll Finland
Oy.
12. Sääksjärvi, S. Ympäristöasiantuntija. Pohjois-Suomen Huoltorykmentti. Haastattelu
7…8.5.2012.
13. Kotilainen, H. Yliluutnantti. Jääkäriprikaati, Rovajärven ampuma-aluetoimisto. Haastattelu
7.5.2012
14. Huhtinen, J. Majuri. Jääkäriprikaati, Rovajärven ampuma-aluetoimisto. Puhelinhaastattelu
7.5.2012.
15. Salmi, J. Yliluutnantti, ympäristövastaava. Jääkäriprikaati. Haastattelu 8.5.2012
16. Lapin ELY-keskus. 2011. Tiedote 31.5.2011 [viitattu 15.5.2012]. Saatavissa: http://www.elykeskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2011/Sivut/Vikajoenkalataloudellinenkunnostusjatkuu.aspx
2
3.
KOHDE
3.1
Sijainti
Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue sijaitsee suurimmalta osin Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkien alueella, noin 55 km Rovaniemeltä koilliseen. Ampuma-alueen pohjoisin osa sijoittuu Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien alueille. Ampuma- ja harjoitusalueen sijainti on esitetty liitteenä 1 olevassa kartassa.
3.2
Kohteen kuvaus
Vuonna 1949 perustettu Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue on puolustusvoimien suurin ampuma-alue, jonka pinta-ala on noin 1 100 km2. Tästä noin kolmannes on maalialuetta. Lisäksi
alueen pohjoispuolella on pinta-alaltaan 54 km2 laajuinen aidattu Köngäsvuoman koeampumaalue.
Puolustusvoimat käyttää aluetta vuosittain noin 200 vuorokautta. Ammuntapäiviä on vuodessa
keskimäärin 135, jolloin alueen muu käyttö on kokonaan tai osittain rajoitettu. Suurimmat leirit
ovat vahvuudeltaan noin 3 500 henkilöä.
Rovajärven ampuma- ja harjoitusaluetta voidaan johtosäännön (1) mukaan käyttää:
jalkaväen taisteluammuntoihin mukaan luettuna ammunnat panssarintorjuntaohjuksilla
panssarijoukkojen taisteluammuntoihin
tykistön ja kranaatinheittimistön taisteluammuntoihin
ilmatorjuntajoukkojen ilma-ammuntoihin räjähtämättömin ampumatarvikkein ja pintaammuntoihin kaikilla ampumatarvikkeilla
kaikkien aselajien ja puolustushaarojen ampumaohjelmistojen mukaisiin taisteluammuntoihin
jalkaväen asein
ilma-alusten maamaaliammuntoihin eri asejärjestelmillä
merivoimien maamaaliammuntoihin eri asejärjestelmillä
muihin erikseen hyväksyttyihin ammuntoihin
linnoittamiseen, miinojen, ampumatarvikkeiden ja kohteiden räjäyttämiseen sekä teiden ja
urien rakentamiseen
tutkimus- ja kehittämistehtävien edellyttämiin kokeilutoimintoihin
harjoitustoimintaan.
Alueen käytön painopisteenä on vuosittain kaksi selkeää jaksoa, jotka ajoittuvat varusmiesten
saapumiserien kahden viimeisen kuukauden ajalle, touko-kesäkuulle ja marras-joulukuulle. Näille
jaksoille sijoittuvat myös suurimmat tykistön ampumaharjoitukset. Ammuntoja ei järjestetä porotalouden rauhoitusaikoina.
Ampumatoiminta on painottunut alueen eteläosiin ja tyypillisin ampumasuunta on pohjoiseen.
Viime vuosina on lisääntynyt myös ampumasuunta pohjoisesta etelään. Alueen keskellä ja kaakkoisosassa on merkittäviä tykistön tuliasemia.
3
3.3
Ympäristöolosuhteet
Alue sijaitsee pohjoisboreaalisella metsävyöhykkeellä. Ilmasto on mantereista eli kesät ovat lyhyitä ja lämpimiä ja talvet pitkiä ja ankaria. Alue on kasvillisuudeltaan varsin karua ja sen ominaispiirteisiin kuuluvat laajat mäntyvaltaiset metsäalueet ja alavien maiden suot ja vesistöt, joiden lomassa on vain vähän rakennettua ympäristöä (2).
Ympäröivän alueen asutus on keskittynyt pääosin kantatien 82 (Rovaniemi-Kemijärvi) ja valtatie
4:n varsille. Lähimmät asuintalot sijaitsevat n. 1,5 km päässä tuliasemista, mutta useimpiin tuliasemiin nähden asutus on useiden kilometrien päässä. Lisäksi melko keskellä ampuma-aluetta,
Enijärven ja Majavajärven rannoilla on loma-asutusta sekä ampuma-alueen lounaisosassa, Vikajärven länsipuolella, maatilamatkailua.
3.4
Omistus- ja hallintasuhteet
Ampuma- ja harjoitusalueeseen vaikuttavat seuraavat sopimukset (1):
Ampuma-alue on Metsähallituksen omistamaa ja hallinnoimaa metsätalousmaata, jonka se
on vuokrannut Puolustusvoimille harjoitusalueeksi.
Puolustusministeriön ja Pyhä-Kallion paliskunnan välinen sopimus Rovajärven ampumaalueen käytöstä.
Puolustusvoimien ja Senaattikiinteistöjen välinen vuokrasopimus Rovajärven ampuma-alueen
rakennuksista.
Jääkäriprikaatin ja Lapin ELY -keskuksen välinen sopimus Rovajärven ampuma-alueen teiden
liikennerajoituksista.
3.5
Kaavoitus
Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella vaikuttavat Pohjois- ja Itä-Lapin maakuntakaavat sekä
Rovaniemen maakuntakaava. Rovaniemen kaupungilla on lisäksi alueella 11.6.2007 voimaan tullut Vikajärven osayleiskaava. Kemijärven kaupungilla tai Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnilla
ei ole kaavoitusta ko. alueelle. Kuvissa 1, 2, 3 ja 4 on esitetty kaavaotteet lainvoimaisista maakuntakaavoista Rovajärven alueella.
Pohjois-Lapin maakuntakaava,
merkintä EP2900, lainvoimainen
28.1.2008.
Puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen alue. Merkinnällä osoitetaan
sellaisia puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen pysyvässä käytössä
olevat tai sellaiseksi suunnitellut varuskunta-, harjoitus- ja vastaavat
alueet, joilla liikkuminen on rajoitettua.
Kuva 1. Ote Pohjois-Lapin maakuntakaavasta, jossa Rovajärven ampumaja harjoitusalueen pohjoisosa sijoittuu
Sodankylän kunnan eteläkärkeen
4
Itä-Lapin maakuntakaava, merkintä EP2900, lainvoimainen
25.11.2004.
Puolustusvoimien alue - Merkinnällä
osoitetaan sellaisia puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevat tai
sellaiseksi suunnitellut varuskunta-,
harjoitus- ja vastaavat alueet, joilla
liikkuminen on rajoitettua.
Kuva 2. Ote Itä-Lapin maakuntakaavasta, jossa Rovajärven ampuma- ja
harjoitusalueen itäosa sijoittuu Kemijärven kaupungin länsiosaan
Rovaniemen maakuntakaava, merkintä
ER2810, lainvoimainen 4.12.2001.
Erityistoimintojen alue, liikkuminen rajoitettua merkinnällä osoitetaan alueita, joille yleisön pääsy
on kielletty tai rajoitettu, mm. ampumarata-alueet,
vankila-alueet ja eräät puolustusvoimien alueet.
Alueella on myös SP-merkinnällä olevia pohjavesien
suojelualueita.
Kuva 3. Ote Rovaniemen maakuntakaavasta, jossa Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen länsiosa sijoittuu
Rovaniemen kaupungin itäosaan
5
Rovaniemen kaupungin Vikajärven osayleiskaava, merkintä E, lainvoimainen 11.6.2007.
Erityisalue -merkinnällä osoitetaan alueita, joille
yleisön pääsy on kielletty tai rajoitettu, mm. ampumarata-alueet ja eräät puolustusvoimien alueet.
Kuva 4. Ote Rovaniemen Vikajärven osayleiskaavasta,
jossa Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen lounaisosa sijoittuu osayleiskaavan itäosaan
3.6
Alueen ja lähiympäristön arvokkaat luontokohteet
3.6.1
Luontokohteet
Alue-ekologisen suunnitelman (2) suunnittelualueella on yksi lakisääteinen luonnonsuojelualue,
Lamminaavan soidensuojelualue (172 ha), joka sijaitsee Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen
eteläpuolella. Lisäksi Metsähallituksen omalla päätöksellä on perustettu suojelumetsiksi Järvisen
Aihkikko (305 ha), Hyypiönkukkura (144,5 ha) ja Raanselkä (50,4 ha). Kaikkiaan alueella on
luontoarvoja sisältäviä kohteita noin 950, kokonaispinta-alaltaan lähes 34 km2.
Luontokohteita on eniten suunnittelualueen pohjois- ja länsiosassa, ja ne keskittyvät vaarojen
alustoihin ja pienvesien rantametsiin. Ylempänä vaarojen rinteillä tai lakialueilla luontokohteita on
hyvin vähän. Keskisillä alueilla luontokohteet ovat yksittäisiä ja laajat alueet ovat tavanomaista
metsä- tai turvemaata. Luontokohdetiedot perustuvat Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän
tietoihin.
Vanhojen metsien inventoinneissa 1994…1996 ainoastaan muutamien vaarojen lakimetsien todettiin säilyneen hakkaamattomina, eikä niitä suojella lakisääteisesti. Rovajärven mäntyvaltaiset
metsät ovat metsätalouden ja armeijan aktiivisen harjoitustoiminnan vuoksi yleisilmeeltään melko pirstoutuneita, mutta alueelta löytyy myös luonnontilaisempia aihkipetäjäisiä, vanhan metsän
kokonaisuuksia (2).
Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä tai Lapin kulttuuriohjelmaan kuuluvia arvokkaita
kulttuuriympäristöjä tai maisema-alueita. Perä-Pohjolan puistoalueen tekemän perinnebiotooppiinventoinnin mukaan ei suunnittelualueella ole myöskään perinnebiotooppikohteita (2) (3).
Kiinteitä muinaisjäännöksiä alueelta tunnetaan runsaasti. Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset
ovat pyyntikuoppia, kivikautisia asuinpaikkoja sekä irtolöytöjä. Historiallisen ajan
muinaisjäännökset ovat kalaseitoja tai kalapatsaita, kalakenttiä, kalansäilytyspurnuja ja
pilkkapetäjiä (2) (3).
6
3.6.2
Uhanalaiset lajit
Suunnittelualueella on kartoitettu uhanalaisia lajeja vuonna 1999. Kartoituksessa keskityttiin lähinnä uhanalaisiin putkilokasveihin, joista oli jo aiempaa tietoa. Lisäksi uusia esiintymiä etsittiin
mahdollisilta kasvupaikoilta. Uhanalaiset kasvilajit ovat keskittyneet ampuma- ja harjoitusalueen
pohjoisosaan, missä kasvillisuus on muita osia rehevämpää. Tärkeimpiä elinympäristöjä ovat rehevät puronvarsikorvet, letot ja lähteet. Taulukossa 1 on esitetty suunnittelualueella esiintyvät
uhanalaiset lajit.
Taulukko 1. Suunnittelualueella esiintyvät uhanalaiset lajit
Luontodirektiivin
lajit
Lettorikko (VU, liite
II)
Neidonkenkä (VU, liitteet II ja IV)
Havuhuppukuoriainen
(NT, liite II)
Saukko (liite II ja IV)
Karhu (liite II ja IV)
Näätä (liite V)
Lintudirektiivin lajit
Maakotka (VU)
Muuttohaukka (VU)
Kalasääski (NT)
Metso (NT)
Teeri (NT)
Pyy
Uhanalaisluokitellut
hyönteiset
Reunustyppyjäärä
(NT)
Pohjantyppyjäärä
(NT)
Juorokuoriainen (NT)
Uhanalaisluokitellut
kasvit
Kaitakämmekkä (VU)
Kalkkikääpä* (EN)
Erakkokääpä* (VU)
Salokääpä* (VU)
Liekokääpä* (VU)
Välkkyludekääpä*
(VU)
Pursukääpä* (NT)
Riekonkääpä* (NT)
Sirppikääpä* (NT)
Oranssikääpä* (NT)
Hoikkaorakas* (NT)
Mäntyraspikka* (NT)
Lapinkynsikääpä*
(NT)
VU: vulnerable, vaarantunut
NT: near threatened, silmällä pidettävä
EN: endangered, erittäin uhanalainen
*: UHEX-luokiteltu (uhanalaisrekisteri)
Luontodirektiivin II-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi
on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita (Natura 2000 -verkosto).
Luontodirektiivin IV-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.
Luontodirektiivin V-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden ottaminen luonnosta ja hyväksikäyttö voi vaatia hyödyntämisen sääntelyä.
Muita alueella todettuja eliöitä ovat mm: riekko (NT), hetehorsma, pohjanleinikki, jänis, minkki,
kettu, hirvi ja majava, lisäksi 40 elinvoimaista kääpä- ja sienilajia, kovakuoriaislajistosta
häiväpiiloseppä (LC), vyöpiiloseppä (LC), yksi puutteellisesti tunnettu (DD), neljä alueen
luonnontieteelliselle maakunnalle uutta ja kolme huomionarvoista harvinaista kovakuoriaislajia.
7
4.
MAAPERÄ-, POHJAVESI- JA PINTAVESITIEDOT
4.1
Maaperätiedot
Alueen eteläosa on moreenikumpujen sekä alavilla mailla turpeiden peittämää. Enijärven alueella
moreenikummut näkyvät järvestä kohoavina saarina ja nieminä. Enijärven alueen moreenikummut ovat ns. Rogen moreeneja, jotka ovat syntyneet aktiivisesti virranneen jään alle toisin kuin
alueen eteläosan moreenikummut, Drumliinit, jotka ovat syntyneet paikallaan olevan jään sulaessa. Alueella on harjujaksoja, joissa vallitseva päämaalaji on hiekka ja sora. Nämä alueet on
pääosin merkitty pohjavesialueiksi. Hautainmaanharju, Hietavaara, Kauniitkankaat, Päriharju ja
Liinaistenharju kuuluvat näihin harjujaksoihin.
Alueen luoteisosassa kivikot ja louhikot ovat muita alueita yleisempiä. Alueella on niukasti
kalliopaljastumia eikä kallioperä ei kovinkaan vaihtelevaa. Alueen etelä- ja länsiosan kallioperä
koostuu syväkivistä, lähinnä graniitista. Pohjoisen puoliskon itäosassa esiintyy sedimenttikiviä ja
pintakiviä (2).
4.2
Pohjavesiolosuhteet
Ampuma-alueella sijaitsee yli 40 pohjavesialuetta, joista suurin osa kuuluu III-luokkaan eli muu
pohjavesialue. Liitteessä 2 on esitetty pohjavesialueiden sijainnit Rovajärven alueella. Alla olevassa taulukossa 2 on esitetty ampuma-alueella sijaitsevat I-luokan (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II-luokan (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) pohjavesialueet tunnuslukuineen. III-luokan pohjavesialueita ei käsitellä jäljempänä tekstissä.
Kaikki kyseiset pohjavesialueet sijaitsevat ampuma-alueen suoja-alueilla eivätkä näin ole suoraan
alttiita maalialueiden kuormitukselle. Lautavaaran pohjavesialueella on Napapiirin Veden pohjavedenottamo. Lisäksi puolustusvoimilla on omia kaivoja ampuma- ja harjoitusalueella.
Taulukko 2. Rovajärven ampuma-alueella sijaitsevat I- ja II-luokan pohjavesialueet
4.3
Pohjavesialueen
nimi
Numerotunnus
Luokka
Antoisuus
m3/vrk
Vedenottamo
Sijainti
ampumaalueella
Suoja-alueella
Sarrioselkä
12320113A
I-luokka
500
Ala-nampa
Lautavaara
12699127
12699130
I-luokka
I-luokka
208
472
Jokilammit
12699131
I-luokka
200
Kaartolampi
Heinuvaara
12699132
12699133
I-luokka
I-luokka
160
528
Petäjävaara
Sarrioselkä
12699274
12320113C
I-luokka
II-luokka
600
Sarriojärven
leirialue
Vikajärvi,
Napapiirin vesi
Jokilammen
leirialue
Heinuvaaran
leirialue
-
Sarriojoki
12320114
II-luokka
600
-
Suoja-alueella
Ketola
12320115B
II-luokka
2 200
-
Suoja-alueella
Iso hevosvaara
Pieni Aitalampi
12320167
12320172
II-luokka
II-luokka
40
-
-
Suoja-alueella
Suoja-alueella
Suoja-alueella
Suoja-alueella
Suoja-alueella
Suoja-alueella
Suoja-alueella
Suoja-alueella
Suoja-alueella
Pintavedet
Alue kuuluu kokonaisuudessaan Kemijärven päävesistöalueeseen. Alueella on lukuisia sääntelemättömiä järviä, lampia ja jokia. Suurin järvi on Enijärvi (10 km2), joka sijaitsee ampuma-alueen
itäosassa. Ampuma-aluetta rajaa lännessä Raudanjoki ja keskellä virtaa Vikajoki pohjoisesta lounaaseen. Rovajärven ampuma-alueen valuma-alueet pinta-alatietoineen on esitetty liitteessä 3.
8
Lapin ELY-keskukselta saatujen tietojen mukaan Vikajoen sivujokia kunnostettiin alkuperäiskuntoonsa kesinä 2010 ja 2011. Kunnostus jatkui kesällä 2012 pääuomassa Seitsenoikean ja Köyryköngäksen välillä. Vikajoen vesistön kalataloudellisella kunnostamisella pyritään monipuolistamaan virta-alueiden jokiympäristöä palauttamalla peratut ja osin kunnostetut virta-alueet lähemmäksi niiden luontaista tilaansa. Kunnostuksessa otetaan huomioon myös muut vesistön
virkistyskäyttömuodot.
4.4
Suot
Alueen suot ovat kangasmaiden pilkkomia eivätkä muodosta laajoja yhtenäisiä kokonaisuuksia.
Alueen metsänkasvatukseen kelpaavat suot on aikoinaan ojitettu. Suot ovat runsasvetisiä ja
niiden osuus alueesta on reilut 30 %. Laajat suoalueet ovat puuttomia nevoja tai
nevarämeyhdistymiä rämelaiteineen. Ravinteikkaita lettoja alueella on hyvin vähän ja korvet
sijoittuvat lähinnä vesistöjen varsille (2) (3).
5.
TOIMINTAHISTORIA
Rovajärven alue on alun perin ollut Metsähallituksen hallinnassa. Puolustusvoimat esitti 1940luvun lopulla, että tykistölle perustettaisiin uusi ampuma-alue. Pariisin rauhansopimuksessa menetetylle Perkjärven ampuma-alueen tilalle piti löytää korvaava alue. Vuonna 1949 solmitulla
käyttöoikeussopimuksella alue siirtyi Metsähallitukselta Puolustusvoimien käyttöön. Vielä samana
vuonna järjestettiin alueella ensimmäinen kenttätykistön kesäleiri. Ensimmäinen talvileiri järjestettiin vuonna 1958. Rovajärven ampuma-alue perustettiin alun perin kenttätykistön ampumaalueeksi. Pitkään kenttätykistö olikin alueen tärkein käyttäjä. 1980-luvun loppupuolelta alkaen
myös muiden aselajien harjoitukset ovat lisääntyneet. Vuodesta 1983 leirejä pidettiin vuosittain
kolme ja vuodesta 1995 kaksi kertaa. Vuonna 1998 leiriajat siirrettiin uusia palvelusaikoja vastaaviksi.
Aluetarpeiden kasvaessa aluetta on laajennettu erilaisin järjestelyin. Ensimmäinen laajennus toteutui jo perustamisvuonna 1949, jolloin Sarriojärven alue liitettiin ampuma-alueeseen. Vuonna
1960 alue jaettiin käyttötarkoituksen mukaan ampuma- ja suoja-alueeseen. Viimeisimpänä merkittävänä aluelaajennuksena oli 1989 toteutettu järjestely, jossa Metsähallituksen hallinnassa ollut Köngäsvuoman alue liitettiin alueeseen käyttöoikeussopimuksella.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen Rovajärven ampuma-aluetta on kehitetty merkittävästi. Kehitystyö on tapahtunut Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnan johdolla vuoteen 2008 asti Pääesikunnan antamien resurssien turvin. Kehittämistöiden pohjana on ollut alueelle määritetty tavoitetila ja sen pohjalta laadittu kehittämissuunnitelma. Lapin Sotilasläänin Esikunta on toteuttanut alueen kehityshankkeita Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen, Senaattikiinteistöjen ja Metsähallituksen tukemana. Vuoden 2008 alussa tapahtuneiden organisaatiomuutosten jälkeen kehitystyötä on tehnyt Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta Maavoimien esikunnan ohjauksessa
ja ampuma-alueen vastuullisena toimijana on toiminut Jääkäriprikaati.
9
6.
NYKYINEN TOIMINTA
Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue on Euroopan laajin yhtenäinen sotilasharjoitusalue ja Puolustusvoimien pääampuma-alue. Ampuma- ja harjoitusalueen kokonaispintapinta-ala on noin 1
100 km2 ja alue on jaettu kahdeksaan harjoitusalueeseen (1-8), jotka on esitetty kartalla liitteessä 4.
Harjoitusalueen käyttöaste on noin 200 vrk/a ja alueella on ammuntoja noin 135 päivänä vuodessa. Alueella järjestetään vuosittain kaksi tykistön ja kranaatinheitinjoukkojen suurempaa harjoitusta keväisin (touko-kesäkuussa) ja syksyisin (marras-joulukuussa).
Harjoitusaluetta nro 8 ei käytetä kovapanosammuntoihin. Muita seitsemää (nro 1-7) harjoitusaluetta käytetään kovapanosammuntoihin (taisteluammunnat ja maaliammunnat) jäljempänä,
kappaleessa 6.6 Käyttösuunnitelmat ja -rajoitukset, mainituin rajoituksin. Lisäksi on rajoitusalueita, joita ei saa käyttää maalialueina, mutta joiden käyttö harjoitus, tuliasema- ja majoitusalueina sallitaan (1).
Ympäristöselvityksessä käsitellään maalialueita sekä harjoitus- ja taisteluampuma-alueita, joiden
toimintoja kuvataan seuraavissa kappaleissa. Ampuma- ja harjoitusalueella sijaitsevat osa-alueet
ja niillä sallitut toiminnot on lueteltu alla. Kaikkia alueella sallittuja ammuntoja ja toimintoja ei
välttämättä toteuteta täysimääräisinä kaikilla osa-alueilla.
6.1
Tuliasemat
Tuliasemia saa sijoitella harjoitusalueen maankäyttörajoitukset ja varomääräykset huomioiden
ympäri aluetta. Keskeisiä tuliasemien paikkoja ovat olleet mm. Hautainmaa, Heinuvaara, Alanaarma, Rättiselkä, Suontaanselkä. PST-ohjusammuntoja suoritetaan pääasiallisesti
Hautainmaan ja Syyrakin alueilla sekä Tulkaanselän ja Hyppyläkeron välisillä alueella. Alla
olevassa karttaotteessa (kuva 5) on esitetty alue, jonne tuliasemia voi sijoittaa ampuma- ja
harjoitusalueella. Rajatun alueen sisällä on myös yksityisiä alueita etenkin Enijärven lähellä sekä
suojelualueita ja leirikeskuksia, jonne tuliasemia ei saa sijoittaa. Tuliasemien sijoittelu on
tarkemmin ohjeistettu johtosäännössä (1) ja varomääräyksissä. Lisäksi Rovajärven ampuma- ja
harjoitusalueen kartoissa on merkittu alueet, jonne tuliasemia voidaan sijoittaa.
Kuva 5. Tuliasemia voidaan sijoittaa ampuma- ja harjoitusalueelle.
10
6.2
Maalialueet
Noin kolmannes koko ampuma- ja harjoitusalueesta on maalialuetta. Ampuma- ja harjoitusalueella sijaitsee myös suoja-alueita, joita ei saa käyttää maalialueena. Ammunnan maaleja saa
asettaa vain ampuma- ja harjoitusalueen maalialueelle varomääräysten ja johtosäännön mukaisille alueille. Kuvassa 6 on esitetty ampuma- ja harjoitusalueen maalialue, jonka sisällä oleville
alueille maaleja voidaan sijoittaa. Maaleja ei saa sijoittaa 300 m lähemmäs nimettyä vesistöä eikä siten, että ammunnat vaurioittavat poroaitoja.
Suoritetuista ammunnoista ja niissä käytetyistä ampumatarvikkeista tehdään maalialueen tarkastuspöytäkirja (Johtosäännön liite 13). Maalialueen tarkastuspöytäkirjat laatii ja arkistoi ampuva
harjoitusjoukko. Pöytäkirjojen kopiot luovutetaan ampuma-aluetoimistolle harjoituksen päättyessä.
Suurikaliiberisilla aseilla ampumasuunta on ollut pääsääntöisesti etelästä pohjoiseen. Viimevuosien aikana on ammuttu myös pohjoisesta etelään päin. Usein maaleja on sijoitettu seuraaville alueille: Kiviselkä-Hirvasselkä, Köngäsvuoma, Niemimaan, Hautavuoma, Hautavaara-Kypärävaara
sekä lisäksi Suontaanselkä ja Pärijärvi-Vianselkä. Köngäsvuoman maalialue (kuva 7) on aidattu
turvallisuussyistä, koska alueella on kokeiluampumatarvikkeista johtuva korkeampi räjähtämättömän ampumatarvikkeen vaara.
Kuva 6. Ampuma- ja harjoitusalueen maalialue (rasteri) ja kuva 7. Köngäsvuoman maalialue
Ampuma-alueella ammutaan useilla Maavoimien raskailla aseilla muun muassa 130 mm (130 K
54) ja 155 mm kanuunalla (155 K98), 152 mm haupitsilla (152 H 55), 122 mm panssarihaupitsilla (122 PsH 74) ja 120 mm kranaatinheittimellä (120 KrH 92). Lisäksi ampuma- ja harjoitusalueella käytetään harjoitusten aikana kevyempiä aseita kuten 23 mm ilmatorjuntakanuunaa, 12,7
mm ilmatorjuntakonekivääriä, 81 mm kevyttä kranaatinheitintä ja käsiaseita. Ampuma- ja harjoitusalueen vuoden 2011 eri aselajeittain koostetut laukaus- ja räjähdemäärät on koottu taulukkoon 3.
11
Taulukko 3. Ampuma- ja harjoitusalueen vuoden 2011 eri aselajeittain koostetut laukaus- ja räjähdemäärät
Aselaji
Panssarintorjunta (kes ja rsk:n
onteloraketit ja ohjukset)
Kranaatinheittimen kranaatit
Tykistölaukaukset (ml. panssarivaunut)
Ohjukset
Räjähteet
Käsikranaatit (taistelu)
Merkkisavut
Kiväärilaukaukset (7.62 mm)
Kiväärilaukaukset, paukkupatruuna
Ilmatorjunta kk laukaukset
Panssarivaunu kk
6.3
Käyttömäärä (kpl) 2011
1 700
8000
8000
1 700
1 400 kg
125
900
200 000
150 000
17 000
13 000
Taisteluampuma-alueet
Maalialueelle sijoittuvat taisteluampuma-alueet Hautainmaa ja Syyrakki (kuva 8). Taisteluampuma-alueet ovat ensisijaisesti tarkoitettu taisteluammuntojen järjestämiseen. Taisteluampumaalueilla on kiinteitä ampumapaikkoja sekä maalilaitteita.
Hautainmaa
Hautainmaan taisteluampuma-alueeseen kuuluvat Hautainmaanharjun-Raanjupon-KiviselänKivivuoman ja Ryymäysvaaran tuliasema- ja maalialueet. Kiviselän ja Ryymäysvaaran liikemaaliradoilla käytetään Janter 80 -maalilaitetta, johon saa ampua vain räjähtämättömillä ampumatarvikkeilla. Muutoin alueella suoritettaville ammunnoille ei ole rajoitteita. Panssarintorjunta-aseilla
ammutaan pääsääntöisesti niille tarkoitettuihin maalilaitteisiin, joita on Hautainmaanharjun alueella kolme kappaletta. Ohjuksilla, vaunutykeillä ja tykeillä voidaan ampua myös alueella oleviin
maalivaunuihin.
Kuva 8. Hautainmaan ja Syyrakin taisteluampuma-alueiden sijainti
12
Syyrakki
Syyrakin taisteluampuma-alueeseen kuuluvat vakiotaistelupaikka, maali- ja räjäytysalueet sekä
panssarintorjuntaradat Syyrakinmaassa ja Pärijärvellä. Sinkoaseiden taistelulaukauksia ammutaan vain niille tarkoitetuilla radoilla, joita ovat Syyrakki pohjoinen, Parvaharju ja Syyrakin kovan
liikkuvan radan ampumapaikat. Alueelle voidaan ampuma-aluetoimiston luvalla pystyttää tilapäisiä taistelulaukausten ampumapaikkoja varomääräykset huomioiden.
6.4
Kohdistuspaikat
Kohdistuspaikat Niskavaara ja Heinuvaara (kuva 9) on tarkoitettu pienikaliiberisten aseiden kohdistamista varten, eikä kohdistuspaikalla saa ampua taisteluammuntoja. Kohdistuspaikka täyttää
kouluampumaradoille asetetut rakennevaatimukset ja niissä voidaan ampua kouluammuntojen
varomääräyksiä noudattaen.
Taulut tulee sijoittaa niille varattuihin kehikoihin ja maaleina saa käyttää vain pahvitauluja tai
varta vasten maalitauluiksi valmistettuja laitteita (esim. janter -levyt, osumasta kaatuvat metallitaulut).
Kohdistuspaikoilla voidaan ampua eri etäisyyksiltä varomääräyksiä ja johtosääntöä noudattaen.
Sarjatulta ammuttaessa tulee iskemien pysyä taustavallissa. Ampuma-alueella olevien kivääriaseiden kohdistuspaikkojen käytön seuranta toteutetaan lomakkeella, joka ammunnan päätyttyä toimitetaan ampuma-aluetoimistoon.
Kuva 9. Heinuvaaran ja Niskavaaran kohdistuspaikat
13
6.5
Räjähtämättömät ammukset ja ohjauslangat
Maalialueet tarkastetaan ennen ja jälkeen ammunnan. Räjähtämättömät ammukset poistetaan
räjäyttämällä tai niiden sijainti merkitään maastoon. Ampuma-alueelta löydetyt räjähtämättömät
esineet ja niiden osat merkitään näkyvästi asettamalla kolme vähintään 2,5 m:n riukua kasaksi
löytöpaikan päälle. Kasaan kiinnitetään lisäksi muutaman metrin nauha viiriksi helpottamaan löytämistä. Mikäli räjähtämätöntä esinettä ei räjäytetä löytöpaikalla, se siirretään Oksavaaran räjäytyspaikalle (kuva 10) räjäytettäväksi.
Kuva 10. Oksavaaran räjäytyspaikan sijainti ampuma- ja harjoitusalueella
Harjoitusjoukot raivaavat välittömästi kunkin ammunnan jälkeen toimintaa haittaavat räjähteet
ja harjoitusten päätteeksi pyritään raivaamaan kaikki havaitut räjähtämättömät esineet. Harjoitusjoukot pyrkivät resurssien puitteissa keräämään panssarintorjuntaohjusten ohjauslangat pois
maastosta viimeistään harjoituksen päättyessä. Ampuma-alueella on raivauksista huolimatta
edelleen räjähtämättömiä ampumatarvikkeita.
Alueella järjestetään säännöllisesti kenttätyöleirejä, joiden tarkoituksena on alueen kunnostaminen ja kehittäminen. Leirien yhteydessä aluetta siivotaan ja maastosta poistetaan materiaaleja,
kuten ammusten kuoria.
6.6
Käyttösuunnitelma ja -rajoitukset
6.6.1
Rauhoitusajat
Jääkäriprikaati laatii ampuma-alueen käyttösuunnitelman vuosittain järjestettävistä harjoituksista, mikä käsitellään alueellisessa yhteistyöryhmässä ja porotalouden neuvottelukunnassa. Puolustusvoimat rauhoittaa ampuma-alueen kovapanosammunnoilta vasojen merkitsemistä varten
juhannusaaton ja 31.7. väliseksi ajaksi sekä poroerotuksia varten syysrauhoitusajaksi 15.9. –
31.10. Lisäksi 1. – 15.11. pyritään välttämään ammuntoja, joiden vaara-alue ulottuu laidunkiertoaidan linjauksen pohjoispuolelle.
14
6.6.2
Poroaidat
Voimassa olevaan ampuma-alueen karttaan merkittyjä poroaitoja 25 metriä lähempänä sekä poroaidan sisällä on linnoittaminen, majoittuminen ja liikkuminen moottoriajoneuvoilla karttaan
merkittyjen urien ulkopuolella kielletty. Poroaitojen rikkominen on kielletty ja rikkoja on korvausvelvollinen. Epäsuoran tulen ja suora-ammunta -aseiden sirpaloituvien ammusten maalit sijoitetaan siten, ettei karttaan merkittyjä poroaitoja vahingoiteta. Kuvassa 11 on esitetty ampumaalueella sijaitsevat poroaidat.
Kuva 11. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueelle sijoittuvat poroerotusaidat sekä alueen poikki Pahavaarasta kohti koillista kulkeva työaita
6.6.3
Vesistöt ja maalialueet
Vesistöihin ja tiestölle ampuminen on kielletty kaikkina vuodenaikoina. Vesistöjen (ampuma- ja
harjoitusalueen viralliselle kartalle nimetty vesialue) ympärillä on 300 metrin rantavyöhyke, jolle
ei aseteta epäsuoran tulen ja suora-ammunta-aseiden sirpaloituvien ammusten maaleja. Puuston
ja jäkälämaan säästämiseksi taisteluasemat pyritään valitsemaan aiemmin käytetyiltä alueilta.
6.7
Yksityisalueet
Vaara-alueet eivät ulotu tiehen n:o 82 rajoittuville yksityisalueille, Enijärven eikä Majavajärven
yksityisalueille. Kypärälammen, Eteläisen Lattialammen ja Siikalammen yksityiskämppien alue
voi olla vaara-aluetta, jos kämpät on todettu tyhjiksi ja pääsy kämpille estetty vartioinnilla. Yksityisalueille ei ryhmitytä taisteluasemiin.
15
6.8
Tukeutumisalueet
Tukeutumisalueet ja suojavyöhykkeet on rajattu tarkastelun ulkopuolelle, elleivät em. alueilla
harjoitettavat toiminnot edellytä ympäristön tilan selvittämistä. Taulukossa 4 esitetään alueella
olevat tukeutumisalueet, niiden toiminnot sekä käyttö.
Taulukko 4. Tukeutumisalueiden käyttö sekä toiminnot.
Alue
Heinuvaara
Rovarinne
Kielijuppo
Sijaintinumero
2201 1001
2201 2001
2201 3001
Rovaselkä
2201 4001
Rovamännikkö
Jokilampi
Sarriojärvi
Ristilampi
2201
2201
2201
2201
5101
6001
7003
8018
Käyttö
Ammunnat
Normaali harjoitustoiminta
Normaali harjoitustoiminta
Normaali harjoitustoiminta
ja taisteluharjoitukset
Normaali harjoitustoiminta, tietyt rakennukset taajamataistelun harjoitteluun harjoitusvälinein
Normaali harjoitustoiminta
Normaali harjoitustoiminta
Normaali harjoitustoiminta
Normaali harjoitustoiminta
Kielletty
Kielletty
Räjäytystoiminta
Kielletty
Kielletty
Kovapanosammunnat kielletty
Kielletty
Kielletty
Kielletty
Kielletty
Kielletty
Kielletty
Kielletty
Kielletty
Tukeutumisalueilla on muutamia talousvesikaivoja ja vesijohtoverkostoja. Osassa tukeutumisalueista on viemäriverkosto ja jätevedenpuhdistamot. Ampuma- ja harjoitusalueella on yhteensä
noin 20 kpl betonista elementtikäymälää. Kaivokäymälät on sijoitettu maastoon keskeisille paikoille ja käymälöiden tyhjennys tehdään vuosittain imuautolla. Taulukossa 4 luetellut tukeutumisalueet ovat esitetty kuvassa 12.
Kuva 12. Ampuma- ja harjoitusalueen tukeutumisalueet
16
Leirialueet ovat:
Heinuvaara
Heinuvaaran leirialue sijaitsee Heinujärven länsirinteellä. Alueen koko on noin 55 ha. Alue sijaitse
osin pohjavesialueella ja alueella on leirikeskusta palveleva vedenottamo. Heinuvaaran alueella
on polttoaineenjakelupiste, jossa ei ole kiinteitä säiliöitä. Jakelupiste on suojattu ja öljynerotuskaivoilla varustettu kenttä, jossa voidaan jakaa polttoaineita ajoneuvosta tai siirrettävistä säiliöistä. Paikka ei sijaitse pohjavesialueella. Leirikeskuksen jätevedet viemäröidään ja puhdistetaan
alueen puhdistamolla.
Rovarinne
Rovarinteen leirialue sijaitsee Rovajärven itärannalla. Alueelta on tieyhteys kantatie 82:lle.
Leirialueen laajuus on noin 42 ha. Rovarinne ei sijaitse pohjavesialueella.
Kielijuppo
Kielijupon leirialue sijaitsee molemminpuolin kantatie 82:a. Leirialueen laajuus on noin 66 ha.
Keskeinen osa leirialueesta kuuluu pohjavesialueeseen ja alueella on porakaivo. Alueella ei ole
polttoaineen jakelupistettä.
Rovaselkä
Rovaselän leirialue sijaitsee Rovajärven rannalla Rovarinteen leirialueen pohjoispuolella.
Leirialueen laajuus on noin 57 ha. Leirialueelta on purettu kaikki kiinteät rakennukset,
lukuunottamatta muutamaa rakennusta, jotka on säilytetty taajamataisteluharjoituksia varten.
Rovamännikkö
Rovamännikön leirialue sijaitsee Rovajärven länsipuolella. Leirialueen laajuus on noin 83 ha.
Leirialue ei sijaitse pohjavesialueella. Leirialueella on kaivo ja biojätekaivo, joka tyhjennetään
imuautolla.
Jokilampi
Jokilammen leirialue sijaitsee lampien ja soiden välisellä kannaksella. Alue sijaitsee kantatien 82
välittömässä läheisyydessä ja sen eteläpuolella. Alueen laajuus on noin 52 ha. Suuri osa alueesta
kuuluu pohjavesialueeseen. Leirialue on lähinnä kontti- ja telttamajoituskäytössä. Alueella on
vedenottamo ja vesipiste.
Sarriojärvi
Sarriojärven leirialue sijaitsee Sarriojärven kaakkoispuolella, Rovajärven ampuma-alueen
itäisimmässä osassa. Alueen kautta kulkee koko harjoitusalueen läpi kulkeva yhdystie.
Leirialueen laajuus on noin 135 ha. Suuri osa alueesta kuuluu pohjavesialueeseen ja alueella on
oma vedenottamo. Alueen jätevedet puhdistetaan lammikkopuhdistamolla.
Alueella on polttoaineiden jakelupiste, jossa ei ole kiinteitä säiliöitä. Jakelupiste sijaitsee pohjavesialueella. Jakelupiste on suojattu ja öljynerotuskaivoilla varustettu kenttä, jossa voidaan jakaa
polttoaineita ajoneuvosta tai siirrettävistä säiliöistä.
Ristilampi
Leirialue sijaitsee Ristilammin kankaalla Ristilammen rannalla, Majavajärven eteläpuolella. Leirialue on keskellä harjoitusaluetta, ja sen läpi kulkee harjoitus- ja maalialueiden yhdystie. Alueen
laajuus on 60 ha sisältäen muutamia rakennuksia. Ristilammen leirialue on suurelta osin pohjavesialuetta, mutta siellä ei ole vedenottamoa. Leirialueesta on tarkoitus tehdä tilapäiseen telttaja konttimajoitukseen tarkoitettu leirialue. Alueella on yksi suojeltava rakennus.
17
6.9
Ajoneuvoliikenne
Ampuma-alue rajautuu etelässä kantatie 82:een ja lännessä valtatie 4:ään. Alueen sisäpuolella
kulkee tie 9611, jonka loppuosa Rättikerosta Enijärvelle on yksityistietä ja jonka käyttöä puolustusvoimien harjoituksiin vältetään. Lisäksi Majavalammen itäpuolen yksityistien käyttö puolustusvoimien harjoituksiin on kielletty.
Harjoituksia varten alueelle on rakennettua hiekkapintaista tiestöä ja alueella on lukuisia pienempiä tieuria. Ampuma-alueella on ajettavaa tiestöä yhteensä noin 300 km. Panssarivaunu-urat
sijoittuvat pääasiassa Hautainmaan ja Liinaistenharjun alueille, joissa on panssariammuntaa.
Harjoitusten ajaksi liikennettä voidaan rajoittaa. Talviaikaan teitä ja uria aurataan.
6.10 Polttoaineiden jakelu ja varastointi
Polttoaineiden jako on keskitetty Heinuvaaraan ja Sarriojärvelle rakennetuille polttoaineiden jakopaikoille, joissa jakelu suoritetaan säiliöautosta tai siirrettävistä säiliöistä. Alue on suojattu ja
käytettävissä on öljyntorjuntakalusto. Joidenkin harjoitusten aikana polttoainetta jaetaan myös
maastossa säiliöautoista pohjavesialueiden ulkopuolella. Öljytuotteiden varastointi pohjavesialueella on kielletty.
6.11 Toiminta onnettomuus- ja häiriötilanteissa
Johtosäännössä on kuvattu toiminta onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Onnettomuus- ja häiriötilanteita ovat esim. tulipalot, onnettomuudet tai kemikaalivuodot. Harjoituskohtainen pelastusorganisaatio laatii omatoimisesta valmiudestaan toiminta-analyysin ja esittää pelastusorganisaation
suorituskyvyn harjoituskohtaisesti.
6.12 Alueen siviilitoiminta
6.12.1 Poronhoito
Rovajärven ampuma-alueesta merkittävä osa on suojelualuetta, joka on porotalouden käytettävissä jatkuvasti. Paliskunnilla on Puolustusvoimien kanssa sopimus Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen käytöstä. Sopimuksen tarkoituksena on sekä taata poronhoidon harjoittamisedellytykset alueella että mahdollistaa Puolustusvoimien harjoitukset. Kahdesti vuodessa kokoontuvassa neuvottelukunnassa käsitellään ajankohtaisia asioita, kuten ammuntojen ajankohtia ja korvauskysymyksiä.
Ampuma- ja harjoitusalue käsittää noin neljänneksen Pyhä-Kallion paliskunnasta ja puolet ns.
Keskipalkisesta. Paliskunnan suurin sallittu poroluku on 6 500 poroa (talvikanta, jossa mukana
aikuiset ja siitosvasat). Näistä noin 4 100 poroa kuuluu pääasiassa Keskipalkisessa toimiville
osakkaille.
Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella on 19 erotusaitaa, 12 yövyttävää kämppää ja poroaitaa
noin 130 km. Kuvassa 11 on esitetty Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueelle sijoittuvat poroerotusaidat sekä alueen poikki Pahavaarasta kohti koillista kulkeva työaita.
18
Kuva 13. Pyhä-Kallion, Hirvasniemen, Syväjärven ja Poikajärven paliskunnat. Karttaan on merkitty myös
Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue sekä Pyhä-Kallion eri ”roikkien” alueet (Pyhäjärvi, Keskipalkinen,
Kemijärvi ja Luusua) Kuva lähteestä (4).
Poronhoitotyöt tehdään neljässä ”roikassa”, joilla kullakin on oma alueensa. Näitä ovat entinen
Pyhäjärven paliskunnan alue pohjoisessa, Luusua etelässä ja näiden väliin sijoittuva Keskipalkinen, jossa toimivat Kemijärven ja Namman ”roikat” (kuva 13). Porojen talvikanta kullakin alueella on nykyisin seuraava: Pyhäjärvi 1 300, Nampa 2 200, Kemijärvi 1 900 (Keskipalkinen yhteensä
4 100) ja Luusua 1 100 (4).
Porovahinkojen minimoimiseksi maalialueiden valinnassa pyritään välttämään kuivia jäkäläkangasmaita ja alueita, joissa porojen tiedetään mielellään oleskelevan. Kuvassa 14 on esitetty jäkälälaidunten sijainti Pyhä-Kallion paliskunnassa. Ammuntojen maalit sijoitetaan riittävän etäälle
poroaidoista. Maalialueet tarkastetaan ennen ja jälkeen ammuntojen, ja jälki-tarkastuksessa pyritään maastossa poistamaan kaikki maalitoiminnan materiaali kuten maalipussit ja -taulut, narut, räjäytyskaapelit sekä erityisesti kaikki ohjauslangat.
19
Kuva 14. Jäkälälaidunten sijainti Pyhä-Kallion paliskunnassa (Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue rajattu Kumpulan ym. (1999) mukaan). Kuva lähteestä (4).
6.12.2 Alueen muu virkistyskäyttö
Ampumaharjoitusten ulkopuolella alue on vapaassa käytössä jokamiehen oikeuksin. Alueen
järvet ja metsät tarjoavat hyvät puitteet metsästykselle, kalastukselle ja marjojen keruulle. Alueen järvistä pyydetään kalaa ja alueelle myönnetään metsästyslupia. Myös marjastus- ja sienestys ovat alueella sallittua.
Enijärvellä ja Kalliojärvellä sijaitsevien yksityisten loma-asuntojen lisäksi alueella on yksityisiä
eräkämppiä ja Metsähallituksen hoitama Järvisen aihkikon retkeilyalue (3,1 km 2).
Pilkkiminen ja onkiminen ovat sallittua jokamiehen oikeutena lukuun ottamatta Lapin ELY keskuksen tai kalastusalueen kieltämissä vesissä. Suunnittelualue kuuluu pääosin Rovaniemen ja
Kemijärven kaupunkien kalastusalueisiin. Osa alueen vesistä on vuokrattu yksityisille. Alueen vesistöissä ei ole ammattimaista kalastusta, vaan kaikki kalastus on virkistyskalastusta.
20
6.13 Ympäristöasioiden hallinta
Puolustusvoimat kehittää ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti teknisiä ratkaisuja sekä
osallistuu ympäristönsuojelun tutkimukseen. Tavoitteena on toiminnan jatkuva parantaminen.
Varovaisuusperiaatteen mukaisesti laaditaan riskinarvioita ja toteutetaan ympäristönsuojelutoimia myös silloin kun täyttä tieteellistä varmuutta haitallisesta vaikutuksesta ei ole. Tarkalla ympäristönsuojelun ohjeistuksella paitsi vähennetään normaalitoiminnan vaikutuksia, myös varmistetaan tehokas ja oikea-aikainen reagointi poikkeuksellisissa tilanteissa, esimerkiksi onnettomuuden tai laiterikon sattuessa.
Puolustusvoimien ympäristönsuojelussa varaudutaan huolellisesti poikkeusoloihin sekä kriisinhallinnan ympäristönsuojeluun. Puolustusvoimien ympäristöpolitiikan periaatteisiin ja ympäristöarvoihin kuuluvat mm. lainsäädännön noudattaminen, tietoisuus toimintojen ympäristövaikutuksista, ympäristöhaittojen ennaltaehkäisy ja minimointi sekä toiminnan jatkuva parantaminen.
Rovajärven ampuma-alueen ympäristöarvoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Ampuma-alueen
käyttö suunnitellaan siten, että luonto ja sen erityispiirteet huomioidaan. Puolustusvoimat toteuttaa omalta osaltaan Metsähallituksen laatimaa alue-ekologista suunnitelmaa ja ohjaa toimintoja
sellaisille alueille, joilla ei aiheuteta luonnolle ja sen erityiskohteille korvaamattomia haittoja.
Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen jätehuolto on kuvattu johtosäännössä sekä tukeutumisalueiden ohjeissa. Jätteet lajitellaan ja toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Vaarallinen jäte (ent. ongelmajäte) toimitetaan pääsääntöisesti kotivaruskuntaan. Poikkeustilanteissa
vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisen jätteen vastaavalle PSHRVAROS/Misin varastolle, mistä
jätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottokeskukseen. Öljytuotteiden jakopaikoilla on öljyntorjuntakalusto ja polttoaineiden jakopaikoilla käytetään öljynimeytysmattoja. Öljytuotteita ei varastoida pohjavesialueilla.
21
7.
ALUEELLA TEHDYT YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET
JA SELVITYKSET
Rovajärven alueelle on tehty 2000-luvulla useita ympäristötutkimuksia Akukon Oy:n, Ramboll
Finland Oy:n, Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen tekeminä, joista seuraavassa kuvaus
johtopäätöksineen.
Ympäristö- ja luontoselvitykset:
Rovajärven ampuma-alueen maankäyttösuunnitelma (Suunnitelmaselostus 9.6.2005, Puolustushallinnon rakennuslaitos). Maankäyttösuunnitelma ei muuta merkittävästi alueen virkistys-, marjastus-, metsästys- ja kalastuskäyttöä nykyisestä. Ampumatoiminta muuttaa ympäristöä mahdollisilla uusilla maalialueilla.
Rovajärven alueen käävässelvitys (Metsähallitus, Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen
kääväkässelvitys (diaarinumero 5632/41/2010). Selvityksessä inventoitiin 0,3 % ampumaalueen pinta-alasta ja lajihavaintoja tehtiin 38 kääpälajista ja 12 muusta kääväkkäästä yhteensä 421 kpl.
Mäntymetsien hyvää luonnontilaa indikoivaa lajistoa löytyi eniten PyhäselänSyvänlamminvaaran runsaslahopuustoisilta, aihkipetäjäisiltä rinteiltä. Armeijan harjoitusten
sytyttämät maastopalot saattoivat lahopuustoisilla alueilla parantaa uhanalaisten paahde- ja
palolajien elinmahdollisuuksia. Tutkituilla avoimilla kuvioilla (maalialueilla) ei kuitenkaan näille lajeille välttämätöntä lahopuujatkumoa eikä sopivaa lahopuuta esiintynyt. Arvokkaan lajiston suojelemiseksi suositeltiin aluerajauksia sekä joitakin rajoituksia alueiden käyttöön.
Rovajärven alueen kovakuoriaiskartoitus (Metsähallitus, Kovakuoriaiskartoitus Rovajärven
ampuma- ja harjoitusalueella [diaarinumero 5632/41/2010]). Kartoituksessa todettiin Rovajärven vaikuttavan kohtalaisen merkittävältä kohteelta lahopuusta riippuvaiselle kovakuoriaislajistolle. Palolajeja lukuun ottamatta Rovajärven kuoriaislajisto on tyypillistä eteläisen Lapin alueen mäntyvaltaisille metsille.
Naarma-Rovajärvi. Alue ekologinen suunnitelma. (Metsähallitus, 2000. Naarma-Rovajärvi,
alue-ekologinen suunnitelma). Suunnitelman vaikutustarkastelussa on todettu ekologisten
vaikutusten osalta: ”Rovajärven ampumakenttäalue on varsinkin metsiensä osalta menettänyt luonnontilansa pitkäksi aikaa. Nykyisellä käytöllä sen palautumista ei voida pitää tavoitteena. Alueen luonnon ja lajiston säilyttämisen tavoitteet on jouduttu mitoittamaan oleellisesti vaatimattomammiksi kuin normaaleilla metsätalousalueilla. Alueella on kuitenkin Lapin
oloissa poikkeuksellista maapinnanmuotojen rikkautta (erilaisia moreenimuodostumia ja harjuja) ja runsaasti vesistöjä ja soita. Alueen merkittävimmät arvot ovat vesistöissä, joissa yhdistyvät luonto-, maisema- ja virkistysarvot sekä jäljet vanhasta pyyntikulttuurista.”
Melu- ja tärinäselvitykset:
Rovajärven ampuma-alueen ympäristömeluselvitys (Akukon Oy, 2004-1.1, Ympäristömeluselvitys, 2007), jossa tutkittiin ympäristömelua sekä melun mallilaskennalla että melumittauksin. Lähimmillä asuinpaikoilla saatiin seuraavia melutasojen laskentatuloksia: Yksittäisten
laukausten enimmäismelun C-äänialtistustaso LCE ylitti Puolustusvoimien suositusarvon 100
dB Majava- ja Enijärven rannoilla ja osalla taloista valtatie 82:n varrella. C-äänialtistustasot
olivat lähimpien talojen luona suurimmillaan noin 107 dB. Laskennallisten harjoitusviikkojen
A-keskiäänitason LAeq laskentatulokset vaihtelivat suhteellisen paljon. A-tasot olivat valtakunnallisen harjoituksen aikana lähimpien talojen luona ilman impulssikorjausta keskimäärin noin
45 – 55 dB.
Maanpuolustusalueen ja Kainuun Prikaatin tykistöharjoitusten aikana suositusarvot ylittyivät
vain muutamilla taloilla. Jos raskaille aseille käytetään impulssikorjauksen arvona n. 10 dB,
keskimäärin melu ylittää suositusarvon 55 dB alueen Majava- ja Enijärven rantatonteilla ja
suurella osalla taloista valtatie 82:n varrella.
Ammunnan ja räjäytysten aiheuttama tärinä Rovajärven mittaukset (Akukon Oy, 2008)
Tykistöammuntojen aiheuttamaa melua ja tärinää mitattiin Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella. Mittaukset olivat osana laajempaa tärinäselvitystä, joka tavoitteena on antaa tietoja ampuma- ja räjäytystoiminnan tärinävaikutuksista rakennuksiin sekä niiden mittaamiseen. Ammuntojen ja räjäytysten aiheuttaman tärinä arvioinnista on tekeillä Puolustusvoimien erillisohje.
22
Maaperä- sekä pinta- ja pohjavesiselvitykset:
Sarriojärven leirialueen maaperätutkimukset (Ramboll Finland Oy, 2005. Pohjoisen Maanpuolustusalueen Esikunta Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Rovajärven ampuma-alue). Maaperätutkimuksen mukaan puretun polttoaineen jakelupisteen ja vanhan rakennuksen kohdalla
ei maaperässä havaittu polttoaineperäisiä hiilivetyjä.
Heinuvaaran polttoaineiden jakopaikan ja ajoneuvojen huoltopaikan, Hautainmaan jätepaikan
ja Venevaaran pesupaikan sekä polttoaineiden jakelupaikan alueiden maaperätutkimukset
(Ramboll Finland Oy 2006, Rovajärven alueen maaperän pilaantuneisuustutkimukset).
Tutkimusten yhteydessä asennettiin kolme pohjavesiputkea.
Heinuvaaran huoltoalueella ei havaittu merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia, jotka edellyttäisivät maaperän kunnostustoimia. Hautainmaan jätepaikan maaperänäytteiden tutkimustulosten pitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvojen haitta-ainepitoisuuksia. Lisäksi alueelta otetussa
pohjavesinäytteessä ei havaittu haitta-aineita.
Venevaaran pesupaikan pintamaassa todettiin kohonnut öljypitoisuus, joka suositeltiin poistettavaksi vesien keräysjärjestelmän rakentamisen yhteydessä. Pohjavesinäytteessä ei
havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
Muut tutkimukset ja selvitykset:
Tutkimus poronhoidosta ampuma- ja harjoitusalueella (Metlan työraportti 2011, Poronhoito
sotaharjoitusalueella - tapaustutkimus Rovajärveltä). Tutkimuksessa selvitettiin, miten ampuma- ja harjoitusalue on vaikuttanut/vaikuttaa 1) talvilaitumien kuntoon, 2) porojen alueelliseen jakautumiseen, 3) teuraspainoihin ja vasaprosenttiin, 4) poronhoitotöiden suorittamiseen sekä 5) poronhoidon kustannuksiin. Nämä ovat aiheita, jotka ovat jatkuvasti esillä paliskunnan ja Puolustusvoimien neuvotteluissa.
Jäkälien peittävyysprosentit ja keskipituudet eivät poikenneet olennaisesti ympäröivien alueiden vastaavista tunnuksista. Kuivilla kankailla (tärkein talvilaiduntyyppi) ampuma- ja harjoitusalueen suhteelliset porotiheydet olivat 36 % ulkopuolisen alueen poro-tiheyksistä. Vasonta-aikaan ajoittuvat sotaharjoitukset vaikuttivat ampuma- ja harjoitusalueen pohjoispuolelle
muodostuviin suuriin kesätokkiin, joissa vasojen teuraspainot ja vasaprosentit jäivät erilaisista häiriötekijöistä ja kiristyneestä ravintokilpailusta johtuen alhaisemmiksi kuin muilla alueilla. Työmenekki oli Pyhä-Kalliossa 1,9-kertainen ja hoitomaksu 1,5-kertainen naapuripaliskuntiin verrattuna.
8.
TOIMINTOJEN MAHDOLLISET VAIKUTUKSET
YMPÄRISTÖÖN
8.1
Rajaukset
Rovajärven alueen laajuudesta johtuen ympäristölle haitallisten toimintojen vaikutuksia on arvioitu pääasiassa ampuma- ja harjoitusalueen niille alueille, joista on tai voi olla päästöjä ympäristöön. Toimintojen mahdollisia vaikutuksia sekä kuormitusta on arvioitu erikseen melun, ilman,
maaperän ja vesien osalta.
Arvioinneissa ei ole huomioitu työturvallisuuteen tai palveluturvallisuuteen liittyviä seikoja eikä
alueen sosiaalisia tai ekonomisia vaikutuksia. Alueen toiminnan melukuormitusta on selvitetty
kattavasti Akukon Oy:n 2007 (5) laatimassa meluselvityksessä, josta tähän selvitykseen on koottu pääkohdat.
23
Ympäristövaikutusten käsitteellinen malli
Toimintojen mahdollisia ympäristöön vaikuttavia tekijöitä on esitetty taulukossa 5. Taulukon
perusteella on rajattu tarkemmasta käsittelystä pois ne toiminnot, joista ei arvioida aiheutuvan
(onnettomuustilanteita lukuunottamatta) vaikutuksia ympäristöön tai terveyteen. Pois rajatut
toiminnot (tankkauspaikat, tukeutumisalueet ja ammusten kenttävarastot) on merkitty
taulukkoon harmaalla.
Taulukossa on lueteltu ampuma- ja harjoitusalueen toiminnot, jaoteltu ne alueittain ja arvioitu
seuraavasti:
0:
Ei päästöjä.
1:
Normaalitoiminnasta ei koidu päästöjä. Häiriötilanteessa päästöt mahdollisia
2:
Toiminnasta aiheutuu päästöjä
Toimintojen jaottelussa on katsottu, että kiinteiden ja jauhemaisten aineiden varastoinnista ja
käsittelystä ei pääsääntöisesti koidu päästöjä. Poikkeuksena voivat olla vaarallisten ja reaktiivisten aineiden käsittely. Toiminnot, joista ei koidu päästöjä, on rajattu taulukon avulla jatkotarkastelun ulkopuolelle, koska tällöin ei toiminnalla katsota olevan vaikutuksia ympäristöön.
Taulukko 5. Rovajärven toimintojen vaikutus ympäristöön.
luampuma-alue
Tykistöammukset, kranaatit
Kiviselän ja Ryymäysvaaran liikemaaliradat
2
Metalli- ja räjähdejäämät
2
Maalilaitteet 3 kpl
2
2
Maalialueella metallijäämiä ja betonikappaleita, tuliaseman ja maalin
välisellä alueella ruutijäämiä
Maalialueella metalli- ja räjähdejäämiä, tuliaseman ja maalin välisellä
alueella ruutijäämiä
Metalli- ja ruutijäämät
2
Metalli- ja ruutijäämät
2
2
2
Metalli- ja ruutijäämät
Metalli- ja ruutijäämät
Metalli-, ruuti- ja räjähdejäämät
2
Metalli- ja räjähdejäämät
2
Ruutijäämät ja luodit
1
Ei päästöjä normaalitilanteessa.
Onnettomuustilanteessa polttoaineet
Ei päästöjä, jätevedet käsitellään
Ei päästöjä
Ilmatorjuntaammunnat
Syyrakin taisteluampuma-alue
Vakiotaisteluampumapaikka
Maali ja räjäytysalueet
Panssarintorjuntaradat
Kovan liikkuvan maalinrata
Köngäsvuoma
Maalialue ja kuormaammuskenttä
Kohdistuspaikat
Kiväärien kohdistus ammunta
Ajoneuvojen tankkaukset
Leirialueet
Ammusten varastointi
konteissa
Tankkauspaikat
Tukeutumisalueet
Ammusten kenttävarastot
Ympäristölupa
Kuvaus
Hautainmaa taiste-
Päästöt
Maalialue
Toimintojen kuvaus
0 = ei päästöjä, 1 = normaalitoiminnasta ei koidu päästöjä, häiriötilanteessa päästöt mahdollisia, 2 =
toiminnasta aiheutuu päästöjä.
Alue/toiminto
8.2
0
0
24
8.3
Raskasaseammuntojen haitta-aineet
Taisteluammunnoista voi maaperään jäädä ruudeista ja räjähdeaineista jäämiä. Seuraavassa on
lueteltu mahdollisia ainejäämiä, joita eri aselajien käytöstä voi maaperään jäädä. Tiedot on koostettu Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvitysten ja maaperänäytteenoton oppaasta (6).
Tykistö:
Tykistön ammusten kuori sisältää pääasiassa rautaa ja mangaania. Yleisesti tykistön kranaateissa käytetään mm. Composition B -sekoitetta (59.5 % RDX ja 39.4 % TNT). Panssarintorjuntakranaateissa käytetään Octol -sekoitetta (HMX ja TNT). Ruudin ainesosia ovat mm. NC
(nitroselluloosa), NG (nitroglyseroli), 2,4-DNT, EC (etyylisentraliitti) ja DFA (difenyyliamiini).
Tuliasemille voi jäädä jäämiä ruutien ainesosista ja aloiteaineista (2,4-DNT, NG). Varsinaisista
räjähdysaineista jäämiä jää vain maalialueille.
Sinko:
Singolla ammutaan panssarintorjuntaan tarkoitettuja raketteja. Sinkoja on olalta ammuttavia
kertasinkoja sekä raskaita sinkoja. Kertasingon harjoitusraketissa ei ole räjähteitä. Normaaliammuksesta jää maalialueelle räjähdeainejäämiä (HMX, RDX ja TNT). Raketin laukaisusta
jää ampumapaikan taakse ja maalin ja tuliaseman välille maanpinnalle laskeumana ruutijäämiä, pääosin nitroglyseriiniä.
Kranaatinheitin:
Maalialueille voi jäädä räjähdejäämiä lähinnä vajaan kertaluokan ammuksista ja suutariammuksista (TNT ja RDX). Oikein räjähtäneistä kranaateista ei jää juurikaan räjähdeainejäämiä
maaperään. Ammuksen metallikuorista jää sirpaleita maastoon. Tuliasemiin voi heittimen
etupuolelle jäädä maanpinnalle laskeumana ruuteja esim. nitroglyseriiniä.
8.4
Maalialue
8.4.1
Toiminnot
Rovajärven ampuma-alueen keskellä sijaitsee maalialue, jonka ulkopuolinen osa on suojaaluetta. Maali-alueelle (maankäyttösuunnitelman (3) merkintä HAT) voidaan asettaa harjoituskohtaisesti eri aselajien maaleja sekä tuliasemia. Maaleja ei saa sijoittaa 300 metriä lähemmäs
karttaan merkittyä ja nimettyä vesistöä eikä lähelle tietä.
8.4.2
Ilmapäästöt
Ruutien palamisen seurauksena syntyy savupäästö laukaisutapahtuman yhteydessä. Erityisesti
yhteislaukaisussa voi ilmassa olla savua sakeastikin. Laukaisutapahtuman savupäästöt ovat luonteeltaan kertaluontoisia ja ajoittuvat harjoitusten yhteyteen.
Ilmapäästöjä syntyy myös ammuksen räjähtäessä sen osuessa maahan tai maaliin. Räjähdysaineiden palokaasut sisältävät pääosin typen oksideja, häkää ja vettä sekä mahdollisesti reagoimattomia räjähdeainejäämiä.
Palokaasuille altistuminen on lyhytaikaista eikä siten kovin merkittävää. Jotta savupäästölle
akuutti merkittävä altistuminen olisi käytännössä mahdollista, joutuisi altistuja (ihminen tai eläin)
olemaan hyvin lähellä räjähdystä. Tällöin on todennäköisempää että räjähdys joko aiheuttaa välittömän kuoleman (paineisku, sirpaleet) tai ainakin aiheuttaa vakavan fyysisen haitan altistujalle.
Sivullisten mahdollinen altistuminen ilmapäästöille on enimmilläänkin hetkittäistä ja lievää. Palokaasuista voi päätyä maan pinnalle ruudeista ja räjähteistä peräisin olevaa laskeumaa. Tätä on
käsitelty maaperää koskevassa osiossa.
8.4.3
Maaperä
Maalialueilta pyritään poistamaan puut siten, että hakkuut sovitetaan yhteen metsänhoidollisten
hakkuiden kanssa. Tällöin vältetään mm. pilaamasta hyödynnettävää tukkipuuta eikä puustolle
aiheudu tarpeetonta haittaa. Lisäksi hakkuiden yhteydessä maaperä muokkautuu, jolloin ammusten aiheuttama lisämuokkautuminen ei ole niin merkittävää. Kuvassa 15 näkyy Rovajärven maalialueen yleismaisemaa.
25
Kuva 15. Yleismaisema Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueelta. Taustalla näkyvä aukea alue on hakkuuaukea, jolle on istutettu taimia.
Maalialueille jää ammuksista, kranaateista ja ohjuksista sirpaleita ja muita metallikappaleita.
Suurimmat ja näkyvimmät kappaleet kerätään ajoittain pois, mutta on selvää, että kaikkia pienempiä kappaleita ei saada kerättyä. Esimerkiksi Metlan Rovajärven poronhoitoa käsittelevässä
työraportissa (4) oli tutkittu mm. Hautavaaran, Kypärävaaran sekä Niemimaan maaperän sirpalejäämien määrä. Tutkimuksessa maalialueille sijoitettiin 10 kpl 39 - 50 m 2 kokoista koealaa, joilta
laskettiin yli 1 cm pituisten sirpaleiden määrä. Tulosten perusteella Hautavaaran maalialueella on
noin 1,02 sirpaletta/m2, Kypärävaarassa 0,69 sirpaletta/m2 ja Niemimaalla 0,51 sirpaletta/m2.
Tulokset olivat johdonmukaisia siinä mielessä, että Hautavaaraa on käytetty maalialueena jo ampuma-alueen perustamisesta saakka.
Ammuksista jää maaperään räjähdeainejäämiä myös mm. huonon palamisen seurauksena ja savukaasuista. Eniten jäämiä jää vajaasti räjähtäneistä ammuksista. Räjähtämättömät ammukset
pyritään merkitsemään ja keräämään pois tai räjäyttämään paikanpäällä, mikäli siirtäminen ei ole
turvallista.
Ihmisten altistuminen räjähdeainejäämille arvioidaan olevan hyvin vähäistä tai olematonta. Maalialueilla ei oleskella pitkiä aikoja. Maalialueiden maaperä on muokkautunutta, ja ne ovat kasvillisuudeltaan muuta ympäristöä niukempia muun muassa metsähakkuiden ja iskemien (kuva 16)
vuoksi. Hautavaaran alueen suuri käyttöaste näkyy myös alueen ilmakuvista, jossa keskeisimpien
toiminta-alueiden kasvillisuuden kuluminen näkyy muusta ympäristöstä erottuvana aukeana
alueena.
26
Kuva 16. Maalialueen iskemä Suontaanselällä
Maalialueilla mahdollisten ravintokasvien määrä on oletettavasti maaperän kulumisesta johtuen
vähälukuisempi, joten on oletettavaa, että eläinten altistuminen maalialueen maaperän räjähdejäämille on vähäisempää. Metlan Rovajärven poronhoitoa käsittelevässä työraportissa (4) on todettu, että maalialueilla porojen papanakasatiheydet ovat noin 37 % alhaisemmat kuin vastaavilla harjoitusalueen ulkopuolisilla laidunalueilla. Tämä havainto tukee edellä mainittua olettamusta.
8.4.4
Pohjavesi ja lähteet
Maalialueella ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueita. Sekä Hautainmaan taisteluampumaalueen lähteestä (Kiviselän ja Ryymäysvaaran alueilta) että Kypärävaaran maalialueen
läheisyydessä sijaitsevasta lähteestä kerättiin vesinäytteet (sijainti esitetty liitteessä 5,
tarkkailupisteet valuma-aluekartassa) kesällä 2012. Näiden lähteiden vedessä havaitiin merkkejä
räjähdeaineista. Todetut pitoisuudet olivat suuruusluokaltaan joitakin mikrogrammoja litrassa.
Tutkimuksen tulokset on esitetty tämän selvityksen kohdassa 9 sekä raportoitu erikseen
(Ramboll 2012).
8.4.5
Pintavesi
Maaleja ei saa alueen johtosäännön mukaan sijoittaa 300 metriä lähemmäs karttaan merkittyä
vesistöä. Vesistöksi luokitellaan lampi tai puro, jolla on ampuma- ja harjoitusalueen karttaan
merkitty nimi. Toiminnalla ei näin ollen ole suoria vaikutuksia vesistöön. Tähtäysvirheestä tai
vastaavasta johtuen on kuitenkin mahdollista, että ajoittain vesistöön voi lentää ammus. Tällaiset
tapahtumat ovat hyvin harvinaisia ja niiden sattuessa tutkitaan tarkasti siihen johtaneet syyt ja
tehdään toimintaohjeisiin tarvittavia täsmennyksiä ja korjauksia.
Maalialueiden maaperään päätyneet räjähdeaineet voivat periaatteessa kulkeutua pintavalunnan
ja pohjaveden mukana vesistöön. Kulkeutumiseen vaikuttavat räjähdeainejäämien kokonaismäärän lisäksi niiden pidättyminen maaperään sekä hajoamisnopeus luonnossa. Tätä selvitystä varten valittiin harjoitusalueelta näytteenottopisteitä pintavesistä sekä pohjavesilähteistä, joissa voisi näkyä räjähdeainejäämiä.
Suuri osa maalialueen valunnasta päätyy ampuma-alueen keskiosassa virtaavaan Kalliojokeen.
Kalliojoesta (kuva 17 ja sijainti liitteessä 5) otettiin vesinäyte alueen toiminnan vaikutusten
kartoittamiseksi kesällä 2012. Tässä näytteessä ei havaittu merkkejä toiminnasta peräisin
olevista aineista.
27
Kuva 17. Kalliojoen näytepiste
8.5
Hautainmaan taisteluampuma-alue
8.5.1
Toiminnot
Hautainmaan TST-alueella on liikemaaliratoja (Kiviselkä ja Ryymäysvaara) ja panssarimaaleja.
Alueella voidaan ampua kaikilla aselajeilla.
8.5.2
Ilmapäästöt
Laukaisutapahtumassa, ruutien palamisen seurauksena syntyy savupäästö. Erityisesti
yhteislaukaisussa voi ilmassa olla sakeastikin savua. Laukaisutapahtuman savupäästöt ovat
luonteeltaan kertaluontoisia ja ajoittuvat harjoitusten yhteyteen. Ilmapäästöjä syntyy myös
ammuksen räjähtäessä sen osuessa maahan tai maaliin. Räjähdysaineiden palokaasut sisältävät
pääosin typen oksideja, häkää ja vettä sekä mahdollisesti reagoimattomia räjähdeainejäämiä.
Palokaasuille alitistuminen on lyhytaikaista eikä siten kovin merkittävää. Jotta akuutti, merkittävä
altistuminen savupäästölle olisi käytännössä mahdollista, tulisi altistujan (ihminen tai eläin) olla
hyvin lähellä räjähdystä. Tällöin on todennäköisempää että räjähdys joko aiheuttaa välittömän
kuoleman (paineisku, sirpaleet) tai ainakin aiheuttaa vakavan fyysisen haitan altistujalle.
Ilmapäästöjen arvioidaan olevan vähäisiä alueen koko, sijainti ja toiminnot huomioiden. Lisäksi
sivullisten mahdollinen altistuminen ilmapäästöille on enimmilläänkin hetkittäistä ja lievää.
Palokaasuista voi päätyä maan pinnalle ruudeista ja räjähteistä peräisin olevaa laskeumaa. Tätä
on käsitelty maaperää koskevassa osiossa.
8.5.3
Maaperä
Liikemaaliradoille ei jää merkittävissä määrin haitallisia aineita, sillä radoilla saa ampua
ainoastaan räjähtämättömillä ammuksilla. Liikemaaliradoille jää jonkin verran lyijyä ja antimonia,
jotka ovat peräisin kiväärien luodeista. Panssarimaalien lähettyville jää sinkoammuksista
metallijäämien lisäksi räjähdeainejäämiä.
Merkittävin maaperään vaikuttava seikka alueella on maaperän mekaaninen muokkautuminen.
Alueella ajetaan mm. panssarivaunuilla, jonka johdosta maaperään on kulunut lukuisia ajouria.
Kasvillisuuden kuluminen alueelta näkyy myös alueen ilmakuvista.
8.5.4
Pohjavesi ja lähteet
Alue ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella. Hautainmaan 12699249 pohjavesialueen (IIIluokka) veden laatua on tutkittu, eikä siinä ole havaittu taisteluampuma-alueen toiminnasta
peräisin olevia aineita (raskasmetallit ja räjähteet).
28
Kiviselän ja Ryymäysvaaran alueilta kerättiin vesinäytteet läheisistä lähteistä (sijainti esitetty
liitteessä 5, tarkkailupisteet valuma-aluekartassa) kesällä 2012. Näiden lähteiden vedessä
havaitiin merkkejä räjähdeaineista. Todetut pitoisuudet olivat suuruusluokaltaan joitakin
mikrogrammoja litrassa. Tutkimuksen tulokset on esitetty tämän selvityksen kohdassa 9 sekä
raportoitu erikseen (Ramboll 2012).
8.5.5
Pintavesi
Maaperään päätyneet räjähdeaineet voivat periaatteessa kulkeutua pintavalunnan ja pohjaveden
mukana vesistöön. Kulkeutumiseen vaikuttavat räjähdeainejäämien kokonaismäärän lisäksi niiden pidättyminen maaperään sekä hajoamisnopeus luonnossa.
Alueen lähimmät pintavesistöt ovat Kivijärvi ja siitä lähtevä Kivioja (sijainti esitetty liitteessä 5).
Kivijärvestä alkunsa saavasta Kiviojasta otettiin vesinäyte alueen taisteluharjoittelutoiminnan
vaikutusten kartoittamiseksi. Tässä näytteessä ei havaittu merkkejä harjoittelutoiminnasta
peräisin olevista aineista.
8.6
Syyrakin taisteluampuma-alue
8.6.1
Toiminnot
Syyrakin taisteluampuma-alueella on taisteluampumapaikka, maali- ja räjäytysalueet sekä panssarintorjuntaradat (Syyrakinmaa ja Pärijärvi). Taajamataistelupaikat sijaitsevat Syyrakki pohjoisessa ja Liivankankaalla. Sinkoaseiden taistelulaukauksia ammutaan vain kolmella tarkoitukseen
rakennetulla paikalla (Syyrakki pohjoinen, Parvaharju ja Syyrakin kovan liikkuvan radan ampumapaikka). Lisäksi alueelle voidaan rakentaa tilapäisiä ampumapaikkoja.
8.6.2
Ilmapäästöt
Ruutien palamisen seurauksena syntyy savupäästö laukaisutapahtuman yhteydessä. Erityisesti
yhteislaukaisussa voi ilmassa olla savua sakeastikin. Laukaisutapahtuman savupäästöt ovat
luonteeltaan kertaluontoisia ja ajoittuvat harjoitusten yhteyteen. Ilmapäästöjä syntyy myös
ammuksen räjähtäessä sen osuessa maahan tai maaliin. Räjähdysaineiden palokaasut sisältävät
pääosin typen oksideja, häkää ja vettä sekä mahdollisesti reagoimattomia räjähdeainejäämiä.
Palokaasuille alitistuminen on lyhytaikaista eikä siten kovin merkittävää.
Ilmapäästöjen arvioidaan olevan vähäisiä alueen koko, sijainti ja toiminnot huomioiden. Lisäksi
sivullisten mahdollinen altistuminen ilmapäästöille on enimmilläänkin hetkittäistä ja lievää.
Palokaasuista voi päätyä maan pinnalle ruudeista ja räjähteistä peräisin olevaa laskeumaa. Tätä
on käsitelty maaperää koskevassa osiossa.
8.6.3
Maaperä
Liikemaaliradoille jää jonkin verran lyijyä ja antimonia, jotka ovat peräisin kiväärien luodeista.
Panssarimaalien lähettyville jää sinkoammuksista metallijäämien lisäksi räjähdeainejäämiä.
Tilapäisille taisteluampumapaikoille eri puolille Syyrakin TST-aluetta jää räjähdeainejäämiä ja/tai
metallijäämiä riippuen käytetyistä aseista.
Merkittävin maaperään vaikuttava seikka alueella on maaperän mekaaninen muokkautuminen.
Alueella ajetaan mm. panssarivaunuilla, ja tämän johdosta maaperän on kulunut lukuisia ajouria.
Kasvillisuuden kuluminen alueelta näkyy myös alueen ilmakuvista.
8.6.4
Pohjavesi
Alue ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella eikä alueen pohjaveden laatua ole tutkittu.
8.6.5
Pintavesi
Maaperään päätyneet räjähdeaineet voivat periaatteessa kulkeutua pintavalunnan ja pohjaveden
mukana vesistöön. Kulkeutumiseen vaikuttavat räjähdeainejäämien kokonaismäärän lisäksi niiden pidättyminen maaperään sekä hajoamisnopeus luonnossa.
Alueen lähimmät pintavesistöt ovat Ruokolampi, Palvilampi, Pärijärvi ja Vianlammit. Alueen
pintavesien valumavedet päätyvät Vianjokeen (sijainti esitetty liitteessä 5), josta otettiin
vesinäyte alueen taisteluharjoittelutoiminnnan vaikutusten kartoittamiseksi kesällä 2012. Tässä
näytteessä ei havaittu merkkejä harjoittelutoiminnasta peräisin olevia aineita (raskasmetallit ja
räjähteet).
29
8.7
Köngäsvuoman maalialue
8.7.1
Toiminnot
Köngäsvuoman koeampuma-alueelle ammutaan tykistöllä. Alue on aidattu eikä alueella ole tuliasemia.
8.7.2
Ilmapäästöt
Köngäsvuoman alueella ei sijaitse tuliasemia, joten ilmapäästöjä syntyy vain ammuksen
räjähtäessä sen osuessa maahan tai maaliin. Räjähdysaineiden palokaasut sisältävät pääosin
typen oksideja, häkää ja vettä sekä mahdollisesti reagoimattomia räjähdeainejäämiä.
Palokaasuille alitistuminen on lyhytaikaista eikä siten kovin merkittävää. Köngäsvuoma on aidattu
alue, joten altistujien esiintyminen on vähäistä ja epätodennäköistä. Palokaasuista voi päätyä
maan pinnalle ruudeista ja räjähteistä peräisin olevaa laskeumaa. Tätä on käsitelty maaperää
koskevassa osiossa.
8.7.3
Maaperä
Maalien lähettyville jää räjähdeainejäämiä ja/tai metallijäämiä riippuen käytetyistä aseista.
8.7.4
Pohjavesi
Köngäsvuoman alue ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella. Pohjaveden laatua ei ole
tutkittu.
8.7.5
Pintavesi
Maaperään päätyneet räjähdeaineet voivat periaatteessa kulkeutua pintavalunnan ja pohjaveden
mukana vesistöön. Kulkeutumiseen vaikuttavat räjähdeainejäämien kokonaismäärän lisäksi niiden pidättyminen maaperään sekä hajoamisnopeus luonnossa.
Aidatun Köngäsvuoman aluetta sivuaa osittain Kierijoki (sijainti esitetty liitteessä 5), johon myös
kerääntyy alueen pintavalunta. Kierijoesta otettiin vesinäyte alueen ampumatoiminnnan
vaikutusten kartoittamiseksi kesällä 2012. Tässä näytteessä ei havaittu merkkejä
ampumatoiminnasta peräisin olevista aineista (raskasmetallit ja räjähteet).
8.8
Tuliasemat
8.8.1
Toiminnot
Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella tuliasemia ei saa sijoittaa maalialueille, leiri-alueille,
yksityisomistuksessa oleville alueille, teille, suoja-alueille tai muille erikseen määritellyille erityisalueille. Rovajärven alueella harjoituksissa tuliasemien sijaintia vaihdetaan usein, jonka vuoksi
vakiintuneita tuliasemapaikkoja ei alueella juurikaan ole.
8.8.2
Ilmapäästöt
Ruutien palamisen seurauksena syntyy savupäästö laukaisutapahtuman yhteydessä. Erityisesti
yhteislaukaisussa voi ilmassa olla savua sakeastikin. Laukaisutapahtuman savupäästöt ovat
luonteeltaan kertaluontoisia ja ajoittuvat harjoitusten yhteyteen. Ilmapäästöjä syntyy myös
ammuksen räjähtäessä sen osuessa maahan tai maaliin. Räjähdysaineiden palokaasut sisältävät
pääosin typen oksideja, häkää ja vettä sekä mahdollisesti reagoimattomia räjähdeainejäämiä.
Palokaasuille alitistuminen on lyhytaikaista eikä siten kovin merkittävää. Mahdollinen altistuminen
rajoituu tuliasemien välittömään läheisyyteen.
8.8.3
Maaperä
Ampumapaikkojen edustalle jää ruutia. Ruuteja jää lähinnä raketti- ja ohjusammunnoista.
8.8.4
Pohjavesi
Tuliasemat, joita on pohjavesialueilla, sijaitsevat pääasiassa III-luokan pohjavesialueella.
Heinuvaaran 12699133, Ala-nampan 12699127 ja Lautavaaran 12699130 I-luokan
pohjavesialueet sijaitsevat alueen eteläosassa. Heinuvaaran leirialueella on oma vedenottamo ja
Lautavaarassa on Vikajärven vedenottamo.
8.8.5
Pintavesi
Alueella sijaitsee lukuisia jokia, lampia ja järviä. Maaperään päätyneet haitta-aineet voivat periaatteessa kulkeutua pintavalunnan ja pohjaveden mukana vesistöön. Kulkeutumiseen vaikuttavat
räjähdeainejäämien kokonaismäärän lisäksi niiden pidättyminen maaperään sekä hajoamisnopeus luonnossa.
30
8.9
Kohdistuspaikat
8.9.1
Toiminnot
Kohdistuspaikat ovat tarkoitettu pienikaliiberisten aseiden kohdistamista varten, eikä kohdistuspaikalla saa ampua taisteluammuntoja. Kohdistuspaikat sijaitsevat Niskavaarassa ja Heinuvaarassa.
8.9.2
Ilmapäästöt
Kohdistuspaikalla ei muodostu ilmapäästöjä.
8.9.3
Maaperä
Maaperään kerääntyy luodeista peräisin olevia metalleja (lyijy, kupari, sinkki ja antimoni).
Ampumapaikkojen edustalle jää ruutia sekä metalleja (lyijy, tina). Maaperää muokataan
taustavalleiksi.
8.9.4
Pohjavesi
Heinuvaaran kohdituspaikka sijaitsee I-luokan pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä
(Heinuvaara 12699133). Kohdistuspaikan yhteydessä ei ole pohjaveden havaintoputkea.
8.9.5
Pintavesi
Maaperään päätyneet metallit voivat periaatteessa kulkeutua pintavalunnan ja pohjaveden mukana vesistöön. Kulkeutumiseen vaikuttavat metallien kokonaismäärän lisäksi niiden pidättyminen maaperään ja vesistön pH-arvo. Osa Heinuvaaran pintavalunnasta päätyy Kalliojokeen (sijainti esitetty liitteessä 5), josta otettiin näyte. Näytteessä ei havaittu merkkejä toiminnasta peräisin olevista aineista.
8.10 Rovajärven ampuma-alueen melu ja tärinä
Puolustusvoimat on teettänyt Akukon Oy:llä meluselvityksen Rovajärven ampuma-alueesta
vuonna 2007. Meluselvityksen perusteella ampumaharjoitusten aikana melu voi olla häiritsevällä
tasolla (A-taso, impulssikorjattu) valtatie 82 lähellä olevilla taloilla sekä Enijärven ja Majavajärven rantatonteilla. Tehtyjen meluselvitysten perusteella yli 55 db melualueelle sijoittuu noin 60
asuntoa ja noin 190 vapaa-ajanasuntoa.
Melun häiritsevyyttä voidaan lieventää tiedottamalla etukäteen harjoituksista, jolloin asukkaat
osaavat varautua meluun. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella toimii yhteystyöryhmä, jonka tehtävänä on tiedonvaihto ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä alueen kehittämistä tukeva
yhteistyö.
Alueen eläimistön altistumista melulle ei ole selvitetty ja sen arviointi on jätetty tämän selvityksen ulkopuolelle, koska sen arvioimiseen ei ole tällä hetkellä käytettävissä soveltuvia menetelmiä.
Ammunnoista ja räjäytyksistä aiheutuu tärinää rakenteille räjähdysten ääniaallon energian siirtyessä rakenteisiin (7). Ääniaallon energian siirtyessä sopivalla voimalla ja taajuudella rakennukseen, voivat rakenteet alkaa värähtelemään. Räminää voi syntyä mikäli värähtelyn vaikutuksesta
esimerkiksi ikkunalasit tai astiat kaapissa alkavat täristä äänekkäästi. Tärinä ammunnoissa liittyy
lähes yksinomaan ääniaallon aiheuttamaan tärinään toisin kuin esimerkiksi louhintatöissä, jossa
tärinä aiheutuu räjäytyksen aikaan saamasta seismisestä aallosta. Puolustusvoimat on laatimassa
erillisselvitystä ammuntojen aiheuttaman tärinän selvittämiseksi (7).
31
8.11 Pinta-, pohja- ja lähdevesitutkimus 2012
Tässä tutkimuksessa selvitettiin ampuma- ja harjoitustoiminnan päästöjen määrää ympäristöön.
Tutkimus oli ensimmäinen vaihe alueen kokonaisvaltaisen tarkkailuohjelman laatimista varten.
Tutkimussuunnitelma laadittiin siten, että tarkoin kohdennetulla näytepistejoukolla saadaan
päästötietoa mahdollisimman laajasti niiltä toiminnan painopistealueilta, joilla myös ympäristökuormituksen arvioitiin olevan suurinta.
Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin ampuma ja harjoitustoimintojen painopistealueet. Lisäksi
selvitettiin luokiteltujen, talousveden ottoon soveltuvien pohjavesialueiden ja ampuma- ja harjoitustoimintojen sijaintien päällekkäisyys. Todettiin, että I- ja II-luokan pohjavesialueilla ei sijaitse
päästöriskiä aiheuttavaa toimintaa.
Toisessa vaiheessa tarkasteltiin toimintojen painopistealueiden ympäristöä eniten kuormittavien
toimintojen pintavesien valuma-alueet. Valittujen valuma-alueiden pintavesien purkukohtiin ja
lähteisiin sijoitettiin näytepisteitä (11 pistettä: jokia 6 kpl, lampia 2 kpl ja lähteitä 3 kpl), joista
analysoitiin raskasmetallien ja räjähdysaineiden pitoisuuksia. Näytepisteiden sijainti on esitetty
liitteessä 5.
Pintavesinäytteet kerättiin valuma-alueilta, joilla on ampumatoimintaa (maalialue, tuliasema) ja
joissa siten voisi näkyä merkkejä haitta-ainepäästöstä. Tämän lisäksi valittiin Kypärävaaran maalialueelta (kuva 18) yksi ja Kiviselän taisteluampuma-alueelta kaksi karttaan merkittyä lähdettä
pohjaveden laadun selvittämiseksi. Näytteenottopisteet kuvauksineen on esitetty taulukossa 6.
Kuva 18. Kypärävaaran maalialue
32
Taulukko 6. Näytteenottopisteet
Tutkimuspiste
Kierijoki
Kalliojoki
Kiviselän TST alue, Lähde 1 ja 2
Ryymäysvaara TSTalue, Kivioja
Kypärävaaran maalialue, nimetön lampi ja
lähde
Niemimaa, Ylinaarma ja
Ylinaarman lammit,
lampien välinen kapeikko
Syvälammin
maalialueen nimetön
lampi
Oksavaaran räjäytysalue, Rättioja ja Oksalampeen laskeva oja
Syyrakin ja Pärin TSTalueet, Vianjoki
Tavoite
Köngasvuoman maalialueen
vesistövaikutukset
Ampuma- ja harjoitusalueen keskiosan vaikutukset vedenlaatuun
Kiviselän taistelualueen vaikutus
pohjaveteen
TST-alueen vaikutus Kiviojan vedenlaatuun
Kypärävaaran maalialueen vaikutus pintaveteen ja pohjaveteen
Analyysit
Metallit, räjähdeaineet
Niemimaan maalialueen vaikutus
pintaveteen
Metallit, räjähdeaineet
Syvälammin maalialueen vaikutus
pintaveteen
Metallit, räjähdeaineet
Oksavaaran räjäytysalueen
vaikutus pintaveteen
Metallit, räjähdeaineet
TST-alueiden vaikutus Vianjokeen
ja sen kautta Enijärven vedenlaatuun
Metallit, räjähdeaineet
Metallit, räjähdeaineet
Metallit, räjähdeaineet
Metallit, räjähdeaineet
Metallit, räjähdeaineet
8.12 Näytetulokset
Raskasmetallien pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä luontaisella tasolla. Kohonneita
raskasmetallipitoisuuksia ei tutkittujen aineiden osalta havaittu. Pintavesinäytteissä ei todettu
merkkejä räjähdeaineista tai niiden hajoamistuotteista. Sen sijaan sekä Kiviselän että Kypärävaaran lähteissä havaittiin merkkejä räjähdeaineista. Todetut pitoisuudet olivat alhaisia, joitakin
mikrogrammoja eli gramman miljoonasosia litrassa.
8.13 Vaikutukset
Koska pintavesissä ei havaittu merkkejä ampumatoiminnan ainejäämistä, on oletettavaa, että
toiminnalla ei ole tutkituin osin vaikutuksia alueen pintaveden laatuun tai vaikutukset ovat hyvin
vähäisiä. Maalialueilla on havaittu viitteitä siitä, että räjähdeainejäämiä kulkeutuu pohjaveteen.
Maalialueet eivät sijaitse pohjavesialueilla, eikä maalialueiden pohjavettä käytetä talousvetenä.
Niinpä alueen käyttäjien altistuminen räjähdeainejäämille onkin merkityksettömän vähäistä.
Mikko Ylinampan mukaan (suullinen tiedonanto 22.11.2012) poromiehet ottavat alueen porokämppien lähellä käyttövettä alueen puroista ja lähteistä. Lisäksi on mahdollista, että eläimet
ajoittain juovat lähteistä vettä ja saattavat altistua räjähdejäämille. Vedessä todetut yhdisteet
eivät ole akuutisti myrkyllisiä eivätkä kerry merkittävästi elimistöön, joten veden satunnaisen
käytön juomavetenä ei todetuilla alhaisilla räjähdepitoisuuksilla arvioida aiheuttavan terveyshaittaa ihmisille eikä ympäristölle.
Altistusta ei ole osoitettu eikä mahdollisen altistuksen suuruutta ole pystytty tarkemmin arvioimaan käytettävissä olevilla tiedoilla.
33
9.
YMPÄRISTÖRISKIEN ARVIOINTI
Tässä ympäristöselvityksessä pyrittiin kartoittamaan Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen
toimintojen mahdollisia ympäristövaikutuksia. Kartoituksen avulla on pyritty tunnistamaan ne
toiminnot, joiden mahdollisia vaikutuksia ympäristöön tulisi selvittää tarkemmin sekä tunnistaa
muita alueen seurantatarpeita.
Toiminnan mahdollisten ympäristövaikutusten selvittämiseksi kartoitetaan päästölähteet (melu,
pöly tai haitta-aine), päästön kulkeutumisreitit ja mahdolliset altistujat. Vaikutus on mahdollinen
vain, jos on olemassa päästö, kulkeutumisreitti ja altistuja.
Esimerkiksi melun kohdalla päästö on ääntä, jonka altistuja kokee häiritsevänä. Koska melu on
häiritsevää, se voi vaikuttaa ihmisen keskittymiseen, mielialaan jne. Kaikki ääni ei kuitenkaan ole
melua. Toiminnasta aiheutuva kova ääni ei välttämättä ole melua, jos kukaan ei ole kuulemassa
sitä. Toisin sanoen vaikutusten aiheutumiseksi täytyy päästölle altistua eli äänellä pitää olla kuulijoita.
Altistumisen selvittämiseksi arvioidaan mitkä ovat mahdolliset haitallisten aineiden tai äänien
päästölähteet, niiden kulkeutumisreitit ja niiden altistujat. Altistuminen ja sen merkittävyys riippuu mm. altistuksen kestosta, toistuvuudesta ja määrästä. Taulukkoon 7 on koottu alueen toiminnot ja arviot niiden päästöistä, kulkeutumisreiteistä sekä altistujista. Päästö-reittialtistujayhteyden avulla on arvioitu mahdollisia toimenpiteitä seuraavasti:
Mikäli toiminnolle löytyy päästö-reitti-altistujakokonaisuus (taulukossa merkintä x, 1 tai 2),
voi jatkotoimenpiteenä olla altistuksen merkittävyyden arviointi (esim. meluselvitys) tai altistuksen rajoittaminen.
Mikäli toiminnon päästöä, kulkeutumisreittiä tai altistujaa ei tiedetä (taulukossa merkintä ?),
voi jatkotoimenpiteenä olla esim. tutkimukset tai lisäselvitykset.
Mikäli toiminnolle ei ole päästöä, kulkeutumisreittiä tai altistujaa eli päästö-reittialtistujakokonaisuus ei täyty on taulukossa merkintä 0 ja toiminnolla ei katsota olevan vaikutuksia eikä jatkotoimille ole tarvetta.
Taulukko 7. Toimintojen riskiluokitus ja tutkimustarpeen arviointi.
Toiminnot
Maalialueet
Toimenpiteet
Vaikutukset
Haitta-aineet
Maaperän
muokkautuminen
Maaperä
Pohjavesi
x
x
x/?
Muokkautumisen
merkittävyyden Maaperänäytteet, Lähdekartoitus,
selvitys,
sirpalekartoitus
seuranta
luontoinventointi
Pintavesi
0/?
Melu
2
Ilma
1
Harkitaan
lisänäytteitä
Tiedotus,
käyttöaikarajoitukset
-
?
0
1
1
Lähdekartoitus,
seuranta
?
-
-
-
0
2
Tiedotus,
käyttöaikarajoitukset
0
2
Tiedotus,
käyttöaikarajoitukset
1
Oksavaaran
räjäytysalue
0
x
Toimenpiteet
-
Maaperänäytteet
Tuliasemat
0
x
Toimenpiteet
-
Maaperänäytteet
Lähdekartoitus,
seuranta
-
Leirialueet
Toimenpiteet
Kohdistuspaikat
1
0
0
x
0
?
0
?
Toimenpiteet
-
Maaperänäytteet
Lähdekartoitus,
seuranta
Kartoitus ja
tutkimus
0 = ei merkittäviä kuormitusta
1 = lievä kuormitus, toimenpiteenä esim. seuranta
2 = merkittävä kuormitus, toimenpiteenä suojaustoimet ja/tai rajoitukset
x = kuormitus olemassa, merkittävyys selvitetään tutkimuksin
? = kuormitus on mahdollinen, vaikutuksen todentaminen ja tutkimustarpeen toteaminen vaatii lisäselvityksiä
0
1
-
34
Maalialueina käytetyillä alueilla on mahdollisesti merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Maalialueiden maaperään jää ammuksista räjähdejäämiä ja sirpaleita eli metallijäämiä. Sirpaleiden mahdollisesti aiheuttamaa fyysistä haittaa alueen eläimistölle ei ole selvitetty. Maalialueilta ei vaikuta
kulkeutuvan metalleja alueen pohja- ja pintavesiin, joten sirpaleiden aiheuttama mahdollinen
haitta on lähinnä fysikaalinen ts. eläin tai ihminen voi loukata itsensä terävästä sirpaleesta. Lisäksi maalialueilla ammusten iskeytyessä maahan, maaperä muokkautuu. Usein käytetyillä alueilla maaperä onkin kasvillisuudeltaan ympäröivää aluetta karumpaa. Maaperän muokkautuminen
voi luoda tietyntyyppistä kasvillisuutta suosivat olosuhteet.
Maalialueille jää sirpaleiden lisäksi räjähdeainejäämiä (mm. TNT, RDX, HMX ja näiden hajoamistuotteet). Eläimet sekä marjastajat voivat altistua räjähdeaineille mm. syömällä maalialueelta
kasveja, joille on päätynyt räjähdeainelaskeumaa. Etenkin marjastajien on syytä pestä/huuhdella
marjat ennen niiden syömistä, jos ne on kerätty maalialueelta tai sen välittömästä läheisyydestä.
Eläinten altistusta räjähdeaineille ei ole selvitetty, joten eläinten mahdollisen altistuksen
merkittävyyttä ei voida tässä yhteydessä arvioida. Myös sitä, missä määrin ihmiset saattavat altistua räjähdeaineille syömällä alueen marjoja, ei ole arvioitu. Räjähdeaineet eivät kerry elimistöön, joten mahdolliset haittavaikutukset eivät rikastu ravintoketjussa.
Kuva 19. Kiviselän maalialuetta
Räjähdeainejäämiä ei todettu pintavesissä, mutta maalialueiden pohjavesistä niitä todettiin. Räjähdejäämät voivat näin ollen jossakin määrin kulkeutua pohjaveden mukana maalialueiden ulkopuolelle. Myös eläimet voivat altistua lähteiden vettä juomalla. Maalialueilla ei ole luokiteltuja
veden hankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita, joten ihmisten laajamittainen altistuminen ei
ole mahdollista. On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi poromiehet ja varusmiehet saattavat
käyttää alueen lähde- ja purovesiä juomavetenä ja siten voivat lyhytkestoisesti altistua räjähdejäämille. Nyt todetut pitoisuudet eivät juomavedessä aiheuta terveyshaittaa.
Tuliasemien vaikutukset alueen ympäristöön ovat arvioinnin perusteella vähäiset. Tuliasemilla
maaperä kuluu ja tuliaseman edustan maaperään voi jäädä jonkin verran ruuteja. Ruutijäämien
määrää tuliasemien maaperästä tai pohjavedestä ei ole selvitetty.
Oksavaaran räjäytysalueen vaikutukset ympäristöön ovat arvioinnin perusteella vähäiset. Haittaaineita voi jonkin verran jäädä maaperään ja päätyä pohjaveteen. Haitta-aineiden määrää maaperässä tai pohjavedessä ei ole selvitetty.
Leirialueilla ei ole arvioinnin perusteella merkittäviä ympäristövaikutuksia. Vähäistä maaperän
muokkautumista voi esiintyä.
Kohdistuspaikkojen ympäristövaikutukset vaativat arvioinnin perusteella lisäselvityksiä. Maaperään sekä pohja- ja pintaveteen voi kohdistua vaikutuksia.
35
10. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Ampuma- ja harjoitusalueen ympäristökuormituksesta on vähän tutkittua tietoa. Tiedon keräämiseksi olisi alueelle laadittava ympäristön tarkkailuohjelma. Ohjelmassa esitettäisiin esimerkiksi
pohjaveden, pintaveden ja maaperän kuormituksen selvittämiseksi näytteenotto menetelmät, pisteet ja näytteenotto tiheys. Tarkkailuun liitetään käytönseurannan kautta saatava kuormitustieto, jolloin alueen kokonaiskuormituksesta ja ampumatoiminnan painopistealueista saatavalla
tiedolla voidaan kehittää kokonaisvaltaista ympäristötarkkailua.
Yleisesti voidaan todeta, että ampuma- ja harjoitusalueen tunnistettavin päästö on melu. Alueen
melutasoista on tehty selvityksiä ja mallinnuksia. Meluvaikutusten hallinnassa käytettyjä keinoja
ovat tiedotus ja käyttöaikojen säätely. Muita keinoja melualtistuksen pienentämiseksi selvitetään.
Maaperään jää haitta-aineita ja sirpaleita maalialueella ja taisteluampuma-alueilla. Maaperätutkimuksia olisi syytä tehdä sirpaleiden kuormituksen ja niiden vaikutuksen selvittämiseksi maalialueella. Taisteluampuma-alueiden sinkoampumapaikoilla, joissa voidaan ampua taistelulaukauksia, olisi tutkittava maaperän tila.
Maalialueella maaperä muokkautuu ja kasvillisuus on yleensä ympäristöään karumpaa. Tämä voi
myös suosia tietyntyyppisen kasvillisuuden esiintymistä. Maaperän muokkautumisen vaikutuksia
voidaan selvittää esim. kasvillisuus kartoituksella ja kasvilaji seurannalla.
Pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia todettiin maalialueella sijaitsevissa lähteissä. Ampuma- ja
harjoitusalueen lähteet ja purot joita mahdollisesti käytetään esim. poromiesten toimesta, olisi
syytä kartoittaa ja tarvittaessa seurata veden laatua.
Leirialueiden käyttövedestä suositellaan tutkittavaksi räjähdeaineet, normaalin vedenlaadun seurannan lisäksi, niiltä alueilta joilta vesi otetaan leirialueen pohjavedenottamolta. Lisäksi olisi alueella tehtävä kaivokartoitus käyttökuntoisten kaivojen selvittämiseksi sekä niiden veden laadun
tutkimiseksi.
Pintavesinäytteissä ei todettu haitta-aineita. Maalialueen näytteet otettiin suurimman kuormituksen alueilta, mutta alueen laajuudesta johtuen joitakin lisänäytteitä ja säännönmukaista tarkkailua voidaan harkita. Kohdistuspaikkojen pintavesivaikutusten mahdollisuus tulee selvittää kartoittamalla lähistön pintavedet ja ottamalla tarvittaessa näytteitä. Lisäksi kohdistuspaikkojen pohjavesivaikutusten selvittämiseksi olisi kohdistuspaikkojen läheisyyteen asennettava pohjaveden havaintoputkia.
Lahdessa 11. päivänä tammikuuta 2013
RAMBOLL FINLAND OY
Mikael Takala
projektipäällikkö
Jenni Takala
maaperägeologi
36
Lähdeluettelo
1. Jääkäriprikaati. Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue, Johtosääntö. Oulu : Pohjois-Suomen
sotilaslääni, 2011.
2. Kiemumki. U., et. al. Naarma-Rovajärven alue-ekologinen suunnitelma. Helsinki :
Metsähallitus, 2000.
3. Maa ja Vesi Oy. Rovajärven ampuma-alueen maankäyttösuunnitelma: Suunnitelma selostus.
Vantaa : Puolustushallinnnon rakennuslaitos, 2005.
4. Helle. T., et. al. Poronhoito sotaharjoitusalueella- tapaustutkimus Rovajärveltä. Vantaa :
Metsäntutkimuslaitos, 2011.
5. Insinööritoimisto Akukon Oy. Rovajärven ampuma-alue. Ympäristömeluselvitys. Helsinki :
Puolustusvoimat, Pääesikunta, Logistiikkaosasto, 2007.
6. M., Svanström T. ja Takala. Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvitysten ja
maaperänäytteenoton ohjeistus. s.l. : Puolustusvoimat, 2012.
7. Lahti .T., et. al. Ammuntojen ja räjäytysten aiheuttaman tärinän arviointi. s.l. :
Puolustusvoimat, 2011 (luonnos).
LIITE 1
ROVAJÄRVEN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE
0
²
25
50
100 km
460000
470000
480000
490000
500000
510000
1258308 V
12758116 V
1258302 AV
ROVAJÄRVEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE
LIITE 2
7430000
1258312 AV
1258310 V 1258312 BV
1258312 CV
12320501 V
12699209AV
1258352 V
12320122 V
12320121 V
12320120 V
12699209BV
12699502 V
12699117 V
12699220 V
12699221 V
12320166 V
12699208 V
12320165 V
7420000
12699210 V
12699118 V
12699211AV
12699212 V
12699222 V
12699223 V
12699211BV
12699503 V
12320127 V
12699211CV
12699211DV
12699225 V
12320128 V
12699226 V
12699227 V
7410000
12699216 V
12699504 V
12320138 V12320139 V
12320140 V12320142 V
12320141 V
12699274V
12699217AV
12699218 V
12320145 V
12320144 V
12320146 V
12320131 V
12320132 V
12320147 V
12320148 V
12699126 V
12699230 V
7400000
12320129 V
12320130 V
12320149 V
12699229 V
12320113AV
12320113BV
12320167 V
12320115AV
12320113CV
12320114 V
12320172 V
12320115BV
12699127 V
12699245AV
MERKINNÄT
PV harjoitusalueen raja
Senaatti_PVvuokramaat
Pohjavesialue
12699245BV
12320173 V
Luokitus
12699133 V
12699246 V
12699247 V
Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue
Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue
12699132 V
12699248 V
Muu pohjavesialue
12699249 V
7390000
12699131 V
12699250 V
12699251 V
12699252BV
12699252AV
12699130 V
12320504 V
1:175 000 / A3-paperi
0
5 000
10 000
Meters
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro 28/MML/11
Pohjavesiaineistot: OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu.
Aineiston ottamispäivä: 25.3.2011. © SYKE, ELY-keskukset
%
²
Sa ar i j är v i
Py hä jä r vi
Hir v as j är v i
Nie s ij ä rv i
Pi kk u
Hi r va sj ä r vi
Huttu jä r vi
Kiv i jä r vi
%
%
%
Kuus ij ä rv i
%
76
Ven ej är v i
50
Käy r äm öjä r vi
Kur su jä r vi
%
%
Ve ne jä r vi
S ä r ki j är v i
37
Sä r ki j är v i
%
Pi kk u
Vä är ä
%
%
%
Is o-Löy s äk kä
Vä hä -Löy sä k kä
50
56
Poo jä r vi
Kom ot taj ä rv i
Ala -U tsa k ka
%
Py ör iä -U tsa k ka
45
Ali m m a i nen
Si al m oj ä rv i
Pi kk u
Han gas j är v i
Suo nta ja nj är v i
P yhä j är v i
Yl i m m äi ne n
Vuon is jä r vi
Muk k aj är v i
Eni j är v i
113
Kuus ij ä rv i
Yl i -Na ar m a
Ala -N aa r m a
76
Tu lk aj ä r vi
Rät ti jä r vi
Kyp är ä
H ir v as jä r vi
Pi kk u
Pa r va jä r vi
P u r n u j ä r v iR i k k i j ä r v i
Hi r va sj ä r vi
Anti nj är v i
%
Is o
Hi rv a sj är v i
30
%
Latv a jä r vi
Ala j är v i
190
Sa m m a lj ä rv i
Kiv i jä r vi
To l l o j är v i
31
Ma rt inj ä rv i
138
Hie ta j är v i
Ala -H yy pi ön
järvet
%
74
%
Valuma-alueen raja
ampuma- ja harjoitusalue
Ta ka l am p i
el i
Sa ar i j är v i
S är k ij ä rv i
Kär v äs j är v i
0
Kunna r us jä r vi
2,5
5
Ruops a njä r vi
L e h d o n t a k a n e nK a l l i o j ä r v i
Her a jä r vi
Vaa r an tak a nen
Jout ti jä r vi
Laut aj är v i
Pe lt oj är v i
Mä ki -S är k ij ä r vi
Rii ta j är v i
Pe ur aj ä rv i
Kiv i jä r vi
Py lj y m äj ä rv i
Pa lo jä r vi
H o i k k a j ä r v iR e k u l e j ä r v iS a l m i j ä r v i
Nis k a-R ek ul e
120
Is o-Le vä
%
%
Valuma-alueen purkupiste
61
Sa ar i j är v i
Ruo psa nj är v i
Sä r ki j är v i
Kur tta j är v i
Kul pak on
Pur nu jä r vi
Pi r tti jä r vi
%
S ä rk i jä r vi
Kak s is el k äi ne n
%
Valuma-alueen pinta-ala km2
%
%
Ven ej är v i
Uur an
jä r vi
Pi r tti jä r vi
Ala -K ar v att i
Kes k i-K ar v at ti
Kie l ij ä rv i
Vi ka jä r vi
Pi en i
Kor va -S ä rk i jä r vi
%
%
Moi ta jä r vi
Py ys i önj är v i
Uur an jä r vi
Te r va j är v i
165
Kir v es j är v i
Kal l io jä r vi
%
94
Nuuti nj är v i
Sa r ri oj ä rv i
Hyy pi önj är v i
Rov aj är v i
Kor te jä r vi
Ink i jä r vi
Sa lm ij är v et
Ou toj är v i
Kes k ij är v i
Ala -N am p aj är v i
Ol k ka jä r vi
LIITE 3
Pä r ij ä rv i
Or po -P är i
Sa lm ij är v i
Ala -K ii s ki jä r vi
Ala l uus uan jä r vi
Latv a -Mo rk k a
Kär s äj ä rv i
Hau taj ä rv i
%
%
%
160
Val k ia j är v i
Apuk ka j är v i
Poh ki oj är v i
Ma ja va j är v i
%
Rep ojä r vi
%
113
72
Lapa l ion jä r vi
Kul le l am pi
Kuul ta va
Yl i -Na m pa jä r vi
Pe r unk aj är v i
Hau ta- Mor k ka
Lie j u-Mo rk k a
Sor k ka -M or kk a
Ta i va l- Mo r k ka
%
42
Yl ä- Ki is k ij är v i
%
Sä r ki j är v i
Py hä jä r vi
Sa ar i j är v i
Pi kk uj är v i
M u k k a j ä r v iJ o o r t i l o j ä r v i
Ahv enj ä rv i
119
54
K om i ojä r vi
Ja va r usj ä rv i
Sui na nv ie r u
Yl i -Uts a kk a
Kuor i nki
Vä hä
Tu n tu r i jä r vi
%
%
Yl i -S äy näj ä
%
Pi tk ä- Uts ak ka
%
111
41
S u o p a n k i j ä r v iK o m i o j ä r v i
%
Ala -S ä ynä j ä
Ryt i- Uts ak ka
%
%%
%
Is o
Mi si j är v i
Yl ä- Ki vi j är v i
Käy r äj ä rv i
Köy ry
Ala j är v i
Ma tka j är v i
10 km
Kes k i-K iv i jä r vi
Ir oj är v i
Sa lm ij är v i
Laur i j är v i
Ran taj ä rv i
Kai ta j är v i
Hoi kk aj ä rv i
Ryt ij ä rv i
Junk ua
Raa j är v i
Kan ka an tak a nen
Ala -K iv i jä r vi
%
LIITE 4
ROVAJÄRVEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUEEN JOHTOSÄÄNNÖN
HARJOITUSALUEJAKO
7
3
5
4
2
1
8
6
Liite 2
1 (1)
%
Sa ar i j är v i
²
Hir v as j är v i
Nie s ij ä rv i
Pi kk u
Hi r va sj ä r vi
Huttu jä r vi
Kiv i jä r vi
%
%
%
%
Kuus ij ä rv i
Kierijoki
(
!
Is o
Ven ej är v i
Py hä jä r vi
%
%
%
Käy r äm öjä r vi
Vä är ä
Kur su jä r vi
%
%
%
Pi kk u
Ve ne jä r vi
S ä r ki j är v i
Sä r ki j är v i
Is o-Löy s äk kä
Vä hä -Löy sä k kä
Poo jä r vi
Kom ot taj ä rv i
Ala -U tsa k ka
%
S u o p a n k i j ä r v iK o m i o j ä r v i
Ryt i- Uts ak ka
%
Py ör iä -U tsa k ka
Ala -S ä ynä j ä
%
Pi tk ä- Uts ak ka
%
Ali m m a i nen
Yli-Naarman lammit
Pi kk uj är v i
Suo nta ja nj är v i
Sä r ki j är v i
M u k k a j ä r v iJ o o r t i l o j ä r v i
Eni j är v i
Kuus ij ä rv i
Yl i -Na ar m a
Lapa l ion jä r vi
Vianjoki
%
Syvälammi, lampi
Sa ar i j är v i
Kul le l am pi
Ala -N aa r m a
(
!
Kypärävaara lampi ja lähde
Hau taj ä rv i
Yl i -Na m pa jä r vi
%
%
%
%
Kyp är ä
Hi r va sj ä r vi
Anti nj är v i
%
Sa lm ij är v et
Ou toj är v i
(
!
Latv a jä r vi
Nuuti nj är v i
Sa r ri oj ä rv i
%
Ala -N am p aj är v i
Hi rv a sj är v i
%
Ala j är v i
Kor te jä r vi
(
!
Porolampi
(
!
Hautainmaan pv-putket
(
!
Ink i jä r vi
Hei nuj ä rv i
(
!
!
(
(
!
%
Te r va j är v i
%
%
%
Ala -H yy pi ön
%
Pi en i
jä r vi
Ruops a njä r vi
Pi r tti jä r vi
Ala -K ar v att i
Kes k i-K ar v at ti
Sa ar i j är v i
Kur tta j är v i
Kak s is el k äi ne n
Kul pak on
S är k ij ä rv i
Kär v äs j är v i
Jout ti jä r vi
Laut aj är v i
Rii ta j är v i
Pe ur aj ä rv i
Pe lt oj är v i
Py lj y m äj ä rv i
Pa lo jä r vi
H o i k k a j ä r v iR e k u l e j ä r v iS a l m i j ä r v i
Nis k a-R ek ul e
Is o-Le vä
Pi kk u-L ev ä
Valuma-alueen purkupiste
V a a r a n t a k a n e nK a l l i o j ä r v i
Her a jä r vi
Kiv i jä r vi
Mä ki -S är k ij ä r vi
Sa ar i j är v i
Ruo psa nj är v i
Sä r ki j är v i
Kor va -S ä rk i jä r vi
Kie l ij ä rv i
Pur nu jä r vi
Pi r tti jä r vi
Mi si j är v i
%
%
Apuk ka j är v i
Suoja-alueen reunaviiva
Ta ka l am p i el i
Kir v es j är v i
Py ys i önj är v i
Venevaara 1 ja 2
Vianjoen vaikutusalue
ampuma- ja harjoitusalue
Ma rt inj ä rv i
Uur an jä r vi
Ven ej är v i
Valuma-alueraja
Moi ta jä r vi
Kal l io jä r vi
Vi ka jä r vi
Kalliojoen vaikutusalue
Sa m m a lj ä rv i
Kiviselkä, lähde 1
!
(
(
!
Tarkkailupisteet
Kalliojoki
!K iv i jä r vi
(
Hyy pi önj är v i
Rov aj är v i
%
Is o
%
Ala l uus uan jä r vi
To l l o j är v i
Ol k ka jä r vi
Oksavaara, lampi
P u r n u j ä r v iR i k k i j ä r v i
Kes k ij är v i
Kiviselkä, lähde 2
%
Rät ti jä r vi
Ala -K ii s ki jä r vi
Kivioja
(
!
Or po -P är i
H ir v as jä r vi
Pi kk u
LIITE 5
Pä r ij ä rv i
%
%
Pe r unk aj är v i
Tu lk aj ä r vi
Ma ja va j är v i
!
(
Sa lm ij är v i
(
!
%
Rep ojä r vi
Yl ä- Ki is k ij är v i
Latv a -Mo rk k a
Kär s äj ä rv i
Poh ki oj är v i
Py hä jä r vi
Han gas j är v i
Hau ta- Mor k ka
Lie j u-Mo rk k a
Sor k ka -M or kk a
Ta i va l- Mo r k ka
Vuon is jä r vi
(
!
Ahv enj ä rv i
K om i ojä r vi
%
Kuor i nki
Si al m oj ä rv i
Tu n tu r i jä r vi
Ja va r usj ä rv i
Sui na nv ie r u
Yl i -Uts a kk a
%
Yl i -S äy näj ä
Vä hä
%
%%
0
2,5
5
Kunna r us jä r vi
Yl ä- Ki vi j är v i
Käy r äj ä rv i
Köy ry
Ala j är v i
Ma tka j är v i
10 km
Kes k i-K iv i jä r vi
Ir oj är v i
Sa lm ij är v i
Laur i j är v i
Ran taj ä rv i
Kai ta j är v i
Hoi kk aj ä rv i
Ryt ij ä rv i
Junk ua
Raa j är v i
Kan ka an tak a nen
Ala -K iv i jä r vi
%