Tasavalta - Karjalan Sanomat

Comments

Transcription

Tasavalta - Karjalan Sanomat
Terveys
IRTONUMEROHINTA SUOMESSA 2,00 €
Keskiviikko 11. 01. 2012
Karjalan piirit
Lääkärinhoidon puute
Kuutamo uran­
on yleistynyt maaseudulla. » sivu 5. uurtajana. » sivu 7.
Kirjat
Vuonna 2011 runsas
kirjasato. » sivu 8.
www.karjalansanomat.ru
Numero 01 (16017). 92. vuosikerta
Tällä viikolla
Uusi
paloasema
avattiin
hengenpelas­
tajan päiväksi
Vasta valmistuneella paloasemalla on tärkeä merkitys nykyisten Drevljankan lähiön ja viereen rakennettavan Drevljanka
2-lähiön turvaamisessa
tulipalolta. » Sivu 3.
Kaksoset
edelleen
yhdessä
Karjalainen perhe juhli
kerrallaan kahta 85-vuotisjuhlavuotta. Sisarukset
asuvat Karjalan pohjoisessa Louhen piirin turkistilan asutuksessa.
» Sivu 6.
Kieliopas
karjalan kieltä
opiskeleville
Kirjassa on kieliopillista
aineistoa, tehtäviä, harjoituksia, dialogeja ja tekstejä. » Sivu 8.
Margarita ja Ruslan Fotejevin perhe on kasvanut kerrallaan neljällä hengellä.
Nelosten äidistä
vuoden 2011 henkilö
Karjalan palkinto
Uuden vuoden
aattona Karjalassa
juhlitaan ihmisiä,
jotka ovat tehneet
merkittävän
osuuden tasavallan
kehittämiseen.
Marina Petrova
Karjalan Sanomat
Neljän lapsen äiti Margarita Foteje­
va on tullut Karjalan vuoden 2011
henkilöksi. Hän on saanut kunnia­
nimen perinteisen perheen säilyt­
tämisen ja kehittämisen joh­dosta.
Taisija, Alina, Lev ja Roman ovat
syntyneet vuonna 2010. Se oli suu­
ri tapahtuma sekä Margaritan ja hä­
nen miehensä Ruslanin perheessä
että koko Karjalan mitassa. Tilasto­
jen mukaan neloset syntyvät kerran
700 000 raskautta kohti.
Fotejevit saivat paljon onnitte­
luja sukulaisiltaan ja työtovereil­
taan. Margarita on Venäjän eläke­
rahaston Karjalan osaston työnteki­
jä. Ruslan työskentelee Petroskoin
liikennepoliisin osastossa.
Lasten syntymisen jälkeen per­
he on muuttanut omasta yksiöstä
,,Ensimmäiset
puolitoista vuotta
olivat vaikeita.
Nyt on aina
helpompaan päin.
Fakta
• Tammi–marraskuussa 2011
Karjalassa rekisteröitiin
7 100 syntynyttä lasta, 45 lasta
vähemmän kuin edellisvuonna.
• Syntyneiden huippumäärä on
Petroskoissa, 3 405 lasta.
• Pienin syntyvyys on Kalevalan
piirissä, vain 87 lasta.
uuteen kolmen huoneen asuntoon,
jonka on luovuttanut pariskunnal­
le tasavallan hallitus. Margarita sai
äitiyspääoman.
— Ensimmäiset puolitoista vuot­
ta olivat vaikeita. Nyt lasten äänet
täyttävät kodin ilmapiirin ja se kor­
vaa kaikki unettomat yöt. Meillä on
iloista ja aina helpompaan päin.
Lapset osaavat jo kävellä ja ymmär­
tävät paljon, Margarita sanoo.
Vuoden 2011 kunnianimen saa­
jien joukossa on 47 Karjalan asukas­
ta, jotka ovat saavuttaneet huippu­
tuloksia työssään. Heidän kunni­
akseen järjestetään juhlatilaisuus
20. tammikuuta Karjalan hallituk­
sessa. ks
Uusi opetus­
ohjelma
ehkäisee
kielteisiä
ilmiöitä
Karjalan lapset oppivat ilmaisemaan omia tunteita
ja käsittelemään omia ongelmia aikuisten kanssa.
Uusi tunti halutaan aloittaa jo tänä keväänä tasavallan kolmessa oppilaitoksessa. » Sivu 9.
Näyttely
ei nähnyt
tekijäänsä
Nikas Safronov muutti mielensä eikä lentänyt
Petroskouhin näyttelynsä
avajaisiin. » Sivu 14.
˝Kulttuuritarjonta ei ollut vapaapäivinä riittävää.˝ »
Nikas
Safronov.
Taiteilijan
näyttely
toimii Karjalan
Taidemuseossa
15.01 saakka.
sivu 2.
Karjalan Sanomat
PUOLUEISTA RIIPPUMATON KARJALAN VÄESTÖN LEHTI
PERUSTETTU 1920
Postiosoite: Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Karjalan tasavalta
Puh: (814-2) 782 928 • Fax: (814-2) 782 915
e-mail: [email protected]
Tilausnumero 50240
www.karjalansanomat.ru
Julkaisijat
Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous, Kulbyshevink. 5, 185035 Petroskoi
Karjalan tasavallan hallitus, Lenininkatu 19, 185035 Petroskoi
Rekisterinumero 0110928
KUSTANTAJA JA JULKAISIJA
Periodika-kustantamo, Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi
PAINO
Verso-kirjapaino, Varkauden rantakatu 1 A, 185031 Petroskoi
PÄÄTOIMITTAJA
Mikko Nesvitski (814-2) 782 917
TOIMITUSSIHTEERI
Irina Kolomainen (814-2) 782 928
OSASTOJEN YHTEYSTIEDOT
Uutistoimitus (814-2) 780 540 • Käännösosasto (814-2) 780 520
Kulttuuritoimitus (814-2) 782 917 • Ilmoitusosasto (814-2) 780 530
Lehti allekirjoitetaan painettavaksi aikataulun mukaan kello 15.00.
Numero 01 allekirjoitettiin 10.01.2012 kello 15.00.
Tilaus 001. Painos 1200
Pääkirjoitus
Puutteet ilmi
talvilomalla
U
udenvuoden jälkeinen yhdeksänpäiväinen
talviloma toi mukanaan haasteita: mitä teh­
dä lomapäivien aikana? Petroskoin kulttuu­
ritarjonta ei ollut tällä kertaa riittävää ja mo­
neen makuun sopivaa. Kun koko maa juhli, huilasi ja
otti tavallista rennommin, kaupungilla ei riittänyt voi­
mia, valmiutta tai halua korvata hurjasti kasvanutta
kysyntää mukavasta ja hyödyllisestä ajanvietteestä.
Etenkin lapsiperheiden vanhemmat miettivät päänsä
puhki lomapäiviensä sisältöä. Paikallisten teatterei­
den kulttuurisalkun anti oli monipuolista, mutta vai­
keasti tavoitettavaa. Mattimyöhäiset lipunostajat eivät
saaneet pientä katsojaa jouluesitykseen tuttavakau­
pallakaan. Odottamattoman vilkkaan kysynnän takia
teatterit joutuivat järjestämään lisänäytäntöjä, mutta
nekin loppuunmyytiin muutamassa tunnissa. Teatte­
rikassoilla riitti tunkua, mutta moni innokas lipunos­
taja joutui pettymään.
Konserttilaitosten tarjonta oli vapaapäivinä hyvin
laimeata, eivätkä näyttelysalien tavanomaiset näyt­
telyt oikein houkutelleet kävijöitä. Elokuvateatteril­
la meni kumminkin paremmin. Jopa kuusisalinen Mi­
rage-elokuvateatteri oli täynnä etenkin päiväsaikaan.
Silti kulttuuritarjonnan puutteessa moni käänsi kat­
seensa kauppojen tarjontaan.
Petroskoilaisten elintason noustessa etenkin kaupat
tekivät voittoa. Aikaisemmin kaupunkilaisten palkka
oli jo huvennut ennen vuoden vaihtumista. Nyt tal­
viloman aikana tehtiin suurempia ostoksia: sänkyjä,
vaatekaappeja ja kodin elektroniikkaa. Tietysti suu­
rin osa kaupoista tehtiin luotolla, mutta yleinen vai­
kutelma paikallisissa marketeissa oli, että petroskoi­
laisten elintaso on kohonnut.
Osasyynä Petroskoin huonoihin ulkourheilumahdolli­
suuksiin oli lumen puute. Kaupunki ei reagoinut asuk­
kaiden lisääntyneeseen kiinnostukseen urheiluharras­
tuksia kohtaan. Junost-stadionin kaukalon jään laatu
oli alin mahdollinen, mutta sitä ei olisi uskonut luis­
telijoiden määrästä päätellen.
Ilmaisia kelkkamäkiä ei ollut missään, mutta orto­
doksisen joulun jälkeen satanut lumi auttoi asiaa. Kau­
punkilaiset ryhtyivät tuumasta toimeen ja tekivät nii­
tä puistojen mäkiin. Silloin vasta riemua riitti niin lap­
sille kuin aikuisille aina keskiyöhön saakka.
Kuinka moni petroskoilainen
jää kaupunkiin ensi talviloman
ajaksi, jos kaupunki ei paranna
kulttuuritarjontaansa?
2
Karjalan Sanomat
Uutiset
Pietariin nopeasti ja edullisesti
Petroskoi
Petroskoin ja Pie­
tarin välinen ju­
namatka lyhenee
viikonloppuisin.
Uusi juna pysäh­
tyy välillä vain
kolme kertaa.
Julia Veselova
Karjalan Sanomat
Petroskoista Pietariin pää­
see nyt viidessä tunnissa.
13. tammikuuta alkaen kah­
den kaupungin välillä liiken­
nöi uusi pikajuna.
Juna kulkee vain kaksi
kertaa viikossa. Aikataulut
sopivat erityisesti niille, jot­
ka matkustavat viikonlopuk­
Uuden pikajunan aikataulut sopivat Pietarissa asuville tai
opiskeleville, jotka haluavat viettää viikonloppua Petroskoissa.
si Karjalaan.
Pietarista juna lähtee per­
jantaisin klo 17.58 ja saapuu
Petroskoihin klo 23.40. Ta­
kaisin Pietariin Petroskois­
ta se lähtee sunnuntaisin
klo 18.05 ja saapuu perille
Laatokan rautatieasemalle
klo 23.37. Junan numero on
005/006.
— Monet petroskoilaiset
opiskelevat tai työskentele­
vät Pietarissa. Heille pika­
juna on ihana mahdollisuus
päästä nopeasti ja halvem­
malla hinnalla Petroskoi­
hin, Venäjän rautatieyh­tiön
tiedottaja Julia Lutshkina
selittää.
Kahdeksanvaunuises­
sa pikajunassa on yksi toi­
sen luokan vaunu. Muissa
on vain istumapaikkoja. Is­
tumapaikka maksaa noin
380 ruplaa. Toisen luokan
makuupaikan hinta on noin
1200 ruplaa.
— Junan matka-aika lyhe­
nee etupäässä sen ansiosta,
että se pysähtyy vain Syvä­
rissä, Lotinapellolla ja Vol­
hovstroi 1:ssä. Pysäkillä ju­
na seisoo vain pari minuut­
tia. KS
Yhdessä ja erillään
Mielipide
Semjonovien su­
vun tarina on kar­
jalaisten suuren
katastrofin pieni
kuva.
6. joulukuuta vietetään Suo­
men tasavallan itsenäisyys­
päivää. Perinteisesti tuona
päivänä asetetaan kynttilä
edesmenneiden president­
tien haudoilla sekä Suomen
tasavallan presidentti järjes­
tää juhlavastaanoton presi­
dentinlinnassa. Vuonna 2011
juhlavastaanotto ei ollut iloi­
nen. Nykyisen presidentin
Tarja Halosen toimikausi
päättyy. Hänen vieraina oli­
vat kaikki presidenttiehdok­
kaat. Siis yksi vieraista vuo­
den kuluttua itse järjestää
juhlavastaanoton...
Nykyään tilanne EU:ssa on
vaikea. Suomen liittyessä
Viikon kuva
Äänisen aallot
lainehtivat
Petroskoi 09.01.2012. Karjalan alkutalvi on ollut epätavallisen lämmin. Vesistöt ovat vielä vapaat jäistä. Petroskoilaisia
käy Äänisen rantakadulla ruokkimassa sorsia.
Kuva: Mikko Ollikainen
Mikko Nesvitski
päätoimittaja
Keskiviikkona 11. 01. 2012
Euroopan Unioniin poliiti­
kot lupasivat kansalle uu­
sia etuja. Esimerkiksi ihmi­
sen ei tarvitsisi hukata aikaa
rahanvaihtoon. Tosiasiassa
hinnat vain nousivat. Kaikil­
la Suomen naapurimailla on
omat rahayksiköt, plus dol­
lari ja rupla... Rahanvaihto
siis on säilynyt. Nyt poliiti­
kot puolustavat itseään sa­
nomalla, että he halusivat
parempaa...
Kysymys ei kuitenkaan ole
siitä. Kyllä, suomalaiset pre­
sidentin valitsevat. Suomen
itsenäisyyspäivänä muistin
pohjoiskarjalaisen Semjono­
vien suvun tarinan. Suvun
tunnetuin Jakov Semjonov
oli työssä Neuvostoliiton tie­
dusteluhallinnossa ja osallis­
tui vuonna 1979 tapahtunee­
seen hyökkäykseen Afganis­
tanin presidentin palatsiin.
1900-luvun alussa Semjo­
novit asuivat Paanajärvellä.
Nykyään se on kansallispuis­
ton keskus Karjalan tasaval­
lan luoteisosassa. Venäläisruotsalaiset sodat vetivät
rajan siellä. Kylät, joissa or­
todoksit asuivat, siirtyivät
Venäjälle. Ne, joissa tun­
nustettiin ”ruotsalaista us­
kontoa”, Ruotsille.
Paanajärven asukkaat har­
joittivat poronhoitoa, kalas­
tusta, metsästystä, lehmien
hoitoa ja maanviljelyä. Mutta
1900-luvun alussa ruotsalais­
ten tulitikkujen salakuljetus
oli erittäin kannattava. Tuliti­
kut ostettiin Suomessa ja kul­
jetettiin Tshupaan ja Kieretin
kylään. Venäjällä oli korkea
tulitikkuvero ja ne maksoi­
vat paljon. Pohjoisessa tuli­
tikkujen arvo kalastajilla ja
metsästäjillä oli tärkeä. Voit­
to salakuljetuksesta sanottiin
saaliiksi. Saaliin ansiosta mo­
net ansaitsivat paljon.
Alussa vuosi 1917 ei tuo­
nut Paanajärveen muutok­
sia. Ihmiset elivät tavallista
elämäänsä. He kävivät Suo­
messa, koska rajaa ei ollut.
Vähän ajan kuluttua bolse­
vikit tulivat Paanajärveen.
Raja suljettiin. Tällä oli suu­
ria seurauksia Semjonovien
perheelle.
Vähän aikaa ennen rajan sul­
kemista perheen isäntä pur­
jehti veneellä Suomeen seit­
semän lapsen kanssa. Äi­
ti muiden lasten ja leh­mien
kanssa jäi kotikylään. He
odottivat, että isä hakee hei­
dät, mutta hän ei jaksanut...
Näin Suomen itsenäisyys ja­
koi Semjonovien perheen.
Semjonovien suvun tarina on
karjalaisten suuren katast­
rofin pieni kuva. Luonnol­
listen suhteiden lopettami­
nen, muutto kotipaikoista,
ihmisten kuolema sodassa,
elämäntilan muuttaminen ja
muut tekijät johtivat siihen,
että karjalan kieli oli melkein
kuollut 1900-luvulla.
Konstantin Kotshnev
Mineralnyje vody
Krasnodarin alue
Karjalan Sanomat
Keskiviikkona 11. 01. 2012
3
Rauhantuli muistuttaa meitä rauhan tärkeydestä,
kehottaa etsimään valoa pimeän keskelläkin.
Petroskoi on
hankkinut
uutta aurauskalustoa
Uusi paloasema avattiin
hengenpelastajan päiväksi
Petroskoi. Deu-Service-
teiden kunnossapitolaitos
on hankkinut jalkakäytä­
vien ja kapeiden katujen
aurauskalustoa. Ensim­
mäinen kuudesta liisauk­
sella hankitusta autosta on
jo auraamassa Drevljan­
kan ja Kukonmäen katu­
ja. Japanilainen Mazda-au­
to on varustettu kaapimel­
la, hiekan levityslaitteella ja
kääntösiivellä.
Autolla pystytään au­
raamaan lumet kapeilta ka­
duilta, jalkakäytäviltä ja pi­
ha-alueilta. Kesää lähes­
tyessä auto varustetaan
kastelusuuttimella sekä la­
kaisu- ja siivouslaitteella.
Sitä käytetään puistokatu­
jen ja puistikkopolkujen sii­
voamiseen. Auto toimii pö­
lynimurin tapaan. Ensin se
harjaa pois maahan karis­
seet lehdet ja roskat. Sitten
imuroi roskasäiliöönsä pö­
lyt ja liat. Auto pystyy pur­
kamaan imuroidut roskat
kaatopaikalle.
Samanlaisia autoja on
käytetty pitkään Euroopas­
sa. Petroskoin teiden kun­
nossapitolaitoksen työn­
tekijät ovat varmoja, et­
tä tästä lähtien kaupungin
katuja pystytään siivoa­
maan entistä paremmin ja
nopeammin.
Petroskoi
Vasta valmistuneella
paloasemalla on tär­
keä merkitys nykyis­
ten Drevljankan lä­
hiön ja viereen raken­
nettavan Drevljanka 2
-lähiön turvaamisessa
tulipalolta.
Uusi paloasema avattiin juhlalli­
sesti Petroskoissa. Paloasema on
sijoittunut Drevljankan lähiöön
Popovinkadulle. Avajaistilaisuu­
teen osallistuivat Karjalan vara­
päämies Juri Kantsher, Venäjän
poikkeustilaministeriön Karjalan
yksikön päällikkö kenraalimajuri
Vladimir Gusev ja Petroskoin va­
rajohtaja Jevgeni Zhuravljov.
Paloasema on rakennettu liitto­
valtion tarkoitusperäisen ohjelman
mukaan ja sillä on tärkeä merkitys
asuinlähiön ja viereen rakennetta­
van Drevljanka 2 -lähiön turvaami­
sessa tulipalolta.
Samalla palolaitos on saanut
uusia erikoispaloautoja. Yksi au­
to on varustettu ajanmukaisella
säiliöllä ja viidenkymmenen met­
rin palotikkailla, joiden avulla
voidaan pelastaa ihmisiä jopa 16.
kerroksesta.
Uuden paloaseman rakennuk­
sen toisessa kerroksessa on ope­
tushuoneet, kuntosali, ruokala ja
rentoutumishuone. Kerrosten vä­
liin on asennettu tanko, jonka myö­
,, Vanha asema
Erikoispaloauton avulla voidaan pelastaa ihmisiä jopa 16. kerroksesta.
ten palomiehet pystyvät laskeutu­
maan pikaisesti autotalliin.
Paloaseman vanha rakennus si­
jaitsee Puteiskajakadulla eikä vas­
taa enää nykyajan vaatimuksia.
ei vastaa nykyajan
vaatimuksia.
Katja Koskela
Joulukuun lopulla kaksi uut­
ta paloautoa lähti Belomorskiin ja
Suojärveen.
Antti Rantanen
Maaherra vai päämies?
Oikeusjuttu
Käräjäoikeus
kumosi lainsäädän­
tökokouksen enti­
sen jäsenen jutun Pet­
roskoin varakaupun­
ginjohtajaa vastaan.
Anatoli Grigorjevilla
ei riittänyt todisteita.
Jevgenia Fofanova
Karjalan Sanomat
Entisellä Karjalan kansanedusta­
jalla Anatoli Grigorjevilla ei riittä­
nyt todisteita Jevgeni Zhuravljo­
vin rikkomuksesta. Kaupungin oi­
keus kumosi Grigorjevin syytöksen
Petroskoin varakaupunginjohtajaa
vastaan siitä, että tämä oli nimen­
nyt Karjalan päämiestä Andrei Neli­
dovia väärällä maaherra-termillä.
Karjalan kongressin puheenjoh­
taja Grigorjev syytti Jevgeni Zhu­
ravljovia siitä, että tämä välitti hä­
Karjalaisten puolustajan Anatoli
Grigorjevin mielestä Nelidovin suhteen
käytettävä maaherra-nimi loukkaa
kansan kunniaa.
,, Oikeujutun
voitto olisi
voinut tuoda
Grigorjeville viisi
miljoonaa.
nen kunniaansa loukkaavia tietoja.
Grigorjevin mielestä viranomaisen
käyttämä maaherra-nimitys on mo­
raaliton ja palauttaa karjalaisia oi­
keudettomiin aikoihin.
Kantaja arvioi loukkaantunut­
ta kansallista ihmisarvoa viideksi
miljoonaksi ruplaksi. Anatoli Gri­
gorjev myös vaati Zhuravljovil­
ta tietojen julkista kumoavaa lau­
suntoa televisiossa.
Viime vuoden 20. lokakuuta Jev­
geni Zhuravljov oli vieraana tv-oh­
jelmassa Nika+ -kanavalla ja sanoi
suorassa lähetyksessä Karjalan pää­
miestä maaherraksi. Petroskoin va­
rajohtaja osallistui myös lainsää­
däntökokouksen istuntoon, jossa
käytti samaa titteliä.
Karjalaisten puolustajan Grigor­
jevin sanojen mukaan tuo nimitys
on vanhentunut ja palauttaa yhteis­
kuntaa entisiin aikoihin ja vanhaan
poliittiseen järjestelmään, jolloin
karjalaisten asema oli heikko.
Anatoli Grigorjev oli jo aikaisem­
min jättänyt samanlaisen valitus­
kirjeen tasavallan syyttäjälaitok­
seen. Siitä tuli vastaus, että liit­
tovaltiosubjektien johtajia pitää
nimetä Venäjän perustuslain mu­
kaan heidän virkaansa tarkoitta­
essa. Toisin sanoen Andrei Neli­
dovin virallinen toimi on Karjalan
päämies, mutta hänen sosiaalinen
asemansa on samalla maaherra.
Sitä nimeä voidaan käyttää muun
muassa televisiossakin.
Näin ollen Jevgeni Zhuravljov to­
tesi, että oli sanonut Karjalan pää­
miestä maaherraksi, muttei tarken­
tanut missä mielessä. Tuomarikaan
ei pystynyt saamaan siitä tietoja,
koska Anatoli Grigorjev ei esittä­
nyt riittävästi todisteita. Kantaja ei
hankkinut tv-yhtiöltä videoaineis­
toa, jolla tilanne olisi selvinnyt.
Oikeusjutun häviö ei tyydyttä­
nyt Grigorjevia. Hän on valmis edel­
leenkin puolustamaan oikeudessa
omaa kunniaan ja karjalaisten ih­
misarvoa. Lain mukaan tuomioon
tyytymätön puoli voi kymmenes­
sä päivässä hakea muutosta oikeu­
den päätökseen. Grigorjevin juttu
jatkuu vielä uutena vuonna, tam­
mikuussa. ks
Betlehemin
rauhantuli
saapui
Karjalaan
Petroskoi. Ortodoksi­
sen joulun aattona Karja­
lan partiolaiset -järjestö ja­
koi Betlehemin rauhantulta
Petroskoin kirkkoihin. Sii­
tä ilmoitti Karjalan nuoriso
-nettisivusto.
Petroskoihin tuli saapui
Moskovan ja Pietarin kautta
ukrainalaisilta partiolaisilta
Lvovista.
Venäjällä Betlehemin
rauhantuli on kulkenut kä­
destä käteen, kirkosta kirk­
koon, partiolaisten toi­
mipisteistä uskonnollis­
ten koteihin jo 15 vuotta
peräkkäin.
Betlehemin rauhantu­
li -tilaisuuden ovat järjestä­
neet Euroopan ja Venäjän
partiolaisten järjestöt. Hy­
väntekeväisyystoimen ta­
voite on tuoda jokaiseen
tuomiokirkkoon pyhää tul­
ta, joka on sytytetty Jeesuk­
sen synnyinpaikalla Betle­
hemin kallioluolassa. Rau­
hantuli muistuttaa meitä
rauhan tärkeydestä ja ke­
hottaa etsimään valoa pi­
meän keskelläkin.
4 Karjalan Sanomat
Keskiviikkona 11. 01. 2012
Sosiaalihuolto & terveys
Valion vientiä
vähennetään
kotimaan
kysynnän
vuoksi
Julia Veselova
Karjalan Sanomat
Ruoka. Suomen Valio-
yhtiö aikoo vähentää voin
vientiä. Valion tuottamasta
voista noin puolet on men­
nyt vientiin. Viime aikoi­
na Suomessa on kotimaisen
voin kova kysyntä. Valiovoita on ollut heikosti tar­
jolla tai se on loppunut ko­
konaan kaupoista.
Ei ole nyt selviä tietoja,
mistä vientialueesta voin
vientiä supistetaan.
– Venäjälle voin vientiä ei
kuitenkaan enää vähennetä,
koska se on tärkeä markkinaalue. Valio saa voista enem­
män rahaa Venäjällä kuin
Suomessa, rasvoista ja juus­
toista vastaava tulosyksikön
johtaja Reima Luomala kom­
mentoi.
Valio lopettaa myös teol­
lisuusvoin myynnin vuoden
alusta kokonaan. Teollisuus­
voita on toimitettu etenkin
Keski-Eurooppaan. Se salli
saada esimerkiksi Suomen
ja Venäjän markkinoille usei­
ta tuhansia tonneja lisää vo­
lyymia. Kuluttajavoista mak­
setaan enemmän kuin teolli­
suusvoista.
Petroskoilainen Valentina
Pavlova valitsee aina Valion
voihyllyltä, vaikka voin vali­
koima kaupassa on laaja.
– Luotan Valio-yhtiöön.
Valio maksaa tietysti enem­
män kuin paikalliset tuot­
teet.
Pavlova maksaa Valion
puolen kilon voipaketista
noin kaksisataa ruplaa.
Valion Venäjän yksikön
johtaja Mika Koskinen ar­
velee, että suomalainen voi
on suosittu Venäjällä sen ta­
kia, että sitä on ollut saata­
villa Venäjällä jo kauan. En­
simmäistä kertaa suomalais­
ta voita tuotiin Venäjälle jo
vuonna 1908. KS
Eläkeläiset saavat
eläkkeensä säästöosuuden
Tasavalta
Venäjän duuma on
hyväksynyt eläkkeen
säästöosuuden
maksamista
koskevan lain, joka
astuu voimaan
heinäkuussa 2012.
Marina Petrova
Karjalan Sanomat
Tämän vuoden heinäkuusta alkaen
Venäjän eläkerahasto ja yksityiset
eläkerahastot alkavat maksaa eläk­
keen säästöosuutta vanhuuseläk­
keellä oleville ihmisille. Säästö­
osuus palautetaan eläkeläisille ker­
tamaksulla tai osamaksuilla.
Ihminen voi saada rahansa ker­
ralla, jos eläkkeen säästöosuus on
alle viisi prosenttia hänen työeläk­
keestään. Tätä etua voivat käyttää
vuosina 1953–1966 syntyneet mie­
het ja 1957–1966 syntyneet naiset,
joiden työnantajat ovat siirtäneet
vakuutusmaksut heidän eläkkeen­
sä säästöosuuteen vuosina 2002–
2004.
– Mainittuina vuosina syntynei­
den kertamaksut eivät ole kovin
suuria, koska silloin säästömaksut
olivat vain kaksi prosenttia palkas­
ta. Ennakkolaskelmien mukaan ih­
miset saavat 2 000–15 000 ruplaa
kerallaan, Venäjän eläkerahaston
Karjalan osaston päällikkö Natalia
Vartanova sanoo.
Säästöosuus maksetaan kerral­
laan myös sosiaali- ja työkyvyttö­
myyseläkkeen saajille sekä eläkeiän
saavuttaneille, jotka eivät ole saa­
neet työeläkettä viisivuotisen va­
kuutuksen puutteesta.
Sukulaiset perivät kuolleen
säästöjen loppuosan
Aikaisemmin pääperillinen sai kuolleen sukulaisen säästöt, jollei tämä
ole alkanut käyttää niitä. Tästä lähtien lakikorjauksen mukaan sukulaiset
voivat periä kuolleen myös säästöjen
loppuosan.
Lakikorjaukset koskevat ensisijaisesti henkilöitä, jotka ovat osallistuneet eläkkeen säästöosuuden lisää-
,,Säästöosuus
Zaozerjen maanviljelijä Tatjana Vasiljeva odottaa eläkkeensä säästöosuuden maksua. Kuva: Mikko Ollikainen
mistä kannustavaan ohjelmaan.
Kuolleen henkilön eläkkeen säästöosuus maksetaan leskille, lapsille
tai vanhemmille. Äitiyspääoman avulla lisätty eläke annetaan perintönä
puolisolle ja lapsille.
Perillisten puutteen vuoksi säästöt siirretään Venäjän eläkerahastoon.
maksetaan
eläkeläisille kertatai osamaksuilla,
jotka venyvät
yli kymmeneksi
vuodeksi.
Eläkkeen säästöosuuden lisäämis­
tä kannustavan ohjelman osanot­
tajille palautetaan säästöosuus osa­
maksuilla. Säästöt jakautuvat kuu­
kausittain vähintään kymmeneksi
vuodeksi.
– Osamaksut ovat edullisia tä­
män ohjelman osanottajille, koska
ne lasketaan uudelleen joka vuo­
si ottaen huomioon uudet talle­
tukset säästöosuuteen, Vartanova
huomauttaa.
Hän muistuttaa, että eläkkeen
taso riippuu muun muassa säästö­
varojen tuotosta. Kansalainen voi
sijoittaa eläkkeen säästöosuuden li­
säämiseksi vähintään 2 000 ruplaa
ja enintään 12 000 ruplaa. Sen jäl­
keen valtio kaksinkertaistaa talle­
tusta. Tämän aloitteen on hyväk­
synyt kolmisentoista tuhatta Kar­
jalan asukasta.
Myös osamaksuilla maksetaan
eläkkeen säästöosuutta äitiyspää­
oman saajille, jotka siirtävät avus­
tuksensa eläkkeensä säästöosuu­
den lisäämistä varten.
Säästöosuuden maksurakenne
on vielä syntymässä. Nyt eläke­
läisten ei tarvitse kirjoittaa hake­
muksia eläkerahastoon. Kenties
osamaksut maksetaan automaatti­
sesti ilman hakemuksen jättämistä
eläkerahastoon. KS
Ryynit kallistuivat eniten
Tasavalta
Marina Petrova
Karjalan Sanomat
Viime vuoden tammi–marraskuus­
sa tavaroiden ja palvelujen hinnat
kasvoivat Karjalassa 4,5 prosenttia,
mikä oli 4,02 prosenttia vähemmän
kuin edellisvuoden samana aika­
na. Venäjällä viimevuotiset hinnat
Viime vuonna tavarat ja palvelut
kallistuivat 4,5 prosenttia
edellisvuotisesta. Kasvuvauhti on
osoittautunut edellisvuotta hitaammaksi.
Kuva: Mikko Ollikainen
nousivat 5,6 prosenttia.
Karjalan talousministeriön mu­
kaan elintarvikkeiden hintojen
huippukasvu oli Karjalassa tam­
mi–huhtikuussa. Silloin ruokata­
varat kallistuivat 5,3 prosenttia.
Syynä oli kunnallispalveluiden ja
polttoaineiden hintojen nousu. Vä­
hittäiskauppayritysten kuluista yli
30 prosenttia menee kunnallispal­
veluihin ja polttoaineisiin.
Vuoden ensimmäisellä neljän­
neksellä tattari- ja hirssiryynien
hinta kasvoi 1,7- ja 1,5-kertaisesti
vastaavasti. Kasviöljy kallistui 11,1
prosenttia. Vihannesten hinnat
nousivat 10,8–35,5 prosenttia.
Syys–lokakuussa muutami­
en elintarvikkeiden hinnat kään­
tyivät laskuun. Näin kananmu­
nat halpenivat 7,7 prosenttia, so­
keri 22,5 prosenttia, vehnäjauhot
1,1 prosenttia, riisi 1,2 prosenttia,
hirssi 5,3 prosenttia, tattari 7,6 pro­
senttia ja vihannekset 44–73 pro­
senttia.
Lihan, kalan, voin, maidon, suo­
lan, ruisleivän ja vehnäjauhos­
ta valmistettujen leipätuotteiden
hinnat kasvoivat Karjalassa nope­
ammin kuin Venäjällä. Kasviöljyn,
teen ja lankamakaronien hintojen
kasvuvauhti oli hitaampi kuin Ve­
näjällä. KS
Karjalan Sanomat
Keskiviikkona 11. 01. 2012
5
“Liikkuva terveysasema on hyvä konsti
järjestää hoitoa syrjäisissä kylissä.”
Lääkärinhoidon puute on yleistynyt
maaseudulla
Tasavalta
Lääkärinavun
saaminen tasavallan
piireissä on erittäin
vaikeata, osin jopa
mahdotonta.
Karjalan Sanomat
Potilaat saavat tarvittavaa
hoitoa piirisairaalassa
Karjalassa on yli 400 pientä kylää,
joissa asuu enintään satakunta asu­
kasta. He kaipaavat tehokasta lää­
,, Suurin
osa piireissä
toimivista
lääkäreistä
on eläkkeellä
tai tulee pian
eläkeikään.
Lähiliikenteen
junaliput ovat
kallistuneet
Junalippujen hinnat lähilii­
kenteessä nousivat 1. tam­
mikuuta. Hintojen muutos
johtui yleisen kustannusta­
son noususta.
Ensimmäisestä kymme­
nestä kilometristä matkus­
taja maksaa 15,40 ruplaa.
Jokaisesta seuraavasta kilo­
metristä 1,54 ruplaa.
Viime vuonna tariffi oli 15
ruplaa ja 1,40 ruplaa vastaa­
vasti.
Karjalan tariffien ja hin­
tojen säännöstelykomitean
mukaan eläinten, polkupyö­
rien ja television kuljettami­
nen on maksullinen, jos ne
painavat yli 36 kiloa. Lippu
maksaa 15,40 ruplaa.
Ilona Veikkolainen
Lääkäreistä on suuri ja huutava pu­
la monissa piirisairaaloissa. Karja­
lan tasavallan pohjoiset piirit kärsi­
vät lääkärivajeesta enemmän kuin
muut piirit.
Viidessä piirisairaalassa noin
puolet lääkärin viroista on avoin­
na.
Asuntojen myöntäminen ja pal­
kanlisät voisivat houkutella lääkä­
reitä syrjäiselle seudulle. Paikallis­
viranomaiset viittaavat rahanpuut­
teeseen eivätkä auta saapuneita
lääkäreitä kotiutumaan uudelle
paikalle.
Nyt piireissä suurin osa toimivis­
ta lääkäreistä on jo eläkeläisiä tai lä­
hestyy eläkeikää.
– Viime vuosikymmenellä maa­
seudulle ei ole tullut yhtään nuor­
ta lääkäriä, Kontupohjan piirisai­
raalan ylilääkäri Ljudmila Jegoro­
va sanoo.
Rautatie
Liikkuva terveysasema on kiertänyt Prääsän piiriä jo kolme vuotta. Yli 3 000 henkilöä on käynyt erikoislääkärien vastaanotolla.
Kuva: Mikko Ollikainen
kärinhoitoa. Viranomaiset eivät pe­
rusta uusia terveysasemia pieneen
kylään, koska se on taloudellisesti
epäedullista.
Terveysministeriössä kerro­
taan, ettei kukaan jää ilman lääkä­
rinhoitoa. Terveysasemat jatkavat
toimintaansa pienissä kylissä, jois­
sa ei ole erikoislääkäreitä. Maaseu­
dulla ei tehdä leikkauksia. Potilaat
saavat tarvittavaa hoitoa piirisai­
raalassa.
Ensiapukurssin käynyt jopa ter­
veysalaan kuulumaton henkilö saa
toimia lääkärin virassa kylän ter­
veysasemalla. Hädän sattuessa en­
siapukurssilta valmistunut henkilö
ottaa yhteyttä piirisairaalan lääkä­
riin ja kutsuu ambulanssin.
Viime vuonna suunniteltiin, et­
tä pienet terveysasemat aloittavat
toimintaansa sadassa kylässä. Vii­
me vuoden lopulla terveysasemat
toimivat vain 17 taajamassa.
– Väestö ei uskalla ottaa itselleen
vastuuta sairaan henkilön elämäs­
tä. Usein pienen terveysaseman pe­
rustaminen on mahdotonta, Ljud­
mila Jegorova lisää.
Liikkuvan terveysaseman
toiminta hankaloituu
Liikkuva terveysasema on myös
hyvä konsti järjestää hoitoa syrjäi­
sissä kylissä.
Vuodesta 2009 alkaen Prääsän
piirissä on toiminut liikkuva ter­
veysasema. Pienten kylien asuk­
kailla on ainut mahdollisuus käy­
dä erikoislääkärin vastaanotolla.
Liikkuva terveysasema on ottanut
vastaan kolmessa vuodessa yli kol­
me tuhatta potilasta.
Tänä vuonna Karjalan terveys­
ministeriö haluaa hankkia neljä
uutta terveysasemaa.
Liikkuvan terveysaseman toi­
minta hankaloituu huonokuntoi­
sen tien vuoksi.
– Puudosin piirissä tiet ovat rap­
peutuneet pahasti. Ambulanssin
edestakainen matka kestää monta
Fakta
• Karjalassa asuu noin 640 000
henkeä, joista maaseudulla 22
prosenttia.
• Maaseudulla asuvien miesten
keskimääräinen elinikä on 56
vuotta, naisten – 70 vuotta.
• Kaupunkilaisten
keskimääräinen elinikä on neljä
vuotta pitempi kuin maalaisten.
• Maaseudulla ihmiset sairastuvat
yhä useammin tuberkuloosiin,
suolistosairauksiin,
sukupuolitauteihin ja kärsivät
myös alkoholimyrkytystä.
• Viime vuosina niukasta
rahoituksesta Kontupohjan
piirissä ei ole järjestetty
tuberkuloositutkimusta. Yhden
potilaan tutkimus maksaa noin
170 ruplaa.
tuntia. Joskus sydänpotilas joutuu
sairaalaan kahdeksan tunnin kulut­
tua sydänkohtauksen jälkeen, Puu­
dosin piirisairaalan ylilääkäri Valen­
tina Shirokova kertoo. KS
Neljä rautatietasoristeystä
korjataan tänä
vuonna
Tänä vuonna jatketaan rau­
tatietasoristeysten uudista­
mista. Venäjän rautatiehal­
linnon suunnitelmissa on
korjata neljä tasoristeystä
Karjalan tasavallan alueella.
Ne ovat Latva–Tokari ja De­
revjanka–Onezhski -radal­
la sekä 393. kilometrillä ja
Nadvoitsan asemalla. Taso­
risteyksiin asennetaan uu­
det pylväät ja kannet. Tien­
varret kunnostetaan. Taso­
risteysten korjaus aloitetaan
kesäkuussa.
Rautatiehallinnon mu­
kaan viime vuonna korjat­
tiin kaksi tasoristeystä To­
kari–Latva ja Urosjärvi–Riihi­
järvi -radanosuudella. Myös
kannet kunnostettiin Liet­
majärven ja Kotshkoman ta­
soristeyksillä sekä Perguba–
Predmedgorski ja Onezhski–
Golikovka -radalla. KS
Sairaaloihin ostetaan uusia hoitolaitteita
Tasavalta
Karjalan tasavallan
terveysala
nykyaikaistuu
edelleen. Lähes
884 miljoonaa
ruplaa käytettiin
terveysalaan
kuuluvien laitosten
tietokoneistamiseen.
Viime
vuonna ostettiin kolmisensataa
hoitolaitetta viidestäsadasta
suunnitellusta.
Ilona Veikkolainen
Kuva: Mikko
Ollikainen
Karjalan Sanomat
Vuonna 2010 Karjalan sosiaali- ja
terveysministeriössä laadittiin
muutossuunnitelma ja kustan­
nuslaskelma. Muutokset suunni­
teltiin vuosiksi 2011–2012. Viime
vuonna Karjalan terveysalan ke­
hitykseen myönnettiin kaksi mil­
jardia ruplaa. Rahaa käytettiin uu­
sien hoitolaitteiden hankintoihin,
sairaaloiden ja poliklinikkojen tie­
tokoneistamiseen ja terveydenhoi­
tolaitosten peruskorjaukseen.
Lähes 884 miljoonaa ruplaa käy­
tettiin terveysalaan kuuluvien lai­
tosten tietokoneistamiseen.
Yli miljardi ruplaa annettiin
sairaaloiden korjaustöihin ja lait­
teiden hankintoihin. Korjaustöi­
tä tehtiin 32 hoitolaitoksessa ja 53
hoitolaitoksessa remontti jatkuu
myös tänä vuonna. Sairaaloiden
rakennustyöt vietiin loppuun Ka­
levalassa ja Segezhan piirissä Val­
dain kylässä.
Vuoden 2010 lopussa tarkistet­
tiin jokaisen hoitolaitoksen laitteis­
toa ja välineistöä. Piireissä tutkit­
tiin myös tautien yleisyyttä.
– Kalliita laitteita valmistetaan
ulkomailla ja tilauksesta. Niiden
valmistukseen kuuluu joskus mon­
ta kuukautta, siksi niiden toimitus
viipyy, Karjalan sosiaali- ja terveys­
ministeriön osastopäällikkö Anato­
li Golubtshenko selittää.
Viime vuonna suunniteltiin 560
hoitolaitteen hankintaa. On ostet­
tu vain 302.
Suurin osa hankituista laitteista
on tarkoitettu sydän- ja syöpätau­
tisille potilaille.
– Kahdenkymmenen viime vuo­
den aikana terveysalan ongelmat
ovat lisääntyneet ja mutkistuneet.
Kahden vuoden kuluessa me emme
ole pystyneet selviytymään kaikis­
ta ongelmista, Anatoli Golubtshen­
ko sanoo.
Tasavalta kaipaa yli 18 miljardia
ruplaa kaikkien sairaanhoitolaitos­
ten kunnostamiseen ja uusien lait­
teiden hankintoihin. KS
6 Karjalan Sanomat
Keskiviikkona 11. 01. 2012
Karjalan piirit
Moskovasta
lomailemaan
Vienan Karjalaan
Asukkaat torjuvat susien hyökkäyksiä
Louhi. Viime vuonna Louhen hal­
linnon arkkitehtuuriosasto myön­
si 74 lupaa yksityisten talojen ra­
kentamiseksi piirissä. Suuri määrä
osastoon jätetyistä hakemuksis­
ta oli Moskovan, Pietarin, Tverin,
Murmanskin ja Petroskoin asuk­
kailta.
Vienan Karjalassa on puhdas
ympäristö eikä se ole teollisen tuo­
tannon alue. Siellä on hiljaista, rai­
tis ilma sekä paljon kirkkaita järviä
ja tiheää metsää. Luonto ja eten­
kin Vienanmeren rannikko hou­
kuttelevat Keski-Venäjän asukkai­
ta. Paikallisetkin asukkaat haluavat
rakentaa itselleen uusia kesämök­
kejä ja pieniä majoja.
Paikalliset myös rakentavat yhä
enemmän omakotitaloja. Vuonna
2011 lähes 40 perhettä muutti uu­
siin omiin taloihinsa, muun muas­
sa Nilmilahden, Louhen, Pääjärven
ja Puulongin taajamassa.
Uusia teollisuuslaitoksia ei ra­
kenneta piirissä. Useimmiten yk­
sityiset yrittäjät vain laajentavat
kauppojen tai tuotantotilojen van­
hoja taloja rakentamalla siipiraken­
nuksia.
Valeri Behterev
Orpo sai asunnon
uudenvuoden­
lahjaksi
Puudosi. 23-vuotias orpo NN
pääsi Puudosin lastenkodista vie­
lä muutama vuosi sitten, mutta
sai hänelle lain mukaan kuuluvan
asunnon vasta nyt uudenvuoden
lahjaksi. Uuden asunnon omistaja­
na esiintyy kunta, ja orpo saa mah­
dollisuuden vuokrata sitä.
NN:n kohtalo muistuttaa mui­
den hylättyjen lapsien kohtaloita.
Varhaislapsuudessa hän asui van­
hempainkodissa Kubovon kylässä.
Kun 3-vuotiaaan tytön vanhemmil­
ta riistettiin vuonna 1990 vanhem­
painoikeudet, hän joutui siskonsa
kanssa lastenkotiin.
Päästyään lastenkodista NN me­
ni opiskelemaan Segezhan opis­
toon, minkä jälkeen vuonna 2006
palasi kotikyläänsä. Vanhempainta­
lo oli kuitenkin jo purettu. Tytön pi­
ti taas lähteä Segezhaan, koska ku­
kaan ei pystynyt auttamaan häntä
etsimään uutta asuntoa.
Segezhassa NN aloitti työelämän
ja meni jokin aika sitten naimisiin.
Hänelle syntyi lapsi. NN:n miehen
asunnossa asui niinä aikoina jo kuu­
si henkeä, silloin hän päätti palata
Puudosiin ja pyytää lain mukaan
hänelle kuuluvaa asuntoa.
20. syyskuuta Puudosin oi­keus
määräsi kaupungin ostamaan
NN:lle uuden vuokra-asunnon.
Ensin kaupunginhallitus pyysi pi­
dentämään päätöksen suoritusai­
kaa 31. joulukuuta asti, mutta eh­
ti ostamaan asunnon vielä uuden­
vuodenjuhlaan mennessä.
Kaupunginhallitus osti valtion
avustuksella entiselle lastenkodin
kasvatille sellaisen yksiön viisiker­
roksisessa talossa, jossa on 33,3 ne­
liömetriä ja kaikki mukavuudet.
Jelena Avdysheva
Aina on olemassa vaara, että vinosilmäiset pedot
syöksyvät ihmisiin kiinni.
Uusi Maasjärvi. Uuden Maasjärven asuk­
kaat ovat ottaneet haravansa aseekseen. Piik­
kilapaisilla työvälineillä he torjuvat susien
hyökkäyksiä. Kahdessa kuukaudessa har­
maat pedot ovat raadelleet yli 60 koiraa ja
yli 20 kissaa.
— Varustaudumme kuka milläkin päästäk­
semme työpaikalle ja viedäksemme lapset
päiväkotiin, Belomorskin piirin Uuden Maas­
järven asukkaat valittavat.
Asukkaat ottavat aseekseen mukaan ha­
ravoita, nuijia tai ilotulitteita. Katuvalaistus
puuttuu taajaman monesta paikasta. Aina
on olemassa vaara, että vinosilmäiset pe­
dot syöksyvät ihmisiin kiinni.
Nykyisin lapsia viedään kouluun bussil­
la, vaikka koulurakennus on hyvin lähellä.
Vanhemmat eivät uskalla päästää lapsiaan
kouluun yksin.
Uuden Maasjärven asukkaat ovat etsineet
apua kaikkialta. Susien hyökkäyksiä viran­
omaiset pitävät kuitenkin hyvin vähäisenä
ongelmana.
Karjalan maatalousministeriössä ollaan
tietoisia ongelmasta. Viranomaiset ovat val­
miit järjestämään metsästystä vasta saatuaan
todisteita susien tekemistä syöksyistä. Olisi
hyvä esittää maatalousministeriölle vinosil­
mäisten valokuvia tai jälkiä. Asukkaiden pu­
heita ei viranomaisille riitä.
Ksenia Sorokina
Kaksoset edelleen yhdessä
Louhi
Karjalainen perhe juhli
kerrallaan kahta 85vuotisjuhlavuotta.
Jemeljanovin ja Kuikinin perheet Louhes­
ta juhlivat vuoden lopulla kerrallaan kahta
suurta juhlavuotta. Äidit, mummot ja isoäi­
din sekä isoisän äidit, kaksoset Vera Jemel­
janova ja Zinaida Kuikina täyttivät sinä päi­
vänä 85 vuotta.
Sisarukset asuvat Karjalan pohjoises­
sa Louhen turkistilan asutuksessa. Heidän
naapuritalonsa sijaitsevat Panovojärven ran­
nalla. Tiilitalojen vieressä seisoo tietysti sau­
na.
Veran ja Zinaidan perheessä oli kuusi sisarus­
ta, kaksi veljeä ja neljä sisarta. Nyt eloon jäi­
vät vain kaksoset.
Sisarten isä Aukusti Sairanen oli kansalli­
suudeltaan suomalainen. Hän oli syntyisin
Helsingin seudulta, mutta asui koko ikänsä
Kiestingin kylässä. Kiestingissä isällä oli om­
pelimo, koska Aukusti oli ammatiltaan rää­
täli. Hän ompeli miesten pukuja, takkeja ja
puoliturkkeja.
— Isä opetti meille suomea. Nyt vävyni tuo
minulle suomalaisia lehtiä sekä Karjalan Sa­
nomat -lehden. Lueskelen mielelläni niitä,
kertoo Vera Jemeljanova.
Kaksoset osaavat myös karjalaa ja keskus­
televat naapureiden kanssa karjalan ja suo­
men kielellä.
Veran ja Zinaidan äiti Ksenia Uvarova oli
peräisin Lounais-Venäjältä Orjolin alueelta.
Hän oli keskivarakasta sukua, koska perheel­
lä oli kolme lehmää ja hevonen. Maatalou­
den kollektivoimisen aikana perheen omai­
suus takavarikoitiin ja ihmiset karkotettiin
Siperiaan.
— Isäni ja äitini kertoivat, että tutustuivat
,, Suomalaisen isän
ja venäläisen äidin
tyttäret ja karjalaisten
miesten puolisot Vera
ja Zinaida taitavat
suomea, venäjää ja
karjalaa.
Kaksoset Vera (vas.) ja Zinaida ovat 85 vuotta eläneet sulassa sovussa.
toisiinsa Siperiassa Omskin alueella Novi Re­
velin taajamassa. Niinä aikoina se paikka oli
suomalaisten siirtola, Zinaida muistelee van­
hempiensa kertomia tarinoita.
Aukusti toi sitten perheensä Karjalaan. Lou­
hesta tuli heidän uusi kotipaikkansa. Van­
hempi veli Mihail kuoli sodan aikana puo­
lustaessaan Leningradin kaupunkia. Isä Au­
kusti menehtyi sodan lopussa paluumatkalla
Arkangelin alueelta, missä perhe oli evakos­
sa.
Nuorempi veli Armas oli aivan isänsä nä­
köinen ja myös punatukkainen. Hän kuoli
traagisesti 1960-luvun alussa. Nuorempi sis­
ko Hilja kuoli 1980-luvulla. Vanhempi Marja
oli ennen sotaa toiminut Kiestingin syyttä­
jälaitoksessa tutkintatuomarina ja myöhem­
min hänestä tuli jo piirin valtionsyyttäjä.
Sotatoimet ulottuivat Kiestingille. Lento­
koneet pommittivat Louhen asemaa. Niin ai­
kuiset kuin lapset kaivoivat juoksuhautoja
ja auttoivat haavoittuneita. Väestö evakuoi­
tiin.
Sairasen perhe siirrettiin ensin Tshupan
kylään ja sieltä Vienanmeren kautta proo­
mulla Onegan kaupunkiin Arkangelin alu­
eelle.
— Edellisenä iltana vihollisen lentokoneet
pommittivat Vienanmerellä kahta samanlais­
ta proomua, joissa oli evakkoja. Meitä onnis­
ti, pääsimme perille, Vera palauttaa muisto­
ja mieleensä.
Evakossa ollessaan Vera kävi ammatti­
koulua ja rakensi kuunareita, ja äiti lapsi­
neen työskenteli Arkangelin tienoilla sijait­
sevassa kolhoosissa.
Palattuaan Karjalaan kaikki osallistuivat
kylän jälleenrakentamiseen, suon kuivatta­
miseen, metsänhakkuuseen ja tekivät maa­
taloustöitä koetilalla. Miehet palasivat rin­
tamalta.
Elämä muuttui paremmaksi. Naiset me­
nivät naimisiin, olivat työssä karjanhoito- ja
kasvinviljelytilalla sekä synnyttivät lapsia.
— Miehemme olivat karjalaisesta Pingan
kylästä kotoisin, ahkeria karjalaispoikia. He
kuolivat aikaisin, siksi elätimme perheitä it­
se, Vera kertoo.
Zinaidalla on kuusi lasta, ja on sama määrä
Verallakin. Hänen on vaikea uskoa, että yksi
pojistaan on jo kuollut. Myös Zinaidan kolme
poikaa ovat jo muuttaneet tuon ilmaisille.
— Lapsen kuolema on äidin katkera suru,
huoahtaa Vera.
Tärkeä on tietysti se, että kaksoset Vera
ja Zinaida ovat edelleenkin yhdessä. Heidän
lapsensa, lastenlapsensa ja lastenlastenlap­
sensa käyvät usein kylässä mummojen luo­
na. Sisarukset saivat juhlapäivänä postikor­
tit eläkesäätiöltä, mikä miellytti vanhoja nai­
sia.
Kun perheessä vallitsee sopusointu, elä­
mä tuntuu mukavalta.
Valeri Behterev
Karjalan Sanomat
Keskiviikkona 11. 01. 2012
7
”Prääsässä tammikuussa pidettävien koiravaljakkokilpailujen
järjestäjät tuskin pärjäävät ilman piirihallituksen tukea."
Nikolai Stoljarov Kuutamosta
Kuutamo koiravaljakko­
urheilun uranuurtajana
Kuutamo
Uudella lajilla
on hyvin paljon
kannattajia.
Järjestäjiltä puuttuu
alan tuntemus.
Oleg Gerasjuk
Karjalan Sanomat
Ensimmäisiin kansainvälisiin koira­
valjakkokilpailuihin saapui Prääsän
piiriin Kuutamon taajamaan joulu­
kuun puolivälissä 38 joukkuetta.
Kahden päivän aikana tehtiin kak­
si koiravaljakkoajoa.
— Tämä laji on meille uutta ei­
kä koko tasavallasta löydy alan am­
mattilaisia. Olen pyytänyt avukse­
ni Venäjän maajoukkueen pääval­
mentajaa Sergei Panjuhinia, joka on
opastanut minua ajokilpailujen jär­
jestämisessä, paikallisen matkailu­
majan omistaja ja kilpailujen järjes­
täjä Nikolai Stoljarov kertoo.
Stoljarov on varma, että tätä ur­
heilulajia on syytä kehittää, koska
tasavallassa on siihen kaikki tarvit­
tavat olot olemassa.
Kuitenkin alkutalvesta lunta sa­
toi hyvin vähän ja järjestäjät näki­
vät vaivaa kilparadan tiivistämises­
sä ja tasoittamisessa. Lunta kerät­
tiin taajaman lähettyviltä ja tuotiin
radalle öisin kahdenkymmenen
miehen voimin kahden viikon ai­
kana ennen kilpailuja.
— Ensimmäisen ajon jälkeen yöl­
lä satoi vettä ja lumi suli. Seuraava­
na aamupäivänä toimme lunta ra­
dalle moottorikelkoilla. Traktoria
emme voineet käyttää, koska se oli­
,, Toimme lunta
Kuutamon tarhassa kasvatetaan alaskanmalamuutteja ja siperianhuskyjä. Kuva: Oleg Gerasjuk
si pilannut koko tien, Nikolai Stol­
jarov kertoo. Perheyrityksen johta­
jan mukaan se oli kova urakka, jon­
ka jälkeen oli pakko levähtää.
Lumen puutteesta järjestäjät tyy­
tyivät yhteen ajolenkkiin. Alkupe­
räisestä neljän ja puolen kilometrin
matkasta jouduttiin kieltäytymään.
Kahden ja puolen tuhannen metrin
matkalla voitti kokenut puolalainen
osanottaja.
Kuutamo otti vastaan
puolisen tuhatta vierasta
Syrjäisessä taajamassa on käynyt
kaikkiaan viitisensata kilpailujen
osanottajaa ja vierasta, jotka ovat
tyytyväisiä kilpailujen järjestämi­
seen.
Kaikki vieraat eivät tietenkään
mahtuneet matkailumajaan, jo­
ka voi ottaa vastaan yhtaikaisesti
viisikymmentä henkeä. Järjestäjät
ovat joutuneet huolehtimaan mui­
den vieraiden majoituksesta. Ma­
kuupaikkoja lisää haettiin Kuuta­
mon taajamasta ja viereisestä Lah­
den kylästä.
Nikolai Stoljarov aikoo järjestää
Kuutamossa koiravaljakkokilpailuja
jatkossakin. Ensimmäisiin kilpailui­
hin on mennyt lähes miljoona rup­
laa muun muassa alueen raivauk­
seen stadioniksi. Stoljarov uskoo,
että vastaisuudessa järjestysmenot
saattavat supistua huomattavasti.
— Nyt tiedämme, mitä tarvitaan
ensi kerralla. Tammikuussa Prää­
sässä pidetään Venäjän valjakkokoi­
rien pika-ajokilpailuja, joihin Kuu­
tamosta lähtee kolme jouk­kuetta.
Joukkueeseen kuuluu yleensä yk­
si ajomies, kaksi, neljä tai kuusi val­
jakkokoiraa ja yksi apulaismies, jo­
ka huolehtii eläimistä ennen lähtöä,
Nikolai Stoljarov sanoo.
Stoljarovin poika Aleksandr ai­
radalle moottorikelkoilla. Traktoria emme voineet
käyttää, koska se
olisi pilannut koko
tien.
koo osallistua tammikuisiin kilpai­
luihin, joita hän pitää harjoitteluti­
laisuutena helmikuisten Euroopan
mestaruuskilpailujen kynnyksellä.
Aleksandr on osallistunut aiem­
min Venäjän koiravaljakkokilpai­
luihin, joissa on päässyt palkinto­
sijoille.
Nikolai Stoljarovin mieles­
tä edessä olevia kilpailuja tuskin
pystytään järjestämään kunnolla
ilman Prääsän piirihallituksen tu­
kea, koska kilparata kulkee piirikes­
kusta pitkin ja jatkuu Pyhäjärvelle
asti. Lisäksi matka menee vanhaa
ajotietä myöten eikä ole varmuut­
ta, ettei kukaan tule kilpailijoita
vastaan.
Nikolai Stoljarov aikoo käydä
Prääsän kilpailuissa vieraana ja sa­
malla neuvoa paikallisia järjestäjiä,
miten voidaan välttyä möhläyksil­
tä ja erehdyksiltä. KS
Koiratehtailijat perustivat liiton
Nikolai Stoljarov on käynyt koiravaljakkokilpailuissa kokemuksen haussa Tverissä ja
Murmanskissa ja muualla Venäjällä. Kuva: Oleg Gerasjuk
Tätä nykyä valjakkokoiria kasvatetaan ainoastaan Kuutamon taajamassa ja Matroosan kylässä. Kuutamon
tarhassa on satakunta vetokoiraa ja
Matroo­sassa seitsemänkymmentä.
Kalevalassa on vain neljä valjakkokoiraa ja varsinaista koiratarhaa ei ole.
Hiljattain koiratarhurit ovat yhdistäneet voimansa ja perustaneet Karjalan valjakkourheiluliiton.
Uutisia
Suomesta
Arvio: Halosen
Venäjä-suhteet
pintapuolisesti
hyvät
Tasavallan presidentti Tarja
Halosen Venäjä-suhteet ar­
vioidaan tuoreessa kirjassa
pintapuolisesti hyviksi. Niis­
tä katsotaan puuttuneen mo­
lemmin puolin uusia ajatuk­
sia ja avauksia.
Kansainvälisen politii­
kan professori Hiski Hauk­
kala Tampereen yliopistos­
ta kirjoittaa teoksessaan
Suomen muuttuvat koordi­
naatit (Gummerus), että Suo­
men uuden presidentin va­
linta ja Venäjän presidentin­
vaihdos tarjoavat Suomelle
tilaisuuden syventää Venä­
jä-suhdettaan.
Suomen olisi Haukkalan
mielestä päästävä osallisek­
si arktisesta buumista. Hän
arvioi, että Norja on onnis­
tunut lähes varkain luomaan
hyvän yhteistyösuhteen Ve­
näjän kanssa pohjoisessa.
Suomen on menestyäk­
seen tuettava Haukkalan
mielestä myös EU:ta ja mui­
ta läntisiä rakenteita ja väl­
tettävä niitä heikentävää
”venkoilua”, kuten Kreikan
takuuasiassa.
Työryhmä:
Guggenheimmuseo
Katajanokalle
Guggenheim-selvitysryhmä
ehdottaa, että Helsinkiin ra­
kennettaisiin uusi Guggen­
heim-museo. Sen paikaksi
esitetään nykyisen Kanava­
terminaalin tonttia Kataja­
nokalla. Eteläsataman ran­
nalla sijaitsevan tontin omis­
taa kaupunki.
Selvitysryhmän laatima
konsepti- ja kehitysselvitys
luovutettiin Helsingin kau­
pungille tiistaiaamuna. Hel­
singin kaupunginhallitus ja
valtuusto käsittelevät rapor­
tin ehdotuksia lähiviikkoina.
Tarkoitus on, että kaupun­
ginvaltuusto tekisi asiasta
päätöksen jo helmikuussa.
Museon kokonaispintaalaksi esitetään noin 12 000
neliötä, josta näyttelytilaa
olisi noin 4 000 neliötä.
Näin se olisi suuruudel­
taan suunnilleen New Yorkin
Guggenheim-museon kokoi­
nen, mutta selvästi pienem­
pi kuin Bilbaon Guggenheimmuseo. Kiasman kokonais­
pinta-ala on myös noin 12
000 neliötä, josta museoti­
loja on noin 9 000 neliötä.
Rakennuksen rakennut­
taa ja rahoittaa Helsingin
kaupunki.
Uutiset on lainattu
Helsingin Sanomissa.
Lisää uutisia www. hs.fi.
8 Karjalan Sanomat
Keskiviikkona 11.01. 2012
Kirjat
Vuonna 2011 runsas kirjasato
lin, iče nägin kuuluu yksitoista vep­
säläistä kansansatua. Kirjan erikoi­
suutena on se, että kirja on kaksi­
kielinen: sadut on esitetty vepsän
ja venäjän kielellä.
— Halusimme tutustuttaa myös
venäjänkielisiä lukijoita vepsäläisiin
satuihin. Kirjaan on kerätty ”vepsä­
läisimpiä” satuja, vepsän kielen tut­
kija Nina Zaitseva sanoo.
Kirjauutuudet
Kulunut vuosi
toi paljon uutta
lukemista suomen,
karjalan ja vepsän
kielellä. Uutuuksien
joukossa oli myös
lastenkirjoja.
Anna Umberg
Karjalan Sanomat
Karjalan kansalliskielet kehitty­
vät edelleen. Siinä auttavat kirjat,
jotka on tarkoitettu kaikille karja­
laa, vepsää ja suomea opiskelevil­
le. Näin Tatjana Boiko ja Ljudmila
Markianova ovat laatineet Suuren
venäläis-karjalaisen sanakirjan li­
vvin murteella.
— Se on karjalan kielen uusim­
man sanaston ensimmäinen ja suu­
rin sanakirja. Se sisältää noin 20 000
sanaa ja sanontaa politiikan, talou­
den, yhteiskunnan ja tekniikan
alalla, Tatjana Boiko kertoo.
Sanakirja on kauan odotettu.
Sen julkaisemista suunniteltiin jo
vuonna 2010, mutta se lykkääntyi
kuitenkin seuraavaan vuoteen.
Vuonna 2011 julkaistiin yhteen­
sä yli kymmenen kirjaa suomen-,
karjalan- ja vepsän kielellä, venä­
läis-karjalaisesta sanakirjasta las­
tenkirjoihin ja värikkääseen ka­
lenteriin asti.
Etnomusiikin tutkija Irina Semakova (oik.) pyysi kauan Olga Muhorovaa kirjoittamaan jotakin lapsille. Olga alkoi kirjoittaa runoja
vasta kun oli synnyttänyt lapsen. Kuva: Mikko Ollikainen
Moni petroskoilainen ehti jo tu­
tustua karjalaisten kansanviisau­
den lähteeseen. Viktor Makarovin
laatima kokoelma Karjalaiset sa­
nanlaskut ja sananparret on muo­
kattu versio kirjasta, jonka Petros­
koin kustantamo Periodika julkai­
si vuonna 2009.
Uuden tuotteen erikoisuus on
siinä, että karjalan- ja venäjänkie­
liset sananlaskut ja sananparret on
jaettu aiheittain ryhmiin. Jokaisen
aiheen aloittaa mustavalkoinen ku­
vitus.
Kulunut vuosi oli tärkeä kansallis­
kirjallisuudelle myös sen vuoksi,
että se avasi lukijoille monta uut­
ta nuorta kirjailijaa. Heidän joukos­
saan ovat Olga Zhukova, Olga Mu­
horova (Ogneva) ja Ilja Moshnikov.
Kirjat ovat kuvittaneet nuoret tai­
teilijat.
Nuoret tekijät kirjoittavat en­
nen kaikkea lapsiyleisölle. Lasta
odottaessaan karjalan ja vepsän
kielen laitoksen opettaja Olga Zhu­
kova alkoi kirjoittaa lyhyitä vep­
sänkielisiä runoja. Karjalan tun­
nettu etnomusiikin tutkija Irina
Semakova ryhtyi heti säveltämään
musiikia hänen runoihinsa. Näin
on syntynyt lastenkirja Mähude
(Mäen päällä).
Zhukovan toiseen kirjaan Iče ku­
Uutta luettavaa ilmestyi viime
vuonna karjalankielisille lapsille­
kin. Olga Muhorova alkoi kirjoit­
taa runoja, kun oli synnyttänyt
lapsen.
— Istuin lapseni kanssa kotona
ja kirjoitin siitä, mitä näin ja kuulin
ympärilläni, tekijä kertoo.
Kirjan L´ošan päivy päähenki­
lönä esiintyvä pieni poika kasvaa,
tutustuu uusiin esineisiin ja leikkii
lempileluillaan. Kirjasta löytyy iloi­
sia lauluja, jonka musiikin on sävel­
tänyt Irina Semakova.
Livvin murteella on ilmestynyt
myös Ilja Moshnikovin lastenkirja
Midä mielel, sidä kielel.
Joulukuu toi uutta lukemista
suomenkielisille lapsillekin. Päi­
vänvaloon tuli Aleksandr Valenti­
kin uusi runokirja Hauska kaksin
leikkiä. Se on kaksikielinen kirja:
runot on esitetty venäjän ja suo­
men kielellä. Suomennoksen te­
ki runoilija ja kääntäjä Armas Mis­
hin.
Kirja odotti pitkään ilmestymis­
tään.
— Kirja oli valmis vielä kolme
vuotta sitten, muttei mikään kus­
tantamo halunnut julkaista sitä,
koska se ei olisi tuottanut voittoa.
Onneksi Periodika suostui julkaise­
maan sen, Valentik kertoo. ks
Kaksi albumia päivänvaloon
Kaupungin näyttelysalissa kirjojen esittelytilaisuudessa mukana olleet saivat ilmaiseksi
kansalliskielisiä kirjoja. Kuva: Mikko Ollikainen
• Päivänvaloon tuli viime vuonna kolmas
karjalankielinen Taival-albumi. Kaksi ensimmäistä
julkaistiin vuonna 2006 ja 2009.
• Aineistoa ovat keränneet Karjalan etujärjestöjen
jäsenet. Karjalankielisten lehtien Oma muan ja Vienan
Karjalan toimittajat auttoivat aineiston keräämisessä
ja sen toimittamisessa.
• Albumiin kuuluu teoksia varsinaiskarjalan kielellä
sekä livvin, lyydin ja tverinkarjalaisten murteella.
Proosateosten ja runojen lisäksi albumissa on julkaistu
kriittisiä kirjoituksia ja arvosteluja karjalankielisistä
teoksista.
• Päivänvalon näki ensimmäistä kertaa vepsänkielinen
albumi Verez tullei. Albumi koostuu sekä
vepsänkielisestä aineistosta että vepsäksi
käännetyistä teoksista. Tekijöiden joukosta löytyy
tunnettuja kirjailijoita ja runoilijoita sekä nuoria
aloittelevia.
• Aineistoa on kerännyt vepsäläisen kulttuurin seura.
Vepsänkielisen Kodima-lehden toimittajat ja vepsän
kielen tutkija Nina Zaitseva ovat toimittaneet teoksia.
• Molemman albumin on julkaissut Carelia-lehti
kustantamossa Periodika.
Kieliopas karjalan kieltä opiskeleville
Anna Umberg
Karjalan Sanomat
Karjalan kieltä opiskeleville on il­
mestynyt hyvä kieliopas. Karja­
lan ja vepsän osaston dosentti Ol­
ga Karlova on monia vuosia tutki­
nut varsinaiskarjalaa, ja tuloksena
on syntynyt kirja Vienankarjalan
alkeiskurssi.
– Karjalankieliset opettajat poh­
tivat jo kauan sellaisen kirjan jul­
kaisemisen ideaa. Lopultakin idea
on toteutunut, tekijä sanoo.
Kirja koostuu kahdestatois­
ta osasta ja karjalais-venäläises­
tä sanakirjasta. Jokaisessa osas­
sa on kieliopillista aineistoa, teh­
täviä, harjoituksia, dialogeja ja
tekstejä.
Lukija oppii hauskasti arkipäi­
vän tilanteisiin liittyvää keskeistä
sanastoa ja ilmauksia, lisäksi tu­
tustuu tärkeisiin kielen rakentei­
siin. Kirjan avulla pärjää monen­
laisissa tilanteissa karjalankielis­
ten kanssa.
Tekijä käyttää kirjassa myös kan­
sanperinneaineistoa – arvoituksia,
sananlaskuja ja loruja.
Kirjan erikoisuus on siinä, että
se on varustettu CD-levyllä. Sille on
nauhoitettu Olga Karlovan ja Kan­
sallisen teatterin näyttelijän Santeri
Kuikan äänittämiä foneettisia har­
joituksia, tekstejä ja dialogeja.
Kirjassa on myös kuvituksia.
Uusi kirja on hyvä lisä aikaisem­
min julkaistuihin karjalankielisiin
oppikirjoihin, kirjoihin ja sanakir­
joihin. ks
Olga Karlova on monia vuosia tutkinut varsinaiskarjaa, tuloksena on syntynyt
Vienankarjalan alkeiskurssi. Kuva: Mikko Ollikainen
Karjalan Sanomat 9
Keskiviikkona 11.01. 2012
Koulutus
Uusi opetusohjelma
ehkäisee kielteisiä ilmiöitä
Uusi ohjelma
Karjalan lapset
oppivat ilmaisemaan
omia tunteitaan ja
käsittelemään omia
ongelmiaan aikuisten
kanssa. Uusi tunti
halutaan aloittaa
jo tänä keväänä
tasavallan kolmessa
oppilaitoksessa.
Ilona Veikkolainen
Karjalan Sanomat
Karjalan esiluokkalaiset oppivat il­
maisemaan omia tunteitaan ja aja­
tuksia ääneen.
Uuteen opetusohjelmaan kuu­
luu 24 tuntia, jokainen kestää 45
minuuttia. Oletetaan, että viikos­
sa pidetään kaksi tuntia. Niitä pi­
detään vain alakoulussa.
Ensiluokkalaiset käyvät lukujär­
jestyksen ulkopuolella olevilla tun­
neilla vanhempiensa luvalla.
Vanhemmille on valmistettu
kirja, jossa kerrotaan ohjelman ta­
voitteista. Jokainen vanhemmista
päättää, kannattaako hänen lap­
sensa käydä tunneilla tai ei.
— Olen varma, että enemmis­
tö vanhemmista hyväksyy ohjel­
man. Sehän opettaa jokaista ilmai­
semaan omia tunteitaan ja tekojaan
selkeästi. Lasta opetetaan ilmaise­
maan myös kielteisiä tunteita ku­
ten kademieltä ja vihaa, ohjelman
järjestäjä ja Sodeistvije-kansalais­
järjestön johtaja Ilona Kosheleva
kertoo.
Opetetaan hyviä
käytöstapoja
Ohjelma on kielteisten ilmiöiden
ennaltaehkäisy. Miksi nuoret käyt­
tävät huumeita ja alkoholia, tai te­
kevät joskus itsemurhia?
— Nuori törmää ongelmaan, jos­
ta hän ei pysty selviytymään. Hän
ei löydä muita keinoja paitsi kuin
käyttää alkoholia väärin, Koshele­
va olettaa.
Jos nuori oppii käsittelemään
omia ongelmiaan aikuisten kans­
sa, tuskin hän lähtee etsimään vas­
,, Nykyajan
koululaiset
kaipaavat
ohjelmaa, joka
auttaisi heitä
selviytymään
ongelmallisista
elämäntilanteista.
Olga Abrosimova (vas.), Irina Shilkina ja Olga Nivina ovat ensimmäisiä opettajia, jotka ovat saaneet koulutusta ongelmien ennaltaehkäisyongelmaan. KUVA: Ilona Veikkolainen
tauksia kysymyksiinsä viinapullon
pohjasta.
Tunneilla lapsia opetetaan nou­
dattamaan käytöstapoja puhumat­
ta siivottomia.
Ilona Kosheleva on varma, että
ohjelma auttaa jokaista lasta tunte­
maan itsensä onnelliseksi.
Emotionaalinen terveys on
myös tärkeä
Tänä vuonna ohjelma toteutuu
Karjalan kolmessa oppilaitokses­
sa: Petroskoin päiväkodissa nro
21, kymnaasissa nro 17 ja Kontu­
pohjan koulussa nro 8. Yhdeksän
opettajaa on jo saanut tarvittavan
koulutuksen.
— Ainakin alkuvaiheessa opet­
tajalla on vaikeuksia. Minun on
hankala ennustaa, miten lapsen
ja hänen vanhempansa reagoivat
ohjelmaan. Nykyajan koululaiset
kaipaavat ohjelmaa, joka auttaisi
heitä selviytymään ongelmallisis­
ta elämäntilanteista, Kontupohjan
koulun nro kahdeksan opettaja Ol­
ga Nivina sanoo.
Opettaja on varma, että monet
vanhemmat pitävät ohjelmasta.
Sen tavoitteena on lapsen emotio­
naalinen terveys.
— Ohjelman ehdottamat toi­
menpiteet ovat aivan uusia mi­
nulle. Nyt koulussa kiinnitetään
huomiota lapsen ruumiilliseen
,,Koulussa
kiinnitetään
huomiota lapsen
ruumiilliseen
kehitykseen
huomaamatta
hänen sisäisia
ongelmiaan.
kehitykseen huomaamatta hänen
sisäisiä ongelmiaan. Uusi ohjelma
kehittää lapsen tunneperäisiä ko­
kemuksia. Sehän on hyvä! opetta­
ja jatkaa.
Olga Nivinan kollega Olga Abro­
simova haluaisi käyttää ohjelman
menetelmiä käytännössä.
— Koulussa käy erilaisia lapsia.
Toiset ovat aktiivisia ja toiset kai­
noja. Uskon, että toimet auttavat
opettajaa rauhoittamaan aktiivisia
lapsia ja rohkaisemaan epävarmo­
ja ja arkoja, Olga Abrosimova toi­
voo.
Palautteet ovat myönteisiä
Ennen tunteja ja niiden jälkeen
ohjelmaan osallistuvia lapsia tes­
tataan. Oppilaiden vanhemmat ja
opettajat vastaavat lomakkeen ky­
symyksiin.
Edellytetään, että ohjelman
lopussa lapsi muuttuu. Hän tu­
lee ystävälliseksi ja myötätuntoi­
seksi. Lapsi oppii ymmärtämään
omia ja ympäröivien ihmisten
tunteita.
— Liettuassa vastaavaa mene­
telmää on toteutettu yksitoista
vuotta. Hiljan sen ensimmäiset
osanottajat testattiin. 89 prosent­
tia osallistuneista sanoi pitäneen­
sä ohjelmasta. Varhaislapsuudessa
saadut tiedot ovat auttaneet osan­
ottajia selviytymään monenlaisis­
ta ongelmista, Ilona Kosheleva ker­
too.
Joskus henkilö törmää ratkaise­
mattomaan tilanteeseen. Lemmi­
kin kuolema aiheuttaa paljon su­
rua lapselle. Usein hän syyttää it­
seään siitä.
Tunneilla lasta opetetaan alis­
tumaan kohtaloonsa eikä kidut­
tamaan itseään nuhteilla. Jos lap­
si joutuu ratkaisemattomaan tilan­
teeseen, hänen pitää oppia elämään
uusissa oloissa.
— Olen varma, että Karjalassa
ohjelma menestyy hyvin. Ohjel­
maa on toteutettu monessa maas­
sa. Palautteet ovat myönteisiä.
Luulen, että maassamme ohjelma
myös juurtuu ja kehittyy, Olga Ab­
rosimova uskoo. ks
Kielteisten ilmiöiden ennaltaehkäisyohjelma
• Ohjelma kehittyi kymmenisen vuotta sitten Tanskassa.
• Ohjelmaa on toteutettu jo 25 maassa.
• Karjala on Venäjän ensimmäinen alue, jolla lapsia opetetaan
ilmaisemaan omia tunteitaan.
• Karjalassa saavutettava kokemus jaetaan myöhemmin Venäjän muille
alueille.
• Ohjelman järjestäjänä toimii Petroskoin Sodeistvije-kansalaisjärjestö.
10 Karjalan Sanomat
Uutisia Suomesta
Jungner Demarille:
Puoluesihteeri
vaihtoon, jos
Lipponen ei
menesty
Keskiviikkona 11.01. 2012
Uudenvuoden loma
Sdp:n puoluesihteeri Mikael Jungner
uskoo Sdp:n puoluesihteerin vaihtu­
van toukokuun puoluekokouksessa,
mikäli puolueen presidenttiehdokas
Paavo Lipponen ei menesty vaaleissa.
Jungner kertoo asiasta tiistaina ilmes­
tyneessä Uutispäivä Demarissa.
Vaikka Paavo Lipponen ei olekaan
menestynyt vaaligallupeissa, Jungner
ei silti myönnä olevansa huolestunut
tilanteesta. Hän uskoo kaiken olevan
mahdollista vielä tässä vaiheessa, kun
yhtään ääntä ei ole annettu ja kun kol­
masosa äänestäjistä vielä miettii eh­
dokastaan.
— Paavo Lipposesta voi tulla presi­
dentti, Jungner uskoo.
Mikael Jungner on toiminut Sdp:n
puoluesihteerinä toukokuusta 2010.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa hä­
net valittiin kansanedustajaksi.
Alahärmän
puukotuksen
taustalla ehkä
nuorten aiemmat
riidat
Poliisin mukaan on mahdollista, että
Alahärmän maanantaisen koulupuu­
kotuksen taustalla ovat aiemmin ta­
pahtuneet nuorten välienselvittelyt.
Poliisin mukaan teosta epäilty nuo­
rukainen oli puukotuksen jälkeen lä­
hettänyt joitakin tekstiviestejä muil­
le nuorille. Sen sijaan poliisilla ei ole
tietoa uhkaavista viesteistä ennen te­
koa.
Puukotuksen uhri, 18-vuotias nuo­
ri nainen, on leikattu ja hänen tilansa
on tällä hetkellä vakaa. Epäilty puu­
kottaja sai surmansa törmättyään hen­
kilöautolla vastaantulevan rekan keu­
laan.
Varkaat koruliikkeen sisään autolla
Tampereella – saalis
jopa satojentuhansien arvoinen
Tamperelaiseen kultasepänliikkee­
seen murtauduttiin ajamalla auto liik­
keen ikkunasta sisään Tampereen kes­
kustassa varhain tiistaiaamuna. Poliisi
sai hälytyksen murrosta kello 5.33.
Murtautuminen tehtiin Pirkan kello
-liikkeeseen Kuninkaankadulla. Teki­
jät poistuivat paikalta tummalla Saab
9000 -merkkisellä henkilöautolla. Au­
to oli varastettu aiemmin Tampereel­
ta Koulukatu 8 kohdalta.
Liikkeen ikkunaan ajettu BMW 520
-henkilöauto jätettiin tekopaikalle. Se
oli varastettu muutaman sadan met­
rin päästä tekopaikasta Satakunnan­
kadun ja Kortelahdenkadun risteyk­
sen paikkeilta.
Anastetusta omaisuudesta ei ole
vielä tarkempaa tietoa. Omaisuuden
arvo on alustavan arvion mukaan sa­
tojentuhansien eurojen suuruinen.
Uutiset on lainattu
Helsingin Sanomissa.
Lisää uutisia www. hs.fi.
Nuoret viettävät uuttavuotta yhdessä kotona, yöklubeissa sekä saunoissa.
Ulkomaanmatkat,
mässäily ja sauna
Miten kului kymmenen lomapäivää?
Julia Veselova
Karjalan Sanomat
K
ymmenen lomapäivää vuoden alus­
sa. Mitä tehdä ja minne mennä? Jo­
kainen suunnittelee jotakin oman
maun mukaan: matkoja ulkomail­
le, hiihtoretkiä metsässä ja vierailuja ystä­
vien luo.
Monet petroskoilaiset eivät keksineet mi­
tään erikoista ja viettivät lepopäiviä kotona
perhepiirissä.
— Olin niin väsynyt työstä, etten suunni­
tellut mitään pikkulomalle. Kymmenen päi­
vää vietin sohvalla telkkarin ääressä. Mässäi­
lin, rakennusyhtiöllä työskentelevä Aleksei
Shtropin kertoo.
Vierailut sukulaisten ja ystävien luona
ovat kuitenkin perinteisiä. Ihmiset lähtevät
kyläilemään muihin kaupunkeihin ja maa­
seudulle. Uusivuosi ja joulu ovat tietysti per­
heen juhlia.
— Uudeksivuodeksi ja vapaapäiviksi mat­
kustin äidin luokse. Hän asuu Värtsilässä.
Oli kiva viettää lomaa pienessä rauhallises­
sa taajamassa, sihteeri Irina Shilnjakovska­
ja selittää.
— Lomalla vierailin paljon ystävien ja su­
kulaisten luona. Se oli todella ihanaa, kos­
ka monia heistä en ollut nähnyt jo pitkään,
suunnittelija Maria Natshinova muistelee.
Lomalla matkoille
Juhlan aikana petroskoilaiset matkustavat
yhä useammin pois kotoa. Euroopan maat
tai esimerkiksi Turkki ovat monien mieles­
tä paras vaihtoehto lomapäiville. Eikä hin­
ta kauhistuta.
— Neljän päivän loma Turkissa uudenvuo­
den aikana maksoi meille samaa kuin kahden
viikon loma siellä heinäkuussa, ekonomisti
Ljubov Korovina muistelee.
Joka vuosi talvilomalla Korovina lähtee
johonkin etelämaahan.
— Emme uineet Turkissa. Ulkona oli vain
15 astetta lämmintä. Palasin kotiin vähän rus­
kettuneena. Olen tietysti ladannut akut.
Jotakuta harrastukset kutsuvat matkal­
le. Petroskoilaiset lähtevät suomalaisiin
hiihtokeskuksiin hiihtämään ja lumilautai­
lemaan.
— Lumilautailu on perheemme harrastus.
Muutaman kerran vuodessa matkustamme
Suomeen, vuokraamme mökin ja koko päi­
vän vietämme rinteellä, verotarkastaja Svet­
lana Vladimirova kertoo.
Kaikki eivät lähde kaupungista kauas. Mö­
kit ja saunat viehättävät tietysti.
— Melkein koko loman vietin mökillä. Pais­
toimme lihaa ja kävimme saunassa, kuljetta­
ja Viktor Amosov sanoo.
Kalastus, hiihto ja luonnon ihailu liittyvät
myös mökkielämään ja ajanviettoon siellä.
Juhla tuoksuu piirakoille
— En tykkää uudenvuoden vapaapäivistä.
Kaikki lepäävät, mutta raukoilla opiskelijoil­
la on tenttikausi. Aloin valmistautua tenttei­
hin jo 2. tammikuuta, koska ensimmäinen
tentti on 11. tammikuuta, opiskelija Ivan Ma­
,, Jotakuta harrastukset
kutsuvat matkalle.
Petroskoilaiset
lähtevät suomalaisiin
hiihtokeskuksiin
hiihtämään ja
lumilautailemaan.
tikainen valittaa.
Lomasta haaveilevat myös ne, jotka ovat
töissä kymmenen vapaapäivän aikana. Lo­
man aikana petroskoilaiset hankkivat lisä­
tuloja Suomesta.
— Olin Suomessa oppaana turistien kans­
sa, matkatoimiston työntekijä Maria Koives­
toinen kertoo.
— Tammikuun alussa olimme mieheni
kanssa töissä tulkkeina Suomessa. Vaihdoim­
me miljöötä, rentouduimme sekä saimme li­
sää rahaa, tulkki Maria Dorofejeva selittää.
Venäjän keittiössä ei ole erityisiä uuden­
vuoden ruokia. Kuitenkin juhlapöytä on ai­
na täynnä herkkuja. Se jatkuu kymmenen
päivän aikana, erityisesti kuin taloon vie­
raat tulevat.
— Ortodoksisen joulun aikana vierailem­
me aina Munjärven lahdella. Mummolassa
on mukava. Äiti paistaa piirakoita ja koko
perhe kokoontuu pöydän ääreen, Karjala–
Norja-ystävyysseuran puheenjohtaja Jele­
na Rybalova kertoo. ks
Karjalan Sanomat 11
Keskiviikkona 11.01. 2012
Tärkeintä on se, että koko perhe voi olla yhdessä kiireisen
arkielämän vastapainoksi.
Liisa Koponen
Kolme joulupukkia odottaa Suomessa
Venäläiset turistit etsivät uusia vaikutelmia talvisesta Suomesta. He voivat saada niitä Joulupukin kylässä
Rovaniemellä, joulumaassa Kuhmossa ja joulupukin kodissa Kuopiossa.
Marina Tolstyh
Karjalan Sanomat
U
usivuosi suomalaisittain,
joulu- ja talvilomat Suo­
messa sekä vierailumat­
kat Joulupukin luokse.
Näitä valmismatkoja Venäjän Kar­
jalan matkatoimistot tarjoavat ve­
näläisille turisteille joulukuun lo­
pulta tammikuun puoliväliin asti.
Matkareitillä Petroskoista Ro­
vaniemelle on ollut kova kysyntä,
mutta esimerkiksi noin 700 kilo­
metrin pituinen bussikuljetus on
ollut tietysti hyvin raskasta. Reitti
voi jakaa siis kahteen osaan: Petros­
koista Kostamukseen junalla ja siel­
tä suomalaisella linja-autolla.
Viime vuosina turisteille on tar­
jottu matkoja myös Joulupukin ky­
liin, jotka sijaitsevat muutamien ki­
lometrien päässä Kuopista ja Kuh­
mosta.
Kuopion brändi venäläisille
turisteille
Petroskoista Kuopioon välimatka
on noin 470 kilometriä ja se kestää
linja-autolla 7—8 tuntia. Kuuden ki­
lometrin päässä Kuopiosta Rauha­
lahdessa on Joulupukin Koti.
— Joulupukin Koti on aikoinaan
suunniteltu täysin Kuopioon tule­
via venäläisturisteja varten, mark­
kinointipäällikkö Liisa Koponen sa­
noo.
Varsinainen toiminta venäläis­
ten turistien kanssa alkaa siellä
muutamaa päivää ennen vuoden­
vaihdetta. Alueelle alkavat saapua
charter-junat Moskovasta ja venä­
läiset autoillaan.
Silloin Joulupukin Koti on au­
ki tammikuun 10. päivään asti.
Alueel­le on sisäänpääsymaksu ja
siellä on paljon tekemistä ja koke­
mista koko perheelle.
Suomalaisia ei kovinkaan kiin­
nosta enää joulun jälkeen mennä
tapaamaan Joulupukkia. Tuona
ajankohtana melkein kaikki kävi­
jät ovat venäläisiä.
— Monet venäläiset sanovat, et­
tä he tulevat tänne katsomaan puk­
kia ja kokemaan talviaktiviteetteja
sekä nauttimaan kylpyläelämästä.
Tärkeintä on se, että koko perhe voi
olla yhdessä kiireisen arkielämän
,, Noin 80
Joulupukin puuhat Rauhalahdessa lisääntyvät, kun venäläiset matkustajat tulevat. Kuva: Liisa Koponen
prosenttia
Suomeen
matkustavista
moskovalaisista
on ollut Suomen
Joulupukin kylässä
Rovaniemellä jo
useita kertoja.
vastapainoksi, Koponen jatkaa.
Rauhalahdessa sanotaan, et­
tä joulukuun alussa Joulupukki
asustelee Kuopiossa Puijon Tor­
nilla. Jouluaattona hän piipahtaa
alueelle kuulemassa viimeiset jou­
lutoiveet ja sitten muuttaa Joulu­
pukin Kodille uudenvuoden ja ve­
näläisen joulun ajaksi.
— Lapissa pukki taitaa olla vain
keväällä, kesällä ja syksyllä, Kopo­
nen tarinoi.
Kuhmon Joulupukki
kiinnostaa moskovalaisia
Moskovalaiset ja pietarilaiset turis­
tit käyvät myös mielellään Kuhmon
Joulupukin luona ja Joulumaassa.
— Noin 80 prosenttia Suomeen
matkustavista moskovalaisista on
ollut Suomen Joulupukin kyläs­
sä Rovaniemellä jo useita kertoja.
Tietysti tämä on kyllästyttänyt ve­
näläisiä ja he etsivät nyt uusia elä­
myksiä Kuhmosta, Kuhmon-mat­
kat järjestävä Aleksandra Bagaje­
va selittää.
Bagajevan mielestä miljöö on
siellä viihtyisä ja mukava sekä mat­
ka sinne on halvempi kuin Rova­
niemelle.
Taas Karjalan asukkaita kuten
esimerkiksi kostamuslaisia Kuh­
mon joulupukki ei kiinnosta paljon.
Aito Joulupukki asuu heidän mie­
lestään pelkästään Rovaniemellä.
Kostamuslaiset lähtevät Kuh­
moon ennen kaikkea ostoksille.
Matka Kostamuksen ja Kuhmon
välillä on yli 100 kilometriä. ks
,, Karjalan
asukkaiden
mielestä aito
Joulupukki asuu
Rovaniemellä.
Lomalle ja ostoksille Pohjois-Karjalaan
Marina Tolstyh
Karjalan Sanomat
K
arelia Expert Matkailupalvelu Oy:n mu­
kaan Pohjois-Karjalan alueelle eniten
venäläisiä matkailijoita saapuu Pieta­
rista ja Moskovasta.
— Venäläiset matkailijat saapuvat tänne
lomailemaan lomamökeissä, lomakylissä tai
hotelleissa, talvisin laskettelemaan ja hiihtä­
mään sekä myös ostoksille, myyntipäällikkö
Tarja Harinen sanoo.
Harisen mukaan talvimökit Kolin alueel­
la olivat venäläisten joululomalla suurelta
osin varattuja.
— Heikko lumitilanne aiheuttaa omat on­
gelmansa. Sää on ollut niin lämmintä, että
Kolin rinteillä on ollut vähän lunta. Ensilu­
men latu on kuitenkin jo ollut käytössä, täl­
lä hetkellä Kolilla voi hiihtää noin 7 kilomet­
riä ensilumen latua, Harinen jatkaa.
Suurin osa matkailijoista saapuu maa­
kunnan alueelle omilla autoillaan. Venäjän
Karjalasta saapuvat turistit ovat pääosin os­
tosmatkailijoita. Harisen mukaan he viipy­
vät alueel­la yleensä lyhyemmän ajan kuin
muualta Venäjältä tulleet turistit.
— Sokos Hotel Bomban turistit ovat olleet
yleensä Moskovasta, mutta esimerkiksi lo­
makeskus Huhmarissa Joensuun lähellä ma­
jailevat venäläisturistit ovat kotoisin Petros­
koista ja Pietarin seudulta, Harinen lisää.
Harisen mukaan uutena vuotena venäläis­
turisteille suunnattu tarjonta Pohjois-Karja­
lassa on melkein samaa kuin edellisvuosina.
Kiteellä on uusi Pajarinhovi-viihdekylpylä,
joka voi myös vetää turisteja.
Tax free -kaupan tilastot osoittavat, että
verovapaa myynti on ollut Joensuussa hui­
massa kasvussa. Joensuu on tilastoissa 4. si­
jalla Helsingin, Lappeenrannan ja Imatran
jälkeen. Ostajat ovat olleet etupäässä venäläi­
siä. Esimerkiksi lokakuussa turistit käyttivät
ostoksiinsa noin 7,6 miljoonaa euroa. ks
12 Karjalan Sanomat
Keskiviikkona 11. 01. 2012
Europan tuulet
Crno Gora pyrkii luksuskohteeksi
Päävauhdin kehitykselle antavat venäläiset. He ovat ostaneet suuria hotelleja, kymmeniä tuhansia asuntoja,
ja ovat monien hotellien pääasiakaskunta.
Matkailu
Venäläiset
ovat täällä!
Heiltäkin putoaa
joskus aski
rantakivikolle
aivan kuten
alkuperäis­
väestöltäkin.
O
len viettänyt vuo­
sittain aikaani pie­
nessä Razevicin
kylässä Monteneg­
rossa (Crno Gora) jo yli kym­
menen vuoden ajan. Kylä on
lähellä suomalaistenkin tun­
temaa Budvan kaupunkia.
Sinne tehtiin entisen Jugo­
slavian aikana runsaasti seu­
ramatkoja Suomesta.
Montenegro on pieni noin
400 000 asukkaan kääpiö­
valtio Adrianmeren rannal­
la, meren ja ”mustien vuor­
ten” puristuksessa. Paikka
Razevicin kylässä, mihin ai­
ka ajoin palaan, on nimel­
tään Skojidcevoika.
Nimellä on traaginen his­
toria, kuten lähes jokaisella
paikalla Balkanilla. Nimi liit­
tyy tietenkin kuolemaan. Ky­
symys ei kuitenkaan ole kan­
sanmurhasta, sotatantereesta
tai etnisestä yhteenotosta. Ni­
men takana on nuoren naisen
henkilökohtainen tragedia.
Kalliolta kuolemaan
Tarinan mukaan neito pa­
kotettiin avioliittoon mie­
hen kanssa, jota hän ei ra­
kastanut. Hänen sydämen­
sä oli toisen nuoren miehen
taskussa. Tyttö ei kestänyt
Majatalon pitäjät Sonja (vas), Luka, Martin, Sandra ja Marko Pribilovic sekä toimittaja Tuula Koponen montenegrolaisen pöydän ääressä.
pakkoavioliittoa ja joutumis­
ta hänelle vastenmieliseen
syliin, ja niinpä hän hyppäsi
kalliolta alas mereen kuole­
man käsiin. Siitä sai nimen­
sä Skojidcevojka.
Tälle kalliolle rakennetus­
sa pienessä majatalossa olen
asunut lähes kaikki Monte­
negrossa viettämäni päivät ai­
na vuodesta 1998 lähtien. Ta­
lon omistavat Sandra ja Marko
Pribilovic. Siinä asuvat myös
heidän kaksi kouluikäistä poi­
kaansa, Martin ja Luka sekä
Markon äiti, Sonja.
Euroopan tuulet -palstalla julkaisemme EU:ssa
kiertävien suomalaisten
toimittajien Tuula Koposen
ja Pentti Väistön näkemyksiä ja kokemuksia Euroopan
maissa puhaltavista poliittisista ja sosiaalisista tuulista.
Edelliset jutut olivat lehdessä marras- ja joulukuussa.
Auringonnousut Adrianmerellä ovat vaikuttavia.
Pieni majatalo traagisella
kalliolla on antanut hyvän
tarkastelupaikan Monteneg­
ron kehittymiseen Jugosla­
vian hajoamissotien jälkeen.
Montenegro ei oikeastaan
ollut sotatoimien kohteena
koko hajoamisprosessin ai­
kana. Se eli omaa elämään­
sä; tupakan, alkoholin ja ih­
missalakuljettajien toimies­
sa jokseenkin avoimesti.
Luksusta venäläisille
Tälle historialle luontaista
jatkoa on se, mitä maassa
tapahtuu nyt. Montenegrolla
on tavoitteena tulla raharik­
kaiden paratiisiksi kuten oli­
vat aikoinaan Nizza, Cannes
ja St. Tropez Ranskassa.
Päävauhdin kehityksel­
le antavat venäläiset. Turis­
tikeskus Budvan, idyllisen
pikkukaupungin Tivatin,
hengästyttävän kauniin Ko­
torin ja satamakaupunki Ba­
rin kaduilla kuulee nyt lähes
yhtä paljon puhuttavan ve­
näjää kuin serbiaa. Venäläi­
set ovat ostaneet suuria ho­
telleja, kymmeniä tuhansia
asuntoja, ja ovat monien ho­
tellien pääasiakaskunta.
Montenegron kehitys ei
välttämättä ole kaikkien mie­
leen, mutta niin tämä maail­
ma vaan nyt muuttuu. Raha
ei tule yksin. Se tuo muka­
naan hyviä ja huonoja ihmi­
siä, meteliä ja bisnestä, vau­
rautta ja rikollisuutta sekä
vieraita tapoja ja kulttuuria
mukanaan.
Kaikkialla Euroopas­
sa tiedetään, että venäläi­
set haluavat luksusta. Mon­
tenegro haluaa tarjota sitä.
Montenegro on venäläisil­
le siinäkin mielessä mielui­
nen paikka, ettei heidän tar­
vitse juurikaan kärsiä kieli­
vaikeuksista.
Venäjän ja serbian kielet
ovat läheisiä, ja vanhempi
väki Montenegrossa pakotet­
tiin Jugoslavian aikaan opis­
kelemaan pakkovenäjää, jo­
ten Adrianmeren rannikolla
on nyt otettu lusikka kau­
niiseen käteen ja kaupoissa,
ravintoloissa ja hotelleis­
sa tarjotaan ensimmäisenä
vieraana kielenä venäjää, ei
englantia.
Tom, Vladimir ja Milo
Olisin halunnut, että Pribilo­
vicien talo olisi saanut halli­
ta kalliota, mutta toisin kä­
vi. Ensin Markon naapuriin
rakensi talon amerikkalai­
nen Tom. Sitten rantaan löy­
si paikkansa venäläinen Vla­
dimir, sitten montenegrolai­
nen Milo. Nyt läpi liuskeisen
kallion raivataan tietä alas, ja
sinne tulee ties ketä.
,, Kaikkialla
Euroopassa
tiedetään,
että venäläiset
haluavat
luksusta.
Montenegro
haluaa tarjota
sitä.
Vladimiria en ole koskaan
tavannut, hän pistäytyy ta­
loonsa parin viikon ajak­
si vuodessa, Tomin kans­
sa sen sijaan kävin vaelte­
lemassa Petrovacin vuorten
rinteillä.
Tom ei enää aurinkoaller­
giansa vuoksi voi viettää ke­
siä Skojidcevoikassa, ja niin­
pä hän on siirtynyt Skandi­
naviaan. Viime kesänä hän
oli Ruotsissa, ensi kesänä
hän purjehtii Turun saaris­
toon Suomeen. Yllytin hän­
tä koukkaamaan Venäjän ja
Saimaan kanavan kautta ItäSuomeen.
Myös Marko on kiinnostu­
nut Suomesta. Hän haluaisi
tuoda perheensä Suomeen
jonain tammikuuna, kaikkein
kylmimpänä aikana. Lupasin
toimia opastajana, tehdä per­
heen kanssa asunnonvaihto­
sopimuksen, ja häipyä siksi
aikaa itse — mihinkäs muu­
alle kuin Venäjälle.
Pentti Väistö
Karjalan Sanomat 13
Keskiviikkona 11. 01. 2012
Lukijalta
”Meit auta näkemään taivaitas..”
Joulun sanomaa korostava laulu herättää syvällisiä tunteita
N
uo Sibeliuksen joululau­
lun sanat tulivat mieleeni
istuessani kirkossa Nur­
meksen joulumusiikin
avauskonsertissa. Laulajatar Mari
Palon ja häntä säestäneiden taiteili­
joiden toiminta oli todella mieleen­
painuvaa. Jos haluaa tässä kovassa
ajassamme kokea jotain syvällistä
ja ikuista, sen suo minulle ja jokai­
selle, jolla on kuulevat korvat, jou­
lun sanomaa korostava laulu.
Opetusneuvos Jouni Pirisen ja
hänen kanssaan vuosia työsken­
nelleiden työ on nyt siirtynyt nuo­
rempien käsiin. Heidän onkin help­
poa jatkaa valmiiksi viitoitetulla,
arvokkaalla kulttuurityön linjalla.
Vuosia sitten vietin joulua Salzbur­
gissa, kuuluisassa Mozartin syn­
tymäkaupungissa. Silloin vielä oli
lunta, läheinen alppivuoristo hoh­
ti ihmeellistä kuulautta. Lapsoset
luistelivat ja posket hohtivat pu­
naa. Aikuiset kulkivat pakkassääs­
sä arvokkaissa turkiksissa.
,, Jokainen
kirkollinen tilaisuus
Salzburgissa päättyi
lauluun ”Jouluyö,
juhlayö”.
,, Aseet vaikenivat ja tunnelmallinen
hymni levisi juoksuhautojen ja pahoin
runneltuneen taistelukentän ylle.
Paikalliset konserttisalit ja kirkot
täyttyivät sadunomaisesta joulun
musiikista. Jokainen kirkollinen
tilaisuus päättyi lauluun ”Joulu­
yö, juhlayö”. Pyhästä temppelistä
palaavien katse suuntautui pakot­
tomasti kohti korkeutta.
Päätin vaimoni kanssa lähteä kuu­
luisan joululaulun synnyinsijoil­
le läheiseen Oberndorfin kylään.
Kirkko oli kaikessa koruttomuu­
dessaan vaatimattoman kaunis.
Vuonna 1818 seurakunnan pas­
tori Joseph Mohr oli valmistele­
massa saarnaa, kun hänet kesken
kaiken hälytettiin siunaamaan
vastasyntynyttä vuorelle. Miilun­
polttajan vaatimattomassa majassa
pastori näki äidin vauva sylissään.
Näystään hän palattuaan kirjoitti
runon, jonka kanttori Franz Gru­
ber samassa sävelsi.
Koska Pyhän Nikolauksen kappelin
urut olivat rikki, keskiyön messus­
sa pappi ja kanttori esittivät yhdes­
sä kaksiäänisen joululaulun kitaran
säestyksellä. Seurakunta kuunteli
haltioituneena ”Stille Nachtin” en­
si esitystä.
Tästä pienestä alusta syntyi
maailman ehkä tunnetuin joulu­
laulu. Se levisi Itävallasta vankku­
reiden ja muusikkojen mukana eri
puolille Keski-Eurooppaa. Kauan
luultiin, että laulun säveltäjä olisi
ollut itse Franz Schubert, kunnes
viimein selvisi sävellyksen historia.
Säveltäjien samantyylinen nimi oli
hämäännyksen aiheuttaja.
Ensimmäisen maailmansodan ajal­
ta kerrotaan monia jouluisia tari­
noita etulinjasta. Kuuluisimpia
niistä ovat ne, jolloin hetkellinen
rauha palasi vihollisten välille.
Kun saksalaisten sotilaiden
joukko alkoi laulaa ”Jouluyötä”,
ranskalaiset lauloivat omalla kie­
lellään samaa laulua. Aseet vai­
kenivat ja tunnelmallinen hym­
ni levisi juoksuhautojen ja pahoin
runneltuneen taistelukentän ylle.
Sotilaat muistivat silloin oman jou­
luisen kotinsa, kotikirkkojensa jou­
lumessut, kynttilät, rakkaat lähei­
sensä. Rauhan aika kajasti kuin ih­
me sieltä jostain kaukaa.
Joululaulu auttoi pahoin vä­
syneitä miehiä näkemään samaa,
mistä oman mestarimme säveltä­
mä ja Vilkku Joukahaisen sanoit­
tama joululaulu meillekin kertoo.
”Oi anna, Jumala armoas, kun jou­
lu, joulu on meillä, ja kansaa suo­
jaa sun voimallas, meit auta näke­
mään taivaitas, kun joulu, joulu on
meillä!”
Veikko Huotarinen
Franz Gruben ja Joseph Mohrin Jouluyö, juhlayö -laulu kuultiin ensimmäistä kertaa
Oberndorfin kylän Pyhän Nikolauksen kappelissa 1818.
Suomalaisena Moskovassa
Hyvää uutta vuotta KS:ien lukijoille
ti. Minoksella riitti hauskaa loppuun saak­
ka Moskovassa, eikä vähintään lumivalleissa
möyriessä. Minos on todella jääkarhujen su­
kua, sillä se voisi loputtomiin leikkiä lumessa
ja liukastella pikkutassuillaan jäällä. Minok­
sen Mami tosin ei viettänyt ihan niin haus­
kaa vanhan vuoden loppua ja uuden vuo­
den alkua, kuin mitä karvainen ystävänsä,
vaan terveydentila taas horjahteli sinne tän­
ne. No, Moskovassahan ei parivaljakon ol­
lut tarkoitus olla kuin kaksi kuukautta, joten
vain muutamaa päivää ennen töiden loppua
lähdettiin kohti kotia. Mutta ennen sitä Mi­
nos nautti täysin rinnoin saamastaan huomi­
osta uudessa asunnossa lähellä Smolenskin­
aukiota. Venäläisethän osoittavat avoimesti
tunteensa niin vihassa kuin rakkaudessa ja
tällä kertaa onneksi koiranpentu herätti po­
sitiivisia tunteita Mamin naapureissa.
Joulu tuli ja meni kun Mami oli töissä Mosko­
vassa, mutta Minosta ei joulupukki unohta­
nut vaan se sai jouluaattona järsittäväkseen
uusia, mehukkaita luita ja vinkuvaa ääntä pi­
tävän muoviluun, joka huvitti sitä erityises­
Minos pääsi kuljeskelemaan ja nuuskimaan
sinne tänne Moskovaa, tosin ei niin paljon
kuin mitä sen energiavarat pitäisivät sisällään.
Minoshan on kiinnostunut kaikesta ja kaikis­
ta, niin purkasta maassa kuin pilvenpiirtäjistä!
Olisi kiva Mamin tietää, että mitä se koiruli jää
eniten kaipaamaan Moskovasta. Petroskois­
ta Minos jäi varmaankin kaipaamaan Karjalan
Sanomien kollegoiden huolenpitoa viime ke­
sänä. Sitten koitti taas se väistämätön matka­
päivä tällä kertaan Aleksandr Nevski -junal­
la Suomeen. Onneksi oli taas helppo EU-lem­
mikkieläinpassia heilutellen Minoksen lähteä
matkaan. Junamatka oli pitkä, mutta rauhal­
linen. Venäjän puolella tullikoiran nuuhkais­
tessa Minoksen ja Mamin hyttiin, niin Minos
ärähti Mamin suureksi ihmeeksi aika pahas­
ti rauhaisalle labradorinnoutajalle. No, se oli
varmaan jo aika väsynyt junan kolkkeeseen ja
alkoi opetella ison koiran tavoille ja alkaa puo­
lustaa pikku hiljaa omaa reviiriään kuten uu­
dessa asunnossa Smolenskinaukion lähellä.
Uupuneet matkalaiset pääsivät turvallisesti
takaisin koti-Suomeen ja taas oli yksi seik­
kailu Minoksella ja Mamilla takana Venäjäl­
lä. Mami tosin ei varmaankaan enää ottaisi
Minosta suurkaupunkiin mukaan, koska ne
eivät ole aina niin koiraystävällisiä paikkoja
ja Moskovassakaan Mami ei uskaltaunut ih­
mispaljouteen metroon koiran kanssa. Vä­
lillä työn ja koiranhoitamisen yhteensovit­
taminen oli todella vaikeaa Mamille, mutta
onneksi Minos on niin kiltti koira loppujen
lopuksi, että se tuli hienosti vastaan olemalla
aika kiltisti yksin kotona pitkiäkin päiviä. Hy­
västi siis Moskova ja Venäjä tällä kertaa. Mi­
nos on taas sopeutunut hienosti rauhaisaan
kotiinsa Suomessa. Välillä Mamista tuntuu,
että se on todella rauhallinen ja varmaankin
myös helpottunut, kun raskas reissuelämä
on takana ja pääsee pinkomaan Suomen lu­
missa kotitalon metsissä.
Hyvää alkanutta vuotta 2012 Karjalan Sa­
nomien lukijoille Minokselta ja Mamilta.
Oli taas hienoa, että jaksoitte seurata Krei­
kan pojan tapahtumarikasta elämää toisen
kerran Venäjän maaperällä. Nyt Minos ja Ma­
mi rauhoittuvat Suomeen, mutta eihän sitä
koskaan tiedä mitä tulevaisuus pitää Minok­
sen varalta. Sehän on ilmiselvästi syntynyt
reissaamaan! Minoksen raportointi Venäjäl­
tä päättyy tähän. Mielenrauhaa ja terveyttä
kaikille lukijoille!
Katri Tukiainen
14 Karjalan Sanomat
Keskiviikkona 11.01. 2012
Vapaa-aika
Kieli-ikkuna
Täydennä
tekstiin oikeat
muodot.
Sanat löydät
sulkumerkkien
sisältä. Mieti,
milloin käytät
monikkoa
ja milloin
yksikköä.
Onnellista
uutta vuotta!
Nykyisen suomalaisen
___________ (jouluperinne) mukaan
joulupukki asuu joulumuorin,
joulutonttujen ja porojen
kanssa Korvatunturilla Suomen
Lapissa. Hän on isovatsainen,
isokokoinen ja hyväntahtoinen
ukko, _________ (joka) on tuuhea
valkoinen parta. Hän on hyvin
vanha, _______________ (ikä) jopa
satoja vuosia.
Tontut ovat joulupukin
____________ (apuri). He auttavat
pukkia ______________ (tehdä) lahjat
joulupukin pajassa. Tontut
myös tarkkailevat _________________
(ikkuna) lasten touhuja ympäri
__________ (vuosi) ja kertovat
sitten joulupukille, __________
(kuka) lapsista ovat olleet
kilttejä.
Suomessa joulupukki tulee
taloon _______________________
(jouluaattoilta). Tullessaan hän
kysyy ”Onkos täällä kilttejä
lapsia?” _____________ (pukki) on
punainen kaapu yllään. Koska
pukki on vanha, hän saattaa
käyttää _____________ (puinen)
kävelykeppiä. _______________
(lahja) pukki kuljettaa
mukanaan suuressa säkissä.
Lapset laulavat usein pukille, ja
sitten ______________ (jakaa) lahjat.
____________ _______________ (moni
perhe) perinteisiin kuuluu, että
lapset kirjoittavat joulupukille
kirjeitä. _____________ (lapsi)
on tapana kirjoittaa lista
toivomistaan lahjoista. Kirje
annetaan usein __________________
(vanhemmat) toimitettavaksi
perille joulupukin pajaan.
Pukilla on _____________________
(kulkuväline) porovaljakon
vetämä reki. _____________
(reki) pukki ehtii kuljettaa
jouluaattona jokaisen lapsen
lahjat perille.
Tehtävän on laatinut
Marianne Nissinen, Petroskoin
yliopiston vieraileva suomen
kielen lehtori.
Näyttelyssä on esillä 80 työtä. Tauluissa voi nähdä venäläisten ja ulkomaisten julkkisten muotokuvia. Kuva: Mikko Ollikainen.
Näyttely ei nähnyt tekijäänsä
Nikas Safronov muutti mielensä eikä lentänyt Petroskoihin näyttelynsä avajaisiin
Anna Umberg
Karjalan Sanomat
Nikas Safronov on taiteilija, jota
rakastetaan ja vihataan. Venäläis­
ten ja ulkomaisten presidenttien,
viihdetaiteilijoiden ja elokuvatäh­
tien suosikki on Venäjän myydyin
ja muodikkain taiteilija. Silti, tai
juuri sen takia, avajaisiin Petros­
koin taidemuseon upeisiin tiloi­
hin mahtuivat hädin tuskin kaikki
halukkaat näkemään omin silmin
nykytaiteen elävän legendan.
Paradoksi on siinä, että taiteili­
jan nimi puhuu enemmän kuin tu­
hat teosta. Television ansiosta mel­
kein kaikki tuntevat Nikas Safrono­
vin, mutta harva on nähnyt hänen
töitään.
Nikas Safronov on hyvin tuotteli­
as taiteilija. Taiteilijan tilillä on niin
paljon teoksia, että jopa Safronovin
impressaarin on vaikea vastata kysy­
mykseen hänen töidensä määrästä.
Yksistään länsimäiset keräilijät
ovat ostaneet hänen yli 800 työ­
tään. Kumpikin kahdesta kiertä­
västä näyttelystä käsittää 80 tau­
lua. Petroskoihin näyttely saapui
Kaliningradista, jolla oli järjestäji­
en mukaan suuri yleisömenestys.
,,Paradoksi on
siinä, että taiteilijan
nimi puhuu
enemmän kuin
tuhat teosta.
Näyttely
Nikas Safronov: 80 muotokuvaa ja maisemaa. Karjalan taidemuseo, 15.01.
saakka.
Toinen näyttely toimii nyt Omskis­
sa. Muut työt esitellään Venäjän ja
Euroopan museoissa. Siis töitä on
yli tuhat.
Hämmästyttää se, kuinka no­
peasti taiteilija maalaa teoksiaan.
— Taiteilija työskentelee öisin ja
yön aikana hän voi maalata yhden
työn, impressaari Galina Ahmedo­
va paljastaa.
Taiteilijan töiden omistajien jou­
kosta löytyvät muun muassa Alen
Delon, Montserrat Caballé, Mihail
Gorbatshov, Sophia Loren, Alla Pu­
gatshova, Jean-Paul Belmondo, Ni­
kita Mihalkov, Pierre Cardin, Dia­
na Ross ja Madonna. Hän on luo­
nut myös Venäjän, Yhdysvaltojen,
Turkin, Azerbaidzhanin, Turkme­
nian ja Ukrainan presidenttien se­
kä Espanjan, Jordanian ja Brunein
kuninkaiden muotokuvat.
Taiteilija on lisäksi hyvä kaup­
paaja. Hän ehdotti, että Madonna
ostaisi muotokuvansa 70 000 dol­
larilla. Madonna vastasi, että se on
kallista eikä hän osta tauluja enem­
män kuin 30 000 dollarilla. Tulok­
sena popdiiva osti kuitenkin muo­
tokuvansa 50 000 dollarilla.
Petroskoin näyttelyssä jokainen
halukas voi ostaa mieleisensä työn
ja jopa tilata muotokuvansa. Muo­
tokuva maksaa keskimäärin 20 000
euroa.
— Taiteilija voi myydä alennuk­
sella, taidemuseon johtaja Natalia
Vavilova lisää.
Nikas Safronovin piti itse avata
näyttelynsä. Alussa Vavilova ilmoit­
ti, että huonon sään takia lentoko­
ne viipyy eikä Safronov ehdi ajois­
sa. Kaikki odottivat. Poliittinen eliit­
ti kukkineen katseli tarkkaavaisesti
hänen töitään ja ihasteli niitä.
Tavallisesti ministerit, lainsää­
däntökokouksen edustajat ja virka­
miehet ovat harvinaisia näyttelyvie­
raita, mutta Safronovin näyttely oli
poikkeus. Heitä oli hyvin paljon.
Kaikissa näyttelyissä käyviä tai­
teilijoita oli päinvastoin liian vä­
hän. Pari näyttelyyn tullutta taitei­
lijaa ilmaisi aivan skeptisiä mielipi­
teitä Safronovin luomistyöstä.
Tavallinen yleisö jakautui kah­
teen leiriin: toiset jumaloivat hän­
tä ja toiset eivät hyväksyneet.
Mielestäni Safronov kuuluu tai­
teilijoihin, jotka maalaavat kauniis­
ti ja vaikuttavasti, mutteivät hei­
dän taulunsa herätä voimakkaita
tunteita. Monilla muilla taiteilijoil­
la on töitä, jotka eivät ehkä sovi rik­
kaan huoneen interiööriin, mutta
ovat täynnä intohimoa ja surua. Ne
koskettavat.
Näyttelyvieraita odotti petty­
mys: Safronov muutti mielensä
eikä lentänyt Petroskoihin.
Nikolai Safronov
• Syntynyt Uljanovskissa 8.
huhtikuuta 1956.
• Kahdeksannen luokan
päätettyään pääsi Odessan
merenkulkuopistoon, mutta
opiskeli vain vuoden.
• Opiskeli Donin Rostovin
taideopistossa ja
samanaikaisesti työskenteli
tarpeistonhoitajana nuoren
katsojan teatterissa.
• Palveli armeijassa Virossa.
• Armeijan jälkeen työskenteli
Liettuassa taiteilijana.
• Vuosina 1978–1982 opiskeli
Vilnan taideakatemiassa
suunnittelutiedekunnassa.
• Vuodesta 1983 asunut ja
työskennellyt Moskovassa.
Karjalan Sanomat 15
Keskiviikkona 11. 01. 2012
Menot 11.01.–18.01.
Teatteri
Kizhin näyttelykeskus
Fedosovankatu 19, ma–su 10.00–18.00,
puh. 775116, liput 10–35 rpl.
Kansallinen teatteri
Karl Marxin katu 19, kassa avoinna ti–
pe 14–19, la–su 14–18, puh. 782674,
599020 (automaattinen puhelinpalvelu)
19.01. Uutenavuotena lapsuuteen.
Näyttely kertoo joulukuusen historiasta Venäjällä sekä kuusenkoristeista ja
joulukorteista.
14.01. Hämminki hellästä sydämestä. Sollogub. Vaudeville, pieni näyttämö, venäjän kielellä, klo 18.00. Muu
näytös 24.01. klo 19.00
15.01. Jäähyväiset kesäkuussa.
Vampilov. Suuri näyttämö, klo 18.00
Filharmonian yläaula
Kirovinkatu 12, ma–su 10.00–18.00 Vapaa pääsy
1.02. asti. Gennadi Tikan valokuvien näyttely. Avajaiset 16.01.
Kansallisten kulttuurien
keskus
Musiikkiteatteri
Kirovinaukio 4, kassa avoinna ma–pe
11.00–19.00, la–su 10.00–18.00, puh.
783738, 785662
13.01. Pähkinänsärkijä. Tshaikovski.
Kaksinäytöksinen baletti, suuri näyttämö, kesto 1 h 35 min., klo 22.00. Lippujen hinnat 100–600 rpl.
15.01. Musta kana. Lvovitsh. Kaksinäytöksinen ooppera-musikaali, suuri
näyttämö, kesto 1 h 40 min., klo 13.00.
Lippujen hinnat 80–150 rpl.
18.01. Pulcinella ja Kevätuhri. Igor
Stravinsky. Suuri näyttämö, klo 19.00.
Lippujen hinnat 150–600 rpl.
Karjalan draamateatteri
Kirovinkatu 12, kassa avoinna ti–su 13–
19, puh. 767127, 768076
11.01. Puhtaasti venäläinen murha. Tupikov. Myyttinen rikoskomedia,
klo 19.00
12.01. Hyvin yksinkertainen tarina.
Lado. klo 19.00
13.01. Langenneet enkelit. Coward.
klo 19.00
14.01. Päivä ihmisten. Avertshenko.
Komedia, klo 19.00
15.01. Marjan pelto. Bogajev. Satu aikuisille, klo 19.00
17.01. Paritonnumeroinen enkeli.
Zhukova. klo 19.00
18.01. 13. Cooney. Komedia, klo
19.00
Musiikki
Filharmonian suuri sali
Kirovinkatu 12
13.01. Ilta takkatulen ääressä. Folkyhtye Skylark ja folkstudio Artforge
esittävät Irlannin, Skotlannin ja Skandinavian musiikkia. klo 19.00. Lippujen
hinnat 200–600 rpl.
18.01. Venäläisen elokuvan musiikkia. Karjalan sinfoniaorkesteri soittaa ylikapellimestari Marius Stravinskin johdolla musiikkia suosituista venäläisistä elokuvista. klo 19.00. Lippujen
hinnat 150–350 rpl.
Joulunpyhien historiaa
näkee ja oppii
Näyttelyt
19.01. asti. Uutenavuotena lapsuuteen. Kizhin näyttelykeskus, Fedosovankatu 12, Petroskoi.
K
ansatieteellinen koulutus- ja
huviohjelma Pohjoiset joulunpyhät opettaa ja viihdyttää kävijöitä Kizhin museon näyttelysalissa
Fedosovankadulla. Tammikuun alkuviikoille perinteisesti ajoitettava ohjelma on osa joulunaiheista näyttelyä
Uutenavuotena lapsuuteen.
Itse näyttely esittelee uuteenvuo-
Näyttelyt
Karjalan kansallinen museo
Lenininaukio 1, ti–su 10.00–17.30, puh.
769479, liput 10–60 rpl.
Vakituiset näyttelyt. Kuvernöörinsali, Kivet kertovat, Jäätikön jäljet, Taigaseutu, Kivikirjat, Pohjoinen rajaseutu, Pietarin tehtaat, Kaupunki–tehdas,
Kaivosmiehet ja puunhakkaajat, Kuninkaallisesta asetuksesta, Aunuksen läänin papisto, Läänin pääkaupunki, Valtion palveluksessa, Kaupungin eläjät,
Muinaisen heimon vieraisilla, Olemme
korela, Kansan hyväksi.
1.04. asti. Rintama Äänisellä 1941–
1944. Äänisjärven sotalaivaston 70vuotispäivälle omistettu näyttely.
15.01. asti. Kuusi tuoksuu mandariineille. Neuvosto-Karjalan uudenvuoden juhlan perinteistä kertova näyttely.
teen ja jouluun kuuluvia venäläisiä tapoja ja perinteitä. Juhlan historian ja
perinteiden ympärille rakentuu myös
koulutusohjelma. Näyttelyesineiden
taustalla lapset ja nuoret näkevät lyhyen joulunaiheisen esityksen, oppivat tekemään jouluenkelin, tutustuvat perinteisiin venäläisiin seuraleikkeihin Kizhin museon folkloreryhmän
taiteilijoiden johdolla.
Fedosovankadun näyttelysali on
avoinna kello 10.00–18.00. Pohjoiset joulunpyhät -ohjelman ennakko­
varaukset ja tilaukset puh. 775116.
rooppalaista taidetta, Venäjän Pohjola:
2000-luku, Viimeinen tuomio.
29.01. asti. Boheemi. Karjalan näyttelijöitä, ohjaajia, laulajia, muusikoita ja
kuvataiteilijoita maalauksissa, piirroksissa ja valokuvissa.
15.01. asti. Kuvataiteilija Nikas Safronovin (Moskova) töiden näyttely. Esillä 80 muotokuvaa ja maalausta.
Lippujen hinnat 200–300 rpl.
Kizhin museo
Kirovinaukio 10a, ma–su 10.00–18.00,
puh. 783591, liput 10–35 rpl.
29.01. saakka. Yksinkertaiset esineet. Jokapäiväisten nykyesineiden
edeltäjiä esittelevä näyttely. Esillä vanhoja koulu- ja keittiötarvikkeita, leluja,
laskureja, levysoittimia ja piirrosfilmejä.
Kaupungin näyttelysali
Karjalan taidemuseo
Lenininkatu 26, ti–su 12.00–19.00, puh.
781650, liput 15–40 rpl. Sali suljettu
17.01. ja 18.01.
Vakituiset näyttelyt. Muinaisvenäläistä taidetta, kansantaidetta, länsieu-
15.01. asti. Talviaika. Joulu- ja uudenvuodenkorttien näyttely. Esillä petroskoilaisten ammattitaiteilijoiden ja kaupungin
lasten taidekoulun oppilaiden töitä.
Karl Marxin katu 8, ti–su 10.00–18.00,
puh. 783713, Liput 30–100 rpl.
Lenininaukio 2, ma–pe 12.00–17.00,
puh. 782048 Vapaa pääsy
15.01. Norjalaiset vaikutelmat. Norjan vuoden 2010 Riddu-Riddu-festivaalista kertova valokuvanäyttely.
Nukkekoti-galleria
La Rochellen katu 13, ti–la 12.00–17.00,
puh. 773456
28.01. Kaleidoskooppi. Esillä keramiikkatöitä, nauhakoristeita, miniatyyritaidetta (taloja) ja nalleja.
Lapsille
Nukketeatteri
Karl Marxin katu 19, kassa avoinna ke–
pe 12–18, la–su 10–16, puh. 785092,
765664
14.01. Masha ja karhu. Landau. Suositeltava yli 2-vuotiaille, kesto 35 min.,
klo klo 11.00, 13.00 Liput 150 rpl.
15.01. Umka. Jakovlev. Suositeltava yli
3-vuotiaille, kesto 40 min., klo 11.00,
13.00 Liput 140 rpl.
Rock & Pop
12.01. Top of Europop Night. klo
23.00 Vapaa pääsy. Art-kahvila FM, Kirovinkatu 12.
13.01. Perjantai- ja lauantaiweekend. Disko. Ennen klo 20.00 vapaa
pääsy, myöhemmin 150 rpl. 14.01. ennen klo 20.00 vapaa pääsy, myöhemmin 200 rpl. Face control, Dress control, 18+. Art-kahvila FM, Kirovinkatu 12.
16.01. Konserttimaanantai. Esiintyy
Istinnyj Oblik (rock & alternative, Petroskoi), klo 20.30 Vapaa pääsy. Artkahvila FM, Kirovinkatu 12.
17.01. Sähköiset arjet. Euphory Action (live, electrobreakz, Pietari) ja Neonicle (live, electro, Pietari). klo 22.00
Vapaa pääsy. Art-kahvila FM, Kirovinkatu 12.
Horoskooppi
Oinas 21.03.–20.04.
Vuosi 2012 on Oinaille ihan kultaista aikaa
vauhdittamaan elämänmenoa. Ei ole mitään syytä jättää ainutlaatuisia tilaisuuksia
käyttämättä heti tammikuusta lukien.
Härkä 21.04.–20.05.
Hurjin vauhti on päällä alkuvuonna. Reippaammin homma lähtee kulkemaan jo toukokuussa. Nauti silloin kaikesta ihanasta ja
onni seuraa sinua koko loppuvuoden.
Kaksoset 21.05.–21.06.
Olet auttamatta pienessä paitsiossa vuoden
2012 aikana ja elämä vaikuttaa ajoittain sietämättömän tylsältä. Rakkauselämän kannalta romanttisin jakso osuu kesäkuulle.
Rapu 22.06.–22.07.
Ravun vauhdikkain ja kuluttavin vaihe siirtyy nyt vuoden 2012 puolelle. Energiaa riittää vaikka kuinka paljon, mutta vain
sellaiseen tekemiseen, joka tosissaan iskee kipinää.
Leijona 23.07.–23.08.
Etenkin tammikuusta kesäkuuhun kannattaa panostaa suurten suunnitelmiesi toteuttamiseen. Uskalla vapautua aikaisemmista energiaasi kuluttavista turhista
velvoitteista.
Neitsyt 24.08.–23.09.
Alkuvuosi on kieltämättä hiukan veltto.
Loppuvuonna on uskallettava ottaa koko kunnia itselle ja samoin tehdä kovia ja
peruuttamattomia päätöksiä, jotka lopulta muuttavat koko elämäsi aivan toisenlaiseksi.
Vaaka 24.09.–23.10.
Sisäinen paine muutoksille on sitä kovempi, mitä kauempana olet juuri nyt unelmiesi elämästä. Jos siinä on mielestäsi jotain parannettavaa, niin vain sinä itse voit
vaikuttaa tilanteeseen.
Skorpioni 24.10.–22.11.
Ystäväpiirisi tulee uudistumaan melkoisesti, sillä paikoilleen jumiintuneet ”entiset” ystäväsi eivät enää kestä seuraasi.
Rakkauden ja intohimon tunnelmat ovat
vahvimmillaan lokakuussa.
Jousimies 23.11.–21.12.
Asiat alkavat jälleen luistaa huomattavasti
sukkelammin kuin kuluneen vuoden loppupuoliskolla. Syyskuusta asti on tavallista tehokkaampi työjakso. Rakkauselämä on kiihkeimmillään koko marraskuun.
Kauris 22.12.–20.01.
Tee parhaasi irrottautuaksesi kaikesta turhauttavasta tekemisestä ennen kesää. Viimeistään kesäkuussa 2012 sinun on oltava valmis suuriin siirtoihin ja selkeisiin valintoihin.
Vesimies 21.01.–19.02.
Kevätkausi on todella jännittävää ja eksoottista aikaa. Virtaa ja upeita oivalluksia
riittää kevään kynnyksellä vaikka mihin.
Siihen on hyvä kohdistaa suurimmat siirtymiset elämäsi kaikilla aloilla.
Kalat 20.02.–20.03.
Hiukan ahdistunut energia pyrkii vapauttamaan sinua aikaisemmista sidoksista.
Kesän koittaessa olet mahdollisimman
riippumaton ja kypsä ottamaan elämä
enemmän omiin käsiisi.
Kari Karjalassa Jana Sinjavskaja
Niin paljon
väkeä niin pieneen bussiin!
Aih!
Hei sinä, ota
reppu pois!
Pysähdy!
Miks bussi ajoi
pysäkin ohi?
Luento alkoi
15 minuuttia
sitten.
Voi että!
16 Karjalan Sanomat
Sää
Huomenna
–9 .. –6
Tammikuusta
odotetaan tavallista
lämpimämpää.
Ennuste: gizmeteo.ru
Keskiviikkona 11. 01. 2012
–8 .. –6
Perjantaina
–7 .. –6
–7 .. –6
–8 .. –6
–3 .. –2
–1 .. +1
Viikonloppuna
–10 .. –8
–6 .. –5
–3 .. –1
–3 .. +1
–3 .. –1
Jouluale
–10 .. –8
Tänään on viimeinen päivä tilata Karjalan Sanomien pdf-lehden omaan
sähköpostiin alehintaan. Kampanja
koskee pdf-lehden tilauksia niin ulkomaille kuin Karjalaan ja Venäjälle.
Tarkempaa tietoa:

www.karjalansanomat.ru
tai lähetä postia:

[email protected]
–6 .. –5
–6 .. –4
–1 .. –1
–5 .. –3
–5 .. –2
Fakta
Vuoden 2012
kieltoja
Uusi vuosi tuo aina mukanaan paljon uutta, muun muassa kieltoja. Viime vuonna tavallisena ollut muutama
asia on tänä vuonna kielletty.
45
minuuttia ja sitä enemmän kestävissä tv-ohjelmissa Kiinassa ei saa näyttää
mainoksia. Lisäksi tv-kanavalla näytetään enintään
kaksi tosi-tv:tä viikossa. Illalla viihdeohjelmien kesto ei
voi ylittää 90 minuuttia.
2500
ruplaa
sakkoa pikkubussin eli marshrutkan kuljettaja Venäjällä
joutuu maksamaan, jos bussista puuttuu glonass-paikannusjärjestelmä. Autonkuljettajan työllistänyt yhtiö rangaistaan vuorostaan 30 000
ruplan sakolla. Järjestelmän
hinta on yli 20 000 ruplaa.
134.
Tupolev-lentokoneet eivät putoa
enää maahan, koska niillä
neuvostoajalta jääneillä koneilla ei enää lennetä. Käytöstä on otettu pois myös
Antonov An- ja Jakovlev Jak
-lentokoneet.
1.
tammikuusta alkaen ei
saa enää polttaa Suomen hotelleissa sekä
Norwegian Cruise Line –laivoilla ja suositulla Camp Noustadionilla Barcelonassa. Voimassa ollut tupakointikieltolaki on kiristymässä.
”Yövuoroni oli Pietari–Petroskoi -junalla. Kaikki vaununhoitajat juhlivat uuttavuotta ravintolavaunussa. Kuuntelimme
tietysti presidentin puhetta. Junan kuljettaja onnitteli meitä.
Pysäkillä ulkona sytytimme ilotulitteita.
Juhlayönä matkustajia oli
vähän ja he käyttäytyivät rauhallisesti. Kolmannen luokan lipun ostaneet ihmiset matkustivat toisen luokan vaunuissa.”
Tamara Tatarenkova
vaununhoitaja
Kun kello lyö 12...
Kun kello lyö 12, kohotamme samppanjamaljan uudenvuoden kunniaksi ja toivotamme toisillemme onnea ja
terveyttä, iloa ja menestystä uutena vuotena. Olemme tottuneet viettämään juhlaa perhepiirissä tai ystävien
seurassa. Silti hyvin moni kuulee juhlayönä Spasskin tornikellon lyönnit ja maan presidentin onnittelut omalla
työpaikallaan. Karjalan Sanomien gallup kertoo niistä ihmisistä, joille uudenvuodenyö merkitsi uuden vuoden
ensimmäistä työvuoroa.
1000
ruplaa
sakkoa maksaa autonkuljettaja Venäjällä, jos hän ajaa punaisen valon palaessa. Sama
sakko annetaan, jos ajaessaan tienristeykselle kuljettaja tekee ruuhkan. 800 ruplaa maksaa STOP-viivan ylittäminen tienristeyksellä.
0
miliisiä jää Venäjällä vuonna 2012. Vielä
viime vuoden maaliskuussa hyväksyttiin laki, jonka mukaan miliiseistä tulivat
poliisit, mutta vasta nyt nimityksestä miliisi tulee asiaton. Kaikissa kylteissä, asiakirjoissa ja tunnuskuvissa
lukee vain poliisi. Myös univormu on muuttanut värinsä harmaasta tummansiniseen. KS
”Minun lisäksi työvuorolla oli
vielä kolme ihmistä. Meillä ei
ollut paljon työtä. Juhlasuunnitelmiamme olimme pohtineet etukäteen. Jopa työpaikalla uusivuosi ei voinut olla ilman
samppanjaa, mandariineja ja salaatteja. Loppujen lopuksi hauskaa voi pitää myös työssä, kun
porukka on kiva.
Lohdutuksena oli se, ettei
työvuoroni osunut tammikuun
ensimmäiseksi päiväksi. Se varmasti olisi ollut vielä hauskempi
kokemus.”
Darja Trofimova
vakuutusyhtiön asiantuntija
”Minun on pitänyt mennä töihin uudenvuodenyönä yksitoista vuotta peräkkäin. Porukassa on lähes 14 henkeä, mukana
ovat aura-, hiekka- ja harja-auton kuljettajat.
Kukaan ei ottanut samppanjaryyppyäkään. Pitää aina olla
valmis kiitämään puhdistamaan
teitä lumesta. Kun sataa lunta,
ei ole aikaa katselemaan presidentin onnitteluja televisiosta.”
Viktor Biljushov
aurausauton kuljettaja
”Minä ja muutama yöhoitaja päivystimme sairaalassa. Päätimme etukäteen, kenelle toisistamme ojennamme lahjoja.
Kun kellojen lyöntiin saakka
oli jäänyt pari tuntia, ambulanssi
toi sairaalaan pakkaseen paleltuneen asunnottoman mummon.
Hän oli ollut kylmässä liian kauan, emmekä pystyneet säilyttämään häntä hengissä. Kamalinta
oli, että kirppulauma riensi karkuun kuolleesta ruumiista.
Joukko potilaita turvautui
lääkärinapuun jo aamuyönä.
Perinteen mukaan heillä oli pisto- ja viiltohaavoja.”
Aleksandra Jastrebova
kirurgi
” Minun työvuoroni alkoi kello 2 yöllä, joten ehdin katsoa
presidentin puheen ja kohottamaan limsamaljan perhepiirissä. Taksinkuljettajan uudenvuodenyö muistuttaa paljon tavallisten viikonloppujen yötä.
Asiakkaita on kumpanakin yönä
yllin kyllin.
Erona on se, että taksintilaushoitajat toivoivat kuskeille onnea uudelle vuodelle sekä
matkustajat olivat ystävällisempiä. Eräs asiakas lahjoitti minulle
lohikäärmemagneetin.”
Oleg Tarasov
taksinkuljettaja
”Petroskoin jokaisella palomiehellä on työvuoro juhlayönä
kerran neljässä vuodessa.
Katoimme juhlapöydän etukäteen. Alkoholia ei ollut, vaan
hedelmiä, suklaata ja kakkua.
Kello 23 hätäkello soi. Pelkäsimme, ettemme ehdi palata
takaisin kello 24 asti.
Tulipalo ei ollut suuri. Juopot lämmittivät huonetta pienellä hellalla. Puupyykkipoika putosi hellalle. Savua oli hyvin paljon. Pärjäsimme nopeasti
ja ehdimme jopa katsoa presidentti Medvedevin puheen televisiosta.”
Nikolai Shorohov
palomies