docNika alkaa puhua suomeksi
download 
Report Transcription
Nika alkaa puhua suomeksi
petroskoi palkka suunnistus Kevätmarkkinat kesämökkiläisiä varten Julkinen sektori edelleen puristuksen kohteena Suunnistusta kaikenikäisille SIVU 3 SIVU 7 SIVU 15 IRTONUMERO 2,00 € (SUOMESSA) nro 19 (15984) 18. toukokuuta 2011 91. vuosikerta tällä viikolla Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaan tänään 18. toukokuuta Petroskoissa katkaistaan lämpö asunnoista ja lämmityskausi päättyy siihen. s. 3 Monet Karjalan opettajista kärsivät vieläkin vuonna 2009 hyväksytyn palkkajärjestelmän uudistuksen seurauksia. Kaikki tapahtui niin kuin reformin vastustajat ennustivatkin. s. 4 Vaalikampanjan lähe tessä kansanedusta jien työinto on moninkertaistunut. Huhtikuun lopulla lainsäädäntökokouksen kansanedustajien joukko omisti koko työpäivänsä Kontupohjan piirille. s. 5 Venäjän viisumien käsittely on muuttu nut ja hinnat ovat nousseet. Toukokuun alusta Venäjän suurlähetystö on ulkoistanut viisumianomuksien vastaanottamisen Venäjän viisumikeskuksille. s. 8 Lukinien perheyhtye tunnetaan hyvin Petroskoissa. Se on esittänyt taidettaan myös Moskovassa, Pietarissa, Krasnodarissa sekä ulkomailla. s. 9 Aleksandr Pereplesni nin veroilmoituksen julkaistua Karjalassa rupesi leviämään omituisia ja sekavia huhuja. Karjalan lainsäädäntökokouksen puheenjohtaja teki siirron ensimmäisenä juorujen lakkauttamiseksi. s. 12 Suolusmäen harjoitte luradalla on lähtenyt liikkeelle yhteensä 86 kilpaajajaa Petroskoista, Sortavalasta, Pietarista, Novgorodista. Kilpa-ajajia on tullut eniten Murmanskin ja Leningradin alueiden kaupungeista. s. 13 Pietarin Anna Ahma tovan museossa on avattu Miltä sota näyttää? -näyttely. Se on omistettu sotilaalliselle vastakkainasettelulle Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuosina 1939–1940, jolloin pommituksissa ja taisteluissa kuoli lähes 85 000 suomalaista ja yli 350 000 Neuvostoliiton kansalaista. s. 14 Nika alkaa puhua suomeksi Ensi viikolla nähdään ensimmäinen suomenkielinen lähetys Julia Veselova Julia Veselova Karjalan Sanomat S uomen kielen käyttö Petroskoissa leviää pikkuhiljaa. Ensi viikolla 23. toukokuuta klo 19 Nika-televisioyhtiö järjestää ensimmäisen suomenkielisen Olemme kansa -ohjelman. Puoli tuntia kestävässä lähetyksessä tapahtuu paljon. Studioon kutsutaan yhtyeitä, jotka edistävät työssään suomalaista kulttuuria ja perinteitä. – Tarkoituksena on saada ihmisiä kiinnostumaan suomen kielestä ja kulttuurista. Yhtyeet kertovat itsestään ja välillä esittävät muutaman musiikki- tai laulukappaleen. Kysymme yhtyeen osallistujilta siitä, mikä meitä kiinnostaa. Olen varma, että katsojaakin se miellyttää, uuden ohjelman juontaja Ilona Rumjantseva kertoo. Rumjantsevan mukaan ohjelmaan kutsutaan erilaisia yhtyeitä. Mummojen kuorot sekä nykyaikaiset nuorisobändit ovat tervetulleita ohjelmaan. Ohjelman ensimmäiseksi vieraaksi tulee Sattuma-perheyhtye. Arto Rinne kertoo yhtyeestään sekä perheestään. – Arton isä Pauli Rinne on todella merkittävä henkilö Karjalassa. Teatteritoiminnan lisäksi hän lauloi Manok-yh- Sekä suomeksi että venäjäksi Studiossa kansallishenkeä lisäävät kudotut matot sekä savesta tehdyt karhun ja hirven pienoisveis tokset. Kuvassa on Olemme kansa -ohjelman juontajat Juri Kaulio ja Ilona Rumjantseva. tyeessä. Arkistosta löysimme sen esiintymisen nauhoituksen neuvostoajalta. Näytämme sen katsojille. Juontajien kysymyksien sekä yhtyeiden esityksien lisäksi historioitsija Ilja Solomeshtsh kertoo Karjalaa ja Suomea koskevasta histo riasta. Petroskoissa istutettiin puita Y hdistyneet kansakunnat on julistanut vuoden 2011 kansainväliseksi metsien vuodeksi. Näissä tunnelmissa elettiinkin viime lauantaina istuttamalla puita kautta Venäjän ja myös Petroskoissa. Talkoisiin Kuvernöörin puistoon oli tullut tasavallan ja kaupungin viranomaisia mukana tasavallan päämies Andrei Nelidov, lainsäädäntökokouksen puhemies Alek- syntynyt. On kiva, että nyt voimme nostaa esille sellaisia kysymyksiä, kuten miksi suomalaiset pitävät Leninistä, miksi valtakunnan raja siirrettiin useita kertoja ja miksi Karjala nimitettiin Karjalaissuomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, Rumjantseva listaa. sandr Pereplesnin, luonnonvarain ja ympäristöministeri Sergei Shtrahov ja Petroskoin kaupunginjohtajan sijainen Jevgeni Zhuravljov. Kuvernöörin puistoon istutettiin 30 nuorta puuta. Puita istutettiin muuallakin kaupungissa, muun muassa Meretskovinkadun ja La Rochellen kadun risteyksessä. Siellä nähtiin töissä muun muassa terveydenhoitominis- teri Valentina Ulitsh, tasavallan talouskehityksen varaministeri Valentin Luntsevitsh ja kaupunginjohtaja Nikolai Ljovin. Heitä auttamassa oli kaupungin nuoria kadetteja. Puita istutettiin Kuvernöörin puistoon sekä puistikkoon Meretskovinkadun ja La Rochellen kadun risteyksessä. – Hän on ohjelman toinen kirjoittaja. Historia-osuus on tärkeä osa ohjelmaa. Voin sanoa, että nimenomaan siitä osasta koko ohjelma on Ohjelmaa lähetetään kahdella kielellä: venäjäksi ja suomeksi. Siinä ei puhuta pelkästään suomea, vaan kaksi juontaja puhuu sekä suomeksi että venäjäksi peräkkäin. – Ohjelma on kaksikielinen. Kun puhun suomea, alhaalla tulee tulkkaus venäjäksi ja päinvastoin. Näin ohjelmaamme voivat katsoa myös suomea lukemattomat, ohjelman toinen juontaja Juri Kaulio selittää. Juri Kaulio on Petroskoin valtionyliopiston suomen kielen laitoksen viidennen vuosikurssin opiskelija. Nyt hän vastaa ohjelman suomenkielisestä puolesta ja Ilona Rumjantseva venäjän kielen puolesta. Rumjantsevan mukaan ohjelma voi kannustaa ihmisiä opiskelemaan suomea. He alkavat käydä konserteissa, joissa lauletaan kansallisilla kielillä tai tanssitaan kansantanssia. Sivu 3 2 Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 • NRO 19 TASAVALTA Johtajat voidaan sanoa epäpäteviksi A suntokannan tarkastusvirastoon tuli viime vuonna Petroskoin asukkailta 2 638 valitusta kaupungin asuntohuoltoyritysten tarjoamien palvelujen johdosta. Kuluvan vuoden alusta asukkailta on tullut jo 1206 valituskirjettä. Tarkastusviraston johtajan Mihail Krjukovin mukaan rikkomuksista asuntohuoltoyrityksissä on tehty 126 hallintokäsittelyä ja niistä on peritty sakkoa 864 000 ruplaa. Lisäksi tarkastusvirasto on esittänyt oikeuteen kolme kannetta asuntohuoltoyritysten johtajien epäpätevyydestä. Mihail Krjukov moitti erityisesti pihojen siivousta Petroskoissa, Suojärvellä ja Lahdenpohjassa. Pääkaupungissa on hankittu siivoustöitä varten 90 uutta konetta, silti kaupunginhallinto ei pysty pitämään kaupunkia siistinä. Alan viranomaiset ovat tavallaan syrjäytyneet virkatehtäviensä täyttämisestä. Tuntuu erittäin hassunkuriselta, mutta Engelsinkadulla talossa 4, jossa sijaitsevat asuntokannan tarkastusvirasto, urheilukomitea ja pääministeri Putinin kansalaisten vastaanottohuone, vessa ei ole toiminut enää kuukauteen. Täytyy todeta, että talossa työskentelevät viranomaiset ovat todella joutuneet kärsimään. Antonina Käbeleva Suomenvenäläinen jääkiekkoilija kutsutaan vierailulle J ääkiekkoilun maailmanmestaruus päättyi viime sunnuntaina Suomen maajoukkueen upeaan riemuvoittoon. Ensimmäisen kerran Suomi voitti maailmanmestaruuden vuonna 1995. Suomenvenäläinen laitahyökkääjä Leo Komarov juhlii voittoa koko Suomen kanssa. Karjalan urheilukomitea aikoo kutsua Leo Komarovin vierailulle Karjalaan. Maailmanmestarin vierailu aiheuttaa varmasti suurta kiinnostusta tasavallassa. Leonid Komarov syntyi Virossa ja muutti pienenä Suomeen isänsä kanssa. Vuoteen 2005 Komarov pelasi junioreissa. Vuonna 2006 Komarov pelasi Porin Ässissä, joka sijoittui SM-liigassa toiseksi. Kauden jälkeen hän siirtyi Lahden Pelicansiin ja pelasi siinä vuoteen 2009 asti. Vuosina 2006–2007 hän pelasi MM-kisoissa Suomen nuorten maajoukkueessa ja voitti silloin pronssia. Vuosina 2010–2011 Leo Komarov pelasi Suomen varsinaisessa maajoukkueessa. Komarov pelasi Moskovan Dynamossa KHL-liigassa kaudella 2009–2010. Kanadalainen Toronto Maple Leafs -joukkue varasi Komarovin vuoden 2006 varaustilaisuuden kuudennella kierroksella numerolla 180. Tutkimuksen ansiosta nyt voidaan osoittaa tarkkaan, millaisessa tilassa luonto on missäkin ja millaisia luontotyyppejä alueella on. Tutkimus tukki luonnonsuojelun aukot Luoteis-Venäjän suojelualueverkosto arvioitiin Satu Meriluoto Karjalan Sanomat L uoteis-Venäjän alueen luonnonsuojelualueiden verkoston puutteet ja kattavuus on selvitetty ensimmäisen kerran. Tutkimuksen ansiosta nyt voidaan osoittaa tarkkaan, millaisessa tilassa luonto on missäkin ja millaisia luontotyyppejä alueella on. – Kun Venäjällä tehdään tästä eteenpäin luonnonsuojelusuunnitelmia, on olemassa tieto siitä, kuinka paljon alueella on esimerkiksi vanhaa metsää, soita tai niittyjä, kertoo johtava asiantuntija Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskuksesta. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään luonnonsuoje- lualueverkoston ekologisia puutteita ja edustavuutta kuudella Luoteis-Venäjän alueella: Karjalan tasavallassa, Leningradin, Murmanskin, Arkangelin ja Vologdan alueilla sekä Pietarissa. Koska alueita oli mukana useita, niiden välillä voidaan nyt tehdä vertailuja. Aiemmin se ei ollut mahdollista. Tavoitteena oli myös, että tutkimuksen perusteella voitaisiin antaa suosituksia luonnonsuojelualueverkoston kehittämiseksi. Tulokset kertovatkin, mitä alueita tulisi ensisijaisesti suojella, kun suojelualueverkostoa kehitetään. Apua maankäytön suunnitteluun Tutkimus auttaa myös paikallisen, alueellisen ja fede- raation tason maankäytön kestävässä suunnittelussa. – Ei tarvitse tehdä tyhmiä ratkaisuja. Jos jossakin on arvokas alue, esimerkiksi tietä rakennettaessa alue voidaan kiertää, Lindholm havainnollistaa. Karjalan luonnonsuojelujärjestön Spokin puheenjohtaja Aleksandr Markovski on varovaisempi. – Toistaiseksi kukaan ei pysty takaamaan, että luonnonmetsät säilyvät koskemattomina tai että tutkittujen alueiden metsävaroja ei aleta käyttää kaupallisesti. Suomalais-venäläisenä yhteistyönä tehty tutkimus toteutettiin vuosina 2007–2010 ja sen tulokset julkistettiin maaliskuussa. Tutkimus oli osa laajempaa Luoteis-Venäjän metsätalouden ja luonnon Fakta Karjalan luonnonsuojelualueiden kokonaispintaala on 4,5 prosenttia. Nykyisin luonnonmetsiä suojellaan parhaiten Karjalan pohjoisosissa muuhun tasavaltaan verrattuna. Suomi ja Venäjä ovat tehneet luonnonsuojelussa yhteistyötä jo 1970-luvulta lähtien. monimuotoisuuden suojelun kehittämisohjelmaa. Suomesta tutkimuksessa oli mukana Suomen ympäristökeskus SYKE. Venäjältä tutkimukseen osallistui alueiden hallinnot, tiedelaitoksia ja kansalaisjärjestöjä. Mielipide K arjalan ja suomen kielten säilyttäminen nykyoloissa on erittäin päivänpolttava ja vakava aihe. Sillä on historiallinen ja poliittinen tausta. Karjalaiset ja suomalaiset ovat jossain määrin joutuneet poliittisten taistelujen ja keinottelujen uhreiksi Fennoskandian alueella viime 150–200 vuoden aikana. Karjalaisten ja suomalaisten taistelu kansallisesta itsemääräämisestä ja itsensä toteuttamisesta on jättänyt jälkensä kieliin. Venäjän keisarikunnan Omien vähemmistökielten säilyttämisestä hajoaminen ja Suomen tasavallan perustaminen ovat johtaneet eri tuloksiin ItäKarjalassa. Suomalaiset ovat perustaneet kansallisvaltionsa ja säilyttäneet oman yhtenäisen kansalliskielensä. Muuten Suomen etnisistä karjalaisista on tullut suomalaisen kansallisen yhtenäisyyden rakenneosa. Karjalan karjalaiset ovat ulkokohtaisista syistä olleet pysyvästi vieraskielisen etnisen yhteisön painostuksen kohteena varsinkin neuvostoaikana. Toisin sanoen he ovat joutuneet kokemaan venäläistämistä. Karjalan sosialistinen teollistaminen, Venäjän karjalaisten muuttoliike Ural-vuoristolle asti toisen maailmansodan aikana ja sodanjälkeisinä vuosina ja muut tekijät ovat johtaneet siihen, että monet karjalaiset ovat menettäneet oman kansallisen identi fiointinsa. Kuitenkin ratkaisevana oli siinä vuosi 1956, jolloin lakkautettiin Karjalais-suomalainen liittotasavalta. Siitä lähtien on alkanut venäjän kielen herruus Karjalassa ja karjalaisten ja suomalaisten voimaperäinen venäläistyminen. Suomen kielen vaikutus on heikentynyt alinomaa ja sitä paitsi Karjalan murteiden ammattisanaston täydennys on tapahtunut venäjän eikä suomen kielen ansiosta. Samalla Karjalan murteiden kehitys on sammunut. Nykyisin murteita käytetään perheissä ja työpaikalla maaseudulla yhä harvemmin. Eräiden mielestä se on objektiivinen ilmiö. Minun mielestäni Karjalan tasavalta oli voinut ja oli velvollinen valvomaan kielten kehitystä omalla alueellaan. Nykyisin joudumme kuulemaan usein, että Karjala on monikansallinen tasavalta. Pyydän anteeksi, mutta se on kansallisten piirteiden ja omaperäisyyden menettäminen. Venäjän Federaatio on monikansallinen valtio ja kaikkien on muistettava, että Karjalan tasavalta on muodostunut karjalaisten poliittisen itsemääräämisen tuloksena. Juuri niin, muttei mitenkään toisin. Viime aikoina on jouduttu kuuntelemaan eri tahoilla näkökantoja, että Karjalan täytyy tukea Äänisniemen karjalaisia, vepsäläisiä ja venäläisiä. Ovatko suomalaiset kadonneet luettelosta tahattomasti vai tahallaan? Lievästi sanottuna kanta on omituinen. Sillä tavalla rikotaan tasa vallan perustuslakia eikä muisteta alkuunkaan alueen historiaa. Olihan olemassa Karjalais-suomalainen so sialistinen neuvostotasavalta. 3 Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 • NRO 19 Petroskoi Tv-yhtiö Nika alkaa puhua suomeksi Jatkoa. Alku s. 1 Ohjelmaa näytetään kerran kahdessa viikossa maanantaisin. – Nika-yhtiö on alkanut nyt lähettää ympäri vuorokauden. Meillä on Nika sekä Nika 24. Nika-kanavalla ohjelmaa tulee maanantaisin klo 19.00, mutta Nika 24 -kanavalla illan aikana muutaman kerran. Lähetykset on myös löydettävissä Internetistä, Rumjantseva kertoo. Toisen ohjelman vieraaksi suunnitellaan Karjalainen gornitsa -yhtyettä. – Studiossa on tilaa tansseille. Luulen, että silloin voimme keskustella enemmän venäjäksi, koska monille yhtyeen osallistujille on vaikeata puhua suomeksi. Jokainen vieras voi itse valita, millä kielellä hän vastaa kysymyksiimme. Lämmin vesi katkoon touko–heinäkuussa P etroskoin kaupunginhallitus on hyväksynyt lämmitysverkkojen kestävyyskokeiden aikataulun tulevaksi kesäkaudeksi. Koetusten ja tarvittavien huolto- ja korjaustöiden yh teydessä lämmin vesi kytketään pois Suolusmäen ja Rybkan lähiöissä, keskustassa sekä Oktjabrskikadun var rella sijaitsevissa asuintaloissa heinäkuun 5. ja 25. päivien välisenä aikana. Kljutshevaja-1-lähiössä lämmitysverkon testaus tapahtuu 30. toukokuuta – 19. kesäkuuta. Kljutshevaja-2, 3 ja 4-lähiöiden asukkaat joutuvat kärsimään lämpimän veden puutteesta toukokuun 30. päivästä lähtien kesäkuun 12. päivään asti. Samoihin aikoihin ei tule lämmintä vettä hanasta Solomannin lähiössä. Suurkanalan lähiössä lämmin vesi katkaistaan 19. heinäkuuta ja kytketään uudestaan vasta elokuun toisena päivänä. Peskin lähiössä kuumaa vettä ei tule 4.–17. heinäkuuta. Drevljankan, Perevalssin, Kukonmäen, Golikovkan ja Zarekan lähiöissä vesijohtojärjestelmän huolto- ja korjaustöitä tehdään 5.–18. heinäkuuta. Lämpö katkaistaan tänään K aupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaan tänään 18. toukokuuta Petroskoissa katkaistaan lämpö asunnoista ja lämmityskausi päättyy siihen. Sen yhteydessä kaupunginjohtaja Nikolai Ljovin on hyväksynyt toimintasuunnitelman ensi syys- ja talvikauden lämmityskauteen valmistau tumiseksi. Kaikki rakennusja valmistelutoimet on vietävä loppuun 15. syyskuuta men- Kaupunkilaisille tarjottiin marjapensaiden ja hedelmäpuiden taimia. Kevätmarkkinat kesämökkiläisiä varten L aatuaan ensimmäiset ke sämökkiläisille tarkoitetut markkinat avattiin viime perjantaina Petroskoissa Kirovinaukiolla, ja ne jatkuivat sunnuntain iltapäivään saakka. Markkinoiden osanottajina oli tuotantolaitoksia ja järjestöjä, jotka tarjoavat palveluja maisemasuunnittelun ja pienarkkitehtuurin alalla, kasvattavat taimia ja istukkaita sekä tarjoavat kotitarhanhoidossa tarvittavia kalusteita, siemeniä ja lannoitteita. Asiakkaat saivat tarvitessaan asiantuntijoilta neuvoja kotitarhanhoitoa varten. Markkinoilla oli tarjolla myös maatalousyrittäjien Suomen kielen kursseja Itä-Suomessa tuotteita, muun muassa lihaa, vihanneksia ja hunajaa. Paitsi omia tuottajia markkinoilla oli osanottajia myös Leningradin ja Moskovan alueelta, Krasnodarin aluepiiristä, Novgorodista ja Valko-Venäjältä. maailmanlaajuistamisen oloissa Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että alueella on asunut ja asuu edelleenkin suomalaisia ja suomenkielisiä kansalaisia, joista koostuu itämerensuomalaisten kieliperheen ydin. Kyllä meidän joukostamme löytyy sellaisiakin, jotka väittävät, että yksistään heidän kotikylässään asuu ”aitoja karjalaisia”. Täytyy kuitenkin käyttää järkeä. Ei kannata pitää ehdottomana, että karjalan murteet ovat esikuvallisia ja moitteettomia. Yksikään karjalan murteista ei kelpaa yleisesti puhuttavaksi yhteiseksi kieleksi. Nykyoloissa on tärkeätä laajentaa suomen kielen opetusta ja sen käyttöaloja. Suomen kieltä voitaisiin opettaa kouluissa kaikille halukkaille. Karjalaisten ja muiden kansallisuuksien lapsille täytyy järjestää karjalan murteiden oppitunteja. Sen lisäksi tasavallassa pitää asentaa kaksi- tai kolmekielisiä kylttejä ja tienviittoja. Karjalan ja suomen kielen osaamista on kannustettava valtiovallan ja paikallishal- lintojen virkailijoiden keskuudessa. Karjalan opetusministe riön yhteyteen on perustettava vahva ja edustava kansallisen koulun osasto. Karjalan kansallisteatterille on palautettava sen omalaatuinen ja todellinen runsassisältöisyytensä. Teatterin on kieltäydyttävä venäjänkielisistä näytelmistä. Itämerensuomalaisten kielillä julkaistavien joukkoviestinten on kirjoitettava alkuperäisiä artikkeleita eikä venäjän kielestä käännettäviä tekstejä. nessä. Kesäaikana pitää tehdä remonttia pääkaupungin lämpövoimalassa sekä muissa kattilahuoneissa. Lämpöjohdon kunnostustöihin päiväkodeissa, oppi- ja terveydenhoitolaitoksissa on varattu kolme miljoonaa ruplaa. Asu ntohu oltoy r it y ste n kuuluu pitää huoli siitä, että niille kuuluvat talot on täysin kunnostettu lämmityskauden mennessä. Myös erittäin tärkeätä on, että vaikkapa yksi tasavallan varapäämiehistä osaisi Karjalan kansalliskieliä. Siten tasavallalle tarjoaisi tilaisuus edustaa Karjalan kansallisia kasvoja virallisella tasolla. Venäjän kaikissa tasavalloissa se on jo tullut käytäntöön. Karjalan tasavallalla on myös vastaavaa kokemusta. Anatoli Grigorjev, Karjalan tasavallan lainsäädäntökokouksen jäsen ja Karjalan kongressin puheenjohtaja Nord-West Service Ltd (Petroskoi) yhdessä Kuopion kesäyliopiston kanssa järjestää suomen kielen opetusta Kuopiossa kaikille kiinnostuneille. Tarjolla on sekä alkeiskursseja, että kielitaidon täydennyskursseja. Opetus tapahtuu enintään 20 hengen ryhmissä. Äidinkieleltään suomalaisilla opettajilla on monivuotinen opetuskokemus. Kurssien kesto on 30 oppituntia (á 40 min.). Kurssit järjestetään 25.06 – 12.08.2011. Kurssin käytyään opiskelijat saavat Kuopion kesäyliopiston todistuksen. Yhden kurssin hinta on 14.390–18.696 ruplaa majoituksen tason mukaan. Vapaa-aikana on mahdollisuus kiertoajeluihin ja erilaisiin käynteihin: kaupungin kiertoajelu, laivaristeily, käynnit vesipuistossa ja museoissa. Tarkempaa tietoa kursseista ja ohjelmista puhelimitse numerossa +7 911 410 4690 (venäjän kielellä), +358 400 139 837 (suomen kielellä) tai sähköpostitse: [email protected]. Ilmoittautuminen 27.05.2011 mennessä. Karjalan Sanomien lehtitilauksia Suomeen ja muihin maihin hoitaa Ruslania Books Oy. +358 9 27270737 [email protected] www.ruslania.com 4 Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 • NRO 19 Yhteiskunta Mikko Ollikainen Lahdenpohjan syyttäjä: asian käsittelyssä ei vikaa L ahdenpohjan piirissä Hiitolassa pidettiin julkinen käsittely avolouhoksen avaamisesta taajaman lähettyville. Moskovalainen AnikeiLuks -yhtiö on aikonut harjoittaa kivenlouhintaa Laatokan seudulla. Lahdenpohjan piirin syyttäjän virkaa toimittavan Nikolai Tereshkovin mukaan Tiurulan asukas Aleksandr Talja on lähettänyt hakemuksen syyttäjäviranomaisille. Mies on kehottanut valvontaelintä selvittämään, onko asian julkinen käsittely pidetty laillisesti vai ei. Taljan mukaan moskovalainen yritys ei ole esittänyt paikallisväestölle avattavan louhoksen suunnitteluasiakirjoja. Tereshkovin vastauksessa sanotaan muun muassa, että Hiitolan kylähallinnon päätös julkisen käsittelyn järjestämisestä on tunnustettu lailliseksi. Käsittelyssä paikallisväestö vastusti yksimielisesti avolouhoksen avaamista ja sen perusteella syyttäjälaitos ei ole löytänyt perusteita tarkastuksen suorittamiseksi. Lääkärit saavat täydennyskoulutusta K arjalan terveydenhoidon modernisoiminen edellyttää, että ennen kaikkea kohotetaan lääkärien ammattipätevyyttä ja että terveydenhoitolaitoksissa on riittävästi eri alan lääkäreitä. Sosiaali- ja terveydenhoitoministeri Valentina Ulitshin mukaan tasavallassa on puutetta lääkäreistä, ja sen vuoksi lääkärit joutuvat hoitamaan erikoisalansa lisäksi muitakin lääkintäalan tehtäviä. Terveydenhoidon modernisointiohjelman mukaan lääkärit saavat täydennyskoulutusta Petroskoin, Moskovan ja Pietarin yliopistoissa. Tänä vuonna alan ammattipätevyyttä täydentävää ja ajanmukaistavaa täydennyskoulutusta saa 260 henkilöä. Tasavallan ulkopuolella täydennyskoulutusta annetaan 20 eri asiantuntija-alalla. Pavel Tumanov Energiankäyttöä valvotaan H allituksen päätöksestä Karjalassa on perustettu valtion alainen analyyttinen tietopalvelutoimisto, jonka tehtäviin kuuluu valvoa kunnallistalouden ja voimalaitosten tuotantokuluja sekä tasavallan voimavarojen käyttöä. Tietopalvelun tarpeen on sanellut ajanmukaisten energiankulutusta säästävien tekniikoi- den soveltaminen käytäntöön ja energiankäytön tehokkuuden lisäämistä koskevien ongelmien analyysi. Energian säästö ja energiankäytön tehokkuuden lisääminen ovat nykyään valtionpolitiikan prioriteetteja. Vastaavat tietopalvelutoimistot toimivat jo Arkangelin ja Samaran alueella. Toimeentulomini on kasvanut T asavallan hallituksen määrittelemä toimentulominimi kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen tulosten mukaan on 7 334 ruplaa asukasta kohden. Pohjoispiireissä Belomorskissa, Kalevalassa, Kemissä ja Louhessa työtätekevien toimentulominimi on 8 957, eläkeläisten 6 816 ja lasten 7 421 ruplaa. Muualla tasavallassa työtätekevien toimentulominimin suuruus on 7 762, eläkeläisten 5 881 ja lasten 6 530 ruplaa. Vuosineljänneksen aikana toimentulominimi on kasvanut 500–700 ruplaa. Kasvun perusteella määritellään myös vähävaraisille myönnettävän sosiaaliavun suuruus. Tuhopoltoissa palaa autoja A amuyöllä 4. toukokuuta Sortavalan palomiehet ehtivät hälytyspaikalle kolmessa minuutissa, mutta Lada-merkkinen auto pilaantui pahasti. Palon syitä tutkineet asiamiehet totesivat sen olleen tuhopoltto. Samana päivänä paloi La- da-auto myös Äänisenrannan piirissä Suojärveen vievällä autotiellä. Autovarkaat olivat polttaneet sen. Vuoden alusta Karjalassa on tapahtunut 400 paloa, joista 50 tuhopolttoa. Vladimir Shmeljov Petroskoin lukion nro 37 opettajat ovat jo puoli vuotta yrittäneet saada selville, missä ovat heille luvatut rahat. Opettajat kokevat kovia Petroskoin opettajat etsivät palkkarahojaan syyttäjälaitoksen avulla M onet Karjalan opettajista kärsivät vieläkin vuonna 2009 hyväksytyn palkkajärjestelmän uudistuksen seurauksia. Kaikki tapahtui niin kuin reformin vastustajat ennustivatkin. Suuret opettajayhteisöt ovat joutuneet palkkariippuvuuteen koulunjohtajasta, hänen siveellisyydestään ja mielentilastaan. Koulujen virkakoneisto on kasvanut mahdottomiin, samanaikaisesti opettajien ja johtokunnan ansiotulojen välinen kuilu on syvennyt hävyttömästi. Sisäisiä kahnauksia syntyy kouluissa vähän väliä, ajoin opettajat ja johtokunta pitävät keskenään selvää vastarintaa. Petroskoin lukiossa nro 37 syntynyt skandaali on ulottunut yli koulun rajojen. Opettajat ovat jo puoli vuotta yrittäneet saada selville, missä ovat heille luvatut rahat ja mistä syystä palkkioiden asemesta heille annetaan loukkaavia armopaloja, joita riittää hädin tuskin sukkahousujen ostoon. Mihin tarkoituksiin on käytetty palkkiorahat, ja ketä konkreettisesti lukion johtaja on palkinnut? Tätä asiaa opettajat ovat udelleet kuukausikaupalla Petroskoin kaupunginhallitukselta, Karjalan opetusministeriöltä ja kaupungin syytäjälaitokselta. Virkaportaista ei ole koitunut selitystä. Nyt opettajat odottavat vastausta tasavallan päämieheltä Andrei Nelidovilta, jolle lähettivät kirjelmän kuukausi sitten. Edessä on uusi palkkojen korotus kesäkuussa, mutta opettajat eivät ole saaneet vielä edellisiä palkkiorahojaan. Ihmiset pelkäävät, että tälläkin kertaa heitä pimitetään hämärin selityksin, että rahaa tarkoitukseen on todella vähän. Tämä on heille tuttua entisestään. Viime vuoden loppupuolella 37. lukion opettajat esittivät lukion johtajalle kysymyksen, miksi kahden vuoden aikana heille ei ole maksettu kouluvihkojen tarkastamisesta, lisätunneista sekä tieto- ja urheilukilpailujen järjestämisestä. Uuteen palkkajärjestelmään siirtyminen on vajentanut opettajien palkkoja 3 000– 4 000 ruplalla, vaikka kuormitus ei ole laskenut. Lukion johto selittää käyttäneensä 600 000 ruplaa sijaisopettajien palkkoihin sairaslomien aikana. Siis opettajien palkkiorahoilla lukion johto on maksanut sijaisopettajien työn. Tuollainen menettely ihmetytti opettajia ja pakotti heidät kääntymään kaupungin syyttäjälaitoksen puoleen. Sen jälkeen asian käsittely on muistuttanut jalkapallopeliä, opettajia on potkittu virkaportaalta toiselle. Kaupungin syyttäjälaitok- sesta opettajien kirjelmä toimitettiin kaupunginhallitukseen, johon se katosikin. Opettajat kääntyivät toistamiseen syyttäjälaitoksen puoleen. Tämä lähetti sillä kertaa kirjelmän tasavallan opetusministeriöön. Ministeriö puolestaan katsoi parhaaksi ratkaisuksi postittaa se kaupunginjohtajalle Nikolai Ljovinille. Kohta opettajat saivat kaupunginjohtajalta vastauksen, jossa sanottiin, että vuonna 2010 lukio ei ylittänyt saamiansa rahavaroja ja että palkkioihin käytettiin lukiossa 1,8 miljoonaa ruplaa. Vastaus ei tuonut tyydytystä opettajille, päinvastoin se sai heidät ihmettelemään, minne tuollainen rahamäärä oli käytetty. Opettajat eivät ole vieläkään selvinneet kokemastaan loukkauksesta, kun olivat saaneet vuosipalkkiota 160 ruplaa. Heidän kollegansa muista oppilaitoksista kehuivat saaneensa palkkiota 10 000– 15 000 ruplaa. Yksinkertaisissa matemaattisissa laskelmissa kävi opettajille selville, etteivät verotus- ja hyvityspuolet käyneet yhteen. He pyysivät apua tasavallan syyttäjälaitokselta. Sieltä saadussa vastauksessa sanotaan, että palkkiorahojen käytöstä kuuluu päättää kollegisesti. Lukiossa kaikki raha-asiat ratkaisee johtaja henkilökohtaisella päätöksellään. Syyttäjälaitos totesi, että palkkarahasto on ylitetty 600 000 ruplalla, mutta tällaista voi tapahtua opetusprosessin erikoisuuksista johtuen. Syyttäjälaitos ei havainnut mitään lainvastaista rahankäyttöä, paitsi että on ”rikottu julkisuutta” palkkioiden myöntämisessä. Opettajat pettyivät jälleen kerran eivätkä saaneet tietää, minne ”aineelliset kannustusvarat” katoavat ja onko lainmukaista korvata palkkiorahoilla oppilaitoksen velka. Nyt he ovat kääntyneet Karjalan hallituksen päämiehen Andrei Nelidovin puoleen. Palkkiorahoihin oli myönnetty 800 000 ruplaa, mutta kukin opettaja sai käsiinsä vain 160 ruplaa. Opettajat valittavat oppilaitoksensa johtokunnan kasvavaa jäsenmäärää, yksistään sijaisjohtajia on lukiossa kahdeksan. Laitoksen kirjoilla on 110 työntekijää, joista opettajia on vain 50. Opettajakunta ei vastusta optimointia, se tahtoo vain muutoksia nykyiseen järjestelmään. Opettajat haluavat myös tietää lakien heille määräämän palkan suuruuden. Lukiossa nro 37 noussut kohu on vain pieni esimerkki Karjalan oppilaitoksissa vallitsevasta tilanteesta. Eivät kaikki opettajat rohkene puoltaa julkisesti oikeuksiaan. He käsittävät, että johtajan epäsuosioon joutunut opettaja voi saada helposti potkut. Antonina Käbeleva 5 Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 • NRO 19 Talous Kontupohjan piirissä lukuisia ongelmia Piirissä vierailleet kansanedustajat eivät pystyneet vastaamaan päivänpolttaviin kysymyksiin V aalikampanjan lähetessä kansanedustajien työinto on moninkertaistunut. Karjalan lainsäädäntökokouksen jäsenet eivät ole poikkeuksena siinä mielessä. Huhtikuun lopulla lainsäädäntökokouksen kansanedustajien joukko omisti koko työpäivänsä Kontupohjan piirille. Työmatka osoittautui hyvin hyödylliseksi, sillä Petroskoin naapurilla on kertynyt useita ongelmakysymyksiä, joista kansanedustajilla ei ollut aavistustakaan. Paikallinen karjanhoito vailla valtion apurahaa Ensimmäisenä käyntikohteena oli Jänispelto, johon kansanedustajien pienoisbussi oli pysähtynyt. Taajamassa vuodesta 1998 on toiminut pieni karjatalousyritys, joka perustettiin Sunun suurkanalan pohjalta. Jänispellon johtaja Valentina Uljanova on kertonut, että yritys harjoittaa karjanhoitoa ja maidontuotantoa. Paikallista vasikanlihaa ja maitoa toimitetaan piirin päiväkoteihin. Sen lisäksi maatalousyritys viljelee mansikoita, puutarhavadelmaa ja mustaherukkaa. Yrityksen palkkalistalla on 80 henkeä, joiden keskimääräinen kuukausipalkka on hyvin vaatimaton, vain kymmenisen tuhatta ruplaa. Yritys tuottaa hyvälaatuista lihaa, mutta ei pysty kilpailemaan ulkopuolisten toimittajien kanssa. Yritys myy lihan sisäfileetä 400 ruplasta kilolta ja muuta lihaa 210 ruplasta. Vuonna 2007 maatalouden kansallisen kehityshankkeen yhteydessä yritys on saanut 14,6 miljoonaa ruplaa lainarahaa vasikkaläävän rakentamiseen. Kohde valmistui kaksi vuotta sitten. Ongelmia pursuaa laidan yli Yritys kärsii useita ongelmia. Päänvaivana on lähinnä sähkömaksujen hillitön kasvu. Ensimäisellä vuosineljänneksellä sähkövoima on kallistunut kolmanneksella. Nyt maatalousyritys maksaa neljä ruplaa kilowattitunnista. Arvioiden mukaan lähikuukausina sähkö kallistuu nykyisestä ja silloin joudutaan maksamaan jo 5,6 ruplaa per kWh. Silloin yritys joutuu kokemaan kovia. Jänispellon yritys saa valtiolta apurahaa vain maidontuotantoon, 2,7 ruplaa litrasta. Lihantuotantoa ei ole tuettu enää kahteen vuoteen, mikä on heikentänyt yrityksen rahatilannetta olennaisesti. Yritys vaivalla maksaa lainaa. Apurahan peruuttaminen Karjalassa lihan tuottajille oli kansanedustajille yllätyksenä. Sosiaaliset kohteet rasituksena Antonina Käbeleva ajan tavoitteena on supistaa kustannuksia edelleen, 90 miljoonaan ruplaan. Urheilijat ja valmentajat ovat jo kokeneet optimoinnin ikäviä tuloksia. Valmentajien mukaan Kontupohjan urheiluelämässä on pelkkiä aukkoja. Tasavallan kassasta myönnetään harjoitusleirien järjestämiseen ja muihin kuluihin vain 12 prosenttia tarvittavasta kokonaissummasta. Valtaosa kuluista lankeaa vanhempien ja kaupunginhallituksen niskoille. On ihmeellistä, mutta harjoitusleirien järjestäminen ulkomailla Urheiluleirin järjestäminen ulkomailla on huomattavasti edullisempi kuin Venäjällä. Jänispellon maatalousyrityksen uudessa navetassa kasvatetaan vasikoita. on huomattavasti edullisempi kuin kotimaassa. Urheilijoiden harjoituslei- Kontupohjan jäähallissa kansanedustajia ottivat vastaan urheilijat ja valmentajat. Sellu- ja paperikombinaatin edesmennyt johtaja Vitali Federmesser oli jättänyt mahtavan perinnön: jäähallin, poliklinikan, nykyaikaisen hiihtoradan, uimahallin ja urkusalin. Sosiaalisesti tärkeiden kohteiden ylläpito on tullut kombinaatin nykyiselle johdolle epämiellyttäväksi taakaksi. Ainakin tuotantolaitos on supistanut jatkuvasti sosiaalialan kohteiden kustannuksia. Pääjohtajan Vladimir Bibilovin mukaan aikaisemmin kombinatti oli käyttänyt so siaalialan kohteiden ylläpitoon 160 miljoonaa ruplaa vuodessa. Tänä vuonna kustannukset supistuivat 40 miljoonalla ruplalla. Lähi- Yksityis yrittäjä Nikolai Fedoren ko jalos taa kirjo lohta. rejä voitaisiin pitää Petroskoissa, mutta kaupungissa on vaikeuksia ruokailun järjestämisen yhteydessä. Urheilijoiden mukaan hiihtorata oli viime talvena epätyydyttävässä kunnossa eikä sitä voitu käyttää harjoitteluihin. Kombinaatilla ei löytynyt rahaa edes polttoaineen ja moottorikelkkojen hankintaan hiihtoladun kunnostamiseksi. Vuonna 2006 valvontaelimet ovat sinetöineet vanhan urheilukoulun rakennuksen, joka on kulunut loppuun. Silloin tehtiin päätös uuden urheilukoulun rakentamisesta. Kontupohjassa löydettiin sopiva tontti ja laadittiin kohteen suunnitteluasikirjat valmiiksi. Rakennushanke ei ole kuitenkaan lähtenyt liikkeelle Karjalan hallituksen takia, joka ei halunnut osallistua hankkeen yhteisrahoitukseen. Hankkeen kokonaisarvo Yksityinen kalanviljelijä Fedorenko uskoo vain omiin voimiinsa Fedorenkon kalanviljely-yritys tuottaa 300 tonnia kirjolohta vuodessa. Yksityisyrittäjä Nikolai Fedorenko on onnistunut rakentamaan Berjozovkan taajamaan kirjolohen jalostamon. Fedorenko on joutunut Karjalaan sattumalta. Tshernobylin ydinonnettomuuden jälkeen lääkärit suosittivat Fedorenkon perheelle pikaista lähtöä hengenvaaralliselta alueelta. Silloin perhe muutti Karjalaan. Työteliäs mies on hyvin nopeasti sopeutunut uuteen seutuun. Perestroikan aikana hän on perustanut ensimmäisen kalastusosuuskunnan Venäjällä. Sitten on ryhtynyt kirjolohen viljelyyn Äänisellä. Nykyään Nikolai Fedorenkolla on 60 kirjolohen viljelykassia. Vuotuinen tuotanto käsittää 300 tonnia kirjolohta. Fedorenko ei ruvennut toimittamaan kirjolohta jalostuslaitokselle polkuhintaan, vaan on perustanut oman tuotantonsa. Nykyisin yksityisyrittäjä jalostaa kirjolohta ja tarjoaa palvelujaan meriahvenen, pallaksen ja turskan jalostamiseksi. Marrasmaaliskuussa jalostamolla on käsitelty 1000 tonnia kalaa. on sata miljoonaa ruplaa. Paradoksi on siinä, että hanke ei pääse liittovaltion rahoitusohjelmaan, jos tasavalta ei myönnä siihen varoja omasta kassastaan. Valmentajat ja oppilaat ovat joutuneet sillä aikaa olemaan pienessä kymmenen neliömetrin huoneessa. Tähän mennessä ei ole tehty mitään ratkaisua asian edistämiseksi. Kontupohjalaisten urheilijoiden terveydenhuolto on erittäin suuri päänvaiva. Terveysalan optimointi on johtanut siihen, että piirisairaalasta ovat eronneet kaikki urheilulääkärit. Nykyisin kukaan ei valvo ammatillisesti, miten harjoitukset vaikuttavat lasten fyysiseen kuntoon ja elimistöön. Lasten harjoittelut ovat riski heidän valmentajilleen. Kontupohjalaiset valmentajat ovat vakuuttuneet, että on turha odottaa hyviä hiihtäjiä Karjalasta, jos valtio suhtautuu kasvavaan sukupolveen niin piittaamattomasti. Koulut eivät ole valmiit järjestämään edes kolmatta liikuntatuntia viikossa. Kouluissa ei ole riittävästi tavanomaisia lento- ja jalkapalloja, jotta oppilaat voisivat pelata joukkuepelejä ulkona urheilusalien puutteen vuoksi. Karjalan urheilun masentava tilanne oli yllättänyt epämiellyttävästi kansanedustajia, jotka eivät ole pystyneet vastaamaan päivänpolttaviin kysymyksiin. Tonja Vitina 6 Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 • NRO 19 piireistä Belomorskin piiri Jälkipolvet muistavat veteraaneja I sänmaallinen sota koski jollain tavalla jokaista neuvostoperhettä. Muistot sotaajoilta ja sotaveteraaneista elävät heidän jälkeläistensä ja myös nykynuorten muistissa. Belomorskissa asuva Eduard Bebenin on säilyttänyt kauniit muistot isästään Vasili Bebeninistä, joka taisteli Leningradin, Volhovin, Itämeren, Länsi- ja Valko-Venäjän rintamalla. Ennen sotaa hän oli päättänyt Odessan upseerikoulun ja aloittanut sodan aliluutnantin arvossa. – Isäni oli haavoittunut kahdesti ja palkittu kunniamerkeillä ja mitaleilla. Hän ei tykännyt kertoa sodasta. Aivan hiljan poikani Vitali surffaili netissä ja löysi Kansan uroteko -sivustolta varsin kiinnostavaa vaaristaan, sotaveteraanin poika kertoo. Verkkosivustossa sanotaan, että syyskuussa 1942 kapteeni Vasili Bebeninin komentama kranaatinheitinkomppania tuhosi Sinjavinon taisteluissa B elomorskissa asuva Valentina Tolkatsh muistaa isästään vain sen, kun hän saattoi perheensä evakkoon Käkisalmesta lähtevällä laivalla elokuussa 1941. Viisivuotias Valentina muistaa olleensa silloin isänsä sylissä. Sisarukset yksitoistavuo tias Tolja ja kahdeksanvuo tias Ljonja olivat vierellä, ja isä lauloi heille kaikille. Se oli tavallaan jäähyväislaulu, koska enää he eivät tavanneet milloinkaan. Laiva oli jo irronnut laiturista ja isän piti hypätä veteen. Hänen oli pakko jäädä Käkisalmeen. Nikolai Hudjakov oli lähetetty sinne Belomorskista 1940 käynnistämään sahalaitosta. Säveltäjäliiton lomakodin myynti keskeytettiin J Vasili Bebenin taisteli rintamalla sodan aikana. 70 vihollissotilasta, tykin ja kolme konekivääripesäkettä. Kun pataljoonan komentaja kaatui taisteluissa, kapteeni Bebenin otti johdon käsiinsä ja johti komentamansa joukko-osaston aseineen vihollisen piirityksestä. Jatkossa sanotaan, että 33. jalkaväkiprikaatin komentaja on esittänyt Bebeninin palkittavaksi Punaisen tähden kunniamerkillä. Palkinto oli annettu soturille 19. heinäkuuta 1943. Tatjana Titova Lastenlapset haluavat tietää vaaristaan Nikolai Hudjakov taisteli partisaaniosastossa Petroskoin tienoilla. Sortavala Viholliskoneet pommittivat evakkoon matkustavia. Oli osumia, ja ihmisiä hukkui. Nuo vuosikymmenien takaiset järkytykset palaavat joskus naisen mieleen. Sodan jälkeen evakossa olleet palasivat Belomorskiin. Sisaruksia oli jo neljä, nuorin Viktorija syntyi evakossa neuvostoarmeijan päivänä 23. helmikuuta 1942. Heidän äitinsä Felitsate Hudjakova järjestäytyi siivoojaksi sahalaitoksen konttoriin, jonka vinttikerroksesta perhe sai elinsijan. Lapset auttoivat äitiänsä kotihommissa. Vanhempi veli opiskeli ammattiopistossa. Kun nuorempi veli täytti 13 vuotta, hänet otettiin työhön sahalle. Työmiehessä ei ollut riittävästi mittaa, siksi hänelle annettiin pieni koroke, että pystyi käyttämään työstökonetta. Myöhemmin perhe sai tietää, että heidän isänsä oli taistellut partisaaniosastossa Petroskoin tienoilla yhdessä serkkunsa Vladimirin kanssa. Tämä kertoikin, että isä oli mennyt miinaan. Valentina Tolkatsh on jo aikoja ollut mummo. Häntä ilahduttaa se, että lastenlapset haluavat tietää vaaristaan Nikolai Hudjakovista, jonka nimi on kirjattu sodassa kaatuneiden Muistokirjaan. Tatjana Titova oukkoviestimissä on ollut viime aikoina huolestuttavia viestejä siitä, että tasavallan hallitus aikoo myydä huutokaupalla Sortavalassa sijaitsevan Venäjän säveltäjäliiton lomakodin ja sen läheisyydessä olevat kesämökit. Entinen apteekkari Jääskeläisen huvilana tunnettu nykyinen säveltäjäliiton lomakoti ja sille kuuluva tontti oli annettu vuonna 1947 korvauksettomasti vuokralle säveltäjäliitolle, mutta se oli silti valtion omaisuutta. Venäjän federaation valtionomaisuuden omistusoikeuksia määriteltäessä 1990-luvulla säveltäjien lomakoti siirtyi Karjalan omistukseen. Vuonna 2004 oli tehty päätös lomakodin ja siihen liittyvien rakennusten rekisteröimisestä. Nykyään lomakoti kuuluu historiallisten muistomerkkien luetteloon ja kulttuuriperinnön suojelukohteisiin. Se on yhä säveltäjäliiton käytettävänä. Hallituksen päämiehen An- Lomakoti kuuluu historiallisten muistomerkkien luetteloon ja kulttuuriperinnön suojelukohteisiin. drei Nelidovin määräyksestä on keskeytetty kaikki toimet, joiden tarkoituksena on ollut saada lomakeskus yksi- tyisomistukseen. Hallituksella ei ole aikomuksia ottaa sitä säveltäjäliitolta. Lomakodin käytöstä päätetään jatkossa yhdessä Venäjän säveltäjäliiton kanssa. Antti Rantanen Kontupohjan piiri Kentjärven kirkkoa korjataan Antonina Käbeleva Pyhän kolminaisuuden kirkkoon aiotaan laittaa uudet ikkunat tänä kesänä. K entjärven taajaman Pyhän kolminaisuuden kirkko on seisonut puoleksi rappeutuneena useita vuosikymmeniä, mutta silti tekee lähtemättömän vaikutuksen ohikulkijoihin. Kirkko on rakennettu erinomaiselle paikalle, josta avautuu henkeäsalpaavan kaunis maisema. Selvästi voidaan kuvitel- la, kuinka viime vuosisadan alussa kellojen soitto levisi koko seudulle ja keräsi uskovaisia kirkon kupoliholvin alle. Muutama vuosi sitten pe- rustettu holhousneuvosto pyrkii keräämään rahaa Pyhän kolminaisuuden kirkon kunnostamiseen ja restauroimiseen. Kentjärven kylähallinnon kansanedustaja Natalja Tshesnokova on kertonut, että tänä kesänä aiotaan laittaa kirkkoon uudet ikkunat. Rahat siihen on tallella. Tietenkin on vaikea sanoa, milloin pystytään peruskorjaamaan kirkkoa täydellisesti, koska korjaustöitä tehdään innokkaiden uskovaisten lahjoituksilla. Kuitenkin jostain syystä tuntuu siltä, että Kontupohjan kotiseutumuseossa säilyneet kirkonkellot alkavat pian soida uudestaan. Puhutaan, että temppelin kunnostamiseen välittömästi osallistuvien ihmisten kohtalot muuttuvat eriskummallisesti. Joku on löytänyt oman toisen puoliskonsa, toisille on syntynyt kauan kaivattuja lapsia ja vakavasti sairastuneet ovat parantuneet äkkiarvaamatta. Antonina Käbeleva 7 Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 • NRO 19 Palkka Julkinen sektori edelleen puristuksen kohteena Viranomaiset pakottavat kaivamaan esille tehottomia kuluja opetuslaitoksissa Mikko Ollikainen Oleg Gerasjuk Karjalan Sanomat K arjalan ammattiliittojen yhdistys on tutkinut tilannetta julkisella sektorilla ja on vakuuttunut, että liittovaltion ja tasavallan tasolla ei kiirehditä indeksoimaan palkanmaksuja alan työntekijöille. Kesäkuun alussa tasavallassa odotetaan palkanmaksujen 6,5 prosentin indeksointia, mutta siihen ei ole varattu määrärahaa. Tasavallan hallitus yrittää saada rahaa tarkoitukseen kehottamalla laitosten johtajia supistamaan edelleen tarpeettomia ja tehottomia kuluja. Ammattiliittojen mukaan eräät johtajat eri tavalla ja usein nurinkurisesti tulkitsevat Karjalan johdon kehotuksia. Rivityöntekijöiden palkkoja supistetaan. Sen rinnalla hallintotoimikuntien optimointia ei tapahdu eikä niiden ylläpitokustannuksia supisteta. Ammattiliitojen yhdistys on huolissaan siitä, että odotettava palkanmaksujen indeksointi tapahtunee lähinnä julkisten laitosten sisäisten resurssien ansiosta, mikä johtaa varmasti henkilöstösupistuksiin. – Tehottomista kuluista ainakaan Karjalassa ei pystytä pääsemään irti koskaan alueen erikoisuuksien takia. Liittovaltion asettamia normeja, joiden mukaan yhtä opettajaa kohtaan pitää olla 15 oppilasta, on mahdotonta iime perjantaina Petroskoin koulussa nro 27 ja lyseossa nro 37 pidettiin Vuoden 2011 opettaja -kilpailun loppuvaihe, jonka tulosten mukaan arjalan kansallinen kirjasto on järjestänyt Sotavuosien sävelmiä -kirjanäyttelyn, joka on esitteillä 30:nteen toukokuuta. Laulut ovat kuin kansan Sdp:n eduskuntaryhmässä on Helsingin Sanomien keräämien tietojen mukaan voimakasta halua saada vasemmistoliitto mukaan hallitustunnusteluihin. Ryhmä saa eteensä Sdp:n hallitusneuvottelijoiden esityksen, joka pitää tavalla tai toisella sisällään vaatimuksen vasemmistoliiton ottamisesta mukaan. Maanantaina päivällä vaatimusta vasemmistoliiton ottamisesta mukaan perusteltiin muun muassa hallituspohjan laajenemisella ja porvarileirin heikentämisellä. HS:lle kerrottiin, että Sdp:n ryhmä oli jo viime viikon lopulla ”sataprosenttisesti” tätä mieltä. ”Emme halua porvarihallitukseen apupuolueeksi.” Periaatteessa vasemmistoliiton oleminen oppositiossa hankaloittaa Sdp:n asemaa hallituksessa. Toisaalta maanantaina kuultiin vasemmistoliiton puolelta ajatus siitä, että sen oleminen oppositiossa pakottaisi demarit hallituksessa vasemmistolaiseen politiikkaan. Demarien leirissä vasemmistoliiton asennetta Portugalipakettiin ei pidetty niin ehdottomana kuin mitä julkisuuteen tullut kuva näyttää. liittymien sopimusehdot muuttuvat Ammattiliittojärjestön puheenjohtaja Tamara Meshkova korostaa, että kyläkoulut on säilytettävä, opiskelkoot niissä 70 tai 50 lasta. Tasavallan johtajien täytyy puolustaa Karjalan väestön etuja. toteuttaa tasavallan oloissa, Karjalan kansansivistyksen ja tieteen työntekijöiden ammattiliittojärjestön puheenjohtaja Tamara Meshkova korostaa. Hänen mukaansa kyläkoulut on säilytettävä, opiskelkoot niissä 70 tai 50 lasta. Saniteetti- ja hygienianor mien mukaan lapsia ei saa viedä naapurin oppilaitokseen, jos matka kestää yli 30 minuuttia tai jos lähin koulu on yli 15 kilometrin päässä lapsen kotipaikastaan. tasavallan johtajien täytyy puolustaa Karjalan väestön etuja. – Silloin kun liittovaltion tasolla tehdään päätöksiä optimoinnista ja sisäisten resurssien hankinnasta, tasavallan viranomaisten pitää puolustaa ja perustella omaa kantaansa, koska laajalla alueella asumistiheys on pieni ja asutusten väliset etäisyydet suuret, Tamara Meshkova jatkaa. Karjalan opetusministeriö aikoo kesäkuuhun mennessä nostaa opettajien palkkoja, koska indeksointia ei ollut tehty kahteen vuoteen. Sillä aikaa virallinen inflaatio ylitti kahdessa vuodessa 18 prosenttia. Toisella vuosipuoliskolla aiotaan indeksoida työntekijöiden palkkoja vielä kerran. Ammattiliittojärjestön puheenjohtaja korostaa, että Liittovaltion tasolla on ilmoitettu, että opetusalan työntekijöiden palkkoja korotetaan syyskuun alussa. Sen yhteydessä varhaiskasvatuslaitosten ja lisäopetuksen opettajien palkat jäävät entiselle vaatimattomalle tasolle. Nykyisin varhaisopetuslaitosten ja lisäopetuksen opettajat ansaitsevat toimeentulominimiä pienempää palkkaa. Se on ehkä kaikista päivänpolttavin kysymys, jota vallanpitäjät eivät halua ratkaista. Tamara Meshkovan mukaan jokainen piiri lähettää omia edustajiaan Petroskoihin kesäkuun alussa. Silloin opetusministeriössä ammattiliittojen kanssa mietitään, mitä voidaan optimoida ja mistä voi hankkia lisärahaa. – Mielestäni kaikki, mitä oli mahdollista supistaa, vähentää ja optimoida on tehty aikoja sitten. Kouluissa ei ole enää sosiaalisia opettajia eikä psykologeja. Optimointia on tehtävä hätäilemättä. Opetusalalla ei ole kahta miljardia ruplaa tarpeettomia ja tehottomia kuluja, jotka meidät on pantu hankkimaan, Tamara Meshkova tiivistää. määriteltiin kilpailun voittajat ja muun muassa Vuoden 2011 opettaja. Tämän tittelin ansaitsi Karhumäen piirin Pindusin koulun venäjänkielen ja kirjallisuuden opettaja Olga Strok. Muita kilpailun voittajia ovat S. Batsei Räimälästä, S. Dubovskaja Segezhasta, J. Libert- seva Soutjärveltä ja N. Savin Pitkärannasta. Voitolle omistettu näyttely K Sdp haluaa vasemmistoliiton mukaan hallitustunnusteluihin Kesäkuun alussa tasavallassa odotetaan palkanmaksujen 6,5 prosentin indeksointia, mutta siihen ei ole varattu määräraMiljoonien kännykkä- ja netti haa. Olga Strok voitti opettajien kilpailussa V Uutisia Suomesta sielu. Ne kertovat sotavuo sien tapahtumista, sotureiden ajatuksista ja tunteista. Monet laulut ovat syntyneet sodan aikana, toiset sodanjälkeisinä vuosina. Esitteillä on kansalliskirjaston sota-aiheinen lauluvalikoima, laululevyjä, videonauhoja, cd-levyjä ja sotalaulujen nuottikokoelmia lapsille ja aikuisille. Nuo laulut ovat veteraanien suosimia, ja ne täytyy säilyttää myös uusille sukupolville. Nuotteihin ja äänitallenteisiin voi tutustua kirjastossa ja niitä voi lainata väliaikaiseen käyttöön kotioloissa. Lähes kymmenen miljoonaa suomalaista puhelin- ja nettiliittymäsopimusta uusitaan. Kaikkiin sopimuksiin tulee uudet yleiset sopimusehdot, jotka ovat samanlaiset riippumatta operaattorista. Tarkoituksena on selkeyttää sopimusviidakkoa, joka on vaivannut kuluttajia jo vuosia. Nyt kaikkiin sopimuksiin tulee esimerkiksi samanlainen etusivu, johon on kiteytetty tärkeimmät kohdat. Myös sopimusten rakenne on samanlainen. Näin kuluttaja voi vertailla eri operaattoreiden palveluita aiempaa helpommin. Samalla myös operaattoreiden oikeus muuttaa sopimuksia kaventuu. Uusia sopimuksia lähetetään kuluttajille kirjeitse ja sähköisesti. Sopimuspohjan laatimisessa ovat olleet mukana teleoperaattorit sekä kuluttaja- ja viestintäviranomaiset. Outokumpu karsii 350 työpaikkaa Yhteistoimintaneuvottelut Suomessa loppuun vienyt teräsyhtiö Outokumpu vähentää Suomessa 90 työpaikkaa. Monessa muussa maassa yhtiön yhteistoimintaneuvottelut vielä jatkuvat, mutta kaikkiaan työpaikkojen määrä hupenee 350:llä. Ruotsissa työpaikkoja katoaa 80. Vähennykset toteutetaan vuoden loppuun mennessä. Väen karsimisella Outokumpu pyrkii parantamaan kannattavuuttaan, lisäämään tehokkuuttaan ja vähentämään päällekkäisyyksiä Euroopassa. Yhtiö laskee, että leikkausten ansiosta se säästää vuodesta 2012 alkaen 27 miljoonaa euroa vuodessa. Kertaluonteisia kustannuksia vähennyksistä syntyy 18 miljoonaa euroa. Outokumpu toimii 34 maassa, ja sillä on 8 100 työntekijää. Kymmeniltä vanhuksilta ryöstettiin lompakot Oulussa Kahden miehen epäillään vieneen lompakon yli 70 liikuntarajoitteiselta vanhukselta Oulussa. Poliisin mukaan miehet tehtailivat ryöstöjä ja varkauksia viime vuoden ja tämän vuoden alun aikana. He onnistuivat saamaan ainakin 8 000 euron saaliin. Poliisi kertoo, että noin kolmikymppinen kaksikko toimi usein saman kaavan mukaan. Kun miehet huomasivat esimerkiksi rollaattorilla liikkuvan vanhuksen, he kiiruhtivat avaamaan tälle oven tai auttamaan ostosten kantamisessa. Samalla he veivät vanhukselta lompakon ja ottivat sieltä rahat. Lopuksi he palauttivat tyhjennetyn kukkaron porraskäytävään tai talon eteen. Poliisi pääsi miesten jäljille noin puolen vuoden seurannan ja tutkinnan jälkeen. Kaksikko vangittiin helmikuussa. Kevään ylioppilaiden nimet julkaistaan 30. toukokuuta Tämän kevään ylioppilaiden nimet julkaistaan maanantaina 30. toukokuuta kello 8. Lakitettavia voi silloin etsiä HS.fi:n hakukoneella esimerkiksi nimen, koulun, kunnan tai läänin perusteella. Kevään ylioppilasjuhlia vietetään lauantaina 4. kesäkuuta. 8 Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 • NRO 19 MATKAILU Uutisia Suomesta Julia Veselova Kiekkofani putosi nosturiautosta, kultajuhlinta pääosin rauhallista Jääkiekon maailmanmestaruusjuhlintaa Helsingin keskustassa varjosti nuorehkon kiekkofanin loukkaantuminen. Naisfani sai vammoja kiivettyään nosturiauton päälle ja pudottuaan katuun, kertoo Helsingin Sanomat. Onnettomuus sattui puolen yön aikaan Mannerheimintiellä. Paikalla ollut silminnäkijä kertoo HS:lle, että kymmenet nuoret juhlijat valtasivat tietä pitkin ajaneet nosturiautot ja tukkivat liikenteen kauppakeskus Forumin lähellä. Juhlijat kiipeilivät Kauppatorilta tulleiden nosturiautojen tikkaiden päällä ja katoilla, kunnes yksi heistä putosi noin viiden metrin korkeudesta. Silminnäkijän mukaan nainen jäi makaamaan kadulle liikkumattomana. Paikalle hälytetty ambulanssi vei naisen Töölön sairaalaan. Hänen vammojensa vakavuus ei ollut tiedossa. Paikalle hälytettiin myös seitsemän poliisipartiota. Päivystävän komisarion mukaan yksi kiekkofani otettiin kiinni poliisilain perusteella. Poliisin mukaan yöllinen juhlinta sujui jokseenkin rauhallisesti siihen nähden, että Helsingin keskusta tukkeutui ihmismassoista. Päihtyneitä otettiin kiinni saman verran kuin tavallisena viikonloppuna eli noin parisataa. Suuria järjestyshäiriöitä ei ollut. Keskusta rauhoittui juhlinnasta kello kahden jälkeen aamuyöllä. Varsinainen kansanjuhla Kauppatorilla sujui poliisin mukaan sekin pääosin mallikkaasti. Poliisi joutui kuitenkin puuttumaan tilanteeseen, kun kiekkoleijonia katselemaan tulleet fanit kiipesivät Presidentinlinnan ja korkeimman oikeuden rakennuksen katolle ja parvekkeelle. Poliisi ei osannut kertoa, miten ihmiset olivat päässeet tavallisesti tarkkaan vartioitujen rakennusten päälle. Heidät saatiin lopulta turvallisesti alas. Illalla Kauppatorin kultajuhlan päätyttyä Helsingin rautatieasema oli tukkoinen. Kaikki ihmiset eivät mahtuneet lähijuniin, mikä aiheutti hämmennystä. Myös keskustan ravintoloihin oli juhlan jälkeen pitkät jonot. Siltakiista repii Turkua Turussa on syntymässä jälleen kunnon ympäristökiista Aurajoen yli suunnitellusta uudesta kevyen liikenteen sillasta, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Siltaa kaavaillaan Kauppiaskadun pään ja Rettigin rinteen väliin. Monet väittävät sen pilaavan Suomen kuvatuimman kansallismaiseman Aurajokinäkymän Turun tuomiokirkolle. Vaihtoehtona on esitetty sillan rakentamista yhdistämään kaksi kulttuurihistoriallista toria. Suurtorin ja kirjastorakennuksen edessä olevan Vähätorin välille rakennettuna silta yhdistäisi luontevasti Turun kaksi kulttuurimiljöötä toisiinsa. Siltaa puuhattiin aiemmin historiallisella nimellä Pennisilta, mutta nimestä pidetyn nimikilpailun voitti Kirjastosilta. Perheväkivalta on Lapissa selvästi koko maan tasoa yleisempää Asukaslukuun suhteutettuna perheväkivalta oli Lapissa selvästi koko maan tasoa yleisempää, tiedottaa Lapin aluehallintovirasto. Kun vuonna 2010 poliisille tuli koko maassa 36,4 perheväkivaltahälytystä 10 000 asukasta kohden, oli vastaava arvo Lapissa 51,6. Kuntien väliset erot olivat suuria. Esimerkiksi Inarissa perheväkivalta oli noin kaksi kertaa yleisempää kuin Utsjoella tai Sallassa seitsemän kertaa yleisempää kuin Enontekiöllä. Suomen euroviisukarsinta muuttuu avoimeksi Suomi hakee edustajansa ensi vuoden euroviisuihin pelkästään avoimen kilpailun kautta. Kisassa ei siis enää ole mukana niin sanottuja kutsuartisteja, Helsingin Sanomat kertoo. Ilmoittautumisohjeet ja kilpailun säännöt julkistetaan ensi kuussa. Samalla uudistuu Suomen viisukarsinta. Tv-ruutuun viisut ilmestyvät tammi-helmikuun vaihteessa. Tarkempia tietoja karsinnan uudesta ilmeestä on luvassa niin ikään kesäkuussa. Euroviisukarsinnan finaali lauletaan ensi vuonna Helsingissä. Muutosten takia jotkut ryhmät ovat peruuttaneet Venäjän-matkansa. Venäjän viisumit kallistuivat Suurlähetystö on ulkoistanut viisumien käsittelyn yksityiselle yritykselle Julia Veselova Karjalan Sanomat V enäjän viisumien käsittely on muuttunut ja hinnat ovat nousseet. Toukokuun alusta Venäjän suurlähetystö on ulkoistanut viisumianomuksien vastaanottamisen Venäjän viisumikeskuksille. VF Services Ltd -yritys avaa keskukset Helsinkiin, Turkuun, Lappeenrantaan ja Maarianhaminaan. – Muutokset parantavat viisumipalvelun laatua ja auttavat välttämään ruuhkia, Venäjän suurlähetystön lehdistösihteeri Dmitri Suvorov selittää. Suomalaiset ovat kuitenkin toista mieltä. Ihmiset reagoivat nykyhetken vaikeuksiin ja radion ja television kertomiin uutisiin negatiivisesti. Monet ovat sitä mieltä, että viisumeiden hankintaprosessista tulee erittäin vaikea. – Huonot uutiset jatkuvat ja peruutuksia tulee. Monet matkustajaryhmät ovat peruuttaneet matkoja Venäjälle. Suurin vaikutus on viisumin hintamuutoksella, MatkaMekka Oy:n johtaja Pentti Pöyhönen pahoittelee. Viisumimaksu ei ole muuttunut. Se on edelleen 35 euroa. Pikakäsittelymaksu kolmessa neljässä päivässä on 70 euroa. Viisumikeskukset perivät kuitenkin konsulaatin viisumikäsittelymaksun Venäjälle viisumin ha keva maksaa viisumikäsit telymaksun lisäksi 21 euron palve lumaksun. lisäksi 21 euron palvelumaksun jokaiselta matkustajalta. Palvelumaksu koskee kaikentyyppisiä viisumeita. Suomalaiset ovat tyytymättömiä muutoksiin Suomalaisten mukaan viisumi kuuluisi tavalliselle kansalaiselle palveluna, jonka tulisi saada ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. – On väärin, että viisumeilla ruvetaan tekemään bisnestä. Se ei edistä yhteistyötä maiden välillä eikä Karjalan ja Suomen välillä, moittii Venäjällä usein käyvä suomalainen yrittäjä, joka ei tahtonut nimeään lehteen. Hän on järjestämässä matkaa ensi kesäksi Petroskoihin ja matkan hinta nousee nyt lähes 10 prosenttia pelkästään viisumikäsittelymaksun kohoamisen takia. Suurlähetystössä väitetään, että Venäjän viisumien käsittelyaika on 7–10 kalenteripäivää. Saman verran aikaa meni myös ennen muutoksia. Internetissä on kuitenkin paljon puhuttu siitä, että viisumien käsittelyaika pidentyy. ”Nyt vuosiviisumin hankinta kestää 5 viikkoa, joka on 3–4 viikkoa liikaa!” ”Nykyiset viisumien toimitusajat saattavat ainakin hetkellisesti pidentyä uusien järjestelmien käyttöönottovaiheessa.” ”Matkatoimisto keskeyttää viisumipalvelun yksityisasiakkaille 26.4.–30.5. Viisumikäytäntö on muuttunut niin radikaalisti, ettemme voi taata viisumin saantia siirtymäaikana.” Monet matkatoimistot suo- sittelivat asiakkaita jättämään viisumiasiakirjat toimistoon ensi kesän matkoja varten viimeistään 26. huhtikuuta. – Huhtikuussa toimistomme lähetti kymmeniä kutsuja suomalaisille. Kaikki kiirehtivät hakemaan viisumin huhtikuussa, ennen kuin muutokset tulivat voimaan, petroskoilaisen matkatoimiston työntekija Irina Suvorova muistelee. Yksityisen VF Services Ltd -yrityksen työ on pääasiassa hallinnollista eikä se ilmoituksensa mukaan saa neuvoa asiakkaita matkan tarkoituksen tai viisumityypin osalta, vaan toimittaa asiakirjat sellaisenaan konsulaattiin. Hakemuksen käsittely ja viisumipäätöksen teko kuuluu Venäjän konsulinvirastoille. 9 Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 • NRO 19 PERHE ”Älä nuku sieluni, avaa kätkösi” Aito rikkaus piilee ihmisten sisimmässä Alina Lazareva Murhe katosi ja onni valoi ihanuutta. Kaikessa oli taikavoimaa, rukousta: – Jumala, armahda!... K erron perheestä, johon olen tutustunut Pietari I:n perustamassa Venäjän ensimmäisessä Martsyalnyje vody -parantolassa. Seurasin hengellistä musiikki- ja laulukonserttia, jota esitti Lukinin perheduo – isä Andrei, kitara ja hänen tyttärensä Anna, kosketinsoitin. Perheen nuoremmat lapset 12-vuotias tytär Marija ja kahdeksanvuotias solisti Boris eivät sillä kertaa esiintyneet, koska olivat koulussa. Marija soittaa bassokitaraa ja Boris lyömäsoittimia. He myös esiintyvät isänsä johtamassa perheyhtyeessä. Isän ja tyttären konsertti teki syvän vaikutuksen. Hengellistä laulumusiikkia kuuntelin ensimmäistä kertaa elämässäni. Kuulemani vaikutti varsin rauhoittavasti ja koko olemukseni lepäsi. Laulut ja musiikki herättivät ajatuksissani syviä tunteita. Tällaista musiikkia tarvitaan, se saa ihmiset ajattelemaan ja lähentää heitä toisiinsa. Perheyhtye laulaa rakkaudesta synnyinmaahan, luontoon ja vanhempiin. Laulut herättävät kunnioitusta synnyinseutuun ja sillä on syvät juuret uskontoon. Tutustuessani duoon sanoin toivovani tavata heidät perheoloissa Petroskoissa. Asunnossa on paljon ikoneja, mikä tekee olon erittäin viihtyisäksi. Emäntä hymyilee ystävällisesti ja hyörii keittiössä. Kouluikäiset sisarukset Marija ja Boris tekivät isänsä kanssa minulle seuraa, johon kohta yhtyi myös aukaista sydämen kätköt. – Olen täyttänyt jo 50. Vuodet vierivät nopeasti. Ei kannata tavoitella tämän hetken hyvyyttä, se vie harhaan todellisesta kutsumuksesta. Ei ulkoinen hyvinvointi, vaan sieluntila tekee ihmisen onnelliseksi, Andrei Lukin vakuuttaa. Viikkoa myöhemmin Lukinit esittivät konserttiohjelmansa ortodoksisessa kirkolliskokouksessa. Ohjelmaa seuraamassa oli myös pedagogisten tieteiden kandidaatti Emilia Stepanova, joka on ihastunut heidän esiintymisiinsä. – Lukinin perheyhtyeen laulut herättävät sydämissämme syviä tunteita, ne lähentävät meitä hengellisesti ja auttavat elämässämme. Ne synnyttävät rakkautta lähimmäiseen, Emilia Stepanova sanoo. Kahdeksanvuotias Boris Lukin sooloili perheyhtyeen konsertissa. työstä palannut vanhin tytär Anna. Puhuimme Jumalasta sekä hyväntekeväisyydestä ja rakkaudesta, rakkaudesta Jumalaan. Nuoruusvuosinaan Andrei tutustui arkkimandriitta Ioaniin, joka neuvoillaan auttoi suuresti Andreita käymään oikealle elämäntielle. Arkkimandriitta oli ollut todella pyhäluonteinen ihminen, joka 96 elinvuotensa aikana oli tehnyt todella paljon ihmisten hyväksi. Andrein kanssa oli mukava keskustella. Hän kertoi kiinnostavasti harrastuksestaan, jossa on mukana koko per- he: – Me laulamme koko perheellä hengellisiä lauluja ja kuuntelemme, miten laulavat toiset. Vaimoni Tatjana on mestari laulamaan, matkojemme aikana hän pitää huolen järjestelyasioista, Andrei Lukin selittää. Hän tekstaa paperille mieltään liikuttavien laulujen sanat, ja sitten he harjoittelevat perhepiirissä ja laulavat ystävilleen. Andrei Lukin ja hänen tyttärensä ovat päättäneet konservatorion, mutta ammatikseen he eivät ole laulaneet. Heidän ystävänsä innoittivat heitä laulamaan. He harjoit- telivat kauan ensimmäistä ohjelmaansa ja esittivät sen suppealle kuulijakunnalle ortodoksisessa kirkolliskokouksessa. Lukin sanoi, että ohjelmistoon he ottavat vain niitä lauluja, jotka lämmittävät sydämiään ja mieltään. He yrittävät laulaa niin, että laulu liikuttaa kuulijakunnankin sydämiä. Laulut kertovat siitä, että elämä ei pääty maalliseen. Ettei mikään katoa loputtomiin, ei hyvä eikä paha. Andrein mielestä nykymusiikki pystyy vain joksikin aikaa vapauttamaan alaku- loisuudesta, mutta se ei lämmitä sydäntä. Hän sanoo, että heidän konserttinsa eivät ole jättäneet ketään välinpitämättömäksi. Monet ihmettelevät, että Lukinit ottavat konserteistaan niin pienen maksun. Siihen Andrei Lukin sanoo, etteivät he laula rahan edestä, vaan sen hyväksi, että ihmiset heräisivät ymmärtämään jumalallista, hengellisen laulun kauneutta ja syvyyttä. Lukinin lapset laulavat, ja heiltä se käy erittäin aidosti ja luonnollisesti. Monet eivät yksinkertaisesti ymmärrä, että aito rikkaus piilee heidän sisimmässään, kannattaa vain Lukinien perheyhtye tunnetaan hyvin Petroskoissa. Se on esittänyt taidettaan myös Moskovassa, Pietarissa, Krasnodarissa sekä ulkomailla. Venäläisiä yhdyskuntia on kautta maailman. Lukinien lauluduon ensimmäinen Ei ole aika nukkua -levy on soinut Yhdysvalloissa, Argentiinassa, Ranskassa, Japanissa, Norjassa, Suomessa, Belgiassa ja kautta Venäjän. Laulut ovat erittäin sisältörikkaita ja syvällisiä. Tämä puhuu puolestaan perheyhtyeen lahjakkuudesta ja vaativaisuudesta laulujen sisältöön. He ovat lahjakkaita ja työtä rakastavia ihmisiä. Toivon nuorten kaipaavan sellaista taidetta, jolle on vieras nykyinen, aivan sisällötön huvittelu. Alina Lazareva INKERIN KUULUMISIA Systärpekin osasto heimotyön edelläkävijä V enäläistä Sestroretskin kaupunkia vanhalla Suomen rajalla sanottiin Inkerissä lähinnä ruotsalaisittain Systärpekiksi (Systerbäck). Nykyäänkin siinä asuu entisten Valkeasaaren ja Lahden seurakuntien jälkeläisiä. Vain muutama vuosi sitten perustettu Inkerin Liiton Systärpekin osasto on yhdistyksemme aktiivisimpia. Hyvät tulokset on saatu täysin pai- kallisosaston puheenjohtajan Kateriina Zaikan ansiosta. Tarmokas nainen osaa innostaa ihmisiä heimotyöhön. Tutustutaan vaikka osaston huhtikuun ohjelmaan. 9. huhtikuuta pidettiin Sampo-keskuksen järjestämä pääsiäispaja. Kokoontuneille kerrottiin, miten suomalaisilla on tapana juhlia pääsiäistä, yhdessä tehtiin pääsiäiskoristeita. Talomerkeistä-naistrio lauloi pajalla kansanlauluja. Yhteistyössä paikallisosaston kanssa toimii Kipinätniminen lasten tanssiyhtye (johtaja Tatjana Gordijenko). Huhtikuussa se on ehtinyt käydä konsertoimassa Suomessa kahdesti, Helsingin Inkeri-seuran kutsusta pääkaupungissa ja sitten Punkaharjulla ja Savonrannassa. 16. huhtikuuta Kateriina Zaika piti puheen Systärpe- kin koulussa 434, jossa otettiin silloin vastaan suomalaisia koululaisia Kauhavalta. Inkerin Liiton osaston toiminta on Pietarin Kurortnyin piirissä hyvin tunnettu. Sen tilaisuuksia kuvaa usein paikallinen televisioyhtiö, ja tulevista tapahtumista tiedottaa kaupungin lehti. Wladimir Kokko Pietari Systärpekin Kipinät Helsingin Inkerikeskuksessa. Ensimmäinen oi kealta yhtyeen johtaja Tatjana Gordijenko, toinen oikealta istuen Helsingin Inkeri-seuran sihteeri Anitta Iline. 10 Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 • NRO 19 kulttuuri Mikko Ollikainen Norjalaiset esittivät tanssitaidettaan Petroskoissa N orjalaiset esittivät eilen tanssitaitoaan Petroskoin Musiikkiteatterin näyttämöllä. Se oli Stellars-tanssiteatterin ensimmäinen ja ainoa esiintyminen Petroskoissa. Hammerfestista tulleet vieraat esittivät kaksi yksinäytöksistä tanssiesitystä lapsille ja heidän vanhemmilleen. Teatteri tarjosi pienimmille katsojille interaktiivisen sadun Lintupoikanen ja ajan muna. Lapset seurasivat kiinnostuneina tarinaa linnunpoikasesta, joka koki kovia. Lapsia oli ilahduttavasti mukana näytelmässä. Esityksen käsikirjoituksesta, koreografiasta ja ohjaamisesta on vastannut teatterin johtaja Solveig Leinan-Hermo. Esityksen on venäjäntänyt teatterin koreografi ja opettaja Anna Karpova. Sen ensi-ilta oli vuonna 2000. Esityksestä on tehty kolme versiota: suomen, venäjän ja norjan kielillä. Sitä on esitetty useasti Barentsin alueen maissa. Toinen esitys oli koreografi Anna Karpovan ohjaama näytelmä Hämähäkinverkko. Se oli petroskoilaisyleisön mieleen. Hämähäkinverkko on nykynäytelmä, joka on yhdistänyt klassisen ja kansanperinnetanssin, sirkuksen ja miekkailun elementtejä. Esitys sai ensi-iltansa viime vuoden maaliskuussa. Tanssiteatterin esiintyminen oli osa Barentsin alueen tanssifestivaalia. Norjalaisten tanssiesitykset herättivät lisäkiinnostusta tanssitaidetta kohtaan. Stellaris Dance Theatre on vuonna 1980 perustettu ammattitanssiteatteri, jota johtaa tanssitaiteilija Solveig LeinanHermo. Se on maailman pohjoisin tanssiteatteri ja yksi Norjan vanhimmista yksityisteattereista. Se tuottaa nykytanssiteoksia ja tekee kiertuetoimintaa laajasti koko Barentsin alueella. Yhtyeen näyttelijäkunta on kansainvälinen. Tanssijat palkataan teoksiin produktiokohtaisesti. Teatterin ohjelmistossa on sekä omia esityksiään että yhteisprojekteja. Stellaris isännöi myös Hammerfestissa järjestettävää vuosittaista Barentsin tanssifestivaalia. www. stellaris.no Omaperäiset installaatiot ja taideteokset hämmästyttävät ja ihastuttavat. Uusi muoto ja uusi sisältö Pietarilaiset tarjoavat runsaasti moderneja tekstiilejä valmistaessaan. Taideteoksista ja installaatioista löytyy muun muassa metallilankoja, siimaa ja muovipusseja, Rytshkova kertoo. Näyttely kertoo kansanperinteiden nykyaikaisista tulkinnoista. Vaikka kudonta on ikivanha tekniikka, tekijät pyrkivät kuitenkin lähestymään kudontaperinnettä tuoreella ja modernilla tavalla. Anna Umberg Karjalan Sanomat L Stellaris on maailman pohjoisin tanssiteatteri ja Norjan vanhimpia yksityisteattereita. Taidefestivaali lupaa mieluisia yllätyksiä K aikista vaikeuksista huolimatta kansainvälinen taidefestivaali Yöttömät yöt käynnistyi kuitenkin viime perjantaina Petroskoissa. Festivaalin alkajaispäivän anti oli oivallinen. Yleisölle esiintyi kyprokselainen megatähti Alkinoos Ioannidis, joka tunnetaan hyvin Kreikassa ja Euroopassa. Konserttiin osallistuivat myös pietarilainen kamarikuoro Lege artis Boris Abaljanin johdolla sekä Karjalan filharmonian sinfoniaorkesteri, jota johti maailman kuulu kreikkalainen kapellimestari Georgios Kunturis. Petroskoilaisyleisö tutustui Kyproksen kansanlauluihin ja tekijöiden sävellyksiin, jotka pohjautuvat perinteiseen kreikkalaiseen musiikkiin. Torstaina festivaali kutsuu petroskoilaisia kamarimusiikkikonserttiin. Konsertilla avataan kaupunkimme uusi konserttisali, joka on konservatorion suuri sali. Uuden salin avaa festivaalin vakituinen vieras, Wienin korkeamusiikkikoulun professori ja viulisti Dora Schwarzberg. Luvassa on epätavallinen konserttiohjelma. Schwarzberg, argentiinalainen sellonsoittaja Jorge Bosso ja pianisti Ljudmila Pitshtshik esittävät trion viululle, sellolle ja pianolle. Taidefestivaali lupaa vielä paljon mieluisia yllätyksiä, runsaasti musiikkia ja paljon muuta mielenkiintoista. Se päättyy Pietarin venäläisen akateemisen orkesterin suureen konserttiin 8. kesäkuuta Petroskoissa. Kontupohjassa se kuullaan päivää aikaisemmin. AU auantaina iltakuudelta alkanut Museoiden yö tarjosi tuttuun tapaan kävijöilleen elämyksiä ja hyvää mieltä. Museoiden yössä olivat mukana jälleen kaikki Petroskoin museot. Tapahtumassa yleisöllä oli mahdollisuus tutustua ilmaiseksi näyttelyihin alkuillasta sunnuntaiyön tunneille asti. Museot ja näyttelysalit tarjosivat monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille kävijöille. Useiden näyttelyjen lisäksi oli tarjolla runsaasti konsertteja, opastuksia ja työpajoja. Sunnuntaiyönä kaupungin museoissa kävi noin kymmenen tuhatta kävijää. Karjalan taidemuseo alkoi viettää Museoiden yötä jo perjantaipäivänä, jolloin museossa avattiin mielenkiintoinen näyttely Fiber Art. Siihen on koottu Pietarin taideteollisen Shtiglits-akatemian taidetekstiilin oppituolin opettajien ja opiskelijoiden töitä. Kansanperinnettä modernisti Taidemuseon avarien tilojen takia oli mahdollista panna esille runsaasti kaikenlaisia kudontatöitä. Katsoja ei näe perinteisiä ryijymattoja eikä seinävaatteita. Omansa löytävät mo- Langat yhdistävät Venäjän kaupunkeja Natalia Tsvetkova, Marsilainen perhonen. dernin sisustuksen ystävät. Pietarilaiset tarjoavat uusia moderneja tekstiilimuotoja. – Tarjolla on kokeilumuotoja, jotka ovat tuntemattomia yleisölle, näyttelyn kuraattori Jekaterina Rytshkova paljastaa. L angoista ommellut meduusat, omaperäiset seinävaatteet ja kiintoisat installaatiot hämmästyttävät ja ihastuttavat. – Uteliaisuuden herättävät materiaalit, joita taiteilijat ovat käyttäneet tuotteita Näyttely kuuluu Venäjän nykyaikaisen käsinkudonnan festivaaliin Kirjavat langat. Se on ensimmäinen kesäkuussa järjestettävistä tilaisuuksista. Ensimmäistä kertaa festivaali keräsi käsityötaiteilijoita Petroskoihin kaksi vuotta sitten, jolloin se oli suosittu. Tällä kertaa yli 50 käsityötaiteilijaa Venäjän kaikilta alueilta tuo Petroskoihin kudonnaisiaan ja kertoo kokemuksistaan. Eri kansat esittelevät paikallisen kulttuurinsa ja kansantaiteensa ideoita ja aiheita. Luvassa on monipuolista ohjelmaa. Tarjolla on seminaareja ja avoimia mestariluokkia. Kaikissa näyttelysaleissa avataan mielenkiintoisia näyttelyitä. 11 Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 • NRO 19 kIRJALLISUUSSIVU Ihmisonnesta tärkein motiivi K arjalan kirjallisuudessa oli sodanjälkeisinä vuosikymmeninä vain muutama naisrunoilija. Heistä muistuvat mieleen ainakin kaksi: lapsille kirjoittanut Julia Nikonova ja suomenkielinen runoilija Salli Lund. Sentään nuoria miesrunoilijoita tuli silloin kirjallisuuteen ryhmittäin. Jelena Nikolajeva oli ainoa, joka tuli tunnetuksi 1970luvulla rinnalla ison miesporukan, johon kuuluivat Reijo Takala, Vladimir Trofimov, Nikolai Fjodorov, Viktor Potijevski, Leo Levinson ja Ivan Kostin. Nikolajeva jatkaa yhäkin krjoittamista, vaikka esiintyy lehtien palstoilla paljon harvemin kuin ennen. Nikolajeva on syntynyt 15. toukokuuta 1936 Velikie Lukin kaupungissa. Hänen lapsuutensa kului saarretussa Leningradissa. Sodan jälkeen hän asui Sortavalassa. Nikolajeva päätti Petroskoin yliopiston filologisen tiedekunnan ja työskenteli monia vuosia oikolukijana Severaikakauslehdessä. Hän kirjoitteli katsauksia nuorten runoilijoiden tuotannosta ja myöhemmin toimitti heidän ensimmäisiä runokirjojaan. Hän julkaisi vuonna 1968 ensimmäisen runonsa Se on onni. Ihmisonni on Nikolajevan koko tuotannon päämotiivi. Häntä usein kritisoitiinkin käsikirjoitusten käsittelyissä siitä, että hän karttaa kansallisaiheita ja kirjoittaa vain rakkaudesta, intiimeistä suhteista, ystävyydestä ja luonnosta. Nikolajeva osasi kuitenkin säilyttää linjansa eikä pitänyt tyhjästä deklaratiivisuudesta. Silloin kuin toiset ylistivät meidän korkeita päämääriämme ja menestyksiämme, Nikolajeva manasi: Rakkautta vain odotan. Kutsu minua, kutsu, hoi. Olla tulematta en voi. Uskon sinunkin tulevan. Rakkautta vain odotan. Nikolajevan melkein jokaisen runon ensimmäinen säe tuo mieleen sen, mitä runoilija haluaa sanoa: ”Rakkaani ei vanhene milloinkaan”, ”Älä pane ruusuja veteen kiehuvaan”, ”Sinä lähdet – sateet alkavat”, ”Oi kuinka suojaton on ihminen”; ”Ei anna aika levätä ja maata”. Tietysti hänen runoudessaan on myös päivänpolttavia säkeitä. Esimerkiksi sodanvastainen paatos soinnahtaa Ettei milloinkaan olisi sotaa -runossa. Nikolajevan teksti Leningradin uroteko, jonka runoilija kirjoitti vuonna 2009, tuli patrioottiseksi lauluksi, jonka sävelsi Jevgeni Shorohov. 1980-luvulla Nikolajeva kirjoitti ahkerasti laulutekstejä Petroskoin Suomalaisen teatterin näytäntöihin. Hänen sanoihinsa sävelsi musiikkia petroskoilainen säveltäjä Gennadi Vavilov. Jelena Nikolajevan runoja suomensivat Jaakko Rugojev, Nikolai Laine, Toivo Flink. Puolestaan Nikolajeva venäjänsi Salli Lundin, Rugojevin, Laineen ja Taisto Summasen runoja. Vuonna 1990 hän käänsi Summasen lastenkirjan Kenestä aurinko pitää. Nikolajevalta ilmestyivät runokirjat Vieras nuoruudesta (1971), Toivon sinulle hyvää (1979), Hopeinen kaivo (1986), Kohtalon linja (2001) ja lasten kirja Piilosilla olo (1984). Kaupoissa kirjat eivät ole jääneet lojumaan. Jelena Nikolajeva Lusikka Kultaa ole ei talossain. Enkä tarvitse, leskeksi jäänyt. Kaksi miestäkin minä sain, kultasormuksia en saanut. Mutta kerran teesakasta tuli lusikka kultaiseksi. Kiitin ihmettä kultaista. Uusi vuosi sen mulle keksi. Katsoo lusikka hymysuin, ehkä selittää, kultapinta, että minäkin rikastuin, että nousi sen kullan hinta. Loistaa lusikka kullallaan niin kuin kynttilän valokehä. Kuuluu kilinä lusikan, sydän rautainen ihmettä kehuu. Pesin astiat kuitenkin. Kestä, lusikkain, loukkauksen: tottumuksesta pyyhkäisin hammasjauheella kultauksen. Vesipannu taas viheltää: Surusi, emäntä, jaetaan kahtia. Kultaa ei omista talo tää, mutta teetä on täällä ja kahvia. Suomentanut Armas Hiiri Armas Mishin Nykykirjallisuuden tilanne luupin alle K arjalassa ilmestyy nykyään yllin kyllin kirjoja. Kirjailijat löytävät sponsoreita tai julkaisevat teoksensa omalla kustannuksellaan pienpainoksena. Teosten taiteellinen taso on useimmiten matala. Menneinä aikoina käsikirjoitusta käsiteltiin kirjailijaliitossa ja vasta sitten se luovutettiin kustantamoon. Jos käsikirjoitus ei tyydyttänyt kustantajaa, kutsuttiin koolle kirjailijoita ja käsiteltiin sitä. Muistan tilaisuuden, jossa käsiteltiin tunnetun kirjailijan Uljas Vikströmin romaania Marfa. Se oli Karjalakustantamossa. Enemmistö kannatti Vikströmin kirjaa ja hänen oikeuttaan esittää elämää, henkilöhahmoja ja heidän suhteitaan sellaisina kuin ne olivat kirjassa. Mielestäni Marfa-romaani on kirjailijan paras teos. Toinen ongelma koskee julkaistujen kirjojen esittelemistä. Nykyään kirjan esittelytilaisuudessa kehutaan sitä ja sitten kerrotaan kirjasta vain lehdistössä. Kirjan arvostelu ja analyysi ovat melkein kuolleet. Tuskinpa arvostelun pelko kehittää kirjallisuutta. Edessäni oleva kirja kertoo Jelena Pietiläistä ja runolija Dmitri Svintsovia. Lukija saa tietää Karjalan kirjallisuuden nykytilanteesta ja tietenkin kolmesta runoilijasta. kirjoista ja kirjallisuuden ongelmista. Ei saa sanoa, että se vastaa täysin kritiikin vaatimuksia. Kuitenkin sen tekijä Veniamin Slepkov pohdiskelee uusia kirjoja, jotka on julkaistu Karjalassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Puhe on tietenkin teosten venäjännöksistä. Kirjan aiheena on elämä muutosten aikana. Veniamin Slepkov tunnetaan toimittajana. Hän työskenteli kauan lehdissä Petrosavodsk ja Kurjer Karelii. Nyt hän toimii Sever-aikakauslehden toimituksessa. Slepkov julkaisi äsken runokokoelmansa. Olen suomentanut hänen kolme runoaan. Kirjan ensimmäisessä esseessä kriitikko kertoo Valeri Verhogljadovin kirjasta Soolo yhdelle. Verhogljadov antoi oman panoksensa journalismin kehitykseen. Äkkiä hän siirtyi proosaan. Slepkov yrittää kertoa sen syistä. Journalistiikka ei vaikuta enää yksilön elämään. Valta ja raha ratkaisevat kaiken. Tiedottamisen siveellinen taso on mennyt alas, sensaatio on tullut etusijalle. Kaikissa Verhogljadovin novelleissa on minä-muotoinen kertoja. Niissä on paljon Veniamin Slepkovin teos kertoo kirjoista ja kirjallisuuden ongelmista. itseironiaa. Hän muistelee entistä elämää. Hän sanoo omista kirjoituksistaan: «Epäilen, että historiantutkijat tulevat tutkimaan meidän levotonta aikaamme minun kuvausteni kautta. Mutta jos minä kaivan ojan ja päällystän sen kivillä, niin vesijohto tulee toimimaan vuosikymmeniä ja ehkä vuosisatoja”. Kaksi runoilijaa Vladimir Sudakov ja Oleg Moshnikov ovat saaneet korkean arvion runokirjoistaan Kuha ja Auringon kirjeita. Molemmilla on saavutuksiaan. Muttei saa arvioida kirjaa yhden runokatkelman perusteella. Saman voi sanoa myös murmanskilaisen runoilijan Vadim Trusovin kirjasta Oma kuva hiilellä. Slepkov käyttää myös nykyään laajalle levinnyttä haastattelumuotoa. Hän on haastatellut kirjailija Aleksandr Volkovia, Sever-aikakauslehden päätoimittajaa Me, runoilijat, osaamme kertoa itsestään. Minua ihmetytti se, että Volkov kertoo ajasta, kun hän alkoi kirjoittaa karjalankielisiä runoja. Hänen mukaansa tuona aikana ei löytynyt karjalan kielellä kirjoittaneita runoilijoita. Kun Slepkov muistutti Vladimir Brendojevista, Volkov vastasi: ”Brendojev teki suuren työn! Vuodesta 1940 lähtien 1990-luvun alkuun saakka ilmestyi vain Brendojevin ja Paavo Lukinin muutama runo. Sanotaan, että Brendojev oli ensimmäinen, muttei se olekaan näin”. Volkovin mukaan Brendojev näytti vain sen, että kieli on elossa ja karjalaksi voi kirjoittaa loistavia runoja. Mutta hän sanoo: ”Brendojevilla oli edeltäjiä”. Kaikki ne, jotka käsittelivät Slepkovin kirjaa, huomauttivat Volkovin suhtautumisesta Brendojeviin. Brendojev julkaisi parhaita karjalankielisiä runokirjoja eikä ainoastaan loistavia runoja. Dmitri Svintsov on paljon vaativampi kuin Volkov. Runoilija sanoo itsestään: ”Moni on sitä mieltä, että minusta on jo tullut todellinen runoilija. Mielestäni se ei ole niin. Jos runoilija ei pyri mihinkään, hän kuolee. ” Svintsovin mukaan hän ei nouse koskaan Pasternakin, Mandelshtamin, Tarkovskin eikä Samoilovin tasolle. Teatterikriitikkona hän kuitenkin sanoo, että hän on vertaansa vailla. Häpeäkseni minun täytyy tunnustaa, että Latinalaisen Amerikan kirjallisuus ei ole minulle tuttu. Omissa lyhyissä esseissään Slepkov kertoo innostuneesti monista romaaneista, joissa nykyelämä kiehuu ja synnyttää uusia ongelmia ihmiskunnassa. Olen varma, että Veniamin Slepkovin esseet innostavat monia lukijoita löytämään ja lukemaan vaikkapa yhden noista latinalaisamerikkalaisista romaaneista. Armas Mishin 12 Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 • NRO 19 MÖKKEILY Lainsäädäntökokouksen puheenjohtaja tarjosi pilahvia lehtimiehille Pereplesninin pariskunta teki ensimmäisenä siirron juorujen lakkauttamiseksi A leksandr Pereplesninin veroilmoituksen julkaistua Karjalassa rupesi leviämään omituisia ja sekavia huhuja. Karjalan lainsäädäntökokouksen puheenjohtaja otti ensimmäisenä askeleen kohti juorujen lakkauttamista. Lehtimiehet ottivat mielellään vastaan vierailukutsun ja kävivät Pereplesninin pariskunnan huvilalla Koosalmella. Keskustelu kesti mutaman tunnin ja isäntä näytti journalisteille huvilansa kaikkine erikoisuuksineen, nähtävyyksineen ja ominaisuuksineen. Veroilmoituksesta päätellen Pereplesninin pariskunnan omistuksessa on kaksi asuintaloa Koosalmella. Siisti vaaleanvihreä mökki näkyy hyvin päätieltä heti taajamaan ajettua. Vähän myöhemmin tuli selväksi, että kevätaurinkoiselta näyttävä huvila koostuu muodollisesti kahdesta rakennuksesta. Ensimmäinen kesämökki rakennettiin vuonna 1998. Toinen rakennus pystytettiin pari vuotta sitten. Siinä on käytetty nykyajan teknisiä saavutuksia. – Vanhempaa taloa pidämme kesämökkinä. Uudempaa rakennusta käytämme kuin kaupunkilaista omakotitaloa, isäntä kertoo. Asuintalot muistuttavat siamilaisia kaksosia, jotka ovat lujasti kasvaneet yhteen. Talosta toiseen pääsee vain ”raikkaan ulkoilman” kautta, sillä niiden välissä ei ole sisäovea. Isännän mukaan jos rakennusten välissä olisi yhdysovi, pidettäisiin muodollisesti, että hänellä on yksi talo. Pereplesnin ei antanut suostumustaan seinän rikkomiseen ja jäi kahden talon onnelliseksi omistajaksi. Alekasndr Pereplesnin pitää kesävuvilastaan ja viettää Koosalmella mielellään viikonloppuaan sekä talvisin että kesäisin. Joskus 1990luvun puolivälissä nykyinen lainsäädäntökokouksen puheenjohtaja kävi vieraissa ystävänsä luona Koosalmella kauniin Uksjärven järven rannalla. Kaunis paikka teki vaikutuksen Pereplesniniin, jolle tarjoutui hyvä tilaisuus ostaa maapalsta eräältä välimiesoikeuden tuomarilta ja asia ratkesi itsestään. Isännän mukaan ensimmäinen talo on rakennettu ammattilaisten voimin, joita Antonina Kramskih Pereplesninin pariskunnan huvila Koosalmella kohoaa kalliolla. joka erinomaisesti sopeutuu perinteiseen karjalaiseen maisemaan. Pikkuisen keittiökomeron viereen rakennettu pieni saunahuone mökin alakerrassa täydentää kyläläistä sopusointua. Toisen kerroksen parvekkeelta avautuva näköala lumoaa vieraita. Vanha kesämökki oli hyödyksi isäntäväelle varsinkin viime kesänä, jolloin koko maassa hallitsi kuumuus. Pereplesnin on myöntänyt, ettei tykkää löylyn ottamisesta. Hänen harrastuksenaan on onkiminen kesäisin ja pilkkiminen talvisin. Tasavallan kesämökkiläisille ominaisia kasvitarhoja ja peltoviljelyksiä pariskunnalla ei ole. Huvilarakennus on rakennettu kalliolle. on kutsuttu vastaaviin hommiin Sveitsiin ja Ranskaan. – Jopa sähköjohdot on asennettu hirsien sisään, Pereplesnin kertoo. Ajan kuluessa kuitenkin tuli selväksi, että mökki ei ole tarkoitettu talvehtimista varten ja että on rakennettava uutta lämpöeristettyä ympärivuotista majapaikkaa. Toisen talon rakentaminen on kestänyt kolmisen kuukautta. Pereplesnin on käyttänyt montenegrolaisen rakennusmestarin työtä ja on jäänyt tyytyväisenä lopputulokseen. Vahva kivetty polku johtaa huvilarakennuksesta aidatun alueen halki suoraan järvenrannalle. Vesisuojelulainsäädännön kaikki vaatimukset on noudatettu ja huvilan ja järven välissä on yhteiskäytössä oleva vyöhyke. Siitä huolimatta tavallisten lomanviettäjien on melkein mahdotonta päästä järven rannalle. Huvilat liittyvät toisiinsa erittäin tiiviisti ja pääsy rannalle ei onnistu paitsi kuin lentäen. Voi helposti kuvitella, kuinka ihanalta tuntuu lomanvietto kesäaikaan Koosalmella. Vahva hirsinen huvimaja rannan tuntumassa täydentää tyynen ja rauhallisen levon Isäntä suhtautuu omaisuuteen filosofisesti. – Kesämökkiin on pääsAleksandr Pereplesnin valmistaa mielellään pilahvia vain huvilallaan ja erikoisessa kattilassa avotulella. kuvaa ja järven peilipinta voimistaa kesätunnelmaa. Uudemmassa huvilarakennuksessa on kaikki nykyajan mukavuudet ja takkahuone. Perpesninit tykkäävät siitä enemmän kuin vanhasta kesämökistään. Minua on kuitenkin miellyttänyt enemmän vanha kesämökki, jossa on säilynyt kyläläisen elintavan lämpö. Mutta tässäkin näkyy kokeneen mestarin käsiala. Nähtävästi kesämökin tavanomaista muotoa on yritetty luoda puupaneelin avulla, syt kahdesti kutsumattomia vieraita meidän poissa ollessamme. Äkkiarvaamattomien tapausten varalle minä aina jätän viinapullon. Monta vuotta sitten taloon tunkeutui mielisairaalasta paennut potilas, joka tyhjensi putelin ja nukahti. Talo syttyi palamaan ja mies pelastettiin viime hetkessä, Aleksandr Pereplesnin muistelee. Toisen varkaan saalista isäntä ei muista. Se tapahtui kahdeksan vuotta sitten. Siitä lähtien Koosalmen huvilalla on ollut rauhallista. Lainsäädäntökokouksen puheenjohtajan naapuritalossa korkean aidan takana viettää kesälomaansa tasavallan sairaalan entinen ylilääkäri Aleksandr Balashov, joka oli aikoinaan toiminut tasavallan terveydenhuollon ja sosiaalikehityksen varaministerinä. Muutama vuosi sitten Pereplesninin pariskunta rakennutti kaksikerroksisen asuintalon Bulgariassa hiljaisessa paikassa Burgaksen lähettyvillä 15 kilometrin päässä merenrannasta. Asuintalo maksoi 50 000 euroa. Pereplesnin jaksaa lomailla ulkomaisessa kiinteistössään enintään kolme viikkoa kuumuuden takia. Hän tykkää enemmän viileämmästä ilmasta. Perhe-elämä on vaikuttanut myönteisesti lainsäädäntökokouksen puheenjohtajan ruoanlaiton taipumuksiin. Ainakin näin väittää hänen puolisonsa Jelena. – Meidän perhe-elämämme alussa Aleksandr on tosissaan kysynyt minulta, että täytyykö käyttää vettä kananmunia keittäessä, Jelena purskahtaa nauruun. Nykyisin mies valmistaa mielellään pilahvia vain huvilallaan ja erikoisessa kattilassa avotulella. Pilahvin syötyä huvilalle esiintyi Petroskoin kaupunginjohtajan tuttu hahmo. Nikolai Ljovin istutettiin pöytään ja tarjottiin pilahviannos. Antonina Käbeleva Vieraulun jälkeen monet lehtimiehet ovat laskeneet leikkiä, että täytyy ottaa käyttöön uusi tapa. Sen mukaan veroilmoituksen julkaistua kansanedustajat ja virkailijat kutsuvat journalisteja vierailulle. Kuitenkaan tähän mennessä yksikään kansanedustajista ei ole ottanut mallia puheenjohtajasta. Pereplesnin on myöntänyt, ettei hänen aloitteensa aiheuttanut mielenkiintoa parlamentissa. Ainakaan kukaan lainsäädäntökokouksen jäsenistä ei tukenut Pereplesninia vaikkapa suullisesti. 13 Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 • NRO 19 liikunta ja urheilu Lyhyesti Karjala-joukkue voitti Orehovo-Zujevossa Voitonpäivänä 9. toukokuuta tasavallan Karjala-joukkue pelasi jalkapalloa Orehovo-Zujevon kaupungissa sikäläisen Znamja Truda -joukkueen kanssa. Joukkueemme pelaaja Sergei Grigorjev teki ensimmäisen maalin rankaisupotkulla pelin alkuvaiheessa. Kohta sen jälkeen isäntäjoukkueen pelaajat tasoittivat pelin lyötyään pallon meikäläisten maaliin. Ensimmäinen pelierä päättyi kuitenkin petroskoilaisten hyväksi tuloksin 4–1. Isäntäväen joukkue oli jäänyt ilman kapteenia, jonka pelituomari oli poistanut kentältä aggressiivisen käytöksen takia. Toisessa pelierässä Karjalan pojat löivät vastustajien maaliin vielä kolme palloa ja päästivät yhden lisää omaan maaliinsa. Pelin lopputulos oli 7–2 Karjala-joukkueen hyväksi. Viime viikolla Moskovan alueen Ramenskojessa joukkueemme pelasi toisen jalkapalloliigan Venäjän mestaruuksissa Saturn-2-joukkuetta vastaan ja hävisi ottelun maalein 0–3. Natalja Djatshkova voitti hopeaa Turkissa Maastoajossa kilpailijat ajavat umpinaista sorapäällysteistä rataa. Maastoajon kehitysnäkymät ovat lupaavia Karjalassa Andrei Nelidov ojensi mitalit kilpa-ajajille P etroskoissa Suolusmäen lähiössä pidettiin Karjalan maastoajon avoimien kilpailujen ensimmäinen osa. Karjalan päämies Andrei Nelidov on ojentanut voitonpäivän kunniaksi omistetun pääpalkinnon maastoajon kilpailujen voittajille. Motocrossin mestariehdokas Andrei Nelidov on korostanut, että tasavallassa on lahjakkaita kilpa-ajajia ja jatkossa he pystyvät kilpailemaan pietarilaisten kanssa samalla tasolla. Nykyisin pietarilaiset kilpa-ajajat voittavat suurimman osan palkinnoista. Nelidov on vakuuttunut, että teknisten urheilulajien ja nimittäin maastoajon pitkään kestänyt rappiotila on päättymässä. Karjalassa motocrossin kehitysnäkymät ovat hyvin lupaavia. Viimevuotisiin maastoajon kilpailuihin osallistui kaikkiaan 35 ajajaa. Tänä vuonna osanottajien määrä on lisään- tynyt merkittävästi. Suolusmäen harjoitteluradalla on lähtenyt liikkeelle yhteensä 86 kilpa-ajajaa Petroskoista, Sortavalasta, Pietarista, Novgorodista. Kilpa-ajajia on tullut eniten Murmanskin ja Leningradin alueiden kaupungeista. Karjalan maastoajon kilpailujen toinen osa pidetään Sortavalassa syyskuun alussa. Siihen odotetaan tulevan satakunta urheilijaa ulkomaiset vieraat mukaan lukien. Nelidov on tiedottanut, että nykyään käydään neuvotteluja Venäjän maastoajon liiton kanssa. On hyvin mahdollista, että maan maastoajon yksi vaihe pidetään Karjalassa. Maastoajossa kilpailijat ajavat umpinaista sorapäällysteistä rataa, jossa on luonnollisia tai erikoisesti tehtyjä lisäesteitä, mutkia ja hyppyrejä. uosina 2011-2015 Karjalassa on aikomus peruskorjata neljä ja rakentaa 15 uutta urheilukohdetta. Venäjän urheilun ja liikunnan vuoteen 2020 ulottuvan mahtavan toimintasuunnitelman mukaan Karjalassa rakennetaan 49 urheilusalia, 32 uimahallia ja 29 urheilukenttää. Ainakin tasavallan urheilukomitean puheenjohtaja Aleksandr Voronov esitti juuri tällaisia tavattomia lu- kuja. Hanke on todella uskomaton, koska Voronovin mukaan yhden urheilukohteen kustannusarvio on vähintään 110 miljoonaa ruplaa. Sen yhteydessä uimahallien ja katettujen tekojääratojen kustannukset ovat sitä suuremmat. Karjalan talousministeri Valentin Luntsevitsh kehotti urheilukomitean virkailijoita laskeutumaan maahan ja välttymään kuvittelemasta turhia. Luntsevitshin mielestä virkailijoiden kannattaa laatia realistinen edullisten urheilukohteiden rakennussuunnitelma. Puheenjohtaja Voronov suostui, että suurimmalle osalle asutuskeskuksista seitsemän miljoonan ruplan arvoinen urheilukohde olisi paras vaihtoehto. Aleksandr Voronovin mukaan nykyisin Karjalassa toimii lähes 1 400 urheilukoh- Jalkapallon cup-kilpailut alkaneet Petroskoin Junost ja Sapartak -stadioneilla starttasivat jalkapallon kaupungin cup-kilpailut. Kilpailujen alkulohkossa Tienhuolto-osaton joukkue voitti maalein 8–1 Solo-joukkueen, Bumagatrade voitti maalein 3–2 Sharmin pojat ja Energogarant voitti Elementin 2–1. Neljännesfinaalissa Ararat löi Lasten urheilukoulun nro 7 vastapelaajat maalein 3–0 ja Ast-joukkue löi Novyi ambarin tuloksin 4–2. Petroskoissa pelattiin tennistä Spartak-stadionin urheiluhallissa päättyivät viime viikonloppuna pöytätenniksen mies- ja naisjoukkueiden Karjalan mestaruuskilpailut. Naisjoukkueiden finaalissa tapasivat Petroskoin ykkösjoukkueen ja Petroskoin kakkosjoukkueen tennispelaajat. Karjalan cupin voitti Petroskoi ykkösjoukkue. Petroskoin kakkosjoukkue sijoittui toiselle ja Karhumäem naisjoukkue kolmannelle sijalle. Miesjoukkueiden otteluissa ensimmäiseksi sijoittui Petroskoin ykkösjoukkue, toiseksi paras oli Petroskoin kakkosjoukkue ja Vympel sai kolmannen palkinnon. Sergei Bystrov Urheilukomitean suunnitelmat vaikuttavat uskomattomilta V Turkissa Antalyassa päättyivät Euroopan thai-nyrkkeilyn mestaruuskilpailut, joissa Karjalan edustaja Natalja Djatshkova sijoittui toiseksi henkilökohtaisessa mestaruudessa. Loppuottelussa valmentaja Ivan Andrijenkon kasvatti Natalja Djatshkova hävisi turkkilaiselle nyrkkeilijälle. Kaksinkamppailun kuluessa Djatshkova nyrkkeili ylivoimaisesti, mutta hänen vastustajansa onnistui parhaiten kamppailun lopussa. Vastustaja julistettiin voittajaksi teknisellä tyrmäyksellä. Euroopan mestaruuskilpailujen hopeamitalisti Natalja Djatshkova valittiin maajoukkueeseen Venäjän Jekaterinburgissa maaliskuun lopulla päättyneen mestaruuden tulosten mukaan. Silloin kuusitoistavuotias Natalja voitti kultaa kotimaan mestaruuskisoissa. Nykyisin thai-nyrkkeily eli muay thai (vapaa taistelu) on juurtunut lujasti kamppailulajien joukkoon. Petroskoissa taistelulajia ruvettiin harjoittamaan viitisen vuotta sitten. Harjoituksia pidetään Faiter-urheiluseuran tiloissa. detta, joista 80 prosenttia on peruskorjauksen tarpeessa. Sen yhteydessä suurin osa urheilukohteista pidetään kuuluvana oppilaitoksille, koska lähinnä urheilusalit on tarkoitettu liikuntatuntien viettämistä varten. Ensi lukuvuodesta lähtien liikuntatuntien määrä lisääntyy kolmeen viikossa nykyisistä kahdesta. Robert Stankevitsh 14 Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 • NRO 19 KIELI-IKKUNA historian sivuja Talo muistaa talvisodan Suomen Mäntän museo avasi sotanäyttelyn Pietarin Ahmatovan museossa P Tarkista itsesi! Valitse, mitä tarkoittavat seuraavat sanonnat. Nykyään kulttuuriministeriksi kelpaa mikä tahansa poliittinen broileri. - asiaton - kokenut henkilö - nuori poliitikko - kokematon Jos aihe on sinulle täyttä hepreaa, tulos ei voi olla hyvä. - käsittämätön - hyvin tuttu - läheinen Iltajuhlassa pannaan jalalla koreasti. - jutellaan - juodaan paljon - tanssitaan Miten hoitaa kaikki juoksevat asiat työajan ulkopuolella, jos on töissä joka päivä klo 8–16. - perheasiat - kotityöt - jokapäiväiset työt Meillä loman tarkoituksena oli ladata akkuja ja viettää rauhallista rantalomaa perheen kanssa. - virkistäytyä - viettää aikaa maaseudulla - tehdä paljon fyysistä työtä Keppiä ja porkkanaa on tarjottu lääkkeeksi opinnoissa edistymiseen. - työharjoittelua - kertausta - uhkailuja ja houkuttimia On selvää, että journalismin koulutusohjelmalla nyt on näytön paikka. - on hyvä suosio - on osoitettava kykynsä - on vaikeuksia Monet laskevat, ettei yhtiö voi kertoa huonoja uutisia, koska silloin sen perii hukka. - tuhoutuu - saa huonon maineen - joutuu tarkastuksiin Liikunta voi pelastaa, jos mieli on maassa. - jos on hajamielinen - jos on pakkomielle - jos on masennus Venetsian hotellien hinnat hipovat pilviä ja sesonkiaikaan hotellihuoneet ovat kiven alla. - ovat kalliita - tuskin löytyvät - ovat huonoa laatua Aineiston on valmistanut Julia Veselova ietarin Anna Ahmatovan museossa on avattu Miltä sota näyttää? -näyttely. Se on omistettu sotilaalliselle vastakkainasettelulle Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuosina 1939– 1940, jolloin pommituksissa ja taisteluissa kuoli lähes 85 000 suomalaista ja yli 350 000 Neuvostoliiton kansalaista. Veteraanit. Miltä näyttää sota? -näyttelyn on tuonut Serlachiuksen museo Mäntästä Suomesta. Kansainvälisten asiantuntijoiden mielestä näyttely on yksi parhaimmista sodasta kertovista näyttelyprojekteista. Taiteilija Tarja Väätäisen ja kuraattori Pauli Sivosen näytteillepano ei muistuta lainkaan tavallista museonäyttelyä. Kävijä pääsee tavalliseen suomalaiseen taloon, jossa ”asuvat” näyttelyn pääsankarit: aviopari Toivo ja Lyyli. He ovat veteraanien yleistetty hahmo. Talo on tehty muistelmien ja tositarinoiden pohjalta. Ne on kirjoitettu talvisodan 144 osallistujalta, jotka asuvat pienessä suomalaisessa Mäntän kaupungissa 90 kilometrin päässä Tampereelta. Sota on läsnä talon jokaisessa huoneessa, kuten veteraanien muistissakin. Eteisen peilistä kuvastuvat nuorten miesten kasvot ennen rintamalle lähtöä. Kodikkaan olohuoneen seinään projisoidaan mustavalkokuvia räjähdyksistä ja lumessa ryömivistä sotilaista. Jopa arkipäiväiset esineet ovat täynnä sotamuistelmia: keittiön posliinilautasissa näkyy valokuvia taisteluhaudoista Vladimir Sablin Sota on läsnä talon jokaisessa huoneessa, kuten veteraanien muistissakin. ja entisten taistelupaikkojen nimet kummittelevat isännän ratkomassa sanaristikossa. Esineitä kommentoitavat veteraanien äänet, jotka kertovat siitä, millaista oli taistella ja tappaa, millaista oli nähdä kuolevia tovereita ja millaista oli olla haavoittunut. Näyttely huipentuu ainutlaatuiseen materiaaliin, jonka muodostavat neuvostosotilaille osoitetut kirjeet heidän omaisiltaan ja ystäviltään. Kirjeet eivät koskaan saapuneet perille – suomalaiset löysivät ne venäläisen divisioonan tuhopaikalta. Vielä 1970-luvulla itse suomalaiset veteraanit käänsivät kirjeet suomeksi ja myöhemmin luovuttivat ne museoon so- vinnon symbolina. Ahmatovan museo on näyttelyn ajaksi saanut vielä yhden ulottuvuuden, joka esittää sotaa kestäneen Ahmatovan ja hänen aikalaistensa traagista elämän taustaa. Esillä on leningradilaisten esineitä sotaa edeltäneeltä kaudelta ja sotaajalta, kuten kaasunaamari ja turvallisuusohjeet taistelukaasujen varalta. Keittiön radio välittää reportaaseja neuvostoliittolais-suomalaiselta rintamalta. Projektin ”Ahmatovan” osuuden keskukseksi on tullut runoilijattaren huone. Sen ikkunat on pimennetty, niin kuin leningradilaisilta vaadittiin Neuvostoliiton ja Suomen sodan aikana. Huo- neen seinät ovat muuttuneet, jolla esitetään sen ajan kronikkaa: Helsingin pommitusta ja neuvostohiihtäjien hyökkäystä. Serlachiuksen ja Anna Ahmatovan museon yhteistyö alkoi vuonna 2005, jolloin molemmat osallistuivat Vuoden eurooppalainen museo -kilpailuun. Aikanaan sotineiden kahden maan yhteinen Miltä sota näyttää? -projekti on tavallaan askel kohti historian traagisten sivujen ymmärtämistä. Näyttelyn avajaisiin osallistui talvisodan veteraaneja Mäntästä ja Pietarista. Vladimir Sablin Pietari UUTISIA PIETARISTA Elämä Pietarissa on kallista Pietarissa on 8,7 prosenttia kalliimpaa elää kuin Venäjällä keskimäärin. Tämä selviää Rosstatin tutkimuksesta, jossa vertailtiin 271 venäläisen asumiskeskuksen elämiskuluja. Elämiskuluindeksin 4 mukaan kalleinta on Koillis-Venäjällä sijaitsevan Tshukotkan piirikunnan Bilibinon kaupungissa, jossa on 2,2 kertaa kalliimmat elinkustannukset kuin Venäjällä keskimäärin. Murmanskissa on 27,1 prosenttia ja Moskovassa 26,7 prosenttia keskimääräistä kalliimpaa. Edullisimmat elinkustannukset on indeksin mukaan Kaukasiassa ja Etelä- ja Keski-Venäjällä. Internetin käyttö on lisääntynyt 67 prosenttia pietarilaisista käyttää Internetiä. Venäläisen hakukonejätti Yandexin mukaan tämä on 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. 1 megabitin kokoisen Internet-yhteyden keskimääräinen kuukausitaksa on 74 ruplaa, kun vuosi sitten se oli 85 ruplaa. Koko Luoteis-Venäjällä Internetiä käyttää 49 prosenttia väestöstä ja keskimääräinen heidän kuukausimaksunsa yhteydestä on 365 ruplaa. Pikaraitiovaunulinjaa kaavaillaan Leningradin alueen hallinto on ehdottanut pikaraitiovaunulinjan rakentamista. Aluehallinnon liikennekomitean puheenjohtajan Nikolai Jantshenkon mukaan linja voisi alkaa metron pääteasemilta ja kulkea Pushkinin, Pavlovskin, Gatshinan ja Karlovon suuntaan ja se voisi ulottua 25–30 kilometriä Pietarin laitamilta. Obligaatioita lasketaan Pietarin markkinoille Pietarin hallinto aikoo kasvattaa tämän vuoden budjettiaan. Talouskomission puheenjohtajan Eduard Batanovin mukaan tuloja nostetaan 11,2 miljardilla ruplalla 362,3 miljardiin ja menoja 32,3 miljardilla 413 miljardiin ruplaan. Hallinnon mukaan 50,7 miljardi alijäämä aiotaan kattaa laskemalla markkinoille obligaatioita. 15 Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 • NRO 19 SUUNNISTUS sääennuste Suunnistusta kaikenikäisille huomenna Kilpailuihin osallistui myös liikuntavammaisten joukkue Julia Veselova Julia Veselova +3+12 Karjalan Sanomat S unnuntaiaamulla noin neljä tuhatta suunnistajaa lähti kartta kädessä etsimään merkittyjä kohteita. Petroskoi osallistui taas yleisvenäläisiin suunnistuskilpailuihin. Tänä vuonna myös liikuntavammaiset olivat mukana massakilpailuissa. – Ensimmäisen kerran kutsuimme liikuntavammaisia suunnistuskisoihin. Kilpailut pidetään kaupungin keskustassa eikä metsässä. Spartakstadionin alueella on paljon asfalttipolkuja, mikä on tärkeätä liikuntavammaisten osallistumiselle, suunnistuskilpailujen järjestäjä Andrei Sandalnev selittää. Tänä vuonna Venäjän vammaisten spartakiadeihin lähtee petroskoilainen liikuntavammaisten joukkue. Suunnistuskilpailu oli heille hyvä treenaus ennen suuria kisoja. – Pyrin aina löytämään aikaa urheiluharrastukselle. Jännitän tietysti ennen suuria kilpailuja, mutta osallistun mielelläni, Juri Krasavtsev sanoo. Suunnistuskilpailuihin ovat tervetulleita kaikki halukkaat iästä riippumatta. Tänä vuonna kilpailujen järjestäjät ovat laajentaneet osallistujien ikähaarukkaa. Nyt kisoihin on tullut kilpailemaan jopa ekaluokkalaisia. – Jos kaksi vuotta sitten meillä oli vain kuusi ikäryhmää, niin parhaillaan niitä on jo kahdeksan. Kilpailuihin on tullut myös jopa 70-vuotiaita urheilijoita, Sandalnev huomauttaa. – Kilpailuihin tulin poikani kanssa. Autoin häntä löytämään tarvittavan määrän kohteita. Sitten itse juoksin aikuisten ryhmässä, Dmitri Dolin kertoo. Kilpailuissa oli perinteisesti paljon nuoria. Kaikki eivät kuitenkaan tulleet oma-aloitteisesti. Monet koululaiset ja opiskelijat kertoivat, että liikunnan opettajat pakottivat heidät osallistumaan massakilpailuihin. – Suunnistuskilpailut ovat mielenkiintoisia, jos niihin +5+12 +6+12 +3+5 +6+15 +6+15 +7+13 Kilpailuihin tuli todella paljon nuoria. lometriä. Kaikki riippuu siitä, kuinka urheilija suunnittelee reitin. Kilpailut eivät kestäneet paljon aikaa, vaan jokainen ikäryhmä starttasi 20 minuutin välein. Tietysti voittajaksi tuli parhaan ajan näyttänyt suunnistaja. Jokaisessa ikäryhmässä oli oma voittajansa. Anna Borisova oli nopein 12-vuotiaiden tyttöjen ryhmässä. – Osallistuin kilpailuihin jo kolmannen kerran, mutta kertaakaan en tullut voittajaksi. Olen iloinen, että tänä vuonna onni hymyili minulle. Ensi vuonna tulen taas kilpailuihin, 13. lukion oppilas Anna Borisova kertoo tyytyväisenä. Lähiaikana suunnistuskilpailut pidetään myös Karjalan piireissä. 12-vuotias Anna Borisova tykkää suunnis tuksesta ja osallis tuu sään nöllisesti kilpailui hin. osallistuu omaehtoisesti, Nadezhda ja Vera huokailevat. Voitto ei ole päätarkoitus Suunnistus sopii hyvin sekä mestareille että harrastajille ja aloittelijoille. Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan ja omassa rytmissään. – Olen osallistunut kisoihin joka vuosi. Kertaakaan en saanut voittoa, muttei se ole minun päätarkoitukseni. Voitolle pääsevät tavallisesti mestarit ja kokeneet suunnistajat, suunnistaja Irina Arhipova kertoo. Karjalan Sanomat Puolueista riippumaton Karjalan väestön lehti POSTIOSOITE: Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Karjalan tasavalta Puh 782928 Fax 782915 E-mail: [email protected] Tilausnumero 50240 Irtonumeron hinta Karjalassa 14 ruplaa Internet: www.karjalansanomat.ru Ennen lähtöä jokainen urheilija sai kartan ja sen mukaan hänen oli löydettävä merkityt kohteet. – Jokaisella ikäryhmällä oli oma kohteiden määränsä. Kohteet sijaitsivat Spartak- ja Junost-stadionien ympärillä sekä Lenininaukiolla ja Kuvernöörin puistossa, Sandalnev sanoo. Osallistujilla ei ollut selvää reittiä, jota heidän piti kulkea. Jokainen itse voi valita reitin. – Reittien pituus on tuhannesta metristä neljääntuhanteen. Kuitenkin joku voi kulkea jopa kymmenen kiJULKAISIJAT: Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous, 185035 Petroskoi, Kuibyshevinkatu 5 ja Karjalan tasavallan hallitus, 185035 Petroskoi, Lenininkatu 19 Mikä? Yleisvenäläiset suunnistuskilpailut Järjestetään keväisin kaikkialla Venäjällä. Pidettiin jo kuudes kertaa. Venäjän yli 60 kaupunkia ja aluetta otti osaa kilpailuihin. Yhteensä osallistuu noin 200 000 ihmistä. Tarkoituksena on kannustaa ihmisiä harrastamaan urheilua. perjantaina +4+14 +6+8 +6+7 +5+15 +7+13 +8+16 +7+16 +7+14 +6+14 +8+16 Asuntoja lastenkotien kasvateille V iimeviikolla Petroskoin kaupunginhallituksessa ojennettiin asunnon avaimia 18 vuotta täyttäneille lastenkotien kasvateille. Nuoret saivat huoneita asuntolasta Zeljonajakadulla talo 6, jossa on tehty tarvittavat kunnostustyöt. Toukokuun loppuun avaimet asuntoihin annetaan vielä 49 lastenkodin nuorelle. Liittovaltion lainsäädännön TOIMITUS: PAINOPAIKKA: Toimitussihteeri Uutistoimitus Käännösosasto Verso-kirjapaino, 185031 Petroskoi, Varkauden rantakatu 1a Lehti rekisteröitiin Venäjän federaation painokomiteassa 30.10.1995 Rekisterinumero 0110928 +3+12 +7+14 KUSTANTAJA ja julkaisija: Periodika-kustantamo, 185035 Petroskoi, Titovinkatu 3 viikonloppuna Päätoimittaja Mikko Nesvitski mukaan heidän turvaaminen asunnoilla kuuluu aluehallitusten tehtäviin. Viime vuonna Petroskoin lastenkotien nuorille oli annettu 36 asuntoa. Tänä vuonna orvot saavat käyttöönsä 66 asuntoa. Katja Koskela Kulttuuritoimitus (814-2) 782917 Poliittinen toimitus (814-2) 782917 ja taloustoimitus (814-2) 783002 Ilmoitusosasto (814-2) 780530 (814-2) 782928 (814-2) 780540 Tilaus 287 (814-2) 780520 Painos 1 200 Lehti allekirjoitetaan painettavaksi: aikataulun mukaan klo 15 nro 19 allekirjoitettiin 17.05.2011 klo 15 Lehti ilmestyy liittovaltion viestintätoimiston rahatuella. 16 Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 • NRO 19 Menoja moneen makuun Horoskooppi Oinas 21.03.—20.04. Liikeasioissa Oinailta tarvitaan paljon voimia. Henkilökohtaiset suhteet luontuvat erinomaisesti, antautukaa täysin tunteidenne valtaan. Venus on myötätuntoinen rohkeille. Härkä 21.04.–20.05. On hyvä aika matkustaa ja tehdä karrieeria. Tähdet lupaavat menestystä kaikissa aloitteissanne. Pitäkää huoli rahoistanne. Viikonloppu kannattaa harkita hyvin, se voi olla tärkeä teille. Kaksoset 21.05.–21.06. Alkuviikko ei ole suotuisa liikeasioille. Voi erehtyä laskelmissa tai joutua petkutukseen. Liika luottamus voi viedä rahat. Loppuviikolla saatte puoleenne partnereita ja vaikutusvaltaisia henkilöitä. Rapu 22.06.–22.07 Muistakaa, liika hyvä ei tuo hyötyä. Kohtuullisuus kaikessa. Ei kannata ryhtyä siihen, mihin ette pysty. Varokaa liikaa kuormitusta, se pilaa terveyttänne. Leijona 23.07.–23.08. Epämiellyttävä tapaaminen tai uutinen on mahdollista. Ne voivat tuoda ikävyyksiä elämäänne. Rahavaikeudet ovat mahdollisia. teatterit Kansallinen teatteri Karl Marxin katu 19, kassa avoinna ti–pe 14–19, la–su 14–18, puh. 782674, 599020 (automaattinen puhelinpalvelu) Emähukka, Zhemoitelite. Suuri näyttämö, karjalan kielellä, simultaanitulkkaus venäjäksi, kesto 1 tunti 35 min., 19.05. ja 20.05. klo 19.00 Lippu 200–500 rpl. Kavaluus ja rakkaus, Schiller. Suuri näyttämö, venäjän kielellä, kesto 2 tuntia 20 min., 23.05. klo 19.00 Lippu 100–250 rpl. Pyhä asia, Florid Buljakov. Tragikomedia, suuri näyttämö, karjalan kielellä, simultaanitulkkaus venäjäksi, kesto 2 tuntia, 24.05. klo 19.00 Lippu 100–250 rpl. Illusionisterna, Ahlfors. Pieni näyttämö, venäjän kielellä, kesto 2 tuntia, 25.05. klo 19.00 Lippu 200 rpl. Ruma Elsa, Rislakki. Suuri näyttämö, suomen kielellä, simultaanitulkkaus venäjäksi, kesto 2 tuntia 30 min., 31.05. klo 19.00 Lippu 100–250 rpl. Musiikkiteatteri Neitsyt 24.08.–23.09. Aloitettu viedään loppuun ja koittaa aika matkailua ja lepoa varten. Loppuviikolla onnistuu käynti virastoissa. Asioiden kulku voi kääntyä teidän hyväksenne. Kirovinaukio 4, kassa avoinna ma–pe 11.00–19.00, la–su 10.00–18.00, puh. 783738, 785662 Ensi-ilta: Le corsaire, Adam. Kolminäytöksinen baletti, suuri Vaaka 24.09.—23.10. Teitä onnistaa rakkausasioissa, mutta ei kannata pyrkiä johtoasemaan. Henkilökohtaiset asiat luontuvat hyvin ja haaveenne toteutuvat. museot Skorpioni 24.10.–22.11. Skorpionit pystyvät tuomaan esiin omat lahjansa, mikä tekee heidät onnellisiksi. Kotiasiat voivat aiheuttaa huolta, silti ei kuitenkaan liikaa. Jousimies 23.11.–21.12. Aikomuksenne kannattaa panna toteen. Liikeasiat onnistuvat alkuviikolla, ja raha-asiat voivat parantua. Harkitsemattomat lupaukset voivat aiheuttaa vai keuksia loppuviikolla. Kauris 22.12.–20.01. Viikko on täynnä mukavuuksia ja yllätyksiä. Helppo rahantulo on mahdollista. Yhtä helposti rahat katoavatkin. Liikettä harjoittavat Kauriit kokevat menestystä. Vesimies 21.01.–19.02. Viikko on mukava kaikin puolin. Teiltä onnistuu kaikki. Tarkkaavaisuus ja kekseliäisyys estävät teidät riskeiltä. Palautatte kuntoon entiset yhteydet, ja niistä koituu hyötyä. Kalat 20.02.–20.03. Viikko on myötä niille Kaloille, joihin voi luottaa ja jotka pitävät sanansa. Raha-asiat, sopimusten teko ja avioliitto onnistuvat. Toimeliaisuutta voi hissukseen hillitä. Kotiseutumuseo Lenininaukio 1, ti–su 10.00– 17.30, puh. 769479, liput 10–60 rpl. Vakituiset näyttelyt Päärakennuksessa: Kuvernöörinsali, Kivet kertovat, Jäätikön jäljet, Taigaseutu, Kivikirjat, Pohjoinen rajaseutu, Pietarin tehtaat, Kaupunki–tehdas, Kaivosmiehet ja puunhakkaajat, Kuninkaallisesta asetuksesta, Aunuksen läänin papisto, Läänin pääkaupunki, Valtion palveluksessa, Kaupungin eläjät; interaktiivinen keskus: Muinaisen heimon vieraisilla, Kansan hyväksi (opetus ja terveydenhoito Aunuksen läänissä). näyttelysalit Karjalan rintaman sotilaat. Karjalan taidemuseo Lenininkatu 26, ti–su 12.00– 19.00, puh. 781650 Pohjoismaat Petroskoissa Pohjoismaiden viikkojen osana näyttelyt Hel Looks: Helsingin katumuotia ja Tanska ja Grönlanti: taivas, maa, vesi ja kaikki muu. 18.05. alkaen, avajaiset klo 16.00 Vapaa pääsy Kizhin näyttelykeskus näyttämö, 18.05. ja 25.05. klo 19.00 Lippu 150–900 rpl. Jevgeni Onegin, Tshaikovski. Kaksinäytöksinen ooppera, suuri näyttämö, kesto 2 tuntia 30 min., 20.05. klo 19.00 Lippu 150–500 rpl. Lepakko, Strauss. Kolminäytöksinen operetti, suuri näyttämö, kesto 3 tuntia, 27.05. klo 19.00 Lippu 150–600 rpl. Pajatso, Leoncavallo. Kaksinäytöksinen ooppera, suuri näyttämö, italian kielellä, 31.05. klo 19.00 Lippu 100–400 rpl. Luovapaja-teatteri Kirovinkatu 12, kassa avoinna ti–su 13–19, tiedustelut ja lipuntilaukset puh. 767127, 768076 klo 10–17. Marjan pelto, Bogajev. Satu aikuisille, 18.05. klo 19.00 Lippu 100–300 rpl. Unet, Dostojevski. 19.05. klo 19.00 Lippu 300 rpl. Kivi. Puu. Vesi Don Juan, Molière. Komedia, 20.05. klo 19.00 Lippu 300 rpl. Langenneet enkelit, Coward. 21.05. klo 19.00 Lippu 300 rpl. № 13, Cooney. Komedia, 22.05. klo 19.00 Lippu 400 rpl. Ultimo café. Tanssiaiheinen fantasia argentiinalaistangon rytmiin, 24.05. ja 26.05. klo 19.00 Lippu 450 rpl. Nukketeatteri Karl Marxin katu 19, kassa avoinna ke–pe 12–18, la–su 10–16, puh. 785092, 765664 Masha ja karhu, Landau. Suositeltava yli 2-vuotiaille, kesto 35 min., 21.05. klo 11.00, 13.00 Lippu 140 rpl. Satu tyhmästä hiirenpoikasesta, Marshak. Suositeltava yli 3-vuotiaille, kesto 35 min., 22.05. klo 11.00, 13.00 Lippu 140 rpl. Vodlajärvi: muinainen maa Kuvataiteilijoiden Irina ja Juri Gretskin (Pietari) maalausten ja piirrosten näyttely. Fiber Art Karl Marxin katu 8, ti–su 10.00– 18.00, puh. 783713 Vakituiset näyttelyt Muinaisvenäläistä taidetta, kansantaidetta, länsieurooppalaista taidetta, Venäjän Pohjola: 2000-luku, Viimeinen tuomio. Romanttinen Venäjä Tilapäiset näyttelyt Kaupungin näyttelysali Emähukka Romantiikanaiheinen näyttely. Esillä yli sata taulua 1800–1900-luvuilta museon kokoelmista. Venäjän Kirjavat langat -kudontafestivaalin näyttelyssä taideteollisen Shtiglits-akatemian (Pietari) taidetekstiilin oppituolin opettajien ja opiskelijoiden töitä. Kizhi-museo Kirovinaukio 10a, ma–su 10.00–18.00, puh. 783591, liput 10–35 rpl. Kivi. Puu. Vesi Kuvataiteilijan Natalja Koshelevan (Petroskoi) ja käsityötaiteilijan Jelena Loginovan (Tsherepovets) töiden näyttely. Esillä maalauksia, piirroksia ja maalattuja munia. Pervomaiskikatu 2 Kaasua, komisario Palmu! (1961). Ohjaus Matti Kassila, tulkkaus venäjäksi. 19.05. klo 18.00 Lippu 50 rpl. saakka Nukkekoti-galleria La Rochellen katu 13, ti–la 12.00–17.00, puh. 773456 Art-visiitti Hudgraf-taiteilijayhdistyksen jäsenten näyttely. Esillä maalauksia, piirroksia, batikkeja, valaisimia ja objekteja. 28.05. saakka 1800-luvun lopun ja 1900luvun alun kudontataiteesta kertova näyttely. Käsityöammattien keskus Kirovinkatu 13, ma–su 10.00– 18.00, puh. 783062 Opiskelijakevät Opiskelijakevät konsertit Filharmonian suuri sali Kirovinkatu 12 Yöttömien öiden musiikki Musiikkisalonki-sarjan päättäjäiskonsertissa Irina Popova (kansanlaulu), Mihail Totski (harmonikka) ja yhtye A-Jazz soittavat ento- ja jazzkompositioita. 19.05. klo 19.00 Lippu 250 rpl. 19.05. klo 19.00 Liput Kanteletalon kassasta. Kantele-talon sali Karl Marxin katu 6, puh. 760211 Kevät on tulossa Kantele-yhtyeen interaktiivinen ohjelma yli 3-vuotiaille lapsille ja alakoululaisille: hauskoja menoja, lauluja ja tansseja. Kesto 45 min., 21.05. klo 17.00 Lasten monitoimitalon sali Liput Kantele-talon kassasta. Krasnajakatu 8 Kanteleen lapset Kaupungin näyttelysali Karjalan laulu- ja tanssiyh tyeen Kanteleen lasten studion konsertissa suomalaisia, karjalaisia, vepsäläisiä, inkeriläisiä ja venäläisiä tansseja, lauluja ja instrumentaaleja. Lenininkatu 26 Keväinen mieliala Petroskoin Sviridov-musiikkikoulun orkesterinsoiton luokan konsertti. 21.05. klo 17.00 Lippu 20 rpl. Karjalan Sanomat saatavissa Suomi-ravintola (Petroskoi, Engelsinkatu 13) Druzhba-hotelli (Aunus, Svirskih Divizij -katu 5) Velt-hotelli (Kalevala, Sovetskajakatu 28 A) Piipun Piha -hotelli (Sortavala, Promyshlennajakatu 44) Kaunis-hotelli (Sortavala, Lenininkatu 3) Aris-bensiiniasema (Värtsilä) Jänismäki-kauppakeskus (Värtsilä) kansalliskieliset lähetykset Karjalan radiossa 7.40– Uutiset. Joka päivä paitsi lauantaisin ja sunnuntaisin. 12.20 – Kodirandaine (livvi, vepsä). Maanantaina. 12.20 – Kirjallisuuslähetys. Tiistaina. 12.20 – Kodirandaine (vienankarjala). Keskiviikkona. 12.20 – Kodirandaine (vienankarjala, vepsä). Torstaina. 12.20 – Kotiranta (suomen kielellä). Perjantaina. Karjalan televisiossa suomalaiset elokuvat Kalevala-elokuvateatteri Fedosovankatu 19, ma–su 10.00–18.00, puh. 775116 Kudonta Aunuksen läänissä Karjalan kasvatusopillisen akatemian teknologian ja yrittäjyyden tiedekunnan opiskelijoiden näyttely. 22.05. Laulu tulipunaisesta kukasta (1938). Ohjaus Teuvo Tulio, tulkkaus venäjäksi. 21.05. klo 17.30 Lippu 50 rpl. Käpy selän alla (1966). Oh jaus Mikko Niskanen, tulkkaus Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä (1946). Ohjaus Valentin Vaala, tulkkaus venäjäksi. 22.05. klo 17.00 Lppu 50 rpl. venäjäksi. 20.05. klo 18.00 Lippu 50 rpl. Valkoinen peura (1952). 14.30 – Viestit (uutiset). Joka päivä paitsi lauantaisin ja sunnuntaisin. 9.05– Omin silmin. Torstaina. Käpy selän alla viikon vitsi Ohjaus Erik Blomberg, tulkkaus venäjäksi. 23.05. klo 18.20 Lippu 50 rpl. Ryhmä turisteja tarkastelee museossa veistosta, johon kiinnitetystä lapusta lukee: ”Voittaja.” Veistos on ilman käsiä, jalkoja ja päätä. Eräs turisteista sanoo: – Voin kuvitella, miltä on näyttänyt voitettu.
