Nika alkaa puhua suomeksi

Comments

Transcription

Nika alkaa puhua suomeksi
petroskoi
palkka
suunnistus
Kevätmarkkinat
kesämökkiläisiä varten
Julkinen sektori edelleen
puristuksen kohteena
Suunnistusta
kaikenikäisille
SIVU 3
SIVU 7
SIVU 15
IRTONUMERO 2,00 € (SUOMESSA)
nro 19 (15984)
18. toukokuuta 2011
91. vuosikerta
tällä viikolla
Kaupunginhallituksen
tekemän päätöksen
mukaan tänään 18. toukokuuta Petroskoissa katkaistaan
lämpö asunnoista ja lämmityskausi päättyy siihen. s. 3
Monet Karjalan
opettajista kärsivät
vieläkin vuonna 2009 hyväksytyn palkkajärjestelmän
uudistuksen seurauksia. Kaikki
tapahtui niin kuin reformin
vastustajat ennustivatkin. s. 4
Vaalikampanjan lähe­
tessä kansanedusta­
jien työinto on moninkertaistunut. Huhtikuun lopulla
lainsäädäntökokouksen kansanedustajien joukko omisti
koko työpäivänsä Kontupohjan piirille. s. 5
Venäjän viisumien
käsittely on muuttu­
nut ja hinnat ovat nousseet.
Toukokuun alusta Venäjän
suurlähetystö on ulkoistanut
viisumianomuksien vastaanottamisen Venäjän viisumikeskuksille. s. 8
Lukinien perheyhtye
tunnetaan hyvin Petroskoissa. Se on
esittänyt taidettaan myös
Moskovassa,
Pietarissa, Krasnodarissa sekä
ulkomailla. s. 9
Aleksandr Pereplesni­
nin veroilmoituksen
julkaistua Karjalassa rupesi
leviämään omituisia ja sekavia
huhuja. Karjalan lainsäädäntökokouksen puheenjohtaja teki
siirron ensimmäisenä juorujen
lakkauttamiseksi. s. 12
Suolusmäen harjoitte­
luradalla on lähtenyt
liikkeelle yhteensä 86 kilpaajajaa Petroskoista, Sortavalasta, Pietarista, Novgorodista.
Kilpa-ajajia on tullut eniten
Murmanskin ja Leningradin
alueiden kaupungeista. s. 13
Pietarin Anna Ahma­
tovan museossa on
avattu Miltä sota näyttää?
-näyttely. Se on omistettu sotilaalliselle vastakkainasettelulle
Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuosina 1939–1940, jolloin
pommituksissa ja taisteluissa
kuoli lähes 85 000 suomalaista
ja yli 350 000 Neuvosto­liiton
kansalaista. s. 14
Nika alkaa puhua suomeksi
Ensi viikolla nähdään ensimmäinen suomenkielinen lähetys
Julia Veselova
Julia Veselova
Karjalan Sanomat
S
uomen kielen käyttö Petroskoissa leviää
pikkuhiljaa. Ensi viikolla 23. toukokuuta klo 19
Nika-televisioyhtiö järjestää
ensimmäisen suomenkielisen Olemme kansa -ohjelman. Puoli tuntia kestävässä
lähetyksessä tapahtuu paljon.
Studioon kutsutaan yhtyeitä,
jotka edistävät työssään suomalaista kulttuuria ja perinteitä.
– Tarkoituksena on saada
ihmisiä kiinnostumaan suomen kielestä ja kulttuurista.
Yhtyeet kertovat itsestään
ja välillä esittävät muutaman musiikki- tai laulukappaleen. Kysymme yhtyeen
osallistujilta siitä, mikä meitä
kiinnostaa. Olen varma, että
katsojaakin se miellyttää, uuden ohjelman juontaja Ilona
Rumjantseva kertoo.
Rumjantsevan mukaan ohjelmaan kutsutaan erilaisia
yhtyeitä. Mummojen kuorot
sekä nykyaikaiset nuorisobändit ovat tervetulleita
ohjelmaan.
Ohjelman ensimmäiseksi
vieraaksi tulee Sattuma-perheyhtye. Arto Rinne kertoo
yhtyeestään sekä perheestään.
– Arton isä Pauli Rinne on
todella merkittävä henkilö
Karjalassa. Teatteritoiminnan
lisäksi hän lauloi Manok-yh-
Sekä suomeksi
että venäjäksi
Studiossa kansallishenkeä lisäävät kudotut matot sekä savesta tehdyt karhun ja hirven pienoisveis­
tokset. Kuvassa on Olemme kansa -ohjelman juontajat Juri Kaulio ja Ilona Rumjantseva.
tyeessä. Arkistosta löysimme
sen esiintymisen nauhoituksen neuvostoajalta. Näytämme sen katsojille.
Juontajien kysymyksien
sekä yhtyeiden esityksien
lisäksi historioitsija Ilja Solomeshtsh kertoo Karjalaa
ja Suomea koskevasta histo­
riasta.
Petroskoissa istutettiin puita
Y
hdistyneet kansakunnat on julistanut vuoden
2011 kansainväliseksi metsien
vuodeksi. Näissä tunnelmissa
elettiinkin viime lauantaina
istuttamalla puita kautta Venäjän ja myös Petroskoissa.
Talkoisiin Kuvernöörin
puistoon oli tullut tasavallan
ja kaupungin viranomaisia
mukana tasavallan päämies
Andrei Nelidov, lainsäädäntökokouksen puhemies Alek-
syntynyt. On kiva, että nyt
voimme nostaa esille sellaisia kysymyksiä, kuten miksi
suomalaiset pitävät Leninistä,
miksi valtakunnan raja siirrettiin useita kertoja ja miksi
Karjala nimitettiin Karjalaissuomalaiseksi sosialistiseksi
neuvostotasavallaksi, Rumjantseva listaa.
sandr Pereplesnin, luonnonvarain ja ympäristöministeri
Sergei Shtrahov ja Petroskoin
kaupunginjohtajan sijainen
Jevgeni Zhuravljov.
Kuvernöörin puistoon istutettiin 30 nuorta puuta. Puita
istutettiin muuallakin kaupungissa, muun muassa Meretskovinkadun ja La Rochellen
kadun risteyksessä.
Siellä nähtiin töissä muun
muassa terveydenhoitominis-
teri Valentina Ulitsh, tasavallan
talouskehityksen varaministeri
Valentin Luntsevitsh ja kaupunginjohtaja Nikolai Ljovin.
Heitä auttamassa oli kaupungin nuoria kadetteja.
Puita istutettiin Kuvernöörin
puistoon sekä puistikkoon
Meretskovinkadun ja La
Rochellen kadun risteyksessä.
– Hän on ohjelman toinen
kirjoittaja. Historia-osuus on
tärkeä osa ohjelmaa. Voin
sanoa, että nimenomaan siitä osasta koko ohjelma on
Ohjelmaa lähetetään kahdella
kielellä: venäjäksi ja suomeksi. Siinä ei puhuta pelkästään
suomea, vaan kaksi juontaja
puhuu sekä suomeksi että venäjäksi peräkkäin.
– Ohjelma on kaksikielinen. Kun puhun suomea,
alhaalla tulee tulkkaus venäjäksi ja päinvastoin. Näin
ohjelmaamme voivat katsoa
myös suomea lukemattomat,
ohjelman toinen juontaja Juri
Kaulio selittää.
Juri Kaulio on Petroskoin
valtionyliopiston suomen
kielen laitoksen viidennen
vuosikurssin opiskelija. Nyt
hän vastaa ohjelman suomenkielisestä puolesta ja
Ilona Rumjantseva venäjän
kielen puolesta.
Rumjantsevan mukaan ohjelma voi kannustaa ihmisiä
opiskelemaan suomea. He
alkavat käydä konserteissa,
joissa lauletaan kansallisilla
kielillä tai tanssitaan kansantanssia.
Sivu 3
2
Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 • NRO 19
TASAVALTA
Johtajat voidaan sanoa
epäpäteviksi
A
suntokannan tarkastusvirastoon tuli viime
vuonna Petroskoin asukkailta 2 638 valitusta kaupungin
asuntohuoltoyritysten tarjoamien palvelujen johdosta. Kuluvan vuoden alusta
asukkailta on tullut jo 1206
valituskirjettä.
Tarkastusviraston johtajan
Mihail Krjukovin mukaan
rikkomuksista asuntohuoltoyrityksissä on tehty 126
hallintokäsittelyä ja niistä on
peritty sakkoa 864 000 ruplaa. Lisäksi tarkastusvirasto
on esittänyt oikeuteen kolme
kannetta asuntohuoltoyritysten johtajien epäpätevyydestä.
Mihail Krjukov moitti
erityisesti pihojen siivousta
Petroskoissa, Suojärvellä ja
Lahdenpohjassa. Pääkaupungissa on hankittu siivoustöitä
varten 90 uutta konetta, silti
kaupunginhallinto ei pysty
pitämään kaupunkia siistinä.
Alan viranomaiset ovat
tavallaan syrjäytyneet virkatehtäviensä täyttämisestä.
Tuntuu erittäin hassunkuriselta, mutta Engelsinkadulla talossa 4, jossa sijaitsevat
asuntokannan tarkastusvirasto, urheilukomitea ja pääministeri Putinin kansalaisten
vastaanottohuone, vessa ei
ole toiminut enää kuukauteen.
Täytyy todeta, että talossa
työskentelevät viranomaiset
ovat todella joutuneet kärsimään.
Antonina Käbeleva
Suomenvenäläinen
jääkiekkoilija kutsutaan
vierailulle
J
ääkiekkoilun maailmanmestaruus päättyi viime
sunnuntaina Suomen maajoukkueen upeaan riemuvoittoon. Ensimmäisen kerran
Suomi voitti maailmanmestaruuden vuonna 1995. Suomenvenäläinen laitahyökkääjä Leo Komarov juhlii voittoa
koko Suomen kanssa.
Karjalan urheilukomitea
aikoo kutsua Leo Komarovin vierailulle Karjalaan.
Maailmanmestarin vierailu
aiheuttaa varmasti suurta
kiinnostusta tasavallassa.
Leonid Komarov syntyi
Virossa ja muutti pienenä
Suomeen isänsä kanssa.
Vuoteen 2005 Komarov pelasi junioreissa. Vuonna 2006
Komarov pelasi Porin Ässissä, joka sijoittui SM-liigassa
toiseksi.
Kauden jälkeen hän siirtyi
Lahden Pelicansiin ja pelasi
siinä vuoteen 2009 asti.
Vuosina 2006–2007 hän
pelasi MM-kisoissa Suomen
nuorten maajoukkueessa ja
voitti silloin pronssia. Vuosina 2010–2011 Leo Komarov
pelasi Suomen varsinaisessa
maajoukkueessa.
Komarov pelasi Moskovan
Dynamossa KHL-liigassa
kaudella 2009–2010.
Kanadalainen Toronto
Maple Leafs -joukkue varasi
Komarovin vuoden 2006 varaustilaisuuden kuudennella
kierroksella numerolla 180.
Tutkimuksen ansiosta nyt voidaan osoittaa tarkkaan, millaisessa tilassa luonto on missäkin ja millaisia luontotyyppejä alueella on.
Tutkimus tukki
luonnonsuojelun aukot
Luoteis-Venäjän suojelualueverkosto arvioitiin
Satu Meriluoto
Karjalan Sanomat
L
uoteis-Venäjän alueen
luonnonsuojelualueiden verkoston puutteet ja kattavuus on selvitetty
ensimmäisen kerran. Tutkimuksen ansiosta nyt voidaan
osoittaa tarkkaan, millaisessa tilassa luonto on missäkin
ja millaisia luontotyyppejä
alueel­la on.
– Kun Venäjällä tehdään
tästä eteenpäin luonnonsuojelusuunnitelmia, on olemassa tieto siitä, kuinka paljon
alueella on esimerkiksi vanhaa metsää, soita tai niittyjä,
kertoo johtava asiantuntija
Tapio Lindholm Suomen
ympäristökeskuksesta.
Tutkimuksella pyrittiin
selvittämään luonnonsuoje-
lualueverkoston ekologisia
puutteita ja edustavuutta
kuudella Luoteis-Venäjän
alueella: Karjalan tasavallassa, Leningradin, Murmanskin, Arkangelin ja Vologdan
alueilla sekä Pietarissa.
Koska alueita oli mukana
useita, niiden välillä voidaan
nyt tehdä vertailuja. Aiemmin se ei ollut mahdollista.
Tavoitteena oli myös, että
tutkimuksen perusteella
voitaisiin antaa suosituksia
luonnonsuojelualueverkoston kehittämiseksi. Tulokset kertovatkin, mitä alueita
tulisi ensisijaisesti suojella,
kun suojelualueverkostoa
kehitetään.
Apua maankäytön
suunnitteluun
Tutkimus auttaa myös paikallisen, alueellisen ja fede-
raation tason maankäytön
kestävässä suunnittelussa.
– Ei tarvitse tehdä tyhmiä
ratkaisuja. Jos jossakin on arvokas alue, esimerkiksi tietä
rakennettaessa alue voidaan
kiertää, Lindholm havainnollistaa.
Karjalan luonnonsuojelujärjestön Spokin puheenjohtaja Aleksandr Markovski on
varovaisempi.
– Toistaiseksi kukaan ei
pysty takaamaan, että luonnonmetsät säilyvät koskemattomina tai että tutkittujen
alueiden metsävaroja ei aleta
käyttää kaupallisesti.
Suomalais-venäläisenä yhteistyönä tehty tutkimus toteutettiin vuosina 2007–2010
ja sen tulokset julkistettiin
maaliskuussa. Tutkimus oli
osa laajempaa Luoteis-Venäjän metsätalouden ja luonnon
Fakta
 Karjalan luonnonsuojelualueiden kokonaispintaala on 4,5 prosenttia.
 Nykyisin luonnonmetsiä
suojellaan parhaiten Karjalan pohjoisosissa muuhun
tasavaltaan verrattuna.
 Suomi ja Venäjä ovat
tehneet luonnonsuojelussa
yhteistyötä jo 1970-luvulta
lähtien.
monimuotoisuuden suojelun
kehittämisohjelmaa.
Suomesta tutkimuksessa
oli mukana Suomen ympäristökeskus SYKE. Venäjältä
tutkimukseen osallistui alueiden hallinnot, tiedelaitoksia
ja kansalaisjärjestöjä.
Mielipide
K
arjalan ja suomen kielten
säilyttäminen nykyoloissa on erittäin päivänpolttava ja vakava aihe. Sillä on
historiallinen ja poliittinen
tausta.
Karjalaiset ja suomalaiset
ovat jossain määrin joutuneet poliittisten taistelujen
ja keinottelujen uhreiksi
Fennoskandian alueella viime 150–200 vuoden aikana.
Karjalaisten ja suomalaisten
taistelu kansallisesta itsemääräämisestä ja itsensä toteuttamisesta on jättänyt jälkensä
kieliin.
Venäjän keisarikunnan
Omien vähemmistökielten säilyttämisestä
hajoaminen ja Suomen tasavallan perustaminen ovat
johtaneet eri tuloksiin ItäKarjalassa.
Suomalaiset ovat perustaneet kansallisvaltionsa ja
säilyttäneet oman yhtenäisen
kansalliskielensä. Muuten
Suomen etnisistä karjalaisista on tullut suomalaisen
kansallisen yhtenäisyyden
rakenneosa.
Karjalan karjalaiset ovat
ulkokohtaisista syistä olleet
pysyvästi vieraskielisen etnisen yhteisön painostuksen
kohteena varsinkin neuvostoaikana. Toisin sanoen he
ovat joutuneet kokemaan
venäläistämistä.
Karjalan sosialistinen teollistaminen, Venäjän karjalaisten muuttoliike Ural-vuoristolle asti toisen maailmansodan aikana ja sodanjälkeisinä
vuosina ja muut tekijät ovat
johtaneet siihen, että monet
karjalaiset ovat menettäneet
oman kansallisen identi­
fiointinsa.
Kuitenkin ratkaisevana oli
siinä vuosi 1956, jolloin lakkautettiin Karjalais-suomalainen liittotasavalta. Siitä
lähtien on alkanut venäjän
kielen herruus Karjalassa ja
karjalaisten ja suomalaisten
voimaperäinen venäläistyminen.
Suomen kielen vaikutus
on heikentynyt alinomaa ja
sitä paitsi Karjalan murteiden
ammattisanaston täydennys
on tapahtunut venäjän eikä
suomen kielen ansiosta. Samalla Karjalan murteiden
kehitys on sammunut.
Nykyisin murteita käytetään perheissä ja työpaikalla
maaseudulla yhä harvemmin. Eräiden mielestä se on
objektiivinen ilmiö. Minun
mielestäni Karjalan tasavalta
oli voinut ja oli velvollinen
valvomaan kielten kehitystä
omalla alueellaan.
Nykyisin joudumme kuulemaan usein, että Karjala on
monikansallinen tasavalta.
Pyydän anteeksi, mutta se
on kansallisten piirteiden ja
omaperäisyyden menettäminen.
Venäjän Federaatio on
monikansallinen valtio ja
kaikkien on muistettava,
että Karjalan tasavalta on
muodostunut karjalaisten
poliittisen itsemääräämisen
tuloksena. Juuri niin, muttei
mitenkään toisin.
Viime aikoina on jouduttu kuuntelemaan eri tahoilla
näkökantoja, että Karjalan
täytyy tukea Äänisniemen
karjalaisia, vepsäläisiä ja
venäläisiä. Ovatko suomalaiset kadonneet luettelosta
tahattomasti vai tahallaan?
Lievästi sanottuna kanta on
omituinen.
Sillä tavalla rikotaan tasa­
vallan perustuslakia eikä
muisteta alkuunkaan alueen
historiaa. Olihan olemassa
Karjalais-suomalainen so­
sialistinen neuvostotasavalta.
3
Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 • NRO 19
Petroskoi
Tv-yhtiö Nika alkaa puhua suomeksi
Jatkoa. Alku s. 1
Ohjelmaa näytetään kerran
kahdessa viikossa maanantaisin.
– Nika-yhtiö on alkanut
nyt lähettää ympäri vuorokauden. Meillä on Nika sekä
Nika 24. Nika-kanavalla ohjelmaa tulee maanantaisin klo
19.00, mutta Nika 24 -kanavalla illan aikana muutaman
kerran. Lähetykset on myös
löydettävissä Internetistä,
Rumjantseva kertoo.
Toisen ohjelman vieraaksi suunnitellaan Karjalainen
gornitsa -yhtyettä.
– Studiossa on tilaa tansseille. Luulen, että silloin
voimme keskustella enemmän venäjäksi, koska monille yhtyeen osallistujille on
vaikeata puhua suomeksi.
Jokainen vieras voi itse valita, millä kielellä hän vastaa
kysymyksiimme.
Lämmin vesi katkoon
touko–heinäkuussa
P
etroskoin kaupunginhallitus on hyväksynyt lämmitysverkkojen kestävyyskokeiden aikataulun tulevaksi
kesäkaudeksi.
Koetusten ja tarvittavien
huolto- ja korjaustöiden yh­
teydessä lämmin vesi kytketään pois Suolusmäen ja
Ryb­kan lähiöissä, keskustassa sekä Oktjabrskikadun var­
rella sijaitsevissa asuintaloissa heinäkuun 5. ja 25. päivien
välisenä aikana.
Kljutshevaja-1-lähiössä
lämmitysverkon testaus tapahtuu 30. toukokuuta – 19.
kesäkuuta. Kljutshevaja-2, 3 ja
4-lähiöiden asukkaat joutuvat
kärsimään lämpimän veden
puutteesta toukokuun 30.
päivästä lähtien kesäkuun 12.
päivään asti. Samoihin aikoihin ei tule lämmintä vettä hanasta Solomannin lähiössä.
Suurkanalan lähiössä
lämmin vesi katkaistaan 19.
heinäkuuta ja kytketään uudestaan vasta elokuun toisena päivänä. Peskin lähiössä
kuumaa vettä ei tule 4.–17.
heinäkuuta.
Drevljankan, Perevalssin,
Kukonmäen, Golikovkan ja
Zarekan lähiöissä vesijohtojärjestelmän huolto- ja
korjaustöitä tehdään 5.–18.
heinäkuuta.
Lämpö katkaistaan tänään
K
aupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaan tänään 18. toukokuuta
Petroskoissa katkaistaan lämpö
asunnoista ja lämmityskausi
päättyy siihen.
Sen yhteydessä kaupunginjohtaja Nikolai Ljovin on hyväksynyt toimintasuunnitelman ensi syys- ja talvikauden
lämmityskauteen valmistau­
tumiseksi. Kaikki rakennusja valmistelutoimet on vietä­vä
loppuun 15. syyskuuta men-
Kaupunkilaisille tarjottiin marjapensaiden ja hedelmäpuiden taimia.
Kevätmarkkinat
kesämökkiläisiä varten
L
aatuaan ensimmäiset ke­
sämökkiläisille tarkoitetut markkinat avattiin
viime perjantaina Petroskoissa Kirovinaukiolla, ja ne jatkuivat sunnuntain iltapäivään
saakka.
Markkinoiden osanottajina
oli tuotantolaitoksia ja järjestöjä, jotka tarjoavat palveluja
maisemasuunnittelun ja pienarkkitehtuurin alalla, kasvattavat taimia ja istukkaita sekä
tarjoavat kotitarhanhoidossa
tarvittavia kalusteita, siemeniä
ja lannoitteita.
Asiakkaat saivat tarvitessaan
asiantuntijoilta neuvoja kotitarhanhoitoa varten.
Markkinoilla oli tarjolla myös maatalousyrittäjien
Suomen kielen kursseja
Itä-Suomessa
tuotteita, muun muassa lihaa,
vihanneksia ja hunajaa.
Paitsi omia tuottajia markkinoilla oli osanottajia myös Leningradin ja Moskovan alueelta,
Krasnodarin aluepiiristä, Novgorodista ja Valko-Venäjältä.
maailmanlaajuistamisen oloissa
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että alueella on
asunut ja asuu edelleenkin
suomalaisia ja suomenkielisiä kansalaisia, joista koostuu
itämerensuomalaisten kieliperheen ydin.
Kyllä meidän joukostamme löytyy sellaisiakin, jotka väittävät, että yksistään
heidän kotikylässään asuu
”aitoja karjalaisia”. Täytyy
kuitenkin käyttää järkeä. Ei
kannata pitää ehdottomana,
että karjalan murteet ovat
esikuvallisia ja moitteettomia. Yksikään karjalan
murteista ei kelpaa yleisesti
puhuttavaksi yhteiseksi kieleksi.
Nykyoloissa on tärkeätä
laajentaa suomen kielen opetusta ja sen käyttöaloja. Suomen kieltä voitaisiin opettaa
kouluissa kaikille halukkaille.
Karjalaisten ja muiden kansallisuuksien lapsille täytyy
järjestää karjalan murteiden
oppitunteja.
Sen lisäksi tasavallassa pitää asentaa kaksi- tai kolmekielisiä kylttejä ja tienviittoja.
Karjalan ja suomen kielen
osaamista on kannustettava
valtiovallan ja paikallishal-
lintojen virkailijoiden keskuudessa.
Karjalan opetusministe­
riön yhteyteen on perustettava vahva ja edustava kansallisen koulun osasto.
Karjalan kansallisteatterille
on palautettava sen omalaatuinen ja todellinen runsassisältöisyytensä. Teatterin
on kieltäydyttävä venäjänkielisistä näytelmistä. Itämerensuomalaisten kielillä julkaistavien joukkoviestinten
on kirjoitettava alkuperäisiä
artikkeleita eikä venäjän kielestä käännettäviä tekstejä.
nessä.
Kesäaikana pitää tehdä remonttia pääkaupungin lämpövoimalassa sekä muissa kattilahuoneissa. Lämpöjohdon
kunnostustöihin päiväkodeissa, oppi- ja terveydenhoitolaitoksissa on varattu kolme
miljoonaa ruplaa.
Asu ntohu oltoy r it y ste n
kuu­luu pitää huoli siitä, että
niille kuuluvat talot on täysin
kunnostettu lämmityskauden
mennessä.
Myös erittäin tärkeätä on,
että vaikkapa yksi tasavallan
varapäämiehistä osaisi Karjalan kansalliskieliä. Siten
tasavallalle tarjoaisi tilaisuus
edustaa Karjalan kansallisia
kasvoja virallisella tasolla.
Venäjän kaikissa tasavalloissa se on jo tullut käytäntöön. Karjalan tasavallalla on
myös vastaavaa kokemusta.
Anatoli Grigorjev,
Karjalan tasavallan lainsäädäntökokouksen jäsen
ja Karjalan kongressin
puheenjohtaja
Nord-West Service Ltd (Petroskoi) yhdessä Kuopion
kesäyliopiston kanssa järjestää suomen kielen opetusta Kuopiossa kaikille kiinnostuneille. Tarjolla on sekä
alkeiskursseja, että kielitaidon täydennyskursseja.
Opetus tapahtuu enintään 20 hengen ryhmissä. Äidinkieleltään suomalaisilla opettajilla on monivuotinen
opetuskokemus. Kurssien kesto on 30 oppituntia (á 40
min.). Kurssit järjestetään 25.06 – 12.08.2011. Kurssin
käytyään opiskelijat saavat Kuopion kesäyliopiston
todistuksen. Yhden kurssin hinta on 14.390–18.696
ruplaa majoituksen tason mukaan.
Vapaa-aikana on mahdollisuus kiertoajeluihin ja erilaisiin käynteihin: kaupungin kiertoajelu, laivaristeily,
käynnit vesipuistossa ja museoissa.
Tarkempaa tietoa kursseista ja ohjelmista puhelimitse numerossa +7 911 410 4690 (venäjän kielellä),
+358 400 139 837 (suomen kielellä) tai sähköpostitse:
[email protected]
Ilmoittautuminen 27.05.2011 mennessä.
Karjalan Sanomien lehtitilauksia Suomeen
ja muihin maihin hoitaa Ruslania Books Oy.
 +358 9 27270737
[email protected]
www.ruslania.com
4
Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 • NRO 19
Yhteiskunta
Mikko Ollikainen
Lahdenpohjan syyttäjä:
asian käsittelyssä ei vikaa
L
ahdenpohjan piirissä
Hiitolassa pidettiin julkinen käsittely avolouhoksen
avaamisesta taajaman lähettyville.
Moskovalainen AnikeiLuks -yhtiö on aikonut harjoittaa kivenlouhintaa Laatokan seudulla. Lahdenpohjan
piirin syyttäjän virkaa toimittavan Nikolai Tereshkovin mukaan Tiurulan asukas
Aleksandr Talja on lähettänyt
hakemuksen syyttäjäviranomaisille.
Mies on kehottanut valvontaelintä selvittämään,
onko asian julkinen käsittely
pidetty laillisesti vai ei. Taljan
mukaan moskovalainen yritys ei ole esittänyt paikallisväestölle avattavan louhoksen
suunnitteluasiakirjoja.
Tereshkovin vastauksessa
sanotaan muun muassa, että
Hiitolan kylähallinnon päätös julkisen käsittelyn järjestämisestä on tunnustettu lailliseksi. Käsittelyssä paikallisväestö vastusti yksimielisesti
avolouhoksen avaamista ja
sen perusteella syyttäjälaitos
ei ole löytänyt perusteita tarkastuksen suorittamiseksi.
Lääkärit saavat
täydennyskoulutusta
K
arjalan terveydenhoidon
modernisoiminen edellyttää, että ennen kaikkea
kohotetaan lääkärien ammattipätevyyttä ja että terveydenhoitolaitoksissa on riittävästi
eri alan lääkäreitä.
Sosiaali- ja terveydenhoitoministeri Valentina Ulitshin
mukaan tasavallassa on puutetta lääkäreistä, ja sen vuoksi
lääkärit joutuvat hoitamaan
erikoisalansa lisäksi muitakin
lääkintäalan tehtäviä.
Terveydenhoidon modernisointiohjelman mukaan
lääkärit saavat täydennyskoulutusta Petroskoin, Moskovan
ja Pietarin yliopistoissa. Tänä
vuonna alan ammattipätevyyttä täydentävää ja ajanmukaistavaa täydennyskoulutusta saa
260 henkilöä.
Tasavallan ulkopuolella täydennyskoulutusta annetaan 20
eri asiantuntija-alalla.
Pavel Tumanov
Energiankäyttöä valvotaan
H
allituksen päätöksestä
Karjalassa on perustettu
valtion alainen analyyttinen
tietopalvelutoimisto, jonka tehtäviin kuuluu valvoa kunnallistalouden ja voimalaitosten
tuotantokuluja sekä tasavallan
voimavarojen käyttöä.
Tietopalvelun tarpeen on sanellut ajanmukaisten energiankulutusta säästävien tekniikoi-
den soveltaminen käytäntöön
ja energiankäytön tehokkuuden lisäämistä koskevien ongelmien analyysi.
Energian säästö ja energiankäytön tehokkuuden lisääminen ovat nykyään valtionpolitiikan prioriteetteja. Vastaavat
tietopalvelutoimistot toimivat
jo Arkangelin ja Samaran
alueella.
Toimeentulomini on kasvanut
T
asavallan hallituksen
määrittelemä toimentulominimi kuluvan vuoden
ensimmäisen vuosineljänneksen tulosten mukaan on 7 334
ruplaa asukasta kohden.
Pohjoispiireissä Belomorskissa, Kalevalassa, Kemissä
ja Louhessa työtätekevien
toimentulominimi on 8 957,
eläkeläisten 6 816 ja lasten
7 421 ruplaa.
Muualla tasavallassa työtätekevien toimentulominimin
suuruus on 7 762, eläkeläisten
5 881 ja lasten 6 530 ruplaa.
Vuosineljänneksen aikana
toimentulominimi on kasvanut 500–700 ruplaa. Kasvun
perusteella määritellään myös
vähävaraisille myönnettävän
sosiaaliavun suuruus.
Tuhopoltoissa palaa autoja
A
amuyöllä 4. toukokuuta
Sortavalan palomiehet ehtivät hälytyspaikalle kolmessa
minuutissa, mutta Lada-merkkinen auto pilaantui pahasti.
Palon syitä tutkineet asiamiehet totesivat sen olleen
tuhopoltto.
Samana päivänä paloi La-
da-auto myös Äänisenrannan
piirissä Suojärveen vievällä
autotiellä. Autovarkaat olivat
polttaneet sen.
Vuoden alusta Karjalassa on
tapahtunut 400 paloa, joista 50
tuhopolttoa.
Vladimir Shmeljov
Petroskoin lukion nro 37 opettajat ovat jo puoli vuotta yrittäneet saada selville, missä ovat heille luvatut rahat.
Opettajat kokevat kovia
Petroskoin opettajat etsivät palkkarahojaan
syyttäjälaitoksen avulla
M
onet Karjalan opettajista kärsivät vieläkin
vuonna 2009 hyväksytyn palkkajärjestelmän uudistuksen seurauksia. Kaikki
tapahtui niin kuin reformin
vastustajat ennustivatkin.
Suuret opettajayhteisöt ovat
joutuneet palkkariippuvuuteen koulunjohtajasta, hänen
siveellisyydestään ja mielentilastaan.
Koulujen virkakoneisto on
kasvanut mahdottomiin, samanaikaisesti opettajien ja johtokunnan ansiotulojen välinen
kuilu on syvennyt hävyttömästi. Sisäisiä kahnauksia syntyy
kouluissa vähän väliä, ajoin
opettajat ja johtokunta pitävät
keskenään selvää vastarintaa.
Petroskoin lukiossa nro
37 syntynyt skandaali on
ulottunut yli koulun rajojen.
Opettajat ovat jo puoli vuotta
yrittäneet saada selville, missä
ovat heille luvatut rahat ja mistä syystä palkkioiden asemesta heille annetaan loukkaavia
armopaloja, joita riittää hädin
tuskin sukkahousujen ostoon.
Mihin tarkoituksiin on käytetty palkkiorahat, ja ketä konkreettisesti lukion johtaja on
palkinnut? Tätä asiaa opettajat
ovat udelleet kuukausikaupalla
Petroskoin kaupunginhallitukselta, Karjalan opetusministeriöltä ja kaupungin syytäjälaitokselta.
Virkaportaista ei ole koitunut selitystä. Nyt opettajat
odottavat vastausta tasavallan
päämieheltä Andrei Nelidovilta, jolle lähettivät kirjelmän
kuukausi sitten.
Edessä on uusi palkkojen
korotus kesäkuussa, mutta
opettajat eivät ole saaneet vielä edellisiä palkkiorahojaan.
Ihmiset pelkäävät, että tälläkin kertaa heitä pimitetään
hämärin selityksin, että rahaa tarkoitukseen on todella
vähän. Tämä on heille tuttua
entisestään.
Viime vuoden loppupuolella
37. lukion opettajat esittivät
lukion johtajalle kysymyksen,
miksi kahden vuoden aikana
heille ei ole maksettu kouluvihkojen tarkastamisesta, lisätunneista sekä tieto- ja urheilukilpailujen järjestämisestä.
Uuteen palkkajärjestelmään
siirtyminen on vajentanut
opettajien palkkoja 3 000–
4 000 ruplalla, vaikka kuormitus ei ole laskenut.
Lukion johto selittää käyttäneensä 600 000 ruplaa sijaisopettajien palkkoihin sairaslomien aikana. Siis opettajien
palkkiorahoilla lukion johto
on maksanut sijaisopettajien
työn.
Tuollainen menettely ihmetytti opettajia ja pakotti heidät kääntymään kaupungin
syyttäjälaitoksen puoleen. Sen
jälkeen asian käsittely on muistuttanut jalkapallopeliä, opettajia on potkittu virkaportaalta
toiselle.
Kaupungin syyttäjälaitok-
sesta opettajien kirjelmä toimitettiin kaupunginhallitukseen,
johon se katosikin. Opettajat
kääntyivät toistamiseen syyttäjälaitoksen puoleen. Tämä
lähetti sillä kertaa kirjelmän
tasavallan opetusministeriöön.
Ministeriö puolestaan katsoi
parhaaksi ratkaisuksi postittaa
se kaupunginjohtajalle Nikolai
Ljovinille.
Kohta opettajat saivat kaupunginjohtajalta vastauksen,
jossa sanottiin, että vuonna
2010 lukio ei ylittänyt saamiansa rahavaroja ja että palkkioihin käytettiin lukiossa 1,8
miljoonaa ruplaa. Vastaus ei
tuonut tyydytystä opettajille,
päinvastoin se sai heidät ihmettelemään, minne tuollainen rahamäärä oli käytetty.
Opettajat eivät ole vieläkään
selvinneet kokemastaan loukkauksesta, kun olivat saaneet
vuosipalkkiota 160 ruplaa.
Heidän kollegansa muista
oppilaitoksista kehuivat saaneensa palkkiota 10 000–
15 000 ruplaa.
Yksinkertaisissa matemaattisissa laskelmissa kävi opettajille selville, etteivät verotus- ja
hyvityspuolet käyneet yhteen.
He pyysivät apua tasavallan
syyttäjälaitokselta. Sieltä saadussa vastauksessa sanotaan,
että palkkiorahojen käytöstä
kuuluu päättää kollegisesti.
Lukiossa kaikki raha-asiat
ratkaisee johtaja henkilökohtaisella päätöksellään. Syyttäjälaitos totesi, että palkkarahasto
on ylitetty 600 000 ruplalla,
mutta tällaista voi tapahtua
opetusprosessin erikoisuuksista johtuen. Syyttäjälaitos ei
havainnut mitään lainvastaista
rahankäyttöä, paitsi että on ”rikottu julkisuutta” palkkioiden
myöntämisessä.
Opettajat pettyivät jälleen
kerran eivätkä saaneet tietää,
minne ”aineelliset kannustusvarat” katoavat ja onko lainmukaista korvata palkkiorahoilla
oppilaitoksen velka. Nyt he
ovat kääntyneet Karjalan hallituksen päämiehen Andrei
Nelidovin puoleen. Palkkiorahoihin oli myönnetty 800 000
ruplaa, mutta kukin opettaja
sai käsiinsä vain 160 ruplaa.
Opettajat valittavat oppilaitoksensa johtokunnan kasvavaa jäsenmäärää, yksistään
sijaisjohtajia on lukiossa kahdeksan. Laitoksen kirjoilla on
110 työntekijää, joista opettajia
on vain 50. Opettajakunta ei
vastusta optimointia, se tahtoo
vain muutoksia nykyiseen järjestelmään. Opettajat haluavat
myös tietää lakien heille määräämän palkan suuruuden.
Lukiossa nro 37 noussut
kohu on vain pieni esimerkki
Karjalan oppilaitoksissa vallitsevasta tilanteesta. Eivät kaikki
opettajat rohkene puoltaa julkisesti oikeuksiaan. He käsittävät, että johtajan epäsuosioon
joutunut opettaja voi saada
helposti potkut.
Antonina Käbeleva
5
Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 • NRO 19
Talous
Kontupohjan piirissä lukuisia ongelmia
Piirissä vierailleet kansanedustajat eivät pystyneet vastaamaan
päivänpolttaviin kysymyksiin
V
aalikampanjan lähetessä kansanedustajien työinto on moninkertaistunut. Karjalan lainsäädäntökokouksen jäsenet
eivät ole poikkeuksena siinä
mielessä.
Huhtikuun lopulla lainsäädäntökokouksen kansanedustajien joukko omisti
koko työpäivänsä Kontupohjan piirille. Työmatka osoittautui hyvin hyödylliseksi,
sillä Petroskoin naapurilla on
kertynyt useita ongelmakysymyksiä, joista kansanedustajilla ei ollut aavistustakaan.
Paikallinen karjanhoito
vailla valtion apurahaa
Ensimmäisenä käyntikohteena oli Jänispelto, johon kansanedustajien pienoisbussi
oli pysähtynyt. Taajamassa
vuodesta 1998 on toiminut
pieni karjatalousyritys, joka
perustettiin Sunun suurkanalan pohjalta.
Jänispellon johtaja Valentina Uljanova on kertonut,
että yritys harjoittaa karjanhoitoa ja maidontuotantoa.
Paikallista vasikanlihaa ja
maitoa toimitetaan piirin
päiväkoteihin. Sen lisäksi
maatalousyritys viljelee mansikoita, puutarhavadelmaa ja
mustaherukkaa.
Yrityksen palkkalistalla
on 80 henkeä, joiden keskimääräinen kuukausipalkka
on hyvin vaatimaton, vain
kymmenisen tuhatta ruplaa.
Yritys tuottaa hyvälaatuista
lihaa, mutta ei pysty kilpailemaan ulkopuolisten toimittajien kanssa. Yritys myy lihan
sisäfileetä 400 ruplasta kilolta
ja muuta lihaa 210 ruplasta.
Vuonna 2007 maatalouden
kansallisen kehityshankkeen
yhteydessä yritys on saanut
14,6 miljoonaa ruplaa lainarahaa vasikkaläävän rakentamiseen. Kohde valmistui
kaksi vuotta sitten.
Ongelmia pursuaa
laidan yli
Yritys kärsii useita ongelmia.
Päänvaivana on lähinnä sähkömaksujen hillitön kasvu.
Ensimäisellä vuosineljänneksellä sähkövoima on kallistunut kolmanneksella. Nyt
maatalousyritys maksaa neljä
ruplaa kilowattitunnista.
Arvioiden mukaan lähikuukausina sähkö kallistuu
nykyisestä ja silloin joudutaan maksamaan jo 5,6 ruplaa
per kWh. Silloin yritys joutuu
kokemaan kovia. Jänispellon
yritys saa valtiolta apurahaa
vain maidontuotantoon, 2,7
ruplaa litrasta.
Lihantuotantoa ei ole tuettu enää kahteen vuoteen,
mikä on heikentänyt yrityksen rahatilannetta olennaisesti. Yritys vaivalla maksaa
lainaa. Apurahan peruuttaminen Karjalassa lihan tuottajille oli kansanedustajille
yllätyksenä.
Sosiaaliset kohteet
rasituksena
Antonina Käbeleva
ajan tavoitteena on supistaa
kustannuksia edelleen, 90
miljoonaan ruplaan.
Urheilijat ja valmentajat
ovat jo kokeneet optimoinnin ikäviä tuloksia. Valmentajien mukaan Kontupohjan
urheiluelämässä on pelkkiä
aukkoja. Tasavallan kassasta
myönnetään harjoituslei­rien
järjestämiseen ja muihin
kuluihin vain 12 prosenttia
tarvittavasta kokonaissummasta.
Valtaosa kuluista lankeaa
vanhempien ja kaupunginhallituksen niskoille. On ihmeellistä, mutta harjoitusleirien järjestäminen ulkomailla
Urheiluleirin järjestäminen ulkomailla
on huomattavasti
edullisempi kuin
Venäjällä.
Jänispellon maatalousyrityksen uudessa navetassa kasvatetaan vasikoita.
on huomattavasti edullisempi
kuin kotimaassa.
Urheilijoiden harjoituslei-
Kontupohjan jäähallissa kansanedustajia ottivat vastaan
urheilijat ja valmentajat.
Sellu- ja paperikombinaatin
edesmennyt johtaja Vitali Federmesser oli jättänyt mahtavan perinnön: jäähallin,
poliklinikan, nykyaikaisen
hiihtoradan, uimahallin ja
urkusalin.
Sosiaalisesti tärkeiden kohteiden ylläpito on tullut kombinaatin nykyiselle johdolle
epämiellyttäväksi taakaksi.
Ainakin tuotantolaitos on supistanut jatkuvasti sosiaalialan
kohteiden kustannuksia.
Pääjohtajan Vladimir Bibilovin mukaan aikaisemmin
kombinatti oli käyttänyt so­
siaalialan kohteiden ylläpitoon 160 miljoonaa ruplaa
vuodessa. Tänä vuonna
kustannukset supistuivat 40
miljoonalla ruplalla. Lähi-
Yksityis­
yrittäjä
Nikolai
Fedoren­
ko jalos­
taa kirjo­
lohta.
rejä voitaisiin pitää Petroskoissa, mutta kaupungissa
on vaikeuksia ruokailun järjestämisen yhteydessä.
Urheilijoiden mukaan
hiihtorata oli viime talvena
epätyydyttävässä kunnossa
eikä sitä voitu käyttää harjoitteluihin. Kombinaatilla
ei löytynyt rahaa edes polttoaineen ja moottorikelkkojen hankintaan hiihtoladun
kunnostamiseksi.
Vuonna 2006 valvontaelimet ovat sinetöineet vanhan
urheilukoulun rakennuksen,
joka on kulunut loppuun. Silloin tehtiin päätös uuden urheilukoulun rakentamisesta.
Kontupohjassa löydettiin
sopiva tontti ja laadittiin
kohteen suunnitteluasikirjat
valmiiksi. Rakennushanke ei
ole kuitenkaan lähtenyt liikkeelle Karjalan hallituksen
takia, joka ei halunnut osallistua hankkeen yhteisrahoitukseen.
Hankkeen kokonaisarvo
Yksityinen kalanviljelijä Fedorenko
uskoo vain omiin voimiinsa
Fedorenkon kalanviljely-yritys tuottaa 300 tonnia
kirjolohta vuodessa.
Yksityisyrittäjä Nikolai Fedorenko on
onnistunut rakentamaan Berjozovkan taajamaan kirjolohen jalostamon.
Fedorenko on joutunut Karjalaan sattumalta. Tshernobylin ydinonnettomuuden
jälkeen lääkärit suosittivat Fedorenkon perheelle pikaista lähtöä hengenvaaralliselta
alueelta. Silloin perhe muutti Karjalaan.
Työteliäs mies on hyvin nopeasti sopeutunut uuteen seutuun. Perestroikan aikana hän
on perustanut ensimmäisen kalastusosuuskunnan Venäjällä. Sitten on ryhtynyt kirjolohen viljelyyn Äänisellä.
Nykyään Nikolai Fedorenkolla on 60 kirjolohen viljelykassia. Vuotuinen tuotanto
käsittää 300 tonnia kirjolohta. Fedorenko ei
ruvennut toimittamaan kirjolohta jalostuslaitokselle polkuhintaan, vaan on perustanut
oman tuotantonsa.
Nykyisin yksityisyrittäjä jalostaa kirjolohta ja tarjoaa palvelujaan meriahvenen,
pallaksen ja turskan jalostamiseksi. Marrasmaaliskuussa jalostamolla on käsitelty 1000
tonnia kalaa.
on sata miljoonaa ruplaa. Paradoksi on siinä, että hanke ei
pääse liittovaltion rahoitusohjelmaan, jos tasavalta ei
myönnä siihen varoja omasta
kassastaan.
Valmentajat ja oppilaat
ovat joutuneet sillä aikaa
olemaan pienessä kymmenen neliömetrin huoneessa.
Tähän mennessä ei ole tehty
mitään ratkaisua asian edistämiseksi.
Kontupohjalaisten urheilijoiden terveydenhuolto
on erittäin suuri päänvaiva.
Terveysalan optimointi on
johtanut siihen, että piirisairaalasta ovat eronneet kaikki
urheilulääkärit.
Nykyisin kukaan ei valvo
ammatillisesti, miten harjoitukset vaikuttavat lasten fyysiseen kuntoon ja elimistöön.
Lasten harjoittelut ovat riski
heidän valmentajilleen.
Kontupohjalaiset valmentajat ovat vakuuttuneet, että
on turha odottaa hyviä hiihtäjiä Karjalasta, jos valtio
suhtautuu kasvavaan sukupolveen niin piittaamattomasti.
Koulut eivät ole valmiit
järjestämään edes kolmatta
liikuntatuntia viikossa. Kouluissa ei ole riittävästi tavanomaisia lento- ja jalkapalloja,
jotta oppilaat voisivat pelata
joukkuepelejä ulkona urheilusalien puutteen vuoksi.
Karjalan urheilun masentava tilanne oli yllättänyt epämiellyttävästi kansanedustajia, jotka eivät ole pystyneet
vastaamaan päivänpolttaviin
kysymyksiin.
Tonja Vitina
6
Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 • NRO 19
piireistä
Belomorskin piiri
Jälkipolvet muistavat
veteraaneja
I
sänmaallinen sota koski
jollain tavalla jokaista neuvostoperhettä. Muistot sotaajoilta ja sotaveteraaneista
elävät heidän jälkeläistensä
ja myös nykynuorten muistissa.
Belomorskissa asuva Eduard
Bebenin on säilyttänyt kauniit
muistot isästään Vasili Bebeninistä, joka taisteli Leningradin,
Volhovin, Itämeren, Länsi- ja
Valko-Venäjän rintamalla.
Ennen sotaa hän oli päättänyt Odessan upseerikoulun ja
aloittanut sodan aliluutnantin
arvossa.
– Isäni oli haavoittunut
kahdesti ja palkittu kunniamerkeillä ja mitaleilla. Hän ei
tykännyt kertoa sodasta. Aivan
hiljan poikani Vitali surffaili
netissä ja löysi Kansan uroteko
-sivustolta varsin kiinnostavaa
vaaristaan, sotaveteraanin poika kertoo.
Verkkosivustossa sanotaan,
että syyskuussa 1942 kapteeni
Vasili Bebeninin komentama
kranaatinheitinkomppania
tuhosi Sinjavinon taisteluissa
B
elomorskissa asuva Valentina Tolkatsh muistaa
isästään vain sen, kun hän
saattoi perheensä evakkoon
Käkisalmesta lähtevällä laivalla elokuussa 1941. Viisivuotias Valentina muistaa olleensa silloin isänsä sylissä.
Sisarukset yksitoistavuo­
tias Tolja ja kahdeksanvuo­
tias Ljonja olivat vierellä, ja
isä lauloi heille kaikille. Se oli
tavallaan jäähyväislaulu, koska
enää he eivät tavanneet milloinkaan.
Laiva oli jo irronnut laiturista ja isän piti hypätä veteen.
Hänen oli pakko jäädä Käkisalmeen. Nikolai Hudjakov oli
lähetetty sinne Belomorskista
1940 käynnistämään sahalaitosta.
Säveltäjäliiton lomakodin
myynti keskeytettiin
J
Vasili Bebenin taisteli
rintamalla sodan aikana.
70 vihollissotilasta, tykin ja
kolme konekivääripesäkettä.
Kun pataljoonan komentaja
kaatui taisteluissa, kapteeni
Bebenin otti johdon käsiinsä
ja johti komentamansa joukko-osaston aseineen vihollisen
piirityksestä.
Jatkossa sanotaan, että 33.
jalkaväkiprikaatin komentaja
on esittänyt Bebeninin palkittavaksi Punaisen tähden
kunniamerkillä. Palkinto oli
annettu soturille 19. heinäkuuta 1943.
Tatjana Titova
Lastenlapset haluavat
tietää vaaristaan
Nikolai Hudjakov taisteli
partisaaniosastossa
Petroskoin tienoilla.
Sortavala
Viholliskoneet pommittivat
evakkoon matkustavia. Oli
osumia, ja ihmisiä hukkui.
Nuo vuosikymmenien takaiset järkytykset palaavat joskus
naisen mieleen.
Sodan jälkeen evakossa olleet palasivat Belomorskiin.
Sisaruksia oli jo neljä, nuorin
Viktorija syntyi evakossa neuvostoarmeijan päivänä 23. helmikuuta 1942. Heidän äitinsä
Felitsate Hudjakova järjestäytyi
siivoojaksi sahalaitoksen konttoriin, jonka vinttikerroksesta
perhe sai elinsijan.
Lapset auttoivat äitiänsä
kotihommissa. Vanhempi veli
opiskeli ammattiopistossa. Kun
nuorempi veli täytti 13 vuotta,
hänet otettiin työhön sahalle.
Työmiehessä ei ollut riittävästi
mittaa, siksi hänelle annettiin
pieni koroke, että pystyi käyttämään työstökonetta.
Myöhemmin perhe sai
tietää, että heidän isänsä oli
taistellut partisaaniosastossa
Petroskoin tienoilla yhdessä
serkkunsa Vladimirin kanssa.
Tämä kertoikin, että isä oli
mennyt miinaan.
Valentina Tolkatsh on jo
aikoja ollut mummo. Häntä
ilahduttaa se, että lastenlapset
haluavat tietää vaaristaan Nikolai Hudjakovista, jonka nimi
on kirjattu sodassa kaatuneiden Muistokirjaan.
Tatjana Titova
oukkoviestimissä on
ollut viime aikoina huolestuttavia viestejä siitä,
että tasavallan hallitus aikoo
myydä huutokaupalla Sortavalassa sijaitsevan Venäjän
säveltäjäliiton lomakodin ja
sen läheisyydessä olevat kesämökit.
Entinen apteekkari Jääskeläisen huvilana tunnettu
nykyinen säveltäjäliiton lomakoti ja sille kuuluva tontti
oli annettu vuonna 1947 korvauksettomasti vuokralle säveltäjäliitolle, mutta se oli silti
valtion omaisuutta. Venäjän
federaation valtionomaisuuden omistusoikeuksia määriteltäessä 1990-luvulla säveltäjien lomakoti siirtyi Karjalan
omistukseen. Vuonna 2004
oli tehty päätös lomakodin ja
siihen liittyvien rakennusten
rekisteröimisestä.
Nykyään lomakoti kuuluu
historiallisten muistomerkkien
luetteloon ja kulttuuriperinnön
suojelukohteisiin. Se on yhä säveltäjäliiton käytettävänä.
Hallituksen päämiehen An-
Lomakoti kuuluu historiallisten muistomerkkien luetteloon ja kulttuuriperinnön suojelukohteisiin.
drei Nelidovin määräyksestä
on keskeytetty kaikki toimet,
joiden tarkoituksena on ollut saada lomakeskus yksi-
tyisomistukseen. Hallituksella
ei ole aikomuksia ottaa sitä
säveltäjäliitolta. Lomakodin
käytöstä päätetään jatkossa
yhdessä Venäjän säveltäjäliiton kanssa.
Antti Rantanen
Kontupohjan piiri
Kentjärven kirkkoa korjataan
Antonina Käbeleva
Pyhän kolminaisuuden kirkkoon aiotaan laittaa uudet ikkunat tänä kesänä.
K
entjärven taajaman Pyhän kolminaisuuden
kirkko on seisonut puoleksi
rappeutuneena useita vuosikymmeniä, mutta silti tekee
lähtemättömän vaikutuksen
ohikulkijoihin. Kirkko on
rakennettu erinomaiselle
paikalle, josta avautuu henkeäsalpaavan kaunis maisema.
Selvästi voidaan kuvitel-
la, kuinka viime vuosisadan
alussa kellojen soitto levisi
koko seudulle ja keräsi uskovaisia kirkon kupoliholvin
alle.
Muutama vuosi sitten pe-
rustettu holhousneuvosto
pyrkii keräämään rahaa Pyhän kolminaisuuden kirkon
kunnostamiseen ja restauroimiseen. Kentjärven kylähallinnon kansanedustaja Natalja Tshesnokova on kertonut,
että tänä kesänä aiotaan laittaa kirkkoon uudet ikkunat.
Rahat siihen on tallella.
Tietenkin on vaikea sanoa,
milloin pystytään peruskorjaamaan kirkkoa täydellisesti, koska korjaustöitä tehdään
innokkaiden uskovaisten lahjoituksilla.
Kuitenkin jostain syystä
tuntuu siltä, että Kontupohjan kotiseutumuseossa säilyneet kirkonkellot alkavat pian
soida uudestaan.
Puhutaan, että temppelin
kunnostamiseen välittömästi
osallistuvien ihmisten kohtalot muuttuvat eriskummallisesti. Joku on löytänyt
oman toisen puoliskonsa,
toisille on syntynyt kauan
kaivattuja lapsia ja vakavasti
sairastuneet ovat parantuneet
äkkiarvaamatta.
Antonina Käbeleva
7
Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 • NRO 19
Palkka
Julkinen sektori edelleen
puristuksen kohteena
Viranomaiset pakottavat kaivamaan esille
tehottomia kuluja opetuslaitoksissa
Mikko Ollikainen
Oleg Gerasjuk
Karjalan Sanomat
K
arjalan ammattiliittojen yhdistys on
tutkinut tilannetta
julkisella sektorilla ja on vakuuttunut, että liittovaltion ja
tasavallan tasolla ei kiirehditä indeksoimaan palkanmaksuja alan työntekijöille.
Kesäkuun alussa tasavallassa
odotetaan palkanmaksujen
6,5 prosentin indeksointia,
mutta siihen ei ole varattu
määrärahaa.
Tasavallan hallitus yrittää
saada rahaa tarkoitukseen
kehottamalla laitosten johtajia supistamaan edelleen
tarpeettomia ja tehottomia
kuluja. Ammattiliittojen
mukaan eräät johtajat eri tavalla ja usein nurinkurisesti
tulkitsevat Karjalan johdon
kehotuksia.
Rivityöntekijöiden palkkoja supistetaan. Sen rinnalla hallintotoimikuntien
optimointia ei tapahdu eikä
niiden ylläpitokustannuksia
supisteta.
Ammattiliitojen yhdistys
on huolissaan siitä, että odotettava palkanmaksujen indeksointi tapahtunee lähinnä
julkisten laitosten sisäisten
resurssien ansiosta, mikä
johtaa varmasti henkilöstösupistuksiin.
– Tehottomista kuluista
ainakaan Karjalassa ei pystytä pääsemään irti koskaan
alueen­ erikoisuuksien takia.
Liittovaltion asettamia normeja, joiden mukaan yhtä
opettajaa kohtaan pitää olla
15 oppilasta, on mahdotonta
iime perjantaina Petroskoin koulussa nro 27 ja lyseossa nro 37 pidettiin Vuoden
2011 opettaja -kilpailun loppuvaihe, jonka tulosten mukaan
arjalan kansallinen kirjasto
on järjestänyt Sotavuosien
sävelmiä -kirjanäyttelyn, joka
on esitteillä 30:nteen toukokuuta.
Laulut ovat kuin kansan
Sdp:n eduskuntaryhmässä on Helsingin Sanomien
keräämien tietojen mukaan voimakasta halua saada
vasemmistoliitto mukaan hallitustunnusteluihin.
Ryhmä saa eteensä Sdp:n hallitusneuvottelijoiden esityksen, joka pitää tavalla tai toisella sisällään vaatimuksen vasemmistoliiton ottamisesta mukaan.
Maanantaina päivällä vaatimusta vasemmistoliiton ottamisesta mukaan perusteltiin muun muassa hallituspohjan
laajenemisella ja porvarileirin heikentämisellä.
HS:lle kerrottiin, että Sdp:n ryhmä oli jo viime viikon lopulla ”sataprosenttisesti” tätä mieltä. ”Emme halua porvarihallitukseen apupuolueeksi.”
Periaatteessa vasemmistoliiton oleminen oppositiossa
hankaloittaa Sdp:n asemaa hallituksessa. Toisaalta maanantaina kuultiin vasemmistoliiton puolelta ajatus siitä, että sen
oleminen oppositiossa pakottaisi demarit hallituksessa vasemmistolaiseen politiikkaan.
Demarien leirissä vasemmistoliiton asennetta Portugalipakettiin ei pidetty niin ehdottomana kuin mitä julkisuuteen
tullut kuva näyttää.
liittymien sopimusehdot muuttuvat
Ammattiliittojärjestön puheenjohtaja Tamara Meshkova korostaa,
että kyläkoulut on säilytettävä, opiskelkoot niissä 70 tai 50 lasta.
Tasavallan
johtajien
täytyy puolustaa
Karjalan väestön
etuja.
toteuttaa tasavallan oloissa,
Karjalan kansansivistyksen
ja tieteen työntekijöiden ammattiliittojärjestön puheenjohtaja Tamara Meshkova
korostaa.
Hänen mukaansa kyläkoulut on säilytettävä, opiskelkoot niissä 70 tai 50 lasta.
Saniteetti- ja hygienianor­
mien mukaan lapsia ei saa
viedä naapurin oppilaitokseen, jos matka kestää yli 30
minuuttia tai jos lähin koulu
on yli 15 kilometrin päässä
lapsen kotipaikastaan.
tasavallan johtajien täytyy
puolustaa Karjalan väestön
etuja.
– Silloin kun liittovaltion
tasolla tehdään päätöksiä
optimoinnista ja sisäisten
resurssien hankinnasta, tasavallan viranomaisten pitää
puolustaa ja perustella omaa
kantaansa, koska laajalla
alueel­la asumistiheys on pieni ja asutusten väliset etäisyydet suuret, Tamara Meshkova
jatkaa.
Karjalan opetusministeriö
aikoo kesäkuuhun mennessä nostaa opettajien palkkoja, koska indeksointia ei
ollut tehty kahteen vuoteen.
Sillä aikaa virallinen inflaatio ylitti kahdessa vuodessa
18 prosenttia. Toisella vuosipuoliskolla aiotaan indeksoida työntekijöiden palkkoja
vielä kerran.
Ammattiliittojärjestön puheenjohtaja korostaa, että
Liittovaltion tasolla on ilmoitettu, että opetusalan
työntekijöiden palkkoja korotetaan syyskuun alussa.
Sen yhteydessä varhaiskasvatuslaitosten ja lisäopetuksen opettajien palkat jäävät
entiselle vaatimattomalle
tasolle.
Nykyisin varhaisopetuslaitosten ja lisäopetuksen opettajat ansaitsevat toimeentulominimiä pienempää
palkkaa. Se on ehkä kaikista
päivänpolttavin kysymys,
jota vallanpitäjät eivät halua
ratkaista.
Tamara Meshkovan mukaan
jokainen piiri lähettää omia
edustajiaan Petroskoihin kesäkuun alussa. Silloin opetusministeriössä ammattiliittojen kanssa mietitään, mitä
voidaan optimoida ja mistä
voi hankkia lisärahaa.
– Mielestäni kaikki, mitä
oli mahdollista supistaa, vähentää ja optimoida on tehty
aikoja sitten. Kouluissa ei ole
enää sosiaalisia opettajia eikä
psykologeja. Optimointia on
tehtävä hätäilemättä. Opetusalalla ei ole kahta miljardia
ruplaa tarpeettomia ja tehottomia kuluja, jotka meidät on
pantu hankkimaan, Tamara
Meshkova tiivistää.
määriteltiin kilpailun voittajat
ja muun muassa Vuoden 2011
opettaja.
Tämän tittelin ansaitsi Karhumäen piirin Pindusin koulun
venäjänkielen ja kirjallisuuden
opettaja Olga Strok.
Muita kilpailun voittajia ovat
S. Batsei Räimälästä, S. Dubovskaja Segezhasta, J. Libert-
seva Soutjärveltä ja N. Savin
Pitkärannasta.
Voitolle omistettu näyttely
K
Sdp haluaa vasemmistoliiton
mukaan hallitustunnusteluihin
Kesäkuun
alussa tasavallassa odotetaan
palkanmaksujen 6,5
prosentin indeksointia, mutta siihen ei
ole varattu määräraMiljoonien kännykkä- ja netti­
haa.
Olga Strok voitti opettajien kilpailussa
V
Uutisia Suomesta
sielu. Ne kertovat sotavuo­
sien tapahtumista, sotureiden
ajatuksista ja tunteista. Monet
laulut ovat syntyneet sodan
aikana, toiset sodanjälkeisinä
vuosina.
Esitteillä on kansalliskirjaston sota-aiheinen lauluvalikoima, laululevyjä, videonauhoja,
cd-levyjä ja sotalaulujen nuottikokoelmia lapsille ja aikuisille. Nuo laulut ovat veteraanien
suosimia, ja ne täytyy säilyttää
myös uusille sukupolville.
Nuotteihin ja äänitallenteisiin voi tutustua kirjastossa ja
niitä voi lainata väliaikaiseen
käyttöön kotioloissa.
Lähes kymmenen miljoonaa suomalaista puhelin- ja
nettiliittymäsopimusta uusitaan. Kaikkiin sopimuksiin
tulee uudet yleiset sopimusehdot, jotka ovat samanlaiset
riippumatta operaattorista. Tarkoituksena on selkeyttää sopimusviidakkoa, joka on vaivannut kuluttajia jo vuosia.
Nyt kaikkiin sopimuksiin tulee esimerkiksi samanlainen
etusivu, johon on kiteytetty tärkeimmät kohdat. Myös sopimusten rakenne on samanlainen. Näin kuluttaja voi vertailla
eri operaattoreiden palveluita aiempaa helpommin.
Samalla myös operaattoreiden oikeus muuttaa sopimuksia
kaventuu.
Uusia sopimuksia lähetetään kuluttajille kirjeitse ja sähköisesti. Sopimuspohjan laatimisessa ovat olleet mukana
teleoperaattorit sekä kuluttaja- ja viestintäviranomaiset.
Outokumpu karsii 350 työpaikkaa
Yhteistoimintaneuvottelut Suomessa loppuun vienyt
teräsyhtiö Outokumpu vähentää Suomessa 90 työpaikkaa. Monessa muussa maassa yhtiön yhteistoimintaneuvottelut vielä jatkuvat, mutta kaikkiaan työpaikkojen määrä
hupenee 350:llä. Ruotsissa työpaikkoja katoaa 80.
Vähennykset toteutetaan vuoden loppuun mennessä.
Väen karsimisella Outokumpu pyrkii parantamaan kannattavuuttaan, lisäämään tehokkuuttaan ja vähentämään päällekkäisyyksiä Euroopassa.
Yhtiö laskee, että leikkausten ansiosta se säästää vuodesta
2012 alkaen 27 miljoonaa euroa vuodessa. Kertaluonteisia
kustannuksia vähennyksistä syntyy 18 miljoonaa euroa.
Outokumpu toimii 34 maassa, ja sillä on 8 100 työntekijää.
Kymmeniltä vanhuksilta ryöstettiin
lompakot Oulussa
Kahden miehen epäillään vieneen lompakon yli 70
liikuntarajoitteiselta vanhukselta Oulussa. Poliisin mukaan miehet tehtailivat ryöstöjä ja varkauksia viime vuoden
ja tämän vuoden alun aikana. He onnistuivat saamaan ainakin 8 000 euron saaliin.
Poliisi kertoo, että noin kolmikymppinen kaksikko toimi
usein saman kaavan mukaan. Kun miehet huomasivat esimerkiksi rollaattorilla liikkuvan vanhuksen, he kiiruhtivat avaamaan tälle oven tai auttamaan ostosten kantamisessa. Samalla he veivät vanhukselta lompakon ja ottivat sieltä rahat.
Lopuksi he palauttivat tyhjennetyn kukkaron porraskäytävään tai talon eteen.
Poliisi pääsi miesten jäljille noin puolen vuoden seurannan
ja tutkinnan jälkeen. Kaksikko vangittiin helmikuussa.
Kevään ylioppilaiden nimet
julkaistaan 30. toukokuuta
Tämän kevään ylioppilaiden nimet julkaistaan maanantaina 30. toukokuuta kello 8. Lakitettavia voi silloin
etsiä HS.fi:n hakukoneella esimerkiksi nimen, koulun, kunnan
tai läänin perusteella.
Kevään ylioppilasjuhlia vietetään lauantaina 4. kesäkuuta.
8
Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 • NRO 19
MATKAILU
Uutisia Suomesta
Julia Veselova
Kiekkofani putosi nosturiautosta,
kultajuhlinta pääosin rauhallista
Jääkiekon maailmanmestaruusjuhlintaa Helsingin keskustassa varjosti nuorehkon kiekkofanin loukkaantuminen. Naisfani sai vammoja kiivettyään nosturiauton päälle ja
pudottuaan katuun, kertoo Helsingin Sanomat.
Onnettomuus sattui puolen yön aikaan Mannerheimintiellä.
Paikalla ollut silminnäkijä kertoo HS:lle, että kymmenet
nuoret juhlijat valtasivat tietä pitkin ajaneet nosturiautot ja
tukkivat liikenteen kauppakeskus Forumin lähellä. Juhlijat
kiipeilivät Kauppatorilta tulleiden nosturiautojen tikkaiden
päällä ja katoilla, kunnes yksi heistä putosi noin viiden metrin
korkeudesta. Silminnäkijän mukaan nainen jäi makaamaan
kadulle liikkumattomana.
Paikalle hälytetty ambulanssi vei naisen Töölön sairaalaan.
Hänen vammojensa vakavuus ei ollut tiedossa.
Paikalle hälytettiin myös seitsemän poliisipartiota.
Päivystävän komisarion mukaan yksi kiekkofani otettiin
kiinni poliisilain perusteella.
Poliisin mukaan yöllinen juhlinta sujui jokseenkin rauhallisesti siihen nähden, että Helsingin keskusta tukkeutui
ihmismassoista. Päihtyneitä otettiin kiinni saman verran kuin
tavallisena viikonloppuna eli noin parisataa.
Suuria järjestyshäiriöitä ei ollut. Keskusta rauhoittui juhlinnasta kello kahden jälkeen aamuyöllä.
Varsinainen kansanjuhla Kauppatorilla sujui poliisin mukaan sekin pääosin mallikkaasti.
Poliisi joutui kuitenkin puuttumaan tilanteeseen, kun
kiekkoleijonia katselemaan tulleet fanit kiipesivät Presidentinlinnan ja korkeimman oikeuden rakennuksen katolle ja
parvekkeelle.
Poliisi ei osannut kertoa, miten ihmiset olivat päässeet
tavallisesti tarkkaan vartioitujen rakennusten päälle. Heidät
saatiin lopulta turvallisesti alas.
Illalla Kauppatorin kultajuhlan päätyttyä Helsingin rautatieasema oli tukkoinen. Kaikki ihmiset eivät mahtuneet lähijuniin, mikä aiheutti hämmennystä.
Myös keskustan ravintoloihin oli juhlan jälkeen pitkät jonot.
Siltakiista repii Turkua
Turussa on syntymässä jälleen kunnon ympäristökiista
Aurajoen yli suunnitellusta uudesta kevyen liikenteen
sillasta, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Siltaa kaavaillaan Kauppiaskadun pään ja Rettigin rinteen
väliin. Monet väittävät sen pilaavan Suomen kuvatuimman
kansallismaiseman Aurajokinäkymän Turun tuomiokirkolle.
Vaihtoehtona on esitetty sillan rakentamista yhdistämään
kaksi kulttuurihistoriallista toria. Suurtorin ja kirjastorakennuksen edessä olevan Vähätorin välille rakennettuna silta
yhdistäisi luontevasti Turun kaksi kulttuurimiljöötä toisiinsa.
Siltaa puuhattiin aiemmin historiallisella nimellä Pennisilta,
mutta nimestä pidetyn nimikilpailun voitti Kirjastosilta.
Perheväkivalta on Lapissa selvästi
koko maan tasoa yleisempää
Asukaslukuun suhteutettuna perheväkivalta oli Lapissa
selvästi koko maan tasoa yleisempää, tiedottaa Lapin
aluehallintovirasto.
Kun vuonna 2010 poliisille tuli koko maassa 36,4 perheväkivaltahälytystä 10 000 asukasta kohden, oli vastaava arvo
Lapissa 51,6.
Kuntien väliset erot olivat suuria. Esimerkiksi Inarissa perheväkivalta oli noin kaksi kertaa yleisempää kuin Utsjoella tai
Sallassa seitsemän kertaa yleisempää kuin Enontekiöllä.
Suomen euroviisukarsinta muuttuu
avoimeksi
Suomi hakee edustajansa ensi vuoden euroviisuihin
pelkästään avoimen kilpailun kautta. Kisassa ei siis
enää ole mukana niin sanottuja kutsuartisteja, Helsingin
Sanomat kertoo.
Ilmoittautumisohjeet ja kilpailun säännöt julkistetaan ensi
kuussa.
Samalla uudistuu Suomen viisukarsinta. Tv-ruutuun viisut
ilmestyvät tammi-helmikuun vaihteessa. Tarkempia tietoja
karsinnan uudesta ilmeestä on luvassa niin ikään kesäkuussa.
Euroviisukarsinnan finaali lauletaan ensi vuonna Helsingissä.
Muutosten takia jotkut ryhmät ovat peruuttaneet Venäjän-matkansa.
Venäjän viisumit kallistuivat
Suurlähetystö on ulkoistanut viisumien käsittelyn
yksityiselle yritykselle
Julia Veselova
Karjalan Sanomat
V
enäjän viisumien käsittely on muuttunut
ja hinnat ovat nousseet. Toukokuun alusta Venäjän suurlähetystö on ulkoistanut viisumianomuksien
vastaanottamisen Venäjän
viisumikeskuksille. VF Services Ltd -yritys avaa keskukset Helsinkiin, Turkuun,
Lappeenrantaan ja Maarianhaminaan.
– Muutokset parantavat
viisumipalvelun laatua ja
auttavat välttämään ruuhkia,
Venäjän suurlähetystön lehdistösihteeri Dmitri Suvorov
selittää.
Suomalaiset ovat kuitenkin
toista mieltä. Ihmiset reagoivat nykyhetken vaikeuksiin ja
radion ja television kertomiin
uutisiin negatiivisesti. Monet
ovat sitä mieltä, että viisumeiden hankintaprosessista tulee
erittäin vaikea.
– Huonot uutiset jatkuvat
ja peruutuksia tulee. Monet
matkustajaryhmät ovat peruuttaneet matkoja Venäjälle.
Suurin vaikutus on viisumin
hintamuutoksella, MatkaMekka Oy:n johtaja Pentti
Pöyhönen pahoittelee.
Viisumimaksu ei ole muuttunut. Se on edelleen 35 euroa. Pikakäsittelymaksu kolmessa neljässä päivässä on
70 euroa. Viisumikeskukset
perivät kuitenkin konsulaatin viisumikäsittelymaksun
Venäjälle
viisumin ha­
keva maksaa
viisumikäsit­
telymaksun
lisäksi 21
euron palve­
lumaksun.
lisäksi 21 euron palvelumaksun jokaiselta matkustajalta.
Palvelumaksu koskee kaikentyyppisiä viisumeita.
Suomalaiset ovat tyytymättömiä muutoksiin
Suomalaisten mukaan
viisumi kuuluisi tavalliselle
kansalaiselle palveluna, jonka tulisi saada ilmaiseksi tai
pientä korvausta vastaan.
– On väärin, että viisumeilla ruvetaan tekemään bisnestä. Se ei edistä yhteistyötä
maiden välillä eikä Karjalan
ja Suomen välillä, moittii Venäjällä usein käyvä suomalainen yrittäjä, joka ei tahtonut
nimeään lehteen.
Hän on järjestämässä matkaa ensi kesäksi Petroskoihin
ja matkan hinta nousee nyt
lähes 10 prosenttia pelkästään viisumikäsittelymaksun
kohoamisen takia.
Suurlähetystössä väitetään,
että Venäjän viisumien käsittelyaika on 7–10 kalenteripäivää. Saman verran aikaa meni
myös ennen muutoksia. Internetissä on kuitenkin paljon
puhuttu siitä, että viisumien
käsittelyaika pidentyy.
”Nyt vuosiviisumin hankinta kestää 5 viikkoa, joka
on 3–4 viikkoa liikaa!”
”Nykyiset viisumien toimitusajat saattavat ainakin
hetkellisesti pidentyä uusien
järjestelmien käyttöönottovaiheessa.”
”Matkatoimisto keskeyttää viisumipalvelun
yksityisasiak­kaille 26.4.–30.5.
Viisumikäytäntö on muuttunut niin radikaalisti, ettemme voi taata viisumin saantia
siirtymäaikana.”
Monet matkatoimistot suo-
sittelivat asiakkaita jättämään
viisumiasiakirjat toimistoon
ensi kesän matkoja varten viimeistään 26. huhtikuuta.
– Huhtikuussa toimistomme lähetti kymmeniä
kutsuja suomalaisille. Kaikki
kiirehtivät hakemaan viisumin huhtikuussa, ennen kuin
muutokset tulivat voimaan,
petroskoilaisen matkatoimiston työntekija Irina Suvorova
muistelee.
Yksityisen VF Services Ltd
-yrityksen työ on pääasiassa
hallinnollista eikä se ilmoituksensa mukaan saa neuvoa
asiakkaita matkan tarkoituksen tai viisumityypin osalta,
vaan toimittaa asiakirjat sellaisenaan konsulaattiin.
Hakemuksen käsittely ja
viisumipäätöksen teko kuuluu Venäjän konsulinvirastoille.
9
Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 • NRO 19
PERHE
”Älä nuku sieluni, avaa kätkösi”
Aito rikkaus piilee ihmisten sisimmässä
Alina Lazareva
Murhe katosi ja onni
valoi ihanuutta.
Kaikessa oli taikavoimaa,
rukousta:
– Jumala, armahda!...
K
erron perheestä, johon
olen tutustunut Pietari
I:n perustamassa Venäjän ensimmäisessä Martsyalnyje vody -parantolassa.
Seurasin hengellistä musiikki- ja laulukonserttia, jota
esitti Lukinin perheduo – isä
Andrei, kitara ja hänen tyttärensä Anna, kosketinsoitin.
Perheen nuoremmat lapset 12-vuotias tytär Marija
ja kahdeksanvuotias solisti
Boris eivät sillä kertaa esiintyneet, koska olivat koulussa.
Marija soittaa bassokitaraa
ja Boris lyömäsoittimia. He
myös esiintyvät isänsä johtamassa perheyhtyeessä.
Isän ja tyttären konsertti teki syvän vaikutuksen.
Hengellistä laulumusiikkia
kuuntelin ensimmäistä kertaa elämässäni. Kuulemani
vaikutti varsin rauhoittavasti ja koko olemukseni lepäsi.
Laulut ja musiikki herättivät
ajatuksissani syviä tunteita.
Tällaista musiikkia tarvitaan,
se saa ihmiset ajattelemaan ja
lähentää heitä toisiinsa.
Perheyhtye laulaa rakkaudesta synnyinmaahan, luontoon ja vanhempiin. Laulut
herättävät kunnioitusta synnyinseutuun ja sillä on syvät
juuret uskontoon. Tutustuessani duoon sanoin toivovani
tavata heidät perheoloissa
Petroskoissa.
Asunnossa on paljon ikoneja, mikä tekee olon erittäin
viihtyisäksi. Emäntä hymyilee ystävällisesti ja hyörii
keittiös­sä. Kouluikäiset sisarukset Marija ja Boris tekivät
isänsä kanssa minulle seuraa, johon kohta yhtyi myös
aukaista sydämen kätköt.
– Olen täyttänyt jo 50.
Vuodet vierivät nopeasti. Ei
kannata tavoitella tämän hetken hyvyyttä, se vie harhaan
todellisesta kutsumuksesta. Ei ulkoinen hyvinvointi,
vaan sieluntila tekee ihmisen
onnelliseksi, Andrei Lukin
vakuuttaa.
Viikkoa myöhemmin Lukinit esittivät konserttiohjelmansa ortodoksisessa
kirkolliskokouksessa. Ohjelmaa seuraamassa oli myös
pedagogisten tieteiden kandidaatti Emilia Stepanova,
joka on ihastunut heidän
esiintymisiinsä.
– Lukinin perheyhtyeen
laulut herättävät sydämissämme syviä tunteita, ne lähentävät meitä hengellisesti
ja auttavat elämässämme. Ne
synnyttävät rakkautta lähimmäiseen, Emilia Stepanova
sanoo.
Kahdeksanvuotias Boris Lukin sooloili perheyhtyeen konsertissa.
työstä palannut vanhin tytär
Anna. Puhuimme Jumalasta
sekä hyväntekeväisyydestä
ja rakkaudesta, rakkaudesta
Jumalaan.
Nuoruusvuosinaan Andrei
tutustui arkkimandriitta Ioaniin, joka neuvoillaan auttoi
suuresti Andreita käymään
oikealle elämäntielle. Arkkimandriitta oli ollut todella pyhäluonteinen ihminen,
joka 96 elinvuotensa aikana
oli tehnyt todella paljon ihmisten hyväksi.
Andrein kanssa oli mukava
keskustella. Hän kertoi kiinnostavasti harrastuksestaan,
jossa on mukana koko per-
he:
– Me laulamme koko perheellä hengellisiä lauluja ja
kuuntelemme, miten laulavat toiset. Vaimoni Tatjana
on mestari laulamaan, matkojemme aikana hän pitää
huolen järjestelyasioista,
Andrei Lukin selittää.
Hän tekstaa paperille mieltään liikuttavien laulujen sanat, ja sitten he harjoittelevat
perhepiirissä ja laulavat ystävilleen.
Andrei Lukin ja hänen tyttärensä ovat päättäneet konservatorion, mutta ammatikseen he eivät ole laulaneet.
Heidän ystävänsä innoittivat
heitä laulamaan. He harjoit-
telivat kauan ensimmäistä
ohjelmaansa ja esittivät sen
suppealle kuulijakunnalle
ortodoksisessa kirkolliskokouksessa.
Lukin sanoi, että ohjelmistoon he ottavat vain niitä
lauluja, jotka lämmittävät
sydämiään ja mieltään. He
yrittävät laulaa niin, että laulu liikuttaa kuulijakunnankin sydämiä. Laulut kertovat siitä, että elämä ei pääty
maalliseen. Ettei mikään
katoa loputtomiin, ei hyvä
eikä paha.
Andrein mielestä nykymusiikki pystyy vain joksikin
aikaa vapauttamaan alaku-
loisuudesta, mutta se ei lämmitä sydäntä. Hän sanoo, että
heidän konserttinsa eivät ole
jättäneet ketään välinpitämättömäksi.
Monet ihmettelevät, että
Lukinit ottavat konserteistaan niin pienen maksun.
Siihen Andrei Lukin sanoo,
etteivät he laula rahan edestä,
vaan sen hyväksi, että ihmiset
heräisivät ymmärtämään jumalallista, hengellisen laulun
kauneutta ja syvyyttä.
Lukinin lapset laulavat, ja
heiltä se käy erittäin aidosti
ja luonnollisesti. Monet eivät
yksinkertaisesti ymmärrä,
että aito rikkaus piilee heidän
sisimmässään, kannattaa vain
Lukinien perheyhtye tunnetaan hyvin Petroskoissa. Se
on esittänyt taidettaan myös
Moskovassa, Pietarissa, Krasnodarissa sekä ulkomailla.
Venäläisiä yhdyskuntia on
kautta maailman. Lukinien
lauluduon ensimmäinen Ei
ole aika nukkua -levy on soinut Yhdysvalloissa, Argentiinassa, Ranskassa, Japanissa,
Norjassa, Suomessa, Belgiassa ja kautta Venäjän.
Laulut ovat erittäin sisältörikkaita ja syvällisiä. Tämä puhuu puolestaan perheyhtyeen
lahjakkuudesta ja vaativaisuudesta laulujen sisältöön. He
ovat lahjakkaita ja työtä rakastavia ihmisiä. Toivon nuorten
kaipaavan sellaista taidetta,
jolle on vieras nykyinen, aivan
sisällötön huvittelu.
Alina Lazareva
INKERIN KUULUMISIA
Systärpekin osasto heimotyön edelläkävijä
V
enäläistä Sestroretskin
kaupunkia vanhalla Suomen rajalla sanottiin Inkerissä lähinnä ruotsalaisittain
Systärpekiksi (Systerbäck).
Nykyäänkin siinä asuu entisten Valkeasaaren ja Lahden
seurakuntien jälkeläisiä.
Vain muutama vuosi sitten
perustettu Inkerin Liiton Systärpekin osasto on yhdistyksemme aktiivisimpia. Hyvät
tulokset on saatu täysin pai-
kallisosaston puheenjohtajan
Kateriina Zaikan ansiosta.
Tarmokas nainen osaa innostaa ihmisiä heimotyöhön.
Tutustutaan vaikka osaston
huhtikuun ohjelmaan.
9. huhtikuuta pidettiin
Sampo-keskuksen järjestämä
pääsiäispaja. Kokoontuneille
kerrottiin, miten suomalaisilla on tapana juhlia pääsiäistä,
yhdessä tehtiin pääsiäiskoristeita. Talomerkeistä-naistrio
lauloi pajalla kansanlauluja.
Yhteistyössä paikallisosaston kanssa toimii Kipinätniminen lasten tanssiyhtye
(johtaja Tatjana Gordijenko).
Huhtikuussa se on ehtinyt
käydä konsertoimassa Suomessa kahdesti, Helsingin
Inkeri-seuran kutsusta pääkaupungissa ja sitten Punkaharjulla ja Savonrannassa.
16. huhtikuuta Kateriina
Zaika piti puheen Systärpe-
kin koulussa 434, jossa otettiin silloin vastaan suomalaisia koululaisia Kauhavalta.
Inkerin Liiton osaston toiminta on Pietarin Kurortnyin
piirissä hyvin tunnettu. Sen
tilaisuuksia kuvaa usein paikallinen televisioyhtiö, ja tulevista tapahtumista tiedottaa
kaupungin lehti.
Wladimir Kokko
Pietari
Systärpekin Kipinät Helsingin Inkerikeskuksessa. Ensimmäinen oi­
kealta yhtyeen johtaja Tatjana Gordijenko, toinen oikealta istuen
Helsingin Inkeri-seuran sihteeri Anitta Iline.
10
Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 • NRO 19
kulttuuri
Mikko Ollikainen
Norjalaiset esittivät
tanssitaidettaan Petroskoissa
N
orjalaiset esittivät eilen tanssitaitoaan Petroskoin Musiikkiteatterin näyttämöllä. Se oli Stellars-tanssiteatterin
ensimmäinen ja ainoa esiintyminen Petroskoissa.
Hammerfestista tulleet vieraat esittivät kaksi yksinäytöksistä
tanssiesitystä lapsille ja heidän vanhemmilleen. Teatteri tarjosi
pienimmille katsojille interaktiivisen sadun Lintupoikanen ja
ajan muna. Lapset seurasivat kiinnostuneina tarinaa linnunpoikasesta, joka koki kovia. Lapsia oli ilahduttavasti mukana
näytelmässä.
Esityksen käsikirjoituksesta, koreografiasta ja ohjaamisesta
on vastannut teatterin johtaja Solveig Leinan-Hermo. Esityksen on venäjäntänyt teatterin koreografi ja opettaja Anna
Karpova. Sen ensi-ilta oli vuonna 2000. Esityksestä on tehty
kolme versiota: suomen, venäjän ja norjan kielillä. Sitä on
esitetty useasti Barentsin alueen maissa.
Toinen esitys oli koreografi Anna Karpovan ohjaama näytelmä Hämähäkinverkko. Se oli petroskoilaisyleisön mieleen.
Hämähäkinverkko on nykynäytelmä, joka on yhdistänyt
klassisen ja kansanperinnetanssin, sirkuksen ja miekkailun elementtejä. Esitys sai ensi-iltansa viime vuoden maaliskuussa.
Tanssiteatterin esiintyminen oli osa Barentsin alueen tanssifestivaalia. Norjalaisten tanssiesitykset herättivät lisäkiinnostusta tanssitaidetta kohtaan.
Stellaris Dance Theatre on vuonna 1980 perustettu ammattitanssiteatteri, jota johtaa tanssitaiteilija Solveig LeinanHermo. Se on maailman pohjoisin tanssiteatteri ja yksi Norjan
vanhimmista yksityisteattereista.
Se tuottaa nykytanssiteoksia ja tekee kiertuetoimintaa laajasti
koko Barentsin alueella. Yhtyeen näyttelijäkunta on kansainvälinen. Tanssijat palkataan teoksiin produktiokohtaisesti.
Teatterin ohjelmistossa on sekä omia esityksiään että yhteisprojekteja.
Stellaris isännöi myös Hammerfestissa järjestettävää vuosittaista Barentsin tanssifestivaalia.
www. stellaris.no
Omaperäiset installaatiot ja taideteokset hämmästyttävät ja ihastuttavat.
Uusi muoto ja uusi sisältö
Pietarilaiset tarjoavat runsaasti moderneja tekstiilejä
valmistaessaan. Taideteoksista ja installaatioista löytyy
muun muassa metallilankoja, siimaa ja muovipusseja,
Rytsh­kova kertoo.
Näyttely kertoo kansanperinteiden nykyaikaisista
tulkinnoista. Vaikka kudonta on ikivanha tekniikka,
tekijät pyrkivät kuitenkin
lähestymään kudontaperinnettä tuoreella ja modernilla
tavalla.
Anna Umberg
Karjalan Sanomat
L
Stellaris on maailman pohjoisin tanssiteatteri ja Norjan
vanhimpia yksityisteattereita.
Taidefestivaali lupaa
mieluisia yllätyksiä
K
aikista vaikeuksista huolimatta kansainvälinen taidefestivaali Yöttömät yöt käynnistyi kuitenkin viime perjantaina
Petroskoissa.
Festivaalin alkajaispäivän anti oli oivallinen. Yleisölle esiintyi
kyprokselainen megatähti Alkinoos Ioannidis, joka tunnetaan
hyvin Kreikassa ja Euroopassa.
Konserttiin osallistuivat myös pietarilainen kamarikuoro
Lege artis Boris Abaljanin johdolla sekä Karjalan filharmonian
sinfoniaorkesteri, jota johti maailman kuulu kreikkalainen
kapellimestari Georgios Kunturis. Petroskoilaisyleisö tutustui
Kyproksen kansanlauluihin ja tekijöiden sävellyksiin, jotka
pohjautuvat perinteiseen kreikkalaiseen musiikkiin.
Torstaina festivaali kutsuu petroskoilaisia kamarimusiikkikonserttiin. Konsertilla avataan kaupunkimme uusi konserttisali, joka on konservatorion suuri sali.
Uuden salin avaa festivaalin vakituinen vieras, Wienin korkeamusiikkikoulun professori ja viulisti Dora Schwarzberg.
Luvassa on epätavallinen konserttiohjelma. Schwarzberg, argentiinalainen sellonsoittaja Jorge Bosso ja pianisti Ljudmila
Pitshtshik esittävät trion viululle, sellolle ja pianolle.
Taidefestivaali lupaa vielä paljon mieluisia yllätyksiä, runsaasti musiikkia ja paljon muuta mielenkiintoista. Se päättyy
Pietarin venäläisen akateemisen orkesterin suureen konserttiin
8. kesäkuuta Petroskoissa. Kontupohjassa se kuullaan päivää
aikaisemmin.
AU
auantaina iltakuudelta
alkanut Museoiden yö
tarjosi tuttuun tapaan
kävijöilleen elämyksiä ja hyvää mieltä. Museoiden yössä
olivat mukana jälleen kaikki
Petroskoin museot. Tapahtumassa yleisöllä oli mahdollisuus tutustua ilmaiseksi
näyttelyihin alkuillasta sunnuntaiyön tunneille asti.
Museot ja näyttelysalit tarjosivat monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille kävijöille.
Useiden näyttelyjen lisäksi oli
tarjolla runsaasti konsertteja,
opastuksia ja työpajoja.
Sunnuntaiyönä kaupungin
museoissa kävi noin kymmenen tuhatta kävijää.
Karjalan taidemuseo alkoi
viettää Museoiden yötä jo
perjantaipäivänä, jolloin museossa avattiin mielenkiintoinen näyttely Fiber Art. Siihen
on koottu Pietarin taideteollisen Shtiglits-akate­mian taidetekstiilin oppituolin opettajien ja opiskelijoiden töitä.
Kansanperinnettä
modernisti
Taidemuseon avarien tilojen
takia oli mahdollista panna
esille runsaasti kaikenlaisia
kudontatöitä.
Katsoja ei näe perinteisiä
ryijymattoja eikä seinävaatteita. Omansa löytävät mo-
Langat yhdistävät
Venäjän kaupunkeja
Natalia Tsvetkova, Marsilainen perhonen.
dernin sisustuksen ystävät.
Pietarilaiset tarjoavat uusia
moderneja tekstiilimuotoja.
– Tarjolla on kokeilumuotoja, jotka ovat tuntemattomia yleisölle, näyttelyn kuraattori Jekaterina Rytshkova
paljastaa.
L angoista ommellut
meduusat, omaperäiset seinävaatteet ja kiintoisat installaatiot hämmästyttävät ja
ihastuttavat.
– Uteliaisuuden herättävät materiaalit, joita taiteilijat ovat käyttäneet tuotteita
Näyttely kuuluu Venäjän nykyaikaisen käsinkudonnan
festivaaliin Kirjavat langat. Se
on ensimmäinen kesäkuussa
järjestettävistä tilaisuuksista.
Ensimmäistä kertaa festivaali keräsi käsityötaiteilijoita
Petroskoihin kaksi vuotta sitten, jolloin se oli suosittu.
Tällä kertaa yli 50 käsityötaiteilijaa Venäjän kaikilta
alueilta tuo Petroskoihin kudonnaisiaan ja kertoo kokemuksistaan. Eri kansat esittelevät paikallisen kulttuurinsa
ja kansantaiteensa ideoita ja
aiheita.
Luvassa on monipuolista
ohjelmaa. Tarjolla on seminaareja ja avoimia mestariluokkia. Kaikissa näyttelysaleissa avataan mielenkiintoisia näyttelyitä.
11
Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 • NRO 19
kIRJALLISUUSSIVU
Ihmisonnesta tärkein motiivi
K
arjalan kirjallisuudessa oli sodanjälkeisinä
vuosikymmeninä vain
muutama naisrunoilija. Heistä muistuvat mieleen ainakin
kaksi: lapsille kirjoittanut Julia Nikonova ja suomenkielinen runoilija Salli Lund. Sentään nuoria miesrunoilijoita
tuli silloin kirjallisuuteen
ryhmittäin.
Jelena Nikolajeva oli ainoa,
joka tuli tunnetuksi 1970luvulla rinnalla ison miesporukan, johon kuuluivat Reijo
Takala, Vladimir Trofimov,
Nikolai Fjodorov, Viktor Potijevski, Leo Levinson ja Ivan
Kostin. Nikolajeva jatkaa
yhäkin krjoittamista, vaikka
esiintyy lehtien palstoilla paljon harvemin kuin ennen.
Nikolajeva on syntynyt
15. toukokuuta 1936 Velikie
Lukin kaupungissa. Hänen
lapsuutensa kului saarretussa Leningradissa. Sodan jälkeen hän asui Sortavalassa.
Nikolajeva päätti Petroskoin
yliopiston filologisen tiedekunnan ja työskenteli monia
vuosia oikolukijana Severaikakauslehdessä.
Hän kirjoitteli katsauksia
nuorten runoilijoiden tuotannosta ja myöhemmin
toimitti heidän ensimmäisiä
runokirjojaan. Hän julkaisi
vuonna 1968 ensimmäisen
runonsa Se on onni.
Ihmisonni on Nikolajevan
koko tuotannon päämotiivi.
Häntä usein kritisoitiinkin
käsikirjoitusten käsittelyissä siitä, että hän karttaa
kansallisaiheita ja kirjoittaa
vain rakkaudesta, intiimeistä suhteista, ystävyydestä ja
luonnosta. Nikolajeva osasi
kuitenkin säilyttää linjansa
eikä pitänyt tyhjästä deklaratiivisuudesta. Silloin kuin
toiset ylistivät meidän korkeita päämääriämme ja menestyksiämme, Nikolajeva
manasi:
Rakkautta vain odotan.
Kutsu minua, kutsu, hoi.
Olla tulematta en voi.
Uskon sinunkin tulevan.
Rakkautta vain odotan.
Nikolajevan melkein jokaisen runon ensimmäinen säe
tuo mieleen sen, mitä runoilija haluaa sanoa: ”Rakkaani
ei vanhene milloinkaan”, ”Älä
pane ruusuja veteen kiehuvaan”, ”Sinä lähdet – sateet
alkavat”, ”Oi kuinka suojaton
on ihminen”; ”Ei anna aika
levätä ja maata”.
Tietysti hänen runoudessaan on myös päivänpolttavia
säkeitä. Esimerkiksi sodanvastainen paatos soinnahtaa
Ettei milloinkaan olisi sotaa
-runossa. Nikolajevan teksti
Leningradin uroteko, jonka runoilija kirjoitti vuonna 2009, tuli patrioottiseksi
lauluksi, jonka sävelsi Jevgeni
Shorohov.
1980-luvulla Nikolajeva
kirjoitti ahkerasti laulutekstejä Petroskoin Suomalaisen
teatterin näytäntöihin. Hänen
sanoihinsa sävelsi musiikkia
petroskoilainen säveltäjä
Gennadi Vavilov.
Jelena Nikolajevan runoja
suomensivat Jaakko Rugojev,
Nikolai Laine, Toivo Flink.
Puolestaan Nikolajeva venäjänsi Salli Lundin, Rugojevin,
Laineen ja Taisto Summasen
runoja. Vuonna 1990 hän
käänsi Summasen lastenkirjan Kenestä aurinko pitää.
Nikolajevalta ilmestyivät
runokirjat Vieras nuoruudesta (1971), Toivon sinulle hyvää (1979), Hopeinen
kaivo (1986), Kohtalon linja
(2001) ja lasten kirja Piilosilla
olo (1984). Kaupoissa kirjat
eivät ole jääneet lojumaan.
Jelena Nikolajeva
Lusikka
Kultaa ole ei talossain.
Enkä tarvitse, leskeksi jäänyt.
Kaksi miestäkin minä sain,
kultasormuksia en saanut.
Mutta kerran teesakasta
tuli lusikka kultaiseksi.
Kiitin ihmettä kultaista.
Uusi vuosi sen mulle keksi.
Katsoo lusikka hymysuin,
ehkä selittää, kultapinta,
että minäkin rikastuin,
että nousi sen kullan hinta.
Loistaa lusikka kullallaan
niin kuin kynttilän valokehä.
Kuuluu kilinä lusikan,
sydän rautainen ihmettä
kehuu.
Pesin astiat kuitenkin.
Kestä, lusikkain, loukkauksen:
tottumuksesta pyyhkäisin
hammasjauheella kultauksen.
Vesipannu taas viheltää:
Surusi, emäntä, jaetaan kahtia.
Kultaa ei omista talo tää,
mutta teetä on täällä
ja kahvia.
Suomentanut Armas Hiiri
Armas Mishin
Nykykirjallisuuden tilanne luupin alle
K
arjalassa ilmestyy nykyään yllin kyllin kirjoja.
Kirjailijat löytävät sponsoreita tai julkaisevat teoksensa omalla kustannuksellaan
pienpainoksena. Teosten taiteellinen taso on useimmiten
matala.
Menneinä aikoina käsikirjoitusta käsiteltiin kirjailijaliitossa ja vasta sitten se luovutettiin kustantamoon. Jos
käsikirjoitus ei tyydyttänyt
kustantajaa, kutsuttiin koolle
kirjailijoita ja käsiteltiin sitä.
Muistan tilaisuuden, jossa
käsiteltiin tunnetun kirjailijan Uljas Vikströmin romaania Marfa. Se oli Karjalakustantamossa. Enemmistö
kannatti Vikströmin kirjaa ja
hänen oikeuttaan esittää elämää, henkilöhahmoja ja heidän suhteitaan sellaisina kuin
ne olivat kirjassa. Mielestäni
Marfa-romaani on kirjailijan
paras teos.
Toinen ongelma koskee julkaistujen kirjojen esittelemistä. Nykyään kirjan esittelytilaisuudessa kehutaan sitä ja
sitten kerrotaan kirjasta vain
lehdistössä. Kirjan arvostelu
ja analyysi ovat melkein kuolleet. Tuskinpa arvostelun pelko kehittää kirjallisuutta.
Edessäni oleva kirja kertoo
Jelena Pietiläistä ja runolija
Dmitri Svintsovia.
Lukija saa tietää Karjalan
kirjallisuuden nykytilanteesta ja tietenkin kolmesta runoilijasta.
kirjoista ja kirjallisuuden ongelmista. Ei saa sanoa, että se
vastaa täysin kritiikin vaatimuksia. Kuitenkin sen tekijä
Veniamin Slepkov pohdiskelee uusia kirjoja, jotka on
julkaistu Karjalassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Puhe
on tietenkin teosten venäjännöksistä. Kirjan aiheena on
elämä muutosten aikana.
Veniamin Slepkov tunnetaan toimittajana. Hän
työskenteli kauan lehdissä
Petrosavodsk ja Kurjer Karelii. Nyt hän toimii Sever-aikakauslehden toimituksessa.
Slepkov julkaisi äsken runokokoelmansa. Olen suomentanut hänen kolme runoaan.
Kirjan ensimmäisessä esseessä kriitikko kertoo Valeri Verhogljadovin kirjasta
Soolo yhdelle. Verhogljadov
antoi oman panoksensa journalismin kehitykseen. Äkkiä
hän siirtyi proosaan. Slepkov
yrittää kertoa sen syistä.
Journalistiikka ei vaikuta
enää yksilön elämään. Valta
ja raha ratkaisevat kaiken.
Tiedottamisen siveellinen
taso on mennyt alas, sensaatio on tullut etusijalle.
Kaikissa Verhogljadovin
novelleissa on minä-muotoinen kertoja. Niissä on paljon
Veniamin
Slepkovin teos
kertoo kirjoista
ja kirjallisuuden
ongelmista.
itseironiaa. Hän muistelee
entistä elämää. Hän sanoo
omista kirjoituksistaan:
«Epäilen, että historiantutkijat tulevat tutkimaan meidän
levotonta aikaamme minun
kuvausteni kautta. Mutta jos
minä kaivan ojan ja päällystän sen kivillä, niin vesijohto
tulee toimimaan vuosikymmeniä ja ehkä vuosisatoja”.
Kaksi runoilijaa Vladimir
Sudakov ja Oleg Moshnikov
ovat saaneet korkean arvion
runokirjoistaan Kuha ja Auringon kirjeita. Molemmilla
on saavutuksiaan. Muttei
saa arvioida kirjaa yhden
runokatkelman perusteella.
Saman voi sanoa myös murmanskilaisen runoilijan Vadim Trusovin kirjasta Oma
kuva hiilellä.
Slepkov käyttää myös
nykyään laajalle levinnyttä
haastattelumuotoa. Hän on
haastatellut kirjailija Aleksandr Volkovia, Sever-aikakauslehden päätoimittajaa
Me, runoilijat, osaamme
kertoa itsestään. Minua ihmetytti se, että Volkov kertoo ajasta, kun hän alkoi kirjoittaa karjalankielisiä runoja. Hänen mukaansa tuona
aikana ei löytynyt karjalan
kielellä kirjoittaneita runoilijoita.
Kun Slepkov muistutti Vladimir Brendojevista, Volkov
vastasi: ”Brendojev teki suuren työn! Vuodesta 1940 lähtien 1990-luvun alkuun saakka ilmestyi vain Brendojevin
ja Paavo Lukinin muutama
runo. Sanotaan, että Brendojev oli ensimmäinen, muttei
se olekaan näin”.
Volkovin mukaan Brendojev näytti vain sen, että kieli
on elossa ja karjalaksi voi kirjoittaa loistavia runoja. Mutta
hän sanoo: ”Brendojevilla oli
edeltäjiä”.
Kaikki ne, jotka käsittelivät
Slepkovin kirjaa, huomauttivat Volkovin suhtautumisesta
Brendojeviin. Brendojev julkaisi parhaita karjalankielisiä
runokirjoja eikä ainoastaan
loistavia runoja.
Dmitri Svintsov on paljon
vaativampi kuin Volkov. Runoilija sanoo itsestään: ”Moni
on sitä mieltä, että minusta on
jo tullut todellinen runoilija.
Mielestäni se ei ole niin. Jos
runoilija ei pyri mihinkään,
hän kuolee. ”
Svintsovin mukaan hän ei
nouse koskaan Pasternakin,
Mandelshtamin, Tarkovskin
eikä Samoilovin tasolle. Teatterikriitikkona hän kuitenkin
sanoo, että hän on vertaansa
vailla.
Häpeäkseni minun täytyy
tunnustaa, että Latinalaisen
Amerikan kirjallisuus ei ole
minulle tuttu.
Omissa lyhyissä esseissään
Slepkov kertoo innostuneesti
monista romaaneista, joissa
nykyelämä kiehuu ja synnyttää uusia ongelmia ihmiskunnassa.
Olen varma, että Veniamin
Slepkovin esseet innostavat
monia lukijoita löytämään
ja lukemaan vaikkapa yhden
noista latinalaisamerikkalaisista romaaneista.
Armas Mishin
12
Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 • NRO 19
MÖKKEILY
Lainsäädäntökokouksen puheenjohtaja
tarjosi pilahvia lehtimiehille
Pereplesninin pariskunta teki ensimmäisenä siirron juorujen lakkauttamiseksi
A
leksandr Pereplesninin veroilmoituksen
julkaistua Karjalassa
rupesi leviämään omituisia
ja sekavia huhuja. Karjalan
lainsäädäntökokouksen puheenjohtaja otti ensimmäisenä askeleen kohti juorujen
lakkauttamista.
Lehtimiehet ottivat mielellään vastaan vierailukutsun ja
kävivät Pereplesninin pariskunnan huvilalla Koosalmella. Keskustelu kesti mutaman
tunnin ja isäntä näytti journalisteille huvilansa kaikkine
erikoisuuksineen, nähtävyyksineen ja ominaisuuksineen.
Veroilmoituksesta päätellen Pereplesninin pariskunnan omistuksessa on kaksi
asuintaloa Koosalmella. Siisti
vaaleanvihreä mökki näkyy
hyvin päätieltä heti taajamaan ajettua. Vähän myöhemmin tuli selväksi, että
kevätaurinkoiselta näyttävä
huvila koostuu muodollisesti kahdesta rakennuksesta.
Ensimmäinen kesämökki
rakennettiin vuonna 1998.
Toinen rakennus pystytettiin pari vuotta sitten. Siinä
on käytetty nykyajan teknisiä
saavutuksia.
– Vanhempaa taloa pidämme kesämökkinä. Uudempaa
rakennusta käytämme kuin
kaupunkilaista omakotitaloa,
isäntä kertoo.
Asuintalot muistuttavat
siamilaisia kaksosia, jotka
ovat lujasti kasvaneet yhteen.
Talosta toiseen pääsee vain
”raikkaan ulkoilman” kautta, sillä niiden välissä ei ole
sisäovea. Isännän mukaan
jos rakennusten välissä olisi
yhdysovi, pidettäisiin muodollisesti, että hänellä on yksi
talo. Pereplesnin ei antanut
suostumustaan seinän rikkomiseen ja jäi kahden talon
onnelliseksi omistajaksi.
Alekasndr Pereplesnin pitää kesävuvilastaan ja viettää Koosalmella mielellään
viikonloppuaan sekä talvisin
että kesäisin. Joskus 1990luvun puolivälissä nykyinen
lainsäädäntökokouksen puheenjohtaja kävi vieraissa
ystävänsä luona Koosalmella kauniin Uksjärven järven
rannalla.
Kaunis paikka teki vaikutuksen Pereplesniniin, jolle
tarjoutui hyvä tilaisuus ostaa
maapalsta eräältä välimiesoikeuden tuomarilta ja asia
ratkesi itsestään.
Isännän mukaan ensimmäinen talo on rakennettu
ammattilaisten voimin, joita
Antonina Kramskih
Pereplesninin pariskunnan huvila Koosalmella kohoaa kalliolla.
joka erinomaisesti sopeutuu
perinteiseen karjalaiseen
maisemaan.
Pikkuisen keittiökomeron
viereen rakennettu pieni saunahuone mökin alakerrassa
täydentää kyläläistä sopusointua. Toisen kerroksen
parvekkeelta avautuva näköala lumoaa vieraita.
Vanha kesämökki oli hyödyksi isäntäväelle varsinkin
viime kesänä, jolloin koko
maassa hallitsi kuumuus.
Pereplesnin on myöntänyt,
ettei tykkää löylyn ottamisesta. Hänen harrastuksenaan on onkiminen kesäisin
ja pilkkiminen talvisin.
Tasavallan kesämökkiläisille ominaisia kasvitarhoja
ja peltoviljelyksiä pariskunnalla ei ole. Huvilarakennus
on rakennettu kalliolle.
on kutsuttu vastaaviin hommiin Sveitsiin ja Ranskaan.
– Jopa sähköjohdot on
asennettu hirsien sisään, Pereplesnin kertoo.
Ajan kuluessa kuitenkin
tuli selväksi, että mökki ei
ole tarkoitettu talvehtimista
varten ja että on rakennettava
uutta lämpöeristettyä ympärivuotista majapaikkaa.
Toisen talon rakentaminen on kestänyt kolmisen
kuukautta. Pereplesnin on
käyttänyt montenegrolaisen
rakennusmestarin työtä ja on
jäänyt tyytyväisenä lopputulokseen.
Vahva kivetty polku johtaa
huvilarakennuksesta aidatun
alueen halki suoraan järvenrannalle. Vesisuojelulainsäädännön kaikki vaatimukset
on noudatettu ja huvilan ja
järven välissä on yhteiskäytössä oleva vyöhyke.
Siitä huolimatta tavallisten
lomanviettäjien on melkein
mahdotonta päästä järven
rannalle. Huvilat liittyvät toisiinsa erittäin tiiviisti ja pääsy
rannalle ei onnistu paitsi kuin
lentäen.
Voi helposti kuvitella, kuinka ihanalta tuntuu lomanvietto kesäaikaan Koosalmella.
Vahva hirsinen huvimaja
rannan tuntumassa täydentää
tyynen ja rauhallisen levon
Isäntä suhtautuu omaisuuteen filosofisesti.
– Kesämökkiin on pääsAleksandr Pereplesnin valmistaa mielellään pilahvia vain
huvilallaan ja erikoisessa kattilassa avotulella.
kuvaa ja järven peilipinta voimistaa kesätunnelmaa.
Uudemmassa huvilarakennuksessa on kaikki nykyajan
mukavuudet ja takkahuone.
Perpesninit tykkäävät siitä
enemmän kuin vanhasta kesämökistään.
Minua on kuitenkin miellyttänyt enemmän vanha
kesämökki, jossa on säilynyt
kyläläisen elintavan lämpö. Mutta tässäkin näkyy
kokeneen mestarin käsiala.
Nähtävästi kesämökin tavanomaista muotoa on yritetty
luoda puupaneelin avulla,
syt kahdesti kutsumattomia
vieraita meidän poissa ollessamme. Äkkiarvaamattomien tapausten varalle minä
aina jätän viinapullon. Monta
vuotta sitten taloon tunkeutui
mielisairaalasta paennut potilas, joka tyhjensi putelin ja
nukahti. Talo syttyi palamaan
ja mies pelastettiin viime hetkessä, Aleksandr Pereplesnin
muistelee.
Toisen varkaan saalista
isäntä ei muista. Se tapahtui
kahdeksan vuotta sitten. Siitä
lähtien Koosalmen huvilalla
on ollut rauhallista.
Lainsäädäntökokouksen
puheenjohtajan naapuritalossa korkean aidan takana viettää kesälomaansa tasavallan
sairaalan entinen ylilääkäri
Aleksandr Balashov, joka oli
aikoinaan toiminut tasavallan
terveydenhuollon ja sosiaalikehityksen varaministerinä.
Muutama vuosi sitten Pereplesninin pariskunta rakennutti kaksikerroksisen asuintalon
Bulgariassa hiljaisessa paikassa Burgaksen lähettyvillä
15 kilometrin päässä merenrannasta. Asuintalo maksoi
50 000 euroa. Pereplesnin
jaksaa lomailla ulkomaisessa kiinteistössään enintään
kolme viikkoa kuumuuden
takia. Hän tykkää enemmän
viileämmästä ilmasta.
Perhe-elämä on vaikuttanut myönteisesti lainsäädäntökokouksen puheenjohtajan
ruoanlaiton taipumuksiin.
Ainakin näin väittää hänen
puolisonsa Jelena.
– Meidän perhe-elämämme alussa Aleksandr on tosissaan kysynyt minulta, että
täytyykö käyttää vettä kananmunia keittäessä, Jelena
purskahtaa nauruun.
Nykyisin mies valmistaa
mielellään pilahvia vain huvilallaan ja erikoisessa kattilassa avotulella.
Pilahvin syötyä huvilalle
esiintyi Petroskoin kaupunginjohtajan tuttu hahmo.
Nikolai Ljovin istutettiin
pöytään ja tarjottiin pilahviannos.
Antonina Käbeleva
Vieraulun jälkeen monet lehtimiehet ovat laskeneet
leikkiä, että täytyy ottaa käyttöön uusi tapa. Sen mukaan
veroilmoituksen julkaistua kansanedustajat ja virkailijat
kutsuvat journalisteja vierailulle. Kuitenkaan tähän mennessä yksikään kansanedustajista ei ole ottanut mallia
puheenjohtajasta.
Pereplesnin on myöntänyt, ettei hänen aloitteensa aiheuttanut mielenkiintoa parlamentissa. Ainakaan kukaan
lainsäädäntökokouksen jäsenistä ei tukenut Pereplesninia
vaikkapa suullisesti.
13
Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 • NRO 19
liikunta ja urheilu
Lyhyesti
Karjala-joukkue voitti
Orehovo-Zujevossa
Voitonpäivänä 9. toukokuuta tasavallan Karjala-joukkue pelasi jalkapalloa Orehovo-Zujevon kaupungissa
sikäläisen Znamja Truda -joukkueen kanssa.
Joukkueemme pelaaja Sergei Grigorjev teki ensimmäisen
maalin rankaisupotkulla pelin alkuvaiheessa. Kohta sen
jälkeen isäntäjoukkueen pelaajat tasoittivat pelin lyötyään
pallon meikäläisten maaliin. Ensimmäinen pelierä päättyi
kuitenkin petroskoilaisten hyväksi tuloksin 4–1. Isäntäväen
joukkue oli jäänyt ilman kapteenia, jonka pelituomari oli
poistanut kentältä aggressiivisen käytöksen takia.
Toisessa pelierässä Karjalan pojat löivät vastustajien maaliin vielä kolme palloa ja päästivät yhden lisää omaan maaliinsa. Pelin lopputulos oli 7–2 Karjala-joukkueen hyväksi.
Viime viikolla Moskovan alueen Ramenskojessa
joukkueem­me pelasi toisen jalkapalloliigan Venäjän mestaruuksissa Saturn-2-joukkuetta vastaan ja hävisi ottelun
maalein 0–3.
Natalja Djatshkova voitti hopeaa
Turkissa
Maastoajossa kilpailijat ajavat umpinaista sorapäällysteistä rataa.
Maastoajon kehitysnäkymät
ovat lupaavia Karjalassa
Andrei Nelidov ojensi mitalit kilpa-ajajille
P
etroskoissa Suolusmäen lähiössä pidettiin Karjalan maastoajon avoimien kilpailujen
ensimmäinen osa. Karjalan
päämies Andrei Nelidov on
ojentanut voitonpäivän kunniaksi omistetun pääpalkinnon maastoajon kilpailujen
voittajille.
Motocrossin mestariehdokas Andrei Nelidov on korostanut, että tasavallassa on lahjakkaita kilpa-ajajia ja jatkossa he pystyvät kilpailemaan
pietarilaisten kanssa samalla
tasolla. Nykyisin pietarilaiset
kilpa-ajajat voittavat suurimman osan palkinnoista.
Nelidov on vakuuttunut,
että teknisten urheilulajien
ja nimittäin maastoajon pitkään kestänyt rappiotila on
päättymässä. Karjalassa motocrossin kehitysnäkymät
ovat hyvin lupaavia.
Viimevuotisiin maastoajon
kilpailuihin osallistui kaikkiaan 35 ajajaa. Tänä vuonna
osanottajien määrä on lisään-
tynyt merkittävästi.
Suolusmäen harjoitteluradalla on lähtenyt liikkeelle yhteensä 86 kilpa-ajajaa
Petroskoista, Sortavalasta,
Pietarista, Novgorodista.
Kilpa-ajajia on tullut eniten
Murmanskin ja Leningradin
alueiden kaupungeista.
Karjalan maastoajon kilpailujen toinen osa pidetään
Sortavalassa syyskuun alussa.
Siihen odotetaan tulevan satakunta urheilijaa ulkomaiset
vieraat mukaan lukien.
Nelidov on tiedottanut, että
nykyään käydään neuvotteluja Venäjän maastoajon liiton
kanssa. On hyvin mahdollista, että maan maastoajon yksi
vaihe pidetään Karjalassa.
Maastoajossa kilpailijat
ajavat umpinaista sorapäällysteistä rataa, jossa on luonnollisia tai erikoisesti tehtyjä
lisäesteitä, mutkia ja hyppyrejä.
uosina 2011-2015 Karjalassa on aikomus peruskorjata neljä ja rakentaa
15 uutta urheilukohdetta.
Venäjän urheilun ja liikunnan vuoteen 2020 ulottuvan
mahtavan toimintasuunnitelman mukaan Karjalassa
rakennetaan 49 urheilusalia,
32 uimahallia ja 29 urheilukenttää. Ainakin tasavallan
urheilukomitean puheenjohtaja Aleksandr Voronov esitti
juuri tällaisia tavattomia lu-
kuja.
Hanke on todella uskomaton, koska Voronovin mukaan yhden urheilukohteen
kustannusarvio on vähintään 110 miljoonaa ruplaa.
Sen yhteydessä uimahallien
ja katettujen tekojääratojen
kustannukset ovat sitä suuremmat.
Karjalan talousministeri
Valentin Luntsevitsh kehotti
urheilukomitean virkailijoita laskeutumaan maahan ja
välttymään kuvittelemasta
turhia. Luntsevitshin mielestä virkailijoiden kannattaa
laatia realistinen edullisten
urheilukohteiden rakennussuunnitelma. Puheenjohtaja
Voronov suostui, että suurimmalle osalle asutuskeskuksista seitsemän miljoonan
ruplan arvoinen urheilukohde olisi paras vaihtoehto.
Aleksandr Voronovin mukaan nykyisin Karjalassa toimii lähes 1 400 urheilukoh-
Jalkapallon cup-kilpailut alkaneet
Petroskoin Junost ja Sapartak -stadioneilla starttasivat
jalkapallon kaupungin cup-kilpailut.
Kilpailujen alkulohkossa Tienhuolto-osaton joukkue voitti
maalein 8–1 Solo-joukkueen, Bumagatrade voitti maalein
3–2 Sharmin pojat ja Energogarant voitti Elementin 2–1.
Neljännesfinaalissa Ararat löi Lasten urheilukoulun nro 7
vastapelaajat maalein 3–0 ja Ast-joukkue löi Novyi ambarin
tuloksin 4–2.
Petroskoissa pelattiin tennistä
Spartak-stadionin urheiluhallissa päättyivät viime viikonloppuna pöytätenniksen mies- ja naisjoukkueiden
Karjalan mestaruuskilpailut.
Naisjoukkueiden finaalissa tapasivat Petroskoin ykkösjoukkueen ja Petroskoin kakkosjoukkueen tennispelaajat. Karjalan cupin voitti Petroskoi ykkösjoukkue.
Petroskoin kakkosjoukkue sijoittui toiselle ja Karhumäem
naisjoukkue kolmannelle sijalle.
Miesjoukkueiden otteluissa ensimmäiseksi sijoittui Petroskoin ykkösjoukkue, toiseksi paras oli Petroskoin kakkosjoukkue ja Vympel sai kolmannen palkinnon.
Sergei Bystrov
Urheilukomitean suunnitelmat
vaikuttavat uskomattomilta
V
Turkissa Antalyassa päättyivät Euroopan thai-nyrkkeilyn
mestaruuskilpailut, joissa Karjalan edustaja Natalja Djatshkova sijoittui toiseksi henkilökohtaisessa mestaruudessa.
Loppuottelussa valmentaja Ivan Andrijenkon kasvatti Natalja Djatshkova hävisi turkkilaiselle nyrkkeilijälle. Kaksinkamppailun kuluessa Djatshkova nyrkkeili ylivoimaisesti, mutta
hänen vastustajansa onnistui parhaiten kamppailun lopussa.
Vastustaja julistettiin voittajaksi teknisellä tyrmäyksellä.
Euroopan mestaruuskilpailujen hopeamitalisti Natalja
Djatshkova valittiin maajoukkueeseen Venäjän Jekaterinburgissa maaliskuun lopulla päättyneen mestaruuden tulosten
mukaan. Silloin kuusitoistavuotias Natalja voitti kultaa kotimaan mestaruuskisoissa.
Nykyisin thai-nyrkkeily eli muay thai (vapaa taistelu) on
juurtunut lujasti kamppailulajien joukkoon. Petroskoissa
taistelulajia ruvettiin harjoittamaan viitisen vuotta sitten.
Harjoituksia pidetään Faiter-urheiluseuran tiloissa.
detta, joista 80 prosenttia on
peruskorjauksen tarpeessa.
Sen yhteydessä suurin osa
urheilukohteista pidetään
kuuluvana oppilaitoksille,
koska lähinnä urheilusalit
on tarkoitettu liikuntatuntien
viettämistä varten. Ensi lukuvuodesta lähtien liikuntatuntien määrä lisääntyy kolmeen
viikossa nykyisistä kahdesta.
Robert Stankevitsh
14
Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 • NRO 19
KIELI-IKKUNA
historian sivuja
Talo muistaa talvisodan
Suomen Mäntän museo avasi sotanäyttelyn
Pietarin Ahmatovan museossa
P
Tarkista itsesi!
Valitse, mitä tarkoittavat seuraavat sanonnat.
 Nykyään kulttuuriministeriksi kelpaa mikä tahansa
poliittinen broileri.
- asiaton
- kokenut henkilö
- nuori poliitikko
- kokematon
 Jos aihe on sinulle täyttä hepreaa, tulos ei voi olla
hyvä.
- käsittämätön
- hyvin tuttu
- läheinen
 Iltajuhlassa pannaan jalalla koreasti.
- jutellaan
- juodaan paljon
- tanssitaan
 Miten hoitaa kaikki juoksevat asiat työajan ulkopuolella, jos on töissä joka päivä klo 8–16.
- perheasiat
- kotityöt
- jokapäiväiset työt
 Meillä loman tarkoituksena oli ladata akkuja ja viettää
rauhallista rantalomaa perheen kanssa.
- virkistäytyä
- viettää aikaa maaseudulla
- tehdä paljon fyysistä työtä
 Keppiä ja porkkanaa on tarjottu lääkkeeksi opinnoissa edistymiseen.
- työharjoittelua
- kertausta
- uhkailuja ja houkuttimia
 On selvää, että journalismin koulutusohjelmalla nyt
on näytön paikka.
- on hyvä suosio
- on osoitettava kykynsä
- on vaikeuksia
 Monet laskevat, ettei yhtiö voi kertoa huonoja uutisia,
koska silloin sen perii hukka.
- tuhoutuu
- saa huonon maineen
- joutuu tarkastuksiin
 Liikunta voi pelastaa, jos mieli on maassa.
- jos on hajamielinen
- jos on pakkomielle
- jos on masennus
 Venetsian hotellien hinnat hipovat pilviä ja sesonkiaikaan hotellihuoneet ovat kiven alla.
- ovat kalliita
- tuskin löytyvät
- ovat huonoa laatua
Aineiston on valmistanut Julia Veselova
ietarin Anna Ahmatovan museossa on avattu Miltä sota näyttää?
-näyttely. Se on omistettu
sotilaalliselle vastakkainasettelulle Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuosina 1939–
1940, jolloin pommituksissa
ja taisteluissa kuoli lähes
85 000 suomalaista ja yli
350 000 Neuvostoliiton kansalaista.
Veteraanit. Miltä näyttää
sota? -näyttelyn on tuonut
Serlachiuksen museo Mäntästä Suomesta. Kansainvälisten asiantuntijoiden mielestä
näyttely on yksi parhaimmista sodasta kertovista näyttelyprojekteista.
Taiteilija Tarja Väätäisen ja
kuraattori Pauli Sivosen näytteillepano ei muistuta lainkaan tavallista museonäyttelyä. Kävijä pääsee tavalliseen
suomalaiseen taloon, jossa
”asuvat” näyttelyn pääsankarit: aviopari Toivo ja Lyyli.
He ovat veteraanien yleistetty
hahmo.
Talo on tehty muistelmien
ja tositarinoiden pohjalta. Ne
on kirjoitettu talvisodan 144
osallistujalta, jotka asuvat pienessä suomalaisessa Mäntän
kaupungissa 90 kilometrin
päässä Tampereelta.
Sota on läsnä talon jokaisessa
huoneessa, kuten veteraanien
muistissakin. Eteisen peilistä
kuvastuvat nuorten miesten
kasvot ennen rintamalle lähtöä. Kodikkaan olohuoneen
seinään projisoidaan mustavalkokuvia räjähdyksistä ja
lumessa ryömivistä sotilaista.
Jopa arkipäiväiset esineet ovat
täynnä sotamuistelmia: keittiön posliinilautasissa näkyy
valokuvia taisteluhaudoista
Vladimir Sablin
Sota on läsnä talon jokaisessa huoneessa, kuten veteraanien muistissakin.
ja entisten taistelupaikkojen
nimet kummittelevat isännän
ratkomassa sanaristikossa.
Esineitä kommentoitavat veteraanien äänet, jotka
kertovat siitä, millaista oli
taistella ja tappaa, millaista
oli nähdä kuolevia tovereita
ja millaista oli olla haavoittunut.
Näyttely huipentuu ainutlaatuiseen materiaaliin, jonka
muodostavat neuvostosotilaille osoitetut kirjeet heidän
omaisiltaan ja ystäviltään.
Kirjeet eivät koskaan saapuneet perille – suomalaiset
löysivät ne venäläisen divisioonan tuhopaikalta. Vielä
1970-luvulla itse suomalaiset
veteraanit käänsivät kirjeet
suomeksi ja myöhemmin
luovuttivat ne museoon so-
vinnon symbolina.
Ahmatovan museo on näyttelyn ajaksi saanut vielä yhden
ulottuvuuden, joka esittää sotaa kestäneen Ahmatovan ja
hänen aikalaistensa traagista
elämän taustaa. Esillä on leningradilaisten esineitä sotaa
edeltäneeltä kaudelta ja sotaajalta, kuten kaasunaamari
ja turvallisuusohjeet taistelukaasujen varalta. Keittiön
radio välittää reportaaseja
neuvostoliittolais-suomalaiselta rintamalta.
Projektin ”Ahmatovan”
osuuden keskukseksi on
tullut runoilijattaren huone.
Sen ikkunat on pimennetty,
niin kuin leningradilaisilta
vaadittiin Neuvostoliiton ja
Suomen sodan aikana. Huo-
neen seinät ovat muuttuneet,
jolla esitetään sen ajan kronikkaa: Helsingin pommitusta ja neuvostohiihtäjien
hyökkäystä.
Serlachiuksen ja Anna Ahmatovan museon yhteistyö
alkoi vuonna 2005, jolloin
molemmat osallistuivat Vuoden eurooppalainen museo
-kilpailuun.
Aikanaan sotineiden kahden maan yhteinen Miltä
sota näyttää? -projekti on tavallaan askel kohti historian
traagisten sivujen ymmärtämistä.
Näyttelyn avajaisiin osallistui talvisodan veteraaneja
Mäntästä ja Pietarista.
Vladimir Sablin
Pietari
UUTISIA PIETARISTA
Elämä Pietarissa
on kallista
 Pietarissa on 8,7 prosenttia kalliimpaa
elää kuin Venäjällä keskimäärin. Tämä
selviää Rosstatin tutkimuksesta, jossa
vertailtiin 271 venäläisen asumiskeskuksen elämiskuluja.
Elämiskuluindeksin 4 mukaan kalleinta on Koillis-Venäjällä sijaitsevan
Tshukotkan piirikunnan Bilibinon kaupungissa, jossa on 2,2 kertaa kalliimmat
elinkustannukset kuin Venäjällä keskimäärin.
Murmanskissa on 27,1 prosenttia ja
Moskovassa 26,7 prosenttia keskimääräistä kalliimpaa.
Edullisimmat elinkustannukset on indeksin mukaan Kaukasiassa ja Etelä- ja
Keski-Venäjällä.
Internetin käyttö
on lisääntynyt
 67 prosenttia pietarilaisista käyttää
Internetiä. Venäläisen hakukonejätti
Yandexin mukaan tämä on 10 prosenttia
enemmän kuin vuosi sitten.
1 megabitin kokoisen Internet-yhteyden keskimääräinen kuukausitaksa on 74
ruplaa, kun vuosi sitten se oli 85 ruplaa.
Koko Luoteis-Venäjällä Internetiä käyttää 49 prosenttia väestöstä ja keskimääräinen heidän kuukausimaksunsa yhteydestä
on 365 ruplaa.
Pikaraitiovaunulinjaa
kaavaillaan
 Leningradin alueen hallinto on ehdottanut pikaraitiovaunulinjan rakentamista.
Aluehallinnon liikennekomitean puheenjohtajan Nikolai Jantshenkon
mukaan linja voisi alkaa metron pääteasemilta ja kulkea Pushkinin, Pavlovskin, Gatshinan ja Karlovon suuntaan ja
se voisi ulottua 25–30 kilometriä Pietarin laitamilta.
Obligaatioita lasketaan Pietarin
markkinoille
 Pietarin hallinto aikoo kasvattaa tämän vuoden budjettiaan. Talouskomission puheenjohtajan Eduard Batanovin
mukaan tuloja nostetaan 11,2 miljardilla
ruplalla 362,3 miljardiin ja menoja 32,3
miljardilla 413 miljardiin ruplaan.
Hallinnon mukaan 50,7 miljardi alijäämä aiotaan kattaa laskemalla markkinoille obligaatioita.
15
Keskiviikkona 18. TOUKOkuuta 2011 • NRO 19
SUUNNISTUS
sääennuste
Suunnistusta kaikenikäisille
huomenna
Kilpailuihin osallistui myös liikuntavammaisten joukkue
Julia Veselova
Julia Veselova
+3+12
Karjalan Sanomat
S
unnuntaiaamulla noin
neljä tuhatta suunnistajaa lähti kartta kädessä
etsimään merkittyjä kohteita.
Petroskoi osallistui taas yleisvenäläisiin suunnistuskilpailuihin. Tänä vuonna myös
liikuntavammaiset olivat mukana massakilpailuissa.
– Ensimmäisen kerran kutsuimme liikuntavammaisia
suunnistuskisoihin. Kilpailut
pidetään kaupungin keskustassa eikä metsässä. Spartakstadionin alueella on paljon
asfalttipolkuja, mikä on tärkeätä liikuntavammaisten
osallistumiselle, suunnistuskilpailujen järjestäjä Andrei
Sandalnev selittää.
Tänä vuonna Venäjän
vammaisten spartakiadeihin
lähtee petroskoilainen liikuntavammaisten joukkue. Suunnistuskilpailu oli heille hyvä
treenaus ennen suuria kisoja.
– Pyrin aina löytämään
aikaa urheiluharrastukselle.
Jännitän tietysti ennen suuria
kilpailuja, mutta osallistun
mielelläni, Juri Krasavtsev
sanoo.
Suunnistuskilpailuihin ovat
tervetulleita kaikki halukkaat iästä riippumatta. Tänä
vuonna kilpailujen järjestäjät
ovat laajentaneet osallistujien
ikähaarukkaa. Nyt kisoihin
on tullut kilpailemaan jopa
ekaluokkalaisia.
– Jos kaksi vuotta sitten
meillä oli vain kuusi ikäryhmää, niin parhaillaan niitä on
jo kahdeksan. Kilpailuihin on
tullut myös jopa 70-vuotiaita
urheilijoita, Sandalnev huomauttaa.
– Kilpailuihin tulin poikani
kanssa. Autoin häntä löytämään tarvittavan määrän
kohteita. Sitten itse juoksin
aikuisten ryhmässä, Dmitri
Dolin kertoo.
Kilpailuissa oli perinteisesti paljon nuoria. Kaikki eivät
kuitenkaan tulleet oma-aloitteisesti. Monet koululaiset ja
opiskelijat kertoivat, että liikunnan opettajat pakottivat
heidät osallistumaan massakilpailuihin.
– Suunnistuskilpailut ovat
mielenkiintoisia, jos niihin
+5+12
+6+12
+3+5
+6+15
+6+15
+7+13
Kilpailuihin tuli todella paljon nuoria.
lometriä. Kaikki riippuu siitä,
kuinka urheilija suunnittelee
reitin.
Kilpailut eivät kestäneet
paljon aikaa, vaan jokainen
ikäryhmä starttasi 20 minuutin välein.
Tietysti voittajaksi tuli parhaan ajan näyttänyt suunnistaja. Jokaisessa ikäryhmässä
oli oma voittajansa. Anna
Borisova oli nopein 12-vuotiaiden tyttöjen ryhmässä.
– Osallistuin kilpailuihin
jo kolmannen kerran, mutta
kertaakaan en tullut voittajaksi. Olen iloinen, että tänä
vuonna onni hymyili minulle. Ensi vuonna tulen taas
kilpailuihin, 13. lukion oppilas Anna Borisova kertoo
tyytyväisenä.
Lähiaikana suunnistuskilpailut pidetään myös Karjalan piireissä.
12-vuotias
Anna
Borisova
tykkää
suunnis­
tuksesta
ja osallis­
tuu sään­
nöllisesti
kilpailui­
hin.
osallistuu omaehtoisesti, Nadezhda ja Vera huokailevat.
Voitto ei ole
päätarkoitus
Suunnistus sopii hyvin sekä
mestareille että harrastajille
ja aloittelijoille. Jokainen voi
suunnistaa omalla tasollaan
ja omassa rytmissään.
– Olen osallistunut kisoihin joka vuosi. Kertaakaan
en saanut voittoa, muttei se
ole minun päätarkoitukseni.
Voitolle pääsevät tavallisesti
mestarit ja kokeneet suunnistajat, suunnistaja Irina Arhipova kertoo.
Karjalan Sanomat
Puolueista riippumaton Karjalan väestön lehti
POSTIOSOITE:
Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Karjalan tasavalta
Puh 782928 Fax 782915 E-mail: [email protected]
Tilausnumero 50240
Irtonumeron hinta Karjalassa 14 ruplaa
Internet: www.karjalansanomat.ru
Ennen lähtöä jokainen urheilija sai kartan ja sen mukaan hänen oli löydettävä
merkityt kohteet.
– Jokaisella ikäryhmällä
oli oma kohteiden määränsä.
Kohteet sijaitsivat Spartak- ja
Junost-stadionien ympärillä
sekä Lenininaukiolla ja Kuvernöörin puistossa, Sandalnev sanoo.
Osallistujilla ei ollut selvää
reittiä, jota heidän piti kulkea.
Jokainen itse voi valita reitin.
– Reittien pituus on tuhannesta metristä neljääntuhanteen. Kuitenkin joku voi
kulkea jopa kymmenen kiJULKAISIJAT:
Karjalan tasavallan
lainsäädäntökokous,
185035 Petroskoi,
Kuibyshevinkatu 5 ja
Karjalan tasavallan
hallitus,
185035 Petroskoi,
Lenininkatu 19
Mikä?
Yleisvenäläiset
suunnistuskilpailut
 Järjestetään keväisin
kaikkialla Venäjällä.
 Pidettiin jo kuudes
kertaa.
 Venäjän yli 60 kaupunkia ja aluetta otti osaa
kilpailuihin.
 Yhteensä osallistuu noin
200 000 ihmistä.
 Tarkoituksena on kannustaa ihmisiä harrastamaan urheilua.
perjantaina
+4+14
+6+8
+6+7
+5+15
+7+13
+8+16
+7+16
+7+14
+6+14
+8+16
Asuntoja lastenkotien
kasvateille
V
iimeviikolla Petroskoin
kaupunginhallituksessa
ojennettiin asunnon avaimia
18 vuotta täyttäneille lastenkotien kasvateille. Nuoret
saivat huoneita asuntolasta
Zeljonajakadulla talo 6, jossa
on tehty tarvittavat kunnostustyöt.
Toukokuun loppuun avaimet asuntoihin annetaan
vielä 49 lastenkodin nuorelle.
Liittovaltion lainsäädännön
TOIMITUS:
PAINOPAIKKA:
Toimitussihteeri
Uutistoimitus
Käännösosasto
Verso-kirjapaino, 185031 Petroskoi,
Varkauden rantakatu 1a
Lehti rekisteröitiin
Venäjän federaation
painokomiteassa 30.10.1995
Rekisterinumero 0110928
+3+12
+7+14
KUSTANTAJA ja julkaisija:
Periodika-kustantamo,
185035 Petroskoi, Titovinkatu 3
viikonloppuna
Päätoimittaja
Mikko Nesvitski
mukaan heidän turvaaminen
asunnoilla kuuluu aluehallitusten tehtäviin.
Viime vuonna Petroskoin
lastenkotien nuorille oli annettu 36 asuntoa. Tänä vuonna orvot saavat käyttöönsä 66
asuntoa.
Katja Koskela
Kulttuuritoimitus (814-2) 782917
Poliittinen toimitus
(814-2) 782917 ja taloustoimitus (814-2) 783002
Ilmoitusosasto
(814-2) 780530
(814-2) 782928
(814-2) 780540 Tilaus 287
(814-2) 780520 Painos 1 200
Lehti allekirjoitetaan painettavaksi: aikataulun mukaan klo 15
nro 19 allekirjoitettiin 17.05.2011 klo 15
Lehti ilmestyy liittovaltion viestintätoimiston rahatuella.
16
Keskiviikkona 18. toukokuuta 2011 • NRO 19
Menoja moneen makuun
Horoskooppi
Oinas
21.03.—20.04.
Liikeasioissa Oinailta tarvitaan
paljon voimia. Henkilökohtaiset
suhteet luontuvat erinomaisesti,
antautukaa täysin tunteidenne
valtaan. Venus on myötätuntoinen rohkeille.
Härkä
21.04.–20.05.
On hyvä aika matkustaa ja tehdä
karrieeria. Tähdet lupaavat menestystä kaikissa aloitteissanne.
Pitäkää huoli rahoistanne. Viikonloppu kannattaa harkita hyvin, se voi olla tärkeä teille.
Kaksoset
21.05.–21.06.
Alkuviikko ei ole suotuisa liikeasioille. Voi erehtyä laskelmissa tai
joutua petkutukseen. Liika luottamus voi viedä rahat. Loppuviikolla saatte puoleenne partnereita ja
vaikutusvaltaisia henkilöitä.
Rapu
22.06.–22.07
Muistakaa, liika hyvä ei tuo hyötyä. Kohtuullisuus kaikessa. Ei
kannata ryhtyä siihen, mihin ette
pysty. Varokaa liikaa kuormitusta,
se pilaa terveyttänne.
Leijona
23.07.–23.08.
Epämiellyttävä tapaaminen tai
uutinen on mahdollista. Ne voivat tuoda ikävyyksiä elämäänne.
Rahavaikeudet ovat mahdollisia.
teatterit
Kansallinen teatteri
Karl Marxin katu 19, kassa
avoinna ti–pe 14–19, la–su
14–18, puh. 782674, 599020
(automaattinen puhelinpalvelu)
Emähukka, Zhemoitelite.
Suuri näyttämö, karjalan kielellä, simultaanitulkkaus venäjäksi,
kesto 1 tunti 35 min., 19.05. ja
20.05. klo 19.00 Lippu 200–500
rpl.
Kavaluus ja rakkaus, Schiller. Suuri näyttämö, venäjän
kielellä, kesto 2 tuntia 20 min.,
23.05. klo 19.00 Lippu 100–250
rpl.
Pyhä asia, Florid Buljakov.
Tragikomedia, suuri näyttämö,
karjalan kielellä, simultaanitulkkaus venäjäksi, kesto 2 tuntia,
24.05. klo 19.00 Lippu 100–250
rpl.
Illusionisterna, Ahlfors.
Pieni näyttämö, venäjän kielellä,
kesto 2 tuntia, 25.05. klo 19.00
Lippu 200 rpl.
Ruma Elsa, Rislakki. Suuri
näyttämö, suomen kielellä,
simultaanitulkkaus venäjäksi,
kesto 2 tuntia 30 min., 31.05. klo
19.00 Lippu 100–250 rpl.
Musiikkiteatteri
Neitsyt
24.08.–23.09.
Aloitettu viedään loppuun ja koittaa aika matkailua ja lepoa varten.
Loppuviikolla onnistuu käynti
virastoissa. Asioiden kulku voi
kääntyä teidän hyväksenne.
Kirovinaukio 4, kassa avoinna
ma–pe 11.00–19.00, la–su
10.00–18.00, puh. 783738,
785662
Ensi-ilta: Le corsaire, Adam.
Kolminäytöksinen baletti, suuri
Vaaka
24.09.—23.10.
Teitä onnistaa rakkausasioissa,
mutta ei kannata pyrkiä johtoasemaan. Henkilökohtaiset asiat
luontuvat hyvin ja haaveenne
toteutuvat.
museot
Skorpioni
24.10.–22.11.
Skorpionit pystyvät tuomaan
esiin omat lahjansa, mikä tekee
heidät onnellisiksi. Kotiasiat voivat aiheuttaa huolta, silti ei kuitenkaan liikaa.
Jousimies
23.11.–21.12.
Aikomuksenne kannattaa panna toteen. Liikeasiat onnistuvat
alkuviikolla, ja raha-asiat voivat
parantua. Harkitsemattomat
lupaukset voivat aiheuttaa vai­
keuksia loppuviikolla.
Kauris
22.12.–20.01.
Viikko on täynnä mukavuuksia ja
yllätyksiä. Helppo rahantulo on
mahdollista. Yhtä helposti rahat
katoavatkin. Liikettä harjoittavat
Kauriit kokevat menestystä.
Vesimies
21.01.–19.02.
Viikko on mukava kaikin puolin.
Teiltä onnistuu kaikki. Tarkkaavaisuus ja kekseliäisyys estävät
teidät riskeiltä. Palautatte kuntoon entiset yhteydet, ja niistä
koituu hyötyä.
Kalat
20.02.–20.03.
Viikko on myötä niille Kaloille,
joihin voi luottaa ja jotka pitävät
sanansa. Raha-asiat, sopimusten teko ja avioliitto onnistuvat.
Toimeliaisuutta voi hissukseen
hillitä.
Kotiseutumuseo
Lenininaukio 1, ti–su 10.00–
17.30, puh. 769479, liput 10–60
rpl.
Vakituiset näyttelyt
Päärakennuksessa: Kuvernöörinsali, Kivet kertovat, Jäätikön
jäljet, Taigaseutu, Kivikirjat,
Pohjoinen rajaseutu, Pietarin
tehtaat, Kaupunki–tehdas,
Kaivosmiehet ja puunhakkaajat, Kuninkaallisesta asetuksesta, Aunuksen läänin
papisto, Läänin pääkaupunki,
Valtion palveluksessa, Kaupungin eläjät; interaktiivinen
keskus: Muinaisen heimon
vieraisilla, Kansan hyväksi
(opetus ja terveydenhoito
Aunuksen läänissä).
näyttelysalit
Karjalan rintaman sotilaat.
Karjalan taidemuseo
Lenininkatu 26, ti–su 12.00–
19.00, puh. 781650
Pohjoismaat Petroskoissa
Pohjoismaiden viikkojen osana näyttelyt Hel Looks: Helsingin katumuotia ja Tanska ja
Grönlanti: taivas, maa, vesi ja
kaikki muu. 18.05. alkaen, avajaiset klo 16.00 Vapaa pääsy
Kizhin näyttelykeskus
näyttämö, 18.05. ja 25.05. klo
19.00 Lippu 150–900 rpl.
Jevgeni Onegin, Tshaikovski.
Kaksinäytöksinen ooppera,
suuri näyttämö, kesto 2 tuntia
30 min., 20.05. klo 19.00 Lippu
150–500 rpl.
Lepakko, Strauss. Kolminäytöksinen operetti, suuri näyttämö, kesto 3 tuntia, 27.05. klo
19.00 Lippu 150–600 rpl.
Pajatso, Leoncavallo. Kaksinäytöksinen ooppera, suuri
näyttämö, italian kielellä, 31.05.
klo 19.00 Lippu 100–400 rpl.
Luovapaja-teatteri
Kirovinkatu 12, kassa avoinna
ti–su 13–19, tiedustelut ja lipuntilaukset puh. 767127, 768076
klo 10–17.
Marjan pelto, Bogajev. Satu
aikuisille, 18.05. klo 19.00 Lippu
100–300 rpl.
Unet, Dostojevski. 19.05. klo
19.00 Lippu 300 rpl.
Kivi. Puu. Vesi
Don Juan, Molière. Komedia,
20.05. klo 19.00 Lippu 300 rpl.
Langenneet enkelit,
Coward. 21.05. klo 19.00 Lippu
300 rpl.
№ 13, Cooney. Komedia, 22.05.
klo 19.00 Lippu 400 rpl.
Ultimo café. Tanssiaiheinen
fantasia argentiinalaistangon
rytmiin, 24.05. ja 26.05. klo
19.00 Lippu 450 rpl.
Nukketeatteri
Karl Marxin katu 19, kassa
avoinna ke–pe 12–18, la–su
10–16, puh. 785092, 765664
Masha ja karhu, Landau.
Suositeltava yli 2-vuotiaille,
kesto 35 min., 21.05. klo 11.00,
13.00 Lippu 140 rpl.
Satu tyhmästä hiirenpoikasesta, Marshak. Suositeltava yli 3-vuotiaille, kesto 35 min.,
22.05. klo 11.00, 13.00 Lippu
140 rpl.
Vodlajärvi: muinainen
maa
Kuvataiteilijoiden Irina ja Juri
Gretskin (Pietari) maalausten
ja piirrosten näyttely.
Fiber Art
Karl Marxin katu 8, ti–su 10.00–
18.00, puh. 783713
Vakituiset näyttelyt
Muinaisvenäläistä taidetta,
kansantaidetta, länsieurooppalaista taidetta, Venäjän
Pohjola: 2000-luku, Viimeinen
tuomio.
Romanttinen Venäjä
Tilapäiset näyttelyt
Kaupungin näyttelysali
Emähukka
Romantiikanaiheinen näyttely. Esillä yli sata taulua
1800–1900-luvuilta museon
kokoelmista.
Venäjän Kirjavat langat -kudontafestivaalin näyttelyssä
taideteollisen Shtiglits-akatemian (Pietari) taidetekstiilin
oppituolin opettajien ja opiskelijoiden töitä.
Kizhi-museo
Kirovinaukio 10a, ma–su
10.00–18.00, puh. 783591, liput
10–35 rpl.
Kivi. Puu. Vesi
Kuvataiteilijan Natalja Koshelevan (Petroskoi) ja käsityötaiteilijan Jelena Loginovan
(Tsherepovets) töiden näyttely. Esillä maalauksia, piirroksia
ja maalattuja munia.
Pervomaiskikatu 2
Kaasua, komisario Palmu!
(1961). Ohjaus Matti Kassila,
tulkkaus venäjäksi. 19.05. klo
18.00 Lippu 50 rpl.
saakka
Nukkekoti-galleria
La Rochellen katu 13, ti–la
12.00–17.00, puh. 773456
Art-visiitti
Hudgraf-taiteilijayhdistyksen
jäsenten näyttely. Esillä maalauksia, piirroksia, batikkeja,
valaisimia ja objekteja. 28.05.
saakka
1800-luvun lopun ja 1900luvun alun kudontataiteesta
kertova näyttely.
Käsityöammattien keskus
Kirovinkatu 13, ma–su 10.00–
18.00, puh. 783062
Opiskelijakevät
Opiskelijakevät
konsertit
Filharmonian suuri sali
Kirovinkatu 12
Yöttömien öiden musiikki
Musiikkisalonki-sarjan päättäjäiskonsertissa Irina Popova
(kansanlaulu), Mihail Totski
(harmonikka) ja yhtye A-Jazz
soittavat ento- ja jazzkompositioita. 19.05. klo 19.00 Lippu
250 rpl.
19.05. klo 19.00 Liput Kanteletalon kassasta.
Kantele-talon sali
Karl Marxin katu 6, puh. 760211
Kevät on tulossa
Kantele-yhtyeen interaktiivinen ohjelma yli 3-vuotiaille
lapsille ja alakoululaisille: hauskoja menoja, lauluja ja tansseja. Kesto 45 min., 21.05. klo 17.00
Lasten monitoimitalon sali
Liput Kantele-talon kassasta.
Krasnajakatu 8
Kanteleen lapset
Kaupungin näyttelysali
Karjalan laulu- ja tanssiyh­
tyeen Kanteleen lasten studion konsertissa suomalaisia,
karjalaisia, vepsäläisiä, inkeriläisiä ja venäläisiä tansseja,
lauluja ja instrumentaaleja.
Lenininkatu 26
Keväinen mieliala
Petroskoin Sviridov-musiikkikoulun orkesterinsoiton luokan konsertti. 21.05. klo 17.00
Lippu 20 rpl.
Karjalan Sanomat saatavissa
Suomi-ravintola (Petroskoi, Engelsinkatu 13)
Druzhba-hotelli (Aunus, Svirskih Divizij -katu 5)
Velt-hotelli (Kalevala, Sovetskajakatu 28 A)
Piipun Piha -hotelli (Sortavala, Promyshlennajakatu 44)
Kaunis-hotelli (Sortavala, Lenininkatu 3)
Aris-bensiiniasema (Värtsilä)
Jänismäki-kauppakeskus (Värtsilä)
kansalliskieliset lähetykset
Karjalan radiossa
7.40– Uutiset. Joka päivä paitsi lauantaisin ja sunnuntaisin.
12.20 – Kodirandaine (livvi, vepsä). Maanantaina.
12.20 – Kirjallisuuslähetys. Tiistaina.
12.20 – Kodirandaine (vienankarjala). Keskiviikkona.
12.20 – Kodirandaine (vienankarjala, vepsä). Torstaina.
12.20 – Kotiranta (suomen kielellä). Perjantaina.
Karjalan televisiossa
suomalaiset elokuvat
Kalevala-elokuvateatteri
Fedosovankatu 19, ma–su
10.00–18.00, puh. 775116
Kudonta Aunuksen
läänissä
Karjalan kasvatusopillisen
akatemian teknologian ja
yrittäjyyden tiedekunnan
opiskelijoiden näyttely. 22.05.
Laulu tulipunaisesta kukasta (1938). Ohjaus Teuvo
Tulio, tulkkaus venäjäksi. 21.05.
klo 17.30 Lippu 50 rpl.
Käpy selän alla (1966). Oh­
jaus Mikko Niskanen, tulkkaus
Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä (1946). Ohjaus Valentin Vaala, tulkkaus venäjäksi.
22.05. klo 17.00 Lppu 50 rpl.
venäjäksi. 20.05. klo 18.00 Lippu
50 rpl.
Valkoinen peura (1952).
14.30 – Viestit (uutiset). Joka päivä paitsi lauantaisin ja sunnuntaisin.
9.05– Omin silmin. Torstaina.
Käpy selän alla
viikon vitsi
Ohjaus Erik Blomberg, tulkkaus venäjäksi. 23.05. klo 18.20
Lippu 50 rpl.
Ryhmä turisteja tarkastelee museossa veistosta,
johon kiinnitetystä lapusta lukee: ”Voittaja.” Veistos on ilman käsiä, jalkoja ja päätä. Eräs turisteista
sanoo:
– Voin kuvitella, miltä on näyttänyt voitettu.