Petroskoin Laulujuhlien 2013 esite / käsiohjelma (pdf)

SUURI KARJALAINEN PRUASNIEKKA
14.–16.6.2013
Kirovin-aukio.
Laulujuhlien päiväohjelmat • konserttien kuoroesittelyt
• seminaari • suomalaiskuorojen esittelyt • Eigu-tenavaooppera
• laulujuhlien historiaa • kartta • tukijat
Hinta 10 euroa
www.petroskoinlaulujuhlat.net
14.00 Karjalan kansankuorojen laulumaraton
Laulava Karjala
SUURI KARJALAINEN PRUASNIEKKA
14.–16.6.2013
Tervetuloa toivottavat
Laatokankarjalaisten Liitto ry. sekä muut
suomalaiset karjalaisjärjestöt ja -säätiöt,
Karjalan tasavallan kulttuuriministeriö
sekä Kansallistten kulttuurien keskus.
Juhlapäivien ohjelmaan kuuluu
kuorojen avoimia harjoituksia
ja esityksiä sekä kansainvälinen
seminaari.
Kaikki tilaisuudet ovat yleisölle avoimia ja
maksuttomia ellei toisin ole mainittu.
13.6. Torstai
18.00 EIGU -lastenoopperan esitys
Etnokulttuurikeskus Veskelys
Osoite: Veskelyksen kylä
19.00 EIGU tapaa yleisöä
Etnokulttuurikeskus Veskelys
Osoite: Veskelyksen kylä
14.6. Perjantai
10.00 Seminaari ”Kuorolaulu 2000-luvulla
- perinteet ja nykypäivä”
Karjalan tasavallan Kansallinen museo,
Osoite: Leninin aukio 1
12.00 EIGU-lastenoopperan ensi-ilta/
karjalankielinen kantaesitys
Karjalan tasavallan Kansallinen teatteri
Osoite: Karl Marksin prospekti 19
Osallistujat:
Venäläinen pomorien kansankuoro
(Belomorsk)
Puudosin kansankuoro (Puudosi)
Aunuksen kansankuoro (Aunus)
Miesten kansankuoro Terveh briha (Aunus)
Suojun kansankuoro (Suoju)
Vepsäläinen kansankuoro (Soutjärvi)
Venäläisen laulun kuoro Pitaritsi
(Petroskoi)
Venäläisen laulun yhtye Katjusha
(Petroskoi)
Folkloreyhtye Otrada (Kostamus)
Karjalan filharmonia
Osoite: Kirovin katu 12
14.00 Karjalan kansankuorojen laulumaraton
Laulava Karjala
Osallistujat;
Akateeminen naiskuoro Gloria (Petroskoi)
Veteraanien kansankuoro (Sortavala)
Joensuun Laulupelimannit (Joensuu)
Akateeminen kuoro (Pinduinen)
Akateeminen kuoro Vdohnovenije
(Karhumäki)
Virolainen kamarikuoro
Collegium musicale (Viro)
Miesvokaaliyhtye Onezhskij meridian
(suom. Äänisen meridiaani) (Petroskoi)
Kuoroyhtye Nevskaja volna
(suom. Nevan aalto) (Petroskoi)
Akateeminen kuoro Karel’skaja akvarel’
(suom. Karjalaiset vesivärit) (Kontupohja)
Petroskoin K. Raution musiikkiopisto,
Osoite: Sverdlova 25
14.00 Kuorojen konsertti
Osallistujat:
Venäläisen laulun kuoro Sudarushka
(suom. Rouva) (Petroskoi)
Kansanlauluyhtye Perezvony
(suom. Soitot) (Petroskoi)
Kansanlaulujen vokaaliyhtye Kalinka
(Novaja Vilga)
Venäläisen laulun kuoro Prjazhen’ka
(suom. Prääsäläinen nainen) (Prääsä)
Ukrainalainen kansankuoro Ukrainskaja
pisnja (suom. Ukrainalainen laulu)
(Petroskoi)
Karjalan tasavallan Kansallisten
kulttuurien keskuksen sali
Osoite: Leninin aukio 2
14.00 Kuorojen konsertti
Osallistujat:
Lauluyhtye Severjanochka
(suom. Pohjoisen naiset) (Tchupa)
Kansankuoro Russkaja pesnja (Sortavala)
Petrovskij -kansankuoro (Mundjärvn lahti)
Seesjärven kansankuoro (Paatane)
Karjalainen kansankuoro Oma pajo
Venäläisen laulun kuoro Svjatozerje
(Pyhäjärvi)
Lasten musiikkikoulun sali
Osoite: Pervomajskin prospekti 4a
15.6. Lauantai
12.00 Markkinat: Aukiolla toimii matkamuisto-
14.00 Kuorojen konsertti
Osallistujat:
Forssan Naiskuoro (Forssa)
Joensuun Ortodoksinen Mieskuoro
(Joensuu)
Joensuun Laulu (Joensuu)
Vanhempi lastenkuoro Tellervo
(Petroskoi)
Kamarikuoro Tellervo (Petroskoi)
Karjalan tasavallan pedagogisen
akatemian mieskuoro
Karjalan tasavallan Kansallinen museo
Osoite: Leninin aukio 1
ja viihdekioskeja, käsitöiden myyntinäyttelyjä, käsitöiden ja karjalaisruokien
työpajoja (myös ruokailumahdollisuus),
konserttiohjelmia ja kansantanssiesityksiä,
kilpailuja, metsästys-, kalastus ja retkeilyvälineiden myyntiä
Osoite: Kirovin aukio
12.30 Kuorojen suuri yhteisesiintyminen
”Laulukenttä”
Päänäyttämö
Osoite: Kirovin aukio
19.00 Lauluyhtye Vladimirskije rozhechniki
(Vladimir)
16.30 Yhtenäinen kuorojen harjoitus
20.00 Folkloreyhtye Sattuma (Petroskoi)
18.30 Päänäyttämö, Kirovin aukio
21.00 Värttinä (Suomi)
19.00 Kansainvälisten laulujuhlien avajaiset
Karjalan tasavallan Musiikkiteatteri
Osoite: Kirovin aukio 4
Musiikkiteatterin aulassa toimii näyttely
”Sammon synnyinpaikka”
21.00 Illanvietto
Yökerho Das Kapital
Osoite: Karl Marxin katu 1a
16.6. Sunnuntai
10.00 Juhlaliturgia
Aleksanteri Nevskin katedraali
Osoite: Aleksander Nevskin prospekti 32
10.00 Messu
Luterilainen kirkko tai Inkerinkirkko
Osoite: Drevljanskaja rantakatu 25
Oikeudet muutoksiin pidätetään.
Petroskoin Laulujuhlilla
esiintyvät kuorot
KARJALAN TASAVALLASTA
Akateeminen kuoro
Karhumäen piiri Pinduinen
Joht. Vera Bzhezovskaja
Akateeminen kuoro Vdohnovenije
Karhumäen piiri Karhumäki
Joht. Vera Bzhezovskaja
Akateeminen kuoro Karel’skaja akvarel
Kontupohjan piiri, Kontupohja
Joht. Aljona Tereh
Puudosin kulttuuritalon kansankuoro
Puudosin piiri, Puudosi
Joht. Viktor Zhemojtuk
Petrovskij -kansankuoro
Kontupohjan piiri, Mundjärven lahti
Joht. Julija Jeremina
Lauluyhtye Severjanochki
Louhen piiri, Chupa
Joht. Olga Smolennikova
Folkloreyhtye Otrada
Kostamus
Joht. Natalja Trudova
G.Savitskin Seesjärven kansankuoro
Karhumäen piiri, Paatane
Joht. Natalja Kondrojeva
Venäläinen pomorien kansankuoro
Belomorsk
Joht. Viktor Vasiljev
Venäläinen laulu kansankuoro
Sortavalan piiri, Sortavala
Joht. Viktor Jegorov
Veteraanien kansankuoro Sortavalasta
Sortavalan piiri, Sortavala
Joht. Gelbreht Valentina
Kansan lauluyhtye Aakateeminen naiskuoro
Pitkärannan piiri, Pitkäranta
Joht. Koroljova Tamara
Kuororyhmä Nevskaja volna
Petroskoi
Joht. Taimi Gritchina
konserttimestari Viktor Akulov
Ukrainalainen kansankuoro Ukrajins’ka pisnja
Petroskoi
Joht. Klara Stasjuk
Venäläisen laulun kansankuoro ”Sudarushka
Petroskoi
Joht. Natalja Bajeva
konserttimestari Viktor Kozlov
Venäläisen laulun kansanlauluyhtye Katjusha
Petroskoi
Joht. Ljubov Trenina, konserttimestarit
Aleksej Konovalov, Aleksandr Myskin
Vepsäläinen kansankuoro
Petroskoi
Joht. Ljudmila Melentjeva
Venäläisen laulun kansankuoro Pitaritsi
Petroskoi
Joht. Emma Jolina
Kansanlauluyhtye Perezvony
Petroskoi
Joht. Arkadij Ustinov, konserttimestarit
Aleksej Konovalov, Jevgenij Nedoshivin
Aketeeminen kuoro Onezhskij meridian
Petroskoi
Joht. Vladimir Rodionov
konserttimestari V. Akulov
Kansanlauluyhtye Kalinka
Prionezhskij piiri, Uusi-Vilka
Joht. Ivan Gerasin
Venäläisen laulun kuoro Prjazhen’ka
Prääsä
Joht. Larisa Prokopenko
konserttimestari Dmitri Muhorin
Suojun kansankuoro
Prionezhskij piiri, Suoju
Joht. Nikolaj Shishkov
konserttimestari Sergei Kudrjashov
Miesten kansankuoro Terveh briha
Aunuksen piiri, Aunus
Joht. Nikolai Ryshkin
Kansankuoro Karjalan koivu
Aunuksen piiri, Aunus
Joht. Natalja Pettinen
konserttimestari Nikolaj Ryshkin
Venäläisen laulun kansankuoro Svjatozerje
Prääsän piiri, Pyhäjärvi
Joht. Ljubov Pwennikova
Karjalainen kansankuoro Oma pajo
Petroskoi
Joht. Ljubov Nikitina
SUOMESTA
Forssan Naiskuoro
Forssa
Joensuun Laulu
Joensuu
Joensuun Laulupelimannit
Joensuu
Joensuun Ortodoksinen Mieskuoro
Joensuu
VIROSTA
Virolainen kamarikuoro Collegium musicale
Joht. Kapellimestari Endrik Üksvärav
KARJALAN TASAVALLASTA
Lisäksi esiintyvät Petroskoin johtavat kuorot
Petroskoin konservatorion Akateeminen kuoro
A.Glazunovin nimeä kantava Konservatorio
Joht. E.Gurjev
Petroskoin valtionyliopiston akateeminen kuoro
Petroskoin valtionyliopisto
Joht. N.Matashin
Karjalan pedagogisen valtionakatemian
akateeminen naiskuoro
Pedagoginen akatemia
Joht. E.Dyga
Akateeminen naiskuoro Gloria
Joht. A.Huzina
Karjalan pedagogisen valtionakatemian
akateeminen mieskuoro
Pedagoginen akatemia
Joht. A.Umnov
Suomalaiskuorojen lyhyt esittely
Forssan Naiskuoro
19 laulajan kuoro ja johtaja Natalia Maltizova.
Ohjelmisto sisältää J. Holman, M. Vulpiuksen,
K. Chydeniuksen ja S. Kaasisen lauluja sekä
trad. sävelmiä, joihin mm. tunnettu suomalainen
kansanmuusikko Tellu Turkka (ent. Virkkala) on
tehnyt sovituksia. Lyhytohjelmassa kuoro laulaa
pari kansansävelmää Tellu Turkan sovituksina.
Joensuun Laulu
16 laulajan sekakuoro ja johtaja Sanna Heikkinen.
Kuoro esittää muutamia Pohjois-Karjalan Pielisjärveltä (nyk. Lieksa) kotoisin olleen Heino Kasken
säveltämiä ja sovittamia lauluja, monipuolisen
kattauksen suomalaisia kansanlauluja sekä Kasken
sävellysten ohella klassista kuoromusiikkia myös
Sibeliukselta. Lyhytohjelmassa kuoro laulaa yhden
karjalankielisen laulun sekä Kalevalan tekstiin
pohjautuvan kansansävelmän. Joensuun Laulupelimannit
27 laulajan sekakuoro ja kuuden hengen orkesteri
(2 viulua, 2 harmonikkaa, klarinetti ja kontrabasso)
sekä johtaja Reetamaria Rajala. Kuoro esittää aikaisemman taiteellisen johtajan Maria Kuusiniemen
Suomen Karjalasta ja Karjalan Tasavallan alueelta
kokoamaa sekä kuorolle ja orkesterille sovittamaa
kansanlaulupotpuria nimeltä “Laulakaamme pojat ja
laulakaamme tytöt”. Potpuriin kuuluu 14 kuoron esittämää laulua ja yksi orkesterin instrumenttikappale.
Neljä lauluista esitetään karjalan kielellä. Lyhytohjelmassa kuoro laulaa katkelman mainitusta potpurista.
Joensuun ortodoksinen mieskuoro
17 laulajan kuoro ja johtaja István Záborszky.
Kuoron ohjelmisto sisältää ortodoksista kirkkomusiikkia sekä suomeksi että kirkkoslaaviksi,
Vaeltajan lauluja sekä Sibeliuksen Finlandian.
Lyhytohjelma sisältää edellä mainittuja aiheita.
Järjestäjien kutsumana esiintyy
suomalainen kansanmusiikin huippuyhtye
ja kansainvälisesti menestynyt
Värttinä
Se viettää tänä vuonna 30-merkkivuottaan juhlakiertueellaan Suomessa ja esiintyyy nyt historiansa
aikana toisen kerrran Petroskoissa, lauantai-iltana
15.6., Suuressa Kansainvälisessä Pruasniekassa.
Juhlavuoden ohjelmisto on edustava läpileikkaus
Värttinän vuosikymmenistä.
Värttinän kokoonpano: Mari Kaasinen – laulu,
Susan Aho – laulu, Karoliina Kantelinen – laulu,
Matti Kallio – harmonikka ja puhaltimet,
Kukka Lehti – viulu, Matti Laitinen / Roope Aarnio
– kielisoittimet, Hannu Rantanen – basso, Mikko
Hassinen – rummut ja lyömäsoittimet
Karjalaisen laulujuhlaperinteen
perusta luotiin jo 1800-luvun
lopulla Suomessa, josta lähtien
on järjestetty laulujuhlia.
Sortavalan kaupunki sai ensimmäisen
kerran järjestettäväkseen yleiset laulu- ja
soittojuhlat vuonna 1896, jolloin Vakkosalmen
puistoon kohosi arkkitehti Yrjö Blomstedtin
piirtämä laululava. Muista laulujuhlista poiketen
Sortavalan Laulujuhlilla oli mahdollisuus tutustua
kalevalaiseen laulu- ja soittoperinteeseen, sillä
juhlilla esiintyivät ensimmäisen kerran tunnetut
runonlaulajat ja kanteleensoittajat kuten Iivana
Bogdanov, Iivana Miischoka ja Iivana Shemeika.
Vuoden 1906 Laulujuhlilla kilpailivat kuorojen
lisäksi myös kanteleensoittajat.
Vuoden 1926 Laulujuhlia varten Jean Sibelius
sävelsi kantaatin ”Väinön virsi”. Samoilla juhlilla
ihasteltiin Pekka Lambergin jouhikonsoittoa,
jonka heijastumia on mm. Aarre Merikannon
orkesteriteoksessa ”Kyllikin ryöstö”.
Legendaarisen maineen Sortavalalle loivat
vuonna 1935 pidetyt Kalevalan riemuvuoden эмблема
Laulujuhlat. Yhtenä kesäkuisena viikonloppuna
Sortavalan kaupungin asukasmäärä (n. 4 500)
viisinkertaistui, sillä Vakkosalmen puistossa
pidettyyn juhlaan saapui yli 20 000 henkilöä.
Moni halusi palata vanhaan koulukaupunkiinsa,
vielä useammat vierailla Valamon luostarissa,
jonne laivat kuljettivat juhlavieraita yötä päivää.
Laulujuhlien yhteydessä paljastettiin Alpo Sailon
veistämä Runonlaulajapatsas, joka esittää Karjalan
tunnetuinta runonlaulajaa Pedri Shemeikaa.
Patsas on edelleenkin alkuperäisellä paikallaan
Kolmiopuistossa Suomen Pankin edustalla.
Sortavalan Laulujuhlilla vallitsi kansallismieltä
vahvistava tunnelma, jonka silloinen eduskunnan
puhemies Kyösti Kallio ilmaisi päätössanoissaan
seuraavasti: ”Tänne tultiin kunnioittamaan
esi-isien ihmeellistä hengensuuruutta, kiittäen
muistelemaan heidän työtään, iloitsemaan oman
aikamme kulttuurisaavutuksista sekä hankkimaan
uusia virikkeitä tulevaisuuden varalle”.
Uusi laulujuhlaperinne käynnistyi vuonna
2012 Sortavalan Laulujuhlista, jossa
esiintyvät kuorot koko Karjalan alueelta,
sellaisia ei oltu aikaisemmin järjestetty. Tämän
uuden laulujuhlaperinteen perustajina olivat
Laatokankarjalaisten Liitto r.y., suomalaiset
karjalaisjärjestöt ja säätiöt - tehden yhteistyötä
Sortavalan kaupungin ja piirin sekä Karjalan
tasavallan kulttuuriministeriön että eri
kulttuuriorganisaatioiden kanssa.
Kansainväliset Petroskoin Laulujuhlat
järjestetään 2013 Karjalan tasavallan
pääkaupungissa Petroskoissa. Petroskoin
Laulujuhlien tavoitteena ovat uuden laulujuhlaperinteen jatkuminen, säilyttäminen ja kehittäminen, laulukulttuurin popularisointi, laulajien
ja kuorolaulun tason kohottaminen, lahjakkaiden
kuorojen/laulajien etsiminen ja tukeminen –
yhteistyössä järjestäjäorganisaatioiden kanssa.
Petroskoin Laulujuhlien ohjelmaan kuuluu
kuorojen kaikille avoimia harjoituksia, kuorojen
esityksiä ja konsertteja sekä kansainvälinen
seminaari Suomen ja Karjalan raja-alueiden
kuorolaulun kehittämisestä.
Tervetuloa viihtymään Petroskoin Laulujuhlille
Karjalan tasavallan kauniiseen pääkapunkiin ja
vierailemaan vaikka Äänisjärven helmessä Kizin
museosaarella.
Lue lisää Suurista Karjalaisista Laulujuhlista:
2012: www.sortavalanlaulujuhlat.net
2013: www.petroskoinlaulujuhlat.net
Color
Black/white
Reves
Kuorolaulu 2000-luvulla –
perinteitä ja nykyaikaa -seminaari
Laulujuhlien yhteydessä järjestetään kansainvälinen seminaari ”Kuorolaulu 2000-luvulla perinteitä ja nykyaikaa”. Seminaarin alustuksesta
ja johdattelusta teemaan vastaavat
esiintyvien kuorojen johtajat.
Tilaisuus järjestetään perjantaina
14.6. klo 10–13 Karjalan tasavallan
Kansallisessa museossa, Leninin
aukio 1 ja siihen on vapaa pääsy.
Tervetuloa!
EIGU - Karjalankielinen koko
perheen tenavaooppera
EIGU-niminen koko perheen tenavaooppera
kantaesitetään karjalankielisenä versiona
Petroskoin Kansallisessa teatterissa laulujuhlien
ohjelmassa perjantaina 14.6. klo 12.
EIGU-tenavaooppera vierailee ja esiintyy
Etnokulttuurikeskus Veskelyksessä, Veskelyksen
kylässä (Petroskoin ulkopuolella) jo torstaina 13.6.
klo 18 ja tapaa heti esityksen jälkeen yleisöään.
Esityksessä jalattomana syntyvä EIGU-kilpikonnatyttö jää isättömäksi ja äidittömäksi, seikkailee
metsän eläinten parissa, jotka opettavat hänelle
lapselle tärkeitä asioita ja taikovat hänelle yksi
kerrallaan peräti 8 jalkaa. Hän tulee metsän eläinten
musiikkikouluun, tutustuu kivaan siilipoikaan ja
vapauttaa hänen kanssaan vanhempansa pahan
hirviön vallasta.
Alkuperäiskäsikirjoituksen ja
sävellykset on tehnyt Liperin
Viinijärvellä asuva, suistamolaista
runonlaulajasukua oleva
Paavo Joensalo, jonka luomia
musiikkidraamoja on tuotettu
ja esitetty jo kymmenkunta.
1
Suomen kielellä EIKU-tenavaooppera esitettiin
Pohjois-Karjalan kiertueena v. 2007 ja sen
englanninkielinen NOWAY -versio Dublinin
vierailuna v. 2008. Karjalankielisen käännöksen
teki valtimolainen Paavo Harakka ja orkestroinnit
on laatinut pianisti Auvo Sarmanto.
Esiintyjiä on yhteensä 18, joista soittajia 7.
Aikuiset solistit ovat Sibelius-Akatemian, Joensuun
ja Kuopion konservatorion sekä Pohjois-Karjalan
ammattikorkeakoulun musiikkiosaston opiskelijoita
tai näistä oppilaitoksista valmistuneita laulajia.
Aikuiset pääroolien esittäjät ovat sopraano Tuuli
Kaukoranta, baritoni Antti Pakkanen, tenori Samuli
Moilanen, sopraano Marjaana Ritanen ja sopraano
Minna Kukkonen, Lapsisolistit, iältään 9–15 v. ovat
Emilia Keinänen sekä sisarukset Siiri, Helmi ja
Aino Pusenius. Karjalan kielikoulutuksesta laulajille
vastaa Sibelius-Akatemiasta valmistunut sopraano
Sanna Heikkinen. Soittajat ovat pohjois-karjalaisia
ammattilaisia. Juontajana ja musiikin johtajana toimii
säveltäjä. Taustatietoja linkistä www.eikury.com
Petroskoi
Petroskoi on Karjalan tasavallan pääkaupunki ja
se sijaitsee Äänisen länsirannalla. Kaupunki on
perustettu tsaari Pietari I aikana vuonna 1703.
Petroskoissa on n. 280 000 asukasta ja se on Karjalan
tasavallan taloudellinen, koulutuksellinen ja kulttuurinen keskus. Nykyinen Petroskoin keskusta
näyttäytyy modernina kaupunkina, jonka pääkatu
Prospekt Lenina halkoo ydinkeskustan rautatieasemalta Äänisen rantaan. Kesäinen Petroskoi
on viihtyisä, siisti ja rauhallinen kaupunki, jonka
matkailullinen tarjonta on mittava. Sieltä löytää
miellyttäviä tapahtumia kesän jokaisena päivänä.
Petroskoi on myös karjalaisen ja suomalaisen
kulttuurin kaupunki. Siellä toimii maailman ainoa
Suomen rajojen ulkopuolella sijaitseva suomenkielinen ammattiteatteri Petroskoin kansallinen
teatteri, jonka ohjelmistossa on myös karjalankielisiä esityksiä. Kaupungissa ilmestyvät suomenkielinen Karjalan Sanomat -sanomalehti sekä
karjalankieliset Oma mua ja Vienan Karjala -lehdet.
Radiossa ja tv:ssä on suomen-, karjalan ja vepsänkieliset toimitukset, joilla on lähetyksiä viikoittain.
Näitä kieliä on mahdollista myös opiskella Petroskoissa esiopetuksesta akateemiselle tasolle saakka.
Petroskoihin on nykyaikaiset kulkuyhteydet
Suomesta, Moskovasta ja Pietarista maanteitse,
rautateitse ja ilmojen halki.
Seuraavat suomalaiset karjalaisjärjestöt ja
säätiöt tekevät yhteistyötä ja luovat uutta
laulujuhlaperinnettä:
Laatokankarjalaisten Liitto ry, Kuopio
Karjalan Sivistysseura ry, Helsinki
Suojärven Pitäjäseura ry, Nurmes
Uhtua-Seura, Helsinki
Korpiselän Pitäjäseura ry, Joensuu
Joensuun Seudun suistamolaiset ry, Joensuu
Salmi-seura ry, Kuopio
Korpiselkäseura ry, Iisalmi
Suistamo-seura ry, Iisalmi
Karjalaisseurojen Pohjois-Karjalan piiri ry, Joensuu
Sortavala-Säätiö, Helsinki
Seuraavat
Kansainväliset Karjalaiset Laulujuhlat
järjestetään Joensuussa - tervetuloa!
SUURI KARJALAINEN PRUASNIEKKA
JOENSUUSSA
27.–29.6.2014
Lisätietoja: www.joensuunlaulujuhlat.net
1. Karjalan valtiollinen filharmonia (Kirovin katu 12)
2. K. Raution Petroskoin musiikkiopisto (Sverdlovin katu 25)
3. Karjalan tasavallan kansallisten kulttuurien keskus (Leninin aukio 2)
4. Karjalan tasavallan kansallinen museo (Leninin aukio 1)
5. Karjalan tasavallan taidemuseo (Karl Marksin katu 8)
6. Karjalan tasavallan musiikkiteatteri (Kirovin aukio 4)
7. Karjalan tasavallan kansallinen teatteri (Karl Marksin katu 19)
8. Media-keskus Vihod (Karl Marksin katu 14)
9. Kantele-talo (Karl Marksin katu 6)
10. Das Kapital -yökerho (Karl Marksin katu 1)
Petroskoin
Laulujuhlien
tapahtumat
kartalla
10
1
2
5
8
3
7
9
6
4
Kiitämme tukijoitamme yhteistyöstä
www.pks.fi