SLY 2014 Vuosikirja - Suomen Liikemiesyhdistys

VUOSIKIRJA 2014
VUOSIKIRJA 2014
SISÄLLYSLUETTELO
Puheenjohtajan tervehdys .................................................................................................................................................................... 5
Johtokunnan vuosikertomus vuodelta 2014
...............................................................................................
6
Helmikuu
.....................................................................................................................................................................................................................................
7
Maaliskuu
...................................................................................................................................................................................................................................
8
Huhtikuu
Toukokuu
Syyskuu
10
...................................................................................................................................................................................................................................
11
..................................................................................................................................................................................................................................
12
.........................................................................................................................................................................................................................................
Vuoden Liikemies 2014 ...............................................................................................................................................................................13
Lokakuu
14
.......................................................................................................................................................................................................................................
Marraskuu
15
...............................................................................................................................................................................................................................
Nuorten jäsenten toiminta .................................................................................................................................................................17
Liikemiesgolf 2014 ................................................................................................................................................................................................18
Suomen Liikemies-Yhdistys r.y:n johtokunta 2014 ......................................................................19
Rahastot ja jäsenmaksut
Tilinpäätös
22
........................................................................................................................................................................
23
............................................................................................................................................................................................................................
Vuoden Liikemiehet
28
...................................................................................................................................................................................... .
Kunnia- ja kannattajajäsenet
.....................................................................................................................................................
Yhdistyksen jäsenmäärä ja jäsenrekisteri
......................................................................................................
3
29
30
4
Puheenjohtajan tervehdys
Vuoden 2014 kruunuksi muodostui Suomen
Liikemies-Yhdistyksen ja Kauppalehden yhteistyösopimuksen allekirjoittaminen 3.4.2014.
Näin yhdistys oli luonut jälleen yhteydet omiin
juuriinsa. Kauppalehden on ideoinut ja perustanut Suomen Liikemies-Yhdistys.
Kauppalehden ensimmäinen näytenumero ilmestyi pari vuotta yhdistyksen perustamisen
jälkeen 2.12.1898. Kymmenen vuotta myöhemmin lehti luovutettiin uudelle perustetulle
osakeyhtiölle, jonka osakkeiden merkintään
Suomen Liikemies-Yhdistyksen jäsenille annettiin etuoikeus. Seuraavan sadan vuoden aikana
yhteys Suomen Liikemies-Yhdistyksen ja Kauppalehden välillä vähitellen hiipui. Uuden solmitun sopimuksen tavoitteena on luoda pitkäaikainen ja vakiintunut yhteistyö.
Yhteistyösopimukset Kauppalehden ja Aalto
yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa, joista jälkimmäinen solmittiin kaksi vuotta sitten,
antavat Suomen Liikemies-Yhdistykselle hyvän
pohjan edistää Suomen liike-elämässä ja taloudessa vaikuttavien henkilöiden henkistä kehittymistä sekä auttaa heitä aineellisen menestyksen
tavoittelussa. Nämä tavoitteet ovat olleet kirjattuina myös yhdistyksen säännöissä sen perustamisesta lähtien.
Suomen Liikemies-Yhdistyksen toiminnan
seuraamisen helpottamiseksi ja profiilimme
nostamiseksi rakensimme viime kesän aikana
verkkosivut aivan uudenlaisiksi. Sivut vastaavat
nyt tämän päivän odotuksia niin ulkoisesti kuin
teknisestikin. Sivuilta on helppo tarkistaa niin
menneet kuin tulevat tapahtumat sekä tiedotukset. Tavoitteena on pitää sivut jatkuvasti niin
mielenkiintoisina, että sivuilla halutaan vierailla
säännöllisesti pitkin vuotta.
Vuodentakaisessa tervehdyksessäni esitin huoleni siitä, miten saisimme nuoremmat liike-elämän
vaikuttajat laajemmin ja aktiivisemmin mukaan
yhdistyksen toimintaan. Samaa huolta kantoivat
jo vuosikymmenten ajan aiempien sukupolvien
luottamushenkilöt. Viimein on kuitenkin iloista
kerrottavaa. Vuonna 2014 ja alkuvuodesta 2015
aiempaa useampi nuoremman polven edustaja
on osoittanut kiinnostusta Suomen LiikemiesYhdistyksen toimintaa kohtaan.
Sen sijaan naisten osuus Suomen LiikemiesYhdistyksen jäsenistä on edelleen perin alhainen
–vain 12 prosenttia. Uusien jäsenten kohdalla
se on tosin kohentunut viime vuosina parikymmeneen prosenttiin. Mutta sitäkään ei voi pitää
kovin mairittelevana lukuna verrattuna vaikkapa
yritysten johtoryhmissä istuvien naisten osuuteen. Yritysten johtoryhmissä naisia on nykyisin
reippaat 30 prosenttia. Toki kohentamisen vaaraa on siinäkin.
Vuonna 2015 ja seuraavina lähivuosina meidän
tulee panostaa naisten ehdotusten tarkempaan
kuuntelemiseen yhdistyksen toiminnan kehittämisessä. Ensimmäiseksi meidän tulee valita
lisää naisia hallitukseen ohjaamaan yhdistyksen
toimintaa. Vuonna 2014 hallituksessa on istunut
vain yksi nainen, Riitta Ekengren. Hänen kaltaisiaan päteviä naisia tarvitsemme lisää.
Erkki Pärssinen
Hallituksen puheenjohtaja
Johtokunnan vuosikertomus
vuodelta 2014
Vuosi 2014 oli Suomen Liikemies-Yhdistyksen 118. toimintavuosi. Henkilöjäsenmäärä
oli vuoden lopussa 524, joka oli sama kuin
edellisenä vuonna. Uusia jäseniä yhdistykseen liittyi 17. Ilahduttavasti erityisesti
nuorten määrä lisääntyi ja 1980 –luvulla
syntyneiden jäsenten määrä oli vuodenvaihteessa 25.Yhdistyksen jäsenten mediaani-ikä
oli vuoden vaihteessa 63 vuotta.
Yhdistyksen toiminnan runko muodostui
totuttuun tapaan kuukausikokouksista, joissa arvostetut liike-elämän vaikuttajat pitivät
kiinnostavia esitelmiä ajankohtaisista aiheista. Kaikki esitelmät saivat aikaan vilkkaan
keskustelun jäsenten piirissä. Maaliskuun
kokouksen yhteydessä pidettiin vuosikokous ja syyskuun kokouksessa julkistettiin
Vuoden liikemies, Normet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell.
Kuukausikokouksia järjestettiin seitsemän
kertaa, joista neljä kevään ja kolme syksyn aikana. Toukokuun kokous pidettiin
aamiaistilaisuutena. Kaksi kertaa kuukausikokoukset järjestettiin yritysvierailun
yhteydessä. Helmikuussa vierailtiin Kylpylähotelli Långvikissä Kirkkonummella ja lokakuussa Kauppalehden uudessa
toimipisteessä Alma-talossa, joka kruunasi Suomen Liikemies-Yhdistyksen ja
Kauppalehden välillä keväällä solmitun
yhteistyösopimuksen. Vuoden liikemiehen
julkistamistilaisuuteen osallistui lähes sata
henkilöä ja muihin kuukausikokouksiin
keskimäärin 75 henkilöä. Lisäksi nuorten
toimikunta järjesti nuoremmille jäsenille
kaksi yritysvierailua.
Kauppalehden kanssa tehdyn sopimuksen
mukaisesti yhdistys jakoi kaksi 5 000 euron stipendiä Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoille.
Vuosikokouksessa 10.3.2014 hallituksen
jäsenten lukumääräksi vahvistettiin 12.
Erovuorossa olleista hallituksen jäsenistä valittiin uudelleen kaksivuotiskaudeksi
johtaja Lauri Hallberg, osakas, asianajaja
Tomi Korpiola, hallituksen puheenjohtaja
Tero Nummenpää ja toimitusjohtaja Erkki Pärssinen. Uutena jäsenenä johtokuntaan valittiin toimitusjohtaja Mikko Nurminen. Lisäksi hallituksessa ovat toimineet hallituksen puheenjohtaja, konsultti
Timo Argillander, toimitusjohtaja Riitta
Ekengren, toimitusjohtaja Esa Niemi,
yrittäjä Janne Pakarinen, sarjayrittäjä
Kimmo Palmu, asiakkuuspäällikkö Antti Seppinen ja toimitusjohtaja Juhani
Sirén.
Järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi yksimielisesti puheenjohtajaksi Erkki
Pärssisen. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Timo Argillander ja
toiseksi varapuheenjohtajaksi Lauri Hallberg. Rahaston- ja omaisuudenhoitajaksi
hallitus valitsi Tero Nummenpään.
Yhdistyksen toiminnanjohtajana vuoden
loppuun asti toimi kauppatieteen maisteri
Päivi Kuusivaara. Hänen ilmoitettua eroavansa tehtävästä hallitus valitsi joulukuussa uudeksi toiminnanjohtajaksi yrittäjä
Janne Pakarisen.
Hallitus kokoontui vuoden aikana kaikkiaan kymmenen kertaa.
5
6
MAALISKUU
HELMIKUU
Paneelikeskustelu Keksinnöistä virtaa bisnekselle.
Yhdistys vieraili Långvikissa, Kirkkonummella, Wellness Congress Hotellin vieraana. Yhdistys järjesti Långvikiin kaksi bussikuljetusta Helsingin keskustasta. Aiemmalla kuljetuksella lähteneillä oli mahdollisuus saunoa ja uida kylpylässä sekä nauttia
isäntien tarjoamista virkistävistä juomista.
Kuukausikokouksen jälkeen hotellin johtaja
Kai Mattsson esitelmöi hotellialan menestystekijöistä ja palvelujohtamisesta. Menestystekijöissä korostui konseptoinnin merkitys ja
sitä kautta kustannustehokkuus kaikessa tekemisessä. Menestystekijöihin ja hyvään palvelujohtamiseen kuuluvat myös motivoitunut
henkilöstö ja tyytyväiset asiakkaat.
Illan toinen puhuja oli venäläis-suomalaisen
Rotenbergin suvun neuvonantaja Martti Ahto. Rotenbergin suku on ollut viime
kuukausina vahvasti esillä julkisuudessa
ostettuaan yhdessä venäläis-suomalaisen
Långvikin toimistujohtaja Kai Mattson
Gennadi Timtshenkon kanssa Hartwall
Areenan ja 49 prosentin osuuden Jokereiden jääkiekkojoukkueesta.
Keskustelun juonsi puheenjohtaja Erkki
Pärssinen. Tilaisuuden alkuun kunniajäsen
ja Keksijäin tuki ry:n puheenjohtaja Timo
Kivi-Koskinen valotti keksijöiden tämän
hetkistä kenttää, sen haasteita ja bisneksen
mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Hän peräänkuulutti keksijöiden ja liikemiesten yhteistyötä, koska keksijällä ei välttämättä ole
kaupallistamisen taitoa ja keksijä tarvitsee
ympärilleen hyvän verkoston ideoiden jalostamiseksi euroiksi.
Esitelmässä käytiin läpi myös kulttuurieroja työskentelyssä venäläisten kanssa. Erityisesti Martti Ahdon avoimuus kysymyksiin
vastatessa sai osakseen paljon kiitosta.
Sen jälkeen emerituspääjohtaja Martti
Enäjärvi, SKTY:n hallituksen jäsen puhui
luovuuden ja keksinnöllisyyden merkityksestä Suomelle. Miksi menestyminen on
niin vaikeaa, millainen on keksintöjen suoja
ja mitä tulisi ottaa huomioon patenttien ja
tavaramerkkien kanssa toimittaessa.
Kolmannen puheenvuoron käytti Suomen
Keksijöiden keskusliiton toiminnanjohtaja
Mauno Korpela aiheesta Keksintötoiminnan tilanne Suomessa. Puheessaan hän toi
esiin huolen siitä, että samaan aikaan kun
pitäisi löytää uusia menestystekijöitä Suomelle, samaan aikaan on lopetettu monta
keksijöitä tukevaa rahoitusmallia.
Tilaisuuden päätteeksi isännät tarjosivat
poikkeuksellisen runsaan ja erittäin maukkaan iltapalan.
Lopuksi yksityisen keksijän näkökulman
esitteli vuoden 2013 keksijä Pekka Koivukunnas. Hän ei ole ainoastaan uuden keksijä
Martti Ahto esitteli Långvikin kylpylähotellin ja Hartwall Areenan yhtiöiden hallintaa sekä tulevaisuuden suunnitelmia.
Rotenbergeilla on suuret suunnitelmat
niin hotellin kuin myös Areenan ja Jokereiden suhteen, joka siirtyy ensikaudella
pelaamaan Venäjän KHL-liigaa.
Martti Enäjärvi luennoimassa
vaan hän on tuotteistanut yritystoiminnan
kehittämiseen keksinnöt palvelutuotteeksi. Malli on uusi Suomessa ja maailmalla.
Hän kertoi kohdanneensa paljon vastustusta ajatukselle, että joku ulkopuolinen voisi
kehittää vakiintuneen yrityksen toimintaa
keksimällä uusia myytäviä tuotteita ja ominaisuuksia yritykselle. Hänen mielestään se
on erinomainen malli saada lisävolyymia
toimivaan yritykseen. Hänet on myös palkittu siitä perusteluina, että hänellä on kyky
kuunnella asiakasta, keksiä asiakasyrityksen
ongelmaan ratkaisu, myydä visionääristä
ratkaisukykyä ja harjoittaa menestyksellistä
ammatti-innovaattori-liiketoimintaa. Diplomi-insinööri Koivukunnaksen nimissä on
yli sata patenttia.
7
8
HUHTIKUU
Vieraana Pasi Holm, toimitusjohtaja,
Pellervon taloustutkimus PTT
Suomi – Ruotsi -talouskasvuottelu:
0-8
Ruotsissa eduskuntavaalit ovat tänä
syksynä ja Suomessa ensi vuoden keväällä. Kataisen nykyisen hallituksen ensimmäinen budjetti koski vuotta 2012
ja viimeinen koskee vuotta 2015. Neljä
vuoden kautena 2012 – 2015 Suomen
kansantalous ei juuri kasva. Vastaavana
aikana Ruotsin talous kasvaa yhteensä
vajaat kahdeksan prosenttia. Kahtena
ensimmäisenä vuotena Ruotsin kansantalous kasvoi 2,4 prosenttia ja Suomen
kansantaloustalous supistui 2,2 prosenttia. Nordean tuoreen ennusteen
mukaan Ruotsin kansantalous kasvaa
vuosina 2014 ja 2015 yhteensä 5,3
prosenttia ja Suomen talous kasvaa 2,3
prosenttia. Ukrainan kriisin pitkittyminen ja sen Venäjän kasvua heikentävät
vaikutukset heikentävät Suomen kasvuodotuksia enemmän kuin Ruotsin.
Monet arvioitsijat ovat etsineet syitä
Ruotsin Suomen parempaan talouskehitykseen Nokian ongelmista, Ruotsin
monipuolisemmasta tuotantorakente-
esta ja siitä, että finanssikriisin ja maailmantalouden rakennemuutokset ovat
heikentäneet erityisesti Suomen kasvua. Varmasti näillä omien toimiemme
ulkopuolelta tulleilla syillä on merkittävä vaikutus. Mutta osasyy Ruotsin
parempaan talouskasvuun – halutaanpa
sitä tunnustaa tai ei – löytyy myös omissa käsissä olevista toimista, kuten harjoitetusta talouspolitiikasta ja työmarkkinoiden joustavuudesta.
Suomen kokonaisveroaste ja julkisen
sektorin osuus kansantuotteesta on
nykyisin Euroopan korkeimmalla tasolla. Suomessa verotus on kiristynyt
viime vuosina. Ruotsissa se on laskenut.
Ruotsin kansainvälinen kilpailukyky –
reaalisilla yksikkötyövoimakustannuksilla mitattuina – on noin kymmenen
prosenttia Suomea parempi. Tämän
vuoksi ruotsalaiset yritykset pärjäävät
kansainvälisillä markkinoilla suomalaisia paremmin. Osin kilpailukykyisyytensä vuoksi Ruotsi houkuttelee
ulkomaisia yrityksiä ja ulkomaisia investointeja selvästi Suomea enemmän.
Ruotsin työmarkkinat ovat myös Suomea joustavammat. Palkanmuodostus
Ruotsissa perustuu teollisuuden kilpailukykyyn ja teollisuusliittojen toimiessa
ExecutiveVice President Mikko Setälä
Pasi Holm antoi mielenkiintoisen katsauksen Suomen talouskasvusta verrattuna Ruotsiin
palkkajohtajana. Suomessa palkat ovat
nousseet julkisella sektorilla nopeammin kuin teollisuudessa.
Uskon ja toivon, että Suomen seuraava hallitus kääntää painopisteen teollisuuden ja yksityisen sektorin toimintaedellytysten parantamiseen. Keinona
ovat teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Suomi tarvitsee maltillisia palkkaratkaisuja useamman vuoden ajan. Erilaisia yritysten
toimintaan vaikuttavia lupa- ja hallintomenettelyjä on yksinkertaistettava ja
nopeutettava kotimaisten ja ulkomai-
sten investointien houkuttelemiseksi.
Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuutta on lisättävä julkisessa palvelutuotannossa Ruotsin mallin mukaisesti.
Pk-yritysten työllistämispotentiaali on
hyödynnettävä nykyistä paremmin.
Seuraavaa talousmaaotteluerää ei varmaan monikaan suomalainen halua Ruotsille hävitä!
Pasi Holm, toimitusjohtaja, Pellervon
taloustutkimus PTT
9
10
TOUKOKUU
SYYSKUU
Johtamisen kehittämisen haasteet 2010-luvun Suomessa
Kuukauden esitelmän piti Halti Oy:n toimitusjohtaja ja hiihtoliiton tuore puheenjohtaja J-P Vuori.
Esitelmän aluksi hän kuvasi suomalaisten
kiinnostusta urheiluun ja erityisesti hiihtoon. Tilastojen valossa hiihto ja talviurheilu
ovat pitäneet pintansa kiinnostavina lajeina.
Hiihtoliitolle on tullut menestystä, joskin
taannoiset Lahden MM-kisat luovat vielä
varjon tulevien Lahti 2017 –kisojen ylle. J-P
Vuori toimii noiden kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Myös hiihtoliitossa
johtamisessa tarvitaan tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä, vastuun delegointia ja tehtävien
hoitoa parhaalla mahdollisella tavalla.
Halti Oy puolestaan on high end-brandi,
jonka toiminnassa näkyy leuto talvi, hidas
talouskasvu Suomessa ja Euroopassa sekä
yleinen perinteisten talvilajien hiipuminen.
Lisäksi perinteisten myyntikanavien rinnalle
ovat tulleet kilpailijoiksi verkkokaupat, suoramyynti, voimakkaasti markkinaa hakevat
ketjut. Tiukassa paikassa yritys on lähtenyt
hakemaan autenttista kasvua: yritys keskittyy
ensin oman liiketoimintansa kehittämiseen
ja lähtee hakemaan kasvua vasta sitten, kun
se on mahdollista. Asiakasta ei pidä unohtaa
kovassa kilpailussa ja asetelma lähtee asiakaskeskeisestä organisaatiosta, joka näkyy asiakastyytyväisyytenä ja asiakasuskollisuutena
ja siten tulee kannattavuutta.Yritysten pitäisi
käyttää jopa enemmän aikaa tuottamattomien asiakkaiden tunnistamiseen: tuottamattomat asiakkaat profiloidaan, asiakashankinnan
kulut laskevat ja asiakaspysyvyys paranee.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asiakkaista puhutaan liian vähän. Muutosta siihen
syntyy näyttämällä itse esimerkkiä eturivissä
ollessaan.
Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulun
professori, tohtori Pekka Mattila esitelmöi
Vuoden Liikemiehen 2014 julkistamistilaisuudessa otsikolla Johtamisen kehittämisen haasteet 2010-luvun Suomessa. Esitelmä sai erinomaisen vastaanoton ja moni
tutkailikin omia johtamistapoja miettien,
kuuluuko kategoriaan vieraantunut johtaja, tarkoituksellinen johtaja, jahkaileva
johtaja vai kiireinen johtaja. Mitä tehdä,
kun tutkimusten mukaan entistä harvempi
löytää työstään merkityksen ja organisaatiolla on omat haasteensa ja johtajuudella
omansa. McKinsey & Companyn mukaan
”Vain erinomainen johtaminen vivuttaa
kasvua – ihan hyvä ei vaikuta”.
Professori Mattilan askelmerkit johtamisen kehittämiseen olivat:
Kyräilystä parhaiden peilaamiseen – kilvoittelun ja jakamisen tasapaino
Käsitteistä toimintaan – arvoista periaatteisiin
Irtoprojekteista johtamisen kehittämisen
arkkitehtuuriin – uravaiheita tukevat ohjelmat – strategista uudistumista tukevat
ohjelmat.
Lopuksi toimitusjohtaja J-P Vuori vielä
valotti brändin merkitystä menestykseen.
Brändillä oleva vaikutus yrityksen arvoon on
usein arvioitua isompi. Brändi on osa arvolupausta: näkemystä siitä, miten yrityksen
kyvyt ja osaaminen vastaavat asiakkaiden
tarpeisiin sen kilpailijoita paremmin.
Professori Pekka Mattilan puheen jälkeen
puhunut Vuoden Liikemies 2014 Normetin hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell
toisti professori Mattilan sanomaa, miten
käytännössä uudistumiskyky, innovointi ja
onnistunut johtaminen on siivittänyt yhtiön menestykseen.
Toimitusjohtaja J-P Vuori
Professori, tohtori Pekka Mattila
Yhdistyksen 5000 euron stipendin saajat
Miki Kuusi ja Aleksi Haapajoki.
11
12
LOKAKUU
Kuukauden esitelmän piti Kauppalehden toimitusjohtaja Juha-Petri Loimovuori aiheesta Suomalainen media –
hieno historia vai loistava tulevaisuus?
Case Kauppalehti.
Kuvassa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman, Kauppalehden vastaava
päätoimittaja Arno Ahosniemi, Vuoden liikemies Aaro Cantell ja puheenjohtaja Erkki Pärssinen.
Vuoden liikemiehen valinta
Suomen Liikemies-Yhdistys r.y. on
yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Kauppalehden kanssa valinnut Vuoden 2014
Liikemieheksi Aaro Cantellin Normet
Group Oy:stä. ”Normet on nopeasti
kasvava kansainvälinen teknologiayritys,
jonka on erikoistunut valikoituihin maanalaisen kaivostoiminnan ja tunnelirakennuksen työvaiheidenratkaisuihin. Normetin automatisoidut ratkaisut nopeuttavat
ympäristöystävällisellä tavalla asiakkaan
prosesseja, lisäävät tuottavuutta ja parantavat maan alla työskentelevien ihmisten
turvallisuutta. Normet on globaali markkinajohtaja omilla tuote- ja prosessialueillaan. Liikevaihtovuonna 2013 oli 208 Meur
ja työntekijöitä on vajaa 1000.”
Vuoden Liikemieheksi valitaan henkilö,
joka on edesauttanut synnyttämään kes-
tävää menestystä liike-elämässä. Vuoden
Liikemies on osoittanut kykyä liiketoiminnan jatkuvaan uudistamiseen ja saavuttanut
menestystä kansainvälisillä markkinoilla.
Vuoden Liikemies on toiminut esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä. Perusteluissaan
valintaraati esitti, että Aaro Cantell on osoittanut rohkeutta ja uudistamiskykyä ostamalla Normetin ja kehittämällä yhtiötä
kasvavaksi ja kansainvälisesti menestyväksi
yhtiöksi. Normet on menestyksellisesti
fokusoinut, kansainvälistänyt ja kasvattanut toimintaansa. Yhtiön liikevaihto kasvoi
vuodesta 2009 vuoteen 2013 yli kaksinkertaiseksi. Yhtiö on taitavasti laajentanut toimintaansa myös palveluliiketoimintaan.
Aaro Cantell on lisäksi tehnyt ansiokkaita
keskustelunavauksia yrittäjyydestä ja kasvusta.
Aivan aluksi toimitusjohtaja Loimovuori kiitti yhdistystä siitä, että tauolla
ollut yhteistyö on taas vauhdissa ja syksy
on ollut jo tiiviin yhteistyön aikaa.
Mielenkiintoisesti koottu esitys
tarkasteli Kauppalehden 100 -vuotishistoriaa videon keinoin. Videolla
vilahteli historian havinaa: Paavo Nurmi, Kansallis-Osake-Pankin synty, pirtu, talvisota, vuoden 1952 Olympialaiset, Armi Kuusela, öljykriisi, UKK ja
90-luvun lama. Viimeisten 15 vuoden
tärkeimmät virstanpylväät osuvat vuoteen 1996, jolloin Kauppalehti julkisti
ensimmäisen online-palvelun ja joka
osoittautui viisaaksi valinnaksi. Printin
sijaan saatiin liiketaloudellisesti järkevämpi tuote, jonka käyttäjämäärät ovat
kasvaneet 10 000 käyttäjästä 600 000700 000 viikkokäyttäjään.
Viimeistä 15 vuotta kuvaa myös vaalikausiin keskittyvä ammattipolitiikkojen ”Poliittisen päätöksenteon ly-
Toimitusjohtaja Juha-Petri Loimovuori
hytnäköisyys”, josta vasta nyt on alettu
puhumaan. Huolimatta maailman muutoksesta ja murroksesta Kauppalehti on
selvinnyt hyvin. Vaikka printtimedian
lukijamäärä on ollut laskussa, muut
tunnusluvut puoltavat taitavaa johtamista ja sujuvaa siirtymistä digitaaliseen aikakauteen. Kauppalehti aikoo
jatkossakin olla merkittävä media, osa
yritysten tietopalvelua ja lehtimaailmaa.
13
14
MARRASKUU
Marraskuun esitelmän piti Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja ja
Uuden Lastensairaalan Tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Anne Berner
Anne Berner aloitti monipuolisen esityksen Suomen Liikemies-Yhdistyksen
perustamisesta vuonna 1896. Silloin
maailma oli kovin erilainen. Arvostettuja ammatteja olivat papit ja sotilaat,
liikemiehet eivät niinkään. Silloiset
yhdistyksen perustajat miettivät, mitä
he voisivat tehdä muuttaakseen maailmaa niin, että se kantaisi seuraavat
100 vuotta ja kannustaisi liikemiehiä
olemaan mukana luomassa parempaa
tulevaisuutta. Silloin yhdistys oli mukana perustamassa Kauppalehteä, Kukkaisrahastoa, Kauppakorkeakoulua ja
Liikemiesten kauppaoppilaitosta.
Maailma on noista ajoista muuttunut. EVAn tutkimusten mukaan 35 %
haastatelluista on sitä mieltä, että hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua
taloudelliseen kasvuun, mutta 42 % on
eri mieltä tästä. 50 % on sitä mieltä,
että kireä verotus on kilpailukyvyn ongelma ja 52 % on sitä mieltä, että vain
hullu ryhtyy yrittäjäksi. 71 % kuitenkin uskoo, että valtio-omistus on tarpeellinen. TEM (46/2012) raportin
mukaan Suomessa on 282 000 yritystä.
Niistä kuitenkin vain 18 000 yritystä
työllistää enemmän kuin 10 henkilöä
ja vain 3000 yritystä työllistää yli 50
henkilöä. Suomen yritysrakenne koostuu siis enimmäkseen mikroyrityksistä.
Keskimääräinen viikkotyötuntien määrä on laskenut vuodesta 1960 tähän
päivään noin yhden työpäivän verran.
ja siinä saattaisi olla yksi mahdollisuus
lisätä työn tuottavuutta. Suomea menestystä on aina rakennettu työn kautta. McKinsey 2010 raportin mukaan
asiaa voitaisiin lähestyä myös lisäämällä
yksityissektorin työpaikkoja, lisäämällä työllistä työvoimaa ja tuottamalla
enemmän julkisia palveluja nykyisillä
resursseilla.
Muutokseen ovat vaikuttaneet myös
globalisaatio, teknologia, energia, demografia ja yhteiskunnan muutos.
Globalisaatio on mahdollistanut kehittyvät markkinat ja niiden sisämarkkinoiden kasvun. Innovaatioiden liikkuvuus
on parantunut ja urbanisoituminen tuo
tullessaan omat ilmiönsä. Koulutuskeskukset ovat siirtyneet Intiaan ja Kiinaan.
Samalla muuttuvat arvot, painopisteet
ja johtamisopit. Lännessä meillä on
sama arvopohja, joka perustuu uskontoon, tapoihin, työelämään, toimimme
samojen oppien mukaan. Idässä arvopohja on erilainen. Siellä ihmiset uskovat, että tekemällä nyt hyvää muille ja
palvelemalla muita, voi saada seuraavassa elämässä vielä paremman osan. Tämä
uskomus toimii hyvänä fasilitaattorina
ja kannustajana yrittäjyyteen.
Teknologian hinta on laskenut, älypuhelimia alkaa olla kaikilla, 5 miljardia ihmistä voi pitää helposti yhteyttä
toisiinsa, kaikilla on tietoa saatavilla ja
sen sääntelyllä ei voi enää johtaa ja vaikuttaa. Maailman tieto digitalisoituu ja
teknologia korvaa työpaikkoja. Energian hinta nousee, tavaroiden ja ihmisten
kuljettamista on vähennettävä ja ympäristökatastrofit lisääntyvät.
Demografiassa pitkäikäisyys lisääntyy, samoin ikääntyminen köyhänä.
Muuttoaallot maailmassa lisääntyvät ja
uusi sukupolvi ja sen vaatimukset tulevat muuttamaan maailmaa ja käsitystä
omistajuudesta.Yhteiskunnan perhekäsitys on muuttumassa, omat henkilökohtaiset tarpeet korostuvat ja vahvat
naiset ottavat tilaa yhteiskunnassa. Ihmiset hakevat tasapainoa työn ja perheelämän välille ja epäluulo instituutioita
kohtaan kasvaa.
Anne Berner piti innostavan esitelmän
Miltä tulevaisuuden Suomi 2020
näyttää?
Akateemisten koulutettujen määrä lisääntyy, epäonnistuminen on mahdollista, luovaan hulluuteen kasvatetaan
jo koulussa ja yhteiskunta kannustaa
riskinottoon ja palkitsee siitä. Vaurastuminen on ok.
Suomi on paras mahdollinen toimintaympäristö omistamiselle. Sitä ei aina
ymmärretä eikä osata myydä ajatusta
ulkomaisille sijoittajille ja yrittäjille.
Työtä tulisi tehdä siellä, missä arvoa
syntyy eniten.
Innostavasti, kannustavasti ja yrittäjyyteen uskoen puhunut Anne Berner
oli ilmiömäinen ja kuulijakunta puhisi
tyytyväisyyttään.
15
16
Nuorten jäsenten toiminta
Nuorten toiminta on suunnattu yhdistyksen 45-vuotiaille tai nuoremmille jäsenille. Ikäraja ei ole kuitenkaan
ehdoton.
Syksyllä olimme tutustumassa Bluesin
uusiin VIP-tiloihin ja luennon median
murroksesta piti MTV:n toimitusjohtaja Heikki Rotko.
Toiminnan rungon muodostavat syksy- ja kevätkaudella järjestettävät tapahtumat. Tapahtumien tarkoitus on
luoda mukava mahdollisuus keskinäiseen verkottumiseen ja erilainen foorumi normaaleihin kuukausikokouksiin
nähden. Tapahtumissa on aina asiantuntijapuheenvuoro ja vapaata seurustelua
tarjoiluineen.
Nuorten jäsenten tapahtumat jatkuvat vuonna 2015. Toiminnasta vastaavat
Tomi Korpiola, Antti Seppinen sekä
Janne Pakarinen.
Nuorten tapahtumiin jäsenet voivat
myös tuoda yhdistyksen toiminnasta
kiinnostuneita soveltuvia henkiöitä tutustumaan toimintaan ja ihmisiin.
Ensimmäinen tapahtuma pidettiin syksyllä 2012 ja toiminta on vakiintunut
osaksi yhdistyksen laadukasta toimintaa.
Keväällä 2014 tilaisuus pidettiin osana
Suomen Nuorkauppakamareiden Vuoden Nuori Menestyjä palkitsemistilaisuutta.
Tervetuloa mukaan!
LIIKEMIES GOLF 2014
Suomen Liikemies-Yhdistyksen golfmestaruus 2014 ratkaistiin elokuun kuudespäivä
Tapiola Golfin linkskentällä porottavan
auringon alla 30 asteen helteessä. Juomia
kului kierroksen aikana monella pelaajalla
jopa kolme litraa. Helpotusta hikisiin olosuhteisiin toi navakka lounaistuuli, mutta
samalla se vaikeutti lyöntien ennakointia.
Useimmille 27 liikemiesgolfarista Tapiolan
kenttä oli uusi tuttavuus. Kenttää pidettiin
mielenkiintoisena, mutta yllättävän haasteellisena. Tämä näkyi myös tulostasossa,
vaikka paikalla oli peräti seitsemän aiempien vuosien mestaria.
Parhaiten linkskentälle tyypilliset kummut
hallitsi nimensä mukaisesti Esa Kumpu,
joka voitti scratchin 86 lyönnillä ja Liikemiesten golfmestaruuden ratkaisseen pis-
TULOKSET PISTEBOGEYN PARHAAT:
1. Esa Kumpu 32 pistettä
2. Erkki Pärssinen 31 pistettä
3. Nils-Henrik Wasenius 30 pistettä
4.Yrjö Lampinen 29 pistettä
5. Ari Aura 28 pistettä
6. Veijo Blom 28 pistettä
7. Vesa Kauppinen 27 pistettä
8. Gary Sundberg 25 pistettä
9. Kauko Helttunen 24 pistettä
10. Päivi Kamensky 24 pistettä
11. Antero Molander 24 pistettä
12. Reijo Vauhkonen 24 pistettä
13. Janne Ojalehto 24 pistettä
tebogey-kisan 32 pisteellä. Naisten sarjan
ykkönen oli kotikentällään pelannut Päivi
Kamensky.
Erikoiskilpailuissa voitot korjasivat Veijo
Blom, pisin lyönti 225 metriä ja Ari Makkonen, lähimmäs lippua 4,33 metriä lipusta.
Perinteitä kunnioittaen kisan jälkeen syötiin lohisoppaa. Mestari pokkasi painavan
kiertopalkinnon lisäksi upean Magisson
Champangnecoolerin asianmukaisine juomineen. Lisäksi kaikki palkintojenjakoon
asti jääneet pokkasivat kotiin viemisiksi ainakin yhden kunnon palkinnon.
Pääyhteistyökumppanina oli jälleen Magisso Oy. Lisäksi kilpailua tukivat Espoon
Yrittäjät, Niemi Palvelut Oy ja Nordea
Henkivakuutus Suomi Oy.
SCRATCHIN PARHAAT:
1. Esa Kumpu 86 lyöntiä
2. Ari Aura 90 lyöntiä
3. Veijo Blom 93 lyöntiä
4. Kauko Helttunen 96 lyöntiä
5.Yrjö Lampinen 98 lyöntiä
6. Päivi Kamensky 100 lyöntiä
17
18
Tomi Korpiola
Osakas, asianajaja
Lexia Asianajotoimisto Oy
HALLITUS 2014
Kimmo Palmu
Toimitusjohtaja
Sarjayrittäjä/
sijoittaja Hansan Oy
Hallituksen jäsenten ja toiminnanjohtajan vastuualueet
*)
Toiminnanjohtaja/sihteeri
Päivi Kuusivaara
Rahastonhoitaja ja omaisuudenhoito
Tero Nummenpää
Puheenjohtaja
Erkki Pärssinen
Toimitusjohtaja
Pääkaupunkiseudun Yrittäjät
Espoon Yrittäjät
1. Varapuheenjohtaja
Timo Argillander
Toimitusjohtaja
Digital Media Finland Oy
Esa Niemi
Toimitusjohtaja
Niemi Palvelut Oy
*)
Rahaston- ja omaisuuden hoitaja
Tero Nummenpää
Hallituksen puheenjohtaja
Translink Corporate Finance Oy
*)
2. Varapuheenjohtaja
Lauri Hallberg
Johtaja
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy
Hallitustyöskentelyn koordinointi
Erkki Pärssinen
Antti Seppinen
Asiakkuuspäällikkö
Danske Bank Oyj
Tapahtumat ja puheenvuorot
Esa Niemi, Riitta Ekengren
Viestintä
Mikko Nurminen, vastuu
Timo Argillander Janne Pakarinen
Juhani Sirén
Toimitusjohtaja
Magisso Oy
Mikko Nurminen
Toimitusjohtaja
AddSearch Oy Founder
Pikkuyrittäjät
*)
Vuosikirja
Päivi Kuusivaara ja Janne Pakarinen
*)
Vuoden Liikemies Timo Argillander (pj),
Riitta Ekengren ja Esa Niemi
Liikemiesgolf
Erkki Pärssinen, Päivi Kuusivaara
*) = erovuorossa 2015
Nuorten asiat
Janne Pakarinen, vastuu,
Antti Seppinen, Tomi Korpiola
Strategia ja kehitys
Lauri Hallberg
Riitta Ekengren
Toimitusjohtaja
EKE-Finance Oy
Janne Pakarinen
Yrittäjä
SiteFactory Oy
*)
Toiminnanjohtaja
Päivi Kuusivaara
Jäsenhankinta
Tomi Korpiola
*)
19
20
Kannattajajäsenet ja yhteistyökumppanit Kimmo Palmu
Lahjat ja muistamiset
Juhani Sirén
Tilintarkastajat
Siqnia Tilintarkastus Oy,
vastuuhenkilönä
KHT Marko Reponen
KHT Juhani Imponen
Varatilintarkastaja
Ilkka Santti
Edustajat yhteisöissä:
Jenny ja Antti Wihurin rahaston
hallituksen jäsen
Vesa Kauppinen
Kauppatieteiden maisteri
Suomen Liikemiesten
Kauppaopiston säätiön
hallituksen jäsen
Erkki Pärssinen
Toimitusjohtaja
Suomen Kukkasrahaston
valtuuskunnan jäsen
Antti Seppinen
Asiakkuuspäällikkö
RAHASTOT JA JÄSENMAKSUT
Liikesivistysrahaston erityisrahasto Suomen Liikemies-Yhdistys ry:n rahaston
pääoma 31.12.2014 oli 75 730,00 €. Käyttövarat 31.12.2014 olivat 24 618,88 €.
Stipendit
Yhdistys jakoi kaksi 5 000 euron stipendiä. Nämä myönnettiin Miki Kuuselle sekä
Aleksi Haapajoelle Vuoden Liikemiehen julkistamisen yhteydessä syyskuussa. Lahjoitukset
Vuonna 2014 ei annettu eikä saatu lahjoituksia.
Jäsenmaksut
Jäsenmaksut ovat olleet kuluneella kaudella
Liittymismaksu 40 euroa
Vuosimaksu 60 euroa
Kannattajavuosimaksu 150 euroa
Vakinaisen jäsenen kertamaksu 600 euroa
21
22
TULOSLASKELMA
1.1.-31.12.2014
VARSINAINEN TOIMINTA
Tuotot
Jäsen- ja liittymismaksut Avustukset Varainhankinnan muut tuotot
Yhteensä Kulut
Henkilöstökulut
Palkat Henkilösivukulut Yhteensä Poistot
Koneista ja kalustosta Yhteensä Muut varsinaisen toiminnan kulut
Kuukausikokoukset Johtokunnan kokoukset Pankkikulut Konttoritarvike, painatus ym. Vuosikirjan painatus Yhteistyösopimukset Hallinto ja kirjanpito Jäsenmaksut Ilmoituskulut Jäsenrekisterin hoitokulut Jäsentoiminta Viestintä Golf turnauskulut Annetut avustukset
Yhteensä TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ 1.1.-31.12.2013
TASE
1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013
VASTAAVAA
21 440,00 6 000,00 19 995,00
6 000,00
27 440,00 25 995,00
-7 800,00 -1 826,96 -9 626,96 -7 800,00
-1 806,56
-9 606,56
-16,90 -16,90 -22,52
-22,52
-17 398,06 -3 623,50 -644,09 -221,02 -6 409,49 -5 202,70 -2 206,12 -97,00 -967,20 -11 360,51 -6 012,90 -9 553,73 -2 001,95 -10 000,00 -75 698,27 -57 902,13 -17 235,76
-4 068,52
-558,15
-188,87
0,00
-5 051,60
-2 547,22
-137,00
-229,10
-8 937,58
-11 868,38
-10 463,27
-1 522,40
-6 000,00
-68 807,85
-52 441,93
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
Osinko- ja korkotuotot 26 620,38 Omaisuuden luovutusvoitot 55 251,64 Omaisuuden luovutustappiot -9 808,25 Omaisuudenhoitomaksut -1 345,90
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 70 717,87 27 994,47
29 580,01
-7 622,28
-1 550,56
48 401,64
TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -4 040,29
12 815,74 PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto Sijoitukset
Rahastosijoitukset ja arvopaperit Yhteensä 50,68 67,58
645 886,75 645 937,43 786 763,11
786 830,69
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Lyhytaikaiset saamiset
Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Yhteensä 0,00 159 273,99 159 273,99 183,25
4 625,87
4 809,12
VASTAAVAA YHTEENSÄ 805 211,42 791 639,81
469 244,31 469 244,31
318 770,45 322 810,74
12 815,74 -4 040,29
800 830,50 788 014,76
0,00 4 380,92 4 380,92 270,01
3 355,04
3 625,05
805 211,42 791 639,81
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Sidotut rahastot
Rahaston oma pääoma Edellisten tilikausien tulos
Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden tulos
Tilikauden alijäämä Yhteensä VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Muut velat Ostovelat Yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ 23
24
TASE-ERITTELYT 31.12.2014
1200 Koneet ja laitteet 1.1. Lisäykset
Poisto Koneet ja laitteet 31.12. 1440 Osakkeet kpl
Fortum 950
Huhtamäki 2170 Kemira 2663 Kesko B 580 Kone B 670 Metso 510 Neste Oil 650 Nokia 6215 Nokian Renkaat 1100 Nordea FDR 2707 Osuuskunta Suomen Messut 1
Outokumpu Oyj 123 Outotec 3080 Ponsse 950 Sampo A 1595 Sanoma 2930 Teliasonera 7080 Tieto 1700 UPM Kymmene 2620 Uponor 1600 Valmet 510 Wärtsilä 800 Yhteensä 1441 Rahastosijoitukset
kpl Focus korko A rahasto 7510,1397 Odin Norden Rahasto 931,6464 Hoivakiinteistöt erikoisrahasto 436,0707 Yhteensä 1442 Korkosijoitukset
Vattenfall 7000 Nordea A042 200 Nordea A045 200 Nordea A047 200 Yhteensä 67,58
16,90
50,68
markkina-arvo
31.12.2014
hankintahinta
17 071,50 47 392,80 26 323,76 17 504,40 25 339,40 12 678,60 13 039,00 40 770,40 22 319,00 26 081,95 0,00 586,96 13 508,88 11 419,00 61 917,90 13 483,86 37 736,40 36 567,00 35 684,40 18 384,00 5 212,20 29 672,00 512 693,41 12 575,58
20 014,16
25 828,39
19 980,44
9 333,59
15 662,89
9 750,00
18 956,44
19 835,86
14 985,76
0,00
11 807,15
27 766,83
10 001,34
32 020,41
29 850,88
35 069,10
19 777,72
23 775,76
19 987,11
4 213,87
10 426,39
391 619,67
markkina
92 287,07 179 181,67 50 056,77 321 525,51 hankinta
81 417,34
56 639,44
50 000,00
188 056,78
7 120,89 20 076,00 20 012,00 20 756,00 67 964,89 6 936,30
19 376,00
20 042,00
19 856,00
66 210,30
1910 Nordea 102130-602901 1920 Nordea suora 180036-226413 1930 FIM 6110197289 käteiset Vastaavaa yhteensä 24 183,54
90,45
135 000,00
805 211,42
Oma pääoma 1.1.
2010 Rahaston pääoma 2070 Edellisten tilikausien ylijäämä 469 244,31
318 770,45
Tilikauden ylijäämä 12 815,74
Oma pääoma yhteensä 31.12 800 830,50
Vieras Pääoma
2760 Ostovelat Nonprofit, lasku 1005 4 380,92
4 380,92
Vieras pääoma yhteensä 4 380,92
Vastattavaa yhteensä 805 211,42
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Arvostusperiaatteet ja -menetelmät
Yhtiön pysyviin vastaaviin merkityt aineelliset hyödykkeet on arvostettu suunnitelman mukaisin
poistoin vähennettyyn muuttuvaan hankintamenoonsa. Saamisiin merkityt myynti- ja muut
saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa.
Yhdistyksen sijoitusomaisuuden markkina-arvo ylittää edelleen kokonaisuutena
niiden hankintahinnan. Vaikka eräiden yksittäisten omaisuuserien markkinaarvo alittaa
hankintahinnan ei niiden merkitys ole oleellinen eikä siten vaaranna yhdistyksen talouden
tulevaa tasapainottamista. Kun lisäksi sijoituksien markkina-arvot ovat tilinpäätöspäivän
jälkeen nousseet, on sijoitusomaisuus arvostettu hankintamenoonsa.
Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät
Yhdistyksen pysyviin vastaaviin kuuluvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
hankintamenot poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti.
Poistot on mukautettu verotuspoistojen kanssa. Tilikauden poistoina kirjataan kuluksi
verotuksessa hyväksyttävää enimmäistasapoistoa tai - menojäännös- poistoa vastaava määrä.
arvioitu
Käyttöomaisuushyödyke
pitoaika poisto % ja -menetelmä
Koneet ja kalusto
10-12 vuotta, 25% menojäännöspoisto
Tuloslaskelman esittämistavan muutokset
Tili Vuosikirjan painatus on otettu uudelleen käyttöön. Vertailuvuonna nämä kustannukset
olivat tilillä Viestintä. Muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta yhdistyksen toiminnan tuloksen tai taloudellisen aseman arvioinnissa.
Jäsentoiminnan kulut
Keväällä 2014 Suomen Liikemies -yhdistys solmi yhteistyösopimuksen Kauppalehden kanssa.
Samalla sovittiin, että vuosittain aletaan jakamaan Aalto-yliopiston opiskelijoille kaksi 5000
€ stipendiä. Tämä kaksinkertaisti annettujen avustusten ja stipendien määrän edellisvuoteen
verrattuna. Ensimmäiset stipendit jaettiin syyskuussa Kauppalehden Optio Gaalassa. Samalla
hallitus päätti tilata Suomen Liikemies -yhdistykselle uudet kotisivut, jotka vastaavat teknisesti ja ulkoasultaan tämän päivän vaatimuksia. Tämä nosti viestinnän kuluja noin 50 prosentilla edellisvuoteen verraten. Kulu on kertaluonteinen. Sivut julkaistiin syyskuussa Vuoden
liikemies -valinnan yhteydessä. Sivuilla vierailut lisääntyivät huimasti aiempiin vuosiin verrattuna. Uusien sivujen kautta on mahdollisuus ilmoittautua myös kuukausikokouksiin Vuosikirjakulut ovat vertailusta poiketen esitetty omalla rivillään
Sijoitusarvopapereiden myyntivoitto ja -tappio
Sijoituksien markkina-arvo 31.12. 2014 on 902 183,81 €
Tilinpäätöksen allekirjoitus
Helsingissä helmikuun 9. päivänä 2015
Erkki Pärssinen, Timo Argillander Riitta Ekengren, Lauri Hallberg, Tomi Korpiola, Esa Niemi, Tero Nummenpää, Mikko Nurminen, Janne Pakarinen, Kimmo Palmu, Antti Seppinen, Juhani Sirén
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2015
Signia Tilintarkastus Oy, KHT-yhteisö,
Marko Reponen KHT Juhani Imponen KHT
25
26
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Suomen Liikemies-Yhdistys ry:n jäsenille
Olemme tilintarkastaneet Suomen Liikemies-Yhdistys ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen vastuu
Hallitus vastaa tilinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallituksen on huolehdittava, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on
luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita.
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä olennaista
virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin,
josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimen­piteiden valinta
perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan
olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja
ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät
tiedot antavan tilinpäätöksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa
pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan
tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen
laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan
tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Helsingissä 6. päivänä maaliskuuta 2015
Signia Tilintarkastus Oy
KHT-yhteisö
Marko Reponen
KHT
Juhani Imponen
KHT
VUODEN LIIKEMIEHET
Yhdistys on vuodesta 1980 yhdessä Talouselämä-lehden kanssa valinnut Vuoden Liikemiehen, jotka ovat olleet
v. 1980 toim.joht. Jorma Nokkala Tmi Nokka-Koneet
v. 1981 toim.joht. Veijo Sydänmetsä Pyhännän Rakennustuote Oy
v. 1982 toim.joht. Gustav von Hertzen Suomen Sokeri Oy
v. 1983 toim.joht. Gary Sundberg Teknolon Group
v. 1984 pääjohtaja Heikki O. Salonen Amer-yhtymä Oy
v. 1985 toim.joht. Seppo Halttunen Halton Oy
v. 1986 toim.joht. Arvo Suutari Ruusutarhat Arvo Suutari Oy
v. 1987 toim.joht. Hannu Seppälä Seppälä Oy
v. 1988 toim.joht. Pekka Paasikivi Oras Oy
v. 1989 hall.puh.joht. Reijo Vauhkonen Suomen Vuolukivi Oy
v. 1990 hall.puh.joht. Matti T. Martela Martela Oy
v. 1991 hall.puh.joht.Yrjö Toivola Vaisala Oy
v. 1992 toim.joht. Jorma Nieminen Benefon Oy
v. 1993 toim.joht. Heikki Kyöstilä Planmeca Oy
v. 1994 toim.joht. Stig Lindström Lival Oy
v. 1995 vuorineuvos Erkki J. Toivanen Onninen Oy
v. 1996 toim.joht. George Berner Berner Oy
v. 1997 hall.puh.joht. Einari Vidgrén Ponsse Oy
v .1998 toim.joht. Kirsti Paakkanen Marimekko Oyj
v. 1999 toim.joht. Pentti Rotola-Pukkila P. Rotola-Pukkila Oy
Nimikettä muutettiin vuonna 2000 siten, että kulloinkin valitaan kuluvan vuoden Liikemies.
v. 2001 toim.joht. Stig Gustavson KCI Konecranes
v. 2002 toim.joht. Ilkka Brotherus Sinituote Oy
v. 2003 toim.joht. Mika Anttonen Greeni Oy
v. 2004 hall.jäs. Rabbe Grönblom Kotipizza Oyj
v. 2005 hall.puh.joht. Jouko Kemppi Kemppi Oy
v. 2006 toimitusjohtaja Mauri Ikola Vepsäläinen Konserni
v. 2007 toimitusjohtaja Jussi Nurmio Taivas Oy
v. 2008 toimitusjohtaja Jari Sarasvuo Trainers` House Oy
v. 2009 toimitusjohtaja Anne Berner Oy Vallila Interior Ab
v. 2010 hall.puh.joht. Juha Nurminen Nurminen Logistics Oyj, John Nurminen Säätiö
v. 2011 hall.puh.joht. Jukka Roiha Lindström Oy
v. 2012 hall.puh.joht. Johanna Ikäheimo Lappset Group Oy
v. 2013 toimitusjohtaja Fred Larsen Lamor Corporation Ab
v. 2014 hallituksen puheenjohtaja, Aaro Cantell, Normet Group Oy
27
28
YHDISTYKSEN JÄSENMÄÄRÄ JA JÄSENREKISTERI
KUNNIA-JA KANNATTAJAJÄSENET
Toimintavuoden lopussa oli yhdistyksen jäsenmäärä 540
kunniajäseniä 9
kannattajajäseniä 8
vakinaisiajäseniä 13
vakinaiset yritysjäsenet 8
30-vuotisjäseniä 122
vuosijäseniä 380
Yritysrekisteri: Non-Profit Oy
KUNNIAJÄSENET (9)
Kestilä Pekka Tuomala Pertti
Sohlberg Kari O
Hämäläinen Erkki
Korpiola Timo
Kivi-Koskinen Timo
Nordman Kurt
Kauppinen Vesa
Lounasmeri Matti
Ollila Matti kutsuttu v. 1988
kutsuttu v. 1999
kutsuttu v. 2002
kutsuttu v. 2003
kutsuttu v. 2006
kutsuttu v. 2007
kutsuttu v. 2008
kutsuttu v. 2010
kutsuttu v. 2013
kutsuttu v. 2014
KANNATTAJAJÄSENET(8)
Vakinaiset yritysjäsenet (8)
Carhu Oy
Algol Oy Ab
Asianajotoimisto HH Partners Oy
Berner Oy
Kemppi Oy
Kesko Oyj
Oy Hartwall Ab
Pohjola Vakuutus Oy
Helsingin Sanomat
Jenny ja Antti Wihurin rahasto
Kauppalehti
Lahden Liikemiesyhdistys
Suomen Liikemiesten Kauppaopisto
Suomen Tietotoimisto STT
Turun Liikemeisyhdistys
Vakinaisjäsenet (13)
Arppe Juhani
Arteva Matti
Falck Olof
Kauppinen Esa-Pekka
Kestilä Matti
Kärnä Juhani
Papula Niko Heikki
Pekki Erkki
Rantala Terttu
Rehell Kaarina
Tiainen Pentti
Vakkuri Juhani
Harjula Esa A
Hautakangas Taisto
Henriksson Kurt
Hujala Pekka
Leppänen Mikko
Leskinen Vesa-Pekka
Lindstedt Olav
Lyly Martti
Ilaskivi Raimo
Inkinen Pentti
Isohanni Eero
Malmberg Harri
Malmi Jouko
Manninen Erkki
Mannio Pekka
Mantere Olavi
Molander Antero
Mustonen Leo
Mäenpää Matti
30-vuotisjäsenet (122)
Aaltio Erkki
Ahola Juhani
Ailio Raino
Alander Rolf
Alanne Seppo
Anttonen Aarno
Aspegren Aarre
Kalaja Jorma
Kallio Tuomas A
Katainen Arto
Kemppi Markku
Kirkas Kalle
Kivinen Pentti
Korhonen Martti
Korpi Veli
Korpiola Henrik
Koskivaara Yrjö
Kovanen Paavo
Kuosmanen Juha
Kääriäinen Markku
Köninki Klaus
Backman Göran
Berner George
Blomqvist Olavi
Blässar Harry
Bonsdorf Veikko
Ehrnrooth Bernt
Elfving Nils
Jakovirta Pertti
Jaskara Jouni
Johansson Martti
Järvinen Risto
Laakso Immo
Lakkonen Jorma
Leppänen Lauri K
Nevalainen Pekka S
Nieminen Sam
Nuotio Heikki
Olavuo Olavi
Palojoki Touko Matti
Pasuri Pentti
Pekkala Juhani
Pellinen Erkki
Peltola Jukka
Piekkola Martti
Piepponen Risto
Pietarinen Oiva
Plathan Antti
Prepula Eero
Prihti Aatto
Puhk Juri
29
30
Reitkari Kirsti
Rontu Pekka
Ruotsalainen Lauri
Saariluoma Matti
Saarnio Pentti A
Saavalainen Kalevi
Sammalkorpi Jorma
Selinheimo Klaus
Seppälä Pentti
Siilasto Esko
Siniharju Hannu
Sinisalo Risto
Sistonen Pertti Olavi
Somersalmi Yrjö
Sundberg Gary
Suortti Timo
Talas Olavi A
Tamminen Matti
Tanhuanpää Esko
Tilli Harri
Timonen Heikki
Torppi Matti-Jussi
Tulenheimo Simo
Turkki Tapani
Uimonen Matti
Uusivirta Antero
Vaarmio Simo
Vartiainen Tapio
Vehmas Aatos
Vila Orko
Vilanti Kaarlo
Virtanen Heikki J
Virtanen Frans Erkki
Virtanen Kalervo
Virtanen Antero
Von Fieandt Johan
Wasenius Nils-Henrik
Westerling Lassi
Willberg Pentti
Uudet vuosijäsenet (17)
Ahjoharju Jari
Cantell Aaro
Haapajoki Aleksi
Häkkinen Timo
Koivikko Kimmo
Kajander Petri
Kamensky Päivi
Kuusi Mikko
Lindgren Petri
Mäenpää Matias
Mäkinen Olli
Ojalehto Janne
Peltola Eero
Piira Lasse
Suntinen Janne
Tuomikoski Samuli
Vatanen Eira
Vuosijäsenet (363)
Aarnio Matti
Aarnio Seppo
Ahlbom Asko
Ahlström Kari
Åhman Helena
Aho Heimo Juhani
Ahola Antti
Ahonen Antti
Ahtola Antti
Ahvenainen Timo Tapani
Aikala Jussi
Ainamo Seppo
Airaksinen Tuukka
Åkerlund Kirsi
Alén Heli
Ant-Wuorinen Jyrki
Ant-Wuorinen Lauri
Antinmäki-Vesterinen Riitta
Anttila Tuula
Anttonen Mika
Argillander Timo
Arnola Harri
Aro Olli
Aro Paavo
Asikainen Ari
Asp Kari
Aukia Sampo
Aura Ari
Bäckström Bror
Bärlund Anne-Maarit
Berg Erkki
Berner Anne
Björk Pirjo
Blom Veijo
Brade Hanna
Brotherus Ilkka
Carpen Matti
Casagrande Michael
Conforte Mario
Dahlström Anders
Dahlström Ossi
Danielsson Håkan
Ekengren Riitta
Ekholm-Talas Heidi
Engberg Risto
Eriksson Helena
Eriksson Marja
Ervamaa Hannu
Fagerström Kari
Forsgård Christina
Granfors Helena
Grass Ben
Gröhn Urpo
Grönblom Ernst
Grönblom Rabbe
Grönqvist Stefan
Gustavson Stig
Haavisto Pertti
Hagman Harri
Hagman Matti K.A.
Hakala Markus
Halava Risto
Halinen Keijo
Hallavo Jaakko
Hallberg Lauri
Hallikainen Johanna
Hanski-Pitkäkoski Ritva
Hardén Reijo
Harju-Jeanty Tim
Harjunpää Juha
Hautala Katja
Heino Marko
Heino Pekka
Heinonen Pertti Juhani
Helaniemi Kari
Helenius Antti
Hellman Jari
Helminen Heikki
Helttunen Kauko
Hemming Lauri
Hörhammer Stefan
Horstia Heikki
Hotti Jarmo
Hulkkonen Hannu
Hynninen Harri
Hynninen Perttu Perttu
Ikäheimo Johanna
Ikävalko Antti
Ikola Mauri
Isotalo Ilkka
Jaatinen Kari
Jalava Anna
Janhunen Matti
Järvinen Asko
Jokinen Helena
Jokinen Jouko
Jouhki Juha
Juotasniemi Petri
Kajander Juho-Kusti
Kamensky Mika
Kangas Juhani
Kangasniemi Matti
Kankaanpää Jaakko
Kärävä Hannu
Karhulahti Barbro
Karhulahti Reijo
Käri-Zein Päivi
Karmanheimo Juhani
Kaunisto Jari Antero
Kauppi Heikki
Kauppinen Sakari
Kauppinen Tero J
Kause Jarkko
Kemppi-Virtanen Pirjo
Kestilä Juha
Kettunen Arto
Kettunen Ossi
Kielenniva Jorma
Kiiskinen Timo
Kimanen Veli-Matti
Kinnunen Jori
Kivi-Koskinen Harri
Koistinen Marko
Koivikko Kimmo
Koivisto Pentti
Koivu Timo
Koivunen Jani
Koivunen Jarmo
Koivuniemi Isto
Koivusaari Pasi
Koivusaari Pekka
Kokko Timo
Kolehmainen Timo
Könni Kalevi
Konttas Ari
Koponen Heikki
Korhonen Reijo
Korpiola Tomi
Korpisalo Jarmo
Korppi-Tommola Sampo
Kortela Risto
Koskenmies Jari-Pekka
Koski Erkki
Koskinen Kauko
Kostamo Juhana
Kotkanen Jukka
Krootila Arto
Kukkonen Arto
Kumpu Esa
Kupiainen Seppo
Kuronen Erkki
Kuula Markku Markku
Kuusivaara Päivi
Kåla Nina
Kyöstilä Heikki
Laaksonen Tero
Lahikainen Pekka
Laine Eeva
Laine Pasi
Laine Paula
Laine Sakari
Laitinen Arttu
Lampinen Yrjö
Larsen Markku
Latola Olli
Lauri Jukka
Lauslahti Sanna
Lehti Silja
Lehti Taisto
Lehtinen Pasi
Lehto Marja
Lehtomäki Vesa
Leinonen Veli
Leppänen Raimo
Leveelahti Antero
Lietoff Pekka
Liinpää Arto
Lindblad Christer
Lindström Kaj
Lindström Stig
Lummaa Aarne Juhani
Lumme Erkki
Luukkanen Veli-Matti
Lyyski Peter
Lyytikäinen Mikko
Maaranen Jari
31
32
Malinen Timo
Martinmäki Veijo
Mattheiszen Matti
Mattila Erkki
Merikaarto Timo
Merilampi Pekka
Mesimäki Reijo
Moilanen Anne
Moll Risto
Murros Olavi
Mustakallio Kari
Mustaniemi Matti
Muurman-Ovaska Susanna
Myhrberg Markus
Myllynen Henrik
Mäenpää Juha
Mäkelä Kai
Mäki Jarno
Mäkinen Mauri
Mäkitalo Juha
Määttä Pekka
Niemelä Jukka
Niemi Esa
Nieminen Timo
Nojonen Juho-Pekka
Nokkala Jorma
Nordberg Christoffer
Nordman Ian
Norilo Jaakko
Nousiainen Matti
Nousiainen Rami
Nummenpää Tero
Nurmi Hannu J
Nurmilaukas Asta
Nurminen Mikko
Nygård Kai
Nykänen Markku
Nykänen Pertti
Nyman Marjukka
Närhi Pertti
Okkonen Jaakko Juhani
Paakkala Marika
Paananen Ritva-Liisa
Pakarinen Janne
Pakarinen Pia
Palin Jukka
Pallonen Raimo
Palmu Kimmo
Palmula Timo
Palojoki Antti
Palonen Henry
Parkkinen Marko
Partanen Juha
Peltomaa Vesa
Peltonen Tapani
Peltonen Tiina
Perälä Heikki J
Perttilä Timo
Pesu Janne
Pesu Veijo
Pietilä Timo
Pilvi Tero
Piponius Pertti
Pitkänen Matti
Pitkänen Mauri
Poljatschenko Kirsi-Maarit
Pollari Anne
Pottonen Markku
Pottonen Martti
Pyykkönen Seppo
Päivärinta Juhana
Pärssinen Erkki
Rahja Petri
Raipia Esko
Rantala Pentti
Rantamäki Tomi
Rantanen Reijo
Rautakoura Jyri
Ravald Jaakko
Rebane Helena
Reponen Marko
Rikala Aija
Rintala Marko
Rissanen Unto
Roininen Petri
Roivainen Tero
Rotola-Pukkila Pentti
Rummukainen Jorma
Ruokonen Tahvo
Räsänen Mikko
Räty Juhani
Röksä Jouni
Rönkä Pekka
Saarenheimo Veli
Saarikangas Riitta
Saarni Risto
Saarto Seppo
Sahlström Tapani
Sairanen Seppo
Santti Hannu
Santti Ilkka
Saranpää Timo
Sarastie Reijo
Sarkia Ilkka
Savikko Anna
Savonen Janne
Sederholm Tuomas
Seppä Eero Antero
Seppinen Antti
Serlachius Gösta
Sieranoja Tauno
Sinkkonen Reeta
Sirén Juhani
Smolander Riitta
Soininen Arja
Stark Hannu
Stenroos Ville
Stenvall Carina
Storberg Sirkka
Storckovius Kari
Suhonen Pentti
Sundell Jorma
Suomalainen Sampo
Suomi Tapio
Susiluoto Tapio
Suutari Arvo
Suvilehto Jari
Syrèn Jyrki
Säilä Antro
Säteri Hannu
Talka Teijo
Tanskanen Paavo
Tarkiainen Kari
Tarkkonen Veijo
Tarsaranta Hannu
Tchernych Peter
Tchernych Tarja
Tenho Tuomo
Tiainen Ilkka
Tiihonen Kirsi
Tikka Paavo
Tirronen Lasse
Tognetty Virpi
Tolonen Eero
Topi Marjo
Troberg Pekka
Tuohiniemi Leena
Tuomikoski Tuomo
Turtiainen Arto
Turtonen Satu
Töyräs Jarmo
Tähtinen Jarmo
Viita Erkki
Viitanen Sakari
Vilen Erkki
Viljanen Oiva
Virtamo Olavi
Virtanen Matti H. E.
Virtanen Teijo
Voipio Tauno
Wiitakorpi Jorma
Ylä-Mononen Matti
Yli-Maunula Esa
Ylisäe Jouni
Usvasalo Marja
Utter Eero
Vahala Heikki
Vaintola Raimo
Valkama Herkko
Vallila Arto Timo-Tapio
Vallila Pertti
Valtanen Antti
Varonen Heikki
Vauhkonen Reijo
Vehkala Minnaliisa Minnaliisa
Vesikansa Jyrki
33
34