Pelisäännöt yrittäjämuistamisille

Hallitus hakee apulaisia
Pelisäännöt
yrittäjämuistamisille
Yrittäjän
hyvinvointi
1
jarvenpaanyrittajat.fi
Tässä autossa on langaton laajakaista!!!
Taksi 0400 411 696
Ennakkotilaukset
0400 611 266
Kuljetuspalvelut 1– 6 henkilölle
www.ku-taksipalvelu.fi
OPTIKKO- JA SILMÄLÄÄKÄRIPALVELUT
Ajan Näkö
Wärtsilänkatu 92, Järvenpää
Puh. 010 820 6500, 0400-803 803, Faksi 286 443
[email protected]
www.jarvenpaanromu.fi
Vastaanotamme myös
sähkö-, elektroniikka- sekä akkuromua.
Erilaista metalliromua ostetaan päivän hintaan.
PALVELEVA YKSITYINEN OPTIKKO
www.ajannako.fi
Järnefeltinkatu 1, 04400 Järvenpää, puh. 291 9590
Palvelemme: ma–pe 10-18, la 10-14, Tervetuloa!
VOIMAKAKSIKKO PALVELEE
Muistathan, että sanomalehti Keski-Uusimaa ja
Tuusulanjärven Viikkouutiset muodostavat Voimakaksikon,
jonka ilmoituspalvelut yrittäjä saa kätevästi yhdeltä myyjältä.
Palveluksessasi ovat ilmoituskonsultit
Paula Julkunen
020 770 3714
Susanna Ivanoff
020 770 3703
Jaana Karttunen
020 770 3064
Jari Murtomäki
020 770 3062
Vaula Salmela
020 770 3065
Päivi Wallin
020 770 3066
Myyntijohtaja
Tatu Niutanen
Asiakaspalvelu
Eija Kurvi
Riitta Pajunen
020 770 3069
020 770 3068
Trafiikkiassistentti
Riitta Kuokkanen 020 770 3095
020 770 3060
LIUKUOVIKAAPISTOT
Inaria Studio Tuusula
Majavantie 10, 04320 TUUSULA
puh. (09) 872 3428, 050-547 4598
www.kalustemarkkinointi.com
Kun asiakas ei maksa...
Perimme saatavanne!
Tehoperintä Oy
Sibeliuksenkatu 18, 04400 Järvenpää
puh. 0207 280 150
[email protected]
www.tehoperintä.fi
2
• PAINOTUOTTEET • WWW-SIVUT
• FLASH-BANNERIT
• LOGOT
puh. 040-522 1913, (09) 7252 1522
[email protected]
www.graafinen-konerivi.fi
VIERASKOREUTTA
puolin ja toisin
Uusi vuosi puheenjohtajana on
alkanut vilkkaasti. Ensimmäinen
puheenjohtajavuosi näytti olevan
yhtä hymyä sinne ja tänne. Vihdoin tuo hymistelyvaihe näyttää
kääntyneen aktiiviseksi vaikuttamiseksi eri suuntiin. Keveiden kipuilujen kanssa syntynee kevyttä
kasvua. Kaikesta päätellen olemme nyt nopean kasvun uralla.
Yhdistyksemme hyvän toiminnan
salaisuus on toimiva ja joustava
hallitus. Perinteisesti tätä yhteistyötä ja tulevan vuoden toimintaa on hiottu hallituksen vaihtokokouksessa heti vuoden alkajaisiksi. Toimintamme kiteytyy edelleen 'kolmen Veen' tehtäviin.
Nämä ovat vaikuttaminen, verkottuminen ja virkistäytyminen.
Järvenpään kaupungilla on vaihtokoukusissa ollut hyvä edustus.
Aiempina vuosina kaupungin elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho on
osallistunut matkaamme. Tällä kertaa myös kehitysjohtaja Minna
Karhusella oli mahdollisuus antaa osaava panoksensa. Kaupungin ja yrittäjäyhdistyksen välitön yhteistyön on meille kaikille
hyödyksi.
Kuka maksaa viulut?
Tuskin kukaan jaksaa ottaa todesta keltaista lehdistöä. Tästä
huolimatta niissä kirjoitetut jutut vaikuttavat ihmisten mielikuviin. Yhdistyksemme joutui syyttä paikallisen keltaisen lehdistön
ihmeteltäväksi. Kaupungin työntekijät joutuivat arvostelun kohteeksi lähdettyään reissuun veronmaksajien rahoilla. Tosiasiassa
he eivät edes voi läheteä vaihtokoukseen yhdistyksemme kustantamana. Se tulkittaisiin lahjonnaksi. Tämän vuoksi arvovaltaiset vieraamme tekevät matkan veronmaksajien varoilla. Tosin
Järvenpäässä on noin 2498 muutakin työntekijää jotka 'kuluttavat' veronmaksajien varoja kuukausittain. Tämänkaltaisen yksipuolisen kirjoittelun johdosta meidän on tulevaisuudessa
aina vaikeampi saada kaupungin johtoa mukaan suunnittelumatkoille. Yhteistyö kaikkien osapuolten kesken kantaa hedelmää. Asioista voidaan ottaa oikeasti selvää jos todella halutaan,
eikä tehdä niitä vain oman mielipiteen tai 'tiedon' perusteella.
Yhteistyö vaatii jokaisen osapuolen kuulemista ja oikeista asioista puhumista. Toivomme, että tämä kultainen keskitie löytyy
meidän kaikkien kesken.
Tavoitteena tonni
Yhdistyksemme jäsenmäärä on kasvanut viimeisten neljän
vuoden aikana melkoista vauhtia. Nyt jäsen määrämme on 753.
Olemme päättäneet avata vuonna 2010 jäsenhankintakilpailun,
jonka avulla tavoitteemme on kasvaa 1000 jäsenen yhdistykseksi lähitulevaisuudessa. Tämä tavoite on saavutettavissa. Jäsenhankintakilpailusta enemmän toisaalla tässä lehdessä.
Olemme aloittaneet valmistelut yhden vuosikokouksen järjestelmään siirtymisestä. Samalla kun sääntöjä muutetaan,
selvitetään hallituksen jäsenten määrää, joka tällä hetkellä on
maksimissaan 8. Kävimme jonkin verran keskustelua suuremman hallituksen hyvistä ja huonoista puolista. Sääntömuutostyöryhmämme valmistelee asiasta ehdotuksen kevään aikana.
Kaiken kaikkiaan näemme tarpeelliseksi 'ulkoistaa' tehtäviä
myös hallituksen ulkopuolisille toimijoille ja työryhmille.
Toiminta saa välittömämpiä muotoja tälla tavoin.
Yhteistyötä oppilaitosten kanssa jatketaan edelleen. Uudenmaan
Yrittäjät ovat linjanneet tekevänsä oppilaitosyhteistyön ammatillisen koulutuksen kanssa. Paikallisyhdistyksen tehtävä on hyödyntää yhteistyö peruskoulujen ja lukioiden kanssa. Olemme käyneet säännöllisesti kertomassa yrittäjyydestä paikallisissa oppilaitoksissa. Yrittäjäviikolla on edekkeen paneelikeskustelu lukiolla. Lisäksi viime vuonna pidettyä Yrittäjä-24 tilaisuus sai myönteistä palautetta. Yhdistyksemme edustaja on siinä mukana.
DuuniBuumi Järvenpäässä -projekti on edelleen vauhdissa.
Yrittäjät pystyvät tarjoamaan enemmän paikkoja kuin mihin
Työ- ja elinkeinotoimiston puolelta on mahdollisuus vastata.
Myös kaupungin organisaatiomuutos on johtamassa mahdollisesti paranevaan tilanteeseen DuuniBuumin resurssien
kannalta. Yhteistyön odotetaan siis paranevan jatkossa monella
rintamalla.
Jarkko Åström, puheenjohtaja
YRITTÄJÄ
TIEDOTE
Julkaisija: Järvenpään Yrittäjät ry • Toimitus: Hallituksen jäsenet • Suunnittelu ja taitto:
Merja Altén, Graafinen Konerivi Oy • Paino: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2010
Ilmoitustilavaraukset: puh. 040-522 1913 Merja Altén, [email protected] • Yrittäjätiedote nro 2: aineistot
viimeistään 9.4., ilmestyy viikolla 18 • nro 3: aineistot viimeistään 3.9., ilmestyy viikolla 38 • nro 4: aineistot viimeistään 5.11.,
ilmestyy viikolla 48. Osoitelähde: Järvenpään kaupungin yritysrekisteri.
3
Pelisäännöt yrittäjämuistamisille
Järvenpään Yrittäjät ovat selkeyttäneet
huomionosoitusten hakukäytäntöä. Yrittäjäristien ja järjestöansiomerkkien käytännön hakemisen tekee yrittäjäyhdistys. Jatkossa on tärkeää, että jäsenyritykset ovat
itse aktiivisia ja esittävät palkittaviksi joko yrittäjää ja / tai hänen puolisoaan.
Näissä oma-aloitteisissa esityksissä huomionosoituksen maksaja on esityksen tekijä. Järvenpään Yrittäjät ry:n hallitus voi
myös omasta aloitteestaan esittää yrittäjäristejä sellaisille henkilöille, jotka toimivat
tai ovat toimineet ansiokkaasti yrittäjäjärjestön erilaisissa luottamus- ja järjestötehtävissä. Tällöin huomionosoituksen maksajana on yrittäjäjärjestö. Valitettavasti järjestörekisteri on puutteellinen varsinkin
vanhempien yritysten ja yrittäjien kohdalla. Ja kuitenkin samaan aikaan merkittävimmät huomionosoitukset koskevat pääosin jo varsin pitkään yrittäjinä toimineita. Tästä syystä on tärkeää olla itse omaaloitteinen. Huomionosoitukset voidaan
luovuttaa vuosikokouksessa tai Vuoden
Yrittäjä -juhlan yhteydessä syksyllä. Luovutus voidaan tehdä myös yrittäjän työpaikalla jos merkkipäivään liittyy esimerkiksi yrityksen tasavuotisjuhla.
Yrittäjäristeillä yrittäjää voidaan
palkita yrittäjäurasta
Suomen Yrittäjien yrittäjäristi myönnetään
pronssisena yli viiden vuoden, hopeisena
yli 10 vuoden ja kultaisena yli 20 vuoden
yrittäjätoiminnasta ja/tai palveluksesta yksityisessä yrityksessä. Yrittäjäristi voidaan
myöntää yrittäjätoiminnasta myös timanttisena joko 50 vuoden, 40 vuoden tai 30
vuoden yrittäjätoiminnasta.
Suomen Yrittäjien järjestöansiomerkki on
tunnustus keskusliitossa tai sen jäsenjärjestöissä ykstityisen yrittäjyyden hyväksi
tehdystä ansiokkaasta ja tuloksellisesta
työstä. Järjestöansiomerkki myönnetään
pronssisena vähintään 5 vuoden ja hoipeisena vähintään 10 vuoden toiminnasta luottamus- tai niihin verrattavista
tehtävistä. Kultainen järjestöansimerkki
voidaan myöntää yrittäjälle, joka on toiminut ansiokkaasti keskusliitossa tai sen
jäsenjärjestössä 20 vuoden ajan. Tästä
ajasta vähintään 10 vuoden ajalta ansiomerkin saajalla tulee olla myös huomattavia valtakunnallisia – tai maakunnallisia
4
yrittäjien luottamustehtäviä. Kaikki yrittäjä- ja ansioristit sekä järjestöansiomerkit
myöntää Suomen Yrittäjät ry:n hallitus.
Huomionosoitukset ovat maksullisia.
Yrittäjää voidaan muistaa viirillä kun yrittäjä täyttää 60 vuotta, eikä ole viiriä saanut.
Huomionosoitusten hakemista varten tulee varata vähintään kuukausi. Suomen
Yrittäjät pitää kirjaa myönnetyistä huomionosoituksista. Heidän puolella käsittelyyn menee aikaa muutamia viikkoja.
Yrittäjäristit, ansioristit ja
järjestöansiomerkit
Yksityisten kansalaisjärjestöjen sekä keskus- ja ammattiliittojen jäsenilleen myöntämiä ansio- ja palkitsemismerkkejä voidaan kutsua epävirallisesti kunniamerkeiksi kuten Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit.
Käyttöohjeet:
Niitä voidaan käyttää samanaikaisesti varsinaisten kunniamerkkien kanssa sellaisissa omissa järjestöjuhlissa, joiden luonteeseen kuuluu kunniamerkkien käyttö.
Suomen Yrittäjien merkki kiinnitetään varsinaisten kunniamerkkien jälkeen tai alapuolelle.
Yrittäjäjuhlissa kannetaan yhtä eli arvokkainta merkkiä.
Jakotilaisuus ja merkkien
kiinnittäminen
Suomen Yrittäjien Yrittäjäristien, Ansioristien ja Järjestöansiomerkkien jakaminen
on aina juhlallinen tilaisuus tapahtuupa
se erikseen tai osana muuta tilaisuutta.
Jakajana voi olla keskusjärjestön tai anojayhteisön edustaja, anojayrityksestä hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja.
Aluksi jakaja pitää lyhyen puheen. Suurristiä luovutettaessa lisäksi puheeseen sisällytetään saajan henkilökohtaisia ansioita yksityisen yritystoiminnan hyväksi.
Palkitsemistuotteet
Merkkien kantaminen
Jakaminen aloitetaan arvokkaimmasta merkistä. Saman arvoluokan merkit jaetaan
aakkosjärjestyksessä. Kunniakirja luetaan
kustakin arvoluokasta vain ensimmäisen
saajan osalta.
Yrittäjäristi ja Ansioristi kiinnitetään miehen rintataskun yläpuolelle siten, että taskun käänne peittyy, naisen puvussa vastaavan kohtaan. Yrittäjäristin Suurristi ripustetaan kaulaan. Järjestöansiomerkki
kiinnitetään miehen takin vasempaan käänteeseen ja naisen vastaavaan kohtaan.
Lyhyt kiitospuhe, joka kohdistetaan myöntäjään eli keskusjärjestöön ja sisältää toteamuksen merkin saaneiden pyrkimyksestä edistää omassa työssään yksityistä
yritystoimintaa.
Mikäli merkinsaajia on enemmän kuin
yksi, he jäävät paikoilleen, kunnes kaikki
merkit on luovutettu, jakaja kaikkia saajia
onnitellut ja kiitospuhe pidetty.
Merkkien kantaminen
Yrittäjäristin Suurristi kiinnitetään riipukkeella solmion päälle siten, että nauha kulkee paidan kauluksen sisäpuolella. Puvussa voidaan käyttää taskuliinaa.
Yrittäjäristin kiinnityskohta on rintataskun
yläpuoli siten, että taskun käänne peittyy,
ja naisten puvussa vastaava kohta. Taskuliinaa ei käytetä. Vastaavaan kohtaan kiinnitetään myös työntekijän ansioristi.
Jos henkilöllä on sekä Yrittäjäristi että Järjestöansiomerkki, hän voi kantaa molempia. Yrittäjäristin kiinnityskohta on rintataskun yläpuoli siten, että taskun käänne
peittyy, ja naisten puvussa vastaava kohta. Järjestöansiomerkki kiinnitetään takin
liepeeseen.
Yleisohje tilaisuuden kutsusta
Tilaisuuden kutsussa mainitaan pukeutumisohjeena tumma puku (naisilla vastaava asu). Kun on kyseessä yrittäjäjuhla,
kutsuun ohjeeksi: Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Järjestöansiomerkit.
Suomen Yrittäjien merkkien
suhde kunniamerkkeihin sekä
milloin ja miten niitä kannetaan
Kunniamerkillä tarkoitetaan sellaista merkkiä, jonka tasavallan presidentti myöntää
tai joka myönnetään hänen nimessään tai
muuten valtiovallan puolesta. Tähän ryhmään kuuluvat myös sotien muistomitalit, sotien muistoristit ja eräät rauhanaikaiset sotilasansioista saadut ansiomerkit.
Toisen suuren ryhmän muodostavat ansio- ja palkitsemismerkit, joita yksityiset
kansalaisjärjestöt, keskus- ja ammattiliitot myöntävät jäsenilleen. Epävirallisesti
niitäkin voidaan kutsua kunniamerkeiksi.
Suomen Yrittäjien ansio- ja palkitsemismerkit kuuluvat tähän ryhmään. Niitä voidaan käyttää samanaikaisesti varsinaisten
kunniamerkkien kanssa sellaisissa omissa
järjestöjuhlissa, joiden luonteeseen kuuluu kunniamerkkien käyttö. Tällöin kuitenkin merkki kiinnitetään varsinaisten kunniamerkkien perään tai alapuolelle.
Tavanomaisissa omissa yrittäjäjuhlissa kannetaan yhtä eli arvokkainta merkkiä paitsi jos henkilöllä on sekä ansiomerkki että yrittäjäristi, eri ansioista saatuja ja eri
paikoissa pukua kiinnitettyinä, kannetaan
molempia.
Naiset voivat aina kantaa joko yrittäjäristiä tai sen pienoisristiä riippumatta siitä,
mitä käyttötapaa miehet noudattavat.
Kun ansio- ja palkitsemismerkkejä kannetaan, on puvun oltava tilaisuuteen sopiva.
Puku on tällöin musta, tummansininen
tai tummanharmaa. Hillitty raidoitus on
mahdollinen. Pukuun kuuluu valkoinen
kuvioton paita. Solmion tulisi olla yksivärinen, musta, tummansininen tai tummanharmaa eli hopeasolmio ja sukkien
yksiväriset, puvun väriin sointuvat. Kengät ovat mustat ja ohutpohjaiset. Päällystakki on musta, tummansininen tai tummanharmaa. Päähine on tumma lierikkö
tai tumma turkislakki. Jos kyseinen henkilö kantaa yrittäjäristiä, ei taskunenäliina
kuulu asuun. Naiset käyttävät miesten
tummaa pukua vastaavaa asua.
5
Yrittäjän hyvinvointi
KELAn ASLAK-kurssit UY:n jäsenyrittäjille
KELA:n ASLAK-kurssille voi hakea yrittäjä, jonka yritys on Uudenmaan Yrittäjien jäsen. Kurssit järjestetään Herttuan Kuntokeskuksessa Kerimäellä. Ikärajoja ei ole. Kelan sanoin kurssille voivat hakea ”henkilöt, joiden työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen
riskit ovat selkeästi todettavissa, mutta sairausoireet ovat vielä
lieviä.” Toisin sanoen: ASLAK on ei aivan terveille, mutta ei liian
sairaillekaan tarkoitettua kuntoutusta. Se on varhaiskuntoutusta,
ennaltaehkäisevää kuntoutusta, jotta yrittäjä jaksaisi työssään
sairastumatta vakavammin.
Yleensä ihmiset, etenkin yrittäjät, luulevat olevansa terveempiä,
jaksavampia ja korvaamattomampia kuin mitä oikeasti ovat.
ASLAK-kurssille hakiessa työstä johtuva ”sairaus” voi olla stressiä, unettomuutta, hartiakipuja, päänsärkyä tai jaksamattomuuden tunnetta; jotain sellaista siis, johon voidaan kuntoutuksen
keinoin vielä vaikuttaa. Kuntoutukseen hakiessa tarvitaan lääkärintodistus, jossa kuntoutusta suositellaan, sairautta ei siis
itse tarvitse osata nimetä vaan se on lääkärin tehtävä. Itse on
osattava perustella miksi haluaa kuntoutukseen. Plussaa on, jos
on jo itse yrittänyt jotain tehdä työkuntonsa eteen, esim. käynyt
hieronnassa tai fysioterapiassa, aloittanut kuntoilu- tai laihdutuskuurin tai pohtinut omin voimin että miten työssä jaksamistaan voisi edistää, mutta nyt kokee tarvitsevansa ASLAK-kurssilta
potkua eteenpäin ja kohti parempaa työkuntoa ja hyvinvointia.
Yhteyshenkilöt
Kela palvelupäällikkö Vuokko Heikkinen,
Kela Kerava, PL 15, 04201 KERAVA,
puh. 020 6350 610, vuokko.heikkinen @ kela.fi
Herttua sosiaalityöntekijä Timo Lehtinen,
Herttuan Kuntoutuskeskus, Veneenniementie 64, 58200 Kerimäki,
puh. (015) 769 900, timo.lehtinen @ herttua.fi
Uudenmaan Yrittäjät, Liisa Mustonen,
Rantakatu 1, 2. krs, 04400 Järvenpää,
puh. (09) 274 54214 tai GSM 050 323 5060,
liisa.mustonen @ uudenmaanyrittajat.fi
Yrittäjä Helena Toivanen,
Vuoritie 22B, 04400 Järvenpää,
GSM 040 5474460, helena.toivanen @ kotiposti.net
Seuraavan käynnistyvän kurssin alustava aikataulu 13.09. – 17.09.2010
5 vrk
08. 1 1. – 19.11 .2010 12 vrk
07.06. – 11.06.2011
5 vrk
Kurssin tavoitteet, sisältö, toimintatavat
Kurssin tavoitteena on parantaa ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä,
edistää terveyttä ja nivouttaa kuntoutusprosessi yrittäjän työhön,
arkeen ja työterveyshuoltoon. Sisältö räätälöidään yrittäjille sopivaksi, painopiste on henkisessä jaksamisessa ja työhön liittyvissä asioissa. Toimintatapoina on opetuskeskustelut, ryhmätyöt,
vertaistuki ja välitehtävät.
Valintamenettely
Kurssille tarvitaan kuntoutusta suosittava tuore lääkärintodistus B ja Kelan hakemus KU 102. Perehdy etukäteen, mihin hakemuksessa kannattaa kiinnittää huomiota. Hakemuksen voi tulostaa KELAn www-sivuilta kohdasta Lomakkeet ja sen voi palauttaa mihin tahansa KELAn paikallistoimistoon.
Kelan etuudet
Kuntoutuksen ohjelman ja täysihoidon kustantaa Kela. Kuntoutuspäiviltä saa Kelalta kuntoutusrahaa korvauksena ansionmenetyksestä (ma–la), myös matkat kotoa Kerimäelle korvataan omavastuun ylittävin osin. Matkat kotoa kuntoutuspaikkaan korvataan 9,25 € ylimeneviltä osin. Korvaus oman auton käytöstä
on 20 snt/ km, julkisilla tultaessa on käytettävä taksia, rautatieasemalle yli 20 km, linja-autoasemalle 1,5 tai 25 km. Kurssiohjelma alkaa klo 10.00, mikäli kurssilainen tulee edellisenä iltana,
voidaan Kelalta korvata yöpymisrahana 20,18 €.
6
Herttuan Kuntoutuskeskuksen
kesäisiä maisemia.
Yrittäjän kuntolomatoiminta
Suomen Yrittäjät ry toteuttaa yrittäjien lomatoimintaa Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Terveys- ja Lomahuolto
tekee päätökset lomatuen myöntämisestä ja vastaa lomatoiminnan käytännön järjestelyistä. Lomat toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän vuosittaisen määrärahan turvin. Vuoden 2010 aikana RAY:n tuki mahdollistaa noin 7500 henkilön ja
noin 1200 yrittäjän/ yrittäjäperheenjäsenen tuetun loman.
Käy tutustumassa, mistä on kyse: www.mtlh.fi.
Lomia voi tiedustella myös, www.yrittajat.fi,
järjestösihteeri Anneli Lindroos, 09 2292 2836 tai
ruotsinkielisen yrittäjäloman osalta
asiamies Max Lindholm, 09 2292 2853, 040 518 5158,
sähköpostitse [email protected]
Suomen Yrittäjien sivuilta löytyy myös ruotsinkielinen
hakemuslomake.
Yrittäjän Evita-ympyrä:
kuusi työhyvinvointiin vaikuttavaa aluetta
Johtaminen on alue, jolle yrittäjä ei useimmiten ole saanut juuri
mitään koulutusta. Hän osaa itse usein työnsä hyvin ja tietää,
mikä on yritykselle tärkeää. Itsetuntokin on yleensä kohdallaan.
Yrittäjän johtaessa työntekijöitään hänen onkin muistettava, ettei
edellä mainittu päde automaattisesti heihin.
Yrittäjä luo itse työyhteisönsä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä,
että se olisi automaattisesti kunnossa. Innostunut yrittäjä ei saa
unohtaa fyysistä työympäristöään. Myös työympäristön henkinen
ilmapiiri vaikuttaa kaikkiin siellä työskenteleviin. Kun se on kunnossa, on yrittäjänkin helpompi yrittää.
Yrittäjä laiminlyö helposti terveytensä vaalimisen. Hän ei kuulu
lakisääteisesti työterveyshuollon piiriin. Muut eivät yrittäjän terveyttä vahdi. Uupumus saattaa hiipiä hiljaa ja huomaamatta.
Yrittäjän on huolehdittava itsestään. Vain terve yrittäjä voi jaksaa
yrittää!
Yrittäjän elämäntilanteeseen kuuluu uskomattoman paljon työntekoa. Hän ei kuitenkaan ole kone. Yrittäjän tulee huolehtia siitä,
että myös perheelle, ystäville ja harrastuksille jää aikaa. Pitkän
päälle tällä on ratkaiseva vaikutus yrittäjän omaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen.
Yrittäjän kunto on yrityksen elinehto
Yrittäjillä on usein kova tahto tehdä tulosta. Moni yrittäjä tekee itse
töitä yrityksessä ja hoitaa vielä päälle hallinnolliset työt. Oma hyvinvointi jää helposti jalkoihin. Yrittäjä itse on kuitenkin liiketoimintansa tärkein lenkki. Itsestä huolehtimalla rakennetaan pohjaa menestykselle myös tulevaisuudessa.
Vastuunjakamista ja vapaa-aikaa
Yrittäjät kantavat huolta yrityksen kannattavuudesta ja uhraavat työlle paljon. Vapaa-ajalle, perheelle ja ystäville ei aina jää riittävästi
aikaa ja loppuun palaminen uhkaa. Yrittäjiin pätee sama sääntö
kuin ihmisiin yleensäkin: elämä ei saisi olla pelkkää työtä. Mielekäs
vapaa-aika läheisten ja harrastusten parissa toimii vastapainona ja
auttaa jaksamaan.
Vastuu omasta yrityksestä, tuloksesta ja henkilöstöstä voi olla rankkaa. Itseä ei säästellä, mikä on yksi yrittäjän suurimmista terveysriskeistä. Yrittäjän olisi kuitenkin hyvä osata jakaa vastuuta myös muille. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse.
Työterveyshuolto yrittäjän tukena
Työterveyshuolto on yrittäjän tuki ja turva, joka auttaa terveyden arvioinnissa ja edistämisessä. Kela korvaa yrittäjälle osan työterveyshuollosta ja sairaudenhoidosta aiheutuneista kustannuksista. Työterveyshuollon kustannukset ovat myös verotuksessa vähennyskelpoisia.
Yrittäjän oma motivaatio työhönsä on yleensä äärimmäisen hyvä.
Jos tämä motivaatio katoaa, yrittäjä itse on vakavassa kriisissä.
Oman korkean motivoitumisensa takia yrittäjän on johtajana erityisen tärkeää muistaa, että työntekijöiden motivaatio vaatii yleensä aina erityistä rakentamista.
Jonkin asian oikein hyvin osaaminen on luonnollinen syy yrittäjäksi ryhtymiselle. Jos yritys kasvaa, yrittäjän oma työ muuttuu
radikaalisti. Hän ei välttämättä tee ollenkaan sitä, missä hän
alun perin oli oikein hyvä. Yrittäjän työhyvinvoinnille on tärkeää,
että hän huolehtii osaamisestaan myös uusissa tehtävissään.
Yhteistyössä: Varma
Varmalla on useita yrittäjän käyttöön tarkoitettuja työhyvinvoinnin
huomioimiseen tarkoitettuja työkaluja. Tutustu yrittäjän työhyvinvoinnin katsaukseen!
t v
dellise aikutuks
lou
et
a
T
Osaaminen
m
hta ine
n
Jo
Työyhteisö
Työ
Terveys
Motivaatio
Yrittäjän hyvinvoinnin top 10
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Elämäntilanne
10.
Uskalla jakaa vastuuta ja delegoida työtehtäviä.
Varaa aikaa omalle vapaa-ajalle ja pidä myös lomaa.
Työn ulkopuolinen harrastus auttaa työstä irtautumiseen.
Huolehdi fyysisestä kunnostasi.
Käy säännöllisesti terveystarkastuksissa.
Hae vertaistukea ja keskustelukumppaneita muista
yrittäjistä.
Huolehdi osaamisesi ja ammattitaitosi ajan tasalla
pitämisestä.
Muista ystävät ja perhe. Älä uhraa ihmissuhteitasi työlle.
Panosta rekrytointiin. Hyvät työntekijät ovat jaksamisen
avaintekijä.
Yrityksen kehittäminen ja uudet visiot virkistävät ja tuovat
vaihtelua.
Yhteistyössä: Etera
7
NUORTEN TYÖLLISTÄMISKAMPANJA TUOTTAA TULOSTA
na mahdollisuudet palkata uutta työvoimaa ovat usein vähäisemmät, mutta
apuja erilaisiin tehtäviin kuitenkin tarvittaisiin. Nuoret tarvitsevat työkokemusta ja tavallista arkea pysyäkseen työelämässä kiinni. Duuni Buumi auttaa molempia osapuolia. Hyvä tekijä löytää aina paikkansa. Duuni
Buumin kautta nuori on tullut tutuksi ja hän on saanut varmuutta työntekoon. Miksi et pitäisi kiinni hyvästä
tekijästä – tässä muutama jatkomahdollisuus yhteistyöhön.
Kampanjamme alkoi 1.9.2009 ja sitä kautta harjoittelupaikan on saanut jo 100 nuorta. Yritykset ja Järvenpään kaupunki ovat
ilmoittaneet avoimiksi kaikkiaan 138 harjoittelumahdollisuutta, paikkoja on ollut
mm. postittajan, kuntosaliapulaisen, puhelinmyyjän, toimistoharjoittelijan, myyjän, keittiöapulaisen, sähköasentajan,
laatoittajan ja varaston työtehtäviin.
Kiitos näistä nuorille tarjotuista
työllistymistä edistävistä mahdollisuuksista!
Työ- ja elinkeinotoimisto markkinoi paikkoja nuorille aktiivisesti. Alalle soveltuvuus ja nuoren
omat jatkotoiveet ja suunnitelmat
huomioidaan ehdokkaita paikkoihin
haettaessa. Harjoittelussa nyt olevilla
nuorilla yli puolella on ollut jokin ammatillinen koulutus. Tällä hetkellä nuoria ammatillisen tutkinnon suorittaneita työnhakijoita on mm. sähkö-, rakennus-, cateringja atk-alalla, sekä audiovisuaalisen koulutuksen suorittaneina. Aktiivisia nuoria on
myös ei-ammatillisen koulutuksen suorittaneissa hakijoissa.
Työnantajien palaute harjoittelijoista on
ollut pääsääntöisesti hyvää. Tästä viestii
myös se, että useita sopimuksia on haluttu jatkaa.
Kampanjamme jatkuu vielä toukokuun
loppuun saakka. Ellet vielä ole mukana,
lähde nyt mukaan ja tarjoa työllistymismahdollisuutta nuorille Duuni Buumi
-kampanjan kautta.
DUUNI BUUMISTA
KESÄTÖIHIN
Hyvä Duuni Buumi nuori on varmasti
oivallinen kesätyöntekijä yritykseenne
– toivommekin, että mahdollisuuksienne
mukaan tarjoatte kesätyöpaikkaa näille harjoittelijoille. Onhan nuori harjoittelun aikana oppinut jo talon tavoille!
•
•
•
•
MITEN DUUNI BUUMI KÄYTÄNNÖSSÄ TOIMII:
markkinoi paikkoja suoraan nuorille,
lisäksi paikat näkyvät myös toimiston
ilmoitustaululla.
Nuori itse ottaa yhteyttä yritykseesi.
Varaudu siihen, että hakuprosessi ja valinta vievät jonkin verran aikaa.
Yrityksesi tekee valinnan ja ilmoittaa siitä TE-toimistoon, samalla sovitaan mm.
harjoittelun kestosta.
Ennen harjoittelun alkamista tehdään
kirjallinen sopimus, jonka harjoittelija,
työnantaja ja TE-toimisto allekirjoittavat. Sopimuksen liitteenä TE-toimistolle tulee toimittaa kaupparekisteriote,
sekä verovelkatodistus. Harjoittelusopimuslomake löytyy www.suomi.fi/asiointi
ja lomakkeet-sivustolta (lomakeTEM326),
lomakkeita saat myös kaikista TE-toimistoista.
Tämän jälkeen harjoittelu voi alkaa!
Ota yhteys Työ- ja elinkeinotoimistoon
puhelimitse tai sähköpostilla.
•
• Kerro paikkaa ilmoittaessasi mitä tehtäviä nuori harjoittelussa tekee.
• TE-toimisto etsii paikkaan sopivia ehdokkaita, tiedottaa vaihtoehdoista ja
Duuni Buumin tavoitteena oli ja on tarjota
nuorten, yrittäjien ja työnantajien kohtaamisia. Työ tarvitsee tekijöitä – nuori tarvitsee mahdollisuuksia. Taantuman aika-
8
DUUNI BUUMISTA TYÖSUHTEESEEN PALKKATUELLA
Työnantaja voi saada palkkatukea nuoren
työllistämiseen. Tuen määrä ja kesto määräytyvät tapauskohtaisesti. Kun harkitset
nuoren palkkaamista, ota yhteyttä TE-toimistoon.
DUUNI BUUMISTA
OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN
Mikäli Duuni Buumin kautta harjoittelussa ollut nuori on osoittautunut henkilöksi,
jonka haluaisit todella sitouttaa omaan
yritykseesi tai työpaikkaan, työsuhteeseen
voisi ehkä liittyä myös oppisopimuskoulutus.
Oppisopimuskoulutusta
kannattaa harkita, kun...
• yritys tarvitsee uutta, osaavaa työvoimaa, joka saa alan uusimman koulutuksen
• sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydy työmarkkinoilta
• yritys haluaa kehittää henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa
• työntekijän tehtävät edellyttävät ammatillista lisäkoulutusta
Työnantajan edut ja hyödyt
• Opiskelijan tietopuolinen koulutus on
maksutonta.
• Opiskelemaan ryhtyvällä työntekijällä on
yleensä hyvä motivaatio ja halu jäädä
alalle.
• Oppisopimustoimisto maksaa työnantajalle koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Korvauksen suuruus sovitaan / lasketaan tapauskohtaisesti.
• Koulutuskorvauksen maksaminen edellyttää arvioinnin antamista kahdesti vuodessa, byrokratia on siis melko vähäistä. Sähköisesti lähetettävä ja täytettävä
lomake on ainoa seurantaväline oppisopimuksen kuluessa. Alkuvaiheessa koulutustarkastaja käy työpaikalla kerran
pari sopimuksen mukaisesti ja pyydettäessä myöhemminkin.
• Työnantaja voi hakea Työ- ja elinkeinotoimistosta palkkatukea, kun oppisopimus tehdään työttömän työnhakijan
kanssa. Työsuhde ei saa alkaa ennen
kuin tukipäätös on saatu Työ- ja elinkeinotoimistolta.
Työnantaja sitoutuu...
• maksamaan työntekijälle vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa
• nimeämään työpaikalta työpaikkaohjaajan, joka vastaa käytännössä opiskelijan
työssä oppimisen ohjauksesta ja kouluttamisesta työtehtäviin
• huolehtimaan siitä, että opiskelija voi
osallistua tietopuoliseen opetukseen henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisesti
Lisätietoja
Duuni Buumista antaa
Järvenpään Yrittäjät ry,
Sari Hämäläinen, puh. 040-5342999
Duuni Buumi harjoittelupaikan voit
ilmoittaa TE -toimistolle, josta voit
myös saada lisätietoa palkkatuesta:
Leena Rekonen, puh. 010 6072426
Oppisopimuskoulutuksesta sinulle kertoo
Jukka Rautio, puh. 0500-461329,
käy myös tutustumassa
www.opityossa.fi -sivustoihin
NUORTEN
KESÄTYÖLLISTÄMINEN
JÄRVENPÄÄSSÄ
Järvenpään kaupunki tarjoaa kesätöitä 100 nuorelle tulevana kesänä. Lisäksi kaupunki tarjoaa kaikille nuorille nuorten palvelukorttikoulutuksen ensimmäisenä työpäivänään. Valmennuspäivä antaa eväitä itse työtehtäviin mutta myös tulevaisuuden tuomiin haasteisiin ja asiakaspalveluun työpaikoilla.
Järvenpään Yrittäjät ry ja Järvenpään kaupunki haluavat muistuttaa yrityksiä Järvenpään kaupungin kesätyöllistämistuesta yrityksille. Tukea myönnetään 4 viikon ajalle
Järvenpäässä asuvan 15–18-vuotiaan (syntynyt vuosina 1992–1995) nuoren palkkaamiseen 1.6 –31.8.2010 välisenä aikana. Työssäoloajan ei tarvitse olla yhtäjaksoinen.
Työpaikan tulee sijaita Järvenpäässä tai työtä tulee tehdä Järvenpään toimipisteestä
käsin.
Tuen suuruus on 200 eur / työllistetty nuori. Tukea tänä vuonna myönnetään 40:stä
nuoresta. Tukea haetaan järvenpään kaupungin www-sivuilta löytyvällä kaavakkeella
työsuhteen päättymisen jälkeen.
Lisätietoja nuorten kesätyöllistämistuesta antaa Järvenpään kaupungilta
Tommi Kemppinen, puh: 040-3153029.
Yleisestä taloustilanteesta huolimatta yrityksen kannattaa investoida nuoreen tarjoamalla kesä-, kausi- tai työharjoittelupaikkaa – tämä ei ole uhraus yrittäjältä, vaan
sijoitus. Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä, asiakkaitamme, työntekijöitä tai yrityksiemme jatkajia.
Työntekijöiden hyvää tuottavuutta
pitää ryhtyä palkitsemaan
Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Jarkko Wuorisen mielestä työn korkeaa
tuottavuutta ei suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä ole palkittu riittävästi. Matalaa tuottavuutta on sen sijaan jopa ylipalkittu vahvalla, solidaarisella palkkapolitiikalla.
– Suomalaisessa palkkapolitiikassa – erityisesti keskitetyissä ratkaisuissa – matalan tuottavuuden alojen palkat ovat nousseet tuottavuuteen
nähden paljon erityisesti hyvän taloudellisen suhdanteen aikoina. Työntekijät on haluttu asettaa mahdollisimman tasa-arvoiseen asemaan. Tämä
on kuitenkin merkinnyt monen alan yrittäjille liiallisia kustannuspaineita.
Yrittäjät ovat saattaneet joutua korkeiden työvoimakustannusten vuoksi tinkimään liiketoiminnan kasvusta eivätkä yritykset ole näin pystyneet
palkkaamaan uusia työntekijöitä, Wuorinen arvioi puhuessaan Suomen
Yrittäjien puheenjohtajien neuvottelupäivien avajaisseminaarissa.
Huomattavan suuret toimiala- ja yrityskohtaiset tuottavuuserot ovat heijastuneet palkkoihin heikosti erityisesti keskitetyn tulopolitiikan järjestelmässä. Palkkaratkaisut ovat pohjautuneet usein vientiteollisuuden maksukykyyn, jolloin kotimarkkinoilla toimivat yritykset ovat joutuneet ahtaalle.
Suomen Yrittäjien mielestä tuottavuutta pitää ryhtyä palkitsemaan enemmän yksilötason suoritusten ja yritysten menestyksen mukaan. Tämän
vuoksi paikallista sopimista on edistettävä, jotta työn tuottavuus paranisi,
työllistämisen kynnys madaltuisi ja yritysten kasvun esteet vähenisivät.
Lähde: www.yrittajat.fi
Pirteää kevättalven jatkoa kaikille
Duuni Buumi -tiimi
9
O
Olen ollut mukana Hallitustoiminnassa
toimihenkilönä vasta viime keväästä, joten minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä mitä joskus kuulemani termi
”vaihtokokous” pitäisi sisällään.
Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien yhteydessä pidetyssä hallituksen kokouksessa minulta kysyttiin, että osallistuuhan sihteerimme vaihtokokoukseen? Vastasin että
tottahan toki, ihmettelin vain miksi kokouksen päivämääräksi oli merkitty 7.–
10.1.2010 – oliko päivämäärä vielä auki ja
tässä määritelty aikaväli? Sain hämmästyksekseni kuulla, että kokous on tosiaankin nelipäiväinen, ja että se on perinteisesti pidetty ulkomailla.
Seuraavassa kokouksessa nimettiin vaihtokokoustyöryhmä ja todettiin, että kustannustehokkaampaa ja seikkailuhenkisempää olisi, jos otettaisiin vasta hieman
ennen matkaa äkkilähtö, ja näin syntyikin
ajatus ”Jokerimatkasta”, jonka kohde kerrottaisiin vasta lähtöpäivänä! Eihän siinä
muu auttanut kuin anoa matkustuslupaa
sekä vaimolta että firmalta, jonka onneksi
molemmat myönsivät!
Paria päivää ennen reissua ilmoitettiin, että kohteessa on odotettavisa pikkupakkasta, jotta osasimme pakata oikeanlaiset varusteet. Juuri muuta ei tämän lisäksi ilmoitettukaan, paitsi että passia tarvittaisiin, ja
bussikuljetus lähtee Rivolin edestä klo 7.00!
Makke hoiti jälleen kuljetuksen kentälle
mallikkaasti ja bussimatkan aikana julkistettiin vihdoin kohteemme, Latvian pääkaupunki Vilna.
Koneen laskeuduttua ja raahatessamme
matkatavaroitamme loskassa arvelin ennakkoluulojeni (”itäblokin maat ovat kaikki samanlaisia, kun on nähnyt Tallinnan
on nähnyt kaikki”) pitäneen paikkansa, voi
kuinka vääriksi ne myöhemmin osoittautuivatkaan!
Saavuimme pian kolmella taksilla Sarunas-hotelliin, ja tässä vaiheessa huomattiin ensimmäinen kulttuuriero, jokainen
taksi oli eri hintainen! Maassa maan tavalla, tähän maahan kuuluu tietynlainen
suurpiirteisyys. Hotelli oli hieman kaupungin laidalla, mutta varsin viihtyisä.
Kauaa ei ehditty ihmetellä kun tehokas
puheenjohtajamme marssitti koko porukan meille koko reissun ajaksi varattuun
konferenssihuoneeseen ja aloitimme ko-
10
Hallituksen vaihtokokous 2010
"Jokerimatka
tuntemattomaan"
koustamisen. Kokoustamista sisältyikin
reissuun arviolta yli 20 h, joten peukaloita
siellä ei pyöritelty!
En ole ennen tullut ajatelleeksi kuinka paljon suunnittelua, sopimista, työnjakoa ja
äänestämistä yrittäjäyhdistyksen yhden
vuoden toiminnan suunnitteluun kuuluu.
Lisäksi mukanamme reissussa olivat kaupungin edustajina, elinkeinojohtaja Pirjo
Latva-Aho ja kehitysjohtaja Minna Karhunen, jotka osallistuivat keskusteluihin ja
toivat näkökulmaa yhteistyöhön kaupungin kanssa.
Kaupungin edustaja on perinteisesti aina
ollut vaihtokokouksessa mukana kuuntelemassa yrittäjien näkökulmia asioihin, ja
samalla kertomaan hallituksen jäsenille
kaupungin uusista tuulista. Tämä yhteistyö on yhdistyksen vaikuttamismahdollisuuksien kannalta erittäin tärkeää, ja toivottavasti se jatkuukin yhtä hedelmällisenä. Istumalihasten kuluttamisen johdosta nyt on vankka runko kuluvan vuoden
toiminnalle kasassa, työmme jälkeähän
voidaan lopullisesti arvioida vasta vuoden
kuluttua.
Onneksi kaikki aika ei mennyt pelkkään
kokoustamiseen, vaan iltaisin pääsimme
tehostamaan verkoistoitumistamme, ja
tunnenkin nyt hallituksen jäsenet huomattavasti paremmin kuin ennen matkaa,
tämähän on eräs ”kolmen Veen” (Vaikuttaminen, Verkostoituminen, Viihdyttäminen) -teorian mukaisista yhdistyksen tehtävistä.
Iltaisin kävimme illastamassa mm. vanhassa kaupungissa, sekä kaupungin laidalla olevassa, vanhaan myllyyn rakennetussa ravintolassa ja lähtöpäivänä oli
kulttuurikierroksen vuoro. Kävimme ensin oppaan saattelemana tutustumassa
kaupunkiin, kahdessa sen kymmenistä
kirkoista, meripihkanäyttelyssä, ja viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä KGB-museossa, joka toimi oikeasti KGB:n entisen
rakennuksen kellarin vankilatiloissa.
Tämä oli varsin pysähdyttävä kokemus,
KGB oli tosiaankin poistunut rakennuksesta vasta vuonna 1991. Hurjaa ja dramaattista oli nähdä minkälaisissa oloissa
ja kuinka mitättömistä syistä oli ko. paikassa aikaa jouduttu viettämään. Eräässä
keskustelussa totesimme myös, kuinka
ilman talvisodan ihmettä voisi todellisuus
Suomessakin olla hieman erilainen. Kommunismin jäljiltä toipuvassa maassa yrittäjäyhdistyksen tilanne ja jäsenmääräkin
olisivat varmasti toista luokkaa!
Tämän jälkeen aloimmekin jo pakkailla
tavaroitamme kotiinpaluuta varten. Summatakseni Vilnaa matkakohteena, aikaisemmin mainitsemani ennakkoluulot osoittautuivat varsin vääriksi. Itäblokin maille
käsitykseni mukaan tyypillinen tyly ja ynseä asenne loisti poissaolollaan, henkilökunta oli keski-eurooppalaisen ystävällistä, eikä mihinkään toiveisiimme / pyyntöihimme vastattu 'ei'. Kaikki tuntui käyvän
ja onnistuvan!
Matka oli siis erittäin mukava, ja alan pikkuhiljaa ymmärtää miksi Järvenpään Yrittäjillä on erittäin positiivinen ongelma:
Hallitukseen olisi enemmän tulijoita kuin
on hallituspaikkoja! Tähänkin asiaan liittyviä ratkaisuja reissussa tehtiin, päätimme
että tiettyjä projekteja ja tilaisuuksia varten tulemme käyttämään hyödyksi jäsenistön rautaista ammattitaitoa ja pyyteetöntä
asennetta myös hallituksen ulkopuolelta,
ja aloitamme ”uusien hallitusjäsenten sisäänajon”, eli kiinnostuneita otetaan mukaan toimintaan, jolloin he ovat hallituspaikan auetessa jo tietoisia siitä miten
yhdistyksemme toimii ja miten päätöksiä
tehdään.
Jussi Mäkelä ( Järvenpään Yrittäjät ry:n
sihteeri ja entistäkin ylpeämpi siitä!)
Kolarikorjaamo & Automaalaamo
T. Kurvinen Oy
• Kolarikorjaukset
Autorobot-oikaisulaittein
• Muovikorjaukset
• Maalaukset (36 kk:n takuulla)
Juhlapalvelua
jo yli
20 vuotta!
Palvelemme
ma – pe 7.30 – 17.00
Tilausravintola
Taistelukoulun upseerikerho, Rantatie 66, Tuusula
Puhelin 29 111 80 • [email protected]
Ahertajankatu 3, PL 24
04441 JÄRVENPÄÄ
www.tkurvinen.fi
WO
AU
RLD LEADERS IN
TOM
OTIVE FINISH
ES
Puh. (09) 283 120
Nordea Pankki Suomi Oyj
Etuyrittäjyys helpottaa arkeasi
Keskitä raha-asiasi meille. Saat käyttöösi yrityksesi
oman pankkineuvojan asiantuntemuksen. Hänen
kanssaan voit hoitaa niin omat kuin yrityksesi pankkija vakuutusasiat nopeasti sekä vaivattomasti.
Soita Yrityspalveluumme 0200 2121 ma–pe 8–18
(pvm/mpm) ja varaa meille aika.
Teemme sen mahdolliseksi
Sibeliuksenkatu 15
Järvenpää
0200 2121
nordea.fi
HUOLTO JA TARVIKKEET
KAIKKIIN MERKKEIHIN
MYYMME JA HUOLLAMME
KOPIOKONEET, TULOSTIMET,
FAKSIT, TIETOKONEET,
K
PAPERISILPPURIT
PAPERISILPPU
PPURIT
Järvenpään Yrittäjien jäsenet saavat kestoetuna –10 % verottomasta työveloituksesta.
Edellyttää maksettaessa voimassa olevan
jäsenkortin esittämistä. Ei jälkihyvitystä.
TOIMISTOTEKNIIKAN ERIKOISLIIKE
•
MUISTA KOTITALOUSVÄHENNYSOIKEUS!
ÄÄNENTOISTO, VALAISTUS, VIDEO...
KONSERTTEIHIN, SEMINAAREIHIN,
JUHLIIN JNE...
[email protected]
09-2711296
www.aanimaisema.fi
11
JÄRVENPÄÄN YRITTÄJÄT ry:n HALLITUS 2010
Jarkko Åström
puheenjohtaja
www-sivujen ylläpito
Foral Design Oy
Alhotie 14, 04430 Järvenpää
Puh. 2794 8320, faksi 27948322
[email protected]
Erja Saarelainen
varapuheenjohtaja
Narikka Oy
Yrittäjänkatu 39, 04460 Nummenkylä
Puh. 050-524 4618
[email protected]
Ullamaria Vehviläinen
Me Kalustajat Oy
Kaskitie 1, 04410 Järvenpää
Puh. 040-707 8850
[email protected]
Sari Hämäläinen
varapuheenjohtaja
maSari Oy
Jepuankatu 10, 04430 Järvenpää
Puh. 040-358 9922, 040-534 2999
[email protected]
Henri Ulan
Laattapiste Collection Järvenpää
Kielokatu 1, 04430 Järvenpää
Puh. 020 788 0710
[email protected]
Ismo Nöjd
Tili- ja Lakiasiaintoimisto Nöjd Oy
Kalliotie 1, 04400 Järvenpää
Puh. 0400-463 417, faksi 271 1753
[email protected]
TOIMIHENKILÖT
Johanna Blom
Järvenpään Lukko Oy
Alhotie 14, 04430 Järvenpää
Puh. 020 7437 560, faksi 291 7502
[email protected]
Merja Altén
Yrittäjätiedotteen taitto ja
ilmoitusvaraukset
Graafinen Konerivi Oy
puh. 040-522 1913
[email protected]
Olavi Ruohomaa
Veranda Interio
Yrittäjänkatu 31, 04460 Nummenkylä
Puh. 050-340 4433
[email protected]
12
Päivi Koponen
Koposka Ky
Puh. 040-748 4447
[email protected]
Leena Rekola-Nieminen
rahastonhoitaja
Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy
Postikatu 10 A, 04400 Järvenpää
Puh. 2790 730, faksi 2790 7399
[email protected]
Jussi Mäkelä
sihteeri
Fennia
Yhteiskouluntie 17, 04400 Järvenpää
Puh. 0400-218 322
[email protected]
TAPAHTUMAKALENTERI 2010
MAALISKUU
3.3.
4.3.
vko 11
26.3.
Tapiolan Iltakoulu, vieraana Outi Mäenpää, Järvenpää-talolla klo 18.00 – 20.00
Hallituksen kokous klo 18.30
Sähköinen tiedote jäsenille
Aamukahvit Rivolissa klo 8.30 – 10.00, yhteistyössä OP-Pohjola
HUHTIKUU
8.4.
9.4.
vko 15
22.4.
_ _
"
30.4.
Hallituksen kokous klo 18.30
Y-tiedote 2; aineistopäivä!
Sähköinen tiedote jäsenille
Kevätkokous ja kevätjuhla, tarkemmat tiedot myöhemmin. Seuraa sivustoa www.jarvenpaanyrittajat.fi
Anna hyvän kiertää, luennoitsijana Mikko Kuustonen, Järvenpää-talossa klo 18.00 – 20.30,
ilmoittautumiset: Sari Hämäläiselle, [email protected], ks. s. 24.
Osallistumismaksu 35 eur/hlö. Yhteistyössä Järvenpään työväenopiston kanssa
Aamukahvit Rivolissa klo 8.30 – 10.00, yhteistyössä Järvenpään kaupunki
TOUKOKUU
vko 18
6.5.
vko 19
18.5.
Yrittäjätiedote nro 2 ilmestyy
Hallituksen kokous klo 18.30
Sähköinen tiedote jäsenille
Uudenmaan Yrittäjien kevätkokous ja kesäkauden avajaiset
KESÄKUU
3.6.
vko 24
Hallituksen kokous klo 18.30
Sähköinen tiedote jäsenille
HEINÄKUU
8.7.
vko 29
Yrittäjämatka Savonlinnan Oopperajuhlille
Sähköinen tiedote jäsenille
Tapahtumista ilmoitetaan tarkemmat tiedot, kun kaikki järjestelyt ovat varmistuneet.
Seuraa sähköisiä tiedotteita ja www-sivujamme.
Uudenmaan Yrittäjien järjestämistä tapahtumista saat lisätietoja www.uudenmaanyrittajat.fi
Haluatko tarjota hallitukselle kokoustilat tai pyytää meidät muuten vain tutustumaan yritykseesi?
Onko mielessäsi jotain, jonka haluaisit julkaistavan Yrittäjätiedotteessa ja/tai nettisivuillamme?
Ota yhteys Päiviin puhelimitse 040-748 4447 tai sähköpostitse [email protected]
13
Uudenmaan Yrittäjien
tapahtumakalenterista
poimittua
Jäseniltämme on tullut kyselyitä erilaisista koulutuksista ja siksipä
vaihtokokouksessa päätettiin julkistaa aluejärjestömme, Uudenmaan Yrittäjien, tapahtumakalenterin paikallistoimintaa, joka on
runsasta ja korkeatasoista. Tiedot on poimittu helmikuun alussa, joten muutoksia tietoihin tai uusia tapahtumia on saattanut
ilmaantua.
Yrittäjän Iltakoulu
Järvenpäässä keskiviikkona 3.3.2010 klo 18.00–20.00
Järvenpää-talo, Hallintokatu 4, Järvenpää
Ohjelma:
17.30 Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu
18.00 Tervetuloa;
toimitusjohtaja Petri Graeffe, Uudenmaan Yrittäjät
Tapiola haluaa palvella yrittäjiä;
Yhteyspäällikkö Teija Seppälä, Tapiola-ryhmä
18.20 ”Viesti tietoisemmin”, Outi Mäenpää
19.30 Jälki-istunto ja iltapalatarjoilu
Yritystä kasvuun! -tilaisuus
17.3.2010 alkaen 17.30–21.00
Laurea-ammattikorkeakoulu, Keskikatu 3 a, 04200 Kerava
PK-yrityksen markkinoinnin huippukeinot: Miten
markkinoinnista tehdään yritykselle menestyksen kivijalka.
Kouluttajana Timo Rope
Tilaisuus on jäsenyrittäjille maksuton
Barents Foorum
18.3.2010 Finlandia-talossa
Suomen Yrittäjät järjestää korkean tason Barents Foorumin.
Tilaisuudessa puheenvuoron käyttää mm. Tasavallan
Presidentti. Foorumi on jäsenille maksuton.
Päivän aikana on tarkoitus saada uusinta tietoa siitä, mitä
Barentsin alue tarjoaa sekä tietoa siitä, miten oikeat verkostot löytyvät, ja miten niihin päästään mukaan. Nyt on oikea
aika selvittää, miten pk-yritykset voivat hyödyntää Barentsin
mahdollisuuksia. Jos kiinnostuit, ilmoittaudu seminaariin
11.3. mennessä!
Oma Yritys -messut
23.3.–24.3. Wanha Satama, Helsinki
Lisätietoa tapahtumista ja ilmoittautumisohjeet:
www.uudenmaanyrittäjät.fi –> Tapahtumakalenteri
14
Yrittäjän työterveyshuolto
Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä voi järjestää itselleen työterveyshuollon työstä johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemiseksi.
Työterveyshuoltolaissa yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä tarkoitetaan yrittäjien tai maatalousyrittäjien eläkelain piiriin
kuuluvia henkilöitä.
1.1.2006 lukien yrittäjälle on tullut oikeus saada korvausta itselleen työterveyshuollon lisäksi järjestämänsä yleislääkäritasoisen
sairaanhoidon kustannuksista.
Toiminnan pitää perustua yrittäjän ja palvelujen tuottajan väliseen kirjalliseen sopimukseen ja sisällöstä laadittuun toimintasuunnitelmaan
Kansaneläkelaitos korvaa yrittäjälle sopimukseen perustuvat työterveyshuollon ja sen lisäksi järjestetyn sairaanhoidon tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain nojalla.
Työterveyshuollon suunnittelu ja toteutus perustuvat yrittäjän
työn ja työpaikan olosuhteiden tuntemiseen sekä tietoihin yrittäjän terveydentilasta. Työterveyshuoltoa aloitettaessa työterveyshenkilöstö hankkii työpaikasta toimialakohtaista yleistä tietoa ja
täydentää sitä työpaikkakohtaisilla tiedoilla esimerkiksi työpaikka- tai tilakäynnein ja perehtymällä työpaikan työturvallisuuteen
liittyviin selvityksiin tai haastattelemalla yrittäjää.
Työterveyshuolto seuraa yrittäjän työtä ja työolosuhteita ja niissä
tapahtuvia muutoksia ja arvioi niiden vaikutuksia yrittäjän terveyteen ja työ- ja toimintakykyyn.
Yrittäjän terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä seurataan ja arvioidaan terveystarkastuksin. Niitä tehdään yleensä työterveyshuoltoa aloitettaessa, työn tai työolosuhteiden muuttuessa ja tarvittaessa määrävälein työuran eri vaiheissa. Tarkastusten sisältö
määräytyy työn vaatimusten, työolosuhteiden ja yrittäjän omien
terveydellisten ominaisuuksien mukaan.
Työterveyshuollon korvausten määrät
60 % ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista
(korvausluokka I)
50 % sairaanhoidon kustannuksista
(korvausluokka II)
Korvattavilla kustannuksilla on vuotuinen enimmäismäärä. Kela
ei maksa korvausta enimmäismäärän ylittävistä kustannuksista.
Enimmäismäärät 2010
Ehkäisevä työterveyshuolto (korvausluokka I)
työpaikkaselvitys (korkeampi)
muu ehkäisevä työterveyshuolto (alempi)
Sairaanhoito (korvausluokka II)
Kustannukset
€/vuosi
Korvaus
€/vuosi
777,75
387,50
276,50
464,85
232,50
138,25
Korvausten saaminen työterveyshuollon korvausjärjestelmän mukaisesti edellyttää, että yrittäjä on tehnyt kirjallisen sopimuksen
työterveyshuollosta ja sen lisäksi järjestettävästä sairaanhoidosta
saman palvelun tuottajan kanssa.
Miltä Islanti näyttää nyt?
Uudenmaan Yrittäjät ottaa siitä selvää elokuussa –
lähde mukaan!
Uudenmaan Yrittäjät järjestää elokuussa 2010 jäsenmatkan Islantiin, geyshirien ja nyttemmin pankkiirien luvattuun maahan.
Islannin kävijät vaikuttavat usein poikkeuksellisen ihastuneilta matkakohteeseensa. Matkanjohtajaksi lupautuneen PorvooToursin
Birgitta Palmqvistin mukaan Islanti hurmaa.
Matkaan lähdetään keskiviikkona 4.8. IcelandAir:n lennolla ja
Suomeen palataan hyvissä ajoin ennen koulujen alkua, lauantaina 7.8. Ohjelmaan mahtuu niin yritysvierailuja, Blue Lagoon -kylpylässä käynti kuin turistiohjelmaakin, Birgitta kuvailee. Syödään
hyvin ja viihdytään – ja mikä parasta, yrittäjäseurassa.
Mukaan mahtuu bussillinen nopeimpia ilmoittautujia. Ilmoittautumiset alkavat tammikuussa, ja kannattaa totta kai olla
nopea. Tarkempia tietoja matkasta löydät Uudenmaan Yrittäjien nettisivuilta, uudenmaanyrittajat.fi.
Suhdannelamassa hyväkin
yritys voi kohdata kriisin.
Yrittäjän tukiverkko auttaa.
Yrittäjän tukiverkko on maksuton nettipalvelu yrittäjille. Tukiverkko auttaa yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa. Tukiverkko ohjaa
myös vertaistukeen yrittäjien stressitilanteissa. Blogit ja tietopankki ovat yhteisesti toteutettuja yrittäjäjärjestön valtakunnallisia palveluita. Vertaistuki ja talouden vakauttaminen ovat pääasiassa Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen toteuttamia palveluita.
Vertaistuki ohjaa kontakteihin kokeneiden yrittäjien ja ammattiterapeuttien kanssa.
Talouden vakauttaminen tarjoaa mahdollisuuden hakea yrityksen
tilanteen vakauttamista alueellisilta vakauttamisryhmiltä.
Tietopankki on kooste tärkeitä tietoja helpossa muodossa.
Blogit on tarkoitettu kysymyksille ja vastauksille, asiantuntijakirjoituksille sekä keskustelulle. Blogeissa voit kysyä asioita halutessasi nimettömästi.
Yrittäjien muut jäsenedut
Käy katsomassa monipuoliset jäsenedut osoitteessa
www.yrittajat.fi/fi-FI/jasenedut
15
Golf, kallista aikaa?
Päätös aloittaa, keväällä 2007, yrittäjänä Järvenpään Laattapisteellä tarkoitti samalla luopumista säännöllisestä elämänrytmistä, varsinkin vapaa-ajasta, jota aiempi työurani oli kohtuullisesti tarjonnut.
Ensimmäiset vuodet yrittäjänä eivät ole tuottaneet pettymystä
ajankäytön suhteen, vaan työtä on saanut tehdä, mikä sinänsä
on hienoa sekin. Harrastaminen jäi taka-alalle ja kuntokin rapisi
sillä kaikki yrityksestä liikenevä aika oli annettava perheelle, jossa
oman huomionsa vaati vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta.
Viimevuoden aikana kaupan rutiinit alkoivat kuitenkin olla sen
verran hyvin hallussa, että kuntoliikunta palasi pikkuhiljaa ohjelmaan, varsinkin keväällä kun kadut sulivat, lenkkeily maistui taas
makealta.
Keväällä sain kuulla Järvenpään Yrittäjien aikovan järjestää yrittäjille räätälöidyn golf-kurssin. Kurssin tunnit järjestettäisiin niin,
että meillä kaupankin ihmisillä olisi mahdollisuus osallistua.
Lähdin innolla mukaan sillä olin saanut lajiin jonkinmoisen kosketuksen jo vuosia aiemmin, mutta silloin lasten ollessa pieniä
päätin jättää lajin myöhemmäksi.
Kurssi alkoikin kesäkuussa Talmassa, siellä Teemun Tyryn opein
homma eteni ripeästi ja jokaisella oli Green Card suoritettuna
viimeistään heinäkuun alkupuolella. Ajat olivat joustavat ja aina
järjestyi mahdollisuus mennä jonkin toisen kurssin mukaan korvaamaan väliin jäänyt tunti.
Miten sitten golf, jolla on erityisen vankka maine aikavarkaana, sopii yrittäjälle? Itselleni ainakin erittäin hyvin, sillä
lähellä on paljon kenttiä ja niissä hyvin tilaa arkisin varsinkin aamu- ja päiväaikaan, jolloin hinnat ovat myös edullisia ja kaupalla taas rauhallisempaa, eikä se ole
pois perheen ajasta. Viime kesänä ehdin käydä kenttiä kiertämässä kymmenisen kertaa ja
sen lisäksi harjoitusalueella suunnilleen saman verran. Aina ei tarvitse mennä kahdeksaatoista reikää, puolikas vie aikaa vain pari tuntia.
Peliseurana oli pääasiassa liiketuttuja, joiden kautta tuli sitten uusia tuttuja. Golf-harrastuksen verkostoitumispuoli alkoi tulla esiin vähäiselläkin kokemuksella. Golfhan on siitäkin mukavaa, että eritasoiset pelaajat voivat tasoitusjärjestelmän turvin
pelata toistensa kanssa. Aloittelijalle onkin aina
avartava kokemus pelata parempiensa kanssa. Sama homma toimii myös perheenjäsenten välillä,
naisilla sekä aloittelijoilla on lisäksi lähtö- eli tiiausalue vähän lähempänä.
Monilla kentillä on hyvinkin suuria korkeuseroja ja vaatii hyvää kuntoa selvittää kierros otteen herpaantumatta peliin. Pelissä ollaan todella lähellä luontoa ja maisemat ovat usein todella upeita, hyvä seura vielä kruunaa kierroksen. Ajatukset pysyvät täydellisesti poissa
muusta arjesta, mikä antaa lisää virtaa ja jaksamista.
16
Golfiin liittyy monenlaisia uskomuksia ja ennakkoluuloja, mutta
ainakin omalta osaltani kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä. Golf onkin niitä harvoja lajeja, joka taantumasta huolimatta
on pystynyt kasvattamaan harrastajamääriään. Lajista on entistä
enemmän tulossa koko kansan harrastus Ruotsin malliin ja tämä antaa laajemman pohjan huippujen löytymiselle. Harrastukseen liittyvät etiketit ovat mielestäni pelkästään hyviä ja antavat
nuorillekin oikeaa tapakasvatusta, jota muuten niin vähän missään näkee, eli toisten huomioonottamista.
Järvenpään Yrittäjät järjestää ilmeisesti tulevana kesänä jälleen samanlaisen mahdollisuuden päästä kokeilemaan lajia.
Terveyttä ja jaksamista
kaikille yrittäjille.
Heikki Tuovinen
kauppias,
Laattapiste Järvenpää
YRITYSOMAISUUDEN
JÄRJESTELEMINEN
JAKAUTUMISELLA
SUKUPOLVENVAIHDOKSESSA
Kysymys: Olen tekemässä osakeyhtiöstäni sukupolvenvaihdoskauppaa poikani kanssa. Yritys omistaa arvokkaan
kiinteistön ja toimitilarakennuksen, mikä nostaa kauppahintaa huomattavasti. Onko mahdollista jättää toimitilakiinteistö luovutettavan yritysomaisuuden ulkopuolelle, jotta jatkaja saisi yrityksen haltuunsa pienemmällä pääomalla?
Vastaus: Yritysomaisuuden osan, esim. kiinteistön ja tilat, jossa
yritys toimii, voi jättää sukupolvenvaihdosluovutuksen ulkopuolelle ja tämä voi olla joissakin tapauksissa tarkoituksenmukaistakin. Yritystoiminnan jatkajalle sukupolvenvaihdoksen rahoitus
voi muodostua huomattavasti helpommaksi ja mielekkäämmäksi kun siirtyvän yritysomaisuuden arvossa ei ole mukana toimitilakiinteistöä, jonka osuus varsinkin pienen yrityksen arvosta voi
olla merkittävä. Yrityksestä luopuvalle tämä myös mahdollistaa
eläkepäiviksi säännölliset vuokratulot.
Luovutuksen ulkopuolelle jäävä omaisuus pitää siis saada pois
yrityksen omistuksesta ennen varsinaista sukupolvenvaihdoskauppaa. Yksi tapa olisi perustaa yrityksestä luopuvalle uusi yhtiö ja siirtää toimitilakiinteistö tuohon uuteen yritykseen. Tällaisesta omaisuuden siirtämisestä kuitenkin voi aiheutua koviakin
veroseuraamuksia luovutusvoittoveron ja varainsiirtoveron muodossa. Myös kiinteistön siirtäminen yhtiöstä luopujan henkilökohtaiseen omistukseen aiheuttaa yleensä huomattavia veroseuraamuksia.
Nykyisin varsin yleinen tapa siirtää yhtiöstä omaisuutta veroneutraalisti ennen sukupolvenvaihdosta on jakautuminen, jota
koskevat säännökset ovat osakeyhtiölaissa. Jakautuminen on ns.
yleisseuraanto ja kun se toteutetaan osakeyhtiölain määräyksiä
noudattaen, mahdollistaa se omaisuuden siirtymisen yhtiöstä ilman ylimääräisiä veroseuraamuksia, toisin kuin myymällä omaisuutta yhtiöiden kesken tai yhtiön ja omistajan kesken. Jakautumisessa yhtiö jakautuu kahdeksi tai useammaksi yhtiöksi, joihin
kuhunkin jakautumissuunnitelman mukaisesti siirretään osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista. Jakautumisessa on useita vaiheita kaupparekisteri-ilmoituksineen ja kuulutuksineen, jonka vuoksi aikaa sen toteuttamiseen on varattava vähintään kuusi kuukautta, käytännössä enemmänkin, koska verottajan kantaa jakautumiseen on myös aina syytä kysyä etukäteen kirjallisella ennakkotiedolla.
Kokonaisjakautuminen tarkoittaa, että jakautuvan yhtiön omistaja/
omistajat saavat jakautumisessa muodostuvista uusista yhtiöistä osakkeita samassa suhteessa kuin omistivat jakautuvan yhtiön
osakkeita ja jakautuva yhtiö purkautuu ilman selvitysmenettelyä.
Nykyään laki mahdollistaa tietyin edellytyksin myös osittaisjakautumisen, jossa vain osa varoista siirtyy uuteen yhtiöön ja jakautuva yhtiö jää voimaan muuten. Osittaisjakautumisen etu kokonaisjakautumiseen verrattuna on se, että jakautuva yhtiö saa
pitää vanhan y-tunnuksensa. Kokonaisjakautumisessa y-tunnus
vaihtuu uuteen.
Jakautumisen jälkeen yrityksestä luopuva omistaa uuden yhtiön
osakkeet, jonka omistuksessa on vanhan yhtiön toimitilakiinteistö. Tämän jälkeen vanhan liiketoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeet voidaan sukupolvenvaihdoksessa myydä/lahjoittaa jatkajalle
ilman että toimitilakiinteistön arvoa tarvitsee huomioida kauppahinnassa tai lahjaverotuksessa. Yrityksestä luopuva voi tämän
jälkeen uuden yhtiönsä kautta vuokrata toimitilat jatkajan yhtiölle ja saada näin vuokratuloa eläkkeensä lisäksi. Jakautumisella
saavutetaan näin useita etuja: jatkajan mukaantulo yritystoimintaan mahdollistuu pienemmällä taloudellisella panostuksella,
omaisuus siirtyy yhtiöstä ilman veroja ja luopuja saa turvattua
itselleen säännölliset tulot sukupolvenvaihdoksen jälkeen.
Simo Heikkinen
17
Mitä sinä tekisit
jalokivellä?
Pikku tyttönä viihdyin niin hyvin naapuruston mummojen ja pappojen seurassa, että sain kotona lempinimen
”Kyläluuta”. Mikä minut sai hakeutumaan heidän seuraansa? Tarinat. Minusta oli mukava kuunnella erilaisia
tarinoita – tosia tai ei, mutta mukaansa ne aina tempaisivat.
Edelleenkin pidän tarinoista. Jututan mielelläni tilaisuuden tullen vanhoja ihmisiä ja kuuntelen heidän elämäntarinoitaan – joista useimmat ovat kuin eri maailmasta
ja monia on jopa vaikea uskoa todeksi. Eläydyn kertomuksiin, mikä on jo sinällään virkistävää, mutta antoisinta on, että jokainen tarina antaa aina myös miettimisen aihetta. Tarinoiden voima on ihmeellinen!
Luin loppuvuodesta Tom Lundbergin kirjan ”Kaikki on hyvin”.
Kirja on pullollaan kertomuksia maailman eri kolkilta.
Tänä vuonna jaan jokaisessa Yrittäjätiedotteessa yhden
tarinan Tompan kirjasta. Olkaa hyvät, antakaa mielikuvituksen lentää, ajatusten virrata ja sydämen tulla kosketetuksi!
”Olen kiitollinen antamastanne lahjasta”, hän sanoi.
”Haluan kuitenkin luopua siitä. Toivoisin saavani teiltä
jotakin vielä arvokkaampaa.”
”Niinkö?” nainen ihmetteli. ”Ei minulla ole muuta. Olen
köyhä ja minulle riittävät nämä vuoret, puut, linnut ja
peurat.”
”Pyydän, että opettaisitte
minulle ominaisuutenne, jonka vuoksi
lahjoititte ventovieraalle kulkijalle arvokkaan
jalokivenne.”
Tarina kertoo vanhasta naisesta, joka vuorilla vaeltaessaan löysi purosta arvokkaan jalokiven. Seuraavana päivänä polulla tuli vastaan tuntematon, nälkäinen nuorukainen. Kun vanhus kaivoi hänelle repustaan leipää,
mies huomasi jalokiven ja pyysi saada sen.
”Ole hyvä”, nainen sanoi ja ojensi aarteensa.
Nuorukainen kiitti ja jatkoi matkaansa. Hän tiesi, että
vanhuksen lahjoittama kivi turvaisi taloudellisesti koko
hänen loppuelämänsä. ”Kävipä minulla fantastinen tuuri”, hän ajatteli.
Kun nainen yhtenä iltana valmisteli leiripaikkaa, hän näki tapaamansa nuorukaisen palaavan takaisin. Mies kaivoi laukkuaan ja ojensi jalokiven takaisin vanhukselle.
18
Koposka
paivi.koponen@onnistuja.fi
FirmaJamit
YRITYSTEN
MESSUTAPAHTUMA
Vuoden 2010 alusta on käynnissä jäsenhankintakilpailu.
Tavoitteena on hankkia mahdollisimman monta jäsentä ja tietysti saada heistä
aktiivisia toimijoita.
Kilpailun voittaja on se henkilö, joka on henkilökohtaisesti hankkinut eniten uusia
jäseniä tai on selkeimmin tehnyt menestyksellistä jäsenhankintatyötä.
Kannustuspalkintona yhdistyksemme lahjoittaa Flamingo Spahan kahden hengen
hemmottelupaketin.
Kilpailun tuloksena liityneet jäsenet tulee ilmoittaa sähköpostilla yhdistyksemme
siteerille Jussi Mäkelälle, [email protected]
Lopullisena tuomarina toimii yhdistyksen hallitus.
kävelykatu Jannella 5.8.
klo 11–17
Firma Jamit Jannen Jamien yhteydessä
tarjoaa jäsenistöllemme loistavat mahdollisuudet ”erilaiseen työpäivään”.
Tulevana kesänä Järvenpään Yrittäjät järjestää Jannen Jamien yhteydessä Firma Jamit torstaina 5.8. Klo 11-17 välisenä aikana
yhdistyksemme jäsenillä on mahdollisuus
tuoda tuotteensa ja palvelunsa esille kävelykatu Jannelle yrittäjille varatulle alueelle.
Tullaan tutuiksi muiden yrittäjien kanssa
ja tehdään palvelumme tutuiksi ohikulkijoille. Tulemme antamaan lisätietoa tästä
”messutapahtumasta" lähempänä H-hetkeä mutta varaa päivä kalenteristasi ja
alustavan paikkavarauksen voit tehdä jo
nyt Sari Hämäläiselle, sari.hamalainen@
jarvenpaa.fi tai soita 040-534 2999.
753
Tervetuloa
Järvenpään Yrittäjien jäseneksi
CatCu Tmi
Extra Beauty
Handy Man Patric
Hannu Saksa T:mi
Heikin Kirjaputiikki
Hoivapalvelu Anneliina Oy
HT-Hyllytekniikka Oy
Hyvinvointipalvelu
Tmi Mika Piipponen
IM Palvelut
JeiWash Ky
Juntti Brothers Oy
Light Tech Oy
Myynti Team Uusimaa Tmi
Oinasmäen Rakennus Oy
Oreatec Oy
Pari- ja Perheterapia Sami Seppänen
Pia Jewelry
Pikkuväen Aarreaitta Hyrrä
Puusepänliike Järvinen Oy
Pösö.fi Ky
RE/MAX Asuntokulma Oy LKV
Saneerauskymppi Oy
Sanna-Mari Ollila Tmi / K-kenkä
Sheriffin food
Tea Avant Oy
Tukikomppania/ Oy ThinkIT Ab
Turvallisuuskonsultointi Ari Hannula
V. Lempiäinen Oy
VIP Autolasi Oy
Visma Services Teemuaho Oy
Tässä muutamia kommentteja viime
vuonna mukana olleilta yrittäjiltä:
”Onnistunut tapahtuma ja paljon ihmisiä.
Ei mitään moitteita. Kaikki on ok. Kiitos, että saatiin tulla!”
”Loistava tapahtuma, antaa meille ei-keskustassa toimiville yrittäjille mahdollisuuden
tulla ihmisten ilmoille, ollaan ehdottomasti
mukana ensi vuonnakin”.
”Erittäin tarpeellinen ja hyvä! Ihmetyttää
järvenpääläisten yrittäjien vaisu osaanotto,
olisi hyvä saada laajempi osallistujamäärä”.
”Oli onnistunut ja mielestäni näyttävämpi
kuin viime vuonna. Selkeät paikkamerkinnät aamulla helpotti. Jatketaan tätä!”
Firma Jamit jatkuvat messutapahtuman
jälkeen yrittäjien yhteisellä, vauhdikkaalla
ja hauskalla illanvietolla Jamiteltassa klo
18.00. Varaatkaa yrityksenne liput ajoissa.
Firma lippuja on myynnissä 500 kpl:tta,
joista 380 on istuma sekä katettuja paikkoja. Joten toimi nopeasti ja käy lunastamassa omat Firma Jami liput Pop Live
Oy, Kinnarinkatu 1, Järvenpää, puh: 09279 1900.
Jäsenillämme on telttaan etuosto-oikeus
21.3. saakka, sitten liput vapautetaan myytäväksi muille yrittäjäyhdistyksille.
Esitä Suomen Yrittäjien jäsenkorttisi, kun
ostat liput. Ks. takasivun ilmoitus.
19
Kuluttajat haluavat yrityksiltä
asiakasdialogia verkkoon
SKAL:
Kaupunkien lumiongelmat
ratkaistavissa
Soneran trenditutkimuksen mukaan kuluttajat odottavat yrityksiltä aktiivista vuoropuhelua tuotteista ja palveluista. Kuluttajat keskustelevat palveluista verkossa, ja yritysten
odotetaan osallistuvan keskusteluun myös omien kanavien ulkopuolella.
Suomalaisista peräti 85 prosenttia ajattelee, että yritysten on tärkeä pyrkiä aktiiviseen
vuoropuheluun asiakkaittensa kanssa tarjoamistaan tuotteista ja palveluista. Ostopäätösten tekemisen kannalta internet on jo itsestäänselvyys: viimeisen vuoden aikana 90
prosenttia on verrannut tuotteiden ja palveluiden hintoja internetissä ja 72 prosenttia
etsinyt arvioita ja mielipiteitä niistä.
Joka kolmas suomalainen on lisäksi arvioinut tai arvostellut tuotteita netissä ja neljännes kysellyt muiden asiakkaiden mieltymyksiä tuotteista/palveluista.
– Tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset ovat vähitellen heräämässä esimerkiksi
sosiaalisen median mahdollisuuksiin viestinnässä. Yritykset ovat kuitenkin asiakkaita
jäljessä internetin yleisillä areenoilla käytävässä vuoropuhelussa, sanoo tutkimuspäällikkö Jesse Broman Sonerasta.
Minuutti on asiakkaalle kriittinen odotusaika
Nopeat viestintäyhteydet ja digitaalisesti saatavilla olevan tiedon määrä asettavat uusia
vaatimuksia yrityksille asiakkaiden kärsimättömyyden kasvaessa. Kuudessa kymmenestä suomalaisyrityksestä koetaan, että tavoitettavuusvaatimukset ovat kahdessa vuodessa kasvaneet.
Puolessa suomalaisista yrityksistä käytetään mobiililaajakaistaa kannettavien tietokoneiden kanssa ja sähköpostia matkapuhelimessa tavoitettavuuden parantamiseksi. Nykyaikaista viestintää käytetään asiakaskontaktien parantamiseksi, tehokkuuden lisäämiseksi ja työmatkojen vähentämiseksi.
Asiakkaiden kasvavia vaatimuksia kuvaa se, että 50 prosenttia suomalaisista kokee luottamuksensa yritykseen heikkenevän, jos yrityksen nettisivuilta joutuu etsimään tietoa
yli minuutin. Puhelinpalvelua jonotettaessa kolmelle neljästä riittää minuutin odotus
ennen kuin luottamus yritykseen alkaa karista.
Lähde: www.yrittajat.fi
Järvenpääläiset vaate ja
asusteliikkeet tulevat esille
naistenpäivämessuilla 6.3.
Yrittäjät yhteistyössä järjestävät upean, koko
perheen Suuren muotinäytöksen ja nähtävillä
on järvenpääläistä muotia joka menoon. Ei
kannata mennä merta edemmäs vaatehankintoja tekemään, vaan keskittää ostokset omalle
paikkakunnalle, näin nämä yritykset pysyvät
myös paikkakunnalla meitä palvelemassa.
Etelä-Suomen kaupungit ovat
vaikeuksissa alkutalven runsaan
lumimäärän kanssa. SKAL ja Kuljetuskeskusten Liitto tarjoavat lumiongelman ratkaisuksi esimerkiksi
KTK-järjestelmää.
Etelä-Suomessa kaduille syntyneet
lumikasat uhkaavat jo pelastustoimintaa ja vaarantavat liikenneturvallisuutta. Myös tavaraliikenne on
vaikeutunut ja kauppojen jakelukuljetukset kärsivät yhä ahtaammiksi
käyvistä kaduista.
– Lumen poisviennistä ovat vastuussa kaupungit ja taloyhtiöt ja ne
näyttävät nostaneen kädet pystyyn
ongelman edessä. Vedotaan kalustopulaan ja hurjimmillaan toivotaan
varusmiehiä apuun. Väylät on kuitenkin saatettava liikennöitävään
kuntoon, SKAL:sta muistutetaan.
KTK-järjestelmän kautta
löytyy kalustua
SKAL ja Kuljetuskeskusten Liitto
kannustavat katujen ja parkkipaikkojen kunnossapidosta vastaavia
tahoja pikaisesti hankkimaan
vapaana olevaa kuljetuskalustoa
lumiongelman ratkaisemiseksi.
Esimerkiksi KTK-järjestelmän kautta
on mahdollista saada lumitöihin
niin kuormaus- kuin kuljetuskalustoa.
KTK-järjestelmä on koko maan
kattava yksityisten kuljetusyrittäjien
omistama kuljetuspalveluketju, joka
harjoittaa monipuolista kuljetustoimintaa. KTK yrityksillä on noin 120
toimipaikkaa eri puolilla Suomea.
– KTK-järjestelmässä pyörii noin
4500 kuorma-autoa. KTK-yrityksiltä
löytyy kalustoa kaikille niille tuotteille, joita kumipyörillä voi kuljettaa,
KTK:n sivuilla opastetaan.
Lähde: www.yrittajat.fi
20
Seniorijäsenyys Suomen Yrittäjissä
Seniorijäsenyyden tavoitteena on antaa
mahdollisuus aktiiviyrittäjätoiminnasta luopuneelle jäsenyrittäjälle säilyttää tietty kontakti yrittäjäjärjestöön.
tyksen on täytynyt olla aikaisemmin paikallisyhdistyksen jäsen
– seniorijäsenen tulee olla vähintään 55vuotias
Seniorijäsenyys antaa myös mahdollisuuden kokeneelle yrittäjälle pysyä mukana järjestön toiminnassa. Seniorijäseniä voidaan hyödyntää esim. tiedon siirtämisessä nuorelle yrittäjäpolvelle. Paikallisyhdistystasolla on mahdollisuus kehittää tutortoimintaa, jonka avulla kokenut yrittäjä voi
avustaa uutta yrittäjää liiketoiminnan kehittämiskysymyksissä.
Seniorijäsenyyden oikeudet ja
velvollisuudet
Seniorijäsenen kriteerit
Keskusjärjestön palvelut ovat seniorijäsenen käytettävissä edellyttäen, että paikallisyhdistys on noudattanut keskusjärjestön
antamia suosituksia jäsenmaksun määräytymisessä ja toimittanut yhteiseen seniorijäsenrekisteriin jäsenen yhteystiedot.
Seniorijäsenyyden myöntää aina paikallisyhdistyksen hallitus. Paikallisyhdistys voi
hyväksyä yrittäjänä toimineen henkilön paikallisyhdistyksen seniorijäseneksi seuraavin perustein:
– seniorijäsenenä voi olla vain sellainen
yrittäjä, joka on luopunut omasta yritystoiminnastaan eikä enää täytä varsinaisen jäsenen kriteereitä
– henkilön tai hänen aviopuolisonsa yri-
Hyväksyessään seniorijäsenen paikallisyhdistys määrittelee ne palvelut, jotka se
antaa seniorijäsenelle. Seniorijäsenellä ei
ole äänioikeutta paikallisyhdistyksen kokouksissa, mutta hänet voidaan kutsua
kaikkiin yhdistyksen kokouksiin ja tilaisuuksiin.
Seniorijäsenmaksu
Yhteisen seniorijäsenrekisterin ylläpidosta
huolehtii keskusjärjestö samoin periaattein kuin varsinaisten jäsentenkin osalta.
Vuodeksi 2009 tämä maksu on 50 euroa.
Seniorijäsenen palvelut
keskus- ja aluejärjestöltä
Seniorijäsenelle keskusjärjestöstä tulevat
seuraavat palvelut:
– Suomen YrittäjäSanomat -lehti
– Yrittäjäinfo-tiedote
– neuvontapalvelut
Uudenmaan Yrittäjät toimittaa omat tiedotteensa seniorijäsenille.
Seniorijäsenen tiedot
jäsenrekisterissä
Seniorijäseneltä tarvitaan seuraavat tiedot
rekisteriä varten:
– seniorijäsenen nimi
– osoitetiedot
– puhelinnumerotiedot
– sähköpostiosoite
Haluatko seniorijäseneksi tai tiedätkö
jonkun, jolle sitä olisi mukava ehdottaa?
Otapa silloin yhteys Päivi Koposeen,
puh. 040-748 4447 tai
[email protected]
Meiltä löytyy tietoa ja taitoa
30 vuoden ajalta!
Oletpa sitten rakentaja, remontoija tai
muuten vaan avaimet hukassa!
• Mekaaninen ja sähköinen lukitus
• Heloitus
• Kulunvalvonta
• Ovisulkijat ja automatiikka
• Portti- ja puomikoneistot
• Video-, hälytys ja
kulunvalvontalaitteet
• Postilaatikot ja kilvet
• Murto- ja sirpalesuojakalvot
• Kylttimalleja
• Atk-pohjainen avainten
jyrsintäjärjestelmä
Räätälöityjä ratkaisuja!
ABLOY®
VALTUUTETTU
Toimistomme palvelee Teitä palkanlaskennasta kirjanpitoon
sekä verotuksesta taloushallinnon konsultointiin.
Hyödynnämme uusinta teknologiaa ja tarjoamme sähköisiä
palvelumuotoja asiakkaidemme taloushallinnon tehostamiseksi.
TALOUDEN ASIANTUNTIJA
Alhotie 14, Järvenpää
puh. 020 743 7560
avoinna ark. 8–17, la 10–14
Päivystys: 040-536 8000
www.jarvenpaanlukko.fi
Pretax Järvenpää Oy
Sibeliuksenkatu 18, 04400 Järvenpää
Puh 09-280 455 Fax 09-288 101
[email protected]
Lisätietoja konsernistamme: www.pretax.net
Ilman yrittäjää ei ole yritystäkään.
Uuden Yrittäjän Omaturvan avulla suojaat yrityksesi – ja samalla toimeentulosi sekä perheesi –
tilanteissa, joissa joudut yllättäen sairauslomalle tai työkyvyttömäksi. Soita puhelinpalveluumme
01019 5101 (ma–pe 8–18), niin kuulet lisää. Lisätietoja myös osoitteesta tapiola.fi/omaturva
Jos olet alle 45-vuotias Suomen Yrittäjien jäsen, kysy lisää jäseneduista.
Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Tapiola.
21
AAMULIIKUNTAA MIEHILLE
Väsyttääkö, onko olo muuten vain vetämätön ja paikatkin jumissa, ehkä muutama ylimääräinen kilo kertynyt?
Järvenpään KuntoSaluksessa aloittaa
miesten Kuntoryhmä tiistai- ja perjantaiaamuisin klo 8.00 – 9.00.
Ryhmä on tarkoitettu kaikille Järvenpään
Yrittäjät ry:n miesjäsenille ikään, kuntoon
ja ruumiinrakenteeseen katsomatta. Tärkeintä on, että osallistujat saavat kipinän
aloittaa kunnonkohotuksen ja polun kohti
parempaa oloa.
joitteluun saa myös numeerista tavoitteellisuutta niin halutessaan.
Tule mukaan ja aloita paremman olon rakentaminen nyt!
Ryhmä on myös loistava tilaisuus verkostoitua muiden yrittäjien kanssa!
Lisätietoja Kuntoryhmästä saat Martti
Autiolta puhelimitse numerosta 050-570
4730 ja Kuntosaluksesta osoitteesta www.
kuntosalus.fi
terveisin Järvenpään Yrittäjät ry /
Järvenpään KuntoSalus, Martti Autio
Osallistuminen on maksutonta ja voit
aloittaa koska tahansa saapumalla paikalle yllämainitun aikataulun mukaisesti.
Ryhmää vetää Saluksen yrittäjä Martti
”Mara” Autio, jolla on pitkä kokemus ja
koulutus liikunta-alalta.
Ohjelma koostuu alkulämmittelystä, jonka jälkeen tehdään yhteistä kiertoharjoittelua jokaisen oman kunnon mukaan.
Lopuksi suoritetaan venyttely.
Mara on myös luvannut tehdä halukkaille
kehonkoostumusmittauksen, jolloin har-
Tämän paljon puhutun ja koetun taantuman aikana on yritysten
ja erilaisten toimipisteiden etsittävä keinoja millä saada uusia
asiakkaita ja ennen kaikkea millä pitää ne vanhat asiakkaat ominaan.
Keinojahan on monenlaisia, tarjoukset, asiakaskirjeet, asiakastilaisuudet, mainossähköpostit jne.
Mutta yksi, ehkä kaikkien yksinkertaisin ja edullisin keino mitä
pidetään päivänselvänä, mutta käytännössä ei ehkä olekaan, on
palvelu. Olen monesti todennut ja totean nytkin, että palvelu on
ainut asia jota ei voi viedä Kiinaan. Hyvällä palvelulla pidämme
asiakkaat ominamme.
Kun puhun palvelusta, en tarkoita sillä pelkästään suoranaisessa
face to face asiakaspalvelussa työskenteleviä ihmisiä, kuten kaupan kassaa tai erikoiskaupan myyjää. Vaan palvelusta, josta jokainen työntekijä ja työnantaja on vastuussa.
Työpaikan oma sisäinen palvelu on kaiken lähtökohta. Se, että
teemme oman työmme parhaalla mahdollisella tavalla, huomioimme työkaverit, arvostamme omaa työtämme ja ennen
kaikkea muiden tekemää työtä, näkyy myös ulospäin yrityksestä
asiakkaillemme. Yksi hyvin yksinkertainen tapa lähteä parantamaan oman työyhteisön sisäistä palvelua on jo pelkästään aamulla tervehtiä työkaveria. Ärähdys aamuväsyneenä tai toteama, että ottipa taas päähän herätä, on valmis herättämään negatiivista
alkua työpäivälle. Harmittavan usein kuulee työpäivän alkavan
keskustelulla huonosta säästä, ruuhkasta, junan myöhästymisestä jne. Nämä ovat jokapäiväisiä, arkisia asioita, mutta onko
ne meillä ainoita puheenaiheita? Suosittelen kokeilemaan päivän aloitusta selkeällä huomenen toivotuksella ja vaikka pienellä
hymyllä, jos ei keksi mitään mukavaa sanottavaa. Pieni muutos
päivän alkuun mutta suuri vaikutus koko työpäivän kulkuun.
Asenne työpaikalla ei ole yksityisasia. Jos kotona jokin mättää tai
satut vain muuten nousemaan väärällä jalalla, ei se saa näkyä
22
asiakaspalvelussa. Asiakkaan kohtaaminen on aina ainutlaatuista. Tällä kohtaamishetkellä, tapahtuu se sitten kaupan kassalla,
jossain huolto- tai remontti pisteessä, pankissa, toimistossa,
kahvilassa, puhelimessa, missä tahansa, on omalla asenteellasi
ja palvelulla merkitystä. Tällä kohtaamishetkellä on oma asenne
unohdettava ja palveltava asiakkaita aina parhaalla mahdollisella
tavalla.
Esimerkkinä voin kertoa omakohtaisen kohtaamisen asiakaspalvelijan kanssa rautakaupassa. Olin etsimässä työkalupakkia missä olisi perustyökalut. Sellaisia valmispaketteja ei kuitenkaan ollut, kun asiaa tiedustelin miesmyyjältä. Hän kuitenkin totesi, että
tyhjiä pakkeja löytyy tuolta parinkymmenen metrin päästä, sinne
voit sitten itse kerätä mitä haluat. Siispä tyttäreni kanssa haimme itse tyhjän pakin ja aloimme sitä täyttämään erilaisilla työkaluilla. Kyseisellä hetkellä ei asiakkaita liikkeessä ollut paljoa ja jos
myyjä olisi ajatellut yrityksen etua ja lähtenyt palvelemaan meitä
kunnolla, olisi hän tarjoutunut mukaan ja opastanut työkalujen
kanssa. Varmasti olisi myös myynnillisesti ollut parempi saavutus kuin se, että itse keräilimme matkaan muutaman työkalun.
Jokaisella työntekijällä on vastuu palvelusta – mitä paremmin
sen tekee, se näkyy myös yrityksen viivan alla tuloksena.
Kaikki olemme erilaisia, toisille palvelulla ei ole niin suurta merkitystä, pääasia, että saa tuotteen tai palvelun mitä on lähtenyt
hakemaan. Jos palvelu taasen on huonoa, moni äänestää jaloillaan ja kertoo asiasta myös ystävilleen.
Tänä päivänä palvelu on yksi tärkeimmistä kilpailuvalteistamme
– siitä meillä ei ole varaa tinkiä. Työpaikan ilmapiirin ja palvelun
parantamiseen löytyy apuja. Niihin kannattaa nyt panostaa jos
on tarvetta! Jokaisen työntekijän ja työnantajan asenteesta tulee
näkyä iloinen palveluasenne!
Teitä palvellen
Masari Oy, Sari Hämäläinen
TrainCo
Työnohjausta ammattitaidolla ja
asiantuntevasti työhyvinvointia
edistäen.
Sinikka Ikonen, työnohjaaja
[email protected]
puhelin 0400 812 823
Sibeliuksenkatu 27
04400 JÄRVENPÄÄ
puhelin 279 0840
www.kiinteistomaailma.fi
Kiinnitystarvikkeet, työkalut,
työvaatteet ja -jalkineet.
yös
Meiltä m at!
kka
Suomi-ti
Vanha yhdystie 17, 04430 Järvenpää
Puh. 292 2797, fax 292 2796
Avoinna arkisin 8.00–17.00
www.uudenmaanpultti.fi
WinWin.fi
ZPS-, hydrauliset-, magneetti- ja vakuumikiinnittimet
metalliteollisuuden tarpeisiin myy TS-Import Oy
Ota yhteyttä 050 550 6852 tai [email protected]
§§§§ §
kaikki hallintopalvelut
tehokkaasti ja edullisesti
Tilitoimisto WinWin Oy
010 425 0190, Kartanontie 12, Järvenpää
§
A S I A N A J O T O I M I S T O
RISTO KÄRJÄ OY
§
§§§
Sibeliuksenkatu 23 C 26, 04400 Järvenpää
puh. (09) 291 1922, fax 271 5789
[email protected]
§§
§
WANTED
1.
TIEDOTTAJA
Tiedottaminen on tärkeä osa yhdistyksen toimintaa – lähes 800 jäsentä ja media on pidettävä
toiminnastamme ajan tasalla. Tiedottajan tehtävä on oma selkeä kokonaisuutensa: toimintakalenterin ajan tasalla pitäminen, jäsenkirjeiden laatiminen, yhteydet mediaan, yhteistyö aluejärjestön
kanssa sekä hallituksen yhteyshenkilönä toimiminen jäsenistöön päin. Työkalut tehtävään ovat
loistavassa kunnossa – vain tekijä puuttuu! Erittäin mielenkiintoinen homma, josta saat meriittiä
jopa CV:hesi.
2.
TEKIJÖITÄ TAPAHTUMIIN
Tapahtumien (juhlat, messut, hyvinvointitapahtumat yms.) kaivataan myös innokkaita puuhanaisia ja -miehiä. Yhdessä tekeminen on hauskaa ja saadaan tulosta. Voitko ja haluatko osallistua,
vaikkapa vain silloin tällöin?
3.
JÄSENIÄ HALLITUKSEEN
Hallituspaikka on kerrallaan 2 vuoden mittainen. Siten joka vuosi on myös erovuoroisia jäseniä.
Vuoden lopussa, syyskokouksen yhteydessä, valitaan uudet erovuoroisten tilalle. Kiinnostaako
toiminta Järvenpään Yrittäjien hallituksessa? Kannattaa tulla ajoissa esille! Esittelemme kiinnostuneet syksyn ensimmäisessä tiedotteessa.
Kaikki em. tehtävät tehdään hyvässä tiimihengessä. Yrittäjäyhdistystoiminta on vapaaehtoistoimintaa – mukavaa sellaista! Palkkio tulee hyvänä mielenä, kun saat toimia vireässä porukassa
ja hoitaa itse valitsemaasi tehtävää.
Ilmoita halukkuutesi mieleiseesi tehtävään lyhyen vapaamuotoisen, itsestäsi kertovan tarinan
kera: [email protected].
23
24
Liittymällä yrittäjäjärjestöön:
• Saat käyttöösi järjestön monipuoliset neuvontapalvelut – lähes 100 asiantuntijaa.
• Tapaat muita yrittäjiä ja löydät kontakteja kautta
maan.
• Pysyt ajan tasalla seuraamalla nettiuutisia ja
jäsenlehtiä.
• Voit parantaa omaa osaamistasi hyödyntämällä
järjestön laadukasta ja monipuolista koulutustarjontaa.
• Osallistut yrittäjyyden edistämiseksi tehtävään
työhön.
• Säästät rahaa hyödyntämällä monia jäsenetuja.
kirjanpidot – tilinpäätökset – veroasiat
Finntili Oy
Deccatie 4, 04480 HAARAJOKI
Puhelin (09) 291 9062, Gsm 0400-785 675
Faksi (09) 292 3881
[email protected]
puh. 010 387 1180
Tuottajankatu 10
04440 Järvenpää
Palvelemmesinuanumerossa(09)229221.
Wärtsilänkatu 10 - 04400 Järvenpää
(09) 291 0060 – [email protected]
Voitliittyäjäseneksi
myösverkkosivuillamme
osoitteessawww.yrittajat.fi/liity.
Kehittäjänkatu 11, 04440 Järvenpää
gsm 040-547 1291, fax (09) 872 2854
Täytä liittymislomake ja postita se jo tänään!
Helsingintie 10
04400 Järvenpää
Tee päätös
286894
josta on hyötyä!
www.eläinklinikkalauma.fi
Jäsenmaksut vuonna 2010
Henkilöstön määrä
(yrittäjät mukaanlukien)
yksinyrittäjä
2–3
4–5
6–7
8–9
10 – 19
20 – 49
50 – 99
100 –
Jäsenmaksu
euroa / vuosi
132 €
192 €
242 €
289 €
351 €
416 €
515 €
819 €
1.618 €
henkilöä
henkilöä
henkilöä
henkilöä
henkilöä
henkilöä
henkilöä
henkilöä
Jäsenmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen.
Kyllä!
Haluan liittyä
vahvaan yrittäjäjärjestöön!
Palauta lomake faksaamalla (09) 2292 2810 tai postitse! Voit liittyä
jäseneksi myös verkk0sivuillamme osoitteessa www.yrittajat.fi/liity.
Yritys
Y-tunnus
Perustettu
Toimitusjohtaja/omistaja
Syntymäaika
Yrityksen lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Puhelin
Matkapuhelin
Faksi
Kieli
suomi
ruotsi
englanti*
Sähköposti
Kotisivu
Toimiala
Yrityksen henkilömäärä
josta omistajia/osakkaita
ja muita työntekijöitä
Allekirjoitus
Nimen selvennys
Paikallisyhdistys
Saako yrityksesi tiedot julkaista Suomen Yrittäjien
internetsivujen www.yrittajat.fi Yrityshaku -palvelussa?
kyllä
ei
Saako yrityksesi tiedoja luovuttaa yrittämiseen liittyvään
suoramarkkinointitarkoitukseen tai tutkimustyöhön?
kyllä
ei
* Jäsenmateriaaleista
ainoastaan Jäsenpalvelut
2010 -esite on englanninkielinen.
Of the materials we offer our
members, only the Member
Services 2010 brochure is
available in English.
Yrittäjäjärjestö
tuntee yrittäjän arjen.
Vuokra-asuntoja
Järvenpäästä, Keravalta, Vantaalta, Helsingistä,
Espoosta, Tampereelta ja Oulusta. Lisätiedot ja
hakemukset www.uudenmaanvuokra-asunnot.com,
e-mail: [email protected] ja
puh. 0400-800745
S.Harrjuvaara
S.Harjuvaara
juvaara Tmi
gsm 050-363 1000, 040-415 6883
[email protected]
www.sharjuvaara.com
Leikkuulaudat ja kuksat
V
UOKRALLE TARJOTAAN
Toimistotyöpisteitä 1–15 henkilölle alkaen
à 150,-/kk + alv
Vuokraan sisältyy sähkö, vesi ja laajakaistayhteys
Tiedustelut mieluiten sähköpostitse
[email protected]
Kalliotie 1
04400 JÄRVENPÄÄ
puh. 292 3813 tai
0400 463 417
ASIANAJOTOIMISTO
J. RAJAMÄKI OY
Tuusula-Järvenpää-Mäntsälä
• Yrityskaupat ja
sopimukset
• Sukupolvenvaihdokset
• Riita- ja työsuhdeasiat
• Vahingonkorvaus- ja yhtiöoikeus
Sibeliuksenkatu 15 B, JÄRVENPÄÄ
☎ (09) 271 5507
Fax (09) 271 0523
Keskustie 4 B, MÄNTSÄLÄ
☎ (019) 687 1670
[email protected]
Kaikki puusepäntyöt tilaustyönä
ammattitaidolla. Mm. erikoiskalusteet, kirjahyllyt, yksilölliset
keittiökaapistot, liukuovet,
julkisten tilojen kalusteet.
Kytötie 96,
04400 Järven
pää
Puhelin (09)
286 897,
0400-347 294
Petri Järvine
n
Fax (09) 271 1768
e-mail: petri.jarvinen@psljarvinen.fi
Kun haluat lisää tietoa OP-Henkivakuutuksen
vapaaehtoisista eläkevakuutuksista käy osoitteessa
op.fi/elakeratkaisut
Kun haluat lisää tietoa OP-Henkivakuutuksen vapaaehtoisista eläkevakuutuksista,
soita 010 254 2505* tai käy osoitteessa op.fi/elakeratkaisut
*Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0821 €/puhelu + 0,059 €/minuutti (alv 22%).
Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0821 €/puhelu + 0,169 €/minuutti (alv 22%)
Suomen Taloushallintoliitto ry:n
auktorisoitu jäsentoimisto
Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy
Postikatu 10 A
04400 Järvenpää
puh. (09) 279 0730
JannenJamit
4-8.8.2010
FirmaJamit
Lapinlahden
Linnut
Torstaina 5.8.2010
18.00
19.00
21.00
Tervetulopuheet
Viini– ja olutmaistiaiset
Ruokailu grillistä liha-, kala-,
kana- sekä kasvisvaihtoehdoilla
Lapinlahden Linnut
Redhill Rats
Kaikki tämä Yrittäjille varatussa, pääteltan yhteyteen
rakennetussa, FirmaJamit -teltassa. Siellä palvelevat omat
baarimestarit ja kokit. Minimissään kahdeksalle henkilölle tai sitä suuremmille ryhmille on teltasta mahdollista
varata Jamipöytä.
Pöytävaraustoiveet sähköpostitse osoitteeseen myynti@
poplive.fi. Pöydät täytetään varausjärjestyksessä.
FirmaJamilippuja on myynnissä 500 kpl:tta,
joista 380 on istuma- sekä katettuja paikkoja.
Lippu- ja ruokapaketti 40:-/hlö sis. alv.
Redhill Rats
Lippuja saa seuraavasti:
Noutona:
POP LIVE Oy, Kinnarinkatu 1, Järvenpää, 09 -279 1900
Palvelemme joka päivä klo 11-22
Laskutustilauksella:
[email protected], Postitus - ja laskutuspalvelu 5:-/lähetys
FirmaJamilipulliset asiakkaat pääsevät Jamialueelle
erillisestä sisäänkäynnistä.
Sisäänkäynnin yhteydessä lippu vaihdetaan rannekkeeseen,
joka toimii sisäänpääsynä FirmaJamit -telttaan.
Jannen
Jamit Info: www.jannenjamit.fi
28
Tervetuloa viihtymään FirmaJameihin!
Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään!
OHJELMA (K-18)