CAASHA - Suomen elokuvakontakti ry

Alkuperäiskieli: suomi
Ohjaus: Lotta Kupiainen
Käsikirjoitus: Lotta Kupiainen
Tuotanto: Blind Spot Pictures Oy/Piia Nokelainen,
Petri Jokiranta
Kuvaus: Pekka Uotila
CAASHA
Leikkaus: Harri Ylönen
Musiikki: Ville Riippa
Laji/lajit:
Äänisuunnittelu: Ilkka Väisänen
Fiktio
Näyttelijät: Arttu Kapulainen, Anab Egal, Leea
Klemola
Kesto: 55 min
Valmistumisvuosi: 2005
Tuotantomaa: Suomi
Palkinnot: 2005 Kotimaisen kilpailun
kunniamaininta, Tampereen lyhytelokuvajuhlat
Teema: maat ja kulttuurit, rakkaus, ihastuminen,
kansainvälisyyskasvatus, vähemmistökulttuurit
Synopsis: 25-vuotias Karri, vartija Itäkeskuksesta, ihastuu Caashaan, ikäiseensä kauniiseen ja hiljaiseen
somalityttöön. Caashakin kiinnostuu Karrista, sosiaalisilta taidoiltaan hieman kömpelön oloisesta mutta
sympaattisesta suomalaispojasta. Aluksi kulttuurierotkin tuntuvat vain hauskoilta ja jännittäviltä, mutta
pian elämäntyylien erilaisuudet ajavat Karrin ja Caashan umpikujaan.
Lyhytelokuvasta
Ennen lyhytelokuvan katsomista on hyvä pohtia mitä tarkoittaakaan lyhytelokuva, näin tekemällä katsomis
kokemus voi saada uusia ulottuvuuksia. Oppimateriaali pohtii millaiset ilmaisukeinot ovat mahdollisia ja
luontevia nimenomaan tai ensisijaisesti lyhytelokuvalle? Lyhytelokuva voi perustua runoon, vitsiin,
aforismiin tai argumenttiin, joka halutaan joko todistaa tai kumota. Lyhytelokuvassa voi olla pinnallisempia
ja stereotyyppisempiä hahmoja kokonaisuuden kärsimättä. Siinä, missä pitkä elokuva luo kokonaisen
henkilökuvan päähenkilöstään ja esittää katsojalle kaikki hahmon ominaisuudet, voi lyhytelokuva esittää
vain yhden puolen henkilöstä ja kertoa sen kautta yhden tapahtuman, yhden muutoksen elämässä,
ajankulussa tai ympäristössä. Tällöin elokuva keskittyy paljolti ilmiön kuvaamiseen ja käyttää siinä
hyväkseen hahmon tiettyä ominaisuutta. Siinä, missä pitkässä elokuvassa draama rakentuu selkeän ja
katsojalle mahdollisimman ymmärrettävään rakenteeseen, usein draaman rakenteen varaan, voivat
lyhytelokuvat periä rakenteensa ja muotonsa vaikkapa musiikista, runoudesta tai esseistä.
Saara Cantellin väitöskirjan ”Timantiksi tiivistetty” mukaan lyhytelokuva voi tuokiossa olemisen ja
tiivistämisen taidon kautta hyödyntää kerronnassaan runon ilmaisukeinoja. Tyylillisesti lyhytelokuvat voivat
olla toisistaan hyvin erilaisia.
Lähteet:
http://elokuvantaju.uiah.fi/index.html
Timantiksi tiivistetty, kerronnalliset strategiat fiktiivisessä lyhytelokuvassa, Cantell Saara, ISBN: 978-952-600047-3
Tehtäviä ja pohdittavaa:
Pohtikaa onko elokuvassa CAASHA käytetty lyhytelokuvalle tyypillistä kerronnan keinoja esittää
pinnallisempia ja stereotyyppisempiä hahmoja kokonaisuuden kärsimättä.
Stereotyyppi eli kaavoittuma tai kangistuma on voimakkaasti yksinkertaistettu kuvaus eli yleistys joistain
ilmiöiden, ihmisten tai asioiden ryhmästä. Termiä käytetään usein negatiivisessa merkityksessä kuvaamaan
ihmisryhmiin kohdentuvia ennakkoluuloja. Yleisiä stereotyyppejä ovat esimerkiksi tyhmä blondi pissis. Eri
maita ja kansallisuuksia koskevia stereotypioita ovat esimerkiksi saita kilttiin pukeutuva skotlantilainen,
baskeriin pukeutuva, hienosteleva ranskalainen, puhelias karjalalainen, käkikelloja valmistava sveitsiläinen.
Stereotypiat ovat myös suosittuja vitsien aiheita.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Stereotyyppi
– Keskustelkaa olivatko Caasha ja vartija Karri stereotyyppisiä hahmoja. Tapahtuiko elokuvan kuluessa
muutoksia stereotyyppisissä ennakkokäsityksissä.
– Pohtikaa mitä ennakkoluuloja ja ennakkokäsityksiä elokuvassa käsiteltiin
mitä Kulttuurieroja elokuvassa huomasitte?
Keskustelun pohjaksi: kanssakäyminen eri kulttuurien edustajien välillä menee joskus pieleen. Se voi johtua
kulttuurien eroista esimerkiksi siinä, miten ihmissuhteet käsitetään. Kulttuurien välisessä viestinnässä
tärkeintä on toisen ihmisen kunnioitus ja arvostaminen. Kulttuurieroja ei tarvitse yrittää piilotella, vaan ne
voi ottaa rohkeasti puheeksi eri kulttuuria edustavan keskustelukumppanin kanssa, kunhan sen tekee toista
kunnioittavasti. Ensimmäinen ja tärkein askel hyvään viestintään lähtee itsestä: omien asenteiden ja
ennakkoluulojen tiedostamisesta. Lukekaa lisää, lähde
http://www.mll.fi/nuortennetti/monikulttuurisuus/kulttuurieroja/
Seurustelusta
Keskustelkaa onko kiellettyä seurustelua olemassa?
Ovatko vanhemmat pulassa kun nuoret seurustelevat?
Nuoren seurustelu saattaa herättää vanhemmissa monia tunteita: hämmennystä, iloa, ylpeyttä, huolta.
Nuoren tunteet voivat ailahdella jännityksen, huikean ilon, pelon, surun, epävarmuuden, odotuksen ja ties
minkä välillä. Lukekaa lisää, lähde: http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/nuori_seurustelee/
Kaikissa kulttuureissa seurusteleminen ennen avioliittoa ei ole tapana tai ei ole lainkaan hyväksyttävää.
Monet erilaisista kulttuuritaustoista muuttaneet saattavatkin vierastaa länsimaille tyypillistä vapaata
seurustelukulttuuria. Jotkut vanhemmat voivat kokea sen uhkana ja pelätä menettävänsä suomalaistuvat
lapsensa. Omien vanhempien kanssa kannattaa keskustella avoimesti seurusteluasioista. Aiheesta lisää,
lähde: http://www.mll.fi/nuortennetti/monikulttuurisuus/seurustelu_ja_avioituminen/
Kulttuurierot mediassa
– Seuratkaa viikon ajan uutisia televisiosta ja sanomalehdistä. Tutkikaa mitä
ja miten meille kerrotaan seuraavista aiheista? - maahanmuutto – kulttuurierot
– Keskustelkaa millaisia tunteita uutiset teissä herättävät. Kenen näkökulmasta
aiheiden uutisoinnit on tehty?
TEE ITSE
Tehkää elokuvaan jatko-osan synopsis.
Synopsis on tiivistelmä elokuvan sisällöstä. Se on eräänlainen hahmotelma tai luonnos; paperi, josta selviää
elokuvan sisältö ja muoto. Lukija saa käsityksen myös elokuvan lähestymistavasta ja tyylistä. Synopsiksen
tehtävä on ennen muuta tiivistää nähtävä tapahtumasarja, tarina. Näytelmäelokuvan synopsis on
tiivistelmä elokuvan toiminnasta. Lisäksi synopsis voi kertoa henkilöistä ja keskeisestä ristiriidasta. Synopsis
ei sisällä kuvallisia tai muita yksityiskohtaisia ratkaisuja. Synopsis on hyvä käsikirjoittamisen vaihe, koska
siinä kokonaisuus ei vielä peity yksityiskohtien alle. Keskeinen idea, perusristiriita ja rakenne ovat selvästi
hahmotettavissa.
Lähde:
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus/synopsis.jsp
Opetusmateriaalin on tuottanut: Suomen elokuvakontakti ry
Oppimateriaalin on tehnyt mediapedagogi Hanna Laurinsalo