Lupaus (oppimateriaali)

“Lupaus”
Obietnica
Puola, Tanska 2014
Kuva: Opusfilm.com
Ohjaus: Anna Kazejak
Käsikirjoitus: Anna Kazejak & Magnus von Horn
Kuvaus: Klaudiusz Dwulit
Leikkaus: Morten Højbjerg
Näyttelijät: Eliza Rycembel (Lila), Mateusz Więcławek
(Janek), Magdalena Popławska (Sylwia), Dawid Ogrodnik
(Daniel), Andrzej Chyra (Konrad)
Dialogi: puolankielinen
Tekstitys: suomenkielinen
Kesto: 97 min
Ikäraja: K12
Elokuvan synopsis: Rakastuneille ihmisille maailma näyttäytyy toisin. 14-vuotiaan Lilan poikaystävä
Janek on tehnyt typerän virheen, josta Lila loukkaantuu verisesti. Hänen on hyvin vaikea antaa anteeksi,
mutta intensiivisen skypettelyn ja muun viestittelyn päätteeksi Lilan ehdot ovat lopulta selvät: Janekin
on todistettava tunteensa teoillaan. Nuorten elämä sijoittuu pitkälti virtuaalimaailmaan, joka on heidän
vanhemmilleen vieras, eivätkä kaikki vanhemmat aina jaksa kantaa vastuutaan parhaalla mahdollisella
tavalla. Nuoriso jää oman onnensa nojaan ja joutuu ratkomaan keskinäisiä ristiriitojaan omin keinoin.
Oppimateriaalin teemoja: elokuva-analyysi, ystävyys, rakastuminen, rikos, vastuu
Tehtäviä ja keskustelunaiheita luokkaan
1. Ennen elokuvaa

Katsokaa elokuvan traileri. Mitä ajatuksia se herättää?
Traileri: https://www.youtube.com/watch?v=U_kjlTDz6LQ

Mihin elokuvan lajityyppiin (=genreen) elokuva mielestäsi sijoittuu?
Esimerkkejä elokuvan genreistä
DRAAMA: Tarina perustuu vuoropuheluun ja
toimintaan. Pyritään kuvaamaan roolihahmojen
luonteita ja keskinäisiä suhteita.
SEIKKAILUELOKUVA: Sisältää suuren seikkailun, on usein
päällekkäisyyttä muiden lajityyppien kanssa. Tapahtumat
sijoittuvat usein menneisyyteen.
KOMEDIA: Tavoitteena on saada katsoja huvittumaan tai
nauramaan. Huumoria saadaan aikaan esimerkiksi
liioiteltuina liikkeinä, hauskoina puheina, vitseinä tai
parodioiden toisia henkilöitä ja tarinoita.
TOIMINTAELOKUVA: Tapahtumarikas elokuva,
päähenkilö kohtaa vaativia ja vaarallisia tilanteita.
Roolihahmoista sankari on kekseliäs, rohkea ja
ylivoimainen ominaisuuksiltaan. Ominaispiirteitä ovat
hyvä-paha -asetelma, takaa-ajot, räjähdykset, tappelut.
Tapahtumapaikka ja aika kuvaavat yleensä nykyaikaa.
Lähde: http://www.koulukino.fi/ckfinder/userfiles/files/FrankenweenieGenret.pdf
2. Elokuvan jälkeen





Mitä elokuvasta jäi mieleen?
Mistä pidit elokuvassa, mistä taas et pitänyt? Miksi?
Mitä tunteita kävit läpi elokuvan aikana?
Minkälaisina koit elokuvan henkilöhahmot?
Mitä mieltä olet elokuvan lopetuksesta?
Tehtävä:
Kirjoittakaa tiivistelmä elokuvan tapahtumista. Vaihtoehtoisesti voitte myös piirtää sarjakuvan
tapahtumista tai tehdä elokuvajulisteen.
Vinkki:
Voitte myös valokuvata elokuvajulisteen tai rakentaa valokuvien avulla sarjakuvan elokuvan
tapahtumista.
3. Elokuvan juoni ja rakenne

Mitä tarkoitetaan elokuvan juonella? Entä elokuvan tarinalla?
Tarina: Elokuvan pohjalla oleva tarina, joka halutaan
kertoa. Elokuvateoriassa käytetään myös nimitystä
fabula. Elokuvan tapahtumat voivat kuvata useita
vuosia ja useiden sukupolvien välistä aikaa. Elokuvan
keinoin tapahtumat esitetään tiivistetysti (ks. juoni).
Lähde: http://koulut.sodankyla.fi/elokuvakasvatus/opas.pdf
Juoni: Tarkoittaa sitä, mitä elokuvan pohjalla
olevasta tarinasta kerrotaan elokuvassa, missä
järjestyksessä, sekä kuinka kattavasti
tapahtumat esitetään. Elokuvan keston aikana
voidaan esimerkiksi esittää vuosia kestävä
tapahtumaketju.
Tehtävä:
Kerratkaa elokuvan juoni ja tarinarakenne pareittain tai pienryhmissä. Voitte käyttää apuna
ranskalaisia viivoja tai aikajanaa. Sijoittakaa sitten elokuvan tapahtumat seuraavaan juonimalliin:
Alkusysäys: Elokuva alkaa, herättää katsojan
mielenkiinnon. Johdattaa katsojan elokuvan maailmaan.
Esittely: Kerrotaan, mistä ja keistä on kysymys: keitä
henkilöt ovat, missä henkilöt ovat, milloin kaikki
tapahtuu, mitkä ovat nykyiset ja menneet henkilöiden
väliset suhteet. Synnyttää katsojassa odotuksia. Välittää
tietoa elokuvan tyylilajista.
Syventäminen: Tarkoituksena saada katsojat eläytymään
elokuvan henkilöihin.
Ristiriidan kärjistyminen: Ristiriitojen kärjistyminen
tapahtuu osapuolten välisinä ”hyökkäyksinä”. Jatkuvat
vedot ja vastavedot vievät toimintaa kohti
käännekohtaa, joka johtaa päätekijöiden kohtaamiseen
elokuvan pääkohtauksessa.
Ratkaisu: Konflikti ratkeaa, jompikumpi osapuoli saa
tahtonsa läpi ja voittaa.
Häivytys: Elokuvan päätösjakso. Katsoja rauhoitetaan,
ristiriitojen ja jännityksen aiheuttama tunnekuohu
tasaantuu. Elokuva päättyy.
Lähde: Lähde: Aaltonen, Jouko (2002): Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Vinkki:
Voitte tehdä aikajanan perinteisesti luokan taululle tai paperille, tai sitten luoda sellaisen verkkoon,
esimerkiksi Padletiin (www.padlet.com) tai Preziin (www.prezi.com).
4. Elokuvan henkilöhahmot

Minkälaisia henkilöhahmoja elokuvassa on? Kuka on päähenkilö, kuka sivuhenkilö, kuka vastustaja?
Miettikää pareittain tai pienryhmässä.
Päähenkilö=protagonisti
Liikkeellepaneva henkilö
Päähenkilö on se, jolle tapahtuu; kuka tai mikä tahansa,
jolle koituu tarina. Päähenkilön en tarvitse välttämättä
olla ihminen, vaikka tavallisesti näin on. Päähenkilöllä on
yleensä vahva tahto, selkeitä päämääriä sekä jotain
arvokasta pelissä: henki, kunnia, rakkaus. Päähenkilön ei
tarvitse välttämättä olla realistinen; oleellista on, että
henkilö on uskottava ja tosi tarinan omassa maailmassa.
Päähenkilö on myös usein sankari.
Henkilö, joka saa elokuvan liikkeelle; hän tekee jotain,
joka käynnistää tapahtumasarjan, juonen ja vie juonta
eteenpäin. Hyvin usein liikkeellepaneva henkilö on
elokuvan roisto. Hän aiheuttaa tahallaan tai
tahattomasti tapahtumasarjan, joka vetää päähenkilön
mukaan tapahtumien pyörteeseen. Yleensä
liikkeellepanevassa henkilössä ei tapahdu kehittymistä.
Sivuhenkilö
Kameleontti
Vie juonta eteenpäin, ja auttaa päähenkilöä tämän
luonteen rakentamisessa. Yleensä esiintyvät vian lyhyen
ajan tai lyhyitä aikoja elokuvassa.
Kameleontti on henkilö, joka muuttaa muotoaan. Hän
voi osoittautua toiseksi, paljastaa todellisen luonteensa
tai ottaa kokonaan toisen hahmon. Kameleontin avulla
voi tuoda tarinaan epäilystä ja jännitystä.
Vastustaja=antagonisti
Todistaja
Päähenkilön vastavoima. Vastustaja tekee kaikkensa
estääkseen päähenkilöä pääsemästä tavoitteeseensa.
Vastustaja voi olla rikollisjoukkion johtaja, poliisi,
muukalainen avaruudesta, kilpakosija, hankala esimies
tai vaikka ymmärtämätön äiti.
Todistaja on henkilö, joka näkee jonkin tapahtuman tai
tilanteen. Hänen kauttaan voidaan välittää katsojalle
sellaista tietoa, jota päähenkilöllä tai vastustajalla ei ole.
Usein todistaja auttaa pitämään juonen koossa.
Auttaja
Antaa neuvoja tai osallistuu taisteluun antagonistia
vastaan. Usein auttaja on oppi-isä, viisaampi ja
kokeneempi henkilö, joka auttaa päähenkilö pääsemään
päämääräänsä. Auttaja voi myös taistella päähenkilön
puolesta, kunnes tämä on voimistunut tarpeeksi
taistellakseen itse. Auttajassa ei tapahdu olennaista
kehitystä.
Lähde: Aaltonen, Jouko (2002): Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. Helsinki: Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura.
5. Elokuvan draamankaari

Toimikaa pareittain tai pienryhmissä. Kirjatkaa ylös, mitä kaikkea elokuvassa tapahtui. Mihin
kohtaan elokuvan tapahtumat sijoittuisivat draamankaaressa?
1.
Alkusysäys: Elokuva alkaa, herättää katsojan
mielenkiinnon. Johdattaa katsojan elokuvan
maailmaan.
4) Ristiriidan kärjistyminen: Ristiriitojen kärjistyminen
tapahtuu osapuolten välisinä ”hyökkäyksinä”. Jatkuvat
vedot ja vastavedot vievät toimintaa kohti
käännekohtaa, joka johtaa päätekijöiden kohtaamiseen
elokuvan pääkohtauksessa.
2.
Esittely: Kerrotaan, mistä ja keistä on kysymys:
keitä henkilöt ovat, missä henkilöt ovat, milloin
kaikki tapahtuu, mitkä ovat nykyiset ja menneet
henkilöiden väliset suhteet. Synnyttää katsojassa
odotuksia. Välittää tietoa elokuvan tyylilajista.
5) Ratkaisu: Konflikti ratkeaa, jompikumpi osapuoli saa
tahtonsa läpi ja voittaa.
3.
Syventäminen: Tarkoituksena saada katsojat
eläytymään elokuvan henkilöihin.
6) Häivytys: Elokuvan päätösjakso. Katsoja rauhoitetaan,
ristiriitojen ja jännityksen aiheuttama tunnekuohu
tasaantuu. Elokuva päättyy.
Lähde: Aaltonen, Jouko (2002): Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
6. Ystävyys

Mitä ymmärrät käsitteellä ’ystävä’, entäpä ’ystävyys’?
Kaveri, joka saa sinut nauramaan, jonka kanssa voit olla oma itsesi, mutta johon myös luotat, on varmasti
hyvä ystävä. Kaveri, joka kohtelee sinua kurjasti, jonka vuoksi joudut usein ongelmiin ja joka kertoo
salaisuutesi muille, ei täytä välttämättä hyvän ystävän kriteereitä.
Toisinaan myös ystävien kesken tulee riitoja ja erimielisyyksiä. Ne voivat olla ahdistavia ja aiheuttaa paljon
huolta. Riidat eivät yleensä ole vaarallisia ja niistä voi seurata jopa jotain hyvää. Merkitystä on sillä, miten
riidat sovitaan ja miten riidellään.
On koulu-, koti- ja lapsuusajan ystäviä, mummola- tai mökkikavereita. Erilaisia ystäviä nähdään erilaisissa
paikoissa. Joitakin kavereita nähdään vain koulussa, toisia nähdään joka päivä tai pari kertaa vuodessa.
Joidenkin kanssa ollaan ystäviä netissä, eikä heitä välttämättä koskaan tavata kasvokkain.
Ystävyyssuhteissa opetellaan taitoja, jotka ovat tärkeitä myös muissa läheisissä ihmissuhteissa. Ystävien
kanssa harjoitellaan luottamusta, yhdessä olemista, ristiriitojen ratkaisemista ja toisen huomioimista.
Lähde: Väestöliitto



Miten kuvailisit Lilaa ihmisenä? Minkälainen hän on, millaisia piirteitä hänestä nousee esille?
Entäpä Janek, miten kuvailisit häntä?
Minkälainen suhde Lilan ja Janekin välillä on? Miten se muuttuu elokuvan aikana?
Keitä ystäviä Lilalla on? Minkälainen suhde Lilalla on ystäviinsä?
7. Ihastuminen, rakastuminen ja rakkaus


Miten määrittelisit ihastumisen? Mitä on ihastuminen? Keneen tai mihin voi ihastua? Entä mitä on
rakastuminen? Onko rakastumisella ja ihastumisella eroa?
Oletko itse ollut joskus ihastunut tai rakastunut? Miltä se tuntui?
Varhaisnuorena ihastukset ovat usein palavia kaukorakkauksia ja ajatukset täyttyvät pop-idoleista ja
suosituista näyttelijöistä haaveilulla. Pikku hiljaa ihastukset suuntautuvat myös lähemmäksi. Etupenkin Matti
tai Miia alkaakin tuntua kiinnostavalta ja herättää vahvoja ihastumisen tunteita.
Monella saattaa olla kokemuksia siitä, millaista on jakaa sama ihastus kaverin kanssa. Yhdessä tulee ihailtua
ja tarkkailtua ihastuksen kohdetta, hänen katseitaan ja käyttäytymistään. Kun kertoo ihastuksistaan hyvälle
kaverille, voi harjoitella samalla ystävyyden pelisääntöjä ja oppia myös ristiriidoista selviytymistä.
Lähde: http://www.mll.fi/nuortennetti/ihmissuhteet/seurustelu/voisko_se_tykata/




Onko Lilan ja Janekin välillä mielestäsi rakkautta? Perustele.
Miten Lilasta huomaa hänen rakastumisensa Janekiin? Mitä hän tekee osoittaakseen sen? Entä
miten Janekista huomaa hänen rakastumisensa Lilaan? Mitä hän tekee osoittaakseen sen?
Miten rakkaus ja rakastaminen näkyvät Lilan perheessä? Entä Lilan ja hänen vanhempien välillä?
Millaiset välit Lilan vanhemmilla on keskenään?
Pohtikaa, miten Lilan ja Janekin kotiolot ovat voineet vaikuttaa heidän väliseen suhteeseensa.
Avuksi:
Rakastuminen
Rakastuminen voi olla hyvin vahva tunne. Se saa ajattelemaan, että jotain uutta, ainutlaatuista on
tapahtumassa. Untakaan ei välttämättä saa, kun ajattelee vain toista. Erillään ollessa tunnit tuntuvat
matelevan.
Rakastumisvaiheeseen liittyy vahvasti tarve kuulua yhteen ja löytää läheisyys suhteessa toiseen ihmiseen.
Ihmisellä on perustarve luoda pysyviä kiintymyssuhteita; tarve luoda läheisyyttä, liittyä. Tunne
yhteenkuulumisesta poistaa yksinäisyyden ja tyhjyyden tunteen. Rakastuessa toinen nähdään positiivisessa
valossa
Rakastumisen tilaa leimaa myös tietynlainen tapa nähdä toinen. Rakastettu nähdään vahvasti positiivisessa
valossa ja häneen suuntautuvat odotukset ovat myönteisiä; olet ihana. Toinen on kuin valkokangas, johon voi
heijastaa omia mielikuviaan ihannekumppanistaan. Tähän ihannekumppaniin on helppo olla rakastunut.
Toimiva parisuhde on hyvä paikka kasvaa ja kehittyä.
Rakastumisvaihe kestää aikansa, jossain vaiheessa "huuma haihtuu". Se ei ole kuitenkaan merkki väärästä
valinnasta vaan on osa parisuhteen luonnollista kaarta. Se kertoo siitä, että suhde on siirtymässä eteenpäin,
itsenäistymisvaiheeseen.
Rakkaus
Lapsen arvo syntyy vanhemman rakastavassa katseessa. Kumppanuussuhteessa arvo syntyy toisen ihailun,
arvostamisen, rakkauden ja turvallisuuden kautta. Peilaamme itseämme toisten kautta ja onnellisin tulos on
"olen omana itsenäni hyvä, merkittävä ja rakastava" ja "maailma on hyvä paikka olla ja elää, siellä on tilaa
myös minun tunteilleni, ajatuksilleni ja teoilleni".
Edellytys todellisen toisen rakastamiselle on se, että ensin voi rakastaa omaa itseään kokonaisena ihmisenä.
Kun on saanut yhteyden oman itsen eri puoliin ja löytää oman itsen rakastettavana ja arvostettavana, ei
tarvitse enää siirtää oman itsensä ei-hyväksyttäviä puolia toisiin halveksiakseen näitä puolia toisissa.
Kokonaisen minän kohtaaminen, "tällainen minä olen kaikkine puolineni", tekee mahdolliseksi toisenkin
kohtaamisen kokonaisena ihmisenä. Toisessa voi olla puolia, jotka tuntuvat hurjan mukavilta, ja myös puolia,
jotka eivät herätä yhtä suurta ihastusta. Kuitenkin tunne "rakastan sinua juuri sellaisena kuin olet" on kuin
lapsen kokemus hyvästä vanhemmuudesta.
Rakkauden voisi ajatella koostuvan muun muassa seuraavista elementeistä:
o Intiimiys: psyykkinen läheisyys, tunneyhteys ja jakaminen
o Intohimo: fyysinen läheisyys, romanttisuus – vahvoja romanttisia ja seksuaalisia tunteita
o Sitoutuminen: omien tunteiden ymmärtäminen sekä halu ja päätös sitoutua suhteeseen riippumatta
siitä, mitä vaikeuksia suhteessa voikaan esiin nousta
o Inhimillistä kasvua edistävä rakkaus
Psyykkiseen läheisyyteen, intiimiyteen, liittyy usein tunne siitä, että kumppani on paras ystävä. Hänen
kanssaan voi jakaa syvimmätkin tunteet, ajatukset, arvot ja tavoitteet. Kumppania kohtaan koetaan helliä
tunteita ja koetaan vahvasti hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Tällaisille suhteille on ominaista pitkäaikainen
sitoutuminen.
Intohimoiseen rakkauteen kuuluu voimakkaita fyysiseen ihastumisen tuntemuksia, unelmia, todellisuuden
pakenemista, ehkä uhkaa tai vaaraakin. Intohimo liittyy usein suhteen syntyvaiheisiin tai se voi perustua
suhteen mahdottomuuteen tai vaaran kokemiseen kuten West Side Story -musikaalissa. Vahva palo voi
syntyä vahvasta kärsimyksestä tai puutteesta. Suunnattoman vahvaa kaipuun paloa on vaikeampi saada
syntymään, jos kumppani on koko ajan turvallisesti vierellä.
Sitoutuminen merkitsee yhdessä olemista niin hyvinä kuin vähemmän hyvinäkin hetkinä, kestämistä ja
myötäelämistä. Parisuhteen strategiana sitoutuminen merkitsee elämän vaihteluiden hyväksymistä ja
luottamusta siihen, että toisen tarpeiden huomioon ottamisella päästään parhaaseen lopputulokseen myös
oman itsen kannalta. Tämä merkitsee toisen tarpeiden asettamista välillä omien tarpeiden edelle. Tilanne
muistuttaa lapsen ja vanhemman suhdetta; lapsen hyvinvoinnista huolehtiminen on edellytys omalle
hyvinvoinnille.
Inhimillistä kasvua edistävä rakkaus korostaa kaikkien perustarvetta luoda pysyviä tunnesuhteita, joihin
sisältyy huolenpitoa ja halua luoda edellytyksiä niin itsensä kuin toisenkin kasvulle ja kehitykselle. Turvallinen
suhde antaa mahdollisuuden olla yhteydessä omaan tarvitsevuuteen, omiin tunteisiin. Se luo myös pohjaa
itsearvostukselle, kasvulle ja kehitykselle. Sitoutuneessa suhteessa on mahdollista työstää myös onnistumisen
ja hallitsemisen halun, mustasukkaisuuden ja aggressiivisuuden tunteita. Kasvua edistävässä rakkaudessa
olemme tietoisia siitä, miten voimme edistää toisen kasvua miehenä tai naisena.
Rakkauden elementtien painotukset vaihtelevat suhteen eri vaiheissa. Jos suhde alkaa suurella intohimolla,
se yleensä laantuu ajan kanssa. Jos muut elementit saman aikaan voimistuvat, suhde voi kehittyä
paremmaksi. Näin rakkauden muodot ja suhteen merkitys vaihtelevat pitkän parisuhteen aikana.
Lähde: Väestöliitto
8. Identiteetti ja minäkuva

Mitä ymmärrät käsitteellä ’identiteetti’, entäpä ’minäkuva’? Miten identiteetti ja minäkuva
nousevat elokuvassa esille, Lilan ja Janekin henkilöhahmoissa?
Identiteetti
Identiteetillä tarkoitetaan yksilöllistä käsitystä omasta itsestä. Sen perustana ovat omat persoonalliset
ominaisuudet, jotka voivat muuttua tai kehittyä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Identiteetin
kehittymisen edellytyksenä ovat mahdollisuudet kokeilla erilaisia asioita, mahdollisuuksien näkeminen,
ajatusten ja ajatusmaailmojen pohtiminen sekä mahdollisuus valita näiden väliltä.
Toisinaan identiteetti saattaa olla niin kutsuttu omaksuttu identiteetti. Tällöin ihmisen elämä rakentuu
muiden asettamien odotusten suorittamisen ympärille. Tähän liittyy usein myös kyseenalaistamattomuutta,
toisin sanottuna henkilö tekee kyseenalaistamatta sen mitä häntä pyydetään tai kehotetaan tekemään.
Vahvan ja kypsän identiteetin omaava ihminen sen sijaan tuntee pystyvänsä toteuttamaan itseään ja elää
sopusoinnussa itsensä, valintojensa ja arvojensa kanssa kaikilla elämänalueilla. Tällöin identiteetistä löytyy
myös joustavuutta ja muutostensietokykyä.
Minäkuva
Minäkuva eli minäkäsitys vastaa kysymykseen siitä, millainen minä olen. Se on käsitys omasta itsestä ja
suhteesta ympäröivään maailmaan. Minäkuva kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan, kun ihminen saa
vuorovaikutuksessa muilta ihmisiltä palautetta omasta persoonastaan ja toiminnastaan.
Toisinaan ihmisellä voi olla kielteinen käsitys omista kyvyistään. Tämän seurauksena hän voi suhtautua
elämään varauksellisesti, pelätä epäonnistumisia sekä vältellä erilaisia haasteita. Myönteinen minäkuva sitä
vastoin antaa eväät suhtautua elämään avoimesti ja rohkeasti.
Lähde: http://verneri.net/yleis/identiteetti-minakuva-ja-itsetunto
9. Rikos ja vastuu






Pohtikaa, oliko Lilan reaktio Janekin teolle mielestänne oikeutettu. Menikö reaktio mielestänne liian
pitkälle? Mitä olisitte itse tehneet Lilan asemassa?
Mitä luulette, miksi Lila reagoi niin kuin reagoi? Mitkä tekijät ovat voineet vaikuttaa tähän?
Pohtikaa, miksi Janek meni niin pitkälle teoissaan. Mitä olisitte itse tehneet Janekin asemassa?
Oliko niin Lilan kuin Janekin saama rangaistus mielestänne oikeutettu? Perustelkaa.
Miten Lilan ja Janekin vanhemmat reagoivat nuorten tekoon? Entä miten he suhtautuivat
rangaistuksiin?
Miten määrittelisit rikoksen? Mikä on rikos, mikä taas vahinko tai tahaton teko? Milloin taas tekijän
kuuluu saada rangaistus?
Rikos on rangaistava teko. Myös laiminlyönti eli jonkin asian tekemättä jättäminen voi olla rikos. Rikollista voi
olla esimerkiksi se, ettei pelasta toisen henkeä.
Suuri osa nuorten rikoksista liittyy vapaa-ajan viettoon, alkoholinkäyttöön ja rajojen koetteluun. Yleisimpiä
nuorten tekemiä rikoksia ovat näpistykset ja vahingonteot.
Rikosvastuun ikäraja on Suomessa 15 vuotta. Sitä nuoremmat eivät joudu oikeuteen eikä heitä rangaista. Sen
sijaan heidät voidaan tuomita vahingonkorvaukseen ja lastensuojelu voi puuttua asiaan. Tällöin
äärimmäisessä tapauksessa nuori voidaan esimerkiksi laittaa asumaan kodin ulkopuolelle, jotta hän ei omalla
toiminnallaan vaarantaisi itseään tai tulevaisuuttaan.
Vahingonkorvausvastuulla ei ole ikärajaa. Tämä koskee niin tahallista kuin vahingossa tehtyä vahinkoa.
Vahingon korvauksessa otetaan kuitenkin huomioon nuoren ikä, kehitystaso, teon laatu, vahingon kärsineen
varallisuus sekä muut olosuhteet.
Lähde: http://www.mll.fi/nuortennetti/koulu_ja_tyo/oikeudet-ja-velvollisuudet/nuoret-ja-rikokset/

Mitä tekisit, jos olisit Lilan tai Janekin kaverin asemassa ja olisit tietoinen heidän tekemisistään?
Rikosilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jolla on tietoa rikoksesta. Rikoksesta voi kertoa poliisille esimerkiksi
puhelimitse, netissä tai menemällä poliisiasemalle.
Poliisin tehtävänä on rikosten selvittäminen. Poliisi tekee rikoksen esitutkinnan, kun se ilmoituksen tai muun
syyn takia epäilee, että rikos on tapahtunut. Esitutkinnassa selvitetään rikos, teko-olosuhteet, rikoksella
aiheutettu vahinko ja rikoksesta saatu hyöty sekä keitä rikos koskee. Rikoksen uhrin vaatimukset
vahingonkorvauksesta voidaan selvittää esitutkinnassa. Esitutkinnan päätyttyä asia siirtyy poliisilta syyttäjälle.
Syyttäjä päättää esitutkinnan perustella, nostetaanko henkilöä vastaan syyte. Syyttäjän on nostettava syyte,
jos on olemassa todennäköisiä syitä siihen, että epäilty on syyllinen. Syyttäjä nostaa syytteen viemällä
kirjallisen hakemuksen asiasta käräjäoikeuteen.
Sovittelun avulla rikoksen- tai riita-asian osapuolet voivat käsitellä tapahtunutta. Sovittelussa voidaan
käsitellä henkisiä ja aineellisia haittoja ja niiden korvauksia. Sovittelu on maksutonta ja vapaaehtoista ja sen
voi keskeyttää missä vaiheessa tahansa. Tavoitteena on saada molempia osapuolia tyydyttävä loppuratkaisu
ilman, että joudutaan menemään oikeuteen.
Oikeudenkäynnissä selvitetään, onko rikoksesta epäilty syyllistynyt rikokseen. Jos tuomioistuin toteaa
epäillyn syylliseksi, päättää se samalla, millainen rangaistus syylliselle määrätään. Oikeudenkäynnin
yhteydessä käsitellään usein myös asianomistajan eli rikoksen uhrin vaatimus vahingonkorvauksista.
Esimerkiksi tekijä voi joutua maksamaan vahingonkorvauksia tuhoamastaan omaisuudesta.
Lähde: http://www.mll.fi/nuortennetti/koulu_ja_tyo/oikeudet-ja-velvollisuudet/nuoret-ja-rikokset/

Elokuvassa nuori tyttö joutuu rikoksen uhriksi, ja rikoksen tekijänä on toinen nuori. Vaikuttiko tämä
mielestäni rikoksen käsittelyyn tai rangaistukseen? Voiko rikoksella mielestäsi olla ikärajaa, voiko
nuorempaa tekijää rangaista lievemmin kuin vanhempaa?
10. Draamatehtävä/Video
Tehkää ryhmän kesken tai pienryhmissä video ongelmaisesta rakkaudesta/ihastuksesta! Voitte
toteuttaa tehtävän myös draamatehtävänä. Kuka on rakastunut/ihastunut keneenkin, miten se näkyy
ihmisissä ja heidän teoissaan, millaiseen ratkaisuun päätyisitte vaikeassa tilanteessa?
Miettikää videota suunniteltaessa sen tarkempaa aihetta, sisältöä ja tyyliä, ja hyödyntäkää tunnilla
läpikäymäänne materiaalia aiheesta. Jakakaa ryhmän kesken roolit, kuka tekee mitäkin (näyttelijä,
kuvaaja, editoija jne.), ja tehkää videosta kuvakäsikirjoitus. Miettikää myös videon kestoa; jo pariin
minuuttiin saa mahtumaan paljon asiaa. Tyyliltään voitte tehdä videosta tietoiskun, dokumentin tai
vaikkapa musiikkivideon!
Voitte tehdä videot joko videokameralla, älypuhelimella tai tabletilla, ja editoida ne laitteiden
perusohjelmistoilla. Huomioikaa videota tehtäessä tekijänoikeudet!
Täältä löytyy apua videoiden suunnitteluun ja toteutukseen:
Mediametka-oppimateriaali:
http://mediametka.fi/opetusmateriaalit/muu-opetusmateriaali/elokuvat/
Kaikki kuvaa –videotutoriaalit:
http://kaikkikuvaa.fi/tutoriaalit/
Kelaamo: ”Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista”
http://kelaamo.fi/fi/Tekijat/TietoTaito/Artikkelit/Musiikki-ja-tekijanoikeudet/?article=2340
CC Search –materiaalihaku:
http://search.creativecommons.org/
11. Kirjoitelma
Mitä Lilan elämään kuuluu vuoden kuluttua? Onko hänen elämänsä ennallaan vai täysin erilainen?
Millainen on Lilan suhde hänen vanhempiinsa? Mitä taas kuuluu Janekille ja hänen perheelleen?
Kirjoita elokuvasta elokuva-arvostelu. Voit tutustua Helsingin Sanomien verkkosivuilla arvosteluihin
(http://www.hs.fi/arviot/elokuva/) ja niiden rakenteeseen. Mitä asioita arvosteluissa nostetaan esille?
Minkälainen on kirjoitusten tyyli?
Elokuva-arvostelun piirteitä:
Elokuva-arvostelu on sekä tietoa että mielipiteitä välittävä
teksti. Siinä esitellään elokuvaa ja sen taustoja sekä
arvioidaan sitä. Lähtökohtana on, ettei lukija tunne
arvosteltavaa elokuvaa.

Aloitus on kiinnostusta herättävä, lopetus harkittu. Faktat ja
arviointi lomittuvat – mielipidettä ei kirjoiteta omaksi
yksittäiseksi kappaleekseen tekstin loppuun.

Anna elokuvan perustiedot. Elokuvasta on tapana
kertoa nimen lisäksi ainakin ohjaaja, valmistumisvuosi
ja -maa.


Esittele elokuvaa niin paljon, että arvosteluasi on
mahdollista seurata ja ymmärtää elokuvaa
katsomatta. Kaikkia juonenkäänteitä ja ristiriitojen
ratkaisuja ei silti pidä kertoa, lukija saattaa haluta
nähdä elokuvan itsekin.
Perustele näkemyksesi elokuvasta monipuolisesti ja
havainnollisesti, siis poimi elokuvasta perustelut
näkemyksillesi. Valitse sisällön painotukset ja näkökulma
sekä tekstin sävy julkaisupaikan ja lukijakunnan mukaan.
Voit kirjoittaa maltillisesti tai käskevästä, rempseästi tai
asiallisesti, humoristisesti tai totisesti jne. Sävy syntyy mm.
sanavalinnoista, vastakkainasetteluista, lauseiden ja
kappaleiden rakenteista.

Arvostelua pitää koossa jokin perusajatus, jonka
kirjoittaja haluaa lukijalle välittää. Se voi olla
esimerkiksi elokuvasta tehty tulkinta tai oma näkemys
elokuvan onnistumisesta.

Otsikoi arvostelusi nasevasti. Voit halutessasi käyttää
täsmentävää alaotsikkoa.
Lähde: www.koulukino.fi
Vinkki:
Voitte kirjoittaa perinteisiä kirjoitelmia tai sitten koota tekstit verkkoon omaan (suljettuun) blogiin,
jossa opettaja ja muut ryhmäläiset pääsevät lukemaan ja kommentoimaan muiden tekstejä. Voitte
koota blogiin myös muita kirjoitustehtäviä. Tutustukaa blogipohjien ohjeisiin ja sääntöihin ennen
tehtävän alkua, ja päättäkää myös yhteisesti pelisäännöistä (netiketti ym.). Huomioikaa tehtävää
toteutettaessa tekijänoikeudet!
Ilmaisia blogipohjia:
Wordpress: http://fi.wordpress.org/
Blogger: https://www.blogger.com/
Kidblog: http://kidblog.org/home/
Voitte myös tehdä kirjoitelmat sähköisesti ja tallentaa ne esim. Google Driveen tai johonkin
pilvipalveluun, esim. Dropboxiin (https://www.dropbox.com/) tai Owncloudiin
(https://owncloud.org/features/).