Asukasviesti 2/2013

Transcription

Asukasviesti 2/2013
2/2013
Sisältö:
PÄÄKIRJOITUS
Kari Heinonen patistaa asukastoimikuntia:
Antakaa kuulua itsestänne!
4
Vaalit uudistivat
asukashallituksen kokoonpanoa
4
Vakaalla 40-vuotislinjalla
7
Muuttokyselyn tuloksia
seurataan järjestelmällisesti
7
Järvenpäänkatu 27:sta
kuoriutuu uusi kerrostalo
8
Ristimäenkadun värimalleja
esitellään asukkaille 5.6.
8
Uusiin palvelutaloihin
taidetta kutsukilpailulla
9
Apilakadun asumispalveluyksikkö rakenteille syksyllä
9
Oman työn tuloksesta hyvä mieli!
10
Tänä vuonna pihakilpailu
vastuuttaa kaikkia asukkaita
5
Vielä tänä vuonna mennään Ikeaan
5
Hallituksen puheenjohtaja Riitta Erviä:
Hyvää yhteistyötä johdon
ja asukkaiden kanssa
6
Hallituksen asukasjäsenet
valitaan toukokuun lopussa
Näin järjestyy Lahden Taloissa
omatoimiremontti11
7
Asukkaan näköistä sisustusta
Enemmän kuin nimi ovessa
13
Kesän kynnyksellä
P
Varsinainen kisa alkanut
vasta tänä vuonna
14
Pilkotunmäki johtaa kaikilla rintamilla
14
Tuhlaaminen ei ole mikään arvo
16
Asukasaktiivien vedensäästögallup:
Lotraatko vai pihtaatko vettä?
17
Asukasaktiivin ajatuksia:
Ajatuksia asukastoiminnasta
18
Huoltoyhtiöillä eri hintaisia
palvelu­numeroita -myös sähköpostitse
voi asioida
18
12
Sanaristikko19
Yhteistiloihin jätetyt tavarat
kuljetetaan kaatopaikalle
19
Etusivun kuva: Tarmo Valmela
Erja Pitkänen ja Meri Ollikainen Sisustuspalvelu Statosta muistuttavat, että sisutuksessa saa olla myös huumoria.
2
LAHDEN TALOT OY (03) 851 570 Vaihde
Mariankatu 19 A, 15110 Lahti
[email protected]
www.lahdentalot.fi
VUOKRAVALVONTA
(03) 851 5720
avoinna/puhelinaika: ma–pe klo 9–12
muina aikoina sähköpostilla: [email protected]
ASUNTOJEN TARJONTA
(03) 851 5711
avoinna: ma–pe 9 –12
puhelinaika: ma–pe 9–15
asuntoasiat sähköpostilla:
[email protected]
ISÄNNÖINTI (03) 851 5730
avoinna: ma–pe klo 9–12
puhelinaika: ma–pe 9 –15
sähköposti: [email protected]
tekstiviestit: 044 429 5700
HUOLTO/HUOLLON
PÄIVYSTYS
Huoltomiesten yhteystiedot:
Katso kiinteistösi
ilmoitustaululta tai
kotisivuilta
www.lahdentalot.fi
Julkaisija: Lahden Talot Oy
Päätoimittaja: Juhani Jokelainen
Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen, Ville Jäntti, Jouni Könönen
Valokuvat: Teija Horppu, Lahden Talot Oy,
Juha Tanhua, Tarmo Valmela
Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä
Taitto: Juha Kortelainen, JK2
Painopalvelut: Aldus Oy
Painosmäärä: 6 300 kpl
Seuraava Asukasviesti ilmestyy 10/2013
itkän, kylmän ja lumisen
talven jälkeen tuli huhtikuun lopulla yllättäen kevät! Aamut muuttuivat valoisiksi, mutta kylmiksi, iltapäivisin auringonpaiste nosti lämpötilan yli
kymmenen asteen. Ensimmäiset
sinivuokot nähtiin, ja muuttolinnut palailivat maisemiin. Parissa
viikossa lämpötila nousi jo pariinkymmeneen, nurmikot vihertävät,
luonto uusiutuu. Ihmisetkin? Tulevat ainakin ulos kodeistaan kaduille ja pihoille, tapaavat tuttujaan, ovat selvästi piristyneempiä
ja aktiivisempia. Kevään tulo tekee kaikille hyvää!
Lahden Talojen hallitus uusiutui maaliskuussa. Hallitus kasvoi
yhdellä hengellä, nuortui ja naisistui. Ensimmäistä kertaa yhtiön
historiassa puheenjohtajaksi tuli
nainen. Hallitukseen tuli myös vahvaa liiketoiminnan osaamista
ja erityistä kokemusta vanhusten asumispalveluista. Tämä kaikki on myönteistä. Myönteistä on myös kiinnostus ja aktiivisuus,
jolla uudet hallituksen jäsenet ovat käynnistäneet työnsä. Uskon, että tälläkin hallituskaudella saadaan hyviä tuloksia!
Myös asukashallitus uusiutui. Vanhojen konkareiden lisäksi
tuli uusia kasvoja viisi. Puheenjohtajaksi tuli pitkän linjan asukasaktiivi. Asukashallituksen ensimmäisiä tehtäviä on asukasdemokratiamallin viilaaminen lähinnä hallituksen asukasedustajien valinnan osalta. Asukashallitus on vapaaehtoinen, johdon ja
asukastoimikuntien välinen yhteishallintoelin, joka hoitaa omistajan koko asuntokannan yhteishallintoon liittyviä asioita.
Se on myös tärkein asukasdemokratiaelin. Sen tavoitteet ovat
pitkälti samat kuin asukasdemokratian: asumisviihtyvyyden
ja yhteisöllisyyden parantaminen, asukkaiden aktiivisuuden ja
kiinnostuksen lisääminen omaa asumista ja asuinympäristöä
kohtaan, asukkaiden ja omistajan välisen yhteistyön, avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen.
Miten mainituissa asioissa päästään eteenpäin, riippuu asukashallituksen asukasjäsenten ja yhtiön edustajien välisen yhteistyön onnistumisesta. Siihen antaa hyvän taustan edellisen asukashallituksen yksituumainen ja tuloksekas työ.
Lahden Talojen alkuvuosi on sujunut hyvin. Asuntojen kysyntä
on pysynyt korkeana, asukkaiden vaihtuvuus vähentynyt olennaisesti ja käyttöaste parantunut selvästi. Ainoa epätyydyttävä
asia on lievästi kasvanut vuokrarästien määrä. Luottotappioita
on kuitenkin viime vuotta vähemmän. Mitä tunnusluvuista voi
päätellä? Taloudellinen taantuma tukee vuokrataloyhtiöitten tilannetta vähentämällä omistusasuntojen kysyntää ja muuttohalukkuutta. Ilmeisestä on myös, että yhtiön asunnot, vuokrat ja
palvelut ovat kokonaisuutena kilpailukykyisiä!
Aurinkoista ja liikunnallista kesää Asukasviestin lukijoille!
Juhani Jokelainen
toimitusjohtaja
3
Tänä vuonna pihakilpailu vastuuttaa
kaikkia asukkaita
KILPAILUUN EI ilmoittauduta erikseen,
vaan kilpailun piirissä ovat automaatti­
sesti kaikki kiinteistöt. Lahden Talojen
henkilökunta tekee kiinteistöille kilpailu­
kauden aikana kolme arviointikäyntiä, ja
jokaisella arviointikäynnillä kiinteistö saa
arvosanan. Kiinteistön lopullinen arvosa­
na on näiden kolmen arvosanan keskiar­
vo. Parhaimman keskiarvon saava kiin­
teistö voittaa kilpailun.
– Vastuu pihan siisteydestä on kaikil­
la! Paljon saadaan aikaan jo sillä, että jo­
kainen korjaa pihalta yhden roskan päi­
vässä. Alle kouluikäiset lapset ovat hyvä
maaperä tämän toimintatavan juurrutta­
miseen, Pirjo Mikkonen sanoo.
Siisti ja viihtyisä piha on kaikkien asukkaiden ilonaihe.
Kari Heinonen patistaa asukastoimikuntia:
Antakaa kuulua
itsestänne!
A
sukashallituksen uusi puheenjoh­
taja Kari Heinonen kantaa huolta
asukastoimikuntien ja asukashal­
lituksen välisestä yhteydestä – tai pikem­
minkin sen puutteesta. Edellisen nelivuo­
tiskauden aikana yksikään asukastoimi­
kunta ei ottanut yhteyttä asukashallituk­
seen ehdottaakseen jotakin asiaa käsitel­
täväksi.
– Asukastoimikuntien ja asukashal­
lituksen välinen tiedonkulku on saatava
kuntoon, Heinonen sanoo. – Yritän kovas­
ti keksiä keinoja, kuinka yhteyttä voitai­
siin parantaa.
Jos asukastoimikunta haluaa asukas­
hallituksen ottavan käsittelyyn jonkin
asian,­esitys perusteluineen on toimitet­
tava asukashallitukselle kirjallisesti.
Lahden Asunnot Oy:n hallituksen ja
asukashallituksen välisen yhteyden Hei­
nonen uskoo kehittyvän hyvään suuntaan.
– Hallituksen puheenjohtaja Riitta
Erviä­ osallistui uuden asukashallituksen
4
ensimmäiseen kokoukseen ja kertoi osal­
listuvansa kokouksiin aina, kun niin ha­
lutaan. Minulle syntyi vaikutelma, että
myös hänen mielestään on tärkeää, et­
tä hallituksen ja asukashallituksen välil­
lä tieto kulkee.
Kari Heinonen pitää asukashallituk­
sen toimintaa mielekkäänä ja arvioi, et­
tä edellinen asukashallitus onnistui sil­
le suotujen valtuuksien puitteissa hyvin
tehtävästään. Talven asukasvaaleissa asu­
kashallituksen jäsenistä yli puolet vaihtui,
mutta tätä Heinonen ei pidä ongelmana.
– Uuden asukashallituksen kokoon­
pano vaikuttaa hyvältä, ja jäsenet tuntu­
vat olevan asioista hyvin perillä, hän sa­
noo. – Toivon että pystymme hoitamaan
asiat asioina ja tekemään päätöksiä hy­
vässä yhteisymmärryksessä. Lisäksi toi­
von hyvää yhteistyötä asukkaiden ja asu­
kastoimikuntien kanssa. Toivottavasti ta­
paamme hyvissä merkeissä!
Kari Heinonen toivoo, että uusi asukashallitus pystyy
tekemään päätöksiä hyvässä yhteisymmärryksessä
Vaalit uudistivat
asukashallituksen
kokoonpanoa
Keväällä pidetyt asukasvaalit uudistivat
Lahden Talojen asukashallituksen kokoonpanoa tuntuvasti: yhdeksästä varsinaisesta jäsenestä peräti viisi ja viidestä varajäsenestä kolme on uusia.
Asukashallitus piti ensimmäisen kokouksensa huhtikuun alussa. Puheenjohtajaksi
valittiin Kari Heinonen (vaaleissa 38 ääntä) ja varapuheenjohtajaksi Ritva Haavisto
(44 ääntä). Valinnat olivat yksimielisiä.
Muut asukashallituksen jäsenet ovat
Ari Hiltunen (50 ääntä, uusi), Jukka Kalliokuusi (52 ääntä, uusi), Marja Kelo (46
ääntä), Ritva Korhonen (50 ääntä, uusi),
Hilkka Leppänen (94 ääntä, uusi), Eero
Nieminen (40 ääntä, uusi) ja Antero Patamäki (34 ääntä).
Asukashallituksen varajäsenet ovat
Matti Kallio (26 ääntä, uusi), Anja Koivikko (33 ääntä), Heikki Manssila (32
ääntä, uusi), Markus Tuominen (33 ääntä) ja Pirkko Vaittinen (32 ääntä, uusi).
Asukasvaaleissa oli ehdolla asukkaiden kokouksissa asettamat 28 ehdokasta.
Vaaleissa annettiin 818 ääntä, joista yhdeksän hylättiin. Äänestysprosentti oli 17,9.
T
änä vuonna ympäristötoimikun­
ta haastaa kaikki Lahden Talojen
asukkaat huolehtimaan omas­
ta ympäristöstään. Pihakilpailun teema­
na on Siisti Piha, ja siinä tarkastellaan pi­
hojen yleisilmettä ja siisteyttä. Kilpailun
lähtölaukaus ammuttiin ympäristötoimi­
kunnan järjestämässä asukasillassa 7. päi­
vä toukokuuta.
Aiempien vuosien pihakilpailuissa
muutamat aktiiviset kuopsuttelijat ovat
istuttaneet ja hoitaneet kesäkukkia, kit­
keneet rikkaruohoja ja siistineet pensai­
ta. Kauniitkaan kukkaistutukset eivät kui­
tenkaan pääse oikeuksiinsa, jos piha on
roskainen, jäteasema siivoton ja autoka­
toksen seinustat graffitein kirjailtu. Tai
jos pihalla lojuu risoja autoja tai pyöriä ei­
vätkä ehjätkään pyörät ole niille varatuil­
la paikoilla.
– TOKI KUKKIA kannattaa laittaa ja hoi­
taa tänäkin kesänä, sanoo ympäristötoi­
mikunnan kummi, isännöitsijä Pirjo Mikkonen. – Perusideana on kuitenkin herät­
tää kaikki asukkaat kantamaan vastuuta
oman ympäristön siisteydestä.
Yhdessä isännöitsijänsä kanssa asuk­
kaat voivat miettiä, kuinka roskaaminen,
pihan katvealueiden epäsiisteys, ilkivallan
Vielä tänä vuonna mennään Ikeaan
aiheuttama siivottomuus tai silkka piit­
taamattomuus saadaan karsituksi. Mu­
kaan kiinteistön ulkoilmeen kohentami­
seen halutaan myös lapset, ja voittaja­
kiinteistöä palkitessaan ympäristötoimi­
kunta jakaa lapsille oman erikoispalkin­
non.
Siistin pihan ABC
•Kulttuuriroskat pois pihalta idealla
”roska päivässä”
• Katvealueet siisteiksi
•Ilkivallasta välittömästi ilmoitus
isännöitsijälle tai kiinteistönhoitajalle
• Stoppi jäteasemien sotkemiselle
• Risoista autoista ja pyöristä ilmoitus isännöitsijälle tai kiinteistönhoitajalle
• Pyörät niille varatuille paikoille
• Leikkipaikka siistiksi
• Luonnonvaraisten eläinten
ruokinnasta­ilmoitus isännöitsijälle
tai kiinteistönhoitajalle
• Katse ylös – viritelmistä ilmoitus
isännöitsijälle tai kiinteistönhoitajalle
Ensi vuodeksi virkistys­
toimikunta hakee
uusia kohteita
LAHDEN TALOJEN liikunta- ja virkistystoimikunnan tämän vuoden ohjelma noudattelee viimevuotista mallia. Vuodelle 2014 sen sijaan yritetään löytää uusia retkikohteita ja tapahtumia.
Esimerkiksi maaliskuussa tehty kylpyläretki Serenaan onnistui hyvin, mutta paljasti Serenan tason laskeneen. – Niin kylpylämatkasta
kuin muustakin ohjelmasta toivomme ehdotuksia asukkailta, sanoo Ritva Luumi liikunta- ja
virkistystoimikunnasta.
Toimikunnan seuraavaan retkeen ei ole aikaa kuin pari viikkoa, sillä lauantaina 8.6. suuntana on Korkeasaaren eläintarha. Mukaan mahtuu 150 henkilöä. Retki on tarkoitettu ennen
kaikkea lapsiperheille ja yksin asuville asukkaille.
Elokuun 6:s päivä 150 aikuista pääsee risteilemään Vesijärvelle. Lahden Talojen mölkkymestaruudesta kisataan 7.9. ja ostosmatkalle
Ikeaan suunnataan parahiksi joulun alla 14.12.
Myös Ikean-matka on tarkoitettu ensisijaisesti
aikuisille, mukaan mahtuu sata henkilöä.
Liikunta- ja virkistystoimikunnan retkille ja tapahtumiin ilmoittaudutaan joko sähköpostitse
osoitteeseen [email protected] tai puhelimitse retkiesitteessä mainittuna ajankohtana, puh.
0400 424 991. Toimikunta pyrkii varmistamaan,
etteivät retkipaikat täyty aina yksistä ja samoista henkilöistä, vaan kaikki halukkaat vuorollaan
pääsevät mukaan.
Lisätietoja toimikunnan tapahtumista sekä
tarkemmat ilmoittautumisohjeet löytyvät Lahden Talojen kotisivujen Asukkaille-sivustolta.
5
Hallituksen puheenjohtaja Riitta Erviä:
Hyvää yhteistyötä
johdon ja asukkaiden
kanssa
L
ahden Talot Oy:n ja sen tytäryh­
tiöiden hallituksen puheenjohtaja
Riitta Erviä on aloittanut nelivuoti­
sen puheenjohtajakautensa positiivisella
ja innostuneella mielellä.
Vuosien saatossa kertynyt kokemus
lukuisista luottamustehtävistä ja halli­
tusten jäsenyydestä antaa hyvän pohjan
tehtävän hoitamiseen. Takana oleva kau­
si kaupungin vuokrataloyhtiön hallituk­
sen jäsenenä turvaa hallitustyöskentelyn
jatkuvuutta ja hyvä uusi hallitus asioiden
käsittelyä rakentavassa hengessä.
Myös yhtiön toimivan johdon kans­
sa on Riitta Erviän mielestä helppo työs­
kennellä.
6
YHTIÖN ASIOIDEN hoitamisen rinnalla
Riitta­ Erviä pitää tärkeänä hyvää ja avoin­
ta yhteistyötä asukkaiden kanssa. Heti pu­
heenjohtajakautensa ensimetreillä hän ta­
pasi uuden asukashallituksen ja kertoi vie­
railevansa asukashallituksen kokouksissa
mielellään vastedeskin kutsuttaessa.
– Kun asukkaiden kanssa menee hy­
vin, yhtiölläkin menee hyvin, Riitta Erviä
sanoo. – Kunhan asukasdemokratiamalli
saadaan kuntoon, yleisönosastokirjoitte­
lukin vähenee. Yhteistyö on ainoa järke­
vä tapa tehdä työtä – samaa porukkaahan
me olemme.
Riitta Erviä toivoi, että haastattelun yhteydessä julkaistaan hänen kuvansa, joka on otettu Lahden historiallisen
museon puistossa. Puistoon liittyy Riitta Erviän mukavia lapsuusmuistoja.
LAHTI KOULUTTAA luottamushenkilöi­
tään toimimaan kaupungin tytäryhtiöi­
den hallituksissa. Valtakunnallinen kou­
lutus järjestetään viitenä iltapäivänä tou­
ko–kesäkuussa, ja siihen osallistuu kuusi
lahtelaista luottamushenkilöä. Myös Riit­
ta Erviä lähti mukaan koulutukseen.
– Uskon että koulutuksesta on hyötyä.
Tarkoitus on, että hallituksen jäsenet ym­
märtävät tehtävänsä ja juridisen vastuun­
sa. On tärkeää muistaa sekin asia, ettei
hallituksen jäsen saa kertoa yhtiön asioi­
ta ulkopuolisille.
Hallituksen
asukas­jäsenet
valitaan
toukokuun lopussa
L
ahden Talojen asukasdemokra­
tiaan kuuluva hallituksen asukas­
jäsenten ehdokasasettelu on eden­
nyt rivakasti. Tämän lehden ilmestyessä
asukaskokoukset ovat jo valinneet ehdok­
kaansa hallitukseen, ja toukokuun loppu­
päivinä pidettävä Lahden Asuntojen yh­
tiökokouksen jatkokokous valitsee eh­
dokkaista kaksi hallituksen jäsentä.
Tämän jälkeen asukashallitus alkaa
valmistella asukasdemokratiamalliin tar­
vittavia muutoksia erityisesti hallituksen
asukasjäsenten valintamenettelyn osalta.
Kun muutosehdotus saadaan valmiiksi,
se viedään asukaskokousten käsittelyyn.
– Tarkennuksen jälkeen ehdokasaset­
telumalli vastaa myös yhteishallintolain
kirjainta, ei vain sen henkeä, sanoo Lah­
den Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen.
Tarkennukseen päädyttiin sen jäl­
keen, kun ympäristöministeriö oli linjan­
nut asiaa­asukkaiden kysymykseen anta­
massaan vastauksessa.
Vuokrataloyhtiön hallituksen asu­
kasedustajat ovat täysivaltaisia halli­
tuksen jäseniä samoine vastuineen kuin
muutkin hallituksen jäsenet. Asukasjä­
senten tehtävänä on osakeyhtiölain mu­
kaan ensisijaisesti edistää yhtiön etua.
Ympäristöministeriö piti eräille asuk­
kaille lähettämässään kirjeessään asukas­
hallituksen talvella yksimielisesti hyväk­
symää asukasdemokratiamallia virheelli­
senä hallituksen ehdokasasettelun osalta.
Siksi yhtiö päätti muuttaa asukaseh­
dokkaiden valintamenettelyä ja toteut­
ti sen pilkulleen laissa määritellyllä taval­
la eli pyytämällä asukaskokouksia aset­
tamaan uudelleen ehdokkaat. Jos näin ei
olisi menetelty, yhtiötä olisi voitu syyttää
muotovirheestä.
Muuttokyselyn
tuloksia seurataan
järjestelmällisesti
Lahden Talot selvittää asukastyytyväisyyttä
myös muuttokyselyllä, joka lähetetään kuukauden asumisen jälkeen niille uusille asukkaille,
jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa
Lahden Taloille. Kyselyssä tiedustellaan asukkaan mielipidettä muun muassa Lahden Talojen
asiakaspalvelusta.
Muuttokyselyn tuloksia seurataan neljännesvuosittain. Lisäksi tuloksia käsitellään johtoryhmässä, ja niitä verrataan FCG Efekon tekemän
asukastyytyväisyystutkimuksen tuloksiin.
Muuttokyselyn perusteella uudet asukkaat
näyttävät olevan aiempaa tyytyväisempiä Lahden Talojen palveluihin, sillä niiden asukkaiden
osuus, jotka eivät suosittelisi Lahden Talojen
asuntoa ystävilleen, on vähentynyt selvästi vuodesta 2012.
Asukasvalinta on saanut kiitosta sekä vuoden 2012 että 2013 muuttokyselyissä. Sen sijaan esimerkiksi asunnon näytöstä annetut arviot eivät ole yhtä hyviä. Nyt seurataankin kiinnostuneena, heijastuvatko asuntojen näyttöön
tehdyt satsaukset muuttokyselyn vastauksiin.
Helmikuussa Lahden Taloissa aloitti määräaikaisessa työsuhteessa Sarianna Nenonen. Hän
tekee tiivistä yhteistyötä asuntosihteereiden ja
huoneistotarkastajien kanssa, ja hänen päätyönään on näyttää asuntoja asunnonhakijoille.
FCG Efeko teki keväällä kunnallisten vuokrataloyhtiöiden asukastyytyväisyystutkimuksen,
jossa myös Lahden Talot oli mukana. Tutkimuksen tuloksia ei ehditty saada tähän Asukasviesti-lehteen.
Vakaalla 40-vuotislinjalla
Hän harmittelee sitä, että koulutus on
suunnattu vain luottamushenkilöille.
– Lahden Asuntojen hallituksen
tapauk­sessa jonkin muotoinen koulutus
olisi varmasti hyödyllinen myös asukas­
jäsenille, Riitta Erviä arvioi.
LAHDEN TALOT OY:N toimintaa on
leiman­nut pitkäjänteisyys. Näin koin toi­
miessani alkuvuodesta 2009 alkuvuoteen
2013 yhtiön hallituksen puheenjohtajana.
Asukkaan kokema yhtiön palvelu mi­
tataan onnistumisissa päivittäin. On­
ko lumet aurattu, rappukäytävä siisti ja
niin edelleen. Yhtiölle on tärkeää asuk­
kaiden kokema asumisen laatu. Yhtä tär­
keää kuin onnistua asukkaalle päivittäin,
on onnistua pidemmällä aikavälillä talou­
denpidossa.
Yhtiön omistajan Lahden kaupungin
kuten myös tulevien asukkaiden kannal­
ta on tärkeää, että yhtiön talot ja asunnot
pysyvät hyvässä kunnossa. Jos riittäviä
korjauksia ei tehtäisi, korjausvelka kaa­
tuisi tulevien asukkaiden maksettavaksi.
Olenkin aiemmin maininnut, että Lah­
den Talot Oy:n toiminnassa aikajänne on
40 vuotta. Sinä aikana valtion, täsmälli­
semmin ARA:n, korkotukilaina (41 vuotta)
on maksettava. Sama 40 vuotta on myös
talojen yleinen poistoaika.
Tästä voimme vetää johtopäätöksen.
Neljä vuotta toiminut hallituksemme toi­
mi vain yhden kymmenesosan kyseisestä
40 vuodesta!
Jarkko Nissinen
Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
Lahden talot Oy:n hallituksen pj.
kevät 2009 -kevät 2013
7
Uusiin palvelutaloihin
taidetta kutsukilpailulla
Järvenpäänkatu 27:sta kuoriutuu
uusi kerrostalo
Perusparan­
nus kaikkien
aikojen laajin –
silti kohtuuhintainen
L
ahden Talojen kaikkien aikojen laa­
jin perusparannus Järvenpäänkatu
27:ssä on edennyt loppusuoralle.
Vaikka hanke on suuri, kilpailutuksen, te­
hokkaan suunnittelun ja otollisten suh­
danteiden ansiosta se on edullinen ja pe­
ruskorjauksen jälkeinen vuokrataso koh­
tuullinen.
Talon erinomainen sijainti lähellä ui­
marantaa, kouluja ja muita palveluja an­
toi laajalle perusparannukselle vahvat pe­
rusteet. Lahden Talojen projekti-insinööri
Jouni Könönen luonnehtii hanketta haas­
teelliseksi, mutta onnistuneeksi.
– Talosta tulee kuin uusi, sillä van­
haa ei jää käytännössä muuta kuin be­
tonirunko, hän kertoo. – Työn laatuun on
kiinnitetty erityistä huomiota; esimerkik­
si julkisivu- ja vesikattotyöt tehdään sääl­
tä suojassa huputuksessa. Uusi julkisi­
vu toteutetaan ns. tuulettuvalla rappaus­
levyllä.
Perusparannus valmistuu lokakuun
lopussa. Asuntojen haku alkaa heinäelokuun vaihteessa, hausta ilmoitetaan
Etelä-Suomen Sanomien Omaan kotiin
-asuntoliitteessä ja ess.fi-sivulla. Talossa
on yhteensä 35 saunallista kaksiota, kol­
miota ja neliötä. Perusparannuksen jäl­
keen asuntojen neliövuokravuokrat aset­
tuvat noin 12 euron tuntumaan.
JÄRVENPÄÄNKATU 27 päätettiin peruspa­
rantaa, koska asuntojen märkätiloihin oli­
si heikkojen vesieristeiden ja pinnoittei­
den vuoksi pitänyt tehdä linjasaneeraus.
Lisäksi käyttövesijohdoissa oli vuotoja ja
sandwich-elementeissä vaurioita.
On tarpeetonta luetella, mitä kaikkea
8
S
Järvenpäänkatu 27:n perusparannuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota työn laatuun.
Esimerkiksi julkisivu- ja vesikattotyöt tehdään säältä suojassa huputuksessa.
talon sisäpuolella tehdään; mitään van­
haa ei jätetä, vaan jopa asuntojen por­
raskäytäväovet lukituksineen uusitaan.
Asuntojen parvekkeet on jo hiekkapuhal­
lettu, ja niihin asennetaan parvekelasit ja
uudet kaiteet.
Ulkovaipan eristystasoa parannetaan,
koska talotekniikka halutaan nostaa uu­
delle tasolle. Uudistuksiin kuuluu muun
muassa ilmanvaihdon uusiminen läm­
mön talteenottojärjestelmän asennuksi­
neen, minkä ansiosta ilmanvaihto vastaa
nykynormeja. Myös rakennusautomaatio
lämmityksestä valaistukseen uusitaan ja
hissi modernisoidaan.
Hankkeen perusteellisuudesta kertoo se,
että jopa taloa ympäröivät maamassat on
vaihdettu, koska vesieristeet ja salaojat
haluttiin uusia.
Perusparannuksen pääurakoitsija­
na toimii RSP Lahti Oy ja lvi-urakoitsija­
na Skanska Talotekniikka. Rakennusauto­
maation toimittaa Schneider Electric Buil­
dings Finland Oy.
KANSAKOULUKATU 3:N perusparannus
valmistuu kesäkuun lopussa. Asukasva­
linnat ovat loppusuoralla. Asunnoilla on
kysyntää, sillä ne sijaitsevat lähellä kes­
kustaa ja Kansakoulukadun lähialue ke­
hittyy vahvasti muun muassa aktiivisen
uudisrakentamisen ansiosta. Asuntojen
hakijoissa on vanhoja lahtelaisia, jotka
ovat lapsena asuneet Kansakoulukadun
suunnalla.
Kakkosvaihe perusparannettiin sa­
moin suuntaviivoin kuin ykkösvaihe.
Erona ykkösvaiheeseen on, että kak­
kosvaiheessa yhdeksässä kaksiossa
keittiö ja viereinen huone yhdistettiin
tupakeittiöksi.­
Kevättalvella alkaneet Loviisankatu
14:n kylpyhuonesaneeraukset ovat hyväs­
sä vauhdissa. Kesäkuussa kylpyhuonesa­
neeraukset alkavat Vaaksakadulla, Vihan­
takatu 2:ssa ja Yli-Köllissä.
Ristimäenkadun
väri­malleja esitellään
asukkaille 5.6.
Ristimäenkatu 3:n keittiö- ja pesutilaremontin värimalleja esitellään asukkaille keskiviikkona 5.6. järjestettävässä asukasinfossa. Tuolloin remontin suunnitelmat ovat todennäköisesti muutoinkin tarkentuneet ja
asukkaille voidaan antaa lisätietoja remontista. – Suunnittelussa hyödynnetään kokemuksia, joita on saatu meneillään olevasta
Loviisankadun keittiöremontista, kertoi Lahden Talojen projektipäällikkö Raine Majuri
huhtikuussa.
Perusparannus alkaa elokuussa ja kestää noin viisi kuukautta. Sen aikana Ristimäenkatu 3:n asuntojen keittiöiden kalusteet ja pinnoitteet uusitaan kokonaisuudessaan. Lisäksi remontoidaan ne kylpyhuoneet ja pesuhuoneet, joissa ovat vielä
alkuperäiset muovipinnoitteet. Muutaman
asunnon kylpyhuone remontoitiin jo vuonna 2010.
Varmaa on kuitenkin se, että ensi vuonna tähän aikaan Ristimäenkatu 3:n asukkaat ovat jo joitakin kuukausia voineet kokkailla uudistuneissa keittiöissä. Suurimmassa osassa asuntoja ilon aiheena ovat myös
uudet kylpyhuoneet ja pesuhuoneet. Takana päin on aika, jolloin arkista elämää elettiin perusparantamisen hankaluuksiin sopeutumalla ja väistötiloja hyödyntämällä.
– Perusparannus haittaa asumista, mutta maltilla ja hyvällä yhteistyöllä asiat kyllä
sujuvat, Raine Majuri sanoo.
Ristimäenkatu 3:n rivitalo on valmistunut vuonna 1988, ja siinä on 20 asuntoa.
yksyllä valmistuvien Lahden Talo­
jen palvelutalojen, palvelukoti On­
nenkodon ja Lehtiojan palveluta­
lon, tuloauloihin hankitaan näyttävät sei­
nämaalaukset Lahden seudun taiteilijoil­
le suunnatuilla kutsukilpailuilla. Molem­
mista taideteoksista on pyydetty luon­
nokset viideltä ammattitaiteilijalta. Teos­
ten toteuttajat valitaan kesäkuun alussa,
ja teos­ten on määrä valmistua lokakuun
loppuun mennessä eli samalla aikataulul­
la kuin palvelutalotkin valmistuvat.
Palvelukoti Onnenkodon kutsukilpailuun
kutsutut taiteilijat ovat Timo Jakola, Aleksi Joensuu, Leena Salimäki, Harri Salmi ja
Eeva-Kaisa Takala. Kilpailun toteuttami­
sesta vastaavaan taidetoimikuntaan kuu­
luvat peruspalvelukeskus Oivan peruspal­
velujohtaja Aino Eerola ja koti-ja asumis­
palveluiden johtaja Tarja Rautsiala, Hollo­
lan taideyhdistyksen puheenjohtaja Seija
Aakala ja Lahden Talojen toimitusjohtaja
Juhani Jokelainen.
Taideteoksen toteuttajan valinnassa­
Taide lisää palvelutalojen viihtyisyyttä. Hoivakoti
Wellamon oleskelutilan seiniä koristavat
mustavalkoiset satama-aiheiset kuvat.
kuullaan kuvataideopettaja Kaija Maunon,­
Lahden Lahden Muotoilu- ja taideinsti­
tuutin yliopettajan, taidegraafikko Antti
Salokanteleen sekä asukkaiden edustajien­
näkemyksiä.
Lehtiojan palvelutalon kutsukilpai­
luun kutsutut taiteilijat ovat Marja-Liisa
Jokitalo, Jarmo Kukkonen, Satu Loukkola, Arto Määttä ja Ritva Leinonen. Kilpai­
lun toteuttamisesta vastaavan taidetoi­
mikunnan muodostavat Lahden taidemu­
seon amanuenssi Maija-Riitta Kallio, Rita­
tornin palvelutalon vastaava hoitaja Minna Mattila sekä Lahden Talojen toimitus­
johtaja Juhani Jokelainen.
Teoksen toteuttajaa valittaessa kuul­
laan Antti Salokanteleen sekä Ritatornin
palvelutalon asukkaiden näkemyksiä.
Palvelukoti Onnenkodon tuloaulan
teos­voi olla 2,4 metriä korkea ja 4,2 met­
riä leveä. Lehtiojan palvelutalon aulaan
mahtuu 2,9 metriä korkea ja 3,7 metriä le­
veä teos.
Lehtiojan palvelutalon 2. vaiheen ra­
kentaminen on jo alkanut, ja kohde val­
mistuu alkuvuodesta 2015. Rakennus­
hankkeen pääurakoitsija on Lujatalo Sal­
pausselän Rakentajat Oy.
Apilakadun
asumis­palveluyksikkö
rakenteille syksyllä
Apilakadulle suunnitellut asumispalvelu­
kohteen rakennustyöt alkavat näillä nä­
kymin syyskuussa. Lahden Talot raken­
nuttaa Lahden Palveluasunnot Oy:lle Api­
lakadulle asumispalveluyksikön, joka on
tarkoitettu arkielämän taitojen ja asumi­
sen ohjausta tarvitseville pitkäaikaisasun­
nottomille.
Asumisen rahoitus- ja kehittämis­
keskuksen (ARA) on varannut Apilakadun
asumispalveluyksikölle investointiavus­
tusta ja korkotukilainaa. Avustukset kat­
tavat 50 prosenttia hankkeen kokonaisin­
vestoinneista.
Apilakadun asumispalvelut on osa val­
takunnallista asunnottomuuden vähentä­
mishanketta. Kohde vuokrataan Lahden
kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle.
9
– AIKA RANKKAA OLI, mutta kun näkee
työn tuloksen, tulee hyvä mieli. On ihan
eri juttu katsella uutta pintaa, kun työn
on tehnyt itse!
Katsastajankadulla asuvalla Tarja Hyvärisellä on syytä tyytyväisyyteen. Kerros­
talokolmion jokaisen huoneen seinät sai­
vat huhtikuussa uuden maali- tai tapetti­
pinnan perheen oman väen, ennen kaik­
kea Tarja Hyvärisen voimin. Ponnistuksen
merkityksen ymmärtää, kun tietää, että
kyse oli Tarja Hyvärisen ensimmäisestä
tapetoinnista; entuudestaan hänellä oli
kokemusta vain tapetin irrottamisesta ja
maalaamisesta.
– Minulla piti kyllä olla osaavampi ka­
veri apuna, mutta hän ei tullutkaan. Ajat­
telin sitten, että kyllä minä osaan! Katsoin
ohjeita netistä ja kyselin neuvoja väriliik­
keestä, josta hain remonttitarvikkeet.
– Eihän jälki täydellistä ole, mutta
olen ihan tyytyväinen. Keittiön seinän ai­
on maalata vielä kertaalleen, sillä siitä ei
tullut hyvä, Tarja Hyvärinen arvioi.
Oman työn tuloksesta
hyvä mieli!
Olohuoneen Tarja Hyvärinen tapetoi vaalealla kuviotapetilla, poikien huoneet samankuvioisella ruskealla. – Olen
ihan tyytyväinen. On ihan eri juttu katsella uutta pintaa, kun työn on tehnyt itse! Tarja Hyvärinen kertoo.
Keittiön seinän maalauksen lopputulokseen Tarja Hyvärinen ei ollut täysin tyytyväinen, joten remontin loppumetreillä hän maalasi seinän vielä kertaalleen.
TARJA HYVÄRINEN perheineen on asunut
Katsastajankadun kerrostalossa vuodes­
ta 1997; ensin kaksiossa, vuodesta 1999
lähtien kolmiossa. Vuonna 2003 perhe oli
muutaman kuukauden evakossa, kun ta­
loa perusparannettiin ja asunnot remon­
toitiin.
– Sen remontin jälkeen oli tullut asu­
misen jälkiä, ja olin katsellut jo pitkään,
että asunto kaipaisi remonttia. Tututtuni,
joka oli itse tehnyt remonttia, kannusti
kysymään isännöitsijältä remonttilupaa.
Lupa tulikin yllättävän nopeasti, Tarja Hy­
värinen kertoo.
Kun remontointikokemusta on vähän
ja remonttia tekee työn ohessa vapaa-ai­
kana, aikataulu ei saa olla tiukka. Tarja
Hyvärisen mielestä parasta omatoimire­
Tarjan remonttivinkit
Kun remontoi kotia työn ohessa vapaa-aikana eikä
remonttikokemusta ole paljon, aikaa pitää varata
runsaasti. – Parasta omatoimiremontoinnissa onkin
se, että työtä saa tehdä omaan tahtiinsa, Tarja Hyvärinen sanoo.
10
Tarja Hyvärisellä piti olla osaavampi kaveri apuna
remontissa, mutta kaveri ei tullutkaan. – Ajattelin
sitten, että kyllä minä osaan! Katsoin ohjeita netistä
ja kyselin neuvoja väriliikkeestä, josta hain remonttitarvikkeet.
• Raivaa huoneeseen kunnolla tilaa
työn tekemistä varten.
• Pyydä itsellesi apulainen tai kaksi –
siten työ sujuu joutuisammin.
• Varaa aikaa runsaasti. Esimerkiksi
tapetin kohdistaminen käy
aloittelijalta hitaasti.
• Varaa kaikki tarvittavat välineet
valmiiksi.
• Tee pohjatyöt huolellisesti.
montoinnissa onkin juuri se, että työtä
saa tehdä omaan tahtiinsa.
– Työn saattoi jättää kesken, jos tu­
li jotakin tähdellisempää tai into lop­
pui. Vastaavasti taas joskus syöminen­
ja -välineet saa Lahden Taloilta, omasta
takaa pitää olla monenlaista välinettä ja
työkalua, Tarja Hyvärinen kertoo. – Pikku­
tikkaat, vasara, vatupassi, ruuvimeisseli,
mitta, luotilankaa, hän luettelee.
Perheen Jesse-koiran edesottamuksia­
kin oppi pitämään silmällä. – Piti vahtia,
ettei se painaudu vastamaalattua seinää
vasten tai hypi naulojen päälle.
Vahtimisesta huolimatta yksi vahinko
pääsi sattumaan: Jesse säikähti jotakin ja
säikähdyksissään juoksi maalikaukaloon.
Kaukalosta se hyppäsi sängylle.
– Onneksi maali oli vesiohenteista, jo­
ten sen sai helposti pestyksi sekä lattias­
ta että koiran turkista, Tarja Hyvärinen
muistelee.
kin unohtui, kun halusi saada valmista
aikaan!
Mitä remonttiprojekti sitten opetti?
– Vaikka varsinaiset remonttitarvikkeet
Näin järjestyy Lahden Taloissa
omatoimiremontti
Tiesitkö, että sinun ei tarvitse odottaa, et­
tä Lahden Talot remontoi asuntoasi, vaan
voit maalata tai tapetoida asuntoasi myös
itse? Omatoimisessa remontoinnissa on
muun muassa se hyvä puoli, että aikatau­
lun voi määrittää itse.
– Tärkeää on tietysti arvioida, mihin
omat kyvyt riittävät, ja ennen työn aloit­
tamista suojata paikat hyvin, jotta maalia
päätyy vain sinne, minne on tarkoituskin,
korostaa Lahden Talojen huoneistotarkas­
taja Tuukka Laatta. – Tietysti tärkeää on
myös tehdä työ siististi ja huolellisesti.
Miten remontista sovitaan?
– Useimmat omatoimiremontit tehdään
muuton yhteydessä. Tällöin remontista
sovitaan huoneistotarkastajan kanssa si­
säänmuuttotarkastuksen yhteydessä.
– Jos remonttia haluaa tehdä asukas,
joka jo asuu asunnossa, hänen on otetta­
va yhteys omaan isännöitsijäänsä ja so­
vittava asiasta tämän kanssa. Isännöitsijä
tarkastaa asunnon remonttitarpeen.
Mitä remonttia asukas saa tehdä?
– Asukkaalla on lupa remontoida seinäpin­
toja, toisin sanoen maalata tai tapetoida.
Myös ovenkarmeja saa maalata ja ovien
pieniä kolhuja paikata.
Voiko värit suunnitella vapaasti?
– Täysin vapaasti niitä ei voi suunnitella.
Mieleisensä tapetit voi valita Lahden Talo­
jen käyttämästä mallistosta ja maalit Lah­
den Talojen käyttämästä värimallistosta.
Värit ovat melko hillittyjä. Halutessaan voi
huoneen yhden seinän maalata tehoste­
maalilla eri väriseksi, muttei kovin räikeäl­
lä maalilla.
Kuka maksaa tarvikkeet?
– Kaikki remonttitarvikkeet kustantaa Lah­
den Talot. Kun remontista on sovittu, Lah­
den Talot ilmoittaa asukkaan tiedot käyttä­
määnsä väriliikkeeseen, ja asukas saa väri­
liikkeen yhteystiedot ja voi noutaa tarvik­
keet liikkeestä. Erikseen sovittaessa tarvik­
keet voidaan myös toimittaa asukkaalle.
Kustantaako yhtiö myös työvälineet?
– Kyllä kustantaa. Väriliikkeestä asukas saa
myös remonttipakin, joka sisältää seuraa­
vat tarvikkeet ja välineet: 0,5 litraa tasoi­
tetta, hiomapaperia, maalarinteippiä, tela­
pakkauksen, sivellinsetin, terälastoja (sikli)
sekä maalirajaajan. Lisäksi liikkeestä saa
tarvittaessa tapetointivälineet.
Entä jos maali loppuu kesken?
– Maalin menekki pystytään arvioimaan
varsin hyvin maalattavan seinäpinta-alan
perusteella. Jos maali kuitenkin loppuu
kesken, asukas ottaa yhteyden siihen hen­
kilöön, jonka kanssa on remontista sopi­
nut. Yhdessä sitten sovitaan, miten asias­
sa edetään.
Pitääkö työn valmistumisesta ilmoittaa?
– Remontin valmistumisesta ilmoitetaan
Lahden Taloihin. Työn laajuudesta riippuen
isännöitsijä tai huoneistotarkastaja tarkas­
taa työn tuloksen.
11
Uusi sarja alkaa
SUOMALAISET OVAT sisustajina vielä
nuoria. Tämän vuoksi asiakkaita on jos­
kus rohkaistava olemaan rehellinen ja sa­
nomaan suoraan, mistä pitää ja mistä ei.
– Sisustussuunnittelu on palveluammatti,
Erja Pitkänen muistuttaa. – Olemme tääl­
lä asiakkaita varten, ja haluamme suunni­
tella asiakkaan näköistä sisustusta.
Hän selailee sisustuslehteä ja näyttää
kuvaa design-kalusteilla sisustetusta tyy­
likkäästä, mutta kliinisestä tilasta.
– Onko näin valmiiksi pureskellussa
sisustuksessa elämää? Minusta ei. Sisus­
tuksen pitää olla henkilökohtaista ja per­
soonallista – siinä saa olla huumoriakin!
Asukasviestissä alkaa juttusarja, jossa esitellään Lahden Talojen liikehuoneistoissa toimivia yrityk­
siä. Sarjan ensimmäisenä yrityksenä esitellään Hollolankatu 3:ssa toimiva Stato Sisustuspalvelu.
Erja Pitkänen ja Meri Ollikainen ovat tyytyväisiä Hollolankatu 3:n liikehuoneiston sijaintiin: logistisesti toimiva
keskustassa, muttei aivan ytimessä ja sopivasti näkyvillä ohitse virtaavalle vilkkaalle liikenteelle.
Enemmän kuin nimi ovessa
Stato Sisustuspalvelussa voi pyörähtää pienissäkin asioissa, sillä myymälässä annettu lyhyt neuvonta on veloituksetonta, Erja Pitkänen ja Meri Ollikainen lupaavat.
H
yvä sisustus ei juokse trendien
perässä. Trendit tulevat ja mene­
vät, mutta laadukas sisustus kes­
tää aikaa. Lähtökohdaksi kannattaa ottaa
asukkaiden harrastukset ja tilan käyttö­
tarkoitus – vasta niiden jälkeen seuraa es­
teettiyys. Ykkösasiana valinnoissa pitää
olla se, mikä tuntuu omimmalta.
Näin raamittavat hyvää sisustusta
Stato Sisustuspalvelun sisustussuunnit­
telija Meri Ollikainen ja myyntipäällikkö
Erja Pitkänen. Helmikuusta lähtien hei­
dän yrityksensä on löytynyt Hollolanka­
tu 3:sta eli Lahden Talojen omistamasta
kerrostalosta, jonka katutasossa on liike­
huoneistoja.
12
Asukkaan näköistä
sisustusta
MERIN OHIKULKUMATKALLAAN tekemä
bongaus täytti naiskaksikon tarpeet: si­
jainti keskustassa, muttei kuitenkaan ai­
van ytimessä, sopivasti näkyvillä ohitse
virtaavalle vilkkaalle liikenteelle, logisti­
sesti toimiva paikka edessä sijaitsevine
parkkipaikkoineen, bonuksena positiivi­
sella tavalla yllättänyt vuokrataso.
SISUSTAJAKAKSIKKO suhtautuu sisustus­
suunnitteluun asiakaslähtöisesti.
– Moni pelkää, että suunnittelu on
kallista. Meihin kannattaa ottaa yhteyt­
tä ja liikkeessämme pyörähtää pienissä­
kin asioissa. Myymälässä annettu lyhyt
neuvonta on veloituksetonta, Erja Pitkä­
nen kertoo.
LASKUTETTAVAT TYÖT
perustuvat asiakkaan
budjettiin, ja niille an­
netaan kiinteä hinta
sekä luettelo hintaan
sisältyvistä asioista.
Mitä asiakkaat sit­
ten tavallisimmin ha­
kevat?
– Yleensä asiak­
kaalla on jokin konk­
reettinen tarve, josta
lähdetään liikkeelle. Se
voi olla taulu tai mat­
to, jota tukeva sisus­
tus meitä pyydetään
suunnittelemaan. Jos­
kus kyseessä on uudis­
kohde, johon ensin va­
litsemme laatat ja tapetit ja lattiamateriaalit ja koh­
teen valmistuttua sohvat ja matot ja verhot, Meri Olli­
kainen kuvailee.
Lähimainkaan aina kyse ei ole mittavista asioista,
vaan esimerkiksi uusien verhojen suunnittelusta.
– Tilassa olevat tavarat tuovat ärsykkeitä. Joskus
riittää, että tilaan tuodaan jotakin uutta tai sieltä pois­
tetaan jotakin. Usein auttaa, että kalusteet järjestetään
uudelleen! Kannattaakin siirrellä kalusteita ja kokeilla,
miltä näyttää, Meri Ollikainen sanoo.
Kutsuvat muuttolinnuksi
ja muuksikin
Harkitse sitä asuntovaunua!
Etkö sä tähänkään jää?
Sydämeesi voin perustaa kotini,
nimeni haluan vielä uusiin oviin
Tavarat hissiin ja pihalle
ajatuksissa aika, kun kaikki oli pysyvää
punainen Mikki-hiiri keinutuoli ja oranssit kukkaverhot
C-rapun edessä vilkutin poismuuttaville kavereille
Muuttivat rivareihin ja omakotitaloihin
Minä hain markalla luukarkkeja kiskalta
Kuudelta oli saunavuoro
Sinä asuit silloin kaukana
Levoton ensimmäinen yö
Koirani aistit valppaina
nuuhki ja sopeutui
otti paikan omakseen
Täysikuu ja toinen yö
Koira kuorsasi kuin mies
Tönin väärää urosta
Rauha laskeutui
Olimme kotona
Milla Koivu
13
Varsinainen kisa alkanut
vasta tänä vuonna
– TODELLA ILAHDUTTAVA ALKU! luon­
nehtii Lahden Talojen isännöintipäällik­
kö Matti Koskinen vedensäästökilpailun
ensimmäisiä väliaikatuloksia, joissa sekä
suurten että pienten kiinteistöjen sarjan
pudotus on suurempi kuin viime vuoden
kilpailun lopputulos.
Koskisen mielestä tulokset osoittavat
sen mitä uumoiltiinkin: ensimmäinen kil­
pailuvuosi oli pilottivuosi ja menossa ole­
va toinen vuosi selvästi varsinainen kil­
pailuvuosi.
– Suurten kiinteistöjen sarjan kärjessä
käydään aitoa kisaa, jonka voittaja voi ol­
la mikä tahansa seitsemästä kärkikiinteis­
töstä! Koskinen sanoo.
JOISSAKIN LAHDEN TALOJEN kiinteistöis­
sä asukkaiden keskimääräinen vuorokau­
tinen vedenkulutus on jopa 170 litraa. Mi­
ten näiden kiinteistöjen asukkaita voisi
kannustaa vähentämään kulutustaan?
– Näillä kiinteistöillähän on parhaat
mahdollisuudet voittaa oma kilpailusar­
jansa, sillä näissä kiinteistöissä on eni­
ten potentiaalia vähentää kulutusta! Niis­
sä kiinteistöissä, joissa kulutus on reilut
sata litraa asukasta kohti vuorokaudessa,
kaat koolle ideoimaan, mitä vedenkulu­
tuksen vähentämiseksi olisi tehtävissä.
Pientenkin käyttötapamuutoksen vaiku­
tukset näkyisivät varmasti heti!
Myllymäenkatu 9 ja 10:n asukkaat kuluttavat vettä
vain keskimäärin 118 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. – Malja sille! huudahtaa Arja Niemi ja
kohottaa – vesilasia.
vähennyspotentiaalia on enää niukasti,
Matti Koskinen sanoo.
– Paljon vettä kuluttavien kohteiden
asukastoimikunta voisikin kutsua asuk­
YMPÄRISTÖTOIMIKUNNAN JÄSEN Jussi
Leppänen kiinnittää huomiota siihen, et­
tä vasta noin joka neljäs kilpailukiinteis­
tö alittaa suomalaisten tavoitekulutuk­
sen, joka on 130 litraa asukasta kohti vuo­
rokaudessa. Hän kannustaakin asukkaita
etsimään uusia hyödyntämättömiä veden
säästämisen mahdollisuuksia.
– Sarjoja johtavat kiinteistöt ovat pys­
tyneet vähentämään kulutustaan 10 ja 15
prosenttia, mikä osoittaa, että säästö­
mahdollisuuksia kyllä on. Kisa on vasta
alussa, joten kaikilla kiinteistöllä on erin­
omaiset mahdollisuudet tavoitella kärki­
sijoja!
Vuoden mittaisessa kisassa uudet ru­
tiinit ja tavat ehtivät juurtua. – Uskallan
väittää, että kilpailun jälkeen itse kusta­
kin voisi tuntua oudolta palata vanhoihin
vedenkulutustottumuksiin, Jussi Leppä­
nen sanoo.
Vedensäästökilpailun suurten kiinteistöjen sarjassa tiukka kärkikamppailu
ta tosin on erittäin tiukka, sillä sarjan en­
simmäisen ja seitsemännen kiinteistön
ero on vain noin neljä prosenttiyksikköä.
Näistä kiinteistöistä periaatteessa mikä
tahansa voi vielä voittaa kisan!
Suurten kiinteistöjen pienin vedenku­
lutus on Lahden Talojen vedensäästökil­
pailun tämän vuoden uutuuskisa. Toinen
muutos viimevuotiseen verrattuna on se,
että kiinteistöt on jaettu suurten ja pien­
ten kiinteistöjen sarjoihin.
PIENTEN, 1–25 ASUNNON kiinteistöjen
Kilpailukiinteistöjen vedenkulutus tammi–maaliskuussa 2013
VEDENSÄÄTÖKILPAILUN ensimmäiset väliaikatulokset on
saatu vertaamalla kiinteistöjen tammi–maaliskuun kulu­
tusta vuoden 2012 tammi–maaliskuun kulutukseen. Vertai­
lussa on otettu huomioon sekä vedenkulutuksen että asu­
kasmäärän muutokset.
Kilpailussa tavoitellaan viiden prosentin vähennystä
kiinteistöjen yhteenlasketusta vedenkulutuksesta. Maa­
liskuun lopun väliaikatilastoissa tavoite oli lähellä: suur­
ten kiinteistöjen yhteenlaskettu vedenkulutus oli vähenty­
nyt 4,2 prosenttia ja pienten kiinteistöjenkin 3,8 prosenttia.
Parantamisen varaa toki vielä löytyy. Suurten kiinteis­
töjen sarjassa 13 kiinteistöä ja pienten sarjassa kolme kiin­
teistöä ei alkuvuonna vähentänyt vedenkulutustaan, vaan
lisäsi sitä. Samaten vasta yhdeksässä suuressa kiinteistös­
sä ja viidessä pienessä asukaskohtainen vuorokautinen ve­
denkulutus on 130 litraa tai vähemmän, joka on Suomen
kansallinen tavoite.
Lahden Talojen suruttomimpien vedenkuluttajien ky­
seenalaista viittaa kantavat Kumpukatu 2:n ja 4:n asuk­
kaat, jotka kuluttivat alkuvuonna vettä keskimäärin 173
litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Kannoilla keikkuvat
Ahtialanpolku 6:n asukkaat, jotka tosin vähensivät kulu­
tustaan alkuvuonna melkein kahdeksan prosenttia. Silti
vettä kului keskimääräinen 170 litraa asukasta kohti vuo­
rokaudessa.
Kilpailukiinteistön nimi Kulutus
l/hlö/vrk
1. Pilkotunmäenkatu 9
109
2. Myllymäenkatu 4, 5
133
3. Pihtikatu 9
154
4. Hyötilänkatu, Harjupellonkatu,
Kylänalustankatu
141
5. Myllymäenkatu 9, 10
118
6. Vilanderinkatu 1,6, Isotarhankatu 1
121
7. Hirsimetsäntie, Viherlaaksontie
149
8. Katajakatu 5
122
9. Jahtikatu 3
164
10. Erviänkatu 1, 3
124
11. Kaarlonkatu 2, 6, 13
135
12. Rouvasmanni
167
13. Metsäpellontie 26
168
14. Törmäkatu, Uotilankatu, Törmäpolku
146
15. Puotikatu 1, 2
139
16. Mukkulankatu 27
132
17. Lapakatu 2
157
18. Loviisankatu 14
135
19. Torkonkatu, Rättärinkatu
133
20. Ruolankatu 6, 8, 10, 12, 14
127
21. Ilveskatu 2, 4, 6
158
22. Huippukatu 2
153
23. Päivärinteenkatu 22–28
151
24. Katsastajankatu 17
143
25. Helkalankatu, Kallioistenkatu
150
26. Suitsikatu 11, 13
147
27. Pohjoinen Liipolankatu 10, 12, 14
127
28. Kortepohjankatu 6
127
29. Kumpukatu, 2, 4
173
30. Kaunisharjunpolku 3
146
31. Sykekatu 6, 8, 10, 12, 14, 16, 18
130
32. Kaunisharjunpolku 1
156
33. Sepänniemenkatu 2
149
34. Taapelikatu 12
161
35. Eteläinen Liipolankatu 1
137
36. Pihtikatu 2, 4, 6
142
37. Vasamakatu 9
167
38. Pohjoinen Liipolankatu 16
145
39. Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12, 14
135
40. Kauppakatu 42
150
41. Ostoskatu 12
141
42. Kaviokatu 1
160
43. Lautamiehenkatu 4
154
44. Luiskakatu 1
144
45. Raamikatu 3
152
Myllymäenkatu 10:ssä
asuva Arja Niemi
tunnustautuu monen
rintaman säästäjäksi.
Vettä perheessä säästetään muun muassa
pesemällä astianpesukoneessa vain
mahdollisimman täysiä
koneellisia astioita.
Pilkotunmäki johtaa
kaikilla rintamilla
TÄMÄNVUOTISEN vedensäästökilpailun
ensimmäisten väliaikatilastojen perus­
teella Lahden Talojen suurten kiinteistö­
jen säästeliäimmät vedenkäyttäjät asu­
vat Pilkotunmäenkatu 9:ssä. Kiinteistös­
sä kulutettiin tammi–maaliskuussa vet­
tä vain keskimäärin 109 litraa asukasta
kohti vuorokaudessa. Pilkotunmäenkatu
9 myös vähensi alkuvuonna vedenkulu­
tustaan eniten sekä omassa sarjassaan
että koko kisassa, peräti 15,5 prosenttia.
Kamppailu suurten, vähintään 26
asunnon kiinteistöjen sarjan kärkipaikas­
SYY KÄRJEN VAIHTUMISEEN löytyy muun muassa siitä, et­
tä tänä vuonna seurataan, paljonko asukkaat vähentävät
asukaskohtaista vedenkulutustaan eli vuorokautista asu­
kaskohtaista litramäärää. Viime vuonna vertailulukuna oli­
vat litrat rakennuskuutiota kohti.
sarjan johdossa oli maaliskuun lopussa
Kuriirinkatu 1 ja Alokkaankatu 2, jonka
asukkaat ovat vähentäneet vedenkulu­
tustaan noin 10 prosenttia. Myös keski­
määräinen asukaskohtainen kulutusluke­
ma on pieni, vain 103 litraa vuorokaudessa
asukasta kohti.
Kilpailun kärjessä ovat tyystin eri kiin­
teistöt kuin vuoden 2012 kilpailun par­
haimmisto, sillä viime vuoden kilpailus­
sa Pilkotunmäenkatu 9 sijoittui kymme­
nenneksi ja Kuriirinkatu 1 ja Alokkaanka­
tu 2 13:nneksi.
Veden keskimääräinen kulutus litroina henkilöä kohti vuorokaudessa
(l/hlö/vrk) sekä tammi–maaliskuun kulutuksen muutos verrattuna vuoden
2012 tammi–maaliskuun kulutukseen.
Kiinteistöt joissa vähintään 26 asuntoa:
Kaikkien kiinteistöjen keskiarvo
-15,5 %
-14,4 %
-13,3 %
-12,5 %
-12,0 %
-11,6 %
-11,4 %
-9,6 %
-9,4 %
-9,2 %
-8,8 %
-8,4 %
-7,5 %
-7,0 %
-6,7 %
-6,3 %
-5,9 %
-5,8 %
-5,6 %
-5,1 %
-4,7 %
-4,5 %
-3,7 %
-3,2 %
-3,2 %
-2,8 %
-2,6 %
-2,4 %
-1,7 %
-1,6 %
-1,3 %
-1,2 %
0,6 %
1,9 %
1,9 %
1,9 %
3,1 %
4,0 %
4,6 %
5,6 %
6,9 %
7,0 %
8,2 %
9,6 %
10,6 %
143
-4,2 %
Kilpailukiinteistön nimi Kulutus
l/hlö/vrk
1. Kuriirinkatu 1, Alokkaankatu 2
103
2. Ahtialanpolku 6
170
3. Kannaksenkatu 32
108
4. Onnelantie 16
114
5. Männistönrinteenkatu 16
163
6. Luiskakatu 2
130
7. Tarjantie 58
164
8. Onnelantie 8
125
9. Ainonkatu 1
154
Muutos %
2012-2013
Kiinteistöt joissa 1–25 asuntoa:
Kaikkien kiinteistöjen keskiarvo
14
Muutos %
2012-2013
137
-10,1 %
-7,6 %
-5,9 %
-5,3 %
-3,8 %
-3,5 %
1,9 %
2,4 %
13,1 %
-3,8 %
15
Tuhlaaminen ei
ole mikään arvo
Myös moni vuokralla asuva miettii vedenkulutustaan
M
yllymäenkatu 9:n ja 10:n hy­
vät asemat vedensäästökilpai­
lun suurten kiinteistöjen sarjan
kärkikahinoissa ovat mieluisa tieto Arja
Niemelle, joka tunnustautuu monen rinta­
man säästäjäksi. Vedenkulutuksen lisäksi
hän seuraa Niemen talouden sähkönkulu­
tusta ja harmittelee muutakin tuhlaamis­
ta kuten ruuan pois heittämistä.­
Hän pitää hyvänä, että sähkön rin­
nalla myös veden säästämisestä on alet­
tu puhua.
– Tuhlaaminen ei ole mikään arvo, ei­
kä ole itseltä pois, jos säästää. Suomessa
ja erityisesti täällä Lahdessa emme ehkä
osaa arvostaa puhdasta vettä, koska se on
meille niin itsestään selvä asia!
TAKAVUOSINA Niemen perhe asui omis­
tusasunnossa, jossa oli huoneistokohtai­
nen vesimittari. Tuolloin Arja Niemi seura­
sin perheen vedenkulutusta tiiviisti.
– Lahden Talojen vuokra-asunnossa
vesi sisältyy vuokraan, joten kaikki eivät
ehkä miellä, että maksavat myös vedestä
ja että voivat omalla kulutuksellaan vai­
kuttaa vuokratasoon, hän pohtii.
Vedensäästökilpailun aikana hän on
miettinyt omia vedenkäyttötottumuk­
siaan – ja siinä sivussa myös miehensä
Ilpo­ Niemen. – Olen kehottanut Ilpoa lait­
tamaan hanan kiinni siksi aikaa, kun suih­
kussa saippuoi ja pesee itsensä, ja kyllä
hän on alkanut tehdä niin.
RIVITALOKIINTEISTÖISSÄ, jollainen Myl­
lymäenkatu 9 ja 10:kin on, perheet asuvat
melko hajallaan eikä asukkailla ole luon­
tevaa tilaisuutta päivittäin keskustella ve­
densäästökilpailusta ja veden säästämi­
sestä. Tietoisuuden lisääminen asiasta on
Anja Niemen mielestä tärkeää.
– Asiaa on pidettävä esillä kaiken ai­
kaa, jotta se menee takaraivoon. Ilpo on
asukastoimikunnan puheenjohtaja. Kos­
ka olemme nyt niin hyvissä asemissa kil­
16
Asukasaktiivien vedensäästögallup:
Lotraatko vai pihtaatko vettä?
Lahden Talojen asukkaat kilpailevat ve­
denkulutuksen vähentämisessä jo tois­
ta perättäistä vuotta. Tänä vuonna Asu­
kasviesti suuntaa vedensäästögallupinsa
asukasaktiiveihin. Millä tolalla on asuka­
saktiivien vedenkulutus? Lotrataanko vet­
tä surutta vai kulutetaanko sitä sääste­
liäästi?
Tähän numeroon Asukasviestin toimi­
tuskunta valitsi haastateltavaksi asukkai­
den muodostaman ympäristötoimikun­
nan jäsenet: puheenjohtaja Ritva Kytösen sekä jäsenet Raimo Bordin ja Jussi
Leppäsen.
Vedenkeitin on melko uusi tulokas Arja Niemen perheessä. – Keittimessä oikea määrä vettä kuumenee nopeasti ja vähällä sähköllä, myös sähkön kulutusta seuraava Arja Niemi toteaa.
pailussa, aiomme tiedottaa asukkaita
asiasta.­Kilpailun palkintona oleva vuok­
rahyvitys toimii hyvänä porkkanana!
tä, että pitää tsempata! Täytyy ottaa asia
puheeksi naapureiden kanssa, Kirsi He­
lin sanoo.
KURIIRINKATU 1:N ja Alokkaankatu 2:n
paikka pienten kiinteistöjen sarjassa kär­
jessä ja pieni asukaskohtainen vedenkulu­
tus tulevat Kirsi Helinille yllätyksenä. Yh­
dessä Kuriirinkadun asunnossa oli alku­
vuodesta putkirikon aiheuttama vesiva­
hinko, ja hukkaan vuotaneen veden olisi
luullut pikemminkin nostavan kuin laske­
van kiinteistön vedenkulutusta.
Silkkaan hyvään tuuriin Kirsi Helinin ei
kuitenkaan usko.
– Monet ihmiset miettivät vedenkulu­
tustaan, vaikka asuvatkin vuokralla, hän
sanoo. – Huomautan lapsille, jos he alka­
vat olemalla olemaan suihkussa, ja esi­
merkiksi tiskatessa vältän veden turhaa
valuttamista.
Hyvä sijoitus väliaikatilastoissa nos­
taa kilpailuhenkeä. – Pikkaisen tuntuu sil­
JOS ON USKOMINEN Hilkka Nousiaista,
Pilkotunmäenkatu 9:n kärkipaikka suur­
ten kiinteistöjen sarjassa tuli pettämättö­
mällä tuurilla.
– En usko, että taustalla olisi mitään
suurempaa tietoista säästämistä. Täällä
oli alkuvuodesta kaksi isoa asuntoa tyhjil­
lään, mikä ehkä heijastui kulutuslukuihin.
Kesä alkaa olla käsillä, ja kesän ajan
vedenkulutusta on vaikea arvailla. Kylmä
ja sateinen kesä palvelisi vedensäästökil­
pailua. Jos on hellettä, suihkussa käydään
usein ja vettä kuluu tavallista enemmän.
Olipa kesä kuuma tai viileä, Hilk­
ka Nousiaisen kesäajan vedenkulutus on
jo tiedossa: Pilkotunmäenkadulla vettä
säästyy, sillä Hilkka Nousiainen viettää
paljon aikaa mökillä!
Näitä kysyimme:
1. Kriittinen itsearvio: Oletko veden­ käytössä huoleton lotraaja vai
tunnistatko itsessäsi pihtarin piirteitä?
2. Miten tämä näkyy tavassasi
käyttää vettä?
3. Ovatko vedenkulutustottumuksesi muuttuneet vedensäästökilpailun
aikana? Jos ovat, miten?
4. Miten voisit vielä vähentää vuoro kautista vedenkulutustasi?
Ritva Kytönen:
Raimo Bordi:
1. Olen veden käyttääjänä ehkä
ns. keskivertokuluttaja.
2. Käyn työni likaisuuden vuok­
si päivittäin suihkussa. Työni on re­
montointia ja asiakaspalvelua, jo­
ten on jokseenkin välttämätöntä
peseytyä päivittäin. Vettä voi kui­
tenkin suihkussa käydessään käyt­
tää säästeliäästi. Suihkun ei esimer­
kiksi ole tarpeen valua koko pesuta­
pahtuman ajan. Näin myös sham­
poota ja pesuaineita kuluu vähem­
män.
3. Vedenkulutustottumukseni
eivät ole muuttuneet kovin paljon,
kyse on lähinnä hienosäädöstä.
4. Kun huomaa tilanteen, jossa
vettä selvästi haaskaantuu, asiaan
voi puuttua ja korjata sen.
1. Jos näistä kahdesta vaihtoeh­
dosta pitää valita, niin kyllä minus­
sa ehdottomasti on pihtarin piirtei­
tä! Lapsuudenkodissani ei ollut ve­
sijohtoa, joten siinä oppi tulemaan
toimeen hyvin vähällä vedellä.
2. Pienissä asioissa: En tiskaa
juoksevan veden alla, pidän kyl­
mää vettä jääkaapissa, en pese kä­
sipyykkiä, vaan kone pesee täysiä
koneellisia. Suihkussakin käy harki­
ten. Eli säästän vettä perusasioissa,
jotka ovat tuttuja varmaan monel­
le muullekin!
3. En ole huomannut muu­
ta muutosta, kuin että kiinnitän
enemmän huomiota siihen, että
jääkaapissa on kylmää vettä. En ole
koskaan lotrannut vettä, joten hir­
veästi ei ole ollut muutettavaa.
4. Tässä vaiheessa en oikein
keksi mitään uutta säästökohdetta.
Voi olla, että jossakin vaiheessa oi­
vallan jonkin uuden asian.
Jussi Leppänen:
1. Varmaankin jotain tältä välil­
tä. Aina jotain parannettavaa löy­
tyy, mutta oletan vedenkäyttöni
olevan hillityllä tasolla.
2. Talousveden käyttöni liit­
tyy pitkälti astioiden sekä erinäis­
ten ilmiöiden puhdistamiseen. En
ole koskaan pitänyt siivoamises­
ta, ja siksi yritän luovia pyykkien
ja tiskien ristipaineen lävitse mah­
dollisimman vähällä vaivalla. Asiat
hoitoon nopeasti ja vaivattomasti.
Pyykit pestään yhteisissä tiloissa
sitä mukaa kun tarvetta esiintyy,
tietenkin täysiä koneellisia. Asti­
anpesukonetta en omista, ja tiskit
pestään aina ruokailun jälkeen, sil­
loin kun se ruoaksikin kutsuttava
muhennos vielä irtoaa lautaselta
vähällä vedellä ja vaivalla.
3. Olen kiinnittänyt enemmän
huomiota vedenkulutukseeni, kos­
ka asia on ollut esillä. Olen pyrki­
nyt miettimään kulutuksen suu­
rimpia tekijöitä ja kohdistamaan
energiani niihin. Ehkä tästä johtu­
en astioiden pesuun sekä suihkun
käyttöön kiinnitän nykyisin enem­
män huomiota.
4. Kylmän pesuveden käytöl­
lä voisin lyhentää suihkussa olei­
lua. Lyhyemmän suihkuajan myö­
tä epävireinen, mutta korviasärke­
vä laulutaitoni tosin saattaisi hävi­
tä kokonaan. Valintoja ja valintoja,
helppoja sekä vaikeita, mutta jon­
kun nekin on tehtävä.
17
Ajatuksia asukastoiminnasta
O
len Ari Hiltunen Mukkulankatu 5:stä. Olen toiminut talomme asukastoimikunnan puheenjohtajana vuoden 2012 alusta lähtien, ja nyt olen
Lahden Asunnot Oy:n asukashallituksen uusi jäsen.
Mukkulankatu 1, 3 ja 5:n asukastoimikunnassa olemme saaneet
paljon aikaan talojen ja asukkaiden hyväksi. Viime kesänä saimme
grillikatoksen – oikeastaan se on
huvimaja – jonka pystytimme asukkaiden kanssa yhdessä. Työ olisi tosin saattanut sujua hieman
notkeammin, jos olisi ollut nuorempaakin väkeä
mukana pystytyshommissa.
Siinäpä kysymys: Miten me asukkaat ja asukastoimikunnat saisimme innostettua talojemme
asukkaita asukaskokouksiin ja talkoisiin yhteen
hiileen puhaltamaan? Hoi, rohkeasti vain mukaan, sekä uudet että vanhat asukkaat! Lahden
Talojen jokaisesta kohteesta löytyy asukastoimikunta ja ilmoitustaululta toimikunnan jäsenten
yhteystiedot!
En nyt tarkoita vain näitä
Mukkulankadun taloja, missä itse asun, vaan teitä kaikkia
Lahden Talojen asukkaita ja
taloja, joissa asutte. Olen kuullut, ettei asukaskokouksiin ja
pihatalkoisiin osallistu kovin
paljon porukkaa. Aivan, se on
vapaaehtoista. Mutta on myös
kivaa, kun saa päättää joistakin
oman talon asioista – talkoiden
lisäksi esimerkiksi retkistä ja
grilli-illoista.
Lahden Asuntojen asukashallitus on jo pitänyt
ensimmäisen kokouksensa. Kokous oli mielenkiintoinen. Oli kiva nähdä ja saada tuntumaa,
millaisia asioita asukashallitus käsittelee, minkälaista kokouksissa on ja onko porukassa ketään
tuttuja. Pari tuttua sieltä löytyikin!
Haluan kiittää asukasvaaleissa äänestäneitä
saamastani luottamuksesta. Lisäksi haluan toivottaa Lahden Talojen kaikille asukkaille hyvää
kesää ja aiempaakin parempaa tätä vuotta!
SA N A R IST IK K O
ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA
Laatija: Veikko Sonninen. Ratkaisu löytyy Lahden Talojen kotisivuilta www.lahdentalot.fi ja julkaistaan Asukasviestissä 3/2013.
Sanaristikon
ratkaisu:
Asukasviesti
1/2013.
Ari Hiltunen
Huoltoyhtiöillä eri hintaisia palvelunumeroita myös sähköpostitse voi asioida
Kiinteistöhuoltoyritysten 0200-, 0290- ja
010-alkuisiin puhelinnumeroihin soitta­
minen voi maksaa eri hinnan sen mu­
kaan, soittaako lankaliittymistä vai mat­
kapuhelinliittymästä. Numerot toimivat
kuten Lahden Talojen isännöinnin tavoi­
tettavuusnumero: soitettuun puheluun
vastaa aina joku, jonka kanssa asiansa
saa hoidetuksi, vaikka oma kiinteistön­
hoitaja ei olisi tavoitettavissa.
Lassila & Tikanojan 010-alkuiseen nu­
meroon soittaminen kotimaan kiinteän­
lankaverkon liittymästä maksaa 8,35 sent­
tiä puhelulta plus kuusi senttiä minuu­
tilta. Myös matkapuhelinverkon liitty­
18
mästä soitetun puhelun puheluhinta on
8,35 senttiä, mutta minuuttihinta on kor­
kea 17,17 senttiä. Ei-kiireellisissä asioissa
asukas voi ottaa yhteyttä sähköpostitse
osoitteeseen asiakaspalvelu@lassila-ti­
kanoja.fi.
RTK-Palveluiden 0290-alkuisen palve­
lunumeroon soittaminen lankaliittymästä
on maksaa 8,21 senttiä puhelulta plus 1,47
senttiä minuutilta. Matkapuhelimesta
soitettaessa se maksaa tuntuvasti enem­
män: 8,21 senttiä puhelulta ja 16,42 senttiä
minuutilta. RTK-Palvelut suosittelee otta­
maan yhteyttä sähköpostitse, osoite on
[email protected]. Säh­
köpostia seurataan tiiviisti pitkin päivää.
ISS Palvelut kehottaa asukkaita otta­
maan yhteyttä joko sähköpostitse osoit­
teeseen [email protected] tai soitta­
maan palvelukeskuksen numeroon 020
015 500. Puhelu maksaa saman kuin mi­
kä tahansa yksityispuhelu kahden lanka­
liittymän tai kännykän välillä. – Nume­
ro 020 515 9501 lipsahti alussa vahingos­
sa Liipolan alueen kiinteistöjen ovitarroi­
hin. Myös siihen numeroon soitettu pu­
helu yhdistyy palvelukeskukseen, mut­
ta on kalliimpi, ISS Palveluista kerrotaan.
Yhteistiloihin jätetyt tavarat kuljetetaan kaatopaikalle
LAHDEN TALOJEN asukkailla ei ole lupaa omin päin jättää
tavaroitaan talojen väestönsuojaan tai muihin yhteistiloi­
hin. Aluehuoltomies korjaa yhteistiloihin luvatta jätetyt
tavarat pois ja kuljetuttaa ne kaatopaikalle. Kuljettami­
sesta aiheutuva lasku osoitetaan tavaran jättäneelle. Jos
henkilöä ei tiedetä, koituu lasku lopulta kaikkien asukkai­
den maksettavaksi.
JOS ASUKAS tarvitsee tavaralleen väliaikaisen säilytyspai­
kan talon yhteistiloista, hänen on sovittava asiasta isän­
nöitsijänsä kanssa. Joissakin poikkeustapauksissa isännöit­
sijä voi myöntää luvan. Tällöin hän antaa asukkaalle ohjeet,
kuinka asiassa­toimitaan.
Silloinkin, kun tavaran säilyttämiseen on lupa, tavara
on talon yhteistiloissa omistajansa vastuulla.
19
Tilaa muuttosi Niemen ammattilaisilta!
Tartu puhelimeen ja soita:
0400 114 875/Teemu tai 040 669 5004/Jouni.
Huolella valmisteltu on puoliksi muutettu!
Niemi Palvelut Oy
www.niemi.fi
[email protected]
n
o
a
n
Koto
.
ä
y
t
h
i
i
v
o
p
p
hel
DNA Welholta saat kerralla koko taloyhtiöön huippunopeat nettiyhteydet sekä Suomen
laajimman valikoiman tv-kanavia, myös HD:na sekä kaapeli- että antennitalouksiin.
ota yhteyttä
[email protected]
teemme taloyhtiöllesi kilpailukykyisen tarjouksen!
tai katso lisää www.dna.fi/taloyhtio