Asukasviesti 2/2011

Transcription

Asukasviesti 2/2011
2/2011
Sisältö:
LAHDEN TALOT OY
Mariankatu 19
15110 Lahti
Invakäynti
Vaihde
Telekopio, vuokravalvonta
Mariankatu 19 A
(03) 851 570
(03) 851 5771
[email protected]
www.lahdentalot.fi
ASUNTOJEN TARJONTA
(03) 851 5711
avoinna ma–pe 9–12
puhelinaika
ma–pe 9–15
asuntoasiat sähköpostilla
[email protected]
asuntosihteeri
Helminen Katri
asuntosihteeri Kuusterä Anne
asuntosihteeri Toivanen Ella
asuntosihteeri Turtiainen Hilkka
palvelupäällikkö
Karppinen Terttu
(03) 851 5719
VUOKRAVALVONTA
(03) 851 5720
avoinna/puhelinaika
ma–pe klo 9–12
muina aikoina sähköpostilla [email protected]
tai sopimuksen mukaan
vuokrasihteeri
Lehtonen Tuula
vuokrasihteeri Soittu Tuulikki
ISÄNNÖINTI
isännöintipäällikkö
Koskinen Matti
(03) 851 5731
isännöitsijä
Jäntti Ville
(03) 851 5733
isännöitsijä Mikkonen Pirjo
(03) 851 5732
isännöitsijä
Ryhänen Terho
(03) 851 5734
isännöitsijä Urpelainen Eija
(03) 851 5736
huoneistotarkastaja
Loippo Ari
(03) 851 5737
huoneistotarkastaja
Laatta Tuukka
(03) 851 5739
HUOLTO/HUOLLON PÄIVYSTYS
Huoltomiesten yhteystiedot: Katso kiinteistösi ilmoitustaululta tai kotisivuilta
Julkaisija: Lahden Talot Oy
Päätoimittaja: Juhani Jokelainen
Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen, Markus Herrainsilta, Ville Jäntti
Valokuvat: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Markus Henttonen,
Teija Horppu, Lahden Talojen asukkaat, Lahden Talot Oy
Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä
Taitto: Juha Kortelainen, JK2
Painopaikka: Aldus Oy
Painosmäärä: 6 200 kpl
Seuraava Asukasviesti ilmestyy 10/2011.
2
Kiinteistönhoidon parhaimmistolle kiitosta ja kunniaa
4
Avaimia ei vastedes jätetä keittiön tiskipöydälle
5
Metsä, kallio ja aurinko
Kaikki tärkeä lähellä uutta kotia
6
Lanssikadun taloihin suurryntäys
7
Lahden Taloille vuoden 2010 rakentaja -tunnustus
7
Lanssikatu tunnetaan Indonesiassa saakka
8
Merkittävimmät tekniset ratkaisut
9
Kakkosvaihetta rakennetaan jo
9
Kolme palveluasumisen kohdetta valmistumassa 10
Tupakoinnista ei vastakkaisia kantoja
10
Vilkas perusparannusvuosi vauhtiin
Kerinkallionkadulta11
Esko Nuikka asukashallituksen uusi jäsen
12
Asukaskoulutuksessa rasittuivat muutkin
kuin istumalihakset 12
Uudet vuokrat voimaan kalenterivuoden alussa
12
Asukasaktiivin ajatuksia
13
Myllyojanpuisto toi kierrätyksen kotipihalle
14
Tänä vuonna etsitään pihojen hulluja ideoita
15
Pinja Leinonen sisusti Lapakadun
väestönsuojalle uuden elämän
16
Väenpaljoutta ja iloista mieltä Rouvasmannin
kerhotilassa17
Asumisen muistilista
18
Asukkaalla mahdollisuus vaikuttaa
kaapeliverkon palvelun laatuun
18
Sähköiset palvelut nyt käytössä
19
Ei yhtään kilpailukuvaa – palkinnot jäivät jakamatta!
19
Etusivun kuva: Markus Henttonen
Kiinteistönhoitajien keskinäisen pisteytyksen voittanut
kiinteistönhoitaja Timo Hiltunen työssään.
PÄÄKIRJOITUS
KESÄ TULI
– pyöräilykausi käynnistyi
K
esän ja uuden pyöräilykauden kunniaksi tässä kirjoituksessa valotetaan pyöräilyn historiaa ja varhaista matkailupyöräilyä. Miksi? Pyöräily on hieno laji!
Pyöräily on noin 150 vuotta vanha harrastus Suomessa ja
Euroopassa. Pyörän esi-isä, ”juoksukone” 1800-luvun alussa,
muistutti potkulautaa: kaksipyöräisen päällä istuttiin ja jaloilla tuupattiin vauhtia. Seuraava kehitysvaihe oli kaksipyöräinen rautarunkoinen velocipedi, joka nimettiin Suomessa muun
muassa­Pikakulkuriksi ja Hullu-hevoseksi. Siinä oli hyvin suuri
etupyörä ja pieni takapyörä. Etupyörän yläpuolella olivat satula
ja ohjaustanko. Pyörä liikkui etupyörään kiinnitettyjen poljinten
avulla. Vaikeutena oli kivuta pyörän päälle ja sen jälkeen pystyä pystyssä. Isopyöräiset velot tulivat Suomeen 1860-luvulla,
ja niillä lähdettiin saman tien ajamaan kilpaa, joskin melko lyhyitä matkoja, Yllättävää on, kuinka vauhdikkaasti noin erikoisilla pyörillä pystyttiin ajamaan. Esimerkiksi maantiellä yllettiin reilun 20 kilometrin keskituntinopeuksiin.
Alkuvaiheissa pyöräilyä harrastivat lähinnä nuoret miesylioppilaat, jotka olivat lukeneet pyöristä ja pyöräilystä ulkomaisista julkaisuista. He halusivat olla ”urheuden ja reippauden”
edustajia ja vähän ”uljailla” polkupyörällä. Yksi uranuurtajista
oli myöhemmin valokuvaajana ja kirjailijana tunnetuksi tullut
I.K.Inha. Hän lähti pitkälle pyöräretkelle Keski-Eurooppaan jo
vuonna 1886. Inhalla oli allaan uunituore safety-pyörä eli ketjuvedolla toimiva nykyaikaista pyörää muistuttava brittipyörä, jossa molemmat pyörät olivat yhtä suuria ja jalat ulottuivat
melkein maahan. Kuukauden retken aikana Inha ajoi noin 1 900
kilometriä. Tyypillinen päivämatka oli 60–80 kilometriä – parhaimpina päivinä reilusti toistasataa kilometriä. Matkat tuntuvat
tämän päivän näkökulmasta todella pitkiltä!
Pyöräily ja olut sopivat Inhalla hyvin yhteen. Hänen ehkä
vähän liioittelemansa päivittäinen olutannoksensa oli noin viisi
litraa. Ernst Lampèn ei ollut yhtä kokenut pyöräilijä. Hän tilasi
janoonsa vettä majatalossa Keski-Saksassa. Emäntä toi pesuastian ja pyyheliinan. Vesi oli Saksassa elukoitten juomaa, ihmisille tarjottiin olutta. Näin vuonna 1919.
Inhan pyörämatkan kuvaus julkaistiin jatkokertomuksena
Uudessa Suomettaressa, ja sitä kautta tiedot polkupyörän suorituskyvystä ja matkailukäyttömahdollisuudesta levisivät laajalle.
Esimerkki innosti pitkille pyöräretkille monia muitakin. Tunnetuimpia olivat kirjailijat Kalle Kajander ja Juhani Aho.
Pyöräily oli Suomessa pitkään varakkaan, mutta suppean
eliitin harrastus. Esimerkiksi vuonna 1914 vain kuudella prosentilla tamperelaisista oli pyörä. Pienemmillä paikkakunnilla ja
maaseudulla pyörät olivat vielä paljon harvinaisempia.
Koko kansan laji pyöräilystä tuli vasta sotien jälkeen 40- ja
50-luvuilla. Tuolloin pyöriä alkoi olla lähes kaikilla. Pyöräily ja
pyörät kuitenkin vähenivät tämän jälkeen, kun tuontisäännöstely
purettiin ja Suomi alkoi autoistua vauhdilla 60-luvulla.
Nyt pyöräily elää taas kukoistuskauttaan! Pyöriä ja pyöräilyä
harrastetaan enemmän kuin koskaan. Pyöräilyn voimakas kasvu
liittyy elintason ja tiedontason nousuun sekä terveellisten elintapojen arvostamiseen.
Pyöräily on melutonta, saasteetonta, ekologista, hauskaa,
halpaa ja avartavaa. Se on myös hyvä niveliä kuluttamaton kuntolaji, eikä sitä tarvitse ottaa liian vakavasti.
Aurinkoista ja vireää pyöräilykesää!
Juhani Jokelainen
PS. Vanhaa ja uutta luettavaa pyörämatkailusta kiinnostuneille:
Aho Juhani 1987/1921 Polkupyörällä Reinin rantoja. Teoksessa Kootut teokset VI, Porvoo. • Aho Juhani 1922 Polkupyörällä Pariisissa, Teoksessa Kootut teokset X, Porvoo. • Dowdell Harry 2006: Cycletouring in Spain, eight detailed cycle tours, UK. • Inha I.K.1886: Muistelmia pyöräretkeltäni, Sastamala 2009.
Haanpää Pentti 1947: Novellit Lehtorin pyöräretki ja Pyöräurheilija Saikansalo. Teoksessa Heta Rahko korkeassa iässä, Keuruu 1989. • Jerome K. Jerome 1900:
Kolme miestä pyörillä, Helsinki 2008. • Lampèn Ernst 1919: Polkupyörällä Preussin ja Baijerin kuningaskunnassa. Teoksessa Meiltä ja muualta, Helsinki 2006. •
Pakkanen Jukka 2009: Raateleva nousu: johdatus ammattipyöräilyyn, Helsinki • Pyörällä halki aikojen VELOMANIA! Tampere 2007. • Soininvaara Osmo 2008:
Fillarilla Nizzaan, Helsinki • Thalheimer Ellee 2009: Cycling Italy, Lonely Planet • Wells, H.G. 1896: The Wheels on Chance. London 1984
3
Kiinteistönhoidon parhaimmistolle
kiitosta ja kunniaa
– Se on sitten saunailta, pojat! hihkaisi LK
Kiinteistöpalveluiden työnjohtaja, huoltomestari Arto Remes Lahden Talojen kiinteistöpäivässä maaliskuussa. Remes oli
juuri kuullut, että yhtiön kiinteistönhoito
oli saavuttanut parhaat pisteet Lahden Talojen kiinteistönhoidon laadunhallinnan
pisteytyksessä vuonna 2010.
Kiinteistönhoitoyhtiöiden ja kiinteistönhoitajien pisteytys on osa Lahden Talojen uutta kiinteistönhoidon toimintamallia ja laadunhallintajärjestelmää, jotka ovat olleet käytössä noin 1,5 vuotta.
vutti LK Kiinteistöpalvelut Oy, jonka saalis
oli 7 205 pistettä 10 000:sta mahdollisesta. Kiinteistönhoitoyhtiöiden pisteytyksessä kaikkien yhtiöiden pisteiden keskiarvo oli 5 920.
Huoltomiesten ykkönen
kiittää toimintamallia
Lahden Talojen kiinteistönhoito perustuu
ns. aluehuoltomiesmalliin. Se muistuttaa
takavuosien talonmiesjärjestelmää siltä osin, että lähekkäin sijaitsevissa kiinteistöissä on oma nimetty aluehuolto-
LK Kiinteistöpalvelut sai parhaat pisteet kiinteistönhoitoyhtiöiden pisteytyksessä ja Aki Kulonen (vas.) toiseksi
parhaimmat pisteet kiinteistönhoitajien keskinäisessä pisteytyksessä. Työnjohtaja Arto Remeksellä (kesk.) ja
liiketoimintapäällikkö Jouko Granholmilla oli syytä tyytyväisyyteen.
Isännöintipäällikkö Matti Koskinen on vakuuttunut, että uusi järjestelmä on lunastanut paikkansa. – Huollon taso ja
kiinteistöjen piha-alueiden ulkoinen ilme
ovat parantuneet, hän sanoo.
Lahden Talot ostaa kiinteistönhoitopalveluita kahdeksalta yhtiöltä. Kiinteistönhoitoyhtiöiden ja -hoitajien laatupisteet perustuivat huoltotehtävien laatutarkastuksiin. Parhaat laatupisteet saa-
4
mies. Aluehuoltomiehellä ei ole lupa toimia työnantajayrityksensä muissa kiinteistönhuoltokohteissa.
Kiinteistönhoitajien pisteytyksessä
eniten pisteitä, yhteensä 7 974, sai Lassila & Tikanojan Timo Hiltunen. Toiseksi ja
kolmanneksi sijoittuivat LK Kiinteistöpalveluiden Aki Kulonen ja Aaro Ollikainen.
Timo Hiltunen pitää Lahden Talojen
kiinteistönhoidon laadunhallintajärjestel-
mää ja pisteytystä hyvänä toimintamallina. – Olen yleensäkin luonteeltani tarkka ja tunnollinen, mutta tekniset tarkastukset vielä palauttavat mieleen, että ai
niin, tuokin pitää muistaa hoitaa. Mallin
ansiosta tulee myös kiinnitettyä aiempaa enemmän huomiota esimerkiksi julkisivuasioihin.
Hiltunen on jo asettanut oman pistetavoitteensa vuodelle 2011. – Tarkoitus on
päästä 9 000:een. Sen ei pitäisi olla edes
vaikeaa.
Ammattiylpeydestä
pidettävä kiinni
Lahden Talojen kiinteistönhoidon laadunhallintajärjestelmässä kiinteistöt tarkastetaan systemaattisesti ja tarkastustulokset kirjataan sähköiseen järjestelmään. Lisäksi tilaaja ja palveluntuottaja pitävät
säännöllisiä seurantapalavereita.
Ennen uuteen toimintamalliin siirtymistä puutteita oli kiinteistönhoidon kaikilla osa-alueilla, muistelee kiinteistönhoidon ohjaaja Jan Rättö. – Ilmanvaihtolaitteiden ja lämmönjakohuoneen huoltotöistä kiinteistönhoitajilla ei ollut riittävää tietämystä. Asukkaat taas valittivat ulkoalueiden ja roskakatosten epäsiisteydestä.
Puolentoista vuoden aikana kiinteistönhoidon laatu on parantunut ja kiinteistönhoitajien väliset erot tasoittuneet.
–Hyvään suuntaan ollaan menossa, vaikka toki vielä on parannettavaakin. Olen
sanonut kiinteistönhoitajille, että omasta
ammattiylpeydestä on muistettava pitää
kiinni, Rättö kertoo.
Myös kiinteistönhoidon ohjaajalle viime vuodet ovat olleet oppimisen aikaa.
Aiemmin suoritetun kiinteistönhoitajan
tutkinnon jatkoksi Rättö on suorittanut
huoltomestarin ja teknisen isännöitsijän
koulutukset. Tärkeä opettaja on ollut arjen työ. – Olen oppinut paljon erityisesti
sosiaalisesta kanssakäymisestä ja asioiden hoitamisesta keskustelemalla, Rättö kertoo.
Myös siivoojat alkavat
täyttää huoltokirjaa
Lahden Talot lajentaa laadunhallinnan siivoukseen, jossa aluemalli otetaan käyttöön heinäkuun alussa. Ensimmäiset uuden mallin mukaan siivottavat 35 kiin-
teistöä sijaitsevat pohjoisessa ja läntisessä Lahdessa.
Uudessa mallissa kiinteistöjen normaali ylläpitosiivous sisältää aiemmasta
poiketen muun muassa lattioiden puhdistushoidon 1–4 kertaa vuodessa ja porrashuoneiden ikkunoiden pesun kerran vuodessa. Lisäksi siivousyritykset kiinteistönhuoltoyritysten tavoin täyttävät kiinteistön huoltokirjaan ne tehtävät, joiden toteutumista kiinteistönhoidon ohjaaja ja
isännöitsijät seuraavat.
Kesä–heinäkuun vaihteesta lähtien Lahden Talojen asukas saa asunnon avainliikenteen palvelut keskeiseltä
paikalta joustavasti ilman, että hänen tarvitsee sopia asiasta huoltomiehen kanssa.
Avaimia ei vastedes jätetä
keittiön tiskipöydälle
Yhteistyö lukkoliikkeen kanssa lisää asumisen turvallisuutta
L
ahden Talot ottaa käyttöön Suomessa uraauurtavan tavan hoitaa
asuntojen avainliikennettä. Uusi
toimintamalli lisää asumisen turvallisuutta, koska avainten vastaanoton ja luovutuksen hoitaa lukkoliike, joka näkee Abloyn tietokannasta jokaisen avaimen koko historian. Myös lisäavainten tilaaminen helpottuu.
Uuden mallin mukainen avainliikenne
alkaa kesä–heinäkuun vaihteessa. Mallissa asunnosta pois muuttava vuokralainen
palauttaa ja uusi asukas noutaa avaimet
Lukkoässä-liikkeestä, joka sijaitsee Lahden keskustassa osoitteessa Aleksanterinkatu 3. Asukas voi luovuttaa tai noutaa avaimet ilman palvelumaksua arkisin
kello 8–17.
Jos avaimet haluaa luovuttaa tai noutaa arki-iltana tai viikonloppuna, asia pitää sopia liikkeen kanssa erikseen. Arkiillan palvelusta klo 17–21 liike laskuttaa
asukkaalta 55,35 euroa, lauantain, sunnuntain ja juhlapyhien palvelusta klo 9–15
108,24 euroa.
– Jos kuukauden viimeinen päivä eli
avainten palautus tai nouto osuu viikonloppuun, palvelu on asukkaalle maksutonta kello 9:n ja 15:n välisenä aikana,
kertoo Lahden Talojen isännöitsijä Terho
Ryhänen.­
– Kyseessä on kaikille uusi käytäntö,
joten yksityiskohtia joudutaan vielä hiomaan. Alkuvaiheessa tarvitaankin kaikilta
osapuolilta ymmärrystä ja joustavuutta,
Ryhänen arvioi.
Lukkoässä luovuttaa vain asunnon
avaimet, ei autopaikan lämmitystolpan
avainta. Liikkeeseen voi kuitenkin palauttaa lämmitystolpan avaimen.
tavasti ilman, että hänen tarvitsee sopia
asiasta huoltomiehen kanssa.
– Palvelun sujuvuuden kannalta
avainasia on tietysti Lahden Talojen ja
lukkoliikkeen välinen nopea, sähköinen
tiedonkulku.
Avaimen arvo on kodin arvo
Avaimia palauttaessaan pois muuttavan
asukkaan on luovutettava kaikki avaimet.
Palautettujen avainten määrää verrataan
aikoinaan asuntoa vuokrattaessa luovutettujen avainten määrään; mikäli yksikin
avain puuttuu, asunnon lukko joudutaan
sarjoittamaan uudelleen ja sarjoituksen
aiheuttamat kulut vähennetään asukkaan
vuokravakuudesta.
Avaimia palauttavan tai noutavan
asukkaan on varauduttava todistamaan
henkilöllisyytensä. Henkilöllä, joka noutaa avaimet toisen puolesta, on oltava
valtakirja. Lisäksi palautuksesta tai noudosta täytetään lomake.
Lukkoässä ottaa käyttöön palvelunumeron, josta Lahden Talojen asukkaat
saavat avainliikennettä koskevia lisätietoja.
Lahden Talot kilpailutti avainliikenteen hallinnan sekä lukkojen sarjoituspalvelut ja tarvikkeet. Lukkoässä voitti tämän kilpailutuksen.
Kuukausittain Lahden Taloissa vaihtuvat
80–100 asunnon asukkaat. Tähän saakka
pois muuttava asukas on jättänyt avaimet
keittiön tiskipöydälle, mistä huoltomies
on luovuttanut ne uudelle asukkaalle.
– Tiskipöytämalli ei ole tätä päivää. On
tärkeää, että avainliikenne siirtyy ammattilaisten varmoihin käsiin, sanoo Lahden
Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen, jonka tehtävänä on ollut suunnitella
avainliikenteen uusi toimintamalli. – Niin
ikään on tärkeää, että asukkailla säilyy
mahdollisuus palauttaa tai noutaa avaimet myös viikonloppuna; tätä mahdollisuutta muilla suurilla vuokratalotoimijoilla ei ole.
– Avain on yhtä arvokas kuin kodin
omaisuus, Terho Ryhänen puolestaan korostaa. Hänen mukaansa uuden toimintamallin etuihin kuuluu myös se, että asukas saa palvelun keskeiseltä paikalta jous-
Henkilöllisyys todistettava
5
Metsä, kallio ja aurinko
Kaikki tärkeä lähellä uutta kotia
L
anssikatu 3:ssa asuu ainakin yksi
tyytyväinen asukas. Marjatta Valliuksella on takanaan parin kuukauden verran asumista upouudessa kodissaan, ja kaikki on niin hyvin kuin vain voi.­
– Tässä ympärillä on kaikki tärkeä:
metsä, kallio ja aurinko! Lähellä ovat satama ja Mukkulan ranta, suoran päästä löytyvät Sibeliustalo, kirkko, kirjasto ja teatteri ja mäen päältä uimahalli, Marjatta
Vallius luettelee ja nauraa iloisesti päälle.
– Eikä täällä ole pattereita, joiden välit pitäisi rassata pölystä puhtaaksi!
Reilut vuosi sitten elämäntilanne oli
toinen. Elämänkumppani oli kuollut ja Viherlaaksontien kolmio käynyt yhdelle ihmiselle turhan suureksi. Tieto Lanssikadun talojen lähestymässä olevasta val-
Marjatta Vallius nauttii siitä, että heti ikkunoiden takana avautuu metsä ja satama sekä Mukkulan ranta
ovat kävelymatkan päässä.
Keittiössä kaapit, työpöydät ja hella hohtavat
uutuudenpuhtautta.
– Eihän tässä parempaa voi toivoa! Marjatta
Vallius iloitsee.
Yksi uuden kodin ihanuuksista on tilava ja aurinkoinen
parveke. Marjatta Vallius rakastaa kukkia ja haluaa
tehdä parvekkeesta kesäksi viihtyisän lisähuoneen.
mistumisesta tuli tietoon kuin tilauksesta, sijaitsevathan talot lähellä seutua,
missä Marjatta Vallius asui noin 15 vuotta sitten. Ei muuta kuin asuntohakemus
sisään.
– En hakenut asuntoa mistään muualta. Ajattelin, että ellen pääse tänne, pysyn Kiveriössä!
Marjatta Vallius haki ensimmäisessä
kerroksessa sijaitsevaa noin 50-neliöistä
asuntoa. Toive toteutui: uudessa kahden
6
huoneen ja keittokomeron asunnossa on
neliöitä 48,5 ja se sijaitsee ykköskerroksessa. – Suljetulla osastolla, Marjatta Vallius heittää pilke silmäkulmassa ja tarkoittaa asunnon sijaintia yhden välioven
takana aivan häkkivarastojen vieressä.
Ennen muuttoa koko joukko vanhoja
tavaroita piti toimittaa kirpputorille, eivätkä kaikki Lanssikadulle päätyneet tavarat ole vielä löytäneet paikkaansa. Osalle
tavaroista Lanssikatu tosin saattaa jäädä­
välivarastoksi, sillä Marjatta Valliuksen
mieli askartelee uusissa hankinnoissa.­
Yksi uuden asunnon suurista ilonaiheista on parveke. Se on tilava ja aurinkoinen, kuin yksi kokonainen huone, ja
Marjatta Vallius suunnitteleekin innostuneena, että laittaa sen kesäksi kukilla kauniiksi.
– Olen niin onnellinen ja tyytyväinen elämääni. Eihän tässä parempaa voi
toivoa!­
Lanssikadun taloihin suurryntäys
Ankkuri suosittu aina, hyvä sisäilma lisäsi vetovoimaa
Lanssikadun talot kiinnostivat vuokra-asunnon tarvitsijoita, ja taloihin haki lähes
nelinkertainen määrä asukkaita asuntojen lukumäärään verrattuna. Ankkurin alueen asunnot ovat kautta aikojen olleet suosittu kohde, ja nyt lisäksi hyvä sisäilma
oli yksi tärkeä asunnon hakemisen kriteeri. Kaikkein parhaimpana hakijat pitivät sitä, ettei koko kiinteistön alueella saa tupakoida eikä pitää lemmikkejä.
Muutamalle hakijalle talojen energiaratkaisu oli tärkeä hakukriteeri. Useimmille
se ei kuitenkaan ollut ensisijainen asunnon hakemisen syy, vaikkakin hakijat pitivät
energiaratkaisua kiinnostavana.
Lanssikadun talojen asunnot kiinnostivat erityisesti seniori-ikäistä väkeä, ja
asukkaiden keski-ikä onkin hieman korkeampi kuin Lahden Talojen kiinteistöissä keskimäärin. Suuri hakijaryhmä olivat yksin asuvat henkilöt, joten kysytyimpiä asuntoja olivat yksiöt ja pienimmät kaksiot. Asukkaiksi valituista yksin asuvien
osuus on 64 prosenttia. Pariskuntia taloon muuttaneista ruokakunnista on joka viides ja lapsiperheitä joka kymmenes.
Hakijoista noin 15 prosenttia oli Ankkurin alueella asuvaa väkeä, ja asukkaiksi
valituista 10 prosenttia muutti taloihin Ankkurista tai lähistöltä. Noin 30 prosenttia
asukkaista on Lahden Talojen vanhoja asukkaita.
– Tutustuessaan asuntoihin maaliskuun 10:s päivä kaikki asukkaat olivat tosi
tyytyväisiä, että olivat ottaneet asunnon vastaan. Asukkaathan eivät olleet nähneet
asuntoja vielä siinä vaiheessa, kun olivat tehneet päätöksen asunnon vastaanottamisesta, kertoo Lahden Talojen asuntosihteeri Ella Toivanen.
Lahden Taloille vuoden 2010
rakentaja -tunnustus
toimija ja edelläkävijä Lahdessa.
Lahden Talot Oy sai julkista tunnusVuoden rakentaja -tunnustuksesta
tusta roolistaan rakentamisen ja korjauskertova talonmuotoinen seinätaulu korakentamisen edelläkävijänä, kun Lahden
ristaa Lahden Talojen toimitilojen AlaRakentajien Yhdistys myönsi sille vuoden
tori-kabinetin seinää ensi vuo2010 rakentajan tunnustuksen. Tunnustuksen tunnusmerkit, tateen saakka, jolloin se siirtyy
lon muotoinen seinätaulu
seuraavalle tunnustuksen
ja kunniakirja, luovutetsaajalle. Lahden Taloiltiin Lahden Taloille maale muistoksi tunnustukliskuussa Raksa-messuilla.
sesta jää kunniakirja.
Tunnustuksen myönLahden Rakentajien
nettiin muun muassa erinyhdistykseen kuuluu raomaisesta kehittämistyöskennusalan ammattilaisia
tä, jota Lahden Talot on
ja rakennusyrityksiä. Suotehnyt ottaessaan vuokramessa ei ole muita samaltalotuotannossa käyttöön
la tavalla toimivia yhdismatalaenergiatekniikan. Lityksiä. Jo 58-vuotias yhsäksi Lahden Talot on luodistys levittää rakentaminut uuden palveluasumisen
sen tietoutta ja toimii takonseptin. Lahden Rakenlonrakennuksen eri amtajien Yhdistyksen mukaan
mattialojen, yhteisöjen ja
Vuoden rakentaja -tunnusLahden Talot on myös täryksityishenkilöiden välituksesta kertova pieni seinätaulu on talon muotoinen.
keä korjausrakentamisen
senä yhdyssiteenä.
Matalaenergiataloista sanottua
ergiatalot osoitLanssikadun matalaen
sa, että hyvillä
tavat jo tässä vaihees
anaikaisesti yhdistää
ratkaisuilla voidaan sam
italaenergiataloissa vo
monia tavoitteita. Ma
alöä ja ilmastoa sam
daan säästää ympärist
äilma ja asumismusis
la, kun turvataan hyvä
t
siten, että kustannukse
kavuus, ja tämä kaikki
”
normikerrostaloissa.
ovat edullisemmat kuin
Jyrki Myllyvirta,
Lahden kaupunginjohtaja
Lanssikadun matalae
nergiakerrostaloje n su un nit tel uv aih ee
ssa as ete ttii n
energiankulutuksen ja
energiatehokkuuden tavoitteet korkealle. Raken
tamisen aikana­tiedostettiin laadun kannalta
kriittiset tekijät, jotka toteutettiin huolellisesti.
Useat mittaukset, mm
.
tiiviysmittaus, osoittavat
, että tulos­on onnistunut. Rakennuksista saa
tavan energian­käytön
hy öd yn lop ulli se n mä
ärä n rat ka ise vat as uk
kaat yhteistyössä amma
ttitaitoisen ja osaavan
ylläpitäjän kanssa.”
Ralf Lindberg
Talonrakennustekniikan
professori
Lanssikadun matalaenergiatalot kuuluvat Suomen vuokratalomarkkinoiden kärkikohteisiin ja ovat äärimmäisen positiivinen esimerkki vastuullisesta rakentamisesta. Niiden ideaa Lahden kaupunki voisi viedä
vielä askelen pidemmälle ja toteuttaa matalaenergiarakentamista kokonaisilla asuinalueilla. On mielenkiintoista, että Suomessa julkiset
toimijat ovat eturintamassa ottaneet energiatehokkaita ratkaisuja käyttöön, ja rakennusliikkeet seuraavat aktiivisesti kannoilla. Uskon,
että Lahden kaupunki jo lähitulevaisuudessa
asettaa julkiselle rakentamiselle tiukat energiatehokkuusvaatimukset.”
Saara Vauramo,
Lahden GreenCity-ohjelman kehityspäällikkö
7
Lanssikatu tunnetaan
Indonesiassa saakka
Kaukaisia vieraita kiinnosti asuntojen viilennys maalämpötekniikalla
Leikkisästi voitaneen sanoa Lahden Talojen Lanssikadun matalaenergiatalojen­
maineen kiirineen ympäri maailmaa, onhan taloihin käyty tutustumassa aina­
Indonesiasta saakka. Talot kiinnostivat­
Lahdessa maaliskuussa vierailleita Indo­
nesian­asuntoministeriön virkamiehiä,
kiinnostuksen syynä oli Lanssikadun talojen tekninen ratkaisu, jonka avulla maalämpöjärjestelmää voidaan käyttää myös
talojen viilennykseen.
Indonesialaisten
asunnot huonokuntoisia
• Vuonna 2009 noin viisi miljoonaa
asuntoa oli vakavasti remontin
tarpeessa ja vähintään 0,5 miljoonaa
ihmisasumuksiksi kelpaamattomia.
• Vuonna 2008 noin 14 prosentissa
asumuksia oli maalattia, noin
12,5 prosentissa väliaikaiset seinät
ja 1,2 prosentissa lehtikatto
• Vuonna 2007 yli 21 prosenttia
Indonesian kotitalouksista ei ilman
puhtaan veden jakelua, noin
8,5 prosenttia ilman sähköä ja
lähes 23 prosenttia ilman käymälää.
Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen ja
kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen asettuivat Lanssikadun pihalla ryhmäkuvaan indonesialaisvieraiden
kanssa.
kunnollisiin asuntoihin. Indonesian lainsäädännön mukaan asuinrakentaminen
kuuluu paikallishallinnon vastuulle, mutta paikallishallinto ei kykene hoitamaan
rakennushankkeita. Yksityinen, kovan ra-
han asuntorakentaminen kukoistaakin
etenkin kaupungeissa. Rakentaminen on
halpaa ja asunnoilla kova kysyntä; niinpä
Jakartassa asuinhuoneistojen vuokratuotto on maailman korkein.
Indonesian asuntoministeriön virkamiehet tutustuivat Lahdessa myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen
ARA:an, Sibeliustaloon ja Kilpiäisen palvelukeskukseen.
Kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen esittelee Lanssikadun talojen parvekkeiden hätäpoistumisteitä.
Indonesia ei poikkea Suomesta ainoastaan luonnonolojen, vaan myös asumisolojen puolesta. Uusia asuntoja ei saada rakennettua niin nopeasti, kuin väestönkasvu edellyttäisi. Vuosina 2005–2009 maahan syntyi peräti 3,6 miljoonaa uutta kotitaloutta. Samaan aikaan pystyttiin rakentamaan vain 2,5 miljoonaa uutta asuntoa.
Puolentoista vuoden takaisten laskelmien
mukaan maahan tarvittaisiin ainakin kahdeksan miljoonaa uutta asuntoa.
Indonesiassa erityisesti kaupungeissa
maa ja tontit ovat niin kalliita, ettei matala- ja keskituloisilla useinkaan ole varaa
8
Kilpiäisen päiväkodissa Indonesian asuntoministeriön varaministeri Paul Marpaung
asettui ryhmäkuvaan päiväkotilasten kanssa.
Merkittävimmät tekniset ratkaisut
Lämmitys
Hissit
• Kymmenen maalämpökaivoa, joista yksi
186 metriä syvä ja muut 210-metrisiä.
•Kaksi hissiä, joissa energiatehokkuuden
saavuttamiseksi yhdistetty erilaisia
teknologisia ratkaisuja.
•Kaksi maalämpöpumppua, kummankin
lämmitysteho 58,8 kilowattia. Toisella
lämmitetään kiinteistöä, toisella sekä
kiinteistöä että käyttövettä.
•Toisen talon katolla 20 aurinkokeräintä.
•Kaksi lämminvesivaraajaa, joista
kummankin koko 2 500 litraa.
•Lisälämmönlähteenä käyttövesivaraajassa
kaksi ja lämmitysvaraajassa neljä yhdeksän kilowatin sähkövastusta.
•Hissien nostokoneisto kuluttaa 50–70
prosenttia vähemmän energiaa kuin
perinteiset hissikoneistot ja järjestelmä
hyödyntää jarrutusenergiaa ja syöttää sen
takaisin rakennuksen sähköverkkoon.
Järjestelmän avulla voidaan säästää energiaa
5–35 prosenttia hissin kokonaisenergiakulutuksesta.
•Hisseissä automaattisella sammutuksella
varustetut LED-valot, jotka säästävät jopa
80 prosenttia energiaa perinteisiin
valaistusratkaisuihin verrattuna.
•Huoneistojen jokaisen huoneen
lämpötilaa voi säätää erikseen.
Sisäilma ja ilmastointi
Tiiviys ja lämmöneristävyys
•Talojen tiiviys on mittausluokituksen
parasta A-luokkaa.
•Pyritty saavuttamaan paras eli S1-luokan
ilmanlaatu. Tämä tarkoittaa sitä, että
sisäilman laatu on erittäin hyvä eikä siinä
voida havaita hajuja.
•Seinäelementit tavallista paksumpia,
päätyseinien eristeenä 150 millimetriä
polyuretaania ja 30 millimetriä mineraalivillaa.
•Lämmön talteenotto toteutettu nykyaikai sesti ja tehokkaasti keskitetyn ilmanvaihto koneen lämmönvaihtimella.
•Yläpohjan eristeenä kaksi 60 millimetrin
kerrosta polyuretaaniaja 330 millimetriä
puhallusvillaa.
•Hyvä, minimitasoa paremmaksi mitoitettu
ilmanvaihto ja asuntokohtaiset ilmastointi kanavien kanavaäänenvaimentimet.
•Elementtien saumoissa paisuva sauma­ nauha, joka varmistaa liitosten ilmatiiviyden. Myös ikkunat kiinnitetty karmin ympäri
vedetyllä paisuvalla saumanauhalla, seinän
ja karmin liittymäsauman päälle vedetty
tiivistenauha.
•Kesäajan viilennys toteutettu sekä ilmas toinnilla että lattiaviilennyksellä, jotka
hyödyntävät maalämpökaivoista otettavaa
maakylmää. Maakylmän käyttö uutta,
mutta lisääntynee tulevina vuosina nopeasti.
•Nelilasiset ikkunat, joiden lämmöneristävyys
huomattavasti parempi kuin yleisesti
käytettyjen ikkunoiden.
Muita ratkaisuja
•Tilavat ja viihtyisät ylimmän kerroksen
saunaosastot tyylikäs ja ekologinen
vaihtoehto pienille huoneistosaunoille.
•Asunnoissa energiankulutusta säätelevä
kotona–poissa-kytkin.
•Parvekkeiden lattiassa poistumisluukut
tulipalon tai muun hätätilanteen varalle.
Schneider Electricin huoltoteknikko Jani Miettinen
esitteli Indonsian asuntoministeriön vieraille matalaenergiatalojen teknistä tilaa.
Indonesialaisten lisäksi Lanssikadun taloihin ovat käyneet tutustumassa muun
muassa ARAn, Lahden kaupungin virkamiesjohdon ja Ankkurin alueen asukasyhdistyksen edustajat.
Kakkosvaihetta
rakennetaan jo
Lanssikadun kakkosvaiheen rakennustyöt
Lanssikatu 7:ssä Niemessä ovat alkaneet,
ja uuden talon on määrä valmistua vuoden 2012 toukokuussa. Taloon tulee yhteensä 27 asuntoa, joiden koot vaihtelevat
33 neliöstä 85 neliöön. Niiden yhteispintaala on 1 281 neliötä. Asunnoista 18 on kaksioita, viisi kolmen huoneen ja keittokomeron asuntoja ja neljä tupakeittiön ja
alkovin asuntoja. Pohjaratkaisut poikkeavat jonkin verran ykkösvaiheen asuntojen
pohjaratkaisuista.
Kakkosvaiheen asuntoihin tulee ykkösvaiheen asuntoja tasokkaammat pintamateriaalit, esimerkiksi lattioihin asennetaan laminaatit, ja asuntojen keittiöiden ja kylpyhuoneiden sisustukset suunnitellaan kolmen eri värimaailman mukaan. Myös varustetasosta tulee tavallista parempi, esimerkiksi keittiöihin asennetaan tiskikone.
Kakkosvaiheen talo on matalaenergiatalo kuten ykkösvaiheenkin talot, mutta sen lämmönlähteenä on kaukolämpö. Rakenteellisissa ratkaisuissa kiinnitetään huomiota myös hyvään sisäilmaan
ja äänieristykseen. Taloon tulevat muun
muassa­koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, tuloilman suodatus sekä lämmön
talteenotto ja ilmastoinnin kautta toimiva jäähdytys kuten Lanssikadun ykkös­
vaiheessakin.
Energiatehokkuuden lisäksi talosta
tulee esteetön, eli se soveltuu liikuntaesteisille. Ykkösvaiheen tapaan talosta tulee
myös täysin savuton.
Asuntojen lisäksi talon ullakolle tulee
samantyylinen saunaosasto kuin on ykkösvaiheenkin taloissa. Lisäksi tulee irtainvarastoja sekä ullakolle että ensimmäiseen kerrokseen. Lisäksi ensimmäiseen kerrokseen tulee asukkaille tarkoitettu pyykinkuivaushuone matonkuivaustankoineen, ripustusnaruineen ja ilmankuivaajineen.
Talo on vapaarahoitteinen, joten sen
vuokratasosta tulee korkeampi kuin ykkösvaiheen vuokrataso.
9
Kolme palveluasumisen
kohdetta valmistumassa
Salinmäen palvelukeskus odottaa rahoituspäätöstä
Jalkarantaan Tarjantie 57:ään valmistuva vanhusten palvelutalo Wellamo on jo viittä vaille valmis.
Lanssikadun taloja lukuun ottamatta Lahden Talojen uustuotanto kohdistuu palveluasumiseen. Tänä vuonna suunnitellaan
aloitettavaksi yksi uudiskohde, ja valmistumassa on peräti kolme kohdetta.
Loppusuoralla on Salinmäen palvelukeskuksen suunnittelu. Mikäli ARA myöntää kohteelle erityisavustuksen ja korko-
tukilainan, rakennustyöt voivat alkaa kesäkuussa.
Salinmäen palvelukeskukseen tulisi
kehitysvammaisille tarkoitettu 18-paikkainen asumisyksikkö, joka muodostuisi kahdesta yhdeksän asunnon ryhmästä.
Lisäksi tulisivat tilat erityiskoululaisten
aamu- ja iltapäivätoiminnalle, joka tähän
Kolme kohdetta valmistumassa
Tänä vuonna valmistuu kolme Lahden Palveluasunnot Oy:n rakennuttamaa uudiskohdetta. Niistä ensimmäisenä, kesäkuun
alkuun mennessä, valmistuu 59-asuntoinen vanhusten palvelutalo Wellamo Jalkarantaan Tarjantie 57:ään. Palvelutalo Wellamo vuokrataan MedOne Hoiva Oy:lle,
Tupakoinnista ei
vastakkaisia kantoja
Lahden Talojen linjauksesta Asukasviestin toimitus sai kaksi mielipidekirjoitusta.
VVO yhtyy Lahden Talojen linjaan
Ei karisteita kaiteen yli!
”Ihan hyvä linjaussuunta tupakka-asiassa”, kirjoittaa nimimerkki Puolintoisin. ”Varmaan kuitenkin vielä joudutaan sopuilemaan tupakoijien ja ei-tupakoijien välillä. Itse savuttomana
joudun poistumaan parvekkeeltani savutuksen
alkaessa,­ok, mutta toivoisin, että parvekkeella tupakoijat eivät karistaisi tupakkiaan kaiteen
yli, vaan käyttäisivät jotakin purnukkaa karistamiseen. Karisteet kun ilmavirran mukana putoavat alemman parvekkeen kaiteelle, lattialle,
pahimmassa tapauksessa tuulettumassa oleville vaatteille tai vastapestyille, kuivumassa oleville pyykeille. Samoin tupakoinnin yhteydessä
kovaääninen kännykkään kailottaminen parvekkeella ei ole mielestäni kovin ajattelevaista. ”
Lisää edistystä asiaan!
”Viime kesänä naapureiden parvekkeella tupakointi häiritsi meitä 10–20 kertaa päivässä. Kun
istuimme parvekkeella nauttimassa ilta-auringosta, meidän oli pakko siirtyä sisälle, kun savua alkoi tulla parvekkeelle”, kertoo toinen Lahden Talojen asukas ja kirjoittaa muun muassa
seuraavaa:
”Parveke on mukava ja sopivan kokoinen,
ja kasvatin siellä viime kesänä paljon hyötykasveja ja kukkia. Siksi oli todella epämukavaa, etten saanut käyttää parvekettani silloin kun itse
halusin, vaan naapureiden mukaan. Käsittääkseni parvekkeenkin neliöt kuuluvat vuokrahintaan.” --- ”En ole koskaan polttanut, ja minusta on väärin, että nyt altistun sille tahtomattani.
Parvekelasit eivät estä savun tuloa parvekkeelle, ja kesäkuumalla niitä ei voikaan pitää kiinni.” --- ”Oli hienoa kuulla, että itse tupakoijat eivät myöskään halua savua kaikkiin paikkoihin ja
monet ymmärtää sen haisevan todella pahalle.
Toivottavasti asiaan saataisiin lisää edistystä!”
Lahden Talojen asukkaat ovat tyytyväisiä yhtiön valitsemaan tupakointilinjaan. Näin voidaan
päätellä siitä, ettei lehden toimitukseen toimitettu yhtään mielipidettä, joissa olisi vastustettu
Asukasviestissä 1/2011 esille tuotuja tupakointinäkemyksiä.
Lahdessa vuokra-asuntomarkkinoiden
kakkonen eli VVO yhtyy Lahden Talojen linjaan:
Asukasviestin ilmestymisen jälkeen VVO tiedotti, että 1.5. alkaen se kieltää tupakoinnin kaikkien uudis- ja peruskorjauskohteiden asuntojen
sisätiloissa. Samalla VVO laajentaa tupakointikiellon koskemaan myös vanhaa asuntokantaan siten, että uusissa vuokrasopimuksissa tupakointi asunnoissa on kielletty.
10
asti on toteutettu väliaikaistiloissa ja ostopalveluina eri toimijoiden tiloissa. Aamu- ja iltapäivätoimintatilat on suunniteltu neljälle 12 erityiskoululaisen ryhmälle, eli paikkoja olisi yhteensä 48.
Lisäksi palvelukeskukseen tulisivat
ruokala, kehitysvammaisten päivätoimintatilat sekä henkilöstön sosiaali- ja toimintatilat.
Palvelukeskuksen tarjoama palveluasuminen olisi ympärivuorokautista ja
vaativaa. Kun kehitysvammaisten palveluasuminen ja erityiskoululaisten aamuja iltapäivätoiminta saatetaan yhteen toimipisteeseen, henkilöstöä voidaan käyttää joustavasti kaikissa toiminnoissa. Toiminnan vaativuuden vuoksi henkilöstön
kokonaisvahvuus olisi 36.
Palvelukeskuksen rakennuttaa Lahden Palveluasunnot Oy, ja se on tarkoitus vuokrata Lahden kaupungin sosiaalija terveystoimelle. Rakentaminen kestäisi
11 kuukautta, joten keskus voisi valmistua
aikaisintaan toukokuussa 2012.
joka myös vastaa asuntoja koskeviin tiedusteluihin.
Myöhemmin kesällä 2011 valmistuvat
Eteläinen Rengastie 1A:han Launeen erityisasunnot (ns. Lea-hanke) ja Eteläinen
Rengastie 1B:hen ns. HOTHAT-kohde.
Lea-kohteen 29 asunnon avulla Lahti
pyrkii vähentämään pitkäaikaisasunnottomuutta. Asunnoista kaksi on tarkoitettu isoille maahanmuuttajaperheille. Talon
rakennuttaa Lahden Palveluasunnot Oy, ja
se vuokrataan Lahden kaupungin sosiaalija terveystoimelle.
HOTHAT-kohde purkaa kehitysvammaisten laitosasumista, sillä siihen valmistuu 15 kehitysvammaisten asuntoa ja
yhteistila. Kohteen rakennuttaa Lahden
Palveluasunnot, ja se vuokrataan Etevakuntayhtymälle.
Lahden Talojen historian suurimman
rakennushankkeen Lehtiojan palvelukeskuksen suunnittelu on alkamassa. Mikäli
asiat etenevät suunnitelmien mukaan, rakennustyöt alkavat keväällä 2012.
Vilkas perusparannusvuosi
vauhtiin Kerinkallionkadulta
Lahden Talojen vilkas perusparannusvuosi on pyörähtänyt vauhtiin. Kerinkallionkatu 15:n viimeisetkin asunnot tyhjenivät
huhtikuussa, minkä jälkeen talossa alkoi
Lahden kaupungin ns. elinvoimaisuuspakettiin kuuluva perusparannushanke. Toisesta laajan perusparannuksen kohteesta Kansakoulukatu 4:stä ensimmäiset
asukkaat ovat jo muuttaneet pois, vaikka vuokrasopimukset päättyvät vasta elokuun lopussa. Myös Katsastajankatu 21:n
asukkaat joutuvat muuttamaan perusparannuksen alta pois.
Kerinkallionkatu 15 uudistuu perusparannuksessa sekä sisältä että ulkoa ja
muuttuu senioreille soveltuvaksi taloksi.
Perusparannuksen jälkeen talossa voivat
asua myös liikuntarajoitteiset, sillä yksiöiden kylpyhuoneet rakennetaan invamitoitusten mukaisiksi. Talon pihalle tu-
Milkin perusparannus alkaa syksyllä. Asukkaille on jo
pidetty korjauksia ja evakkoasumista koskevat infot.
lee seniori-ikäisten liikuntavälineistö, jota käyttämällä asukkaat voivat kehittää
ja ylläpitää tasapainoaan ja muuta toimintakykyään.
Myös muiden asuntojen kylpyhuoneet, keittiöt ja kaikki pinnoitteet uusitaan. Ulkopuolelta uudistuvat vesikatto,
julkisivut ja parvekelinjat, ja parvekkeisiin asennetaan lasitukset. Myös yhteistilojen pinnoitteet sekä ilmanvaihto ja osa
talotekniikasta uusitaan. Kerinkallionkatu 15:ssä on yhteensä 52 asuntoa. Perusparannuksen on määrä valmistua maaliskuussa 2012.
Milkkiin ei hissejä
Samoihin aikoihin ensi syksynä alkavat
sekä Katsastajankatu 21:n että Milkin ensimmäisen vaiheen eli Kansakoulukatu
4:n perusparannukset. Asukkaille on jo pidetty korjauksia ja evakkoasumista koskevat infot.
Milkin perusparannuksen ensimmäinen vaihe käsittää 45 asuntoa. Vaikka
suunnittelu on vielä kesken, jo nyt monet
asukkaita kiinnostavat seikat ovat tiedossa. Taloihin ei tule hissejä, joten perusparannuksen jälkeenkään ne eivät sovellu
kovin iäkkäiden asumiseen. Iloinen uuti-
nen on se, että keittiöihin tulee asianpesukonevaraus ja keittiöistä lohkaistavalla
lisätilalla saadaan pikkuvessoihin pesukoneliitännän paikka. Yksiöiden alkovia saadaan suurennettua, joten tulevaisuudessa
niihin mahtuu nykyistä suurempi vuode.
Kansakoulukatu 4:n perusparannus
valmistuu vuonna 2012, minkä jälkeen perusparannetaan Kansakoulukatu 3.
Katsastajankatu 21:ssä peruskorjataan
22 asunnon keittiö ja alakerran wc sekä
uusitaan pinnoitteet. Myös käyttövesijohdot uusitaan, ja varastot saavat uudet vesikatteet. Peruskorjaus valmistuu helmi–
maaliskuussa 2012.
Perusparannuksen yhteydessä kohteiden kylpyhuoneisiin asennetaan lattialämmitys, mikäli asennus on rakennusteknisesti helppo toteuttaa. Kaikki ne perusparannuskohteet, joista asukkaat joutuvat muuttamaan pois, muuttuvat sisätilojen osalta perusparannuksen jälkeen
savuttomiksi. Ehto mainitaan perusparannuksen jälkeen tehtävissä uusissa vuokrasopimuksissa.
Monta uutta kylpyhuonetta
•Toukokuussa alkoivat Mukkulankatu
34:n kylpyhuoneremontti, vesikalusteiden uusiminen sekä viemäreiden ja lattiakaivojen pinnoitus. Remontin arvioidaan valmistuvan lokakuussa.
•Onnelantie 12:n kylpyhuoneiden, keittiöiden ja porrashuoneen remonttia suunnitellaan parhaillaan. Töiden on määrä alkaa elokuussa ja valmistua joulukuussa.
Talossa on kuusi asuntoa.
•Päivärinteenkatu 9:n A-, B- ja C-portaan sekä Kiekkoistenkatu 5:n J-portaan
korjausten kilpailutus on valmistumassa.
Kolmivaiheisen remontin toisessa vaiheessa uusitaan 30 asunnon kylpyhuoneiden seinät, lattiat ja kalusteet. Töiden
arvioidaan alkavan kesäkuussa.
•Myös Vaaksakatu 6:n kolmivaiheisen
korjauksen ensimmäisen vaiheen kilpailutus on valmistumassa. Korjauksessa
uusitaan 36 asunnon kylpyhuoneiden
seinät, lattiat ja kalusteet. Myös näiden
korjausten arvioidaan alkavan kesäkuussa.
•Päivärinteenkadun, Kiekkoistenkadun
ja Vaaksakadun asukkaille järjestetään
remonttia koskeva tiedotustilaisuus heti, kun urakoitsijat on valittu ja aikataulut
täsmentyneet.
11
Esko Nuikka
asukashallituksen
uusi jäsen
Sekä asukashallitus että liikuntaja virkistystoimikunta ovat saaneet
täydennyksekseen uuden jäsenen
sen johdosta, että Iris Hietamäki
muutti pois Lahden Taloista. Asukashallituksen uusi jäsen jouduttiin
arpomaan, sillä asukasvaaleissa sekä Esko Nuikka että Pekka Tamminen olivat saaneet saman äänimäärän 25 ääntä. Arpaonni suosi Esko
Nuikkaa. Nuikka ei ole asukashallitustyöskentelyssä aivan keltanokka, sillä hän oli asukashallituksen
jäsen jo vuosina 2006–2009.
Liikunta- ja virkistystoimikunta on muuttunut matkan varrella
enemmänkin, ja vuoden 2009 jäsenistä toimikunnassa on mukana enää Ari Virtanen. Toimikuntaan
kuuluvat nykyisin puheenjohtajana
Ari Virtanen, sihteerinä Olavi Mäyrä
ja rahastonhoitajana Ritva Luumi.
Liikunta- ja virkistystoimikunnan tämän vuoden ensimmäinen
tapahtuma oli vappuaattona järjestetty matka Nokian Edeniin. Matkalle osallistui kolme bussillista
Lahden Talojen asukkaita eli lähes
150 henkeä.
Kesän mittaan vuorossa ovat
kesäkuinen Vesijärvi-risteily ja
heinäkuinen onkikisa. Jokavuotinen mölkkykisa on vuorossa elosyyskuussa. Liikunta- ja virkistystoimikunnan tapahtumista ilmoitetaan talojen ilmoitustauluilla.
Toimikunnan sähköpostiosoite on
[email protected] ja puhelinnumero 0400 424 991. Puhelin kiertää toimikunnan jäsenten välillä,
ja siihen­voi soittaa keskiviikkoisin
klo 17–19.
Menestystä ja aktiivista mieltä
asukastoiminnan pyörittämiseen!
12
lutuksen keppijumppa
asukaskou
Kauniin sään johdosta
siirrettiin sisätiloista ulos
auringonpaisteeseen.
Asukas­koulutuksessa
rasittuivat muutkin kuin istumalihakset
Lahden Talojen asukasaktiivien koulutuspäivän osallistujilta joutuivat tänä vuonna koville muutkin kuin istumalihakset,
sillä keväinen asukaskoulutus toteutettiin liikunnan merkeissä. Koulutuspaikkana oli Suomen Urheiluopisto Heinolan
Vierumäellä, siellähän jos missä hallitaan
ihmisten liikuttaminen.
Päivän alkajaisiksi asukasaktiivit pääsivät raikkaassa ulkoilmassa kokeilemaan
pelejä ja kisailuja. Tarkoituksena oli, että
yhdessäolon parhaat palat voidaan siirtää
omiin taloihin asukkaiden yhteisissä tapahtumissa toteutettavaksi. Myöhemmin
päivällä osallistujajoukko jaettiin kahteen
osaan, joista toinen teki Vierumäen maastossa ohjatun sauvakävelylenkin ja toinen
kokeili keppijumppaa sisätiloissa.
Liikunnan lisäksi keho tarvitsee ravintoakin, joten koulutuspäivän ohjelmassa
oli myös ruokaa ja ravitsemusta käsittelevä tunnin kestänyt tietoisku.
Asukasaktiivien koulutuspäivän toteuttivat asukashallitus yhteistyössä liikunta- ja virkistystoimikunnan kanssa.
Päivään osallistui vajaat 40 asukasaktiivia
ja Lahden Talojen henkilöstön edustajaa.
Uudet vuokrat
voimaan kalenteri­vuoden alussa
Lahden Asunnot Oy:n budjetin laatimisen
aikataulu ja vuokrankorotusten ajankohta muuttuvat. Asukkaiden kannalta olennaisin muutos on, että uudet vuokrat astuvat voimaan 1.1.2012 alkaen. Vuokrankorotuksista ilmoitetaan asukkaille lokakuussa.
Lahden Asunnot Oy:n budjettikäsittely on aiemmin edennyt niin, että hallitus
on hyväksynyt yhtiön budjetin sekä siihen perustuvat vuokrien muutokset vuosittain marraskuun kokouksessa. Vuokrienmuutosilmoitukset on lähetetty asukkaille joulukuussa, ja uudet vuokrat ovat
tulleet voimaan seuraavan vuoden maaliskuun alussa.
Aikataulu on poikennut Lahden Talot
konserniin kuuluvien muiden yhtiöiden
aikataulusta ja on muutenkin ollut jäänne vanhasta aravamaailmasta. Kiinteistöjen ylläpitomenoihin vaikuttavat tarvikkeiden ja palveluiden hinnat nousevat
yleensä vuoden vaihteessa, ja sen vuok-
si myös yhtiön tulojen muutosten pitää
ajoittua samaan ajankohtaan.
Uuden aikataulun mukaan Lahden Talojen toimistolla tapahtuva valmistelutyö
tehdään pääosin viikoilla 33–38, ja asukastoimikunnat saavat budjettiehdotukset asukaskäsittelyyn syyskuun loppuun
mennessä. Asukastoimikuntien jäsenille
tarkoitettu budjettitori pidetään 11.10.2011,
ja asukastoimikuntien on toimitettava
lausuntonsa isännöitsijöille 18.10. mennessä. Tämän jälkeen asukashallitus tekee omat päätöksensä, ja yhtiön hallitus
käsittelee budjettiehdotuksen ja vuokramäärityksen 24.10.2011 pidettävässä kokouksessa.
Aikataulumuutos on esitelty yhtiön
hallitukselle ja asukashallitukselle, ja ne
ovat omalta osaltaan hyväksyneet muutoksen.
Pertti Merenluoto
Hallintojohtaja
ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA
Kesää kohti!
T
erve kaikille tasapuolisesti!
Nyt on talkoiden, pihojen
laittamisten sekä parvekkeiden ja terassien istutusten aika. Kevät- ja syystalkoilla on tärkeä osuus
asukkaiden keskinäisessä kanssakäymisessä ja tutustumisessa.
Pihakilpailu on viherpeukaloiden
yhteistä puuhastelua. On kuitenkin
paljon ihmisiä, jotka eivät uskalla
eivätkä toisaalta välitä yhteisistä
tapahtumista, koska asuvat vuokraasunnoissa. Eri kulttuurit saattavat
myös olla tutustumisen esteenä.
Tässä on haastetta asukastoimikunnille ja muille aktiiveille. Ihmiset pitää saada tuntemaan yhteishenkeä. Vaihtoehtoja riittää: pihatalkoot
ja muut yhteiset tapahtumat, mölkky, Ankkurin alueella
onkikisat jne. Täytyy uskaltaa osallistua! Tapahtumissa myös näkee asukastoimikuntien jäseniä, ja heille voi
kertoa mieltä askarruttavista asioista tai puutteista. Asukastoimikuntien lisäksi isännöitsijät ovat avainasemassa. Puhutaan paljon asukkaiden pysyvyydestä ja näin
saaduista säästöistä, mutta näiden asioiden edistämiseen
ja asukkaiden viihtymisen turvaamiseen myös Lahden
Talojen pitää osallistua omalla tavallaan. Yksi keino on
palkita pitkään – 10, 15 tai 20 vuotta – yhtiössä asuneita.
Se ei kuitenkaan saa korottaa toisten vuokria. Eivät asukkaat halua asua pitkään vuokrayhtiössä, jossa pääasiana
on vuokrien ja maksujen korotus vuosi toisensa jälkeen.
Pitää tosin muistaa, että Lahden Talojen vuokrataso on
kohtuullinen verrattuna muihin vuokranantajiin.
Mitä vuokralainen voisi tehdä estääkseen jatkuvat
vuokrankorotukset? Monen ensimmäinen reaktio varmaan on: Ei mitään! Aina voi kuitenkin yrittää. Silloin
voi vedota siihen, että kustannusten (mm. jätekuljetus,
energia ja vesi) nousu ei johdu kulutuksen noususta,
vaan päinvastoin kustannukset ovat pienentyneet säästöjen vuoksi.
Lajittelu on höltynyt, sekä kuulopuheiden että omien
havaintojeni perusteella. Jätekatoksiin viedään vanhoja
sohvia, sänkyjä, pesukoneita jne. Jokainen kuorma, jonka
kuljetusliike tai huolto erikseen vie kaatopaikalle, maksaa meille muille vuokralaisille. Ongelmia aiheuttavat
erityisesti poismuuttajat, ja maksut
jäävät jäljelle jäävien maksettaviksi. Asukkaiden olisi hyvä olla
aktiivisia, seurata ongelmallisten
jätteiden vientiä ja yrittää ottaa
vaikka ajoneuvon rekisterikilven
numero ylös, koska vieraatkin tuovat avoimiin jätekatoksiin pesukoneita ja televisioita. Käytävissä ja
varastoissa palavat valot jatkuvasti. Lahden Talot on luvannut puuttua asiaan, kunhan tämä energia-,
ledi- ym. lamppushow saadaan
tolkkuihinsa.
Keväisin puhutaan koirankakkaongelmista, mutta sanallakaan ei
puututa tupakantumppeihin, mäyräkoiranahkoihin, rikottuihin pulloihin tai muihin roskiin. Jokainen on vastuussa omasta
lemmikistään – itsellänikin on iso koira – eivätkä lemmikkien kakat ja muut jätökset kuulu pihapiiriin. Kakat
eivät kuitenkaan näy, kun maa on sulanut, koska ne ovat
tulleet jälleen maaksi. Mutta roskat näkyvät. Olemme
omassa kiinteistössämme pyytäneet talojen eteen takaisin roskikset ja tuhkakupit sekä luvanneet itse ne tyhjentää. Mikä mahtaa olla ongelma, kun niitä ei saada?
Nyt roskat ja tumpit ovat maassa.
Ellei itse yritä tehdä asioiden hyväksi parhaansa, ei
sitä voi muiltakaan vaatia. Lahden Talot voisi esimerkiksi harkita jätekatosten lukitsemista, jolloin asiattomat eivät pääsisi tiloihin.
Puhalletaan yhteiseen hiileen. Meitä on kuitenkin
joku tuhat, kyllä se voima johonkin pystyy.
Toukokuun alun Etelä-Suomen Sanomista saimme
lukea ikäviä uutisia vuokralaisten kohtalosta ns. Milkin taloissa. Ei voi kuin toivoa, että vuokralaisten asiat
järjestyvät parhain päin ja että Lahden Talot asennoituu
asioihin myönteisesti. Tiedottamiseen pitäisi panostaa,
ettei tiedotusvälineistä saataisi lukea yllättäviä ja ikäviä
asioita. Tsemppiä!
Toivotan kaikille asukkaille ja Lahden Talojen henkilökunnalle oikein hyvää kesän odotusta ja hyviä yhteistyöhetkiä. Palataan syksyllä asiaan.
Markus Tuominen
13
Myllyojanpuisto toi
kierrätyksen kotipihalle
Mutta missä olivat asukkaat?
Osa Lahden Talojen asukkaista hallitsee
kierrättämisen ja lajittelee jätteensä huolellisesti. Valitettavasti kaikilla homma ei
ole hanskassa ja jätteet lajitellaan ns. vasemmalla kädellä. Tähän piittaamattomaan lajitteluun kyllästyneenä Myllyojanpuiston eli Erviänkatu 1 ja 3:n asukastoimikunta puheenjohtajansa Kristiina Loukon johdolla päätti järjestää omille ja lähialueen asukkaille suunnatun kierrätystapahtuman.
– Sellaisia asukkaita, jotka eivät lajittele jätteitä, on liian paljon. Ajattelimme,
että kierrättäminen ja ympäristöstä huolehtiminen on tuotava ihmisten kotipihalle, jotta asian tärkeys oivallettaisiin ja
asukkaat oppisivat lajittelemaan, Kristiina Louko sanoo.
Järjestelyt aloitettiin hyvissä ajoin talvella, ja h-hetki
koitti huhtikuussa.
Vain yhtä puuttui
Tapahtumapäivänä Myllyojanpuiston piha-alueella oli
Kuusakoski Oy:n vastaanottopiste akuille, sähkö- ja
elektroniikkaromulle ja autonrenkaille. Lahden seudun ympäristöpalveluiden
Kaisla-neuvonta-autosta
sai lajittelu- ja energiansäästöneuvontaa, ja tietokilpailurulettiin osallistumalla saattoi voittaa pieniä palkintoja. Oli kirpputori, Ota tai jätä -vaihtopiste, ilmainen kahvio arpajaisineen, ilmaista grillimakkaraa tykötarpeineen
ja pisteenä i:n päälle lämmin keväinen sää.
Vain yhtä puuttui –
yleisöä.
Erviänkadun kierrätystapahtuman kirpputorilla oli myynnissä muun
muassa hyväkuntoista vaatetavaraa.
Ympäristöneuvoja Eila Hellman ja luonto- ja ympäristöneuvojaksi opiskeleva Harri Naakka jakoivat ympäristöneuvontaa ja hoitivat rulettia Lahden
seudun ympäristöpalveluiden Kaisla-bussilla.
Asukastoimikunnan puheenjohtaja Kristiina Louko
ja hieno kahvipannun muotoinen opaste kutsuivat
kierrätystapahtuman väkeä kahvioon.
14
Grillimestari
Lauri Malisen
(oik.) paistamat makkarat
maistuivat Tiina
Mäntypurolle
(istumassa),
Anne Riiheläiselle ja Hannele
Nykäselle.
– Väen vähyys on kyllä yllätys, myönsi
asukastoimikunnan jäsen ja intohimoinen kierrättäjä Hannele Syrjäntö, kun tapahtumaa oli pyöritetty vajaat kaksi tuntia. Yhdessä Riitta Baasin kanssa hän hoiti
tapahtuman kirpputoria.
Hannele Syrjännön havaintojen mukaan ns. vanhan puolen eli Erviänkatu 1:n
asukkaat olivat liikkeellä, mutta ns. uuden puolen eli Erviänkatu 3:n asukkaat
pysyivät sisällä. Myöskään lähialueiden
asukkaita ei näkynyt paikalla.
– Perusparannuksen jälkeen kolmoseen muutti paljon uutta väkeä. Kierrätystapahtuma olisi ollut hyvä tilaisuus tutustua meihin vanhoihin, Syrjäntö arvioi.
Tapahtumaa seuranneena päivänä
Kristiina Loukolta kävi useampikin henkilö kyselemässä tapahtumasta. – Outoa,
olisivat tulleet itse paikalle! Louko totesi.
Kertaluonteinen
Kierrätystapahtuman järjestelyt sujuivat
kuitenkin kivuttomasti. Kristiina Loukon
mielestä tapahtumaa oli yllättävän hauska järjestää, koska väki innostui ja kaikkiin tehtäviin löytyi vapaaehtoisia. – Kaikki työt pullien leipomista myöten on tehty
talkoilla. Mukavalta tuntui myös isännöitsijän myönteinen suhtautuminen.
Järjestäjät olivat tyytyväisiä myös siihen, kuinka vaivattomasti he saivat kerättyä arpajaispalkintoja. Palkintoja lahjoittivat A & M Kiinteistöpalvelut, Expert Hollola, Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus,
Radio ja Kone Shop, Riihelän parturi-kampaamo, Tuoterengas sekä Myllyojanpuiston asukkaat.
Tapahtuma suunniteltiin kertaluonteiseksi, eli toista vastaavaa ei todennäköisesti tule. Paikalla olleet asukkaat olivat­tyytyväisiä, mutta harmittelivat väen vähyyttä.
– Hyvä että jotakin järjestetään. Kun
porukka kokoontuu yhteen, tullaan tutuksi ja yhteishenki paranee, tuumi Lauri Malinen. Hän hoiti makkaran grillausta
yhdessä Veli Nykäsen kanssa, mutta ehti välillä käväistä Kaisla-neuvontabussilla
ja osallistua rulettiin. Palkinnoksi hän sai
valita takkatikut tai tiskiliinan.
– En uskaltanut ottaa tiskiliinaa, koska
pelkäsin, että viemällä sen kotiin joudun tiskaamaan, mies veisteli pilke
silmäkulmassa.­
Ympäristötoimikunta järjesti toukokuun alussa kesän aloitustapahtuman, jossa puheenjohta Ritva Kytönen
muun muassa kertoi ympäristötoimikunnan toimintasuunnitelmista.
Tänä vuonna etsitään pihojen
HULLUJA IDEOITA
T
änä vuonna Lahden Talojen ympäristötoimikunta mietti tovin
jos toisenkin, ennen kuin keksi pihakilpailulle uuden, metkan teeman. Teemaksi kiteytyi Hullut ideat, mikä tarkoittaa jotakin pihan persoonallista yksityiskohtaa. Hullujen ideoiden
ohella tarkastellaan tietysti myös yleistä
kokonaisuutta.­
– Persoonallinen yksityiskohta voi olla oranssiksi maalattu polkupyörä tai kivikasa tai vaikka vanhoista huonekaluista pystytetty toteemi, maalailee ympäristötoimikunnan kummi, isännöitsijä Pirjo
Mikkonen.
Uusia tuulia on tarkoitus kokeilla myös pihojen arvioinnissa. Arviointiin
halutaan saada kokonaan uusi näkökulma, minkä vuoksi raadiksi yritetään koota joukko jonkin oppilaitoksen edustajia, esimerkiksi opiskelijaryhmä opettajan johdolla. Toki ympäristötoimikuntakin kiertää pihat ja luo niihin oman silmäyksensä.
Muilta osin kilpailu toteutuu edellisvuosien linjoja noudatellen. Koko Lahti
on yhtä suurta kilpailualuetta, ja palkintoina jaetaan Lahden parhaan pihan palkinto sekä kunniamaininnat. Palkinnoiksi kilpailussa menestyvät saavat tuttuun
tapaan rahaa hankintojen tekemiseen tai
muuhun pihan ehostamiseen, voittajapiha hieman suuremman summan kuin
kunniamainintojen saajat.
Pihakilpailulla on Lahden Taloissa jo
monivuotiset perinteet. Sen järjestämisestä jvastaa ympäristötoimikunta.
Syksyllä huomio
energian säästämiseen
Syyspuolella ympäristötoimikunta yrittää
kasvattaa Lahden Talojen asukkaiden vihreää jalanjälkeä tarttumalla energiansäästöön siltä osin, kuin asukkaat voivat vaikuttaa asioihin. Energian säästämiseksi
on suuri merkitys, kun halutaan hillitä
asumiskustannuksia ja vuokrien nousua.
– Vesiprojektin tapaiset hienot projektit ovat erittäin tärkeitä ja luovat hyvän pohjan, mutta viime kädessä asukkaat ovat kuitenkin ne, jotka ratkaisevat,
muistuttaa ympäristötoimikunnan puheenjohtaja Ritva Kytönen.
Energiansäästöprojektin keskiössä ainakin alkuvaiheessa on ympäristötoimikunnan ja asukastoimikuntien välinen yhteistyö. Asukastoimikunnista toivotaan
löytyvän aktiiveja, jotka haluavat herätellä asukkaita ja kerätä ideoida.
Energiansäästöprojekti on tarkoitus
toteuttaa yhteistyössä Lahden Talojen
kanssa. Suunnittelu on vasta aluillaan, joten ympäristötoimikunta ottaa mielellään
vastaan toteutusideoita.
15
Pinja Leinonen sisusti Lapakadun
väestönsuojalle
uuden elämän
Ennen Pinja Leinosen
sisustusurakkaa Lapakadun väestönsuojasta
oli muodostunut talon
asukkaiden hylkykalusteiden viimeinen
leposija.
O
llessaan 14–15-vuotias Pinja Leinonen kavereineen vietti aikaa
Lapakatu 2:n väestönsuojassa,
joka toimitti nuorten kerhohuoneen virkaa. Tila ei ollut viihtyisyydellä pilattu,
sillä siitä oli vuosien saatossa muodostunut talon asukkaiden hylkykalusteiden
viimeinen leposija. – Jo silloin mietin, mitä tilalle voisi tehdä, Pinja muistelee.
Samaa kysymystä miettimästä Pinja
löysi itsensä viitisen vuotta myöhemmin,
kun hänen oli aika löytää tilarakennusartesaanin opintojen lopputyön aihe. Kytipä hänen mielessään jo jokunen ideanpoikanenkin. Yhteydenotto Lahden Talojen isännöitsijään Pirjo Mikkoseen tuotti
iloisen yllätyksen.
Fuksianpunainen, musta ja valkoinen luovat nuorten löhöilytilaan upean kokonaisvaikutelman. Pinja Leinonen
on syystäkin tyytyväinen aikaansaannokseensa.
Kun tekee itse ja tuunaa vanhaa, säästää paljon.
Sisustustyynyihin Pinja ompeli päälliset, jotka on
helppo irrottaa pesuun.
– Isännöitsijä kysyi, paljonko kerhotilan sisustaminen vaatisi rahoitusta, ja
miltei saman tien pääsin aloittamaan,
Pinja muistelee tyytyväisenä.
Sisustusprojekti kesti noin 1,5 kuukautta. Nyt kun kaikki on valmista, Pinjalla on hyvä fiilis. – Kun esittelin työtä koulutuskeskus Salpauksessa, opettajat kehuivat ja kiittelivät, miten paljon
olen saanut aikaan niin pienellä budjetilla. Myös asukkailta olen saanut hyvää palautetta, ja tila on ollut ahkerassa käytössä. Eräs asukas suunnitteli, että järjestäisi
täällä syntymäpäivänsä.
16
Villiruusu ja Papukaija
Lapakadun pitkä, kapeahko väestönsuojatila on jaettu väliseinillä viiteen osaan.
Pinja Leinosen käytössä ollut 700 euron
budjetti riitti kolmen osan sisustamiseen,
kaksi jää asukkaiden voimin toteutettaviksi projekteiksi.
Aivan ensimmäiseksi tila piti tyhjentää. – Siinä oli iso urakka, jonka onnek-
Kerhotilasta ei tehdä asukkaiden hylkytavaroiden
varastoa, mutta esimerkiksi lasten lelut ja piirustustarvikkeet ovat tervetulleita.
si huoltomiehet hoitivat. En edes tiedä,
kuinka monta kuljetuskeikkaa he tekivät
peräkärryn kanssa, Pinja muistelee.
Työtä vaativat myös seinien ja lattian
pohjustaminen ja maalaaminen, sillä tiloja oli vuosien saatossa maalattu värillä
jos toisellakin eikä ennen maalausta ollut
aina viitsitty edes irrottaa seinissä olleita
sinitarroja. Budjetista noin 300 euroa kuluikin maaleihin.
Perimmäisenä olevan nuorten löhöilytilan seinissä on nyt valkoista sekä fuksianpunaista muistuttavaa Villiruusua, jotka yhdessä mustien kalusteiden kanssa
luovat tehokkaan ja upean kokonaisvai-
kutelman. Lasten tilaan valikoitui valkoisen rinnalle vaaleanvihreä Papukaija-sävy.
Bees-värinen sohva täydentää pehmeää ja
lempeää tunnelmaa.
Värien valinnassa Pinja kyseli nuorten
mielipiteitä, ja porukalla selattiin Tikkurilan värikarttoja. – Naapurissa asuva Jonna
Kaukonen auttoi käytännön töissä paljon
ja oli mukanani myös Ikeassa, kun kävin
tekemässä kalustehankintoja.
Uutta ja vanhaa ja tuunattua
Kun katselee ympärilleen nahkansa luoneessa väestönsuojassa, ei voi kuin hämmästellä, mitä kaikkea 700 eurolla voi
saada aikaan. Ennen kaikkea joutuu ihailemaan kaluste- ja sisutustarvikehankintoja, joiden tekemiseen Pinja Leinoselle jäi
vain 400 euroa.
– Kalusteita ostin Ikeasta, Patinasta
ja nettihuutokaupasta. Kirpputoreilla tavara on hintaansa nähden huonoa, Pinja kertoo.
Kun tekee itse ja tuunaa vanhaa, säästää paljon. Nuorten tilojen sisustustaulut
Pinja maalasi itse, samoin käytettyinä ostetut kalusteet, peilin kehykset ja lasten
leikkitilan seinien eläinkuviot. Kaksi vanhaa saunan penkkiä sai pehmusteella ja
päällystämisellä kokonaan uuden muodon. Nuorten tilan matto oli alun perin
Lasten leikkitilan seinillä kävelevät vaaleanvihreät
norsut on Pinja Leinonen maalannut.
valkoinen, joten se piti värjätä. Sisustustyynyihin Pinja ompeli päälliset, jotka on
helppo irrottaa pesuun.
Nyt kun tila on valmis, sen käyttö
on valvottua. Tilasta ei myöskään tehdä
enää asukkaiden hylkytavaroiden varastoa, vaikka sen suuntaista yritystä on jälleen ollut nähtävissä. – Monilla on mielikuva, että yhteiseen kerhotilaan voi tuoda kaiken itselleen tarpeettoman, Pinja
ihmettelee.
Väenpaljoutta
ja iloista mieltä
Rouvasmannin kerhotilassa
Karaoken laulamisesta innostuivat sekä lapset että aikuiset.
Pitkän tauon jälkeen Rouvasmannin kerhohuoneen toiminta polkaistiin jälleen
käyntiin. Lahjoituksena olemme saaneet
muun muassa television, Playstation1:n,
dvd-soittimen, astioita ja huonekaluja.
Koko kevään kestäneen suunnittelun jälkeen vietettiin avajaiset joihin oli kutsuttu kaikki Rouvasmannissa asuvat Lahden
Talojen asukkaat. Jokaiseen talouteen jaetut tiedotteet tapahtumasta toivat paikalle kävijöitä niin runsaasti, että määrä
yllätti toimikunnan jäsenetkin. Siinä vaiheessa, kun laskeminen ei enää oikein onnistunut, kävijöitä oli jo noin 70 henkeä.
Joukossa oli myös uusia asukkaita, ja heille esiteltiin kerhohuoneen käyttömahdollisuuksia ja toimintasuunnitelmia.
Talkoovoimin valmistetut suolaiset ja
makeat tarjottavat tekivät kauppansa, ja
lasten ilo oli ylimmillään, kun askartelupöydän värikkäät tarvikkeet muuttuivat ohjaajien ja vanhempien avustuksella kukkasiksi, kruunuiksi ja virpomavitsoiksi. Isommille lapsille esitettiin elokuva, ja lopuksi järjestettiin suuren suosion
saanut karaoke, jota laulamaan innostuivat myös aikuiset. Biljardi ja jalkapallopeli puolestaan vetivät puoleensa poikia
ja miehiä, ja taisto voitosta otettiin aivan
tosissaan.
Kävijöillä oli mahdollisuus vastata
kerhohuoneenkäyttötarkoitusta koskevaan kyselyyn. Tapahtuman lopuksi asukastoimikunta valitsi voittajaksi Tuija Tiihosen ehdotuksen ja palkitsi sen K-Supermarket Ahtialan lahjoittamalla 30€:n lahjakortilla. Hyviä ideoita tuli kuitenkin niin
paljon, että asukastoimikunta päätti palkita suklaalevyllä neljä parasta lasten esittämää ehdotusta.
Näistä ehdotuksista muun muassa
näytelmäkerhoa pyritään vuoden mittaan
jatkojalostamaan. Mitään ei kuitenkaan
tehdä ryppyotsaisesti, vaan toimintaa rakennetaan ajan kanssa asukkaiden tarpeisiin sopivaksi. Asukastoimikunnan tavoitteena on edistää kaikkien alueen asukkaiden hyvinvointia ja mahdollisuutta yhteisöllisyyteen muun muassa erilaisten
teemailtojen avulla. Toiminnan kehittämiseen tarvitaan kaikkien asiasta kiinnostuneiden panosta, sillä asumisviihtyvyyden
parantamistarpeet ovat suuret.
L. Kärki
asukastoimikunnan sihteeri
17
Asumisen
muistilista
Asunnon hakeminen tai vaihtaminen
• Asuntohakemuksen voi tehdä Lahden Talojen kotisivuilla kohdassa Hakeminen. Sivun
vasemmasta laidasta klikataan joko otsikkoa
Asuntohakemus tai otsikkoa Asuntohakemuksen uusiminen/muutokset. Hakemuksen
voi uusia tai sitä voi muuttaa myös asioimalla
Lahden Talojen toimistossa.
•Kotisivujen Asukkaalle-osion asunnonvaihtopörssissä voi ilmoittaa, millaista asuntoa
ja miltä suunnalta kaupunkia etsii, ja kertoa,
millaisessa asunnossa ja missä kaupunginosassa nyt asuu. Jos kaksi vuokralaista haluaa keskenään vaihtaa asuntoja, molempien
vuokralaisten on otettava yhteys Lahden Talojen asuntosihteeriin asunnon vaihtoon liittyvien käytännön asioiden hoitamiseksi kuten
uuden vuokrasopimuksen tekemiseksi. Vuokranantaja pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä asunnonvaihdon.
Vuokranmaksu
•Vuokranmaksun eräpäivä eli viimeinen
maksupäivä on kalenterikuukauden 5. päivä.
Maksamalla vuokran eräpäivänä vältyt maksumuistutuksilta sekä muistutusmaksujen ja
viivästyskorkojen maksamiselta.
•Jos vuokran maksaa eri henkilö kuin vuokralainen eikä maksajalla ole tiedossa maksuviitettä, viestikenttään kirjoitetaan vuokralaisen nimi ja osoite.
•Jos vuokranmaksusi viivästyy tai sinulla on
vuokrarästejä tai -saamisia tai muita vuokranmaksuun liittyviä kysymyksiä, ota välittömästi
yhteys vuokravalvontaan asioiden selvittämiseksi.
Vuokrasopimuksen irtisanominen
•Vuokrasopimus kannattaa irtisanoa heti,
kun tiedossa on muutto toiseen asuntoon.
Vuokrasopimuksen voi irtisanoa kalenterikuukauden jokaisena päivänä, vaikka lain mukaan 30 vuorokauden irtisanomisaika ja vuokravastuu asunnosta lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on vastaanotettu. (Esimerkki: Asunnon voi irtisanoa jo 3.9, vaikka
tietäisi muuttavansa pois vasta 25.10. Tällöin
vuokravastuu asunnosta päättyy 31.10.)
•Vuokrasopimuksen voi irtisanoa Lahden Talojen kotisivujen Asukkaalle-osion otsikosta
Irtisanomislomake tai käymällä Lahden Talojen toimistolla. Puhelimitse asuntoa ei voi irtisanoa.
•Muistathan tehdä loppusiivouksen, ennen
kuin muutat pois asunnosta! Lisätietoa loppusiivouksesta Lahden Talojen kotisivuilla www.
lahdentalot.fi > Asukkaalle > Asumisopas
Kotivakuutuksen ottaminen
•Myös vuokralla asuvan kannattaa ottaa kotivakuutus, johon sisältyvät vastuuvakuutus ja
oikeusturvavakuutus.
•Kotivakuutus antaa turvaa tavaroille ja
muulle irtaimelle omaisuudelle. Se korvaa
äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja.
• Kotivakuutus korvaa myös, kun aiheutat vahinkoa ulkopuoliselle tai tarvitset oikeusturvaa.
Arjen tärkeät asiat
•Muista ilmoittaa perhetilanteen muutokset!
Näitä ovat esimerkiksi lapsen syntymä, perheenjäsenen muutto pois ja perheenjäsenen
kuolema.
•Huolehdi paloturvallisuudesta. Varusta
asuntosi riittävän monella palovaroittimella;
jokaisen kerroksen alkavaa 60:tä neliötä kohti
on oltava vähintään yksi varoitin. Testaa palovaroitinten toiminta napista painamalla kerran kuukaudessa ja vaihda varoittimien paristo kerran vuodessa, esim. kansallisena turvallisuuspäivänä 11.2.
•Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja
varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Irtainvarastojen säilytyskopeissa ei saa säilyttää akkuja, perämoottoreita,
mopoja, kaasua, palavia nesteitä eikä autonrenkaita.
•Autopaikan ja saunanvuoron voit varata
kiinteistönhoitajalta.
•Noudattamalla talon järjestysmääräyksiä
otat huomioon myös naapurisi asumisviihtyvyyden! Järjestysmääräykset löydät Lahden
Talojen kotisivuilta Asukkaalle-osion asumisoppaasta sekä talosi ilmoitustaululta. Ne on
myös jaettu vuokrasopimuksen liitteenä.
Sähköiset palvelut
•Siirry e-laskuun ja kirjaudu kotisivujen sähköisten palveluiden käyttäjäksi.
www.lahdentalot.fi
Asukkaalla mahdollisuus vaikuttaa
kaapeliverkon palvelun laatuun
Lahden Talot Oy:n kiinteistöt on liitetty
DNA:n kaapelitelevisioverkkoon. Kaapelitv:n kautta huoneistoihin välitetään televisio- ja radiopalvelut sekä laajakaistayhteys.
Lahden Talot on kunnostanut kiinteistöjensä sisäverkot ajanmukaiseksi. Huoneiston asukas voi kuitenkin omalta osaltaan vaikuttaa paljon palveluiden laatuun
pienillä asioilla. Esimerkiksi television ja
lisälaitteiden antennijohdoissa on usein
paljon parantamisen varaa. Halvimmat
muovisuojatut johdot kannattaa vaihtaa
uusiin, johtojen pitäisi olla sopivan mittaisia, eikä ylipitkiä johtoja saa kääriä rullalle. Antennirasioihin tehdyt omat kytkennät ja viritykset voivat pilata kuvanlaadun kaikilta kyseisen ketjun takana
olevilta huoneistoilta. Rasioiden avaami-
18
nen voi olla myös vaarallista, koska niiden
lähellä on usein sähköliittymiä.
Lahden Talojen asukkailla on DNA:n
kautta kolme eri laajakaistavaihtoehtoa:
mobiiliverkossa toimiva Mokkula, joka
toimii tarvittaessa lähes koko Suomessa,
puhelinverkon kautta toimiva ADSL-liittymä sekä kaapeliverkon kautta välitettävä
DNA Kaapelipalvelu. Näistä DNA Kaapeli
on Lahden Talojen asukkaille maksuton.
Perusnopeus on kaksi megaa (2 M). Lisäksi
saatavilla ovat lisänopeudet 10 M, 110 M ja
200 M, joiden lisähinnat ovat 9,90 euroa,
19,90 euroa ja 29,90 euroa kuukaudessa.
Päätelaite on kaapelimodeemi, jonka hinta DNA Kaupassa on 29 euroa.
Kaapeliverkon laajakaistan nopeus on
yksittäiselle käyttäjälle tarkoitettu nopeus, eikä sitä siis jaeta muiden kiinteis-
tössä asuvien kesken, kuten 90-luvun vastaavissa ratkaisuissa oli käytäntö. Nopeuteen vaikuttaa kuitenkin moni asia, muun
muassa­oman tietokoneen pakolliset suojausasetukset sekä käytetty palvelu ja sen
sijainti.
Uusi kanavapaketti Lahteen
DNA:n kaapelitelevisioverkon tv-kanavat
voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: maksuttomat peruskanavat, Kaapelikortilla näkyvät lisäkanavat sekä maksulliset tilauskanavat. Lisäkanavien avain on Kaapelikortti, luottokortin kokoinen mikrosirulla
varustettu kortti, joka asetetaan digiboksin
tai television lukulaitteeseen. Televisioissa
lukulaite voi olla lisävaruste, joten uutta televisiota hankkiessa kannattaa varmistaa,
että se sisältyy laitteeseen.
Maksulliset kanavat ovat usein satelliittioperaattoreiden valmiiksi paketoimia
usean kanavan paketteja. Pääkaupunkiseudun kaapeli-tv-operaattorin Welhon
siirryttyä DNA:n omistukseen on Welhon
Mix-paketti tulossa lähiaikoina tarjolle
myös Lahteen. Mix-palvelussa asiakkaalla on mahdollisuus valita kanavia tarjolla
olevasta valikoimasta ja myös vaihtaa kanavia tietyissä jaksoissa.
Welho on testannut myös 3D-lähetyksiä kaapeliverkossa. Vastaanottimia on jo
saatavana, ja tulevaisuudessa lähetykset
lienevät osa DNA:n palvelutarjontaa.
Kaapeliverkon tarjonnassa on myös
laaja tarjonta teräväpiirto- eli HD-kanavia. HD-tekniikan upea kuvanlaatu tulee
parhaiten esille urheilulähetyksissä ja elokuvissa. Kanavien seuraaminen vaatii erillisen HD-digiboxin tai Full HD television,
joka tukee Ci+- lähetyksiä ja on varustettu Ci+-kortinlukijalla. Kaapelikortti on linkitettävä käytössä olevaan päätelaitteeseen; näin ehkäistään laitonta kopiointia
ja jakelua. Linkityksen voi tehdä DNA:n
asiakaspalvelun kautta tai Dna Kaupassa.
Pekka Luoma
Myyntipäällikkö, DNA
Ei yhtään
kilpailukuvaa
– palkinnot
jäivät jakamatta!
Asukasviestin toimitus koki melkoisen yllätyksen, kun Lahden Talojen asukkaille julistettu valokuvakilpailu hauskimmasta kotiaiheisesta kuvasta ei tuottanut ainuttakaan
kilpailukuvaa. Skeptisimmät ehättivät epäilemään, ettei asukkaiden
kodeissa tapahdu mitään hauskaa.
Uskottavampi syy lienee se, ettei
kamera satu olemaan käden ulottuvilla koskaan silloin, kun jotakin hymyilyttävää on tekeillä.
Koska kuvia ei tullut, myös palkinnot jäivät jakamatta. Asukasviestin toimitus miettii uutta kilpailun aihetta!
Sähköiset
palvelut nyt
käytössä
Vuokran maksaminen ja asioiden
hoitaminen vaivatonta asukkaille
L
ahden Talojen asukkaat voivat entistä vaivattomammin asioida Lahden Talojen kanssa, kun käyttöön
on otettu useita sähköisen asioinnin palveluita. Vuokran voi maksaa helposti ja
nopeasti e-laskuna omassa verkkopankissa, ja Lahden Talojen kotisivujen kautta
asukkaat voivat hoitaa monia asumiseen
liittyviä asioita.
E-laskua käyttävä vuokralainen ei saa
vuokranmaksulaskua perinteisessä kirjepostissa, vaan lasku tulee suoraan hänen
verkkopankkiinsa. Laskussa ovat valmiina
viitenumero ja laskun muut tiedot, joten
niitä ei tarvitse itse näppäillä – riittää, että hyväksyy laskun sähköisesti.
Kun asukas alkaa käyttää e-laskua,
hänen on kirjauduttava omaan verkkopankkiinsa ja tehtävä siellä asiaa koskeva sopimus. Sopimuksen teko käy helposti seuraamalla verkkopankin ohjeita. Lisäksi asukkaan on paperilaskua maksaessaan muutettava laskutusvaihtoehdoksi e-lasku.
Lahden Talot lähettää e-laskuaineiston pankkiin kuukausittain noin kaksi
viikkoa ennen eräpäivää. Jos asukas tekee
e-laskusopimuksen kuun lopussa, hän
maksaa seuraavan kuukauden vuokransa
vielä paperilaskulla ja vasta sitä seuraavassa kuussa e-laskulla.
E-lasku tulee suoraan asukkaan verkkopankkiin, ja sen pääsee maksamaan,
kun etsii verkkopankista e-laskujen joukosta Lahden Talot Oy/Lahden Asunnot
Oy ja vuokra.
Kiinnostaa asukkaita
Tänä keväänä on myös avattu Lahden
Talojen sähköinen palvelu, jonka avulla
asukkaat voivat aiempaa helpommin asioida Lahden Talojen kanssa ja välittää tärkeää tietoa Lahden Taloille.
Sähköisiin palveluihin pääsee suoraan
Lahden Talojen kotisivujen etusivun oikeasta yläkulmasta Suomen ja Englannin
lippujen vierestä. Sähköiset palvelut sisältävät joitakin palveluita, joiden käyttö
edellyttää, että asukas kirjautuu verkkoon
omilla pankkitunnuksillaan.
– Sähköiset palvelut kiinnostavat
asukkaita selvästi. Jo koekäyttövaiheessa, jolloin palvelut olivat ”piilossa” kotisivujen Asukkaalle-osiossa, palveluihin kirjautui useita asukkaita, kertoo Lahden Talojen palvelupäällikkö Terttu Karppinen.
Lahden Talot on ottanut käyttöön sähköisiä palveluita vuokrataloyhtiöiden eturintamassa, sillä kaikilla palveluntuottajilla sähköisen asioinnin mahdollisuutta ei
ole. Vielä tämän vuoden lopussa Lahden
Talojen sähköiset palvelut laajenevat, kun
verkon kautta voi alkaa varata autopaikan
ja saunavuoron.
Lahden Talojen
sähköiset palvelut:
• Omien vuokratietojen päivitys,
esim. tarkistus, onko vuokria rästissä. Sähköinen palvelu näyttää viisi
viimeksi maksettua vuokrasuoritusta.
• Vuokranmaksutilisiirron ja listan
viidestä viimeksi maksetuista
vuokrasta.
• Omien yhteystietojen päivitys.
• Perhetilanteen muutosten ilmoitus, esim. lapsen syntymä, perheen jäsenen muuttaminen pois tai
kuolema yms.
• Oman vuokrasopimuksen perus tietojen tarkistaminen, esim.
sopimuksen alkamisajankohta,
vuokran määrä yms.
• Oman kiinteistön lämmön, sähkön
ja veden kulutuksen seuranta.
• Yhteydenottopyynnön jättäminen isännöitsijälle, asuntosihteerille ja
vuokravalvojalle.
19
Onnea dnakaapelikodin
asukas!
DNA-kaapelikodin asukkaana
voit halutessasi surffailla
vauhdilla netissä ja yli sadalla
tv-kanavalla. Valitse itsellesi
sopiva nopeus DNA Laajakaista
kaapelista ja poimi oman makusi
mukaiset kanavat DNA TV:n
laajasta ja laadukkaasta maksutv-tarjonnasta. Sitten vain
vikkelästi viihtymään!
Tutustu ja tilaa osoitteesta
www.dna.fi. Lisätietoa saat myös
DNA Kaupasta ja muilta jälleenmyyjiltä.
www.dna.fi