Asukasviesti 1/2011

Transcription

Asukasviesti 1/2011
1/2011
Sisältö:
LAHDEN TALOT OY
Mariankatu 19
15110 Lahti
Vaihde
Telekopio, vuokravalvonta
Telekopio
Invakäynti
Mariankatu 19 A
(03) 851 570
(03) 851 5771
(03) 851 5772
[email protected]
www.lahdentalot.fi
ASUNTOJEN TARJONTA
(03) 851 5711
avoinna ma–pe 9–12
puhelinaika
ma–pe 9–16
asuntoasiat sähköpostilla
[email protected]
asuntosihteeri
Helminen Katri
asuntosihteeri Kuusterä Anne
asuntosihteeri Toivanen Ella
asuntosihteeri Turtiainen Hilkka
palvelupäällikkö
Karppinen Terttu
(03) 851 5719
VUOKRAVALVONTA
(03) 851 5720
avoinna/puhelinaika
ma–pe klo 9–12
muina aikoina sähköpostilla [email protected]
tai sopimuksen mukaan
vuokrasihteeri
Lehtonen Tuula
vuokrasihteeri Soittu Tuulikki
ISÄNNÖINTI
isännöintipäällikkö
Koskinen Matti
(03) 851 5731
isännöitsijä
Jäntti Ville
(03) 851 5733
isännöitsijä Mikkonen Pirjo
(03) 851 5732
isännöitsijä
Ryhänen Terho
(03) 851 5734
isännöitsijä Urpelainen Eija
(03) 851 5736
huoneistotarkastaja
Loippo Ari
(03) 851 5737
huoneistotarkastaja
Laatta Tuukka
(03) 851 5739
HUOLTO/HUOLLON PÄIVYSTYS
Huoltomiesten yhteystiedot: Katso kiinteistösi ilmoitustaululta tai kotisivuilta
Julkaisija: Lahden Talot Oy
Päätoimittaja: Juhani Jokelainen
Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen, Markus Herrainsilta, Ville Jäntti
Valokuvat: Markus Henttonen, Teija Horppu, Lahden Talojen asukkaat, Lahden Talot
Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä
Taitto: Juha Kortelainen, JK2
Painopaikka: Aldus Oy
Painosmäärä: 6 200 kpl
Seuraava Asukasviesti ilmestyy 5/2011.
2
Lasi- ja metallijätteen keräily
lähtenyt hyvin käyntiin
4
Asukasaktiiveille suunnitteilla
liikunnallinen koulutuspäivä
4
Liikunta- ja virkistystoimikunta
tarvitsee uuden jäsenen
4
Lahden Taloihin maksuton laajakaista
5
Aluemalli käyttöön myös kiinteistöjen siivouksessa
5
Kohti savutonta asumista
6
Vuokrasopimukseen yksiselitteinen tupakointikielto
8
Kaksion tupakkaremontti maksaa 3 000–5 000 euroa 9
Terveys savuna ilmaan
9
Sauhuttelijakin vaatii
Lisää tupakointirajoituksia!
10
Riitta ei polta enää
11
”Sain nuhaa ja hengenahdistusta”
12
Lanssikadun talot haluttu asumiskohde
13
Luiskakadulla valmista
kolme kuukautta etuajassa
14
Vuonna 2011 alkavat perusparannukset
ja isot korjaukset
14
Ei mitään epäkohtia!
15
Uudisrakentaminen painottuu palveluasumiseen
15
Asukasaktiivin ajatuksia:
Uutta matoa koukkuun!
16
Asumisen muistilista
17
Lahden Talojen aravavuokrat
nousevat 3,9 prosenttia
17
Vuokravakuusmaksut nousivat 50 eurolla
17
Vuokran voi pian maksaa myös e-laskulla
17
Punahilkan palsta
18
Valokuvakilpailu Asukasviestin lukijoille
18
Petri Juvosen budjettitorialustus
sai kiitosta selkokielisyydestä
19
Lahden Talot myi ja osti
kiinteistöjä vuodenvaihteessa
19
Etusivun kuva: Markus Henttonen
Miska Taipale tupakalla kotinsa pihalla.
PÄÄKIRJOITUS
Savuttomuudesta
MEGATRENDI?
V
iime vuonna Lahden Talojen asuntoja kysyttiin selvästi
edellisvuotta enemmän. Asuntohakemuksia jätettiin lähes 12 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksi syy hakemusten määrän kasvuun ovat uudet asuntokohteemme Lanssikadun matalaenergiatalo sekä Kivikatu 5, joka on senioreille suunnattu, vain pieniä asuntoja käsittävä uutta vastaava talo. Kumpaankin kohteeseen on tullut niin paljon hakemuksia, että markkinointia jouduttiin supistamaan aiotusta. Mistä
tämä kertoo? Taustalla on varmasti pienten vuokra-asuntojen
tarve­– niitä ei Lahdessakaan ole riittävästi.
Lanssikadun asuntojen hyvä kysyntä – hakemuksia oli kolminkertaisesti asuntojen määrään nähden – kertonee myös asunnon
hakijoiden kohonneista laatutoiveista. Vaikka näiden asuntojen vuokrat Lahden Talojen asuntokannassa ovat melko korkeat­
(12,1–13,9 euroa neliöltä), laatua kysytään ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Asuntojen hakijoita ovat kiinnostaneet monet
ekotehokkaat uutuudet kuten maalämmöllä toimiva lämmitysja viilennysjärjestelmä, aurinkokeräimillä osin lämpiävä käyttövesi, lattialämmitys ja kestävät materiaalit. Useimmille hakijoille tärkein hakukriteeri on kuitenkin ollut kiinteistön savuttomuus ja hyvä sisäilma.
Tämän Asukasviestin teemana on tupakansavun haittojen
hallittu vähentäminen. Lahden Talot pyrkii vähentämään tupakoinnin haittoja asuntokannassaan muun muassa kieltämällä uusissa vuokrasopimuksissamme sisätiloissa polttamisen. Muillekin suosittelemme tupakoinnin välttämistä asunnoissa ja niin
sanotun huomaavaisen tupakoinnin periaatteiden käyttöönottoa
naapureiden kesken.
Lanssikatu on Lahden Talojen ensimmäinen täysin savuton
kiinteistö, jossa tupakointipaikkoja ei ole pihallakaan, päinvastoin kuin muissa taloissamme. Vastaavia uudiskohteita ei ole
koko­maassakaan vielä monta. Lisäksi äskettäin perusparannetut kiinteistöt ja tulevat perusparannuskohteet muuttuvat sisätiloiltaan savuttomiksi. Kuten sisäsivuilta ilmenee, trendi on samansuuntainen muuallakin.
Tähänastiset kokemukset savuttomista taloista ovat hyviä:
yhä useammat haluavat asua huoneistoissa, joista puuttuu tupakan aiheuttama tunkkainen sisäilma. Savuttomuus etenee
koko­yhteiskunnassa vauhdilla. Se on jo pääsääntö työpaikoilla, ravintoloissa ja hotelleissa. Oulussa jopa bussipysäkeistä on
päätetty tehdä savuttomia. Miksi sitten kotona pitäisi tupakan
haista?­
Lahden Talojen viime vuoden kehityksestä on jo ennakkotietoja. Asuntojen kysynnän lisäännyttyä ja asukasvaihtuvuuden
alennuttua käyttöaste nousi taas yli 99 prosentin. Lähes kaikkien­
asuntojen vuokraaminen loi vakaan pohjan yhtiön talouden suotuisalle kehitykselle. Alhaalla pysynyt korkotaso vaikutti samaan suuntaan. Nyt aiempaan suurempi osuus pääomakuluista
voitiin käyttää lainojen lyhentämiseen. Näistä myönteisistä asetelmista on hyvä jatkaa yhtiön toiminnan kehittämistä.
Kiitokset viime vuodesta kaikille Asukasviestin lukijoille,
hyvää ja onnellista vuotta 2011!
Juhani Jokelainen
3
Lasi- ja metallijätteen
keräily lähtenyt hyvin käyntiin
Miten niitä saa, miten niitä saa, kysyivät joidenkin asukastoimikuntien edustajat Lahden Talojen ympäristötoimikunnan
järjestämissä ympäristöiltamissa loppuvuodesta. ”Ne” ovat lasi- ja metallijäteastioita – ja siis Lahden Talojen kiinteistöihin kovasti haluttua tarpeistoa.
Kokemus on osoittanut, että kotitalouksissa syntyy paljon erityisesti lasijätettä. Asukkaiden toivomuksesta lasi- ja metallijätteen keräilyä onkin kokeiltu muutamassa kymmenessä Lahden Talojen kiinteistössä. Letkeätunnelmaisten
ympäristöiltamien keskustelu osoitti, että keräily on lähtenyt hyvin käyntiin. Kokeilukiinteistöjen asukkaat ovat tyytyväisiä, ja jäteastioita toivovat niiden kiinteistöjen asukkaat, joissa keräilyä ei vielä ole
kokeilut.
– Säilykkeitä syödään nykyään paljon,
joten lasi- ja metallijätettä kyllä kertyy.
Monista kiinteistöistä on kuitenkin pitkä matka sellaiseen paikkaan, missä on
myös metalli- ja lasijätteen keräysastiat,
sanoo ympäristötoimikunnan puheenjohtaja Ritva Kytönen.
Keräily laajenee
Lasin- ja metallinkeräystä jatketaan ja laajennetaan, lupaa ympäristötoimikunnan
kummi, Lahden Talojen isännöitsijä Pirjo­
Mikkonen.
– Jos kiinteistön jätekatoksessa ei vielä ole lasi- ja metallijäteastioita, mutta
asukkaat haluaisivat ne, kannattaa ottaa
yhteys omaan isännöitsijään. Astiat jär-
jestyvät, jos jätekatoksessa on tilaa eikä
aivan lähellä ole yleistä ekopistettä, johon lasi- ja metallijätteet voisi toimittaa.
– Kaikissa kiinteistöissä keräily ei valitettavasti ole mahdollinen, koska jätekatokseen ei mahdu lisää astioita, Pirjo Mikkonen pahoittelee.
Ripaus joulun tunnelmaa
Lasi- ja metallijätteen keräystä koskevan
keskustelun lisäksi ympäristöiltamissa
palkittiin vuoden 2010 pihakilpailun kärkipihojen edustajat ja pidettiin hauska
tietokilpailu, jossa mitattiin osallistujien
yleistiedon tasoa. Puuro- ja glögitarjoilu
sekä joulupukin vierailu toivat iltamiin ripauksen joulun tunnelmaa.
Joulupukin vierailu toi ympäristöiltamiin ripauksen
joulun tunnelmaa. Pukin apulaisena toiminut Neea
Paloniitty ojensi lahjan muun muassa Marja Lanulle.
Ympäristötoimikunta suunnittelee vuoden 2011 toimintaansa vuoden ensimmäisessä kokouksessaan. Pihakilpailu jatkunee jollakin teemalla, mutta muilta osin
vuoden toiminnan teema on auki.
Asukasaktiiveillellinen koulutuspäivä
suunnitteilla liikunna
imiää liikunta- ja virkistysto
en koulutuspäivän järjest
.
iivi
ken
akt
kes
kas
lä
vie
asu
t
n
ova
ise
t
evä
ely
Tämänk
ulutuspäivän järjest
Ko
.5.
14
tai
ian
lau
toim
on
kas
kunta. Koulutuspäivä
tteinen päivä, jossa asu
ntyyppinen, liikuntapaino
iden keskka
asu
aan
iss
Suunnitelmissa on uude
talo
a
iss
om
sesti saisivat opastusta
saavat koulutuskuntien jäsenet mahdolli
in. Asukastoimikunnat
teih
eet
ivit
akt
in
llisi
na
.
ken toteutettaviin liikun
jelma ovat varmistuneet
kun koulutuspaikka ja oh
päivää koskevat tiedot,
4
Liikunta- ja
virkistys­
toimikunta
tarvitsee uuden
jäsenen
Toiminta jatkuu
viimevuotiseen tapaan
Liikunta- ja virkistystoimikunta tarvitsee täydennyksekseen uuden jäsenen. Toimikunnan puheenjohtaja Iris
Hietamäki­on perhetilanteensa muutoksen myötä muuttanut Lahden Talojen
asunnosta omistusasuntoon, ja hänen
tilalleen toimikuntaan tarvitaan uusi­
henkilö.­
Liikunta- ja virkistystoimikunnan
toiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä isännöintipäällikkö Matti
Koskiseen, puh. 03 851 5731, sähköposti
[email protected].­
Myös asukashallitukseen tulee Iris
Hietamäen seuraajaksi uusi jäsen. Seuraaja joudutaan arpomaan, sillä asukasvaaleissa saman äänimäärän, 25 ääntä,
sai kaksi henkilöä Esko Nuikka ja Pekka­
Tamminen. Asukashallitus suorittaa arvonnan helmikuun 15. päivän kokouksessaan.
Lahden Talot esittää Irikselle lämpimät kiitokset hänen merkittävästä panoksestaan ja aktiivisesta otteestaan liikunta- ja virkistystoimikunnan vetäjänä
sekä asukashallituksen jäsenenä.
Viime vuoden ohjelmalla
Liikunta- ja virkistystoimikunta järjestää
tänä vuonna samaa toimintaa kuin viime vuonnakin. Viime vuoden uusia tapahtumia olivat Vesijärven-risteily ja onkikisa, jotka saivat hyvän vastaanoton.
Tämän vuoden toiminnan aloittaa
maalis–huhtikuussa järjestettävä matka Nokian Edeniin. Kesäkuussa risteillään Vesijärvellä, heinäkuussa kisaillaan
parhaista onkitaidoista, ja elo-syyskuussa lentää mölkky.
Toimikunnan sähköpostiosoite on
[email protected] ja puhelinnumero
0400 424 991. Puhelin on auki vain ja
ainoastaan keskiviikkoisin kello 18.00–
19.00. Puhelinaikaa on rajoitettava, koska toimikunta toimii vapaaehtoistoimin.
Puhelin kiertää toimikunnan jäsenten
välillä.
Lahden Taloihin
maksuton laajakaista
Lahden Talot Oy:n asuntojen palvelutaso paranee ensi keväänä, kun asuntojen
normaaliin vuokraan alkaa sisältyä myös
nopea laajakaistayhteys. Laajakaista on
osa kaapelitelevisiopalveluita, jotka Lahden Talot ostaa DNA Oy:ltä. Yhteydet tulevat käyttöön 1.4.2011 alkaen.
Maksuton nettiyhteys tulee kaikkiin
niihin huoneistoihin, jotka sijaitsevat
vuokrataloyhtiön omistamissa kiinteistöissä. Ilman yhteyttä jäävät muutama
kymmenen asuntoa, jotka sijaitsevat hajallaan eri puolilla kaupunki Lahden Talojen kiinteistökannasta irrallaan.
– Laajakaistayhteydellä haluamme
edistää asukkaiden internetin käyttöä, sillä yhä suurempi osa asumiseen liittyvistä
asioista voidaan hoitaa internetin kautta.
Internet myös edesauttaa tiedonkulkua ja
lisää vuokralaisen ja vuokranantajan välistä vuorovaikutusta, sanoo Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen.
Laajakaistayhteys toteutetaan kaapeliverkon kautta, ja sen perusnopeus on
kaksi megabittiä sekunnissa (2 M). Jos
asukas tarvitsee nopeamman yhteyden,
hän voi tilata DNA:lta jopa 100 megabitin yhteyden. Nopeamman yhteyden aiheuttamat lisäkustannukset asukas maksaa itse.
Asukkaille neuvontapiste
Lahden Talot tiedottaa asukkaitaan laajakaistayhteyteen liittyvistä yksityiskohdis-
ta myöhemmin yhtiön kotisivuilla. DNA
avaa keväällä asukkaille laajakaistan käyttöönottoon liittyvän neuvontapisteen.
Jos asukkaalla on nykyisin käytössään
DNA:n määräaikainen laajakaistasopimus
ja hän haluaa keväällä siirtyä käyttämään
Lahden Talojen laajakaistaa, hän voi päättää sopimuksensa. Muiden operaattoreiden sopimukset päättyvät tai ne voi sanoa irti sopimusehtojen mukaisesti.
Sen jälkeen asukkaan on otettava yhteys DNA:n asiakaspalveluun ja ilmoitettava, että haluaa ottaa käyttöön Lahden
Talojen laajakaistan. Niiden asukkaiden,
joilla ei entuudestaan ole laajakaistasopimusta minkään operaattorin kanssa, tarvitsee ainoastaan olla yhteydessä DNA:n
asiakaspalveluun. Lisäksi asukkaan on
hankittava laajakaistan käytössä tarvittava modeemi.
Laajakaistayhteys ei nosta asuntojen
vuokria, sillä Lahden Talojen suuren kiinteistö- ja huoneistomäärän ansiosta DNA
pystyy tarjoamaan palvelun erittäin edullisesti nykyisen kaapelitelevisiopalvelun
laajennuksena.
Parantaa kilpailukykyä
Suomessa ei vielä ole kovin yleistä, että
vuokrataloyhtiön kaikkien asuntojen varusteisiin kuuluu maksuton laajakaistayhteys.
– Nettiyhteydet kuuluvat ajan hermolla toimivan vuokrataloyhtiön palvelutar-
Lahden Talojen kotisivuilta löytyy laajakaistan
käyttöön ottamista koskevaa lisätietoa. Lisätiedot
löytyvät, kun klikkaa kotisivujen etusivulla olevaa
muistilappua.
jontaan ja parantavat kilpailukykyä, sanoo Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen. – DNA:n kanssa solmimallaan sopimuksella Lahden Talot hyödyntää asemaansa Lahden seudun suurimpana vuokranantajana kaikkien asukkaidensa hyväksi.
Tilastokeskuksen mukaan 86 prosenttia suomalaisista käyttää internetiä. DNA:n kaapelitelevisioverkossa Päijät-Hämeessä on noin 60 000 huoneistoa,
muun muassa kaikki Lahden Talojen kiinteistöt. Lahden Taloilla on yhteensä noin
5 500 asuntoa, joissa asuu lähes 10 000
lahtelaista.­
Aluemalli käyttöön myös kiinteistöjen siivouksessa
Lahden Talot kilpailuttaa kiinteistöjensä sisätilojen siivouksen seuraavan kolmen neljän vuoden aikana. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna
2011 Lahden Talot kilpailuttaa 20–25 kiinteistön
siivouksen. Kilpailutuksen yhteydessä siivoustoiminnassa siirrytään vastaavanlaiseen aluemalliin, jota Lahden Talot käyttää kiinteistönhuollossaan.
Kilpailutuksen syynä ovat siivousmenetelmien ja -mallien sekä sopimusten kehittyminen,
halu päivittää asiat ajan tasalle sekä tarve parantaa ja varmistaa siivouksen laatua.
Kiinteistönhoitoon kuuluva sisätilojen siivous
perustuu Lahden Talojen kiinteistössä nykyisin
pitkälti siivousohjelmiin, jotka voivat juontaa juurensa kiinteistön perustamiseen asti. Vuosien
varrella siivousalueisiin ja siivouskertojen määrään on kiinteistökohtaisesti saatettu tehdä joitakin lisäyksiä tai poistoja, muuta merkittäviä
muutoksia niissä ei juuri ole tapahtunut.
Ennen varsinaista kilpailutusta Lahden Talot kartoittaa kaikkien siivouksen piirissä olevien kiinteistöjen siivottavat sisätilat pinta-aloineen. Nämä tiedot kirjataan kiinteistöjen säh-
köisiin kerros- ja pohjakuviin. Lopuksi laaditaan
kiinteistöittäin ja tiloittain uudet kirjalliset siivousohjelmat, joista ilmenevät muun muassa kunkin
siivousalueen siivousohje ja siivouskerrat.
Näiden vaiheiden jälkeen erityistä mitoitusohjelmaa käyttäen saadaan selville työaika, joka tarvitaan kiinteistölle laaditun siivousohjelman toteuttamiseen. Viimeisenä vaiheena lähetetään alan toimijoille tarjouspyynnöt muodostetuista kiinteistöryhmistä, joista kukin muodostaa­siivoojan kokopäiväisesti
työllistävän­ siivousalueen.­ -Matti Koskinen
5
Tupakoimatonta asukasta suututtaa, kun naapuriasunnossa tupakoidaan ja savu kulkeutuu ilmanvaihtokanavien tai rakenteiden
kautta omaan kotiin. Tupakoitsijaa
taas ottaa päähän, kun hänen
oikeuksiaan kavennetaan typeriltä
tuntuvilla rajoituksilla. Mistä tässä
ristiriidassa on kyse?
VIIME LOKAKUUSSA Suomessa astui voimaan laki, joka rajoittaa merkittävästi asuinyhteisön tiloissa tupakoimista.
Elinympäristön savuttomuus on kasvava trendi muuallakin Euroopassa. Euroopan komissio tukee EU:n jäsenvaltioiden
toimia, joiden tavoitteena ovat savuttomat julkiset tilat koko Euroopassa vuonna 2012. Espanjassa tämän vuoden alussa
voimaan tullut tupakkalaki kuuluu Euroopan tiukimpiin. Jopa tupakoinnin luvatussa maassa Kreikassa laki kieltää tupakoinnin kaikissa julkisissa tiloissa.
Suomessa savuttomuus on laajentunut askel askeleelta 1970-luvulta lähtien, jolloin tupakointia alettiin rajoittaa
lainsäädännöllä. Asumisen savuttomuus
yleistyi 1980-luvulla, kun suomalaiset
omaksuivat tavan käydä tupakalla parvekkeella tai ulkona. Asumisen savuttomuuden yhtenä kulminaatiokohtana voidaan pitää korkeimman oikeiden ennakkopäätöstä vuodelta 2008. Sen mukaan
huoneistoparvekkeella tupakointi voidaan kieltää, jos tupakoinnista on kohtuutonta haittaa naapureille, tupakointi
esimerkiksi uhkaa terveyttä tai heikentää
asumisviihtyvyyttä.
ASUNNOSSA TUPAKOIMINEN ei aiheuta haittaa vain tupakoitsijalle itselleen,
vaan muillekin samassa taloudessa asuville. Asunnon ovesta ja ilmanvaihtoventtiileistä savu kulkeutuu porraskäytäviin ja
ilmanvaihtokanaviin ja leviää muihinkin
asuntoihin sekä yhteisiin tiloihin. Näin
6
Kohti
savu aiheuttaa terveyshaittaa, harmia ja
epämukavuutta myös naapureille ja synnyttää asukkaiden välisiä ristiriitoja.
Tupakansavu turmelee asunnon, jossa
tupakkaa poltetaan, ja imeytyy talon seiniin ja haittaa rakenteita. Sisällä tupakoiminen aiheuttaakin tarpeettomia, mutta
kalliita korjausremontteja.
Lisäksi tupakantumpit roskaavat ympäristöä ja saattavat vaaraan pikkulapset,
jotka ymmärtämättömyyksissään laittavat niitä suuhunsa.
TAPA KÄYDÄ TUPAKALLA ulkona tai parvekkeella on sekä huomaavaista että yhteneväinen terveydensuojelulain hengen
kanssa, lain mukaanhan asunnon sisäilma ei saa aiheuttaa asunnossa oleskeleville terveyshaittaa. Jos asunnossa esiintyvä haju tai savu voi aiheuttaa haittaa
asunnossa oleskelevalle, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa
epäkohdan aiheuttajan poistamaan haitan.
– Lahden Talot ei tietenkään halua, että terveysviranomaiset joutuvat puuttumaan asioihin. Tämän vuoksi haluamme
ehkäistä terveyshaittojen syntyä jo ennalta, sanoo Lahden Talojen toimitusjohtaja
Juhani Jokelainen.
Jokelainen peräänkuuluttaa huomaavaisuutta, suvaitsevaisuutta ja joustavuutta puolin ja toisin. – Ristiriitatilanteissa pitää keskustellen hakea kompromissia ja sopia yhteiset pelisäännöt, joihin molempien osapuolten on
sitouduttava.­
Asumisen savuttomuus yleistyi Suomessa
1980-luvulla, kun yhä useampi omaksui
tavan käydä tupakalla parvekkeella tai ulkona. Nelikymppinen Miska Taipale ei ole
koskaan polttanut kodissaan sisällä.
savutonta asumista
Uusi tupakkalaki
Uusi tupakkalaki astui voimaan
1.10.2010. Asumisen kannalta
tupakkalaki tarkoittaa, että tupakointi on kielletty
• Asunto-osakeyhtiön tai muun asuinyhteisön yhteisissä
ja yleisissä sisätiloissa
• Rappukäytävissä, yhteisessä
käytössä olevissa ullakko­
tiloissa, pyöräkellareissa,
säilytystiloissa, kerhohuoneissa,­
saunatiloissa ja pesutuvassa
• Päiväkotien sisätiloissa ja
ulkoalueilla, jos päiväkoti
sijaitsee asuinyhteisön
tiloissa ja lasten leikkialue on yhteisön alueella.
Lisäksi asunto-osakeyhtiö tai muu asuinyhteisö voi kieltää tupakoinnin
• Hallitsemallaan yhteisellä
ulkoalueella
• Rakennuksen ilmanotto-­
aukkojen läheisyydessä
• Lasten leikkialueella
• Yhteisillä parvekkeilla
7
Vuokrasopimukseen yksiselitteinen
ENEMMISTÖ Lahden Talojen tupakoivista asukkaista on huomaavaisia tupakoitsijoita. Näin voidaan päätellä siitä, että
isännöitsijät saavat vuosittain vain kymmenkunta naapureiden tupakoimista koskevaa valitusta.
Edistääkseen ja korostaakseen huomaavaisuutta Lahden Talot on selkiyttänyt vuokrasopimuksensa lausumaa, joka
koskee asunnossa tapahtuvaa tupakointia. Uusi, täsmennetty sanamuoto ilmaisee yksiselitteisesti, ettei asunnon sisällä saa tupakoida. Parvekkeella tupakoiminen on sallittu, mutta parvekelasit on
syytä pitää tupakoitaessa auki.
Samalla yhtiö haluaa olla suvaitsevainen tupakoitsijoita kohtaan, joten se järjestää kiinteistöjen alueelle paikkoja, jossa asukkaat voivat tupakoida aiheuttamatta haittaa muille asukkaille.
VUOKRASOPIMUKSEN tekstiä täsmennettiin, koska entinen, vuonna 2008 käyttöön otettu sanamuoto oli tulkinnanvarainen. Uusi sanamuoto selkiyttää vastuita ja kertoo, mihin suuntaan yhtiö kehittää asumistaan. Lisäksi täsmennetty linjaus parantaa asuntojen ja talojen sisäilmaa ja vähentää ennalta terveys- ja muita haittoja. Se myös parantaa naapurisopua ja vähentää korjauskuluja. Sanamuodon täsmennyksen myötä Lahden Talojen
asunnot muuttuvat pikkuhiljaa kokonaan
savuttomiksi.
Uudensisältöinen vuokrasopimus tehdään vanhoihin kiinteistöihin muuttavien
vuokralaisten kanssa. Myös perusparannettujen kiinteistöjen asukkaiden kanssa tehdään uudensisältöinen vuokrasopimus, joka kieltää asunnossa sisällä tupakoimisen.
TUPAKAN HAJUA pidetään niin epämiellyttävänä, että harva tupakoitsijakaan haluaa kodikseen remontoimatonta asuntoa, jossa edellinen asukas on tupakoinut ahkerasti. Isännöintipäällikkö Matti
Koskisen­ mukaan arviolta 90 prosenttia
Lahden Talojen tupakoivista asukkaista
haluaa pitää kotinsa sisäilman puhtaana
ja noudattaa tupakointirajoituksia.
8
TUPAKOINTIKIELTO
Jos vuokrasopimuksessa mainittua tupakointikieltoa rikotaan, isännöitsijä antaa
vuokralaiselle varoituksen. Jos asunnossa tupakoidaan varoituksen jälkeenkin,
vuokrasopimus tapauskohtaisesti joko irtisanotaan tai puretaan.
– Asunnon sisätiloja koskevassa tupakointikiellossa ei ole kyseessä iso muutos,
koska valtaosa asukkaista ei enää polta
sisällä. Tupakointi on edelleen sallittua,
kunhan se on huomaavaista muita asukkaita kohtaan ja tapahtuu sille osoitetulla
paikalla, sanoo Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen.
ka haluavat täysin savuttomia asuntoja
ja asumisympäristöjä. Espoossa myös tupakoitsijat ovat tyytyväisiä asumiseensa
kaupungin ensimmäisessä täysin savuttomassa vuokratalossa: tupakointi on vähentynyt jopa puoleen aiemmasta, koska
asunnosta ei viitsitä lähteä tontin ulkopuolelle tupakalle.
Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu on tehnyt savuttoman vuokratalon rakentamista koskevan valtuustoaloitteen,
ja kaupungin asuntotoimisto on valmis
aloittamaan rakennustyöt, jos lupa heltiää. Riihimäen kaupunki harkitsee tulevaisuudessa tarjoavansa osaa kaupungin
vuokra-asunnoista vain tupakoimattomille asukkaille.
SUURET SUOMALAISET vuokrataloyhtiöt
haluavat tarjota asumisen vaihtoehtoja
sille kasvavalle joukolle kansalaisia, jot-
Kaksion tupakka­remontti
maksaa 3 000 – 5000 euroa
Tupakoinnista johtuvia asunnon vaurioita
ei enää nykyisin lasketa asunnon normaalin kulumisen piiriin, vaan niiden aiheuttaminen katsotaan tahalliseksi asunnon turmelemiseksi. Tämän vuoksi tupakansavun
turmeleman asunnon siivous- ja korjauskorjauskustannukset peritään täysimääräisesti vahinkojen aiheuttajalta.
Tupakansavun turmeleman kaksion
kunnostaminen sellaiseksi, ettei tupakan
haju häiritse asumista, maksaa tavallisesti
3 000 – 5 000 euroa, mutta joissakin tapauksissa korjauskustannukset ovat nousseet jopa 7 000 euroon. Loppusumma
määräytyy sen mukaan, kuinka suuri osa
tupakoinnin jäljistä saadaan pois pesemällä ja siivoamalla ja kuinka laajasti asuntoa
on remontoitava. Mitä suurempi asunto,
sitä enemmän siivoaminen ja korjaaminen
luonnollisesti maksavat.
Asunnon tupakkaremontin yhteydessä
tehdään seuraavat asiat:
• Seinät pestään maalipesuaineella.
• Seinät maalataan kapselointimaalilla.
Kyseessä on erikoismaali, joka estää
seinärakenteisiin imeytynyttä savun ja nikotiinin hajua vapautumasta
huonetiloihin.
•Kapselointimaalin päälle vedetään
normaali pintamaali.
•Tavallisesti riittää, että lattiat pestään koneella ja vahataan. Joissakin
tapauksissa lattiapinnoitteet
joudutaan uusimaan kokonaan.
•Asuntoon vaihdetaan uudet väliovet.
•Kiinteiden kalusteiden ovet pestään
tai niiden tilalle vaihdetaan uudet sen mukaan, kuinka pahasti tupakansavu on ne kellastuttanut.
•Tupakansavun pahasti turmelemiin asuntoihin on toisinaan tehty
otsonointi. Äskettäin markkinoille on
tullut uusi pilaantuneen ilman käsittelyn
menetelmä, jonka tehokkuudesta
kerätään kokemusta.
Huoneiston siivous- ja korjauskulut
peritään niin, että osa remonttikuluista­
katetaan vuokravakuudella ja jäljelle jäävät kulut laskutetaan asukkaalta.
Ellei remonttikustannuksia saada
perityksi vahingon aiheuttajalta, kulut aiheutuvat kaikkien vuokralaisten
maksettaviksi asuntojen vuokrissa.
Terveys
savuna ilmaan
Tupakkatuotteet ovat myrkyllisimpiä myytäviä
kulutushyödykkeitä ja tupakointi suurin yksittäinen terveysriski. Keuhkoihin hengitettävässä
savussa on yli 4 000 yhdistettä, joista syövän
syntyä edistäviä on noin 60. Ympäristön tupakansavussa on samoja myrkyllisiä yhdisteitä
kuin keuhkoihin hengitettävässä savussa.
Aktiivinen tupakointi
• Vuosittain 5 000 – 6 000 suomalaista­
kuolee tupakoinnista johtuviin
sydän- ja verisuonitauteihin,
syöpään ja keuhkosairauksiin.
• Aiheuttaa 90 prosenttia keuhko-­
syöpä- ja keuhkoahtaumatautitapauksista.
• Edistää hengitysteiden, virtsateiden
ja suuontelon syövän syntyä,
vaikuttaa tuki- ja liikuntaelimistön
sairauksiin.
• Osatekijänä myös muun muassa
suu- ja hengitystietulehduksissa,
korvatulehduksissa, katkokävelyssä
ja impotenssissa.
• Aikaistaa naisen vaihdevuosia jopa
vuosilla. Tuolloin luusto, verenkierto
ja iho ovat naisen kalenteri-ikää
vanhempia.
Ympäristön tupakansavu
• Aiheuttaa Suomessa vuosittain
10–30 keuhkosyöpätapausta sekä 50–300 sydän- ja verisuonisairauk-
sista johtuvaa kuolemaa.
• Lisää aikuisilla keuhkoahtaumataudin
riskiä. Keuhkoahtaumataudissa
keuhkojen toiminta heikkenee
jatkuvasti.
• Jatkuva altistuminen lisää sydän infarktiriskiä noin 20 prosenttia,
aivoinfarktin riskiä 50 prosenttia ja
äkillisen sepelvaltimotautikuoleman
riskiä 25–35 prosenttia.
• Aiheuttaa lapsille kroonisia hengitys-
tieoireita, lisää astman puhkeamisen
riskiä ja sairastuvuutta hengitystie infektioihin sekä hidastaa keuhko toiminnan kehitystä. Ympäristön
tupakansavu vaikeuttaa lasten astmaa.
Tupakansavu ja raskaus
• Raskauden aikainen altistuminen
ympäristön tupakansavulle hidastaa
sikiön kasvua ja pienentää lapsen
syntymäpainoa.
• Voimakas altistuminen tupakansavulle saattaa lisätä keskenmenon tai
ennenaikaisen synnytyksen vaaraa.
• Viitteitä, että lapsen altistuminen
ympäristön tupakansavulle syntymän jälkeen on kätkytkuoleman riskitekijä.
9
Sauhuttelijakin vaatii
Lisää tupakointirajoituksia!
luona. Lopetusyritys päättyi lyhyeen.
Maarit ei saa päivää liikkeelle ennen
aamusavuja. Päivän kuluessa hän polttaa puolisen askillista, tosin usein hän
tumppaa savukkeen poltettuaan siitä vain
puolet. Miska tarvitsee aamukäynnistykseen ensin kahvin, vasta sitten on tupakan vuoro. Päivässä tupakkaa palaa askillisen verran.
Luulisi siis, että molemmat olisivat
joskus polttaneet sisällä. Niin he eivät
kuitenkaan ole koskaan tehneet. – Koti menee pilalle, jos siellä polttaa! Sisätilassa tupakansavu käy silmiin ja häiritsee
paitsi tupakoimattomia myös tupakoitsijoita itseään. Ennen kaikkea savu pilaa
lasten terveyden, Maarit muistuttaa.
Ymmärrystä sisätiloissa polttajille ei
heru myöskään Miskalta. – Ymmärrän sisällä tupakoimisen vain silloin, jos henkilö on liikuntarajoitteinen. Monet tuttavamme kuitenkin polttavat sisällä ja ihmettelevät sitä, että Maarit ja minä käymme tupakalla ulkona.
Maarit Isberg on vähentänyt tupakointia sairastuttuaan vakavasti, mutta usein hän lähtee ulos vetämään savut
miehensä Miska Taipaleen kanssa. Mukaan pääsee myös Valtteri-koira.
AHTIALAN RISTIMÄENKADULLA asuu
kaksi vankkumatonta tupakoitsijaa. Yhtä
vankkumattomasti kuin polttavat tupakkaa, Maarit Isberg ja Miska Taipale ovat sitä mieltä, että tupakointia pitää rajoittaa
vielä nykyistäkin enemmän.
– Olisi hyvä, jos Lahden Talot tekisi
kaikkien vuokralaistensa kanssa uudet
vuokrasopimukset, joissa kielletään polttaminen asunnossa sisällä. Kun tupakalla
pitäisi käydä kiinteistön pihalla tupakointiin varatulla paikalla, asukkaiden väliset
ristiriidat vähenisivät, sanoo Maarit.
Asuessaan Sipurassa pariskunta ajoi
hanketta, että kiinteistön pihalle olisi järjestetty tupakkapaikka, jossa kaikkien
asukkaiden olisi pitänyt käydä tupakalla.
Hanke ei toteutunut.
Maarit haluaisi keskittää tupakoinnin
tiettyyn paikkaan siisteyden vuoksi. Hän
10
inhoaa maahan heitettyjä tupakantumppeja ja tunnustautuu avoimesti tumpinkeräilijäksi. Ristimäenkadun kiinteistön
pihalla olevat, tupakantumpeille tarkoitetut purkit ovatkin Maaritin laittamia.
Miskalla on pihatupakointiin toinenkin näkökulma. – Ulkona käyminen vähentää polttamista, sillä kovalla pakkasella tai kaatosateella ei tule niin herkästi
lähdettyä tupakalle.
SEKÄ MAARIT ETTÄ MISKA aloittivat tupakoinnin noin 15-vuotiaina. Siitä lähtien
Miska on polttanut yhtäjaksoisesti, Maarit on ollut polttamatta odotusajat sekä
noin 3,5 vuoden jakson 21–25-vuotiaana.­
Muutama vuosi sitten pariskunta yritti
yhteistuumin lopettaa polttamisen. Miska oli pari päivää polttamatta, mutta
Maarit tupakoi salaa käydessään äitinsä
PARISKUNNAN ELÄMÄSSÄ on itse asiassa
useita savuttomia alueita. Maarit ja Miska eivät tupakoi esimerkiksi helluntaiseurakunnan tilaisuuksissa eivätkä monissa muissakaan juhlissa, eikä Maarit polta
koskaan silloin, kun Miskan vanhemmat
ovat heillä kylässä. Myös ulkona tupakoimiseen suhtaudutaan kriittisesti: esimerkiksi kävellessä ei tupakoida, eikä tupakkaa laiteta suuhun, kun tullaan kaupasta ulos.
Vetäessään seurakunnan poikakerhoa
Miska oli kerhon yhteydessä polttamatta
noin 3,5 tuntia: tunnin ennen kerhon alkamista, kerhon ajan ja vielä kerhon jälkeen
niin kauan, että ehti pois kerhopaikalta ja
poikien näköpiiristä.
– Tupakan polttamisen jälkeen ihminen haisee todella pahalle, Maarit tietää.
– Kun Miska ja minä tulemme tupakalta, lapset kieltävät tulemasta lähelle. He
myös inhoavat minun vanhempiani, jotka polttavat paljon ja haisevat vahvasti
tupakalta.
Riitta Babic kannattaa
tupakoinnin rajoituksia.
– Tosin se tuntuu liian
tiukalta, ettei pihallakaan
saisi tupakoida, hän pohtii.
Allu-koiralla ei ole asiaan
erityistä kantaa.
Riitta
ei
polta
enää
”AI NIIN, Riittahan ei enää poltakaan.”
Tämä lausahdus kuullaan nykyisin aina
silloin tällöin Riitta Babicin tuttavapiirin
juhlissa ja muissa sosiaalisissa tilanteissa, kun väki lähtee ulos tupakalle. Hieman toista vuotta sitten, täsmällisesti sanottuna 6.11.2009, Riitta Babic nimittäin
lopetti tupakanpolton, kertaheitolla, poltettuaan melko tarkasti puoli vuosisataa.
– Sen jälkeen en ole polttanut kuin
unissani. Minun ei ole myöskään tehnyt
mieli tupakkaa, päinvastoin minun tekee
pahaa, kun tyhjennän parvekkeella mieheni tuhkakuppeja, hän kertoo.
RIITTA BABICIN tupakanpoltto loppui
suunnittelematta. Vuoden 2009 marraskuun alun päivänä häntä pyörrytti koko
päivän eikä hän kyennyt edes tupakalle,
vaan makasi sängyssä. Seuraavana päivän olo oli normaali – paitsi ettei tupakkaa tehnyt lainkaan mieli.
– Minun kiintiöni oli näköjään tullut täyteen. Myös aika monet tuttavani ovat lopettaneet. Minä ja kaikki seitsemän sisarustani olemme aikanaan tupakoineet,
mutta nykyisin vain yksi meistä polttaa,
Riitta Babic kertoo.
– Omista lapsistani poika ei ruvennut
koskaan polttamaan, mutta tytär rupesi.
Nyt kun en itse polta, olisin hirveän vihainen, jos lapsenlapseni alkaisivat polttaa!
NUORENA Riitta Babic tupakoi sisällä keittiössä, ja noita aikoja hän muistelee nyt
hieman kauhuissaan. Vuonna 1996 Babicit ottivat tavaksi mennä tupakalle parvekkeelle, eikä heidän tuttavapiiriinsä nykyisin kuulu ketään, joka polttaisi kodissaan sisällä.
Myös muihin tupakoinnin rajoituksiin
Riitta Babic suhtautuu nyt hieman toisin
kuin suhtautui vielä tupakoidessaan.
– Kun itse poltin ja polttamista alettiin rajoittaa, olin kaikkia rajoituksia vastaan.
Nyt kannatan rajoituksia. Tosin se tuntuu liian tiukalta, ettei pihallakaan saisi
tupakoida.
RIITTA BABIC on asunut Eteläinen Liipolankatu 1 A:ssa alusta asti eli vuodesta
1969. Talossa ei ole ollut tupakoinnista
johtuvia asukkaiden välisiä ristiriitoja. Jotta niiltä vältyttäisiin vastaisuudessakin,
Riitta Babic toivoo, että parvekkeella ja pihalla tupakoitsijat laittavat tupakannatsat tuhkakuppiin eivätkä heittäisi niitä
maahan.
– Ivan polttaa kolmisen askia päivässä,
parvekkeella, muttei heitä natsoja alas.
On epäsiistin näköistä, jos pihalla tai oven
edustalla on natsoja!
11
Sain
nuhaa
ja hengenahdistusta
Kaikki tupakoitsijat eivät välttämättä usko, että tupakansavu haittaa muita ihmisiä. Seuraavassa neljä tupakansavastusta kärsivää tai kärsinyttä henkilöä kertoo
kokemuksistaan. Haastattelut julkaistaan
nimettöminä, koska jotkut haastateltavista eivät halua leimautua, jos esiintyvät
omalla nimellään.
”MINULLA OLI unelma-asunto upeine näköaloineen ja omine saunoineen. Naapurin tupakoinnin takia jouduin kuitenkin muuttamaan siitä pois vain yhdeksän
kuukauden asumisen jälkeen.
Naapurissani asui ketjupolttaja, joka
kävi parvekkeellaan tupakalla tunnin välein, jopa useamminkin. Talon parvekkeissa ei ollut lasituksia, mutta korvausilmaaukkojen kautta tupakan haju tuli voimakkaana minun kotiini. Iltaisin kotona
ollessani kärsin hajusta ja aloin saada oireita, joita minulla ei ollut aiemmin, esimerkiksi nuhaa ja hengenahdistusta, joka
ei ole vieläkään lähtenyt kokonaan pois.
Huomasin myös, että aloin vaistomaisesti pidättää hengitystäni välttyäkseni hengittämästä tupakan savua.
Minusta on upeaa asiakaspalvelua, että Lahden Talot haluaa tarjota myös savutonta asumista. Olenkin hakenut asuntoa Lanssikadun taloista, joissa tupakka
ei haise edes tontilla!”
”NAAPURUSTOSSANI asuu useita tupakoitsijoita. Porraskäytävä alhaalta ylös asti on usein harmaana tupakansavusta, ja
oven rakosista savu tunkeutuu asuntoihin. Kesällä pidimme porraskäytävän tuu-
12
Lanssikadun matalaenergiataloissa ei polteta parvekkeilla eikä talojen pihoillakaan.
letusikkunat yötä päivää auki, ja silloin ilma raitistui sekä porraskäytävässä että
asunnoissa sisällä.
Tupakan haju tuntuu erityisesti makuuhuoneessani. Siellä haisee jopa silloinkin, kun porraskäytävässä ei haise yhtään,
samoin haisee vieressä olevassa kylpyhuoneessa. Jos avaan ikkunan, en haista
ulkona tupakan hajua, joten epäilen, että
haju kulkeutuu ilmastointikanavan kautta. Parvekkeen käyttöä naapureiden polttaminen ei rajoita, koska savu leviää ulos.
Naapurissani asui aiemmin äiti pienten lasten kanssa. Hän joutui muuttamaan pois, koska asunto haisi edellisen
asukkaan jäljiltä vahvasti tupakalle.”
”MINUN JA VAIMONI alapuolella asuu pariskunta, joka tupakoi parvekkeellaan ns.
kaksin käsin. Talomme parvekkeissa ovat
parvekelasit, mutta kun naapurini käyvät tupakalla, he pitävät parvekelasit kiinni. Tämän vuoksi parvekelinjastosta tulee kuin hormi, jota pitkin savu kulkeutuu yläpuolella asuvien parvekkeelle, siis
meille.
Emme voi kesällä istuskella parvekkeellamme emmekä pitää parvekkeen
ovea auki tuulettaaksemme kotiamme,
koska oven kautta tupakan katku tulee
sisälle.
Minun on vaikea käsittää, miksi jotkut
tupakoitsijat eivät halua ymmärtää, että
tupakansavu todella kulkeutuu naapuriasuntoihin ja häiritsee niiden asukkaita.”
”SEINÄNI TAKANA asuu kaksi henkilöä,
jotka kotona ollessaan polttavat jatkuvasti. Arkisin päiväsaikaan, kun he eivät ole
kotona, kodissani ei haise tupakan savu,
mutta illansuussa, illalla ja yöllä haisee.
Viikonloput ovat aivan hirveitä, kun haju on ympärivuorokautinen. Monena yönä joudun nousemaan tuulettamaan makuuhuonettani. Aamuisin päätäni särkee
tupakan hajun takia.
Naapurini tupakoivat parvekkeellaan,
joten savun takia en voi kesäisin istuskella omalla parvekkeellani. En voi myöskään pitää ikkunaa auki, koska savu tulee
sisälle myös sitä kautta. Yleensä haju tuntuu olohuoneessani, toisinaan kuitenkin
keittiössä. Hajua tuntuu tulevan myös ilmastointikanavasta ja liesituulettimesta.
Kaappini, jopa jääkaappi, haisevat!
Tässä talossa asui aiemmin henkilö,
joka poltti asunnossaan niin paljon, että
koko rappukäytävä haisi.”
Lopettaminen
kannattaa
Lanssikadun talojen asunnot ovat valoisia, ja ne on sisustettu laadukkaasti.
Lanssikadun
talot haluttu
asumiskohde
HYVÄSTÄ SISÄILMASTA ja savuttomuudesta on kasvamassa merkittävä asumistrendi. Niin yksityiset vuokranantajat
kuin vuokrataloyhtiötkin haluavat rajoittaa asunnossa tupakoimista, ja uudisrakennusten hyvä sisäilma halutaan turvata kieltämällä tupakointi myös kiinteistön pihalla.
Valmistumassa olevat Lanssikatu 3:n
ja 5:n matalaenergiatalot ovat lahtelaisittain edelläkävijätalot, sillä ne ovat Lahden ensimmäiset maalämmöllä ja aurinkokeräimillä lämpiävät kerrostalot. Taloissa korostetaan myös hyvää sisäilmaa, ja
savuttoman suuntauksen mukaisesti ne
ovat Lahden Talojen ensimmäinen täysin
savuton kiinteistö. Talojen asukkaiksi valitaan tupakoimattomia henkilöitä, ja tupakointi on kielletty asuntojen ja parvekkeiden lisäksi myös pihalla.
Hyvän sisäilman turvaamiseksi asukkailla ei myöskään saa olla lemmikkieläimiä, eikä asuntoihin saa tuoda lemmikkejä vierailulle.
TUPAKOINTIA JA LEMMIKKEJÄ koskevat
rajoitukset eivät ole vähentäneet Lanssikadun asuntojen houkuttelevuutta. Jo
ennakkoon Lahden Talot sai runsaasti ilmoittautumisia henkilöiltä, jotka olivat
halukkaita muuttamaan taloihin, ja mää-
Aurinkokeräimet sijoittuvat Lanssikadun matalaenergiatalojen katolle huomaamattomasti ja
tyylikkäästi.
räaikaan mennessä asuntoihin jätettiin
yli 200 hakemusta.
Asukkaat valitaan ja valinnoista ilmoitetaan helmikuun aikana. Asukkaat pääsevät muuttamaan asuntoihin 1.4. alkaen.
Lanssikadun matalaenergiataloissa on
yhteensä 56 asuntoa, joiden keskipintaala on noin 46 neliötä. Asunnoista 40 prosenttia on varattu Lahden Talojen vanhoille asukkaille.
Nyt valmistuvien talojen naapuriin
Lanssikatu 7:ään Lahden Talot rakentaa
pienemmän, 27-asuntoisen matalaenergiatalon, jonka varuste- ja sisustustaso
ovat vielä ykkösvaihetta paremmat. Rakennustöiden arvioidaan alkavan ensi kesänä. Myös tästä kohteesta tulee täysin
savuton.
Lahden Talot päättää uudiskohteidensa savuttomuudesta tapauskohtaisesti.
Olo ja terveys paranevat, mitä pidempään
on tupakoimatta:
• 20 minuuttia: Syketiheys ja
ääreisverenkierto paranevat
• 24 tuntia: Hiilimonoksiditasot
ovat normalisoituneet
• 48 tuntia: Nikotiini poistuu elimis töstä, maku- ja hajuaisti paranevat
• 2 viikkoa–3 kuukautta: Verenkierto ja keuhkot toimivat paremmin
• 1–9 kuukautta: Hengenahdistusta ja yskimistä voi esiintyä vähemmän, infektioriski voi olla pienempi.
•1 vuosi: Sydänkohtauksen ja sydän
kuoleman riski on puolittunut.
• 5 vuotta: Aivohalvauksen riski on pienentynyt voimakkaasti.
• 10 vuotta: Keuhkosyövän riski on puolittunut.
• 15 vuotta: Sydänsairauden riski on
laskenut samalle tasolle kuin koko
elämänsä tupakoimattomana olleella.
Tätä mieltä,
eri mieltä?
Oletko tupakoinnista samaa mieltä vai
täysin eri mieltä kuin Asukasviestin haastattelemat henkilöt? Kaventavatko tupakointirajoitukset tupakoitsijoiden yksilönvapautta ja perustuslaillisia oikeuksia? Ovatko tupakansavusta valittavat
nirppanokkia, jotka marisevat turhasta?
Vai ovatko tupakoitsijat muista ihmisistä piittaamattomia hidalgoja? Herättivätkö Asukasviestin jutut muita ajatuksia tai
mielipiteitä?
Kerro mielipiteesi tai tarjoudu haastateltavaksi seuraavaan Asukasviestiin!
Lyhyen mielipidekirjoituksesi tai haastattelutarjouksesi yhteystietoineen voit
lähettää sähköpostitse osoitteella
[email protected] tai
kirjepostissa osoitteella
Lahden Talot, Mariankatu 19, 15110 Lahti,
kuoreen merkintä ”Tupakointi”.
13
Luiskakadulla valmista
kolme kuukautta etuajassa
Luiskakatu 1:n rivitalojen perusparannus
valmistui joulukuussa 2010 eli kolmisen
kuukautta etuajassa. Kohteen kaikki neljä taloa perusparannettiin yhdessä vaiheessa.
– Urakoitsija halusi tehostaa omaa aikatauluaan, ja tämä sopi meille oikein hyvin, kertoo Lahden Talojen projektipäällikkö Raine Majuri. – Hanke sujui kokonai-
suutena hyvin. Kunpa kaikki olisikin aina
näin helppoa!
Luiskakadulla tehtiin kattava perusparannus. Huoneistoissa uusittiin käyttövesijohdot, kaikki pinnat, ikkunat, saunat ja
pesuhuoneet sekä keittiökalusteet ja komerot. Perusparannuksen ajan asukkaat
asuivat Lahden Talojen osoittamissa väliaikaisissa asunnoissa.
Vuonna 2011 alkavat perusparannukset ja isot korjaukset
Kiinteistö
Tärkeimmät uusimis- tai korjaustoimet *
Etel. Liipolankatu 1
Kahden hissin modernisointi
Kansakoulukatu 4
Laaja perusparannus: Kylpyhuoneet, keittiökalusteet,
yhteistilat, porrashuoneet, ilmanvaihto, asuntojen
pinnoitteet, ikkunat, ulkomaalaus, piha-alueet,
vesikattovarusteet
Katajakatu 5
Kahden hissin modernisointi
Katsastajankatu 21
Keittiökalusteet, asuntojen pinnoitteet, käyttövesijohdot, alakerran WC, varastojen vesikatteet
Kerinkallionkatu 15
Osa Lahden kaupungin ns. elinvoimaisuuspakettia:
Vesikatto, julkisivut, parvekelinjat, parvekelasitukset,
kylpyhuoneet, keittiökalusteet, asuntojen ja yhteistilojen pinnoitteet, ilmanvaihto, osa talotekniikasta
Mukkulankatu 34
Kylpyhuoneet, valurautaviemäreiden ja lattiakaivojen
pinnoitus, vesikalusteet
Onnelantie 12
Kylpyhuoneet, keittiökalusteet, porrashuoneet
Palokunnantie 9
Yhden uuden hissin rakentaminen, vanhan hissin
modernisointi, parvekkeet ja ikkunat, lämpöverkon
tasapainotus
Pihtikatu 9
Ikkunat ja parvekeovet
Päivärinteenkatu 9, 13, 15 ja 17, Kiekkoistenkatu 5
Kylpyhuoneiden seinät, lattiat ja kalusteet (3-vaiheisen
korjauksen toinen vaihe, 30 asuntoa)
Suitsikatu 11 ja 13
Ikkunat ja parvekeovet (talo 13 D ja E)
Sykekatu 6, 8, 10, 12, 14, 16 ja 18 Ikkunat, parveke- ja ulko-ovet, piha-alueet, neljä saunaa asunnoiksi, autopaikat, ulkomaalaus, lukitus
Vaaksakatu 2, 4 ja 6
Kylpyhuoneiden seinät, lattiat ja kalusteet (3-vaiheisen korjauksen ensimmäinen vaihe, 36 asuntoa)
* Taulukossa mainittujen perusparannusten ja korjausten lisäksi tehdään lukuisia muitakin
korjauksia. Korjauksia koskevat tarkemmat selvitykset laitetaan internettiin Lahden Talojen
kotisivuille, ja kohteiden asukkaille järjestetään tarpeen mukaan tiedotustilaisuuksia tai
hankkeista tiedotetaan muilla tavoin.
14
Perusparannuksessa Luiskakadun asuntojen
kylpyhuoneet saivat uuden, pirteän ilmeen.
Tilaa pelastusajoneuvoille
Oman erityispiirteensä perusparannukseen toi kallion louhinta. Ylärinteessä toisen kerroksen asuntojen sisäänkäyntien
editse kulkevaa kapeahkoa väylää levennettiin louhimalla sen sivustalla olevaa
kalliota. Parin metrin levennyksellä helpotetaan pelastusajoneuvojen liikkumista alueella.
Louhintatyöt tehtiin viime kesänä ja
syksynä samaan aikaan kuin muutkin ulkotyöt: parannettiin pihan ylärinteen pintavesien ohjausta, uusittiin pihavalaistus
ja maalattiin talousrakennukset.
Luiskakatu 1:n neljässä talossa on yhteensä 28 asuntoa, joiden koot vaihtelevat
45 neliön kaksioista 71 neliön kolmioihin.
Talot on rakennettu vuonna 1986.
Lukuisia korjaushankkeita
Vuonna 2011 Lahden Talot aloittaa perusparannuksia ja muita suuria korjauksia 13
kohteessa. Suurin hanke on ns. Milkin eli
Kansakoulukatu 3:n ja 4:n talojen perusparannus. Talot saneerataan kahdessa vaiheessa; vuonna 2011 alkaa talon numero 4
perusparannus. Kaikki talot ja asunnot on
määrä saadaan uudistetuksi vuoden 2013
loppuun mennessä.
Lahden kaupungin ns. elinvoimaisuuspaketin osana alkaa Kerinkallionkatu 15:n perusparannus, joka niin ikään on
laaja perusparannushanke.
Lisäksi tehdään lukuisia pienempiä korjauksia, jatketaan lukitusten uusimista ja vesiprojektia sekä varaudutaan yllättäviin korjaustarpeisiin kuten
putkivuotoihin.­
Uudisrakentaminen
painottuu palveluasumiseen
Eija Karjalainen ei ole löytänyt Luiskakadun kodistaan mitään epäkohtia. Paluumuutossa huonekalut ja tavarat
sijoittuivat samoille paikoille, missä ne olivat ennen perusparannusta.
Ei mitään epäkohtia!
Ensimmäisten joukossa, joulukuun 28:s
päivä, Luiskakadulle muutti asukastoimikunnan puheenjohtaja Eija Karjalainen.
Muuttomatka ei ollut pituudella pilattu,
sillä evakkokoti oli kadun toisella puolella Luiskakatu 2:ssa. Vaikka väliaikainenkin
asunto oli mieleinen, perusparannus veti
takaisin entiseen kotiin.
Ratkaisua ei ole tarvinnut katua. Perusparannuksen ykkösjuttuna Eija Karjalainen pitää avaruutta, jonka toi olohuoneen ja ruokailutilan välisen seinän
poistuminen. Myös uudet, vedottomat ikkunat ovat suuri ilonaihe. Tuulikaapin ja
eteisen väliovessa on nyt ikkuna, minkä
ansiosta eteinen on aiempaa valoisampi.
Naulakkosyvennys komeroineen selkiyttää eteistilaa.
– En ole löytänyt mitään epäkohtia,
tykkään aivan kaikesta. Keittiö on nyt ihanan siisti, siellä ovat liesituuletin ja kaikki
uudet kodinkoneet. Ja sauna ja pesuhuone ovat kerta kaikkiaan ihanat!
Pisteenä i:n päällä on asunnon värimaailma. – Aivan kuin olisin itse valinnut
maalien sävyt!
Eija Karjalainen on yksi 11:stä Luiskakadun asukkaasta, jotka halusivat palata perusparannuksen jälkeen vanhaan
kotiinsa. Hänen asuttamaansa rivitaloosuuteen muutti takaisin kolme vanhaa
asukasta. Yhtä lukuun ottamatta kaikki takaisin muuttajat asuivat evakkoajan
Lahden Talojen osoittamassa asunnossa.
Eija Karjalainen on asunut Luiskakadulla vuodesta 1991. Ensin kotina oli kolmio, lasten lennettyä maailmalle 61-neliöinen kaksio. Asuinympäristö on mieluinen: vieressä on luonto, ja asuntoon kuuluu pieni piha, jota voi laittaa mielensä
mukaan ja missä voi kesäisin saunan jälkeen istuskella.
– Haluan asua täällä vielä eläkkeellä
ollessanikin! Asunnossa ei ole kynnyksiä,
joten tässä on vanhanakin helppo liikkua.
Lahden Talot rakentaa parhaillaan neljää uudisrakennuskohdetta, jotka kaikki valmistuvat keväällä tai kesällä 2011. Uudisrakentamisen painopiste on palveluasumisessa. Tarjantielle valmistuvan vanhusten palvelutalon sekä Eteläiselle Rengastielle rakentuvien maahanmuuttajien,
pitkäaikaisasunnottomien ja kehitysvammaisten asuntojen harjannostajaiset ovat vuorossa
helmikuussa.­
Tarjantie 57:n palvelutalon rakennustöiden arvioidaan valmistuvan toukokuun loppuun mennessä. Kyseessä on kaksikerroksinen rakennus, johon tulee 59 vanhusten palveluasuntoa. Talon huoneistoala on vajaat 2 500
neliömetriä. Talon rakennuttaa Lahden Palveluasunnot Oy, ja se vuokrataan MedOne Hoiva Oy:lle, joka myös vastaa asuntoja koskeviin
tiedusteluihin.­
Kesällä 2011 valmistuvat Eteläinen Rengastie 1A:han Launeen erityisasunnot (ns.
Lea-hanke), jonka avulla Lahti pyrkii vähentämään pitkäaikaisasunnottomuutta. Rivitalomaisen kohteen huoneistoala on hieman yli tuhat
neliömetriä. Taloon valmistuu 29 asuntoa, joista kaksi on tarkoitettu isoille maahanmuuttajaperheille ja muut pitkäaikaisasunnottomille. Talon rakennuttaa Lahden Palveluasunnot Oy, ja
se vuokrataan Lahden kaupungin sosiaali- ja
terveystoimelle.­
Launeen erityisasuntojen naapuriin Eteläinen
Rengastie 1B:hen valmistuu heinäkuun puoliväliin mennessä HOTHAT-kohde, joka on kolmen yksikerroksisen rivitalotyyppisen rakennuksen muodostama kokonaisuus. HOTHAT-kohde
purkaa kehitysvammaisten laitosasumista, sillä
siihen valmistuu 15 kehitysvammaisten asuntoa ja yhteistilat, joiden huoneistoala on vajaat
2 600 neliömetriä. Kohteen rakennuttaa Lahden Palveluasunnot, ja se vuokrataan Etevakuntayhtymälle.­
Pisimmällä ovat Lanssikadun matalaenergiatalon rakennustyöt Niemen kaupunginosassa.
Lanssikadun talot rakennuttaa Lahden Asunnot Oy. Talot valmistuvat maaliskuun lopussa,
ja asukkaat pääsevät muuttamaan asuntoihin
huhtikuun alusta lukien.
Toukokuussa valmistuu Tarjantie 57:ään
vanhusten palvelutalo, joka vuokrataan
MedOne Hoiva Oy:lle.
15
ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA
Uutta matoa
koukkuun!
T
ähän mennessä Asukasaktiivin ajatuksia
-palstalla on käsitelty
monenlaisia asioita kuten asumista, yhteisöllisyyttä, vastuuta ja lapsia. Minä haluan puhua
yrittämisestä. Tällä tekstillä en
hae maailmanrauhaa; niin minä kuin moni muukin ymmärrämme, että sellainen on mahdotonta. Haluan vain ihmisten
oivaltavan, ettei hyvien tekojen
tarvitse tähdätä maailmanrauhaan, vaan ne voivat olla pieniä
eleitä naapureita ja lähimmäisiä kohtaan. Nämä pienet teot
saattavat poikia lisää pieniä hyviä juttuja ympäristössä, ja ajan
kuluessa ne saattavat muuttua
isoiksikin asioiksi.
Käytännössä ajatukseni on
esimerkiksi se, että talon asukastoimikunnan muutama jäsen käy toivottamassa
uuden asukkaan tervetulleeksi taloon ja siinä samalla
kertoo, mitä kaikkea asukkaalla on käytössään: kerhohuoneet, saunavuorot, autopaikat ja niin edelleen. On
varmasti mukavaa, kun joku tulee ovelle ja tiedustelee
ystävällisesti, onko asukkaalla hetki aikaa, sekä kertoo, mitkä autopaikat tai saunavuorot ovat vapaana!
Näin asukas on saanut pienen ystävällisen eleen, jonka
seurauksena hänellä on varmasti hyvä mieli.
Toisena esimerkkinä vaikkapa se, että kun pihatalkoisiin tai johonkin muuhun talon tapahtumaan tulee
uusi henkilö, tervehditään häntä ja esitellään muut
osallistujat – ei kuitenkaan niin, että tuupataan harava
käteen ja ohjeistetaan, mistä haravoidaan.
Kolmas esimerkki on vielä pienempi ele eli naapureiden tervehtiminen. Joskus saattaa käydä niin, ettei
joku vastaa, mutta kun hymyillen vain jatkaa tervehtimistä, ennen pitkää vastauskin tulee. Kyllä pääsääntöisesti toinen vastaa jossakin vaiheessa, tavalla taikka
16
toisella. Jos naapurin vastaus
on kielteissävytteinen, niin ”ei
muuta kuin uutta matoa koukkuun”.
Tässä vain muutama esimerkki pienistä ystävällisistä
eleistä, joilla voi ajan kuluessa
parantaa asumista ja tutustua
naapureihin.
Valitettavan usein kuulen,
että yritetty on kaikkea, mutta mitään ei tapahdu. Lainaan
taas erästä kotimaisen komediasarjan sanontaa ”ei muuta
kuin uutta matoa koukkuun”.
Eli yrittämistä vain kerta toisensa jälkeen! Jos kymmenestä
kerrasta yhdeksän kertaa ovi
läjähtää kiinni, asenteen on oltava positiivinen. Pitää iloisena
todeta, että saatiinhan sentään
yksi asukas mukaan ja että
minä ainakin tervehdin, vaikkei hän tervehtinytkään.
On aina parempi yrittää, vaikka lopputulos ei olisikaan loistava tai hyvä, vaan tyydyttävä tai ei mitään.
Joka lauantainen lottokin perustuu tähän. Jotkut ovat
lotonneet jo vuosikausia, vaikka lopputulos on ollut
sama: ei voittoa. Silti yrittämistä jatketaan ja toivossa
eletään.
Loton ja tarkoittamani yrittämisen ero on siinä, että
lotossa haetaan omaa hyötyä, mutta tarkoittamani toiminta johtaa toisen ihmisen hyvään mieleen. Periaate
on sama, eli yrittämistä jatketaan pettymyksestä huolimatta, kerta toisensa jälkeen. Luovuttaa ei saa!
Toivon että joku lukijoista on saanut pienen ideasiemen, joka aloittaa jotain uutta.
Toivotan kaikille hyvää alkanutta vuotta 2011!
Iris Hietamäki
Asumisen
muistilista
Lahden Talojen
aravavuokrat
nousevat 3,9
prosenttia
Lahden Talojen arava-asuntojen kuukausivuokrat nousevat maaliskuun alusta lukien keskimäärin 3,9 prosenttia eli 35 senttiä neliöltä. Vuoden 2010 maaliskuussa
vuokrat nousivat 3,3 prosenttia. Korotusten jälkeen Lahden Talojen keskivuokra on
9,35 euroa neliöltä.
Vapaarahoitteisten talojen vuokrat
nousivat vuoden 2011 alussa keskimäärin
4,3 prosenttia eli 39 senttiä neliöltä. Korotusten jälkeen Lahden Talojen vapaarahoitteisten talojen keskivuokra on 9,5 euroa neliöltä.
Vuokrien korotusten syynä on ensisijaisesti ylläpitokulujen kasvu. Eniten ylläpitokuluista nousee Lahdessa kaukolämmön hinta: perusmaksu 8,4 prosenttia ja
lämmön hinta 13 prosenttia. Pääomamenojen ei arvioida nousevan vuonna 2011.
Vuonna 2012 arava-asuntojen ja vapaarahoitteisten talojen vuokrankorotusten voimaantulo yhtenäistetään ja kaikkien konserniyhtiöiden vuokrantarkistukset
toteutetaan samaan aikaan 1.1.2012.
Vuokravakuus­maksut
nousivat 50
eurolla
Lahden Talojen vuokravakuusmaksut nousivat vuoden alusta lukien
50 eurolla. Yksiöiden ja kaksioiden
vuokravakuus nousi 350 eurosta
400 euroon ja kolmioiden sekä sitä
suurempien asuntojen 450 eurosta
500 euroon.
Lahden Talojen perimä vuokravakuusmaksu on siis sidottu asunnon huoneiden lukumäärään eikä
asunnon kuukausivuokraan. Yksityisillä vuokramarkkinoilla yleisin
vuokravakuusmaksu on kahden
kuukauden vuokra.
Asunnon hakeminen tai vaihtaminen
Vuokran voi
pian maksaa
myös
e-laskulla
Lahden Talojen vuokralaiset voivat vielä tämän kevään aikana alkaa maksaa
vuokransa e-laskulla. E-laskun mahdollistava pankkiohjelman päivitys tehdään helmikuussa, minkä jälkeen tehdään muut järjestelmän vaatimat muutokset.
E-laskua käyttävä vuokralainen ei
saa vuokranmaksulaskua perinteisessä
kirjepostissa, vaan lasku tulee suoraan
hänen verkkopankkiinsa. Vuokralainen
välttyy maksua koskevien tili- ja viitenumeroiden ja muiden tietojen näppäilemiseltä nettipankkiin, sillä hänen pitää ainoastaan hyväksyä lasku.
– Lahden Talot tiedottaa e-laskusta omilla kotisivuillaan, kun mahdollisuus tulee käyttöön. E-laskuun siirtyvien vuokralaisten on tehtävä asiaa
koskeva sopimus verkkopankissaan ja
paperilaskua maksaessaan muutettava
laskutusvaihtoehdoksi e-lasku. Sen jälkeen saa seuraavat laskunsa e-laskuina
suoraan verkkopankkiin, kertoo palvelupäällikkö Terttu Karppinen.
Myöhemmin tänä vuonna avataan
Lahden Talojen kotisivuille verkkopalvelu, jonka avulla vuokralaiset voivat
esimerkiksi selata omaa vuokranmaksuhistoriaansa sekä varata autopaikkoja ja saunavuoroja. Palvelun käyttö
edellyttää, että asukas kirjautuu verkkoon omilla pankkitunnuksillaan.
– Uudistuksen tarkoituksena on
helpottaa tiedonkulkua asukkaalta
Lahden Taloille, sanoo isännöintipäällikkö Matti Koskinen.
• Asuntohakemuksen voi tehdä Lahden Talojen kotisivuilla
kohdassa Hakeminen. Sivun vasemmasta laidasta klikataan
joko otsikkoa Asuntohakemus tai otsikkoa Asuntohakemuksen uusiminen/muutokset. Hakemuksen voi uusia tai sitä voi
muuttaa myös asioimalla Lahden Talojen toimistossa.
• Kotisivujen Asukkaalle-osion asunnonvaihtopörssissä voi
ilmoittaa, millaista asuntoa ja miltä suunnalta kaupunkia etsii, ja kertoa, millaisessa asunnossa ja missä kaupunginosassa nyt asuu. Jos kaksi vuokralaista haluaa keskenään vaihtaa
asuntoja, molempien vuokralaisten on otettava yhteys Lahden Talojen asuntosihteeriin asunnon vaihtoon liittyvien käytännön asioiden hoitamiseksi kuten uuden vuokrasopimuksen
tekemiseksi.
Vuokranmaksu
• Vuokranmaksun eräpäivä eli viimeinen maksupäivä on kalenterikuukauden 5. päivä. Maksamalla vuokran eräpäivänä
vältyt maksumuistutuksilta sekä muistutusmaksujen ja viivästyskorkojen maksamiselta.
• Jos vuokran maksaa eri henkilö kuin vuokralainen eikä maksajalla ole tiedossa maksuviitettä, viestikenttään kirjoitetaan
vuokralaisen nimi ja osoite.
• Jos vuokranmaksusi viivästyy tai sinulla on vuokrarästejä tai
-saamisia tai muita vuokranmaksuun liittyviä kysymyksiä, ota
välittömästi yhteys vuokravalvontaan asioiden selvittämiseksi.
Vuokrasopimuksen irtisanominen
• Vuokrasopimus kannattaa irtisanoa heti, kun tie­
dossa­­­ on muutto toiseen asuntoon. Vuokrasopimuksen voi irtisanoa­ kalenterikuukauden jokaisena päivänä, vaikka­ lain mukaan 30 vuorokauden irtisanomisaika ja vuokravastuu­asunnosta lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on vastaanotettu. (Esimerkki: Asunnon voi irtisanoa jo 3.9, vaikka tietäisi muuttavansa pois vasta 25.10.
Tällöin vuokravastuu asunnosta päättyy 31.10.)
• Vuokrasopimuksen voi irtisanoa Lahden Talojen kotisivujen­
Asukkaalle-osion otsikosta Irtisanomislomake tai käymällä
Lahden Talojen toimistolla. Puhelimitse asuntoa ei voi irtisanoa.
• Muistathan tehdä loppusiivouksen, ennen kuin muutat pois
asunnosta! Lisätietoa loppusiivouksesta Lahden­Talojen kotisivuilla www.lahdentalot.fi > Asukkaalle > Asumisopas
Kotivakuutuksen ottaminen
• Myös vuokralla asuvan kannattaa ottaa kotivakuutus, johon
sisältyvät vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus.
• Kotivakuutus antaa turvaa tavaroille ja muulle irtaimelle
omaisuudelle. Se korvaa äkillisiä ja ennalta arvaamattomia
vahinkoja.
• Kotivakuutus korvaa myös, kun aiheutat vahinkoa ulkopuoliselle tai tarvitset oikeusturvaa.
Arjen tärkeät asiat
• Huolehdi paloturvallisuudesta. Varusta asuntosi riittävän
monella palovaroittimella; jokaisen kerroksen alkavaa 60:tä
neliötä kohti on oltava vähintään yksi varoitin. Testaa palovaroitinten toiminta napista painamalla kerran kuukaudessa ja
vaihda varoittimien paristo kerran vuodessa, esim. kansallisena turvallisuuspäivänä 11.2.
• Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Irtainvarastojen säilytyskopeissa ei saa säilyttää akkuja, perämoottoreita, mopoja,
kaasua, palavia nesteitä eikä autonrenkaita.
• Autopaikan ja saunanvuoron voit varata kiinteistönhoitajalta.
• Noudattamalla talon järjestysmääräyksiä otat huomioon
myös naapurisi asumisviihtyvyyden! Järjestysmääräykset löydät Lahden Talojen kotisivuilta Asukkaalle-osion asumisoppaasta sekä talosi ilmoitustaululta. Ne on myös jaettu vuokrasopimuksen liitteenä.
www.lahdentalot.fi
17
Punahilkan Palsta
--- j o t a i n t e k e m i s t ä --PUNAHILKAN PALSTA
JOTAIN TEKEMISTÄ
LASTEN
KRYPTO
20
9
3
7
7
10
10
14
14
19
10
16
14
14
19
5
12
18
18
19
15
10
6
19
15
1
3
11
2
15
14
11
13
6
11
8
16
11
4
4
3
17
10
2
Jokaista numeroa vastaa tietty kirjain!
Täydennä kryptotaulukko, näin saat selville, mitä kryptossa lukee!
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
E
V
L
2.
K
Ä
J
Y
U
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
I
0.
N
T
S
O
L
1.
A
H
Terveisiä kaikille lapsille!
Punahilkka
Punahilkka jää tauolle
Tämänkertaisen Punahilkan palstan myötä Punahilkka sanoo lapsille hei,
hei ja toivottaa oikein iloista ja mukavaa vuotta 2011. Punahilkka jää nyt
tauolle. Seuraavissa Asukasviesteissä lapsille on muuta aineistoa.
18
Valokuvakilpailu
Asukasviestin
lukijoille:
Hauska
kotiaiheinen
kuva
Isä keittää aamupuuroa hieno röyhelöesiliina uimahousujen eteen kietaistuna.
Taapero on löytänyt tiensä pyykkikoriin
ja vetänyt siskon sukkahousut päähänsä.
Kissa nukkuu sohvalla rennosti käpälät levällään retkottaen.
Kotona tapahtuu kaikenlaista, joka
vielä pitkänkin ajan kuluttua hymyilyttää, jopa naurattaa. Nyt kannattaa pitää
kamera käden ulottuvilla ja ottaa näistä
kotipiirin hauskoista sattumuksista kuvia. Asukasviesti nimittäin julistaa Lahden Talojen asukkaille valokuvakilpailun,
jonka teemana on hauska kotiaiheinen
kuva. Kilpailussa on oma sarjansa aikuisille ja oma sarjansa lapsille, joilla on ikää
korkeintaan 12 vuotta.
Kilpailuun otetaan vastaan jpg-muotoisia digikuvia, joiden tiedostokoko on
vähintään 0,5 megabittiä eli 500 kiloa.
Kilpailuun lähetetään vain yksi valokuva osallistujaa kohti. Kuvan ottajalla pitää olla kuvassa olevan henkilön tai henkilöiden suostumus luovuttaa kuva mukaan kilpailuun ja mahdollisesti julkaista
se Asukasviesti-lehdessä.
Kilpailukuvat lähetetään sähköpostin
liitetiedostona 15.3.2011 mennessä osoitteella [email protected].
Kuvan saateviestissä kerrotaan, mitä
kuvassa tapahtuu, ketä ihmisiä siinä on,
missä tilanteessa se on otettu sekä muut
kuvan sisältötiedot. Jotta voittajille voidaan ilmoittaa menestyksestä ja lähettää palkinnot, lähetysviestissä kerrotaan
kuvaajan nimi, osoite ja puhelinnumero.
Kilpailukuvat arvioi Asukasviesti-lehden toimituksen muodostama raati, ja
parhaimmat kuvat julkaistaan toukokuussa ilmestyvässä Asukasviestissä. Kilpailun osanottajamäärästä ja tasosta riippuen kummassakin sarjassa voidaan palkita kolme parasta kuvaa; palkintoina jaetaan tavarapalkintoja.
Petri Juvosen budjettitorialustus
sai kiitosta selkokielisyydestä
Budjettitorin osanottajat kuuntelivat keskittyneinä controller Petri Juvosen alustuksen.
”Kerrankin selkokielinen esitys”, sanoi moni alustuksen jälkeen.
Marraskuun alussa järjestetyn budjettitorin osallistujat kiittivät controller Petri
Juvosen alustusta, jossa kerrottiin, mistä
kaikesta vuokra muodostuu. Alustuksen
sisältöä pidettiin tärkeänä ja mielenkiintoisena ja esitystapaa kiitettiin selkokieliseksi ja ymmärrettäväksi.
Mitä Petri Juvonen sitten kertoi?
Kokonaisvuokra jakautuu pääomamenoihin (korot, lainojen lyhennykset), yl-
läpitokuluihin (lämmitys, kiinteistönhoito yms.), korjauksiin ja hallintokuluihin.
Lähtökohtana on omakustannusvuokra
eli vuokralla katetaan toiminnasta aiheutuvat kulut sekä varaudutaan ajoissa tuleviin ja yllättäviin kulueriin.
Eniten vuokraan vaikuttavat pääomakulut (n. 39 prosenttia). Tähän yksittäisen
asukkaan on vaikea vaikuttaa omalla toiminnallaan. Sen sijaan ylläpitokuluihin sisältyvät erät kuten lämmitys, sähkö, vesi,
siivous (yht. n. 20 prosenttia) ovat se osa
jokaisen arkea, johon itse kukin voi vaikuttaa omalla toiminnallaan. Esimerkiksi
omaa energiankulutustaan tarkkailemalla on mahdollisuus hillitä kulutuksen kasvua ja jopa saavuttaa säästöjä.
Petri Juvonen selosti myös korjausrahan (korjauseuro) roolia ja sen eroa budjetoituihin vuosikorjauksiin. Korjausrahahan kerätään kaikilta asukkailta, mutta
käytetään vuoden aikana vain osaan kustannuspaikoista eli kiinteistöistä erillisen
suunnitelman mukaisesti. Pääsääntöisesti käyttökohteet ovat suurehkoja korjaushankkeita (ikkunaremontit, kylpyhuoneet, vesikalusteet), joihin kiinteistöllä ei
oman budjettinsa perusteella olisi varaa.
Korjausrahaa kerätään vuokranyhteydessä. Helmikuun loppuun saakka korjausrahan osuus kuukausivuokrasta on
58 senttiä/asuinneliö ja maaliskuun alusta lähtien 65 senttiä/asuinneliö.
Petri Juvosen kertoma kiinnostava nyanssi oli, että koko hallinnon osuus vuokrasta on vain noin kuusi prosenttia, josta
henkilöstökulujen osuus on reilu puolet
eli 3,5 prosenttia. Palkat eivät siis vuokratalotoiminnassa ole kovin merkittävä kuluerä, kun niitä verrataan kaikkiin muihin toiminnan pyörittämisestä aiheutuviin kuluihin.
Lahden Talot myi ja osti kiinteistöjä vuodenvaihteessa
Lahden Talot teki vuoden 2010 lopulla kaksi kiinteistökauppaa.
Yhtiö myi Kärpäsessä Päivärinteenkadulla sijaitsevat kolme
1940-luvun pienkerrostaloa Asunto Oy Lahden Pikku-Kärpäsille. Keijupuistosta Kivikadulta se puolestaan osti kesällä tehdyn esisopimuksen mukaisesti kaksi vuonna 2006 rakennettua kerrostaloa Alkuasunnoilta.
Osoitteessa Päivärinteenkatu 17, 19 ja 21 sijaitsevat kerrostalot on rakennettu vuonna 1948. Talot ovat kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvan säilymisen kannalta tärkeitä rakennuksia, eikä niitä saa purkaa. Taloissa ei ole hissejä, ja asunnoista puuttuvat asianmukaiset saniteettitilat. Taloissa on yhteensä 30 pientä, 20–40-neliöistä asuntoa.
Päivärinteekadun talojen kauppa ei vaikuta vuokralaisten asemaan. Vuokrasopimukset siirtyvät uudelle omistajalle 1.1.2011.
Uusi omistaja Asunto Oy Lahden Pikku-Kärpäset saneeraa talot lähivuosina nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi. Yhtiö lupaa, että saneerauksen yhteydessä talojen ulkoinen ilme
säilyy entisellään.
Kivikatu 5:ssä sijaitsevissa 4- ja 5-kerroksisissa taloissa on
yhteensä 60 pienasuntoa, jotka ovat olleet tähän saakka nuorisoasuntokäytössä. Toimitusjohtaja Juhani Jokelaisen mukaan
A-talon asunnot vuokrataan pääosin hyväkuntoisia pienasuntoja tarvitseville seniori-ikäisille asukkaille. B-talo vuokrataan
kokonaan Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatriselle säätiölle.
19
Onnea dnakaapelikodin
asukas!
DNA-kaapelikodin asukkaana
voit halutessasi surffailla
vauhdilla netissä ja yli sadalla
tv-kanavalla. Valitse itsellesi
sopiva nopeus DNA Laajakaista
kaapelista ja poimi oman makusi
mukaiset kanavat DNA TV:n
laajasta ja laadukkaasta maksutv-tarjonnasta. Sitten vain
vikkelästi viihtymään!
Tutustu ja tilaa osoitteesta
www.dna.fi. Lisätietoa saat myös
DNA Kaupasta ja muilta jälleenmyyjiltä.
www.dna.fi