Posteri Lääkäripäivät
Transcription
Posteri Lääkäripäivät
VARENIKLIINILLA TOTEUTETTAVAN NIKOTIINIRIIPPUVUUDEN UUSINTAHOIDON KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS 1 2 3 4 5 5 1 Kautiainen K , Ekroos H , Puhakka M , Liira H , Laine J , Linden K , Hahl J 1AT 2 Oy, Porvoon 3Itä-Suomen Medical Affairs Consulting (Medaffcon) sairaala, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, yliopistollinen sairaala, 4University of Western Austalia, Perth, Australia, 5Pfizer Oy yliopisto ja Kuopion Yhteystiedot: [email protected], p. 040 7120191 JOHDANTO Taulukko 1. Tutkimuspopulaation lähtötason tiedot. Nykyinen tupakoitsija (%)* Entinen tupakoitsija (%)* Miehet 18-34 v 18,3 28,7 53,0 24,6 0,96 Miehet 35-64 v 20,3 33,4 46,4 17,2 0,94 Miehet 65+ v 11,7 44,6 43,7 17,2 0,87 TARKOITUS Naiset 18-34 v 13,4 25,5 61,1 12,1 0,95 Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa varenikliini uusintahoidon kustannusvaikuttavuudesta tupakoinnin lopettamisessa ja siihen liittyvän nikotiiniriippuvuuden hoidossa suomalaisessa väestössä. Vertailuhoitovaihtoehtoina olivat uusintahoito bupropionilla, nikotiinikorvausvalmisteilla ja omatoimisella tupakoinnin lopettamisella. Lisäksi varenikliinin kustannusvaikuttavuutta vertailtiin yhden ja kahden tupakoinnin lopettamisyrityksen välillä. AINEISTO JA MENETELMÄT Naiset 35-64 v 14,9 24,2 60,9 16,7 0,93 Naiset 65+ v 6,9 17,8 75,3 16,7 0,88 Tupakoitsijoiden määrä on laskenut ajan myötä, mutta vuonna 2012 yhä 15-64 – vuotiaista miehistä tupakoi 21% ja naisista 14%. Suuri osa tupakoitsijoista haluaisi, ja on yrittänytkin, lopettaa tupakoinnin.1 12 viikon hoitojakso varenikliinilla on todettu kustannusvaikuttavaksi nikotiiniriippuvuuden hoitomuodoksi Suomessa ja useissa muissa maissa. Koska nikotiini on voimakasta riippuvuutta aiheuttava aine, ei tupakoinnin lopettaminen kuitenkaan usein onnistu ensimmäisellä lopetusyrityksellä.2 Uusintayritysten on todettu lisäävän onnistumisen todennäköisyyttä. 3 Aineistona käytettiin tupakoinnin lopettamiseen motivoitunutta 18 vuotta täyttänyttä tupakoivaa väestöä (N = 116 533). Laskelmat tämän väestöryhmän koosta perustuivat vuoden 2013 väestötietoihin (Tilastokeskus), tupakoinnin vallitsevuustietoihin ja tietoihin tupakoinnin lopettamista yrittäneiden määristä (Taulukko 1). Tutkittavat jaettiin sukupuolittain ikäryhmiin, koska lähtötilanteen tupakointistatus ja sen myötä sairastavuus- ja kuolemanriskit sekä lähtötilanteen elämänlaatuarvot vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan. Aineiston analyysissä käytettiin BENESCO (BENEfits of Smoking Cessation on Outcomes) –mallin päivitettyä versiota, jolla seurattiin tupakoitsijoiden kohorttia heidän tupakoinnin lopetusyrityksissään mahdollistaen kaksi yrityskertaa. Malli sisälsi sukupuoli- ja ikäryhmäkohtaista tietoa viiden tupakkataudin (keuhkoahtaumatauti, keuhkosyöpä, aivoinfarkti, sepelvaltimotapahtumat ja astman pahenemisvaihe) ilmaantuvuudesta ja vallitsevuudesta, elämänlaadusta sekä tupakoinnin lopettamishalukkuudesta. Lisäksi malli sisälsi tietoja tupakkatautien hoitokustannuksista (Taulukko 2) sekä niiden elämänlaatuvaikutuksista. Nikotiiniriippuvuuden hoitomuotojen tehotiedot (Taulukko 2) perustuivat Cochrane-katsaukseen8 sekä varenikliinin toisen yrityskerran osalta Gonzales ym.9 tutkimukseen. Koska muiden hoitomuotojen toisen yrityskerran tehosta ei ole tietoa, oletettiin teho samaksi kuin ensimmäisellä yrityskerralla. Mallin avulla tuotettiin tietoa eri hoitovaihtoehdoilla saavutettavissa olevista laatupainotetuista lisäelinvuosista, odotettavissa olevista kustannuksista sekä eliniänaikaisesta kumulatiivisesta tupakkatautien ilmaantuvuudesta ja kuolleisuudesta. Tulosten herkkyyttä mallin muuttujien suhteen testattiin herkkyysanalyysilla. Lähtötilanne Vuosi 1 1. LOPETUSYRITYS lääkkeellisin keinoin Ei lopeta Lopettaa Vuosi 2+ LOPETTANUT tupakkatauti kyllä/ei KUOLLUT * Finriski 2012 (Borodulin ym. 2013)4; ** Ikäryhmien 18-34 ja 35-64 luvut Helldán ym. (2013)5; ikäryhmälle 65+ ei tietoa, minkä vuoksi oletetaan olevan sama kuin ikäryhmällä 35-64; *** Koskinen ym. 20126 Taulukko 2. Mallissa käytetyt kustannustiedot sekä tupakkavieroitusvalmisteiden tehotiedot 1. ja 2. tupakoinnin lopettamisen yrityskerralle. 1. vuosi Keuhkoahtaumataudin hoitokustannus (€) Keuhkosyövän hoitokustannus (€) Sepelvaltimotapahtuman hoitokustannus (€) Aivoinfarktin hoitokustannus (€) Astman pahenemisvaiheen hoitokustannus (€) Nikotiiniriippuvuuden hoitomuoto Relapsi TUPAKOITSIJA tupakkatauti kyllä/ei 2+ vuosi 1 423 1 423 13 473 1 824 11 657 3 668 21 303 14 429 2 044 Kustannus/ hoito (€) Varenikliini 379,04 Bupropioni 218,92 Nikotiinikorvausvalmisteet 209,32 Omatoiminen lopettaminen 0 Selite/ lähde Hoitokuvaukset kliinisiltä asiantuntijoilta ja kirjallisuudesta (esim. Käypä hoito suositukset); yksikkökustannukset Kapiainen ym. 20147, NordDRG, Hila jne.; aivoinfarktin 1. vuoden kustannus, THL Perfect 2009* Keskiarvo DRG-ryhmistä 96 ja 97 (astma, aikuinen, kompl./ei kompl.** Tupakoinnin lopettamistodennäköisyys 21,1%/ 20,1% 12 viikon hoito + 1 pth-lääkärikäynti; Hila 7 (lääkkeet), Kapiainen ym. 2014 15,7%/ 15,7% (lääkärikäynti) 14,9%/ 14,9% 12 viikon hoito + 1 pth-lääkärikäynti 5,0%/ 5,0% * Saatavissa osoittesta http://www.terveytemme.fi/perfect/tulokset/index.html; ** NordDRG kustannuspainot saatavilla osoitteesta http://www.norddrg.fi/content/painokertoimet-2013. Taulukko 3. Hoitovaihtoehtojen kustannukset, vaikuttavuus (laatupainotetut lisäelinvuodet, QALYt) ja inkrementaalinen kustannusvaikuttavuus (ICER) Interventio Kustannukset (milj. €) 2 605 1 835 400 Varenikliini, 1 lopetusyritys 2 633 Bupropion, 2 lopetusyritystä Nikotiinikorvausvalmisteet, 2 lopetusyritystä Omatoiminen lopettaminen, 2 lopetusyritystä Varenikliini, 2 lopetusyritystä TUPAKOITSIJA, motivoitunut lopettamaan; N = 116 533 Ei koskaan Tupakoitsija, joka Elämänlaatu*** tupakoinut (%)* yrittää lopettaa (%)** QALYt Kustannusten erotus (milj. €) QALYjen erotus ICER €/QALY 1 829 742 +27,6 -5 658 Dominoitu* 2613 1 831 805 +7,5 -3 595 Dominoitu* 2 618 1 831 175 +12,7 -4 225 Dominoitu* 2 660 1 823 452 +54,9 -11 948 Dominoitu* * Kalliimpi ja vähemmän vaikuttava. 2. LOPETUSYRITYS lääkkeellisin keinoin Kuvio 1. Mallin rakenne TULOKSET Uusintahoito varenikliinia käyttämällä tuotti eliniänaikaisessa tarkastelussa 6 150 – 20 250 tupakoinnin lopettanutta enemmän vertailuhoitovaihtoehtoihin verrattuna. Tupakoinnin lopettaneilla henkilöillä oli mahdollista ehkäistä 899 – 2 972 tupakkatautitapausta ja 395 – 1 307 tupakoinnista johtuvaa ennenaikaista kuolemaa. Tämä huomioiden varenikliinin uusintahoidon avulla oli mahdollista välttää tupakkataudeista aiheutuvia kustannuksia 7,5 – 54,9 miljoonaa euroa ja lisätä laatupainotettujen lisäelinvuosien (QALY) määrää 3 600 – 12 000:lla (Taulukko 3). Varenikliini oli vertailuhoitovaihtoehtoja vaikuttavampi ja edullisempi ja näin ollen dominoi vertailuhoitovaihtoehtoja. Kustannusvaikuttavuustulos pysyi samansuuntaisena muutettaessa mallin muuttujien arvoja herkkyysanalyysissa. PÄÄTELMÄT Varenikliini on kliinisissä lääketutkimuksissa todettu nikotiiniriippuvuuden hoidossa lumehoitoa tehokkaammaksi kertahoitona ja uusintahoitona lyhyellä ja pitkällä (52 viikon) seuranta-ajalla. Tämän Suomen terveydenhuollon oloihin sovelletun tutkimuksen mukaan varenikliini on myös kustannusvaikuttavuudeltaan hyvä hoitovaihtoehto, kun tupakointia joudutaan lopettamaan toisen kerran. KIRJALLISUUSVIITTEET 1. Tupakkatilasto 2012. THL Tilastoraportti 27/2013. 2. Käypä hoito –suositus (2012) Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus. 3. Getsios D, Marton JP, Revankar N, Ward AJ, Willke RJ, Rublee D, Ishak KJ, Xenakis JG. Smoking cessation treatment and outcomes patterns simulation: a new framework for evaluating the potential health and economic impact of smoking cessation interventions. Pharmacoeconomics. 2013;31:767-780. 4. Borodulin K, Levälahti E, Saarikoski L, ym. (2013) Kansallinen FINRISKI 2012 –terveystutkimus. Osa 2: tutkimuksen taulukkoliite. THL, Raportti 22/2013. 5. Helldán A, Helakorpi S, Virtanen S, Uutela A (2013) Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013. THL, Raportti 21/2013. 6. Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma M. (2012) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL, Raportti 68/2012. 7. Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014) Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL, Raportti 3/2014. 8. Cahill K, Stevens S, Perera R, Lancaster T. Pharmacological interventions for smoking cessation: an overview and network meta-analysis. Cochrane Database of Systematic Reviews, 2013, Issue 5. 9. Gonzales D, Hajek P, Pliamm L, Nackaerts K, Tseng L-J, McRae TD, Treadow J. Re-treatment With Varenicline for Smoking Cessation in Smokers Who Have Previously Taken Varenicline: A Randomized, Placebo-Controlled Trial. Clin PharmTher. 2014;96:390-396.