BILLERUDKORSNÄS RANTAUTUI SUOMEEN

Alalla tapahtuu
TEKSTIT JA KUVAT
Leif Lindberg
 Toimitusjohtaja Seppo Hovi (vas.),
Pietarsaaren tuotantolinjan johtaja
Teemu Rönkkä ja tiedotuspäällikkö
Hanna Sahlsten ovat tyytyväisiä siitä,
että BillerudKorsnäs on sopeutunut
nopeasti Suomen paperimaailmaan.
BILLERUDKORSNÄS
RANTAUTUI SUOMEEN
UPM myi ruotsalaiselle Billerudille Pietarsaaren ja Valkeakosken tehtaillaan
olevat paperikoneet PK1 ja PK7. Koneet jatkoivat tuotantoa ostajakonsernin voimin,
ja henkilöstö siirtyi uuden yhtiön palvelukseen.
T
oimintamalli astui virallisesti voimaan kesäkuun 2012 alussa.
Puoli vuotta myöhemmin ruotsalaiset Billerud AB ja Korsnäs AB yhdistyivät BillerudKorsnäs-konserniksi.
Suomalaisilla paperikoneilla työskentelee noin 180 paperin valmistuksen
ammattilaista. Heidän epävarmuutensa
työpaikasta poistui, kun uudeksi isännäksi tuli pakkauspapereiden valmistukseen keskittynyt uusi ja iso, globaali
konserni.
Hiljattain UPM myi myös Saksassa
olevan Ettringenin tehtaansa PM4-pape-
rikoneen toisen yrityksen operoitavaksi.
UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen
mukaan naapuriyrityksen läsnäolo keskellä UPM:n tehdasintegraattia toimii
erinomaisesti.
Lisäarvoa pakkaamiseen
BillerudKorsnäsin ydinliiketoiminta on
pakkaamista alusta loppuun. Tuotteet
jakaantuvat kolmeen liiketoimintaalueeseen, jotka ovat pakkauspaperit
(1 200 000 tonnia vuodessa), kuluttajapakkaukset 870 000 tonnia) sekä contain��������
erboard eli erilaiset aaltopahvit (570 000
Paperi ja Puu · 50 · Creating Bioeconomy
tonnia). Itse tuotteet ovat aaltopahviteollisuuden raaka-ainetta flutingia, laineria eli
aaltopahvin pintakartonkia, säkkipaperia,
erilaisia pussipapereita, 3D-paperia, hygieniapaperia ja nestepakkauskartonkia.
»Haluamme myydä sellaisia ratkaisuja, jotka ovat houkuttelevia kuluttajille, jotta asiakkaamme ovat puolestaan
meistä kiinnostuneita. Tuotteidemme
pitää nostaa tuottavuutta ja vähentää
kuljetuskustannuksia sekä jätteen määrää. Myös tuotteiden ympäristökuormituksen pitää olla pieni», sanoo BillerudKorsnäs Finlandin toimitusjohtaja Risto
Hovi, jo kolmannen polven metsäteollisuusmies.
»Toimintamme peruspilarit ovat
huippulaatuisten tuotteiden valmistukseen tarvittavat hyvät raaka-aineet, pakkaamisen ratkaisupalvelut sekä globaalit
yhteistyömuodot alan erilaisten toimijoiden kanssa. QuickFill-säkkipaperiratkaisumme on oiva esimerkki, jossa yhdistyvät nämä kaikki elementit. Lopputuote
ei ole vain säkkipaperia, vaan kyse on
innovatiivisesta arvokokonaisuudesta,
joka myös hinnoitellaan asiakkaallemme tuottamansa taloudellisen hyödyn
mukaisesti.»
Pietarsaaren tehtaan paperikoneella
valmistetaan voima- ja säkkipapereita
noin 200 000 tonnia vuodessa noin
sadan henkilön voimin. Valkeakoskella
valmistetaan MG-ko­neel­la voimapaperia puolensadan hengen toimesta noin
100 000 vuositonnia. Paperilajivalikoima on laaja.
Kahden eri yrityksen toimiminen
samalla tehdasalueella ja fyysisesti
saman katon alla edellyttää hyvää keskinäistä vuorovaikutusta. Yritykset tuottavat toisilleen käytettävissä olevien
resurssien mukaan tuotanto- ja kunnossapitopalveluja.
Konsernitasolla Billerudin ja Korsnäsin
sekä myös Suomen yksiköiden integrointi
emoyhtiöön on vielä jonkin verran kesken.
»Konsernihallintoa ei ole ollut aiemmin siinä mitassa, mitä me nyt rakennamme. Tavoitteemme on luoda yhtiö,
jossa eri tukitoimintojen roolit ovat selkeitä. Tulevien tehtävien pohdinta ei saa
tietenkään haitata tehtaiden toimintaa.
Suomen yksiköiden integrointi emokonserniin oli varmasti haastava tehtävä
henkilötasolla, mutta siitä huolimatta
paperikoneet eivät pysähtyneet hetkeksikään», kertoo Hovi. 
BillerudKorsnäs:
PROTAK OHJAA
TEHOKKUUTTA
 BillerudKorsnäsin Tervasaaren-tehtaalla Valkeakoskella valmistetaan MG-paperikoneella
ruskeaa kirjekuoripaperia, valkaistuja pakkaus- ja erikoispapereita sekä ruskeita kraftpapereita
noin 100 000 tonnia vuodessa.
Eri paperilajeja, niiden eri neliöpainoja, pintakuviointeja ja
raaka-ainekomponentteja on paljon. Niinpä paperikoneella on
myös paljon lajivaihtoja. Myös
pituusleikkaus asiakasrulliksi on
monipuolista. Haastavan tuotannon johtamista ja ylläpitoa tukee
ProTAK-informaatiojärjestelmä.
»Tuotantolinjamme hyviä
puolia ovat tehokkuus ja monipuolisuus. Pystymme tekemään
MG-paperia laidasta laitaan, eri
raaka-aineista ja eri sävyisistä
resepteistä», kertoo BillerudKorsnäs Finland Oy:n Tervasaaren paperikonelinjan Operation
Manager Mikko Laakso.
Tiedon kulku ja sen hallinta
on monilajikoneella tärkeää ja
vaatii tiimeiltä paljon. Prosesseja
hallitsee pieni joukko verrattuna
UPM:n aikaiseen tilanteeseen,
jolloin keskitettyjä resursseja oli
käytössä laajemmin. Kaikkien
aktiivinen osallistuminen kehittämiseen ja ylläpitoon korostuu,
kun organisaatio on pieni.
Tässä ympäristössä ProTAK
on tärkeä työväline. Se ylläpitää,
varastoi ja tulostaa mutkattomasti raportteja, jotka ovat vi­
suaalisesti havainnollisia.
Kaikkien
tehtaiden käytössä
Husumin paperitehtaalla töissä
olleet Per Gannå sekä koneenhoitaja Arne Hägglund halusi-
Paperi ja Puu · 51 · Creating Bioeconomy
vat aikanaan luoda uuden järjestelmän, joka voisi dokumentoida
koko tuotantoprosessin tapahtumat sekä antaa selkeän ja monisuuntaisen kuvan vuorokauden
kaikista tuotantotapahtumista.
Kriittiset kohdat tuli tunnistaa
nopeasti.
Tästä syntyi ProTAK-mittaustyökalu, joka näyttää kolmisuuntaisesti, miten prosessitapahtumat vaikuttavat ajan hyötysuhteeseen (T), tuotantonopeuteen
(A) ja tuotteen laatuun (K).
Overall Equipment Effectiveness
(TAK-luku) voidaan muuntaa
ProTAKissa sekä tonneiksi että euroiksi. Järjestelmä helpottaa kommunikointia vuorojen
ja vastuualueiden välillä, jolloin
jopa organisaatiorakenteita voidaan madaltaa, sanovat järjestelmän kehittäjät.
ProTAK on käytössä kaikissa
BillerudKorsnäsin kahdeksassa
tehtaassa, myös konsernin uusissa tuotantoyksiköissä Pietarsaaressa ja Tervasaaressa. Kaikkia
järjestelmän ominaisuuksia ei
ole vielä ehditty hyödyntää, koska koulutus on Suomessa jonkin
verran kesken. Järjestelmä otettiin Suomessa käyttöön keväällä 2013.
»ProTAK on selkeän läpinäkyvä. Kun operaattori tekee kunnossapidon työtilauksen, kunnossapito ottaa sen vastaan.
Tämän jälkeen järjestelmä näyttää, miten työ alkaa edetä. Ar­
vioimme aamupalavereissa kaikki järjestelmään tehdyt kommentit ja vastaamme niihin. Kaikki
näkevät kulloisenkin tuotanto­
tilanteemme ja kehityssuunnan»,
sanoo tuotannon kehitysinsinööri Eero Valtanen. 