Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa

Transcription

Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa
Valitkoituja esimerkkejä &
vastaustekniikkaa
Liukoisuus
Lääketieteellisen tiedekunnan valintakoe vuonna 2000 t.5
Virtsakiviä muodostuu, kun niukkaliukoisia suoloja muodostavien ioninen pitoisuus virtsassa kasvaa liian suureksi.
Yksi virtsakivityyppi on struviitti eli ammoniummagnesiumfosfaatti (NH4MgPO4), jota muodostuu erityisesti silloin,
kun tulehduksen seurauksena tavallista suurempi osa virtsan ureasta [(NH2)2CO] hydrolysoituu ammoniakiksi (toisena
tuotteena muodostuu hiilidioksidia). Ammoniummagnesiumfosfaatin liukoisuustulo Ks on 2,5*10-13 mol3/l3.
Oletetaan, että vuorokautisen virtsanerityksen (1,00l) yhteydessä erittyy fosforia (alkuaineeksi laskettuna) 1,5g
magnesiumia 0,12g ja ureaa 20,0g.
a) 
Mikä on maksimimassa struviittia, joka voisi yllämainituista aineista muodostua, olettaen että kaikki mainittu
fosfori on peräisin fosfaatti-ioneista ja että kaikki ureasta vapautuva ammoniakki jäisi liuokseen
ammoniumioneina? Kuinka suuren osuuden fosforin kokonaismäärästä struviitti tällöin sitoisi?
b) 
Käytännössä olosuhteet ja liuoksen koostumus vaikuttavat saostuvan suolan määrään ja niihin eri ionien
rajapitoisuuksiin, joilla saostuminen alkaa. Esim. fosfaatti on virtsassa käytännössä lähes kokonaan
protolysoituneena monovetyfosfaatiksi ja divetyfosfaatiksi (monovetyfosfaatin happovakio pKa on 11,8 ja
divetyfosfaatin 6,9) Struviitin saostumisriski on suurimmillaan, kun virtsa on tulehduksen seurauksena
poikkeuksellisen emäksistä. Esim. vesiliuoksessa, jonka pH on 8,40 ja fosfaattien kokonaiskonsentraatio 0,05
mol/l, PO43.-ionin pitoisuus on protolyysitasapainon seurauksena 2,0*10-5 mol/l.
1. Laske kuinka suuri pitoisuus ammoniumionia liuoksessa voi tällöin korkeintaan olla niin, että struviittia ei
saostu, kun magnesiumpitoisuus on 0,12g/l.
2. Laske kuinka suuri osuus (%) liuenneesta ammoniakista on näissä olosuhteissa ammoniumionina, kun
ammoniakin happovakion pKa = 9,25.
Kidevesi
•  Käsitellään matemaattisesti osana molekyyliä, eli
lasketaan mukaan moolimassaan jne.
•  Jos kysytään esim. ”Mikä on kideveden kerroin jos
kidevedellisen yhdisteen moolimassa on X?” à
vähennä X:stä yhdisteen moolimassa ”Y” ilman
kidevettä. à Jaa jäljelle jäävä osuus veden
moolimassalla ”V”, jolloin saat vastaukseksi veden
kertoimen ”k”.
•  Ts. X = Y + k*V
•  Muista myös mahdollinen vapautuvan veden vaikutus
tilavuuteen! (Usein kuitenkin huomioitu
tehtävänannossa)
”Kidevesilasku”
”Montako massaprosenttia happea on
aubertiitissa CuAl(SO4)2Cl · 14 H2O?
Kidevedellistä aubertiittia liekitettäessä vesi
haihtuu yhdisteestä pois. Kun pieni määrä
kidevedellistä aubertiittia liekitetään täydellisesti
mittapullossa, haihtuvaa vettä saadaan talteen
40,0 mg. Kuinka paljon aubertiittia pullossa oli
ennen veden haihdutusta? Haihtuvasta vedestä
saatiin talteen 87 %.”
Suola/pH-lasku
”Kun ylimäärää kiinteää Mg(OH)2 ravistellaan
pullossa, joka sisältää 1,0M NH4Cl-liuosta
saadaan liuos, jonka pH on 9,00. Laske Mg(OH)2:n
liukoisuustulo KL.”
•  Kb(NH3)=1,76*10-5
Seoslasku
”Kandidaatti haluaa valmistaa juoman, jossa on
5 til-% etanolia. Käytössään hänellä on 2 til-% ja 7
til-% etanolia sisältäviä virvokkeita. Millaiset
määrät kandidaatin on sekoitettava juomia?”
Kaasulasku
”Astia on täynnä kaasuseosta, jossa on erästä
kaasumaista hiilivetyä CaHb ja happea suhteessa
1:5. Seos sytytetään palamaan. Palamisen jälkeen
havaitaan paineen laskeneen puoleen
alkuperäisestä. Lämpötila ja ja tilavuus pysyvät
vakioina. Mikä hiilivety on kyseessä? Oletetaan,
että syntyvä vesi ei vaikuta paineeseen.”
Moniarvoisen hapon titraus
•  100,0 ml 0,10M malonihappoa titrataan 0,10
NaOH:lla. Saadaan titrauskäyrä (seuraava dia).
•  Malonihapon Ka1=1,5*10-3 ja Ka2=2,0*10-6
•  Laske pH kohdissa A, B, C, D, E
•  Amfoteeriselle aineelle pätee seuraava kaava
konsentraatiosta riippumatta:
pK a1 + pK a2
pH =
2
Titrauskäyrä
Tasapainolasku
Suurin osa verenkierrossa olevista kilpirauhashormoneista on sitoutuneena erilaisiin plasman
kuljetusproteiineihin, kuten tyroksiinia sitovaan globuliiniin (TBG), transtyretiiniin ja albumiiniin.
Tärkeimpänä näistä ihmisessä toimii tyroksiinia sitova globuliini.
Vapaan tyroksiinin (T4) sitoutumista tyroksiinia sitovaan globuliiniin voidaan kuvata seuraavan
reaktioyhtälön avulla:
Tälle reaktiolle voidaan laskea samalla tavalla kuin mille tahansa muulle tasapainoreaktiolle
tasapainovakio K, joka on tyroksiinille 1,76*1010 M-1 .
Tutkimushenkilöltä otetaan aamuverinäyte, jossa todetaan veren vapaan tyroksiinia sitovan globuliinin
([TBG]) pitoisuuden olevan 322 nmol/l ja hänen veressä vapaana olevan tyroksiinin pitoisuus on 12 ng/l.
Tässä tehtävässä voimme yksinkertaistamisen vuoksi jättää kilpirauhashormonien sitoutumisen
transtyretiiniin ja albumiiniin huomiotta. Lisäksi voimme olettaa, ettei trijodityroniinilla ole suoraa tai
epäsuoraa vaikutusta tyroksiinin ja tyroksiinia sitovan globuliinin interaktioon.
Tasapainolasku
Tasapainolasku
•  a) Muodosta tyroksiinin sitoutumista tyroksiinia
sitovaan globuliinin kuvaavan reaktion
tasapainovakion lauseke. 1p
•  b) Kuinka monta prosenttia koehenkilön
tyroksiinin kokonaismäärästä on vapaana
plasmassa? 6p.
•  c) Kuinka monta prosenttia enemmän
tyroksiinia on vapaana, jos veren
kokonaistyroksiinipitoisuus kasvaaa 30%? Anna
vastaus kahden numeron tarkkuudella. 7p.
Mitä kannattaa osata ulkoa?
Vastaustekniikkaa
•  Mitä haetaan?
–  Oikeiden /vaadittujen asioiden esiintuomista
–  Tiivistä vastausta (vastauksen on mahduttava
sille
–  varattuun tilaan)
–  Kaiken vaaditun tiedon esiintuomista
–  Vastaamiseen tarvittavan ajan minimointia
(turhan asian esiintuomisen välttämistä)
Mihin vastaustekniikkaa tarvitaan?
•  Vastaustekniikka on yleinen ongelma
taistelussa sisäänpääsystä
•  Käytännössä kaikki, jotka ”pääsevät huulille”,
tietävät tarpeellisen mutta vastaavat väärin
•  Pääsykokeen vastausaika on rajoitettu ja
menee huolella vastatessa väistämättä
tiukille.
Miten kannattaa edetä?
•  Aluksi:
–  Silmäile koe läpi ja kirjoita nimet jokaiseen paperiin (jos tämä
käytäntö on vielä käytössä, viime vuonna joissain tiedekunnissa oli,
joissain ei)
–  Tutustu kaavakokoelmaan (monet tehtävät saattavat ratketa pelkkää
kaavakokoelmaa hyödyntämällä)
–  Tutustu aineistoon tai ainakin sen aiheeseen ja väliotsikoihin
•  Tehtävien ratkaisujärjestys:
–  Kaksi tapaa:
1.  suora (ehkä tehottomin viime vuosina)
2.  helpot ensin
Pros/cons
1. 
Plussat:
+ varmasti kaikki tieto, mitä ratkaisuihin tarvitaan
Miinukset:
- Vaikea hallita ajankäyttöä à älä jumiudu yhteen tehtävään
- Lopusta saattaa jäädä helpot pisteet saamatta, KUN aika loppuu
kesken
2. 
Plussat:
+ Saat itseluottamusta ja hyvän fiiliksen muita tehtäviä varten
+ Vaikeille tehtäville enemmän aikaa
+ ”Ilmaiset” pisteet jo kalasteltu pois J
Miinukset:
- Tehtävässä tarvittavat tiedot eivät välttämättä sijaitse kyseisen
tehtävän johdannossa, lisäksi aineisto saattaa vaikuttaa ratkaisuun
Yleisiä ohjeita tehtävien ratkaisuun
•  Vain harvoille tehtävätyypeille on olemassa
ns. ”ratkaisumalli”
•  Joudutaan pohtimaan tehtävänantoa ja sen
pohjalta nousevaa varsinaista kysymystä
•  Usein pitkäkin johdanto ja tehtävänanto
pelkistyy yksinkertaiseksi kaavan
pyörittämiseksi
Yleisiä ohjeita tehtävien ratkaisuun
•  Tämän jälkeen:
–  Yleiset periaatteet, joihin ratkaisu perustuu
–  Tarvittavat kaavat
–  Tarvittavat arvot tehtävänannosta tai esimerkiksi
kaavakokoelmasta
–  Miten arvoja pitää käsitellä?
•  Tehtävän mekaaniseen ratkaisemiseen
pitäisi kulua alle 5 min, kun rutiini on
kunnossa J
Laskutehtävän käsittely
• 
• 
• 
• 
• 
• 
Mitä kysytään?
Mitä, milloin, missä, miksi, miten…
Onko useampia kysymyksiä?
Missä painopiste?
Onko aihetta käsitelty aineistossa?
Jos lasku, missä yksiköissä vastaus halutaan.
Vastauksen rakenne
• 
• 
• 
• 
• 
Johdonmukaisuus
Selkeä rakenne
Laskuissa välivaiheet
Älä oleta, että mikään tieto on itsestäänselvyys
Rajoitettu vastaustila à selkeä ja tiivis teksti (jos
tekstiä tarvitaan)
•  Älä tee välipyöristyksiä!!
•  Oikea yksikkö, vastattu oikeaan kysymykseen,
pyöristystarkkuus (merkitsevät numerot)!
Ongelma laskussa?
•  Yleensä ongelma ei ole tiedon puute, vaan tehtävänannon
väärin ymmärtäminen
•  Usein syynä on liian vaikean ratkaisumallin hakeminen
•  Vanhoissa pääsykokeista voi huomata, että mutkat
vedetään suoriksi à ei kannata ajatella liian vaikeasti
•  Kaksi tapaa: 1. Ratkaiseminen suoraan annetuista arvoista
2. Jos et keksi mitä lähtöarvoilla voi tehdä, lähde liikkeelle
vastauksesta ja mieti mitä vastauksen saamiseksi pitää
tietää, usein lähtöarvotkin ”avautuvat” siinä sivussa.
•  Muista ajankäyttö, jos lasku ei aukene, jätä ”hautumaan”