Basedowin taudin Näkökenttätutkimus

Suomen Silmähoitajat – Finlands Ögonskötare ry
1/2012
www.suomensilmahoitajat.com
Basedowin
taudin
silmäoireita hoidetaan
tiimityönä
Näkökenttätutkimus
vaatii toistoa ja harjoitusta
Porin uusi klinikka
tarjoaa laaja-alaista
silmäkirurgiaa. Sivu 4
Taysin Silmäkeskus
kokoaa palvelut
saman katon alle. Sivu 16
Nyt on aika hakea
apurahaa ja kehittää
omaa osaamista. Sivu 18
2 Silmähoitaja
Porin uusi silmäklinikka tarjoaa
laaja-alaista silmäkirurgiaa.................. 4
Basedowin tauti
Kilpirauhasen liikatoiminta ja
silmäoireet......................................... 6
Hypertyreoosipotilaan silmäoireet...... 8
Näkökenttätutkimus
vaatii harjoitusta.............................. 12
Silmähoitajana 23 vuotta................. 16
Valoa ja iloa Taysin
Silmäyksikössä................................. 16
Koulutuspäivien
ruusut ja risut................................... 17
Apurahat 2012................................ 18
Apurahan myöntämisohjeet............. 19
Vinkit apurahojen hakemiseen......... 20
Marja-Liisa Taubert –
sydämellä sairaanhoitaja.................. 20
Hallitus 2012................................... 22
Silmähoitaja vuonna 2011............... 23
Palstat
Puheenjohtajalta................................ 3
Uudet jäsenet.................................... 3
Hallituksen päätöksiä....................... 21
Hallitustyö keskittyy
pohjoismaisiin
koulutuspäiviin
A
urinko paistaa jo päivisin, saa hanget kimaltamaan ja
houkuttelee väen ylös ulos ja lenkille. Pikkupakkanen
nipistelee mukavasti lenkkeilijän poskipäitä. Päivät ovat
pidentyneet. Kevättä kohti ollaan menossa…
Hallitus on pitänyt ensimmäisen kokouksensa uudessa
kokoonpanossaan. Uudet jäsenet toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi
hallitustyöhön. He esittelevät itsensä tässä lehdessä. Uudet jäsenet
saivat ja saavat opastusta hallituksen toimintaan ja toimintatapoihin.
Hallituksen tämänhetkinen työ painottuu 24. -25. elokuuta
Helsingissä pidettäviin Pohjoismaisiin silmähoitajien koulutuspäiviin.
Tässä on hallitukselle haastetta järjestää Ruotsin, Norjan, Tanskan
ja Suomen silmähoitajille yhteiset ja antoisat koulutuspäivät.
Pohjoismainen silmähoitajien puheenjohtajuus siirtyy näiden päivien
jälkeen Suomelta Norjalle.
Apurahailmoitukset ovat tässä lehdessä jäsenistön haettavissa.
Ilmoitukset ja hakuohjeet kannattaa lukea tarkasti, jotta hakemus
täyttää ilmoitetut vaatimukset. Apurahalla voi esimerkiksi hakeutua
tutustumaan kotimaassa tai ulkomailla työskentelevien kollegojen
työkenttään tai osallistua ulkomaisiin kongresseihin ja koulutuksiin.
Apurahojen saajat ovat velvollisia
kirjoittamaan matkakertomuksen
matkastaan sekä apurahan antajalle
että yhdistykselle.
Matkakertomuksia julkaistaan
lehdessämme, joten saamme
kaikki lukea mielenkiintoisia
kokemuksia erilaisista
kohteista ja koulutuksista.
Aurinkoista kevään
odotusta kaikille!
Anja Korpiaho
Yhteystiedot.................................... 24
Uusia
jäseniä
Puheenjohtajalta
Sisältö
Tervetuloa!
Suomen Silmähoitajat ry toivottaa
tervetulleeksi yhdistykseen seuraavat
uudet jäsenet:
Leena Saarenmaa, Luvia
Katja Sisko, Pori
Sanna Närvänen, Raisio
Tarja Kauppi, Haapala
Soili Pahkala, Saarenkylä
Silmähoitaja
Silmähoitaja 33
MAARIT AHO, HEINI KAIPIAINEN, NINA MUSTAKOSKI
Porin uusi klinikka tarjoaa
laaja-alaista
silmäkirurgiaa
Poriin avattiin maaliskuussa
2011 Medilaserin uusi
silmäkirurgian klinikka.
Uudella klinikalla
tehdään pääsääntöisesti
taittovirhekirurgiaa, kaihija linssileikkauksia sekä
luomileikkauksia.
S
uurin osa asiakkaista käy ennen leikkausta esitutkimuksessa. Siinä asiakkailta
otetaan muun muassa sarveiskalvon
topografiakuvat, joissa mitataan sarveiskalvon paksuus ja profiili.
Esitutkimuksen yhteydessä ehkä tärkein
osa-alue on asiakkaan tarpeiden ja toiveiden
kartoittaminen. Tämän pohjalta mietitään yhdessä asiakkaan kanssa hänelle henkilökohtaisesti paras leikkausmuoto.
Asiantuntevan arkkitehtitoimiston avulla vanhat tilat remontoitiin perusteellisesti klinikan
toimintaa vastaaviksi.
Asiakkaalle pyritään antamaan yksilöllistä
palvelua koko hoitoprosessin ajan ja huolehtimaan siitä, että hän saa realistisen tiedon erilaisista leikkausvaihtoehdoista, toipumisesta
ja lopputuloksesta.
Silmätautien erikoislääkäri Jyrki Mäki.
4 Silmähoitaja
Muodonmuutos Porin sydämessä
Medilaserin uusi toimipiste sijaitsee keskeisellä
paikalla Porin sydämessä, hyvien liikenneyhte-
yksien päässä. Ennen toiminnan aloittamista
nykyisen klinikan tilat kokivat valtavan muodonmuutoksen.
Aikaisemmin samassa talossa toimi muun
muassa pyöräliike ja Postin lajittelukeskus.
Asiantuntevan arkkitehtitoimiston avulla tilat
remontoitiin perusteellisesti klinikan toimintaa vastaaviksi.
Olemme olleet tiloihin hyvin tyytyväisiä. On
mukava huomata, että tilojen suunnittelussa
on otettu huomioon myös vakituisen henkilökunnan määrä. Tämä mahdollistaa klinikan
toiminnan pyörittämisen melko pienelläkin
työntekijämäärällä.
Toimipisteessä työskentelee kahden vakituisen sairaanhoitajan lisäksi optikko. Kaksi
silmäkirurgia hoitaa leikkaukset ja silmälääkärin vastaanotot niille erikseen varattuina
päivinä.
Kaikki tekevät kaikkea
Työnkuva Medilaserin klinikalla on laaja-alainen ja vaihteleva. Yrityksen yhtenä perusideana onkin, että kaikki tekevät kaikkea. Omalla
aktiivisuudella ja kiinnostuksella alaa kohtaan
pyrimme jatkuvasti kehittämään itseämme
silmähoitajina.
Tiimimme on hyvin tiivis ja pyrimme jakamaan oman osaamisemme kollegoiden kesken.
Myös yhteistyö muiden Medilaserin klinikoiden välillä on tiivistä.
Optikko Heini Kaipiainen sekä
sairaanhoitajat Maarit Aho ja Nina
Mustakoski ovat Medilaser Oy:n Porin
silmäklinikan työntekijöitä.
Heini Kaipiainen (vasemmalla), Nina Mustakoski ja Maarit Aho ovat tyytyväisiä uusiin
tiloihin ja laaja-alaiseen työhönsä.
Glistenings do exist.
But not for
Nyt on aika laittaa kalenteriin Suomen
silmähoitajien koulutuspäivät 2012,
jotka ovat tällä kertaa myös
Pohjoismaiset
silmähoitajapäivät!
Ne pidetään 24.-25.8.2012
Pörssitalossa Helsingissä.
Tuotelisätiedot:
Pirjo Karina Korhonen
[email protected]
puh. 050 448 3328
Markkinointi:
OneMed Oy
PL 10 (Metsäläntie 20),
00321 Helsinki
www.onemed.fi
Lisätietoa päivistä Silmähoitaja-lehdessä
2/2012 ja lähiaikoina myös osoitteessa
www.suomensilmahoitajat.com.
Silmähoitaja 5
PIRKKO NYLÄNDEN
Kilpirauhasen
liikatoiminta ja
silmäoireet
Kilpirauhasen liikatoiminta
on melko yleinen sairaus, jota
esiintyy noin yhdellä prosentilla
suomalaisista.
K
ilpirauhasen liikatoimintaa kutsutaan sekä hypertyreoosiksi että tyreotoksikoosiksi.
Tavallisin syy on Basedowin tauti, jota sairastaa noin 70 prosenttia hypertyreoosipotilaista.
Liikatoimivan kyhmystruuman osuus
on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Nimenomaan Basedowin tautiin liittyy silmäoireita.
Basedowin tauti on autoimmuunisairaus.
Elimistön tuntemattomasta syystä kehittämät
kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävät vastaaineet (TSH reseptory stimulating antibodies,
TSHRAbs) aiheuttavat hypertyreoosin.
Vasta-aineet tunnistavat silmäntakaisten
kudosten soluissa yhteisiä antigeeneja kilpirauhassolujen kanssa. Seurauksena on laaja
tulehdusreaktio, joka voi kohdistua silmäkuopan kaikkiin kudoksiin: retrobulbaarirasvaan,
silmälihaksiin, sidekalvoon ja luomiin.
Kudokset turpoavat niihin kertyneiden glukosaminoglykaanien ja veden seurauksena.
Paksuuntunut retrobulbaarikudos työntää silmämunaa ulospäin aiheuttaen eksoftalmuksen.
Kliinisesti selviä silmäoireita on 25-50
prosentilla Basedowin tautia sairastavista.
Vaikeita oireita on noin kolmella prosentilla. Silmäoireet eivät korreloi kilpirauhasen
liikatoiminnan vaikeuteen. Niitä voi esiintyä
ennen liikatoimintavaihetta tai sen jälkeen
jopa vuosien kuluttua.
6 Silmähoitaja
Basedowin
tauti
Silmäoireet ovat yleensä molemminpuolisia, mutta huomattavaa toispuoleisuuttakin
voi olla. Silmäoireisto on yleisempi tupakoivilla kuin tupakoimattomilla.
Basedowin tautiin voi liittyä myös sääriturvotus. Vaikea eksoftalmus voi johtaa sokeutumiseen nervus opticuksen (näköhermon)
kompression tai keratiitin vuoksi.
Liikatoiminnan
oireet
Tavallisimpia kilpirauhasen liikatoiminnan
oireita ovat hermostuneisuus, hikoilu, lämmönsiedon heikentyminen, väsyneisyys,
heikkous, vapina, sydämentykytys, hengenahdistus, laihtuminen, nopeutunut suolentoiminta ja hiustenlähtö.
Silmäoireet
Tavallisimpia Basedowin taudin silmäoireita
ovat hiekantunne, valonarkuus, kyynelvuoto,
liikuttelukipu, kaksoiskuvat, luomien sulkeutumattomuus ja näön huononeminen.
Pelkästään hypertyreoosiin liittyvä sympatikotonia voi aiheuttaa luomispasmin,
jolloin valkoista skleeraa on silmän yläosassa näkyvissä.
Liikatoiminnan
diagnostiikka
Epäily herää oireiden ja kliinisten löydösten
perusteella. Uudella eteisvärinäpotilaalla tulisi
huomioida myös kilpirauhasen liikatoiminnan
mahdollisuus. Selvässä tapauksessa laboratoriokokeet vahvistavat nopeasti diagnoosin.
Seerumin vapaa tyroksiini (T4v) ja trijodityroniini (T3v) ovat kohonneita ja tyreotropiini
(TSH, aivolisäkkeestä erittyvä säätelyhormoni) on mittaamattoman matala.
Basedowin tautiin viittaa kohonnut seerumin TSH-reseptoria stimuloiva vasta-ainepitoisuus (TSHRAb). Tällöin usein autoimmuunisairauden ilmentymänä myös muut
kilpirauhasvasta-aineet, kuten tyreoideaperoksidaasi- (TPO-) vasta-aine, ovat koholla.
Kuvantamistutkimuksia ei yleensä tarvita
diagnostiikassa, mutta kilpirauhasen ultraääni- ja isotooppitutkimus palpaation lisäksi
voivat auttaa liikatoiminnan etiologian selvittelyssä. Basedowin taudissa kilpirauhanen
on yleensä diffuusisti eriasteisesti suurentunut
ja kauttaaltaan liikatoimintainen.
Silmäoireyhtymän
diagnostiikka
Silmäoireisella kilpirauhasen liikatoimintapotilaalla on mitä ilmeisimmin Basedowin tauti.
Lieviä luomispasmioireita voi olla kyhmystruumapotilaillakin liikatoiminnan aikana.
Lievässä tapauksessa sisätautilääkäri ei
havaitse selviä löydöksiä, vaikka potilaalla voi olla oireita. Luomispasmissa skleeraa
voi näkyä silmän yläosassa suoraan eteen
(lid retraction) tai alaspäin katsoessa (lid
lag). Tutkitaan silmänliikkeet ja mahdolliset
kaksoiskuvat. Kipua voi tuntua esimerkiksi
ylöspäin katsoessa.
”Basedowin taudin silmäoireyhtymän hoito lievää vaikeammissa tapauksissa on
tiimityötä: tarvitaan sisätautilääkärin ja silmälääkärin, tarvittaessa neuro-oftalmologin,
asiantuntemusta”, Pirkko Nyländen sanoo.
Muutosten edetessä löydöksinä ovat luomiturvotus, luomiverestys, sidekalvoverestys,
sidekalvon turvotus (kemoosi) ja karunkulaverestys. Näöntarkkuus ja värinäkö voidaan
tarkistaa. Visuksen selvä huononeminen
viittaa näköhermon kompressioon, mutta
vaihteleva näön sumeneminen voi johtua
silmien kuivuudesta. Eksoftalmuksen aste
voidaan mitata.
Orbitoiden magneettikuvaus auttaa tilanteen vakavuuden arvioinnissa: näköhermon
kompressio, silmälihasten paksuus, silmäkuopan pohjan kudosten määrä.
Lievää vaikeammissa muutoksissa sisätautilääkäri konsultoi silmälääkäriä tarkemmista
tutkimuksista ja hoidon arviosta.
Liikatoiminnan ja
silmäoireyhtymän hoito
Kaikkien potilaiden kilpirauhasen liikatoiminta hoidetaan alkuun tyreostaattilääkityksellä
(karbimatsoli, Tyrazol®, vaihtoehtona propyylitiourasiili) normaaliksi yleensä 3-6 viikon
aikana. Tämä lääkitys ei tehoa silmäoireisiin,
mutta vakaan normaalin toiminnan ylläpito
on silmienkin puolesta tärkeää. Etenkin lääkityksen aiheuttama vajaatoiminta voi altistaa
silmäoireiden pahenemiselle.
Alussa oireiden hillinnässä on mukana
beetasalpaaja. Yleisesti kilpirauhasen liikatoiminnan pysyvän hoidon vaihtoehdot ovat
pitkäkestoinen estolääkitys (18 kk), radiojodihoito ja leikkaus.
Radiojodi voi pahentaa silmäoireita jaBasedowin taudissa sitä lieviä muotoja lukuun ottamatta yleensä vältetään, ainakin
aktiivisessa vaiheessa. Kysymykseen tulevat
pitkäkestoinen estolääkitys - karbimatsolin
rinnalla aloitetaan usein tyroksiini ja leikkaus, jolloin kilpirauhanen yleensä poistetaan
kokonaan. Jos lieväoireisella potilaalla päädytään radiojodihoitoon, se annetaan kortisonilääkityksen suojassa.
Merkittäviä silmäoireita hoidetaan kortisonilla joko suurina annoksina viikoittain
suoneen tai päivittäisenä hoitona suun kautta
silmälääkärin ja sisätautilääkärin seuratessa
tarkkaan tilannetta. Vaikeimmat tapaukset
on keskitetty yliopistosairaaloihin.
Kriittisessä tilanteessa näköhermon kompressiossa annetaan 1 g metylprednisolonia
suoneen kolmena peräkkäisenä päivänä. Jos
tästä ei ole apua, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri tekee dekompressioleikkauksen.
Leikkauksen vaihtoehtona on sädehoito,
joka auttaa etenkin silmälihaksen paksuuntumiseen.
Kaikissa silmäoireissa sidekalvojen paikallishoito on tärkeää kostutustipoin ja voitein
sekä auringolta ja tuulelta suojaten.
Tupakoinnin lopettamiseen kannustetaan, koska tupakoivilla silmäoireita on todettu useammin ja vaikeampina kuin tupakoimattomilla.
TSHRAb-määrityksillä voidaan seurata
taudin aktiviteettia. Aleneva pitoisuus korreloi
taudin aktiivisuuden vähenemiseen.
Hoito on
tiimityötä
Basedowin taudin silmäoireyhtymän hoito
lievää vaikeammissa tapauksissa on tiimityötä: tarvitaan sisätautilääkärin ja silmälääkärin, tarvittaessa neuro-oftalmologin,
asiantuntemusta. Kun on vähänkin epäilyä,
että on harkittava kortisonin lisäksi dekompressioleikkausta tai sädehoitoa, lähetetään
potilas hyvissä ajoin keskussairaalasta yliopistosairaalaan endokrinologin, silmälääkärin,
leikkauksiin perehtyneen korvalääkärin ja
sädehoitolääkärin arvioon. Karsastus- ja luomioperaatioita voidaan tarvita myöhemmässä
vaiheessa. Kaikessa pyritään näön säilymiseen
ja hyvään toiminnalliseen ja kosmeettiseen
lopputulokseen.
LL, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri
Pirkko Nyländen toimii sisätautien
osastonylilääkärinä Länsi-Pohjan
keskussairaalassa Kemissä.
Silmähoitaja 7
MAARIT SAIKKONEN
Hypertyreoosipotilaan
silmäoireet
Hypertyreoosipotilaista noin
70-90 prosentilla on taustalla
Basedowin tauti.
B
asedowin taudin - toisilta nimiltään thyreoid-associated orbitopathy (TAO), Graves ophthalmopatia,
dysthyroid ophthalmopathy, thyroid eye disease, thyroid orbitopathy, thyroid
exophthalmos - taustalla on orbita-alueen
autoimmuunipohjalta syntyvä inflammaatio, joka noin kuudella prosentilla johtaa
jopa näkökykyä vaarantavaan näköhermon
vaurioon.
Inflammaation seurauksena tulee silmänliikuttajalihasten tulehdus, fibroplastit kertyvät
paikalle, glukosamiinglykaaneja on ylimäärin,
mistä seuraa orbitan kongestio.
Potilaista 20 prosentilla diagnosoidaan
hypertyreoidismi ja TAO samaan aikaan.
Joskus silmäoireet johdattavat potilaan silmälääkärin vastaanotolle jo ennen varsinaista
hypertyreoosidiagnoosia, kun joskus silmäoireet alkavat vasta kliinisen taudin puhjettua
muutaman kuukauden kuluessa.
Vain noin 30 prosentille autoimmuunihypertyreoosia sairastavista tulee TAO. Silmäoireita voi olla myös eutyreoottisella Basedowin
tauti -potilaalla (6 %) liittyneenä Hashimoton tyreoidiittiin (3 %) ja primaarissa hypotyreoosissa (1 %).
Naisilla tautia todetaan 3-10 kertaa useammin kuin miehellä. Sairastuneiden keski-ikä
on noin 40 vuotta. Esiintyvyys Suomessa on
noin yksi prosentti. Miehillä ja yli 50-vuotiailla tauti on usein hankalampi.
Geneettisillä ja ympäristötekijöillä tiedetään olevan merkitystä taudin puhkeamisessa
eli tietyt kudostyypit sekä esimerkiksi stressi, tupakointi ja tiettyjen gram-negatiivisten
bakteerien aiheuttamat infektiot voivat lisätä
8 Silmähoitaja
Basedowin
tauti
riskiä sairastua. Tupakoivilla oireet kestävät
pitempään ja heillä on huomattavan paljon
suurempi riski saada Basedowin taudin silmäoireita kuin tupakoimattomilla. Eksoftalmuksen taustalla jopa puolella on Basedowin tauti.
Silmäoireet
ja -löydökset
Potilaat voivat olla oireettomia tai oireita voi
olla hyvin monenlaisia. Kaikkia alla olevia
löydöksiä tai oireita ei ole kaikilla ja myös
niiden voimakkuus vaihtelee.
Yleisiä oireita ovat roskantunne, vetistys
ja joskus valonarkuus. Luomioireita voivat
olla turvotus, yläluomen vetäytyminen (lid
retraction), jolloin limbuksen yläpuolelta jää skleeraa näkyviin potilaan katsoessa
suoraan eteensä. Tämä oire löytyy jopa 90
prosentilla.
Luomioireita ovat myös yläluomen jääminen jälkeen alas katsoessa (lid lag) ja luomien
huono sulkeutuminen (lagophthalmos). Joskus potilaat räpsyttelevät harvoin silmiään ja
aiheuttavat tuijottavan vaikutelman.
Skleeran pinnan verisuonet voivat olla
prominentteja horisontaalisten lihasten kiinnittymiskohtien päällä. Sidekalvolla voi olla
punoitusta ja turvotusta myös muualla kuin
Maarit Saikkosen mukaan potilaat voivat
olla oireettomia tai oireita voi olla hyvin
monenlaisia. Myös tuntemukset voivat
poiketa löydöksistä.
lihasten kiinnittymisalueilla.
Eksoftalmus ilmenee lihasten paksuuntumisen tai orbitan pehmytkudosturvotuksen
aiheuttamana luisen silmäkuopan sisällön lisääntyessä ja työntäessä silmiä ulospäin. Eksoftalmus on useimmiten molemminpuolista,
mutta voi olla epäsymmetristä. Eksoftalmusta
voi olla noin 60 prosentilla potilaista.
Silmälihasten paksuuntumisen myötä silmien liikkeet voivat muuttua rajoittuneiksi.
Useimmiten paksuuntuva lihas on alasuora,
sitten sisäsuora ja yläsuora. Rajoittavaa lihasten
toimintavajausta on noin 40 prosentilla.
Rajoittuneiden silmänliikkeiden myötä
potilaalle voi tulla kaksoiskuvia, jotka aamuisin ovat hankalimmillaan. Lievemmässä
tilanteessa kaksoiskuvia näkyy vain tiettyihin
suuntiin kuten ylös katsoessa.
Potilaista silmäkuopat tuntuvat täyteläisiltä. Paksuuntuneesta lihaksesta poispäin katsoessa voi tulla kiristyksen tunnetta. Noin 30
prosentilla voi olla painontunnetta ja tylppää
kipua. Silmänpaine voi olla korkeampi, kun
mitataan potilaan katsoessa ylös kuin suoraan eteenpäin katsoessa.
Potilailla voi olla kuivat silmät luomien
huonon toiminnan ja sulkeutumattomuuden takia sekä sarveiskalvon yläosan keratiittia. Myös sarveiskalvon haavaumat ovat
mahdollisia. Taustalla on kyynelrauhasen
toimintahäiriö, joka voi vähentää erittyvän
kyynelnesteen määrää ja muuttaa kyynelnesteen laatua. Näöntarkkuus voi huonontua tai
vaihdella sekä kuivumisen että mahdollisen
näköhermovaurion takia.
Näön kannalta vaarallisin on näköhermon
joutuminen puristuksiin ahtautuneessa orbitassa. Tämä löydös on noin kuudella prosentilla potilaista. Oireina ovat näön aleneminen,
värinäköhäiriö, mustuaisen toimintahäiriö ja
muutokset näkökentässä. Tutkittaessa näköhermon päätä se voi näyttää turvonneelta,
normaalilta tai atrofiselta.
Silmäoireista poikkeavana löydöksenä
voi potilailta löytyä säären etuosan turvotusta. Myastenia gravista on alle prosentilla potilaista.
Tutkimukset
Usein potilaat tulevat sisätautilääkärin tai
endokrinologin lähettämänä tutkimuksiin,
jolloin suunnitellaan vastaanottokäynnin tutkimukset jo etukäteen. Aina tutkitaan näöntarkkuus, näkökenttä (Humphrey, Octopus
tai Goldmann) ja värinäkö etenkin epäiltäessä näköhermon puristusta.
Tarvittaessa tehdään diplopiatesti, Hessin kartta ja karsastusstatus, jotka paljastavat
silmien liikerajoitukset, suunnan ja määrän.
Lääkärin tekemässä silmästatuksessa huomioidaan samalla luomien ja sarveiskalvojen
muutokset ja mitataan eksoftalmuksen määrä,
silmänpaineen mittaus suoraan eteen ja ylös
katsoessa sekä mustuaisreaktiot.
Orbitan magneettitutkimus paljastaa mahdolliset lihaspaksuuntumat, näköhermon puristumisen ja silmäkuopan pehmytkudosten
määrän. Kontrollikäynneillä tutkimukset uusitaan tarpeen mukaan ja seurataan tilanteen
mahdollista etenemistä tai vakautumista.
Silmäoireiden
hoito
Lievimmillään potilas selviää silmää kostuttavien tippojen ja voiteiden avulla, joita on
hyvä käyttää runsaasti ja säännöllisesti. Mikäli
luomet sulkeutuvat huonosti, ne voi myös teipata yöksi. Aurinkolasit helpottavat valonar-
A ja B: Molemminpuolinen papillaturvotus.
C. Magneettikuva, jossa näkyvät lihaspaksuuntumat ja etenkin vasemman silmän
eksoftalmus.
A. Molempien silmien sekä ylä- että alaluomien retraktio.
B. Oikealla luomiretraktio ja silmä myös alempana, mahdollisesti alasuoran
liikerajoitus. Silmä myös eksoftalminen.
C. Vasemmalla eksoftalmus, orbita-alueen turvotus ja vahva sidekalvokemoosi.
D. Eksoftalmus, luomiturvotus ja alaluomen retraktio.
E. Molemminpuolinen vaikea sidekalvoturvotus ja kemoosi. Ilmeisesti silmät eivät
myöskään käänny ylöspäin.
kuutta ja myös silmien kuivumista. Potilasta
rohkaistaan lopettamaan tupakointi.
Luomiturvotusta voi yrittää vähentämällä suolaa ruokavaliosta ja nostamalla sängyn
päätä. Kaksoiskuvia voi vähentää Fresnellin
prismojen avulla ennen mahdollisia operatiivisia toimenpiteitä.
Jos potilaalla on vaikeita oireita ja kipua
sekä mahdollisesti myös lievää näköhermon
puristusta ja toimintahäiriötä, voidaan antaa
suuria kortisoniannoksia suun kautta yhteistyössä sisätautilääkärin tai endokrinologin kanssa. Vakavassa näköhermovauriossa
kortisoni voidaan antaa suoneen impulssihoitona eli kolmena peräkkäisenä päivänä
1g metyyliprednisolonia.
Jos kortisonihoito ei auta, on tehtävä dekompressioleikkaus, jolla voidaan turvata potilaan näkökyky ja leikkaus voidaan joutua
tekemään nopeastikin. Dekompressioleikkauksessa poistetaan osia silmäkuopan luisista
rakenteista. Näin saadaan tilaa näköhermolle
ja lihaksille. Toimenpide joudutaan tekemään
noin seitsemälle prosentille potilaista.
Jos tilanteen stabiloiduttua potilaalle jää
kaksoiskuvia, voidaan harkita karsastusleikkausta, joka on tehty noin yhdeksälle prosentille. Luomikorjauksia on tehty noin 13 prosentille. Muutamat potilaat tarvitsevat useita eri
toimenpiteitä hyvän kosmeettisen ja toiminnallisen lopputuloksen saamiseksi.
Sädehoitoa on tutkittu, mutta sen tehoa
ei ole varmasti osoitettu eikä sitä voi antaa
esimerkiksi diabeetikoille ja vaskuliittipotilaille.
Oireilu jatkuu noin vuoden tupakoimattomilla ja tupakoivilla 2-3 vuotta. Monella oireilu helpottuu ja löydökset voivat vähentyä. Monet kokevat kuitenkin silmiensä
näyttävän erilaisilta ja epänormaaleilta, ja
tarvitsevat psyykkistä tukea ja rohkaisua.
Esteettisistä syistä silmälasien ja mahdollisesti liukuvärjättyjen linssien hankinta voi
olla paikallaan.
Erikoistuva lääkäri Maarit Saikkonen
työskentelee Länsi-Pohjan keskussairaalan
Silmätautien poliklinikalla.
Silmähoitaja 9
VOLK MERLIN
automaattinen non-contact linssijärjestelmä
Caporex Oy
»
[email protected]
»
www.caporex.fi
CaporexMERLIN 210x148.indd 1
3.2.2012 8.15
Caporex Oy
myy UNICOS-tuotteita.
Siksi myös huolto toimii.
URK-800
REFRAKTOKERATOMETRI
10 Silmähoitaja
Caporex Oy
»
[email protected]
»
www.caporex.fi
RINI U-300
potilastuoli
Korkeudensäätönsä
ansiosta myös
pikkupotilaille.
Saatavana myös pienemmät
istuin- ja selkäosat.
Caporex Oy
»
[email protected]
»
www.caporex.fi
Caporex RINI U-300.indd 1
8.2.2012 13.45
RINI Mk2
siirrettävä
leikkauspöytä
Pyydä koekäyttö.
Caporex Oy
»
[email protected]
»
www.caporex.fi
Silmähoitaja 11
ULLA LEHMONEN
Kokemuksia Lapista:
Näkökenttätutkimus
vaatii harjoitusta
Goldmann-näkökenttätutkimus
on tutkijalle vaativa. Jotta voi
luottaa omiin tutkimuksiinsa,
tarvitaan harjoitusta ja
monta näkökenttätutkimusta.
Erilaisten sairauksien
ymmärtäminen sekä niiden
vaikutus näkemiseen ja
näkökenttään helpottaa
tutkijan työtä.
N
äkökenttä on se avaruuden osa,
jossa olevat kohteet yhteen pisteeseen fiksoiva silmä samanaikaisesti näkee. Oikeastaan on kyse
”näkösaaresta sokeuden meressä”: saaren korkein kohta edustaa makulanäköä ja merestä
nousevat rannat perifeeristä näköä.
Goldmann-perimetri on sisäpinnaltaan
valkoinen puolipallo, jossa voidaan tutkia
sekä perifeerinen että sentraalinen kenttä
vaihtamalla valkoisen valo-objektin kokoa
ja valointensiteettiä. Goldmann-perimetriä
käytetään muun muassa tutkittaessa neurooftalmologisia potilaita - potilaita, joiden visus on alle 0,3, lapsipotilaita ja ajokorttilausuntoa tarvitsevia potilaita.
Ennen tutkimusta potilaalle selostetaan
tutkimuksen kulku pääpiirteittäin. Rauhallinen ja selkeä ohjaus helpottaa tutkimuksen
tekemistä. Potilaalle näytetään fiksaatiopiste,
johon hän katsoo koko tutkimuksen ajan sekä
näytetään millainen valo liikkuu perimetrin
sisällä ja miten hän ilmaisee havaitsemansa
valo-objektin.
12 Silmähoitaja
Tutkimuksen aikana saa ja pitää räpytellä
normaalisti, ettei silmän pinta kuivu. Kuiviin
silmiin voidaan tiputtaa ennen tutkimusta
ja sen aikana kostutustippoja, ei kuitenkaan
geelimäisiä.
Potilaan tuoli ja perimetri asetetaan siten,
että korkeus on sopiva sekä potilaalle että tutkijalle. Potilaan otsan pitää ylettyä otsatukeen
ja leuan laskeutua napakasti telineeseen. Jos
potilaan yläluomi varjostaa näkökenttää, täytyy luomi kohottaa ihoteipillä kevyesti ennen
tutkimusta. Teippiä ei saa teipata liikkuvalle
luomelle, ettei räpyttäminen vaikeudu.
Toinen silmä peitetään koveralla muovisella peittolapulla, joka ei paina silmää. Potilaan asentoa voidaan tarvittaessa tukea tyynyillä ja otsaa tarranauhalla. Kun potilas on
asetettu oikein perimetriin, näkyy potilaan
silmä tutkijalle ja perimetrin sisällä oleva asteikko/hiusristikko on potilaan mustuaisaukon keskellä. Tutkimushuoneen valaistus on
hyvä pitää hämäränä tai pimeänä.
Perifeerinen
kenttätutkimus
Tutkimus aloitetaan sytyttämällä valo-objektia
(4/II) neljässä kvandrantissa, jolloin esimerkiksi hemianopsia tulee heti esille ja potilas
saa harjoitusta tulevaa tutkimusta varten.
Tämän jälkeen tutkitaan kentän äärirajat liikuttamalla valo-objektia (4/II) tasaisesti aina
yhtä hitaalla liikkeellä (2-5 astetta / sekunti) kohti fiksaatiopistettä. Havaitsemiskohta
merkitään karttaan pisteellä.
Jokainen meridiaani käydään läpi epämääräisessä järjestyksessä. Tarvittaessa voidaan
tutkia vieläkin tiheämmin. Normaalit peri-
feerisen kentän rajat ovat temporaalisesti 90100 astetta, nasaalisesti 60 astetta, ylös 50-60
astetta ja alas 70-75 astetta.
On tärkeää, ettei valoa tuoda liian nopeasti, jolloin potilas ei ehdi reagoida valoon, eikä
myöskään liian hitaasti, jolloin tutkimusaika
pitenee ja potilas ehtii väsyä.
Isopterin sisälle jäävä alue on tutkittava
myös joko liikuttaen objektia läpi kentän, jolloin potilas ilmoittaa, jos valo välillä häviää
näkyvistä tai sytyttämällä objektia vuoron perään useissa kohdissa kentän alueella, jolloin
potilas ilmoittaa, milloin valo syttyy. Tavoista
jälkimmäinen on meillä käytössä.
Jos valolla 4/II tulee puutoksia, tutkitaan
vielä valolla 4/V. Pisteet yhdistetään viivoilla. Perifeerinen kenttä tutkitaan aina ilman
lasikorjausta.
Keskeinen
näkökenttä
Keskeinen eli sentraalinen näkökenttä tutkitaan samalla tavalla kuin perifeerinen, mutta
käytetään huomattavasti pienempää valo-objektia. Meillä aloitusvalona on 3/0. Keskeisen
näkökentän tutkimuksessa korjataan aina refraktiovika ja otetaan lasikorjauksessa huomioon ikäkorjaus Goldmann-perimetrin mukana olevien ohjeiden mukaisesti eli:
30-40 -vuotiaat
40-45 -vuotiaat
45-50 -vuotiaat
50-55 -vuotiaat
55-60 -vuotiaat
yli 60 -vuotiaat
+1
+1,50
+2
+2,50
+3
+3,50
Päivi Posio
Ulla Lehmosen kuvassa käyttämä vanha Goldmann-perimetri on Lapin keskussairaalassa edelleen ahkerassa käytössä.
Lasikorjaus saadaan siten, että lasketaan yhteen potilaan tuorein refraktio ja ikäkorjaus.
Jos on astigmatiaa, entisen ohjeen mukaan
sai sylinterin puolittaa ja lisätä sfääriseen ja
se toimi hyvin.
Uusimman ohjeen mukaan 1.25 ja sen
alle olevat voidaan puolittaa ja sitä suuremmat astigmatiat korjataan kokonaan. Sylinterilinssin asettamisessa pitää olla tarkkana,
jotta astekulma tulee oikein.
Esimerkki 1: 50-vuotias potilas, ol= +1.50
cyl +1.50 ax 90 tutkimuslinssi = +4 cyl
+1.50 ax 90.
Esimerkki 2: 55-vuotias potilas, ol= +2 cyl
+1.0 ax 50 tutkimuslinssi = +5.50
Tutkimuksissa käytetään linssejä, jotka ovat
halkaisijaltaan suurempia ja reunoiltaan kapeampia kuin normaalit tutkimuslinssit. Linssi
asetetaan sille varattuun linssipidikkeeseen ja
tuodaan mahdollisimman lähelle silmää. Se
ei kuitenkaan saa koskettaa ripsiä.
Keskeisen kentän rajat tutkitaan liikuttamalla valoa 3/0 kohti fiksaatiopistettä. Sytytys-sammuttamismenetelmällä käydään läpi
keskikentän sisäpuolella olevat pisteet 5, 10
ja 15 asteen säteiltä/etäisyyksiltä.
Samalla tavalla rekisteröidään valon näkyminen lähellä fiksaatiopistettä kaikissa
neljässä kvandrantissa. Havaitut kohdat merkitään pienellä pisteellä tai pilkulla näkökenttäkarttaan. Jos valo ei näy sytyttäen, voidaan
valoa liikuttaa, jolloin havaitsemisen merkkinä käytetään nuolta. Jos ilmenee puutoksia, tutkitaan ne alueet automaattisesti aina
seuraavaksi suuremmalla valolla, eli 4/0 4/I
ja niin edelleen.
Sokeapiste
esille
Sokeapiste saadaan esille liikuttamalla samaa valo-objektia, jolla keskikenttä on otettu, noin 15 asteen kohdalta kahdeksaan eri
suuntaan. Oikean silmän näkökentässä sokeapiste sijaitsee oikealla puolella ja vasemman vasemmalla puolella.
Ellei sokeapistettä saada rekisteröidyksi,
on potilaan fiksaatio huono ja kenttätutkimuksen luotettavuus jää kyseenalaiseksi. Jos
sytyttämis-sammuttamistekniikalla jää näkymättä vierekkäisiä pisteitä, on kokeiltava,
saako sillä kohdalla esille samaa valo-objektia
liikuttamalla skotooman rajat.
Jos liikkuva objekti näkyy, mutta sytytetty ei, voi vielä kokeilla, näkyykö seuraavaksi suurempi tai kirkkaampi objekti samalla
kohdalla sytytettynä. Löydökset merkitään
Silmähoitaja 13
Tutkimuksessa käytetään alkuperäisiä Goldmann-karttoja, koska monistettaessa karttamerkkien paikat voivat muuttua. Perimetri
kalibroidaan noin kerran viikossa sille varatulla kalibrointilaitteella.
kaavakkeeseen eri värien avulla tai sanallisesti niin että käy selville, mihin kentän
alueisiin kontrollitutkimuksessa kannattaa
kiinnittää huomiota.
Kentän tulkinnan helpottamiseksi voidaan isopterit piirtää eri väreillä näkökenttäkarttaan, eli jokaisella valo-objektilla on
oma väri. Tutkimuskarttaan voidaan, ja on
suotavaa, kirjata havaintoja tutkimuksen
kulusta, kuten fiksaatio, silmien vesiminen,
vastauksien vaihtelu, luomen kohottaminen
teipillä tai näön sumentuminen.
Kalibroinnilla varmistetaan lampun valotehon riittävyys sekä taustavalon ja objektivalon valoisuuden suhde. Tutkimusolojen
on pysyttävä samoina, jotta kenttiä myöhemmin uudelleen tutkittaessa saadaan aiempiin
verrattavissa olevia tuloksia.
Goldmannista
Octobusiin
Vanha Goldmann-perimetri on Lapin keskussairaalassa edelleen ahkerassa käytössä,
vaikka rinnalle onkin hankittu hieno Octobus-perimetri. Se korvaa jatkossa Goldmannin, jonka valmistus on lopetettu, eikä vanha
14 Silmähoitaja
laite enää kovin monta vuotta kestä säännöllisestä huollosta huolimatta.
Laitetta huolletaan vuosittain. Viime
kesänä sen sisäpuoli maalattiin automaalaamolla. Värinumero (RAL9010H) saatiin
Octobus-laitteen edustajalta ja nyt se on siltä osin kuin uusi.
Meillä on vuosia tilastoitu hoitajien tekemien tutkimusten määriä. Täydellisiä Goldmann-näkökenttätutkimuksia tehdään noin
400 potilaalle vuosittain. Humphrey on käytössä glaukoomapotilaiden tutkimuksessa,
jossa käy vuosittain noin 900 potilasta. Glaukoomakuvauksia (st.pap+hs-kuvat) tehdään
vuosittain noin 600 potilaalle.
Perushoitaja Ulla Lehmonen työskentelee
Lapin keskussairaalan silmätautien
poliklinikalla vastuualueenaan
näkökenttätutkimukset ja
silmänpohjakuvaukset.
Päivi Posio
Vuodesta 1978 silmätautien parissa työskennellyt Ulla Lehmonen teki aluksi kolmivuorotyötä silmäosastolla, toimi poliklinikan
avustavana hoitajana ja leikkaussalin passarina. Kuukausien perehdytys silmätauteihin ja niiden hoitoon antoi mahdollisuuden
harjoitella näkökenttätutkimuksia, opettajina näkökenttien tutkijat omassa talossa ja
OYSin silmäpoliklinikalla.
Silmähoitaja 15
SI L M
KSIÄ
Y
Ä
ANJA KORPIAHO
Silmähoitajana 23 vuotta
Siskon ura on ollut nousujohteinen, hän on
tullut ”yön pimeydestä päivän valoon”.
S
isko Rissanen muutti perheineen Oulun ja Kuopion kautta Tampereelle noin
23 vuotta sitten. Hän oli tehnyt Oulussa ilta- ja yötyötä ravintolassa hovimestarina
kymmenisen vuotta. Sairaanhoito-opintojen
jälkeen hän työskenteli Kuopion Yliopistollisen
Sairaalan traumatologisella osastolla.
Tampereelle muutettuaan hän hakeutui
Tampereen Yliopistollisen sairaalan silmätautien vuodeosastolle virkaan, joten vuorotyö
sai jatkoa hämäläisessä kulttuurissa.
Yhteensä 15 vuotta hän teki kolmivuorotyötä vuodeosastolla. Vuosien mittaan pitkä
työmatka kolmella eri bussilla alkoi rasittaa ja hän siirtyi silmätautien poliklinikalle
päivätöihin.
Sisko Rissanen oli järjestämässä ensimmäisiä
silmähoitajien koulutuspäiviä Tampereella
vuonna 1990. Viimeksi hän osallistui koulutuspäiville vuonna 2010 Oulussa. ”Parhaiten mieleen on jäänyt vapaa ohjelma
työkaverien kanssa. Naurua piisasi ja kaikilla oli mukavaa.”
PARASTA työssä ovat olleet mukavat työkaverit, jotka ovat sietäneet häntä silloinkin, kun hän ei ole ollut kiltti, vaan suorastaan ”änkyrä”.
Eläkkeelle siirtyvä Sisko Rissanen jättää
luottavaisin mielin potilaat nykyiselle ja osaavalle henkilökunnalle, joka selviää nykyisistä
ja tulevista haasteista mutkattomasti.
Hän haluaa kiittää Silmähoitajien johtoporrasta jaksamisesta järjestää jokavuotiset
koulutuspäivät sekä edistää silmähoitajien
osaamista myös apurahojen ja Silmähoitajalehden avulla.
Nyt Sisko saa helliä kohta kaksivuotiasta
tyttärentytärtä Annia vaikka aamusta iltaan.
Oman osansa vaatii myös lemmikkikoira
Pepe. Välillä Sisko laittaa sukset jalkaan ja
ampaisee ladulle.
Leppoisia ja aurinkoisia vapaaherrattaren päiviä!
Iloa ja valoa!
Tays Silmäkeskus aloitti
toimintansa moderneissa
tiloissa vuoden alussa. Uudet
tilat sekä motivoitunut ja
kehitysmyönteinen henkilökunta
mahdollistavat vaikuttavat,
tehokkaat ja laadukkaat
palvelut, jotka huomioivat
sekä yksittäisen potilaan
hyvän hoidon että väestön
terveystarpeet.
T
ays Silmäkeskuksen perustehtävä on
edistää silmäpotilaiden ja pirkanmaalaisten hyvinvointia. Vaikka silmäsairauksista parantaminen on aina ykköstavoite,
tauti ja sen hoito ovat joskus ulottumattomissa. Niissäkin tapauksissa haluamme auttaa ja
kannustaa potilaita hyvään elämään sairaudesta
ja näön vammautumisesta huolimatta.
Julkisen sektorin terveydenhuollon henkilöstö tekee arvokasta, vaativaa ja vastuullista työtä. Ikääntyvän väestön ja lääketieteen
mahdollisuuksien lisääntyminen tarkoittavat
16 Silmähoitaja
sitä, että palveluiden kysyntä kasvaa nopeammin kuin silmäsairauksien hoitoon saatavat
voimavarat.
Olemme sisäistäneet epäsuhdan osaksi
perustyötämme. Meille on uskottu tärkeä
tehtävä käyttää rajalliset voimavarat eniten
silmäterveyttä tuottavalla tavalla. On haluttava, osattava ja kyettävä tekemään valintoja ja
joskus vaikeitakin päätöksiä, joita muut tahot
eivät mielellään ota vastuulleen.
JULKISEN sektorin silmäterveydenhuollon
kustannuksista yli 80 prosenttia kuluu ”neljään suureen” silmäsairauteen: silmänpohjan ikärappeuma, glaukooma, diabeettinen
silmäsairaus ja harmaakaihi.
Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin iäkkäiden potilaiden näkövamman aiheuttaja.
Glaukooma on toisella sijalla. Diabeettinen
silmäsairaus aiheuttaa eniten työikäisten näkövammaisuutta.
Vaikka harmaakaihileikkausten jonot näkyvät usein otsikoissa, eniten pysyvää näkövammaisuutta aiheuttaa silmänpohjan ikärappeuma, jonka hoito on kehittynyt ja lisääntynyt
viime vuosina huimasti - vastuullisten valin-
Uusien tilojen suunnittelussa on alusta
asti huomioitu huonosti näkevät
asiakkaat.
tojen seurauksena.
Tays Silmäkeskuksen moniammatillisissa tiimeissä suunnataan tarkoituksenmukaisen työnjaon avulla kunkin ammattiryhmän
työpanosta koulutusta vastaaviin tehtäviin.
Esimerkiksi hoitajat aloittivat toistaiseksi ainoana silmäyksikkönä Suomessa ikärappeu-
Helsingin koulutuspäivien
KATI NIEMINEN
ruusut ja risut
”Ihana paikka ja ruoat,
hyvät luennot, aikataulut ja
iltaohjelma!”
Jäsenistön palaute vuoden
2011 koulutuspäivistä 26.27.8. Helsingissä oli pääosin
positiivista.
H
istoriallisessa ja kauniissa Paasitornissa
pidetyille koulutuspäiville osallistui
267 jäsentä, joista palautteensa antoi
123 vastaajaa. Kesäisen aurinkoinen ja lämmin
päivä helli päiville osallistuneita. Taiteiden yö
sattui sopivasti samalle viikonlopulle, mistä
päivät saivat mukavan lisämausteen.
Parasta perjantaina
Luennot olivat vastaajien mielestä kaiken
kaikkiaan hyviä, asiallisia, mielenkiintoi-
ANJA TUULONEN
man hoidossa lääkeaineen piston silmään,
mikä on vapauttanut lääkäreiden työaikaa
diagnostiikkaan, hoitopäätöksiin ja vaativiin
toimenpiteisiin.
Juuri valmistuneen kaihiklinikan tiloissa
on mahdollista päästä korkeaan laatuun ja volyymiin matalin kustannuksin. Myös muissa
suurivolyymisissä silmäsairauksissa toiminta standardoidaan ja segmentoidaan potilaat
sairauden vaikeusasteen mukaisesti.
SILMÄKESKUKSELLA on yhteinen aula
potilashotellin kanssa. Silmäkeskuksessa ensimmäinen kontakti – ilmoittautuminen – on
haluttu ohjata asiakaspalvelun ammattilaisille
hotellin vastaanottoon, jolloin terveydenhuollon osaajat pystyvät kohdentamaan ammattitaitoaan useammille potilaille.
Toivotamme potilaat tervetulleeksi hyvän palvelun ja myös taiteen avulla. Toivomme niiden edistävän terveyttä ja turvallisuuden tunnetta teemaksi valitun ilon
ja valon avulla.
Ylilääkäri Anja Tuulonen on Tays
Silmäkeskuksen vastuualuejohtaja.
sia ja sopivan mittaisia. Suosituin luento oli
Marita Uusitalon akuutti silmä, josta piti
80 jäsentä.
Toiseksi suosituin oli triagehoitajan työ
päivystyksessä, josta piti 23 jäsentä. Ari Tirkkosen esitystä takaosakirurgian historia ja
Anu Vaajasen luentoa silmänpainetaudista
kiitti 11 vastaajaa.
Kauempaa tulleet arvostivat perjantain
aamupalaa. Viisi jäsentä mainitsi tästä asiasta erikseen.
Parasta lauantaina
Kaikkiaan 80 vastaajaa piti lauantain parhaana
esityksenä Pertti Oskalan Takaosat-luentoa, ja
siihen liittynyttä videota. Takaosa-aamupäivää
kokonaisuutena pidettiin hyvänä. Luennot,
video ja keskustelu täydensivät toisiaan.
Johanna Lindgrenin luentoa takaosapotilaan ohjauksesta piti hyvänä 30 vastaajaa.
12 nosti esiin potilasohjausvideon esittelyn.
Raija Lammin toiminta päivän puheenjohtajana sai myös kiitosta.
Yleisiä huomioita
Paasitorni paikkana sai paljon hyvää palautetta. Paikkana kaunis ja edustava. Luentosali
erinomainen, hyvät ja avarat tilat ja mukavat
tuolit. Hyvä ilmastointi - joidenkin takana
istuvien mielestä liiankin hyvä.
Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Ruokailu sujui joustavasti. Palvelu oli hyvää. Likaiset astiat kerättiin sujuvasti pois pöydistä. 41
jäsentä antoi hyvää palautetta ruoasta.
Iltatilaisuudesta pidettiin kovasti. Myös
siellä ruoka oli hyvää. Tosin joku kaipasi
kahvia tai teetä jälkiruoan kaveriksi. Illan
ohjelmaa kehui 31 vastaajaa. Tilaisuus oli
mukava ja rento.
Myös näyttelyä pidettiin hyvänä. Aulaemäntäkin sai kiitosta. Joku mainitsi hyvänä kellon soittamisen luentojen alkamisen merkiksi.
Pieniä risuja
Risut olivat yksittäisiä, eikä mitään suurempaa aihetta noussut esille. Näkökenttäluennon peruuntuminen harmitti paria jäsentä,
samoin se, ettei päivillä selitetty, miksi luento
oli peruuntunut.
Kolmea osallistujaa häiritsi osallistujien saapuminen luennoille myöhässä ja hälinä luentojen alussa. Yhtä monen mielestä akuutti silmä
-luentoon oli varattu liian vähän aikaa.
Äänentoistolaitteiden ja tietokoneohjelmien käyttöä toivottiin harjoiteltavan enemmän etukäteen.
”Jokaisen luennoitsijan ei myöskään tarvitse
esitellä Hyksin silmäklinikan pääovea.”
Yleisiä toiveita
Toiveita jäsenistöllä oli ilahduttavan paljon,
ohessa muutamia poimintoja:
Luentotiivistelmät jakoon, joko etukäteen
nettiin tai paikan päällä. Silmähoitajapäivien ajankohdaksi torstai ja perjantai. Enemmän aikaa verkostoitumiseen ja näyttelyyn
tutustumiseen.
Enemmän tuote-esittelijöitä - toiselle päivälle eri esittelijät, jos paikkoja on rajoitetusti.
Osallistujien nimilista jakoon kaikille. Vuosikokous keskelle päivää.
Luentoaiheita
Luentotoiveita esitettiin runsaasti ja laidasta
laitaan vaikka useammaksi vuodeksi:
• Koulutusta näkökentistä
• Sarveiskalvo-, orbita-, taittovirhe-,
glaukooma- ja plastiikkakirurgiaa
• Silmäpotilaiden apuvälineet, sosiaaliturva
ja heikkonäköisyyden perusteet
• Miten jonkun hoitokäytännöt, hoitajien
koulutus, haastattelu- ja ohjekaavakkeet
tai hoitajavastaanotto vaihtelevat eri
puolella Suomea?
• Silmätautien hoito eri maissa
• Kestävä kehitys osastoilla ja
leikkaussaleissa
• Karsastus - mitä ongelmia aiheuttaa
lapselle ja aikuiselle; karsastusleikkaukset
• Instrumenttien, työvälineiden ja
koneiden esittelyä
• Yleisimmät silmälääkkeet
• Diabetespotilaan silmien ja hoidosta ja
kuvauksista
• Luomiplastiat, keratokonuksen
hoitomuodot
• Työhyvinvointi
• Työpajatyyppistä toimintaa tai
ryhmätöitä > kokemusten vaihtoa ja
verkostoitumista
• Lasten silmäsairaudet ja niiden hoito
Palautteet kokosi sairaanhoitaja, Suomen
Silmähoitajien hallituksen varajäsen Kati
Nieminen, joka työskentelee Satakunnan
keskussairaalan silmätautien yksikössä.
Silmähoitaja 17
Apurahat 2012
Iogen Oy on oftalmiseen huipputeknologiaan keskittyvä yritys,
joka tuo uusimpia ratkaisuja helpottamaan terveydenhuollon
ammattilaisten toimintaa. Uusimpaan teknologiaan ja sen
hyötyihin pääsee usein parhaiten tutustumaan ulkomaisten
kongressien yhteydessä.
Iogen Oy myöntää
iLink Finland Oy myöntää
OPINTOAPURAHAN
OPINTOAPURAHAN
joka on suuruudeltaan 800 euroa.
joka on suuruudeltaan 350 euroa.
Apuraha jaetaan yhdelle tai kahdelle Suomen Silmähoitajat
ry:n jäsenelle / silmälääketieteen erikoissairaanhoitajalle.
Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n
jäsenelle.
Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen
apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä
1/2012.
Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen
apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012.
Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus, mutta
Iogen Oy varaa mahdollisuuden antaa puoltavia lausuntoja
tietyn painotuksen/aihealueen kongresseihin tai tietyille
hakijoille.
Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus.
Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään
19.3.2012. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.
Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n
hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen:
Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle
ja toimittaa postitse osoitteeseen:
Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf.
hallituksen jäsen Irmeli Ahonen
Yliopistonkatu 39 F 115
20100 Turku
Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf.
hallituksen jäsen Irmeli Ahonen
Yliopistonkatu 39 F 115
20100 Turku
Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään
19.3.2012. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.
DORC myöntää
Santen Oy myöntää
OPINTOAPURAHAN
OPINTOAPURAHAN
joka on suuruudeltaan 350 euroa.
joka on suuruudeltaan 500 euroa.
Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n
jäsenelle.
Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n
jäsenelle hoitotieteen/hoitomyöntyvyyden edistämiseksi.
Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen
apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012.
Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen
apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012.
Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus.
Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus.
Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään
19.3.2012. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.
Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään
19.3.2012. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.
Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n
hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen:
Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n
hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen:
Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf.
hallituksen jäsen Irmeli Ahonen
Yliopistonkatu 39 F 115
20100 Turku
Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf.
hallituksen jäsen Irmeli Ahonen
Yliopistonkatu 39 F 115
20100 Turku
18 Silmähoitaja
Novartis Finland Oy myöntää
OPINTOAPURAHAN
joka on suuruudeltaan 500 euroa.
Novartis Finland Oy edellyttää, että hakija työskentelee
silmäpoliklinikalla joko ikärappeuma-, diabetes- tai
verkkokalvon laskimotukospotilaiden parissa.
Apuraha jaetaan yhdelle tai useammalle hakijalle /
Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle.
Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen
apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012.
Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus.
Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään
19.3.2012. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.
Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n
hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen:
Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf.
hallituksen jäsen Irmeli Ahonen
Yliopistonkatu 39 F 115
20100 Turku
Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf.
myöntää jäsentensä haettavaksi
OPINTOAPURAHAN 2012
joka on suuruudeltaan 3 000 euroa.
Apuraha voidaan jakaa yhdelle tai useammalle hakijalle.
Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen
apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012.
Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus.
Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään
19.3.2012. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida.
Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n
hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen:
Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf.
hallituksen jäsen Irmeli Ahonen
Yliopistonkatu 39 F 115
20100 Turku
Apurahan
myöntämisohjeet
Apurahan tarkoitus
Apurahan tarkoituksena on tukea silmähoitajien hoitotyötä,
antaa mahdollisuus opinto- ja tutustumismatkoihin, kehittää
omaa erikoisalaa, kielitaitoa sekä ammattitaitoa. Apurahalla
pyritään myös tukemaan kansainvälistä yhteistyötä.
Apurahan jakaminen
Tähän tarkoitukseen osoitetut lahjoitukset ja yhdistyksen apuraha jaetaan yhdistyksen hallituksen päätöksillä suoraan jäsenille alkuperäisiä kuitteja vastaan takautuvasti.
Apurahan hakeminen
Apurahahakemus tulee tehdä kirjallisena ja se osoitetaan Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle viimeiseen hakupäivään
mennessä (postileima). Vuonna 2012 hakemukset lähetetään
19.3. mennessä osoitteeseen: Irmeli Ahonen, Yliopistonkatu
39 F 115, 20100 Turku.
Epätäydellisiä ja myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida eikä
apurahaa myönnetä jälkikäteen.
Hakemus on henkilökohtainen ja vapaamuotoinen, ja siinä tulee lisäksi ilmetä seuraavat perusasiat:
- hakijan tiedot: nimi, osoite, virka-asema/toiminimike, työnantaja, pankkitilinumero, verotuskunta ja yhdistykseen liittymisvuosi
- apurahan käyttötarkoitus
- kustannusarvio toiminnalle, jota varten apurahaa haetaan
- ko. tarkoitukseen haetut muut apurahat
Tutkimustyötä varten tehdyssä hakemuksessa tulee ilmetä
- tutkimuksen tausta, tavoite ja suorituspaikka
- tutkimuksen tämänhetkinen vaihe
- rahoitussuunnitelma, hyväksytty tutkimussuunnitelma liitteeksi
Apurahan myöntäminen
Apurahat jaetaan kerran/kahdesti vuodessa ja ne julistetaan
haettavaksi Silmähoitaja-lehdessä. Apurahan myöntämisestä päättää Suomen Silmähoitajat / Finlands Ögonskötare ry:n
hallitus. Apuraha voidaan myöntää vain yhdistyksen jäsenille.
Apurahan myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti,
ja saajan nimi julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä. Apuraha maksetaan todellisista kuluista, joista oltava alkuperäiset tositteet.
Yhdistys ei maksa päivärahaa.
Apuraha tulee käyttää vuoden kuluessa sen myöntämisestä
ja sen käytöstä on esitettävä kirjallinen selostus, kuten matkaraportti, yhdistyksen hallitukselle. Se osoitetaan vuonna 2012
puheenjohtaja Anja Korpiaholle, Ikurintie 28, 33340 Tampere,
ja apurahan myöntäneelle yhteistyötaholle kuuden kuukauden kuluessa.
Hallitus
Silmähoitaja 19
Vinkit apurahan hakemiseen!
S
uomen Silmähoitajat ry:n tämän kevään apurahat ovat haettavissa tässä
lehdessä. Tulosta liite apurahahakemukseen yhdistyksen kotisivuilta
osoitteesta www.suomensilmahoitajat.com.
Hakemukset tulee postittaa hallitukselle 18.
maaliskuuta mennessä. Viimeinen jättöpäivämäärä tarkoittaa postileiman päivämäärää.
Apurahan avulla voi kehittää ammattitaitoa
sekä välittää uutta tietoa työyhteisöön ja yhdistyksen muille jäsenille.
Lue tarkkaan apurahailmoitus. Monet
apurahan myöntäneistä yrityksistä ovat asettaneet omia ehtojaan. Yhdistyksen tärkein ehto
on vähintään vuoden mittainen jäsenyys. Jäsenmaksun tulee olla maksettuna helmikuun
loppuun mennessä.
Lue tarkkaan yhdistyksen apurahan hakusäännöt. Kerro itsestäsi, koulutuksestasi,
työpaikastasi, työkuvastasi ja opiskelustasi. Miten hyödynnät työyhteisöäsi tai omaa ammatillista osaamistasi apurahan käyttökohteesta
(kongressi, koulutus, tutustumismatka)? Miksi
kyseinen kongressi, koulutus tai tutustumiskohde kiinnostaa ja on tarpeellinen? Apurahan
saajien on annettava palaute kuuden kuukauden sisällä sekä silmähoitajayhdistykselle että
apurahan myöntäneelle yritykselle. Palautteita
julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä.
Selvitä suunnitelma apurahan käytölle:
kongressin/koulutuksen nimi, aikataulu ja
ohjelma, jos saatavilla sekä tutustumiskohde,
johon haluat tutustua. Tutkimusten osalta on
lisätietoa säännöissä.
Laadi kustannusarvio. Hae netistä tai kysy
matkatoimistosta kohteen matka- ja majoituskulut. Selvitä kongressin tai koulutuksen osallistumismaksu ja lisää kustannuksiin. Liitteenä on hyvä olla kopiot kongressiohjelmasta,
matkavarauskopiot tai nettitulosteet.
Hakemuksessa on mainittava, jos muita
apurahoja haettu tai myönnetty.
Pakolliset tiedot: nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero, tehtävänimike, tilinumero, johon myönnetty apuraha maksetaan
ja verotuskunta.
Apurahaa ei myönnetä silmähoitajien
opintopäiville osallistumiseen. Sitä voi saada
myös peräkkäisinä vuosina, jos ehdot täyttäviä hakijoita vähän.
Sydämellä sairaanhoitaja
IRJA TULONEN
S
airaanhoitaja Marja-Liisa Taubert
kuoli 8.11.2011 vaikeaan sairauteen kotonaan Tampereen Hervannassa. Hän oli syntynyt 11.12.1940
Jyväskylässä.
Marja-Liisa Taubert oli uskollinen ja
hyvin sitoutunut työhönsä Tampereen
Yliopistollisen Sairaalan silmätautien
leikkaussalissa. Hän oli kehittämässä silmäleikkauspotilaan hoitotyötä yhdessä
kollegojensa kanssa. Hän oli Suomen Silmähoitajat ry:n perustaja ja Silmähoitajalehden ensimmäinen päätoimittaja.
Marja-Liisa oli järjestöihminen. Omalla
tarmokkaalla tavallaan hän näytti esimerkkiä meille muille siitä, että sairaanhoitajan
ammatti on arvostettu ja tätä asiaa tulee
pitää esillä. Marja-Liisa oli kutsumustyössään, mutta halusi omalla toiminnallaan
saada aikaan parannuksia palkkaukseen
ja ammattimme arvostukseen.
Hän oli perustamassa Tehyä ja aktivoimassa työkavereitaan omien asioiden
hoitamiseen. Tampereen Yliopistollisen
sairaalan Tehyn ammattiosaston aktiivijäsenenä häntä arvostettiin osaamisensa ja
ahkeruutensa ansiosta. Häneen luotettiin
ja hän osasi luoda tunnetta, että yhdessä
saamme hyvää aikaan. Marja-Liisa teki
pyyteetöntä työtä toisten auttamiseksi, oli
sitten kyse perheenjäsenistä tai ystävistä.
20 Silmähoitaja
Marja-Liisa ammensi voimaa kulttuuriharrastuksistaan. Hän oli muun muassa Tampereen Taidemuseon Ystävissä vuosikymmeniä. Perhe oli hänelle tärkeä - aviopuoliso ja
kaksi poikaa. Lapsenlapset olivat rakkaita,
ja heidän seurastaan hän sai nauttia taudin
etenemisestä huolimatta.
Marja-Liisaa hoiti hänen miehensä Reijo
vuosien ajan. Hän sai kuolla kotona miehensä lähellä. Ystävänä oli vaikea seurata
Marja-Liisan hiljaista hiipumista yhteydenpidon ulkopuolelle.
Henkilökohtaisesti sain elää hänen
rinnallaan ystävänä. Hän oli kannustava ja isänmaallinen kaikissa elämänsä
vaiheissa. Marja-Liisa oli ihminen, joka
auttoi muita, mutta ei koskaan pyrkinyt
eturiviin. Vaatimattomuus omassa elämässään oli luontaista, jota me ystävät
ja työkaverit kunnioitimme.
Kirjoittaja Irja Tulonen on MarjaLiisan Taubertin ystävä ja työtoveri.
Silmähoitajalehti ja nettisivut. Puheenjohtaja kertoi, että päätoimittajan tehtävistä oli
tullut yksi palkkatoivomuksella varustettu
kysely Lahdesta. Hallitus toivoi, että nykyinen päätoimittaja voisi jatkaa toimitusneuvoston tuella.
Päätoimittaja kertoi, että lehden toimitussihteeri oli ehdottanut, että hän voisi muokata nettisivujemme etusivua houkuttelevammaksi järjestettävän nettisivukilpailun sijaan.
Seuraavasta lehdestä puutuu artikkeleita. Artikkeleita odotetaan Kotkasta ja Turusta, triagehoitajilta Helsingistä, ja lisäksi on tulossa
Silmäaseman esittely.
HUS:n päivystyspoliklinikan vastuulääkäriltä kysytään juttusarjaa lehteen koulutuspäiväesityksen pohjalta. Uusi mediakortti
tulisi laatia lisättäväksi lehteen. Mediakortissa tulisi olla mainosten uudet hinnat (lehti
ja nettisivut) ja lehtilaskujen laskutusosoite.
Lehden etusivulle esitettiin lisättäväksi ilmestymiskuukausi.
Raha-ja talousasiat. Jäsensihteeri kertoi, että
koulutuspäiviä varten laadittu budjetti toteutui
lähes suunnitelman mukaisesti. Hallitus selvitti tilitoimiston vaihdosta johtuvia tiliöinnin
epätarkkuuksia. Puheenjohtaja ilmoitti, että
vuonna 2010 valitut tilintarkastajat ja varatilintarkastajat olivat ilmoittaneet eroavansa tilintarkastustehtävästä vedoten sen vaativuuteen.
Hallitus päätti, että vuoden 2011 tilintarkastus
tilataan tilintarkastustoimisto Leila Auer Oy:ltä
pyydetyn tarjouksen perusteella.
Helsingin koulutuspäivien palautteet. Kirsi
Nieminen esitteli tekemäänsä koulutuspäivien palautekoostetta. Palautteista käytiin vilkasta keskustelua.
Jäsen- ja apuraha-asiat. Jäsensihteeri kertoi,
että yhdistys oli saanut 11 uutta jäsenhakemusta. Hallitus hyväksyi uudet jäsenet. Yhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 732
jäsentä, joista kolme on kunniajäseniä. Hallitus keskusteli merkkipäivämuistamisesta
ja päätti, että jatkossa 70 vuotta täyttäviä
jäseniä muistetaan runokirjalla.
Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö. Puheenjohtaja kertoi, että pohjoismaiset kollegat odottavat luentoaiheita ensi
vuoden päiviä varten. Hallitus päätti, että
luentokokonaisuudet ovat:
1. Diabetes ja diabeettinen silmänpohjasairaus
2. Macula on/off ablaatio
3. Karsastus lapsilla, karsastuspotilaan tutkiminen ja hoito, amblyopiapotilaan tutkiminen ja hoito
4. Asiantuntijuus hoitotyössä. Lisäksi
Macula- ja karsastusluentojen alussa olisi jokaisesta Pohjoismaasta 15 minuutin
esittely kunkin maan hoitokäytännöistä
ja -linjoista. Hallitus teki työnjaon luennoitsijoiden hankinnasta.
Muut asiat. Sihteerin Internet-kulut on tältä
vuodelta loppuun käsitelty ja hyväksytty.
Hallituksen kokous 8/2011
3.12.2011
Silmähoitajalehti ja nettisivut. Päätettiin
pyytää Irmeli Ahosta työstämään mediakortti yhdessä päätoimittajan kanssa. Tampereen apulaispormestari Irja Tulonen on
lupautunut kirjoittamaan muistokirjoituksen edesmenneestä yhdistyksemme perustajajäsenestä Marja-Liisa Taubertista.
Lisäksi lehteen on tulossa Sisko Rissasen
artikkeli: 23 vuotta silmähoitajana.
Raha- ja talousasiat. Vararahastonhoitaja
esitteli yhdistyksen hyvän taloustilanteen.
Keskusteltiin jälleen pankin palvelumaksuista ja pyritään kilpailuttamaan pankkipalvelut vuonna 2012. Päätettiin, että vararahastonhoitaja kirjoittaa vuoden 2011
toimintakertomuksen.
Pohjoismaiset silmähoitajien koulutuspäivät Helsingissä 2012. Käytiin läpi koulutuspäivien tämänhetkinen tilanne. Jäsensihteeri esitteli päivien alustavan budjetin.
Koulutuspäivien tila ja majoitusvaraukset
ovat järjestyksessä. Hallitus vertaili Apollon iltajuhlan ja Musiikkitalon lippujen
hintaa. Musiikkitalolta on mahdollista
tulla jatkoille Apolloon.
Koulutuspäivien aikatauluista keskusteltiin ja päätettiin, että perjantaina luennot
alkavat kello 9.30 ja lauantaina kello 10.
Koulutuspäiville oli saatu jo runsaasti luennoitsijoita. Lauantaiaamupäivään tulee
karsastuksesta luennoimaan erikoislääkäri
Laura Lindberg ja ortoptisti Kaija Aalto,
diabeteksesta erikoislääkäri Paula Summanen ja sairaanhoitaja Sirpa NyyssönenJaser sekä useita hoitotyön asiantuntijoita
lauantain iltapäiväsessioon. Tärkein puute
ovat vielä perjantai-iltapäivän ablaatioosion luennoitsijat, joita puheenjohtaja
yrittää kysellä Tampereelta. Silmähoitajapäivien yhteydessä pidettävän vuosikokouksen järjestelyistä vastaamaan valittiin
Erja Malvalehto-Inkerö.
Jäsen- ja apuraha-asiat. Jäsensihteeri
kertoi, että yhdistys oli saanut 10 uutta
jäsenhakemusta. Erostaan on ilmoittanut
2 jäsentä. Jäsensihteeri ehdotti yhdistyksestä erotettavaksi 36 jäsentä maksamattomien jäsenmaksujen takia. Hallitus
hyväksyi uudet jäsenet ja hyväksyi erot.
Yhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä
703 jäsentä, joista kaksi on kunniajäseniä.
Hallitus keskusteli eläkeläisten jäsenmaksuista ja päätti esittää vuosikokoukselle
jäsenmaksun alentamisen puoleen varsinaisesta jäsenmaksusta. Keskusteltiin
apuraha-anomuksista. Apuraha-anomus
pyritään saattamaan tulostettavaan PDFmuotoon nettisivulle.
Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö. Jäsensihteeri oli selvitellyt mahdollisuutta tilata Karttimolta englanninkielinen ohjelma PDF-tiedostona jaettavaksi
pohjoismaisille yhteistyötahoille. Hallitus
oli saanut Karttimon tarjouksen kaksipuolisesta, neliväriohjelmasta. Englanninkielinen teksti on toimitettava valmiiksi
käännettynä.
Hallituksen päätöksiä
Hallituksen kokous 7/2011
8.10.2011
www.suomen-silmahoitajat.com
- ajankohtaista tietoa
oman yhdistyksen asioista
Tulosta liite apurahahakemukseen,
tutustu vuoden 2011 koulutuspäivien
monipuoliseen luentotarjontaan!
Silmähoitaja 21
Hallitus 2012
Anja Korpiaho, puheenjohtaja
Tays, SKSP leikkausosasto
Lahtomäenkatu 3 B 35, 33580 Tampere
[email protected]
Jäsen
Varajäsen
Jouni Väätänen, varapuheenjohtaja, jäsensihteeri
Helena Kaasalainen
Hyks, Silmätautien klinikka, leikkausosasto, Silmä-Korvasairaala
HYKS, Silmätautien klinikka, osasto S4, Silmä-Korvasairaala
Vaakatie 10 C 186, 00440 Helsinki
[email protected]
[email protected]
Erja Koskinen Sari Juvonen, vararahastonhoitaja
Tays, Silmätautien poliklinikka PSL, Z5
Tampereen yliopisto, solu- ja kudosteknologiakeskus Regea
[email protected]@suomi24.fi
Irmeli Ahonen
Erja Malvalehto‐Inkerö, rahastonhoitaja
Tyks, silmäpoliklinikka Lapin keskussairaala, Lyhythoitopäiväkirurgia/silmäkirurgia
[email protected] Halvarinranta 10, 96900 Saarenkylä
[email protected]
Riitta‐Liisa Alm, sihteeri
Soile Suomela
Länsi-Pohjan keskussairaala, silmäpoliklinikka HYKS, Silmätautien klinikka, lasten- ja karsastusyksikkö, Puistolammintie 8, 95420 Tornio
Silmä-Korvasairaala
[email protected]
[email protected]
Riitta Varamäki, päätoimittaja
Kati Nieminen, ESONT‐yhteyshenkilö
Medilaser Oy, Seinäjoki Satakunnan Keskussairaala (SATKS), Silmätautien osasto M2
Knuuttilantie 14, 62190 Ruha Vierutie 56 as.1, 28600 Pori
puh. 050 337 5009 [email protected]
[email protected]
Aulikki Mäki-Jouppila, nettisivuvastaava Päivi Heinola
Seinäjoen keskussairaala, leikkausosasto 2, Silmätaudit HYKS, Silmätautien klinikka, leikkausosasto,
[email protected]ä-Korvasairaala
[email protected]
Tervetuloa hallitukseen!
Aulikki Mäki-Jouppila, Seinäjoki
varsinainen jäsen
Päivi Heinola, Helsinki
varajäsen
Aulikki valmistui sairaanhoitajaksi Vaasasta vuonna 1992.
Siitä lähtien hän on toiminut silmäleikkaushoitajana
ja tutustunut myös muihin
kirurgian erikoisaloihin eri
puolilla maata.
”Urani aikani olen päässyt tutustumaan
monipuolisesti niin kaihi-, takaosa-, taittovirhe-, glaukooma- ja karsastuskirurgiaan
kuin luomiplastioihinkin. Ja saanut tehdä
työtä monien silmähoitajien ja -kirurgien
kanssa!”
Aulikki harrastaa liikuntaa lähes joka päivä. Juoksemisen lisäksi myös jumppamaailma
on lähellä sydäntä. Muu vapaa-aikani kuluu
lasten harrastuksia tukien.
Päivi Heinola on täydentänyt sairaanhoitajan opintojaan sisätautikirurgiseen ja
perioperatiivisen hoitotyöhön. Vuonna 2011 hän valmistui Kuopion yliopistossa
terveystieteiden maisteriksi
hoitotyön johtamisen linjalta.
Pääosan sairaanhoitajan urasta hän on
tehnyt leikkaussaleissa. Silmähoitajan työ
alkoi vuonna 1997 Helsingin silmätautien
klinikan leikkausosastolla ja on jatkunut
ammattiuramallin asiantuntijatasolla sekä
osastonhoitajana silmätautien poliklinikalla ja viimeksi leikkausosastolla.
Perheeseen kuuluvat aviomies, kaksi aikuista poikaa ja Mytty-kissa. Harrastuksiin
kuuluvat espanjan opiskelu sekä kesällä palstaviljely, marjastus ja sienestys.
22 Silmähoitaja
Soile Suomela, Espoo
varajäsen
Soile valmistui lasten- ja nuorten hoitotyöhön
suuntautuneeksi sairaanhoitajaksi (AMK)
keväällä 2000 ja aloitti työnsä ensin Hyksin
korvaklinikan lasten vuodeosastolla, sitten
silmäklinikan puolella. Kolmen lapsen syntyminen ja hoitaminen tiesi 8,5 vuoden taukoa
työelämään. Tammikuussa 2010 Soile aloitti
vakituisessa toimessa HUS:n silmäklinikan
lasten- ja karsastusyksiköstä.
”Teen töitä vuodeosastolla, poliklinikalla
ja päiväkirurgisessa yksikössä. Uusia haasteita tuo helmikuussa alkava sähköinen hoitokertomus.”
Silmähoitaja vuonna 2011
Numero 1
• Tehohoitopotilaan
silmien tarkkailu
tärkeää
• Diabeteksen ennalta
ehkäisy vähentäisi myös
retinopatiaa
• Kollegiaalinen työyhteisö
puhaltaa yhteen hiileen
• KYSin kaihipotilaan
hoitopolku sillä ESONTkongressissa
Numero 3
• Vitrektomia - luovuutta vaativaa
elämyskirurgiaa
• Kaihileikkaus samalla kertaa
molempiin silmiin
• Glaukooma ja lääkehoito
• Kuntoutusohjaaja luotsaa
näkövammaista itsenäiseen
elämään
• Päiväkirurgiaa
Kööpenhaminassa
• NCON-meeting in
Norway
Numero 2
• Täyttä elämää
keratokonuksen
kanssa
• Kuka keksi
nykyaikaisen
kaihileikkauksen?
• Voisiko silmän
ja silmän alueen
valmistella
kaihileikkaukseen
toisin?
• Retinitis pigmentosa – ryhmä perinnöllisiä
silmäsairauksia
• Kuivasilmäisyys koettelee kärsivällisyyttä
• NCON-kokousmatkalla Oslossa
Numero 4
• Silmien tietotaito saman katon
alla Vantaalla
• Diabeettisen retinopatian
seulonta sujuu Lapin kunnissa
• Triagehoitaja näkee asioiden
moninaisuuden
• Koulutuspäivät päivitti arjen
osaamista
• Mozartin sävelin Wienin
kongressissa
• Sairaalahygieniapäivät
Vaasan yliopistolla
Silmähoitaja 23
M - Itella Oyj
21. vuosikerta
Silmähoitaja on
Suomen Silmähoitajat
– Finlands Ögonskötare
ry:n valtakunnallinen
jäsenlehti, joka
postitetaan
osoitteellisena
kaikille yhdistyksen
jäsenille. Jakelu kattaa
yliopistolliset sairaalat,
keskus- ja aluesairaalat,
terveydenhuoltoalan
oppilaitokset sekä
lukuisat yksityiset
terveydenhuollon
toimipisteet. Lehti
sisältyy jäsenetuna
yhdistyksen
jäsenmaksuun.
ISSN 1238-5379
Julkaisija
Aikataulu 2012
Päätoimittaja
Numero
2/2012 3/2012 4/2012 Toimitusneuvosto
Kansikuva: Plugi Oy
Suomen Silmähoitajat –
Finlands Ögonskötare ry
Riitta Varamäki
[email protected]
Riitta-Liisa Alm
Irmeli Ahonen
Anja Korpiaho
Erja Koskinen
Aulikki Mäki-Jouppila
Riitta Varamäki
Jouni Väätänen
Toimitus ja ilmoitukset
Viestintä-Karttimo
Kiviniemen rantatie 9
90810 Kiviniemi
p. 040 526 4880
[email protected]
Aineistot
16.4. 7.9. 5.11. Ilmestyy
14.5.
8.10.
3.12.
Tilaukset
[email protected]
Tilaushinta 35 € / vuosi
+ laskutuslisä 5 €
Painopaikka
KS Paino Oy, Kajaani
Silmähoitajat internetissä:
www.suomensilmahoitajat.com
Osoitteenmuutokset palvelukortilla.
Palvelukortti
Jäsentiedot
PALAUTUSOSOITE:
Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi
Nimen muutos*
Jouni Väätänen
Osoitteen muutos
Eroan yhdistyksen jäsenyydestä
Nimi
*Uusi nimi
Vaakatie 10 C 186
00440 Helsinki
tai kortin tiedot
sähköpostilla
Syntymäaika
[email protected]
Osoite
Postinumero ja -toimpaikka
Jäsenmaksu on 20 euroa /
vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi
Sähköpostiosoite
5 euron kirjautumismaksu.
Lehti sisältyy jäsenmaksuun.
Työnantaja ja työpaikka
Virkanimike
24 Silmähoitaja
Allekirjoitus
Päiväys
SILMÄHOITAJA 1|2012