Silmähoitaja-lehti 4 2012.pdf

Suomen Silmähoitajat ry – Finlands Ögonskötare rf
4/2012
www.suomensilmahoitajat.fi
Rauhallista
joulua
Glaukoomapotilaiden
seurantajärjestelmä turvaa
laadukkaan hoidon. Sivu 4
Opintomatkakohteena
kaksi tunnettua
lontoolaissairaalaa. Sivu 7
Hyvinvointi työssä
lisää myös muuta
elämän onnea. Sivu 12
Plugi Oy
Kiitos kuluneesta vuodesta.
Rauhallista joulua ja
onnellista uutta vuotta!
2 Silmähoitaja
ZZZRSWLLNNDMXXULQHQ¿
On kiitosten aika
Oikea vai vasen silmä? ...................... 4
Tarvitsemme toisiamme .................. 11
T
Työn imu on iloa ja innostusta ........ 12
ole pelkoa Sandy-hirmumyrskystä.
London calling . ................................ 7
Toimintasuunnitelma 2013............. 17
ätä kirjoittaessani on pyhäinpäivän ilta. Kynttilät antavat lisävaloa ja lämpöä pimenevään
syysiltaan. Olemme saaneet vesisadetta yllin
kyllin. Elämme täällä turvallisessa Suomessa, jossa ei
Joulu tulee päivä päivältä lähemmäksi. Kauppoihin
on kaivettu esille joulutilpehööri ja radiosta olen
kuullut jo pari joululaulua. Työpaikoissa kuhistaan
Palstat
pikkujoulujen ohjelmista ja odotetaan innolla tulevia
Puheenjohtajalta ............................... 3
joulujuhlia.
Silmähoitajayhdistyksen hallitus on valmistellut
Uusia jäseniä ..................................... 3
ensi vuoden Kuopion koulutuspäiviä. Osa
Hallituksen päätöksiä ...................... 18
tarjoamiin koulutuspaikkavaihtoehtoihin.
Yhteystiedot ................................... 20
hallituksesta käy paikalla tutustumassa Kuopion
Puheenjohtajalta
Sisältö
Ohjelmassa tulevat huomioiduiksi palautteista
saadut toivomukset. Tulemme saamaan antoisat
koulutuspäivät Kuopioon.
Haikein mielin kirjoitan puheenjohtajan palstaa,
sillä tämä on viimeinen minun osaltani. Tämä aika
on antanut, opettanut ja kasvattanut minua paljon.
Siirryn syrjään turvallisin mielin tästä pestistä ja
annan ohjaimet seuraajalleni Kati Niemiselle.
Toivotan hänelle leppoista myötätuulta silmälaivan
ruorissa. Samalla toivon koko hallitukselle antoisaa
työsarkaa koko jäsenistön parhaaksi.
Kiitän sydämellisesti kaikkia hallituksessa
minun aikanani olleita henkilöitä ja koko jäsenistöä
saamastani tuesta. Lämpimät kiitokset ja halaukset myös
Viestintä-Karttimon Ellalle sekä kaikille
Uusia
jäseniä
yhteistyökumppaneillemme kuluneista vuosista.
Pitäkäämme hyvää huolta itsestämme ja
toisistamme.
Toivotan kaikille valoisaa ja
Tervetuloa!
leppoista joulun aikaa sekä
Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleeksi
yhdistykseen seuraavat uudet jäsenet:
Janina Johansson, Turku
Laura Järvelä, Espoo
Carita Karlsson, Lemland
Jaana Konga, Hamina
Riitta Korhonen, Joensuu
Iida Lahtinen, Vaasa
Aurelia Landra, Helsinki
Niina Linnas, Helsinki
Annika Lipponen, Espoo
Aija Nieppola, Pori
Soile Paavola, Jokela
Sanni Suomela, Helsinki
Johanna Suvanto, Seinäjoki
Johanna Talvivaara,
Tampere
Yihong Zhang, Lahti
kaikkea hyvää vuodelle
2013.
Anja Korpiaho
Silmähoitaja 3
RIITTA-LIISA ALM
Oikea vai vasen silmä?
keskitytään glaukooman hoitoon sekä siihen
liittyviin silmäongelmiin ja seurantaan. Tutkimusyksikköön hankitut laitteet ovat erikoisesti glaukooman tutkimukseen tarkoitettuja
laitteita. Digifunduksen organisaatio on kustannustehokas.
Uudessa mallissa jokaisella potilaalla on
määrätty kontrolliaikataulu ja yksikössä on
selkeä työnjako työntekijöiden kesken. Lisäksi
työtä ja seurantaa on helpottamassa etätyöyhteys yksikön ja lääkärin kodin välillä.
Pirkanmaan
sairaanhoitopiirissä otettiin
pari vuotta sitten käyttöön
uusi glaukoomapotilaiden
seurantajärjestelmä. Laadukkaan
ja kustannustehokkaan
hoidon lisäksi sen tavoitteena
on mataloittaa potilaan
yhteydenottokynnystä
hoitoyksikköön.
G
laukooma on yleinen krooninen
sairaus. Kelan tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 2011
Suomessa oli 81 928 diagnosoitua
glaukoomapotilasta, joista 8 078 asui Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Tautiluokituksen mukaan kaikista Suomessa diagnosoiduista silmäsairauksista glaukoomapotilaita
on 20 prosenttia.
Vuodesta 2006 lähtien glaukooman hoito ja -seuranta ovat olleet hoitotakuun piiriin
kuuluvia silmäsairauksia. Tämä tarkoittaa sitä,
että perusterveydenhuollon tulee organisoida
ja vastata glaukoomapotilaiden hoito- ja seurantakäyntien kustannuksista.
Ennen vuotta 2006 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri järjesti hoidon hajautetusti yksityisissä
silmälääkärikeskuksissa. Vuoden 2010 lopusta
lähtien Digifundus Oy on lanseerannut Tampereella matalampien kustannusten mallin glaukoomapotilaiden hoidon järjestämiseksi.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa terveydenhuollon palveluja 22 jäsenkuntansa 485
7820 asukkaalle. Lisäksi sairaanhoitopiirissä
toimiva Tampereen yliopistollinen sairaala
tarjoaa erityistason sairaanhoidon palveluja noin 1,2 miljoonalle ihmiselle Kanta-Hämeen, Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja
terveysyhtymässä.
4 Silmähoitaja
Hermann-Josef Kramerin esitelmä
Pohjoismaisilla Silmähoitajapäivillä
Helsingissä halusi herättää ajatuksia
nykyisen terveydenhoidon uudesta
asennoitumisesta ja suuntauksesta.
”Jatkossakin mieluummin sekä oikea että
vasen silmä, ei kykloopista silmähoidon
priorisointimallia.”
Digifunduksen henkilöstö
ja tutkimusvälineet
· 2-3 erikoislääkäriä, 2-3 silmähoitajaa,
optometristi, osastosihteeri,
· Rakovalo-mikroskooppi, automaattinen
perimetri (Humphrey ®), OCT (HRT®),
silmänpaineen mittari (Icare®), silmänpohjakamera (NFL), tietokone-ohjelma
(IFA®), Peridata ® näkökenttien analyysiohjelma.
Glaukooman hoitoa
yhdestä paikasta
Uuden seurantajärjestelmän kehittämisen taustalla on glaukoomapotilaiden määrän lisääntyminen väestön ikääntyessä. Uudessa yksikössä
Glaukoomapotilaan
hoito- ja seurantapolku
Diagnoosin teko perustuu näkökenttätutkimuksiin (H24-2), silmänpohjatutkimukseen,
silmänpaineen mittaukseen ja visuksen tutkimiseen. Hoito porrastetaan eli aloitetaan
lääkkeillä, tarvittaessa tehdään laserhoitoja
(LTP, diodi). Lisäksi voidaan tehdä myös paineenalennusleikkaus.
Glaukooman tasapainottuessa potilas siirtyy eteenpäin seurantalinjalle.
Tasapainottunut silmänpaine ja B-lausunto
toimivat glaukoomadiagnoosin osoituksena ja
”sisäänpääsylippuna” seurantalinjalle.
Seurannassa kartoitetaan potilaan taustaa
(anamneesi). Tiedot kirjataan hoitosuunnitelmaan, tehdään kontrollitutkimukset, suoritetaan
hoidon arviointi ja tarvittaessa muutetaan lääkitystä tai lähetetään Silmäkeskukseen kliinistä
tutkimusta varten. Lopussa sovitaan seuraava
kontrolliajankohta ja varmistetaan esimerkiksi
lääkereseptien voimassaolo.
Seuranta toteutetaan käypä hoito -suositusten mukaisesti. Seurantaan ”sisäänpääsylippu” glaukoomadiagnoosin osoituksena on B-lausunto ja tasapainottunut
glaukooma. Silmänpaine mitataan kuuden
kuukauden välein ja joka toinen vuosi on
lääkärin perusteellisempi tutkimuskäynti.
Jos sairaus etenee, seurantakäyntien määrää ja tarvittaessa myös lääkärinkäyntejä
tihennetään.
Kontrollikäyntejä
ja tutkimusta
Kontrollikäynnillä sairaanhoitajan vastaanotolla
potilaalta mitataan silmänpaine iCarella ®, tarkistetaan reseptien voimassaolo ja selvitetään,
miten potilas sietää lääkkeitään. Tällä käynnillä
potilas ei tapaa lääkäriä. Potilaan sairauskertomuksessa on lääkärin asettamat silmäkohtaiset tavoitepaineet ja reagointipaineet näitä
kontrollikäyntejä varten. Yllätystapauksissa
sairaanhoitajilla on oikeus konsultoida puhelimitse Digifunduksen lääkäreitä.
Silmälääkäri arvioi sairauskertomukseen kirjattujen tulosten perusteella, onko silmänpaine
hyväksyttävällä tasolla. Tarvittaessa tehdään
lääkitysmuutos ja uusitaan lääkereseptit.
Tutkimuskäynnillä silmälääkäri tutkii silmät mikroskoopilla. Potilaalle tehdään näkökenttätutkimukset, silmänpohjan tutkimus ja
valokuvaus (hermosäiekuvat, stereopapillakuvat), HRT-tutkimus, näön tutkimus (BCVA)
ja silmänpaineen mittaus.
Tutkimustulosten perusteella lääkäri uusii
lääkereseptit ja määrittää seuraavan tutkimuskäynnin tyypin ja ajankohdan sekä lähettää potilaan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon.
Glaukoomapotilas maksaa kerran vuodessa
27,40 euron käyntimaksun. Maksu on sama,
vaikka käyntejä olisi vuoden aikana useita.
Laadukasta hoitoa
ja vertaistukea
Uuden mallin tavoitteena on potilaan hoidon laadun parantuminen. Potilaiden hoidot dokumentoidaan yhtenevästi ja hoitotasapaino voidaan todeta nopeasti. Hoito on
kustannustehokasta, sillä potilaat jaotellaan
diagnoosin perusteella omiksi ryhmikseen ja
jokaiselle potilaalle laaditaan määrätty tutkimusprotokolla.
Toiminta on suunnitelmallista ja tarpeettomia työvaiheita vältetään. Lääkäri voi tehdä hoitoon liittyvät päätökset hyvin tehtyjen
ja huolellisesti dokumentoitujen tutkimustulosten perusteella. Lisäksi hän voi tehdä hoi-
toon liittyvät päätökset mistä vain tietoliikenneyhteyden kautta.
Glaukoomapotilas ei ole yksin sairautensa
kanssa. Potilalla on mahdollisuus vertaistukeen.
Ongelmien ilmetessä hoitoyksikköön voi ottaa
yhteyttä matalan kynnyksen periaatteella.
Potilaan ohjauksessa keskitytään potilaan
itsehoidon opetukseen ja hallintaan myönteisessä hoitoympäristössä.
Haasteita ja
hyviä kokemuksia
Joidenkin potilaiden matka tutkimusyksikköön voi olla todella pitkä. Yli 80 prosenttia
potilasta on yli 70-vuotiaita ja he sairastavat
usein myös muita silmäsairauksia, joita näillä
tutkimuskäynneillä ei voida hoitaa. Silmälasimäärityksiä ei myöskään tehdä.
Tietokoneohjelmistoissa on ollut hitaudesta
johtuvia ongelmia, jotka on pitänyt ratkaista.
Ensimmäisen vuoden kokemukset uudessa toimintaympäristössä ovat olleet positiivisia sekä hoitohenkilökunnalle että potilaille.
Tutkimusyksikkö on tarjonnut pitkämatkalaisille silmänpaineenmittauksia sittemmin
myös naapurikaupungeissa.
Hermann-Josef Kramerin mukaan
ensimmäisen vuoden kokemukset uudesta
seurantajärjestelmästä ovat olleet
positiivisia sekä hoitohenkilökunnan että
potilaiden kannalta.
Riitta-Liisa Alm on
Kirjoitus perustuu Hermann-Josef
Länsi-Pohjan keskussairaalan silmätautien
Kramerin esitelmään Pohjoismaisilla
poliklinikan 2012
sairaanhoitaja.
Silmähoitajapäivillä
Helsingissä.
Silmähoitaja 5
Kuivasilmäisyys on yleinen ongelma, harvoin
vakava ja hoituu kostutushoidolla yleensä hyvin.
Oftagel annosteltuna ainakin aamuin illoin
pitää silmät virkeinä ja kosteina.
Markk
ino
johtav iden
silmäg a
eeli
Oftagel
tHarva ja yksinkertainen annostelu
tOftagel-pipetistä geeli tulee
helposti ulos
tPipetit ovat käyttökelpoisia jopa kolmen
vuoden ajan pakkauksen avaamisesta
tGeelimäinen tippa myös pullossa,
jota on helppo käsitellä
silmägeeli
OFTAGEL® 2,5 mg/g karbomeeri. Annostus: 1 tippa silmään 1–4 kertaa vuorokaudessa. Varoitukset: Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi
käyttää valmisteen käytön yhteydessä. Kovat piilolinssit tulee poistaa ennen lääkkeen tiputtamista ja ne voidaan laittaa takaisin
aikaisintaan 15 min. kuluttua tiputtamisesta. Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla
vähintään 15 min. tauko, ja Oftagel-silmägeeli tulee laittaa silmään aina viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää
raskauden ja imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä koituva hyöty on mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi.
Haittavaikutukset: Ohimenevää näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä saattaa esiintyä.
Pakkaukset ja hinnat (VMH 11/2012): 10 g 6,97 €, 3x10 g 16,36 €*, 30x0,5 g 14,10 €, 120x0,5 g 33,45
€* (*reseptillä sv-peruskorvattava). Apteekista ilman reseptiä.
www.santen.fi
6 Silmähoitaja
London
calling
MERJA PIETIKÄINEN
Neljän suomalaisen silmähoitajan
opintomatkakohteina oli kaksi arvostettua
ja kansainvälisesti tunnettua lontoolaista
silmäsairaalaa: Moordfields ja London Vision Clinic.
T
iistaina 30.10. kello 17.05 nousimme siiville Helsinki-Vantaan lentokentältä kohti Lontoota. Ryhmäämme kuuluivat Riitta Varamäki Seinäjoelta, Tanja Alppi Lakialasta, Katri Pajukko Pirkkalasta
ja Merja Pietikäinen Toijalasta. Matka meni hyvin, vaikka pureva
tuuli Lontoon Gatwickilla laittoikin harmittelemaan kevyttä vaatetusta.
Hotellimme oli London Town Hotel, joka sijaitsi lähellä Earls Courtin
metroasemaa. Tämä osoittautui käteväksi valinnaksi liikkumisen kannalta.
Metrot olivat ihan kulman takana ja silti hotellissa oli rauhallista nukkua.
Saimme pienen ja sievän neljän hengen huoneen.
Keskiviikkona oli aikainen herätys, jotta ehtisimme ajoissa tutustumispaikkoihimme. Meillä oli kaksi kohdetta samana päivänä, niinpä jakaannuimme
kahteen ryhmään: Riitta ja Katri menivät arvostettuun Moordfieldsin silmäsairaalaan, kun Tanjan ja Merjan kohteena oli London Vision Clinic.
Katri Pajukko
Big Ben iltavalaistuksessa.
Silmähoitaja 7
Merja Pietikäinen (vasemmalla), Tanja Alppi ja professori Dan
Reinstein.
London Vision -klinikka ulkoa
London Vision Clinic
tekee laserleikkauksia
L
ondon Vision Clinic tekee Excimerlaserleikkauksia. Klinikassa kirurgina
työskentelee muun muassa professori
Dan Reinstein, jonka operaatioita pääsimme seuraamaan. Hän on maailmanlaajuisesti tunnettu kirurgi, joka leikkausten lisäksi
tekee tiedettä ja luennoi laajalti.
Klinikka on viisikerroksinen ja sokkeloinen
– tyypillinen englantilainen talo. Se sijaitsee lähellä Marylebonea, eikä oikeastaan ulkoisesti
erotu tavallisista englantilaisista esikaupunkialueen taloista.
Rakenne oli jännittävä: ylimmässä kerroksessa asuntoja ”keikkailevalle” henkilökunnalle,
seuraavassa hallinto ja puhelinliikenne. Muissa
kerroksissa on optikoiden ja lääkäreiden vastaanottohuoneita sekä kuvaushuoneita.
Katutason viehättävässä vastaanottotila asiakkaat tutustuvat leikkausmateriaaliin ennen
esitutkimusta ja ilmoittautuvat operaatioon tullessaan. Alakerrassa, siis katutason alapuolella,
sijaitsevat leikkaussali ja pienempi odotustila
operaatioasiakkaille.
Vastaanoton henkilökunta oli tyylikkäissä
tummissa jakkupuvuissa ja korkokengissä. Asiakkaille oli runsaasti tarjolla erilaisia naposteltavia, useita teelaatuja, hieno kahviautomaatti
ja erilaisia virvokkeita. Vastaanottotilassa oli
houkuttelevia sohvaryhmiä ja jopa takka. Kaikesta välittyi hienostunut tunnelma.
4 750 punnan
laserleikkauksia
Asiakkaan soittaessa klinikkaan varatakseen
8 Silmähoitaja
MERJA PIETIKÄINEN, TANJA ALPPI
on ilmainen.
Leikkauksia tehdään neljänä päivänä viikossa ja klinikka on auki arkipäivin kello 8-19.
Asiakkaat tavoittavat leikanneen lääkärin puhelimitse milloin vain emergency contact -numerosta. Laser-operoitavia asiakkaita on päivässä yleensä 12.
Sairaanhoitajia klinikassa työskentelee yhdeksän, optikoita on seitsemän ja lisäksi yksi
teknikko. Henkilökuntaa on monista eri maista – useita Skandinaviasta.
Tanja Alppi Vision-klinikalla.
aikaa hänen kanssaan keskustellaan ensin
puhelimessa ja mikäli tarvetta, varataan aika
face to face -keskusteluun koordinaattorien kanssa.
Tuon jälkeen matka jatkuu kohti esitutkimuskäyntiä, jolloin optikko tekee refraktion ja
sairaanhoitaja tarvittavat kuvaukset. Seuraava
käynti on kirurgin vastaanotto ja sen jälkeen
itse operaatio, joka tehdään eri päivänä.
Klinikassa tehdään Lasik-, Relex Flex - ja
Smile-toimenpiteitä. Kaikki läpät tehdään laseroimalla eli mekaanisen terän tekniikkaa
ei ole käytössä. Laserit ovat Zeissin. Kaikki
operaatiot ovat samanhintaisia – 4 750 puntaa – ja sisältävät normaalit kontrollit. Vuoden sisällä mahdollinen uusintatoimenpide
Metrokyyti
lääkärin luvalla
Ennen leikkausta asiakkaille annetaan rauhoittavaa esilääkettä ja kipulääkettä tabletteina. Lisäksi
kaikille tarjottiin rentouttavaa niskahierontaa
erillisessä huoneessa. Leikkauksen jälkeen erilaisia hoitotippoja on neljää eri lajia. Hoitajat
opastivat jokaista asiakasta näiden käyttöön
henkilökohtaisesti ennen leikkausta.
Kotihoito-ohjeet leikkauksen jälkeen olivat
pitkälti samanlaiset kuin meillä Suomessa. Kuitenkin hauskoja kulttuurisidonnaisuuksiakin
oli: esimerkiksi metrolla ei ole lupa matkustaa
ennen kuin lääkäri antaa luvan. Miksikö? Metrotunnelissa olevasta ilmavirrasta on vaarana
saada pieniä roskia tai pölyä silmiin.
Vierailumme oli mielenkiintoinen ja henkilökunta oli todella ystävällistä. Johtava hoitaja
kierrätti meidät ympäri klinikan. Näimme pienen vilauksen lähes kaikista huoneista ja leikkausten lisäksi pääsimme seuraamaan myös
kuvauksia tekevän sairaanhoitajan työtä.
Kuvat: Riitta Varamäki
Katri Pajukko (vasemmalla) ja Riitta Varamäki Moorfieldin sairaalan pääsisäänkäynnillä.
Historian havinaa
Moorfieldin sairaalassa
S
aavuimme aikaisin aamulla Lontoon
keskustassa City Roadilla sijaitsevaan
Moorfieldin silmäsairaalaan. Meidät
otti vastaan ystävällinen johtava hoitaja ja kouluttaja Carmel Brooks. Hän ohjasi
meidät luentotilaan, jossa hän kertoi sairaalan
historiasta ja tämän päivän tilanteesta.
Esittelyn jälkeen kiersimme vielä sairaalassa. Mielenkiintoista oli, että sairaalassa oli
hiljentymishuone ja käytävillä automaatteja,
joiden avulla on mahdollisuus lahjoittaa rahaa sairaalalle.
Monet silmälääkärit sekä Englannista että
kansainvälisesti ovat kouluttautuneet ja työskennelleet sairaalassa. Sairaala on maailmankuulu ja jo 200 vuotta vanha. Tilat ovatkin
olleet melkoinen haaste toiminnalle ja niitä
on remontoitu pikku hiljaa.
Moorfields työllistää n 1 700 henkilöä 20
eri toimipisteessä Lontoossa. Henkilökunta on
velvollinen auttamaan toisissa klinikoissa, jos
on sijaisten tarvetta. Siihen kuitenkin pyritään,
että sijaisuus on lähellä kotipaikkakuntaa.
Potilaat tulevat sairaalaan lähetteellä. Kiireellisissä tapauksissa asiakas voi tulla myös
suoraan ensiapuun, joka on auki 24 tuntia
vuorokaudessa City Roadilla sijaitsevassa
sairaalassa.
Sairaalassa työskentelee sairaanhoitajia,
optikkoja ja niin sanottuja perushoitajia lääkärien lisäksi. Sairaanhoitohenkilökunta ei
saa pitää muita koruja kuin sileitä sormuksia. 2000-luvulla hoitajien työasuun kuulunut hattu poistettiin käytöstä.
Työasut on värikoodattu siten, että esimerkiksi kouluttajat pitävät sinisiä työasuja
– ei kuitenkaan niitä perinteisiä englantilaisia
mekkoja, joissa leveä vyö. Hoitajat käyttävät
valkoisia tai siniraitaisia asuja.
Asiakkaita
myös ulkomailta
Klinikalla käy asiakkaita vaikeiden silmäsairauksien takia myös ulkomailta. Sairaalassa on
lisäksi yksityinen laserklinikka, jossa tehdään
noin 10 000 laserhoitoa vuodessa.
Sairaalan painopiste on silmäsairauksissa,
joihin ei ole muualla maassa mahdollisuus
antaa hoitoa. Avohoidon käyntejä on sairaaloissa vuosittain noin 400 000 ja erikoispoliklinikoilla noin 80 000 sekä lisäksi 11 000
lasiaisinjektiota. Sairaala luopui vuodeosastoista vuonna 2006 ja siirtyi päiväkirurgiaan. Vuodepaikkoja on vain viisi. Leikkaussaleja on kahdeksan ja leikkauksia tehdään
kello 8.30-18.
Katri Pajukko (vasemmalla) ja johtava
hoitaja Carmel Brooks.
KATRI PAJUKKO, RIITTA VARAMÄKI
Yksi 20 toimipisteestä on lasten silmäsairaala Richard Desmond Eye Center, jonka
avasi kuningatar Elisabeth vuonna 2007. Se
on suurin lasten silmäsairaala maailmassa.
Yksikössä hoidetaan yli 10 000 alle 16-vuotiasta lasta vuodessa.
Sairaalan läheisyydessä on hotelli, jossa vanhemmat voivat tarvittaessa yöpyä
sairaalajakson aikana. Sairaalassa on myös
Rahalahjoitusautomaatti.
Silmähoitaja 9
perheillä mahdollisuus yöpyä ilmaiseksi.
Majoitushuoneita on kymmenen sekä lisäksi keittiö ja oleskelutila. Leikkipaikkoja on
eri ikäryhmille.
Saimme nauttia hyvästä englantilaisesta
vieraanvaraisuudesta ja ystävällisyydestä.
Vaihdoimme myös ammatillisia kuulumisia. Sairaalan henkilökunta halusi kuulla,
miten Suomessa koulutetaan hoitajia ja minkälainen on hoitajien työtilanne. Ikävä kyllä aikamme loppui kesken mielenkiintoisen
keskustelun.
Sairaalassa olisi vierähtänyt vaikka parikin päivää, niin paljon nähtävää ja historian
havinaa paikassa on.
Lasten silmäsairaala Richard Desmond Eye Center, jonka kuningatar Elisabeth
avasi vuonna 2007.
Ostoksia ja
nähtävyyksiä
Lontoossa ehdimme myös katselemaan muutamia kauppoja, esimerkkeinä Harrolds ja
Marks&Spencer. Lontoon upeat nähtävyydet
kuten Big Ben iltavalaistuksessa saivat meidät
huokailemaan. Kolmen päivän matkan totesimme olevan aivan liian lyhyt koko kaupungin valloittamiseen, joten uusia suunnitelmia
mietimme jo paluumatkalla.
Lontoossa ei ehtinyt tulla nälkä tai jano,
sillä kaikkea oli runsaasti tarjolla. Nautimme myös onnistunutta pubi-illallista perinteisessä lontoolaisessa pubissa – englantilainen ruoka oli hyvää.
Kuten sanonta kuuluu: matkailu avartaa! Tahdomme kiittää Suomen Silmähoitajat ry:tä ja työnantajaamme Medilaseria,
jotka mahdollistivat elämyksellisen opintomatkamme.
Moorfieldilla 200-vuotinen historia
Moorfieldin sairaala
viettää tänä vuonna 100vuotisjuhlaa, mutta sen
historia ylettyy miltei 200
vuoden päähän.
L
ontoon silmä- ja korvasairaalan perusti John Cunningham Saunders
vuonna 1804. Sysäys ensimmäisen
silmiin erikoistuvan sairaalan perustamiseen oli epideeminen trakooma.
Trakooma on mahdollisesti sokaiseva sidekalvotulehdus, joka tuli Englantiin
brittiläisten sotilaiden mukana Egyptistä
Napoleonin sotien aikana. Hoitoon hakeutuvien potilaiden määrä kasvoi tasaisesti,
10 Silmähoitaja
mikä pakotti sairaalan laajentumaan.
Sairaala muutti vuonna 1899 nykyiselle paikalleen ja ensimmäiset röntgeniin ja
uv-hoitoihin erikoistuneet osastot perustettiin. Tuona aikana sairaala toimi hyväntekeväisyyden varassa. Jokaiselle potilaalle
annettiin kortti jossa luki: ”Tämä kirje on
myönnetty huonovaraiselle potilaalle. Tilanne, jossa hyvävarainen henkilö vastaanottaa hoitoa sairaalalta, luetaan hyväntekeväisyyden väärinkäytöksi.”
Vuonna 1935 julkisen vetoomuksen
avulla sairaalaan avattiin lisäosa ”George
V”, joka tarjosi uudet avohoito- ja ortoptiset osastot. Toisen maailmansodan aikana
sairaala avasi ovensa yleisille kirurgisille tapauksille ja silmäpotilaat evakuoitiin
pois Lontoosta.
Vuonna 1944 Moorfieldia pommitettiin
ja sairaala kärsi suuret vahingot. Sodan jälkeen sairaala jouduttiin vahinkojen laajuuden takia rakentamaan uudelleen.
Vuonna 1950 Moorfield isännöi 16:nnetta
kansainvälistä silmätautien kongressia. Leikkaussaleihin asennettiin tv-kameroita, joilla
demonstroitiin ensimmäistä kertaa maailmassa kirurgisia tekniikoita. Kongressista
lähtien Moorfield on kehittänyt sairaalaa
ja saanut kehityshankkeilla monipuolisen
erikoistumisvalikoiman. Sairaala tarjoaa
silmätautien hoitomenetelmiä myös yhdeksässä silmäklinikassa.
Tarvitsemme toisiamme
Yksityinen ja julkinen asetetaan
turhaan vastakkain –
molemmilla on paikkansa.
turvallisuutta. Julkisen sektorin leipä on pitkä
ja kapea, vaikka viime aikoina se on saatettu
nähdä vain kapeana.
aalien alla ja usein muulloinkin
nousee esille keskustelu siitä, kenen pitäisi tuottaa julkiset palvelut, ja mikä asema julkisilla ja
yksityisillä terveyspalveluilla Suomessa on
tai pitäisi olla.
Tosiasia on, että Suomen terveyspalvelut
rakentuvat pääasiallisesti kuntien ylläpitämien ja kunnallisveroilla rahoitettujen julkisten
terveyskeskusten ja sairaaloiden varaan. Näin
sen pitääkin olla, koska yksityinen sektori on
vielä melko pieni ja yksityiset markkinat riittämättömät turvaamaan muun muassa erikoissairaanhoitotason palveluja. Kumpikin
sektori on muuttuvassa maailmassa omien
haasteidensa edessä.
Julkisella puolella väestö ikääntyy tiskin molemmin puolin. Ikääntyminen lisää
palvelujen kysyntää. Jonot sairaaloiden ulkopuolella kasvavat samalla kun tarvitaan
entistä enemmän käsiä hoitamaan potilaita.
Taloustaantuma ahdistaa, eivätkä kuntien
rahat riitä terveydenhuollon voimavarojen
lisäämiseen kysyntää vastaavasti.
Työpaikoilla kiire lisääntyy. Julkisella sektorilla isojen sairaaloiden johtamishierarkia saattaa jäädä epäselväksi ja johtaminen
etääntyy toiminnasta. Toimintamallit ovat
pitkälle säänneltyjä ja samalla joustamattomia ottamaan huomioon työntekijöiden
omia tarpeita.
Johtamisesta puuttuvat kannustavat elementit. Samalla iso organisaatio ja loputtomalta näyttävä työsarka voivat myös luoda
Kumppanuutta
Yksityisen sektori toimii terveydenhuollossa
täydentävänä tekijänä varmistamaan osaltaan
sitä, että potilaat saavat tarvitsemaansa laadukasta hoitoa nopeasti ja joustavasti. Voimme
kilpailla vain nopealla ja joustavalla hoitoon
pääsyllä sekä erinomaisella palvelulla. Hyvää
palvelu on julkisella puolellakin sitten, kun
sinne pääsee.
Meillä pääasiallinen huoli on usein se,
onko meillä potilaita riittävästi, kun enemmänkin voisimme hoitaa. Medilaser toimii
kapealla alueella silmäkirurgiassa, joten
voimme keskittyä hiomaan huippuunsa sen,
minkä teemme.
Näissä asioissa tarjoamme julkiselle puolelle kumppanuutta. Voisimme tehdä kunnille
enemmänkin kuin nyt teemme olematta samalla mikään uhka julkisille työpaikoille.
Yksityisen yrityksen haasteet työntekijälle ovat erilaiset. Työt on jaettava eri tavalla, koska kapasiteettia on monesti kysyntää
enemmän. Nopea hoitoon pääsy edellyttää,
että varauskirjoissa on vapaita aikoja lyhyelläkin aikavälillä.
Samat tekijät antavat meille mahdollisuuden ottaa työntekijöiden yksilölliset tarpeet
paremmin huomioon. Muun muassa työaikajärjestelyt joustavat puoleen ja toiseen. Medilaserin keskeinen arvo on toimitusjohtajasta
lähtien, että ”kaikki tekevät kaikkea”.
Kannustavuus tulee tasapuolisesti koko
henkilökunnalle sen mukaan, kuinka terveyspalvelujen markkinoilla menestymme.
V
ASKO KOSKINEN
Tiimityötä
Työ klinikoilla on tiimityötä. Tiimit muodostuvat lääkäreistä, sairaanhoitajista, lähihoitajista ja vastaanoton virkailijoista, joista valta
osa on terveydenhuollon ammattirekisteriin
merkittyjä asiantuntijoita. Vain toimitusjohtaja, talouspäällikkö ja markkinointisihteeri
eivät osallistu potilaan hoitoon, joten hallinto on kevyt.
Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
vaatii, että hoitoon pääsy ei riipu rahapussin
paksuudesta. Yksityisten palvelujen käyttäjiä
on aina, eivätkä heidän käyttämänsä palvelut
ole julkisista pois vaan päinvastoin. Yhteiskunnassa kuten muissa sosiaalisissa yhteisöissä perheistä alkaen tarvitaan yhteistyötä.
Tarvitsemme siis toisiamme.
Asko Koskinen on Medilaser Oy:n
toimitusjohtaja
www.suomensilmahoitajat.fi
- ajankohtaista tietoa
oman yhdistyksen asioista
Tutustu NCON 2012 –luentotiivistelmiin
ja muihin
ajankohtaisiin kuulumisiin!
Silmähoitaja 11
11
Silmähoitaja
Työn imu
Plugi Oy
12 Silmähoitaja
lisää myös muuta arjen onnea
Hyvinvointi työssä lisää
todennäköisyyttä olla myös
muussa elämässä onnellinen
ja vähemmän masentunut.
Mekanismi toimii vain
yhteen suuntaan, sillä
yleinen hyvinvointi ei vaikuta
työhyvinvointiin.
T
yöterveyslaitoksen ja Utrechtin
yliopiston yhteistyönä tekemässä
tutkimuksessa seurattiin seitsemän
vuoden ajan noin 2 000 henkilön
työhyvinvoinnin kehittymistä sekä sen seurauksia mielenterveyteen ja hyvinvointiin
muilla elämänalueilla.
– Ihminen saa lisäarvoa työhyvinvoinnista. Toisin sanoen se ei ole pelkästään työpahoinvoinnin puuttumista. Työn imulla todettiin tuoreessa tutkimuksessamme olevan
itsenäinen vaikutus mielenterveyteen vielä
sen jälkeen, kun työuupumuksen vaikutus
samoihin ilmiöihin oli otettu huomioon, sanoo dosentti, vanhempi tutkija Jari Hakanen
Työterveyslaitoksesta.
Työn imu vähentää
masennusriskiä
Tutkimus osoitti, että työn imu – tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista
kuvaava hyvinvoinnin tila työssä – vähensi
masennusoireiden todennäköisyyttä ja vaikutti myönteisesti onnellisuuteen.
Samanaikaisesti työuupumus vaikutti
päinvastoin eli lisäsi masennuksen todennäköisyyttä ja heikensi tyytyväisyyttä elämään
pitkälläkin aikavälillä. Työhyvinvointi läikkyy
muuhun elämään ja voi siis paitsi heikentää
mielenterveyttä, myös vahvistaa sitä.
– Vaikka työ voi synnyttää pahoinvointia, tutkimuksemme mukaan työ voi myös
synnyttää aitoa hyvinvointia ja onnellisuutta, Hakanen korostaa.
Yksisuuntainen
vaikutusmekanismi
Tutkimus osoitti myös, että nimenomaan
työhyvinvointi vaikutti yleiseen hyvinvointiin eikä toisinpäin. Masennusoireilu ja tyytymättömyys elämään eivät vaikuttaneet työuupumuksen tai työn imun tasoon.
– Työllä on tämän perusteella merkittävä
rooli työssäkäyvien hyvinvointiin kaikessa
elämässä. Sen sijaan muun elämän hyvinvointiin vaikuttavat asiat, kuten elämänkriisit
tai tyytyväisyys parisuhteeseen, eivät yleensä
vaikuta vastaavalla tavalla työhyvinvointiimme, Hakanen erittelee.
– Kun edistetään työpaikkojen menestystä ja tähdätään pidempiin työuriin, pitäisi muistaa panostaa työn imua lisääviin
työn voimavaroihin. Niitä ovat esimerkiksi
riittävä itsenäisyys ja työstä saatava palaute,
selkeät tavoitteet, ihmiset huomioon ottava
johtajuus sekä arvostus ja ystävällinen, toisia
tukeva vuorovaikutus työpaikalla, luettelee
Hakanen. Työterveyslaitoksen ja Utrechtin
yliopiston Työ- ja organisaatiopsykologian
laitoksen tekemä tutkimus on toistaiseksi
pisin seurantatutkimus työn imusta ja en-
simmäinen sen pitkän aikavälin terveysvaikutuksista työntekijään.
Pitkittäistutkimus toteutettiin seitsemän
vuoden seurantatutkimuksena. Siihen osallistui 1964 suomalaista yksityisen ja julkisen
sektorin hammaslääkäriä.
Työn imua voi
selvittää testillä
Vaikka jokainen meistä tuntee itsensä toisinaan
arjen kiireissä väsyneeksi ja kyllästyneeksi, ei
se kuitenkaan tarkoita, ettei työssään kokisi
työn imua. Sitä voi testata esimerkiksi Työterveyslaitoksen kehittämällä verkkotestillä,
jossa jokainen voi peilata omia kokemuksiaan
tutkijoiden käsityksiin yleisestä tilanteesta.
Median uutisoimista irtisanomisista huolimatta tutkija ei pidä suomalaisten työpaikkojen tilannetta huolestuttavana.
– Tutkimustemme mukaan kolme neljästä kokee tarmokkuuden ja onnistumisen
tunteita muutamia kertoja viikossa. Minusta
tilanne voisi toki olla vieläkin parempi, Jari
Hakanen huomauttaa.
Testi löytyy osoitteesta www.ttl.fi/tyonimu.
Hyvinvoinnin käsitteitä
Työn imu (work engagement) tarkoittaa myönteistä motivaatio- ja tunnetäyttymyksen
tilaa työssä. Työn imu ilmenee tarmokkuutena, omistautumisena ja nautintona työhön
uppouduttaessa. Työn imu on tutkimusten perusteella myönteisessä yhteydessä muun
muassa hyvään työsuoritukseen ja asiakastyytyväisyyteen, sitoutumiseen samaan työpaikkaan ja aloitteelliseen ja uudistushakuiseen toimintaan työssä.
Työuupumus kehittyy vähitellen pitkittyneen työstressin seurauksena. Sen keskeiset
oireet ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Onnellisuutta tutkitaan usein tyytyväisyytenä elämään, joka tarkoittaa kokonaisvaltaista arviota siitä, miten tyytyväinen ihminen kaiken kaikkiaan
on elämäänsä. Tällä tavoin tutkittuna suomalaiset sijoittuvat maailman onnellisimpien
kansakuntien joukkoon. Masennusta tarkasteltiin tutkimuksessa 13 oireen avulla, joita
ovat muun muassa mielialan lasku, univaikeudet ja itseen ja elämään pettyminen.
Silmähoitaja 13
Työn imu on
iloa ja innostusta
Oletko innostunut ja hyvällä
mielellä uuden työpäivän
alkaessa? Kuluuko aikasi työn
parissa kuin huomaamatta?
Saatko työstäsi nautintoa?
Jos vastasit kysymyksiin
myöntävästi, koet ehkä työn
imua.
T
yön imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä
tarkoitetaan myönteistä tunne- ja
motivaatiotilaa työssä. Päinvastoin
kuin vakavat työpahoinvoinnin oireet, työn
imu on yleinen ilmiö työpaikoilla. Se koskettaa
useimpia meistä – ainakin aika ajoin.
Työn imua syntyy, kun työolosuhteet ovat
suotuisat ja työssä voi käyttää omia vahvuuksiaan. Työn imua tukevia tekijöitä löytyy ennen kaikkea työpaikalta, mutta osin myös
sen ulkopuolelta.
Tutkimusten mukaan seuraavat työn voimavarat vahvistavat työn imua:
• työtehtävien haastavuus ja monipuolisuus
• vaikutusmahdollisuudet työhön
• työpaikalla koettu arvostus ja tuki
• kannustava johtaminen
• mahdollisuus oppia ja kehittyä työssä.
Työn imua vahvistavat lisäksi ”tarttuminen”
ihmisten välillä, yksilölliset voimavarat, palautuminen työpäivän rasituksista ja kodin
voimavarat.
Mitä työpaikalla
voidaan tehdä?
Laajasti katsoen työpaikoilla on kaksi tapaa
edistää työhyvinvointia:
- lisätä ja vahvistaa suotuisia asioita
- vähentää epäsuotuisia ja kuormittava asioita, mikä ehkäisee työuupumusta.
Molempien tapojen tulisi olla käytössä jokaisessa työyhteisössä. Suotuisia asioita voidaan lähteä vahvistamaan määrittelemällä
aluksi, mitkä asiat ja olosuhteet ovat tietylle
työntekijälle tai työyhteisölle tärkeimmät. Keskeiset työn voimavarat ovat osin samat miltei
kaikkialla: hyvä ilmapiiri, esimiehen tuki ja
vaikutusmahdollisuudet työhön.
Eri työpaikoilla ja erilaisissa tehtävissä on
kuitenkin myös ainutkertaisia voimavaroja
tai tarpeita kehittää juuri tiettyjä vahvuuksia. Tästä syystä työyhteisöjen kaikkien osapuolten näkemykset ja osallistuminen ovat
14 Silmähoitaja
tärkeitä työpaikkojen voimavaralähtöisessä
kehittämisessä.
Koko työyhteisöä energisoiva myönteinen
vuorovaikutus tarkoittaa huomion kiinnittämistä työtovereiden onnistumisiin, vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Mahdollisia
epäkohtia työyhteisössä käsitellään rakentavasti ja sinnikkäästi.
Tutkimusten mukaan kukoistavissa ja
taloudellisesti menestyvissä työyhteisöissä
myönteistä kannustuspuhetta on vähintään
kolminkertaisesti kielteiseen ja vähättelevään
puheeseen verrattuna.
Tutkimusten mukaan
kukoistavissa ja
taloudellisesti
menestyvissä
työyhteisöissä myönteistä
kannustuspuhetta
on vähintään
kolminkertaisesti
kielteiseen ja
vähättelevään puheeseen
verrattuna.
Työn imua voi
kehittää itse
Työn imun kehittämiseen on monia tapoja.
Erityisesti pitkään samaa työtä tehneen kannattaa aika ajoin pohtia syitä työnsä tekemiseen: mitä työ merkitsee ja missä asioissa
on kehittymismahdollisuuksia. Uudenlaiset
näkökulmat omaan työhön mahdollistavat
työn imun.
– Parhaita hetkiä työssämme ovat sellaiset
onnistumisen kokemukset, jotka ovat vaatineet ponnisteluja. Rutiinit tappavat usein
parhaan onnistumisen kokemuksen, vaikka
ne helpottavatkin arjen sujumista, Työterveyslaitoksen työhyvinvoinnnin tutkija Jari
Hakanen toteaa.
Vaikka me suomalaiset olemmekin hyviä
purnaamaan, tutkimusten mukaan näyttää
selkeästi myös siltä, että pidämme työstämme ja yhdessä tekemisestä. Jokainen voisikin pohtia, kuinka myönteistä ilmapiiriä on
mahdollista levittää ympärilleen.
– Esimerkiksi asiakaspalvelutyöntekijä voi
heittäytyä antaumuksella ratkaisemaan asiakkaan ongelmaa. Vastineeksi hän saa kiitollisen asiakkaan. Kiitollisuus puolestaan lisää
hyvää mieltä, ammattiylpeyttä ja kannustaa
jatkossakin tekemään paremmin.
Esimies palvelee
työyhteisöään
Modernin organisaation esimies pitää itseään
työntekijöidensä palvelijana, joka luo työntekijöilleen kehitysmahdollisuuksia eikä hengitä niskaan. Kannustava ja tukeva esimies
edistää sitä, että työyhteisössä koetaan työn
imua. Parhaimmillaan tyytyväinen työntekijä tuntee työssään omistautuneisuutta ja tarmokkuutta useita kertoja viikossa.
Jos työpaikalla on myönteinen ja kannustava
ilmapiiri, maistuu työntekokin makeammalta.
Silloin saatamme kokea työskennellessämme
työn imua, joka syntyy tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen tiloista. Silloin
työ on haastavaa, ja siitä saa myös riittävän
tunnustuksen. Työn imua synnyttävät sellaiset työolot tai -voimavarat, jotka tyydyttävät
henkisiä perustarpeitamme.
– Työn imua voi kokea työssä, joka ei ole
kontrolloitua eikä valvottua, vaan siinä voi
käyttää omaa harkintaansa sekä osaamistaan.
Työyhteisöön on kiva tulla aamuisin, ja työpanostuksemme huomataan siellä. Työssämme
on mahdollisuus kokea riittäviä onnistumisen
tunteita, ja meillä on mahdollisuus kehittyä
siinä, Jari Hakanen luettelee työn imua synnyttäviä työn piirteitä.
Työpaikan ilmapiiri on jokaisen meidän
vastuulla. Esimiehellä on kuitenkin oleellinen
rooli työntekijöiden tukemisessa, jotta heillä
olisi mahdollisuus kokea työssään mielekkyyden ja onnistumisen tunteita.
– Esimies on perinteisen vastuuttavan roolinsa rinnalla ikään kuin työyhteisönsä palvelija: nöyrä, aito ja omat virheensä myöntävä.
Alaisiinsa luottava esimies antaa jokaiselle
tilaa toteuttaa työtään omien taitojensa, harkintansa ja kokemuksiensa mukaisesti. Hän
myös huolehtii, että kaikilla on kehitysmahdollisuuksia ja hyvät työn tekemisen edellytykset. Esimiehellä pitäisi olla kanttia antaa
kunnia omalle porukalleen ja luoda työntekijöilleen tunne, että ponnistelut kannattavat,
ja niistä saa riittävän tunnustuksen.
Työn imua koskeva kokonaisuus on koottu
Työterveyslaitoksen tuottamasta aineistosta.
Työ ohjaa silmiä – silmät ohjaavat niska-hartiaseutua
Vinkit hyvään
työnäkemiseen
Pitkäkestoinen lähityö eli
tarkka katsominen pitkään
samaan kohteeseen aiheuttaa
ensin silmien rasittumista ja
sen seurauksena kipuja niskahartiaseudussa.
K
ipu silmien seudussa on usein heijastumiskipua niskan syvistä lihaksista ja kaulan lihaksista.
Silmäoireita voivat aiheuttaa työympäristön sopimaton valaistus tai häikäisy,
jatkuva tarkkuutta vaativa katseleminen samalle lähietäisyydelle, kuiva ilma ja ilmastointi
sekä paperipöly, tulostinten ja kopiokoneiden
muste tai rakennusten epäpuhtaudet.
Näkemisongelmien syynä voivat olla myös
silmälasien sopimattomuus käyttäjälleen tai
työpisteen ergonomiset puutteet.
Työpisteen ergonomia
Ergonominen työpiste luo edellytykset sujuvalle työskentelylle ja ohjaa työntekijää mahdollisimman rentoihin ja luonteviin työasentoihin ja liikkeisiin.
Tavoitteena on luoda työvälineistä, kalusteista ja apuvälineistä työpistekokonaisuus, jossa työntekijä voi omaksua mukavan
ja tuetun asennon, nähdä tarpeellisen tiedon
vaivattomasti sekä tehdä työn vaatimat liikkeet esteettömästi ja vaihdella omaehtoisesti
työasentoja.
Työasennon vaihtamista helpottaa erillisen
hiiren, näppäimistön ja näytön kytkeminen
kannettavaan tietokoneeseen. Erityisiä telakointiasemia käyttämällä vältytään toistuvilta
johtojen kiinnittämisiltä ja samalla säästetään
johtojen herkästi vioittuvia liittimiä.
Valaistus
Näkemisen kannalta tärkeintä on valon määrä
ja suunta sekä valaisimien sijainti. Säännöllinen valaisinten puhdistus ja huolto takaavat
riittävän valaistuksen.
Ihmisten erilaisten valon tarpeiden ja
työtehtävien vuoksi yhteisissä työtiloissa osa
valosta kannattaa tuottaa kohdevalaisimilla. Silloin työntekijät voivat itse säätää valaistustasoa.
Taukoja työhön
Väsyminen ja elpyminen ovat elimistön vuorottelevaa normaalia toimintaa. Elpyminen
on tauon alussa nopeampaa ja hidastuu, kun
elimistö lähestyy normaalia olotilaa. Siksi
kannattaa päivän aikana pitää useita lyhyitä taukoja.
Viidestä kymmeneen minuuttia kestävä
tauko kerran tunnissa intensiivisessä tietotyössä on todennäköisesti tehokkaampi kuin
15 minuutin tauko kahden tunnin jälkeen.
Jopa minuutin, parin tauko työpisteessä on
virkistävä ja ehkäisee väsymystä.
On töitä, joissa tauko joudutaan pitämään
ennalta sovittuna aikana, ja taukojen pituus ja
määrä on tarkkaan laskettu. Tällöin työntekijä yleensä pystyy henkisesti valmistautumaan
tulevaan taukoon.
Kiireisen työtilanteen keskeyttävä, yllättävä tauko ei sen sijaan rentouta eikä vähennä stressiä.
Omaehtoinen venyttely tai rytmikäs liike
sopivaan aikaan pistää vauhtia verenkiertoon.
Mukava tieto jumpan vastustajille on se, että
jo pelkkä tauko rentouttaa!
Näköongelmia
Miten toimia, kun näkemisessä on ongelmia? Elleivät näkemiseen liittyvät pulmat ja
mahdolliset silmäoireet ratkea omatoimisella
työpisteen uudelleen järjestelyllä, on aihetta
hakeutua työterveyshuollon ammattihenkilön puheille.
Työfysioterapeutti tai työterveyshoitaja voi
vielä tarkistaa työpisteessä tehdyt kalusteiden
ja näkemisolojen säädöt sekä tarkistaa työasennossa mahdollisesti ilmenevät jännittyneisyydet, väärät työtavat ja työasennot.
Jos näkeminen edelleen tuottaa ongelmia, on ilmeisesti tarvetta hankkia tai uusia silmälasit.
Lisätietoa aiheesta osoitteessa www.ttk.
fi/tyonakeminen. Kirjoitus perustuu
Työturvallisuuskeskuksen aineistoon.
Silmähoitaja
Silmähoitaja15
15
Hyvää joulua ja
onnellista uutta vuotta
Silmähoitaja-lehden lukijoille!
Suomen Silmähoitajat ry:n hallitus
Silmähoitaja 2013
Numero
1/2013
2/2013
3/2013
4/2013
16 Silmähoitaja
Aineistot
28.1.
15.4.
9.9.
4.11.
Ilmestyy
25.2.
13.5.
7.10.
2.12.
Toimintasuunnitelma 2013
Yleistä
Yhdistys perustettiin 8.12.1990. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää silmäpotilaiden hoitotyötä ja kannustaa jäsenistöä
kehittämään itseään ja työtään sekä verkostoitumaan ammatillisiin yhteisöihin
kansallisesti ja kansainvälisesti.
Jäsenistö
Tavoitteena on saada yhdistyksen jäseniksi
kaikki, jotka osallistuvat silmähoitotyöhön tai kehittävät silmäpotilaiden hoitoa.
Jäsenistön hankintaa tehostetaan.
Hallinto
Yhdistyksen hallitus kokoontuu kuusi
kertaa vuoden aikana. Yhdistyksen vuo-
sikokous pidetään sääntöjen mukaisesti
marraskuun loppuun mennessä ja kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät
asiat. Tarvittaessa pidetään ylimääräinen kokous.
Toiminta
• Yhdistys järjestää jäsenilleen Silmähoitajien koulutuspäivät.
• Yhdistys julkaisee jäsenille suunnattua
Silmähoitaja-lehteä, jonka tilausmaksu sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun. Muut
lehdestä kiinnostuneet voivat tilata sen
erikseen määrätyllä hinnalla.
• Yhdistyksen kotisivujen (www.suomensilmahoitajat.fi) ylläpitoa ja kehittämistä
jatketaan.
• Pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä jatketaan.
• Yhdistys jatkaa alan koulutuksen tehostamiseen tähtäävää toimintaa.
• Yhdistys jakaa koulutusapurahaa jäsenilleen tukemalla jäsenistön mahdollisuuksia osallistua myös kansainväliseen
koulutukseen.
Varainhankinta
Yhdistys perii vuosikokouksen määräämää
jäsenmaksua. Yritykset, jäsenet ja muut
yhteisöt voivat halutessaan maksaa niin
sanottua tukimaksua tai lahjoittaa jäsenille jaettavia apurahoja.
Silmähoitaja 17
Hallituksen päätöksiä
Vuosikokous 2012
24.8.2012 klo 16.05-17.15, Helsinki, Pörssitalo, Pörssisali. Läsnä 37 jäsentä.
1§ Puheenjohtajaksi valittiin Raija Lammi ja
sihteeriksi Riitta-Liisa Alm. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Juha Mäki ja Sari Yli-Fossi.
Ääntenlaskijoiksi valittiin Erja Malvalehto-Inkerö ja Sari Juvonen. Erja Koskisella oli jäsen
Johanna Lyytiseltä valtakirja äänestyksiä varten, jonka puheenjohtaja hyväksyi, koska kokouksen käytössä ei ollut yhdistyksen sääntöjä.
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.
Puheenjohtaja esitti esityslistaan järjestysmuutosta niin, että kohta 11 käsitellään ennen kohti 9 ja 10. Esityslista hyväksyttiin muutettuna
kokouksen työjärjestykseksi.
2§ Hallituksen sihteeri Riitta-Liisa Alm esitteli vuoden 2011 toimintakertomuksen, joka
hyväksyttiin.
3§ Yhdistyksen rahastonhoitaja Erja Malvalehto-Inkerö esitteli yhdistyksen vuoden 2011
taseen ja tilinpäätöksen. Tilintarkastaja Leila
Auer/Audit Auer Oy oli antanut hyväksyvän
lausunnon.
4§ Hallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus vuodelta 2011.
5§ Yhdistyksen puheenjohtaja Anja Korpiaho
esitteli vuoden 2013 toimintasuunnitelman,
joka hyväksyttiin vähäisin muutoksin.
6§ Jäsensihteeri Jouni Väätänen esitteli yhdistyksen jäsentilannetta. Hallitus esitti vuoden
2013 jäsenmaksuksi 23 euroa ja uudelle jäsenelle lisäksi 5 euron kirjautumismaksua, jotka
hyväksyttiin. Lisäksi hyväksyttiin ehdotus, jossa
eläköityvälle silmähoitajalle tarjotaan eroamisen sijaan mahdollisuutta säilyttää jäsenyytensä 11,50 euron hinnalla/vuosi.
7§ Yhdistyksen puheenjohtaja Anja Korpiaho esitteli vuoden 2013 talousarvion, joka
hyväksyttiin.
8§ Päätoimittaja Riitta Varamäki esitteli Silmähoitaja-lehden tuottamista. Silmähoitajalehden tilausmaksu on ollut 30 euroa vuodessa
ja lisäksi on peritty 5 euron suuruinen laskun
toimitusmaksu. Lehti ilmestyy neljä kertaa
vuodessa. Silmähoitaja-lehden toimituksena
toimii tällä hetkellä Viestintä-Karttimo Kiviniemestä. Silmähoitajalehdellä on noin 55 yhdistyksen ulkopuolista tilaajaa. Päätoimittaja
ehdotti lehden tilaushinnan nostoa 35 euroon
vuodessa ja 5 euron toimituskulu/laskutuslisä.
Ehdotus hyväksyttiin.
9§ Puheenjohtajaksi ehdotettiin Kati Niemistä
Porista ja Sari Juvosta Tampereelta. Puheenjohtajaehdokkaat esittelivät itsensä. Suljetussa
lippuäänestyksessä Kati Nieminen sai 22 ääntä
ja Sari Juvonen 15 ääntä. Puheenjohtajaksi valittiin Kati Nieminen Porista. Juha Mäki toimi
ääntenlaskijana Sari Juvosen ollessa jäävi.
10§ Hallituksen erovuoroiset jäsenet olivat Jouni
Väätänen, Anja Korpiaho ja Erja Koskinen. He
kaikki ilmoittivat halustaan erota hallituksen
jäsenyydestä. Äänestystavaksi sovittiin suljet-
18 Silmähoitaja
tu lippuäänestys ja toisella kierroksella, mikäli
sitä tarvitaan, käsiäänestys.
Hallituksen jäseniksi ehdotettiin Satu Lähdettä
Tampereelta, Heidi Talvensaarta Helsingistä,
Erja Malvalehto-Inkeröä Rovaniemeltä ja Johanna Alaloukusa-Lahtista Oulusta. Äänestysten perusteella hallituksen jäseniksi valittiin Satu Lähde Tampereelta (11 ääntä), Erja
Malvalehto-Inkerö Rovaniemeltä (11) ja Johanna Alaloukusa-Lahtinen Oulusta (11 ääntä). Heidi Talvensaari sai 5 ääntä. Juha Mäki
toimi ääntenlaskijan Erja Malvalehto-Inkerön
ollessa jäävi.
11§ Hallituksen erovuoroiset varajäsenet olivat Erja Malvalehto-Inkerö, Kati Nieminen ja
Helena Kaasalainen. Hallituksen varajäseniksi
ehdotettiin Jouni Väätästä, Helsingistä, Jaana
Hakolaa, Rovaniemeltä, Heidi Talvensaarta, Helsingistä ja Sirpa Nyyssönen-Jaseria, Helsingistä.
Suoritetun äänestyksen perusteella hallituksen
varajäseniksi valittiin Jouni Väätänen Helsingistä (19 ääntä), Jaana Hakola Rovaniemeltä
(9) ja Heidi Talvensaari Helsingistä (5). Sirpa
Nyyssönen-Jaser sai kolme ääntä.
12§ Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien ja
varatilintarkastajien/ varatoiminnantarkastajien valinta. Rahastonhoitaja Erja MalvalehtoInkerö esitti vuosikokoukselle, että yhdistys
käyttäisi tilintarkastajana vuonna 2013 rovaniemeläistä Audit Auer Oy:tä, joka on toiminut yhdistyksen tilintarkastajana vuosina
2011-2012. Audit Auer Oy / Leila Auer ja hänen varatilintarkastajansa HTM Jukka Samuli
Anttila hyväksyttiin yhdistyksen tilintarkastustoimistoksi vuodeksi 2013.
13§ Muita asioita ei ollut.
Hallituksen kokous 6/2012
6.10.2012 Ruka, Kuusamo
Silmähoitaja-lehti. Päätettiin, että hallituksen
keskuudesta valitaan jatkossa etukäteen nimetyt koulutuspäivien palauteartikkelin kirjoittaja tai kirjoittajat. Hallitus päätti palauttaa lehteen päätoimittajan palstan ja ottaa käyttöön
kiertävän hallituksen jäsenen palstan. Lehden
mainoshinnat päätettiin pitää alkuvuonna sovituissa hinnoissa.
Hallitus valtuutti päätoimittajan pyytämään
painotaloilta tarjouksia lehden painattamisesta
ja postituksesta, Viestintä-Karttimon esittämillä tiedoilla mahdollisimman pian.
Päätettiin, että seuraava lehden päätoimittaja esittelee seuraavalle vuosikokoukselle
lehtien julkaisukertojen vähentämissuunnitelman. Hallitus päätti, että yhdistyksen nettisivut esitellään ensi vuonna koulutuspäivien
alussa Kuopiossa.
Raha- ja talousasiat. Hallitus päätti varata ensi
keväällä järjestettävään yksipäiväiseen kotimaiseen koulutukseen 3 000 euroa jakamattomia
apurahoja. Hallitus päätti esittää järjestäytymiskokoukselle, että yhdistyksen uudelle puheenjohtajalle tilataan vuoden alussa luotto-
kortti Tapiola-pankista Visa-ominaisuuksin.
Hallitus päätti, että ensi vuonna yhdistyksen
pankkitiliin tilataan tunnukset vain puheenjohtajalle ja rahastonhoitajalle.
Vuoden 2012 Pohjoismaiset Silmähoitajapäivät. Hallitus päätti, että jatkossa koulutuspäivien yhteydessä pidettävä hallituksen kokous
keskittyy vain koulutuspäiviin liittyvien yksityiskohtien sopimiseen.
Vuoden 2013 koulutuspäivät Kuopiossa 10.11.10. Hallitus päätti pitää vuoden viimeisen
kokouksen Kuopiossa 24.11., jolloin tutustutaan
Kuopion hotelleihin ja kongressitilatarjontaan.
Yhdistyksellä on alustava varaus Kuopion Musiikkitaloon. Varaus pidetään voimassa.
Jäseniltä saadun koulutuspäiväpalautteen
perusteella esitetyt luentoaiheet ensi vuodelle
ovat silmien laserhoidot, näkökentät, optikon
luento silmälaseista ja silmälasimäärityksestä, taittovirhekirurgia ja ikänäköleikkaukset,
kaihileikkauksen toteutustavat ja käytännön
järjestelyt, silmäproteesit, visustutkimukset,
Icare-tonometrin esittely ja käyttöopastus sekä
mikroskooppiesittely.
Jäsen- ja apuraha-asiat. Hallitus päätti, että
hallituksen puheenjohtajalla ja rahastonhoitajalla on oltava päivitetty kopio jäsenluettelosta
esimerkiksi muistitikulla. Mainita varmuuskopioinnista on tehtävä rekisteri-ilmoitukseen.
Hallitus päätti, että apurahoja jaettaessa toimitaan kuten ennenkin, lisäksi järjestetään kotimaista koulutusta. Hallituksen päätöksen mukaan lehteen ja nettisivuille aletaan kerätä listaa
erilaisista koulutuksista niin koti-, kuin ulkomaillakin. Koulutusluettelon nimeksi tulee ”Innostu
tästä” ja Irmeli Ahonen pitää listaa yllä.
Yhdistyksen sääntömuutokset, apurahasääntöjen, matkakorvausten jne. tarkastaminen
– yhdistystoiminnan käytännön tarkastaminen. Päätettiin, että sääntömuutokset ja apurahasäännöt siirretään käsiteltäväksi seuraavassa
kokouksessa. Hallitus päätti matkakorvauksista seuraavaa: kohtuulliset hallituksen kokouksiin liittyvät matkakulut ja parkkeerauskulut
korvataan. ESONT-kongressiin osallistujille
korvataan enintään neljä yötä hotellissa, majoitus aina kahden hengen huoneessa. Kursseja ei kustanneta.
Hallitus päätti muuttaa ensi vuoden alusta
kokouskäytäntöjä. Tavoitteena on, että käsiteltävät asiat olisivat mahdollisimman pitkälle valmisteltuja jo ennen kokousta. Hallitus pitää ensi
vuonna kuusi kokousta. Kokouspäivät sovitaan
vuoden ensimmäisessä kokouksessa.
Muut asiat. Hallitus päätti laatia Suomen Silmälääkäriyhdistykselle kirjeen koskien koulutuspäivien ajankohtaa, yhteneväisiä käytäntöjä esimerkiksi näön tutkimisessa ja hoitajien
mahdollisuudesta osallistua silmälääkäripäivien
yhteydessä pidettävään näyttelyyn.
Pöytäkirjalyhennelmät laati
sihteeri Riitta-Liisa Alm.
Silmähoitaja 19
M - Itella Oyj
21. vuosikerta
Julkaisija
Silmähoitaja on
Suomen Silmähoitajat
– Finlands Ögonskötare
ry:n valtakunnallinen
jäsenlehti, joka
postitetaan
osoitteellisena
kaikille yhdistyksen
jäsenille. Jakelu kattaa
yliopistolliset sairaalat,
keskus- ja aluesairaalat,
terveydenhuoltoalan
oppilaitokset sekä
lukuisat yksityiset
terveydenhuollon
toimipisteet. Lehti
sisältyy jäsenetuna
yhdistyksen
jäsenmaksuun.
Suomen Silmähoitajat ry–
Finlands Ögonskötare rf
Päätoimittaja
Riitta Varamäki
[email protected]
ISSN 1238-5379
Aikataulu 2013
Numero
1/2013
2/2013
3/2013
4/2013
Aineistot
28.1.
15.4.
9.9.
4.11.
Ilmestyy
25.2.
13.5.
7.10.
2.12.
Toimitusneuvosto
Riitta-Liisa Alm
Irmeli Ahonen
Anja Korpiaho
Erja Koskinen
Aulikki Mäki-Jouppila
Riitta Varamäki
Jouni Väätänen
Toimitus ja ilmoitukset
Viestintä-Karttimo
Kiviniemen rantatie 9
90810 Kiviniemi
p. 040 526 4880
[email protected]
Kannen kuva: Plugi Oy
Tilaukset
[email protected]
Tilaushinta 35 € / vuosi
+ laskutuslisä 5 €
Painopaikka
KS Paino Oy, Kajaani
Silmähoitajat internetissä:
www.suomensilmahoitajat.fi
Osoitteenmuutokset palvelukortilla.
Palvelukortti
Jäsentiedot
PALAUTUSOSOITE:
Haluan Suomen Silmähoitajat r.y.:n jäseneksi
Nimen muutos*
Jouni Väätänen
Osoitteen muutos
Eroan yhdistyksen jäsenyydestä
Nimi
*Uusi nimi
Vaakatie 10 C 186
00440 Helsinki
tai kortin tiedot
sähköpostilla
Syntymäaika
[email protected]
Osoite
Postinumero ja -toimpaikka
Jäsenmaksu on 20 euroa /
vuosi, uudelle jäsenelle lisäksi
Sähköpostiosoite
5 euron kirjautumismaksu.
Lehti sisältyy jäsenmaksuun.
Työnantaja ja työpaikka
Virkanimike
20 Silmähoitaja
Allekirjoitus
Päiväys
SILMÄHOITAJA 4|2012