AIVOJEN TERVEYS IKÄÄNTYESSÄ

AIVOJEN TERVEYS IKÄÄNTYESSÄ
Voimaseniorit 13.3.2014
Muistisairaudet
Aivohalvaus
Sairauksien ehkäisy
NORMAALI IKÄÄNTYMINEN
• Uuden oppiminen hidastuu ja vaatii enemmän
kertausta ja toisaalta keskittymiskyky
heikkenee. Oppiminen kuitenkin onnistuu.
• Vanhan ihmisen on vaikeampi muistaa ja
tehdä useaa asiaa yhtä aikaa.
• Aikanaan opitut asiat muistetaan hyvin
• Kyky erottaa olennainen epäolennaisesta
kehittyy yleensä paremmaksi iän myötä
AIVOJEN
TIETOJENKÄSITTELY
kognitiivisia eli "tiedonkäsittelyyn" liittyviä
toimintoja ovat
• tarkkaavaisuus
• havaitseminen
• muisti
• ajattelu
• kieli
• oppiminen
MUISTI
Sisällöllisesti muisti jaetaan kolmeen osaan:
•tapahtumamuistiin (episodinen muisti), johon kuuluvat meille
tapahtuneet, elämänkerralliset asiat
•tietomuistiin (semanttisen muistiin), johon kuuluvat opitut asiat, kuten
sanojen merkitykset ja matematiikan kaavat
•taitomuistiin (proseduraalinen muisti), johon kuuluvat erilaiset opitut
liikesarjat kuten pyörälläajo tai konekirjoitus.
Ajallisesti muistaminen koostuu
• mieleen painamisesta,
• mielessä säilyttämisestä ja
• mieleen palauttamisesta.
ESIMERKKEJÄ TOIMIVASTA MUISTISTA
• Muistat kuulemasi lyhyen tarinan, mitä söit
eilen päivälliseksi, mitä teit viime Jouluna
• Tiedät Suomen itsenäistymisvuoden, minkä
värisiä seeprat ovat ja miten haarukka eroaa
kammasta
• Muistat miten auton vaihteita käytetään, tai
miten näppäilet tutun puhelinnumeron
KAIKKI HUONOMUISTISUUS
EI OLE DEMENTIAA
• Väsymys ja univaje
• Uupumus ja
ylikuormitus
• Stressi
• Kivut
• Masennus ja ahdistus
• Lääkitus
• Alkoholi
Heikentävät
-vireystilaa,
-tarkkaavaisuutta
-keskittymistä
Mieleen painaminen ja
muistista haku vaikeutuvat
MUISTI JA IKÄÄNTYMINEN 1
• Dementiaoireet eivät kuulu normaaliin
ikääntymiseen.
• Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita,
mutta suurimmalla osalla heistä ei ole etenevää
muistisairautta.
• Ikääntynyt on oppimiskykyinen, vaikkakin
hitaampi, eikä siis "höperöidy".
• muutokset ovat vähäisiä eivätkä aiheuta
toiminnallisesti tai sosiaalisesti merkittävää
haittaa.
MUISTI JA IKÄÄNTYMINEN 2
Ikääntyessä tapahtuu lievää heikentymistä mm.
• mieleen painamisessa ja palauttamisessa
• tiedonkäsittelyn nopeudessa
• joustavuutta vaativassa päättelyssä
• muistin kuormituskyvyssä ja häiriöherkkyydessä.
Sen sijaan heikentymistä ei tapahdu
• muistissa säilyttämisessä
• vihjeisiin perustuvassa ja tunnistavassa palautuksessa
• oppimiskyvyssä
MUISTIOIREEN SYY TULEE SELVITTÄÄ
• Lääkärin tekemä haastattelu ja tutkimus
• Oirearvio (muistikysely henkilölle itselleen ja
läheiselle)
• Muistitestit (CERAD-tehtäväsarja tai
neuropsykologinen tutkimus)
• Aivojen kuvantaminen (ensisijaisesti
magneettikuva).
• Parannettavien syiden toteaminen
• Etenevien muistisairauksien varhainen hoito
itsenäisen arjessa selviämisen tukemisen.
MILLOIN TUTKIMUKSIIN 1
Henkilö itse tai omaiset ilmaisevat huolensa
henkilön lähimuistista, vaikka sosiaalinen
toimintakyky olisikin säilynyt
Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita
Sovittujen tapaamisten unohtelu,
epätarkoituksenmukainen terveyspalvelujen käyttö,
vaikeus noudattaa hoito-ohjeita
Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaiset sanat
Päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen
MILLOIN TUTKIMUKSIIN 2
• Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen, esim.
taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus
• Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ja
tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen
• Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus
yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa
• Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus,
epäluuloisuus tai pelokkuus
• Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen
voivat edeltää muistioiretta
TUTKIMUKSIIN HAKEUTUMINEN
• Useimmissa terveyskeskuksissa lääkärin
työparina toimii muistihoitaja
• Ellei muistihoitajaa ole, voit hakeutua suoraan
terveyskeskuslääkärin vastaanotolle.
• Jos olet työelämässä, voit ottaa yhteyttä
työterveyshuoltoosi.
• Myös yksityiset lääkäriasemat palvelevat
muistiasioissa (erityisesti geriatrian ja
neurologian erikoislääkärit).
MITÄ TUTKITAAN
• Perustutkimukset (haastattelu, muistioireen arviointi,
muisti- ja toimintakykytestit) tapahtuvat useimmiten
muistihoitajan vastaanotolla. Lisäksi otetaan asiaan
kuuluvia laboratoriokokeita.
• Muistivaikeuksia tutkittaessa on tärkeää jo
alkuvaiheissa saada lisätietoja asiakkaan hyvin
tuntevilta henkilöiltä.
• Jos omainen tai muu läheinen ei ole alkuvaiheen
selvittelyissä mukana, pyydetään tutkittavalta lupa ja
omaisen tai muun läheisen yhteystiedot
jatkoselvittelyjä varten ja häneen otetaan yhteyttä.
TILASTOTIETOA
• Suomessa on lähes 120 000 henkilöä, joilla kognitiivinen
toiminta on lievästi heikentynyt ja 35 000 kärsii lievästä ja
85 000 vähintään keskivaikeasta dementiaoireesta.
• Keskivaikeasta tai vaikea dementiaoire on 65–74-vuotiaista
4 %, 75–84-vuotiaista 11 % ja yli 85-vuotiaista 35 % lla.
• Suomessa todetaan noin 13 000 uutta vaikeampi tasoista
muistihäiriötä
• Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti (70 %)
• Muita eteneviä muistisairauksia ovat esim.
aivoverenkiertosairaudet, Lewyn kappale -tauti, Parkinson
taudin muistisairaus ja otsa-ohimolohkorappeumat
Aggregation and accumulation of amyloid- (A) in the brain may result from increased neuronal production of A, decreased activity of A-degrading enzymes,
or alterations in transport processes that shuttle A across the blood–brain barrier. A oligomers impair synaptic functions, whereas fibrillar amyloid plaques
displace and distort neuronal processes. A oligomers interact with cell-surface membranes and receptors, altering signal-transduction cascades, changing
neuronal activities and triggering the release of neurotoxic mediators by microglia (resident immune cells). Vascular abnormalities impair the supply of
nutrients and removal of metabolic by-products, cause microinfarcts and promote the activation of astrocytes (not shown) and microglia. The lipid-carrier
protein apoE4 increases A production and impairs A clearance. When produced within stressed neurons, apoE4 is cleaved into neurotoxic fragments that
destabilize the cytoskeleton and, like intracellular A, impair mitochondrial functions. The proteins tau and -synuclein can also self-assemble into pathogenic
oligomers and can form larger intra-neuronal aggregates, displacing vital intracellular organelles. (Modified from E. D. Roberson and L. Mucke Science 314,
781–784; 2006.)
ALZHEIMERIN TAUTI
• Perimmäistä syytä ei tiedetä
• Aivoissa tapahtuu tiettyjä mikroskooppisia
muutoksia (niihin kertyy mm. amyloidia), jotka
vaurioittavat hermoratoja ja aivosoluja
heikentäen muistia ja tiedonkäsittelyä
• Vaurio alkaa aivojen ohimolohkojen sisäosista
leviten vuosien mittaan laajemmin aivokuorelle.
• Suurimmassa osassa tapauksia Alzheimerin tauti
ei ole perinnöllinen
• Erityisesti lähimuisti ja uuden oppiminen
vaikeutuvat
LEWYN KAPPALE-TAUTI
• Noin 20 % kaikista muistisairaista
• Mikroskoopilla havaittavia solunsisäisiä
• Lewyn kappaleita esiintyy myös Parkinsonin
taudissa,puolella potilaista on aivoissa
samanaikaisia Alzheimerin taudin muutoksia
• Lewyn kappale -tauti alkaa hitaasti
• Taudille tyypillisiä ovat toistuvat näköharhat,
lisäksi taudinkuvaan kuuluu Parkinsonin taudin
piirteitä
PARKINSONIN TAUTI
• Johtuu tietyn keskiaivojen alueen (mustatumake)
hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta
• Parkinsonin tauti on keski- ja vanhuusiän hitaasti
etenevä liikehäiriösairaus, johon liittyy vapinan,
yleisen liikkumisen hidastumisen ja
lihasjäykkyyden lisäksi lukuisia muitakin oireita
• Lähes aina oireita on ensin toisen puolen
raajoissa, kunnes ne ajan mittaan muuttuvat
molemminpuolisiksi
• Taudin edetessä mahdollisesti muistihäiriöitä,
ajatustoiminnan hidastumista ja masennusta
VERENKIERTOPERÄINEN
MUISTISAIRAUS
• Toiseksi yleisin muistisairauksien syy
• Taustalla voi olla monia syitä, mm. aivoinfarktit,
aivoverenvuodot tai aivojen syvien osien eli
valkean aineen hapenpuutteesta johtuvat vauriot.
• Muistisairaudelle altistavat jopa niin sanotut
hiljaiset/oireettomat aivoinfarktit
• Lisäksi esiintyy usein muitakin oireita kuten
kävelyn ongelmia, halvauslöydöksiä ja
puheentuoton häiriöitä.
AIVOHALVAUS
• Aivohalvaus voi johtua kahdesta syystä,
aivovaltimo joko tukkeutuu tai vuotaa.
• Aivohalvauksen yleisin syy on aivovaltimon
veritulppa. Sen syynä on yleensä valtimoiden
kovettumatauti eli ateroskleroosi, sama tauti joka
aiheuttaa sepelvaltimotautia
• Aivoinfarkti syntyy yleensä äkisti ja päänsärkyä ei
yleensä ole.
• Vuodon alkuvaiheessa päänsärkyä esiintyy usein
MUISTIHÄIRIÖIDEN EHKÄISY 1
• Alzheimerin tautiin ja verisuoniperäiseen
muistisairauteen sairastumiselta suojaavia
tekijöitä voivat olla esimerkiksi statiinit,
estrogeeni, antioksidantit (e-vitamiini, cvitamiini) sekä jotkut tulehduskipulääkkeet
• Ylipaino, kohonnut kolesteroli ja korkea
verenpaine ovat merkittäviä riskitekijöitä
• Kukin yksittäinen riskitekijä tuplaa riskin, ja
kaikki kolme kuusinkertaistavat
MUISTIHÄIRIÖIDEN EHKÄISY 2
• Aivoterveyttä edistävät siis normaalit terveet
sydän- ja verisuonitaudeilta suojaavat
elintavat ja aivojen käyttö.
• Terveellinen ruokavalio keski-iässä voi
vähentää myöhäisiän dementian riskiä.
• Pehmeiden, tyydyttymättömien rasvojen
käyttö näyttää suojaavan dementialta, samoin
muutaman kahvikupillisen juominen päivässä
EDUNVALVONTAVALTUUTUS
• on valtakirja, jolla jokainen voi valtuuttaa haluamansa
henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että
tulee myöhemmin esimerkiksi muistisairauden vuoksi
kykenemättömäksi hoitamaan itse asioitaan.
• Valtakirjassa määritellään asiat, jotka valtuutus kattaa
• Kun valtakirjan laatija ei enää kykene hoitamaan
asioitaan, valtuutettu pyytää maistraattia vahvistamaan
valtakirjan
• Valtakirjan laatimisessa on suositeltavaa käyttää
asiantuntijan apua.
EDUNVALVOJA
• Jos muistisairaan ihmisen etuja ei saada turvattua
esimerkiksi yhteisin pankkitilein, valtakirjalla tai
edunvalvontavaltuutuksella, voidaan hänelle
määrätä edunvalvoja
• Edunvalvoja huolehtii päämiehensä taloudellisista
asioista. Edunvalvojan tulee huolehtia myös siitä,
päämiehelle järjestetään asianmukainen hoito,
huolenpito ja kuntoutus
• Edunvalvojan määrääminen on kuitenkin
viimesijaisin keino muistisairaan etujen
turvaamisessa
VOIKO MUISTISAIRAS AJAA AUTOA
• Pystyttekö ajamaan turvallisesti yksin ilman vieressä istuvan
ohjeita ja tukea?
• Oletteko eksynyt ajaessanne tutussa paikassa?
• Onko poliisi pysäyttänyt teitä liikenteessä ajo-ongelmien
vuoksi?
• Ovatko läheisenne olleet huolissaan ajokyvystänne?
• Tuleeko Teille rintatuntemuksia tai hengenahdistusta
a) vastamäkeä tai rappusia kävellessä?
b) tasamaalla kävellessä?
c) kotiaskareissa, riisuessa, pukiessa, peseytyessä?
• Onko Teillä vaikeuksia pysyä hereillä ajaessanne?
• Oletteko ollut auton kuljettajana peltikolarissa tai muussa
liikenneonnettomuudessa kolmen viime vuoden aikana?
LAAJENNETTU AJOKORTTITARKASTUS
• Ensimmäisen kerran noin 70-vuotiaille
• Huomioidaan ikääntymisen, sairauksien ja
lääkitysten vaikutukset aisti-, kognitiivisiin ja
motorisiin toimintoihin
• Arvioinnin tueksi voidaan käyttää kognitiivista
suorituskykyä mittaavia testejä ja menetelmiä.
• Uusi entistä seikkaperäisempi ajokorttilomake