Muistisairaudet

Muistisairaudet
Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä
TYKS 13.10.2015
Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri
TKS/geriatrinen arviointiyksikkö
www. muistiliitto.fi
Muistisairaudet on kansantauti
•
•
•
•
•
•
Neljännes miljoona suomalaista kärsii muistioireista!
100.000-150.000 MCI/lievä dementia
Lähes 100.000 vähintään keskivaikea dementia
14.500 uutta tapausta vuosittain
7000-10.000 työikäistä muistisairasta
Joka kolmas yli 80-vuotias sairastaa dementiaa!
Dementian määritelmä
• Muistihäiriö + vähintään yksi muun korkeamman
aivotoiminnon heikentyminen (apraksia, agnosia,
afasia, toiminnanohjauksen häiriöt) henkilön
aiempaan tasoon verrattuna
• Älyllisten toimintojen heikentyminen, joka rajoittaa
henkilön itsenäistä, ammatillista ja sosiaalista
selviytymistä
• Ohimenevä, etenevä tai pysyvä tila
(oireiden seuranta, kesto yli 6 kk)
• Taustalla useita eri etiologioita/aivomuutoksia
• Poissuljettava hoidettavat tilat
Hoidettavia muistihäiriön syitä
•
•
•
•
•
Depressio
Kilpirauhassairaudet (hypotyreoosi yleisin)
B12-vitamiinin puutos
Hypo- tai hyperkalsemia (lisäkilpirauhasen häiriöt)
NPH= normaalipaineinen hydrocephalus
• Oireet: kävelyvaikeus, virtsainkontinenssi, muistin ja älyllisten toimintojen
heikkeneminen
•
•
•
•
Krooninen subduraalihematooma
Kasvaimet
Hypoglykemiat (toistuvat)
(B1-vit puutos, alkoholistit)
Diagnostiikka
• Kehittymisanamneesi saatava läheiseltä
• Lab.kokeet: B12-vit, folaat,TSH, La, Ca-ion, gluk, pvk,
na/k, krea, EKG
• Pään kuvantaminen MRI (tarkempi) tai TT
• Neurologinen kliininen status (parkinsonismus,
puolioireet, kävelyvaikeus, puhevaikeus ym.)
• Muistitestit CERAD, MMSE, MOCA
• Arkitoimintojen kartoitus: ADL, IADL -toiminnot
• Masennusseula, esim.GDS
• Tarv likvor, EEG, PET, neurologin kons
Yleisimmät muistisairaudet
• Eteneviä dementioita Alzheimerin tauti,
vaskulaaridementiat, Lewyn kappale –tauti,
frontotemporaalinen (otsalohko)dementia
• Kaikkien näiden varhaiset kliiniset oireet poikkeavat
toisistaan hieman
• Sekatyyppiset dementiat ovat sitä yleisempiä mitä
iäkkäämmästä kyse (AT/vaskulaarinen, AT/Lewy)
• Sama lääkehoito periaatteessa voidaan kokeilla
kaikkiin, indikaatiot vain AT ja Parkinson dementia,
tehoa usein muihinkin
Alzheimerin tauti on yleisin dementia
• 70% kaikista
dementioista, lisäksi
sekatyyppisiä
• Sairastumisen syy
epäselvä, aivojen
amyloidikertymät ja
neurofibrillikimput
• Ei parantavaa hoitoa,
mutta oireita lievittävää ja
toimintakykyä kohentavaa
hoitoa on olemassa,
varhainen tunnistaminen
tärkeää
AT riskiä lisäävät
•
•
•
•
•
•
Perimä, kuitenkin vain 0.5-1% perinnöllisiä
Ikä, mitä vanhempi sitä > riski
Masennus ja aivovammat
Sydän- ja verenkiertoelinsairaudet
Alkoholinkäyttö
Epäterveelliset elintavat
Alzheimerin tauti
• Alkaa lähimuistin häiriöllä, muistihäiriö on tärkein
oire koko sairauden ajan
• Etenee vaiheittain, pikku hiljaa, usein vuosien ajan
aluksi lieviä oireita
• Uuden oppiminen vaikeutuu, tavarat kateissa,
unohtaa tapaamisia, toistaa samoja asioita,
lapsuuden muistot palautuvat vaivatta
• Myöh toiminnanohjauksen ongelmia, eksymistä,
sanojen hakemista, sairaudentunnottomuutta,
epäluuloisuutta, laihtumista, käytösoireita,
jähmeyttä, kävelyn hidastumista,
hahmotusvaikeuksia
• Kesto vaihtelee 2-20 vuotta!
AT:n eteneminen
Alzheimerin taudin lääkehoito
• AKE-lääkkeet= asetyylikoliiniesteraasin estäjät
donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini
– Toimintakyky paranee, yleisilme kohenee,
käytösoireet lievittyvät
– Hidastavat taudin etenemistä , laitoshoitoon
joutuminen siirtyy, vaikutuksen kesto arviolta 1v
– Sivuvaikutukset usein ongelma iäkkäimmillä: sydän-,
vatsaoireet, tiheävirtsaisuus, sekavuus
Memantiini yksin tai yhdessä AKE:n kanssa
vähemmän sivuvaikutuksia, tehoaa
levottomuuteen ja käytösoireisiin
Vaskulaaridementiat 10-20%
• Pienten suonten tauti (valkean aineen muutokset), moniinfarktitauti, kriittisen alueen infarktit
• Oireet moninaisia, vaihtelevat, voivat alkaa äkillisestikin
• Toiminnanohjauksen ongelmat ja hahmotushäiriöt
(puhevaikeus, liikesarjojen suorittamisen vaikeus, nähdyn
esineen tunnistamisvaikeus)
• Tasapainohäiriöt, kaatuilu, kävelyhäiriö, puhevaikeus
• Virtsaamishäiriöt
• Hidastuminen, jäykkyys
• Mielialahäiriöt, persoonallisuuden muutos
• Vaskulaaririskitekijöiden hyvä hoito, AKE-lääkkeet
Lewyn kappale-tauti 10-15%
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Lisäksi usein AT:n kanssa sekatyyppisenä
Painajaisunet, unen aikaiset käytöshäiriöt
Varhain ilmaantuvat näköharhat, mielialan muutokset
Tilanvaihtelut kognitiossa, tarkkaavaisuudessa,
vireystilassa
Parkinsonismus: jäykkyys, hitaus, kävelyvaikeus
Epäselvät kollapsit
Lähimuistin ongelmat usein vasta myöh
Herkkyys neurolepteille
AKE-lääkkeet, mieliala- ja psyykenlääkkeet, levodopa
Otsalohkodementiat
• Arviolta 5-10%, myöhäisessä työiässä alkavia,
useammin perinnöllisiä kuin AT
• Persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset:
impulsiivisuus, estottomuus, arvostelukyvyn puute,
apatia
• Muisti alkuvaiheessa säilynyt
• Myös etenevä sujumaton afasia: puhe-, luku -ja
kirjoittamisvaikeudet, sananlöytämisvaikeudet
• Semanttinen dementia: puheen tuotto sujuvaa,
mutta ei ymmärrä sanojen merkityksiä normaalisti
• Harvinaisia tiloja, hoidolla heikko vaste
Parkinsonin tauti ja muut
ekstrapydamidaalisairaudet
• Dementian riski kasvaa taudin jatkuessa pitkään
(jopa 80%:lle ?)
• Toiminnanohjauksen hidastuminen
• Tarkkaavaisuuden heikentyminen
• Muisti yl paremmin säilynyt, vihjeet auttavat
• Masennus saattaa sekoittaa
• Käytösoireita: sekavuus, levottomuus, harhat (jotka
eivät johdu lääkityksestä)
• Rivastigmiinista (AT lääke) todettu hyötyä
Muut dementiat
• Harvinaiset perinnölliset dementiat CADASIL,
Huntingtonin tauti ym.
– alkavat nuorempana (30-70v)
• Prionitaudit (Creutzfeld-Jakob)
• Alkoholin liikakäytön aiheuttama Wernicken
enkefalopatia (B1 eli tiamiinin puutostila)
Tavallisimpia käytösoireita dementiapotilailla
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Masennus
Apatia
Levottomuus (agitaatio)
Ahdistuneisuus
Psykoottiset oireet
Persoonallisuuden muuttuminen
Uni-valverytmin häiriöt
Seksuaaliset käytösoireet
Syömishäiriöt
20-80%
20-90%
20-75%
20-50%
5-75%
50-90%
60-70%
10-15%
30%
Masennus
•
•
•
•
•
•
•
•
Voi olla dementian 1. oire!
Surullinen, ahdistunut ilme
Itkuinen, haluton
Epämääräiset somaattiset vaivat ja oireet
Laihtuminen, ruokahaluttomuus
Oireet erityisesti aamuisin
Voi aiheuttaa agressiivisuutta
Myös vaikeassa vaiheessa
Apatia
•
•
•
•
•
•
Passiivisuus
Aloitekyvyttömyys
Tarvitsevat paljon ulkopuolista apua
Psykomotorinen hidastuneisuus
Masennuslääkitys tehoaa huonosti
Alzheimer-lääkkeistä apua
Levottomuus
• Epätarkoituksenmukaista aggressiivista, motorista tai
äänen käyttöön liittyvää käyttäytymistä
• Lyöminen, pureminen, potkiminen, huutaminen,
kiljuminen, esineiden paiskominen, kiroilu,
vaeltaminen, karkailu, ”katastrofireaktio”
– Laukaisijana ympäristön ärsykkeet, jotka koetaan
pelottavina, esim. uudet hoitotilanteet, pesut, ympäristön
vaihdos ym.
Ahdistuneisuus
• Usein yleistynyt ahdistuneisuus, jatkuva huono,
levoton, jännittynyt, kireä olo
• Korostuu odotustilanteissa tai olosuhteiden
muuttuessa (osastolle tulo ja lähtö, omaisen
poistuminen, tutkimukset..)
• Paniikkihäiriön kaltaiset oireet
Psykoottiset oireet
• Näkö-ja kuuloharhat
• Harhaluuloiset ajatukset ja puheet
• Usein varastamis- tai mustasukkaisuusharhoja,
kohdistuvat läheiseen ihmiseen
• Myös ns. väärintunnistaminen (luulee peilikuvaa
vieraaksi ihmiseksi, uskoo tuttujen henkilöiden tai
kodin vaihtuneen toiseksi)
• Tavallisempia potilailla, joilla on heikko kuulo tai näkö
– Kaihileikkaus, kuulolaite tai valaistuksen lisääminen saattaa
poistaa harhat!
Persoonallisuuden muutokset
• Jotkin persoonallisuuden piirteet (mustasukkaisuus,
pelokkuus, saituus ym.) voivat korostua
• Persoonallisuus voi muuttua täysin esim. kiltistä
ärtyisäksi tai tarkasta välinpitämättömäksi
• Voi tulla estottomuutta, epäsiistiyttä, rivoutta,
sosiaalisten normien rikkomista
• Hyperoraalisuus, hyperseksuaalisuus
Uni-valverytmin häiriöt
•
•
•
•
•
•
•
Vrk-rytmi usein muuttuu
Yöllisiä heräämisiä
Auringonlaskun ilmiö
Päivisin nukutaan enemmän, uni ei riitä yöksi
Pimeän pelot, väärintulkinnat
Melatoniinista apua
Omaishoitajan uupuminen!
Käytösoireiden hoito
• Esiintyy lähes 90% jossain vaiheessa, ovat usein
jaksottaisia, ohimeneviä, esim. vaikeassa
dementiassa ei enää yleensä harhaisuutta
• Heikentävät elämänlaatua, lisäävät avun tarvetta ja
laitoshoitoon jotumisen riskiä
• Hoidettava, kun heikentävät kykyä huolehtia
itsestään, sosiaalista vuorovaikutuksta tai
toimintakykyä
Käytösoireiden taustalla somaattinen syy ?
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kipu
Virtsaretentio, ummetus
Turhautuminen, yksinäisyys
Infektiot, nestetasapainon häiriöt
Lääkitys!
Kasvaimet
AVH, pään vammat
Sydäntapahtuma
Epileptinen kohtaus
Hypo-tai hyperglykemia
Alkoholi ja muut päihteet
Muistisairaalle sopimattomia lääkkeitä
• Antikolinergit, esim. virtsankarkailulääkkeet,
trisykliset antidepressantit,
• Osa kipulääkkeistä (Panacod, Fentanyylilaastari,
Tramadoli)
• Vanhat antihistamiinit (Atarax)
• Pahoinvointilääkkeet (Primperan)
• Bentsodiatsepiinit
• Kaikki keskushermostovaikutteiset
”kolmiolääkkeet” voivat aiheuttaa sekavuutta!
Lääkkeetön hoito ensisijainen
• Laukaisevien tekijöiden
hyvä hoito
• Hellä perushoito
• Omaisten ohjaus ja tuki
• Kuntouttava
päivätoiminta
• Luovat terapiat
(tanssi,taide,askartelu..)
• Liikunta
• Virkistystoiminta
• Muistelu- ja
validaatioterapiat
Lääkehoito
• Alzheimer-lääkkeet eli donepetsiili, rivastigmiini,
galantamiini tai memantiini
• Psykoosilääkkeet, risperidoni, ketiapiini
• Haloperidoli akuuttitilanteissa
• Masennuslääkkeet
• Mielialan tasaajat ja epilepsialääkkeet
• Rauhoittavat lääkkeet (ei pitkäaikaisesti)
• Melatoniini
• Osa oireista reagoi huonosti lääkkeille
– kuljeskelu, huutelu, esineiden piilottelu,
hyperseksuaalisuus
Muuta huomioitavaa
• Ulkopuolinen avuntarve
kasvaa
• Ruokailu, lääkkeenotto,
hygieniasta huolehtiminen
• Muiden sairauksien hoito
• Kuntoutus
• Raha-asiat
• Autolla-ajo
• Aseiden käyttö
Säännöllinen seuranta 6-12kk välein
• Edunvalvonta
• Hoitotahto
• Muistihoitajan ja
omalääkärin seuranta
• Etuisuudet (B-ja Ctodistukset, kuljetuspalvelu
ym.)
• Omaishoitajan jaksaminen
Kiitos!