Markku Korteniemi - Suomen Kalliotaideyhdistys

Markku Korteniemi: Pilvivene ja kivimäki jälkiä hirvieläinten muinaisesta pyynnistä.
AJANKOHTAISTA KALLIOTAITEESSA
– seminaari Ristiinassa 20.11. 2011
Kaari on kaunis taivahalla,
Kaaressa vesipisara.
Pisarassa pieni lampi,
Lammissa vene punainen.
Venehessä miestä kolme.
Mitä miekkoset tekevät?
Hiien hirviä sukivat,
Petran poikia pesevät:
J uokse, juokse hiien hirvi;
Pure varpa juostuasi,
J uo järvi janottuasi!
(S uomen kansan vanhat runot X II, 1:1000)
Pilvivene-runoa talletettu lähes 100 toisintoa
Vienasta Inkeriin ulottuvalta alueelta.
Kansanrunoudentutkimuksen ongelmana:
1. Mikä on runon alkuperäinen sanoma ja
motiivi ?
2. Mikä on Pilviveneen suhde muihin hirvirunoihin – erityisesti ”Hiiden hirven hiihdäntä” -runoelmaan ?
TULKINTOJA PILVIVENE-RUNOSTA (osin
Hautala 1947 mukaan):
• J. Krohn (1885): tausta kansainvälinen
aurinkohirvimyytti.
• Franssila (1900): Raamatun kertomus –
Andreas, Pietari ja Jeesus veneessä.
• K. Krohn (1910): roomalaiskatolinen
legenda.
• Mansikka (1911): kristillisiä symboleita !
hirvi = Kristus tai totuuden vettä janoava
sielu.
•
Okkonen (1938): Ahti pilvessä sukii hirveä,
joka kosminen auringon symboli.
•
Hautala (1947): liittynee aurinkohirvikuvitelmiin, osin samaa aineistoa Hiiden
hirven hiihdännän kanssa, jonka taustalla
myös kansainvälinen opetusruno.
•
M. Kuusi (1963): ratkaisematon arvoitus,
mutta kalevalaisen runouden vanhimpiin
kerrostumiin kuuluva.
•
Montonen (1974): liittyy germaanisiin
aurinkohirvimyytteihin ja kalliotaiteen
aurinko-hirvi-vene -yhdistelmiin.
Miettinen – Pentikäinen (2002): taustalla
aurinkohirvi -myytti, johon liitetty Luojan
laivaretki ja Oluen synty ”ehkäpä
ainutlaatuinen kertomus kalliotaiteen
luomishetkestä”.
Paasikivi-Lukkarinen 1986
TULKINNAT OSIN RISTIRIITAISIA JA
EPÄTYYDYTTÄVIÄ ! Esim. ”hiiden hirvi”
esitetty sekä Kristuksen että hiiden
symboliksi.
Edgren 1984: 60 (kuva Suominen)
Kemijoki 8000: kuvataulu 14
Pilvivene-runolla yhteistä
kalliokuvien kanssa:
hirvi – vene/kaari – ihminen teema !
Kivikäs 2005:109
Shamanismia, pyyntimagiaa, animismia,
antropomorfismia, totemismia...?
Pentikäinen 1987: Hiiden hirven hiihdäntä -runossa
kysymys: shamaanin taivasmatkasta.
Lahelma 2008: kalliokuvat tulkittavissa ennenmuuta
shamanistisen maailmankuvan ja transsitilaan
liittyvien näköhavaintojen kautta.
Sarvas 1969 ja Siikala 1980 viittaavat jo varhain
pyyntimagiaan ja vedestäpyyntiin !
myös T. Miettisen (esim. 1982, 2007) ja Saavalaisen
(1999) selitysmalli kokonaisvaltainen
Paasilinna-Lukkarinen 1986: 12-13
Ekman 1910
Ekman 1910
Johtolangan Pilvivene-runon motiivin
ja merkityksen tulkintaan tarjoaa sana
VARPA !
Varpa = ohuehko puukeppi, joka toimii
loukun tai satimen liipasinpuuna
(hämäläis- ja savolaismurteet)
Varpasin = ansan laukeamislaite
Varpapuu = pingottaa purjeen
Vrt. loitsu
Kesälahdelta:
”Tästä tänne tie menööpi
rata uusi urkenoopi... Kohti
miestä pyytävöä...
Metsän armias antin muori,
metsän piika pikkarainen !
Mill´on vilja virtoaapi kuin
han kahtoopi ylihen, sill on
aitoo ylennä...Anna juosta
joutuisasti, vikevästi
viiletellä...
Ota vitsa viiakosta...jok` ej
virkko juoksemaan sitä
siimalla sivauta... Kiietä
kivein mujuilla...”
(SKVR VII:3359)
Petran laulu
Repolasta:
”Nosta päätä päitsilöihin
Ylennä ylentimihin
Vieritä vivun tasalle,
Nosta päälle polviloiden,
Saata surman suun
etehen...”
(SKVR II 965)
”Nosta päätä päitsilöihin…”
Ekman 1910
Kuvakallioiden ympäristön
kannalta relevantteja
PYYNTIMENETELMIÄ:
* syöksypyynti
* jäälleajo
* kallioiden muodostamaan
loukkuun ajo
* vuomenpyynti
* kuoppa- / hangaspyynti
HIRVIELÄIMET JA VESI
Hirvieläimet uskaltautuvat
veteen pelkäämättä:
Hirvi (Alces alces)
laiduntaa kesäisin
rehevissä matalissa
lahdissa vrt. ”missä
on hirvi syntynynnä,
karinpoika kasvanunna...”
http://homepage.univie.ac.at/horst.prillinger/
blog/archives/2004/11/000875.html
Peura (Rangifer
tarandus) ylittää
rohkeasti uimalla
vesistöjä ja myös
pakenee ajajaansa
talvisin jäätyneille
jäälakeuksille.
LÄHTEITÄ
VEDESTÄPYYNNISTÄ:
- mm. etnografiset ja historialliset tiedot
saamelaisilta (esim. Leem 1747),
suomalaisilta (Paulaharju, SKS), PohjoisAmerikan karibuintiaaneilta ja eskimoilta,
Siperian pyyntikulttuureilta (Spiess 1976,
Gronnow 1986, Kolehmainen 1990),
Afrikasta...
”J uo järvi janottuasi…”
Kolehmainen 1990:
kuva 52
Autio 1981 s. 64-65 (Zalavruga)
Kivikäs 2005: 51
Autio 1981
- aihe ”uivat peurat” esiintyy jo
paleoliittisessa taiteessa (Lascaux)
Santamäki-Heikinheimo 1969:3
- aihe toistuu 1600-1700 -lukujen
dokumenttimaalauksissa eurooppalaisten
ruhtinashovien seuruemetsästyksestä !
- muita dokumentteja: mm.paikannimet esim. Uittamonsalmi Ristiinassa (?)
Vrt. meteli-nimet viittannevat ajopyyntipaikkoihin
METELI-nimistö Suomen
alueella
Korteniemi 1995:kuva 14
Bluchel 2004: 119
Bluchel 2004: 121
Bluchel 2004: 122
Bluchel 2004:125
Bluchel 2004: 272
Bluchel 2004: 124
Bluchel 2004:124
Bluchel 2004:125
HIRVIELÄIMET JA KALLIO
Peuran synty -runot sitovat hirvieläinten
synnyn ja lajinhaltijat kallioon:
Poropeura, hiitten
hirvi, Poron on
synty pohjosesta,
Kasvo sarvet
kalliosta, Kippurat
kiven raosta.”
(SKVR I:1102)
”Poron on synty
Pohjolassa, Kasvo
sen sarvet
kalliosta, Kippurat
kiven kolosta.
Siellä ne antajat
asuvi, Elelee
emäntävaimot...”
(SKVR I:1116)
Labradorin naskapi-intiaanien ”peurojen herra” vartioi peuralaumaansa kallioluolatalossa (Haavio 1967).
Hossan värikallio
Huurre 1992
Pyyntipaikka
funktionaalinen
kokonaisuus:
Lapinpappi Jacob Fellman 1800:luvulla:
pyyntipaikkaan liittyi a) pyyntilaitteet,
b) pyyntitukikohta ja c) seita
(J. Fellman 1906, 222-224)
Noidan tehtävä oli shamanistisessa transsissa
tuoda riista pyyntimaille
vrt. myös siperialainen shamaani Kaltakan
(Miettisen mukaan 2003, 2007)
KALLIO TAPPOMÄKENÄ
Voionmaan hypoteesi 1947: Keski-Suomen
paikannimistössä ”Hirvenhyppyrät” ja ”Hirvikalliot”
viittaavat muinaisiin syöksypyyntipaikkoihin !
Vrt. pyyntiloitsut: tappomäki,
kivivaara, rautavaara, kirjovuori ...
Kivikäs 2005: 81
Vastateesi (Taavitsainen ym): hirveä ei voi ajaa
kalliolta alas !
MUTTA:
1) hirvenpyynti pohjautunut AJOPYYNTI-strategiaan
aina näihin päiviin
2) syöksypyynnin kohteena todistettavasti ollut
SUURRIISTA mm. hevoset, biisonit ja mammutit...
3) eläimet saatiin metelillä, tulilla ym. PANIIKKIIN
4) taktiikkana ajaa eläimet YLÄMAASTOON, joka
peitti näkymän sen takana odottavaan pyyntiloukkuun: vuomen, jyrkänne...
PILVIVENE = eufemistinen
pyyntiloitsu,
jolla hirvieläintä pyydettiin
antautumaan vedestä pyydettäväksi
tai hankaan silmukkaan.
”Petran poikia pesevät…”
Linevski 1978: 208-209
Suomen alueen topografia tiheine vesistöineen loi erinomaiset mahdollisuudet juuri
vedestäpyyntiin viimeistään kampakeraamiselta kaudelta eteenpäin.
Mutta myös
mahdollisuuden
esim. syöksy-
pyyntiin
erityisesti KeskiSuomen
alueella...
Suomen kartasto
Tikkanen 1999
Myös ”ei-shamanistisesti”
tulkittavia
kalliokuvien merkkejä ?
Hvitträskin verkkokuvio
1) VERKKOKUVIOT – voidaan tulkita myös
pyyntiverkoksi tai naamioiduksi
pyyntikuopaksi.
esim. Indalsälven Ruotsissa (Kivikäs 2003
s.119); Sporanes, Evenhus Frosta (Lindner
1937 s 326-327),
tosin paikoin myös
hedelmällisyyssymboliksi; esim. Forselv,
Skjone (Lindner 1937 s.330) (kiitos K.
Beckerille hoksautuksesta !)
Lindner 1937: kuva 110
(Sporanes, Evenhus Frosta)
Kivikäs 2003 :119
(Indalsälven)
2) HIRVIRATSASTUSKUVILLA voi olla
myös pragmaattista pohjaa vrt. hirven
kesytysprojektit myöhemmin 1500-1600
-luvuilla (ks. Olaus Magnus), myös
hyrynsalmelaisen Eemeli Kemppaisen
ratsastuskokeilu uivalla hirvellä (ks.
”hirvirodeo” - You tube)
Lahelma 2008: s. 130
Fig 8
3) SAMANLAINEN
ilmiasussa viittaa
samanlaisuuteen
merkityksissä !
Veneenprofiili
miehistöineen ja
hirvenpääkeulineen
varsinkin tyveneen
vedenpintaan
heijastuvana silhuettina
assosioitui uivan hirven
sarvihaarojen
muodostamaan silhuettiin.
Yhteyttä hyödynnettiin
kalliokuvien
totemistisessa
”teologiassa” !
Karimo 1953: 19
Taivaallisen kaaren mahdollisia
merkityksiä esim:
- kuunkaari
- sateen kaari
- taivaankaari
- Kernin kaari ym. haloo-ilmöt
Montonen 1974: 13
Pilviveneen AJOITUS:
• runoaihe (hirvieläimet) kivikautinen - jopa
paleoliittinen (Megaloceros gigantius?)
• kaari – pilvivene -teema pronssikautinen
• kalevalainen runomitta pronssirautakautinen
”Venehes sä miestä kolme...”
”J uokse, juokse hiien hirvi…”
Hannula-Peltovuori 1998: 14
Aspelin 1877: kuvat 313-314
Liljegren 1993 s86-87
LOPUKSI
Pilvivene-runo eufemistinen pyyntiloitsu,
joka toimii ainakin osittaisena tulkintaavaimena kalliokuvien hirvi-vene-ihminen
-tyyppiteemaan !
Kalliokuvien tulkinnassa hyötyä edelleen
niin pyyntimagian, animismin, totemismin
kuin shamanismin näkökulmista.
KUVALÄHTEET:
Autio, E 1981: Karjalan kalliopiirrokset. Keuruu.
Aspelin, J.R.1877: Muinaisjäännöksiä Suomen suvun
asuma-aloilta (näköispainos Jyväskylä 1992).
Bluchel, Kurt G. 2006: Metsästys. (Alkuteos Die Jagd,
2004).
Edgren, Torsten 1984: Kivikausi.Suomen historia I. Espoo
(kuva Esa Suominen).
Ekman, Sven 1910: Norrlands jakt och fiske. Uppsala ,
Sthlm. (Facsimileutgåva 1983).
Hannula Seppo – Peltovuori Risto 1998: Muutosten
maailma. Esihistoria ja Ruotsin vallan kausi. Jyväskylä.
Huurre, Matti 1992: Suomussalmi esihistoriallisella ajalla.
Leipä luonnosta. Suomussalmen historian kymmenen
vuosituhatta. Keuruu.
Hirvi uimassa
http//homepage.univie.ao.at/horst.prillinger/blog/archives/2
004/11/000875.html
Karimo, Aarno 1958: Kumpujen yöstä 1.
Kemijoki 8000 1974: näyttelyopas (kuva Krister Katva).
Kivikäs, Pekka 2003: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat
suomalaisin silmin. Jyväskylä.
Kivikäs, Pekka 2005: Kallio, maisema ja kalliomaalaus.
Jyväskylä.
Kolehmainen Alfred 1990: Perinteellistä suurriistan pyyntiä
Länsi- ja Pohjois-Siperiassa. Helsinki.
Lahelma, Antti 2008: A touch of red : archaeological and
ethnographic approaches to interpreting Finnish rock
paintings (Iskos15). Helsinki.
Liljegren, Ronnie 1993: Jääkauden Euroopan eläimistöä
(kuva Peter Schouten). Ihmisen suku 1. Hongkong.
Lindner, Kurt 1937: Die Jagd der Vorzeit. Berlin.
Linevski, Aleksandr 1978: Kivikirjan sivuja.
Paasilinna Arto 1986: Kymmenentuhatta vuotta. (kuva
Hannu Lukkarinen). Jyväskylä.
Tikkanen, Suomen kartasto 1999
http://www.helsinki.fi/maantiede/geofi/maalis.gif
Kirjallisuusviitteistä ks. myös:
Korteniemi Markku, 2008: Pilvivene ja petrojen pesu muinaisrunon ja kalliomaalausten yhteydestä.
Muinaistutkija 3/ 2008.