Tampereen luonto01_2013.pdf

Vissi vastus ydinvoimalle s. 12
Vaikeat vieraskasvit s. 14–15
10 vuotta
1/2013 luontoagendaa
Tampereen Luontos.A117
Tampereen
LUONTO
1/2013
30.VUOSIKERTA
YMPÄRISTÖNSUOJELUYHDISTYS
TYSY.FI
Valo, joka vangitsee
Se haastaa meidät. Lukuisten
hyötyjen lisäksi siitä on saasteeksi.
Taivaantulkin se kuljettaa vaikka
ihmiskunnan aamunkoittoon. >> 8–11
KUTSU KÄY KEVÄTKOKOUKSEEN
LUONTOLEHTI UUDISTI ILMETTÄÄN
A2 Tampereen Luonto
1/2013
1/2013
w
SISÄLLYSLUETTELO
Luonnonsuojeluliiton tervehdys
Tysyn uutisia
Puheenjohtajan jäähyväiset Tampereen
LUONTO
A4
A5 ja C18
A6–A7
Valosaaste ei estä tähtien tositiirailijaa B8–B11
Luonnonsuojeluyhdistys Pro Hanhikiven
Vuokko Moisala tuntee erittäin hyvin alueen,
jonne ydinvoimalaa kaavaillaan Pyhäjoella.
sivu B12
Tysyn tymäkät, eli herkulliset ekoreseptit
Villit vieraskasvit haastavat kitkijän
B13
C14–C15
Toimintakertomus vuodelta 2012
10 vuotta Tampereen ympäristöpäällikkönä Kannon nokassa – kolumni Juho Kytömäeltä
Tysyn tapahtumakalenteri
* Lehdessä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien
omia.Ne eivät välttämättä edusta Tysyn virallista kantaa. Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2013.
Aineisto toimitetaan päätoimittajalle sähköpostilla.
Kannen kuva:
Maija Saari
C16
C17
C19
C18–C19
Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa
PÄÄTOIMITTAJA
Maija Saari, [email protected]
TOIMITUS
Tysyn hallitus ja muut kirjoittajat
ULKOASU Maija Saari,
www.maijasofia.fi
PAINOPAIKKA Pk-paino,
Tampere
JULKAISIJA
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, TYSY
PAINOSMÄÄRÄ 1 700
YHTEYSTIEDOT
Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin toimisto, Kuninkaankatu
39, 33200 Tampere,
p. 03-213 1317
INTERNETISSÄ
www.tysy.fi
verkkolomake www.sll.fi/
lomakkeet/liity
OSOITTEENMUUTOKSET
www.sll.fi/lomakkeet/
osoitteenmuutos
Rekisterinhoitaja Irma Kaitosaari,
p. 09-2280 8210
JÄSENMAKSUT
vuonna 2013
Varsinainen jäsen 32 euroa
Perheenjäsen 10 euroa
Kannatusjäsen 50 euroa
ILMOITUSHINNAT
Takakansi 170 €
1/1 sivu 127 €
1/2 sivu 68 €
1/4 sivu 43 €
Rivi-ilmoitus 1,5 €/rivi
Irtomainos lehden väliin 85 €
* Ilmoitushinnat saattavat
muuttua seuraavaa lehteä
tehtäessä.
Tampereen Luonto A3
PÄÄKIRJOITUS
Luonnonsuojelu etenee
Tampereella harppauksin
K
aupunginvaltuusto hyväksyi
joulukuussa kaupungin luonnonsuojeluohjelman ja päätti
suojella 2,51 prosenttia Tampereen
pinta-alasta. Uusi luonnonsuojelutavoite on hyvä lisä aikaisempaan 0,7
prosentin suojeluun verrattuna, mutta
suojelunarvoisia alueita jäi huomattavasti ohjelman ulkopuolelle.
Erityisen merkittävä on päätös suojella Kintulammin luontoarvoiltaan
valtakunnallisesti merkittävä alue.
Kintulammin alueesta muodostuu
yli 550 hehtaarin suojelualue, joka on
Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen jälkeen Pirkanmaan kolmanneksi suurin yhtenäinen suojeltu
metsäalue. Tysyn metsäkartoituksilla
ja suojeluesityksillä on ollut keskeinen
osa nyt toteutuneessa pinta-alan lisäyksessä.
Luonnonsuojelun tulevaisuudelle
lupaa hyvää ote uudesta Tampereen
pormestariohjelmasta: ”suojelualueiden määrää lisätään tavoitteena olla
suurten kaupunkien johtava luonnonsuojelukaupunki”.
Tavoitteeseen on vielä matkaa, sillä Vantaalla on esimerkiksi suojeltu
6 prosenttia pinta-alasta ja Espoossa
peräti 10 prosenttia. Tampereella tultaneen siis lähivuosina näkemään mittavia suojelualueiden lisäyksiä.
SUOJELUVOITTOJEN tuomaa iloa Tysyssä
himmentää puheenjohtaja Jere Niemisen helmikuinen eroaminen hallituksesta. Jere on ollut puheenjohtajana ja
metsiensuojelukysymyksissä erinomaisen aktiivinen, ja hänen lähtönsä on
menetys yhdistykselle.
Eron taustalla oli hallituksen jäsenten eriäviä näkemyksiä yhdistyksen
toimintakulttuurista ja luonnonsuojelukeinoista. Näkemyserot kärjistyivät
Kauppi-Niihamaan suunnitellusta kevyen liikenteen rantareitistä käydyissä
keskusteluissa. Jere Nieminen asettui
kannattamaan reitin rakentamista,
mutta Tysyn hallituksen enemmistön
kanta oli reitin rakentamista vastustava.
On valitettavaa, ettei puheenjohtajan
ja muun hallituksen välille löytynyt yhteistä rytmiä. Vastaavaa kuohuntaa ei
yhdistyksessä ole koettu naismuistiin.
Tysyn hallitus kiittää Jereä lämpimästi
kuluneesta ja toivottaa menestystä.
Tysyn puheenjohtaja kuluvalle vuodelle valitaan poikkeuksellisesti kevätkokouksessa 24. huhtikuuta. Uuden
puheenjohtajan kausi jää lyhyeksi,
sillä ensi vuodelle puheenjohtaja valitaan normaalisti taas syyskokouksessa.
Minna Santaoja
Tysyn varapuheenjohtaja 2013
Tysyn kevätkokous pidetään 24. huhtikuuta
Kokous pidetään keskiviikkona 24. huhtikuuta 2013 kello 18 ympäristötietokeskus
Moreeniassa (Valssipadonraitti 3, Patosilta).
Kokouksessa käsitellään seuraavat
sääntömääräiset asiat:
1) Valitaan kokoukselle puheenjohtaja,
sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa.
2) Hyväksytään edellisvuoden toimintakertomus.
3) Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien siitä antama lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen
vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
4) Valitaan piirikokousedustajat sekä muiden tarpeelliseksi katsottujen järjestöjen kokousten edustajat.
5) Valitaan hallituksen puheenjohtaja.
Puheenjohtajaksi syyskokouksessa 2013
valittu Jere Nieminen erosi yhdistyksen hallituksesta kesken kauden, joten hallitukselle
valitaan puheenjohtaja loppuvuodeksi poikkeuksellisesti kevätkokouksessa.
6) Tampereen Luonto -lehden uudistukset Maija Saari esittelee uutta lehteä, sen
kuluja sekä ideoita ilmoitusmyynnistä.
Luvassa on myös Tampereen luonnonsuojeluohjelman esittely.
Kokouksen jälkeen kello 19 Tampereen
kaupungin ympäristösuunnittelija Lasse Kosonen esittelee kaupunginvaltuuston viime
joulukuussa hyväksymää kaupungin ensimmäistä luonnonsuojeluohjelmaa, joka toteuduttuaan lisää Tampereen suojelualueita
merkittävästi.
Kokousvieraille on kahvitarjoilu. Tervetuloa!
A4 Tampereen Luonto
1/2013
1/2013
Tampereen Luonto A5
UUTISIA
SLL TERVEHTII
Keskuspuhdistamon ympäristövaikutuksia arvioitiin uudelleen
Sydän edellä
M
eillä jokaisella on oma tarinamme siitä, miten meistä tuli
luonnonsuojelijoita. Ja toinen tarina siitä, miten meistä tuli
luonnon puolustajia, aktiivisia toimijoita – yhdessä muiden kanssa.
Mikä sai sinut tarttumaan naapureidesi kanssa toimeen lähimetsän pelastamiseksi, osoittamaan mieltä ydinvoimaa vastaan? Allekirjoittamaan adressin puhtaiden vesien puolesta?
Pyörittelemään lumiukkoja ilmastolain saamiseksi? Liittymään luonnonsuojeluyhdistykseen?
Kiintymys, huoli, myötätunto, oikeudentaju? Pelkkä tieto johtaa harvoin aktiiviseen toimintaan.
Luonnonsuojeluliitto täyttää toukokuussa 75 vuotta.
Ilman vapaaehtoistyötä luonnon puolesta saavutukset olisivat jääneet paljon vaatimattomammiksi. Sitä
tehdään liiton piirissä satojatuhansia tunteja vuodessa
– rivijäsenet, yhdistystoimijat, luonnonharrastajat,
tutkijat ja taiteilijat.
Vuoden alussa liitossa aloitti työnsä vapaaehtoistoiminnan kehittämistyöryhmä. Hallintoslangilta kalskahtavasta nimestään huolimatta ryhmän tehtävänä
ei ole kehittää vapaaehtoistoiminnasta byrokraattisempaa tai kasvattaa työtaakkaa.
Tarkoitus on löytää uusia tapoja tehdä yhdessä,
synnyttää tukiverkostoja aktiiveille, jakaa tietoa ja
tarjota jäsenille mieluista toimintaa.
Minna Santaoja
Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun
Pirkanmaan keskuspuhdistamon uusi
ympäristövaikutusten arviointiselostus
oli nähtävänä alkuvuodesta. Pirkanmaan ely-keskus hylkäsi aikaisemman
YVA:n puutteellisena ja vaati ympäristövaikutusten arviointia tehtäväksi uudelleen. Tampereen Vesi vaihtoi konsulttitoimistoa ja ainakin sivumäärässä
mitaten uudessa YVA:ssa on tehty perusteellista työtä. Kansalaisen kahlattavana oli noin 700 sivua materiaalia.
Ympäristövaikutusten uudelleen arviointi oli muutenkin paikallaan, sillä
muun muassa puhdistamon maanpäällisten rakennusten sijoituspaikkaa on
muutettu edellisestä suunnitelmasta.
SULKAVUOREEN kallion sisään suun-
niteltavaa puhdistamoa on verrattu
niin sanottuun NYKY+ -vaihtoehtoon, jossa nykyiset Viinikanlahden,
Raholan ja Lempäälän puhdistamot
Vapaaehtoistoimintaan ovat kaivattuja kaikki.
Luontoa ei puolusteta pelkällä luontotiedolla,
vaan käyttöä on kaikilla taidoilla pullanleivonnasta verkkovaikuttamiseen. Meillä
jokaisella on tietoa, taitoa ja osaamista – ja
ennen kaikkea sydän luonnon puolella.
Tuire Laurinolli
Liittovaltuuston puheenjohtaja
[email protected]
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen jäsenenä saat paljon jäsenetuja.
aJäsenmaksun maksaminen on arvokas suojeluteko. Tuet sillä vapaaehtoista luonnon- ja
ympäristönsuojelutyötä.
aSaat
10 prosenttia alennusta Luontokaupan tuotteista.
aKauppahallin
aPääset retkille huokeaan jäsenhintaan.
luomumyymälästä LuomuAnin ja Runsaudensarven tuotteista saat alennusta kymmenen prosenttia ja Ruohonjuuren
tuotteista viisi prosenttia.
aSaat alennusta Suomen retkeilymajajärjes-
aEkokampaamo
aSaat Tampereen Luonto -lehden kaksi kertaa, Luonnonsuojelija-lehden kuusi kertaa vuodessa ja Suomen luonnon jäsenhintaan.
tön kotimaan hostelleissa.
Oranssi, Palomäentie 30:
viiden prosentin alennus.
HANKKEEN ympäristövaikutukset ei-
vät kuitenkaan arvioimalla poistu.
Siirtolinjojen rakentamisen yhteydessä joudutaan mylläämään arvokkaita
luontokohteita ja laskettaessa putkea
järven pohjaan saattaa pohjasta lähteä
liikkeelle sinne kertyneitä myrkkyjä.
Keskuspuhdistamovaihtoehdossa riskit keskittyvät häiriötilanteessa yhteen
purkupaikkaan. Sulkavuorivaihtoehdossa syntyvän lietteen käsittelyyn on
esitetty kahta vaihtoehtoa, kuivausta
Teisko ei edennyt
kansallispuistokisassa
Minna Santaoja
Liity Tysyn jäseneksi! [osoitteessa >> tysy.fi]
saneerattaisiin vastaamaan vaadittavaa
puhdistustasoa. Puhdistamohankkeella varaudutaan Tampereen väestönkasvuun. Taustalla on myös halu saada nykyisten puhdistamoiden alueet
arvokkaampaan asuinrakentamisen
käyttöön kaupunkirakenteen tiivistämiseksi. Uudessa YVA:ssa asukkaiden
huoliin melusta ja tärinästä on vastattu
aikaisempaa perusteellisemmin ja aineistoa on täydennetty muun muassa
lepakkoselvityksellä.
Ympäristöministeriö valitsi viime vuoden lopulla jatkovalmisteluun neljä
kansallispuistohanketta yhteensä 19
esityksestä.
Jatkoon pääsivät Käsivarren Suurtunturin, Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Olvassuon, Keski-Suomessa sijaitsevan Konneveden ja Salon Teijon
kansallispuistoaloitteet.
Pirkanmaan aloitteet, Teiskon kansallispuisto ja Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen yhdistämi-
nen, eivät vielä edenneet. Kriteerinä
valinnassa oli muun muassa valtion
maanomistus esitetyillä alueilla, mikä
helpottaa puistojen perustamista.
Valmistelussa tehdään lisäselvityksiä
hankkeiden taloudellisista vaikutuksista ja palveluiden tarpeesta alueilla,
jonka jälkeen ympäristöministeri ja
hallitus päättävät lakialoitteiden valmistelusta.
Ministeri Ville Niinistö on julkisuudessa ollut sitä mieltä, että kaikki neljä
kansallispuistoa olisivat perustettavissa tämän hallituskauden aikana.
ja polttoa tai mädätystä. NYKY+ vaihtoehdossa lietteen käsittelyn on esitetty jatkuvan nykyisellään. Tampereen
Vesi ostaa lietteen kompostoinnin ostopalveluna yrittäjältä, jonka toiminnan luvanmukaisuudesta YVAssa vakuutellaan. Lietteen kompostoinnista
on kuitenkin tullut tietoon vakavia
puutteita ja ympäristöongelmia, jotka
on ratkaistava valittavasta puhdistamovaihtoehdosta huolimatta. Myös
NYKY+ vaihtoehdossa tulisi tarkastella lietteen käsittelyä kuivaamalla ja
polttamalla.
YVA:SSA nousee myös esiin jäteveden-
puhdistuksen hankaluudet ja ohijuoksutuksen tarve rankkasateiden ja kevään sulamisvesien aikana. Hankkeen
yhteydessä olisikin syytä miettiä ns.
harmaiden vesien kuten sade- ja hulevesien käsittelyn vaihtoehtoja, jotta
nämä eivät suotta kuormittaisi eloperäisen aineksen biologisia puhdistusprosesseja.
Pirkanmaan
jätehuollolle
uusi johtaja
Pirkanmaan jätehuollon toimitusjohtajaksi on valittu toukokuusta lähtien
diplomi-insinööri Harri Kallio, nykyisen toimitusjohtaja Pentti Rantalan jäädessä eläkkeelle vuoden lopulla. Kallio on työskennellyt Tampereen
kaupungin ympäristöpäällikkönä ja
Hämeen ympäristökeskuksen johtajana. Hän siirtyy jätehuollon palvelukseen Hämeen ely-keskuksesta, jossa
hän oli ympäristövastuualueen johtajana. Viime vuosina Pirkanmaan jätehuolto on ylpeillyt lähinnä maan halvimmilla jätemaksuilla. Minna Santaoja
A6 Tampereen Luonto
1/2013
1/2013
”
Jos kaivosyhtiö perustaisi viiden
tai kymmenen hehtaarin alueelle
toimintansa, voisi se ostaa
jostakin toisaalta suojeltavaksi
metsää.”
Tampereen Luonto A7
Villien visioiden
virittäjä
Jere Nieminen kaipaa luontopolitiikkaan mullistavaa otetta.
Hän jätti paikkansa Tysyn puheenjohtajana kyllästyttyään
olemaan eri mieltä.
Maija Saari, teksti ja kuva
ERO ON varteenotettava ratkaisu, jos
yhdistyksen päätöksentekoa hankaloittavat jatkuvat näkemyserot. Puheenjohtajan on kannettava vastuu, jos hän
ei saa yhdistyksen hallitusta esityksiensä taakse. Näin uskoo myös Jere
Nieminen, joka ilmoitti helmikuussa jättävänsä puheenjohtajan paikan
Tampereen ympäristöystävien, Tysy
ry:n, hallituksessa.
Ilmoitus tuli monille niin sanotusti
puskista, mutta Nieminen arvelee joidenkin osanneen odottaa irtiottoa.
NIEMINEN ei aio lopettaa toimintaansa
luontovaikuttajana, päinvastoin. Tysystä erottuaan hän intoutui perustamaan
uuden luontoyhdistyksen, Villin vyöhykkeen.
Mies huomauttaa, että kyse ei ole
ole kilpailevasta toimijasta. Hän toivoo, että hänen perustama yhdistys
voisi toimia yhteistyössä muun muassa
Tysyn kanssa ajatuksella, että yhdistykset rikastuttavat luonnonsuojelukenttää ominaisilla operointitavoillaan.
”Tysy on tärkeä, ja sen tapaa toimia
tarvitaan. Yhdistyksellä on pitkät perinteet ja se aktivoi toimimaan hyvien
asioiden puolesta.”
Villin vyöhykkeen visio on reagoida
tehokkaasti isoihin luonnonsuojelukysymyksiin. Se tahtoo tehdä uusia luonnonsuojelualoitteita, olla edelläkäviijä
ja muuttaa politiikkaa.
Kun Niemiseltä kysyy minkälaista
ympäristöpolittiikkaa tämä haluaa teh-
dä, vastaa hän nopeasti: ”Vallankumouksellista.”
Mistään perinteisellä tavalla käsitettävästä luontoaktivistista tässä ei ole
kyse. Jere Nieminen puhuu dynaamisesta lähestymistavasta luonnonsuojeluun. Se on modernia ympäristöpolitiikkaa, joka perustuu perinteisen
poterovastustelun sijaan muun muassa
neuvottelutaktikointiin.
”Jos kaivosyhtiö perustaisi viiden tai
kymmenen hehtaarin alueelle toimintansa, voisi se ostaa jostakin toisaalta
suojeltavaksi metsää. Ei se nyt menisi
näin ihan yksi yhteen, sillä kompensaatio voisi olla myös vesien suojelua tai
jotakin muuta. Kaivoksia esimerkiksi
suojelualueelle en silti sallisi, vaikka
haitat kompensoitaisiin.”
PUHEISTA tulkitsee, että perinteinen yh-
distys verkkaisine päätöksentekoineen
ja toimintaa janoava luonnonsuojelija
ovat haastava yhtälö. Tämä tamperelainen ympäristöpolitiikan tutkija uskoo,
että samoja haasteita koetaan varmasti
myös muiden alojen yhdistyksissä.
Vanhat toimintamallit ja näkemykset tarvitsevat rinnalleen uusia toimijoita uusiutuakseen.
Villi vyöhyke vasta käynnistelee toimintaansa. Nimi tulee ajatuksesta, että
luonto koostuu vyöhykkeistä eikä rajatuista alueista.
”Vyöhyke voi olla metsä tai erämaa,
mutta se voi myös olla puisto tai rakennuksen katto. Villi kuvaa enemmän
sitä, että vyöhyke voi olla keinotekoinen, kuten kattoketo.
Niemistä on vaikea kohdentaa luonnonsuojelukartalle. Ainakaan hän ei
edusta linkolalaista luonnonkatsomusta eikä lue Margaret Atwoodin dystopisia maalailuja tai Risto Isomäen
luonnonkatastrofi-scifiä. Tätä luonnonystävää voi luonnehtia strategikoksi, joka ajattelee, että muutos voi olla
myös hyvästä.
Mangaa tankkaava
metsänystävä
Nieminen toimi kolme vuotta Tysyn
puheenjohtajana.
Oli Tysyssä mukana viitisen vuotta.
Ollut mukana Suomen Luonnonsuojeluliiton valiokunnassa.
Istuu Pirkanmaan Luonnonsuojelupiirin
hallituksessa.
Virittelee uutta luonnonsuojeluyhdistystä.
Kirjoittaa parhaillaan väitöskirjaa.
Lukee englanniksi käännettyä mangaa.
Vastustaa ydinvoimaa, koska energiakulutuksen kasvuennuste ei edusta
kestävää kehitystä.
Soisi kaivoslakiin rakentavia ratkaisuja,
kuten ekologisia kompensaatioita veron
sijaan.
Toivoo, että Pirkanmaalla saataisiin soita
suojeltua 10 prosenttia.
Kannattaa Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen yhdistämistä
valtion metsillä.
Tykkää asua kaupungissa. Se säästää
energiaa.
B8 Tampereen Luonto
1/2013
1/2013
Tampereen Luonto B9
VALON
EHDOILLA
Tämä elämän edellytys myös haastaa ihmisen.
Joskus valoa on liikaa, emmekä esimerkiksi näe yötaivaalle.
S
Maija Saari, teksti ja kuvat
e, missä kohti tuo iso
taivaan lämpömöllykkä
kulkee radallaan, määrittää hyörinämme rytmin:
milloin on aika bongata
lintuja, milloin valokuvaaja vangitsee sinisen hetken tai milloin
meidän ylipäätään kannattaa avata
silmämme.
Vaikka miltei kaikkialle säteensä ulottava valo on vahva elämämme merkityksellistäjä, ovat tutkijat
vasta valmistautumassa harppauksiin valotutkimuksessa.
Optiikkaa, eli valo-oppia, on
harjoitettu antiikin ajoista. Esimerkiksi tutkimukset siitä, kuinka
pystymme hyötymään auringon
säteilemästä energiasta, odottavat
yhä vavisuttavia läpimurtoja.
Aikuisiällä havahtuu siihen, että
aurinko on paljon moniulotteisempi kuin se keltuainen, jollaisen
väritimme paperiarkin ylälaitaan,
silloin kun väriliidut vielä maistuivat.
”Kiinnostava, tylsä, valoisa..”
Anna palautetta jutuista. Qr-koodi
vie sinut Tysyn Facebook-sivulle.
HYMYILEVÄ möllykkä symboloi elämän kiistatonta edellytystä.
Kuitenkin valo myös haastaa meidät. Siitä on muun muassa saasteeksi. Valon voi katsoa jakaneen
myös Tysyn hallituksen kahteen
leiriin taannoin. Kauppiin kaavailtua valaistua ulkoilureittiä vastustettiin muun muassa valosaasteen
lisääntymisen vuoksi.
Paikallisten tähtitieteilijöiden
yhdistyksen, Tampereen Ursan,
kanta Kaupin valosaasteeseen yllättää. Etenkin kun tiedostaa, että
yhdistyksen tähtitorni sijaitsee
Kaupin kukkulalla.
”Ymmärtääkseni Tampereen
Ursan virallinen kanta on, että valaistu reitti ei enää merkittävästi
lisää valosaastetta jo nykyisellään
suureen määrään, eli valaistun
reitin katulamput eivät tähtitornin huipun näkymiä juurikaan
muuta. Uskon, että ne kohteet,
joita tornilla havaitsen, eivät kärsi muutamasta lisälampusta”, sanoo Tampereen Ursan toiminnantarkastaja Pekka Rautajoki.
TAMPEREEN päällä leijuu laajalti
valosaastetta, mutta jo keskustasta
Teiskoon siirtyessään suuren osan
saasteesta onnistuu karistamaan.
Syysiltaisin Teiskosta pystyy muun
muassa tähystämään Linnunradan
kiekon tasoisen vyön.
”Kuu, planeetat, kaksoistähdet,
muuttuvat tähdet ja tähtijoukot
ovat hyvin havaittavissa kaupungin laitamien valosaasteessakin.
Vaikka valo on tärkeää, joskus on
tärkeää myös rajoittaa sen määrää.”
Kaukoputkiin saa erityisiä valosaastesuotimia, jotka rajoittavat
esimerkiksi keltaisten natriumlamppujen valon aallonpituuksien
läpipääsyä, mutta läpäisevät vihreän ja punaisen aallonpituusalueen
valoa, jota taivaan kohteet säteilevät.
KULUNUT talvi tarjosi pirkanmaalaisille
taivaantuijottajille
upeita esityksiä valosaasteesta
viis. Aktiivisen auringon ansiosta
saatettiin revontulia kuvata EteläSuomessa maaliskuussa. Revontulet viestivät auringon syklistä, joka
on nyt aktiivisimmillaan.
”Ymmärtääkseni auringon aktiivisuuden taustalla on Auringon magneettikentän venyminen
ja ”solmuuntuminen” Auringon
differentiaalisesta
pyörimisestä
johtuen (Auringon ekvaattoritaso
pyörii nopeammin kuin napaseudut). Itse asiassa 11 vuoden syklissä
Auringon magneettikenttä vaih-
>>
B10 Tampereen Luonto
1/2013
1/2013
Tampereen Luonto B11
REVONTULIKUVA: PEKKA RAUTAJOKI
taa suuntaa, ja palaa toisen 11 vuoden
syklin jälkeen takaisin alkuasentoon, eli
varsinainen magneettinen sykli on 22
vuotta.”
Rautajoelle valo on sähkömagneettista säteilyä gammasäteistä radioaaltoihin. Se ei ole pelkästään näkyvää
valoa neljänsadan ja seitsemänsadan
nanometrin aallonpituuksien välillä.
”Valo antaa toki monesti visuaalisen
elämyksen, mutta itselleni tähtiharrastajana visuaalisuutta tärkeämpi on se,
mitä silmiin tuleva valo kohteesta kertoo.”
URSAN toiminnantarkastajaa kiehtoo
valon käytös ja sen historia. Rautajoki
kertoo, kuinka valo matkaa Auringosta Maahan noin kahdeksan minuuttia,
mutta se on itse asiassa syntynyt yli
satatuhatta vuotta sitten Auringon yti-
”
Valo kertoo meille aina siitä,
millainen kohde oli vuosia sitten,
kun valo lähti matkaan.”
messä gammasäteilynä.
”Alkuperäiset gammafotonit ovat
taivaltaneet matkaa auringon keskustasta kohti pintaa hyvin, hyvin hitaasti,
ja matkan varrella jakautuneet lukuisaksi joukoksi pienempienergisiä näkyvän valon fotoneja.”
Sekä Auringon että muiden tähtien
ja tähtisumujen valo kantaa myös sormenjälkiä lähettäjänsä alkuainekoostumuksesta – sitä voidaan lukea valon
spektristä, kun valo jaetaan vaikkapa
prisman avulla sateenkaaren väreihin.
Valo kiehtoo, koska se tekee tuntuu
tekevän mahdottomasta mahdollista,
vaikka se toisaalta on niin itsestään selvä, kirkas juttu.
”Valo on myös aikamatkustusta.
Vaikka fotoneilla on tämän maailmankaikkeuden maksiminopeus on noin
300 000 kilometriä sekunnissa, yötaivaan kohteet ovat sen verran kaukana,
että valo kertoo meille aina siitä, millainen kohde oli vuosia sitten. Kun valo
lähti matkaan”, Rautajoki perehdyttää.
Valo on piirturi. Se piiirtää men-
nyttä näkyviin. Rautajoen mukaan hyvä
esimerkki tällaisesta aikamatkustuksesta
on valo naapurigalaksistamme andromedasta.
Kevätseurannan teemana
on abioottinen luonto
”ETÄISYYS tuohon spiraaligalaksiin on
noin 2,3 miljoonaa valovuotta, eli sieltä
tuleva valo on suurin piirtein noin vanhaa. Andromedan galaksi on kuitenkin
melkein sivuttain meihin nähden, ja sen
halkaisija on yli 100 000 valovuotta.”
Galaksin takareunan valo on siis reilusti etureunan valoa vanhempaa. Ensimmäinen varsinainen ihmisen esi-isälaji,
homo habilis, ei ollut vielä olemassa kun
takareunan valo lähti matkaan. Mutta kun
etureunan valo lähti matkaan, se vaelteli
jo Afrikassa. Kun katsomme kaukoputkella tai kiikareilla andromedan galaksista tulevaa valoa, katsomme ajassa taaksepäin, ihmiskunnan aamunkoittoon. n
seuranta alkoi maaliskuussa jatkuen kesään saakka. Liitto kannustaa
ihmisiä hämmästelemään ympäristöään seuraavina jäljellä olevilla
havaintoviikonloppuina:
27.–28.
huhtikuuta, 11.–12. ja 25.–26. toukokuuta sekä 8.–9.kesäkuuta.
Tämän vuoden seurantateemana
on maa, vesi ja ilma, ja sen mukaisesti mukaisesti luonnossa liikkujia toivotaan huomioimaan myös
abioottisia ympäristötekijöitä. Ne
tarkoittavat elottomia kemiallisia
ja fysikaalisia tekijöitä; resursseja ja
olosuhteita.
Esimerkiksi lämpötila ja ympä-
LUONTO-LIITON vuosittainen kevät-
ristömyrkyt lasketaan olosuhteisiin, kun auringon säteily, vesi ja
luonnonkaasut luetaan resursseiksi.
Luonto-Liitto toivoo, että havainnoissa kerrottaan esimerkiksi lumen
sulamisesta, jäiden lähdöstä ja lämpötilojen muutoksista.
Liitto korostaa, että seurantaan
osallistuvan ei tarvitse olla varsinainen luontoguru, sillä yksittäiset havainnot ovat yhtä tärkeitä.
Kevätseurantaa on tehty aina
1960-luvun alusta lähtien. Seurannan perus idea on seurata kevään
edistymistä.
http://www.kevatseuranta.fi/teema
Maija Saari
B12 Tampereen Luonto
1/2013
1/2013
SISARYHDISTYS ESITTÄYTYY
TYSYN ERIKOISET – EKORESEPTIT
KOIVUNLEHTISIMA
Donna
Quijote
- Noin 2 l rauduskoivun lehtiä
- 1 sitruuna
- 5 l vettä
- 400 gr sokeria
- Herneenkokoinen pala hiivaa
Pro Hanhikivi taistelee ydinvoimaa
vastaan. Tilalle se toivoo tuulimyllyjä.
P
Maija Saari, teksti ja kuva
ihapiirissä
liihottelee lyhyen puhelinlangan
mitalta
harakoita. Ne ajavat
pikkulintuja tiehensä talipallojen liepeiltä. Joskus Vuokko Moisala ajaa häijyläiset
tiehensä, mutta periaatteena
lienee antaa kaikkien siivekkäiden liidellä.
Moisalan äiti asui taloa
vielä parisen vuotta sitten,
kunnes siirtyi ajasta ikuisuuteen. Nyt Vuokko huolehtii
kotitalosta veljensä kanssa.
Talo näyttäytyy vieraalle
Pyhäjoen ydinvoimalaa vastustavan Pro Hanhikiven
asemapaikkana. Se sijaitsee
lähellä voimalalle kaavailtua
Hanhikiven aluetta, 8-tien
varressa
Pohjois-Pohjanmaalla. Sieltä Pro Hanhikiven hallitukseen kuuluva
Moisala tekee päiväretkiä
Hanhikiveen.
PRO HANHIKIVI on Suomen tuoreimpia luonnonsuojeluyhdistyksiä. Se syntyi
vuonna 2007, kun Fennovoima julkisti suunnitelmansa
rakentaa ydinvoimala mahdollisesti Pyhäjoelle.
Eläkkeellä oleva maantiedon ja biologian opettaja,
Vuokko Moisala, on ollut
yhdistyksessä mukana alkumetreiltä: Mitta täyttyi
ydinvoimalahankkeesta nopeasti. Päättäjät eivät toimineet läpinäkyvästi Pyhäjoen
kunnassa, eivätkä TEMissä
ja Stukissa.
MOISALAN
opaskierros
Hanhikiven niemenkärjessä
nostaa esiin seikkoja, jotka
sotivat ydinvoimalaa vastaan. Maalla on arvokkaita
perinnekohteita ja kasvisekä lintulajeja. Moisalan
mielestä on myös hullua,
että voimala aiottaisiin rakentaa niemekkeelle, joka
nousee vain metrin puoli
toista meren pinnasta.
Pro Hanhikivi on oiva
esimerkki pohjalaisesta periksiantamattomuudesta.
Yhdistys esimerkiksi keräsi luononsuojelutahoilta ja
omiltaan rahaa, jotta se kykeni lähettämään hallituksensa varapuheenjohtajan
ja kalajokisen valtuustopolikon Hanna Halmeenpään
(vihr) Japaniin alkuvuodesta 2013. Siellä Halmeenpää
vastusti Toshibaa ja lobbasi
Tee näin:
Huuhdo lehdet kylmällä vedellä
ja valuta ne hyvin. Pese sitruuna
hyvin ja viipaloi se. Kuumenna
vesi kiehuvaksi ja kaada se lehtien ja sitruunaviipaleiden päälle. Lisää sokeri. Jäähdytä juoma
kädenlämpöiseksi ja lisää sitten
hiiva. Anna juoman käydä vuorokauden ajan huoneenlämmössä.
Siirrä juoma jääkaappiin sellaisenaan tai pullota. Jäähtynyt juoma
on valmis tarjottavaksi.
Valmista näin:
Laita horsmat, siemenet, valkosipulit ja juustoraaste tehosekoittimeen ja hienonna. Lisää öljyä
kunnes saat mieleisesi paksuisen
ja tasaisen kastikkeen. Mausta
suolalla ja mustapippurilla.
VASTARINNAN grand old
lady ei usko, että ydinvoimala tulee Pyhäjoelle. Moisala
vastustaa ydinvoimalapolitiikkaa kivikautisena. Hän
sanoo, että samoin ajatellaan lahtien takana Ruotsissa ja Saksassa.
Aktivisti selventää, että
lakia olisi hyvä muuttaa
niin, että pienikin tuottaja
voisi syöttää sähköä valtakunnan verkkoon helposti.
Tuulipuistot ja biokaasuvoimalat olisivat Pohjanmaalle
tervetulleita. Tuulimyllyjä ei
tosin voi Hanhikiveen lintujen päämuuttoreitille pystyttää, mutta myllyjä on kuitenkin tulossa Parhalahdelle
maan puolelle, muuttoreitin
sivuun.
PALUUMATKALLA saa näytöksen Hanhikivi-porukan
aktiivisuudesta. Tien varsilla on kylttejä, jotka julistavat
ydinvoima-vapaasta alueesta.
”Kylttejä katoaa yöaikoihin. Yhdet tekijät saatiin
taannoin tästä kiinni, ja he
korvaavat
aiheuttamansa
vahingot”, Moisala toteaa.
Äänestä käy selväksi, että
tämän eläkeläisen kanssa on
turha ketkuilla.
LIPSTIKKAKEITTO (4–6 hengelle)
- 5 sipulia (varhaissipuli tai
keltasipuli)
- 2,5 dl tuoretta silputtua
lipstikkaa
- voita tai öljyä paistamiseen
- 5–6 keskikokoista jauhoista
- perunaa
- 1 litra vettä
- 2 kasvisliemikuutiota
- 2 rkl hunajaa
- Puoli tl murskattua mustapippuria
”Kaivosalalla on ympäristöpiireissä
huono maine. Viime maaliskuussa
Suomen luonnonsuojeluliitto tiedotti,
että Orivedellä toimiva Dragon Miningin
kultakaivos on maaliskuussa ylittänyt
ympäristöluvan raja-arvot.”
Toimittaja Hanna Kaisa Hellsten Tampereen
yliopiston toimittajakoulun lehdessä Utaimessa
10/2012.
”Japanissa lääkärit määräävät potilailleen
metsäkylpyjä eli rauhallista käyskentelyä
metsässä. Etelä-Koreassa on tutkittu,
että vakava masennus paranee paremmin
metsäterapialla kuin psykiatrisessa
hoidossa – siellä halutaankin suojella
metsää terapiakeskuksiksi.”
”Tutkimuksen mukaan suomalaisille
mieluisimpia ekotekoja olisivat nykyistä
ympäristöystävällisemmän auton
hankkiminen ja entistä ekologisemman
polttoaineen tankkaaminen.”
STT:n toimittaja Anna Leppävuori kansainvälisestä
liikenteen ympäristövaikutus -tutkimuksesta 16.3.
2013.
”Taustasäteily ympäröi meitä joka puolelta.
Se syntyi, kun universumi oli 380 000
vuoden ikäinen ja alkoi säteillä valoa.
Sitä ennen maailmankaikkeus oli niin
tiheä, että valohiukkaset eivät päässeet
liikkumaan.”
Ei voimalaa, edes Toshiban rakentamaa. Vuokko Moisala seuraa verkossa vellovaa ydivoimadebattia äitinsä talossa, lähellä Hanhikiven aluetta.
ydinvoimavapaan Pyhäjoen
puolesta, Toshiba kun on
ollut myös ehdolla Hanhikiven rakennuttajaksi.
Toisaalla
sanottua
Helsinkiläinen kasvatustieteilijä Riitta Wahlström
Keskipohjanmaa-lehdessä 11.3. 2013
HORSMAPESTO
- Pari kourallista (noin 30 gr)
nuoria maitohorsman versoja
- 1 dl auringonkukansiemeniä
- 1–2 valkosipulinkynttä
- 100 gr parmesaanijuustoja
- 1–1 ½ dl oliivi- tai rypsiöljyä
- suolaa
- mustapippuria
”
Tampereen Luonto B13
Tee näin:
Keitä vesi ja yhdistä kasvisliemikuutiot siihen.
Kuullota silputut sipulit rasvassa.
Älä ruskista. Lisää lipstikkasilppu.
Sekoita kevyesti.
Kaada kuoritut ja pieniksi paloitellut perunat kattilaan ja sotke.
Lisää mausteet ja kuuma kasvisliemi. Anna kypsyä hiljalleen, noin
vartin, kunnes peruna kypsää.
Soseuta. Kiehauta. Tarkista suola.
Soseutettu peruna saattaa palaa
pohjaan, joten keiton kiehautus
pienellä liekillä ja puulastalla pohjaa myöten sekoitellen. Soseutuksen jälkeen keiton voikin siirtää
teflonkattilaan.
Tiedetoimittaja Matti Mielonen Planck-luotaimen
mittausten pohjalta tehdystä avaruuden
taustasäteilyn kartasta 22.3. 2013 Helsingin
Sanomissa
”Huhtikuun Planck-konferenssissa
kosmologit pystyvät todennäköisesti
kertomaan, vetäytyykö maailmankaikkeus
jossain vaiheessa kasaan vai onko sen
laajeneminen ikuista.”
Kirkkonummella sijaitsevan radioteleskooppiaseman
johtaja Merja Tornikoski ja tutkija Anne Lähteenmäki
Planck-luotaimen kosmisesta ”valokuvasta” Aalto
University Magazinessa 3/2013.
”Saksassa aurinkoenergian nimellisteho
on noussut jo yli 30 000:teen megawattiin.
Kiinalaiset tuottavat tuulivoimaloilla
sähköä enemmän kuin on koko Suomen
sähkönkulutus.”
Kansanedustaja Osmo Soininvaara 8.3. 2013 Suomen
Kuvalehdessä.
C14 Tampereen Luonto
1/2013
1/2013
Tampereen Luonto C15
Vieraslajien torju nnassa
sisäistetään niiden erityispiirteitä
Villiintyneen
kasvin kanssa
kannattaa tulla
tutuiksi. Sen
torjuminen
on paljon
helpompaa, kun
leviämistavat
ymmärtää.
Ensimmäisen ja toisen vuoden taimet ovat vielä pieniä vapun aikaan.
Kati Hinkkanen, teksti ja kuvat
Anna Väisänen, teksti
V
ieraskasvien torjunta on arvokasta työtä luonnon
monimuotoisuuden hyväksi, joten lajien
erityispiirteisiin kannattaa
tutustua, jotta työ olisi mahdollisimman tuloksekasta.
Yleensä vieraskasvit leviävät
puutarhajätekasoista.
PIRKANMAAN yleisimpiä vie-
raskasveja on koottu yhteen
tietokantaan. Aikaisemmin
esiintymäilmoituksia
on
kerätty erilaisiin kunnanvirastoihin, puutarhureille ja
ely-keskuksen Y- ja L -puolilla erikseen. Yhdistämällä
viranomaisten tietoja yksittäisten kansalaisten tekemiin havaintoihin saadaan
kattavampi kuva vieraskasvien esiintymisen laajuudesta Pirkanmaalla.
Kolmevuotiaita, kukkivia jättiputkia elokuussa.
Tiedot näkyvät myös kartalla , josta huomataan, että
vieraskasveja kasvaa siellä,
missä ihmisiäkin on. Ilmoituksia on tällä hetkellä
(maaliskuu 2013) noin 500
kappaletta, ja näistä ilmoituksista jättiputkihavaintoja
on 377 kappaletta. Suurin
osa havainnoista on yksityisten henkilöiden tekemiä.
Maa- ja metsätalousministeriö on listannut haitallisimmat vieraslajit, joista pyritään koko valtakunnassa
pääsemään eroon. Palovammoja aiheuttava jättiputki
on vieraskasveista inhokki
numero yksi. Englannissa
japanintattaren esiintyminen vaikuttaa jo suoraan
kiinteistön hintoihin. Ostaisitko sinä talon, jonka pihalla kasvaa jättiputkea?
SUOMESSA kasvaa kolmea
jättiputkilajia,
yleisintä
kaukasianjättiputkea (Heracleum mantegazzianum),
persianjättiputkea (H. persicum) ja harvinaista aniksen tuoksuista armenianjättiputkea (H. sosnowskii).
Kaikkia näitä nimitetään
yhteisesti jättiputkiksi, ja
kaikki sisältävät valoher-
kistävää
furokumariinia.
Ainetta on jokaisessa kasvin
osassa, joten suojautumista
tarvitaan aina jättiputkea
käsitellessä.
Kaukasianjättiputki elää
vain noin kaksi- tai kolmevuotiaaksi. Ensimmäisinä
vuosina kasvi kasvattaa
pienen lehden ja tukevan
paalujuuren.
Viimeisenä
vuonna kasvi tuottaa kukkavarren ja kukinnon. Kukinnan jälkeen kasvi kuolee. Kasvun syklisyyden
vuoksi jättiputken torjuntatyön vaikutuksia havaitaan
useimmiten vasta kolman-
tena vuotena.
Muutkin
jättiputkilajit
kukkivat korkeintaan vain
muutamana kesänä, kunnes ne kuolevat. Jos kukinto
kuitenkin katkaistaan liian
alhaalta ja aikaisin, tuottaa
kasvi uuden kukinnon niin
kauan, kunnes on saanut
siemenet tehtyä. Kukinnon
katkaisussa pitäisi olla liikkeellä vasta elokuulla, kun
siemenet ovat jo alkaneet
kypsyä ruskean värisiksi.
Jättiputki kasvaa mielellään tienvarsilla, joutomailla, metsänreunoilla ja
jokienvarsilla. Kasvi ei kuitenkaan ole kovin nirso kasvupaikan suhteen ja saattaa
levitä metsässäkin aluskasvina, kuten vaikka Tampereella Kaarilassa on käynyt.
leviäminen
perustuu valtavaan siementuotantoon, jopa 50 000 sieJÄTTIPUTKEN
”
Nämä urheilukentän laidalla kasvavat jättiputket ovat kaksivuotiaita.
mukana laajalle alueelle.
Todisteita siitä, että linnut
levittäisivät siemeniä, ei ole.
Paalujuuresta
kasvaa
yleensä vain yksi kasvi,
eikä kasvi rönsyile. Juuren
palakin voi tuottaa uuden
kasvin, jos juuri jostain
syystä katkeaa. Paalujuuren
elinvoimaisuuden
vuoksi
niittäminen on torjuntakeinona erittäin hidas, mutta
sillä voidaan toki vähentää
vaaratilanteita ja estää siementuotanto yksittäisenä
kesänä.
sää” tyhjäksi idättämällä
uudet taimet mahdollisimman monta kertaa kesässä.
Se tarkoittaa useaa torjuntakertaa vuodessa, jotta varjostavat isommat kasvit saadaan pois tieltä.
Turussa on saatu hyviä
kokemuksia peittämisestä.
Tiukasti istutetun mustan
peitteen alla lämpötila kohoaa ja siemenet tuhoutuvat. Peittäminen vaatii
UV-säteilyä kestävän peitekankaan, ja valvontaa, jotta
peite ei pääse rikkoutumaan
tai nousemaan reunoista.
Yleensä peittämisen lisäksi on aina ryhdyttävä myös
muihin torjuntatoimiin, sillä yksittäisiä kasveja kasvaa
aina myös peitetyn alueen
ulkopuolella. n
jättiputken
torjunnassa on tuhota siemenpankki. Sitä voi ”lyp-
Lähde- ja lisätietoa:
www.puutarhakarkulaiset.fi ja
www.facebook.com/puutarhakarkulaiset
sekä www.luontoportti.com
Siemenet tuottavat vielä
ainetta, joka estää muiden
kasvien itämisen.”
mentä per kasvi. Siementen
itämiskyvyn säilyvyydestä
on useita arvioita, ja keskiarvona voidaan pitää kymmentä vuotta. Siemenet
tuottavat vielä ainetta, joka
estää muita kasveja itämästä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos yksikin
jättiputki on päässyt siementämään, on aluetta tarkkailtava useita vuosia siementaimien varalta. Kevyet
siemenet leviävät erityisen
tehokkaasti lumen ja veden
mukana. Se voidaan havaita
esim. Mäntässä, jossa puutarhaan tuotu erikoiskasvi
on päässyt leviämään veden
TAVOITTEENA
C16 Tampereen Luonto
1/2013
1/2013
Tampereen Luonto C17
TYSYN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012
hanketta ja Juho Kytömäki Pirkanmaan
luonnonsuojelupiiristä Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen yhdistämistä.
Lopulta joulukuussa 2012 Tampereen kaupungin valmistuneeseen luonnonsuojelusuunnitelmaan liitettiin Kintulammen 555 ha
retkeilymetsäkokonaisuus. Kaiken kaikkiaan
Teiskosta suojeltiin 618 hehtaaria metsää.
SATOKARTTA
Tysy osallistui Tampereen satokartta-projektiin. Se on avoin karttasivusto, johon on koottu tietoa kaupungin julkisista ruokapuista ja
-pensaista. Havaintonsa voi kertoa paikkakuvailun kera osoitteessa:
http://tampereensatokartta.net
Vuosi 2012 oli Tysyn 31. toimintavuosi. Vuoden
2012 lopussa Tysyllä oli 1349 jäsentä. Viime
vuosina jäsenmäärä on ollut laskusuhdanteinen.
Sanna Junttanen, teksti ja kuva
Vuonna 2012 hallituksen puheenjohtajana
toimi Jere Nieminen ja varapuheenjohtajana Minna Santaoja. Sihteerinä toimi Mervi
Myyrä ja hallituksen ulkopuolisena taloudenhoitajana Kirsti Raulo. Hallitukseen kuuluivat varsinaisina jäseninä Ari Nieminen, Anna
Väisänen, Johanna Vehkaoja ja Sanna
Junttanen sekä varajäseninä Mervi Myyrä ja
Matti Pollari.
Heinäkuussa Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin toimisto muutti uusiin tiloihin osoitteeseen Kuninkaankatu 39.
Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana
10 kertaa. Hallituksen kokouksiin olivat edelleenkin tervetulleita kaikki, myös yhdistyksen
ulkopuoliset henkilöt.
Ympäristötietokeskus Moreeniassa pidetyssä kevätkokouksessa vahvistettiin sääntömuutoksen 6 §:n kohtaan päätetty muutos:
Yhdistyksen asioita hoitaa syyskokouksessa
valittu hallitus. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu syyskokouksessa valittu puheenjohtaja ja
viisi varsinaista ja 2–6 varajäsentä. Varajäsenten määrästä päättää yhdistyksen syyskokous kutakin toimikautta varten erikseen.
Kevätkokouksessa ojennettiin Suomen luonnonsuojeluliiton Hopeinen ansiomerkki Kirsti
Raulolle, joka on toiminut Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen hallituksen ulkopuolisena taloudenhoitajana 2000-luvun
alusta lähtien.
TYÖHARJOITTELU
Kesällä Tysyssä oli työharjoittelija Mirva Jylhä,
joka laati Pyynikin lahopuuselvityksen sekä
Peltolammin tiivistämisrakennusselvityksen
muun muassa haastattelemalla alueiden
asukkaita. Myös media kiinnostui selvityksistä.
TEISKON METSÄT JA
LUONNONSUOJELUOHJELMA
Kulunutta vuotta väritti jälleen aktiivinen toiminta Teiskon metsien suojelemiseksi.
Tysy teki Teiskosta kansallispuistoaloitteen
ympäristöministeriöön
26.7.2012.
Tysy myös lanseerasi oman Kansallispuisto
Teiskoon- merkkinsä. Jere Nieminen vieraili lokakuussa ympäristöministeriössä,
jossa hän esitteli Teiskon kansallispuisto-
KETOTALKOOT
Talkoot Teiskon Jylhänperässä Koivulan niityllä ja Viitapohjan Iso-Murron haassa pidettiin
la 4. elokuuta 2012. Osallistujia oli yhteensä
13. Ketokatkeroiden määrä Koivulan niityllä
oli hurjat 1300 yksilöä! Myös noidanlukkojen
määrä oli yli kolminkertaistunut.
LEHDISTÖTIEDOTTEET
JA KIRJOITUKSET
Tysy teki yksin tai yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin sekä muiden luontoharrastusyhdistysten kanssa lehdistötiedotteita,
jätti mielipidekirjoituksia sekä kirjoitti lausuntoja, mielipiteitä ja muistutuksia eri hankkeista. Tampereen kaupungille jätettiin kaksi
aloitetta. Ensimmäinen koski tuulivoiman
rakentamista ja toinen kaupunkiluonnon kehittämistä.
RETKET JA TAPAHTUMAT
Tysy järjesti kesän ja syksyn aikana kymmenisen retkeä. Kesäkuussa vierailtiin Kintulammen retkeilymetsäalueella, tehtiin kasviretki
Kaupissa ja tutustuttiin Tahmelan ryytimaihin.
Elokuussa kuunneltiin ja katseltiin lepakoita
sekä kaupunkiretkeiltiin biologin johdolla.
Syyskuussa liikuttiin kaupungissa Satokarttaprojektin merkeissä etsimässä hyödynnettäviä ruokapuita ja -pensaita.
Ympäristöpäällikkö Kaisu Anttosen huoneesta Frenckellissä avautuu komea näkymä Tammerkosken kansallismaisemaan.
10 vuotta yhtä ympäristöä
Kaisu Anttonen: Kaupungin ympäristötyö etenee talouden ehdoilla.
T
Teksti ja kuva: Minna Santaoja
ampereen kaupungin ympäristöpäällikkönä on työskennellyt vuodesta 2003 lähtien hallintotieteiden tohtori
Kaisu Anttonen. Ympäristöpäällikön
nimike on pysynyt samana, mutta työtehtävät ja paikka organisaatiossa ovat
muuttuneet. Aikaisemmin ympäristöpäällikkö toimi ympäristövalvontayksikön esimiehenä. Kaisun aloittaessa
tehtävässä ympäristövalvonta sijaitsi
Hatanpäällä.
VUONNA 2009 kaupungin organisaa-
tion myllerryksessä perustettiin kestävä yhdyskunta -yksikkö, jonka
johtajana ympäristöpäällikkö Kaisu
Anttonen nyt toimii. Yksikkö sijoittuu
kaupunkikehitysryhmään kaupungin
keskushallinnossa. Ympäristövalvon-
nan lakisääteiset tehtävät hoidetaan
ympäristönsuojeluyksikössä. Kestävä
yhdyskunta -yksikössä huolehditaan
kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumisesta ja ympäristönäkökulman
huomioimisesta eri sektoreilla.
raha sanelee. Kaupunki nähdään palveluiden tuottajana ja keskusteluissa on,
miten kaupunki palveluja tilatessaan
voi ottaa ympäristöasiat huomioon.
Ympäristön huomioiminen nähdään
osana laatua ja riskinarviointia.
KYMMENESSÄ vuodessa ympäristöasiat
KESTÄVÄ YHDYSKUNTA -yksikön mah-
on otettu tukevasti mukaan kaupungin päätöksentekoon. Käännekohtana
Kaisu Anttonen mainitsee ilmastonmuutoksen esiin nousemisen, joka
avaa keskustelua myös muusta ympäristöhallinnosta. Kaupungilla on
tuore ympäristöpolitiikka, joka linjaa
kaupungin tekemää ympäristötyötä.
Myös uudessa pormestariohjelmassa
on monia ympäristöön liittyviä linjauksia. Ympäristön painoarvo riippuu
politiikasta.
Ympäristötyötä tehdään talouden
ehdoilla, ja tiukassa taloustilanteessa
dollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon
riippuvat Kaisu Anttosen mukaan
myös siitä, minkä verran asioista milloinkin saa tietoa. Isossa organisaatiossa ei aina kuule kaikesta ja pääse kaikkiin prosesseihin mukaan.
Ympäristökysymys, jonka Anttonen
näkee mieluusti olevan nousussa on
viherympäristöön liittyvä keskustelu.
Kaupungissa tehdään yleiskaavaa ja
pohditaan keskustan kehittämistä, ja
näihin viherverkkoasiat liittyvät
saumattomasti. Kysymys kuuluu,
miten jäljellä oleva vapaa vihreä
>
C18 Tampereen Luonto
1/2013
1/2013
tila käytetään. Viherympäristökeskustelu liittyy kaupunkiluonnon kysymyksiin, kuten viherkattojen ja niittyjen
lisäämiseen kaupungissa. Myös kevyt
liikenne on nousussa, mistä osoituksena Tampereen valinta vuoden pyöräilykaupungiksi. Kävelyn laatukäytävien
pohdinta kytkeytyy viherverkkokeskusteluun.
osallistumismahdollisuuksia on Anttosen aikana kehitetty Tampereella. Haasteena on aina,
millä tavalla osallistuminen saadaan
aidoksi ja kuinka kaupunkilaisten näkemykset lopulta huomioidaan päätöksenteossa. Maankäyttöasiat ovat
monimutkaisia ja kuntalaiset usein
kokevat pettymystä äänensä kuuluuvudesta. Pormestarimallin Anttonen näkee syventäneen demokratiaa näiden
sijoittuessa virkamiesvalmistelun ja
poliittisen päätöksenteon väliin, lähelle
asiakysymyksiä.
KAUPUNKILAISTEN
YMPÄRISTÖJÄRJESTÖJEN tehtävänä on
Anttosen mielestä tehdä aloitteita ja
vaatia osallistumismahdollisuuksia.
On tärkeää että kansalaistoimijat jaksavat ottaa kantaa asioihin. Esimerkkinä
siitä, kuinka järjestöt ovat päässeet vaikuttamaan Kaisu Anttonen mainitsee
kaupungin uuden luonnonsuojeluohjelman käsittelyn. Tysyn ja puheenjohtaja Jere Niemisen aktiivisuuden
ansiosta luonnonsuojelukysymykset
nousivat Anttosen aikana ensimmäisen kerran poliittiseen keskusteluun ja
yhdistyksen kannanotot saivat aikaan
merkittäviä lisäyksiä ohjelmaan. n
UU TISIA
Tampereen Luonto C19
KANNON NOKASSA
Metsätalouden logiikkaa Pyynikin
luonnonsuojelualueen hoidossa
PYYNIKIN luonnonsuojelualueen hoi-
to- ja käyttösuunnitelman päivitys on
valmistumassa. Asukkaat ovat voineet
osallistua vastaamalla verkkokyselyyn
ja Pyynikillä liikkuvien näkemyksiä
on kyselty myös paikan päällä. Maaliskuun lopulla alustavia suunnitelmia
esiteltiin yleisötilaisuudessa. Hoito- ja
käyttösuunnitelma tulee nähtäville keväällä ennen etenemistään ely-keskuksen vahvistettavaksi.
Metsänhoitopäällikkö
Tommi
Granholm kertasi tilaisuudessa Pyynikin historiaa. Pyynikki on eri vaiheissa
ollut varsin monennäköinen. Nykyään aluetta hoidetaan mäntyharjuna.
Pyynikille suunnitellaan maisemien
avaamista, pihlajavesakon raivauksia,
harvennuksia ja vanhojen mäntyjen
poimintahakkuita. Yleisötilaisuudessa
näytti siltä, että luonnonsuojelualueen
suunnittelua on tehty epäilyttävästi metsätalouden mallin mukaisesti.
Vanhojen puiden poistoa luonnonsuojelualueelta ”luonnon dynamiikan jäljittelemiseksi” on vaikea pitää perusteltuna.
Minna Santaoja
Teiskoon ehdotettu
METSO-verkostoa
Kasvitieteellinen
yhdistys 40 vuotta
TYSYN entisen puheenjohtajan Jere
TAMPEREEN
Niemisen perustama uusi luonnonsuojelujärjestö Villi vyöhyke on yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin
kanssa tehnyt aloitteen Tampereen
kaupungille sekä maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle laajan luonnonsuojelualueen
kehittämishankkeesta Teiskoon. Alue
rakentuisi Kintulammen luonnonsuojelualueen ympärille METSO-yhteistoimintaverkoston avulla.
Minna Santaoja
ympäristönsuojeluyhdistys onnittelee lämpimästi 40 vuotta
täyttänyttä Tampereen kasvitieteellistä
yhdistystä.
Kasviyhdistys on Suomessa ainoa laatuaan ja sen ansiosta Tampereen seudun kasvillisuus tunnetaan hyvin. Yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja
Matti Kääntönen on syystä palkittu
uhanalaisten kasvien kartoituksista.
Tysy ja kasviyhdistys ovat tehneet vuosia yhteistyötä muun muassa retkien
järjestämisessä ja lausuntoasioissa.
Suojelukin etenee välillä
Napapiirin Kongossa
H
iljattain julkaistussa dokumenttielokuvassa Suomi
sai liikanimen ”Napapiirin Kongo”. Syynä tähän on
Suomen kaivosteollisuudelle myönteinen lainsäädäntö ja esimerkiksi se, että meillä ei ole lainkaan kaivosveroa
eikä yhtiöiden tarvitse maksaa voitoistaan edes niin sanottuja
rojalteja. Samankaltaisia tilanteita löytyy lähinnä köyhimmistä kehitysmaista, muun muassa Kongosta.
Kaivoshyöky huuhtelee parhaillaan Pirkanmaatakin: malminetsintävarauksia ja -ilmoituksia on tehty jopa 10 prosentille maakunnan pinta-alasta, ja uusia hankkeita ilmaantuu
tiheään. Marraskuussa 2012 Tysy, Kangasalan luonto ja luonnonsuojelupiiri valittivat massiivisesta kaivosvarausilmoituksesta, jonka Tukes myönsi Tampereen, Kangasalan ja Oriveden rajamaille. Varausilmoituksista ja malminetsinnästä on
vielä pitkä matka valtauksiin ja etenkin varsinaisiin kaivoksiin, mutta kaivosyhtiöiden kiinnostuksen kohteena olevien
alueiden pinta-ala on joka tapauksessa hätkähdyttävän suuri.
Onneksi luonnon- ja ympäristönsuojelun kentällä tapahtuu välillä myös hyviä asioita. Tampereen kaupungin vastavalmistunut luonnonsuojeluohjelma 2012–2020 on sellainen.
Ohjelmaan sisältyy yli 900 hehtaaria uusia lakisääteisiä suojelualueita. Se on komea määrä, ja huomattava osa kohteista
on Tysyn ja luonnonsuojelupiirin ehdottamia. Näihin lukeutuu esimerkiksi suurin uusi suojelukohde, yli 600 hehtaarin
laajuinen Kintulammen retkeilyalue. Siitä tulee kertaheitolla
Pirkanmaan kolmanneksi laajin metsiensuojelualue Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen jälkeen ja samalla
koko Etelä-Suomen mitassa erittäin merkittävä kohde.
Vaikka Tysyn ja piirin ehdotuksista moni myös jäi toteutumatta, Tampereen luonnonsuojeluohjelma ja yhdistysten siihen liittyvät saavutukset antavat aihetta juhlaan. Harvemmin
nykyisin päätetään yhtä suurista lisäyksistä suojeltuihin alueisiin. Vertailukohtaa voi hakea vaikkapa siitä, että vuodesta
2005 nykyhetkeen ulottuvalla ajanjaksolla koko Pirkanmaalla
suojeltiin metsiä METSO-ohjelmassa likimain saman verran
eli reilut 900 hehtaaria.
Kun on alkuun päästy, on hyvä muistaa, että ei suojelu ja
sen tarve toki tähän lopu. Tänä ja ensi vuonna valmistellaan
ympäristöministeriön vetämänä valtakunnallista soidensuojelun täydennysohjelmaa. Luonnonsuojelupiiri pyrkii
parhaansa mukaan vaikuttamaan siihen, että kaltoin kohdellun suoluonnon arvokkaita edustajia päätyy suojeluun
myös Pirkanmaalla, ennallistamista unohtamatta. Kukaties
myös Tampereelta löytyy ohjelmaan jokunen kohde. Kuusitai lehtipuuvaltaiset puustoiset suot, korvet, ovat toistaiseksi
kaikkein huonoimmin suojeltuja suotyyppejä, ja Tampereen
soista huomattava osa on juuri korpia.
Juho Kytömäki
Aluesihteeri (vs.) Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri
TYSYN RETKET JA TAPAHTUMAT – KESÄ 2013
Su 2.6.
Alkukesän retki
Kintulammelle
Retki kaupungin uuteen luonnonsuojelukohteeseen. Oppaana toimii Juho Kytömäki.
Lähtö kello 9 Keskustorin Vanhan kirkon edestä. Paluu kello
14. Lisätiedot ja ilmoittautumiset
bussikuljetukseen Sanna Junttaselle p. 050 534 0277 tai sanna.
[email protected]. Ota
eväät ja hyvät kengät mukaan.
Ma 3.6.
ympäristötori
Tammelantorilla
Ympäristötori järjestetään Vihreän Viikon maanantaina kello
16-20 ja Tysy on myös mukana.
Su 16.6.
Luonnonkukkien päivän
retki Rantaperkiöön
Tampereen kasvitieteellisen
yhdistyksen puheenjohtaja
Matti Kääntönen johdattaa
retkeläiset Rantaperkiön Härmälän rantapuistoon. Kokoontuminen kello 13 uimarannalla,
Talvitien pohjoispäässä. Bussi
1 kuljettaa Nuolialantietä Talvitien risteykseen, josta on lyhyt
kävelymatka uimarannalle
(Hatanpään koululta Nuolialantietä n. 1 km). Saappaat eivät
ole välttämättömät. Härmälän
rantapuistossa on kookasta
metsää, lehtoa, mutta myös
vanhan huvila-ajan kulttuurikasvijäänteitä. Alue on mainittu
Tampereen luonnonsuojeluohjelmassa.
Ti 2.7.
Vieraslajien
torjuntatalkoot Pyynikin
Kesäteatterilla
Kokoontuminen teatterin portilla kello 17-20. Vaatteiksi sopii
kumisaappaat, pitkät housut,
pitkähihainen paita ja työhanskat. Eväät ja talkoovälineet
tarjotaan.
Lisää tietoa
www.puutarhakarkulaiset.fi
La 3.8.
Ketotalkoot Teiskossa
Tervetuloa talkoisiin Teiskon
Koivulan niitylle ja Jylhänperän
Iso-Murron hakaan.
Hoidamme perinteiseen
tapaan niittotalkoilla kohteiden
uhanalaisia niittylajeja. Lähtö
Keskustorin Vanhan kirkon edestä kello 9. Tervetuloa ensikertalaiset ja konkaritkin. Tysy tarjoaa
talkooeväät.
Ilmoittautumiset 31.7. mennessä:
[email protected] /
050-534 0277
Ilmoittautuessasi kerro mahdolliset ruoka-aineallergiat sekä
kyytien järjestelyt.
To 8.8.
Tapahtumien yön
lepakkopäivystys
Suuren suosion saanut lepakkopäivystys on täällä jälleen.
Tule havainnoimaan yön
siivekkäitä Aleksanterin kirkkopuistoon kello 23 alkaen.
Pe 31.8
Lepakkoretki
Tallipihalle
Elokuun lopulla vietetään Suomen luonnon päivää. Teemme
lepakkoretken Tallipihan ja
Näsinkallion ympäristöön, jossa
havainnoimme yön siivekkäitä
lepakkodetektoreilla.
Kokoonumme ennen retkeä
kello 21.30 Tallipihan kahvilan
edustalla.
A20 Tampereen Luonto
1/2013
Vihreitä tekoja valkokauluskaupungissa. Mahdotontako?
Seuraa ja osallistu: www.tysy.fi