JTO - Suomen Kääpiökoirayhdistys ry

Transcription

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA V. 2003-
Sisällys
1. YHTEENVETO ............................................................................................................................................
2. RODUN TAUSTA ........................................................................................................................................
3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA .........................................................................................
4. RODUN NYKYTILANNE..............................................................................................................................
4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja .....................................................................................................
4.2 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet ...............................................................................
4.2.1 Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä sekä rodun tarkoituksesta ...................
4.2.2 Luonne ja kotikäyttäytyminen päivittäisissä tilanteissa sekä terveyskyselyn tuloksia
4.2.3 Luonnetestit ...............................................................................................................
4.2.4 Käyttö- ja koeominaisuudet .................................................................................................
4.3. Terveys ja lisääntyminen ........................................................................................................................
4.3.1 PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet ..........................................................................................
4.3.2 Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet ........................................................................................
4.3.3 Yleisimmät kuolinsyyt ........................................................................................................................
4.3.4 Löwchenien immunogeenien monimuotoisuus kartoitus
MCH ja DLA...............................................................................................................................
Löwchenien DLA-monimuotoisuus…………………………………………………………………..
Anaalirauhastulehdusten yhteys DLA
4.4. Ulkomuoto .............................................................................................................................................
5. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS ............................................................................................
5.1 Visiot.....................................................................................................................................
5.1.1 Todennäköinen visio.............................................................................................................
5.1.2 Uhkaava visio.......................................................................................................................
5.1.3 Toivottava visio.....................................................................................................................
5.2 Jalostuksen tavoitteet................................................................................................
5.3 Yhdistyksen toimenpiteet..................................................................................................
5.4 Uhat ja mahdollisuudet sekä varautuminen ongelmiin.................................
5.5 Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta.
6. LÄHTEET
1.YHTEENVETO
Suomen Löwchen – Finlands Löwchens ry. on rotuyhdistys, joka ohjaa löwcheneiden jalostusta
Suomessa. Löwchenit ovat kotoisin Välimeren alueelta, mutta kotimaa on Ranska.
Löwcheneiden jalostus Belgiassa alkoi varsinaisesti vasta toisen maailmansodan jälkeen kaduilta
kerätyistä yksilöistä. Näistä Madame Bennertin keräämistä koirista polveutuvat kaikki nykyiset
leijonamme. Vuoden 1969 Guinnessin ennätysten kirjan mukaan rotu oli maailman harvinaisin, vain
40 yksilöä. Suomeen ensimmäiset löwchenit tulivat 1970-luvulla.
Suomen löwchenpopulaatio on melko pieni sekä yksilöiden lukumäärän että geenipoolin laajuuden
perusteella arvioituna. Jalostuksessa ei ole matadoriuroksia, vaikkakin useat käytetyimpien urosten
listalla olevat urokset ovat sukua keskenään. Löwcheneiden pääasiallinen käyttötarkoitus on olla
seurakoira, vaikka niiden kanssa voi harrastaa myös mm. tottelevaisuuskoulutusta ja agilityä.
Luonteeltaan löwchen on ihanteellinen seurakoira urbanisoituneessa yhteiskunnassa.
Löwchen on varsin terve rotu. Rodussa esiintyy polvilumpion luksaatiota ja PRA-silmäsairautta.
Löwchen ei ole PEVISA-ohjelmassa, mutta yhdistyksen pentuvälitys edellyttää välitykseen
ilmoitettujen pentueiden vanhemmilta virallisia silmä- ja polvitarkastustuloksia, jotka eivät ole kahta
vuotta vanhempia. Yhdistys pitää aktiivisesti yllä kansainvälistä yhteistyötä eri maiden löwchen
yhdistysten kanssa.
Löwchen on tasapainoinen ja sopusuhtainen kokonaisvaikutelmaltaan. Ylväästi kannettu pää,
silkkinen hulmuava turkki, iloinen luonne ja reippaat liikkeet ovat löwcheneille ominaisia. Rodussa
esiintyy eri tyyppejä. Liioitellut tyypit ja koot tulisi kuitenkin karsia pois jalostuksesta eikä niitä tulisi
suosia näyttelyissä. Rodun lukumäärä on maailmanlaajuisesti pieni, joten geenipoolin
säilyttämiseksi on myös tehtävä kompromisseja
Jalostuksen tavoiteohjelman tarkoituksena on koota yhteen oleellinen saatavilla oleva tieto sekä
pohtia rodun nykyistä tilannetta eri näkökulmista. Sen avulla voidaan ohjata rodun tilannetta
määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tavoiteohjelmaan perehtyminen ja sen tunteminen on rodun
kasvattajille ja harrastajillekin ensiarvoisen tärkeää. Rotukohtaisen tavoiteohjelman tarkoitus on
antaa myös rodun ulkopuolelle tärkeää tietoa rodun tilasta ja rotua harrastavan yhdistyksen
toiminnasta ja sen kyvystä hoitaa sille uskottua tehtävää.
Jalostuksessa on pyrittävä turvaamaan rodun jalostuspohja käyttämällä riittävästi erisukuisia koiria
jotta sukusiitosaste ei pääse kohoamaan liian suureksi. Jalostusvalinnoissa on otettava huomioon
koiran henkinen ja fyysinen tila käyttämällä siitokseen mahdollisimman terveitä ja hyväluonteisia
koiria. Yksittäisen koiran liiallista käyttöä tulee välttää.
Kasvattajan vastuu rodun jalostuksessa on suuri. Kasvattaja on vastuussa kasvateistaan, myös
niiden perinnöllisten sairauksien osalta. Hänen on kerrottava pennun ostajalle rodussa ja hänen
omissa linjoissaan tiedossa olevista seikoista avoimesti ja rehellisesti. Myös jalostusurosten
omistajilta vaaditaan samaa avointa asennetta.
Uutta tietoa sairauksien ja vikojen periytymisestä pyritään saamaan. Silmä- ja polvitutkimusten
yleistymisen myötä kiinnitetään löwcheneien terveyteen enemmän huomiota.
Yhdistys laati kolme erilaista, vaihtoehtoista visiota, joissa on kuvattu rodun jalostuksen
tulevaisuuden näkymiä. Todennäköisessä visiossa rodun tilanne pysyy suunnilleen ennallaan niin
populaation, luonteen, terveyden kuin ulkomuodonkin suhteen, vaikka satunnaisia muotivirtauksia
esiintyykin. Uhkaavassa visiossa rodunjalostus olisi keskittynyt asiantuntemattomien kasvattajien
käsiin ja geenipooli suppenisi satunnaisesti valikoituneiden sukulinjojen ylettömän käytön vuoksi.
Tämä lisäisi mahdollisesti terveysongelmia. Toivottavassa visiossa rodun kasvattajat ja
löwcheneiden omistajat ovat aidosti kiinnostuneita rodusta, yhteistyö kasvattajien välillä ja
sairauksien torjunnassa on avointa eikä rodussa esiinny muotivirtauksia.
Jalostuksen tavoitteiksi asetettiin Suomen löwchenkannan säilyttäminen geenipohjaltaan laajana,
vahvan luonteen säilyttäminen, rodussa esiintyvien sairauksien kartoitus ja torjunta, esim.
polvilumpion luksaatio ei saa ainakaan yleistyä ja PRA-sairauteen saadaan kehitettyä spesifinen
geenitesti kansainvälisenä yhteistyönä. Lisäksi pyritään säilyttämään rodun terve ulkomuoto ja
erityispiirteet.
Yhdistyksen strategioita tavoitteiden saavuttamiseksi on jalostusta tukevan tiedon tuottaminen ja
entistä tehokkaampi jakaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
2. RODUN TAUSTA
Nykyisen Italian etelärannikkoa asuttivat mm. Foinikialaiset jo 1000 eKr.. Saaristoon heidän mukana
kulkeutui koiratyyppi, jota voidaan kutsua eräänlaiseksi bichon rotujen kantamuodoksi.
Alue oli tuolloin maailmanvallan keskus. Kanssakäyminen ja kauppa, joka tapahtui yleensä
tavaroiden vaihtona, oli hyvin vilkasta sekä itään että länteen. Erityisesti edellä mainitut Foinikialaiset
olivat luoneet vilkkaat kauppasuhteet kaikkiin Välimeren saariin, Eurooppaan, Afrikkaan sekä
Kaukoitään. Kaukoidästä kulkeutui Välimeren saarille ns. ”temppelikoiria”, lhasa apson ja
tiibetinterrierin esi-isiä. Nämä sekoittuivat samoille saarille kulkeutuneisiin vesikoiriin, ikbarbetin
kantamuotoihin. Vilkkaasti ympäriinsä liikkuneet merimiehet ja kauppiaat levittivät kantamuotoa
kaikille Välimeren saarille, joilla ne risteytyivät ennestään saarilla eläneiden koirien kanssa. Laivoilla
pienikokoiset koirat olivat erityisen suosittuja, sillä tilaa ja ruokaa oli niukalti sekä matkat olivat hyvin
vaativia ja pitkiä. Kyseessä oli puhtaasti seurakoira ja on muistettava, että olosuhteet vuosisatoja
sitten olivat paljon kovemmat ja ankeammat kuin nykyään. Niinpä koirien tuli selvitä kylmissä,
kolkoissa olosuhteissakin ja olla ketteriä, vankkoja koiria selviytyen hengissä erilaisista
koettelemuksista kehittyessään ja vakiintuessaan vuosisatojen kuluessa.
Saarilla vaikuttaneen rotutyypin iloisen ja miellyttävän luonteen maine kantautui myös mantereelle.
Pian se oli raivannut tiensä hovin suosioon ja sopeutumiskykynsä ansiosta se vaihtoi vaativan
saaristolaiselämän jalosukuisten helppoon, ruusuiseen elämään. Tämän vuoksi löwcheniä ei tule
sekoittaa myöhempiin kääpiökoiriin, jotka nimenomaan jalostettiin yltäkylläisissä olosuhteissa mm.
aateliston ja kuninkaallisten toimesta. Nämä koirat saattoivat olla liioitellun pieniä, kevyitä, ne eivät
tarvinneet pohjavillaa jne. Löwchen on ajallisesti ja kulttuurihistoriallisesti aivan toisenlaisissa
olosuhteissa kehittynyt koira. Löwchen syntyi ja kehittyi ikään kuin itsestään niukoissa olosuhteissa
ja on ensimmäisiä Eurooppalaisia kääpiökoiria. Ehdoton edellytys koiran syntymiselle ja säilymiselle
oli tietty liioittelematon vankka maatiaismainen rakenne, voima, luonteen nokkeluus ja
kaikenomainen terverakenteisuus.
Kuva 1. Albrecht Dürer (noin 1496-97)
Työtä tehneet isokokoiset saaristolaiskoirat olivat usein leikattu ns. vesikoira-leikkaukseen. Takaosa
ajeltiin paljaaksi, paitsi hännänpäähän jätettiin pieni tupsu. Trimmauksen tuloksena oli veikeä ja
silmää viehättävä ulkonäkö. Pian samainen trimmaustyyli alkoi viehättämään myös aateliston silmää.
Erotukseksi saaristolaiskoiriin, koon lisäksi, hovin koirille jätettiin ranteisiin mansetit, häntätupsun
karva pidemmäksi ja rotutyypin nimitystä muutettiin aatelistolle sopivaksi eli leijonakoiraksi,
löwcheniksi. Löwchen kulki hevosten jaloissa tuhansia kilometrejä. Tällöin ymmärtää miten kyseessä
on voimakas, jäntevä, liioittelematon koira. Perinteinen nykyisin ajateltu kääpiökoira ei olisi saattanut
kulkeutua satoja ja taas satoja kilometrejä ritarien mukana. Toisaalta naisten oli helppoa kuljettaa
trimmattua koiraa pukunsa laskoksissa ja vaunumatkoilla nostaa koira syliin vaatteita sotkematta.
Englantilaisen teorian mukaan leijonakoiria käytettiin kylmissä ja koleissa makuuhuoneissa
kuumavesipullojen tapaan. Tarinalla on toinenkin puoli, vähemmän romanttisen teorian sänkyjen
”alivuokralaisista”, kirpuista ja täistä. Tuon ajan aateliston kulttuuriin kuului peruukit muttei
peseytyminen, joten sängyn ”alivuokralaisten” oli helpompi pesiytyä leijonakoiran pitkään turkkiin
kuin ihmisen lyhyeksi leikattuihin hiuksiin. Tuolta ajalta on kuitenkin peräisin löwcheneille
luonteenomainen tapa tulla nukkumaan omistajansa peiton alle.
Kuvat 2 ja 3 (ylhäällä): Francisco de Goya (n. 1812-14)
Tyypillinen löwchen, vankka terverakenteinen liioittelematon koira.
Jo 1300-luvulta lähtien löwcheneitä esiintyy useissa espanjalaisissa, ranskalaisissa ja saksalaisissa
maalauksissa. Ranskalainen Magnus de la Gardie toi rodun pohjoismaihin jo 1600-luvun puolivälissä.
Hän oli aikansa todellinen löwchen-harrastaja, sillä hänen hääkuvassaan esiintyy, tuoreen hääparin
lisäksi, hänen lempileijonansa.
1700-luvun lopulla Goya maalasi muotokuvan ( kuva 4) Alban herttuattaresta hänen
lemmikkileijonansa kanssa. Päinvastoin kuin voisi ensiksi ajatella, löwchenit esiintyvät kaikkein
runsaimmin vanhojen kirkkojen hautamaalauksissa, haarniskoitujen ritareiden jalkojen juuressa.
Leijonan tarkoitus maalauksissa oli luoda ritareihin, sekä tietysti myös hovinaisiin, rohkeutta
kuolemanjälkeisiin kamppailuihin sekä olla huolehtimassa ikuisesta unesta.
Maalausten perusteella on huomioitavaa, että löwchenit vakiinnuttivat ulkonäkönsä jo ennen 1500lukua. Maalauksiin ikuistetut koirat olisivat rakenteensa puolesta valmiita nykyisiinkin näyttelykehiin.
Kuvatut koirat ovat elegantteja, kooltaan pieniä, luonteeltaan iloisia sekä olemukseltaan tyylikkäitä
aaltoilevissa turkeissaan. Nykyisiä näyttelyitä varten turkkeja jouduttaisiin kasvattamaan hieman
lisää ja turkinhoitoon perehtymään hieman enemmän.
Paitsi hoveissa löwchen eli myös ”rahvaan” keskuudessa. Löwchen saattoi elää omaa elämäänsä
kuten ennenkin kerjäten ja varastellen ruokaansa. Tässä upea esimerkki Hollannista; Gillis
Mostaertin (1534-1598)maalauksessa hollantilaisesta taloudesta – kuva 5.
Ympäri Eurooppaa alkoi tavallinen kansa vaatimaan oikeuksiaan. Vallankumoukset ja muut
levottomuuden horjuttivat aatelistoa ja varakkaita hoveja. Eurooppa kuohui ja löwchen oli surullinen
muistutus menneistä ajoista sekä aatelistolle että rahvaalle ja huomio alkoi kiinnittymään muihin
koirarotuihin. Ensimmäinen maailmansota alkoi ja leijonakoirat hävisivät lähes kokonaan.
Kuva 6. Toisen maailmansodan loputtua belgialainen, Brysselissä asunut Madame Bennert aloitti
rodun elvyttämisen. Hän keräsi kaduilta kaikki vähänkin löwcheniä muistuttaneet irtokoirat.
Puhdasrotuisia leijonia löytyi enää vain muutama.
Näistä Madame Bennertin keräämistä koirista polveutuvat kaikki nykyiset leijonamme. Vuoden 1969
Guinnessin ennätysten kirjan mukaan rotu oli maailman harvinaisin, vain 40 yksilöä. Madame
Bennertin kansalaisuuden takia belgialaiset pitävät löwcheniä belgialais-ranskalaisena rotuna.
Rodun kotimaa on kuitenkin Ranska ja ensimmäinen rotumääritelmä tuli vuonna 1904.
Kuva 7. Rotu sai ”uuden tulemisen” Keski-Euroopassa, kun saksalainen Dr Hans Rickert jatkoi
Madame Bennertin elämäntyötä. Rickert laati germaaniseen tyyliin tehokkaan ja määrätietoisen
rodunjalostusohjelman. Rotu oli alkanut kiinnostamaan myös englantilaisia Mrs Banksía sekä Mrs
McGregoría. Nämä englantilaisrouvat tekivät paljon työtä säilyttääkseen eloisan eteläeurooppalaisen
löwchentyypin. Jokainen tämän päivän löwchen-harrastaja on kuullut kenneleistä CLUNEEN,
omistaja Mrs. Banks sekä LITTLECOURT, omistaja Mrs. McGregor. Edistyksellisesti he lähettivät
kasvattejaan ympäri maailmaa, mm. pohjoismaihin ja Australiaan. Näissä maissa osattiin ja osataan
arvostaa alkuperäistä löwchentyyppiä sekä suurta työmäärä, mikä englannissa sen hyväksi tehtiin.
Tästä syystä näiden kenneleiden koiria löytyy lähes jokaisen suomalaisen, alkuperäistä
löwchentyyppiä edustavan, koiran sukutaulusta.
LÖWCHENIT SUOMESSA
Suomeen ensimmäiset leijonat tulivat 1970- luvun alkupuolella Englannista. Tämän jälkeen
materiaalia tuli myös Saksasta, Hollannista, Belgiasta, Ruotsista ja Norjasta. Suomeen tulleilla
yksilöillä on suuri merkitys suomalaisessa kasvatustyössä.
Ensimmäisenä suomalaiset saivat tutustua vuonna 1974 Englannista tuotettuun urokseen nimeltä
Nord Ch Cluneen Baron Maximillian, omistajana Leena Hällförs, kennel Gravelbays. Muita, jotka
erityisesti on mainittava ovat kaksi kansainvälistä muotovaliota; uros Multi Ch Sjaco v.t. Agnietenhof,
jonka toi Hollannista Toini ja Mauri Koivuperä, kennel Tomakon ja narttu Multi Ch Cluneen Countess
Glodagh, jonka toi Englannista Leena Hällförs, kennel Gravelbays. Useat uudet löwchenkasvattajat
hankkivat omat kantanarttunsa Leena Hällförsin Gravelbays kennelistä.
Heitä olivat mm. kennel Mäntynummi Int & Nord Ch Gravelbays Birjana, kennel Marisven Nord Ch
Gravelbays Bibi sekä kennel Angel Walley´s Fin Ch Gravelbays Larissa. Rodun kasvatus Suomessa
perustuu näihin koiriin, jotka olivat aikansa todellisia huippuja, niin ulkomuotonsa kuin sukunsakin
perusteella. Kanta oli siis yhtenäinen, mutta kapea.
Rotu vakiinnutti asemansa 70-luvun loppuun mennessä. Vuosikymmenen vaihde toi mukanaan uusia
kasvattajia, samanaikaisesti osa vanhoista kasvattajista siirtyi pois kuvioista. Jalostusmateriaalia
lisättiin tuonneilla Englannista ja astuttamalla narttuja sekä Ruotsissa että Norjassa.
80-luvulla neljä kasvattajaa työskenteli rodun kehityksen eteen; Angel Walley´s Ingrid Wiita ja Margot
Wiita-Louhelainen, Chic Choix Juha Kares, Marisven Marita Laitinen sekä Mäntynummi Anneli ja Yrjö
Pietinen. Näiden kasvattajien työ tuotti tulosta. 80-luvun loppu oli löwcheneiden todellinen
valtakausi. Lukuisat eri koirat sijoittuivat ja voittivat ryhmiä, napsivat BIS-sijoituksia ja BIS-voittoja.
Ensimmäinen BIS voittaja löwchen Skandivaniassa oli kullanhohtoinen Int & Nord Ch FinW-86-89
Mäntynummi Mini Evans. Ensimmäinen narttu, joka voitti BIS:n FCI maassa oli blackń silver Int &
Nord Ch Chic Choix Brigitte Lifar.
90-luvun alussa leijonien rekisteröinnit nousivat muiden rotujen rekisteröintien mukana. Uusia
tuonteja hankittiin eniten Belgiasta. Löwcheitä tuotiin myös mm. Englannista ja jalostuskäyttöä
varten ”liisattiin” Int Ch uroksia mm. Belgiasta ja Hollannista. Suomesta jalostuslainattiin uroksia
useisiin Euroopan maihin kuten Saksaan, Hollantiin ja Tanskaan. Suomalaisten koirien
korkealaatuinen taso tunnettiin jo tuolloin ympäri maailmaa.
Löwchen kasvattajat ja harrastajat ovat aktiivisia näyttelyissä kävijöitä; tänä päivänä kansallisessa
näyttelyssä löwcheneitä on kehässä 5-15 ja kansainvälisessä näyttelyssä 25-35. Vuoteen 2008
mennessä on Suomessa rekisteröity 1131 löwcheniä, näistä Suomen Muotovalion arvon on
saavuttanut 253 löwcheniä. Myös näyttelyt ulkomailla kiinnostavat löwchen harrastajia. Tästä kertoo
useiden kymmenien ulkomaisten kansallisten valionarvojen lisäksi 79 kansainvälisen muotovalion
tittelin kantajat. Vaikka löwchen on puhtaasti seurakoira, niin eräät löwchenin omistajat ovat
löytäneet myös toko- ja agilityharrastuksen koirineen.
2000-luvulla globalisoituminen on tuonut löwchenkasvattajat entistä lähemmäs toisiaan. Koiria on
tuotu ja viety mm. Australiaan, Kanadaan, USAhan, Englantiin, Irlantiin, Skandinaviaan ja ympäri
muuta Eurooppaa. Tunnetuin suomalainen löwchen tähti on Int & Multi Ch Multi Winner Chic Choix
Markey Lifar, joka oli Vuoden Näyttelykoira 2009
3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA
Löwchen alajaosto on perustettu v. 1980. Suomen Kääpiökoirayhdistyksen Löwchen alajaostolla oli
vuonna 2006 jäseniä 98 kpl. Vuonna 2007 heinäkuun 14. päivä pidettiin Haukiputaalla Suomen
Löwchen ry:n perustamiskokous, ja yhdistys rekisteröitiin helmikuussa 2008. Kuitenkin virallisesti
uusi yhdistys aloitti toimintansa maaliskuussa 2008, kun SKKY:n Löwchen alajaosto lopetettiin
kevätkokouksessa Tampereella.
Suomen Löwchen ry on Suomen Kääpiökoirayhdistyksen alainen rotua harrastava yhdistys.
Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja yhdistys on Helsingin Seudun Kennelpiiri ry:n jäsen.
Yhdistyksen toiminta kattaa koko maan. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää
puhdasrotuisten löwchenien jalostusta ja kasvatusta sekä rodun tunnetuksi tekemistä. Yhdistys
kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen, kevät- ja syyskokoukseen. Yhdistyksen
jäseninä ovat yksityiset henkilöt. Yhdistyksen hallinnosta huolehtii syyskokouksen valitsema
hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja sekä kuusi muuta jäsentä. Hallitus voi nimetä erilaisia
toimikuntia valmistelemaan niille annettuja tehtäviä.
Sekä pentujen rekisteröinti että jäsenmäärä ovat olleet pienoisessa kasvussa muutaman viime
vuoden ajan. Yhdistyksen jäsenmäärä vuonna 2012 oli 78, joista kunniajäseniä 4.
Taulukko 1.
Jäsenmäärä
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
86
95
98
86
65
65
62
Suomen Löwchen ry:llä ei ole tällä hetkellä erillistä jalostustoimikuntaa. Yhdistys järjestää kerran
vuodessa kesällä Club Show'n sekä mahdollisuuksien mukaan talvella Open Show'n. Yhdistys
julkaisee kolmesti vuodessa ilmestyvän jäsenlehden sekä vuosittaisen Vuosikirjan. Yhdistyksellä on
pentuvälittäjä jolta saa tietoa myynnissä olevista pennuista. Yhdistyksellä on myös internet-sivut,
joilta rodusta kiinnostuneet saavat hyödyllistä tietoa.
4. RODUN NYKYTILANNE
4.1 POPULAATION RAKENNE JA JALOSTUSPOHJA
Useimmissa maissa löwcheneitä on hyvin pieni kanta, joka perustuu lähinnä englantilaisiin koiriin.
Englannista ovat pääasiallisesti lähtöisin myös USA:ssa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa
Seelannissa olevat löwchenkannat. USA:ssa tämä rotu sai täydet osallistumisoikeudet vasta vuonna
1999. USAssa rekisteröintiin vuonna 2006 153 ja vuonna 2007 139 löwcheniä.
Vuonna 2009 Ruotsissa rekisteröintiin 46, Norjassa 28 ja Tanskassa 78 pentua. Rodun
alkuperämaasta Ranskasta on vaikea löytää rekisteröintitietoja, mutta vuonna 2007 siellä
rekisteröintiin 89 pentua. Ranskan rotuyhdistys perustettiin 18.11.1947.
Rekisteröinnit vuonna 2010
Australia 53
Englanti 113
Hollanti 41
Itävalta 18
Kanada 12
Norja 36
Tanska 67
Ranska 84
Ruotsi 40
Sveitsi 13
Saksa 141
USA 108
Suomi 67
Kanta Suomessa
Suomen löwchenkanta on kohtalainen. Vuosittain rekisteröidään noin 50 uutta löwcheniä. Vuonna
2009 rekisteröitiin Suomessa 45 löwcheniä. Rekisteröintiluvut ovat olleet selvästi noususuuntaiset
sitten vuosituhannen vaihteen notkahduksen. Suomeen ensimmäiset, jalostukseen käytetyt
löwchenit tuotiin Englannista vuonna 1974.
Taulukko 2.
Vuosien 1974 - 1976 aikana tuotiin yhteensä 6 löwcheniä.
1970-luvulla koirat lähes poikkeuksetta tuotiin Englannista, mutta 1980-luvun puolessa välissä alkoi
ruotsalaiskoirien tuonti. Sitä tehosti ruotsalaisten ja norjalaisten urosten käyttö jalostukseen ennen
karanteenirajan sulkeutumista Suomessa tavattujen raivotautitapausten vuoksi. Ruotsalaisten,
norjalaisten, hollantilaisten ja englantilaisten koirien merkitys maamme löwchenkantaan on siis ollut
merkittävä.
Vuosina 2003-2009 on Suomeen tuotu 13 koiraa, 6 urosta ja 7 narttua.
Tuontimaat ovat Iso-Britannia (3), Ruotsi (3), Norja (2), Ranska (2), Yhdysvallat (1), Australia (1) ja
Tsekki (1).
Seuraavasta taulukosta 3 ilmenevät kymmenen eniten käytettyä urosta ja narttua vuosilta 2003-2009,
niiden jälkeläismäärät sekä osuus kokonaispentumäärästä sekä tutkittujen jälkeläisten osuus.
*Toisessa polvessa* Yhteensä
v. 2003‐2009
# Narttu
Pentueita Pentuja %‐osuus Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja Tutk. P/S
1 CHIC CHOIX HAREM D'ORIENT
4
20
4,89 %
6
14
4
20
30%/25%
2 GWAIHIR'S ASANTE BELLE
4
15
3,67 %
0
0
4
15
40%/27%
3 CHIC CHOIX DIVA DE NUIT
4
13
3,18 %
8
33
5
14
21%/21%
4 CHIC CHOIX JE SUIS BELLE
4
12
2,93 %
10
35
4
12
58%/50%
5 SOLEYDAN HOMECOMIN'QUEEN 3
12
2,93 %
4
9
3
12
25%/42%
6 CHIC CHOIX KHADIJA DE NUIT
2
11
2,69 %
2
4
2
11
36%/36%
7 HEADLINE SOPHIE ROSIE
2
10
2,44 %
0
0
2
10
10%/10%
8 GRESTEAN FIELDFARE FANCY
3
9
2,20 %
10
26
5
14
21%/29%
9 CHIC CHOIX EMMA LIFAR
3
9
2,20 %
8
20
4
12
50%/42%
10 CHIC CHOIX KARELLE KHAN
2
9
2,20 %
2
2
2
9
56%/56%
#
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
v. 2003‐2009
Uros
Pentueita
ARDIFFERY TOUCH OF MAGIC
6
LOWENHART AIRBORN ALOT
6
CHIC CHOIX OURS EN PELUCHE 6
DEBRITA DIVERTED TO PRIDESDEN6
SOLEYDAN TUFF GUY
4
CHIC CHOIX VENI VIDI VICI
5
SHIMEESHA I'LL BE BACK
4
WANTED KIT'N KABOODLE
4
BUMIR KHOLA KHOALA
4
CHIC CHOIX OEUVRE D'ART
3
Pentuja
22
21
18
16
15
15
14
12
12
11
%‐osuus 5,38 %
5,13 %
4,40 %
3,91 %
3,67 %
3,67 %
3,42 %
2,93 %
2,93 %
2,69 %
*Toisessa polvessa* Yhteensä
Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja
20
59
6
22
18
53
6
21
6
18
6
18
3
9
6
16
36
113
10
34
1
2
5
15
3
9
4
14
3
5
4
12
2
6
4
12
3
5
3
11
Tutk. P/S
50%/45%
43%/43%
33%/33%
12%/12%
50%/45%
7%/7%
29%/29%
58%/50%
33%/33%
18%/0%
Taulukosta ilmenevät käytetyimpien jalostuskoirien sukulaissuhteita. Taulukosta voidaan havaita että
jalostus on keskittynyt pääosin tiettyjen sukujen varaan.
Taulukko 4
Suomen löwchen ry suosittelee, että jalostukseen käytettävät koirat ovat virallisesti silmä- ja
polvitarkastettuja. Tutkimustuloksen tulee olla voimassa astutushetkellä. Silmätarkastustulos ei ole 2
vuotta vanhempi ja jalostukseen käytettävät koirat tutkitaan useammin kuin kerran. Jalostukseen
käytettävä uros on vähintään yhden vuoden ikäinen. Narttu astutetaan aikaisintaan kolmannesta
juoksusta, jolloin narttu on lähempänä kahta ikävuotta. Jalostukseen käytettävällä koiralla ei ole
arkielämää haittaavia vaivoja tai ominaisuuksia. Se on luonteeltaan ja käyttäytymiseltään
tasapainoinen, rakenteeltaan terve ja ulkomuodoltaan rodunomainen ilman liioiteltuja ulkonäöllisiä
ominaisuuksia. Jalostukseen käytettävän koiran toivotaan olevan mahdollisimman pitkäikäisestä ja
terveestä suvusta sekä lisääntyvän luonnollisesti. Kirurgisesti korjattuja (polvi-, legg perthes-,
entromium-, ektropum-, napa- ja nivustyrä leikattuja) koiria ei hyväksytä jalostukseen.
Pentueet, silmä- ja polvitarkastetut koirat sekä valiot kenneleittäin 2003-2009, 24 kasvattajaa
Kennel
Afires
Chic Choix
Elansse
Falou´Me
Gwaihir´s
Heidiway´s
Helbert´s
Juron
Lehmusvirran
Lionland
Lovely Lion
Mama Bianca
Muázzaz
Next Chance
Parfait Fleur
Portrait
Royalgrowl
Showhat
Sinisilkin
Soleydan
Wanted
Wheatheart´s
Wild Beast
Wimwam´s
Pentueet (U+N)
1 (1+4)
38 (64+49)
2 (2+2)
3 (4+5)
12 (22+22)
3 (6+4)
2 (3+2)
5 (11+3)
1 (0+2)
2 (6+1)
3 (9+2)
4 (5+5)
1 (2+2)
6 (10+9)
10 (11+11)
1 (1+3)
2 (5+1)
1 (1+1)
1 (1+2)
7 (9+12)
11 (16+18)
3 (7+3)
1 (1+2)
9 (12+7)
Ch
1
29
12
2
2
1
3
1
1
10
1
3
4
3
1
6
S/Ptark
2/2
23/25
1/1
3/3
14/18
5/5
-/1
6/5
3/4
1/1
4/5
6/6
16/16
2/2
3/3
5/2
11/10
2/2
9/10
SS%c.a
4,6
3,1
15,3
5,4
7,5
7,8
7,1
2,7
6,4
0,6
1,7
0,1
3,6
4,2
10,9
12,6
4,5
0
5,4
5,7
1,7
1,2
2,0
4,3
Yhteensä
130 (209+172)
98
116/121
4,9
Pentueet, silmä- ja polvitarkastetut koirat sekä valiot kenneleittäin 1987-1994, 14 kasvattajaa
Kennel
Angel Walley´s
Boondock´s
Chic Choix
Garpin
Great Gem´s
Happy Lion
Headline
Jitterbop
Mama Bianca
Marisven
Mäntynummi
Soleydan
Torchy´s
Wanted
Pentueet (U+N)
11 (14+23)
2 (2+6)
21 (34+35)
1 (1+1)
1 (1+1)
4 (4+4)
1 (3+4)
1 (0+3)
3 (8+1)
6 (11+9)
9 (8+9)
5 (8+8)
2 (5+3)
2 (6+0)
Ch
3
4
31
1
1
5
2
3
2
6
1
4
S/Ptark
1/1
1/1
17/7
1/1
2/2
1/1
1/2/1
-/3/2
SS%c.a
4,46%
0,00%
3,47%
1,17%
2,48%
1,98%
0,00%
7,15%
15,46%
9,87%
7,15%
1,65%
9,92%
4,11%
Yhteensä
69 (105+107)
63
29/26
4,9%
Taulukko 5.
Tehollinen populaatiokoko
Tehollinen populaatiokoko (Ne) kuvaa jalostuspohjan laajuutta. Se on yhteydessä niiden yksilöiden
lukumäärään, jotka siirtävät geenejä seuraavaan sukupolveen. Suositeltava tehollinen
populaatiokoko on vähintään 100-200. On muistettava, että laskennalliset kaavat antavat aina
yliarvioita todellisesta tilanteesta.
Taulukko 6.
Vuositilasto ‐ rekisteröinnit Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht. Pentueet Pentuekoko Kasvattajat Jalostukseen käytetyt eri urokset kaikki kotimaiset Tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön ikä Jalostukseen käytetyt eri nartut kaikki kotimaiset Tuonnit keskimääräinen jalostuskäytön ikä Isoisät Isoäidit Sukusiitosprosentti 2009 43 2 45 16 2,7 11 2008 56 4 60 23 2,4 12 14 12 4 v 16 14 2 3 v 3
3 k
kk 20 21 3,53 %
% 18 13 1 4 3 v
v 8
8 k
kk 23 21 2 3 v
v 2
2 k
kk 30 34 5,01 %
% 2007 56 1 57 17 3,3 9 11 8 3 v
v 7
7 k
kk 17 15 2 3 v
v 1
10 k
kk 20 22 2,62 %
% 2006 2005 83 58 2 85 58 25 20 3,3 2,9 15 12 21 12 16 10 2 3 4 v
v 7
7 k
kk 3 v 1 kk 25 20 24 19 1 1 2 v
v 1
10 k
kk 3 v 6 kk 28 20 34 24 5,09 %
% 5,09 % 2004 58 1 59 20 2,9 11 2003 55 3 58 18 3,1 8 13 9 10 6 2 2 1 1 4 v 4
4 k
kk 2 v
v 9
9 k
kk 20 18 19 15 1 3 3 v 3
3 k
kk 4 v
v 1
1 k
kk 21 21 27 23 4,69 %
% 2,36 %
% Taulukko 7.
Vuositilasto ‐ jalostuspohja Per vuosi 2009 pentueet 16 Jalostukseen käytetyt e
eri urokset 14 Jalostukseen käytetyt eri nartut 16 isät/emät 0,88 tehollinen p
populaatio 30 ((94%) 0 %
% uroksista käytetty jalostukseen 4 %
% nartuista käytetty jalostukseen Per sukupolvi (4 vuotta) pentueet 81 Jalostukseen käytetyt e
eri urokset 50 Jalostukseen käytetyt eri nartut 65 isät/emät 0,77 113 tehollinen p
populaatio (70%) 9 %
% uroksista käytetty jalostukseen 15 %
% nartuista käytetty jalostukseen 2008 2007 2006 2005 2004 2003 23 17 25 20 20 18 18 11 21 12 13 9 23 17 25 20 20 18 0,78 0,65 0,84 0,6 0,65 0,5 40 ((87%) 27 ((79%) 46 ((92%) 30 (75%) 32 (80%) 24 ((67%) 6 %
% 13 %
% 14 %
% 17 % 18 %
% 34 %
% 4 %
% 26 %
% 21 %
% 36 % 58 %
% 58 %
% 85 82 83 7 1 55 49 49 44 43 27 22 23 65 56 58 47 37 35 0,75 0,79 0,74 0,57 0,59 0,66 112 (66%) 99 ((60%) 99 ((60%) 69 (49%) 55 (50%) 56 ((57%) 12 %
% 15 %
% 20 %
% 23 % 26 %
% 32 %
% 22 %
% 33 %
% 40 %
% 52 % 61 %
% 56 %
% 4.2 Luonne ja käyttäytyminen sekä käyttöominaisuudet
Löwchen on puhtaasti seurakoira, mutta se on löytänyt paikkansa myös monipuolisena
harrastuskoirana. Puhuttaessa harrastuskoirista tarkoitetaan yksilöitä, joiden kanssa harrastetaan
näyttelyitä, agilitya ja tottelevaisuuskokeita. Löwcheniä pidetään älykkäänä, ystävällisenä, vilkkaana
ja hyvin seurallisena koirana. Löwchen on myös tottelevainen ja omistajaansa kiintyvä, luonteeltaan
avoin ja vastaanottavainen. Varsinaisia käyttöominaisuuksia rodulta ei vaadita, mutta perusluonteen
säilyminen ja kaikenlaiset arkuuteen, agressiivisuuteen ym. viittaavat ominaisuudet tulee
jalostuksella pyrkiä eliminoimaan.
4.2.1 Rotumääritelmän maininnat luonteesta ja käyttäytymisestä ja rodun
tarkoituksesta
Rotumääritelmän mukaan löwchen on pieni, älykäs ja iloinen koira, jolla on eloisa ja hyvin
tarkkaavainen ilme. Löwchen liikkuu ylväästi ja päättäväisesti, mitä leikkauksella aikaansaatu
aaltoileva leijonaharja vielä korostaa. Lisäksi rotumääritelmässä mainitaan, että löwchen on
omistajaansa kiintyvä ja erittäin tottelevainen, tarkkaavainen, vastaanottavainen ja sopeutuvainen
koira, joka osaa tarvittaessa olla rauhallinen ja hillitty. Sen avoin ja lempeä katse kuvastaa
miellyttämisen halua. Osa löwchenin omistajia harrastaakin koiransa kanssa mm. agilityä tai
tottelevaisuuskoulutusta. Löwchen on kuitenkin oman arvonsa tunteva ja sillä on oma tahto, mikä
tekee siitä vaativan koulutettavan. Löwcheniä ei voi pakottaa tai uhkailla tekemään mitään, yritys saa
aikaan vain kapinointia. Rodun yksilöiden koulutus edellyttää luottavaista ilmapiiriä. Oikein ja
hienovaraisesti koulutettuna löwchenit tottelevat ainakin miellyttääkseen omistajiaan.
Löwchenin tarkkaavaisuus saattaa joskus ilmetä haukkuherkkyytenä. Haukkuherkkyys ei yleensä ole
toivottu ominaisuus seurakoiralla. Se on kuitenkin yksilöllinen ominaisuus. Jotkut löwchenit eivät
hauku juuri lainkaan, ja pennun kouluttamisella voidaan vaikuttaa erittäin paljon sen
haukkuherkkyyteen aikuisena. Vieraita ihmisiä kohtaan löwchen on avoin ja ystävällinen.
Aggressiivisuus tai pelokkuus uusia ihmisiä tai tilanteita kohtaan ovat ehdottoman ei toivottuja.
4.2.2 Luonne ja kotikäyttäytyminen päivittäisissä tilanteissa sekä terveyskyselyn
tuloksia
Suomen Löwchen teki vuosien 1997-2005 terveyttä koskevan kyselyn. Kyselyissä oli kysymyksiä
jokapäiväisestä koiran perushoidosta, ruokinnasta, turkinhoidosta, trimmauksesta, turkin laadusta,
korvien- ja silmienpuhdistuksesta, kynsien leikkauksesta, loishäädöstä ja suuhygienista. Kyselyssä
pyydettiin arvioimaan yleistä terveydentilaa, ihoa, luonnetta, lisääntymistä ja muita sairauksia.
Kyselyn perusteella löwchenit ruokitaan pääasiallisesti kuivamuonalla. Turkin pesuväli on 1-3
viikkoa, trimmausväli 0-2 kk, turkkien laatu on runsasta, pumpulimaista, pehmeää ja laineikasta.
Liikuntaa leijonat saivat 1-3 tuntia päivässä. Yleinen terveyden tila oli hyvä. Rodussa ei esiinny silmä, korva-, eikä ihotulehduksia. Ruoka-aine allergioista kärsi 6 kpl, 90stä vastanneesta. Luonteita
pidettiin kohtuullisen vilkkaana tai vilkkaana, avoimena ja ystävällisenä sekä eläimille että ihmisille.
Aggressiivisuutta muita koiria tai ihmisiä kohtaan oli osoittanut alle 10 kpl, 90stä vastanneesta.
Pelokkaita (lapset, miehet, vieraat ihmisiä, kovat äänet) oli yhteensä 17 kpl, 1 kpl pelkopurijoita ja
eroahdistuksesta kärsi 6 löwcheniä.
Muutamilla nartuilla oli ollut kohtutulehduksia, tiinehtymisongelmia, nisäkasvaimia ja valeraskauksia
(1-2 kpl vastanneista). Uroksilla eturauhastulehduksia, eturauhasen liikakasvua, seksuaalista
yliaktiivisuutta ja kivesvikaa (1-4 kpl vastanneista).
Terveyskyselyn muita sairauksia olivat; epilepsia 5 kpl, yksittäisiä epileptisiä kohtauksia (ed. lisäksi)
3 kpl, 1 aivokasvain epäily, rokotuskomplikaatioita 1 kpl, maksavika tai – kirroosi 4 kpl, kilpirauhasen
vajaatoiminta 1 kpl, anaalirauhastulehduksia 1 kpl, keuhkotulehdus 1 kpl, virtsakivet 2 kpl. Välilevyn
luiskahduksia 5 kpl (5,6%), ristisiderepeämä 2 kpl, 1 häntämutka/poikkeavan lyhyt häntä ja kasvaimia
5 kpl.
4.2.3 Luonnetestit
Luonnetestin osa-alueita ovat toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne,
temperamentti,
Toimintakyky
on
kovuus,
luoksepäästävyys
ja
laukauspelottomuus.
luonteenominaisuus, jonka avulla koira kykenee toimimaan ilman ulkoista pakkoa, todellisten
vaaratilanteiden tai luuloteltujen vaaravaikutusten keskellä joutumatta paniikkiin ja keskeyttämättä
toimintaansa. Terävyys on koiran taipumus reagoida vihamielisesti odottamattoman ärsytyksen
sattuessa. Puolustushalu on perinnöllinen ominaisuus asettua vaaratilanteessa puolustamaan
ohjaajaansa ja itseään. Taisteluhalu on perinnöllinen taipumus nauttia taistelemisesta itsestään,
leukojen ja lihasten käytöstä.
Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä vahva- tai heikkohermoisuutta, joka ilmenee kun
koira joutuu jostakin syystä voimakkaaseen, vaihtelevaan sisäiseen jännitystilaan. Temperamentti on
koiran kyky reagoida nopeasti, kohdata ympäristöärsykkeitä järjestäytyneesti ja sopeutua nopeasti
muuttuneisiin tilanteisiin. Kovuudella tarkoitetaan sitä, miten koira antaa epämiellyttävän tuntuisten
järkytysten vaikuttaa toimintaansa. Luoksepäästävyys kuvaa koiran suhtautumista vieraaseen
henkilöön. Laukauspelottomuus testataan paukkupanoksin.
Luonnetesti soveltuu myös löwchenin luonteen arvioimiseen. Luonnetestitulosten tarkastelussa
tulisi kuitenkin huomioida rodun oma luonnekuva. Löwcheneille ei ole vielä laadittu rotukohtaista
luonneprofiilia ja on selvää, että löwchenien luonne poikkeaa paljon käyttökoirarotujen luonteesta.
Luonnetestissä on käynyt seitsemän löwcheniä ja jokainen niistä on läpäissyt luonnetestin.
Testatuista löwcheneistä 2 oli uroksia ja 5 narttuja. Testituloksia on vielä toistaiseksi liian vähän
luotettavien johtopäätösten tekemiseen etenkin urosten ja narttujen välisistä eroista.
Oheisessa kaaviossa kuvataan testattujen koirien tulosten keskiarvoa osa-alueittain.
Kokonaispistemäärän keskiarvo oli 117,4 pistettä. Laukauspelottomuus on muunnettu luvuksi siten
että +3=laukausvarma, +2=laukauskokematon jne.
Testitulosten perusteella voidaan todeta että löwchenit ovat avoimia ja luoksepäästäviä eivätkä
pelkää laukauksia. Ne ovat hieman pehmeitä ja toimintakyky sekä taisteluhalu ovat pieniä. Terävyys
on pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua. Puolustushalu on pieni. Hermorakenteeltaan testatut
löwchenit ovat olleet hieman rauhattomia ja temperamentiltaan vilkkaita tai kohtuullisen vilkkaita.
Taulukko 8.
4.2.4 Käyttö- ja koeominaisuudet
Luonteeltaan aktiivinen ja älykäs löwchen sopii hyvin harrastuksiin. Rodun harrastajat eivät
kuitenkaan ole innostuneet kilpailemaan kovinkaan aktiivisesti virallisissa kilpailuissa. Ainoastaan
agilityssä on muutamia säännöllisesti kilpailevia koirakkoja. Yksi löwchen on päässyt agilityssä 3luokkaan, kaksi 2-luokkaan ja loput ovat 1-luokassa. Suurin osa koirista kuuluu mini-säkäluokkaan
(alle 35cm), mutta yksi kilpailee medi –luokassa. Löwchenit ovat osallistuneet useana vuonna
Agirotu-tapahtumaan rotujoukkueiden voimin. Tottelevaisuuskokeet eivät ole saavuttaneet kovin
suurta suosiota rodun parissa, vuosina 2003-2009 vain yksi koirakko on kilpaillut tokon
alokasluokassa.
Oheisesta taulukosta ilmenee agilityn ja tottelevaisuuskokeiden kilpailumäärät vuosina 2003-2009
virallisissa kilpailuissa.
Taulukko 9.
4.3 TERVEYS JA LISÄÄNTYMINEN
Löwchen on varsin pitkäikäinen ja terve rotu. Perinnöllisiä sairauksia on esiintynyt hyvin vähän ja
kasvattajilta sekä koirien omistajilta toivotaan avoimuutta jokaisen uuden perinnöllisen sairauden
löytymisen myötä.
Löwchenin tulee pystyä lisääntymään luonnollisesti. Yksittäisen koiran jalostuskäytön tulee olla
järkevää ja aina pitää ottaa huomioon koiran oma terveys. Suomen Kennelliiton koirarekisteriohjeen
mukaan saa narttua penikoittaa enintään kerran kymmenessä kuukaudessa. Nartun tulisi olla
pentujen syntyessä iältään vähintään 15 kk ja korkeintaan kahdeksan vuotias, nartun fyysisen
kunnon huomioon ottaen. On suositeltavaa, että ennen ensimmäistä pentuetta synnyttäessään narttu
olisi alle neljä vuotias. Pentujen luovutusikä on Kennelliiton määräysten mukaan aikaisintaan 7
viikkoa. SKL:n alaikärajaa tulee ehdottomasti noudattaa.
4.3.1. PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet
Löwchenit eivät kuulu Pevisaan, joten silmä- ja polvitarkastukset ovat vapaaehtoisia. Löwchen
Yhdistyksellä ei ole ollut koskaan jalostustoimikuntaa.
4.3.2. Muut rodulla todetut merkittävät sairaudet
Seuraavassa on esitelty sairauksia, joita voi esiintyä löwcheneillä. Näitä sairauksia tulee
jalostustyössä vastustaa, jotta rodun terveystilanne pysyy jatkossakin hyvänä.
PRA (progressiivinen retinan atrofia) – etenevä verkkokalvon surkastuma
PRA on resessiivisesti periytyvä vika, josta on eri muotoja, mm. generalisoitunut eli yleistynyt PRA
(perifeerinen PRA), joka aiheutuu valoja aistivien solujen vajaakehityksestä ja/tai rappeutumisesta, ja
sentraalinen PRA, joka aiheutuu valoa aistivien solujen alaisen pigmenttiepiteelin
ravitsemushäiriöistä. PRA johtaa aina sokeutumiseen, sillä verkkokalvo ja sen näkösolut kuihtuvat
vähitellen. PRA- sairauden tyyppi ja sen ilmenemisikä on rotukohtaista. Joillakin roduilla oireilu alkaa
vasta keski-ikäisillä koirilla tavallisesti hämäränäön heikkenemisenä, mutta joillakin roduilla
oirehtiminen voi alkaa jo muutaman kuukauden iässä. Sairauden kantajat ovat kliinisesti täysin
terveitä. Taulukossa 11 on kuvattu PRA:n periytymistä jälkeläisille erilaisissa jalostusyhdistelmissä.
Taulukko 10.
Vanhemmat
J
ä
l
k
e
l
ä
i
s
e
t
terve
PRA kantaja
PRA sairas
Terve + terve
100 %
-
-
Terve + PRA kantaja
50 %
50 %
-
Terve + PRA sairas
-
100 %
-
PRA kantaja + PRA kantaja
25 %
50 %
25 %
PRA kantaja + PRA sairas
-
50 %
50 %
PRA sairas + PRA sairas
-
-
100 %
Silmäpeilausten määrä vuosina 1996-2005
Taulukko 11.
Syntymävuosi
1996 1997 1998 1999
2000 2001 2002
2003
2004
2005
Rekisteröinnit
27
24
39
31
34
21
31
52
59
65
Tutkittu
9
8
14
13
18
12
14
25
24
11
Tutkittu %
33
33
36
42
53
57
45
48
41
17
OK
8
8
13
13
16
12
14
25
24
11
OK %
89
100
93
100
89
100 100
100
100
100
HC
PRA
1
1
2
Löwchenit sopeutuvat PRA-sairauteen yksilöllisesti. Sokea löwchen saattaa pärjätä tutussa
ympäristössä lähes normaalisti. PRA ei tällä hetkellä haittaa merkittävästi rodun jalostusta, mutta
tilannetta tulee seurata.
Silmäpeilatut ja terveet v.1994-2008
Taulukko 12.
PATELLA LUKSAATIO – polvilumpion sijoiltaanmeno
Polvilumpion sijoiltaanmeno on perinnöllinen vika, jossa polvilumpio siirtyy normaalilta paikaltaan
reisiluun nivelnastojen välisestä urasta polven etupuolelta jommallekummalle puolelle, joko raajan
ulko- tai sisäpuolelle. Luksaatio voidaan todeta jo nuorella iällä. Se ilmenee ontumisena tai siten, että
koira vetää jalkansa kokonaan ylös joksikin aikaa. Polvilumpiota paikallaan pitävä ura voi olla
synnynnäisesti epämuodostunut ja liian matala, reisiluu ja sääriluu voivat olla toisiinsa nähden
virheasentoiset tai joillakin koirilla polvilumpio voi olla myös synnynnäisesti väärin sijoittunut.
Mediaalisessa luksaatiossa polvilumpio siirtyy uran sisäpuolelle ja sitä esiintyy lähinnä
kääpiökoirilla. Lateraalisessa luksaatiossa polvilumpio siirtyy uran ulkopuolelle ja sitä esiintyy
lähinnä suuremmilla roduilla. Kliinisen tutkimuksen perusteella polvilumpion sijoiltaanmeno voidaan
jakaa neljään asteeseen, 1, 2, 3 ja 4. Mitä suurempi aste, sitä luksoituneempi polvilumpio on.
Kliinisesti terve polvi saa lausunnon 0. Koiran molemmat polvet voivat olla kliinisesti terveet tai
molemmat polvet voivat luksoitua eriasteisesti. Tutkimustulos annetaan lausuntona Putnamin
asteikon mukaan. Suomen löwchen ry suosittaa että jalostusyhdistelmän yhteenlaskettu polvitulos ei
saa ylittää kahta. Patellaluksaatiota voidaan hoitaa kirurgisesti.
Taulukko 13. Polvitutkitut ja terveet v. 1994-2008
HD (hip dysplasia) – lonkkanivelen kehityshäiriö
Koirien lonkkatilannetta kartoitetaan röntgenkuvausten avulla ja tietoja pyritään käyttämään hyväksi
jalostuksessa. Suomessa käytetään FCI:n suosittelemaa asteikkoa, joka jakaa lonkat viiteen
luokkaan, A, B, C, D, E. Luokituksessa kiinnitetään huomiota lonkkamaljan syvyyteen, lonkkanivelen
löysyyteen, maljan ja reisiluun pään muotoon sekä nivelrikkomuutoksiin. Asteita A ja B sanotaan
”terveiksi” ja asteita C, D, E ”sairaiksi”. Lonkkanivelien arvioinnissa on ensiarvoisen tärkeää, että
röntgenkuvat ovat mahdollisimman hyvälaatuisia teknisesti ja oikeassa asennossa otettuja.
Polygeenisen (usean eri geenin vaikutuksenalainen) periytymistavan johdosta myös ympäristötekijät
vaikuttavat lonkkavian syntyyn. Kasvuolosuhteiden kuten ruokinnan ja liikunnan lisäksi koiran
ilmiasuun voivat vaikuttaa kuvausikä, kuvaustilanne ja arvostelutilanne. Kevyille kääpiökoirille lonkat
eivät yleensä aiheuta ongelmia. Löwcheneitä on kuvattu kahdeksan kappaletta, joiden lausunnot
jakautuvat seuraavasti: A: 3kpl, B: 4kpl ja C: 1kpl.
OD-Kyynärniveldysplasia
Kyynärniveldysplasia on lonkkadysplasian tapaan nivelen kasvuhäiriö (osteokondroosi), johon
vaikuttavat monet tekijät kuten perimä, ruokinta ja rasitus. Osteokondroosimuutoksia voidaan todeta
kyynärnivelen lisäksi tavallisimmin myös olka-, polvi- ja lonkkanivelessä. Kasvuhäiriön
muodostuminen ajoittuu pitkien rus-toisten putkiluiden luutumisjaksoon 4-7 kuukauden välillä.
Oireilun tavallisin alkamisikä on 6-9 kk, oireina kipu ja ontuminen.
Kyynärniveldysplasiassa voidaan erottaa seuraavat vauriotyypit: a) Häiriöt luunmuodostuksessa
(osteokondroosi) b) Kyynärpään sakaran irtautuminen tai rapautuminen (Processus anconaeuksen
irtopalamuoto) c) Kyynärnivelen/olkavarren sulkijalisäkkeen irtoaminen tai rapautuminen (Pro-cessus
coronoideus irtopalamuoto).
Kyseiset vauriotyypit voivat esiintyä puhtaina tai yhdessä.
Edellä mainittujen kasvuhäiriöiden seurauksena voi kehittyä nivelrikko, jolle tyypillistä on nivelrustojen tuhoutuminen, luiden syvälle käyvät muutokset ja nivelen pehmytosien tulehdus ja muutokset.
Nivelrikko on voimakkaasti invalidisoiva ja koirien käyttöä ra-joittava, joskus jopa jokapäiväistä
liikkumistakin haittaava.
Kyynärniveldysplasiaa pidetään polygeenisesti eli monen eri geenin välityksellä periytyvänä
sairautena. Perimän lisäksi dysplasian muodostumista oletettavasti edesauttavat kasvuaikana
tapahtunut liikuntaelinten ylikuormitus sekä väärä ruokinta (mm. ravinnon liiallinen kivennäisaine- ja
energiapitoisuus).
Dysplasiakartoitustutkimus voidaan tehdä röntgenkuvauksella. Koiran tulee olla kuvattaessa
vähintään 12 kuukauden ikäinen.
Arvosteluasteikko on seuraava: 0 normaalit kyynärnivelet 1 lievät muutokset 2 kohtalaiset muutokset
3 voimakkaat muutokset. Löwcheneiden kyynäriä on kuvattu neljä kappaletta, kaikki ovat saaneet
lausunnoksi 0/0.
LEGG-PERTHES
Reisiluun pään kuoliosairaus, joka aiheutuu reisiluun kaulan alueen verenkiertohäiriöstä. Reisiluun
sienimäiseksi muodostumaksi, jonka
pää tuhoutuu muuttuen vähitellen epämuotoiseksi
seurauksena on nivelrikko. Sairaus tulee ilmi yleensä 4-10 kk:n iässä, se ilmenee jalan ontumisena
tai kannatteluna ja on erittäin kivulias. Pitkälle edenneissä tapauksissa reisilihakset surkastuvat.
Korjausleikkauksista on hyviä kokemuksia. Sairauden katsotaan olevan resessiivisesti periytyvä.
Legg-Perthes tapauksia tiedetään Suomessa olevan kolme kappaletta.
HC
Perinnöllinen kaihi eli HC voi olla synnynnäinen, varhaisnuoruudessa syntyvä tai myöhemmällä iällä
kehittyvä mykiön samentuma. Se ilmenee molemmissa silmissä, rodulle ominaisessa paikassa
linssiä ja useimmiten lisääntyy tai tiivistyy iän myötä. Kaihin periytymismekanismi on tuntematon.
Kaihista on olemassa myös ei-perinnöllinen muoto, joka voi aiheutua jostakin sairaudesta, lääkkestä,
tapaturmasta tai vanhuudesta. HC-tapauksia on Suomessa tietoon tullut yksi.
RD
Retinan dysplasia eli verkkokalvon synnynnäinen kehityshäiriö jaetaan kolmeen muotoon:
-multifokaaliin (MRD), jossa verkkokalvolla näkyy yksittäisiä poimuja, jotka syntyvät verkkokalvon
paikallisen virhekehityksen seurauksena. Poimujen määrä voi vaihdella. MRD ei vaikuta näkökykyyn.
-geografiseen (GRD), jossa verkkokalvo on väärin kehittynyt laajemmalla alueella, mikä voi vaikuttaa
koiran näkökykyyn. GRD:aan saattaa iän myötä liittyä paikallista verkkokalvon rappeumaa
muutoksen alueella.
-totaaliseen (TRD), jossa verkkokalvo on kokonaan irtautunut, mikä aiheuttaa silmän taydellisen
sokeuden.
Useilla roduilla on RD:n todettu periytyvän väistyvästi. Eri RD-muotojen välistä geneettistä yhteyttä
ei tunneta.
ENTROPIUM/EKTROPIUM/MAKROBLEPHARON
Silmäluomien rakennevirhe. Entropiumissaluomi kiertyy silmän sarveiskalvoa vasten,
ektropiumissa luomi on löysä ja roikkuva tai liian suuri (makroblepharon) – myös näiden
yhdistelmiä esiintyy (ns. diamond eye). Entropium/ektropium/makroblepharon –potilaiden
silmäluomiin joudutaan usein tekemään korjaavaa kirurgiaa, monessa tapauksessa virheasennon
korjaaminen voi vaatia useamman leikkauksen.
CHERRY EYE – kirsikkasilmä
Kirsikkasilmä kehittyy tavallisesti nuorelle koiralle, jonka silmät ovat voineet olla jonkin aikaa
ärtyneet. Kolmannen silmäluomen (vilkkuluomen) sisäpinnan tulehtunut ja suurentunut
kyynelrauhanen kasvaa niin suureksi, että se pullistuu esiin silmän sisänurkasta. Tämä voidaan
korjata kirurgisesti, jolloin osa rauhasesta poistetaan. Kirsikkasilmän kirurginen hoitaminen voi
harvoin johtaa ns. kuivaan silmään, jossa kyynelnesteen eritys häiriintyy. Kirsikkasilmä liittyy löysiin
luomiin ja yleiseen kallon ja silmän rakenteeseen.
TRICHIASIS
Silmäluomen (normaalien) karvojen/ripsien käntyminen silmäänpäin.
DISTICHIASIS/ECTOPIC CILIA (koodistossa Cilia aberranta)
Luomen reunaan liian lähelle silmää/luomen sisäpuolelle (ectop. ciliat) kasvavia ylimääräisiä ripsiä,
jotka hankaavat silmän sarveiskalvon pintaa ja aiheuttavat pahimmillaan silmän sarveiskalvon
haavautumisen. Ylimääräisiä ripsiä joudutaan usein poistamaan polttamalla, toimenpide vaatii
nukutuksen, ja usein se tehdään potilaalle säännöllisin väliajoin uudelleen.
GLAUKOOMA
Silmänpainetauti (vanha nimitys ’viherkaihi’) Silmän sisäinen nestekierto häiriintyy ja silmän sisälle
kehittyy painetta. Paineen nousu aiheuttaa koiralle erittäin kovaa kipua, sekä vaurioittaa nopeasti
silmän rakenteita. Glaukooma-potilaat menettävät yleensä näkökykynsä sairaasta silmästä,
pahimmillaan koiralta joudutaan poistamaan silmä hätäleikkauksella. Glaukoomaa esiintyy sekä
primääri- (perinnöllinen kammiokulman rakenneviasta johtuva silmänpaineen nousu) että
sekundäärimuodoissa (esim. linssiluksaation aiheuttamana).
MORBI CORPORIS VITREI
Luokittelemattomia lasiaismuutoksia
MORBI ORGANORUM LACRIMALIUM
Kyynelrauhasen ja/tai -kanavan sairaus/vika
PAPILLAN HYPOPLASIA/MIKROPAPILLA
Vajaakehitteinen näköhermo
EPILEPSIA
Epilepsia johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Tyypillinen epilepsian oire on lyhyen hetken
ajan kestävä kohtaus, jossa koira menettää tajuntansa, kaatuu kyljelleen maahan ja kouristelee.
Epilepsian perimmäistä syytä ei tunneta, mutta koiran perimä vaikuttaa sairauteen. Diagnoosin
jälkeen epilepsialääkitys jatkuu koko koiran loppuiän. Kaikista koirista noin 1 % sairastaa epilepsiaa.
Suomen löwcheneissä on tavattu muutama epilepsiatapaus. Epilepsia-koiraa tai sen sisaruksia ei
tulisi käyttää jalostukseen. Samoin on vältettävä sellaisten riskilinjojen yhdistämistä, joiden tiedetään
tuottaneen epileptikkojälkeläisiä.
PURENTAVIAT JA HAMMASPUUTOKSET
Löwcheneillä esiintyy erilaisia purentavirheitä ja hammaspuutoksia. Kulmahampaiden asentovirhe tai
rotumääritelmän vastainen purenta voidaan todeta vasta, kun pysyvät hampaat ovat täysin
kehittyneet. Pentu vaihtaa hampaansa 4-6 kuukauden iässä. Purentavikoihin liittyy perinnöllisiä
tekijöitä, joten purentavikaisia (ylä- tai alapurenta) koiria ei suositella jalostuskäyttöön.
KIVESVIKA
Urokset molemmat kivekset ovat normaalisti kivespussissa, mutta joskus toinen tai molemmat
kivekset saattavat jäädä nivuskanavaan tai vatsaonteloon, jolloin ne eivät laskeudu normaalisti.
Molemminpuoleisesti kivesvikainen uros on normaalisti steriili, mutta toispuoleisesti kivesvikainen
on siitoskykyinen. Kivesvikaisuuden periytymismallia ei tunneta, mutta kivesvikaisia uroksia ei
suositella jalostuskäyttöön.
DIABETES
Diabetes eli sokeritauti johtuu siitä, että haima tuottaa liian vähän insuliinia, jota koiran
aineenvaihdunta tarvitsee säätelemään veren sokeripitoisuutta. Sokeritautia hoidetaan koko koiran
eliniän kestävällä insuliinihoidolla. Usein sokeritautia sairastavalle koiralle kehittyy myös nopeasti
etenevä sokeuteen johtava kaihi. Sokeritauti on tavallinen varsinkin vanhemmilla nartuilla.
NAPATYRÄ
Jos napa-aukon sulkeutuminen pentuaikana hankaloituu, syntyy napatyrä eli vatsaontelon kalvoon
jää reikä. Aukon sulkeutuminen voi estyä, jos napanuora joutuu epätavallisen kovaan venytykseen
syntymähetkellä. Emo voi myös purra napanuoran poikki liian läheltä ja aiheuttaa tyrän syntymisen.
Myös napatulehdus voi häiritä sulkeutumista. Useimmissa tapauksissa navan aukko on
perintötekijöiden vaikutuksesta liian suuri ja sulkeutuminen epätäydellistä. Napatyrät voivat olla
hyvin eri kokoisia. Suuret napatyrät hoidetaan pienellä kirurgisella toimenpiteellä.
NIVUSTYRÄ
Nivustyrä on lähes aina synnynnäinen. Tyrä muodostuu ns. nivuskanavan aukkoon, jos se on liian
suuri. Aukkoon pääsee vatsaontelon rasvakudosta, joskus myös suolta. Yleensä synnynnäinen
nivustyrä havaitaan nuorella koiralla siinä vaiheessa kun koira alkaa liikkua enemmän. Se kannattaa
yleensä leikata, jos se aiheuttaa kipua nivustaipeessa. Leikkaus tehdään useimmiten noin puolen
vuoden iässä.
SYDÄMEN VAJAATOIMINTA
Arviolta noin 10 % koirista sairastaa kliinisiä oireita aiheuttavaa sydämen vajaatoimintaa. Noin 95 %
kaikista sydänvioista on hankittuja (läppävika, sydänlihaksen rappeuma) ja vain 5 % on
synnynnäisten epämuodostumien aiheuttamia. Hankitulla sydänvialla tarkoitetaan sairautta, joka ei
ole ollut koirassa sen syntymähetkellä, vaan kehittyy myöhemmin koiran elämän aikana. Kun
sydämen pumppausteho kroonisen sydänvian seurauksena heikkenee, laskimoverenkiertoon
muodostuu verentungos. Tätä tilaa nimitetään kongestiiviseksi vajaatoiminnaksi. Tyypillisiä
vajaatoiminnan oireita ovat yskä, hengenahdistus, vähentynyt rasituksen sieto, väsyminen,
laihtuminen ja pyörtyily. Sydänsairauksia ei voida parantaa, mutta lääkehoidolla voidaan lisätä koiran
elinikää.
KITALAKIHALKIO
Kitalakihalkiolla tarkoitetaan suuontelon kattoon jäävää avannetta, jonka kautta ruokaa ja nestettä
pääsee pusertumaan suuontelosta nenäonteloon. Halkiota esiintyy kaikilla roduilla, eniten kuitenkin
lyhytkuonoisilla roduilla. Kitalakihalkion syitä ovat mm. sikiön kärsimä hapenpuute, muu trauma,
lääke- tai myrkkyvaikutus sikiöaikana tai perinnöllinen geenivirhe, jonka yksilö on perinyt molempien
vanhempiensa puolelta. Halkion pituudesta, leveydestä ja sijainnista riippuu miten paljon yksilön
elämä vaikeutuu. Ainakin teoriassa osa kitalakihalkioista on kirurgisesti korjattavissa.
PHTVL/PHPV
PHTVL/PHPV on sikiöaikaisen verisuonijäänteen aiheuttama silmän kehityshäiriö.
VESIPÄÄ
Vesipää syntyy, kun kallon sisällä erittyvä neste ei pääse normaalisti poistumaan. Tällöin päähän
kertyy nestettä, joka painaa aivojen kuorikerrosta. Vesipään perinnöllisyydestä ei vielä ole tarkkaa
tietoa, mutta lyhyt kuono ja pallomainen kallo on todettu riskitekijöiksi. Myös löwcheneillä on todettu
joitakin vesipäätapauksia. Vaikeimmissa tapauksissa oireet tulevat esiin jo parin viikon ikäisellä
pennulla, mutta pentu voi myös vaikuttaa useita kuukausia terveeltä. Vesipää johtaa yleensä koiran
lopetukseen.
4.3.3 Yleisimmät kuolinsyyt
KoiraNet –tietokantaan on merkitty 28 löwchenin kuolintiedot. Yleisin kuolinsyy on ollut vanhuus, ja
löwchenien keskimääräinen elinikä on 9 vuotta 1 kuukautta. Oheisesta kaaviosta nähdään
kuolinsyiden jakautuminen.
Taulukko 14.
4.3.3. Löwchenien immunogeenien monimuotoisuus kartoitus
MHC ja DLA
Perinnöllisyystieteen termit kuulostavat vaikeilta, mutta useimmiten ne ovat vain lyhenteitä
englanninkielisistä sanoista. MHC tulee sanoista ”major histocompatibility complex”, eli vapaasti
suomennettuna ”suuri kudosten yhteensopivuuskompleksi”. Nimi viittaa yhteen alueen geenien
tehtävistä, jonka vuoksi MHC-geenejä alettiin tutkia vuosikymmeniä sitten. MHC-geenit ovat nimittäin
tärkeässä osassa eläimen tunnistaessa omat kudoksensa vieraista kudoksista. MHC-geeneistä
johtuvia hylkimisreaktioita ilmenee muun muassa elinsiirtojen yhteydessä. MHC-alue on säilynyt
evoluution aikana samantapaisena kaikilla nisäkkäillä – niin ihmisellä kuin koirallakin. Koiran MHCgeenejä kutsutaan nimellä DLA, joka tulee sanoista ”dog leucocyte antigen”, suomeksi ”koiran
valkosoluantigeeni”.
Kuvassa 8 on koiran MHC-alue, joka sijaitsee kromosomissa 12. MHC-alueen geenit voidaan jakaa
kolmeen luokkaan niiden tuottamien proteiinien toiminnan perusteella. Löwcheneiltä tutkittiin
luokkaan II kuuluvia geenejä DLA-DRB1, DLA-DQA1 ja DLA-DQB1. Näiden geenien koodaamien
proteiinien toiminta on esitetty kuvassa 2. Luokan II geenit koodaavat proteiineja, jotka osallistuvat
puolustusreaktion alkuvaiheeseen. Ne tunnistavat ja esittelevät erilaisista vierasaineista pilkottuja
osia muille puolustusreaktioon osallistuville soluille. Koska tunnistettavien vierasaineiden määrä on
suuri, on tärkeää, että sekä yksilöllä että populaatiossa säilyy erilaisia alleeleja. Alleelien pieni määrä
voi lisätä populaation herkkyyttä erilaisille taudinaiheuttajille. MHC-geenien suhteen homotsygootti
yksilö saattaa sairastua helpommin tartuntatauteihin ja autoimmuunisairauksiin.
Kuva 8. Koiran MHC-alue sijaitsee kromosomissa 12. MHC-luokat I, III ja II ovat kromosomissa
peräkkäin. Löwcheneiltä tutkitut geenit DRB1, DQA1 ja DQB1 sijaitsevat vierekkäin ja kuuluvat
toiminnaltaan II-luokan geeneihin. (kb = kiloemäs, DNA:n mittayksikkö)
Kuva 9. MHC II -proteiinin toiminta solussa. MHC II -proteiini sitoo antigeenin osan ja esittelee sen
solun ulkopuolella muille puolustusreaktioon osallistuville soluille. Ii ja DM avustavat MHC II proteiinia. Golginlaite ja endoplasmakalvosto ovat solun sisäisiä rakenteita, jotka osallistuvat
aineiden kuljetukseen ja muokkaukseen. (Antigeeni = vierasaine, endosytoosi = solu tuo sisäänsä
vierasaineen, proteolyysi = proteiinin hajotus, peptidit = proteiinien rakenneosia, joiden liittyessä
yhteen muodostuu peptidiketju. Kuva muokattu lähteestä: Kelly 2008)
Löwchenien DLA-monimuotoisuus
Tutkimukseen osallistui 72 löwcheniä. Rodulla havaittiin seitsemän DRB1-alleelia, neljä DQA1-alleelia
ja seitsemän DQB1-alleelia. Yhtä DRB1-alleelia ei oltu aiemmin havaittu koirilla. Uusien alleelien
havaitseminen uusia rotuja tutkittaessa on melko yleistä. Tulokset on esitetty taulukossa 1.
Vertailukohtana on esitetty myös toisen vastikään tutkitun rodun, islanninlammaskoiran, DLAtulokset. Islanninlammaskoirista tutkittiin 58 koiran otos ja alleeleja havaittiin yksi enemmän kuin
löwcheneillä DRB1- ja DQA1-geeneissä. DQB1-geenissä löwcheneillä havaittiin yksi alleeli enemmän
kuin islanninlammaskoirilla.
Löwchenien heterotsygotia-aste (H) oli DRB1-geenissä 69,0 %, DQA1-geenissä 16,7 % ja DQB1geenissä 62,9 %. Islanninlammaskoirien heterotsygotia-asteet ovat kaikissa geeneissä selkeästi
korkeampia. Tämä johtunee erisukuisten islanninlammaskoirien runsaasta tuonnista ulkomailta ja
jalostuskäytöstä kotimaisten koirien kanssa. Kennedyn (2007a) tutkimuksessa noin 80 koirarodun
heterotsygotia-asteen keskiarvo oli DRB1-geenissä 66,5 %, DQA1-geenissä 60,3 % ja DQB1-geenissä
67,1 %. Löwchenien tulokset ovat lähellä keskiarvoja DRB1- ja DQB1-geeneissä, mutta selvästi
keskiarvon alapuolella DQA1-geenissä. Tämä johtuu osaltaan löwchenien DQA1-alleelien vähäisestä
määrästä ja niiden epätasaisesta jakautumisesta rotuun.
DRB1-, DQA1- ja DQB1-geeneistä muodostuu kolmen alleelin yhdistelmä, joka periytyy yhdessä ja
jota kutsutaan haplotyypiksi. Löwcheneillä erilaisia haplotyyppejä havaittiin kahdeksan. Haplotyypit
ja niiden esiintymisprosentit on esitetty taulukossa 2. Islanninlammaskoirilla haplotyyppejä havaittiin
10, joten tässä suhteessa löwchenien monimuotoisuus on hieman matalampi. Haplotyypin
heterotsygotia-aste rodussa on 74,3 %, eli joka neljäs löwchen on homotsygootti kaikkien kolmen
DLA-geenin suhteen. Kennedyn tutkimuksessa 80 rodun keskiarvo oli lähes sama 75 %.
Lukuunottamatta DQA1-geeniä, löwchenien heterotsygotia on siis lähellä koirarotujen keskiarvoa.
Jatkossa löwcheneiden tuloksia voidaan verrata myös muiden tutkimusten alla olevien suomalaisten
rotujen tuloksiin.
Sukusiitoskerroin (FIS) kuvaa heterotsygoottien määrää tasapainotilanteeseen verrattuna.
Positiivinen arvo kertoo homotsygoottien ylimäärästä, eli sukusiitoksesta, ja negatiivinen arvo
homotsygoottien alimäärästä, eli ulkosiitoksesta. Vaikka löwchenien sukusiitoskerroin vaihteli -7,2 %
ja 14,3 % välillä, se ei poikennut tilastollisesti merkittävästi nollasta yhdessäkään tutkituista
geeneistä. Tämä tarkoittaa, että rodussa ei havaittu sukusiitosta DLA-geeneissä.
Anaalirauhastulehdusten yhteys DLA-geeneihin
Löwcheneillä esiintyy kohtuullisen paljon anaalirauhastulehduksia, joiden syyt voivat olla
moninaiset. Anaalirauhasten rakenteellinen ongelma voi estää niiden tyhjentymisen. Taustalla voi
olla myös mahdollinen perinnöllinen taipumus. Tulehdussairauksien taustalta löytyy usein yhteys
DLA-geeneihin. Tutkimme esiintyykö jotain tiettyä DLA-geenin alleelia tai kolmen alleelin
muodostamaa haplotyyppiä muita useammin anaalirauhastulehduksista kärsivillä löwcheneillä.
Anaalirauhastulehduksia esiintyi tutkimukseen osallistuneista koirista yhdeksällä (12,5 % näytteen
antaneista
koirista).
Epäselviksi
tapauksiksi
luokiteltiin
koirat,
joilla
oli
ollut
anaalirauhastulehdukseen viittaavaa oireilua, mutta selkeä tulehdusdiagnoosi puuttui. Tällaisia koiria
tutkimuksessa oli 10 (13,9 % näytteen antaneista koirista) ja ne jouduttiin sulkemaan pois
tutkimuksen tästä vaiheesta. Suuremmasta altistuneiden määrästä olisi ollut hyötyä tutkimuksessa.
Tutkimuksessa ei havaittu yhteyksiä DLA-alleelien tai -haplotyyppien ja anaalirauhastulehdusten
välillä. Sen sijaan kaikkien geenien suhteen homotsygootit yksilöt kärsivät heterotsygootteja
useammin anaalirauhastulehduksista. Tulehduksia sairastavista koirista 55,5 % oli homotsygootteja,
kun terveistä koirista homotsygootteja oli vain 22,6 %. Vaikuttaa siis siltä, että DLA-geenien
homotsygotia altistaa koirat anaalirauhastulehduksille. Tutkimukseen osallistuneiden koirien pienen
määrän vuoksi ero heterotsygoottien ja homotsygoottien välillä ei ollut kuitenkaan vielä tilastollisesti
merkitsevä ja uusien tapausten tutkiminen jatkossa olisi tärkeää.
Taulukko 15. DRB1-, DQA1- ja DQB1-geenien alleelien lukumäärä löwcheneillä ja
islanninlammaskoirilla. H on heterotsygotia-aste ja FIS sukusiitosaste.
Geeni
Alleelien lkm
Löwchen
Islanninlammaskoira
80
rodun
keskia
rvo
löwchen
isl.koira H (%)
FIS (%)
H (%)
H (%)
DRB1
7
8
69,0
1,8
79,3
66,5
DQA1
4
5
16,7
14,3
76,8
60,3
DQB1
7
6
62,9
-7,2
87,7
67,1
49,5
-0,1
81,3
keskiarvo
Taulukko 16. Löwcheneillä havaitut haplotyypit ja niiden esiintymisprosentit. Geenien eri alleelit
esitetään numerosarjoina, 009v on aiemmin tutkituilla roduilla havaitsematon alleeli.
DRB1
DQA1
DQB1
esiintymis-%
00901
00101
008011
43,6
00101
00101
03603
18,6
009v
00101
008011
17,1
00101
00101
03601
10,7
01501
00601
01101
04,3
05201
012011
03501
02,9
01502
00601
02301
01,4
00201
00901
00101
01,4
yhteens
ä
100
4.4 ULKOMUOTO
Pieni, älykäs, ystävällinen ja vilkas koira, joka näiden ominaisuuksiensa ansiosta soveltuu hyvin
seurakoiraksi. Se muistuttaa pientä leijonaa, sillä rungon karvapeite on perinteisessä villakoiran
leikkauksessa ja hännän karva on leikattu lukuun ottamatta hännän päätä. Parhaan kuvan koirasta
saa edellisistä maalauksista. Tarkoituksenamme on säilyttää tämä maailman vanhimpia ja ehkäpä
Euroopan vanhin seura- ja kääpiökoira rotu. Oleellista rodulle on vilkkaus ja toimeliaisuus,
silmiinpistävä energisyys. Muistakaa koiraa, joka alun perin tuli toimeen nokkelasti lähes omillaan ja
sittemmin hurmasi hovit tempuillaan. Koiralta vaaditaan älyä ja toimeliaisuutta sekä tämän
mahdollistavaa rakennetta. Alla vielä uskomattoman upea kuva täydellisestä rotunsa edustajasta
1500-luvulta.
Kuva 10 (ylhäällä): Justus Sustermans (1597-1681)
Tässä se on alkuperäinen löwchen vuosisatojen takaa ja tällaisena meidän tulee rotu säilyttää.
Pää: Lyhyt.
Kallo-osa: Melko leveä.
Kirsu: Väriltään musta, suoraan kuononselän jatkeena.
Silmät: Pyöreät, suuret, älykäsilmeiset ja tummat.
Korvat: Riippuvat, pitkät ja runsashapsuiset.
Löwchenin pää on lyhyt. Löwchenin korvat ovat kiinnittyneet noin silmien tasolle. Lyhyt pää
muodostuu löwchenille tyypillisestä kallon mittasuhteista: Kallon leveys on suunnilleen sama kuin
kuonon pituus. Vastaavasti kuono on aavistuksen kalloa lyhyempi noin 3:4. Tästä muodostuu
löwchenille tyypillinen lyhyt pää ja melko leveä kallo. Kallo on lähes yhtäpitkä kuin se on leveä siis n.
3:4 (kuten kuonon suhde kalloon – olihan kuono ja kallo lähes yhden mittaiset).
Silmät tulee olla pyöreät. Mantelimaisuus on rodulle suuri virhe. Löwchenien silmissä ei saa olla
liioiteltua suuruutta eikä minkäänlaista korostuneisuutta tai pullosilmäisyyttä. Silmissä pitää olla
uskollinen ja älykäs katse. Tutkailtaessa löwchenin päätä ja ilmettä tulee heti nähdä koira, jossa
vastassa ei ole koskaan tyhjä katse. Silmien tulee olla myös ehdottoman tummat ja vaaleus on suuri
virhe, pilaten oikeaa ilmettä.
Runko: Lyhyt ja hyvin sopusuhtainen.
Löwchenin runko on hyvin liioittelematon ja erittäin sopusuhtainen.
Rintakehä:
Koiralla tulee olla normaali hyvin kehittynyt rintakehä, selvä normaali eturinta ja riittävä syvyys sekä
rintakehän pituus. Koiran rintakehä on suhteellisen tilava, muodostuen liioittelemattomasta riittävän
syvästä ja pitkästä rintakehästä. Rintakehä ei saa olla pyöreä tai litteä. Rintakehä on kauniisti
kaareutuva ja riittävän syvä. Rintakehä ulottuu kyynärpäihin ja muodostaa kokonaiskorkeudesta siis
noin ½.
Mittasuhteet ja rungon pituus:
Löwchenin tulee olla säästä mitattuna istuinluun kärkeen sama kuin korkeus säästä maahan. Toisin
sanoen koira on kokonaiskuvana katsottuna neliöstä ulkona, koska kokonaiskuvaan lisätään vielä
eturinta. Liiallinen rungon pituus tai matala raajaisuus on kuitenkin rodulle paha virhe.
Kokonaiskuvana neliön sisään mahtuva löwchen on usein väärä tyyppiä ja yleensä kevyt ja
heiveröisemmin rakentunut koira kuin oikeat rotutyypilliset mittasuhteet omaava koira. Erityisesti
liian lyhyillä koirilla on usein liian kevyt rintakehä, heikko eturinta ja puutteellinen massa. Ominaista
löwchenille on melko vankka kuitenkin aina sopusuhtainen kokonaisuus.
Sopusuhtaisuus:
Kaikessa tulee muistaa silmiä hivelevä sopusuhtaisuus. Koira on tasapainoisesti rakentunut ja
kauniissa riittävässä lihaskunnossa. Koiralle on ominaista helpot liikkeet ja koira pystyy hyppimään
erittäin kevyesti. Koirassa ei oikeastaan saa olla mitään, joka pistäisi liiaksi silmään. Hyvin kehittynyt
normaali rintakehä, täyteläinen liioittelematon runko, lihaksikkaat raajat, suora selkä ja normaali
lihaksikas kaula. Pää on sopusoinnussa rungon kanssa. Koira liikkuu tehokkaasti ja vaivattomasti.
Häntä: Keskipitkä; karva leikataan lyhyeksi hännän päätä lukuunottamatta.
Ominaista niukka sanaiselle löwchenin rotumääritelmälle on myös se, mitä ei sanota. Suullisella
traditiolla, runsaalla kuvallisella aineistolla on suuri merkitys myös määriteltäessä oikeaa löwcheniä.
Rotumääritelmässä ei sanota löwchenin hännän olevan selän päällä oleva, korkealle kiinnittynyt
häntä.. Löwchenin häntä ei myöskään saa olla alas kiinnittynyt – vaan sille välille. Liikkeessä koira
kantaa hännän selän päällä kaarella, se ei saa olla liian kippura. Hännän pää voi koskettaa selkää,
näin tulee olla myös seistessä. Seistessään löwchen voi laskea hännän tai kantaa sen kevyellä
kaarella, niin että korkeintaan hännänpää koskettaa selkää.
Häntä on keskipitkä ja suoraksi vedettynä ulottuu noin kintereeseen. Hännässä ei saa olla koukkua
tai häntämutkia. Häntä ei saa olla myöskään rullalla kannettu.
Raajat
Eturaajat
Yleisvaikutelma: Suorat ja sirot.
Käpälät: Pienet ja pyöreät.
Takaraajat
Yleisvaikutelma: Kuten eturaajat
Löwchenin raajojen tulee olla suhteellisen sirot. Vaikka runko on normaalisti kehittynyt on raajojen
luusto suhteessa runkoon kevyehkö. Tästä muodostuu löwchenille tyypillinen eleganssi. Löwchen
on koira, joka liikkuu varsin kevyesti ja normaalisti hyvin kehittyneestä rungostaan huolimatta
kykenee kevyisiin ja vaivattomiin hyppyihin. Eturaajojen tulee olla ehdottoman suorat.
Löwchenin käpälät ovat pienet ja pyöreät. Niillä ei saa olla pitkiä varpaita tai litteitä käpäliä.
Löwchen on normaalisti kulmautunut koira. Uusin rotumääritelmä jätti mainitsematta aikaisemmin
mainitun voimakkaat takakulmaukset. Löwchen on normaalisti kulmautunut ja takaosan pitää olla
ehdottomasti riittävästi kulmautunut. Oleellista on etu- ja takaosan terve sopusointu antaen
mahdollisen tehokkaat ja vaivattomat liikkeet. Suorat polvi- tai kinnerkulmat ovat ehdoton virhe.
Löwchen ei saa myöskään olla ylikulmautunut.
Karvapeite
Karva:Melko pitkää ja aaltoilevaa, mutta ei kiharaa.
Väri: Kaikki värit, sekä yksiväriset että kirjavat, ovat sallittuja lukuunottamatta ruskean (suklaan- tai
maksanruskean) eri sävyjä.
Löwchenin karvapeite ei saa olla suoraa tai kiharaa. Kuten rotumääritelmä kuvaa on turkin oltava
täysin yksiselitteisesti aaltoilevaa. Turkki laskeutuu kauniisti aaltoillen pehmeästi.
Oikea turkki laskeutuu sivuille kauniisti. Vain liian lyhyt, karkea tai villava turkki voi seistä pystyssä.
Rodulle ylöspäin seisova karvapeite on suuri virhe. Löwchenin karva on hienoa ja silkkistä. Rodulle
ominainen runsas vaikutelma syntyy riittävästä määrästä pohjavillaa. Eräässä vaiheessa rotua
alettiin myöhemmin 1900-puolivälissä trimmaamaan ikään kuin villakoiraa ja tällöin muutamat
kasvattajat aloittivat trendin villakoiramaisesta kunnostamisesta. Koirat tupeerattiin pystyyn ja
päähän laitettiin vieläpä topknotit. Tämä on ehdottoman väärä tapa löwchenille ja karsiutui sittemmin
harrastajakunnasta. On vieläkin tuomareita, jotka luulevat tämän olevan vanha alkuperäinen tapa,
vaikka kyseessä on nimenommaan myöhempi trendi, joka kuoli pois. Oikea silkkinen aaltoileva
runsas karvapeite laskeutuu kauniisti, muodostaen jakauksen selän päälle. On suurta
tietämättömyyttä kritisoida tällaista oikeaa karvapeitettä. Eihän aaltoileva karvapeite voi mitenkään
seisoa selän päällä pystyssä. Karvapeite on melko pitkää, mutta ei saa olla liioiteltu. Karva ei saa
ulottua rungossa maahan asti. Kaikki värit ovat sallittuja kunhan pigmentti on musta. Oman väriset
ruskaet pigmentit eivät ole sallittuja siis suklaan- tai maksanruskean eri sävyt.
Kokojapaino
Säkäkorkeus:25 - 32 cm.
Paino: 4 - 8 kg.
Sopusuhtaisuus on tärkeää. Koko vaihtelee suuresti, mutta tulee pysytellä 25-32 cm. välillä. Paino
vaihtelee vastaavasti 4-8 kg välillä.
Liikkeet
Rotumääritelmä ei erikseen puhu liikkeistä, mutta se tavallaan kerrotaan yksiselitteisesti. Koira on
tasapainoisesti ja sopusuhtaisesti rakentunut koira. Näinollen löwchen liikkuu varsin normaalisti eikä
poikkeamia normaalista liikunnasta tule olla. Liikkeet ovat iloiset ja vapaat, heijastaen luonteen
ominaisuuksia.
Liikkeiden tulee olla maatavoittavat ja kaikkialta katsottuna yhden suuntaiset. Löwchenille on
ominaista iloinen esiintyminen ja esiintymisen välissä – iloiset loikkaukset ja hyppely on
enemmänkin toivottava ominaisuus. Tästä voidaan nähdä koiran säilyttäneen alkuperäisen iloisen ja
vilkkaan luonteensa.
Vakavana virheenä näkyy nykyään usein levottomia, holtittomia etuliikkeitä. Etuosat ovat niukasti
kulmautuneita ja rintakehä erittäin kevyt. Lopputuloksena on erittäin epävakaat etuliikkeet.
Aikaisemmin näki usein myös liian leveitä takaliikkeitä, mutta tämä ongelma on nykyään paljon
vähäisempi ja harvemmin nähty.
Yleisimpiä virheitä:
Pää:
Aivan liian usein löwcheillä nähdään liian pitkiä ja kevyitä päitä. Kallossa ei ole riittävää leveyttä ja
usein samoilla koirilla voi olla kevyt kapea kuono. Muistakaa verrata kuonon pituutta ja kallon
leveyttä, joka siis tulisi olla yhdenmukainen.
Kirsu:
Lihanvärinen tai oman väriset ruskeat pigmentit ovat vakava virhe. Löwcheneillä nähdään myös
joskus ylöspäin kääntynyttä kirsua, joka on myös paha virhe.
Silmät:
Silmissä kaikenlainen rauhattomuus on virhe. Silmissä tulee ilmetä tasapainoa ja uskollisuutta.
Erityisesti liian vaaleita silmiä näkee paljon. Vaaleat silmät pilaavat ilmeen. Usein koirilla on myös
mantelinmuotoisia ja/tai pieniä silmiä –nämä kulkevat usein käsi kädessä.
Korvat:
Korvat eivät saa olla liian lyhyet, jolloin korvista tulee helposti liian kevyet ja ilmavat. Aikaisemmin
nähtiin löwcheneillä jopa lähes ruusukorvia. Korvissa tulee olla runsas riittävä hapsutus.
Runko:
Löwchenillä on yleisenä ongelmana liian pitkät rungot ja erityisesti pitkä lanne.Epäsuhtaisuus voi
näkyä myös liian lyhyinä raajoina, joka saa koiran näyttämään suhteettoman pitkältä. Toisaalta
epäsuhtaisia runkoja esiintyy myös toiseen suuntaan liian keveinä ja kokonaisuutena lyhyinä
neliömäisinä kokonaisuuksina. Tällöin koirasta tulee ilmava ja sipsuttava vaikutelma. Häntä: Liian
pitkä tai lyhyt häntä on virhe – tulee ulottua noin kintereeseen. Virheenä pidetään myös liian kippuraa
häntää. Raajat: Kaarevat tai ulkokierteiset raajat ovat vakava virhe, mutta nitä näkee erittäin harvoin.
Käpälät:
Hajavarpaiset, litteät ja pitkät varpaat ovat vakava virhe. Tassujen tulee olla kauniin pyöreät ja
riittävän korkeat.
Karvapeite:
Yleisin virhe on liian kihara karvapeite, joka on usein karhea tai villava. Ongelmana voi olla myös
liian suora karvapeite, johon ei muodostu ominaisia keveitä laineita. Liian lyhyt karvapeite on myös
vakava, joskin harvoin nähty virhe.
Löwchen tulee olla perinteisesti leijonaleikkauksessa. Löwchen on villakoiraa paljon vanhempi rotu,
eikä perinteisessä bichon leijonaleikkauksessa etuosan karvaa millään tapaa tule muotoilla. Tassut
tulee olla paljaaksi ajeltuna. Trimmaamattomia koiria ei voida arvostella.
Nykyään on yleistymässä tapa, jossa etuosan karvapeitettä on muotoiltu varsinkin vatsalinjastaan –
tämä on ehdoton virhe, eikä perinteisen maltanleijonakoiran trimmaus muoto. Löwchenin tulee olla
nimenomaan trimmattu perinteiseen leijona leikkaukseen.
Löwchen kaavioina ja piirroksina
Liitteenä 3 sivua oleellisia löwchenin piirteitä ja mittasuhteita.
Kuva 11. oikean tyyppisestä löwchenistä
Kuonon ja kallon mittasuhteet, huomio silmät ja korvat kiinnittyneet samalle tasolle. Rintakehän
syvyys on 50 % kokonaiskorkeudesta ja eturaajajoen osuus 50 %. Häntä ulottuu kintereeseen.
Kuva 12. mittasuhteiltaan erilaisia löwcheneitä
Ylinnä liian lyhyt, ilmava löwchen. Toisena mittasuhteiltaan oikea löwchen. Säkäkorkeus on sama
kuin etäisyyn istuiluun kärkeen, muodostaen neliön. Kokonaiskuvaa tarkasteltuna on koira neliöstä
ulkona, koska mukaan tulee vielä säästä eteenpäin ulottuva osuum mm. selvä eturinta. Kolmantena
on mittasuhteiltaan pitkä löwchen.
Kuva 13. on ilmeeltään oikean tyyppinen löwchen
Kohtisuoraan edestä katsottuna muodostaa silmät ja kirsu tasasivuisen kolmion
Kuva 14. on pään mittasuhteet sivulta
Kallo on kokonaispituudesta n.58 % ja kuono vastaavasti n. 42 %. Eli kuonon tulee olla ¾ kallon
pituudesta. Vastaavasti kallon leveys on sama kuin kuonon pituus (eli pää on vain ¼ kapeampi kuin
mitä se on pitkä.
VIRHEET:
Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.
HYLKÄÄVÄT VIRHEET:
• aggressiivisuus tai liiallinen pelokkuus
• täydellinen tai osittainen pigmentin puuttuminen kirsussa, huulissa ja silmä-luomissa; muu kuin
musta väri em. kohdissa tai muu kuin tummanruskea väri ruskeilla tai ruskeansävyisillä koirilla
• ylöspäin kääntynyt kirsu
• yhden tai useamman etuhampaan tai yhden kulmahampaan puuttuminen
• kahta useamman välihampaan puuttuminen (alaleuan P2, P3 ja P4), kun puuttuvat hampaat eivät ole
vierekkäin
• kahden vierekkäisen välihampaan puuttuminen (alaleuan P2, P3 ja P4)
• raateluhampaan puuttuminen (yläleuan P4, alaleuan M1) tai muun poskihampaan puuttuminen
lukuun ottamatta M3-hammasta
• ylä- tai alapurenta
• silmät: pienet, mantelinmuotoiset, ulkonevat, liian vaaleat tai herasilmä
• sisä- tai ulkokierteiset silmäluomet (entropium tai ektropium)
• korvat: liian lyhyet, hapsujen puuttuminen
• renkaaksi kiertynyt häntä
• kihara tai liian lyhyt karvapeite, laineikkuuden puuttuminen
• vakavat rakenteen epämuodostumat.
5. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS
5.1 VISIOT
Suomen Löwchen – Finlands Löwchen ry laati kolme vaihtoehtoista, toisistaan eroavaa visiota:
todennäköisen, uhkaavan ja toivottavan. Taulukossa 17 seuraavalla sivulla visiot on esitetty
keskeisten osa-alueiden mukaan jaoteltuina.
5.1.1 Todennäköinen visio
Yhdistys pitää todennäköisenä, että löwchen on rotuna vakiintunut, että sen ulkoisessa
olemuksessa, luonteenkuvassa tai suosiossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Rodun ulkomuoto
säilyy liioittelemattomana. Luonteeseen kiinnitetään huomiota jalostuskoiria valittaessa ja luonne
säilyy seurakoiralle hyvin soveltuvana. Löwchenin käyttö lähinnä seurakoirana säilyy ennallaan.
Rodussa esiintyy eri tyyppejä ja värejä, jotka ovat rodun rikkaus. Jalostus on suunnitelmallista ja
rodun geenipooli säilyy mahdollisimman laajana. Rotu ei kuulu PEVISA-ohjelmaan, mutta
jalostukseen käytettävät yksilöt tutkitaan silmä- ja polvitarkastuksista, vaikka rodussa esiintyvät
sairaudet ja viat eivät uhkaakaan merkittävästi rodun tulevaisuutta.
5.1.2 Uhkaava visio
Uhkaavana tulevaisuuskuvana yhdistys näkee tilanteen, jossa rodun kasvatus olisi painottunut
asiantuntemattomien ja kokemattomien kasvattajien käsiin ja rekisteröimättömien pentujen määrä
sekä myyminen lisääntyvät. Runsas pentutuotanto johtaa laadun heikkenemiseen. Rotupiirteet
häviävät tai niitä liioitellaan. Luonteisiin ei kiinnitetä huomiota jalostuskoiria valittaessa. Kasvattajat
eivät tutkituta käyttämiään jalostuskoiriaan ja perinnölliset sairaudet kuten PRA ja Patella Luksaatiot
yleistyvät. Geenipooli suppenee ja vinoutuu joidenkin satunnaisesti valikoituneiden linjojen
ylettömän käytön takia. Lisääntymiskyky saattaa heiketä sekä nartuilla että uroksilla sisäsiitosasteen
kasvaessa, jolloin narttuja jää tyhjäksi ja pentuekoot pienenevät. Pentukuolleisuus kasvaa. Rodun
yksilöiden elinikä lyhenee uusien sairauksien yleistyessä kannassa.
5.1.3 Toivottava visio
Yhdistys pitää toivottavana, että rodun kasvatus pysyy jatkossakin vastuuntuntoisten ja rodusta
aidosti kiinnostuneiden kasvattajien käsissä. Rodun kysyntä säilyy ennallaan. Kaikki pennut
rekisteröidään.
rodusta
ja
Kasvattajat
valitsevat
pennuille
vastuuntuntoiset,
harrastusmahdollisuuksista kiinnostuneet kodit. Yhteistyö sairauksien torjunnassa ja kasvattajien
välillä on avointa. Rodun tasapainoinen, terve ulkomuoto ja tyypilliset rotupiirteet säilyvät. Rodussa
ei esiinny muotisuuntauksia, vaan koiranäyttelyissä arvostetaan rotumääritelmän mukaisia,
tyypillisiä löwcheneitä. Jalostuskoirien luonteeseen kiinnitetään huomiota. Rodussa esiintyvään
PRA-sairauteen onnistutaan kehittämään spesifinen geenitesti, jonka avulla sairaus saadaan
poistettua rodusta. Myös perhekoirat saadaan terveys- ja jalostustarkastuksiin.
Taulukko 17. Tulevaisuusvisiot
Todennäköinen
Populaation
Rodun geenipooli
säilyy riittävän
kokonaistila ja
laajana,
rakenne
sukulinjoja
käytetään melko
tasapuolisesti.
Rodun suosio
Kasvattajat ja
jalostustoiminta
Rodun suosio
säilyy ennallaan.
Pieni osa
kasvattajista myy
myös
rekisteröimättömi
ä pentuja.
Jalostus on melko
suunnitelmallista,
jalostuskoirien
valinnassa
kiinnitetään
huomiota
muuhunkin kuin
ulkomuotoon.
Luonne ja
käyttöominaisuudet
Luonne säilyy
seura-koiralle
soveltuvana.
Ulkomuoto
Liioittelematon
ulko-muoto säilyy,
eri tyypit ja värit
ovat rodun
rikkaus. Muotiilmiöitä esiintyy
satunnaisesti.
Rodun ulkomuoto
saattaa hiukan
muuttua ajan
kuluessa.
PRA:n ja
polvilumpion
luksaation
esiintyvyys säilyy
ennallaan.
Terveys
Uhkaava
Geenipooli suppenee
ja vinoutuu
satunnaisesti
valikoituneiden
linjojen ylettömän
käytön vuoksi.
Tilannetta korjataan
satunnaisin
roturisteytyksin.
Rodun suosio
kasvaa aluksi, mutta
alkaa pudota rodun
maineen tai
lisääntymiskyvyn
heiketessä.
Toivottava
Geenipooli säilyy ennallaan tai
laajenee, sukulinjoja käytetään
tasaisesti ja harkiten. Harkitut
tuontikoirat tuovat populaatioon
uusia geenejä hallitusti.
Rodunjalostus on
hallitsematonta ja
asiantuntemattomien
kokemattomien
kasvattajien käsissä.
Jalostusta ohjaa
pääasiassa kysyntä
tai jalostuskoirien
lisääntymiskyky on
keskeinen
valintakriteeri.
Luonteeseen ei
kiinnitetä huomiota,
luonneongelmat
lisääntyvät.
Muotivirtaukset
näkyvät
korostuneesti rodun
ulko-muodossa.
Rotupiirteet häviävät
tai niitä liioitellaan
kysynnän
mukaisesti.
Ulkomuoto vaihtelee
suuresti eri
yksilöiden välillä.
Sairaudet, mm. PRA
ja Patella Luksaatioongelmat, sekä
populaation
vinoutumisesta
aiheutuvat ongelmat
lisääntyvät
kannassa, vaikka se
ei näykään
virallisissa
tilastoissa.
Kasvatus on vastuuntuntoisten
kasvattajien käsissä. Yhteistyö ja
tiedonkulku kasvattajien välillä
on avointa. Yhdistys tuottaa
oleellista tietoa ja palveluita
jalostustoiminnan tueksi.
Rodun suosio säilyy ennallaan ja
kaikki pennut rekisteröidään.
Luonteeseen kiinnitetään
huomiota, vapaaehtoinen
luonnetestaus lisääntyy.
Rodussa ei ole muotivirtauksia,
vaan koiranäyttelyissä ja
jalostuskoirissa arvostetaan
rotumääritelmän mukaisia,
terverakenteisia löwcheneitä.
PRA-sairauteen kehitetään
geenitesti, jonka avulla
sairaudesta päästään eroon.
Sairauksia tarkastellaan
kokonaisvaltaisesti.
5.2 YHDISTYKSEN TAVOITTEET
Populaatio: Tavoitteena on löwchenkannan säilyttäminen Suomessa kohtalaisen runsaslukuisena,
terveenä, pitkäikäisenä ja geenipohjaltaan laajana.
Luonne: Tavoitteena on se, että löwchen säilyttää seurakoiralle soveltuvan luonteensa, eikä arkuus
tai muut luonneongelmat rodussa lisäänny.
Terveys: Tuontikoirien sukulinjojen terveystarkastuksista ei välttämättä ole riittävästi luotettavaa
tietoa.
Löwchenin tulee edelleenkin säilyttää terveenä rotuna. Patellaluksaatio ei lisäänny
populaatiossa vaan mieluiten vähenee. PRA-sairauteen saadaan ajan kuluessa kehitettyä spesifinen
geenitesti, jonka avulla kantajat voidaan seuloa luotettavasti ja sairaus poistettua rodusta.
Ulkomuoto: Tavoitteena on saada ulkomuoto yhtenäistymään, rakenne säilymään terveenä ja
rotumääritelmän mukaisena sekä säilyttää rodun erityispiirteet.
Yhdistys: Jäsenmäärä kasvaa tasaisesti. Yhdistys pystyy tarjoaa kasvattajille ja omistajille
hyödyllistä tietoa ja tapahtumia. Uusia päteviä tuomareita tarvitaan arvostelemaan rotuamme.
Edistämään rodun tunnettavuutta ja arvostusta. Ensisijaista on rodun säilyttäminen
kokonaisuudessaan mahdollisimman terveenä ja geenipohja riittävän laajana.
5.3 YHDISTYKSEN STRATEGIA
Populaatio: Yhdistys kantaa vastuun löwchenkannan säilyttämisestä Suomessa kohtalaisen
runsaana mm. siten, että se tukee kasvattajia tiedottamalla, neuvomalla ja kouluttamalla. Yhdistyksen
julkaisemaa rotukohtaista informaatiota pidetään esillä näyttelyissä, messutapahtumissa,
internetissä jne. Geenipooli saadaan pysymään mahdollisimman laajana, ja yhä jotta useampia
erilaisia yhdistelmiä toteutettaisiin, pyritään jalostuksessa näyttelyiden ohjaavasta vaikutuksesta
korostamaan hyväluonteisten silmä- ja polvitarkastettujen koirien jalostuskäyttöä. Kansainvälisen
yhteistyön jatkuminen.
Luonne: Lyhyen aikavälin strategiassa yhdistys korostaa ohjaus- ja tiedotustoiminnassaan
jalostuskoirien luonteen merkitystä ja kasvattajien vastuuta asiassa. Pitkän aikavälin strategiassa
kehittelee oman menetelmän rodun yksilöiden luonteen arviointiin.
Terveys: Jokainen jalostukseen käytetty yksilö virallisesti silmä – ja polvitarkastetaan.
Jalostusyhdistelmän yhteenlaskettu polvitulos ei saa ylittää kahta. Koiran polvitulos on yhtä kuin
huonomman polven tulos. Silmät tutkitaan mielellään vuosittain. Pitkän aikavälin strategiana on
tarkastuslausuntojen entistä parempi tilastointi ja hyödyntäminen.
Ulkomuoto: Ulkomuototuomareiden koulutuksessa kiinnitetään huomiota terveysnäkökohtien
huomioimiseen ulkomuodossa. Rotujärjestö järjestää säännöllisesti tai tarpeen mukaan
ulkomuototuomareiden neuvottelutilaisuuksia, joissa arvioidaan rodun tilaa ja kehittymistä sekä
muutostarpeita.
5.4 UHAT JA MAHDOLLISUUDET
Taulukkoon 18 on koottu rodun ja yhdistyksen keskeisiä sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä
ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia.
VAHVUUDET
Rotu:
- Populaatio: kohtalainen
- Luonne: vilkas, sopeutuvainen
- Terveys: terve ja pitkäikäinen
- Käyttöominaisuudet: seurakoira
- Ulkomuoto: laadukkaat koirat
maailmanlaajuisesti vertaillen
- Markkinapotentiaali: soveltuvuus erilaisiin
olosuhteisiin
HEIKKOUDET
Rotu:
- Populaatio: epäyhtenäinen tyyppi
- Luonne: itsepäisyys
- Käyttöominaisuudet: vaativa koulutettava
- Terveys: perinnölliset sairaudet:
- PRA, patellaluksaatio,
- Ulkomuoto: vieraat ja äärimmäiset rotutyypit
- Markkinapotentiaali: Suosio voi heikentää
koirien laatua, ei hyötykäyttöominaisuuksia
Yhdistys:
- jalostuksen ohjaus ja seuranta
- koulutustoiminta: tuomarit, kasvattajat
- tiedotus: lehti ja internet-sivut
- näyttelytoiminta: erikoisnäyttelyt ja Club- ja
Open Show´t
Rotujärjestö:
- keinojen puuttuminen jalostuksen
tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan
- sisäiset ristiriidat
- kasvattajien piittaamattomuus
MAHDOLLISUUDET
Rotu:
- Populaatio: pienet koirat soveltuvat
nykyaikaiseen kaupunkimaiseen asumiseen
- Luonne: säilyminen hyvänä todennäköistä,
koska luonteisiin kiinnitetään huomiota
- Käyttöominaisuudet: koulutus ja käyttö
harrastus-, terapia- ja avustajakoirina
(koulukoirat, kuulokoirat yms.)
- Terveys: kansainvälinen yhteistyö rodulle
soveltuvan PRA-testin kehittämisessä
- Ulkomuoto: liioittelemattoman luonnollisen
ulkomuodon arvostus lisääntyy
- Markkinapotentiaali: Olosuhteet ja taloustilanne
säilyvät sellaisina, että rotukoiran hankintaan ja
ylläpitoon on varaa
UHAT
Rotu:
- Populaatio: suosion ohjaama ”pentutehtailu”
- Luonne: rotu leimautuu araksi tai ärhäkäksi,
räksyttäväksi pikkukoiraksi
- Käyttöominaisuudet: rotua yritetään kouluttaa
epätyypillisiin tehtäviin
- Terveys: tarttuvat taudit ja sairaudet, joihin ei
ole varauduttu
- Ulkomuoto: muodit/mieltymykset johtavat
rotupiirteiden liioitteluun tai häviämiseen, kapeaalainen jalostus jonkin ominaisuuden suhteen
- Markkinapotentiaali: kasvatuskulujen nousu
Yhdistys:
- yhteistyö muiden tahojen kanssa rodun
käyttömahdollisuuksien hyödyntämisessä
- kansainvälinen yhteistyö jatkuu
Yhdistys:
- kasvattajat toimivat rotujärjestön ulkopuolella
- pentueita ei rekisteröidä
- taloustilanne huononee
- yhteiskunnan koirakielteisyys
SEKÄ VARAUTUMINEN ONGELMIIN
Taulukossa 19 on esitetty joitakin rotuun kohdistuvia riskejä, varautumiskeinoja riskeihin ja keinoja
niiden välttämiseen jo ennalta. Kirjattujen riskien toteutuminen ei kuitenkaan ole kovin
todennäköistä.
Riski
Syy
Varautuminen
Miten vältetään
Toteutuessaan
merkitsee
Suositukset
Rodun geenipooli
Joidenkin
Jalostus vaikeutuu,
Tarvittaessa
linjojen
sairaudet lisääntyvät ja
liikakäytön
vinoutuu tai
etsitään
liikakäyttö tai
lisääntymiskyky
kapenee.
välttämiseksi ja
jalostukseen
liiallinen
heikkenee.
vähemmän
tiedotus.
karsiminen
käytettyjä
sairauksien
linjoja.
takia.
Luonne muuttuu,
Luonteeseen ei
Kasvattajat
Luonnetta
Soveltuvuus
kiinnitetä
selvittävät
arkuus rodussa
pidetään esillä
seurakoiraksi heikentyy
huomiota
jalostuskoirien yhtenä
lisääntyy.
jalostuskoirien
ja suvun
jalostuskriteerin
valinnassa,
luonteet,
ä, kasvattajien
ohjaus luonteen
käytetään
kehittäminen
arviointiin.
huonoluonteisia ja
yksilöitä.
huomioiminen Jalostuksesta
jalostuskoirien karsitaan arat,
vihaiset ja
valinnassa.
muuten
poikkeavat
yksilöt.
Kotikoirien
PRA lisääntyy
PRA-tapaukset
Rodun maine ja
Tiedotus ja
tarkastusten
rodussa.
eivät tule ilmi,
rekisteröinnit
koulutus
lisääminen,
jolloin kantajia
vähenevät. Jalostus
kasvattajan
avoimuuden
käytetään
vaikeutuu. Geenipohja
vastuusta.
lisääminen
edelleen
kapenee jalostusjalostukseen.
valintojen vuoksi.
kasvattajien
kesken.
Geenitestin
kehittäminen.
Kasvattajat eivät Tiedotus
Nivelongelmat
Vaikutetaan
Asia vaikuttaa myös
välitä
kuten patellalukjalostusyhdist jalostusyhdistel rodun ulkoiseen
polvituloksista,
olemukseen ja
saatio lisääntyvät.
mien valintaan
elmien
nivelongelmien
polvitulosten
liikkumiseen
tiedottamalla,
suhteen, ettei
kielteisesti.
tuotetaan tietoa
vähättely.
yhteistulos
jalostusyhdistel
ylitä 2.
mien
polvitulosten
vaikutuksista
kantaan.
Uudet sairaudet
Tuontikoirien
Tuontien
Ongelmat jalostuksessa
Ohjeet
lisääntyvät,
lisääntyvät.
taustat
hyväksyttäväs taustojen
selvittämättä,
yhdistelmien valinta
selvittäminen.
tä
linja- tai
Populaatiogenet vaikeutuu
linjasiitoksest
sukusiitoksen
iikan koulutusta
a. Tuontien
lisääntyvä
jalostuskäyttö kasvattajille.
ön
käyttö.
erillisohjeet.
Koiranäyttelyiss Korostetaan
Ulkomuototuom Rodun ulkomuodon
Rotumääritelmän
terveen
ä menestyvät
a
vaatimuksia
muuttuminen ja
rakenteen ja
reille ja
liioitellaan, mikä
liioiteltuja
terveyden
liioittelematto
heikkeneminen.
kasvattajille
vaikuttaa myös
ominaisuuksia
muuden
terveyteen.
suunnattu
omaavat koirat.
merkitystä.
koulutus.
Rotutyyppi
muuttuu.
Vierastyyppisten
tuontikoirien
runsas käyttö,
kasvattajien
tiedonpuute,
ajoittaiset
trendit.
Koulutus,
tiedotus
kasvattajille ja
ulkomuototuo
mareille.
Vältetään
käyttämästä
ulkomuodollises
ti suuresti
poikkeavia
yksilöitä.
Löwchenit eivät enää
muistuta alkuperäistä
tyyppiä, vaan eriytyvät
rotumääritelmästä.
5.5 TOIMINTASUUNNITELMA JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN
TOTEUTTAMISEKSI
Toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi vuosille 2005-20...
2005
Terveyskyselyn tulosten julkaisu
2006
Pentuvälityksen säännöt
- Silmälausunto ei saa olla 2 vuotta vanhempi
- Polvilausunto; vanhempien polvien yhteistulos yhteensä enintään 2.
- Pentueen kasvattaja on alajaoston jäsen
2007
DNA näytteenotot. Terveystilastoja päivitetään vuosittain.
2008
Hannes Lohen geenitutkimukseen osallistuminen.
2009
Säännöllinen ulkomuototuomareiden koulutus SKKYn kanssa
2010
Terveys- ja näyttelytulosten tilastoinnin kehittäminen.
2011
Yhdistys maksaa kerran yli 6 vuotiaan löwchenin uusintasilmätarkastuksen
5.6. TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA
Yhdistys ylläpitää ja kerää vuosittain seuraavia tilastoja:
• silmätarkastustulokset
• polvitarkastustulokset
• lonkkatarkastustulokset
• luonnetestitulokset
• kasvattajien pentue-/pentumäärät
Tilastot julkaistaan vuosikirjassa. Pyritään saamaan myös ns. kotikoirat silmä- ja polvitarkastuksiin ja
jalostuskoirat pyritetään tutkimaan vuosittain. Yhdistyksellä on oma pentuvälitys, jonka listalle
pääsevät jalostusohjesäännön täyttävät pentueet.
6. LÄHTEET JA LIITTEET
Suomen Löwchen lehdet ja vuosikirjat 1987 – 2009
Suomen Kennelliitto Koira.Net
Löwchen World tietokanta
Löwchen – rotumääritelmän tulkinta, Hans Lehtinen ja Juha Kares
Lemmikkieläinten jalostusta koskeva EN:n päätöslauselma
Hannes Lohen DNA tutkimus, koirangeenit
Alina Niskanen, FM
Kelly, A. 2008: MHC class II antigen presentation. http://www.path.cam.ac.uk/pages/kelly/
Kennedy, L. J., Barnes, A., Short, A., Brown, J. J., Lester, S., Seddon, J., Fleeman, L., Francino, O.,
Brkljacic, M., Knyazev, S., Happ, G. M. & Ollier, W. E. R. 2007a: Canine DLA diversity: 1. New alleles
and haplotypes. – Tissue antigens. 69: 272-288.
Kennedy, L. J., O’Neill, T., House, A., Barnes, A., Kyöstilä, K., Innes, J., Fretwell, N., Day, M. J.,
Catchpole, B., Lohi, H. & Ollier, W. E. R. 2007b: Risk of anal furunculosis in German Shepherd dogs is
associated with the major histocompatibility complex. – Tissue Antigens. 71: 51-56.
Yleistä perinnöllisyydestä: Sundgren, P-E. 1993: Lemmikkieläinten jalostus. Suomen Kennelliitto,
Helsinki.

JTO - Suomen Kääpiökoirayhdistys ry

Transcription

Similar documents

Pienen populaation jalostus, Katariina Mäki

Tämän linkin takaa - Suomen Newfoundlandinkoirayhdistys ry

Koirien DLA-monimuotoisuuden seuraaminen ja sen mer

Agrian rotuprofiilit

linkki sivulle - Borderterrierikerho ry

KARKEAKARVAINEN KETTUTERRIERI

Jalostuksen tavoiteohjelma - Finska Wachtelhundklubben rf

PEVISA ja muut rotukohtaiset erityisehdot 2015