Elämässä mukana – muutoksissa tukena

Kansaneläkelaitos
Elämässä mukana – muutoksissa tukena
19.10.2010
1
Kansaneläkelaitos
Toimintolaskenta Kelassa
1. KELA
2. Taustaa Kelan toimintolaskennasta
3. Toimintolaskentaprojektin esihanke
4. Toimintolaskentaprojekti
5. Migraatio SAS 9.1.3 -> SAS 9.2
6. Nykytilanne ja toimintolaskennan hyödyt
7. Mitä seuraavaksi
19.10.2010
2
Kansaneläkelaitos
Kaikkien Kela
• Kansaneläkelaitos (Kela) huolehtii Suomessa
asuvien perusturvasta.
• Kaikki Suomessa asuvat ovat jossakin
elämänsä vaiheessa Kelan asiakkaita.
• Myös ulkomailla asuvat voivat kuulua Suomen
sosiaaliturvan piiriin ja saada Kelalta etuuksia.
19.10.2010
3
Kansaneläkelaitos
Äitiysavustuksesta eläkkeeseen
•
Maasta- ja
maahanmuutto
•
Opiskelu ja työ
– Koulumatkatuki
– Opintotuki
•
Koti ja perhe
– Asevelvolliset
– Lapsiperheelle
– Työttömän koulutus ja
aktivointi
– Asumiseen tukea
•
Terveys
– Kun sairastat
•
– Työttömyysturva
Eläkeasiat
– Kuntoutus
– Eläkkeellä
– Työterveyshuolto
– Omaisen kuolema
– Vammaisetuudet
19.10.2010
4
Kansaneläkelaitos
Kelan hoitamat etuudet 1937 alkaen
Suluissa etuuksien
alkamisvuodet
ennen kuin ne tulivat
Kelan hoidettaviksi.
19.10.2010
5
Kansaneläkelaitos
Parasta palvelua Kelasta
•
19.10.2010
Peruslähtökohtana on
ajatus palvella asiakasta
helposti ja läheltä.
6
Kansaneläkelaitos
Kelan palveluverkko
Väestö 5 326 109 asukasta
Vakuutuspiirejä
29 kpl
+ Ulkomaan yksikkö
+ Opintotukikeskus
+ Yhteyskeskus
+ Tulkkauspalvelukeskus
Toimistoja
235 kpl
Sivuvastaanottoja 18 kpl
Yhteispalveluja
85 kpl
Työvoiman
palvelukeskuksia 39 kpl
Aluekeskukset
Oulu, Seinäjoki, Kuopio, Turku,
Lahti
19.10.2010
Kelan toimistot
7
Kansaneläkelaitos
Kelan toiminta
• Kansaneläkelaitos (Kela) on itsenäinen
julkisoikeudellinen laitos, joka toimii
eduskunnan valvonnassa.
• Sen hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan
valitsemat 12 valtuutettua ja heidän
valitsemansa 8 tilintarkastajaa.
• Laitoksen toimintaa johtaa ja kehittää sen 10jäseninen hallitus, jonka valtuutetut valitsevat
kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
• Työntekijöitä Kelassa on n. 6200
19.10.2010
8
Kansaneläkelaitos
Kelan organisaatio
19.10.2010
9
Kansaneläkelaitos
Kelan kulut
•
•
19.10.2010
Kansaneläkelaitoksen kulut vuonna 2009
12 214 milj. euroa
Kelan kokonaiskulut ovat
vuosittain noin 12 miljardia
euroa. Tästä etuuksiin
kuluu yli 11 miljardia euroa,
lähes 2 200 euroa asukasta
kohden.
Toimintakulujen osuus
kokonaiskuluista on noin
4 %. Valtion osuus Kelan
rahoituksesta on noin 64 %,
vakuutusmaksuilla
rahoitetaan noin 31 % ja
kuntien suoritukset ovat
5 %.
482
4%
48
0%
Kansaneläkevakuutus
428
4%
3 355
27 %
833
7%
Sairausvakuutus,
työtulovakuutus
Sairausvakuutus,
sairaanhoitovakuutus
Työttömyysturvaetuudet
1 945
16 %
Lapsiperheiden etuudet
Opintotukietuudet
Yleinen asumistuki
975
8%
2 106
17 %
2 042
17 %
Muut etuudet
Toimintakulut
10
Kansaneläkelaitos
Taustaa Kelan toimintolaskennasta
• Kelassa on tehty toimintolaskentaa usean vuoden
ajan. Ensimmäiset erillislaskelmat tehtiin 90-luvun
lopulla.
• Vuonna 2004 siirryttiin automatisoituun
järjestelmään, joka oli käytössä vuoden 2007
loppuun.
• Laskenta oli SAS- ja Oros-pohjaista
• Pohja Kelan toimintolaskentamallille ja logiikalle
luotiin tällöin
19.10.2010
11
Kansaneläkelaitos
Taustaa Kelan toimintolaskennasta
19.10.2010
•
2006 Kelassa käynnistyi SAP-hanke, jolloin suurin osa
vanhan toimintolaskentajärjestelmän lähdejärjestelmistä
korvattiin SAP:lla (SAP FICO, SAP PS ja SAP CATS) ja vanha
toimintolaskenta-järjestelmä ajettiin alas.
•
SAP -järjestelmää rakennettaessa pyrittiin tulevan
toimintolaskennan tarpeet huomioimaan niin hyvin kuin se
ennakkoon oli mahdollista.
•
SAP-hankkeen viimeisessä vaiheessa käynnistyi
toimintolaskennan esihanke, jossa käytiin läpi laskentamallin
rakenne, logiikka ja rakennettavan järjestelmän erilaiset
toteutusvaihtoehdot.
•
Selvitysten jälkeen päätettiin, ettei vanhaa toimintolaskentajärjestelmää uudisteta, vaan tehdään kokonaan uusi, mikä
hyödyntää olemassa olevia järjestelmiä mahdollisimman
laajasti.
12
Kansaneläkelaitos
Toimintolaskentaprojektin esihanke
•
Mallin karkeistus
– 800 kustannuspaikasta -> 80 kustannuspaikkaryhmään
– 200 kustannuslajia -> 35 kustannuslajiryhmää
– 130 toimintoa -> noin 50:een Kelalle tärkeintä
– Laskentakohteet 28 -> 35:een
•
Esihankkeen aikana käytiin myös laskentamallin ajurit kriittisesti
läpi
– Työajan jakauma
– Ennalta määritellyt vakiojakaumat
– Projekteille kohdistetut kustannukset
– Rekisteritiedot ja lokitiedot
19.10.2010
13
Kansaneläkelaitos
SAP BW-arkkitehtuuri
ZISSAS001
...
ZISSAS018
Open hub –palvelu:
infospoket
ZCOOM_C02
8
BW
Perustiedot:
Yritys,
Laskenta-alue
Kust.lajit
Kp/Tyks
...
6
ZODSSUOR
ZCATS_C03
2
7
Toimintolaskennan
SAP BW ratkaisu –
pelkistetty esitys
3
5
ZMCCATS01
ZCATS_C02
4
Nuolien selitys:
1 Tietojen poiminta
ECC:stä
2 ODS: suoritteet ja
suoriteryhmät
3 Perustietojen päivitys
ECC:stä
4 Työaikakirjausten lataus
5 Työaikakirjausten
jatkokäsittely
toimintolaskentaa varten
6 CO-tietojen lataus
7 Kontrolliraportointi ja
vertailut
8 Perustietojen/
työaikakirjausten/tuottoje
n ja kulujen käsittely
Open Hub -palvelulla ja
tietojen purku tauluihin
SAS-latausta varten
ZCATS_C01
1
CO
ECC
CO
19.10.2010
PS md + laajennus prr-osa USR02/03
PS
CATSDB
BW ekstraktorit
CATS + laajennus
toimintoal.
14
Kansaneläkelaitos
Toimintolaskentaprojekti
• Tavoitteena oli saada järjestelmä, joka tuottaa
automatisoidusti tietoa resurssien käytöstä
sekä toimintojen ja suoritteiden kustannuksista
• Luoda Kelalle uusi toimintolaskentaprosessi
• Parantaa tulosten käytettävyyttä johtamisen
apuna yksinkertaistamalla laskentamallia
• Siirtää SAS -osaamista DI-logiikasta, ABM:stä
ja raportoinnista, niin että Kela pystyy
itsenäisesti ylläpitämään järjestelmää
19.10.2010
15
Kansaneläkelaitos
Toimintolaskentaprojekti
• Projekti alkoi marraskuussa 2008 ja päättyi
kesäkuussa 2009
• Projektiin osallistuivat KELA, SAS ja Siemens
– Siemens oli Kelan yhteistyökumppani SAP järjestelmän käyttöönotossa, ja osallistui SAP ECC ja
BW -komponenttien määrittelyyn sekä rakentamiseen
• Ennen varsinaista projektia suoritettiin yhdessä
projektin arviointi, joka sisälsi aikataulutuksen,
resursoinnin ja tehtävät.
• Projekti toteutettiin kaksivaiheisena. Ensiksi
toteutettiin ABM-laskenta, jonka jälkeen
raportointi
19.10.2010
16
Kansaneläkelaitos
Toimintolaskentaprojekti
OSA 2 - Raportointidata
OSA 1 - KELA ABM
Installation
Assessment &
Yksityiskohtainen laajuus
Requirements
Projektisuunnitelma
Tekninen
suunnitelma
Design
Construct
Raportointi data
Raportit
Tekninen suunnitelma
Design
Construct
Testaus suunnitelma
ABM & DI
Data Integraatio
ABM
User Acceptance
Validointi & testaus
Test
Testaussuunnitelma
User Acceptance
Validointi & testaus
Acceptance to
continue
Test
Deployment
Käyttöönotto
Acceptance to
continue
Ongoing maintenance & small development
19.10.2010
17
Kansaneläkelaitos
Toimintolaskentaprojekti
•
Projekti onnistui hyvin
+
Suunnitellut lopputulokset saavutettiin
+
Projekti valmistui aikataulussa ja budjetissa
•
Onnistumisessa auttoivat
+
Projektin tavoitteet olivat selkeät
+
Hyvä ennakkovalmistautuminen projektia varten. Perustiedot (resurssit, toiminnot, laskentakohteet),
laskentamallin rakenne sekä tarvittavat raportit oli hyvin pitkälle määritelty ennen projektin alkua.
+
Projektiin osallistuneet henkilöt niin Kelan kuin Siemensin, SAS:n ja heidän alihankkijansa Affecton
puolelta olivat osaavia ja motivoituneita.
+
Yhteistyö eri osapuolten välillä oli sujuvaa ja projektin henki oli hyvä.
•
19.10.2010
Kehitettäviä asioita
-
Kelalla ei ollut täysin tuotantoa vastaavaa dataa testiympäristössä. Sen järjestäminen kesti liian
kauan, tietoturvasyyt. Järjestelmää jouduttiin aluksi kehittämään ja testaamaan puutteellisella
datalla.
-
Design vaiheessa ei onnistuttu luomaan riittävää käsitystä käyttöoikeus tarpeista eri osapuolten
välille, ja vielä projektin loppumetreillä käyttöoikeudet tuottivat päänsärkyä.
-
SAS –ohjelmien asennusprojekti oli erillinen ABM projektista. Testi- ja tuotantoympäristön saaminen
kesti ennakoitua kauemmin.
18
Kansaneläkelaitos
Toimintolaskentaprosessi
Lähtötiedot
Vaihe 1
SAS Data
Systeemi
Rekisteri
SAP ECC
SOVAKA
ABM Laskenta
SAP BW
KELASTO
Vaihe 2
Raportointi Data
Raportit
ABM mallin
rakennetieto
Excelit
19.10.2010
ABM mallin
vakiokohdistin
Excelit
19
Kansaneläkelaitos
19.10.2010
20
Kansaneläkelaitos
Migraatio
• Migraatioprojektin taustalla oli kaksi
merkittävämpää tarvetta
– SAS 9.2 kehitysympäristön saaminen muille
sovelluksille
– SAS 9.2 raportoinnin uusien ominaisuuksien
saaminen ABM sovelluksen käyttöön (automaattinen
% -osuus taulukkoon, visual totals,
esivalintojen/valintalistojen uudet ominaisuudet…)
• Migraatio oli ajoittui v. 2010 alkuun SAP BI ja
SAP ECC versionvaihtoprojektin väliin. Aikaa
toteutukselle ja testaukselle oli n. 2,5 kk.
19.10.2010
21
Kansaneläkelaitos
Migraatio
19.10.2010
•
Pienien viivästysten vuoksi aikataulu
tiukkeni entisestään.
•
Migraatioon lähdettiin puolin ja toisin
hieman ”takki auki”. Valmistelun
jälkeen toteutus ei mennyt yhtä hyvin
kuin ABM -projektissa.
•
Kela oli Suomessa ensimmäisten joukossa vaihtamassa
9.2 –versioon. SAS:illa ei ollut vielä vakiintunutta
konseptia tehtyyn versionvaihtoon.
•
Alkukankeuksien jälkeen migraatio tehtiin n. 7 viikossa
22
Kansaneläkelaitos
Migraatio
19.10.2010
23
Kansaneläkelaitos
Migraatio
•
Hyvää
– Laskentajärjestelmä on ajantasainen ABM:ää lukuun
ottamatta, eikä suuriin päivityksiin ole lähiaikoina
tarvetta
– SAS WRS:n uusien ominaisuuksien saaminen
käyttöön
•
Pieniä pettymyksiä
– Kaikkia odotettuja uusia ominaisuuksia ei tullutkaan
migraation mukana, vaan ne vaativat Maintenance –
pakettien asennuksen.
19.10.2010
24
Kansaneläkelaitos
Nykytilanne ja toimintolaskennan hyödyt
• Käytössä on automatisoitu laskentajärjestelmä
• Raporttien käytettävyys on lisääntynyt
-
Käyttäjien kannalta merkittävin muutos on raportointi, joka oli aiemmin toteutettu
pitkälti räätälöidyllä ratkaisulla. Nyt käytössä on SAS:in web-pohjainen
valmisratkaisu, joka on mahdollistanut kuutioraportoinnin ja porautumisen
tietoihin yksityiskohtaisella tasolla.
-
Käyttäjät pystyvät itse rakentamaan raportteja ja muokkaamaan omien
tarpeidensa mukaisia näkymiä valmisratkaisuihin ilman SAS-koodaustaitoja.
• Toimintolaskentajärjestelmä tuottaa tietoa mm.
– Resurssien, toimintojen ja suoritteiden kustannuksista
– Etuuksien toimeenpanokustannuksista
– Kelan toimintakuluista rahastokohtaisesti
19.10.2010
25
Kansaneläkelaitos
Nykytilanne ja toimintolaskennan hyödyt
• Toimintolaskenta on osaltaan nostanut kustannustietoisuutta ja parantanut kustannusten hallintaa Kelan
organisaatiossa.
• Toimintolaskenta tuottaa tietoa tuloskorttien ja
tulossopimusten pohjaksi.
• Laskenta on tuottanut tärkeää tietoa rahoitusuudistusten
ja investointien pohjaksi.
• Laskentatietoja on hyödynnetty myös hankkeissa, joissa
Kela on pyrkinyt tasaamaan työkuormitusta ja resursseja
yksiköiden välillä.
19.10.2010
26
Kansaneläkelaitos
Mitä seuraavaksi
• SAS ABM 6.4 -sovelluksen migratointi SAS ABM 7.1
–versioon
• Raporttien ja laskentamallin pienkehitystä
• Toimintolaskennan tulosten laajempaa
hyödyntämistä Kelan suunnittelussa ja seurannassa
• Kelan tulevan prosessijohtamisen
tarpeisiin vastaaminen
• DI-logiikan ja raportointi-osaamisen
siirtoa SAS:ilta
19.10.2010
27
Kansaneläkelaitos
KIITOS
Pasi Karinharju
Talousosasto
Kansaneläkelaitos
puh 020 63 41754
[email protected]
19.10.2010
28