Nurmisen sukukirja II-osa Vesanen-Pohjola
Transcription
Nurmisen sukukirja II-osa Vesanen-Pohjola
Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa VESANEN-POHJOLA SUKUHAARA Nurmisen sukukirja II-osa Seppo Tamminen 1 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa SISÄLLYSLUETTELO Anna Vesasen esipolvitaulujen numerointi on jatkoa Nurmisen sukukirjaan II.3 Anna Vesasen äidin esipolvitaulut Taulu 22 Doppsko-Påhlström-Vesanen sukuhaara Taulu 23 Kalhon Hörning sukuhaara Taulu 24 Vastamäki sukuhaara Taulu 24.A Vastamäen Vähä-Niilon sukuhaara Taulu 24.B Vastamäen Iso-Nilon sukuhaara Taulu 25 Hartolan Ruskealan Marttila sukuhaara Taulu 26 Nokan Erämies sukuhaara Taulu 27 Kirkkolan kartanon sukuhaara Taulu 28 Kirkkolan Kankaanpään sukuhaara Taulu 29 Koitin torpparisukuhaara Taulu 30 Mäntyharjun/ Heinolan Paason Ahtiaisen sukuhaara Taulu 31 Mäntyharjun Nurmaan Leitsa suku Taulu 32 Joutsan Mieskonmäki sukuhaara II.4 Anna Vesasen isän esipolvitaulut Taulu 33.A Luhangan Ryyttylä –Joutsan Heinikan Pohjola sukuhaara Taulu 33.B Luhangan Klemettilä sukuhaara Taulu 34 Joutsan Pappisen Haukihäntä sukuhaara Taulu 35.A Joutsan Heinikan Anttila sukuhaara Taulu 35.B Joutsan Heinikan Lampila sukuhaara Taulu 36 Luhangan Tammijärven Tomuhousu sukuhaara Taulu 37 Joutsan Pekkasen Sauvala sukuhaara Taulu 38 Hartolan Pohjolan Pörilä B-sukuhaara Taulu 39.A Joutsan Tammimäen (Hannusmäen) Ritari sukuhaara Taulu 39.B Joutsan Tammimäen (Hannusmäen) Harju sukuhaara Taulu 40 Joutsan Tammimäen Hannus sukuhaara Taulu 41 Hartolan Vuorenkylän Purnuvuori sukuhaara Taulu 42 Hartolan Leppäkosken Hirviniemen Melkkala sukuhaara Taulu 43 Hartolan Kirkkolan ratsutalonpoika sukuhaara Taulu 44 Hartolan Kirkkolan Sipilä ratsutalonpoika sukuhaara Taulu 45 Hartolan Putkijärven Pynnönen sukuhaara Taulu 46 Joutsan Puttolan Vähä-Puttola sukuhaara Taulu 47 Hartolan Vuorenkylän Laurila-Tillala sukuhaara Taulu 48 Joutsan Tammilahden Mattila sukuhaara Taulu 49 Hartolan Vuorenkylän Kinkkula sukuhaara Taulu 50 Hartolan Pohjolan kartanon Purhala sukuhaara Taulu 51 Joutsan kylän Hulikka-Perttula sukuhaara Taulu 52 Joutsan kylän Tokero (Vähä-Tokero) sukuhaara Taulu 53 Joutsan kylän Kemppilä sukuhaara Taulu 54 Joutsan Pappisen Muikkuparran sukuhaara 2 3 3 10 13 13 18 22 27 28 32 32 37 41 44 52 52 62 65 70 73 74 77 79 80 81 82 86 89 90 95 99 107 111 115 116 120 123 128 130 133 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa II.3 ANNA VESASEN ÄIDIN ESIPOLVITAULUT Taulu 22 Doppsko -Påhlström -Vesanen sukuhaara Yleistä: Sukuhaaran kaukaisimmat tunnetut sukujuuret löytyvät Mäntyharjulta, jossa tämän sukuhaaran ”alkukotina” voitaneen pitää Kukonkorven ja Nurmaan pikku kyliä, jotka sijaitsevat Mäntyharjun nykyisen kirkonkylän lounaispuolella lähellä Iitin rajaa. Nurmaan kylä sijaitsee Iitti (Jaala) –Mäntyharju tien 4164 ja tien 15026 risteyksessä. Leitsan tila sijaitsee tästä risteyksestä pohjois-koilliseen n. 400 m risteyksestä. Vuoden 1790 Kuninkaan kartaston mukaan Kukonkorpi sijaitsi nykyisen Vanhakorpi nimellä tunnetun kylän tienoilla, Nurmaalta Mäntyharjulle menevän tien 4164 varrella, jossa kylässä sijaitsee edelleen Kukkolampi ja Kukkokivi sekä Korvenjoki. Kukonkorpi ja Nurmaa kuuluivat Mäntyharjun ns. hämäläiskyliin. Kukonkorpi on vanhaa asikkalalaista eräaluetta ja mahdollisesti sai ensimmäiset asukkaansa Asikkalasta käsin (viite; s. 22 MH-I) ja Nurmaan kylä oli taas Vanajan (Hämeenlinnan) Mäskälän kylän eräaluetta (viite; s. 47 AH). Nurmaan kylä kuului hallinnollisesti Hollolaan ja sen Uskilan neljänneskuntaan ja kirkollisesti Iitin kirkkoherrakuntaan. Nurmaan kylää lienee asutettu alun perin Vanajan Mäskälästä ja/tai Hollolasta käsin. Nurmaan kylän takamailla sijaitseva Leitsan talo kuului uuden ajan alkupuolella Artjärven uudisasutusneljänneskuntaan ja sai asukkaansa ilmeisesti lähinnä Orimattilasta käsin, jossa on edelleen Leitsamaan yksittäistalo, viite; s. 28 MH-I. Taulu 31. Kukonkorpi taas kuului Asikkalan hallintopitäjään, sekä sen Asikkalan ja osaksi myös Viitailan neljänneskuntaan. Taulu 22.1 (VIII) Lauri Yrjönpoika Dopsko (Lars Jörensson Doppsko) Syntyi tiettävästi v. 1699 Mäntyharjulla, mahdollisesti Kukonkorvessa, asiaa ei tiedetä tarkemmin. Hämeen läänin jalkaväkirykmentin pääkatselmusluettelon v. 1728 mukaan Sysmän komppanian Kukonkorven ruodussa n:o 116 (Mäntyharjulla) oli sotilaana Lauri Dopsko (Lars Doppsko), joka oli astunut palvelukseen 22.6.1722, joten palvelusvuosia oli kertynyt 6 vuotta, naimisissa (gift) ja iältään 29 vuotta (viite; HL:n jalkaväkirykmentin pääkatselmusluettelo 1719 -1728 ES2268HJR412, kuva 625 SSHY). Lauri Dopskon (tai Doppsko) vanhempia ei saatu selville 1600/1700-lukujen taitteen vajavaisten asiakirjojen avulla. Mäntyharjun Kukonkorvesta ja Nurmaalta ei löytynyt ”sopivaa” Yrjö nimistä isäehdokasta Laurille, eikä lähikylien Yrjöistä voitu päätellä juuri mitään. Yleisesti ruotusotamies värvättiin sen ruodun alueelta missä hän sitten palveli sotilaana. Laurin sotilasnimi Doppsko tarkoittanee vannetta (länkiä ?) tai jotain raudoitusta, eli Lauri teki sotilaana varmaankin jalkaväen tarvitsemia varusteita ja mahdollisesti hevosen länkiä ja ehkä metallitöitä, vaikkakaan häntä ei mainittu sepäksi (smed). Mäntyharjun varhaisimpien kirkonkirjojen mukaan Lauri Yrjönpoika mainittiin Mäntyharjulla Hämeen rykmentin Kukonkorven sotilasruodun n:o 116 sotilaaksi, sotilasnimellä Dopsko (viite; s. 226 RK 1733 -1738 + s. 65 RK 1739 -1748 Mäntyharju, Hämeen puoli, Hämeen rykmentin sotilaat), asuen Mäntyharjun Kukonkorvessa sekä myöhemmin Nurmaalla. Vuoden 1728 HL:n jalkaväkirykmentin pääkatselmuksessa Sysmän komppanian Mäntyharjun Nurmaan ruodun n:o 117 sotilaana oli Lauri Gröning (Lars Gröning) ja ruodun 118 sotilaana Yrjö Höök (Jöran Höök). Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Sysmän komppanian sotilasruodun 116 muodostivat Mäntyharjun Kukonkorven Hälikkä ja Mäkelä (+Asikkalan Honnila) ja ruodun 117 muodosti Mäntyharjun Nurmaan Mattila, Honkala, Heikkilä ja Samppala, kun taas ruodun 118 muodosti Nurmaan Leitsa, Leppäniemen Tapanila ja Koivisto, viite; s. 174 MH-I. Erottuaan sotapalveluksesta Lauri Dopsko muutti perheineen v. 1747 Hartolaan, jossa Lauri työskenteli lampuotina Hartolan Kalhon Taurala rusthollin lampuotitilalla. Koska Lauri muutti Mäntyharjulta Hartolan Kalholle, voitaneen ajatella yhtenä mahdollisuutena sitä että Lauri olisi lähtöisin mahdollisesti Hartolasta (Kalholta ?), mutta tälle teorialle ei löydetty vahvistusta. Hartolaan muuton syynä voisi olla paremminkin siirtyminen pois kauemmaksi Venäjän rajasta ja rauhattomalta rajaseudulta, sillä Ison ja Pikkuvihan myötä valtakunnan rajoja siirrettiin siten, että Turun rauhassa 7.8.1743 määrättiin Venäjän ja Ruotsin välinen raja kulkemaan niin, että se halkaisi Mäntyharjun, myös Mäntyharjun kirkonkylän, jolloin Hämeen puolen kylät jäivät Ruotsin 3 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa puolelle ja siten myös Kukonkorpi ja Nurmaa, mutta ne sijaitsivat aivan rajan tuntumassa. Koska Mäntyharju ei ollut tuolloin vielä itsenäinen pitäjä, niin sen hämäläiskylät laskettiin vanhastaan kuuluneeksi Hollolaan, Asikkalaan ja Sysmään. Hartolassa Laurilla ei mainittu lainkaan sukunimeä, vaan hän esiintyi kirkonkirjoissa patronyyminimellään Yrjönpoika (Jörensson). Sen sijaan kuolintiedoissa asia ilmeni; Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan lampuoti Lars Jöransson Tåpsko kuoli 60 v. ikäisenä 3.2.1754 Kalholla. Sotilasrullan mukaan Lauri oli syntynyt v. 1699, joten hän oli kuollessaan v. 1754 vasta 55 v. ikäinen, eikä 60 v. ikäinen, kuten Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjassa mainitaan kuoliniäksi. Taulu 22.2 (VIII) Maria Antintytär Leitsa (Maria Andersdotter Leiza) Syntyi tiettävästi n. v. 1703 Mäntyharjun Nurmaan Leitsassa. Ilmeinen isä taulussa 31.11. Marian vanhemmista ei saatu täyttä varmuutta, mutta todennäköisesti hänen vanhempansa olivat Hollolan henkikirjoissa Nurmaan Leitsassa (Leisassa) v. 1707 -1712 mainitut Antti Simonpoika Leitsa ja vaimonsa Marketta. Henkikirjoissa Leitsassa mainittiin tuolloin ylinnä Esko Simonpoika Leitsa (Eskel Simonsson) ja tämän alapuolella veli Antti (Anders) ilman patronyymiä vaimonsa Marketan (Margeta) kanssa. Vuosien 1725 -1727 henkikirjoissa Nurmaan Leitsassa mainittiin Sipi Sipinpoika Leitsan ja tämän vaimon Valpurin torpparina Antti, ilman patronyymiä ja ”sukunimeä”. Mäntyharjun henkikirjoissa Nurmaan Leitsassa mainittiin v. 1694 Sipi Heikinpoika Leitsa vaimonsa Riitan kanssa sekä Sipin ilmeinen veli Risto Heikinpoika Leitsa vaimonsa Kertun kanssa. Marian sukunimi Leitsa (Leiza) mainittiin Mäntyharjun ensimmäisissä rippikirjoissa. Mäntyharjun syntyneitten ja kastettujen kirjassa Marian sukunimenä mainittiin myös Polacka (?). E.m. Polakka tai Puolakka (Polacka el. Puolacka) nimestä voisi päätellä että Marian isä Antti olisi ehkä ollut Ison vihan aikaan sotilaana ja saanut sotilasnimekseen Polacka tai Puolakka (?), mutta tälle olettamukselle ja päättelylle ei löydetty vahvistusta. E.m. päättely toisaalta selittäisi Marialla mainittuja eri ”sukunimiä”, eli kotipaikan ja kotitilan mukaan ”sukunimi” Leitsa ja sotilasnimen Polacka (tai Puolakka) esiintyminen. Mäntyharjun ensimmäisen rippikirjan (s. 66 RK 1733 -1738 k. 87) mukaan Nurmaan Leitsassa oli talollisena Sipi Leitsa (Sigfred Leitsa) vaimonsa Valpuri Paljakaisen kanssa. Heillä mainittiin poika Olavi. Samaisessa rippikirjassa Nurmaalla mainittiin myös vanha äiti Kerttu Puolakka (Gertrud Puolacka). Mäntyharjun syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan Nurmaan Leitsassa asui 1740luvulla Olavi Leitsa vaimonsa Johanna Puolakan kanssa sekä Matti Puolakka vaimonsa Valpuri Paljakaisen kanssa. Mäntyharjun ensimmäisen rippikirjan (RK 1733 -1738) mukaan myös Kukonkorvesta löytyi Puolakka nimisiä; kylässä asui ainakin itsellinen Valpuri Puolakka sekä Eerik Polakka. Hartolan rippikirjoissa Maria Antintytär Leitsalla ei mainittu lainkaan sukunimeä, vaan hän esiintyi pelkällä patronyymillä Maria Antintytär (Andersdotter). Hartolan Kalhon lampuotitilan emäntä. Maria Antintytär kuoli 7.3.1761 Hartolan Kalholla. Lapset: - Matti Laurinpoika, s. 1724 Mäntyharju - Tuomas Laurinpoika, s. 1726 Mäntyharju - Eerik Laurinpoika Påhlström, s. 1730 Mäntyharju. Tauluun 22.3. - Perttu Laurinpoika, s. 1738 Mäntyharju - Sipi Laurinpoika, s. 31.7.1740 Mäntyharju, Kukonkorpi - Maria Laurintytär, s. 31.7.1740 Mäntyharju, Kukonkorpi - Mikko Laurinpoika, s. 6.10.1743 Mäntyharju, Nurmaa Taulu 22.3 (VII) Eerik Laurinpoika Påhlström (Eric Larsson Påhlström) Syntyi v. 1730 tiettävästi Mäntyharjulla, sotilaan poikana. Eerik muutti v. 1747 perheensä mukana Hartolaan, jossa hän asui lampuodin poikana Kalhon Taurala rusthollin (kartanon) lampuotitilalla. Hartolan rippikirjan (s. 218 RK 1748 -1754) mukaan Lauri Yrjönpojan poika Eerik ryhtyi sotilaaksi ja muutti Selänkylään. Tuolloin Eerikin sotilasnimeksi ilmaantui Påhlström. Eerik peri nimen Selänkylässä samassa sotilasruodussa palvelleelta Juho Påhlströmiltä, joka kuoli 70 v. ikäisenä 20.3.1765, eli Eerik peri vakanssin ohella myös tämän sotilasnimen (sukunimen). Hämeen läänin 4 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa jalkaväkirykmentin sotilasrullan 54959 HJR413 (pääkatselmusluettelo v. 1747 -1790) mukaan Eerik Påhlström peri Sysmän komppanian ruodun n:o 72 (Pohjola, Selkä) vakanssin 11.6.1750 e.m. Juho Påhlströmiltä. Pääkatselmuksessa v. 1767 Eerik Påhlström todettiin olevan 36 v. ikäinen ja palvelleen 17 v. ajan tässä ruodussa n:o 72. Lisäksi mainittiin että Eerik on aviossa. Eerik Laurinpoika Påhlström mainittiin sotilaaksi ja jääkäriksi Hartolan Selänkylässä. Eerik mainittiin seuraavaksi sotilaaksi Mäntyharjun Pertunmaan Ruuttilassa (n. v. 1776 alkaen) Peruveden länsirannalla. Mäntyharjun rippikirjoissa Eerikin synt.vuodeksi mainittiin virheellisesti v. 1719. Eerikin kuoleman ajankohtaa ei ole saatu selville. Joka tapauksessa Eerik mainittiin vielä v. 1802 Mäntyharjun rippikirjassa Pertunmaan Ruuttilassa (s. 65 RK 1793 -1808 TK1064, Pertunmaa, Ruuttila n:o 10), eli Eerik kuoli v. 1802 jälkeen. Taulu 22.4 (VII) Riitta Aatamintytär (Brita Adamsdotter) Syntyi 11.9.1735 sotilaan tyttärenä Hartolan Kalholla. Isä taulussa 23.1. Riitta avioitui tai hänet naitettiin 13.12.1752 sotilaaksi ryhtyneen Eerik Laurinpoika Påhlströmin puolisoksi ja vihittäessä Riitta mainittiin piiaksi Hartolan Kalholta. Hartolan rippikirjassa (s. 219 RK 1748 -1757) Riitta oli merkitty rakuuna Aatami Hörningin tyttäreksi Kalhon Tauralassa ja kerrottiin Riitan avioituneen Selänkylään. Mäntyharjun rippikirjoissa Riitalle ilmaantui sukunimeksi Horn (Brita Horn), ilmeisesti muunnoksena nimestä Hörning ja synt.vuotena mainittiin virheellisesti v. 1726. Sukunimen muunnos ja syntymäaika lienevät kirjoitusvirheitä tai papin/kirjaajan virhetulkintoja toisen kirjaajan käsialasta. Mäntyharjun rippikirjan mukaan Riitta kuoli v. 1804 Pertunmaan Ruuttilassa. Lapset: - Helena Eerikintytär, s. 18.7.1754 Hartola, Selkä - Marja Eerikintytär, s. 5.2.1757 Hartola, Selkä - Salomon Eerikinpoika Påhlström, s. 26.7.1762 Hartola, Selkä. Tauluun 22.5. - Valpuri Eerikintytär, s. 31.12.1765 Hartola, Selkä Taulu 22.5 (VI) Salomon Eerikinpoika Ström ent. Påhlström (Salomon Ericsson Ström) Syntyi 26.7.1762 sotilaan, jääkärin poikana Hartolan Selänkylässä. Salomon muutti vanhempiensa mukana Mäntyharjulle n. v. 1776 tienoilla. Salomon oli sitten isänsä tavoin sotilaana, hänet mainittiin Mäntyharjun rippikirjoissa ensin renkinä ja sitten jääkäriksi sekä torppariksi v. 1785 alkaen Pertunmaan Ruuttilassa, mutta myös Tillalassa v. 1794. Tillalassa asui myös Pietari (Petter) Påhlström. Salomonin sukunimenä esiintyi ensin muoto Påhlström, joka sitten lyheni muotoon Ström. Kun Salomonin vaimo Maria Tuomaantytär kuoli v. 1799 niin Salomon avioitui uudestaan vielä saman vuoden aikana Kristiina Tuomaantyttären kanssa. Salomonin myöhempiä vaiheita ja kuoleman ajankohtaa ei ole saatu selvitettyä. Taulu 22.6 (VI) Maria Tuomaantytär Ahtiainen (Maria Thomasdotter Achtiain) Syntyi tiettävästi v. 24.5.1766 Heinolan msrk:n Paason Ahtiaisen torpassa. Isä taulussa 30.5. Maria eli lapsuuttaan kotitorpassaan Paason kartanon Ahtiaisen torpassa, myöhemmin myös Mäkelän torpassa. Maria muutti perheensä mukana v. 1779 -1780 tienoilla Mäntyharjun Pertunmaalle, Pertunmaa n:o 13 Tillalaan, jossa Marian ilmeinen isä Tuomas Ahtiainen mainittiin torpparina ilmeisen toisen vaimonsa Eeva Ahvenaisen (synt. v. 1762) kanssa (s. 74 RK 1776-1792 k. 74 Pertunmaa), ehtoollismerkintöjen mukaan v. 1782 alkaen. Samaisessa rippikirjassa kerrottiin heidän tyttärensä Marian avioituneen. Mäntyharjun kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan Maria avioitui 26.12.1785 Pertunmaalla torpparina työskennelleen Salomon Eerikinpoika Påhlströmin kanssa, jolloin vihkitiedoissa Maria mainittiin piiaksi Pertunmaalta. Mäntyharjun rippikirjoissa Marian synt.vuotena mainittiin v. 1768. Mäntyharjun rippikirjan mukaan Maria kuoli v. 1799 Pertunmaan Ruuttilassa, ilmeisesti lapsivuoteeseen, ollen kuollessaan vasta 33 v. ikäinen. 5 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Lapset: - Tuomas Salomoninpoika Ström, s. 21.3.1786 Mäntyharju, Pertunmaa. Tauluun 22.7. - Salomon Salomoninpoika Ström, s. 14.12.1789 Mäntyharju, Pertunmaa - Eeva Salomonintytär, s. 24.11.1794 Mäntyharju, Pertunmaa, k. 1795 Mäntyharju, Pertunmaa - Maria Salomonintytär, s. 10.6.1796 Mäntyharju, Pertunmaa Kristiina Tuomaantytär Valjakka (Christina Thomasdotter Walljacka) Mäntyharjun kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan leski Kristiina Tuomaantytär Valjakka Karankamäestä avioitui 26.12.1799 Pertunmaalle leskimies ja torpparin Salomon Eerikinpoika Påhlström’in puolisoksi. Kristiinan ensimmäinen puoliso oli Karankamäessä torpparina työskennellyt Matias Hölttä. Ei tiedossa yhteisiä lapsia. Taulu 22.7 (V) Tuomas Salomoninpoika Ström (Thomas Salomonsson Ström) Syntyi 21.3.1786 rengin poikana Mäntyharjun Pertunmaan Ruuttilassa. Tuomas muutti Hartolan rippikirjan mukaan v. 1808 Mäntyharjulta Hartolan Sauvuorelle. Tiettävästi Tuomas muutti Mäntyharjun Pertunmaan kylän Ruuttilasta. Tuomas mainittiin Hartolan rippikirjan mukaan v. 1808 -1810 rengiksi Sauvuorella, jossa hän siis asui Suomen sodan aikaan. Tuomas muutti Sauvuorelta v. 1810 rengiksi Vastamäen Vähä-Niilon Anttilaan. Hartolan rippikirjoissa Tuomaksen synt.vuotena mainittiin v. 1787. Tuomas avioitui v. 1812 Anttilan tilan tyttären kanssa ja mainittiin myöhemmin itselliseksi Vastamäessä. Hartolan kirkonkirjojen mukaan Tuomaalla ei mainittu vaimoa ennen v. 1812, eli v. 1808 -1811 välisenä aikana. Hartolan lastenkirjassa (s. 230 LK 1812 -1818 k. 151) Tuomaalla ja vaimollaan Valpuri Antintyttärellä mainittiin vanhimpana tyttärenä Anna niminen tytär, synt. v. 1809, vaikkakin Tuomas ja Valpuri vihittiin vasta v. 1812 !. Tuomaksen nimi oli Hartolan rippikirjoissa nimellä Thomas Ström, ilman patronyymiä, mutta Hartolan syntyneiden ja kastettujen kirjassa 2.6.1814 syntyneeksi mainitun Eeva tyttären isäksi oli kirjattu Vastamäen renki Tuomas Salomoninpoika (Thomas Salomonsson) ja äidiksi Valpuri Antintytär (Walborg Andersdotter). Tuomas kuoli 69 v. ikäisenä 12.8.1855 Hartolan Vastamäessä. Taulu 22.8 (V) Valpuri Antintytär (Walborg Andersdotter) Syntyi 26.3.1786 lampuodin tyttärenä Hartolan Vastamäen Vähä-Niilossa. Isä taulussa 24.A.13. Valpuri avioitui tai hänet naitettiin 26 v. ikäisenä 15.3.1812 Vastamäen Vähä-Niilon Anttilan tilan rengin Tuomas Ström'in puolisoksi. Tuomas Strömin ja Valpuri Antintyttären vanhimmaksi lapseksi mainittiin Anna Tuomaantytär, vaikkakin Tuomas ja Valpuri vihittiin vasta v. 1812 ja Annan synt.vuodeksi mainittiin v. 1809. Näin siitäkin huolimatta että Valpuri Antintyttärellä ei mainittu ketään au-lasta, eli avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta. Ilmeisesti Valpuri ja Tuomas asuivat yhdessä ”susiparina” ennen avioitumistaan v. 1812. Itsellisen puoliso Valpuri Antintytär kuoli 51 v. ikäisenä hengenahdistukseen 28.3.1837 Vastamäessä. Lapset: - Anna Tuomaantytär Ström, s. 1809 Hartola, Vastamäki. Tauluun 22.10. - Juho Tuomaanpoika Ström, s. 6.6.1812 Hartola, Vastamäki, k. 29.8.1812 Hartola, Vastamäki - Maria Tuomaantytär Ström, s. 6.6.1812 Hartola, Vastamäki, k. 26.3.1853 Kälkyttä, Knaappila, Saarijärvi. Puoliso 17.12.1837 Matti Matinpoika Torniainen, Vastamäen VähäNiilon renki ja itsellisenä Fuurtissa sekä Knaappilan Saarijärvellä. - Eeva Tuomaantytär Ström, s. 2.6.1814 Hartola, Vastamäki, k. 23.4.1820 Hartola, Vastamäki - Kaisa Tuomaantytär Ström, s. 6.12.1816 Hartola, Vastamäki, k. 13.12.1816 Hartola, Vastamäki - Tuomas Tuomaanpoika Ström, s. 1.11.1817 Hartola, Vastamäki, k. 8.11.1817 Hartola, Vastamäki - Heikki Tuomaanpoika Ström, s. 6.1.1819 Hartola, Vastamäki, k. 3.5.1820 Vastamäki 6 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - Kustaa Tuomaanpoika Ström, s. 12.5.1821 Hartola, Vastamäki. Puoliso 15.5.1844 Maria Aatamintytär, s. 23.7.1821 Hartola. Matti Tuomaanpoika Ström, s. 28.2.1824 Hartola, Vastamäki Vilhelmi Tuomaanpoika Ström, s. 29.12.1825 Hartola, Vastamäki Anna Eerikintytär (Anna Ericsdotter) Syntyi 10.6.1793 torpparin tyttärenä Hartolan Nokan kylän Erämiehen torpassa. Annan vanhemmat olivat torppari Eerik Ristonpoika ja Kaisa Antintytär. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan itsellinen Anna Eerikintytär Nokan kylästä avioitui 29.10.1837 Vastamäen itsellisen leskimiehen Tuomas Ström’in kanssa. Anna kuoli 51 v. ikäisenä vesipöhöön 28.2.1844 Vastamäessä. Ei tiedossa yhteisiä lapsia. Taulu 22.9 (IV) Antti Eerikinpoika (Anders Ericsson) Syntyi 19.8.1803 torpparin poikana Hartolan Koitissa. Isä taulussa 29.7. Antti mainittiin Hartolan lastenkirjassa (s. 184 LK 1819 -1833 k. 97) Eerik Olavinpojan pojaksi Hartolan Kalholla, Kuivajärven Laattalassa. Antti oli kuitenkin syntynyt Koitissa, josta hänen isänsä Eerik muutti v. 1810 Laattalaan. Antin syntymävuotena mainittiin Hartolan lasten- ja rippikirjoissa virheellisesti v. 1805, eli kirjaaja oli ilmeisesti tulkinnut väärin toisen kirjaajan merkitsemää vuosilukua !. Hartolan syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan Antti Eerikinpoika syntyi 19.8.1803 Eerik Olavinpojan ja Liisa Tuomaantyttären poikana Koitin torpassa. Antin äiti Liisa kuoli jo v. 1807 ja Antin isä muutti uuden puolisonsa kanssa Kuivajärven Laattalaan. Kun Antin isä Eerik Olavinpoika kuoli v. 1822 Kuivajärven Laattalassa, niin Antti asui aluksi (v. 1822 -1825) nykyisen Pertunmaan puolella Knaappilassa, jossa Antin isän veli Antti Olavinpoika työskenteli torpparina, siskonsa Maria Olavintyttären toimiessa Saarijärven torpan emäntänä. Antti Eerikinpoika mainittiin rengiksi Knaappilan Saarijärvellä v. 1825 asti. Vuodet 1825 -1827 Antti mainittiin rengiksi Kuivajärven Laattalassa ja v. 1827 -1828 Kuivajärven Kilkissä sekä v. 1828-1829 uudestaan Knaappilan Saarijärvellä. Tämän jälkeen Antin vaiheet v. 1830 -1834 ovat selvittämättä puuttuvien muuttomerkintöjen vuoksi, mutta joka tapauksessa Antti ilmaantui v. 1834 rengiksi Vastamäen Vähä-Niilon Anttilaan, jossa Antti työskenteli renkinä v. 1834 -1836. Antilla oli ollut jo aiemmin suhde Vastamäen Anttilan Anna Tuomaantytär Strömin kanssa, joka synnytti Antille tyttären jo tammikuussa 1833. Antti Eerikinpojan vanhemmat ja sukujuuret olivat pitkään selvittämättä puuttuvien muuttomerkintöjen vuoksi, mutta ”sattumalta” Antti Eerikinpoika löytyi rippikirjoista (s. 337 RK 1818 -1829 k. 69) renkinä Kuivajärven Kilkistä ja päästiin näin selvittämään hänen sukujuurensa. Antti Eerikinpoika kuoli jo 31 v. ikäisenä 9.7.1836 Vastamäessä. Taulu 22.10 (IV) Anna Tuomaantytär Ström (Anna Thomasdotter Ström) Syntyi ilmeisesti v. 1809 Hartolan Vastamäessä. Anna syntyi tiettävästi Tuomas Ström'n ja Valpuri Antintyttären au -lapsena ennen avioliittoa Hartolan Vastamäessä. Hartolan syntyneiden ja kastettujen kirjasta Annan syntymästä ei löydy mitään merkintää. Hartolan lastenkirjassa (s. 230 LK 1812 -1818 k. 151) Anna kuitenkin mainittiin yksiselitteisesti Vastamäen Anttilan rengin Tuomas Ström'in tyttäreksi ja lastenkirjassa hänen synt.vuodeksi oli merkitty vuosi 1809. Anna mainittiin äitinsä kotitilalla Anttilassa piikana v. 1826 -1828. Anna synnytti v. 1830 ja v. 1833 kaksi äpärälasta, eli au-lasta. Anna avioitui 6.3.1834 Anttilassa renkinä olleen Antti Eerikinpojan kanssa, joka kuitenkin kuoli jo 2 v päästä v. 1836 ja näin Annasta tuli leski varsin nuorena. Anna mainittiin sitten itselliseksi Vastamäessä. Anna kuoli 44 v. ikäisenä 14.9.1853 Vastamäessä. Annan au-lapsi: - Juho Henrikki Annanpoika (Johan Henric Annasson), s. 10.3.1830 Hartola, Vastamäki Annan ja Antin yhteinen lapsi: - Eeva Antintytär, s. 25.1.1833 Hartola, Vastamäki. Tauluun 22.12. 7 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 22.11 (III) N.N. Eeva Antintyttären kumppania tai kumppaneita ei tiedetä. Taulu 22.12 (III) Eeva Antintytär (Ewa Andersdotter) Syntyi 25.1.1833 äitinsä Anna Tuomaantytär Ström'n äpäränä, eli au -lapsena Hartolan Vastamäessä. Eevan isä oli tiettävästi Antti Eerikinpoika, jonka kanssa Eevan äiti Anna avioitui v. 1834. Tämän vuoksi Eeva esiintyi kirkonkirjoissa patronyymillä Antintytär (Andersdotter), eikä matronyymillä Annantytär (Annasdotter), kuten yleensä avioliiton ulkopuolella syntyneet, eli Antti oli tunnustanut Eevan omaksi lapsekseen. Toki tiettyä epävarmuutta on siitä oliko Antti Eerikinpoika todella Eevan oikea isä, mutta lähtökohtaisesti näin asia on tulkittu olemassa olevan tiedon pohjalta. Eevan syntymäaikana lastenkirjassa sekä rippikirjoissa oli (virheellisesti) 8.2.1833. Lastenkirjan mukaan Eeva muutti Vastamäestä v. 1849 Nokan kylän Jokelaan. Eeva synnytti 3 au -lasta, jonka vuoksi häntä ripitettiin 3 kertaa salavuoteudesta. Eevan poika Abel oli syntyneitten ja kastettujen kirjan mukaan syntynyt v. 1853 Nokan kylän Jokelassa. Eevan tytär Eeva-Maria syntyi v. 1860 Vastamäen Anttilassa, kuten myös Eevan nuorempi poika Malakias 10 vuotta myöhemmin v. 1870. Eeva Antintytär työskenteli piikana ja itsellisenä Vastamäki n:o 2 Anttilassa v. 1857 -1876 (s. 790 RK 1857 -1867 k. 745 ja s. 842 RK 1867 -1876 k. 760), joka mainittiin 1/12 manttaalin verotilaksi. Tilan isäntänä ja lampuotina oli tuolloin Eerik Heikinpoika (s. 4.5.1832). Anttilassa oli palvelusväkeä melkoisesti Eevan asuessa siellä, rippikirjan mukaan 12 renkiä ja 8 piikaa sekä itsellisenä asui vielä 8 henkilöä. Anttilassa työskenteli renkinä myös Eevan eno Vilhelmi Tuomaanpoika Ström. Anttilassa asuessaan Eeva eli suuressa köyhyydessä ja joutui sinnittelemään lastensa kanssa hirvittävän kato-, nälkä- ja kulkutautivuoden 1868 yli todella nälkää nähden, mutta Eeva selvisi. Seuraavaksi Eeva mainittiin v. 1877 alkaen itselliseksi Vastamäki n:o 1 Mikkolassa (s. 921 RK 1876 -1880 k. 837). Eeva muutti v. 1881 tyttärensä Eeva-Marian perään Sauvuoren Väärän rälssitilalle, jossa hänet oli merkitty itselliseksi. Eeva kuoli 59 v. ikäisenä 23.2.1892 Sauvuoren Väärässä. Lapset: - Aapeli (Abel) Eevanpoika, s. 18.12.1853 Hartola, Nokka, Jokela. Aapeli pääsi ripille 16.10.1870, mainittiin Eeva Antintyttären pojaksi Vastamäen Anttilassa. Aapeli muutti v. 1871 Vastamäestä rengiksi Putkijärven Mäkelän torppaan, josta v. 1873 rengiksi Hartolan Koskipään Masikkamäen Paulamäen torppaan (Pertunmaalla), josta Aapeli muutti v. 1874 Sauvuoren (Hietajärven) Hollaan, jossa hän oli renkinä Yli-Hollan tilalla (Pertunmaalla) ja avioitui 23.5.1875 Hollan (Hollon) tilan tyttären Anna Stiina Juhontyttären (s. 11.12.1851 Sauvuori, Hollo) kanssa. Aapeli ja Anna Stiina muuttivat v. 1879 torppareiksi Joutsjärven Viinamäen torppaan Pertunmaalle. - Eeva Maria Eevantytär Vesanen, s. 17.7.1860 Hartola, Vastamäki, Anttila. Tauluun 22.14 - Malakias Eevanpoika, s. 18.2.1870 ja kast. 13.3.1870 Hartola, Vastamäki, Anttila, k. 19.2.1871 Vastamäki, Anttila ja haud. 5.3.1871 Hartolassa. Taulu 22.13 (II) N.N. Eeva Marian kaikkien kumppaneiden nimiä ei tiedetä. Taulu 22.13.C Adolf Joonaanpoika Pohjola Syntyi 29.3.1876 lampuodin poikana Hartolan Heinikan Pohjolan tilalla. Isä taulussa 33.A.17. Heinikan kylä siirrettiin 1.1.1919 kuuluvaksi Joutsan kuntaan. Perimätiedon mukaan Adolfia kutsuttiin suvun piirissä Tolpiksi, väännöksenä Adolf nimestä. Adolf työskenteli v. 1891 -1892 renkinä Hartolan Putkijärven Koiraharjussa, sitten v. 1892 -1894 Putkijärven Wanha-Koivistossa ja v. 1894 -1895 Kirkkolan kylän Paljon torpassa. Vuodet 1895 1896 Adolf työskenteli renkinä Putkijärven Tillalassa sekä v. 1896 Pohjolan kylässä Heikkilän Elomäessä. Vuoden 1897 alusta alkaen Adolf oli merkitty rengiksi Hartolan Riihiniemen Klemettiin, jossa asui myös loinen Eeva-Maria Eevantytär (s. 17.7.1860 Hartola, Vastamäki, Anttila), eli Annan äiti kahden au-lapsensa kanssa. Kun tiedetään että Anna syntyi 13.11.1897 Riihiniemen 8 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Klemetissä, niin tämä asia tuo lisävahvistusta sille päättelylle että Tolppi oli Annan isä. Tolppi oli siis 16 v. nuorempi Annan äitiä Eeva-Mariaa ja Tolppi oli 21 v. ikäinen Annan syntyessä. Tolppi työskenteli v. 1899 asti renkinä Riihiniemen Klemetissä. Kirjoittajan laatiessa Nurmisen sukukirjaa Tolppi (Adolf Pohjola) jäi kokonaan huomioimatta, koska häntä ei mainittu lainkaan Hartolan rippikirjoissa, johtuen siitä että Tolppi ei ollut käynyt rippikoulua. Mutta lastenkirjoissa hänen nimensä mainittiin, mm. s. 100 LK 1890 -1899 k.50 Hartola, Riihiniemi, Klemetti; mainittiin renki Adolf Joonaanpoika ja alla loinen Eeva-Maria Eevantytär 3 au-lapsensa kanssa. Tolppi muutti v. 1899 Putkijärvelle, jossa hänet mainittiin loiseksi. Vuoden 1901/1902 henkikirjan mukaan Adolf Pohjola asui Hartolan Kirkkola n:o 1 Hakalan mäkituvassa veljensä Joonas Oksasen taloudessa, jossa asui myös isä Joonas Pohjola. Henkikirjassa Adolf Pohjola oli merkitty muuttaneeeksi. Adolf Pohjola muutti kirkonkirjan mukaan 26.3.1902 Hartolasta Helsinkiin, jossa hänet mainittiin kivityömieheksi. Helsingin srk-yhtymän keskusrekisteristä saadun virkatodistuksen mukaan Sörnäisten suom. seurakunnan jäsen kivityömies Adolf Pohjola ent. Jonasson otti virallisesti sukunimen Pohjola käyttöön 6.10.1907. Adolf Pohjola avioitui 1. avioliittoonsa 22.8.1914 Emma Karolina Pohjolan, ent. Andersson, os. Fagerstad kanssa, mutta tämä liitto päättyi avioeroon 7½ v kuluttua 21.2.1922. Emma oli syntynyt 27.4.1875 Koski Hl:ssä, eli Hämeenkoskella. Hän oli muuttanut 30.1.1901 Kärkölästä Helsinkiin. Adolf asui Helsingissä lähinnä Kallion kaupunginosassa. Huom.: Adolf asui avioliittonsa aikana v. 1917 -1921 tienoilla Wallininkuja 5:ssa, jossa samassa osoitteessa kirjoittajakin asui 50 v. myöhemmin muutettuaan Helsinkiin opiskelemaan v. 1967 (1967 -1970) !!. Perimätietona on kerrottu että Tolpilla olisi ollut Hartolassa maapaikka Suntintien varrella Murakassa, lähellä Kaisalaa, jossa Adolfin isä aikoinaan asui. Tästä Aatulan paikasta Adolf joutui perimätiedon mukaan myöhemmin luopumaan. Suntintie lähtee Murakkaan johtavalta Koitintieltä pohjoiseen. Lähde; sukututkija Rauno Oksanen Hartolan Pohjolan kylästä (Rauno Oksanen on kirjoittajan äidille Toinille pikkuserkku. Oksasen suvun viljelemä tila sijaitsi runsaan 1 km päässä kirjoittajan äidin kotitilaa Niittylää Hartolan Pohjolan kylässä). Perimätietona on kerrottu että kirjoittajan äiti Toini oli sota-aikana Oksasilla hoitamassa pientä Rauno poikaa. Helsingin v. 1927 henkikirjassa Adolfin ammatiksi oli merkitty ulkotyömies ja osoitteena oli tuolloin Vaasankatu 16. Vuoden 1928 henkikirjassa ammattina oli sekatyömies ja osoite Wallininkatu 8, joka oli siihen aikaan Työväen Rakennus- ja Asunto-osakeyhtiö Terän asuntoja. Adolf Joonaanpoika Pohjola kuoli jo 57 v. ikäisenä 20.6.1933 Helsingissä. Emma kuoli 12.10.1950 Helsingissä. Taulu 22.14 (II) Eeva Maria Eevantytär Vesanen (Ewa-Maria Ewasdotter) Syntyi 17.7.1860 äitinsä itsellisen Eeva Antintyttären au -lapsena Hartolan Vastamäen Anttilassa. Kastetilaisuudessa 22.7.1860 kastepappina toimi Hartolan kirkkoherra Adolf Magnus Winter (eli kirjailija Maila Talvion isä). Eeva-Marian nimi oli kirkonkirjoissa aluksi; Ewa Maria Ewasdotter. Eeva-Marian äiti Eeva työskenteli Eeva-Marian syntymän aikaan piikana Vastamäessä, mutta mitään tietoa Eeva-Marian isästä ei löydetty. Isä voisi olla Anttilan tai lähitalojen joku isännistä (tai ehkä joku tilan pojista) tai rengeistä. Anttilan tilan isäntänä oli k.o. aikaan lampuotina työskennellyt Eerik Heikinpoika (s. 1832), joka esim. sopisi Eeva Marian isäksi. Eerik Heikinpoika oli muuttanut v. 1853 Joutsasta lampuodiksi Vastamäen Anttilaan. Eeva Maria oli vasta 8 v. ikäinen kun Vastamäessä koettiin, kuten koko maassakin, hirvittävä kato- nälkä- ja kulkutautivuosi 1868, tai itse asiassa paha nälänhätä kesti useampiakin vuosia 1867 -1869. Mutta Eeva-Maria selvisi noista koettelemuksista. Eeva-Maria asui äitinsä kanssa lapsuuttaan myös Vastamäen Mikkolassa. EevaMaria pääsi ripille v. 1876. Hän työskenteli aluksi piikana Vastamäen Mikkolassa v. 1878 asti, sitten Riihiniemen Markkulassa v. 1880 asti, jolloin hän muutti piiaksi Sauvuori n:o 2 Väärän rälssitilalle (lampuotitilalle). Seuraavaksi Eeva Maria mainittiin v. 1882 -1883 piikana Sauvuori n:o 2 Hollan rälssitilalla (lampuotitilalla), josta hän siirtyi v. 1883 piiaksi Sauvuoren Parantalaan, joka oli tuolloin torppana. Parantalassa asuessaan Eeva Maria synnytti au-lapsen Iida Marian 5.5.1884, jonka vuoksi häntä ripitettiin salavuoteudesta, siis ”päästettiin salavuoteudesta” 21.6.1884 Hartolan kirkossa. Eeva Maria työskenteli Parantalassa piikana vajaan 7 v. ajan ja muutti v. 1889/1890 vaihteessa takaisin Riihiniemeen, jossa hänet mainittiin Eekun (Ekon) kartanon Suurijärven 9 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa torpassa kestiksi, eli vailla vakituista asuntoa olevaksi ”toisten nurkissa majailevaksi”. Suurijärvellä Eeva Maria synnytti toisen au-lapsena Jalmarin 13.2.1890 ja joutui toisen kerran papin ripitettäväksi äpärälapsen synnyttämisestä. Seuraavaksi Eeva Maria muutti v. 1891 Riihiniemen (Eekun kartanon) Lahdentauksen torppaan, jossa hänet mainittiin kestiksi. Kesti Eeva Maria Eevantytär asui v. 1892 -1894 Riihiniemen Haaralan torpassa, josta hän palasi v. 1894 Sauvuorelle, nyt Uotilan torppaan, josta kesti Eeva Maria muutti v. 1896 Fuurttiin, jossa hänet mainittiin piiaksi (Koskipään kartanon) Yrjölän torpassa, tai sen yhteydessä. Fuurtista Eeva Maria muutti seuraavan v. 1897 alkupuolella Riihiniemen Klemetin (Ekon, tai Eekun kartanon AlaKlemetin) torppaan. Täällä asuessa Eeva Maria synnytti kolmannen au-lapsensa (äpärän) Annan 15.11.1897, jonka vuoksi Eeva Maria oli taas ripitettävänä. Annan todennäköiseksi isäksi paljastui Riihiniemen Klemetissä renkinä työskennellyt Adolf Pohjola. Riihiniemen Klemetistä Eeva Maria muutti 2 v. päästä v. 1899 Vastamäen Mikkolan lampuotitilalle, jossa hänet mainittiin loiseksi. Vastamäen Mikkolasta Eeva Maria muutti v. 1906 Sauvuoren Väärän (Ala-Väärän) rälssitilalle, josta seuraavana v. 1907 takaisin Vastamäen Mikkolaan. Vuosien 1910 -1920 rippikirjoissa loinen Ewa Maria Ewantytär mainittiin Vastamäessä; Kylän köyhät ja vaivaiset sivulla. Vuonna 1920 Eeva Maria mainittiin itsellisenä Vastamäen Käykään talossa. Eeva Maria sokeutui elämänsä loppupuolella. Eeva-Marialle ilmestyi sukunimi Vesanen sukunimilain tultua voimaan v. 1920. On mahdollista että Eeva Marian isä olisi ollut Vesanen niminen mies, joita Hartolassa tunnettiin tuohon aikaan useampiakin, myös Vastamäessä. Toki sukunimen valintaan voi olla muitakin syitä ja monesti sukunimeksi valittiin ”mukavalta kuulostava” nimi, tai nimen ottaminen oli muuten ”sattuman kauppaa”. Viimeiset elinvuotensa Eeva-Maria vietti tyttärensä Annan ja tämän perheen taloudessa Pohjolan kylässä, jossa Eeva-Maria kuoli 65 v. ikäisenä 29.1.1926. Lapset: - Iida Maria Vesanen, s. 5.5.1884 Hartola, Sauvuori, Parantala. Iida Marialla oli poika Toivo Vesanen, joka sairastui tiettävästi keuhkotautiin ja vietti viimeiset elinvuotensa Jyväskylän keuhkotautiparantolassa. Erään tiedon mukaan Toivo olisi asunut Pertunmaalla, jonne hänet olisi myös haudattu (?). - Jalmari (Hjalmar) Vesa, s. 13.2.1890 Hartola, Riihiniemi, Suurijärvi. Jalmarin sukunimenä oli alun perin nimi Vesanen, joka myöhemmin sai lyhyemmän muodon Vesa. Jalmari muutti Hartolasta mtk:lla n:o 38 pvm 2.3.1908 Nastolaan, josta sittemmin Helsinkiin. Ensimmäinen puoliso; 20.10.1918 Hilda Kallentytär Virenius, s. 2.2.1879 Jyväskylä. Toinen puoliso; Ilmi Salmi, s. 13.11.1902, k. 20.1.1984 Helsinki. Jalmarilla ei ollut jälkeläisiä. - Anna Vesanen, s. 13.11.1897 Hartola, Riihiniemi, Klemetti. Tauluun 1.22. Taulu 23 Kalhon Hörning sukuhaara Yleistä: Kalhon kylän ja Kalhon kartanon historiaa; Kalho mainittiin historiallisissa lähteissä ensimmäistä kertaa v. 1405, jolloin Pietari (Per) Kalho oli toimitusmiehenä rajantarkastuksessa. Kalhon kylän nimi on tiettävästi peräisin Sääksmäeltä, eli Kalhon kylän seutu olisi siten ollut sääksmäkeläisten eräalueena ja mahdollisesti alun perin asutettu Sääksmäeltä käsin. Kalhon kartanon alueella on itse asiassa hyvin vanha asutushistoria, mistä kertoo kartanon läheisyydestä löytynyt rautakautinen asuinalue peltoineen. Maakirjan alussa v. 1539 Kalholla mainittiin kaikkiaan 11 tilaa. Kalhon kartanon, entisen Tauralan ratsutilan tunnettu historia alkaa v. 1539, josta lähtien tilan omistajat ja haltijat: Olavi Albrehtinpoika v. 1539 -1570 Martti Olavinpoika v. 1580 -1600, tila autiona v. 1601 -1609, jolloin se oli läänitettynä Koskipään kartanon herralle Sipi Henrikinpojalle (kuningas Kaarle IX määräsi koko Nuoramoisten neljänneskunnan v. 1605 -1609 Sipi Henrikinpojalle, viite; s. 183 SPH I-II) Jaakoppi Martinpoika v. 1609 -1630, tila autiona v. 1631 -1682. Henrik Sipinpoika Silfverbögel v. 1631 -1654 ja hänen jälkeläisensä v. 1655 -1682, jolloin Kalhon kartano oli Koskipään rälssitilana 10 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Sipi Ristonpoika v. 1683 -1687 Sipi Joakiminpoika Korpfelt v. 1688 -1705 (ratsumestari ja majuri v. 1685 alk., Henrik Sipinpoika Silfverbögelin sisaren poika), sai säterivapauden tilaansa 4.8.1699. Kalhon tilanhoitaja ja lampuoti Sipi Eerikinpoika oli kuollut nälkään vaimoineen ja lapsineen suurten kato- ja nälkävuosien aikana v. 1697, jolloin Kalhon kartano pääsi näin rapistumaan kunnes sen omistaja Sipi Joakiminpoika alkoi sitä taas uudelleen viljelemään verovapauden myötä v. 1699. Sysmän verorästiluettelo v. 1704 kertoo että "majuri Sipi Joakiminpoika Korpfelt oli maannut pitkään sairaana Kalhon kartanossa. Eikä vävyllään Eerikki Klaunpojalla ole millä maksaa. Omistaa vain 2 hevosta ja 2 lehmää, viite; s. 725 SPH I-II. Henrik Sipinpoika Korpfelt v. 1705 -1731 (ratsumestari, edellisen poika) ja Margaretha von Berg. Osa kartanosta oli heidän poikansa Joakim Korpenfeltin ja tämän vaimon Sara Mether’n hallussa v. 1746 asti. Arvid Colliander v. 1732 -1765 (kapteeni, vävy) ja Margaretha Elisabeth Korpenfelt (edell. omistajien tytär), sitten heidän perilliset v. 1766 asti. Sigfrid Joakim Colliander v. 1767 -1795 (majuri, ed. omistajien poika) ja tämän vaimo Koskipään ”Väkevän Oton” tytär Ottiliana Lovisa Tandefelt. Kalhon kartano jaettiin v. 1795 (virallisesti v. 1824) kahteen osaan Uusikartano (Frugård) ja Kalho (Vanha-Moisio/Gammelgård), Uusikartanon sai v. 1796 vänrikki Gustaf Carl Colliander. Kalhon (Gammelgård, entinen Taurala) isännyydet: Otto Juhana Wadenstjerna (ent. Colliander) v. 1795 -1809 ja vaimonsa Elisabeth Wilhelmina Toll sekä heidän perillisensä v. 1810 -1835. Edellisten omistajien poika Otto Juhana aateloitiin v. 1802 Wadenstjerna nimiseksi. Huom.: kirjoittajan isän Pauli Tammisen isän äidin sukujuuriin liittyvä Asikkalan Kalkkisten Wadenstjerna aatelissuku ei ole samaa sukua Sysmän/Hartolan Kalhon Wadenstjerna suvun kanssa. Otto Wadenstjerna esiintyy Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runossa ”Veljekset”. Otto Wilhelm Magnus Wadenstjerna v. 1819 -1826 (edellisten omistajien poika) ja puolisonsa Elisabeth Wilhelmina Boisman (jonka äiti oli Maria Kristina Tandefelt). Carl Joachim Wadenstjerna v. 1827 -1835 (edellisen omistajien veli) ja tämän puoliso Maria Andrietta Hirn. Rakennutti v. 1828 Kalhon kartanon nykyisen päärakennuksen. Georg Reinhold von Essen v. 1836 -1852 (luutnantti, vapaaherra), omisti myös Kalhon Uudenkartanon (Frugård) ja Maria Gustava Tandefelt, Heinolan Paason kartanon omistajat August Reinhold Blom v. 1853 -1854 (varatuomari) Georg Jonsson v. 1854 -1855 (kapteeni) Claes Alfred Stjernvall (kenraalimajuri) ja tämän vaimo Selma Aurora von Krämer sekä Alfredin velipuoli Knut Adolf Ludvig Stjernvall (everstiluutnantti) ja tämän vaimo Sofia Teresia Kupffer v. 1856 -1874. Selma Aurora von Krämer on Pentti Tammisen puolison Hannelen (os. Tuomi) kaukainen sukulainen. Lennart af Forselles 17.6 -9.9.1874 kauppahuone W. Gutzeit & Co v. 1874 -1891, tilaa viljeli Reinhold Carlson (tilanhoitajana) Reinhold Carlson (kunnallisneuvos) v. 1892 -1925 (osti tilan itselleen v. 1892) Karl Albert Carlson ja vaimonsa Katri v. 1926 -1964 Olavi Reinhold Carlson ja Aarne Carlsson (nykyinen omistaja) v. 1964 alkaen. Uusikartanon omistajina toimivat nykyään Petri Carlson ja vaimonsa Raija. Kirjailija Mika Waltari (s. 1908 Helsinki, k. 1979 Helsinki) liittyy läheisesti myös Kalhon kylään ja sen Uuteenkartanoon, jossa hän kirjoitti teoksensa Sinuhe egyptiläinen (julkaistiin v. 1945) vaimonsa Marjatta os. Luukkosen perintötilan Uudenkartanon Näsin hirsirakennuksessa Enojärven pohjoisrannalla. Viite; s. 56 ja 58 sekä 271 -272 HK ja s. 42 ja 48 ja 651 -652 ja 655 -658 SPH I-II sekä s. 82 -85 KeI-H. Taulu 23.1 (VIII) Aatami Hörning (Adam Hörning) Syntyi tiettävästi v. 1705 Laukaalla. Aatamin patronyymi ei selviä asiakirjoista, eikä hänen vanhempiaan ja sukujuuriaan ole saatu selvitetyksi, mutta se tiedetään että hän oli lähtöisin 11 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Laukaalta ja astui sotapalvelukseen Isonvihan jälkeen v. 1726 Hartolan Kalhon ratsutilan (kartanon) ratsumieheksi. Aatami peri Kalhon ratsutilan edellisen ratsumiehen Eerik Hörningin viran ja sotilasnimen. Tuolloin v. 1726 Aatami mainittiin 21 v. ikäiseksi ja kerrottiin Aatamin olevan lähtöisin Laukaalta. E.m. ratsumies Eerik Hörning oli Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentin Ylisen Hollolan komppanian ratsutilan n:o 96, eli Kalhon kartanon ratsumies kuuluen Ruotsista Isonvihan aikaan tulleeseen Upplannin viisikäsrykmentin ratsumiesryhmään, viite; s. 395 SPH I-II sekä Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin pääkatselmus v. 1728 (rulla 54955 URR 392 kuva 530 SSHY). Aatami Hörning oli edeltäjänsä tavoin rakuuna, eli ratsumies Kalhon Tauralan rusthollissa, toimien Kalhon kartanon herran Joakim Korpenfeltin (vaimonaan Sara Mether) ratsumiehenä, myöhemmin myös kapteeni Arvid Collianderin (jonka vaimo oli Margaretha Elisabeth Korpenfelt) ratsumiehenä Kalhon kartanossa. Kalhon kartanon nimenä esiintyi myös nimi Joachimsberg kartanon isännän, Asikkalan Vähä-Äiniön kartanosta lähtöisin olevan Joakim Korpenfeltin mukaan. Aatami Hörningin isäntä Joakim Korpenfelt ja tämän vaimo Sara Mether ovat kirjoittajan lähisukupiiriin kuuluneen Martta Tammisen, os. Eronen (s. 1908 Asikkala kk, k. 1986 Asikkala kk) esivanhempia. Martan äidin isä oli Karl Frederik Korpenfelt Asikkalan Vähä-Äiniöltä. Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin pääkatselmuksessa v. 1735 (rulla WA1234 kuva 245 SSHY) todettiin majuri Sipi Joakiminpojan (Korpenfelt) tai kapteeni Arvid Collianderin Kalhon ratsutilan n:o 96 rakuunana Aatami Hörning, syntyjään Laukaalta, ikä 30 vuotta, palvellut 9 v ajan, naimisissa. Hartolan rippikirjoissa Aatami Hörning mainittiin vielä 1780-luvulla asuneen Kalhon ratsumiehen torpassa (s. 60 RK 1780-1790 k. 62) vanhana rakuunana ja kerrottiin Aatamin kuolleen v. 1789. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan vanha rakuuna Aatami Hörning kuoli 90 v. ikäisenä vanhuuteen 11.3.1789 Hartolan Kalholla. Ilmoitetussa kuoliniässä oli tässäkin tapauksessa liioittelua, todennäköisempi kuolinikä oli 84 vuotta. Kaarina Ristontytär (Carin Christersdotter) Mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (RK 1727 -1735) Aatami Hörningin puolisoksi ja kerrottiin Kaarinan kuolleen v. 1729. Lapset: - Hebla Aatamintytär, s. n. v. 1728 Hartola, Kalho. Hebla mainittiin Hartolan v. 1736 -1747 rippikirjassa olleen Asikkalan Kurhilan kartanossa Bröijereiden palveluksessa. - Valpuri Aatamintytär, s. n. v. 1729 Hartola, Kalho, k. v. 1731 Hartola, Kalho, haud. 30.5.1731 Hartola. Taulu 23.2 (VIII) Marketta Heikintytär (Margeta Henricsdotter) Syntyi v. 1715 ilmeisesti Hartolan Kalholla. Marketta avioitui tai hänet naitettiin jo n. 15 v. ikäisenä 17.7.1730 Aatami Hörningin puolisoksi, jolloin vihkitiedoissa Marketta mainittiin piiaksi Kalholta. Marketta voisi olla Kalholta sotilaan Heikki Hirven (taulussa 11.1) tytär, mutta tähän ei löydetty varmistusta. Oli kuitenkin varsin yleistä että sotilaan tytär naitettiin sotilaan puolisoksi. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan rakuuna Aatami Hörningin vaimo Marketta Heikintytär kuoli 42 v. ikäisenä joulupäivänä 25.12.1757 Kalholla. Lapset: - Maria Aatamintytär, s. 8.7.1732 Hartola, Kalho, k. 6.6.1740 Hartola, Kalho - Riitta Aatamintytär, s. 11.9.1735 Hartola, Kalho. Tauluun 22.4. - Juho Aataminpoika Hörning, s. 1756 Hartola, Kalho, torpparina Kalholla, k. 30.1.1822 Hartola, Pohjola. Puoliso v. 1777 Anna Laurintytär, s. 1760 Hartola, k. 27.5.1785 Hartola, Kalho. Juhon 2. puoliso 26.12.1785 Maria Olavintytär, s. 1765 Hartola. Maria Eerikintytär (Maria Ericsdotter) Syntyi tiettävästi v. 1728 Hartolan Kalholla. Maria avioitui tai hänet naitettiin 23.7.1758 leskimies ja sotilaan Aatami Hörningin 3. puolisoksi ja vihkitiedoissa kerrottiin Marian olevan Kalholta. Maria kuoli tiettävästi 9.3.1800 Kalholla. Ei tiedossa lapsia. 12 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 24 Vastamäki sukuhaara Yleistä: Vastamäen pieni kylä sijaitsee Hartolassa Riihiniemen kylästä koilliseen RiihiniemiPertunmaan Joutsjärven tien 15068 varrella. Vastamäki esiintyi kylänä tai paikkana ensimmäisen kerran v. 1575, viite; s. 31 HK. Vuoden 1624 verokirjoissa Vastamäki mainittiin Sauvuoren yhteydessä ja Vastamäkeen oli tuolloin kirjattu 2 veronmaksajaa (kirkon kymmenysveron maksajaa); Lauri Niilonpoika ja Niilo Niilonpoika. Vastamäessä mainittiin 1600-luvulla 2 kantatilaa; Iso-Niilo ja Vähä-Niilo, joilla oli myös torppia. Nämä 2 kantatilaa jakaantuivat Isonjaon yhteydessä useampaan osaan, joita edelleen jaettiin 1800-luvun loppupuolella, mikä jatkui sitten 1900-luvullakin. Myös tilojen nimet muuttuivat, kun rakennettiin uudistiloja ja vaihdettiin paikkaa. Vastamäkeen luettiin 1600-luvulla myös Riihiniemi, Ulmala sekä Fuurtti. Vastamäen takamailla, Pertunmaan Kuortin lähellä, sijainnut Kyyhkynen (Kyyhkylä) mainittiin verokirjoissa myös Vastamäkeen kuuluvaksi. Vastamäen tiloilla isännät mainittiin välillä talollisiksi, eli olivat itsenäisiä talonpoikia, ajoittain lampuodeiksi, eli toimivat Koskipään kartanon lampuotina tai jopa torpparina. Taulu 24.A Vastamäen Vähä-Niilon sukuhaara Vastamäen Vähä-Niilon tila on sijainnut tiettävästi Riihiniemi –Joutsjärven tien eteläpuolella, ilmeisesti nykyisissä kartoissa mainitun Kukkulan tilan tienoilla. Maarekisterissä Vähä-Niilon tila mainittiin Vastamäki n:o 2 tilana. Tilan jaossa (Isonjaon yhteydessä 1700-luvun lopulla/ 1800-luvun taitteessa) syntynyt Anttilan tila sijaitsee Kukkulasta lounaaseen ja on tiettävästi edelleen alkuperäisellä paikallaan Kaitueentien varrella. Vähä-Niilolla oli 1800-luvulla monia torppia, joista osa löytyy vieläkin kartalta; mm. Kaitueen, Suntilan, Suurijärven ja Tupelin torpat, sekä Rajalan mäkitupa. Taulu 24.A.1 (XII) Lauri Niilonpoika Vastamäki (Lars Nilsson) Syntyi n. v. 1580 talollisen poikana Hartolan Sauvuorella. Isä taulussa 6.A.1. Lauri tai Lasse Niilonpoika mainittiin verokirjoissa ja tarkemmin kirkon kymmenysluetteloissa Sauvuorella v. 1612 -1616 sekä Vastamäessä v. 1624. Vuosien 1636 -1639 henkikirjoissa Lauri mainittiin talollisena Vastamäessä ilman vaimoa poikansa Yrjön ja tämän vaimon kanssa. Laurin tila mainittiin tuolloin Koskipään kartanon torpaksi. Lauri kuoli v. 1639 jälkeen Vastamäessä. Taulu 24.A.2 (XII) N.N. Laurin puolison nimeä ei tiedetä. Laurin puolisoa ei mainittu v. 1636 -1639 henkikirjoissa, eli hän oli joko kuollut tai oli niin pahasti sairaana että ei merkitty henkikirjoihin, koska kovin sairaiden ihmisten ei tarvinnut maksaa henkirahaa. Lapset: - Eerik Laurinpoika Vastamäki, s. n. 1603 Hartola, Sauvuori, mainittiin v. 1624 kymmenysluettelossa Vastamäessä. - Matti Laurinpoika Vastamäki, s. n. 1605 Hartola, Sauvuori, mainittiin v. 1631 verokirjassa talollisena Vastamäessä. - Heikki Laurinpoika Vastamäki, s. n. 1608 Hartola, Sauvuori. Tauluun 24.A.3. - Yrjö Laurinpoika Vastamäki, s. n. 1610 Hartola, Sauvuori, mainittiin henkikirjoissa Lauri Niilonpojan poikana Vastamäessä v. 1636 -1639 sekä Heikki Laurinpojan veljenä Vastamäessä v. 1644 -1656, mainittiin myös itselliseksi. Puoliso v. 1636 Kaarina Heikintytär sekä II puoliso Kerttu, joka mainittiin v. 1650 -1656 henkikirjoissa. Taulu 24.A.3 (XI) Heikki Laurinpoika Vastamäki (Henric Larsson) Syntyi n. v. 1608 talollisen poikana Hartolan Sauvuorella. Heikki oli nuorena miehenä ilmeisesti 13 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa sotilaana, ratsumiehenä Koskipään kartanon Henrik Sipinpoika Silfverbögelin lipullisessa 30-vuotisessa sodassa, ollen tiettävästi hakkapeliittana Keski-Euroopan sotatantereella luomassa Suur-Ruotsia (tai suurta Ruotsi-Suomea). Heikki mainittiin sitten v. 1653 henkikirjassa Vastamäessä, jossa hän oli talollisena (lampuotina) ja isäntänä v. 1654 -1656, Koskipään kartanon Silfverbögelien rälssitilalla Vastamäessä. Heikki kuoli v. 1656 jälkeen mahdollisesti Vastamäessä. Taulu 24.A.4 (XI) Barbro N.N. Barbro mainittiin v. 1653 -1656 henkikirjoissa Vastamäessä Heikki Laurinpojan puolisona ja tilan emäntänä. Lapset: - Simo Heikinpoika Vastamäki, s. n. 1630 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.5. - Eerik Heikinpoika Vastamäki, s. n. 1635 Hartola, Vastamäki, mainittiin v. 1662 -1682 henkikirjoissa Vastamäessä. Puoliso: Helka, mainittiin v. 1662 -1682. - Heikki Heikinpoika Vastamäki, s. n. 1640 Hartola, Vastamäki, mainittiin v. 1669 -1682 henkikirjoissa Vastamäessä. Puoliso: Maria, mainittiin v. 1670 -1682. Taulu 24.A.5 (X) Simo Heikinpoika Vastamäki (Simon Hindersson) Syntyi n. v. 1630 talollisen (lampuodin) poikana Hartolan Vastamäessä. Simo mainittiin Heikki Laurinpojan pojaksi Vastamäessä v. 1653 -1656, jolloin Simolla oli jo vaimo Kaarina. Vuoden 1654 henkikirjassa Simo mainittiin nihdiksi, eli sotilaaksi, mahdollisesti Simo oli mukana Venäjän sodassa v. 1656 -1658. Simo mainittiin talolliseksi (lampuodiksi) ja isännäksi Vastamäen rälssitilalla v. 1662 -1669 henkikirjoissa. Simon vaimo Kaarina mainittiin leskeksi v. 1670, eli Simo kuoli v. 1669 lopulla tai aivan v. 1670 alussa Vastamäessä, eli jo n. 40 v. ikäisenä. Taulu 24.A.6 (X) Kaarina (Karin N.N-dotter) Syntyi n. v. 1632 Hartolassa. Kaarina avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1652 Simo Heikinpojan puolisoksi Vastamäkeen. Kaarina mainittiin v. 1653 henkikirjassa Simo Heikinpojan puolisona ja miniänä Vastamäessä, jossa hän oli tilan emäntänä v. -1662 -1669-. Kaarina mainittiin leskeksi v. 1670 henkikirjassa, sen jälkeen hänestä ei löytynyt merkintöjä. On mahdollista että Kaarina avioitui uudemman kerran, mutta häntä ei löydetty henkikirjoista. Toki henkikirjoista löytyy montakin Kaarinaa, mutta heistä on mahdoton sanoa kuka heistä oli juuri tämä samainen Kaarina. Lapset: - Niilo Simonpoika Vähä-Niilo, s. n. 1660 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.7. - Simo Simonpoika, mainittiin v. 1687 1694 henkikirjoissa torpparina Vastamäessä. Taulu 24.A.7 (IX) Niilo Simonpoika Vähä-Niilo (Niels Simonsson) Syntyi n. 1660 tiettävästi talollisen (lampuodin) poikana Vastamäessä. Niilo Simonpoika mainittiin ensimmäisen kerran henkikirjoissa vaimonsa Johannan kanssa v. 1691 -1693 torpparina Vastamäessä. Niilo mainittiin sitten v. 1694 henkikirjassa talolliseksi ja isännäksi Hartolan Vastamäen Vähä-Niilossa yhdessä vaimonsa Johannan kanssa. Maakirjan mukaan Niilo oli isäntänä Vähä-Niilon verotorpassa v. 1698 -1712. Vuoden 1694 kylvökymmenysluettelon mukaan Vastamäkeen oli verolle pantu torppari Niilo Simonpoika, jonka tila oli 1/6 manttaalin tila, taloluku 1, ja kylvö v. 1694 oli 2 tynnyriä, viite; s. 207 SPH I-II. Niilo voisi olla Vastamäestä torppari Simo Simonpoika Kyyhkysen poika, mutta mitä todennäköisemmin hän on Vastamäen Simo Heikinpojan poika. Vastamäen Esko Eerikinpojan tila mainittiin v. 1705 maakirjassa Iso-Niilon tilana ja Niilo Simonpojan tila Vähä-Niilon tilana. Maakirjojen mukaan Niilo maksoi Vähä-Niilon tilan verot vielä v. 1705 -1712. Niilo Simonpoika joutui elinaikanaan kokemaan kovia, ensiksikin v. 1695 -1697 suuret kato-, nälkä- ja kulkutautivuodet ja tämän perään Pohjan sota ja Isonvihan aika v. 1700 -1721. 14 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Sysmän verorästiluettelon v. 1704 mukaan Vastamäen Vähäniilon isäntä Niilo Simonpoika oli köyhä talollinen, joka katovuosien ja sotamiesottojen takia oli joutunut hätään ja pystyi maksamaan vain osan veroistaan. Edelleen mainittiin että Vastamäen torpparit olivat kuolleet nälkään katovuosina jättämättä jälkeensä mitään omaisuutta, viite; s. 727 SPH I-II. Sysmän taloluettelon mukaan Vastamäen Vähäniilo mainittiin 1720 -luvulla 1/6 manttaalin 1 talouden tilaksi, joka oli Ylisen Hollolan komppanian ratsutilan n:o 101 ja 102 (Hartolan Koskipään) augmentti, eli aputila, eli tila osallistui Koskipään kartanon ratsumiehen ylläpitoon ja samalla tila oli ruodun 107 osakas, eli tila osallistui myös ruotusotamiehen ylläpitoon, viite; s. 715 SPH I-II. Niilo Simonpoika kuoli v. 1712 jälkeen Vastamäessä, ehkä n. v. 1715, siis Isonvihan aikaan. Taulu 24.A.8 (IX) Johanna N.N. Johanna mainittiin v. 1691 -1694 henkikirjoissa Niilo Simonpojan puolisoksi sekä v. 1694 VähäNiilon tilan emännäksi. Johanna voisi olla Vastamäen (Riihiniemen) Klemetti Heikinpojan ja tämän puolison Johannan tytär (?), mutta tätä ei saatu varmistettua. Lapset: - Liisa Niilontytär, puoliso Samuel Eerikinpoika, jotka mainittiin Vähä-Niilossa talollisina v. 1707 -1710 henkikirjoissa. - Aatami Niilonpoika Vähä-Niilo, s. v. 1689 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.9. Taulu 24.A.9 (VIII) Aatami Niilonpoika Vähä-Niilo (Adam Nielsson) Syntyi v. 1689 talollisen poikana Hartolan Vastamäessä. Aatami Niilonpoika, talollinen ja kirkon kuudennusmies, isäntänä Vastamäen Vähä-Niilossa v. 1712 -1735. Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 168 RK 1727 -1736 k. 145) Aatami mainittiin talolliseksi (bonde) Vähä-Niilon tilalla. Tilalla asui tuolloin 25 -26 ihmistä; Aatamin perheen lisäksi tilalla mainittiin useita renkejä ja piikoja sekä itsellisiä, kuin myös pari kerjäläistä. Vuosien 1748-1754 rippikirjassa Vastamäen Iso-Niilon ja Vähä-Niilon ohella mainittiin Vastamäessä Uudenkartanon/tilan torppa (Nygårgs torp). Rippikirjoissa Aatami mainittiin ylinnä ja isäntänä aina kuolemaansa v. 1773 asti, vaikka henkikirjojen mukaan tilan pito siirtyi hänen Tuomas pojalleen jo v. 1736. Aatamin isännyyden aikana Vähä-Niilo oli jakamaton tila. Kirkonkirjoissa Aatamin tilasta käytettiin myös nimeä Sexmannin tila (Sexman = kirkon kuudennusmies). Aatami oli arvostettu ja vaikutusvaltainen talonpoika, jota osoittaa hänen kuudennusmiehen virkansa, jossa tehtävässä hän keräsi Hartolan itäpuolen kylissä papiston kymmenykset sekä muut verot ja maksut. Aatami toimi VastamäkiRiihiniemen alueella kyläpäällikkönä, sekä oli alueensa moraalin vartijana, mm. oli patistelemassa kyläläisiä kirkkoon sunnuntaisin. Aatami joutui muutenkin huolehtimaan kyläläisten asioista, mm. ilmoittamaan papistolle jos kotikylän seuduilla alkoi ilmaantumaan tarttuvia kulkutauteja. Aatami joutui toimessaan kuljettamaan tai järjestämään kuljetukset sairastuneille kyläläisille hospitaaleihin. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan kirkon kuudennusmies Aatami Niilonpoika kuoli 84 v. ikäisenä 2.12.1773 Vastamäessä ja haudattiin 12.12.1773 Hartolassa. Taulu 24.A.10 (VIII) Anna N.N. Syntyi n. v. 1692 Hartolassa. Anna avioitui tiettävästi v. 1712 Aatami Niilonpojan kanssa ja hänet mainittiin Aatami Niilonpojan puolisoksi ja Vastamäen Vähä-Niilon tilan emännäksi v. 1712 -1727 Sysmän henkikirjoissa. Anna kuoli tiettävästi v. 1727 alkupuolella Vastamäessä. Lapset: - Tuomas Aataminpoika Vähä-Niilo, s. v. 1717 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.11. - Liisa Aatamintytär, s. n. 1719 Hartola, Vastamäki. Puoliso 15.1.1745 Simo Jaakopinpoika Marjokankaalta. - Antti Aataminpoika, s. 1721 Hartola, Vastamäki, k. 6.2.1738 Hartola, Vastamäki 15 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Valpuri Eerikintytär (Walborg Ericsdotter) Syntyi v. 1705 Hartolassa. Mahdollisesti talollisen tytär Vastamäen Iso-Niilosta. Valpuri avioitui tiettävästi v. 1728 Aatami Niilonpojan kanssa. Sysmän henkikirjojen mukaan Valpuri toimi Vastamäen Vähä-Niilon emäntänä v. 1728 -1736. Valpuri mainittiin myös Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 168 RK 1727 -1736 k. 145) emäntänä Vähä-Niilossa. Valpuri kuoli jo 43 v. ikäisenä 6.3.1748 Hartolan Vastamäessä ja haudattiin 13.3.1748 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Lapset: - Matti Aataminpoika Vähä-Niilo, s. 1729 Hartola, Vastamäki, talollinen Vastamäessä, k. 20.3.1774 Hartola, Vastamäki. Puoliso 25.6.1749 Marja Heikintytär, s. 1729, Ruorasmäen Kukosta, k. 14.1.1810 Vastamäki, Vähä-Niilo. Matin ja Marjan pojat Pietari Matinpoika (s. 1760, k. 1808) ja Aatami Matinpoika (s. 1765, k. 1812) viljelivät (ja näiden jälkeläiset) Vähä-Niilon tilan toista puoliskoa, joka mainittiin tilan jaon jälkeen Vähä-Niilon nimellä (toinen puolisko oli Anttila). - Mikko Aataminpoika, s. 1731 Hartola, Vastamäki, kast. 6.10.1731 Hartola - Petteri Aataminpoika, s. n. 1733 Hartola, Vastamäki - Helka Aatamintytär, s. 5.5.1735 Hartola, Vastamäki, avioitui tiettävästi v. 1760 Putkijärvelle. - Maria Aatamintytär, s. 10.7.1743 Hartola, Vastamäki, puoliso 8.12.1773 Simo Simonpoika, torppari ja leskimies Riihiniemestä. Taulu 24.A.11 (VII) Tuomas Aataminpoika Vähä-Niilo (Thomas Adamsson) Syntyi v. 1717 talollisen poikana Hartolan Vastamäessä. Vartuttuaan Tuomas toimi lampuotina ja isäntänä kotitilallaan Hartolan Vastamäen Vähä-Niilossa v. 1736 -1768. Tuomaksen isännyyden aikana Vähä-Niilossa mainittiin 2 isäntää; Tuomas Aataminpoika (päätilalla) sekä Tuomaan nuorempi veli Matti Aataminpoika, joka viljeli II-tilaa, eli tila oli käytännössä jaettu kahtia. Tuomas Aataminpoika kuoli 51 v. ikäisenä 10.3.1768 kaupunkimatkallaan pistokseen tai sydänkohtaukseen (blifvit död under Stads resan i styng) ja haudattiin 13.3.1768 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Maria Eerikintytär (Maria Ericsdotter) Syntyi v. 1720 Hartolassa. Maria avioitui tai hänet naitettiin 17 v. ikäisenä 11.12.1737 Tuomas Aataminpojan puolisoksi. Vihkitiedoissa ei kerrottu mistä Maria tuli miniäksi Vastamäen VähäNiiloon, jossa Maria toimi sitten tilan nuorena emäntänä. Maria kuoli jo 29 v. ikäisenä 27.4.1749 lapsivuoteeseen tai lapsen synnytyksen jälkeiseen komplikaatioon Vastamäessä ja haudattiin 30.4.1749 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Lapset: - Liisa Tuomaantytär, s. 7.1.1739 Hartola, Vastamäki, k. 9.6.1740 Hartola, Vastamäki - Tuomas Tuomaanpoika, s. 19.12.1740 Hartola, Vastamäki, itsellinen Vastamäessä, k. 29.8.1793 Hartola, Vastamäki. Puoliso 11.12.1768 Hartolassa torpparin tytär Kaarina Mikontytär Hartolan Koitista, s. 12.10.1745 Hartola, Koitti, k. 26.6.1807 Hartola, Vastamäki. - Yrjö Tuomaanpoika, s. 24.3.1743 Hartola, Vastamäki, k. 31.1.1744 Hartola, Vastamäki - Anna Tuomaantytär, s. 29.10.1744 Hartola, Vastamäki, k. 7.10.1748 Hartola, Vastamäki - Valpuri Tuomaantytär, s. 4.1.1747 Hartola, Vastamäki - Eeva Tuomaantytär, s. 16.4.1749 Hartola, Vastamäki, k. 10.6.1749 Hartola, Vastamäki Taulu 24.A.12 (VII) Valpuri Juhontytär (Walborg Johansdotter) Syntyi v. 1725 talollisen tyttärenä Hartolan Ruskealan Marttilassa. Isä taulussa 25.13. Valpuri avioitui tai hänet naitettiin 24 v. ikäisenä 27.12.1749 leskimies Tuomas Aataminpojan puolisoksi ja Vastamäen Vähä-Niilon tilan emännäksi. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan Valpuri oli piika Ruskealasta. Hartolan rippikirjan (s. 24 RK 1748 -1754 k. 27) mukaan Ruskealan Marttilan Juho Juhonpojan tytär Valpuri avioitui Vastamäkeen. Vastamäen Vähä-Niilon tilan emäntä. Valpuri kuoli 46 v. ikäisenä 15.1.1771 Hartolan Vastamäessä. 16 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Lapset: - Marja Tuomaantytär, s. 7.10.1750 Hartola, Vastamäki - Antti Tuomaanpoika, s. 1.12.1751 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.13. - Mikko Tuomaanpoika Iso-Niilo, s. 26.8.1754 Hartola, Vastamäki, lampuotina Vastamäen Iso-Niilon Mikkolassa, kirkon kuudennusmies, k. 10.9.1818 Hartola, Vastamäki. Puoliso: Marja Yrjöntytär, s. 1756 Hartola, piika Vastamäen Ny Gård’sta. - Juho Tuomaanpoika Vähä-Niilo, s. 14.5.1758 Hartola, Vastamäki, talollinen Vähä-Niilossa, puoliso 15.12.1782 Marja Juhontytär, Pohjolan kylästä. Juho ja Marja muuttivat v. 1796 Niemeen, jossa heidät mainittiin talollisina. - Eeva Tuomaantytär, s. 1.2.1761 Hartola, Vastamäki. Puoliso 15.12.1782 Olavi Juhonpoika, torppari Pohjolan kylästä. - Liisa Tuomaantytär, s. 4.11.1764 Hartola, Vastamäki, k. 17.8.1795 Hartola, Sauvuori lapsivuoteeseen. Puoliso 10.12.1786 Pietari Eerikinpoika, s. 18.6.1761 Hartola, Sauvuori. Talollisena Sauvuorella. Pietarin isä Eerik Tahvonpoika taulussa 6.A.15. Taulu 24.A.13 (VI) Antti Tuomaanpoika Anttila (Anders Thomasson) Syntyi 1.12.1751 talollisen poikana Hartolan Vastamäen Vähä-Niilossa. Antti toimi vartuttuaan talollisena ja lampuotina kotitilallaan Vähä-Niilossa. Vuoteen 1796 asti Antin apuna tilan pidossa oli tämän nuorempi veli Juho Tuomaanpoika. Vuoden 1830 -1842 kirkonkirjoissa Antin isännöimä tila mainittiin nimellä Vähä-Niilo, Anttila. Vähä-Niilon tilan jaossa syntynyttä uutta tilaa kutsuttiin Anttilaksi, ilmeisesti juuri Antin etunimen mukaan. Vähä-Niilon tilaa viljeli Antin serkut Pietari Matinpoika (s. 1760) ja Aatami Matinpoika (s. 1765). Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan talollinen ja leskimies Antti Tuomaanpoika kuoli 80 v. ikäisenä 17.6.1832 Vastamäessä. Taulu 24.A.14 (VI) Eeva Heikintytär (Eva Henricsdotter) Syntyi tiettävästi 10.7.1756 talollisen tyttärenä Hartolan Vastamäessä. Isä taulussa 24.B.9. Eeva Heikintytär avioitui tai hänet naitettiin 17 v. ikäisenä 19.12.1773 Antti Tuomaanpojan kanssa ja vihkitiedoissa Eeva mainittiin piiaksi Vastamäen Vähä-Niilosta. Vastamäen Vähä-Niilon Anttilan tilan emäntä. Eevan vanhempien selvittely ja päättely osoittautui haasteelliseksi, sillä Vastamäessä oli mahdollisesti kaksikin Eeva Heikintytärtä: Ensiksikin Eeva voisi olla Vastamäen Ison Niilon Heikki Heikinpojan (Hendrich Hendrichsson) ja tämän puolison Marja Tuomaantyttären (Marja Thomasdotter) tytär Eeva, joka syntyi 10.7.1756 Vastamäessä ja joka v. 1767 -1773 rippikirjan mukaan avioitui v. 1773. Myöhemmin rippikirjoissa Eevan synt.vuodeksi mainittiin kuitenkin v. 1750 !. Toisaalta Eeva voisi olla Vastamäen Vähä-Niilossa torpparina mainitun Heikki Yrjönpojan tytär. Vuoden 1767 -1773 rippikirjan mukaan Vastamäen Vähä-Niilon torpparin Heikki Yrjönpojan ja tämän puolison Anna Matintyttären tytär Eeva avioitui v. 1773 !. Heikki Yrjönpoika mainittiin Vastamäessä torpparina ja jääkärinä ja hän oli avioitunut leskimiehenä v. 1767 leskivaimon Anna Matintyttären kanssa, joka kuoli v. 1776 kesäkuussa 55 v. ikäisenä ja Heikki avioitui 3. kerran v. 1776 joulukuussa leskivaimon Eeva Ristontyttären kanssa. Hartolan syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan Heikki Yrjönpojalta ei kuitenkaan löydy Eeva nimistä tytärtä !. Toisaalta myöskään kuulutettujen ja vihittyjen kirjasta ei löydy kahta Eeva Heikintytärtä avioituneeksi Vastamäessä, löytyy ainoastaan 19.12.1773 vihitty Eeva Heikintytär. Sitä ei saatu myöskään selville mistä leskimies Heikki Yrjönpoika tuli Vastamäkeen. Hieman ristiriitaisia tietoja tulkitessa päädyttiin siihen että Eeva olisi todennäköisemmin Ison Niilon tilan tytär, siis 10.7.1756 syntynyt Eeva Heikintytär ja tätä vaihtoehtoa tukee Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirja, jonka mukaan talollisen vaimo Eeva Heikintytär kuoli 65 v. ikäisenä 31.5.1821 Hartolan Vastamäessä (eli olisi syntynyt todella v. 1756). Lapset: - Antti Antinpoika, s. 14.4.1776 Hartola, Vastamäki, k. 25.6.1777 Hartola, Vastamäki 17 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - - - Liisa Antintytär, s. 4.2.1778 Hartola, Vastamäki. Puoliso 10.12.1797 torpparin poika Hartolan Jokelasta Heikki Yrjönpoika, s. 1774, renkinä, vävynä ja lampuotina VähäNiilossa, k. 20.11.1839 Hartola, Vastamäki. Aatami Antinpoika, s. 17.5.1780 Hartola, Vastamäki, k. 27.8.1794 Hartola, Vastamäki Maria Antintytär, s. 7.8.1782 Hartola, Vastamäki. Puoliso 20.12.1804 Tuomas Matinpoika, torpparin poika Hartolan Ulmalasta. Anna Antintytär, s. 12.8.1784 Hartola, Vastamäki, k. 26.3.1785 Hartola, Vastamäki Valpuri Antintytär, s. 26.3.1786 Hartola, Vastamäki. Tauluun 22.8. Eeva Antintytär, s. 31.7.1788 Hartola, Vastamäki. Puoliso 15.12.1810 Matti Tuomaanpoika, s. 18.8.1786 Hartola (Joutsa) Hankaa, Holla. Eeva avioitui kirjoittajan isän äidin sukuun kuuluneen Matti Tuomaanpojan kanssa, jonka isän Tuomas Antinpoika Hollan isän Antti Martinpoika Hollan isä Martti Matinpoika Holla on kirjoittajan esi-isiä Hankaan Hollasta (s. 137 Havuhuupon sukukirja, taulu 23.5) Antti Antinpoika, s. 16.3.1792 Hartola, Vastamäki, k. 29.8.1794 Hartola, Vastamäki Kaisa Antintytär, s. 5.4.1794 Hartola, Vastamäki Hebla Antintytär, s. 31.7.1795 Hartola, Vastamäki. Puoliso 8.10.1820 Juho Tuomaanpoika, s. 1794 Hartola, renkinä, vävynä ja lampuotina Vastamäen Vähä-Niilossa. Heikki Antinpoika, s. 19.2.1799 Hartola, Vastamäki Taulu 24.B Vastamäen Iso-Niilon sukuhaara Vastamäen Iso-Niilon tila on sijainnut tiettävästi Vastamäessä nykyään Horppi nimellä tunnetun tilan paikkeilla, Iso-Niilon tilan ollessa ilmeinen kantatila Vastamäessä, sillä se mainittiin maarekisterissä Vastamäki n:o 1 tilana. Horpin tila sijaitsee Vastamäessä Riihiniemi-Joutsjärvi tien pohjoispuolella. Ison jaon myötä 1800-luvun puolella Iso-Niilon tila jakaantui kahteen tilaan; Horppila ja Mikkola, jotka edelleen ovat Vastamäessä, Horppila nykyään Horppi nimellä n. 700 m päässä Riihiniemi-Joutsjärvi tiestä. Mikkola sijaitsee Horpin eteläpuolella aivan RiihiniemiJoutsjärvi tien tuntumassa, entistä Vähä-Niiloa (Kukkulan tila) vastapäätä. Iso-Niilolla mainittiin Seppälän torppa, jolla nimellä paikka edelleen tunnetaan Horpin peltojen eteläpuolella Horpin ja Mikkolan välissä. Taulu 24.B.1 (XI) Eerik Niilonpoika Iso-Niilo (Erich Nilsson) Syntyi n. v. 1613 talollisen poikana Hartolan Sauvuorella. Isä taulussa 6.B.1. Eerik mainittiin Vastamäessä Niilo Niilonpojan poikana v. 1634 -1635 ja 1644 -1653 sekä talollisena ja isäntänä v. 1654 -1671 ja 1675 henkikirjoissa, tai paremminkin Eerik toimi Koskipään kartanon torpparina ja/tai lampuotina Vastamäessä. Eerikillä mainittiin vaimo (hu) jo v. 1634 henkikirjassa. Vastamäessä mainittiin isäntänä myös Eerikin vanhempi veli Heikki Niilonpoika. Vuoden 1675 henkikirjassa Eerik Niilonpoika mainittiin isäntänä Vastamäessä ilman puolisoa, tilalla mainittiin tuolloin leskivaimo Riitta, eli Eerikin miniä, joka mainittiin vielä v. 1680 henkikirjassa. Samoin v. 1675 henkikirjassa mainittiin Eerikin pojat Esko ja Antti vaimojensa kera. Eerik Niilonpoika kuoli v. 1676 tai sen jälkeen Vastamäen Iso-Niilon tilalla. Taulu 24.B.2 (XI) Valpuri N.N. (Walborg N.N-dotter) Syntyi n. v. 1615 Hartolassa. Valpuri oli ilmeisesti sama Eerikin vaimo, joka mainittiin v. 1634 henkikirjassa, eli olivat avioituneet mahdollisesti v. 1633 -1634 tienoilla. Valpuri mainittiin etunimellään v. 1650 -1662 henkikirjoissa Eerikin puolisona ja emäntänä Vastamäen Iso-Niilon tilalla. Valpuri kuoli v. 1662 tai sen jälkeen Vastamäessä. Lapset: - Lauri Eerikinpoika Iso-Niilo, s. n. v. 1634 Hartola, Vastamäki. Mainittiin v. 1654 -1671 henkikirjoissa Eerik Niilonpojan pojaksi Vastamäen Iso-Niilossa. Puoliso: Riitta, mainittiin Laurin vaimona v. 1654 -1671 henkikirjoissa. 18 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - Olavi Eerikinpoika, s. n. v. 1636 Hartola, Vastamäki. Mainittiin v. 1656 -1666 henkikirjoissa Eerik Niilonpojan pojaksi ja itselliseksi Vastamäen Iso-Niilossa. Puoliso: Riitta, mainittiin v. 1656 -1666 henkikirjoissa Olavin vaimoksi Vastamäen Iso-Niilossa. Esko Eerikinpoika Iso-Niilo, s. n. v. 1640 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.B.3. Antti Eerikinpoika, s. n. v. 1643 Hartola, Vastamäki, mainittiin v. 1675 -1676 henkikirjoissa Eerik Niilonpojan pojaksi Vastamäessä. Samaisissa v. 1675 -1676 henkikirjoissa Antilla mainittiin vaimo Anna. Helka N.N. (Helga N.N-dotter) Helka mainittiin v. 1664 -1671 henkikirjoissa Eerik Niilonpojan puolisoksi ja emännäksi Iso-Niilon tilalla Vastamäessä, eli Helka avioitui leski-isännän Eerik Niilonpojan kanssa v. 1663 -1664 tienoilla. Helka kuoli v. 1671 jälkeen Vastamäessä. Ei tiedossa lapsia. Taulu 24.B.3 (X) Esko Eerikinpoika Iso-Niilo (Eskil Ersson) Syntyi n. v. 1640 tiettävästi talollisen tai lampuodin poikana Hartolan Vastamäessä. Esko mainittiin v. 1666 -1671 henkikirjoissa Eerik Niilonpojan pojaksi ja samalla kerrottiin Eskon asuvan ja työskentelevän itsellisenä Vastamäen Iso-Niilossa. Vuoden 1675 henkikirjassa Esko mainittiin tilalla Eerik Niilonpojan pojaksi vaimonaan Kaarina. Esko Eerikinpoika toimi sitten v. 1676 -1682 henkikirjojen mukaan tilan isäntänä ollen Koskipään kartanon herran majuri Henrik Sipinpoika Silfverbögel’n lampuotina. Esko Eerikinpoika mainittiin seuraavan kerran v. 1691 henkikirjoissa Vastamäessä, ollen v. 1691 -1712 Vastamäen Iso-Niilon, eli Puppolan tilan isäntänä ja lampuotina. Maakirjoissa tilan omistajan nimi esiintyi muodossa Esko Eerikinpoika Isoniilo (Eskil Ersson Isonijlo) ja Esko Isoniilo (Eskel Isonijlo). Esko köyhtyi pahasti Suurten nälkävuosien 1695 -1697 aikana ja joutui suuriin verovelkoihin. Sysmän verorästiluettelon v. 1704 mukaan Isoniilon Esko Eerikinpojan on maksettava (verovelkansa) tai ruvettava sotilaaksi, viite; s. 727 SPH I-II. Esko kuoli henkikirjan mukaan v. 1712 Vastamäessä. Vastamäessä mainittiin v. 1675 -1682 henkikirjoissa toinenkin Esko Eerikinpoika, nimittäin Eerik Matinpojan poika Esko Eerikinpoika. Vastamäessä oli isäntänä myös Esko Matinpojan poika Heikki Eskonpoika, joka mainittiin v. 1675 -1694 henkikirjoissa Iso-Niilon tilan yhteydessä. E.m. Heikillä mainittiin myös veljet Risto Eskonpoika (v. 1675 -1682) ja Nuutti Eskonpoika (v.1687 -1693). Vastamäessä Iso-Niilon tilan yhteydessä mainittiin v. 1675 -1682 henkikirjoissa isäntänä myös Eerik Heikinpoika. Nämä kaikki lienee Koskipään kartanon verotorppareina Vastamäessä, IsoNiilon tilan yhteydessä (?). Taulu 24.B.4 (X) Kaarina N.N. (Carin N.N-dotter) Kaarina mainittiin v. 1675 -1680 henkikirjoissa Esko Eerikinpojan puolisoksi ja Iso-Niilon tilan emännäksi. Lapset: - Nuutti Eskonpoika, mainittiin v. 1678 -1682 henkikirjoissa Esko Eerikinpojan pojaksi Vastamäessä, puoliso Kaarina mainittiin v. 1680-1682 henkikirjoissa. - Eerik Eskonpoika ???. Tauluun 24.B.5. Aune N.N. (Agnes N.N-dotter) Aune mainittiin v. 1691 -1711 henkikirjoissa Esko Eerikinpojan puolisona Vastamäen Iso-Niilossa sekä Aatami Eskonpojan äitinä v. 1712 henkikirjassa. Aune kuoli Isonvihan aikaan v. 1712 jälkeen Vastamäessä. Lapset: - N.N. Eskontytär. Puoliso: Tuomas N.N, mainittiin v. 1707-1711 henkikirjoissa Esko Eerikinpojan vävynä Iso-Niilon tilalla. 19 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - Aatami Eskonpoika Iso-Niilo, mainittiin v. 1708 -1712 henkikirjoissa. Puoliso: Marketta, mainittiin v. 1712 henkikirjassa. Taulu 24.B.5 (IX) Eerik Eskonpoika (Eric Eskelsson) ??? Syntyi n. v. 1680 mahdollisesti Hartolan Vastamäessä (?). Eerikiä ei mainittu henkikirjoissa eikä kirkonkirjoissa. Eerik on päätelty lähinnä poikansa patronyymin perusteella. On myös huomioitava se että Eerikin patronyymi on epävarma. Asian selvittämistä vaikeuttaa puuttuvat asiakirjat Suurten nälkävuosien (v. 1695-1697) sekä Pohjan sodan ja Isonvihan (v. 1700-1721) ajalta ja senkin jälkeiseltä muutamalta vuodelta (1722-1723). On mahdollista että tämä Eerik ei ole Iso-Niilon isännän Esko Eerikinpojan poika, eikä mahdollisesti ollenkaan sukulainen (?), mutta on perusteita päätellä että Eerik olisi kuitenkin Vastamäestä ja siellä Esko Eerikinpojan poika. Taulu 24.B.6 (IX) Marja Simontytär (Marja Simonsdotter) Syntyi v. 1683 Hartolassa. Marja voisi olla Sauvuoren Simo Niilonpojan ja tämän puolison Markareetan tytär, tai Vastamäen torpparin Simo Kyyhkysen ja tämän vaimon Marketan tytär, tai Vastamäen torpparin ja Nokan kylässä kalastajana toimineen Simo Simonpojan tytär (?), vaihtoehtoja on siis useita, eikä millekkään näistä löydetty vahvistusta. On mahdollista että taulussa 6.B.10 mainittu Marketta Simontytär olisi Marjan sisar ?. Vastamäen Ylitalossa kuoli 27.5.1738 torpan emäntä Kristiina Simontytär 70 v. ikäisenä, mahdollisesti hänkin Marjan sisar (?). Marja Simontytär oli joka tapauksessa emäntänä Vastamäen Iso-Niilon tilalla. Marjan ensimmäisen puolison nimi oli Eerik. Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa v. 1727 -1735 Iso-Niilon tilan lampuodiksi ja isännäksi oli merkitty Pietari Tuomaanpoika (syntyi n. v. 1680, kuoli v. 1735 ja haudattiin 12.1.1735 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle) ilmeisen toisen vaimonsa Marja Simontyttären kanssa. Henkikirjojen mukaan Pietari toimi lampuotina v. -1725 -1734 Iso-Niilon tilalla. Lisäksi mainittiin Pietarin poikapuoli Heikki Eerikinpoika vaimonaan Helka Pietarintytär. Tilalla asui myös Pietarin veli Antti Tuomaanpoika ja tällä vaimo Kristiina Yrjöntytär. Seuraavassa rippikirjassa v. 1736 -1747 lampuodiksi mainittiin Antti Tuomaanpoika, joka kuoli 73 v. ikäisenä 27.2.1744 Vastamäessä ja haudattiin 11.3.1744 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Tilalla asui myös Antin veljen Pietari Tuomaanpojan leski Marja Simontytär, jolla mainittiin poika Heikki Eerikinpoika ja tällä vaimo Helka Pietarintytär. Voitaneen ajatella että veljekset Pietari ja Antti Tuomaanpoika voisivat olla Iso-Niilon tilalla v. 1707 -1711 henkikirjoissa vävynä mainitun Tuomaksen poikia (?), mutta syntymävuotensa ja ikänsä perusteella tämä vaihtoehto tuntuu epätodennäköiseltä !. On myös mahdollista että Eerik ja Marja Simontytär olisivat asuneet jossain muualla, ja vasta Eerikin kuoleman jälkeen Marja olisi tullut leskenä Pietari Tuomaanpojan puolisoksi Iso-Niilon tilalle (?). Todennäköisempää on kuitenkin se että Marja Simontytär olisi asunut ensimmäisessä avioliitossaan Iso-Niilon tilalla ja Pietari Tuomaanpoika olisi tullut puusniekaksi eli puuskaisännäksi tilalle naituaan leskiemännän ja samalla olisi Pietarin veli Antti tullut myös tilalle (?). Iso-Niilon tilan yhteydessä mainittiin itsellisenä Heikki Simonpoika vaimonsa Marketta Antintyttären kanssa, Heikki voisi olla Marjan veli (?), samoin itsellisenä mainittiin Yrjö Tuomaanpoika (s. 1695, k. 1732 Vastamäki), vaimonsa Maria Matintyttären kanssa, mahdollisesti Yrjö oli Pietarin veli, tai Iso-Niilon vävyn Tuomaan poika (?). Iso Niilon tilalla mainittiin myös Valpuri Simontytär, jonka kerrottiin muuttaneen Joutsjärven Koljolaan. Iso-Niilon emäntä (Gårds värd:) Marja Simontytär kuoli 62 v. ikäisenä 4.8.1745 Vastamäessä ja haudattiin 11.8.1745 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Eerikin ja Marja Simontyttären lapsi: - Heikki Eerikinpoika, s. v. 1704 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.B.7. Taulu 24.B.7 (VIII) Heikki Eerikinpoika Iso-Niilo (Henric Erichsson) Syntyi v. 1704 ilmeisesti Hartolan Vastamäessä. Heikki Eerikinpojan isä ja Heikin periytyminen todella Vastamäen/ Iso-Niilon tilalta on varsin epävarman päättelyn tulosta, mutta se tiedetään että 20 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Eerikin äiti oli Iso-Niilon tilan emäntä. Jos löydetään validimpaa ja varmempaa tietoa Heikin isästä ja sukujuurista, esim. mahdollisista perunkirjoista, niin sitten tarvittaessa korjataan tiedot !. Henkikirjojen mukaan Heikki Eerikinpoika toimi Iso-Niilon, eli Puppolan tilalla lampuotina v. 1735 1749-. Henkikirjojen mukaan Heikki toimi Iso-Niilon tilalla Koskipään kartanon Otto Tandefeltin lampuotina. Heikillä oli palveluksessaan useita piikoja ja renkejä. Tilan yhteydessä mainittiin myös 2 torppaa, joissa oli isäntinä Yrjö Tuomaanpoika ja toisessa Jaakoppi Martinpoika. Iso-Niilon tila esiintyi joissain kirkonkirjoissa myös nimellä Ylitalo. Nykyisissä kartoissa Ylitalo ja sen naapuri Alitalo sijaitsevat Vastamäen kaakkoispuolella Kaituentien varrella Väärälammen ja Kaituen lammen välissä. Kuninkaan kartaston v. 1790 mukaisesti Vastamäen talot sijaitsivat ryhmäkylänä Riihiniemi –Joutsjärvi tien (tai paremmin hevosella kuljettavan polun) varrella, eli tiloja ilmeisesti siirrettiin myöhemmin Isonjaon jalkeen. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Heikki kuoli 55 v. ikäisenä 9.11.1759 Vastamäessä. Taulu 24.B.8 (VIII) Helka Pietarintytär (Helga Pehrsdotter) Syntyi v. 1704 ilmeisesti Hartolassa. Helkan vanhempia ei varmuudella saatu selvitettyä. On mahdollista että Helka olisi Vastamäen Iso-Niilon isännän Pietari Tuomaanpojan tytär tämän ensimmäisestä avioliitosta, eli Maria Simontytär olisi ollut Helkan äitipuoli (?). Helka avioitui tai hänet naitettiin ilmeisesti Isonvihan jälkeen n. v. 1727 Heikki Eerikinpojan puolisoksi ja emännäksi Vastamäen Iso-Niilon tilalle. Jos teoria pitää paikkansa, niin Heikki ja Helka olisivat olleet avioituessaan ikään kuin ”sisarpuolia” asuen samassa perheessä, ilman läheistä verisukulaisuutta. Selviteltiin sitäkin mahdollisuutta että Helka periytyisi Iso-Niilon tilalta ja Heikki Eerikinpoika olisi tullut äitinsä kanssa tilalle muualta, mutta tämä on epätodennäköisempää. Helka synnytti ainakin 8 lasta, mahdollisesti enemmänkin, joista vain 2 selvisi aikuiseksi, eli Heikin ja Helkan perheessä lapsikuolleisuus oli todella suuri !. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Helka kuoli 78 v. ikäisenä 22.2.1782 Vastamäessä. E.m. kuoliniässä voi olla hieman liioittelua, eli Helka syntyi mahdollisesti muutaman vuoden myöhemmin kuin v. 1704 !. Lapset: - Heikki Heikinpoika, s. 1728 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.B.9. - Eerik Heikinpoika, s. 7.3.1734 Hartola, Vastamäki, k. 16.9.1738 Hartola, Vastamäki - Marja Heikintytär, s. 1736 Hartola, Vastamäki, k. 10.5.1737 Hartola, Vastamäki - Valpuri Heikintytär, s. 12.4.1738 Hartola, Vastamäki. Puoliso 17.12.1758 leskimies Olavi Pietarinpoika Heinolasta. - Anna Heikintytär, s. 6.3.1740 Hartola, Vastamäki, k. 19.4.1740 Hartola, Vastamäki - Yrjö Heikinpoika, s. 24.3.1741 Hartola, Vastamäki, k. 31.12.1742 Hartola, Vastamäki - N.N., s. 20.12.1742 Hartola, Vastamäki, k. 20.12.1742 Hartola, Vastamäki - Elias Heikinpoika, s. 1.6.1745 Hartola, Vastamäki, k. 7.5.1763 Hartola, Vastamäki Taulu 24.B.9 (VII) Heikki Heikinpoika Iso-Niilo (Hendrich Hendersson) Syntyi v. 1728 lampuodin poikana Hartolan Vastamäessä. Hartolan rippikirjassa (s. 179 RK 17361747 k. 184) Heikki mainittiin Heikki Eerikinpojan poikana Vastamäen Iso-Niilon tilalla. Heikki toimi isänsä jälkeen lampuotina ja isäntänä kotitilallaan Vastamäen Iso-Niilossa v. -1751-1761, eli kuolemaansa asti, sillä Heikki kuoli jo 33 v. ikäisenä 9.12.1761 Vastamäessä ja haudattiin 20.12.1761 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Kuolintiedoissa Heikki mainittiin talolliseksi (bd =bonde). Taulu 24.B.10 (VII) Marja Tuomaantytär (Marja Thomasdotter) Syntyi v. 1723 torpparin tyttärenä Hartolan Erämiehen torpassa. Isä taulussa 26.1. Marja avioitui tai hänet naitettiin 28.12.1747 Heikki Heikinpojan puolisoksi ja emännäksi Vastamäen Iso-Niilon tilalle. Vihkitiedoissa Marja mainittiin piiaksi Erämiehestä. Miehensä Heikin kuoleman jälkeen Marja avioitui toisen kerran 7.10.1763 Hietajärven Hollossa leskeksi jääneen Eerik Heikinpojan kanssa (s. 1731), jonka isä Heikki Mikonpoika Hollo löytyy taulusta 6.D.3. Eerik 21 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Heikinpoika toimi sitten v. 1763 -1779- lampuotina Iso-Niilossa. Marja Tuomaantytär kuoli 67 v. ikäisenä 30.12.1790 Vastamäessä. Lapset: - Aatami Heikinpoika Iso-Niilo, s. 12.5.1749 Hartola, Vastamäki, talollisena ja torpparina Vastamäessä, k. 25.5.1809 Hartola, Vastamäki. Puoliso 10.12.1769 Maria Ristontytär Vahvaselästä. - Tuomas Heikinpoika, s. 20.10.1751 Hartola, Vastamäki, k. 9.11.1753 Hartola, Vastamäki - Eeva Heikintytär, s. 10.7.1756 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.14. - Anna Heikintytär, s. 5.11.1758 Hartola, Vastamäki, k. 30.1.1832 Vastamäki. Puoliso 26.12.1784 Antti Eerikinpoika, s. 1761, Hietajärvi, Hollo, talollisen poika Vastamäen IsoNiilosta (isä; Eerik Heikinpoika), työskenteli lampuotina Vastamäen Iso-Niilon Horppilassa, k. v. 1813 Vastamäessä. Anna avioitui siten samassa taloudessa asuneen ”velipuolen” Antti Eerikinpojan kanssa, ilman läheistä verisukulaisuutta. Antin veli Matti Eerikinpoika, s. 1760, puolisonsa Eeva Tuomaantyttären (s. 1759, k. 30.11.1830) kanssa toimi myös lampuotina Vastamäen Iso-Niilon Horppilassa, jossa Matti Eerikinpoika kuoli 8.3.1816. Iso-Niilon Mikkolan isäntänä toimi Mikko Tuomaanpoika, s. 26.8.1754 Vähä-Niilossa, k. 10.9.1818 Iso-Niilon Mikkolassa, puolisonsa Maria Yrjöntyttären kanssa. Mikko Tuomaanpojan isä taulussa 24.A.11. Eerik Heikinpojan ja Marja Tuomaantyttären lapset: - Eerik Eerikinpoika, s. 20.5.1766 Hartola, Vastamäki, k. 8.8.1766 Hartola, Vastamäki - Maria Eerikintytär, s. 25.8.1767 Hartola, Vastamäki, k. 31.8.1788 Hartola, Vastamäki Taulu 25 Hartolan Ruskealan Marttila sukuhaara Yleistä: Hartolan Ruskealan kylä sijaitsee Hartolan kirkonkylän pohj.puolella valtatie 4 varrella kirkonkylän tuntumassa. Ruskealan kylässä tiedetään olleen asutusta ainakin rautakaudelta (500 eaa -1300 jaa) alkaen ja Ruskealan kylä mainittiin historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran v. 1462, jolloin sen rajat Hartolan kylää vastaan määrättiin, viite; s. 67 SPH I-II. Ruskealan kylä tunnetaan Hartolan, Kirkkolan ja Putkijärven ohella pitäjän ydinkylänä. Hartolan Ruskealassa mainittiin maakirjan alussa v. 1539 yhteensä 6 tilaa, joissa oli merkitty seuraavat talolliset ja isännät: Vilppu Olavinpoika (Philipus Ollsson), isäntänä v. 1539 -1582, sitten Jaakoppi Vilpunpoika (Jacob Philippusson) v. 1583 -1599. Antti Olavinpoika (Anders Ollson), isäntänä v. 1539 -1564 Pietari Johanneksenpoika (Peer Jönsson), isäntänä v. 1539 -1546 Vilppu Johanneksenpoika (Philipus Jonsson), isäntänä v. 1539, sitten tämän ilmeinen veli Aukusti Johanneksenpoika (Agtius Jönsson) v. 1543 ja hänen jälkeensä Tahvo Johanneksenpoika (Staffan Jonsson, el. Jönsson) v. 1544 -1585 + 1587 -1591 sekä Martti Johanneksenpoika (Morthen Jönsson) v. 1586 Martti Olavinpoika (Morthen Ollsson), isäntänä v. 1539 -1561 Johannes Heikinpoika (Jöns Hindersson), isäntänä v. 1539 -1572 Taulu 25.1 (XIV) Martti Olavinpoika (Mårten Oloffsson) Syntyi n. v. 1515 mahdollisesti Suur-Sysmän (Hartolan) Ruskealassa. Martti Olavinpoika mainittiin Sysmän maakirjoissa (Hartolan) Ruskealassa, ilmeisen Marttilan kantatilan isäntänä v. 1539 -1561. Martin tila oli yksi niistä 6. kantatilasta, joita maakirjan alussa v. 1539 Ruskealassa mainittiin. On mahdollista että Martin veljiä olivat Ruskealassa talollisina mainitut Vilppu ja Antti Olavinpoika. 22 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Sysmän erämaaluettelon mukaan Martti Olavinpoika omisti "miehen erämaan" (Joutsan) Säynätselästä, jonne hän asetti Lasse Heikinpojan (vävynsä ?) uudisasukkaaksi, viite; s. 85 SPH III. Martti kuoli v. 1561 jälkeen, mahdollisesti n. v. 1565 tienoilla Hartolan Ruskealassa. Taulu 25.2 (XIV) N.N. Martin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Olavi Martinpoika, s. n. 1540 Suur-Sysmä, Hartola. Talollinen ja isäntänä Ruskealassa, Marttilan kantatilalla v. 1562 -1599. Olavi Martinpoika Ruskealasta oli yksi 8:sta hartolalaisesta maanomistajasta, jotka myivät osuutensa Joutsan puolelta Suonteenvesi ja Nurmansalo -nimisiin alueisiin kalavesineen Olli Ollinpoika Puttolalle Tammilahdelta, viite; s. 198 SPH I-II. Olavi kuoli v. 1599 jälkeen, mahdollisesti n. v. 1605 Ruskealassa. - Perttu Martinpoika, s. n. v. 1550 Hartola, Ruskeala. Perttu Martinpoika Ruskealasta oli mukana Sten Fincke'n rajantarkastusryhmässä määrittelemässä Hämeen ja Savon välisiä rajoja v. 1595, viite; s. 156 SPH I-II. - Klemetti Martinpoika, s. n. v. 1555 Hartola, Ruskeala. Tauluun 25.3. Taulu 25.3 (XIII) Klemetti Martinpoika (Clemet Mårthensson) Syntyi n. v. 1555 talollisen poikana Hartolan Ruskealassa. Klemetti oli ilmeisesti sotilaana Pitkän vihan (v. 1570 -1595) sekä raskaan sisällissodan, siis Nuijasodan (v. 1596 -1597) aikana. Mahdollisesti sama Klemetti Martinpoika, joka mainittiin Ruskealassa Klemetti Mikonpojan tilalla verot maksavana isäntänä v. 1608 ja 1610, ollen mahdollisesti lankomiehenä k.o. tilalla (?). Klemetti Martinpoika kuoli v. 1610 jälkeen Ruskealassa. Taulu 25.4 (XIII) N.N. Klemetin puolison tai puolisoiden nimiä ei tiedetä. Mahdollisesti Klemetin puoliso oli N.N. Mikontytär, jolloin tämän isä voisi olla Ruskealassa talollisena v. 1549 -1561 mainittu Mikko Aukustiinuksenpoika (Michel Augustinusson), mutta toisaalta samalla tilalla mainittiin isäntänä v. 1545 -1548 ja 1565 -1566 Mikko Piinuksenpoika (Michel Pinusson) jollei tarkoitettu samaa henkilöä ?!. Mikko Aukustiinuksenpojan isä lienee ollut Ruskealassa v. 1543 isännäksi mainittu Aukusti Johanneksenpoika (Agtius Jönsson). Lapset: - Martti Klemetinpoika, s. n. 1582 Hartola, Ruskeala. Tauluun 25.5. - Matti Klemetinpoika, piti kestikievaria Ruskealassa, viite; s. 301 SPH I-II. Taulu 25.5 (XII) Martti Klemetinpoika Marttila (Morthen Clemetsson) Syntyi n. v. 1582 talollisen poikana Hartolan Ruskealassa. Martin isä voisi olla Ruskealassa talollisena mainittu Klemetti Mikonpoika (Clemet Michelsson), jonka isä lienee Mikko Aukustiinuksenpoika (Michel Augustinusson), mutta Martin todennäköisempi isä on kuitenkin Klemetti Martinpoika, sillä Martti Klemetinpoika mainittiin jo v. 1598 Marttilan ilmeisellä kantatilalla Olavi Martinpojan (Martti Klemetinpojan ilmeisen isän veli) ohella. Martti Klemetinpoika oli sitten joka tapauksessa talollisena ja isäntänä Ruskealan Marttilassa. Martin etunimen mukaan tilaakin alettiin kutsumaan Marttilaksi. Martti toimi maanviljelijänä ja tilan isäntänä v. 1600 -1639. Martti mainittiin vielä v. 1642 maakirjassa. Martin isännyyden aika oli suuria koettelemuksia täynnä, sillä ensiksikin v. 1596 -1597 käyty sisällissota, Nuijasota köyhdytti tiloja. Tätä seurasi 1600-luvun alun kylmät hallakesät. Erityisesti v. 1601 ja 1604 erittäin kylmät kesät tuhosi viljasadon, jota seurasi vielä 1630-luvun katovuodet. Näiden seurauksena Marttilan tila mainittiin v. 1601 -1610 autioksi (öde), eli veronmaksukyvyttömäksi, maakirjojen mukaan tila oli autiona kaikkiaan 10 v. ajan, ollen sitä uudestaan vielä v. 1617 ja tila joutui näin kruunun haltuun. Ruskeala oli eräs Suur-Sysmän pahiten autioituneita kyliä, sillä v. 1601 -1603 Ruskealassa oli kaikkiaan 8 autiotilaa. Jollain konstilla Martti kuitenkin selvisi ja sai loppujen lopuksi pidettyä tilan itsellään ja suvullaan, vaikkakin 23 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa tila oli tuon 10 v. jakson kruununtilana, eli oli vakavissa vaikeuksissa, ollen kruununvoudin armoilla ja Martti (ja hänen sukunsa) oli vaarassa menettää sukuoikeutensa kotitilaansa ja siis menettää tilansa kokonaan. Tiloja köyhdytti vielä erittäin pahasti 1610-luvulla alkanut 30-vuotinen sota (joka päättyi v. 1648), joka sotaväkiottoineen ja erittäin raskaine verotuksineen koetteli kaikkia tiloja äärimmilleen. Sotarasitusten lisäksi 1630-luvun alun hallavuodet koettelivat tiloja suuresti, mm. v. 1634 todettiin että Ruskealassa oli 2 tilaa, joilla talvi- ja kevätvilja oli tuurmrltunut, mutta kuitenkin on kumpikin kylvänyt 10 kappaa. 5 henkilöä kuollut nälkään näissä 2 talossa, viite; s. 269 SPH I-II. Ruskealassa mainittiin 1630- ja 1640-luvuilla pidetyn kestikievaria ja sen pitäjäksi mainittiin Martin ilmeinen veli Matti Klemetinpoika, joka hoiti Turun ja Savonlinnan välisellä tieosuudella kyydityksiä 2 penikulman matkan Joutsjärven ja Ruskealan välillä, viite; s. 301 -302 SPH I-II. Talonpojat joutuivat myös pitämään kunnossa tietyt tieosuudet, jopa pitäjän rajojen ulkopuolella. Vuoden 1644 tuomiokirjassa mainittiin miten Ruskealan Martti Klemetinpojalle ja lautamies Tapanille Joutsasta oli määrätty 1 kappa viljaa talolta (koko Suur-Sysmästä), sillä nämä olivat korjanneet kahdestaan Savon Toivolan (Mäntyharjulla) ja Lusin välisen tieosuuden sillan, viite; s. 297 SPH I-II. Martti Klemetinpoika kuoli v. 1645 tai sen jälkeen Ruskealassa. Taulu 25.6 (XII) Valpuri Martintytär (Walborg Mårtensdotter) Syntyi n. v. 1590 Hartolassa. Mahdollisesti Ruskealassa v. 1586 isännäksi mainitun Martti Johanneksenpojan (Mårthen Jönsson) tytär. Martti Johanneksenpoika voisi olla Ruskelan erään kantatilan Vilppu Johanneksenpojan (Philipus Jonsson) nuorin veli, mutta toisaalta Martti voisi olla paremminkin Ruskealassa v. 1539 -1572 isännäksi mainitun Johannes Heikinpojan (Jöns Hindersson) nuorin poika, sillä Tahvo Johanneksenpojan tila oli yhdistettynä v. 1581 Johannes Heikinpojan tilaan, eli näiden tilojen välillä oli ilmeinen sukulaisuus. Valpuri Martintytär oli sitten emäntänä Ruskealan Marttilassa ainakin v. -1634 -1639, ilmeisesti jo n. v. 1611 alkaen. Valpuri kuoli v. 1639 jälkeen Ruskealassa. Lapset: - Olavi Martinpoika Marttila, s. n. v. 1612 Hartola, Ruskeala. Talollinen ja Marttilan tilan isäntä v. 1644 -1651, mainittiin itselliseksi v. 1652. Olavi kuoli v. 1653 tai sen jälkeen Ruskealassa. - Riitta Martintytär, mainittiin v. 1634 -1637 henkikirjoissa Martti Klemetinpojan tyttäreksi Marttilan tilalla. - Yrjö Martinpoika Marttila, s. n. v. 1617 Hartola, Ruskeala. Tauluun 25.7. Taulu 25.7 (XI) Yrjö Martinpoika Marttila (Jören Mårtensson) Syntyi n. v. 1617 talollisen poikana Hartolan Ruskealassa. Yrjö mainittiin Sysmän v. 1636 henkikirjassa Martti Klemetinpojan poikana Hartolan Ruskealan Marttilassa ja v. 1638 henkikirjassa Yrjöllä mainittiin olevan vaimo (hu). Yrjö ja vaimonsa Aune mainittiin v. 1646 -1653 henkikirjoissa asuneen Marttilan naapuritilalla Ojalassa, joka oli v. 1630 alkaen ollut autiona. Yrjö Martinpoika oli tämän jälkeen talollisena ja isäntänä kotitilallaan Marttilassa vanhemman veljensä Olavin jälkeen v. 1654 -1676. Yrjö kuoli v. 1676 jälkeen Ruskealassa. Taulu 25.8 (XI) Aune N.N. (Agnis el. Agneta N.N-dotter) Syntyi n. v. 1618 mahdollisesti Hartolan Ruskealassa, ollen ehkä Ojalan tilan tytär (?). Toisaalta Ruskealan Heikki Pekanpojan autiotilalla mainittiin v. 1634 -1636 henkikirjoissa Maalin Pietarintytär (Malin Persdotter) yhdessä poikansa Heikki Matinpojan sekä tyttärensä Aune Matintyttären (Agneta Mattsdotter) kanssa ja on mahdollista että tämä olisi sama Aune, joka tavattiin sitten v. 1638 miniänä ja Yrjö Martinpojan puolisona Marttilan tilalla (?). Ruskealan Ojalan tilan autioiduttua v. 1630 niin tilalla ei mainittu ketään v. 1634 henkikirjoja lukuun ottamatta, jolloin Ojalassa mainittiin Klemetti Tuomaanpoika yhdessä poikansa Antti Tuomaanpojan kanssa, joka oli tuolloin 10 v. ikäinen. Seuraavaksi Ojalassa asui Aune yhdessä miehensä Yrjö Martinpojan kanssa 24 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa v. 1646 -1653. Tämän jälkeen Aune oli naapuritilalla Marttilan tilan emäntä v. 1654 -1662 ja 16641671. Aune kuoli v. 1671 jälkeen Ruskealassa. Lapset: - Aune Yrjöntytär, s. n. v. 1639 Hartola, Ruskeala. Tauluun 25.10. - Valpuri Yrjöntytär, mainittiin v. 1671 henkikirjassa Yrjö Martinpojan tyttäreksi Marttilassa, puoliso Marttilan tilan renki Matti, mainittiin yhdessä Valpurin kanssa v. 1675 -1676 henkikirjoissa Marttilassa. Taulu 25.9 (X) Klemetti Pertunpoika Marttila (Clemet Bertilsson) Syntyi n. v. 1635 tiettävästi Hartolan Kirkkolassa. Ilmeinen isä taulussa 27.7. Klemetti Pertunpoika tuli v. 1662 vävyksi Hartolan Ruskealan Marttilaan, jossa hän oli sitten talollisena ja isäntänä v. -1678 -1683. Klemetin osalta hänen sukujuurensa ovat hieman epävarmalla pohjalla. Klemetti näyttäisi kuitenkin olleen v. 1655 -1656 Ruskealassa Jaakoppi Rekonpojan autiotilalla (Maunulan tilalla), jossa hänet mainittiin tilan isännän Nuutti Pertunpojan (tai Pärttylinpojan) veljenä, joka oli talollisena ja isäntänä k.o. tilalla v. 1655 -1666. Tila läänitettiin 25.8.1649 ratsumestari Hans Direndal'lle, viite; s. 189 SPH I-II. Nuutti lienee ollut sotilaana, josta palkkioksi hän sai autiotilan viljeltäväksi, viite; s. 314 SPH I-II. Todennäköisesti myös Nuutin nuorempi veli Klemetti Pertunpoika (Pärttylinpoika) oli ollut ennen v. 1655 sotilaana. Jäljitettäessä näitä veljeksiä Nuutti Pertunpoika löytyikin v. 1634 -1637 henkikirjoista Ruskealan naapurikylästä Kirkkolasta, jossa mainittiin Hans Ottenbergin ratsutilalla renkinä Pärttyli tai Perttu Söyringinpoika (Bertill Söfringsson) ja tällä poika Nuutti Pertunpoika (Pärttylinpoika). Mahdollisesti Klemetti Pertunpoika toimi myös sotilaana, oletettavasti ainakin v. 1656 -1658 Venäjän sodassa. Klemetti Pertunpoika kuoli vaimonsa kanssa tiettävästi suurten kuolonvuosien 1695 -1697 aikana, jolloin tunnetun historiamme kylmimmät hallakesät ("pieni jääkausi") tuhosi 3 vuonna peräkkäin lähes kaiken viljasadon ja ihmisiä menehtyi suurin joukoin nälkään ja erilaisiin riehuneisiin kulkutauteihin, Hartolassakin n. 1/3 väestöstä kuoli noina hirvittävinä vuosina. Taulu 25.10 (X) Aune Yrjöntytär (Agnis el. Agneta Jöransdotter) Syntyi n. v. 1639 talollisen tyttärenä Hartolan Kirkkolassa, Marttilan tilalla, jossa hänet mainittiin Yrjö Martinpojan tyttärenä ensimmäisen kerran v. 1655 henkikirjassa. Aune avioitui tai hänet naitettiin v. 1662 Klemetti Pertunpojan puolisoksi ja Aune toimi sitten kotitilansa emäntänä v. 1662 -1682, mainittiin vielä v. 1687 henkikirjassa tilan isännän Juho Klemetinpojan äitinä. Aune kuoli tiettävästi v. 1695 -1697 Suurten nälkävuosien aikana. Lapset: - Juho Klemetinpoika, s. n. v. 1663 Hartola, Ruskeala. Tauluun 25.11. - Yrjö Klemetinpoika, mainittiin v. 1694 henkikirjassa Juho Klemetinpojan veljenä Marttilan tilalla - Martti Klemetinpoika, mainittiin v. 1707 -1708 henkikirjoissa Juho Klemetinpojan veljenä Marttilan tilalla. Puoliso: Hebla, mainittiin v. 1708. Taulu 25.11 (IX) Juho Klemetinpoika Marttila (Johan Clemetsson) Syntyi n. v. 1663 talollisen poikana Ruskealan Marttilassa. Vartuttuaan Juho toimi talollisena ja isäntänä kotitilallaan Ruskealan Marttilassa, henkikirjojen mukaan ainakin v. 1684 -1712-. Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 10 RK 1727 -1736 k.6) Juho mainittiin Marttilan tilan vanhaksi isännäksi puolisonaan Valpuri Olavintytär. Juhon tilalla asui nihtinä (sotilaana) Matti niminen mies ja tällä vaimo Sofia, jotka mainittiin v. 1691 -1694 henkikirjoissa. Suur-Sysmän taloluettelon mukaan Ruskealan Marttila oli 1/3 manttaalin 1 talouden tila, joka oli Ylisen Hollolan komppanian 3. korpraalin etuisuustalo ja ruodun n:o 53 osakas, eli tila osallistui korpraalin kuin myös ruotusotamiehen palkanmaksuun ja ylläpitoon, viite; s. 711 SPH I-II. 25 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Juho kuoli n. 74 v. ikäisenä 7.5.1737 Ruskealassa ja haudattiin 12.5.1737 Hartolan vanhaan kirkkoon, sen lattian alle. Taulu 25.12 (IX) Maria N.N. Syntyi n. v. 1664 Hartolassa. Maria mainittiin v. 1680 henkikirjassa Klemetti Pertunpojan piikana Ruskealan Marttilassa, jossa hän avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1681 -1682 tilan pojan Juho Klemetinpojan puolisoksi. Maria mainittiin v. 1682 -1694 henkikirjoissa Juho Klemetinpojan puolisona ja emäntänä Ruskealan Marttilan tilalla. Maria kuoli ehkä n. v. 1705 Ruskealassa. Lapset: - Juho Juhonpoika, s. v. 1698 Hartola, Ruskeala. Tauluun 25.13. - Esko Juhonpoika, s. n. v. 1700 Hartola, Ruskeala, mainittiin v. 1727 -1735 rippikirjassa Juho Juhonpojan veljenä Ruskealan Marttilassa, sittemmin torpparina Joutsan puolella Puttolassa, k. 3.2.1742 Joutsa, Puttola, Kauralahti. Puoliso: Kaarina Pietarintytär. Valpuri Olavintytär (Walborg Olofsdotter) Syntyi n. v. 1671 Hartolassa. Valpuri avioitui tai hänet naitettiin ehkä n. v. 1706 tienoilla leskimies Juho Klemetinpojan puolisoksi Ruskealan Marttilaan, jossa Valpuri työskenteli emäntänä, mainittiin v. 1707 -1712 henkikirjoissa Juho Klemetinpojan puolisoksi ja tilan emännäksi. Valpuri Olavintytär mainittiin myös v. 1727 -1736 rippikirjassa ja kerrottiin Valpurin kuolleen. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Valpuri kuoli 60 v. ikäisenä v. 1731 Ruskelassa ja haudattiin 18.7.1731 Hartolan kirkkomaahan. Lapset: - Anna Juhontytär, s. n. v. 1714 Hartola, Ruskeala. Puoliso v. 1734 Lauri Simonpoika, lampuotina Putkijärven Marjokankaalla. Taulu 25.13 (VIII) Juho Juhonpoika Marttila (Johan Johansson) Syntyi v. 1698 talollisen poikana Hartolan Ruskealassa. Henkikirjojen mukaan Juho oli talollisena ja isäntänä kotitilallaan Ruskealan Marttilassa v. -1723 -1747. Juho oli arvostettu henkilö aikanaan, hänet mainittiin lautamieheksi (nämdeman), eli hän istui Sysmän käräjillä lautamiehenä. Juho kuoli 56 v. ikäisenä 8.4.1755 ja hänet haudattiin 13.4.1755 Hartolan vanhaan kirkkoon, sen lattian alle, mikä myös osoitti sen että hän oli vaikutusvaltainen ja ilmeisen varakas maanviljelijä. Taulu 25.14 (VIII) Maria Jaakopintytär (Maria Jacobsdotter) Syntyi v. 1698 Hartolassa, mahdollisesti Kirkkolassa. Maria avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1719 Juho Juhonpojan puolisoksi. Marian vanhempia ei saatu selville, johtuen hänen avioitumisestaan Isonvihan aikaan, jolta ajalta ei ole asiakirjoja laadittu. Marian isäksi sopisi mm. Ruskealan Sauvalasta entinen sotilas Jaakko (Jacob) Bruun. Toisaalta Maria voisi olla todennäköisemmin Ruskealan naapurista Kirkkolan Sipilässä lampuotina v. 1707 -1712 mainitun Jaakoppi Mikonpojan tytär. Sipilän tila tunnettiin myöhemmin Fredricsgårdin ratsutalona sekä Tollinmäen kartanona. Maria oli avioitumisensa jälkeen miniänä ja emäntänä Ruskealan Marttilassa. Maria kuoli 61 v. ikäisenä 17.2.1760 Ruskealassa ja haudattiin 24.2.1760 Hartolan vanhaan kirkkoon, sen lattian alle, miehensä viereen. Lapset: - Martti Juhonpoika Marttila, s. v. 1720 Hartola, Ruskeala, k. 11.8.1743 Ruskeala, haud. 14.8.1743 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Puoliso 26.12.1738 Sofia Eerikintytär. - Sofia Juhontytär, s. n. v. 1721 Hartola, Ruskeala, mainittiin v. 1744 -1746 henkikirjoissa Marttilassa. - Maria Juhontytär, s. 1723 Hartola, Ruskeala, k. 8.3.1738 Hartola, Ruskeala - Valpuri Juhontytär, s. v. 1725 Hartola, Ruskeala. Tauluun 24.A.12. 26 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - - - Juho Juhonpoika Marttila, s. 1728 Hartola, Ruskeala, k. 28.1.1757 Ruskeala, haud. 23.1.1757 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Puoliso 8.12.1749 Sofia Rekontytär, Joutsan Pekkasesta. Mikko Juhonpoika Marttila, s. 1734 Hartola, Ruskeala, k. 10.2.1766 Ruskeala, talollinen ja kartanon isäntä, haud. 23.2.1766 Hartolan kirkkoon, puoliso; 26.12.1757 Marja Heikintytär, piika Ruskealan Marttilasta. Marja avioitui uudestaan 26.2.1769 Matti Matinpojan kanssa, s. 1736, puuskaisäntänä ja talollinen Marttilassa, k. 12.10.1780 Ruskeala, Marttila. Kaarina Juhontytär, s. 26.9.1737 Hartola, Ruskeala, k. 17.1.1738 Hartola, Ruskeala Taulu 26 Nokan Erämies sukuhaara Yleistä: Hartolan Nokan kylä sijaitsee Hartolan kirkonkylän itäpuolella, Jääsjärven itärannalla. Nokan kylän Erämiehen torppa ja nykyinen Erämiehen tila sijaitsee Nokan kylän itäpuolella ”erämaassa” lähellä Isoa Suojärveä ja samalla lähellä nykyistä Joutsan rajaa. Erämiehen torppa kuului Koskipään kartanon verotorppiin ja torpan nimi syntyi siitä kun torpan raivaaja oli omin luvin mennyt kartanon takamaille raivaamaan maapalan itselleen. Kun sitten torppari toi kartanoon veroina kaloja, niin häntä alettiin kutsumaan erämieheksi ja torppa sai siten nimen Erämies, viite; s. 275 HK. Myöhemmin torppa ja tila maksoi verot kartanolle rahana, viite; s. 109 HK. Erämiehen torppa mainittiin myöhemmin Koskipäästä lohkotun Ekon (Eekun) kartanon torpaksi, viite; s. 40 HK. Nokan kylä mainittiin ensimmäistä kertaa nimenä v. 1694 henkikirjoissa, tätä ennen kylän talot (tai torpat) mainittiin Koskipään torppina, ilman paikanmääritystä. Nokan kylästä käytettiin aiemmin Isoselkä nimitystä, tai Nokan kylän talot/torpat kuuluivat Isoselän kylään. Taulu 26.1 (VIII) Tuomas Tuomaanpoika Erämies (Thomas Thomasson) Syntyi n. v. 1680 Hartolassa, mahdollisesti Ruorasmäessä (?). Tuomaksen vanhempia ei varmuudella löydetty asiakirjoista, koska henkikirjoista ei löydy Erämiehen torppaa. Tuomas Tuomaanpojan isä saattoi olla se Tuomas, joka mainittiin v. 1691 -1694 henkikirjassa Koskipään kartanon kalastajana, ilman patronyymiä ja paikanmääritystä. Tuomas ehkä asui juuri Nokan kylässä toimien Jääsjärvellä ja/tai Isolla Suojärvellä kalastajana (?). On mahdollista että Tuomas Tuomaanpoika olisi Joutsan puolelta Laitjärven Sankarin (Sangari) isännän Tuomas Olavinpojan ja tämän toisen puolison Riitan poika, mutta henkikirjoista Tuomas Olavinpojalta ei löydy Tuomas nimistä poikaa. Nykyään Hartolan Nokan kylässä varsin lähellä Erämiestä sijaitsee myös Sankarin tila Laitjärven Sankarin tilan jaon myötä. Ehkä todennäköisempi vaihtoehto voisi olla se että Tuomaksen isä olisi Ruorasmäen Tuomas Tuomaanpoika, joka olisi siirtynyt 1680-luvulla Ruorasmäestä Koskipään kartanon kalastajaksi Jääsjärvelle (?). Sysmän v. 1703 kirkon kymmenysverojen maksajana Nokan kylässä mainittiin Tuomas niminen kalastaja toverinaan kalastaja Simo (Simon) ja v. 1707 -1712 henkikirjoissa Nokan kylässä mainittiin Tuomas niminen kalastaja vaimonaan Maisa v. 1707, mutta sitä ei tiedetä varmasti oliko tämä kalastaja Tuomas sama kuin Erämiehessä torpparina mainittu Tuomas Tuomaanpoika. Tätä näkemystä tukee kuitenkin Hartola kirjassa sivulla 275 kuvattu kalojen tuonti veroina Koskipään kartanoon. Samoin v. 1707 -1712 henkikirjoissa Nokan kylässä mainittiin kalastaja Simo vaimonsa Sofian kanssa. Tuomas Tuomaanpoika mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 148 RK 1727 -1735 k. 125) torpparina Erämiehen torpassa. Ehkä Tuomas Tuomaanpoika oli juuri se torppari joka omin luvin raivasi maata ja rakensi torpan Koskipään kartanon takamaille erämaahan. Rippikirjan mukaan Erämiehen torpassa asui myös Tuomaan veli Heikki Tuomaanpoika yhdessä vaimonsa Helka Antintyttären kanssa. Heikki ja Helka siirtyivät ilmeisesti v. 1731 tienoilla torppareiksi Ruorasmäen (Kukon kylän) Mäkelän tilan torppaan. Tämän perusteella on päätelty että veljekset voisivat olla lähtöisin Ruorasmäestä, mutta tähän teoriaan ei ole löydetty vahvistusta. Tuomas Tuomaanpoika Erämies mainitaan myös Hartolan kirjassa, sivulla 40. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Tuomas Tuomaanpoika kuoli 87 v. ikäisenä 10.10.1767 Hartolan Erämiehessä ja haudattiin 18.10.1767 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Tuomaksen ilmoitetussa kuoliniässä voi olla n. 10 v. verran liioittelua. 27 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Maisa N.N (?). Tuomaksen ensimmäisen puolison nimeä ei varmuudella tiedetä, mutta hän voisi olla juuri e.m. Maisa (?). Lapset: - Risto Tuomaanpoika, s. 1711 Hartola, Nokka, Erämies, torpparina kotitorpassaan Erämiehessä, k. 9.10.1779 Hartola, Erämies. Puoliso 30.11.1740 Anna Heikintytär, s. 1720 Hartola, k. 8.5.1792 Hartola, Erämies. Taulu 26.2 (VIII) Maria Juhontytär (Maria Johansdotter) Syntyi n. v. 1696 Hartolassa. Marian vanhempia ei ole saatu selvitetyksi, johtuen Isonvihan aikaisista puuttuvista asiakirjoista. Hän voisi olla mm. Nokan kylästä, Laitjärven Sankarista, tai Vastamäestä, mutta ketään varteenotettavaa isäehdokasta Marialle ei löydetty. Maria avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1720 Tuomas Tuomaanpojan puolisoksi ja emännäksi Erämiehen torppaan. Maria kuoli 60 v. ikäisenä 19.4.1756 Nokan kylän Erämiehen torpassa ja haudattiin 21.4.1756 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Lapset: - Maria Tuomaantytär, s. 1723 Hartola, Nokka Erämies. Tauluun 24.B.10. - Heikki Tuomaanpoika, s. 1724 Hartola, Nokka, Erämies, k. 17.4.1750 Hartola, Nokka - Juho Tuomaanpoika, s. 1725 Hartola, Nokka, Erämies, k. 11.1.1794 Hartola, Nokka - Pietari Tuomaanpoika, s. 1731 ja kast. 25.4.1731 Hartola, Nokka, Erämies, k. 18.3.1754 Hartola, Nokka, Erämies. - Anna Tuomaantytär, s. 1732 Hartola, Nokka, Erämies, k. 29.3.1755 Hartola, Hangas. Puoliso 26.12.1753 Antti Martinpoika, s. 1725 Hartola (Joutsa), Hangas, Holla. Antti Martinpoika Hollan isä Martti Matinpoika Holla on kirjoittajan isän äidin esi-isiä (viite; s. 137 Havuhuupon suku). - Eerik Tuomaanpoika, s. 19.5.1734 Hartola, Nokka, Erämies. Puoliso 21.3.1762 Marja Tuomaantytär Nokan kylästä. - Jaakoppi Tuomaanpoika, s. 9.7.1736 Hartola, Nokka, Erämies, k. 1736 Hartola, Nokka - Helka Tuomaantytär, s. 31.8.1737 Hartola, Nokka, Erämies. Puoliso 22.12.1754 kirkon kuudennusmies ja leskimies Yrjö Tuomaanpoika Sysmän Nuoramoisten Pitkärannasta. Taulu 27 Kirkkolan kartanon sukuhaara Yleistä: Anna Nurmisen, os. Vesanen sukujuuria näyttäisi löytyvän Hartolan Kirkkolan kartanosta, sen varhaisimmista vaiheista, tai paremminkin kantatilan Mäkelän ratsutilan talonpoikaisista omistajasuvuista 1500- ja 1600-luvuilta. Kirkkolan kylä on yksi Hartolan vanhimmista kylistä, se mainittiin keskiajan lähteissä ensimmäisen kerran v. 1443, jolloin kylässä asui lautamies Hinzika Kirkola (nimi Hinzika on alasaksilaista alkuperää). Seuraava tunnettu lautamies oli Oluff Nijlsson Kirkola mainittiin v. 1501, viite; s. 65 SPH I-II sekä s. 34 -35 ja 58 HK. Suur-Sysmän ensimmäinen kirkko lienee sijainnut Kirkkolan kylässä, josta kirkosta löytyy ensimmäinen maininta paavi Bonifaciuksen annekirjeessä v. 1398, viite; s. 129 -130 SPH I-II ja s. 59 HK. Kirkkolassa on ollut arkeologisten kaivausten ja löytöjen perusteella asutusta jo rautakaudelta lähtien, eli n. 2000 v ajan. Maakirjan alussa v. 1539 Kirkkolan kylässä mainittiin kaikkiaan 8 tilaa, jotka tuolloin kuuluivat Sysmän Koskipään neljänneskuntaan, viite; s. 61 HK. Vuonna 1550 tilojen lukumäärä oli kasvanut 12 talon suuruiseksi ja johtui osaksi siitä että 3 aiemmin Kankaanpään kylään laskettua taloa siirrettiin Kirkkolaan kuuluvaksi. Vuonna 1603 Kirkkolassa mainittiin 9 taloa ja tilaa, joista tosin suurin osa, eli 7 tilaa oli autiotilana, eli olivat köyhtyneet niin pahasti että eivät pystyneet maksamaan verojaan, viite; s. 77 SPH I-II ja s. 63 -64 HK. Kirkkolan Mäkelän ratsutila joutui sitten v. 1684 aatelisomistukseen kun se siirtyi Silfverbögel Tandefelt sukujen omistukseen ja siitä muodostettiin kartano. 28 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Kirkkolan Mäkelän naapuri, Sipilän ratsutila, myöhemmin Fredriksgård siirtyi 1700-luvun puolella Sysmän kirkkoherran Mikael Heintziuksen omistukseen ja hänen jälkeensä omistajaksi tuli kirkkoherran vävy everstiluutnantti Fredrik Wilhelm Toll ja kartanon statuksen saanut ratsutila tunnettiin sittemmin Tollinmäen kartanona. FT Birgitta Stjernvall-Järvi on kuvannut kirjassaan; Kartanoelämää Itä-Hämeessä (KeI-H), sivuilla 108 -111 Kirkkolan kartanon elämää sekä e.m. Birgitan väitöskirjassa; Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa (KaoTse), kuvataan sivuilla 220 -221 Kirkkolan kartanon omistajista seuraavasti: Keskiaikaisista maanomistajista kylässä tunnetaan lautamies Hinzika (v. 1443). Hänen jälkeensä Kirkkolan omistajina olivat lautamiehet Olavi Niilonpoika ja Augustinus Jussinpoika v. 1560 asti. Vuosina 1560 -1594 omistajana oli Pelle Pietarinpoika sekä 1595 -1600 Sipi Pietarinpoika ja tämän ilmeinen leski Kaarina Söyringintytär. Seuraavan omistajan v. 1601 ja 1612 välisenä aikana tiedetään olleen ratsutalonpoika. Vuosina 1614 -1623 Kirkkolan omistajana oli ratsumies Söyrinki Heikinpoika ja v. 1624 -1631 ratsumies Hannu Olavinpoika. Ratsumies Hans Ottenberg, joka omisti Kirkkolan v. 1633 -1640 saattaa olla sama henkilö, kuin edellinen omistaja. Vuosina 1641 -1642 omistajaksi mainittiin ratsumies Esko Tuomaanpoika. Vuosina 1642 -1644 omistajaa ei mainita, mutta v. 1644 -1654 omistajana oli ratsumies Erkki Matinpoika Nahkiainen ja edelleen v. 1655 -1670 ratsumies Sipi Erkinpoika. Hänen jälkeensä Kirkkolan omisti v. 1675 -1679 ratsumies Sipi Heikinpoika ja v. 1680 -1683 Simo Sipinpoika. Vuonna 1684 majuri Henrik Silfverbögelin leski Ingeborg Grönfelt tuli Kirkkolan omistajaksi. Hänen jälkeensä Kirkkola siirtyi Tandefelt -suvulle. Vuosina 1698 -1712 kartanon omisti majuri Johan Tandefelt ja v. 1712 -1728 omistajana olivat hänen perillisensä. Vuonna 1729 Kirkkola tuli kapteeni Adam Wilhelm Tandefeltin haltuun v. 1742 asti ja hänen jälkeensä omistajana oli v. 1760 alkaen kapteeni Jakob Henrik Tandefelt, jonka kuoltua kartano siirtyi v. 1796 hänen leskelleen Magdalena Margareta Lovisa Tandefeltille (os. Heintzius) ja edelleen v. 1822 hänen perillisilleen. Vuosina 1823 -1845 omistajana oli luutnantti Adolf Magnus Gestrin, joka oli Jakob Tandefeltin veljen Arvid Lydikin tyttären Benedikta Sofian (1752 -1822) poika avioliitosta maamittari Henrik Jakob Gestrinin kanssa (Carpelan 1965,1148). Vuosina 1845 -1871 kartanon omistivat Adolf Gestrinin perilliset ja v. 1872 -1874 metsänhoitaja Knut Magnus Gestrin. Hänen jälkeensä omistajana oli v. 1875 -1877 Adolf Gestrin. Vuonna 1878 kartanon osti Erik Johan Löytönen ja hänen kuolemansa jälkeen sen omisti Erik Löytösen leski Klara Löytönen. Vuosina 1886 -1898 omistaja tai mahdollisesti vuokraaja oli Juho Pohjola. 1890- ja 1900-lukujen vaihteessa kartano siirtyi kansakoulunopettaja Ananias Korhoselle ja hänen jälkeensä Juho Uotilalle, jonka omistuksessa kartano oli v. 1901 -1907. Alfred Vilhelm Raatikaisesta tuli tämän jälkeen kartanon omistaja ja häneltä kartano siirtyi Tuomalan suvulle. Nykyinen (v. 2007) omistaja on Mika Tuomala (Jutikkala, käsikirjoitus; Tervonen 1998, Kirkkolan kartanon kohdeinventointi). Uusi Suometar lehdessä n:o 215 oli 17.9.1886 seuraavanlainen ilmoitus (kirj.virheineen) Kirkkolan kartanon myynnistä: Maatilan huutokauppa. Julkisella huutokaupalla, joka paikalla toimitetaan maanantaina ensitulewan lokakuun 11 p:nä klo XII päiwällä, myydään entiselle Kirkontoimennusmiehelle P. Jurwalle kuuluwa Kirkkolan tila Kirkkolan kylässä Hartolan pitäjää, johon kuuluu 1/12 Mäkelän 7/9 manttalista perintö-rusthollia N:o 5, 1/11 Kankaanpään 7/9 manttalista rusthollia N:o 6, 1/3 Hannulan 3/38 manttalista perintötilaa N:o 2 sekä Ansion ½ manttalinen perintötila N:o 8, ollen tilalla yhteensä 4,142,16 tynnyrin-alaa peltoa, niittyä ja kaswawaa metsämaata sekä 124,16 tynnyrin-alaa hylkymaata. Wuoden 1800 isojakomääräyksen mukaan oli silloin kaikkiaan pelto-maata 265 tynnyrin-alaa ja niitty maata 410 tynnyrin-alaa, mutta niitä on sittemmin melkoisesti laajennettu. Wuosittain on tawallisesti kylwetty 30 tynnyriä ruliita, 45 á 50 tynn. kauroja, 4 á 5 tynn. ohria, 20 tynn. perunoita, 20 kp. herneitä sekä pellawaa ja hamppua talon tarpeeksi. Heinän tulo on keskimäärin noussut 4,600 heinäleiwiskään wuosittain. Tilalla elätetään kuusi hewosta ja 60 kytkytnautaa, paitsi nuortakarjaa. Kalastus ilmoitetaan olewan hywä, metsää kotitarpeeksi. Tilaan, joka sijaitsee 5 peninkulman päässä Heinolan kaupungista sekä 33 wirstan päässä lähemmästä höyrylaiwa-sillasta Päijänteen järwen rannalla, kuluu 25 torppaa, jotka tekevät taloon 1,638 hewoispäivwätyötä sekä 785 apu- eli jalka-päiwätyötä, jota paitsi torpparit toimittawat kaikki tilalla tapahtuwan elonkorjuun ilman muuta korwausta kuin ruokaa. Sitä paitsi maksawat torpparit taloon puhdasta rahaa 162 markkaa, 5 Leiw. woita ja 5 Leiw. lihaa sekä kehrätään talon pellawista 50 naulaa. Tilus on warustettu täydellisillä asuinrakennuksilla wälttäwässä kunnossa. 29 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Wuotiset werot nousewat noin 800 markkaan. Tiluksiin on Hypoteekkiyhdistyksellä noin 49,000 markan kiinnitys sekä yksityisille henkilöille yhteensä noin 24,000 m., josta lainoista ainakin ensimmäisen mahtaa tulewa ostaja saada ottaa hoitaakseen. Tilalle, joka tulee myytäwäksi yhdessä huudossa ylennys- ja alennushuudolla, saa ostaja kohta astua, maksettuaan sen käsirahaa, mikä woi tulla määrättäwäksi. Kuitenkin tulee tarjouksia tutkimaan konkurssin welkojat, jotka sitä tarkoitusta warten pidättäwät itselleen tunnin mietintöajan. Siinä tapauksessa että hywäksyttäwä tarjous tehdään kiinteimistä, aletaan kohta sen jälkeen ja jatketaan samana sekä seuraawana päiwänä tilalla olewan irtaimen omaisuuden huutokaupalla myymistä, ja kuuluu siihen omaisuuteen parhaasta päästä hewosia, karjaa, maanviljelys-kaluja, ajokaluja, huonekaluja, muiden muassa lähes uusia pianino, talouskaluja, kaikenlaista wiljaa, juurihedelmiä, heiniä, y.m.y.m. Lähempiä tietoja kiinteimistöstä sekä huutokauppa ehdoista antawat allekirjoittaneet konkurssin toimitusmiehet. Helsingissä syyskuussa 1886. Alfred Norrmen Iwar Holming Samaisessa Uusi Suometar lehdessä n:o 240 oli 16.10.1886 e.m. tekstiin liittyen ilmoitus: Tilankauppa Kirkkolan tilan Hartolan pitäjässä, joka tila kuului ent. kirkon-toimennusmies P. Jurwan konkurssipesään, osti wiime maanantaina paikalla pidetyssä huutokaupassa 80,000 markasta rustitilallinen Juho Pohjola Hartolasta, kertoo N.Pr. Taulu 27.1 (XIV) Pietari tai Pelle Pietarinpoika (Per Persson) Pietari (Pelle) Pietarinpoika syntyi n. v. 1535 ilmeisesti Hartolassa. Ratsutilallinen ja Kirkkolan rusthollin omistaja v. 1560 -1594, kts. myös s. 220 KaoTse. Sitä ei tiedetä oliko Pietari (Pelle) mitään sukua Kirkkolan edellisille omistajille. Maakirjan (koukkuluettelon) mukaan Kirkkolan naapurissa Kankaanpäässä mainittiin v. 1539 -1559 talollisena Heikki Pietarinpoika (Henrik Persson) ja hänen jälkeensä Pietari, tai Pelle Pietarinpoika (Per Persson) v. 1543 -1559 veroltaan ¼ koukun ja 2 jousen tilalla. Voitaisiin hypoteettisesti esittää että Kirkkolan omistajana v. 15601594 mainittu Pietari (Pelle) Pietarinpoika olisi Kankaanpään samannimisen Pietari Pietarinpojan poika (?) ja siten Heikki Pietarinpoika olisi Pietarin (Pellen) setä (?). Maakirjoissa ja muissakin verokirjoissa Pietarin (Pellen) etunimi vaihteli, mm.: Per, Pelle ja Peder. Pelle kuoli v. 1594 jälkeen Kirkkolassa. Taulu 27.2 (XIV) N.N. Pietarin (Pellen) puolison nimeä ei tiedetä. On toki mahdollista että tämä olisi Kirkkolan entisen omistajan (Augustinus Jussinpojan tytär) (?). Lapset: - Sipi Pietarinpoika, s. n. v. 1560 Hartola, Kirkkola. Tauluun 27.3. - Lauri Pietarinpoika, s. n. v. 1565 Hartola, Kirkkola. Mainittiin verokirjoissa jaetulla Kirkkolan tilalla v. 1595 -1599. Taulu 27.3 (XIII) Sipi Pietarinpoika (Sigfrid Persson) Syntyi n. v. 1560 otaksuttavasti ratsutilallisen Pietari (Pelle) Pietarinpojan poikana Hartolan Kirkkolassa. Sipi oli itsekin ratsumiehenä ja rusthollarina eli ratsutalollisena ilmeisellä kotitilallaan Kirkkolan rusthollissa v. 1595 -1600, viite; s. 220 KaoTse. Mahdollisesti Sipi oli Koskipään kartanon Sipi Henrikinpojan joukoissa ratsumiehenä mukana Nuijasodassa teurastamassa verisesti v. 1597 tammikuussa talonpoikia Padasjoen Nyystölässä. Sipi kuoli ilmeisesti n. v. 1611 Kirkkolassa, koska puolisonsa Kaarina mainittiin leskeksi v. 1612. Taulu 27.4 (XIII) Kaarina Söyringintytär (Karin Söfringsdotter) Kaarina mainittiin v. 1601 -1612 maakirjassa sekä muissa verokirjoissa Kirkkolan omistajaksi. Kaarinan isästä ei ole tietoa eikä siitä mistä hän tuli emännäksi Kirkkolan ratsutilalle. Kirkkolasta, 30 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Ruskealasta ja Hartolan kylästä ei löydetty ainoatakaan Söyrinki nimistä isäntää eikä muistakaan lähikylistä. On huomioitava se että maakirjoihin merkittiin tiloilta vain verot maksavan isännän nimi ja siten mm. isäntien veljien nimet eivät selviä, jos he eivät maksaneet veroja. Näin ollen on mahdollista että Kaarina oli syntyisin Kirkkolan, Ruskealan, Kirjalan tai Hartolan kylästä. Kaarinan omistama tila todettiin v. 1601 verokirjoissa autioksi, eli veronmaksukyvyttömäksi, eli pahan halla- ja katovuoden 1601 myötä tila joutui suuriin vaikeuksiin, niin että v. 1607 tilan todettiin olleen 6 vuotta autiona ja otettiin uudelleen verolle v. 1608, jolloin tilan veroluvuiksi mainittiin 8 äyriä ja 1 manttaali, eli tila oli Kirkkolan kylän taloista suurin. Kaarina mainittiin v. 1612 ratsumiehen ja/tai ratsutilallisen leskeksi. Lapset: - N.N. Sipintytär, s. n. v. 1580 Hartola, Kirkkola. Tauluun 27.6. Taulu 27.5 (XII) Söyrinki Henrikinpoika (Söfring Hindersson) Syntyi n. v. 1578 tiettävästi talollisen poikana Hartolan Kirkkolassa. Ilmeinen isä taulussa 28.3. Kun Söyringin ilmeinen isä Henrik Eerikinpoika oli menettänyt tilansa läänityksenä Koskipään kartanon Sipi Henrikinpojalle, niin ilmeisesti Söyrinki oli sitten Sipi Henrikinpojan ratsumiehenä Nuijasodan (v. 1596 -1597) jälkeen. Maakirjan mukaan Söyrinki oli ratsumiehenä ja rusthollarina Kirkkolan (Mäkelän) ratsutilalla (myöhemmin Kirkkolan kartano) v. 1614 -1623. Söyrinki sai Kirkkolan rusthollin haltuunsa edellisen omistajan Sipi Pietarinpojan (isäntänä v. 1595 -1600) leskeltä Kaarina Söyringintyttäreltä, jonka tiedetään isännöineen Kirkkolaa v. 1601 -1612, ilmeisesti Söyrinki oli ratsumiehenä juuri Kirkkolassa ennen kuin alkoi itse ratsutilalliseksi, mahdollisesti nai tilan tyttären ja/tai sai tilan isännyyden palkkiona ratsumiespalveluksestaan Koskipään kartanon herralle ? (viite myös s. 220 -221 KaoTse ja s. 108 -111 KeI-H). Tila mainittiin v. 1615 veroltaan 8 äyrin ja 1/3 manttaalin tilaksi, mutta jo 2 vuoden päästä v. 1617 se mainittiin edelleen 8 äyrin mutta 1 manttaalin tilaksi. Vuosina 1614 ja 1617 kerrottiin Söyringin ratsastaneen Henrik Månsson Tranan joukoissa Hämeen ratsuväkirykmentissä. Söyrinki kuoli v. 1623 jälkeen Kirkkolassa, tai mahdollisesti sotatantereella Puolassa (?). Söyringin jälkeen Kirkkolan omistajaksi tuli ratsumies Hannu Olavinpoika (Hans Ollsson), joka oli mahdollisesti sama kuin seuraava isäntä Hans Ottenberg, joka tai jotka ratsasti Koskipään Henrik Sipinpoika Silfverbögelin joukoissa. Hannu Olavinpoika (Hans Ollsson)/ Hans Ottenberg ei ollut ilmeisesti sukulaissuhteessa Söyrinki Henrikinpoikaan, joka menetti syystä tai toisesta tilansa ja sukuoikeutensa tilaan. Taulu 27.6 (XII) N.N. Sipintytär (N.N. Sigfridsdotter) Syntyi n. v. 1580 mahdollisesti rusthollarin tyttärenä Hartolan Kirkkolassa, jossa oli avioiduttuaan rusthollin emäntänä, siis ilmeisellä kotitilallaan. Söyringin puolisosta ei löydetty merkintöjä asiakirjoista, joten Söyringin puoliso on lähinnä arvailun ja päättelyn tulosta. Lapset: - Söyrinki Söyringinpoika, s. n. v. 1598 Hartola, Kirkkola. Mainittiin v. 1620 ratsumieheksi ja talolliseksi 3 äyrin ja 1 manttaalin tilalla Kirkkolassa. - Perttu Söyringinpoika, s. n. v. 1600 Hartola, Kirkkola. Tauluun 27.7. Taulu 27.7 (XI) Perttu tai Pärttyli Söyringinpoika (Bertill Söfringsson) Syntyi n. v. 1600 ratsutilallisen poikana Hartolan Kirkkolassa. Pärttyli Söyringinpoika, mainittiin v. 1634 -1637 henkikirjoissa Kirkkolan ratsutilalla Mäkelässä ratsumies Hans Olavinpoika Ottenbergin renkinä, eli ilmeisellä synnyin- ja kotitilallaan. Itse asiassa Pärttyli mainittiin jo aiemminkin v. 1631 verokirjassa Hans Ottenbergin rengiksi Mäkelässä. Tämän tapainen merkintä verokirjoissa oli hyvin harvinaista k.o. aikaan. Pärttyli kuoli v. 1637 jälkeen Kirkkolassa (?). On mahdollista että hän kuoli 30-vuotisessa sodassa, Keski-Euroopassa (?), koska hän hävisi v. 1637 jälkeen henkikirjoista ja monesti nimenomaan tilan rengit laitettiin sotimaan. Toki sotilaita kuoli suurin määrin jo raskaan 31 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa ja pitkän matkan aikana matkalla sotatantereelle tai sieltä palattaessa monien kulkutautien ja sairauksien uuvuttamana. Taulu 27.8 (XI) N.N. Pertun (tai Pärttylin) puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Nuutti Pertunpoika, s. n. v. 1620 Hartola, Kirkkola. Ratsumies ja talollinen Ruskealan Maunulassa v. 1655 -1666-. - Klemetti Pertunpoika, s. n. v. 1635 Hartola, Kirkkola. Tauluun 25.9. Taulu 28 Kirkkolan Kankaanpää sukuhaara Taulu 28.1 (XIV) Eerikki Laurinpoika (Erich Larsson) Syntyi n. v. 1505 mahdollisesti Hartolan Kirkkolassa. Hämeen ensimmäisessä maakirjassa, koukkuluettelossa, Eerikki mainittiin talolliseksi ja isännäksi Kirkkolan Kankaanpäässä v. 15391559. Suur-Sysmän erämaaluettelon v. 1552 mukaan Eerikki Laurinpoika Kirkkolasta omisti miehen erämaan Tammivuorelta (nyk. Joutsassa), jonne hän asetti Vilppu Antinpojan uudisasukkaaksi, viite; s. 85 SPH I-II ja s. 62 HK. Eerikki kuoli v. 1559 jälkeen Kirkkolassa. Taulu 28.2 (XIV) N.N. Eerikin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Henrik Eerikinpoika, s. n. v. 1535 Hartola, Kirkkola. Tauluun 28.3. Taulu 28.3 (XIII) Henrik Eerikinpoika (Henric Erichsson) Syntyi n. v. 1535 talollisen poikana Hartolan Kirkkolassa. Henrik mainittiin ilmeisen isänsä Eerik Laurinpojan jälkeen talolliseksi ja isännäksi Kirkkolan Kankaanpäässä v. 1560 -1583. Henrikin tila todettiin v. 1581 -1583 autioksi eli veronmaksukyvyttömäksi, eli tila oli pahasti köyhtynyt raskaiden sotarasitusten myötä rappasodan, eli Pitkän vihan aikaan (v. 1570 -1595) ja näin tila joutui läänitetyksi Koskipään kartanon herralle Sipi Henrikinpojalle, joka sai läänityksenä lukuisia muitakin tiloja Hartolasta (mm. Hartolan ja Kirkkolan kylät) ja laajemminkin Suur-Sysmän alueelta sekä Asikkalasta. Sipi hankki niitä vielä röyhkeästi lisää. Henrik Eerikinpoika kuoli v. 1583 jälkeen Hartolassa. Taulu 28.4 (XIII) N.N. Henrikin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Söyrinki Henrikinpoika, s. n. v. 1578 Hartola, Kirkkola. Tauluun 27.5. Taulu 29 Koitin torpparisukuhaara Yleistä: Pieni Koitin kylä sijaitsee Hartolan itäosissa tien n:o 4251 varrella, Vehkalahden kaupan ja Hartola –Pertunmaa tien 423 risteyksen eteläpuolella. Entinen Vehkalahden kylä lasketaan kuuluvaksi nykyään Koitin kylään. Koitin kylällä on yhteinen kylätoimikunta Riihiniemen kylän kanssa; Koitti-Riihiniemen kylätoimikunta. Koitti tavataan paikkana ja kylän nimenä ensimmäistä kertaa vasta v. 1703 verokirjoissa ja kylässä aikoinaan olleet torpat olivat Koskipään kartanon torppia. Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa 32 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa (s. 179 RK 1727 -1736 k. 156) Koitissa mainittiin 2 torppaa; Reko Pertunpojan (Grels Bertilsson) ja Reko Yrjönpojan (Grels Jörensson) torpat. Taulu 29.1 (VIII) Reko Pertunpoika (Grels Bertilsson) Syntyi v. 1673 Hartolassa, mahdollisesti Sauvuorella tai Riihiniemessä, tai ehkä nykyisen Koitin kylän alueella, tarkemmin ei tiedetä, koska henkikirjoista ei löydetty apuja ja varmennusta Rekon sukujuuriin. Rekon isä voisi olla Koskipään säterissä myllärinä v. 1676 -1687 mainittu Perttu (Bertil), ilman patronyymiä. Voi olla että tämä Perttu mylläri (+ vaimonsa Marketta) olisi ollut myllärinä Vehkalahden Konttikoskella Koitin kylän luoteispuolella (?). Perttu myllärillä tiedetään henkikirjojen mukaan olleen ainakin poika Yrjö Pertunpoika (Jören Bertilsson) ja tällä vaimo Maria (v. 1694 henkikirjan mukaan) sekä tytär Riitta Pertuntytär (Brita Bertilsdotter). Joka tapauksessa Reko Pertunpoika mainittiin v.1703 kymmenysluettelossa Koitissa sahurina (sågare), sekä v. 1707 -1712 henkikirjoissa Koitissa torpparina, kumppaninaan veljensä Tuomas Pertunpoika. Henkikirjoissa mainittiin myös Rekon veljen vaimo Riitta (Brita), joka ei ollut ilmeisesti Tuomaan vaimo. Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa (s. 179 RK 1727 -1735 k.156 sekä s. 192 RK 17361747 k. 197) Reko Pertunpoika mainittiin torpparina Koitissa. Koitin toista torppaa isännöi Reko Yrjönpoika (Grels Jöransson) s. 1701, k. 26.1.1777), joka voisi olla Rekon vanhemman veljen poika (?). Reko Pertunpoika oli tiettävästi 2 kertaa aviossa. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Reko Pertunpoika kuoli 70 v. ikäisenä 15.7.1743 Koitissa ja haudattiin 17.7.1743 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Taulu 29.2 (VIII) Liisa Pietarintytär (Lijsa Persdotter). Syntyi v. 1679 ilmeisesti Hartolassa. Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa Reko Pertunpojan ensimmäisen vaimon nimi oli ylipyyhitty ja päälle oli kirjoitettu Maria Martintyttären nimi. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Liisa Pietarintytär kuoli v. 1731 Koitissa, ja haudattiin 5.9.1731 Hartolassa. Tämän on päätelty olleen Reko Pertunpojan ensimmäinen puoliso (Petri Kallio). Lapset: - Matti Rekonpoika, s. v. 1710 Hartola, Koitti. Tauluun 29.3. - Maria Rekontytär, s. n. v. 1715 Hartola, Koitti. Puoliso 3.8.1740 Eerik Ristonpoika Sauvuorelta, itsellisenä, sotilaana ja torpparina Sauvuorella. - Heta Rekontytär, s. n. v. 1717 Hartola, Koitti. Puoliso 3.8.1740 Yrjö Heikinpoika Pohjolan kylästä, torpparina Pohjolassa. - Valpuri Rekontytär, s. n. v. 1719 Hartola, Koitti. Puoliso 29.11.1741 Heikki Pietarinpoika Vedenpäästä, itsellinen Vedenpäässä. Valpuri Rekontyttären ja Heikki Pietarinpojan jälkeläisiä on mm. Helsingissä asuva sukututkija Petri Kallio. - Susanna Rekontytär, s. 1721 Hartola, Koitti, k. 11.10.1739 Hartola, Koitti Maria Martintytär (Maria Mårtensdotter) Syntyi n. v. 1684 ilmeisesti Hartolassa, ehkä Fuurtissa (?). Maria voisi olla myös Pertunmaan puolelta Ulmalan Martti Antinpojan tytär, mutta toisaalta Pertunmaalta löytyy muualtakin isäehdokkaita Marialle. Marian ensimmäisen puolison nimi oli Taavetti (David), ehkä Taavetti Yrjönpoika (?), joka lienee kuollut ennen v. 1727 Hartolan (Pertunmaan) Kälkytässä. Joka tapauksessa Maria Martintytär mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 185 RK 17271736 k. 162) itsellisen leskenä Kälkytän Parantalassa (Parandala) poikansa Yrjön ja tyttärensä Marian kanssa. Kerrottiin myös Marian avioituneen Koittiin. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan Reko Pertunpoika Koitista ja leskivaimo Maria Martintytär Parantalasta avioituivat v. 1731. Maria Martintytär työskenteli avioitumisensa jälkeen emäntänä Koitin torpassa, jossa Maria mainittiin Reko Pertunpojan puolisoksi Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa. Maria mainittiin vielä v. 1748 -1754 rippikirjassa poikansa Matti Rekonpojan isännöimässä Koitin torpassa. Kun Matti kuoli v. 1749 niin Marian kerrottiin muuttaneen (s. 183 RK 1748 -1754 k. 187) ja hän asuikin 33 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa sitten poikansa torppari Yrjö Taavetinpojan taloudessa Hartolan Kuivajärvellä. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Maria Martintytär kuoli 70 v. ikäisenä 3.3.1754 Kuivajärvellä. Ei tiedossa lapsia. Taulu 29.3 (VII) Matti Rekonpoika (Matts Grelsson) Syntyi v. 1710 torpparin poikana Hartolan Koitissa, ilmeisesti perheen vanhimpana lapsena. Matin isä Reko kuoli v. 1743 ja Matti työskenteli isänsä jälkeen torpparina kotitorpassaan Koitissa. Todennäköisesti Matti toimi käytännössä jo v. 1730 alkaen torpparina, koska hänen isänsä oli tuolloin jo n. 57 v. ikäinen. Matti kuoli jo 38 v. ikäisenä 1.6.1749 Koitissa. Marketta Antintytär (Margeta Andersdotter) Syntyi v. 1713 tiettävästi Hartolan Fuurtissa. Ilmeinen isä taulussa 14.1. Rippikirjan mukaan Fuurtin Simo Antinpojan sisar Marketta avioitui Koittiin (gift till Coitti). Marketta avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1736 tienoilla Matti Rekonpojan puolisoksi ja emännäksi Koitin torppaan. Marketan ja Matin vihkitietoja ei löydy Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjasta, koska Hartolan vihittyjen kirjasta puuttuu ajanjakso 19.9.1736 -11.4.1737. Marketta kuoli jo 29 v. ikäisenä 14.10.1742 lapsen synnytykseen Koitissa ja haudattiin 17.10.1742 Hartolan kirkkoon, lattian alle (korj.: Petri Kallio). Lapset: - Heikki Matinpoika, s. 11.3.1738 Hartola, Koitti, torpparina Koitissa. Puoliso 9.12.1759 Marja Rekontytär, piika Kuivajärveltä. - Simo Matinpoika, s. 14.9.1740 Hartola, Koitti, torpparina Koitissa. Puoliso 11.12.1763 Susanna Martintytär, piika Sauvuorelta. Simo Matinpojan ja Susannan jälkeläisiä on mm. Helsingissä asuva sukututkija Petri Kallio. Taulu 29.4 (VII) Anna Hannuntytär (Anna Hansdotter) Syntyi ehkä n. v. 1720 Hartolassa, asiaa ei tiedetä tarkemmin. Tutkittiin Hartolan rippikirjoista ja henkikirjoista Koitti ja sen lähikylät, mutta Annaa ja hänen isäänsä Hannua ei löydetty. Anna voisi olla Uimaniemen Pastilasta, mutta Annaa ja hänen vanhempiaan ei sieltäkään löydetty. Koskipään kartanossa oli räätälinä Hannulan torpassa Hannu Eerikinpoika, jolta ei myöskään löydetty Anna nimistä tytärtä. E.m. paikkoja lähempänä Koitin kylää oli Mariankankaan torppa, jossa asui Hannu Jaakopinpoika, mutta tältäkään ei löytynyt Anna nimistä tytärtä. Kirkkolan Kankaanpäässä oli torpparina Hannu Antinpoika, jolla oli Anna niminen tytär, mutta tämä Anna Hannuntytär avioitui v. 1746 Kalholle Simo Yrjönpojan puolisoksi. Anna Hannuntytär avioitui tai hänet naitettiin tiettävästi 4.4.1743 leskimies Matti Rekonpojan kanssa ja näin Anna tuli emännäksi Koitin torppaan. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan leskimies Matti Rekonpoika Koitista ja piika Valpuri Laurintytär Pastilasta avioituivat 4.4.1743, mutta rippikirjoissa Matti Rekonpojan puoliso oli v. 1743 alkaen Anna Hannuntytär. Kyseessä lienee kirjaajan virhe. Uimaniemen Pastilasta ei Anna Hannuntytärtä löydetty. Miehensä Matin kuoleman v. 1749 jälkeen Anna avioitui toisen kerran 3.6.1750 Laitjärven Heikki Matinpojan kanssa ja he jatkoivat torppareina Koitissa. Heikin kuoltua v. 1778 toukokuussa Anna muutti Sauvuorelle. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Anna kuoli 86 v. ikäisenä 13.2.1796 Sauvuorella. Annan ilmoitetussa kuoliniässä voi olla jopa 10 v. virhe, joten on ilmeistä että hän syntyi mieluummin v. 1720 tienoilla, kuin laskennallisena v. 1710. Lapset: - Olavi Matinpoika, s. 3.7.1744 Hartola, Koitti. Tauluun 29.5. - Tuomas Matinpoika, s. 2.7.1746 Hartola, Koitti, kuoli tiettävästi vauvaikäisenä - Eerik Matinpoika, s. 6.4.1748 Hartola, Koitti. Puoliso Anna Eerikintytär, s. 1750 Hartola. Eerikin ja Annan poika Aatami Eerikinpoika avioitui v. 1801 Eeva Antintyttären kanssa, jonka isä Antti Heikinpoika löytyy taulusta 6.D.5. 34 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Annan ja Heikki Matinpojan lapset: - Antti Heikinpoika, s. 28.9.1750 Hartola, Koitti (kaksosena), k. 20.12.1752 Hartola, Koitti - Mikko Heikinpoika, s. 28.9.1750 Hartola, Koitti (kaksosena), k. 1.2.1751 Hartola, Koitti - Heikki Heikinpoika, s. 3.7.1753 Hartola, Koitti - Yrjö Heikinpoika, s. 31.3.1756 Hartola, Koitti - N.N. kuolleena synt. lapsi s. 21.6.1762, Hartola, Koitti, k. 21.6.1762 Hartola, Koitti Taulu 29.5 (VI) Olavi Matinpoika (Olof Mattsson) Syntyi 3.7.1744 torpparin poikana Hartolan Koitissa. Olavi oli vain 5 v. ikäinen kun hänen isänsä kuoli ja Olavi joutui jo nuorena poikana tekemään raskaita maatöitä. Olavi asui äitinsä ja isäpuolensa kanssa kotitorpassaan Koitissa. Vartuttuaan Olavi työskenteli torpparina kotitorpassaan Koitissa, jossa hän kuoli 60 v. ikäisenä pistokseen (sydänkohtaukseen) 23.4.1805. Taulu 29.6 (VI) Helka Antintytär (Helga Andersdotter) Syntyi 2.4.1747 sotilaan tyttärenä Joutsan Mieskonmäessä. Isä taulussa 32.13. Helka asui varhaisinta lapsuuttaan Miekonmäessä, josta hän muutti vanhempiensa mukana v. 1758 tienoilla Uimaniemen Pastilan Heikkilän (Valkjärven ?) torppaan, joka lienee sijainnut Suonteen Pynnölässä. Hartolan rippikirjan (s. 126 RK 1767-1773 k. 56) mukaan Mustataipaleen eli Suonteen Pynnölässä entisen sotilaan Antti Juhonpojan ja tämän vaimon Lastikka Heikintyttären tytär Helka avioitui Koittiin (gift till Koiti). Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan torppari Olavi Matinpoika Koitista ja piika Suonteelta Helka Antintytär avioituivat 13.12.1767. Helka toimi avioitumisensa jälkeen Koitin torpan emäntänä. Miehensä Olavin kuoleman v. 1805 jälkeen Helka muutti v. 1810 asumaan poikansa perheen talouteen Knaappilan Saarijärvelle, jossa Helka kuoli 70 v. ikäisenä torpparin leskenä 1.6.1814 vesipöhöön (vattsot). Lapset: - Antti Olavinpoika, s. 25.9.1768 Hartola, Koitti, k. 16.3.1785 Hartola, Koitti - Eerik Olavinpoika, s. 29.3.1772 Hartola, Koitti. Tauluun 29.7. - Yrjö Olavinpoika, s. 26.2.1775 Hartola, Koitti, k. 26.2.1777 Hartola, Koitti - Maria Olavintytär, s. 31.1.1780 Hartola, Koitti. Puoliso 22.12.1805 Matti Pertunpoika Knaappilan Saarijärveltä (s. v. 1780), k. 14.4.1810 Saarijärvellä, puoliso II; 6.12.1812 Eerik Eerikinpoika, renki Lepsalasta, torpparina Knaappilan Saarijärvellä, viite; s. 91 Kälkytän kyläkirja (Jorma Syvälahti) - Antti Olavinpoika, s. 13.9.1786 Hartola, Koitti, torpparina Pertunmaan Knaappilan Saarijärvellä. Puoliso Anna Matintytär, s. v. 1786 Hartola, k. 14.6.1819 Saarijärvellä. - Olavi Olavinpoika, s. 29.9.1789 Hartola, Koitti Taulu 29.7 (V) Eerik Olavinpoika (Erich Olofsson) Syntyi 29.3.1772 torpparin poikana Hartolan Koitissa. Hartolan rippikirjoissa Eerikin synt.vuodeksi mainittiin virheellisesti v. 1771. Eerik avioitui neljä kertaa, koska hänen vaimonsa kuolivat varhain muutaman avioliittovuoden jälkeen. Isänsä kuoleman v. 1805 jälkeen Eerik toimi torpparina Koitissa, kunnes muutti v. 1811 asumaan Kuivajärven Laattalaan, jossa Eerik työskenteli renkinä. Eerik asui itsellisenä myös Lepsalassa ja Hujalassa sekä viimeiset vuotensa uudestaan Kuivajärven Laattalassa. Eerik kuoli 50 v. ikäisenä itsellisenä leskimiehenä 28.10.1822 Kuivajärven Laattalassa. Maria Eerikintytär (Maria Ericsdotter) Syntyi 15.12.1766 talollisen tyttärenä Hartolan Lepsalassa. Marian vanhemmat; Lepsalan Mattilan isäntä Eerik Eerikinpoika ja Kaisa Martintytär. Maria avioitui tai hänet naitettiin ensimmäisen kerran 19.12.1784 Koittiin torppari Juho Eerikinpojan puolisoksi. Kun Juho kuoli 30 v. ikäisenä 11.7.1791 Koitissa, niin Maria avioitui leskenä uudemman kerran 12.10.1792 Eerik Olavinpojan puolisoksi ja emännäksi naapuritorppaan Koitissa. Vihkitiedoissa kerrottiin Marian olevan torpparin leski 35 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Koitista. Rippikirjoissa Marian syntymävuotena mainittiin v. 1765. Maria Eerikintytär kuoli jo 29 v. ikäisenä 20.3.1796 pistokseen Koitissa. Lapset: - Juho Eerikinpoika, s. 19.6.1793 Hartola, Koitti, k. 18.9.1793 Hartola, Koitti - Anna Eerikintytär, s. 25.7.1794 Hartola, Koitti, k. 29.12.1802 Hartola, Koitti Taulu 29.8 (V) Liisa Tuomaantytär (Lisa Thomasdotter) Syntyi v. 1768 mahdollisesti torpparin tyttärenä Hartolan Kuivajärvellä (?). Liisa avioitui tai hänet naitettiin 28 v. ikäisenä 18.12.1796 leskimies Eerik Olavinpojan puolisoksi ja vihkitiedoissa kerrottiin Liisan olevan torpparin tytär Koitista. Koitista ei kuitenkaan Liisaa ja hänen vanhempiaan löydetty. Kuivajärven Lähteen torpassa syntyi 19.11.1768 Liisa niminen tytär Tuomas Matinpojan ja vaimonsa Anna Sipintyttären perheeseen ja tämä voisi mahdollisesti olla samainen Liisa Tuomaantytär (?). Hartolan rippikirjan mukaan Tuomaan ja Annan perhe muutti v. 1772 tienoilla Heinolaan, josta heitä ei kuitenkaan löydetty, joten myöskään varmuutta asiaan ei saatu. Hartolan rippikirjoissa Liisa ilmestyi ikään kuin ”tyhjästä” leskimies Eerikin puolisoksi Koitin torppaan, sillä rippikirjoissa ei ollut mitään viitettä mistä Liisa tuli Koittiin. Tutkittiin Koitin lähikylät, mutta mistään ei löydetty Liisa Tuomaantytärtä. Avioitumisensa jälkeen Liisa toimi emäntänä Koitin torpassa. Liisan synt.vuodeksi mainittiin rippikirjoissa v. 1768. Liisa kuoli 39 v. ikäisenä lapsivuoteeseen 28.8.1807 Koitissa, vaikkakin Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Liisa olisi ollut kuollessaan vain 30 v. ikäinen, eli olisi siten syntynyt v. 1777 (?). Tässä tapauksessa kirjaaja oli varmaan tulkinnut toisen kirjaajan määrittämän kuoliniän 39 v. kuoliniäksi 30, eli numero 9 oli muuttunut 0:ksi (?). Lapset: - Aatami Eerikinpoika, s. 23.12.1797 Hartola, Koitti, k. 15.2.1806 Hartola, Koitti - Eerik Eerikinpoika, s. 16.3.1799 Hartola, Koitti, k. 25.12.1818 Hartola, Kuivajärvi (hukkui) - Eeva Eerikintytär, s. 3.1.1801 Hartola, Koitti. Puoliso 24.3.1822 renki Tuomas Antinpoika Lepsalasta. - Antti Eerikinpoika, s. 19.8.1803 Hartola, Koitti. Tauluun 22.9. - Maria Eerikintytär, s. 21.9.1806 Hartola, Koitti, k. 5.10.1806 Hartola, Koitti Maria Aatamintytär (Maria Adamsdotter) Syntyi tiettävästi 24.2.1783 Hartolan (Joutsan) Uimaniemen Pastilassa. Maria asui sittemmin torpparin tyttärenä Riihiniemen Markukselassa. Marian vanhemmat olivat torppari Aatami Aataminpoika ja Kristiina Tuomaantytär. Maria avioitui tai hänet naitettiin ensimmäisen kerran 9.12.1804 Riihiniemessä työskennelleen rengin Pietari Tuomaanpojan kanssa, joka kuoli jo 28 v. ikäisenä 24.5.1807 punakuumeeseen Riihiniemessä. Maria avioitui uudemman kerran leskenä 26 v. ikäisenä 3.12.1808 leskimies Eerik Olavinpojan puolisoksi ja emännäksi Koitin torppaan. Vihkitiedoissa kerrottiin Marian olevan leski Riihiniemestä. Rippikirjoissa Marian synt.vuotena mainittiin v. 1782. Maria työskenteli sitten emäntänä Koitin torpassa ja v. 1811 alkaen Maria asui rengin puolisona Kuivajärven Laattalassa, jossa Maria kuoli 29 v. ikäisenä lapsivuoteeseen 25.3.1812. Lapset: - Helena Eerikintytär, s. 18.8.1810 Hartola, Koitti, k. 7.12.1810 Hartola, Koitti - Juho Eerikinpoika, s. 30.7.1816 Hartola, Lepsala - Anna Eerikintytär, s. 27.11.1818 Hartola, Hujala Eeva Matintytär (Eva Mattsdotter) Syntyi tiettävästi v. 1784 Hartolan Ruokojärvellä. Eeva avioitui tai hänet naitettiin 33 v. ikäisenä 29.6.1816 leskimies Eerik Olavinpojan neljänneksi puolisoksi. Eeva kuoli 35 v. ikäisenä 7.4.1819 pistokseen Kuivajärven Laattalassa. Ei tiedossa lapsia. 36 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 30 Mäntyharjun/ Heinolan Paason Ahtiaisen sukuhaara Yleistä: Ahtiaisia tavataan vanhojen kirkonkirjojen mukaan useassa paikassa Mäntyharjulla; ainakin Vanosen Ahdin talossa, Kyttälän Ahtialassa ja Anetun Kalsossa, sekä näitä aiemmin vanhojen verokirjojen mukaan Halmeniemen Ahtiaisessa, mahdollisesti Ahtiaisen suvun kantatalo, joka sijaitsi Mäntyharjulla ns. Viipurin (= Karjalan) puoleisessa osassa Mäntyharjua, kuten myös Vanosen Ahtikin, pitäjän kaakkoisosassa tie n:o 4174 varrella, Korpijärven itärannalla, viite; s. 32 MH-I. Ahtiaiset saapuivat Mäntyharjulle tiettävästi 1500-luvulla Lappeen kihlakunnasta (Lappenrannan tienoilta) ja asettuivat Halmeniemeen Korpijärven rannalle. Ahtiaisia sanottiin tyypilliseksi 1500-luvun lappeelaiseksi nimeksi Mäntyharjulla. Vanosen kylän Ahdin taloon Ahtiaisia ilmaantui v. 1602, viite; s. 37 MH-I. Heinolan Paasossa tavataan myös Ahtiaisia, Paason kartanossa lampuotina ja torpparina. Oletettavasti tämä sukuhaara muutti Mäntyharjulta Heinolan puolelle Paasoon 1600-luvun lopulla, koska tätä aiemmin Ahtiaisia ei tunneta Heinolasta. Paason kartanon 1770-luvun puolella Ahtialan nimellä tunnetun lampuotitilan ja torpan historiaa tunnetaan 1600-luvun alkupuolelta, jolloin tila oli tavallinen talonpoikaistila ja tilan tunnetut isännät olivat: Pertti Matinpoika, isäntänä v. -1603 -1633 Erkki Pertinpoika, isäntänä v. 1634 -1638 Sitten tila joutui aatelisomistukseen ja liitettiin Paason kartanoon, viite; s. 634 HePH-I. Paason kartanon maat olivat keskiaikaista vanhaa rälssiä ja kartanon maiden omistajaksi mainittiin 1500-luvulla mahtavat Fleming ja Fincke suvut. Paason kartanon omistajaksi mainittiin v. 1567 Metta rouva, eli Hollolan kihlakunnan voudin Kustaa Gödikenpoika Fincke’n (s. n. 1510, k. 1566) puoliso ja tuore leski Metta Stenintytär Ille. Kartanon seuraava omistaja oli heidän poikansa Olavinlinnan vouti Gödik Kustaanpoika Fincke. Tämän jälkeen kartano siirtyi v. 1595 Mons Nilsinpoika Ållongren’in haltuun, joka oli avioitunut Ingeborg Fincke’n kanssa. Näiltä kartano siirtyi 1610-luvun loppupuolella saksalaiselle Brandenburgin aatelissukuun kuuluvalle Hieronymus von Birckholtzin ja tämän vaimon Anna Flemingin haltuun. Anna Fleming oli taas Suomen käskynhaltijan marski Klaus Flemingin tytär. Vuonna 1620 kartanon omistajaksi tuli Johan Monsinpoika Ållongren, joka oli avioitunut e.m. tyttären Hebla von Birckholtzin kanssa. Johan Monsinpoika Ållongren oli Heinolan seudulla hyvin merkittävä ja vaikutusvaltainen mies, hän mm. rakennutti Heinolan ensimmäisen kirkon. Johan Ållongren palveli myöhemmin Turun hovioikeuden asessorina sekä Narvan että Olavinlinnan käskynhaltijana. Kun Johan Ållongren kuoli 1650-luvun alussa, niin hänen poikansa Evert ja Gustaf Ållongren jakoivat kartanon puoliksi. Evert Ållongren oli naimisissa Katarina De la Motten kanssa. Evert Johan Ållongren kuoli v. 1666 kun Evertin oma renki murhasi hänet. Liitosta ei jäänyt perillisiä ja Katarina avioitui toisen kerran rykmentin majoitusmestari Christian Magnus van der Pahlen’in kanssa, jonka omistukseen siirtyi puolet Paason kartanosta. Christian Magnus van der Pahlen kuoli v. 1694. Tämän jälkeen Paason kartanon puoliskon omistajaksi tuli e.m. poika kapteeni Wolter Magnus van der Pahlen, joka oli aviossa Anna Maria von Schildt’in kanssa. Wolter Magnus kuoli Isonvihan aikaan Napuen taisteluissa 19.2.1714. Paason kartanon molemmat osat siirtyivät v. 1706 oston myötä everstiluutnantti Odert Reinhold von Essenille, jonka suku hallitsi sitten Paason kartanoa. Kartanon omistajana oli 1700-luvun lopulla Carl Reinhold von Essen, joka oli aviossa Nynäsin kartanon tyttären Christina Juliana Ramsayn kanssa. Carl Reinhold von Essen kuoli v. 1808 ja kartanon omistajaksi tuli heidän poikansa Georg Reinhold von Essen, joka omisti Paason kartanoa kuolemaansa v. 1866 asti. Viite; s. 268 -269, 299 -300 ja s. 403 sekä s. 634 HePH-I. Paason kartanosta erotetun Paloniemen kartanon omistajana tunnetaan skottilainen Mesterton suku; v. 1790 alkaen kartanon omistajana oli Carl Jacob Mesterton, jonka eräs jälkeläinen Ossian Mesterton, tunnettu ja arvostettu sukututkija asuu Vääksyssä (viite; www.mesterton.net). Sukunimistä Ahti ja Ahtiainen: Sukunimet-kirjassa sukunimestä Ahti on kirjoitettu seuraavaa: Nimeä Ahti – Ahto on pidetty muinaissuomalaisena omaperäisenä miehen nimenä, joka on tunnettu veden haltijan, ”aaltojen kuninkaan” nimenä. Kuitenkin koko nimyeelle Ahti, Ahtia, Ahtinen, Ahto, Ahtonen on nuoremmat lähtökohdat. Karjalaisten ja Karjalasta muualle levinneiden nimien taustalla saattaa olla ortodoksinen ristimänimi, venäjän Avtonom, kreikan Autonomos, mutta 37 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa todennäköisemmin sekä Karjalassa sekä Länsi-Suomessa lähtökohtana on muinaissaksalainen Ahti, Ahto, friisin Achte. Keskiajalta alkaen esiintyvät Varsinais-Suomessa ja Hämeessä usein muodot Ahti ja Ahtia. Esim. Halikossa 1536 Jöns Achtij, Mynämäellä 1536 Siffrid Achtis, Perniössä 1537 Anders Achtij, Vesilahdella 1571 Eric Acti, Hollolan seudula 1478 Biörn Achtialast ja Jönns Pållsson Achtialan, 1571 Oluff Achti, Elimäellä 1477 Bengt Achtialast, Asikkalassa 1474 Achti Lauritz Hilleläst ja 1501 Larens Achtiala, Sysmässä 1465 Erich Ahti, Tyrvännön ja Längelmän seuduilla 1509 jons laurisson acti ja per andersson actj. Mikkonen ja Paikkala ovat kirjoittaneet sukunimestä Ahtiainen näin: Henkilönnimelle Ahti -Ahtia on esitetty erilaisia tulkintoja; sitä on pidetty toisaalta muinaissuomalaisena omaperäisenä nimenä, toisaalta se voi Itä-Suomessa olla ortodoksisen ristimänimen karjalainen muunnos. Todennäköisesti Karjalan Ahtia-nimet ovat samaa lähtöä kuin Varsinais-Suomen, Hämeen ja Uudenmaan Ahti, Ahtia -nimet, jotka ovat muistoja esihistoriallisista ja keskiaikaisista germaanisista yhteyksistä. Suomalaisnimet voi rinnastaa germaanisiin henkilönnimiin Ahti, Achte, Ahto, Actuin. Ahtiainen on selvästi karjalainen sukunimi. Siitä on 1500- ja 1600-luvulta runsaasti merkintöjä Viipurista, Uudeltakirkolta, Kivennavalta, Jääskestä, Raudusta, Parikkalasta, Hiitolasta, Sortavalasta ja Pälkjärveltä (viite; s. 59 -60 Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet). Ahti ja Ahtiainen nimi esiintyi jo varhaisemmin keskiajalla, kun v. 1340 Avignonin paavin Benedictus XII:n antamassa bullassa, pannakirjeessä asetettiin 25 sääksmäkeläistä talonpoikaa kirkonkiroukseen näiden kieltäydyttyä maksamasta kirkon kymmenysveroja. Tässä yhteydessä mainittiin Sääksmäeltä kolme Hactissänpoycaa, Henric de Hactissanpoyca, Azico de Hactissanpoyca ja Juddi de Hactissanpoyca, niskoittelusta kymmenysten maksussa Sääksmäen kirkkoherralle. Lisänimi on ehkä luettava Ahtisenpoika. He lienevät Laitikkalan Ahtilan ja ehkä kahden muun talon Ahtisenpoikia. Pälkäneen Laitikkalasta oli niskoittelijoiden joukossa myös Satato de Laijnamasse. Vuonna 1509 mainittiin Jons Laurisson Acti i Ladickala eli Jussi Laurinpoika 1506-1510 Laitikkalassa Ahtilan talon isäntänä (viite; s. 25, 164, 217, 218 Seppo Suvanto, Yksilö myöhäiskeskiajan talonpoikaisyhteiskunnassa). Vuoden 1340 paavin bullassa erikoista on se, että tavallisen kylännimen sijasta on kolmella nimi Hactissaenpoyca. Se on tulkittava Ahtisenpojaksi ja todennäköisesti se tarkoittaa osaa Laitikkalan kylästä Pälkäneellä, jossa asui 1500-luvulla myöhemmässä Ahtilassa Ahteja eli Ahtisia. Bullassa oli mainittu muutoinkin kolme pälkäneläistä. Pälkäne kuului tuolloin Sääksmäen kirkkoherran alaisuuteen (viite; s. 110 Seppo Suvanto, Knaapista populiin). Nimi Hactissänpoyca voidaan lukea siis ilman h-kirjainta Ahtisenpojaksi. Veljekset eivät liene olleet aivan vaatimattomia talonpoikia, vaan he ilmeisesti omistivat valtavia maa-alueita, Hämeen lisäksi ehkä myös Savossa ja Karjalassakin. Ehkä Ahtisenpoikien jotkut jälkeläiset ottivat sukunimekseen Ahtinen ja Ahtiainen. Mainittakoon myös Ahtisten aatelissuku, jonka kantaisä oli v. 1420 Ingeborg Klasintytär Flemingin kanssa avioitunut Laurens Niklaksenpoika till Ahtis. Itse nimi Azico, joka oli yksi Hactissanpojista, voidaan suomentaa Ahtiksi. Samassa Ahtilan talossa on voinut isännöidä Asikkalan käräjillä 1469 Hillilän ja Kurhilan rajariidassa todistanut Lasse Acti (viite; s. 82 Toivo Jalli, Villi Äinää). Mikael Agricola kuvasi 1500-luvulla muinaisten hämäläisten palvomia jumalia mm. näin: ”…Tapio Metzest Pydhyxet soi ia Achti wedhest Caloia toi” (viite; s. 166 Hämeen historia I). Ahti on siis ollut hämäläisten palvoma jumala. Jalmari Jaakkola on tutkinut muinaissuomalaista merirunoutta, jossa esiintyy Saaren kuningas Ahti Saarelainen, jonka puoliso oli nimeltään Kyllikki. Mikäli Ahti oli todellinen henkilö, hän lienee elänyt jo ennen v. 1000 ja ollut mahdollisesti Ruotsissa Birkan saaren hallitsija. Mahdollisesti juuri Birkasta olivat lähtöisin Satakuntaan saapuneet keskiajan merkittävät pirkkalaiset, ja nimi on ollut alkuna myös Pirkkalan pitäjälle. Muinaista suurhallitsijaa Ahti Saarelaista lienee alettu palvoa jumalana samaan tapaan kuin Norjan kuningasta Olavi Pyhää pyhimyksenä (viite; s. 357 -371 Jalmari Jaakkola, Suomen varhaishistoria). Taulu 30.1 (IX) Risto Ahtiainen (Christer Achtiain) Syntyi v. 1642 mahdollisesti Mäntyharjun Vanosen kylän Ahti tilalla, tai vaihtoehtoisesti hänen sukujuurensa voisivat löytyä k.o. Ahti tilalta (?). Risto mainittiin Asikkalan henkikirjoissa Heinolassa 38 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Paason kartanon lampuotina v. -1707 -1708- sekä torpparina v. -1710- ollen nimenomaan Wolter Magnus van der Pahlen’in omistaman puoliskon lampuotina ja sitten Odert Reinhold von Essenin torpparina. Henkikirjoissa Risto mainittiin pelkällä etunimellään Christer landb (landbonde) eli Risto lampuoti. Vuosina 1707 -1708 Riston toimiessa tilan lampuotina, niin henkikirjojen mukaan tilalla asui hänen veljensä Tuomas vaimonsa Marian kanssa, jotka myöhemmin toimivat Paason torppareina Riston ohella. Samoin v. 1707 henkikirjan mukaan tilalla asui Riston veli Pietari ja tällä vaimo Sofia. Vuoden 1708 henkikirjan mukaan tilalla asui myös Riston velipuoli Heikki ja tämän vaimo Maria. Van der Pahlen’in tilalla mainittiin v. 1693-1694 henkikirjoissa lampuotina Tuomas sekä renkinä Risto vaimonsa Riitan kanssa. Sitä ei tiedetä oliko kyseessä sama Risto. Kirkonkirjoissa Riston nimi mainittiin savolaisittain ”sukunimen” kanssa ilman patronyymiä. Riston sukujuuria etsittäessä päädyttiin siihen että hän tuli, tai hänet esi-isänsä muuttivat Paasoon Mäntyharjulta ja ehkä Vanosen kylästä Ahti-nimisestä talosta, tai Halmeniemen Ahtialasta (?), joista ei kuitenkaan henkikirjojen mukaan löydetty asialle varmistusta. Heinolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Paason Ahtiaisissa kuoli 90 v. ikäisenä v. 1732 vanha torppari Risto Ahtiainen ja haudattiin 26.3.1732 Heinolassa. Riston ilmoitetussa kuoliniässä saattoi olla jopa 10 v. virhe !?. Taulu 30.2 (IX) Valpuri N.N. (Walborg N.N-dotter) Risto Ahtiaisen puoliso Valpuri mainittiin v. -1707 -1710- henkikirjoissa Paasossa. Ahtiaisen torpan emäntä Valpuri kuoli ilmeisesti ennen miestään Ristoa, ennen v. 1727 (?) Paasossa. Lapset: - Hartti Ristonpoika, s. 1684 Heinola, Paaso. Tauluun 30.3. - Sipi Ristonpoika, s. 1689 Heinola, Paaso, k. 7.2.1741 Heinola, Paaso, Seppälä. - Eerik Ristonpoika, s. 1695 Heinola, Paaso, k. 29.5.1747 Heinola, Paaso, Mäkelä. Taulu 30.3 (VIII) Hartti Ristonpoika Ahtiainen (Berendt Christersson Achtiain) Syntyi v. 1684 torpparin poikana ehkä Heinolan Paasossa (tai Mäntyharjun Vanosen Ahdissa ?). Hartti mainittiin Heinolan vanhimmassa säilyneessä rippikirjassa (RK 1760 -1778) lampuotina Paason kartanon Ahtiaisen lampuotitilalla vaimonsa Marian kanssa, viite; s. 634 HePH-I. Asikkalan henkikirjojen mukaan Hartti oli Paason kartanon Ahtiaisen lampuotitilan isäntänä v. -1727 -1743, jolloin kartanon hallitsijana oli eversti Odert Reinhold von Essen’in leski Gertrud Elisabet Pistolekors ja heidän poikansa luutnantti Georg Reinhold von Essen. Heinolan syntyneiden ja kastettujen kirjassa Hartti mainittiin v. 1729 -1735 torppariksi Paasossa. Heinolan pitäjän historiakirjan mukaan Hartin isännyyden jälkeen lampuotitila muuttui torpaksi. Heinolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan kirkonvaivainen leskimies (k.fatt.enkl) Hartti Ahtiainen kuoli 99 v. ikäisenä 12.12.1783 Paason Ahtiaisissa, jossa ilmoitetussa kuoliniässä voi olla reippaasti liioittelua. Taulu 30.4 (VIII) Maria Paavalintytär (Maria Påhlsdotter) Syntyi v. 1705 ilmeisesti Heinolan Tuusjärvellä. Marian isä voisi olla se Paavali (Ristonpoika) joka vaimonsa Riitan kanssa mainittiin Tuusjärven kartanon lampuotina Asikkalan henkikirjoissa v. 1707 -1709. Tämän enempää Marian sukujuurista ei saatu selville. Paavalin jälkeen lampuotina jatkoi Paavalin veljeksi mainittu Yrjö Ristonpoika. Maria avioitui tai hänet naitettiin 26.12.1728 Paasoon Hartti Ahtiaisen puolisoksi ja vihkitiedoissa mainittiin Marian olevan Tuusjärveltä. Paason Ahtiaisen lampuotitilan emäntä. Heinolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan itsellisen puoliso Maria Paavalintytär kuoli 75 v. ikäisenä 8.11.1780 Paason Ahtiaisessa. Lapset: - Antti Hartinpoika, s. 1729 Heinola, Paaso, kast. 21.11.1729 Heinola, Paaso - Maria Hartintytär, s. 1731 Heinola, Paaso, kast. 15.5.1731 Heinola, Paaso. Puoliso 11.10.1752 Tuomas Pietarinpoika Paaso. - Mikko Hartinpoika, s. 1734 Heinola, Paaso, kast. 3.8.1734 Heinola, Paaso 39 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - Eerik Hartinpoika, s. 10.5.1738 Heinola, Paaso. Puoliso 29.8.1786 Katariina Ristontytär Paasosta. Valpuri Hartinpoika, s. 16.1.1741 Heinola, Paaso, k. 1747 Heinola, Paaso, haud. 2.8.1747 Heinola. Tuomas Hartinpoika, s. 10.12.1743 Heinola, Paaso. Tauluun 30.5. Anna Hartintytär, s. 19.8.1746 Heinola, Paaso. Puoliso 3.2.1774 Juho Kustaanpoika Paaso. Yrjö Hartinpoika, s. 11.12.1753 Heinola, Paaso. Puoliso: Kaisa Matintytär. Torppareina Paason Mäkelässä. Taulu 30.5 (VII) Tuomas Hartinpoika Ahtiainen (Thomas Berendtsson Achtiain) Syntyi 10.12.1743 lampuodin (tai torpparin ?) poikana Heinolan Paason Ahtiaisessa. Tuomas mainittiin Heinolan kirkonkirjoissa torpparina kotitorpassaan Paason Ahtiaisessa v. 1765 -1774 sekä sitten Mäkelän torpassa, jossa Tuomas oli kirjattu vaimonsa Maria Antintyttären kanssa v. 1775 -1776. Kirkonkirjoissa Tuomaksen synt.vuodeksi oli merkitty v. 1746. Seuraavassa rippikirjassa (s. 56 RK 1779 -1789 k. 54) Tuomas mainittiin torpparina Paason kartanon Mäkelän torpassa ja kerrottiin Tuomaan muuttaneen perheensä kanssa Mäntyharjulle, tiettävästi v. 1780. Mäntyharjun rippikirjoissa Tuomas löytyi Pertunmaan Tillalasta, jossa Tuomas mainittiin torpparina ilmeisen toisen vaimonsa Eeva Ahvenaisen kanssa (s. 74 RK 1776 -1792 k. 74) v. 1782 alkaen. Todennäköisesti Tuomas asui aluksi Mäntyharjulla paikassa, jota ei löydetty ja kun Tuomaan ensimmäinen vaimo Maria kuoli tiettävästi v. 1781, niin Tuomas avioitui uudemman kerran ja muutti Pertunmaan Tillalaan, jossa uusi vaimo Eeva oli todennäköisesti asunut. Tuomas Hartinpoika mainittiin lastenkirjassa (s. 72 LK 1755 -1780 k. 52) Pertunmaan Tillalassa lastensa kanssa. Lastenkirjassa mainittiin sekä Heinolan Paasossa ensimmäisestä aviosta syntyneet lapset sekä myös uudesta aviosta Mäntyharjulla Pertunmaan Tillalassa syntyneet lapset. Lastenkirjassa ei mainittu lasten äidin/äitien nimeä. Tuomas asui ainakin v. 1797 asti Tillalassa. Epäselvän rippikirjamerkinnän mukaan Tuomas kuoli mahdollisesti v. 1806 Tillalassa. Taulu 30.6 (VII) Maria Antintytär (Maria Andersdotter) Syntyi mahdollisesti 29.8.1740 talollisen tyttärenä Mäntyharjulla, Pertunmaan Höltässä. Marian vanhemmat voisivat olla Höltässä talollisena työskennellyt Antti Matinpoika Hölttä (s. n. v. 1700, k. 1749) puolisonsa Valpuri Volanen (s. 1703). Antti Hölttä mainittiin jaetun Höltän tilan isäntänä v. 1731 -1747. Päätilaa viljeli Antin vanhempi veli Matti Matinpoika Hölttä (s. n. v. 1695, k. 1744) ja tämän vaimo Anna Kuortti (s. 1710, k. 1790). Maria Antintytär mainittiin Mäntyharjun rippikirjoissa (s. 33 RK 1739-1748 k. 34 ja s. 36 RK 1749-1764 k. 28) Höltän tilalla, mutta tämän jälkeen hän katosi rippikirjoista, ilman merkintöjä muutosta. Mäntyharjun kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan Maria Antintytär avioitui tai hänet naitettiin 25.3.1765 Mäntyharjulla Heinolan Paason kartanon alaisen Ahvenaisen torpparin Tuomas Hartinpojan kanssa. Vihkitiedoissa kerrottiin Marian olevan piika Höltästä. Hölttä sijaitsee Kuortin kylän itä-kaakkoispuolella Ylä-Räävelinjärven pohjoisosassa olevassa niemessä Höltänlahden rannalla. Heinolan rippikirjoissa Marian synt.vuodeksi oli merkitty v. 1748. Maria mainittiin kirkonkirjoissa poikkeuksellisesti patronyymillään Antintytär, eikä mahdollisella ”sukunimellä” Hölttä. Mäntyharjulla oli tyypillistä että ”sukunimi” muotoutui joko kylän tai talon nimestä, josta oli kotoisin. Höltässä asui myös toinen Antti Hölttä; torppari Antti Tanelinpoika Hölttä ja tämän vaimo Kaarina Kyyhkynen, joiden tytär Maria Antintytär Hölttä avioitui v. 1747 sotilaan Matti Hölleen’n kanssa. Samoin myös talollisen poika, toinen Antti Matinpoika Hölttä, s. v. 1736, eli tämä nuorempi Antti ei voinut tulla kysymykseen Marian isää etsittäessä. Rippikirjoistakaan Höltästä ei löytetty ketään muuta Maria Antintytärtä. Maria Antintytär työskenteli avioitumisensa jälkeen Heinolan Paason Ahtiaisen ja Mäkelän torpan emäntänä. Marian kuoleman ajankohtaa ei löydetty kirkonkirjoista; Maria kuoli v. 1780 jälkeen, ilmeisesti Mäntyharjulle muuton jälkeen ehkä v. 1781. Mäntyharjulla ei ole säilynyt kuolleitten ja haudattujen kirjoja k.o. ajalta, eikä rippikirjoistakaan löydetty Marian kuolintietoa. Lapset: - Maria Tuomaantytär, s. 24.5.1766 Heinola, Paaso. Tauluun 22.6. 40 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - Anna Tuomaantytär, s. 2.6.1769 Heinola, Paaso, k. 24.6.1769 Heinola, Paaso Eeva Tuomaantytär, s. 23.8.1770 Heinola, Paaso, k. 1770 Heinola, Paaso Katariina Tuomaantytär, s. 30.8.1773 Heinola, Paaso Helka Tuomaantytär, s. 9.5.1776 Heinola, Paaso Tuomas Tuomaanpoika, s. 1.5.1779 Heinola, Härkälä Eeva Ahvenainen (Eva Ahvenain) Syntyi v. 1762 tiettävästi Mäntyharjulla, Pertunmaan Ahvenniemellä. Ahvenniemi sijaitsee nykyisen Pertunmaan kk:n koillispuolella Peruveden rannalla, Hintikkalan pohjoispuolella. Toisaalta myös Tillalassa asui Ahvenaisia (Ahvenniemeltä muuttaneita ?), mutta Eevan vanhempia ei saatu selville, eikä Eevan ja Tuomaan vihkitietoja löydetty Mäntyharjun eikä ymp. kuntien kirkonkirjoista. Myöskään Eevan patronyymiä ei tiedetä, joka oleellisesti vaikeuttaa Eevan isän selvittämistä. Tillalassa asui joka tapauksessa Risto Ahvenainen sekä Eerik Ahvenainen, jotka molemmat voisivat olla Eevan isiä. Tillalassa mainittiin myös Heikki Yrjönpoika Ulmasen puoliso Anna Ahvenainen, s. 1753 sekä v. 1762 syntynyt Maria Ahvenainen, jotka molemmat voisivat olla Eevan sisaria ?. Joka tapauksessa Eeva mainittiin Mäntyharjun kirkonkirjoissa torppari Tuomas Ahtiaisen puolisona Pertunmaan Tillalassa ja Eevan syntymävuodeksi oli rippikirjassa merkitty v. 1762 (s. 74 RK 1776-1792 k. 74). Eeva kuoli ilmeisesti v. 1809 Tillalassa (epäselvä merkintä rippikirjassa). Lapset: - Eeva Tuomaantytär, s. 15.2.1787 Pertunmaa, Tillala - Anna Tuomaantytär, s. 24.7.1789 Pertunmaa, Tillala - Helena Tuomaantytär, s. 25.2.1792 Pertunmaa, Tillala - Otto Tuomaanpoika, s. 7.4.1794 Pertunmaa, Tillala - Anna Tuomaantytär, s. 8.4.1797 Pertunmaa, Tillala Taulu 31 Mäntyharjun Nurmaan Leitsa suku Yleistä: Sukuhaaran kantatila Leitsa sijaitsee Mäntyharjulla pienessä Nurmaan kylässä, joka sijaitsee Mäntyharjun nykyisen kirkonkylän lounaispuolella Iitti (Jaala) –Mäntyharju tien n:o 4164 varrella lähellä Iitin rajaa, Nurmaanjärven pohjoisosassa. Leitsan tila sijaitsee Nurmaan kylän pohjoisosassa n. 0,5 km Voikosken tien risteyksen pohjoispuolella, ”Nurmaan takamailla”. Leitsan naapuri Samppala sijaitsee Leitsan tilan luoteispuolella Rautjärven rannalla. Keskiajan eräkaudella (1300 -1500-luvun alku) Nurmaan kylän tienoilla sijaitsi Vanajan (Hämeenlinnan) Mäskälän kylän eräalueita; tiedetään mm. että Mäntyharjun Nurmaan seudulla oli v. 1469 muuan eräsija, joka vahvistettiin Asikkalan käräjillä v. 1469 kuuluvaksi Salli Heikille Mäskälästä, viite; s. 14 ja 47 AH. Mäntyharjun Nurmaan kylä ja sen 3 tilaa (n:o 1 Mattila, n:o 2 Honkala ja n:o 3 Heikkilä) kuuluivat 1500-luvulla hallinnollisesti Hollolan Uskilan neljänneskuntaan ja kirkollisesti Iitin kirkkoherrakuntaan, kun taas Nurmaan takamaan talot n:o 4 Leitsa (Leissa) ja n:o 5 Samppala kuuluivat Artjärven uudisasutusneljänneskuntaan ja saivat todennäköisesti asukkaansa sieltä päin, tarkemmin alun perin ilmeisesti Hollolan Leitsamaasta, joka kuuluu nykyään Orimattilaan. Hallinnollisesti Nurmaan Leitsa siirrettiin kuuluvaksi Artjärven sijaan Uudenkylän hallintopitäjään v. 1634 kihlakuntajaon uudistuksen myötä, viite; s. 115 MH-I ja s. 59-63 HoPH I-II. Maakirjojen alussa Hollolan (Orimattilan) Leitsamaassa oli v. 1539 kaikkiaan 3 tilaa, joissa koukkuluettelon mukaan oli seuraavat isännät: - Olavi Johanneksenpoika (Oluf Jönsson), v. 1539 -1548, Leitsamaan tila - Paavali Olavinpoika (Poll Olsson), v. 1539 -1548, Jursalan tila - Lasse Pietarinpoika (Lars Peersson), v. 1539-, Leitsan (Härrä el. Leisa) tila Vuonna 1544 Leitsamaahan laskettiin kuuluvaksi myös Tuomas Olavinpojan (Tomas Olsson) tila, joka kirjattiin Suonsulun Knaappilan tilan nimellä. Vuoden 1580 manttaaliluettelon mukaan Hollolan (Orimattilan) Leisamaassa oli 3 tilaa; Uotilan tila, Jursalan tila sekä Leitsan (Härrä el. Leisa) tila. Orimattilassa on yhä Leitsamaa niminen talo ja Artjärvellä Sampo (Samppala) niminen talo. Orimattilan Leitsa tai nykyinen Leitsamaa sijaitsee Orimattila –Villähde tien n:o 1691 varrella Heinämaan kylän luoteis-länsipuolella. 41 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Uudisasukkaat eivät tulleet Mäntyharjun Leitsaan suoraan Hollolasta (Hollolan Orimattilan Leitsamaasta) vaan he saapuivat sen eräasutusalueelta jatkamalla matkaansa pohjoiseen, viite; s. 28 MH-I. Mäntyharjun Nurmaan Leitsan on oletettu saaneen ensimmäiset asukkaansa jo 1400luvun loppupuoliskolla, viite; s. 31 MH-I. Maakirjan alussa v. 1539 Nurmaan takamailla tiedetään olleen 2 taloa; Leitsa ja Samppala, viite; s. 28 MH-I. Artjärven maakirjojen mukaan v. 1580 Mäntyharjun Nurmaalla oli 2 taloa, joissa asui koukkuluettelon mukaan seuraavat isännät: - Pietari Olavinpoika (Per Olufssen), v. 1580 -1586 ja v. 1589 -1591, sekä Heikki Martinpoika (Hinder Mårtensson), v. 1587 -1588 ja 1592 -1599. Vuosina 1581 -1595 tila mainittiin autioksi, eli veronmaksukyvyttömäksi. - Martti Heikinpoika (Morthen Hindersson), v. 1580 -1581-, sekä Esko Martinpoika (Eskel Morthensson), v. 1585 -1599-, ilmeisesti edellisen isännän poika. Eskon ilmeinen veli Heikki Martinpoika isännöi samaan aikaan naapuritilalla. Esko Martinpojan ilmeinen poika Martti Eskonpoika (Mårten Eskelsson) oli isäntänä Nurmaan Leitsan kantatilalla 1620luvulla, koska tila kirjattiin v. 1624 manttaaliluettelossa isännäksi mainitun Martti Eskonpojan tilana vielä 1700-luvun alkuun asti. Mäntyharjulla oli 1600-luvulla kaikkiaan 52 jakokuntaa, jolla järjestelmällä maat ja kalavedet pyrittiin jakamaan kylien ja talojen kesken. Jakokunta n:o 48, eli Leitsan jakokunta käsitti Nurmaan kylän takamaatalot Leitsan ja Samppalan, viite; s. 182 MH-I. Alla esitetty Leitsan tilalta periytyvä sukupuu on rakennettu hieman hatarien tietojen pohjalta: Taulu 31.1 (XIV) Eerik Leitsa (Eric Leisa) Eerik tiedetään vain poikiensa patronyymin perusteella. Asui mahdollisesti Nurmaan Leitsan tilalla 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alkupuolella, kuoli ennen v. 1634. Taulu 31.2 (XIV) Aune Jaakopintytär (Agnis Jacobsdotter) Aune mainittiin v. 1634 henkikirjassa Yrjö Eerikinpojan äitinä Nurmaan Leitsassa. Lapset: - Yrjö Eerikinpoika, s. n. v. 1600 Mäntyharju, Nurmaa. Tauluun 31.3. - Henrik Eerikinpoika, mainittiin v. 1634 -1635 henkikirjoissa Yrjö Eerikinpojan veljenä Nurmaalla. - Matti Eerikinpoika, mainittiin v. 1634 -1638 henkikirjoissa Yrjö Eerikinpojan veljenä. - Markus Eerikinpoika, mainittiin v. 1634 -1638 henkikirjoissa Yrjö Eerikinpojan veljenä. Puoliso; Elina Ristontytär. - Lasse Eerikinpoika, mainittiin v. 1635 -1638 henkikirjoissa Nurmaalla tilan jaossa syntyneellä uudistilalla, maakirjoissa vielä v. 1651. Puoliso; Kerttu Paavalintytär. Taulu 31.3 (XIII) Yrjö Eerikinpoika (Jören Ericsson) Syntyi n. v. 1590 talollisen poikana Mäntyharjun Nurmaalla. Mainittiin v. 1634 -1638 henkikirjoissa isäntänä Artjärven uudisasutusneljänneskunnan Mäntyharjun kappelin Nurmaan (Leitsassa ?), tilalla, joka maakirjoissa oli nimitetty Martti Eskonpojan tilaksi. Yrjö joutui suuriin vaikeuksiin 1600luvun alun pahojen katovuosien ja toisaalta sotaväkiottojen sekä raskaan verotuksen myötä, lähinnä 30-vuotisen sodan seurauksena, joten tila köyhtyi pahasti ja Yrjön tila autioitui sekä joutui kruunun haltuun. Yrjö kuoli v. 1638 jälkeen Nurmaalla. Taulu 31.4 (XIII) Marketta Eerikintytär (Margeta Erichsdotter) Marketta mainittiin v. 1634 -1638 henkikirjoissa emäntänä ja Yrjö Eerikinpojan puolisona Nurmaalla. 42 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Lapset: - Anna Yrjöntytär, puoliso; Jaakoppi Antinpoika, joka mainittiin v. 1634 henkikirjoissa Yrjö Eerikinpojan vävynä Nurmaalla ja uudistilan isäntänä v. 1638 henkikirjoissa. Anna mainittiin v. 1637 -1638 henkikirjoissa Jaakoppi Antinpojan puolisona. - Jaakoppi Yrjönpoika, s. n. v. 1619 Mäntyharju, Nurmaa. Tauluun 31.5. Taulu 31.5 (XII) Jaakoppi Yrjönpoika (Jacob Jörensson) Syntyi n. v. 1616 ilmeisesti Mäntyharjun Nurmaalla, ollen mahdollisesti tilan edellisen isännän Yrjö Eerikinpojan poika. Koska Jaakopin tila Leitsa, kuten myös naapuri Samppala, olivat siirtyneet kruunun haltuun, niin tilat joutuivat läänitetyksi ja molempien tilojen omistajaksi kirjattiin v. 1654 maakirjoissa rouva Margaretha Elisabeth von Wulffert. Näin Jaakoppi toimi lampuotina Leitsan rälssitilalla. Kyseinen läänitys peruutettiin v. 1666 ja Jaakopin tila palautui uudelleen kruunun haltuun, viite; s. 165 ja 172 MH-I. Jaakoppi mainittiin v. 1640 -1672 manttaaliluetteloissa ja vielä v. 1676 verokirjassa Nurmaan Leitsan autiotilalla. Jaakoppi kuoli v. 1676 jälkeen Nurmaalla. Taulu 31.6 (XII) N.N. Jaakopin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Yrjö Jaakopinpoika, s. n. v. 1648 Mäntyharju, Nurmaa. Tauluun 31.7. - Maisa Jaakopintytär, puoliso; Perttu Laurinpoika, mainittiin puolisonsa Maisan kanssa v. 1666 -1671 henkikirjoissa Nurmaan Leitsassa. Taulu 31.7 (XI) Yrjö Jaakopinpoika (Jören Jacobsson) Syntyi n. v. 1636 tiettävästi Mäntyharjun Nurmaalla, ollen ilmeisesti Jaakoppi Yrjönpojan poika Leitsan tilalta. Yrjö mainittiin v. 1675 -1678 henkikirjoissa isäntänä Nurmaan Leitsan kantatilalla, joka otettiin v. 1676 verolle pitkän autioitumisjakson jälkeen. Yrjö mainittiin vielä v. 1694 henkikirjoissa Nurmaan Leitsassa ilman vaimoa. Yrjö kuoli v. 1694 jälkeen Nurmaalla, mahdollisesti v. 1695 -1697 suurten nälkävuosien aikana. Taulu 31.8 (XI) Maisa N.N. (Margaretha N.N-dotter) Mainittiin v. 1675 henkikirjassa Yrjö Jaakopinpojan puolisona ja Nurmaan Leitsan kantatilan emäntänä. Lapset: - Simo Yrjönpoika, s. n. v. 1656 Mäntyharju, Nurmaa. Tauluun 31.9. - Kerttu Yrjöntytär, puoliso; Risto Heikinpoika, mainittiin v. 1687 -1693 henkikirjoissa isäntänä Nurmaan Leitsassa vaimonsa Kertun kanssa. - Riitta Yrjöntytär, puoliso; Sipi Heikinpoika, mainittiin v. 1691 -1694 henkikirjoissa jaetun Leitsan tilan isäntänä vaimonsa Riitan kanssa. - Perttu Yrjönpoika, mainittiin v. 1694 henkikirjassa Yrjö Jaakopinpojan poikana yhdessä vaimonsa Liisan kanssa Nurmaan Leitsassa. Taulu 31.9 (X) Simo Yrjönpoika Leitsa (Simon Jörensson) Syntyi n. v. 1656 talollisen poikana Mäntyharjun Nurmaan Leitsassa. Simo mainittiin v. 1676 -1678 henkikirjoissa Yrjö Jaakopinpojan poikana Nurmaan Leitsassa yhdessä vaimonsa Marian kanssa. Simo oli sitten talollisena ja isäntänä kotitilallaan v. -1687- henkikirjan mukaan. Vuoden 1694 manttaaliluettelossa (maakirjassa) Nurmaan Leitsan tilan omistajaksi mainittiin Simo Yrjönpoika. Simo mainittiin vielä v. 1703 kirkon kymmenysluettelossa Leitsassa, eli Simo kuoli v. 1703 jälkeen Leitsassa. 43 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 31.10 (X) Maria N.N. (Maria N.N-dotter) Maria mainittiin v. 1676 -1678 henkikirjoissa Simo Yrjönpojan puolisona ja v. -1687- henkikirjassa Nurmaan Leitsan tilan emäntänä. Lapset: - Esko Simonpoika Leitsa, s. n. v. 1678 Mäntyharju, Nurmaa. Esko mainittiin v. 1705 -1708 manttaaliluettelossa Nurmaan Leitsan tilan omistajaksi ja v. -1707 -1712- henkikirjoissa hänet oli merkitty tilan isännäksi. Esko eli ilmeisesti poikamiehenä, vanhana poikana Leitsassa, koska hänellä ei mainittu puolisoa eikä lapsia. Esko oli köyhtynyt pahasti suurten nälkävuosien aikana ja sen jälkeen, ja Eskolta oli ilmeisesti jääneet verot useana vuonna maksamatta, jota verovelkaa vastaan hän joutui sotilaaksi, sillä kerrotaan että ”Nurmaan Leitsan isäntä Esko Simonpoika oli laiskuutensa ja kunnottomuutensa vuoksi joutunut vaikeuksiin ja määrättiin sotilaaksi”, viite; s. 223 MH-I. Vielä huonommin kävi Leitsan naapurilla Samppalassa ja Nurmaan Mattilan tilalla, joiden asukkaat menehtyivät Suurten nälkävuosien aikana, sillä kerrotaan; ”Nurmaa, Mattila ja Samppala, köyhyyden vuoksi luopuneet tiloistaan ja kuolleet vaimoineen ja lapsineen nälkään maantiellä”, viite; s. 214 MH-I. - Antti Simonpoika Leitsa, s. n. v. 1682 Mäntyharju, Nurmaa. Tauluun 31.11. Taulu 31.11 (IX) Antti Simonpoika Leitsa (Anders Simonsson) Syntyi n. v. 1682 tiettävästi talollisen poikana Mäntyharjun Nurmaan Leitsassa. Antti mainittiin v. -1707 -1712- henkikirjoissa Esko Simonpojan veljenä Nurmaan Leitsassa yhdessä vaimonsa Marketan kanssa. Antti toimi ilmeisesti veljensä Eskon tavoin sotilaana Ison vihan aikaan Nurmaalla ja oli mahdollisesti sama Antti, joka mainittiin v. -1725 -1727- henkikirjoissa torpparina Nurmaan Leitsassa, joten Antti kuoli tiettävästi v. 1727 jälkeen, ennen v. 1733 Nurmaalla, koska Antin nimeä ei löydy Mäntyharjun ensimmäisestä säilyneestä rippikirjasta (RK 1733 -1738). Olisikohan Antti ollut veljensä Eskon tavoin ”laiskansorttinen” ja joutui siten Isonvihan aikaan ruotuväkeen, jossa olisi saanut sotilasnimekseen Polakka (tai Puolakka) ?. Tämä asia on päätelty lähinnä siitä, että Antin ilmeisellä tyttärellä Marialla mainittiin Leitsa nimen ohella ”sukunimenä” Polakka. Tälle hypoteesille ei löydetty vajavaisista lähteistä mitään varmistusta. Leitsan tilan isäntänä toimi Isonvihan jälkeen Antin ilmeinen serkku Sipi Sipinpoika Leitsa vaimonsa Valpuri Paljakaisen kanssa v. -1725 -1747. Leitsan tila oli mahdollisesti kokenut Isonvihan aikana hävitystä venäläisten toimesta, koska Leitsan tila sai Isonvihan jälkeen 10 v. vapauden veronmaksuistaan päästäkseen jaloilleen, viite; s. 227 MH-I. Taulu 31.12 (IX) Marketta N.N. (Margetha N.N-dotter) Marketta mainittiin v. -1707 -1712- henkikirjoissa Antti Simonpojan puolisona Nurmaan Leitsassa. Lapset: - Maria Antintytär Leitsa, s. n. v. 1703 Mäntyharju, Nurmaa, Leitsa. Tauluun 22.2. - Simo Antinpoika Leitsa, s. n. v. 1706 Mäntyharju, Nurmaa, Leitsa. Mainittiin torpparina Nurmaalla, puoliso; Maria Torniainen. Taulu 32 Joutsan Mieskonmäki sukuhaara Yleistä: Professori Väinö Voionmaa on teoksessaan; Muinaishistoriallinen Häme, päätellyt että Joutsan koillisosassa sijaitseva Mieskonmäen kylä olisi saanut nimensä muinaisen Mäskälän pitäjän mukaan väännöksenä, eli nykyisen Hämeenlinnan (Vanajan) Mäskälä -kylän nimen mukaan ja siten ehkä varhaisimman asutuksensa. Samoin Mieskonmäen Kälän osalta Voionmaa on päätellyt että Sääksmäen Huittulassa keskiaikana tunnetun Kälää -talon mukaan myös Mieskonmäen Kälä olisi saanut nimensä, viite; s. 47 SPH I-II sekä s. 160 Sääksmäen historia I. 44 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Kälän ja sen rajoista Savoa vastaan varhaisin merkintä löytyy vuodelta 1443 ja Mieskonmäen osalta vuodelta 1446. Kälän metsäalueet ja kalavedet mainittiin kuuluvan v. 1443 Lammin Porkkalan kartanon herralle ja Hollolan kihlakunnan tuomarille ritari Olavi Niilonpoika Tavast’lle, joka voitti käräjillä v. 1443/ 1444 riidan Hartolan Björn Koskipäätä vastaan, joka tuomittiin sakkoihin ja korvauksiin Kälän metsämaalla ja kalavesillä aiheuttamansa vahingon takia, eli Björn Koskipää oli pitänyt alueita ominaan, viite; s. 64 -65 SPH I-II. Tätä ennen Kälän maat ja kalavedet kuuluivat ritari Olavin Tavast’n sedälle piispa Maunu II Tavast’lle, joka osti v. 1440 tienoilla hämäläisiltä ja savolaisilta talonpojilta maita Savon ja Hämeen rajoilta. Professori Voionmaan mukaan Kälän (ja siis Mieskonmäen) alue oli ennen Tavast -suvulle joutumistaan kuulunut Vanajan, siis SydänHämeen seutujen mahtimiehille. Myöhemmin koko Kälän aluetta nimitettiin Mieskonmäen rälssiksi, ns. vanhaksi rälssiksi. Vanhalla rälssillä tarkoitetaan aateliston vanhoja perintötiloja (perustettu ennen v. 1600), jollaisia Suur-Sysmän alueella oli vain tämä yksi. Rälssitiloista ei tarvinnut maksaa kruunulle veroa, viite: s. 24 Mieskonmäkeläistä perinnettä – Mieskonmäen kyläyhdistyksen kyläkirja. Kylän nimestä Mieskonmäki on esitetty myös toisenlaisia näkemyksiä, kuin mitä yllä on mainittu. Erään hypoteesin mukaan Mieskonmäki -nimen antajana voisi olla joku Miesko -niminen mies. Tunnettu tämänniminen historian henkilö oli Puolan hallitsijana v. 960 -992 toiminut Mieszko I, jolla oli yhteyksiä myös Pohjoismaihin, sillä hänen tyttärensä avioituivat Tanskan ja Ruotsin hallitsija sukuihin. Mieszko I:n jälkeläisiä oli vielä mm. v. 1210 -1211 hallitsijana mainittu Mieszko IV. Samoin jälkeläisiin kuuluu Sigismund III Vaasa, joka oli Ruotsin kuninkaana v. 1593 -1599 ja Puolan kuninkaana v. 1587 -1632, jonka puolelle Suomen aatelisto asettui ennen Nuijasotaa (v. 1596 -1597) Ruotsin Kaarle Herttuan (myöh. Kaarle IX) valtaa vastaan (viite: s. 237 NN). Toisaalta tuntuu aika kaukaiselta hakea selitystä Puolan hallitsijasta 900- tai 1200-luvulta kylän nimeen, joten ehkä Voionmaan tulkinta nimen juontumisesta Mäskälä -kylän nimestä ja Mieskonmäen ensimmäisistä asukkaista Vanajan seudulta, tuntuisi luontevammalta (kirjoittajan arvio). Mieskonmäen kylä jakaantuu viiteen osaan, jotka ovat: varsinainen Mieskonmäki, eli Kälän kylä, Kortesalmi, Pajumäki, Vallaspelto sekä Pylsynkylä, viite: s. 9 Mieskonmäkeläistä perinnettä– Mieskonmäen kyläyhdistyksen kyläkirja. Joutsan Mieskonmäen ja Kälän alue oli vielä 1400-luvulla vailla pysyvää taloasutusta. Syyksi epäillään rajaseutujen tavallisia kiroja: nautinta- ja omistusoikeusriitoja, joita yritettiin ratkaista ryöstäen, polttaen ja murhaten. Mieskonmäen ja Kälän alue joutui 1500-luvun puolella Ille, Finne ja Fincke -suvuille. Vakituinen asutus syntyi samoihin aikoihin. Asukkaiden arvellaan olleen hämäläistä alkuperää. Maakirjoihin/ 1500-luvun ensimmäisiin verokirjoihin, ei ole merkitty Mieskonmäen rälssin ensimmäisiä talonpoikia, koska rälssin asukkaat eivät maksaneet veroa kruunulle vaan rälssin omistaneelle aateliselle. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan rouva Mettan rälssitilojen lampuodit olivat Antti Laurinpoika (Jousniemi), Heikki Pekanpoika (Mieskonmäki) ja Paavo Paavonpoika (Liukkonen). Metta -rouva oli Märta Stenintytär Ille, joka oli Gustaf Gödikenpoika Fincken (s. n. 1510, k. 1566) puoliso. Metan vanhemmat olivat Sten Jaakobinpoika Ille ja Anna Knuutintytär Kurki. Stenin vanhemmat olivat Jaakob Pietarinpoika Ille ja Metta Olavintytär Tavast. Vuonna 1571 Mieskonmäen omistajana mainittu Metta -rouva oli siis v. 1443 Mieskonmäen omistukseensa saaneen ritari Olavi Niilonpoika Tavastin jälkeläinen, viite: s. 85 -89 JK. Gustaf Gödikenpoika Fincke toimi urallaan Olavinlinnan päällikkönä ja Hollolan kihlakunnan tuomarina sekä koko Suomen (kuningas Kustaa Vaasan asettamana) käskynhaltijana v. 1561-1563. Gustaf Fincke oli kuningas Kustaa Vaasan toimeksiannosta vahvasti edistämässä erämaiden asuttamista ja joutui näissä asioissa hankauksiin nimenomaan hämäläisten talonpoikien kanssa. Gustaf Fincke asui Lammilla Porkkalan kartanossa, Olavinlinnassa sekä sitten kotikartanossaan Kemiössä Turun lähellä, jossa hän kuoli v. 1566, viite: s. 129 -130 Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet (Henrik Impola, 2011). Heikki Pekanpojan jälkeen seuraavan kerran Mieskonmäen asukkaana mainittiin v. 1608 -1634 Heikki Maunonpoika. Etunimestään päätellen hän saattoi olla Heikki Pekanpojan pojanpoika. Vuonna 1631 oli merkitty rouva Margareta Fincke’n omistamaan Mieskonmäen rälssiin Heikki Maunonpoika, Pekka Heikinpoika, Paavo Maunonpoika, Mauno Paavonpoika, Erkki Maunonpoika ja Risto Erkinpoika. Veljekset Heikki, Paavo ja Erkki olivat Mieskonmäen myöhempien asukkaiden kantaisiä. 1600-luvun puolivälissä useiden Mieskonmäen asukkaiden on merkitty harjoittaneen kalastajan ammattia. Nämä kalastajat asuivat Kälänkoskella. Mieskonmäen rälssin omisti 1700-luvun 45 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa alussa Gyllenstiernan suku. Rälssin suuruudeksi maakirjoissa mainittiin 2/3 manttaalia (1 -2 taloa). Rälssin nimenä käytettiin tuolloin ”Kälänkoski ja Oksala”. Isonjaon aikaan Kälän rälssitalo jaettiin kahtia, jolloin syntyivät Pekkala ja Oksala. Talot olivat jo syntyneet aiemmin, joten Isojaossa pikemminkin voimassa ollut talojako vahvistettiin. Henkikirjoissa mainittiin 1710-luvulla kahden talon nimet: Eskola ja Oksala. Oksalan taloa kutsuttiin myös nimellä Oksajalka. Koska kantatalon nimenä oli Oksala, voitaneen esittää oletus, että suvun esi-isät olisivat tulleet Mieskonmäkeen lampuodeiksi Pälkäneen Oksalan kylästä (?). Mieskonmäessä mainittiin myös Pekkala -niminen talo 1730-luvulta alkaen. Myös torppia alkoi syntyä 1700-luvun alussa. Esimerkiksi v. 1706 henkikirjassa mainittiin Mieskonmäessä torppari Pulliainen. Kangasniemen Äkryntaipaleen kylässä esiintyi Mieskolainen -nimi korkonimenä/sukunimenä 1700 -luvun alusta alkaen. Kangasniemen v. 1829 tuomiokirjan mukaan selviteltiin erään Äkryntaipaleen tilan veroluontoa, jolloin todistajaksi kutsuttu vanha mies kertoi 80 -vuotiaan isoäitinsä maininneen hänen ollessaan lapsi, että talo oli jäänyt autioksi ”Venäjän kanssa käydyn pitkän sodan aikaan” ja että silloinen isäntäväki, Mieskolaiset, olivat tulleet autiotaloon ”Gustaf Adolfin seurakunnasta” eli Hartolasta, johon Mieskonmäki niminen kylä tuolloin kuului. Mieskonmäki kuuluu nykyään Joutsaan. Todennäköisesti Kangasniemen Mieskolaiset olivat lähtöisin sieltä. Sukunimi Mieskolainen on näin ollen muodostunut Mieskonmäen kylän nimen mukaan. Viite; Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta (Tommy Koukka) ja s. 459-464 Sukupuuni (Tommy Koukka). Mieskonmäen kylällä on oma kyläseura: www.mieskonmaki.com. Taulu 32.1 (XIII) Heikki Pekanpoika (tai Pietarinpoika) Mieskonmäki (Henrich Persson Meskåmäki) Syntyi n. v. 1530 ehkä Suur-Sysmän Hartolassa, vaikkakin Heikin sukujuuret löytynevät Pälkäneeltä, tai Hämeenlinnan/ Vanajan Mäskälästä (?). Lampuotina Suur-Sysmän (sittemmin Hartolan ja Joutsan) Mieskonmäessä v. -1566 -1571-. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Mieskonmäen Heikki Pekanpoika oli rouva Mettan lampuoti. Vuosien 1566 -1569 verokirjoissa Mieskonmäessä mainittiin Heikki. Nähtävästi hän oli sama mies, Heikki Pekanpoika, joka v. 1571 hopeaveroluettelossa mainittiin Mieskonmäessä ja jonka omaisuudeksi e.m. hopeaveroluettelossa oli kirjattu 16 markkaa. Hänellä oli 3 hevosta, joiden arvo oli 30 markkaa, 3 lehmää, 3 lammasta, 1 pukki, 2 sikaa ja nuorta karjaa 4 eläintä. Hän maksoi hopeaveroa 7 markkaa 7 äyriä 19 1/5 deninkiä. Viite: s. 459 -460 Sukupuuni ja s. 5 Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta (Tommy Koukka). Taulu 32.2 (XIII) N.N. Heikin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Heikki Heikinpoika Mieskonmäki - Mauno Heikinpoika Mieskonmäki, s. n. v. 1560 Suur-Sysmä, Hartola. Tauluun 32.3. - Paavali Heikinpoika Mieskonmäki Taulu 32.3 (XII) Mauno Heikinpoika Mieskonmäki (Måns Henriksson Meskåmäki) Syntyi n. v. 1560 lampuodin poikana Suur-Sysmän Hartolassa, Joutsan Mieskonmäessä. Itse asiassa Mauno mainittiin asiakirjoissa vain poikiensa patronyymeissä. Hän asui mahdollisesti Hartolan Mieskonmäen kylässä, jossa myös hänen poikansa asuivat. Jos Mauno oli kotoisin Mieskonmäen kylästä, hänen isänsä lienee ollut kylässä v. 1571 mainittu Heikki Pekanpoika. Viite: s. 462 Sukupuuni ja s. 5 Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta (Tommy Koukka). Taulu 32.4 (XII) N.N. Maunon puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Heikki Maunonpoika Mieskonmäki, s. n. v. 1580 Sysmä, Joutsa. Tauluun 32.5. - Paavali Maunonpoika Mieskonmäki, s. n. v. 1585 Sysmä, Joutsa. Mainittiin v. 1631 Mieskonmäessä sekä v. 1634 henkikirjassa yhdessä vaimonsa kanssa Mieskonmäessä ja 46 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - - v.1635 leskimieheksi Mieskonmäessä, yhdessä poikiensa Maunon ja Heikin sekä näiden puolisoiden kanssa, jakaantuneella Mieskonmäen rälssitilalla. Paavalin pojan pojan poika kalastaja Mieskonmäen Kälänkoskelta Heikki Heikinpoika (s. 1650 Mieskonmäki, k. 1722 Kangasniemi), sittemmin nimellä Heikki Mieskolainen, muutti Isonvihan aikaan perheineen ja jälkeläisineen Kangasniemelle, jossa Mieskolaisen suku vaikutti lähinnä Äkryntaipaleella. Heikki Heikinpoika Mieskolaisen jälkeläisistä löytyy mm. kirjoittajan sisarenpoika ja kummipoika Mika Seppänen, joka isänsä Pertti Seppäsen kautta omaa laajat sukujuuret Kangasniemeltä ja myös Joutsan Mieskonmäestä, viite; sukukirja: Meeri Seppäsen sukukirja (Seppo Tamminen) sivut 10-13, 26-27, 63 ja 93-97. Samoin Paavalin jälkeläisistä löytyy Tauno Kohvakka (s. 1910 Kangasniemellä, k. 1975 Lahdessa) joka avioitui v. 1936 kirjoittajan isoisän siskon Impi Tammisen (s. 1907 Sysmä, k. 2000 Lahti) kanssa, viite; sukukirja: Tauno Kohvakan sukupuu (Seppo Tamminen) sivut 11-15. Eerik Maunonpoika, s. n. v. 1590 Sysmä, Joutsa. Eerik mainittiin Mieskonmäessä v. 1631 verokirjassa. Vuosien 1634 ja 1635 henkikirjoissa Eerik Maunonpoika mainittiin vaimonsa sekä poikansa Riston ja tämän vaimon kanssa Mieskonmäessä. Vuonna 1636 Eerik Maunonpoika mainittiin renkinä lampuodin Pekka Heikinpojan isännöimällä rälssitilalla Mieskonmäessä, eli vanhemman veljensä Heikin pojan Pekka Heikinpojan isännöimällä tilalla. Eerik Maunonpoika mainittiin Mieskonmäessä myös v. 1639 henkikirjassa viljellen ilmeisesti jakaantuneen rälssitilan toista puoliskoa. Eerikin jälkeläisistä löytyy mm. kirjoittajan isä Pauli, jonka äidin isän suku tulee Joutsan Mieskonmäestä, viite; s. 29 Havuhuupon sukukirja (Seppo Tamminen). Eerik Maunonpojan jälkeläisistä osa muutti myös Kangasniemelle. Matti Maunonpoika Mieskonmäki, s. n. v. 1595 Sysmä, Joutsa. Vuoden 1634 henkikirjan mukaan Mieskonmäessä asui itsellinen (husman) Matti Maunonpoika vaimonsa kanssa. Matti mainittiin sokeaksi (blind). Taulu 32.5 (XI) Heikki Maunonpoika Mieskonmäki (Hendrich Mångsson) Syntyi n. v. 1580 lampuodin poikana Hartolan (Joutsan) Mieskonmäessä. Heikki mainittiin ensimmäisen kerran v. 1608 verokirjassa lampuotina Mieskonmäessä Savonlinnan linnaläänin (Olavinlinnassa) käskynhaltijan Gödik Gustafinpoika Fincke’n (s. 1546 Lammi, Porkkala, k. 1617 Ulvila, Sunniemen kartano) rälssitilalla, joka oli alistettu Lammin Porkkalan kartanolle, siis Gödik Fincke’n kotikartanolle. Gödikin kuoleman jälkeen Mieskonmäen rälssitila oli rouva Margaretha Fincke’n hallussa. Rälssitilojen omistajista voitaneen todeta että nämä eivät välttämättä koko elinikänään käyneet kaikilla omistamillaan rälssitiloilla, näin voitaneen olettaa ainakin hyvin syrjäisen Mieskonmäen rälssitilan osalta, eli rälssitilan talonpoika sai varsin vapaasti hoitaa tilaansa, aivan kuten itsenäiset talonpojat. Heikki toimi Mieskonmäen rälssitilan lampuotina v. 1608-1634, vaikkakin hänen poikansa Pietari oli merkitty isännäksi v. 1631 verokirjoissa. Ilmeisesti Heikki käytännössä luovutti tuohon aikaan tilan pidon pojalleen. Heikki mainittiin vaimonsa kanssa vielä v. 1634 henkikirjoissa Mieskonmäessä ja maakirjassa vielä v. 1639. Heikki kuoli v. 1639 jälkeen Mieskonmäessä. Viite: s. 462 Sukupuuni ja s. 5 Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta (Tommy Koukka). Taulu 32.6 (XI) N.N. Heikin puolison nimeä ei tiedetä. Mainittiin Heikki Maunonpojan puolisona ilman nimeä (m.s.h) v. 1634 henkikirjassa. Lapset: - Pietari Heikinpoika, s. n. v. 1600 Joutsa, Mieskonmäki. Tauluun 32.7. - Heikki Heikinpoika, s. n. v. 1605 Joutsa, Mieskonmäki. Heikki mainittiin v. 1634 henkikirjassa Heikki Maunonpojan poikana Mieskonmäessä vaimonsa kanssa. Heikki mainittiin v. 1634 henkikirjassa rammaksi (ofärdig). Vuodesta 1635 alkaen Heikki mainittiin Pietari Heikinpojan veljenä, ja vielä v. 1656. Puoliso; Kaarina Johanneksentytär, mainittiin v. 1634-1647 henkikirjoissa, koko nimellään v. 1636 henkikirjassa. 47 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 32.7 (X) Pietari Heikinpoika (Peer Hindersson) Syntyi n. v. 1600 lampuodin poikana Joutsan Mieskonmäessä. Pietari (tai Pekka) mainittiin ensimmäistä kertaa v. 1631 verokirjassa isäntänä Mieskonmäessä. Henkikirjojen mukaan Pietari toimi lampuotina Lammin Porkkalan kartanon alaisella, Margaretha Fincke’n rälssitilalla Mieskonmäessä v. -1634-1656-. Vuoden 1653 henkikirjassa Pietari Heikinpojan tilalla mainittiin itsellisenä Tahvo Savolainen (Staffan Safvolain). Pietari Heikinpoika kuoli v. 1656 jälkeen Mieskonmäessä, viite; s. 5 Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta (Tommy Koukka). Taulu 32.8 (X) Kristiina Niilontytär (Christina Nilsdotter) Syntyi n. v. 1603 mahdollisesti Suur-Sysmän Joutsassa, ehkä Tolvasniemessä (?) tai Leivonmäen Havumäessä (tai mahdoll. naapurikylissä Kangasniemen tai Hirvensalmen puolella ?) asiaa ei tiedetä tarkemmin. Manttaaliluetteloita/ maakirjoja tarkasteltaessa ehkä lähin Niilo niminen isävaihtoehto Kristiinalle löytyy Mieskonmäen pohjoisesta naapurikylästä Leivonmäen Havumäestä, jossa Kristiina voisi olla Niilo Laurinpoika Perttulan tytär (?). Niilo Laurinpoika Perttula toimi Havumäen Perttulan isäntänä v. 1600-1617. Niilo Laurinpoika Perttulan isä oli Lauri Mikonpoika Perttula, joka on kirjoittajan isän Pauli Tammisen äidin äidin esi-isiä Leivonmäeltä, viite; s. 120 Havuhuupon sukukirja (Seppo Tamminen) ja s. 570-571 Sukupuuni (Tommy Koukka). Lauri Mikonpoika Perttulan isän isä oli Heikki Mikonpoika, joka isännöi Havumäkeä v. 1544-1572, ollen Leivonmäen Havumäen ensimmäinen asukas ja ilmeinen legendaarinen Havuhuuppo, viite; s. 4648 Leivonmäen kirja ja s. 35-36 SPH I-II sekä s. 569-570 Sukupuuni (Tommy Koukka) ja s. 118 Havuhuupon sukukirja (Seppo Tamminen). Havuhuuppo Heikki Mikonpojan isä oli ilmeisesti Mikko Pietarinpoika Rapala (s. 1480), joka mainittiin maakirjan alussa v. 1539 Sysmän Rapalan (myöh. kartano) jaetun 2.tilan isäntänä. Rapalalla oli eräsijoja Leivonmäen kylän tienoilla, kuin myös Havumäessä. Mikko Pietarinpoika Rapalan isän isä oli ilmeisesti Olavi Rapala, joka mainittiin 1430-luvulla lautamiehenä Sysmässä, kuoli n. v. 1455 Rapalassa. On arveltu että Olavi Rapala tai hänen esiisänsä olisivat tulleet Sääksmäen Rapolasta Sysmään, viite; s. 40, 45 ja 64 SPH I-II ja s. 672-673 Sukupuuni (Tommy Koukka) sekä s. 116 Havuhuupon sukukirja (Seppo Tamminen). Olavi Rapala periytyy mahdollisesti Sääksmäen Rapolan Kuningas de Rapalum’sta, joka joutui 24 muun sääksmäkeläisen heimopäällikön ja talonpojan kanssa paavi Benedictus XII kirkonkirouksen kohteeksi v. 1340 jätettyään toistuvasti papinverot maksamatta. Tämä hämäläisten pitkäaikainen niskoittelu katollista kirkkoa ja kristinuskoa kohtaan juontui n. 90 v. aiemmin tavasta, jolla Birjer Jaarli teki Ruotsista käsin ristiretkensä (= kävi valloitussotaa) Suomeen, liittäen Suomen Ruotsin alaisuuteen ja samalla yrittäen käännyttää kristinuskoon erityisesti niskoittelevia hämäläisiä, joille nimenomaan katolisen kirkon opit ja tavat tuntuivat menevän huonosti läpi, viite; s. 171 ja 173 Hämeen historia I-osa, ja s. 66, 70, 76 -80, 102-105 ja 151 Sääksmäen historia (Eino Jutikkala), samoin s. 8-12 Rapola-tutkimuksia 1, Valkeakosken Rapola, talonpoikaiskylästä herraskartanoksi (G. Haggren), myös s. 40, 45 ja 64, 82, 85 SPH I-II, sekä s. 672-673 Sukupuuni (Tommy Koukka), sekä s. 110-115 Havuhuupon sukukirja (Seppo Tamminen). Netistä löytyy myös paljon tietoa Sääksmäen Rapolasta; mm. wikipedia’sta ja kuvia sekä tekstiä esim.: www.elisanet.fi/harri.frestadius/muisaaksmaki.htm, samoin Sysmän Rapalasta. Sysmän Rapalasta periytyy Hartolan eräs merkittävin aatelissuku Tandefelt-suku, kts. s. 264-270 HK ja esim: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tandefelt. Mieskonmäen eteläpuolelta löytyy myös Joutsan Tolvasniemestä Kristiinalle sopiva isäehdokas (suunnilleen saman matkan päässä Mieskonmäestä kuin Leivonmäen Havumäki); Niilo Mikonpoika Hasa, joka toimi Tolvasniemen Hasan tilan isäntänä v. 1589-1635. Niilo Mikonpoika Hasan isän isä oli Lauri Antinpoika, joka toimi Tolvasniemen Lakkola –Hasa kantatilan isäntänä v. -1539-1549. On arveltu että Lauri Antinpoika olisi tullut Tuuloksen Lakkolan kylästä asuttamaan kaukaisia erämaita Päijänteen toiselle puolen Joutsaan, viite; s. 75-76 Sukupuuni (Tommy Koukka). Toisaalta myös Hattulan Tenholan Lakkosten isäntä Olavi Antinpoika, joka oli Lakkolan tilan isäntänä v. -1539-1544 voisi vaihtoehtoisesti olla Joutsan Tolvasniemen Lauri Antinpojan veli tai sukulainen (?). Tiedetään että Hattulan kylillä oli eräkaudella eräomistuksia mm. nykyisellä Joutsan alueella. Huom. Tenholan kylän naapurissa on Lepaan kartano, jolla oli laajoja 48 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa eräomistuksia ja läänityksiä Itä-Hämeessä, sekä kytkökset Tavast-sukuun. Kirjoittajan puoliso Seija periytyy Hattulan Tenholan Lakkolan isännästä Olavi Antinpojasta. Tätä Hattulan Tenholan kylän Lakkolasta lähtöisin olevaa Laakkosten sukuhaaraa on tutkittu varsin seikkaperäisesti, viite: Laakkosten sukuseuran kotisivut: http://laakkoset.org, ja myös sukututkija Esko Karisalmen kotisivut: http://kotisivu.lumonetti.fi/ek755/suku.htm. Kristiina Niilontytär avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1621 miniäksi Mieskonmäen rälssitilalle, jossa hänet mainittiin Pietari Heikinpojan puolisoksi koko nimellään v. 1636 henkikirjan mukaan. Kristiina toimi Mieskonmäen lampuotitilan emäntänä v. 1634-1656. Kristiina mainittiin vielä v. 1669 henkikirjassa Heikki Pietarinpojan äitinä Mieskonmäessä. Kristiina kuoli v. 1669 jälkeen Mieskonmäessä. Lapset: - N.N. Pietarintytär, s. n. v. 1622 Joutsa, Mieskonmäki, mainittiin v. 1638 henkikirjassa nimettömänä Pietari Heikinpojan tyttärenä. - Heikki Pietarinpoika, s. n. v. 1630 Joutsa, Mieskonmäki. Tauluun 32.9. - Pietari Pietarinpoika. Mainittiin Pietari Heikinpojan poikana Mieskonmäessä v. 1653-1656 ja Heikki Pietarinpojan veljenä 1662-1671. Vuoden 1668 henkikirjaan Pietari oli merkitty itselliseksi. Puoliso 1. Riitta v. 1657-1662, elossa vielä v. 1663. Puoliso 2. Maisa v. 1668, elossa vielä v. 1671. - Kaarina Pietarintytär. Mainittiin v. 1656 henkikirjassa Pietari Heikinpojan tyttärenä Mieskonmäessä. - Kristiina Pietarintytär. Mainittiin v. 1656 henkikirjassa Pietari Heikinpojan tyttärenä Mieskonmäessä. - Martti Pietarinpoika. Mainittiin Heikki Pietarinpojan veljenä v. 1662-1663 henkikirjoissa Mieskonmäessä. - Eerik Pietarinpoika. Mainittiin Heikki Pietarinpojan veljenä Mieskonmäessä v. 1664-1671 henkikirjoissa. Mikkelissä haudattiin 8.5.1698 eräs 60-vuotias Eerik Mieskolainen. Puoliso v. 1664 Aune, elossa vielä v. 1671. Taulu 32.9 (IX) Heikki Pietarinpoika (Hendrich Peersson) Syntyi n. v. 1630 lampuodin poikana Joutsan Mieskonmäessä. Heikki mainittiin Pietari Heikinpojan poikana v. 1653-1656 henkikirjoissa Mieskonmäessä. Sysmän henkikirjojen mukaan Heikki toimi lampuotina v. -1662-1689- Mieskonmäen rälssitilalla, joka Heikin isännyyden aikana mainittiin kenttämarsalkka ja kreivi Gustaf Horn’n ja tämän vaimon (II-vaimon Sigrid Bielke’n) rälssitilaksi. Vuoden 1669 henkikirjassa Heikki oli merkitty talolliseksi (bonde). Vuoden 1680 henkikirjassa Heikin tilalla mainittiin nihtinä Risto niminen sotilas ja v. 1687 henkikirjassa Yrjö niminen sotilas. Heikki kuoli v. 1689 jälkeen Mieskonmäessä. Viite; s. 5 Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta (Tommy Koukka). Taulu 32.10 (IX) Riitta N.N. (Brita N.N-dotter) Syntyi n. v. 1635 mahdollisesti Joutsassa. Riitta avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1654 Heikki Pietarinpojan puolisoksi ja miniäksi Mieskonmäen rälssitilalla. Riitta mainittiin v. 1655 henkikirjassa. Riitta kuoli ilmeisesti ensimmäisen lapsensa synnytykseen, tai sen jälkeen v. 1655. Lapsi: - Heikki Heikinpoika, s. n. v. 1655 Joutsa, Mieskonmäki. Tauluun 32.11. Kristiina N.N. (Christina N.N-dotter), mainittiin v. 1656 henkikirjassa Heikki Pietarinpojan IIpuolisona Mieskonmäessä. Kristiina kuoli v. 1657-1661 välillä Mieskonmäessä. Ei tiedossa lapsia. Maria N.N. (Maria N.N-dotter), mainittiin v. 1662-1663 henkikirjoissa Heikki Pietarinpojan IIIpuolisona ja emäntänä Mieskonmäen rälssitilalla. Maria kuoli v. 1664 Mieskonmäessä. Ei tiedossa lapsia. 49 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Riitta N.N. (Brita N.N-dotter), mainittiin v. 1664-1687 henkikirjoissa Heikki Pietarinpojan puolisoksi ja Mieskonmäen lampuotitilan emännäksi. Riitta kuoli v. 1687 jälkeen Mieskonmäessä. Lapsi: - Lauri Heikinpoika, s. n. v. 1667 Joutsa, Mieskonmäki. Mainittiin v. 1687 henkikirjassa Heikki Pietarinpojan poikana sekä Heikki Heikinpojan veljenä v. 1691-1694 Mieskonmäessä. Taulu 32.11 (VIII) Heikki Heikinpoika Pekkala (Hendrich Hendrichsson) Syntyi n. v. 1655 lampuodin poikana Joutsan Mieskonmäessä. Heikki mainittiin v. 1680-1687 henkikirjoissa Heikki Pietarinpojan poikana Mieskonmäessä. Heikki toimi henkikirjojen mukaan isänsä jälkeen Mieskonmäen rälssitilan lampuotina v. -1691-1694, maakirjan mukaan oli tilan isäntänä vielä v. 1705. Heikin jälkeen tilan isännäksi tuli Heikin sukulaismies Eskolan tilalta Risto Heikinpoika, joka oli talollisena ja isäntänä pahasti köyhtyneellä Mieskonmäki n:o 1 Eskolan tilalla v. 1705 -1725, hallussaan myös Pekkala. Sysmän taloluettelon mukaan Mieskonmäki n:o 1, eli Pekkala/Eskola, oli 1720 -luvulla 2/3 manttaalin 2 talouden tila ja ruodun 104 osakas. Tila oli tuolloin kreivi ja valtaneuvos Kaarle Gyllenstjernan rälssitilana, eli tila maksoi veronsa k.o. kreiville (jos oli millä maksaa ?). Viite: s. 715 SPH I -II. Risto Heikinpojan jälkeen Pekkalan tilan isäntänä oli Heikki Ristonpoika v. 1727-1756 ja tämän jälkeen Risto Ristonpoika Pekkala v. 1756-1760. Risto Ristonpoika on kirjoittajan isän Pauli Tammisen äidin isän esi-isiä, viite; s. 32 Havuhuupon sukukirja (Seppo Tamminen). Risto Ristonpojan veli Heikki Ristonpoika Pekkala (isäntänä v. 17601769) sai surmansa 2.12.1769, kun Mieskonmäen oma sotilas Risto Skog murhasi hänet. Heikki haudattiin 6.4.1770 ja tämän jälkeen murhasta syytetty sotilas Risto Skog teloitettiin seuraavana päivänä 7.4.1770. Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s.125 RK 1727-1736 k. 106) Heikki Heikinpoika mainittiin Pekkalan tilalla ylinnä ja kerrottiin Heikin kuolleen. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Heikki Heikinpoika kuoli 80 v. ikäisenä v. 1731 Mieskonmäessä ja haudattiin 12.12.1731 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Heikin ilmoitetussa kuoliniässä saattoi olla hieman liioittelua. Viite; s. 5-6 Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta (Tommy Koukka). Kaarina N.N (Karin N.N-dotter) Syntyi n. v. 1660 mahdollisesti Joutsassa. Kaarina mainittiin v. 1680-1694 henkikirjassa Heikki Heikinpojan puolisoksi Mieskonmäen rälssitilalla. Kaarina kuoli v. 1694 jälkeen, mahdollisesti suurten nälkävuosien 1695-1697 aikana Mieskonmäessä. Ei tiedossa lapsia. Taulu 32.12 (VIII) Sofia N.N. (Sophia N.N-dotter) Syntyi n. v. 1675 mahdollisesti Joutsassa. Sofia mainittiin v. -1707-1708 henkikirjoissa Mieskonmäen Pekkalassa. Sofia kuoli v. 1708 jälkeen Mieskonmäessä. Lapsi: - Lastikka Heikintytär, s. n. v. 1705 Joutsa, Mieskonmäki. Tauluun 32.14. Taulu 32.13 (VII) Antti Juhonpoika Miesko (Anders Johansson Miesko) Syntyi v. 1699 mahdollisesti Joutsan Mieskonmäessä, asiaa ei tunneta tarkemmin. Antin isä voisi olla Mieskonmäessä Isonvihan aikaan mainittu sotilas Juho Miesko (Johan Miesko), mutta asialle ei löydetty varmennusta. Voidaan olettaa että Juho Miesko olisi syntyjään Mieskonmäestä (?), mutta koska hänen patronyymiä ei tiedetä, eikä Juhon nimeä löydy henkikirjoista, niin Juhon sukujuuret ja mahdollinen periytyminen Mieskonmäen suvusta jää olettamusten varaan. Hypoteettisesti voitaneen esittää ja päätellä että Juho Miesko voisi kuulua Mieskonmäen Kälänkosken kalastajasukuhaaraan, mutta tätä ei saatu varmistettua. Juho Miesko kuoli ilmeisesti ennen v. 1727, koska häntä ei mainittu Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa. 50 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Yleisesti sotilasnimet annettiin sen kylän tai talon mukaan mistä sotilas oli lähtöisin tai sen ruodun mukaan, joka ruotusotilaan värväsi. Juho Miesko oli Isonvihan aikana v. 1718-1719 mukana kenraali Kaarle Armfeltin onnettomalla sotaretkellä Norjan tuntureilla kapteeni Hannu Boijen komppaniassa, kun Uudenvuodenpäivänä 1.1.1719 puhkesi kova myrsky ja ankaran pakkasen myötä lähes puolet Armfeltin sotajoukoista paleltui tunturiin, mutta Juho Miesko selvisi, vaikkakin hän oli menettänyt pajunetin, hattunsa ja hansikkaat tuntureilla, viite; s. 385-386 SPH I-II sekä Hämeen läänin jalkaväkirykmentin pääkatselmusluettelo v. 1719 (rulla ES2268HJR412 k. 221). Antti Juhonpoika joutui Isonvihan aikaan jo 17 v. ikäisenä v. 1716 ruotuväkeen ja Antti mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 125 RK 1727-1736 k. 106) sotilaana nimellä Antti Miesko (Anders Mesko) Joutsan Mieskonmäessä. Rippikirjassa kerrottiin että Antti Miesko osaa lukea. Hämeen läänin jalkaväkirykmentin katselmusluettelon v. 1727 (rulla 55007HJR416 k. 57) Sysmän komppanian ruodun 104 (Mieskonmäki ja Kälänkoski) sotilaana oli Antti Miesko (Anders Mesko), iältään 28 vuotta ja ollut palveluksessa jo 11 v. ajan. Rykmentin pääkatselmuksessa seuraavana v. 1728 Antti todettiin olevan aviossa (rulla ES2268HJR412 k. 621). Sotilasasiakirjojen mukaan Antti Miesko oli komennettuna Friedrikshamn’iin eli Haminaan. Antti Miesko mainittiin rykmentin katselmuksessa vielä v. 1750 ruodun 104 sotilaana, vaikka Antti oli tuolloin jo 50 v. ikäinen ja palvellut 33 v. ajan sotilaana (rulla 55007HJR416 k. 1070). Antti vapautettiin tiettävästi 25.4.1750 sotapalveluksesta ja Antin tilalle Mieskonmäen ruotuun n:o 104 tuli sotilas Risto Miesko (Christer Mesko), joka kuoli jo 21 v. ikäisenä v. 1756 ja tämän jälkeen ruotusotamieheksi pestattiin Risto Skog (Christer Skog), joka kuoli (teloitettiin) 40 v. ikäisenä 7.4.1770 Mieskonmäessä. Antti Miesko muutti perheineen v. 1758 tienoilla pois Mieskonmäestä torppariksi Uimaniemen Pastilan Heikkilän torppaan (joka sijaitsee Suontee järven itärannalla). Tuolloin hänet merkittiin kirkonkirjoihin (s. 126 RK 1754-1766 k. 86) patronyyminimellään Antti Juhonpoika (Anders Johansson), ilman sotilasnimeä. Kirkonkirjoissa oli merkintä siitä että torppa sijaitsi Mustataipaleen, eli Suonteen Pynnölän mailla. Antin muutto Mieskonmäestä herättää epäilyä siitä, että hän voisi kuulua Uimaniemen Pastilan sukuun, mahdollisesti siihen haaraan joka asutti Suonteen Pynnölää. Antti saattoi kuulua mahdollisesti äitinsä kautta tähän sukuun (?). Hartolan seuraavassa rippikirjassa (s. 132 RK 1767-1773 k. 56) Antti Juhonpoika mainittiin entiseksi sotilaaksi Mustataipaleen eli Suonteen Pynnölässä (joka sijaitsee Suontee järven länsipuolella PertunmaaJoutsa tien varrella Valkealammen rannalla), samoin seuraavassa rippikirjassa (s. 17 RK 17801790 k. 22) hänet mainittiin edelleen Pynnölässä vanhaksi itselliseksi nimellä Antti Miesko ja kerrottiin Antin kuolleen v. 1778. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Uimaniemen Pastilan Valkjärvellä kuoli entinen sotilas Antti Miesko 82 v. ikäisenä 3.5.1778, missä kuoliniässä oli ilmeisesti hieman liioittelua. Taulu 32.14 (VII) Lastikka Heikintytär (Scholastica Hendrichsdotter) Syntyi n. v. 1705 tiettävästi lampuodin tyttärenä Joutsan Mieskonmäessä. Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 125 RK 1727-1736 k. 106) Mieskonmäen Pekkalassa mainittiin Heikki Heikinpojan tytär Lastikka ja hieman epäselvän rippikirjamerkinnän mukaan hänet naitettiin sotilaan puolisoksi (?). Rippikirjan samalla sivulla alempana mainittiin sotilaan Antti Mieskon puolisona Lastikka. Antti ja Lastikka naitettiin, tai he avioituivat tiettävästi v. 1727 -1728 tienoilla Mieskonmäessä. Hartolan seuraavassa rippikirjassa (s. 129 RK 1736-1747 k. 130) sotilaan Antti Mieskon puolison Lastikan patronyymiksi mainittiin Heikintytär. On mahdollista että Lastikka ja hänen miehensä, sotilaana toiminut Antti Miesko, olivat molemmat Mieskonmäestä lähtöisin (?). Lastikka toimi avioitumisensa jälkeen Mieskonmäen sotilastorpan emäntänä, kuin myös Uimaniemellä Pastilan Heikkilän Valkjärven torpan emäntänä. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan torpparin leski Lastikka Heikintytär kuoli 83 v. ikäisenä 8.2.1782 Uimaniemen Pastilassa, jossa kuoliniässä saattoi olla hieman liioittelua. Lapset: - Antti Antinpoika, s. n. v. 1728 Joutsa, Mieskonmäki. Antti toimi nuorena miehenä isänsä tavoin sotilaana, sittemmin torpparina Uimaniemen Pastilan Heikkilässä sekä Mieskonmäen Vallaspellossa. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Antti kuoli 67 v. ikäisenä 12.8.1794 Joutsan Vallaspellossa (kuuluu Mieskonmäen kylään). Puoliso; 15.12.1754 51 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - - Helka Pertintytär, s. 1730 Joutsa, Mieskonmäki, Pylsy, k. 1805 Joutsa, Mieskonmäki, Vallaspelto. Heikki Antinpoika, s. 1731, kast. 17.6.1731 Joutsa, Mieskonmäki, torpparina Uimaniemen Pastilan Heikkilässä, k. 20.12.1775 Joutsa, Pastila. Puoliso; 16.12.1770 Reetta Pietarintytär, s. 2.1.1743 Joutsa, Pärnämäki, k. 5.5.1787 Joutsa, Uimaniemi, Pastila. Sipi Antinpoika, s. 22.1.1734 Joutsa, Mieskonmäki, k. 1734 Joutsa, Mieskonmäki Maria Antintytär, s. 20.1.1737 Joutsa, Mieskonmäki, k. 10.8.1742 Joutsa, Mieskonmäki Helka Antintytär, s. 2.4.1747 Joutsa, Mieskonmäki. Tauluun 29.6. II.4 ANNA VESASEN ISÄN ESIPOLVITAULUT Adolf (”Tolppi”) Pohjolan sukujuuret Yleistä: Kirjoittajan äidin äidin Anna Vesasen (ent. Nurminen, os. Vesanen) isän, Hartolan, tai nykyisen Joutsan Heinikan kylän Pohjolan tilalta kotoisin olevan Adolf Pohjolan sukujuuret löytyvät lähinnä Hartolan pohjoisosien kylistä, mutta myös Hartolan Pohjolan kylästä sekä laajat sukujuuret Joutsasta ja Luhangasta. Yksi merkittävä sukuhaara tulee Kirkkolan kartanon Mäkelän ratsutilalta. Tämä selvitys paljasti sen että kirjoittajan äidin isä Vilho Nurminen ja puolisonsa Anna tulevat kaukaisiksi sukulaisiksi Hartolan Pohjolan kylän Björnilän (Pörilän) tilalta. Toisaalta tämän sukuselvityksen mukaan myös kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen omaa yhteiset sukujuuret kirjoittajan äidin äidin Anna Vesasen kanssa Hartolan Putkijärven Pynnölästä sekä Joutsan kylän kantatilalta maakirjan alusta v. 1539 alkaen. Tekstissä mainitut viittaukset: - AH = Asikkalan historia (Yrjö Blomstedt) - EK-P = Elämää Kulta-Pappisissa (Joutsan Pappisen kyläyhdistys ry) - HK = Hartolan kirja (Erkki Markkanen) - JK = Joutsan kirja (Matti Musikka) - KaoTse = Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa (Birgitta StjernvallJärvi) - KeI-H = Kartanoelämää Itä-Hämeessä (Birgitta Stjernvall-Järvi) - LK = Luhangan kirja (Keijo K. Kulha) - NN = Nuijamiehestä Nuijasotaan (Toivo Jalli) - SPH I-II = Sysmän pitäjän historia I-II osa (E.W.Juvelius) - TEP = Taskussa eilinen päivä, historiaa ja tarinoita Hartolasta Putkijärven, Vuorenkylän, Haran ja Heinikan kyliltä. Tekstistä löytyy myös viittauksia kirjoittajan laatimiin sukukirjoihin: Nurmisen suku kuningaskunta Hartolasta, Havuhuupon sukukirja eli joutsalainen Mäkinen-Wasenius suku sekä; Joutsalainen Wasenius suku. Selvitys perustuu lähinnä kirkonkirjoihin sekä v. 1727 vanhemmat tiedot SAY:n (Suomen asutuksen yleisluettelon) maakirjojen (+muiden verokirjojen) sekä henkikirjojen tietoihin. Luhangasta kirkonkirjoja on käytettävissä vasta v. 1767 alkaen (historiakirjat) ja rippikirjat v. 1772 alkaen kun taas Hartolasta rippikirjoja löytyy v. 1727 lähtien. Sukutaulujen numerointi on jatkumoa sukukirjaan: Nurmisen suku kuningaskunta Hartolasta. Taulu 33.A Luhangan Ryyttylä - Joutsan Heinikan Pohjola sukuhaara Yleistä: Sukuhaaran tunnetut sukujuuret löytyvät lähinnä Luhangasta, jossa sukuhaaran tiedossa oleva kaukaisin tunnettu kantaisä Jaakko Eskelinpoika toimi 1600-luvulla talollisena ja isäntänä Suur-Sysmän Luhangan (Sydänmaan) kylän Ryyttylässä (tilan nimi esiintyi myös muodossa; Ryttylä). Sydänmaa sijaitsee Tammijärven kylästä etelään n. 5 km Tammijärveltä nykyisen maantien n:o 16641 varrella. Luhangan kirkonkylä sijaitsee Sydänmaan kylän länsipuolella 52 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Päijänteeseen kuuluvan syvän lahdekkeen, Tammiselän vastarannalla. Ryyttylä sijaitsee n. 500 m ennen Kesäniemen kurssikeskukseen johtavaa tienristeystä Sydänmaan kylässä, tien 16641 itäpuolella. Jaakko Eskelinpojan jälkeläinen Yrjö Aataminpoika muutti v. 1794 Luhangan Sydänmaalta Hartolan Heinikkaan, joka liitettiin v. 1919 Joutsaan. Heinikka sijaitsee varsin lähellä Luhangan Sydänmaata, sen länsi-kaakkoispuolella. Itse asiassa Ryyttylä (ja nykyinen Sydänmaan kylän alue) kuului Luhangan kylään 1700-luvulle asti. Ryyttylä oli yksi vanhimmista Suur-Sysmään kuuluneen Luhangan kylän taloista, viite; s. 21 23 LK. Luhanka niminen kylä esiintyi kirjallisissa lähteissä ensi kerran v. 1462 tuomiokirjassa, kun Sysmän talvikäräjillä mainittiin lautamiehenä Heino Luhangasta, viite; s. 14 LK. Myös Sysmän Soiniemessä on Ryyttylän (Ryttylä, Ryyttilä) nimellä tunnettu tila, jonka isännät tunnetaan v. 1552 alkaen ja on todennäköistä että Soiniemen ja Luhangan Ryyttylän tiloilla on yhteisiä sukujuuria, huomioiden sen, että Luhanka kuului kiinteästi Suur-Sysmään v. 1767 asti, jolloin se erosi omaksi kappeliseurakunnakseen ja omaksi pitäjäksi v. 1864. Maakirjan alussa v. 1539 Luhangan kylässä mainittiin 8 tilaa; joiden isännät olivat; Pauli Heikinpoika (Paul Hindersson) Antti Ollinpoika (Anders Olsson) Dominus (Dominieus) Reko Ollinpoika (Gres Olsson) Lasse Martinpoika (Lars Morthenson) Heikki Ollinpoika (Henrich Olsson) Olavi Hannunpoika (Oluff Hansson) Sylvesteri (Silffuester) Luhanka on saanut varhaisimmat pysyvät asukkaansa lähinnä Hämeestä, ainakin Sysmästä sekä ilmeisesti myös Sääksmäeltä ja Hauholta, joiden kylillä ja taloilla oli laajoja eräomistuksia SuurSysmän alueella eräkaudella 1300-luvulta 1500-luvun alkupuoleen asti. Tähän viittaa monet yhtenevät paikan nimet mm. Sääksmäellä ja Suur-Sysmässä mukaan lukien Luhanka. Sysmän osalta tiedetään mm. se että Sysmän Liikolan kylästä asutettiin ainakin osittain Luhangan Tammijärven kylää ja Tammilahden aluetta. Sydän-Hämeen alueelta myös Hauhon pitäjän taloilla tiedetään olleen eräomistuksia Tammijärven alueella, samoin Sysmän Rapalalla, ilmeisesti perintönä Sääksmäen Rapoilan erämaista Luhangassa, viite; s. 9 -13 ja s. 20 -21 LK. Varhaisimmat maininnat Luhangasta löytyy Sysmän tuomiokirjoista; v. 1462 tuomiokirjassa mainittiin lautamies Heino Luhangasta Sysmän talvikäräjillä v. 1462. Jämsän käräjillä v. 1469 sai Eerikki Luhangasta vahvistuksen erääseen maaomaisuuteensa. Sysmän kesäkäräjillä v. 1470 ja 1490 mainittiin Antti niminen lautamies Luhangasta. Sysmän syyskäräjillä v. 1485 mainittiin rajantarkastusmiehinä Antti ja Pietari sekä Pietari Heikinpoika, kaikki Luhangasta, viite; s. 14 ja 19 LK sekä s. 67 SPH I-II. Luhangan historiassa voimakkaasti vaikuttanut suku oli Reid’n suku, aateloituna Reeth. David Reid sai v. 1613 läänityksenä Luhangasta tilan, tai itse asiassa lähes koko Luhangan kylän, jota hänen poikansa ratsumestari Alexander Reid (s. 1605, k. 1668) hallitsi saaden vielä Kristiina kuningattarelta v. 1649 yht. 10 lahjoitustilaa haltuunsa, perustaen säteriratsutilan Luhankaan. Ratsumestari Alexander Reid’n jälkeläiset vaikuttivat vahvasti Luhangan asioihin v. 1812 asti. Aleksanterin pojan pojan poika kornetti Alexander Magnus Reid (s. 1720, k. 1773) sai 1760-luvulla korotettua sukunsa aatelisarvoon ja näin sukunimeksi tuli Reeth. Itse asiassa hän osoitti kiistattomasti polveutuvansa kapteeni Hans Johansson Reid’sta (Porin rykmentin upseerista), joka aateloitiin jo v. 1653 Reeth nimellä, viite; s. 24 -25, 28 ja s. 30 -39 LK. Ryyttylä oli Luhanka n:o 4 tila, joka v. 1875 maakirjassa mainittiin 1/3 manttaalin vero- eli perintötilaksi (Skatte hemman). Ryyttylän tilan varhaisempi historia ja isännät: Dominus (Dominieus), mainittiin Ryyttylän emätilan isäntänä maakirjan alussa v. 1539. Dominuksen tila oli v. 1539 veroltaan ¼ koukun ja 4 jousen tila, eli tila oli koukkuluvun perusteella tuolloin jo verraten vanha, sillä alunperin 1 koukku merkitsi yleisimmin yhtä tilaa, eli koukkuluku murtolukuna kertoi mm. siitä että kantatilaa oli jo jaettu useamman kerran. Jousiluku 4 merkitsi että tilalla asui 4 aseikäistä (n. 15 -60 v.) miestä, jotka kykenivät käsittelemään asetta, eli jousta. Dominus saattoi olla Luhangassa 1400-luvulla mainittujen 53 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa lautamiesten jälkeläisiä ja/tai Dominuksen esi-isät tulivat ehkä Sääksmäeltä asuttamaan eräsijojaan. Dominus nimeä on tulkittu samaksi kuin Dionius (?). Toisaalta on esitetty näkemys että Dominus voisi olla kirjurin väännös muinaissuomalaisesta nimestä Tomuhousu, (Petri Kallio), vrt. taulu 36. Dominus Dominuksenpoika (Dominieus Dominieusson), ilmeisesti edellisen poika, mainittiin Ryyttylän emätilan omistajana ja isäntänä v. -1543 -1573. Vuonna 1543 tilan veroluvut olivat ¼ koukkua ja 3 jousta. Vuoteen 1571 mennessä tilan veroluvut putosivat hieman; 5/24 koukkua ja 2 jousta. Myös Tammijärvellä mainittiin tilan omistajana Dominus Dominuksenpoika v. 1570 -1572 maakirjassa 1/12 koukun ja 1 jousen tilalla, joka oli lohkottu Lasse Henrikinpojan tilasta v. 1571, joka toimi Tammijärven kantatilan isäntänä v. 1560 -1568. Kyseessä ehkä sama Dominus, joka omisti 2 tilaa ?. Tammijärven Lasse Henrikinpojan tilasta oli lohkottu jo v. 1564 tila Eskeli Dominuksenpojalle, joka viljeli Tammijärven Käärmeniemessä sijaitsevaa tilaansa v. 1564 -1583. Tätä tilaa viljeli sitten v. 1584 -1639 Matti Eskelinpoika. Sipi Dominuksenpoika (Sigfred Dominieusson), ilmeisesti edellisen poika, mainittiin Ryyttylän emätilan omistajana ja isäntänä v. 1574 -1607, jonka jälkeen tilan pitoa jatkoi tämän ilmeinen poika Yrjö Sipinpoika. Sipin tila joutui Venäjänsodan, siis Pitkän vihan nimellä tunnetun sodan (1570 -1595) ja sisällissodan; Nuijasodan (1596 -1597) myötä suuriin vaikeuksiin, sillä tila mainittiin v. 1595 kylmäksi maaksi (kold johrd), tilalla asuttiin, mutta sitä ei jaksettu viljellä. Vuonna 1597 Sipin tila todettiin autioksi (öde), eli veronmaksukyvyttömäksi ja jälleen v. 1599 kylmäksi maaksi. Vuonna 1607 Sipin tilan todettiin olleen 10 v. ajan autiona ja Yrjö Sipinpojan isännyyden aikana v. 1610 tila otettiin uudelleen verolle, eli tila alkoi hieman toipumaan. Sipin tilaa jaettiin ensimmäisen kerran v. 1583, jolloin siitä lohkottiin tila Dominus Pietarinpojalle ja toisen kerran v. 1592, jolloin lohkottiin tila Sipi Jaakonpojalle, jota tilaa kutsuttiin myöhemmin Ryyttylän tilaksi. Tammijärvellä mainittiin v. 1592 -1620 erään uudistilan isäntänä Matti Dominuksenpoika ja tällä ilmeinen veli Tuomas Dominuksenpoika. Sipi Jaakonpoika (Sigfred Jacobsson), mainittiin uudistilan, eli Ryyttylän tilan omistajaksi ja isännäksi v. 1592 -1624. Sipi Jaakonpoika oli ilmeisesti Ryyttylän emätilan omistajan veljen poika tai ehkä paremminkin vävy (?). On mahdollista että Sipi olisi tullut vävyksi Sysmän Soiniemen Ryyttylästä ja rakentanut uudistilan. Soiniemen Ryyttylän isäntänä ja omistajana toimi maakirjan mukaan v. 1560 -1581 Vilppu Pietarinpoika (Philipus Persson) ja v. 1568 verokirjan mukaan Vilppu viljeli tilaa yhdessä Jaakko Sipinpojan kanssa. Tämän ilmeinen poika oli Matti Jaakonpoika, jolle lohkottiin oma tila Soiniemen Ryyttylästä v. 1585 ja voitaneen ajatella, josko Matin nuorempi veli Sipi olisi muuttanut Luhangan kylään ja näin uudistila olisi saanut saman nimen Ryyttylä, perintönä Soiniemeltä (?). Eli Sipi Jaakonpojan isä olisi tämän päättelyn mukaan Soiniemen Ryyttylän Jaakko Sipinpoika (?). Sipi Jaakonpojan tila todettiin v. 1592 veroltaan 1/12 koukun ja 1/8 manttaalin ja 1 jousen tilaksi sekä seuravana v. 1593 hieman suuremmaksi 1/8 koukun ja 1/8 manttaalin sekä 1 jousen tilaksi. Sipi ja hänen tilansa selvisi Nuijasodan yli joutumatta kruunun haltuun. Mutta helpolla se ei onnistunut, sillä tiedetään v. 1598 veronkeruun yhteydessä Luhangan Sipi Jaakonpojan ja Tammijärven Sipi Martinpojan sekä Matti Eskelinpojan niskoitelleen veronmaksuistaan, viite; s. 20 LK. Vuonna 1600 Sipiä verotettiin 1/8 koukun ja 1 jousen mukaan, mutta saman vuonna hänellä mainittiin myös omistuksessaan eräs 1/24 koukun autiotila. Seuraavana v. 1601 Sipin tila todettiin autioksi (öde), eli veronmaksukyvyttömäksi. Samoin v. 1605 Sipin tila todettiin autioksi (öde) ilmeisesti 1600-luvun alun katovuosien myötä, mutta v. 1606 ja 1607 hänet todettiin täyden veron maksajaksi (beh.). Vuonna 1607 Sipin tilaa verotettiin 1 ½ äyrin ja ¼ manttaalin mukaan, mutta v. 1615 jo 3 äyrin ja ¼ manttaalin mukaan. Sipin tila todettiin v. 1617 uudelleen tilapäisesti autioksi (öde), mutta seuraavana v. 1608 häntä verotettiin 3 äyrin ja ¼ manttaallin mukaan. Vuonna 1624 Sipin tila oli veroltaan 1½ äyrin ja ¼ manttaalin tila. 54 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Perttu Sipinpoika (Bertil Sigfredsson), ilmeisesti edellisen poika. Perttu Sipinpoika mainittiin maakirjan ja muiden verokirjojen mukaan Ryyttylän tilan omistajaksi ja isännäksi v. 1625 -1640. Pertun tila todettiin v. 1629 -1630 autioksi (öde) ilmeisesti sotarasitusten (30-vuotinen sota) myötä. Pertun ilmeinen veli Yrjö Sipinpoika mainittiin erään 1½ äyrin 1/3 manttaalin uudistilan isännäksi v. 1625. Vuonna 1640 Pertun tila todettiin 1½ äyrin ja ½ manttaalin tilaksi. Taulu 33.A.1 Jaakko Eskelinpoika (Jacob Eskilsson) Syntyi n. v. 1610 ilmeisesti Luhangassa (?). Jaakko Eskelinpoika mainittiin Sysmän henkikirjoissa talollisena Luhangan Ryyttylän tilalla v. 1635 -1664. Sitä ei tiedetä ”varmasti” oliko Jaakko jossain sukulaisuussuhteessa Ryyttylän tilan edellisen omistajan Perttu Sipinpojan kanssa, tai tätä edeltävien isäntien kanssa. On mahdollista että hän olisi edellisen omistajan Perttu Sipinpojan veljen poika, tai vävy (?). Toisaalta hän voisi olla Eskeli Dominuksenpojan jälkeläisiä Ryyttylän emätilalta Luhangasta (?), joka saattaisi olla Ryyttylän tilan isännän (v. 1584 -1607) Sipi Dominuksenpojan nuorempi veli (?). Toisaalta Jaakko Eskelinpoika voisi olla Sysmän Liikolassa isäntänä maakirjojen mukaan v. 1600 -1610 toimineen Eskeli Niilonpojan poika (?). Verokirjassa kerrottiin Liikolan Eskeli Niilonpojan tilan autioituneen pahasti v. 1605 -1607 ja todettiin Eskelin olleen rutiköyhä (utfattig) ja kuolleen v. 1607. Eskelin jälkeen tilan pitoa jatkoi v. 1611 alkaen Reko Simonpoika. Voitaneen spekuloida josko Jaakko Eskelinpoika olisi tullut Liikolasta vävyksi Luhangan Ryyttylään, mikä merkitsisi että Jaakko olisi ollut 2 kertaa avioissa, sillä v. 1635 alkaen vaimoksi mainittu Vappu Matintytär ei patronyyminsä vuoksi oikein sovi Ryyttylän tilan tyttäreksi (?), sopii paremminkin Tammijärveltä kotoisin olevaksi. Näin ollen voitaneen olettaa ja päätellä että Jaakko Eskelinpoika periytyisi mahdollisesti Ryyttylän emätilalta Luhangassa v. 1539 mainitusta talollisesta Dominuksesta, eli Tomuhoususta (?). Mutta nämä ovat lähinnä arvailujen varassa !. Jaakko Eskelinpojan tila Ryyttylä toimi Alexander Reid’n Luhangan säteriratsutilan (kartanon) augmenttina, eli osallistui säterin ratsumiehen ylläpitoon. Vuosina 1637 ja 1644 Jaakon tila todettiin autioksi (öde), eli veronmaksukyvyttömäksi. Vuoden 1644 henkikirjassa tilalla ei mainittu Jaakkoa lainkaan, ainoastaan tilan emäntä Vappu Matintytär. Jaakon tilalla mainittiin v. 1634 -1638 huonemiehenä (itsellisenä) Sipi Antinpoika vaimonsa Anna Antintyttären kanssa. Vuodesta 1653 alkaen Ryyttylä oli merkitty ratsumestari Alexander Reid’n rälssitilaksi. Jaakko Eskelinpoika kuoli v. 1664 jälkeen, ehkä v. 1670 tienoilla Luhangan Ryyttylässä. Taulu 33.A.2 Vappu Matintytär (Walborg Mattsdotter) Syntyi n. v. 1610 mahdollisesti Luhangan Tammijärvellä (?). Vapun isäksi sopisi Matti Kukkonen (taulu 36) tai Matti Dominuksenpoika tai Matti Eskelinpoika Luhangan Tammijärveltä (?). Vappu Matintytär mainittiin v. 1635 -1664 henkikirjoissa Jaakko Eskelinpojan puolisona ja Ryyttylän tilan emäntänä Luhangan Sydänmaalla. Vappu kuoli v. 1664 jälkeen Sydänmaalla. Lapset: - Lauri Jaakonpoika, s. n. v. 1635 Luhanka, Sydänmaa. Tauluun 33.A.3. - Perttu Jaakonpoika, mainittiin v. 1653 henkikirjassa Sydänmaan Ryyttylässä Lauri Jaakopinpojan veljenä yhdessä vaimonsa Aunen (Agneta) kanssa. Aune mainittiin v. 1654 henkikirjassa sotilaan puolisoksi. - Jaakko Jaakonpoika, mainittiin v. 1655 -1656 henkikirjoissa Ryyttylässä Jaakon poikana. Puoliso oli ilmeisesti Liisa Martintytär. - Yrjö Jaakonpoika, mainittiin v. 1664 henkikirjassa Ryyttylässä Jaakko Eskelinpojan poikana vaimonaan Marketta. Taulu 33.A.3 Lauri Jaakonpoika (Lars Jacobsson) Syntyi n. v. 1635 talollisen poikana Luhangan Sydänmaan Ryyttylässa. Lauri mainittiin v. 1653 sotilaaksi ja v. 1655 -1664 henkikirjoissa hänet mainittiin Jaakko Eskelinpojan pojaksi Ryyttylän 55 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa tilalla. Laurin myöhempiä vaiheita v. 1664 jälkeen ei tunneta. Ryyttylässä mainittiin v. 1671 henkikirjassa isännäksi ehkä Laurin sukulainen (vävy ?) Mikko Kurki vaimonsa Sofian kanssa (! ?). Mahdollisesti sama Mikko, joka v. 1656 henkikirjassa mainittiin sotilaan pojaksi Ryyttylässä. Vuoden 1675 -1678 henkikirjoissa tilan isäntänä toimi Mikko Mikonpoika vaimonsa Vapun kanssa. Taulu 33.A.4 Kerttu N.N. (Gertrud N.N-dotter) Mainittiin v. 1655 -1664 henkikirjoissa Lauri Jaakonpojan puolisona Sydänmaan Ryyttylässä. Lapset: - Pertti Laurinpoika, s. n. v. 1658 Luhanka, Sydänmaa. Tauluun 33.A.5. - Maria Laurintytär, mainittiin v. 1678 henkikirjassa Pertti Laurinpojan siskona Ryyttylässä. - Sipi Laurinpoika, mainittiin v. 1687 henkikirjassa Ryyttylässä isännän Pertti Laurinpojan veljenä vaimonaan Liisa. Taulu 33.A.5 Pertti Laurinpoika Ryyttylä (Bertill Larsson Ryttylä el. Ryttilä) Syntyi n. v. 1658 ilmeisesti talollisen poikana Luhangan Sydänmaan Ryyttylässä. Pertti mainittiin v. -1678 -1682- henkikirjoissa Ryyttylässä. Pertti Laurinpoika toimi talollisena ja isäntänä Ryyttylässä v. 1678 -1704. Suuret nälkä-, kulkutauti- ja kuolonvuodet 1695 -1697 köyhdyttivät Pertin pahasti, niinpä Sysmän v. 1704 verorästiluettelo kertoo että Luhangan Pertti Laurinpoika oli rutiköyhä, eikä voi maksaa mitään, viite; s. 720 SPH I-II. Pertti Laurinpoika kuoli v. 1704 jälkeen Ryyttylässä. Riitta N.N. (Brita N.N-dotter) Mainittiin v. 1680 -1682- henkikirjoissa Pertti Laurinpojan puolisona Sydänmaan Ryyttylässä. Riitta kuoli ilmeisesti v. 1686 -1687 tienoilla, koska v. 1687 Pertillä ei mainittu vaimoa. Lapset: - Riitta Pertintytär, mainittiin v. 1693 henkikirjassa Pertti Laurinpojan tyttärenä Ryyttylässä. - Heikki Pertinpoika, mainittiin v. 1694 henkikirjassa Pertti Laurinpojan poikana Ryyttylässä Taulu 33.A.6 Sofia N.N. (Sophia N.N-dotter) Mainittiin v. -1693 -1694- henkikirjoissa Pertti Laurinpojan puolisona Sydänmaan Ryyttylässä. Lapset: - Luukas Pertinpoika, s. n. v. 1688 Luhanka, Sydänmaa. Tauluun 33.A.7. Taulu 33.A.7 Luukas Pertinpoika Ryyttylä (Lucas Bertilsson Ryttylä) Syntyi n. v. 1688 tiettävästi talollisen poikana Luhangan Sydänmaan Ryyttylässä. Luukas mainittiin v. 1707 -1735 henkikirjoissa Ryyttylässä. Luukas Pertinpoika toimi talollisena ja Ryyttylän tilan isäntänä Isonvihan aikaan ja senkin jälkeen v. 1712 -1735. Ryyttylän tilan isännäksi mainittiin Matti Eskelinpoika v. 1707 -1708. Vuoden 1712 kirkon kymmenysverojen maksajana Ryyttylässä mainittiin Lukas Ryttylä. Sysmän taloluettelon (1720-luvulla) mukaan Luhangan Ryyttylän tila oli 1/3 manttaalin 1 talouden tila, joka toimi Ylisen Hollolan komppanian ratsutilan n:o 105 Luhangan säterin augmenttina, eli aputilana, osallistuen säterin ratsumiehen ja ratsukon ylläpitoon. Samalla Ryyttylä oli ruodun n:o 48 osakas, viite; s. 709 SPH I-II. Luukas kuoli v. 1736 jälkeen Sydänmaalla. Taulu 33.A.8 Maria N.N. (Maria N.N-dotter) Mainittiin v. 1708 -1735 henkikirjoissa Luukas Pertinpojan puolisona Ryyttylässä. Maria mainittiin vielä v. 1736 henkikirjassa Henrik Luukaksenpojan äitinä Ryyttylässä. 56 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Lapset: - Katariina Luukaksentytär, s. n. v. 1709 Luhanka, Sydänmaa, k. 2.5.1770 Sydänmaa - Henrik Luukaksenpoika, s. n. v. 1711 Luhanka, Sydänmaa. Tauluun 33.A.9. - Markus Luukaksenpoika, s. n. v. 1713 Luhanka, Sydänmaa. Mainittiin v. 1734 henkikirjassa Luukaksen poikana Ryyttylässä. - Helena Luukaksentytär, s. n. v. 1715 Luhanka, Sydänmaa, k. 19.12.1788 Luhanka, Tammijärvi. - Elias Luukaksenpoika, s. v. 1716 Luhanka, Sydänmaa. Mainittiin v. 1736 -1749 henkikirjoissa Ryyttylässä, k. 6.8.1790 Luhanka, Tammijärvi. Puoliso; Katariina Ristontytär. - Liisa Luukaksentytär, s. 1718 Luhanka, Sydänmaa, mainittiin v. 1741 henkikirjassa Ryyttylässä, k. 18.1.1783 Luhanka, Mustalahti - Eerik Luukaksenpoika, s. 1720 Luhanka, Sydänmaa. Mainittiin v. 1742 henkikirjassa Ryyttylässä. Taulu 33.A.9 Henrik Luukaksenpoika Ryyttylä (Hendrich Lukasson Ryttylä) Syntyi n. v. 1711 talollisen poikana Luhangan Sydänmaan Ryyttylässä. Luhangan rippikirjassa Henrikin synt.ajaksi oli merkitty v. 1700. Henrik mainittiin v. 1731 henkikirjassa Luukas Pertinpojan pojaksi Sydänmaan Ryyttylässä. Sysmän henkikirjojen mukaan Henrik Luukaksenpoika toimi talollisena kotitilallaan Ryyttylässä isänsä jälkeen v. 1736 -1756, jonka jälkeen tilan pito oli Henrikin perheen ja väen hoidossa (Henrich Lucassons folk) v. 1761 asti. Vuonna 1761 Luhangan säterin omistaja kornetti Alexander Magnus Reeth (ent. Reid) osti Ryyttylän tilan, samalla myös Hakasen ja Anttilan tilat sekä v. 1770 vielä Tommolan tilan laajentaen näin jo muutenkin laajaa säteriratsutilaansa. Ryyttylän tilasta lohkottiin v. 1765 maita papin virkatalolle, viite; s. 34 ja 44 LK. Ryyttylän tilan toista puoliskoa viljeli Risto Henrikinpoika vaimonsa Kaisan kanssa v. 1731 -1740 ja tämän jälkeen vävy Eerik Sipinpoika v. 1742 -1743, sitten poika Kustaa Ristonpoika v. 1744. Riston veli Aatami Henrikinpoika mainittiin tilalla v. 1736 ja hän toimi Ryyttylän toisen puoliskon isäntänä v. 1740 ja v. 1745 -1763. Vuonna 1764 Aatami Henrikinpoika (s. 1712, k. 1788) ja vaimonsa Maria Jaakopintytär mainittiin lampuodiksi Ryyttylässä. Ryyttylän tilan asukkaiksi (lampuodiksi) tuli v. 1766 Pertti Aataminpoika (s. 1741) ja vaimonsa Helena Matintytär (s. 1741). Vuoden 1772 -1792 rippikirjassa mainittiin Luhanka n:o 5 Ryyttylän tilalla Aatami Henrikinpoika vaimonsa Maria Jaakopintyttären kanssa sekä pojat Pertti Aataminpoika ja Aatami Aataminpoika vaimoineen ja perheineen. Henrik Luukaksenpoika mainittiin vaimonsa Heta Ristontyttären kanssa Luhangan ensimmäisissä säilyneissä rippikirjoissa Ryyttylässä (sen torpassa ?) v. 1772 -1777 (RK 1772 -1792 k. 34) sekä sen jälkeen Ryyttylän Taikinajärven torpassa v. 1781 -1782 (RK 1772 -1792 k. 93). Taikinajärvi sijaitsee Sydänmaan kylän länsipuolella n. 1½ km päässä Ryyttylästä Kesäniemen nykyisen kurssikeskuksen suuntaan. Luhangan kartanon omistaja kornetti Alexander Magnus Reeth oli pahasti riidoissa monissa asioissa niin palvelusväkensä kuin erityisesti talonpoikien ja seurakuntalaisten kanssa, mm. kirkon rakentamisessa ja papin valinnassa sekä papin palkkaamisasiassa. Näiden sekä omien asioidensa vuoksi hän teki pitkän matkan Tukholmaan kuninkaan juttusille. Palattuaan sieltä hieman yllättäen, niin Alexanderin palvelusväki murhasi hänet 6.2.1773 kotikartanossaan Luhangassa. Henrik Luukaksenpoika kuoli punatautiin (rödsot) 30.5.1783 Sydänmaan Ryyttylässä. Henrikin kuoleman jälkeen pidettiin perunkirjoitus 10.2.1784 Luhangassa, jossa uskottuina miehinä toimivat lautamies Juho Juhonpoika ja Simo Yrjönpoika molemmat Luhangasta. Perukirjaan kirjattiin Henrikin omaisuus, lähinnä rauta- ja puutyökalut sekä karja ja vaatteet. Henrikin omaisuuden luetteloinnin oli tehnyt vaimo Heta Ristontytär. Perukirjassa mainittiin lapset: Aatami, Juho, Henrik, Paavali, Mikko ja Matti Henrikinpoika sekä Vappu, Marja ja Helena (Leena) Henrikintytär. Perunkirjoituksen suoritti Luhangan kartanosta (säteristä) luutnantti Axel von Becker (joka on Tanskasta lähtöisin olevan aatelissuvun Suomeen muuttaneen sukuhaaran jäsen. Axel’n veljen Abraham Gideon von Becker’n jälkeläisiä on mm. presidentti ”Ukko Pekka” Svinhufvud). 57 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 33.A.10 Heta Ristontytär (Hebla Christersdotter) Syntyi v. 1716 mahdollisesti lampuodin tyttärenä Luhangassa. Ilmeinen isä taulussa 33.B.11. Hetan vanhemmiksi pääteltiin Luhangan kartanon Klemettilän lampuoti Risto Mikonpoika ja vaimonsa Kaarina. Tammijärven Ruotsulassa asui Henrik Simonpoika puolisonaan Heta Ristontytär (s. 1713 Luhanka, Tammijärvi, Ruotsula, k. 27.3.1763 Luhanka, Tammijärvi, Ruotsula), jonka vanhemmat olivat ilmeisesti Ruotsulan Risto Laurinpoika ja vaimonsa Heta. Näiden kahden Heta Ristontyttären osalta oli epävarmuutta kumpi avioitui Luhangan Ryyttylään Henrik Luukaksenpojan puolisoksi ja päädyttiin siihen että todennäköisemmin oli kyseessä Heta Ristontytär Luhangan Klemettilästä. Heta Ristontytär avioitui ilmeisesti v. 1734/ 1735 tienoilla Luhangan Ryyttylään, koska hänet mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1735 alkaen Henrik Luukaksenpojan puolisona Ryyttylässä. Ryyttylän tilan emäntä. Rippikirjassa Hetan syntymäajaksi oli merkitty v. 1710. Luhangan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Heta Ristontytär kuoli 78 v. ikäisenä kirkonvaivaisena 9.2.1794 Ryyttylässä. Lapset: - Aatami Henrikinpoika, s. 1735 Luhanka, Sydänmaa, Ryyttylä. Tauluun 33.A.11. - Vappu Henrikintytär, s. n. 1737 Luhanka, Sydänmaa, Ryyttylä. Mainittiin v. 1759 henkikirjassa Henrik Luukaksenpojan tyttäreksi Ryyttylässä. - Henrik Henrikinpoika, s. 1740, Luhanka, Sydänmaa, Ryyttylä. Puoliso; 8.12.1771 Eeva Matintytär, s. 30.9.1749 Joutsa, Pappinen. Eevan isä Matti Paavonpoika oli Pappisen Muikkuparran tilan poika ja äiti Sofia Simontytär Haukihännän tilan tytär. Sofian isä taulussa 34.3. Henrik Henrikinpoika muutti vävyksi Joutsan Pappisiin, Haukihännän tilalle, jossa hän toimi vävynä sekä talollisena ja tilan isäntänä. Henrikin ja Eevan poika Antti Henrikinpoika (s. 1778) toimi vaimonsa Anna Yrjöntyttären kanssa talollisena ja isäntänä Haukihännän jaon myötä nimetyllä Sydänmaan uudistilalla, joka sijaitsee tiettävästi samalla paikalla kuin vanha Haukihäntä. Sydänmaan nimi viety lienee Luhangan Sydänmaalta ”tuliaisena” Joutsan Pappisiin. Antti Henrikinpojan ja Annan jälkeläiset jatkoivat viljelijöinä Pappisen Sydänmaan tilalla. - Juho Henrikinpoika, s. 1746 Luhanka, Ryyttylä, puoliso; Sofia Yrjöntytär, s. 1747. - Maria Henrikintytär, s. 1747 Luhanka, Sydänmaa, Ryyttylä, puoliso; 1.1.1769 Samuel Martinpoika Hartolan Vuorenkylästä. - Paavali Henrikinpoika, s. 1750 Luhanka, Sydänmaa, Ryyttylä, k. 15.1.1795 Sydänmaa, Ryyttylä, puoliso; 17.12.1775 Maria Yrjöntytär, Joutsan Tammilahden Hannusmäestä. - Mikko Henrikinpoika, s. n. 1753 Luhanka, Sydänmaa, Ryyttylä, k. 1785 Sydänmaa, Ryyttylä - Helena Henrikintytär, s. n. 1759 Luhanka, Sydänmaa, Ryyttylä, k. punatautiin 28.4.1785 Latianmaalla, puoliso; 26.12.1783 Yrjö Yrjönpoika Latianmaalta. Taulu 33.A.11 Aatami Henrikinpoika (Adam Henricsson el. Hindersson) Syntyi v. 1735 tiettävästi talollisen poikana Luhangan Sydänmaan Ryyttylässä. Sysmän henkikirjoissa Aatami Henrikinpoika mainittiin Sydänmaan Ryyttylässä v. 1757 -1760 Henrik Luukaksenpojan poikana. Aatami avioitui ensimmäisen kerran v. 1761, jolloin hänet mainittiin vihkitietojen mukaan lampuodiksi Luhangassa. Sysmän henkikirjojen mukaan Aatami Henrikinpoika toimi v. 1762 -1763 Luhangan säteriratsutilan Alexander Reid’n lampuotina Ryyttylän tilalla. Vuoden 1762 henkikirjassa Aatamilla mainittiin vaimo, mutta v. 1763 henkikirjassa Aatamilla ei mainittu vaimoa, kun taas v. 1764 henkikirjassa mainittiin vaimo (ilmeisesti 2. vaimo). Aatami avioitui toisen kerran v. 1763 joulukuussa ja vihkitiedoissa kerrottiin Aatami Henrikinpojan olevan lampuoti ja leskimies (LBd. änkl.) Luhangasta. Vuoden 1764 henkikirjassa Aatami mainittiin torppariksi Ryyttylässä. Tämän jälkeen hän muutti Luhanka n:o 3 (Tammijärven) Salmelan torppaan Haapaniemeen, jossa Aatami työskenteli torpparina v. 1765 -1778. Oletettavasti Aatamin luopumiseen Ryyttylästä ja siellä lampuodin ja torpparin tehtävistä johtui tilan joutumisesta v. 1761 kornetti Alexander Reeth’n haltuun, joka tunnettiin omavaltaisena ja talonpoikien kanssa riiteleväksi kartanonherraksi, jonka hänen palvelusväkensä sitten murhasivat 6.2.1773 Luhangan kartanossa. Seuraavaksi Aatami Henrikinpoika mainittiin torpparina Luhanka n:o 1 Rekolan 58 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Latianmaan torpassa v. 1779 -1787-. Latianmaalla asui myös Aatamin sisko Helena perheineen, joka vahvistaa päättelyä siitä että Aatami oli Henrik Luukaksenpojan poika. Myös Henrik Luukaksenpojan perunkirjamerkinnät ja maininnat pojastaan Aatami Henrikinpojasta, tukevat päättelyä Aatamin vanhemmista. Aatami asui viimeiset elinvuotensa v. 1790 -1792 Luhanka n:o 3 Salmelan torpassa (Tammijärven) Läskilässä (Fläskilä), jossa hän kuoli 56 v. ikäisenä 13.1.1792. Tammijärven Salmelan torppa Haapaniemessä sijaitsee Tammijärven pohjoispuolella Hauhanjärven rannalla ja Latianmaan torppa sijaitsee Tammijärveltä n. 3 km etelään Sydänmaan suuntaan, sekä Läskilän torppa puolestaan n. 1 km Latianmaalta Tammijärven suuntaan. Läskilä mainittiin myöhemmin Luhanka n:o 4 Säterin torpaksi. Sofia Tuomaksentytär (Sophia Thomasdotter) Syntyi v. 1739 Hartolan Putkijärvellä. Sofia avioitui tai hänet naitettiin 27.12.1761 lampuoti Aatami Henrikinpojan puolisoksi Luhankaan. Sofia kuoli 24 v. ikäisenä ilmeisesti lapsivuoteeseen 3.1.1763 Luhangan Ryyttylässä. Ei tiedossa lapsia. Taulu 33.A.12 Maria Simontytär (Maria Simonsdotter) Syntyi 21.4.1745 talollisen tyttärenä Joutsassa, Pappisen Haukihännän tilalla. Isä taulussa 34.3. Maria avioitui tai hänet naitettiin 18 v. ikäisenä 15.12.1763 Aatami Henrikinpojan puolisoksi Luhankaan. Vihkitiedoissa kerrottiin Marian olevan piika Pappisista. Rippikirjassa kerrottiin Pappisen Haukihännän tilan Simo Tuomaanpojan tyttären Marian muuttaneen Luhankaan. Luhangan rippikirjoissa Marian syntymäajaksi oli merkitty v. 1742. Luhangan Salmelan ja Latianmaan torpan emäntä. Marian kuoleman ajankohtaa ei ole saatu selville, joka tapauksessa hän eli vielä v. 1813 Luhangan Salmelan Läskilässä, joten Maria kuoli v. 1813 jälkeen. Lapset: - Tuomas Aataminpoika, s. 20.2.1765 Luhanka, Tammijärvi. Torpparina Latianmaalla ja Fläskilässä. Puoliso v. 1787 Maria Sipintytär Rautajoelta, muuttivat v. 1814 Jyväskylään. - Antti Aataminpoika, s. 22.1.1767 Luhanka, Tammijärvi, Salmela. Muutti v. 1792 Korpilahdelle. - Sofia Aatamintytär, s. 9.5.1770 Luhanka, Tammijärvi, Salmela, k. punatautiin 3.6.1770 Tammijärvi, Salmela. - Yrjö Aataminpoika, s. 27.2.1772 Luhanka, Tammijärvi, Salmela. Tauluun 33.A.13. - Maria Aatamintytär, s. 25.6.1773 Luhanka, Tammijärvi, Salmela - Eeva Aatamintytär, s. 24.2.1776 Luhanka, Tammijärvi, Salmela. Puoliso; 21.1.1791 renki Yrjö Juhonpoika Latianmaan Läskilästä. - Aatami Aataminpoika, s. 12.5.1778 Luhanka, Tammijärvi, Salmela - Helena Aatamintytär, s. 22.12.1779 Luhanka, Latianmaa, k. 1.12.1818 Säterin Kökkölän torpassa. Puoliso; 15.2.1801 räätäli Matti Simberg (s. 1758) Hartolasta, k. 1817 Luhanka. - Paavali Aataminpoika, s. 27.12.1781 Luhanka, Latianmaa. - Esteri Aatamintytär, s. 10.3.1784 Luhanka, Latianmaa, k. 1.3.1785 Latianmaa. Taulu 33.A.13 Yrjö Aataminpoika Pohjola (Georg Adamsson) Syntyi 27.2.1772 torpparin poikana Luhangan Tammijärven Salmelassa. Asui lapsuuttaan Latianmaalla ja Läskilässä. Yrjö muutti v. 1794 Luhangasta rengiksi Hartolan Heinikan Anttilan lampuotitilalle, jossa hän avioitui tiettävästi v. 1795 tilan tyttären Anna Liisan kanssa. Yrjö mainittiin Hartolan rippikirjoissa sitten lampuodin vävynä Heinikan Anttilassa. Yrjö rakensi vaimonsa kuoleman jälkeen 1820-luvulla torpan tai paremminkin uudistalon, Pohjola nimen saaneen talon Heinikan kylään. Pohjola oli ¼ manttaalin tila, joka kuului Kirkkola n:o 3:n Ulmalan tiluksiin ja toimi Kirkkola n:o 3:n lampuotitilana, viite; s. 181 TEP. Yrjö kuoli 66 v. ikäisenä 8.5.1838 Heinikan Pohjolassa. 59 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 33.A.14 Anna Liisa Tuomaantytär (Anna Lisa el. Elisabeth Thomasdotter) Syntyi tiettävästi 1.12.1771 lampuodin tyttärenä Hartolan Heinikan Anttilassa. Isä taulussa 35.A.7. Anna Liisan syntymäaikana esiintyi rippikirjoissa v. 1776. Anna Liisa avioitui tai hänet naitettiin Anttilaan rengiksi tulleen Yrjö Aataminpojan kanssa tiettävästi v. 1795. Vihkitietoja ei löydy Hartolan kirkonkirjoista. Heinikan Pohjolan tilan emäntä. Anna Liisa kuoli 46 v. ikäisenä lapsivuoteeseen (barns börd) 3.1.1817 Heinikan Pohjolassa. Lapset: - Aatami Yrjönpoika, s. 9.12.1796 Hartola, Heinikka, Pohjola. Tauluun 33.A.15. - Maria Yrjöntytär, s. 27.2.1801 Hartola, Heinikka, Pohjola. Muutti v. 1823 Jyväskylään. - Olavi Yrjönpoika, s. 1804 Hartola, Heinikka, Pohjola, k. 9.5.1809 Heinikka, Pohjola - Vilhelmi Yrjönpoika, s. 1808 Hartola, Heinikka, Pohjola. Puoliso; Katariina Olavintytär, s. 12.7.1815. - Eeva Yrjöntytär, s. 1812 Hartola, Heinikka, Pohjola - Tuomas Yrjönpoika, s. 14.11.1813 Hartola, Heinikka, Pohjola - N.N.Yrjöntytär, kuolleena syntynyt tyttö 1.1.1817 Maija Liisa Aatamintytär (Maja Lisa Adamsdotter) Syntyi 1792 lampuodin tyttärenä Hartolan Heinikan Mattilassa. Maija Liisa naitettiin 4.12.1817 Heinikan Pohjolaan leskeksi jääneen Yrjö Aataminpojan puolisoksi. Heinikan Pohjolan tilan emäntä. Maija Liisa muutti miehensä kuoleman jälkeen v. 1839 Luhankaan. Lapset: - Juho Yrjönpoika, s. 2.6.1818 Hartola, Heinikka, Pohjola, k. 4.8.1818 Heinikka, Pohjola - Susanna Yrjöntytär, s. 10.1.1821 Hartola, Heinikka, Pohjola - Eerik Yrjönpoika, s. 8.8.1823 Hartola, Heinikka, Pohjola, k. 23.5.1832 Heinikka, Pohjola Taulu 33.A.15 Aatami Yrjönpoika Pohjola (Adam Jöransson) Syntyi 9.12.1796 lampuodin poikana Hartolan Kirkkolassa, Heinikan Pohjolassa. Aatami toimi isänsä Yrjön jälkeen lampuotina (mainittiin myös torppariksi) kotitilallaan Heinikan Pohjolassa, viite; s. 181 TEP. Pohjola oli Kirkkola n:o 3 eli Ulmalan ¼ manttaalin lampuotitila. Ulmala jaettiin ¾ Kirkkola n:o 4 Sipilälle, eli Fredricgårdille ja ¼ Kirkkola n:o 5 Mäkelälle, eli Kirkkolan kartanolle. Aatami kuoli 56 v. ikäisenä sydänkohtaukseen (slag) 15.12.1852 Heinikan Pohjolassa. Taulu 33.A.16 Rosina Ollintytär (Eufrosyne el. Euphrosyne Olofsdotter) Syntyi v. 1795 torpparin tyttärenä Joutsan Tammimäen Ritarissa (Riddari). Isä taulussa 39.A.3. Rosina avioitui tai hänet naitettiin 28 v. ikäisenä v. 1823 Aatami Yrjönpojan puolisoksi Hartolan Heinikan Pohjolaan (gif till Heinicka 1823), viite; s. 165 RK 1824 -1834 k. 171 Tammimäki, Ritari. Rosina toimi lampuotitilan emäntänä Heinikan Pohjolassa, vastaten tilasta miehensä kuoleman v. 1852 jälkeen, viite; s. 181 TEP. Rosina kuoli 72 v. ikäisenä 9.3.1867 Heinikan Pohjolassa. Lapset: - Helena Aatamintytär, s. 15.9.1824 Hartola, Heinikka, Pohjola. Puoliso; 12.11.1847 Heinikan renki Robert Hagendahl. - Joonas Aataminpoika, s. 20.1.1827 Hartola, Heinikka, Pohjola. Tauluun 33.A.17. - Esteri Aatamintytär, s. 16.4.1831 Hartola, Heinikka, Pohjola. Puoliso; 26.12.1850 renki Heikki Heikinpoika Hartolan Pohjolan kylästä. - Maria Aatamintytär, s. 9.1.1834 Hartola, Heinikka, Pohjola, kuoli naimattomana lapsivuoteeseen 15.12.1858 kotonaan Heinikassa. - Ulriikka Aatamintytär, s. 16.12.1836 Hartola, Heinikka, Pohjola. Puoliso; Aatami Annanpoika. 60 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 33.A.17 Joonas Aataminpoika Pohjola (Jonas Adamsson) Syntyi 20.1.1827 lampuodin poikana Hartolan Kirkkolassa, Heinikan Pohjolassa. Joonaksen syntymäaikana esiintyi rippikirjoissa myös pvm. 20.7.1827. Isänsä Aatamin kuoleman v. 1852 jälkeen Joonas viljeli Pohjolan tilaa, joka oli v. 1867 asti äitinsä nimissä. Äitinsä kuoleman v. 1867 jälkeen Joonas työskenteli lampuotina v. 1867 alkaen kotitilallaan Heinikan Pohjolassa, joka oli Hartolan Kirkkolan kylän n:o 3 Ulmalan lampuotitiloja, viite; s. 180 -181 TEP. Joonaksen isännyyden alkuvaihe oli koettelemusten aikaa 1866 -1868 kato- nälkä- ja kulkutautivuosien johdosta. Joonaksen vanhin poika Jeremias menehtyi nälkävuonna 1867. Jouduttuaan luopumaan tilan pidosta v. 1883 Joonas mainittiin kestiksi Pohjolassa, kun tilaa hoiti lampuodiksi v. 1883 tullut Adolf Kustaanpoika Segerholm. Joonas mainittiin v. 1890 -1892 kestiksi Putkijärven Purnuvuorella ja v. 1892 -1899 Putkijärven Rajalahdella. Hartolan v. 1901/1902 henkikirjan mukaan Kirkkola n:o 8:ssa asui löysä Jona Pohjola (synt. 1827) vaimonsa Loviisan (synt. 1845) ja kahden lapsensa kanssa, josta heidät oli merkitty muuttaneeksi. Joonas Pohjola asui sitten tiettävästi Kirkkola n:o 1 Eerolassa, jossa hänen vaimonsa Loviisa kuoli v. 1902. Edelleen Hartolan v. 1902 henkikirjan mukaan Kirkkola n:o 1 Hakalassa asui mäkitupalainen Joonas Oksanen perheensä kanssa, sekä veli Adolf Pohjola että heidän isänsä Joonas (s. 1827), samoin v. 1908 henkirjassa. Vuoden 1910/1911 henkikirjassa Hartola n:o 1 kk:n Kaisalassa talollisen Joonas Oksasen (s. 1868) perheessä asui isä Joonas (s. 1827). Joonas Pohjolan etunimi esiintyi kirkonkirjoissa myös muodossa Juonas. Joonaksesta kerrotaan että hän käveli 1900-luvun alkupuolella Hartolasta Helsinkiin, sinne muuttaneiden lastensa luokse. Tästä on säilynyt myös valokuvia nykyaikaan asti, otettu ehkä n. v. 1905 tienoilla Helsingissä. Joonas kuoli 85 v. ikäisenä 22.7.1912 Hartolan kirkonkylän Kaisalassa. Taulu 33.A.18 Loviisa Vilpuntytär (Lovia Filipsdotter) Syntyi 22.3.1845 itsellisen tyttärenä Hartolan Vuorenkylän Purnuvuorella. Isä taulussa 41.9. Loviisan syntymäaikana esiintyi rippikirjoissa myös pvm. 22.11.1845. Loviisa oli 13 v. ikäinen kun hänen isänsä kuoli. Loviisa pääsi ripille v. 1861. Hän työskenteli tämän jälkeen piikana Putkijärven Kultavuori/ Ruusulassa, josta hän muutti v. 1862 piiaksi Hara n:o 1 Rääpön tilalle, josta palasi v. 1864 takaisin Putkivuoren Kultavuoreen (Ruusulaan). Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Loviisa Vilpuntytär Putkijärven Ruusulasta avioitui tai hänet naitettiin 20 v. ikäisenä joulupäivänä 25.12.1865 lampuoti Joonas Aataminpojan puolisoksi Kirkkola n:o 3 (Heinikan) Pohjolaan. Vihkipappina toimi kirkkoherra Johan Filip Danielsson. Pohjolan tilan emäntä. Loviisa kuoli hieman vajaan 57 v. ikäisenä keuhkotautiin 26.1.1902 Hartolan Kirkkola n:o 1 Eerolassa. Lapset: - Jeremias Joonaanpoika, s. 9.11.1866 Hartola, Heinikka, Pohjola, k. 15.4.1867 Pohjola - Joonas Joonaanpoika Oksanen, s. 16.3.1868 Hartola, Heinikka, Pohjola, viljeli Hartolan kirkonkylän Kaisalan tilaa, joka sijaitsi Murakan kylän pohj.puolella, k. 1.11.1940 Hartola. Puoliso: Iida Maria Antintytär, s. 7.1.1874 Hartola, Putkijärvi, Porola, k. 22.11.1940 Hartola. Lapset: Edith, s. 1897, Roosa s. 1899, Einar s. 1902, Jaakko s. 1906, Sulo s. 1910, Aaron s. 1912. Tämä sukuhaara otti käyttöön sukunimen Oksanen. - Alviina Joonaantytär Pohjola, s. 26.8.1870 Heinikka, Pohjola, k. 26.11.1949 Helsinki. Alviinalla oli 2 poikaa; Toivo ja Väinö Pohjola. - Maria Loviisa Joonaantytär, s. 11.2.1872 Hartola, Heinikka, Pohjola, k. 21.10.1911 Hartola - Jeremias Joonaanpoika Pohjola, s. 9.9.1874 Hartola, Heinikka, Pohjola, oli nahkurin oppilaana Luhangassa, josta muutti v. 1900 Helsinkiin, jossa mainittiin metallityömieheksi ja myöhemmin rautatieläiseksi, v. 1928 henkikirjassa mainittiin tallimieheksi (VR:n veturitallilla). Puoliso: Hilda os. Nenonen, s. 12.12.1878 Pieksamäki, k. 3.4.1937 Helsinki. Lapset: Taimi Tellervo s. 1907 Hki ja Martti Jeremias s. 1908 Hki. Jeremias Joonaanpoika Pohjola kuoli 29.11.1954 Helsingissä. - Adolf Joonaanpoika Pohjola, s. 29.3.1876 Hartola, Heinikka, Pohjola. Tauluun 22.13.C. - Loviisa Joonaantytär, s. 15.6.1878 Hartola, Heinikka, Pohjola. Puoliso v. 1904 Hartolassa Taavetti Sipinpoika Sipi. Loviisalla oli ainakin 5 lasta. 61 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - - Lyydia Joonaantytär, s. 12.2.1882 Hartola, Heinikka, Pohjola, k. 23.3.1882 Pohjola Elina Joonaantytär, s. 12.2.1882 Hartola, Heinikka, Pohjola, k. 23.3.1882 Pohjola Otto Joonaanpoika Pohjola, s. 27.12.1885 Hartola, Heinikka, Pohjola, muutti v. 1902 Helsinkiin, jossa mainittiin metallimieheksi ja viilaajaksi sekä v. 1922 koneenkäyttäjäksi. Otto Pohjola opiskeli v. 1911 -1913 Helsingin Teollisuuskoulussa. Puoliso: Maria Alvina os. Ericsson, s. 3.5.1884 Hki, k. 5.10.1950 Hki. Lapset: Sulo Ilmari s. 1907 Hki ja Elsa Emilia s. 1908 Hki. Otto Pohjola kuoli 36 v. ikäisenä syöpään 12.2.1922 Helsingissä. Ida Karolina Joonaantytär Pohjola, s. 27.12.1885 Hartola, Heinikka, Pohjola, muutti v. 1902 Orimattilaan, josta ennen v. 1907 Helsinkiin, jossa hänet mainittiin kauppa-apulaiseksi ja myymäläapulaiseksi. Taulu 33.B Luhangan Klemettilä sukuhaara Yleistä: Sukuhaaran juuret tunnetaan aivan maakirjan alusta eli v. 1539 alkaen silloisen SuurSysmän Luhangan kylästä, nykyisen Luhangan kirkonkylän seudulta. Nykyään Klemettilä sijaitsee Luhangan nykyisen kirkonkylän pohjois-koillisosassa lähellä Tammijärven kylää. Klemettilän tila sekä naapurit Sipilä ja Jaakkola joutuivat läänitetyksi Reid suvulle ja näistä tiloista muodostettiin Luhangan säteriratsutila (kartano). Säteri tarkoitti säätyläisen tai aatelisen asuttamaa kartanoa ja rälssi tarkoitti taas aatelisten omistamaa tilaa, joka saattoi sijaita kaukanakin omistajan säteristä. Myös Klemettilä mainittiin aluksi Reid suvun rälssinä, mutta säterin laajentumisen myötä 1600luvun loppupuolelta alkaen Klemettilä oli osa säteriä, sen lampuotitilana. Läänityskaudella osa läänitetyistä taloista toimi itsenäisenä tilana, mutta maksoi veronsa läänityksen omistajalle, joka yleensä oli säätyläinen/ aatelinen henkilö, osa tiloista joutui taas aatelisten haltuun, eli olivat rälssitiloja, joita viljeli lampuoti. Yleisesti ottaen läänityskaudella 1500/1600-luvuilla talonpoikien asema oli todella heikko, puhutaan ”maaorjuuden” ajanjaksosta, jolloin talonpojat olivat yleisesti aatelisten mielivallan uhreina. Taulu 33.B.1 Lasse Martinpoika (Lars Morthenson) Syntyi n. v. 1516 mahdollisesti Luhangassa (?). Lasse voisi olla v. 1462 tuomiokirjoissa mainitun lautamies Heino Luhangan jälkeläisiä (?). Koukkuluettelon (maakirjan) mukaan Lasse toimi Sipilä/Jaakkola/Klemettilän emätilan omistajana ja isäntänä v. 1539 -1576, kts. taulu 33.A. Tämä emätila mainittiin v. 1539 veroltaan ¼ koukun ja 1 jousen tilaksi, eli koukkuluvun perusteella tila oli verrattain vanha. Lassen jälkeen tilan isäntänä toimi poika Eerik Lassenpoika. Lasse Martinpoika kuoli v. 1576 jälkeen Luhangassa. Taulu 33.B.2 N.N. Lassen puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Eerik Lassenpoika, mainittiin Sipilä/Jaakkola emätilan isäntänä v. 1577 -1599. Tämä Eerikin tila joutui Nuijasodan (1596 -1597) ja 1600-luvun alkupuolen katovuosien myötä suuriin vaikeuksiin ja tila mainittiin v. 1607 olleen autiona 10 v. ajan ja tila joutui kruunun haltuun. Tila oli Antti Lassenpojan hallussa v. 1609 sekä sitten Antin pojan Yrjö Antinpojan hallussa v. 1610 -1623. - Antti Lassenpoika, s. n. v. 1560 Luhanka. Tauluun 33.B.3. Taulu 33.B.3 Antti Lassenpoika (Anders Larsson) Syntyi n. v. 1560 talollisen poikana Luhangassa. Antti Lassenpojalle lohkottiin kotitilastaan oma tila, jolle hän rakensi v. 1585 uudisrakennuksen; Klemettilän tilan kantatalon, jonka isäntänä hänet mainittiin v. 1585 -1620. Antti Lassenpoika mainittiin vielä v. 1623 kirkon kymmenysverojen maksajana Luhangassa. Antin hallussa mainittiin olleen v. 1600 autioksi mainittu 1/12 tila, hänen ilmeinen kotitilansa, joka oli v. 1609 verokirjassa merkitty uudelleen hänen hallussaan olevaksi, 62 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa jonne hän asetti poikansa Yrjön v. 1610 hoitamaan tilaa. Antti Lassenpoika mainittiin v. 1604 kykenemättömäksi (oförm) maksamaan verojaan, oman tilansa, eli Klemettilän kantatilan osalta. Antin tila todettiin v. 1605 -1606 autioksi (öde), mutta Antti selvisi ahdingostaan, menettämättä tilaansa kruunulle ja tila todettiin v. 1607 veroltaan 3 äyrin ja 1/3 manttaalin vero- eli perintötilaksi. Antti Lassenpoika kuoli v. 1623 jälkeen Luhangassa. Taulu 33.B.4 N.N. Antin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Yrjö Antinpoika, mainittiin v. 1610 -1623 Sipilä/Jaakkola kantatilan isäntänä. Tämän jälkeen tila läänitettiin v. 1624 Evert Hornin rykmentin leirijärjestyksen valvojalle (rumormästare) ratsumies David Reid’lle. Itse asiassa David Reid oli saanut tämän autiona olleen tilan haltuunsa jo v. 1613 Jaakko de la Gardien kirjeen johdosta, mutta vasta v. 1624 tämä läänitys vahvistettiin, viite; s. 30 -31 LK. Täten Yrjö Antinpoika toimi tilan lampuotina v. 1624 -1637 aikana. Tämän jälkeen tilan lampuotina jatkoi Yrjön poika Matti Yrjönpoika v. 1638 1652. Tila tunnettiin maakirjoissa Matti Yrjönpojan tilana, joka tila jakaantui 1600-luvun loppupuolella Sipiläksi ja Jaakkolaksi, joista muodostettiin Luhangan säteriratsutila, johon vielä liitettiin Klemettilän tila. - Mikko Antinpoika, s. n. v. 1588 Luhanka. Tauluun 33.B.5. Taulu 33.B.5 Mikko Antinpoika (Michel Andersson) Syntyi n. v. 1588 talollisen poikana Luhangassa. Mikko mainittiin Klemettilän kantatilan isäntänä isänsä jälkeen v. 1624 -1636. Mainittiin vielä v. 1638 henkikirjassa Klemettilässä. Mikon tilalla todettiin v. 1629 verokirjassa ilmeinen vävy Perttu Tuomaanpoika. Mikon tila todettiin v. 1636 autioksi (öde) 30-vuotisen sodan raskaiden verorasitusten sekä katovuosien myötä. Mikko kuoli v. 1638 jälkeen Luhangassa. Taulu 33.B.6 Vappu Mikontytär (Walborg Michelsdotter) Vappu mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1634 -1638 Mikko Antinpojan puolisona ja Klemettilän kantatilan emäntänä. Lapset: - N.N-Mikontytär. Puoliso; Perttu Tuomaanpoika, mainittiin v. 1629 Klemettilän kantatilalla. - Klemetti Mikonpoika, s. n. v. 1615 Luhanka. Tauluun 33.B.7. - Lasse Mikonpoika, mainittiin v. 1634 -1635 henkikirjoissa Klemettilän kantatilalla. Taulu 33.B.7 Klemetti Mikonpoika (Clemet Michelsson) Syntyi n. v. 1615 talollisen poikana Klemettilän kantatilalla. Klemetti Mikonpoika mainittiin v. 1634 henkikirjassa Mikko Antinpojan poikana Klemettilän kantatilalla. Klemetti toimi isänsä jälkeen tilan pitkäaikaisena isäntänä ja lampuotina v. 1637 -1678. Klemetin etunimen mukaan tilaa alettiin kutsumaan Klemettiläksi, ilmeisesti Klemetti rakensi uudistilan (tulipalossa tuhoutuneen tilalle ?). Tila todettiin v. 1641 3 äyrin ja 2/3 manttaalin tilaksi sekä v. 1645 oli autioksi (öde), jolloin tila joutui läänitetyksi ratsumestari Alexander Reid’lle, johon tämä sai kuninkaan vahvistuksen v. 1649, viite; s. 31 LK. Näin Klemetti toimi kotitilansa (rälssitilan) lampuotina v. 1645 -1678. Luhangan kylän talot Sipilä, Jaakkola ja Klemettilä muodostivat Luhangan säteriratsutilan, johon myöhempinä vuosina liitettiin myös muita taloja. Klemetti Mikonpoika kuoli v. 1682 jälkeen Luhangassa. Taulu 33.B.8 Vappu Heikintytär (Walborg Hendersdotter) Syntyi n. v. 1618 mahdollisesti Luhangassa. Vappu avioitui tai hänet naitettiin v. 1635 Klemetti Mikonpojan puolisoksi Klemettilän tilalle. Vappu mainittiin v. 1635 -1656- henkikirjoissa Klemettilän 63 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa tilan emäntänä. Vappu kuoli ilmeisesti v. 1661, tai viimeistään v. 1662, koska Klemetti mainittiin tuolloin ilman vaimoa. Lapset: - Luukas Klemetinpoika, mainittiin v. 1662 -1671 henkikirjoissa Klemetti Mikonpojan poikana vaimonaan Riitta, joka mainittiin v. 1662 -1665. - Mikko Klemetinpoika, s. n. v. 1648 Luhanka. Tauluun 33.B.9. - Jaakko Klemetinpoika, mainittiin v. 1675 -1691 henkikirjoissa Klemetin poikana ja v. 1680 alkaen tilan isännän Mikko Klemetinpojan veljenä. Puoliso; Kerttu mainittiin v. 1675 -1694 henkikirjoissa. - Risto Klemetinpoika, mainittiin v. 1676 henkikirjassa Klemetti Mikonpojan poikana ja v. 1678 henkikirjassa nihtinä, eli sotilaana. Marketta eli Maisa (Margaretha el. Maisa N.N-dotter) Mainittiin v. 1663 -1682 henkikirjoissa Klemetti Mikonpojan 2. puolisona ja Klemettilän lampuotitilan emäntänä. Ei tiedossa lapsia. Taulu 33.B.9 Mikko Klemetinpoika (Michel Clemetsson) Syntyi n. v. 1648 lampuodin poikana Luhangan kylän Klemettilässä. Mikko mainittiin v. 1668 alkaen Klemetti Mikonpojan poikana Klemetin tilalla. Mikko toimi isänsä jälkeen lampuotina ja isäntänä Klemettilä rusthollissa v. 1680 -1693. Mikko kuoli v. 1693 jälkeen Luhangassa, ehkä nälkävuosien 1695 -1697 aikana. Taulu 33.B.10 Kerttu N.N. (Gertrud N.N-dotter) Syntyi n. v. 1650 mahdollisesti Luhangassa. Kerttu avioitui tai hänet naitettiin v. 1668/1669 tienoilla Mikko Klemetinpojan puolisoksi. Kerttu mainittiin v. 1669 -1678 henkikirjoissa emäntänä Klemettilän lampuotitilalla. Kerttu kuoli v. 1678 jälkeen, ehkä n. v. 1680 Luhangassa. Lapset: - Lasse Mikonpoika, mainittiin v. 1694 henkikirjassa lampuotina ja isäntänä Klemettilässä. Lassella ei mainittu puolisoa. - Risto Mikonpoika, s. n. v. 1672 Luhanka. Tauluun 33.B.11. - Sipi Mikonpoika, mainittiin v. 1707 -1712 henkikirjoissa Risto Mikonpojan veljenä Klemettilän lampuoti-rusthollissa (Luhangan säterissä eli kartanossa). - Klemetti Mikonpoika, mainittiin v. 1707 -1712 henkikirjoissa Risto Mikonpojan veljenä Klemettilässä. Maria N.N. (Maria N.N-dotter) Maria mainittiin v. 1682 -1694 henkikirjoissa Mikko Klemetinpojan 2. puolisona ja Klemettilän lampuotitilan emäntänä. Ei tiedossa lapsia. Taulu 33.B.11 Risto Mikonpoika (Christer Michelsson) Syntyi n. v. 1672 lampuodin poikana Luhangan kylän Klemettilässä, eli Luhangan säterin lampuotirusthollissa. Risto Mikonpoika toimi lampuotina veljensä Lassen jälkeen kotitilallaan Klemettilässä v. -1707 -1725. Vuoden 1725 henkikirjassa mainittiin myös Riston veljen vaimo Anna sekä vävy Nuutti Heikinpoika. Risto Mikonpoika mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 69 RK 1727 -1736 k. 52) itsellisenä Luhangan Tammijärvellä. E.m. rippikirjassa Risto mainittiin sokeaksi (blind). Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Luhangan Sipilä, Jaakkola ja Klemettilä olivat Ylisen Hollolan komppanian ratsutila n:o 104, joka oli 1 manttaalin 2 talouden tila, viite; s. 709 SPH I-II. Sipilä ja Jaakkola olivat tuolloin yhdistettynä 1 talouden tilana sekä Klemettilä omana lampuotitilana. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan vanha kerjäläinen (Gl. tiggare) 64 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Risto Mikonpoika kuoli 80 v. ikäisenä 20.5.1737 Luhangan Tammijärvellä, jossa ilmoitetussa kuoliniässä oli varmaan liioittelua, kuolinikä voisi olla ehkä n. 65 vuotta. Taulu 33.B.12 Kaarina Eerikintytär (Carin Erichsdotter) Syntyi n. v. 1680 mahdollisesti Luhangassa, asiaa ei tunneta tarkemmin. Kaarina voisi olla Luhangan säterin lampuodin Eerik Pertunpojan ja vaimonsa Kertun tytär, tai Rekolan tilan Eerik Eerikinpojan ja vaimonsa Dorden tytär tai Salmelan Eerik Pertunpojan ja vaimonsa Kaarinan tytär, joten isävaihtoehtoja on monia pelkästään Luhangan kylässä. Kaarina Eerikintytär mainittiin v. 1707 -1725 henkikirjoissa Risto Mikonpojan puolisona Luhangan Klemettilässä, lähellä Tammijärveä sekä rippikirjassa Tammijärvellä. Miehensä kuoleman jälkeen Kaarina Eerikintytär mainittiin vielä v. 1746 Tammijärvellä, josta hän muutti jonnekin, mikä ei selvinnyt rippikirjan perusteella, eikä Kaarinan kuolemasta löydetty tietoja. Joka tapauksessa hän kuoli v. 1746 jälkeen. Lapset: - Maria Ristontytär, s. v. 1715 Luhanka, k. 2.2.1775 Luhanka, Vanhakylä. Puoliso; Nuutti Heikinpoika, s. 1700, k. 21.3.1776 Luhanka, Vanhakylä. - Heta Ristontytär, s. v. 1716 Luhanka. Tauluun 33.A.10. - Mikko Ristonpoika, mainittiin lampuotina Klemettilässä v. 1731 -1739. Puoliso; Maria mainittiin v. 1737 -1739 henkikirjoissa. Taulu 34 Joutsan Pappisen Haukihäntä sukuhaara Yleistä: Joutsan kylä Pappinen kuului 1600/1700-luvuilla Suur-Sysmän Tammilahden kylään, ollen Hartolan perustamisen v. 1784 jälkeen osa Hartolaa. Joutsa oli v. 1784 jälkeen Hartolan kappeliseurakuntana ja v. 1860 alkaen itsenäisenä kuntana. Talon ja kylän nimen varhainen muoto oli Pappi tai Pappis (Pappis el. Haukihändä). Kylän nimenä esiintyi Pappis by, eli Pappinen. Pappi, Pappinen nimen alkuperää ei kylän nimenä tunneta, toki pappi on uskonnollisen yhteisön hengellinen johtaja ja tarkoittaa myös isää, toisaalta tiedetään että pappi on tarkoittanut myös riihenlämmittäjää, viite; s. 15 Joutsan Kotiseutulehti 2012. Talon nimestä Haukihäntä ei ole myöskään tietoa sen alkuperästä. Tammilahden kylän Pappi tai Pappinen eli Haukihäntä (myös; Haukikuono ?) nimi tuli käyttöön 1700-luvun alussa maa- ja henkikirjoihin, sitten myös kirkonkirjoihin Isonvihan jälkeen. Pappisen Haukihännän tila lohkottiin ilmeisesti v. 1595 Pappisen emätilasta, jonka toista puoliskoa, tilaa kutsuttiin myöhemmin Muikkuparraksi. Samoin tästä lohkottiin jo v. 1585 tila, josta myöhemmin käytettiin nimeä Hara, eli pienen Haran kylän kantatila. Näiden tilojen kantatila saattoi Puttolan tila, jossa isäntänä tunnettiin maakirjan alkuaikoina Olli Puttola, taulu 46.1. Maakirjan ja Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Tammilahti n:o 2 Pappi (Pappisen) eli Haukihännän tila oli 1/6 manttaalin 1 talouden vero- eli perintötila, joka oli Sysmän komppanian 5. ja 6. korpraalin vapaatila ja ruodun n:o 41 osakas, viite; s. 707 SPH I-II ja s. 77 JK. Haukihännän tilalla mainittiin myös torppa; Vaihela. Haukihännän tila jakaantui ensin jo 1700-luvun loppupuolella ja Isonjaon myötä 1800-luvun alussa siten että Haukihännästä muodostui 4 tilaa; Ryyttinen, Simola, Harju ja Sydänmaa. Harju mainittiin myöhemmin Simolan torppana. Myöhemmin 1800-luvun loppupuolella Haukihännän jaossa syntyneet tilat olivat nimellä Ryyttinen, Simola (jolla torpat; Niemelä ja Harju) sekä Sydänmaa. Haukihäntä tilan nimenä hävisi käytöstä 1890-luvulla. Oletettavasti Haukihännän emätila sijaitsi paikalla joka tunnetaan nykyään Sydänmaan tilana, joka sijaitsee Pappisen kylän länsiosassa Tammiharjussa lähellä Luhangan rajaa, Joutsa –Luhanka tien n:o 610 pohjoispuolella, viite; s. 11 ja s. 73 EK-P. Sydänmaan yhteydessä mainittiin että se oli Puustellina. Ryyttinen sijaitsi tai sijaitsee yhä Pappisen kylän keskustassa Muikkuparran (Mäentalon) tilan eteläpuolella. Toisaalta Kuninkaan kartaston v. 1790 mukaan Pappisen 2 tilaa Haukihäntä ja Muikkuparta olisivat olleet lähinaapureita paikalla, jossa nykyään on Muikkuparran Mäentalon tila. Haukihäntä ehkä Muikkuparran eteläpuolella nykyisen Ryyttisen tilan paikkeilla !?. Kansakoululaitoksen perustamisen jälkeen Pappisen koulu toimi Ryyttisessä v. 1895 -1899 kunnes uusi koulurakennus valmistui, viite; s. 25 -27 EK-P. 65 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Sydänmaan tilan etelä-lounaispuolella sijaitsee e.m. Harjun ja Niemelän talot, jotka torppien vapautumisen jälkeen itsenäistyivät omiksi pientiloikseen. Niemelän tilaa asuttaa nykyään Markku Järvenpää (s. 1961 Joutsa), jonka isän isän isä linjan kaukaisin tunnettu esi-isä oli Asikkalan Kalkkisten kartanon Iisakkilan torppari Mikko Eerikinpoika Hanjärvi (s. 1746, k. 1808), kuten myös kirjoittajan suorassa isän isän isä linjassa !. Pappisen kylällä on oma kyläyhdistys; www.pappinen.com. Pappisen Haukihännän varhaisempi historia ja isännät: Heikki Ollinpoika (Henrik Olsson), s. n. v. 1540 Joutsa (?). Heikki Ollinpoika toimi uudistilallisena Tammilahden Pappisessa, tiettävästi Pappisen Haukihännän & Muikkuparran yhteisellä emätilalla, jonka isäntänä hänet mainittiin v. 1564 -1578. Heikin isä voisi olla Olli Puttola, taulu 46.1 ja veli Hannu Ollinpoika, Hannuksen tilan isäntä, taulu 40.1. Toisaalta Heikki voisi olla lähtöisin Hartolan Kirkkolasta, jossa tiedetään isäntänä Olli Heikinpoika v. 1539 -1552. Tilan pitoa jatkoi sitten v. 1553 alkaen Jussi Ollinpoika, mainittiin myös Olli Ollinpoika ja Lauri Ollinpoika, sekä Heikki Ollinpoika, joka viljeli tilan jaossa syntynyttä 1/6 koukun ja 1 jousen tilaa v. 1545 -1562, jonka jälkeen tilalla ei mainittu ketään !. Tila todettiin v. 1561 veroltaan 1/6 koukun ja 3 jousen tilaksi !. Voitaneen ajatella josko Heikki Ollinpoika olisi siirtynyt uudisviljelijäksi takamaille Tammilahden Pappisiin (?), tässä tapauksessa Heikki Ollinpoika olisi syntynyt jo n. v. 1523 -1525 tienoilla !. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Tammilahden Heikki Ollinpojan varallisuus oli; rahaa 6 mk, 1 hevonen, arvo 10 mk, (ei lehmiä), 5 lammasta, 4 vuohta ja/ tai pukkia, 4 sikaa, nuorta karjaa 3 kpl, joista perittiin hopeaveroa yht. 3 äyriä ja 19 1/5 deninkiä, viite; s. 63 JK. Tämä ylimääräinen hopeavero kerättiin v. 1571 koko Ruotsin valtakunnassa Älfsborgin (Göteborg) linnan lunastamiseksi takaisin tanskalaisilta, jotka olivat sodassa valloittaneet k.o. linnan . Heikki Ollinpojan tila oli v. 1564 veroltaan 1/12 koukun ja 1 jousen tila, eli vaikka tila oli uudistila, niin se oli lohkottu vanhemmasta tilasta, ilmeisesti Puttosesta (?), joka selittää osaltaan koukkuluvun pienuutta. Ennen kuin tilaa jaettiin, niin v. 1582 tila mainittiin 1/6 koukun ja 3 jousen tilaksi. Vuonna 1585 ensimmäisen jaon myötä koukkuluku sekä jousimäärä putosi; 1/12 ja 1 jousi. Seuraavaa jakoa ennen v. 1593 tila todettiin 1/12 koukun, ½ manttaalin ja 2 jousen tilaksi, kun taas v. 1595 jaon myötä verotusarvo putosi; 1/24 koukkua, ½ manttaalia ja 1 jousi. Heikki Ollinpoika kuoli v. 1578 jälkeen, ehkä n. v. 1590 tienoilla Joutsan Pappisessa. Ilmeiset lapset: Matti Heikinpoika (Matz Hindersson), Pappisen Muikkuparran tilan isäntä v. 1579 1622. N.N-Heikintytär, puoliso; Heikki Pietarinpoika (Henric Persson). E.m. emätilasta lohkotun Haran tilan isäntä v. 1585 -1588. Sen jälkeen isäntänä toimi Heikki Heikinpoika. Heikki Heikinpoika (Henrik Hindersson), Haran tilan isäntä v. 1589 -1639. Perttu Heikinpoika (Bertil Hindersson), Haukihännän isäntä. Perttu Heikinpoika (Bertil Hindersson), s. n. v. 1572 Joutsa, Pappinen. Perttu Heikinpoika mainittiin maakirjoissa (koukku-/manttaaliluetteloissa) tiettävästi Pappisen Haukihännän & Muikkuparran emätilasta v. 1595 lohkotun uudistilan, Pappisen eli Haukihännän tilan pitkäaikaisena isäntänä, maakirjan mukaan v. 1595 -1639. Pertun tila todettiin v. 1595 veroltaan saman suuruiseksi kuin Muikkuparran tila oli, eli 1/24 koukun, ½ manttaalin ja 1 jousen tilaksi. Ennen lohkomista emätila oli v. 1593 oli 1/12 koukun ja ½ manttaalin ja 2 jousen tila. Vuonna 1639 Pertun tila oli veroltaan ½ äyrin ja 1/6 manttaalin tila. Pertun tila mainittiin 1600-luvun alun katovuosien myötä autioksi (öde) v. 1603 ja v. 1604 Perttu todettiin kykenemättömäksi (oförm) maksamaan verojaan. Vuonna 1615 todettiin Perttu karanneeksi (förymder) tilaltaan ilmeisesti verojen/verovelkojen myötä, tai pakoillessaan joutumista sotapalvelukseen (?). Tähän saattoi vaikuttaa v. 1614 suoritettu ylimääräinen veronkanto koko Ruotsin valtakunnassa Älfsborgin linnan (nyk Göteborg) lunastamiseksi tanskalaisilta. Tämä vero oli tiettävästi suurimpia mitä Suomessa on koskaan kannettu ja kannettiin vielä toistamiseen, sillä v. 1571 kannettu ylimääräinen hopeavero perittiin samasta syystä !. Itä- 66 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Hämeessä tämän veronkannon suoritti v. 1614 Koskipään kartanon herra ratsumestari Sipi Henrikinpoika, viite; s. 16 KeI-H. Vuoden 1634 henkikirjassa todettiin Perttu karanneeksi tilaltaan Uudellemaalle (förymde till Nyland), ilmeisesti verovelkojen vuoksi (?). Monet talonpojat joutuivat suuriin vaikeuksiin 1630-luvulla katovuosien ja tiloille kohdistuvien suurten sotarasitusten (30-vuotinen sota) myötä (kohtuuttomien verojen ja sotaväkiottojen vuoksi). Perttu Heikinpoika kuoli v. 1639 jälkeen Pappisessa. Matti Pertunpoika (Matz Bertilsson), s. n. v. 1597 Joutsa, Pappinen. Ilmeisesti edellisen poika. Matti mainittiin jo v. 1631 verokirjassa talolliseksi (bonde) Haukihännän tilalla. Henkikirjojen mukaan Matti Pertunpoika toimi talollisena ja isäntänä Haukihinnan tilalla v. 1634 -1649. Puoliso: Inkeri Niilontytär, mainittiin v. 1634 -1646. Matilla ja Inkerillä mainittiin tytär Marketta jo v. 1634 sekä nimeltä mainitsematon tytär v. 1644 sekä poika ja tällä vaimo v. 1649. Matin tila todettiin autioksi (öde), eli veronmaksukyvyttömäksi v. 1644, 1646 ja 1651. Matti Pertunpoika kuoli v. 1649 jälkeen Pappisessa. Jaakko Matinpoika (Jacob Matzson), s. n. v. 1630 Joutsa, Pappinen. Tiettävästi edellisen poika. Jaakko mainittiin nimellä v. 1650 alkaen Haukihännän tilalla, jonka isäntänä hän toimi v. 1650 -1678. Puoliso: Marketta (Margeta el. Maisa) mainittiin v. 1653 -1680. Jaakolla mainittiin veli Eskeli (?) v. 1653 -1656 vaimonsa Marketan kanssa. Tilalla mainittiin itsellinen Matti Matinpoika vaimonsa Helkan kanssa v. 1653 -1656. Jaakolla mainittiin v. 1663 -1665 Vappu niminen tytär, joka avioitui v. 1678 Sipi nimisen vävyn kanssa, joka mainittiin v. 1668 -1670 Haukihännän tilalla. Jaakolla mainittiin Maisa niminen tytär v. 1662 -1671 henkikirjoissa, sekä poika Matti ja tällä vaimo Sofia v. 1678 -1682 henkikirjoissa, samoin Riitta niminen tytär v. 1678. Jaakko Matinpoika kuoli ilmeisesti v. 1679, koska vaimonsa Marketta mainittiin v. 1680 leskeksi. Eerikki Matinpoika (Erich Matzson), s. n. v. 1633 Joutsa, Pappinen. Tiettävästi edellisen veli. Mahdollisesti sama kuin Jaakko Matinpojan veljeksi v. 1653 -1656 nimetty Eskeli, joka voisi olla kirjaus tai tulkintavirhe (?). Eerikki Matinpojalla mainittiin vaimo; Marketta v. 1682 henkikirjassa. Eerikin mahdollinen toinen vaimo oli ilmeisesti Kaarina Eskelintytär (?). Eerikki Matinpoika mainittiin henkikirjoissa vain v. 1682 Haukihännän tilalla, jonka omistajana ja isäntänä hänet mainittiin maakirjoissa v. 1682 -1691 ja v. 1694. Eerikki kuoli ilmeisesti suurten kato- ja nälkävuosien 1695 -1697 aikana Pappisessa. Sysmän v. 1704 verorästiluettelon mukaan Pappisen eli Haukikuonon (Haukihännän) isännät Jaakko Matinpoika ja Eerikki Matinpoika olivat kuolleet suuressa köyhyydessä, eivätkä olleet mitään jälkeensä jättäneet, viite; s. 717 SPH I-II. Juho Tuomaanpoika (Johan Thomasson), mainittiin v. 1687 -1694 henkikirjoissa Haukihännän tilalla yhdessä puolisonsa Dorden (Dårde) kanssa. Maakirjan mukaan Juho Tuomaanpoika toimi Haukihännän isäntänä v. 1692 -1693 sekä 1695 -1704. Tilalla mainittiin v. 1693 -1694 Juholla veli Eerik sekä rengit Yrjö v. 1693 ja Tuomas v. 1694 (ehkä veljekset), kuin myös Jaakko niminen nihti, eli sotilas v. 1687 -1693. Taulu 34.1 Tuomas Pietarinpoika Pappinen eli Haukihäntä (Thomas Persson Pappis el. Haukihändä) Syntyi n. v. 1675 ehkä Suur-Sysmän (Luhangan) Tammijärvellä (?). Oletettu isä taulussa 36.3. Lähinnä henkikirjojen perusteella voitaneen päätellä että Tuomas voisi olla lähtöisin Luhangan Tammijärven Tomuhousun tilalta, tullen Joutsan puolelle naapurikylään Tammilahden Pappiseen (?). Tomuhousun isännällä Henrik Pietarinpojalla mainittiin v. 1680 -1691 henkikirjoissa veli Pietari Pietarinpoika, sekä Henrikin ilmeinen poika Tuomas (ilman vaimoa), sekä toinen poika Yrjö v. 1680 -1694, jolla mainittiin vaimo Sofia v. 1693 -1694 henkikirjoissa. Ehkä Tuomas Pietarinpoika tuli Tammijärveltä ensin rengiksi Pappisen Haukihäntään v. 1693 tienoilla ja avioitui sitten tilan tyttären kanssa (?). Henkikirjoissa mainittiin v. 1694 Pappisen Haukihännän silloisella isännällä Juho Tuomaanpojalla Tuomas niminen renki. Haukihännän tilalla v. 1693 mainittu Yrjö niminen renki saattoi olla Tuomaksen veli (?). 67 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Päättely siitä että Tuomas Pietarinpoika periytyisi Tammijärven Tomuhousun tilalta, sisältää vielä epävarmuuksia ja vaatii vielä lisäselvittelyä. Haasteelliseksi asian tekee 1695 -1697 suurten nälkävuosien ja sitä seuranneiden Pohjan sodan ja Isonvihan aika, jolloin väestöluetteloita ylläpidettiin heikosti. Tammijärven Tomuhousu/ Liukkosen tilalta tunnetaan useampiakin sopivia Pietari nimisiä isäehdokkaita. Muualta lähiseuduilta ja kylistä ei ole löydetty ”sopivia” Pietari isäkandidaatteja. Tuomas Pietarinpoika mainittiin maakirjoissa ja Sysmän henkikirjoissa isäntänä Tammilahden Pappisen Haukihännän (Tammilax, Pappis el. Haukihändä) tilalla v. 1705 -1712- vaimonsa Riitan kanssa. Tilalla mainittiin v. 1707 -1712 poikana Eskeli (Eskil) jolla vaimo Maria v. 1711 -1712. Tuskin tämä Eskeli oli Tuomaksen ja Riitan poika, ehkä paremminkin sama kuin Tomuhousun tilalla v. 1691 -1694 mainittu veli Eskeli ? !. Haukihännän tilalla mainittiin itsellisenä Sipi ja tällä vaimo Maria. Vuoden 1705 maakirjassa tilan omistajaksi oli merkitty Tuomas Pietarinpoika Pappinen (Thomas Peerson Pappis). Vuonna 1712 tilan kymmenysverojen maksajaksi oli merkitty Tuomas Haukihäntä (Thomas Haukihändä). Haukihännän tilalla v. 1722 -1723 isännäksi mainittu Yrjö Pietarinpoika Pappinen (Jöran Pährsson Pappis) lienee ollut Tuomaksen veli ja ilmeisesti sama Yrjö Pietarinpoika, joka mainittiin v. 1680 -1694 Tammijärven Tomuhousun tilalla (?), Yrjön vaimona Tomuhousussa mainittiin v. 1693 -1694 Sofia. Yrjön vaimona mainittiin Pappisen Haukihännässä Sofia Matintytär (Sophia Mattsdotter), joka mainittiin v. 1725 henkikirjassa Niilo Yrjönpojan äidiksi Haukihännän tilalla. Niilo Yrjönpojan kohdalla oli v. 1727 henkikirjassa merkintä siitä että tämä oli ollut karkumatkalla ja hänet otettiin sotilaaksi (”förrymbt och gifvit sig till soldat”), ilmeisesti verovelkojen vuoksi. Yrjö Pietarinpoika ja vaimonsa Sofia Matintytär mainittiin vielä Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 70 RK 1727 -1736 k. 53) Tammilahden Pappisen Haukihännässä ja kerrottiin heidän kuolleen. Tilalla mainittiin itsellisinä Kaarina Eskelintytär (Carin Eskilsdotter) ja Maria Severintytär (Maria Söfringsdotter). Tuomas Pietarinpoika kuoli ilmeisesti v. 1715 -1722 välisenä aikana Pappisessa, siis Isonvihan aikaan. Taulu 34.2 Riitta Eerikintytär (Brita Erichsdotter) Syntyi n. v. 1680 tiettävästi Joutsan Pappisessa (?). Riitan isä voisi olla edellä mainittu Eerikki Matinpoika, joka toimi Haukihännän tilan isäntänä v. 1682 -1694 (?). Riitta mainittiin v. 1707 -1712 henkikirjoissa Tuomas Pietarinpojan puolisona ja emäntänä Pappisen Haukihännän tilalla. Riitta Eerikintytär mainittiin Hartolan ensimmäisissä säilyneissä rippikirjoissa vanhana äitinä Haukihännän tilalla. Riitan äidiksi (äitipuoleksi ?) mainittu Kaarina Eskelintytär kuoli 85 v. ikäisenä v. 1736 Haukihännän tilalla. Riitta Eerikintytär kuoli 73 v. ikäisenä 1.5.1753 Pappisessa. Lapset: - Simo Tuomaanpoika, s. n. v. 1698 Joutsa, Pappinen. Tauluun 34.3. - Olavi Tuomaanpoika, s. n. v. 1702 Joutsa, Pappinen. Mainittiin Simon yhtiömiehenä ja itselliseksi Haukihännän tilalla, torpparina Pappisen Vaiheman torpassa, k. 4.10.1756 Vaihema. Puoliso; Kaarina Henrikintytär. - Sipi Tuomaanpoika, s. n. v. 1707 Joutsa, Pappinen. Puoliso, Doro Eliaksentytär. Taulu 34.3 Simo Tuomaanpoika Haukihäntä (Simon Thomasson Haukihändä) Syntyi n. v. 1698 talollisen poikana Joutsan Pappisissa. Simon isä oli ilmeisesti Tuomas Pietarinpoika Haukihännän tilalta. Simo toimi itsekin Haukihännän tilan isäntänä v. 1728 -1748, yhtiömiehenään veljensä Olavi Tuomaanpoika. Myös vävy Matti Paavonpoika Muikkuparrasta toimi Olavin jälkeen Simon yhtiömiehenä. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Simo Tuomaanpojan äidin äiti Kaarina Eskelintytär kuoli 85 v. ikäisenä v. 1736 ja haudattiin 1.2.1736 Hartolan kirkkoon. Kaarina mainittiin olleen kerjäläisenä ennen kuolemaansa. Simo Tuomaanpoika kuoli 71 v. ikäisenä 9.4.1769 Pappisessa. N.N. (N.N-dotter) Simon oletetun ensimmäisen puolison nimeä ei tiedetä. 68 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Lapset: - Perttu Simonpoika (Bertell Simonsson), s. 1716 Joutsa, Pappinen. Talollisena ja isäntänä Haukihännän jaetulla tilalla v. 1755 -1764, sen ohella lautamies (nämdeman). Perttu kuoli 48 v. ikäisenä 24.6.1764 Joutsan Pappisen Haukihännässä ja haudattiin 1.7.1764 Hartolan kirkkoon. Puoliso 15.12.1754 Kristiina Kallentytär, s. 1728 Leivonmäki. Kristiina avioitui miehensä kuoleman jälkeen 2. kerran Pappisen rengin Yrjö Yrjönpojan (s. 1741) kanssa. Kristiina Kallentytär kuoli 10.4.1790 Joutsa, Pappinen, haudattu 18.4.1790 Leivonmäelle. Pertun ja Kristiinan poika Risto Pertunpoika, s. 1.4.1764 Pappinen, avioitui 27.1.1783 Muikkuparran tilan tyttären Leena Tuomaantyttären (s. 20.5.1764) kanssa, jonka isä taulussa 54.9. Risto Pertunpojan ja Leena Tuomaantyttären poika Mikko Ristonpoika (s. 1788) rakensi 1820-luvulla uudistilan Haukihännän Harjun tilan, jota hän ja hänen jälkeläisensä sitten viljelivät. Harju mainittiin 1870-luvulta lähtien Tammilahti n:o 2 (Haukihännän) torppana. Riston ja Leenan toinen poika Antti Ristonpoika (s. 1786) ja vaimonsa Liisa Henrikintytär (s. 1788) viljelivät Haukihännän jaossa syntynyttä Simolan tilaa, jossa jatkoi sitten heidän tyttärensä Maria Antintytär (s. 1810) miehensä Antti Antinpojan (s. 1812) kanssa. Taulu 34.4 Kaarina Tahvontytär (Carin Staphansdotter) Syntyi n. v. 1713 mahdollisesti Hartolan Kirkkolassa (?). Kaarinan isä Tahvo tai Tapani (Staphan) tiedetään vain lastensa patronyymin perusteella. Kaarina Tahvontyttären äiti oli Kaarina Pertuntytär (Carin Berendtsdotter), s. 1689, k. 16.2.1752 Hartola, Kirkkola, joka mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 33 RK 1727 -1736 k. 23) poikansa Mikko Tahvonpojan taloudessa Kirkkolassa. Seuraavassa rippikirjassa (s. 72 RK 1736 -1747 k. 73) Kaarina Pertuntytär mainittiin Pappisen Haukihännässä tyttärensä Kaarinan perheen taloudessa ja Simo Tuomaanpojan anoppina. Kun tyttärensä Kaarina Tahvontytär kuoli v. 1747 Pappisessa, niin Kaarina Pertuntytär palasi takaisin Kirkkolaan. Tämän enempää Kaarina Tahvontyttären vanhemmista ei tiedetä, sillä heitä ei löydy 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun vajavaisista henkikirjoista. Kaarina Tahvontyttären veli Perttu Tahvonpoika muutti v. 1733 Uudellemaalle (till Nyland). Kaarina Tahvontytär mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1729 alkaen Simo Tuomaanpojan puolisona Pappisten Haukihännässä, eli Kaarina naitettiin jo n. 16 v. ikäisenä emännäksi Haukihäntään. Hartolan rippikirjoissa Kaarina mainittiin myös v. 1729 alkaen Simo Tuomaanpojan puolisoksi. Kaarina Tahvontytär kuoli jo 34 v. ikäisenä mahdollisesti lapsivuoteeseen 3.9.1747 Pappisessa. Lapset: - Sofia Simontytär, s. 1731, kastettu 6.6.1731 Joutsa, Pappinen, k, 1751 Pappinen. Puoliso; 29.1.1749 Matti Paavonpoika, s. 1726 Pappinen, Muikkuparta, jonka isä taulussa 54.7. Matti toimi appiukkonsa Simon yhtiömiehenä, mutta Sofian kuoleman jälkeen avioiduttuaan 1.5.1752 uudemman kerran Marketta Heikintyttären kanssa Matti Paavonpoika toimi torpparina Tammilahden Lavian torpassa. Sofian ja Matin tytär Eeva Matintytär, s. 30.9.1749 avioitui 8.12.1771 Henrik Henrikinpojan, s. 1740 Luhanka, Ryyttylä, kanssa. Henrikin isä taulussa 33.A.9. Henrik Henrikinpoika ja Eeva Matintytär toimivat talollisena Haukihännän tilalla. - Vappu Simontytär, s. 31.2.1734 Joutsa, Pappinen. Puoliso; 12.12.1756 reservin sotilas Yrjö Heikinpoika, s. 1728 Tammijärvi, k. 1793 Pappinen. - Yrjö Simonpoika, s. 23.4.1736 Joutsa, Pappinen. Puoliso; 9.12.1759 Vappu Juhontytär Putkijärveltä. Yrjö Simonpoika toimi talollisena ja isäntänä kotitilallaan Haukihännässä. Yrjö kuoli v. 1797 Pappisessa. - Marketta Simontytär, s. v. 1740 Joutsa, Pappinen, k. 1754 Joutsa, Pappinen. - Juho Simonpoika, s. 23.6.1742 Joutsa, Pappinen - Maria Simontytär, s. 21.4.1745 Joutsa, Pappinen. Tauluun 33.A.12. 69 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Maalin Pertuntytär (Malin el. Magdalena Bertilsdotter) Syntyi n. v. 1724 Tammilahden Hannusmäessä. Maalin avioitui tai hänet naitettiin 1.5.1752 leskimies Simo Tuomaanpojan puolisoksi Pappisten Haukihäntään, jossa Maalin kuoli jo 34 v. ikäisenä 28.12.1758. Lapset: - Marja Simontytär, s. 18.5.1752 Joutsa, Pappinen - Anna Simontytär, s. 1754 Joutsa, Pappinen Suku jatkoi tilan pitoa Haukihännässä seuraavasti: Sofia Simontyttären (s. 1731) tytär Eeva Matintytär (s. 1749), joka avioitui v. 1771 Luhangan Sydänmaan Ryyttylän tilan pojan Henrik Henrikinpojan kanssa saivat mm. lapset: Joonas (s. 1775) ja Antti (s. 1778), jotka jatkoivat tilan pitoa seuraavasti: Joonas Henrikinpoika (s. 1775) ja vaimonsa Liisa Yrjöntytär (s. 1770) viljelivät Haukihännän jaossa syntynyttä Ryyttisen tilaa, jossa jatkoi heidän tyttärensä Maria Joonaantytär (s. 1795) miehensä, taloon vävyksi tulleen Matti Henrikinpojan (s. 1787) kanssa. Olisikohan nimi Ryyttinen juontunut Luhangan Ryyttylästä, tullut Joonaksen isän mukana (?), jota Luhangassakin mainittiin joissain lähteissä myös nimellä Ryyttilä !. Antti Henrikinpoika (s. 1778) ja vaimonsa Anna Yrjöntytär (s. 1780) mainittiin 1800-luvun alussa kirkonkirjoissa uudistilallisiksi, kun rakensivat Sydänmaan tilana tunnetun Haukihännän jaossa syntyneen tilan. Tästä on päätelty että vanha Haukihäntä sijaitsi suunnilleen sillä paikalla missä nykyinen Sydänmaa sijaitsee. Talon nimeksi tullut Sydänmaa nimi tuli varmaan Antin isän mukana ”tuliaisina” Luhangan Sydänmaan kylän mukaan (?). Sydänmaan tilaa viljeli sitten Antin ja Annan poika Kustaa Antinpoika (s. 1802) vaimonsa Leena Eerikintyttären (s. 1818) kanssa sekä heidän jälkeensä poika Aukusti Kustaanpoika (s. 1840) vaimonsa Vilhelmiina Adolfintyttären (s. 1840) kanssa. Tämän jälkeen heidän poikansa Aukusti Aukustinpoika Salonen (s. 1864) vaimonsa Hilma Maria Antintyttären (s. 1875) kanssa viljelivät Sydänmaan tilaa. Tämän jälkeen suku vaihtui Sydänmaalla, kun Oskaris ja Eriikka Mäkinen tulivat viljelemään tilaa. Nykyään Sydänmaan tilaa viljelee e.m. jälkeläinen Markku Mäkinen, viite; s. 73 EK-P. Taulu 35.A Joutsan Heinikan Anttila sukuhaara Yleistä: Hartolan Kirkkolan Heinikassa sijainneen Anttilan tilan historia alkaa ilmeisesti 1750luvulta, sillä v. 1750 tienoilla Pärnämäestä muuttanut Antti Rasmuksenpoika perheineen rakensi uudistilan, joka nimettiin hänen etunimensä mukaisesti Anttilaksi. Heinikan Anttila on mainittu kuuluneeksi Hartolan Kirkkola n:o 4 Sipilän ratsutilan (myöhemmin Fredricsgård ja Tollinmäen kartano) laajoihin maaomistuksiin ja siten Anttila oli Sipilä rusthollin lampuotitila (?), viite; s. 170 171 ja 188 TEP. Kuitenkin maakirjojen ja henkikirjojen mukaan Heinikan Anttila oli Kirkkola n:o 3 Ulmalan lampuotitila, joskin Ulmala jakaantui ¾ Kirkkolan n:o 4 Sipilä rusthollille ja ¼ Kirkkola n:o 5 Mäkelä rusthollille. Heinikan Anttila, kuten koko Heinikan pieni kylä siirrettiin senaatin päätöksellä 1.1.1919 Joutsaan, viite; 206 TEP. Anttilan tila toimi Heinikan kylän postitoimistona. Anttilan tilan tarina päättyi tulipaloon 25.6.1956, jonka myötä asukkaat (Juho Antinpoika Anttilan perhe) muutti muualle myyden maa-alueet naapureille, viite; s. 170 -171, 188 -190 ja 206 TEP. Taulu 35.A.1 Rasmus N.N. (Erasmus N.N-son) Syntynyt ehkä n. v. 1660 mahdollisesti Hirvensalmella (tai Joutsassa ?). Rasmus tai Erasmus tiedetään vain poikiensa patronyymin perusteella. Rasmus (tai Erasmus) kuoli ennen v. 1727 mahdollisesti Joutsassa. 70 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 35.A.2 Riitta Eerikintytär (Britra Erichsdotter) Syntyi n. v. 1660 (tai 1659 ?) mahdollisesti Joutsassa, ehkä Pärnämäessä (?). Riitta voisi olla Pärnämäen Hossolan Eerik Mikonpoika Hossolan tytär (?). Eerikin pojan Pietari Eerikinpoika Hossolan (s. n. v. 1661, k. v. 1712 jälkeen) jälkeläisiä on mm. kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen. Riitta Eerikintytär mainittiin Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa (s. 128 RK 1727 -1736 k. 109, ja s. 136 RK 1736 -1747 k. 137) poikansa itsellisen ja torpparin Matti Rasmuksenpojan äidiksi Joutsan Pärnämäessä. Riitta Eerikintytär kuoli 87 v. ikäisenä 16.10.1746 Pärnämäessä. Ilmoitetussa kuoliniässä voi olla hieman liioittelua. Lapset: - Matti Rasmuksenpoika, s. n. v. 1690 mahdollisesti Joutsassa (?). Torppari ja itsellisenä Pärnämäessä sekä torpparina Heinikan Sorvarissa. Lampuotina rakentamassaan uudistilalla Heinikan Mattilassa, k. 11.6.1770 Hartola, Heinikka, Mattila. Tilan nimi muodostui rakentajansa Matin mukaan Mattilaksi. Puoliso: Maria Olavintytär (Maria Olofsdotter), s. n. v. 1700, k. 19.9.1768 Hartola, Heinikka. Mattilan tilalla jatkoi lampuotina Aatami Matinpoika, s. 1721, k. 3.12.1789, jonka 1. vaimo (vih. 14.2.1748) Riitta Mikontytär, s. 1726, k. 12.2.1766 Heinikassa. Aatami avioitui leskimiehenä 2. kerran 11.12.1766 Sofia Kaapontyttären (s. 15.9.1742) kanssa, jonka isä taulussa 49.5. Aatami Matinpojan ja Riitta Mikontyttären poika Matti Aataminpoika (s. 21.10.1756) avioitui Putkijärven Kinkkulan tyttären Marja Aatamintyttären (s. 7.7.1760) kanssa, jonka isä taulussa 49.7. - Antti Rasmuksenpoika, s. n. v. 1697 mahdoll. Joutsassa (?). Tauluun 35.A.3. Taulu 35.A.3 Antti Rasmuksenpoika (Anders Erasmison) Syntyi n. v. 1697 mahdollisesti Joutsassa (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Antti Rasmuksenpoika mainittiin Hartolan rippikirjassa (s. 136 RK 1736 -1747 k. 137) perheensä kanssa torpparina Pärnämäen Mällössä, jossa asui myös Antin vanhempi veli Matti torpparina, samoin veljesten äiti Riitta Eerikintytär. Antti muutti v. 1743 Pärnämäestä torppariksi Mieskonmäen Pylsyyn, josta v. 1750 Hartolan Heinikkaan, jossa hän toimi torpparina Lampilassa. Täältä käsin Antti rakensi poikansa Olavin kanssa uudistilan Anttilan, joka nimettiin hänen etunimensä mukaisesti. Antti mainittiin Kirkkola n:o 4:n lampuodiksi Heinikan Anttilassa, vaikkakin hänen poikansa Olavi hoiti käytännössä tilan työt. Antin veli Matti muutti samoihin aikoihin Pärnämäestä Heinikkaan ja siellä Sorvarin torppaan, josta käsin Matti rakensi oman uudistilan Anttilan naapuriin, joka puolestaan nimettiin Mattilaksi, viite; s. 188 -189 TEP. Lampuoti Antti Rasmuksenpoika kuoli 90 v. ikäisenä 29.5.1787 Heinikassa. Taulu 35.A.4 Vappu Olavintytär (Walborg Olofsdotter) Syntyi n. v. 1706 mahdollisesti Pärnämäessä (?). Vappu avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1722 (tai 1723 ?) Antti Erasmuksenpojan puolisoksi. Vapun ilmeinen vanhempi sisko Maria Olavintytär avioitui Antin vanhemman veljen Matin kanssa. On päätelty että jos Antin ja Matin äiti Riitta Eerikintytär ei syntynyt Pärnämäessä, niin nämä siskokset Vappu ja Maria voisivat olla lähtöisin Pärnämäestä (?). Heinikan Anttilan tilan emäntä. Vappu kuoli 74 v. ikäisenä 8.12.1780 Heinikassa. Lapset: - Olavi Antinpoika, s. v. 1724 Joutsa, Pärnämäki (?). Tauluun 35.A.5. - Vappu Antintytär, s. n. v. 1728 Joutsa, Pärnämäki (?). Puoliso 1.12.1745 sotilas Yrjö Friskop Pärnämäestä. - Maria Antintytär, s. 1730, kast. 27.7.1730 Joutsa, Pärnämäki, k. 7.9.1740 Pärnämäki, Mällö - Martti Antinpoika, s. 1733, kast. 16.12.1733 Pärnämäki, k. 10.9.1740 Pärnämäki, Mällö - Kristiina Antintytär, s. 24.1.1737 Joutsa, Pärnämäki, k. 14.5.1759 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä. Puoliso: 7.12.1757 Risto Yrjönpoika, s. 1736 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä, taulussa 45.19. - Anna Antintytär, s. 1740 Joutsa, Pärnämäki 71 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 35.A.5 Olavi Antinpoika Anttila (Olof Andersson) Syntyi n. v. 1724, mahdollisesti Joutsan Pärnämäessä (?). Olavi asui lapsuuttaan ja nuoruuttaan Pärnämäessä ja Mieskonmäen Pylsyssä. Torppari Olavi Antinpoika Pylsystä avioitui v. 1745 Pekkasesta lähtöisin olevan Vappu Sipintyttären kanssa ja he muuttivat v. 1750 Hartolan Heinikkaan, jossa Olavi toimi aluksi torpparina Lampilassa, sekä n. v. 1753/1754 alkaen hän toimi lampuotina Anttilan uudistilalla, isänsä kunnon jo heikennyttyä. Olavin kunto mahdollisesti myös heikkeni 1770-luvun alussa sillä henkikirjoissa oli merkitty v. 1772 alkaen tilanpito Olavi Antinpojan perheelle ja väelle (Olof Andersson’s folk) Olavi Antinpoika kuoli 80 v. ikäisenä 15.5.1804 Heinikan Anttilassa. Taulu 35.A.6 Vappu Sipintytär (Walborg Sigfredsdotter) Syntyi v. 1727 talollisen tyttärenä Joutsan Pekkasessa, Sauvalan tilalla. Isä taulussa 37.3. Vappu avioitui tai hänet naitettiin 18 v. ikäisenä 15.12.1745 Olavi Antinpojan puolisoksi Joutsan Pylsyyn, vihkitiedoissa kerrottiin Vapun olevan piika Pekkasesta. Vappu mainittiin Pekkasen Sauvalassa myös rippikirjassa (s. 40 RK 1736 -1747 k. 41) ja kerrottiin Vapun avioituneen. Hartolan Heinikan Anttilan tilan emäntä. Vappu kuoli 70 v. ikäisenä 1.12.1797 Heinikassa. Lapset: - Tuomas Olavinpoika, s. 1.12.1748 Joutsa, Mieskonmäki, Pylsy. Tauluun 35.A.7. - Aatami Olavinpoika, s. 25.12.1751 Hartola, Heinikka - Eeva Olavintytär, s. 14.11.1757 Hartola, Heinikka. Puoliso; 29.11.1778 Juho Paavalinpoika, s. 4.6.1760 Heinikka. Juhon isä taulussa 35.B.3. - Marja Olavintytär, s. 27.2.1761 Hartola, Heinikka Taulu 35.A.7 Tuomas Olavinpoika Anttila (Thomas Olofsson) Syntyi 1.12.1748 torpparin poikana Joutsan Mieskonmäen Pylsyssä. Tuomas oli n. 2 v. ikäinen, kun hän muutti perheensä mukana Mieskonmäestä Hartolan Heinikkaan. Tuomas toimi isänsä jälkeen lampuotina kotitilallaan Heinikan Anttilassa. Vuoden 1820 maakirjan mukaan Kirkkola n:o 3 lampuotina toimi Tuomas Olavinpoika. Vuoden 1815 henkikirjan mukaan Kirkkola n:o 3 (Ulmalan) Anttilan ¼ manttaalin tilalla toimi lampuotina Tuomas Olavinpoika, mainittiin myös vävy Yrjö vaimonsa kanssa ja Yrjön lapset sekä poikapuolen Juhon perhe. Hainikan kylä siirrettiin 1.1.1919 Joutsaan. Tuomas kuoli 78 v. ikäisenä 19.3.1826 Heinikassa. Taulu 35.A.8 Maria Paavalintytär (Maria Påhlsdotter) Syntyi 23.2.1743 tiettävästi torpparin tyttärenä Hartolan Heinikassa. Isä taulussa 35.B.3. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Marja Paavalintytär Heinikasta avioitui tai hänet naitettiin saman kylän pojan Tuomas Olavinpojan kanssa 15.12.1764, jolloin Maria oli 21 v. ja Tuomas vasta 16 v. ikäinen. Marian veli Juho avioitui Tuomaksen siskon Eevan kanssa. Maria Paavalintytär toimi Heinikan Anttilan tilan emäntä. Lampuodin vaimo Maria Paavalintytär kuoli 47 v. ikäisenä keuhkopussintulehdukseen (pleyrosie) 19.11.1790 Heinikassa. Lapset: - Olavi Tuomaanpoika, s. 20.3.1766 Hartola, Heinikka. - Maria Tuomaantytär, s. 23.6.1767 Hartola, Heinikka. Puoliso: 11.12.1785 Juho Aataminpoika (s. 14.1.1764) Putkijärven Kinkkulasta, jonka isä taulussa 49.7. - Tuomas Tuomaanpoika, s. 6.6.1769 Hartola, Heinikka, k. 5.7.1793 Hartola, Heinikka. - Anna Liisa Tuomaantytär, s. 1.12.1771 Hartola, Heinikka. Tauluun 33.A.14. - Eeva Tuomaantytär, s. 10.7.1773 Hartola, Heinikka. - Aatami Tuomaanpoika, s. 9.3.1779 Hartola, Heinikka. 72 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Maria Lassentytär (Maria Larsdotter) Syntyi ilmeisesti 9.4.1764 talollisen tyttärenä Hartolan Harassa (?). Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan sotilaan leski Maria Lassentytär Harasta avioitui 14.8.1791 Heinikkaan lampuodin ja leskimiehen Tuomas Olavinpojan kanssa. Heinikan Anttilan tilan emäntä. Maria kuoli isorokkoon (koppor) 39 v. ikäisenä 27.5.1803 Heinikassa. Ei tiedossa lapsia. Taulu 35.B Joutsan Heinikan Lampila sukuhaara Taulu 35.B.1 Mikko Henrikinpoika (Michel Henricsson) Syntyi v. 1679 mahdollisesti Joutsassa, tai Hartolassa (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Mikko mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 75 RK 1727 -1736 k. 58) Tammilahdella Tammimäen Vartiamäen torpassa (Leivonmäen puolella) vaimonsa & lastensa ja näiden perheiden kanssa. Tämän vuoksi heräsi epäily, josko Mikko voisi olla Tammimäen Hannuksen Henrik Simonpojan (taulussa 40.7) poika, mutta tälle päättelylle ei löydetty vahvistusta ja koska monia muitakin sopivia isäehdokkaita löytyy lähistöltä, niin Mikon vanhemmat jäänevät arvailujen varaan 1600-luvun lopun vajavaisten asiakirjojen vuoksi. Mikko Henrikinpoika mainittiin seuraavassa rippikirjassa lampuotina Hartolan Kirkkolan Fortilan Heinikassa, tiettävästi tilalla, jota myöhemmin kutsuttiin Lampilaksi. Lampila nimi juontuu lampuoti sanasta, viite; s. 190 -193 TEP. Mikko kuoli 60 v. ikäisenä 17.3.1739 Heinikassa ja haudattiin 1.4.1739 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Taulu 35.B.2 Riitta Eskelintytär (Brita Eskelsdotter) Syntyi n. v. 1680 ilmeisesti Hartolassa (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Heinikan Lampilan lampuotitilan emäntä. Riitan isä oli Eskeli ja äiti ilmeisesti Liisa Eskelintytär, joka mainittiin Hartolan rippikirjoissa Matti Mikonpojan äidin äitinä Heinikassa, jossa tämä kuoli 95 v. (?) ikäisenä 8.2.1750. Riitta muutti miehensä Mikon kuoleman jälkeen v. 1752 Luhangan Tammijärvelle poikansa Matin perheen kanssa. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan torppari Matti Mikonpojan äiti Riitta Eskelintytär kuoli 81 v. ikäisenä 16.5.1753 Tammijärven Lujalahdella, ilmoitetussa kuoliniässä saattoi olla liioittelua, Riitta kuoli ehkä mieluummin 73 v. ikäisenä (?). Lapset: - Heikki Mikonpoika, s. n. v. 1712 Joutsa, Tammilahti, puoliso; 16.12.1733 Anna Eerikintytär Luhangan Tammijärveltä. Heikki muutti v. 1741 torppariksi Tammijärven Lujalahteen. - Matti Mikonpoika, s. v. 1721 Joutsa, Tammilahti, k. 28.11.1774 Luhanka, Tammijärvi, Lujalahti, puoliso; 1.3.1744 Anna Yrjöntytär, s. 1721 Hartola, k. 19.2.1794 Luhanka, Tammijärvi, Lujalahti. Matti muutti v. 1752 perheineen torppariksi Tammijärven Lujalahteen. - Vappu Mikontytär, s. 1721 Joutsa, Tammilahti. Tauluun 35.B.4. Taulu 35.B.3 Paavali Yrjönpoika (Påhl Jörensson) Syntyi v. 1710 mahdollisesti Hartolan Putkijärvellä (?). Paavalin isää Yrjöä ei onnistuttu jäljittämään Putkijärveltä, eikä sen lähikylistäkään. Avioituessaan v. 1735 Paavali mainittiin vihkitietojen mukaan olevan Putkijärveltä. Paavali Yrjönpoika mainittiin avioitumisensa jälkeen rippikirjan (s. 59 RK 1736 -1747 k. 60) mukaan itsellisenä Putkijärvellä, vaimonsa ja lastensa kanssa v. 1740 asti. Myös Paavalin äiti Maria Paavalintytär mainittiin rippikirjoissa. Samoin sisko Maria Yrjöntytär, joka muutti v.1740 Uudellemaalle, sekä siskot Kaarina ja Anna Yrjöntytär. Paavali muutti v. 1740 perheineen Heinikkaan, jossa hänet mainittiin Mikko Henrikinpojan vävyksi. Paavali toimi sitten v. 1748 alkaen lampuotina Heinikan Lampilassa. Mainittiin myös torppariksi. Paavali kuoli 65 v. ikäisenä 12.7.1775 Heinikassa. 73 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 35.B.4 Vappu Mikontytär (Walborg Michelsdotter) Syntyi v. 1720 tiettävästi Joutsan Tammilahdella, Tammimäen Vartiamäen torpassa. Asui sittemmin lampuodin tyttärenä Hartolan Kirkkolan Fortilan Heinikassa, sen Lampilan tilalla. Vappu avioitui tai hänet naitettiin jo n. 15 v. ikäisenä 30.11.1735 Paavali Yrjönpojan puolisoksi. Emäntänä kotitilallaan Heinikan Lampilassa. Vappu kuoli 54 v. ikäisenä 1.6.1774 Heinikassa. Lapset: - Marja Paavalintytär, s. 1737 Hartola, Putkijärvi, k. 1.5.1737 Hartola, Putkijärvi. - Riitta Paavalintytär, s. 19.8.1738 Hartola, Putkijärvi, Vuorenkylä. Puoliso; 29.12.1754 Eerik Henrikinpoika Heinikasta. - Risto Paavalinpoika, s. 1.5.1741 Hartola, Kirkkola, Heinikka, k. 21.10.1753 Heinikka. - Maria Paavalintytär, s. 23.2.1743 Hartola, Kirkkola, Heinikka. Tauluun 35.A.8. - Eeva Paavalintytär, s. 13.1.1745 Hartola, Kirkkola, Heinikka, k. 7.6.1745 Heinikka. - Vappu Paavalintytär, s. 26.4.1746 Hartola, Kirkkola, Heinikka - Marketta Paavalintytär, s. 1.4.1748 Hartola, Kirkkola, Heinikka - Anna Paavalintytär, s. 15.12.1749 Hartola, Kirkkola, Heinikka - Tuomas Paavalinpoika, s. 11.12.1752 Hartola, Kirkkola, Heinikka, k. 4.11.1753 Heinikka. - Juliaana Paavalintytär, s. 18.12.1754 Hartola, Kirkkola, Heinikka, k. 1.1.1760 Heinikka. - Eerik Paavalinpoika, s. 24.1.1757 Hartola, Kirkkola, Heinikka, k. 1757 Heinikka ja haud. 6.2.1757 Hartola. - Sofia Paavalintytär, s. 27.1.1758 Hartola, Kirkkola, Heinikka, k. 3.2.1758 Heinikka. - Juho Paavalinpoika, s. 4.6.1760 Hartola, Kirkkola, Heinikka. Lampuotina Heinikassa. Puoliso; 29.11.1778 Eeva Olavintytär, s. 14.11.1757 Heinikka. Eevan isä taulussa 35.A.5. - Kristiina Paavalintytär, s. 1.7.1763 Hartola, Kirkkola, Heinikka, k. 5.10.1764 Heinikka. Taulu 36 Luhangan Tammijärven Tomuhousu sukuhaara Yleistä: Sukuhaaran juuret ulottuvat 1600-luvun alkupuolelle Suur-Sysmän (Luhangan) Tammijärven Tomuhousu/ Liukkosen/ Mönkölän yhteiselle emätilalle, jonka isännät tunnetaan v. 1564 alkaen. Sukuhaaran varhaisin tiedossa oleva kantaisä oli Pietari Johanneksenpoika, joka hallitsi sukuhaaran emätilaa Tammijärven Käärmelahdella v. 1636 -1650. Tammijärven kylä sijaitsee Luhangan nykyisen kirkonkylän koillispuolella Tammijärvi nimisen järven eteläpuolella. Tammijärvi liittyy taas sen pohjoispuolella olevaan Hauhanjärveen. Tammijärvi laskee vetensä Tammijokea pitkin ja Tammikosken kautta Päijänteeseen, sen lahdekkeeseen, jota kutsutaan Tammiseläksi. Tammiselän pohjukassa sijaitsee pieni Tammilahden kylä Tammijoen ja Tammikosken ympärillä. Huom. Joutsan puolella Tammijärven itäpuolella sijaitsee myös Tammilahden kylä. Luhanka ja Tammijärvi kuuluivat uuden ajan alussa (v. 1539 jälkeen) Suur-Sysmän Vesineljänneskuntaan, joskin Tammijärvellä mainittiin vasta v. 1565 yht. 2 kantatilaa, joista Lasse Henrikinpojan tila mainittiin v. 1561 alkaen ja Eskeli Dominuksenpojan tila Tammijärven Käärmeniemessä v. 1564 alkaen. Tammijärven kylä sai ilmeisesti varhaisimman asutuksensa Sysmästä käsin, mm. Rapalasta ja Liikolan kylästä, joilla oli takamaita Tammijärvenmaalla. Toisaalta Sysmää asutettiin eräkaudella Sääksmäeltä käsin, joten varhaisimpia sukujuuria voi löytyä jopa Sääksmäeltä asti. Myös Kanta-Hämeen Hauhon pitäjän kylillä ja taloilla tiedetään olleen erämaita Tammijärvellä, viite; s. 11 -21 LK. Luhangan Tammijärven osalta kirkonkirjoja on käytettävissä v. 1727 alkaen, koska kylä laskettiin tuolloin Joutsaan kuuluvaksi ja siten sukuhaaran vaiheita pystyy seuraamaan Hartolan rippikirjoista v. 1727 alkaen ja Luhangan rippikirjoista v. 1772 lähtien. Jäljempänä esitetty sukujuuripolku perustuu kuitenkin lähinnä SAY:n maa- ja henkikirjojen (+muiden verokirjojen) tietoihin. Lahdessa asuva sukututkija Leo Pelkonen on tutkinut tätä sukuhaaraa, koska omaa sukujuuret Tammijärven Mönkölästä. Samoin sukututkija Petri Kallio on tutkinut tätä haaraa, koska hän periytyy Luikkosen sukuhaarasta. Petri Kallio on esittänyt nimestä Tomuhousu, että se olisi ilmeinen vanha ”muinaissuomalainen” nimi. 74 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Tammijärven Käärmelahden Tomuhousu/ Liukkosen & Mönkölän yhteisen emätilan tunnetut isännät; Eskeli Dominuksenpoika tai Eskil Dominus (Eskil Dominieus), talollinen ja Tammijärven Käärmeniemen kantatilan isäntä v. 1564 -1583, viite; s. 22 -23 LK. Mahdollisesti taulussa 33 mainitun Luhangan Ryyttylän isännän Dominus Dominuksenpojan poika (?). Eskelin tila Tammijärven Käärmeniemessä oli 1/12 koukun ja 1 jousen tila, kuten myös Tammijärven kylän ensimmäisen tilan; Lasse Henrikinpojan tila, jonka isäntänä Lasse mainittiin v. 1561 -1568. Lasse Henrikinpoika asui v. 1546 -1551 Luhangan kylän kantatilasta (Pietari Henrikinpojan tilasta) erotetulla tilalla, mutta rakensi ilmeisesti uudistilan Tammijärvelle v. 1561. Tammijärvelle rakennettiin v. 1571 kolmas tila, kun Käärmeniemeen ilmaantui isännäksi Dominus Dominuksenpoika, joka oli tämän uudistilan isäntänä v. 1571 -1572. Tämän jälkeen isäntänä toimi Martti Johanneksenpoika v. 1573 -1599. Tämä tila oli myöhemmin Ruotsulana (Ruohtula) tunnetun tilan kantatila. Ruotsula (Ruohtula) sijaitsee nykyään Tammijärven kylän länsiosassa. Eskeli Dominuksenpojan jälkeen tilan isäntänä toimi tämän ilmeinen poika Matti Eskelinpoika v. 1584 -1619. Matti Eskelinpojan tila oli v. 1589 veroltaan 1/12 koukun ¾ manttaalin ja 2 jousen tila, mutta v. 1592 tilan jaon jälkeen 1/24 koukun ja ¼ manttaalin ja 1 jousen tila. Matti Eskelinpoika ja Sipi Martinpoika, molemmat Tammijärveltä, niskoittelivat Nuijasodan jälkeen v. 1598 veronmaksuista, viite; s. 20 LK. Tammijärvellä toimi isäntänä (v. 1592 -1599) myös Matti Dominuksenpoika, jonka tila lohkottiin v. 1592 Martti Johanneksenpojan tilasta. Petri Kallio on esittänyt päättelynä että nimi Dominus (patronyymi; Dominiusson), olisi kirjurin väännös muinaissuomalaisesta nimestä Tomuhousu (patronyymi; Tomuhousunpoika). Matti Nuutinpoika Kukkonen (Mattz Cnutsson Kuckoin), mahdollisesti edellisen isännän vävy (?). Matti voisi olla (harvinaisena esiintyneen) sukunimen perusteella lähtöisin Joutsan Ruorasmäen Kukko tilalta, jossa hänen isänsä voisi olla Nuutti Paavalinpoika (?), joka oli tiettävästi Kukon tilan vävyn Vahvaselän Paavali Martinpojan poika. Joten Matti Nuutinpojan isän äidin isä voisi olla (?) Eerik Laurinpoika, joka löytyy taulusta 3.1. Ruorasmäki kuuluu nykyään Pertunmaahan. Ruorasmäki esiintyi asiakirjoissa myös Kukko nimisenä kylänä, kylän kantatilan Kukon mukaan. Matti Nuutinpoika toimi Matti Eskelinpojan tilasta v. 1592 lohkotun Tammijärven Käärmelahden Tomuhousun & Liukkosen (Liukoisen) kantatilan pitkäaikaisena isäntänä v. 1592 -1634. Matti Kukkosen tila oli v. 1592 veroltaan samansuuruinen kuin Matti Eskelinpojan emätila, siis 1/24 koukun ja ¼ manttaalin ja 1 jousen tila. Matti Kukkosen tila oli v. 1630 vauraampi 1 äyrin ja ½ manttaalin tila. Tila oli Matin isännyyden aikana vaikeuksissa 1600-luvun alun katovuosien myötä, joten tila todettiin v. 1603 ja 1605 -1606 autioksi (öde), mutta otettiin uudelleen verolle v. 1607. Matin patronyymi Nuutinpoika mainittiin ainoastaan v. 1626 verokirjassa, muuten nimellä Matti Kukkonen. Vuoden 1634 henkikirjassa Matti mainittiin ikälopuksi (utgl) ja halvaantuneeksi (förlamat). Vuoden 1631 verokirjassa Matti Kukkosen tilalla mainittiin tämän pojan poika Yrjö Laurinpoika (Jöran Larsson). Taulu 36.1 Pietari Johanneksenpoika (Petter Jönsson el. Johansson) Syntyi n. v. 1600 mahdollisesti Suur-Sysmässä (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Pietarin etunimi esiintyi asiakirjoissa monessa muodossa, mm.: Per, Peer, Pehr, Pähr ja Petter. Pietari Johanneksenpoika voisi olla Sysmän Liikolasta Johannes Matinpojan (Jöns Matzson) poika (?). Johannes Matinpoika toimi Liikolassa isäntänä v. 1585 -1623 tilalla, joka autioitui pahasti 1600luvun alussa. Toisaalta voitaneen päätellä että Pietari Johanneksenpojalla olisi ollut savolaiset juuret (Petri Kallio), joka päättely perustuu lähinnä tilalla myöhemmin tavattavaan tilan nimeen (+”sukunimeen”) Liukkonen. Edelleen voitaneen päätellä että jos edellinen isäntä Matti Kukkonen tuli Joutsan Ruorasmäestä ja omaisi e.m. tavalla sukujuuret Hirvensalmen Vahvaselästä, joka k.o. aikaan kuului Suur-Sysmään, ja kun tiedetään että Hirvensalmen puolella on asunut runsaasti 75 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Liukkosia, niin josko Matti Kukkonen olisi vaikuttanut ehkä ”sukulaisensa” Pietari Johanneksenpojan tuloon isännäksi Tammijärvelle (?). Pietari Johanneksenpoika toimi Tammijärven Tomuhousun kantatilan isäntänä Tammijärven Käärmelahdella v. 1636 -1650. Pietarin tila läänitettiin v. 1645 Jürgen Otto Maidell’n rälssitilaksi. Tilalla mainittiin v. 1638 henkikirjassa Henrik Pietarinpoika. Tilalla mainittiin v. 1644 -1649 henkikirjoissa nimetön poika ja tämän vaimo. Pietari Johanneksenpoika kuoli v. 1650 jälkeen Tammijärvellä. Tomuhousun & Liukkosen kantatila mainittiin maakirjoissa Pietari Johanneksenpojan nimellä 1700-luvulle asti. Taulu 36.2 Marketta Pietarintytär (Margeta Peersdotter) Syntyi n. v. 1600 mahdollisesti Luhangassa, tai Joutsassa (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. On myös mahdollista että Marketta olisi Tomuhousu/Liukkosen kantatilaa aiemmin omistaneiden isäntien sukulainen (?) ja siten v. 1638 tilalla mainittu Henrik Pietarinpoika voisi olla Marketan veli (?). Marketta mainittiin v. 1636 -1649 henkikirjoissa Pietari Johanneksenpojan puolisoksi ja Tomuhousun kantatilan emännäksi. Marketta kuoli v. 1650 jälkeen Tammijärvellä. Lapset: - Inkeri Pietarintytär, mainittiin v. 1636 henkikirjassa Pietari Johanneksenpojan tyttäreksi. - Juho Pietarinpoika, mainittiin v. 1650 henkikirjassa Pietari Johanneksenpojan pojaksi. Juho Pietarinpoika toimi Tomuhousu/Liukkosen kantatilan isäntänä v. 1651 -1656-. Juho mainittiin v. 1655 sotilaaksi. Juholla mainittiin vaimo Valpuri v. 1653 -1656 henkikirjoissa. - Henrik Pietarinpoika, mainittiin v. 1654 -1655 henkikirjoissa Juho Pietarinpojan veljeksi Tomuhousun kantatilalla. Henrik toimi Tomuhousun tilan isäntänä v. -1662 -1682-. Henrik Pietarinpoika mainittiin vielä v. 1694 maakirjassa Tomuhousu & Liukkosen kantatilalla. Henrikin vaimo Kerttu mainittiin v. 1654 -1676 henkikirjoissa. Henrikin ja Kertun poika Pietari Henrikinpoika toimi vaimonsa Liisan (mainittiin v. 1666 -1682) ja Marketan (mainittiin v. 1687 -1694) kanssa tilan isäntänä v. -1687 -1694-, maakirjojen mukaan v. 1709 asti. Pietari Henrikinpojan isännöimä tila oli tiettävästi Liukkosen tila. Tämän ilmeinen poika Pietari Pietarinpoika (s. n. v. 1656, k. 3.7.1741) mainittiin Liukkosen tilan isännäksi v. 1707 1710. Pietarilla mainittiin veli Yrjö Pietarinpoika vaimonsa Liisan kanssa v. 1707 -1712 henkikirjoissa Liukkosen tilalla, jota he isännöivät v. 1711 -1712-. Isonvihan jälkeen Liukkosen tilaa Tammijärven Käärmelahdella isännöi Antti Pietarinpoika (s. n. v. 1691, k. 27.4.1763) vaimonsa Anna Matintyttären kanssa v. -1722 -1736. - Pietari Pietarinpoika, s. n. v. 1640 Luhanka, Tammilahti. Tauluun 36.3. - Martti Pietarinpoika, mainittiin v. 1654 -1656 henkikirjoissa Juho Pietarinpojan veljeksi Tomuhousun kantatilalla. Taulu 36.3 Pietari Pietarinpoika (Peer Peersson) Syntyi n. v. 1635 tiettävästi talollisen poikana Luhangan Tammijärvellä. Pietari toimi nuorempana ilmeisesti sotilaana, koska hänet mainittiin harvoin Tomuhousun & Liukkosen kanta- tai emätilalla. Vuosien 1671 ja 1675 henkikirjoissa Pietari mainittiin Henrik Pietarinpojan veljeksi Tammijärvellä vaimonaan Anna. Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Tammijärven tilat Tomuhousu ja Liukkonen olivat yhteensä ½ manttaalin tila, jossa vain 1 talous. Tomuhousu ja Liukkonen olivat Ylisen Hollolan komppanian tarkastuskirjurin hevostaloja ja ruodun 36 osakkaita, viite; s. 709 SPH I-II. Pietari Pietarinpoika kuoli v. 1680 jälkeen Tammijärvellä. Taulu 36.4 Anna Simontytär (Anna Simonsdotter) Anna Simontytär mainittiin v. 1653 henkikirjassa Tammijärven Touhousu/Liukkosen tilalla. Ilmeisesti sama Anna, joka mainittiin v. 1654 henkikirjoista alkaen Henrik Pietarinpojan veljen vaimoksi Tomuhousun emätilalla. Vuosien 1671 ja 1675 henkikirjoissa Anna oli merkitty Pietari Pietarinpojan puolisoksi Tomuhousun tilalla. Anna mainittiin vielä v. 1680 Henrik Pietarinpojan veljen vaimoksi Tammijärvellä. 76 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Lapset: - Vappu Pietarintytär, mainittiin v. 1676 -1680 henkikirjoissa Pietari Pietarinpojan tyttäreksi Toumuhousu/Liukkosen kantatilalla. - Pietari Pietarinpoika, mainittiin Annan poikana v. 1680 henkikirjassa Tammijärven Tomuhousu/Liukkosen tilalla, kuin myös veljensä Yrjön kanssa v. 1680 -1682henkikirjoissa. Pietari mainittiin v. 1680 jakaantuneen emätilan Tomuhousun puoliskon isäntänä v. 1680 -1694, vaimo Vappu mainittiin v. 1691 -1694 henkikirjoissa. Sysmän v. 1704 verorästiluettelon mukaan Tomuhousun entinen isäntä ja nykyisen veli Pietari Pietarinpoika oli hylännyt talonsa ja poistunut paikkakunnalta, joten rästiä ei saada, viite; s. 720 SPH I-II. - Yrjö Pietarinpoika, mainittiin v. 1680 -1694 henkikirjoissa Pietari Pietarinpojan veljenä Tomuhousun tilalla. Yrjön vaimo Sofia mainittiin v. 1693 -1694 henkikirjoissa samalla tilalla. Yrjö Pietarinpojan ohella tilalla mainittiin Yrjö niminen nihti, eli sotilas v. 1687 -1694 henkikirjoissa. Mahdollisesti sama Yrjö Pietarinpoika, joka vaimonsa Sofia Matintyttären kanssa isännöivät Pappisen Haukihäntää 1700-luvun alkupuolella (?). Yrjö Pietarinpoika ja Sofia Matintytär mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa Haukihännässä ja kerrottiin heidän kuolleen, kuolivat ennen v. 1731. - Eskeli Pietarinpoika, mainittiin v. 1691 -1694 henkikirjoissa Pietari Pietarinpojan veljenä Tomuhousun tilalla. - Jaakoppi Pietarinpoika, mahdollisesti Pietarin ja Annan poika, joka mainittiin v. 1693 -1694 henkikirjoissa Pietari Henrikinpojan renkinä Liukkosen tilalla sekä sitten Tomuhousun tilan isäntänä v. 1707 -1712 nimellä Jaakoppi Tomuhousu vaimonsa Elina (Elin) Matintyttären kanssa. Jaakoppi ja Elina mainittiin Isonvihan jälkeen rippikirjoissa itsellisenä Tammijärven Mäkelän tilalla nimellä Jaakoppi Liukkonen ja nimi Tomuhousu poistui käytöstä. Tomuhousua ei enää mainittu Isonvihan jälkeen tilana, ainoastaan Liukkonen jäi jäljelle. Jaakoppi Pietarinpoika ja Elina mainittiin rippikirjoissa asuneen n. v. 1730 alkaen Pappisen Muikkuparran tilalla, josta siirtyivät viimeistään v. 1743 takaisin itsellisiksi Tammijärvelle, josta v. 1755 tienoilla Luhankaan. - Tuomas Pietarinpoika, s. n. v. 1675 Luhanka, Tammijärvi (?). Tauluun 34.1. Taulu 37 Joutsan Pekkasen Sauvala sukuhaara Yleistä: Joutsan Pekkanen ja sen Sauvalan tila kuului 1700-luvun loppupuolelle asti Hartolan Ruskealan kylään. Sauvalan tilan omistajat ja isännät tunnetaan v. 1543 alkaen: Jaakoppi Antinpoika (Jöns Andersson), mainittiin v. 1543 -1572. Tila lohkottiin ilmeisesti Pietari Jaakopinpojan (Peer Jönsson) tilasta, joka isännöi kantatilaa v. 1539 -1546. Reko Jaakopinpoika (Grels Jönsson el Jacobsson), mainittiin v. 1573 -1588. Klemetti Pietarinpoika (Clemet Persson), mainittiin v. 1589 Sakarias Pietarinpoika (Zacharias Persson), mainittiin v. 1592 -1607, jolloin v. 1607 tilan mainittiin olleen 10 v. ajan autiona (öde 10 åhr) ! Mikko Pietarinpoika (Michel Persson el. Pehrsson), mainittiin v. 1609 -1639, jolloin tila oli suurimman osan autiona (öde), joten tila joutui verovelkojen vuoksi kruunun haltuun ja lopulta läänitetyksi, joten tilalla ei mainittu maa- eikä henkikirjoissa ketään vakituista viljelijää ennen 1600/1700 luvun vaihdetta. Tilalle oli merkitty asukkaita hyvin harvassa henkikirjassa, lähinnä tilalla mainittiin joitain itsellisiä ja sotilaiden puolisoita. Tila mainittiin maakirjoissa Mikko Pietarinpojan tilana 1700-luvun alkupuolelle asti. Sauvalan seuraavat isännät ja asukkaat: Antti Eerikinpoika (Anders Ersson), mainittiin v. 1684 -1696. Martti Jaakonpoika (Mårten Jacobsson), mainittiin v. 1694 henkikirjassa Juho Martinpoika (Johan Mårtensson), mainittiin v. 1698 maakirjassa Paavali Eerikinpoika (Påhl Ersson), mainittiin v. 1702 -1712 77 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Sauvala oli 1/6 manttaalin ja 1 talouden tila, joka oli Ylisen Hollolan komppanian ratsutilan n:o 120 Sysmän Otamon augmentti, eli aputila, joka osallistui ratsutilan ratsumiehen ja ratsukon ylläpitoon, samalla tila oli ruodun n:o 54 osakas, eli osallistui ruotusotamiehen ylöspitoon, viite; s. 711 SPH I-II. Sysmän v. 1704 verorästiluettelon mukaan Sauvalan tilalla asuneet Antti Eerikinpoika ja Martti Jaakonpoika perheineen olivat kuolleet nälkään suurina kuolonvuosina (1695 -1697) syötyään kaiken omaisuutensa, viite; s. 722 SPH I-II. Maakirjan mukaan Sauvalan tila oli v. 1702 -1712 Paavali Eerikinpojan hallussa, joka mainittiin myös v. 1707 -1708 henkikirjoissa Sauvalassa yhdessä vaimonsa Kaarinan kanssa. Paavali Eerikinpoika oli ilmeisesti nälkävuosina 1695 -1697 kuolleen Antti Eerikinpojan nuorempi veli (?). Sauvala todettiin vielä v. 1712 verokirjassa autioksi (öde). Taulu 37.1 Yrjö Yrjönpoika (Jören Jörensson) Syntyi ehkä n. v. 1672 ilmeisesti Suur-Sysmän Joutsassa, ehkä Pekkasessa (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Mahdollisesti sama Yrjö, joka mainittiin pelkällä etunimellä nihtinä, eli sotilaana Joutsan Pekkasessa Sipi Simonpojan isännöimällä tilalla v. 1687 -1694. Yrjön vaimoksi oli merkitty v. 1694 henkikirjassa Kaarina (Karin). Yrjö Yrjönpojan vanhempia ei löydetty varmuudella henki- ja verokirjoista, vaihtoehtoja oli lukuisia. Yrjö Yrjönpoika voisi olla esim. Ruskealan Brusilasta tai Marttilasta. Toisaalta Yrjö voisi olla esim. Joutsan kylän Tokeron sekä Hulikan tiloilla mainitun sotilaan ja itsellisen Yrjö Yrjönpojan (kuoli v. 1677/ 1678 tienoilla) ja tämän vaimon Kertun poika (?) tai ehkä Joutsan Pekkasessa sekä Joutsan kylän Hulikassa, Kemppilässä ja Huttulassa mainitun myllärin Martti Eskelinpojan ja tämän vaimon Vapun pojan Yrjö Martinpojan ja tämän vaimon Liisan poika (?). Yrjö Martinpoika mainittiin v. 1668 -1676 (kuoli v. 1677 tai 1678) ja vaimo Liisa v. 1671 1678, jolloin tämä mainittiin v. 1678 leskeksi. On myös mahdollista että Yrjö olisi sotilaan poika Joutsan Pekkasesta (?), huom.: Sauvalassa mainittiin 1650 -1670 lukujen henkikirjoissa useita sotilaiden ja itsellisten puolisoita ilman että mainittiin miesten nimiä ! Yrjö Yrjönpoika mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 41 RK 1727 -1736 k. 31) Ruskealan Pekkasessa Sauvalan tilan isännän Sipi Yrjönpojan isänä. Yrjö kuoli ennen v. 1731 Pekkasessa. Taulu 37.2 Kaarina N.N. (Carin N.N-dotter) Syntyi n. v. 1675 mahdollisesti Joutsassa (?). Mahdollisesti sama Kaarina, joka mainittiin v. 1694 henkikirjassa sotilaan vaimona Joutsan Pekkasessa. Kaarina mainittiin kuten miehensäkin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa Yrjö Yrjönpojan vaimona Pekkasen Sauvalassa. Kaarinan patronyymiä ei tiedetä, mutta voitaneen arvailla, josko hän olisi Sauvalan tilan tytär (?), joka olisi selvinnyt hengissä suurista nälkävuosista 1695 -1697. Kaarina kuoli ilmeisesti ennen v. 1731 Pekkasessa. Lapset: - Sipi Yrjönpoika, s. 1699 Joutsa (?). Tauluun 37.3. - Sofia Yrjöntytär, mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa ja kerrottiin Sofian avioituneen. Taulu 37.3 Sipi Yrjönpoika Sauvala (Sigfred Jörensson) Syntyi v. 1699 ilmeisesti Suur-Sysmän Joutsassa, ehkä Pekkasessa (?), asiaa ei ole saatu tarkemmin selville. Sipi Yrjönpoika mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 41 RK 1727 1736 k. 31) isäntänä Joutsan Pekkasessa Sauvalan tilalla. Sysmän henkikirjojen mukaan Sipi Yrjönpoika isännöi Sauvalan tilaa v. 1728 -1742. Sitä ei ole saatu varmuudella selville mistä Sipi tuli vanhempineen Sauvalaan, ellei äitinsä ollut Sauvalan tilan tytär (?). Henkikirjojen mukaan ennen Sipiä tilalla asui v. -1725 -1727 kapteeni Jacob Bruun. Kartanon isäntä (Gårdvrd) Sipi Yrjönpoika kuoli 43 v. ikäisenä 26.6.1742 Pekkasen Sauvalassa ja haudattiin 27.6.1742 Hartolan kirkkoon. 78 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 37.4 Riitta Simontytär (Brita Simonsdotter) Syntyi ehkä n. v. 1700 mahdollisesti Joutsassa. Riitta mainittiin Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa Sipi Yrjönpojan puolisona ja Pekkasen Sauvalan tilan emäntänä. Riitan kuolemasta ei löydy tietoja Hartolan kirkonkirjoista. Rippikirjassa (s. 40 RK 1736 -1747 k. 41) on heikko merkintä että Riitta olisi kuollut (död), ehkä samana v. 1742 kuin miehensäkin (?). Lapset: - Pietari Sipinpoika Sauvala, s. n. v. 1720 Joutsa, Pekkanen (?), k. 5.12.1798 Pekkanen. Sauvalan tilan isäntä v. 1742 -1798. Puoliso: 12.12.1742 Marketta Henrikintytär, s. n. v. 1720, k. 7.4.1785 Pekkanen. - Maria Sipintytär, s. n. v. 1725 Pekkanen - Vappu Sipintytär, s. n. v. 1727 Pekkanen, Sauvala (?). Tauluun 35.A.6. - Yrjö Sipinpoika, s. n. v. 1729 Pekkanen, Sauvala - Sofia Sipintytär, s. 1733, kast. 23.3.1733 Pekkanen, Sauvala - Riitta Sipintytär, s. 1733, kast. 23.3.1733 Pekkanen, Sauvala, k. 17.4.1739 Sauvala. - Kristiina Sipintytär, s. 2.5.1736 Pekkanen, Sauvala Taulu 38 Hartolan Pohjolan Pörilä B -sukuhaara Yleistä: Hartolan Pohjolan kylän Björnilän (Pörilän) tilan historiaa on selvitetty kirjassa; Nurmisen suku kuningaskunta Hartolasta, taulu 12. Taulu 38.1 Perttu Matinpoika Pörilä (Bertill Mattsson) Syntyi n. v. 1661 talollisen poikana Hartolan Pohjolassa. Isä taulussa 12.3. Perttu mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1693 -1694 ilmeisen 1. vaimonsa Maisan kanssa Matti Matinpojan poikana Pohjolan Purhalassa. Perttu Matinpoika mainittiin vaimonsa Maisan kanssa v. 1707 -1712- henkikirjoissa talollisena ja isäntänä Pohjolan Pörilän (Björnilän) tilalla. Pertun yhtiömiehenä toimi Pörilän viljelyksessä nuorempi veli Joonas (taulu 12.5). Maakirjan mukaan Pörilän tilan omistus oli siirtynyt Perttu Matinpojan haltuun Suurten nälkävuosien v. 1695 -1697 jälkeen v. 1698. Perttu Matinpoika mainittiin ilmeisen toisen vaimonsa Riitta Heikintyttären kanssa Pohjolan kylän Pörilän tilalla talollisena ja päätilan vanhana isäntänä v. 1727 -1735 ja v. 1736 1747 rippikirjoissa. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Perttu olisi ollut kuollessaan 1.1.1751 peräti 100 v. ikäinen, jossa on varmaan jonkun verran liioittelua !. Perttu haudattiin yhtä aikaa vaimonsa Riitan kanssa 6.1.1751 Hartolan vanhaan kirkkoon, sen lattian alle. Pertun jälkeen Pörilän päätilan isännyyttä jatkoi Pertun poika Markus vaimonsa Riitta Yrjöntyttären kanssa. Maisa N.N. (Maisa el. Margaretha N.N-dotter) Syntyi n. v. 1670 ehkä Hartolassa. Maisa avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1690 Perttu Matinpojan puolisoksi. Pohjolan Pörilän (Björnilän) tilan emäntä. Maisa kuoli ehkä n. v. 1718 Pohjolassa. Lapset: - Markus Pertunpoika Pörilä, s. 1692 Hartola, Pohjola, k. 22.6.1750 Hartola, Pohjola. Pörilän tilan isäntä v. -1723 -1734. Puoliso: Riitta Yrjöntytär, s. 1698 Hartola, k. 22.3.1748 Hartola, Pohjola. Pörilän tilan pitoa jatkoivat Markuksen jälkeen poika Olavi v. 1735 -1743 ja tämän jälkeen poika Sipi v. 1746 alkaen. - Yrjö Pertunpoika Ruoskala, s. 1694 Hartola, Pohjola, k. 6.9.1761 Hartola, Kalho, Ruoskala. Yrjö muutti v. 1733 vävyksi ja isännäksi Kalhon Ruoskalaan (Nokkalaan). Puoliso: Maria Yrjöntytär Kalhon Ruoskalasta. - Maria Pertuntytär, s. 1700 Hartola, Pohjola, k. 7.3.1766 Joutsa, Tammimäki, Ritari 79 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 38.2 Riitta Heikintytär (Brita Henricsdotter) Syntyi n. v. 1690 ilmeisesti Hartolassa, asiaa ei ole saatu tarkemmin selville. Riitta mainittiin Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa Perttu Matinpojan puolisoksi ja Pohjolan Pörilän (Björnilän) tilan emännäksi. Riitta kuoli n. 60 v. ikäisenä 2.1.1751 Pohjolassa päivä miehensä kuoleman jälkeen ja haudattiin 6.1.1751 Hartolan kirkkoon yhdessä miehensä kanssa. Lapset: - Anna Pertuntytär, s. 1729 Hartola, Pohjola. Tauluun 39.A.2. - Heikki Pertunpoika, s. 9.6.1732 Hartola, Pohjola, k. 12.6.1775 Joutsa, Tammimäki. Puoliso: 26.1.1755 Liisa Matintytär. Heikki Pertunpoika seurasi siskoaan Annaa Tammimäen Ritariin, jossa hän toimi aluksi sisarensa perheen renkinä ja myöhemmin torpparina. Taulu 39.A Joutsan Tammimäen (Hannusmäen) Ritari sukuhaara Yleistä: Sukuhaaran juuret ulottuvat v. 1749 Joutsan Tammimäkeen, joka laskettiin tuolloin kuuluvaksi Tammilahden kylään. Tammimäki esiintyi myös Hannunmäki, tai Hannusmäki nimellä sen kantatilan Hannuksen ja varhaisimman isännän Hannun mukaan, viite; taulu 40. Ritarin tai Ritarinvuoren (Riddare el. Riddarsberg) torppa esiintyi Hannuksen, tai Hannusmäen torppana, toisaalta tiedetään että myös Hartolan Kirkkolalla oli Ritari niminen torppa Tammimäellä. Ritarin torppa Tammimäen Hannuksessa esiintyi rippikirjoissa v. 1737 alkaen, jolloin sitä isännöi Juho Mikonpoika vaimonsa Elina Pertuntyttären kanssa. Vuodesta 1749 alkaen mainittiin Ritarin toinen torppa; Eskeli Paavalinpojan torppa. Taulu 39.A.1 Eskeli Paavalinpoika Ritari (Eskil Pålsson Riddarberg) Syntyi v. 1713 ilmeisesti torpparin poikana Hartolan Vehkasalossa. Eskelin isä taulussa 21.1. Eskeli toimi torpparina Hannuksen (Hannusmäen) Ritarissa (Riddare el. Riddarsberg torp) v. 1749 alkaen, viite; RK 1748 -1754 k. 66 Hartola, Hannusmäki, joka kuului Tammilahden kylään. Sysmän henkikirjoissa Eskeli oli merkitty v. 1749 -1759 torppariksi Ritarin torpassa, jonka jälkeen v. 1775 asti torpan hoito oli merkitty Eskelin vaimon ja perheen & palvelusväen haltuun, eli Eskeli oli ilmeisesti varsin pitkään sairaana, tai muuten kykenemätön. Myös Eskelin veli Heikki oli merkitty vaimoineen v. 1755 -1760 henkikirjoissa Ritariin. Eskelin nimenä oli henkikirjoissa Eskil Riddarberg. Eskelin osalta ei löydetty ”täyttä varmuutta” vanhemmista. Tutkittiin kaikki Hartolan kirkonkirjat ennen v. 1748 ja ainoastaan Vehkasalosta löydettiin Eskeli Paavalinpoika, joka mainittiin vielä v. 1736 -1747 rippikirjassa (s. 237 RK 1736 -1747 k. 250) Vehkasalossa, itse asiassa vielä v. 1747, mutta seuraavassa rippikirjassa Vehkasalossa häntä ei enää mainittu. Eskeli Paavalinpojan muuttotietoa Tammimäen Ritariin ei löydy rippikirjoista. Koska muutakaan Eskeli Paavalinpoikaa ei löydetty rippikirjoista, niin lähtökohtaisesti voitaneen päätellä että Tammimäen Ritarissa v. 1748 lähtien torppariksi mainittu Eskeli Paavalinpoika oli lähtöisin Vehkasalosta. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan torpan isäntä Eskeli Paavalinpoika kuoli 62 v. ikäisenä 6.11.1775 Tammimäen Ritarinvuorella (Riddarbergs). Taulu 39.A.2 Anna Pertuntytär (Anna Bertilsdotter) Syntyi v. 1729 talollisen tyttärenä Hartolan Pohjolan Pörilässä. Isä taulussa 38.1. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Anna Pertuntytär Pohjolasta avioitui tai hänet naitettiin 20.11.1748 Eskeli Paavalinpojan puolisoksi Hannusmäen Ritariin. Samoin Hartolan rippikirjassa (s. 225 RK 1748 -1754 k. 226) kerrottiin Pohjolan Björnilän (Pörilän) tilan tyttären avioituneen Eskeli Paavalinpojan puolisoksi Ritariin. Ritarin torpan emäntä. Ritarin ensimmäisen torpan emäntä Elina Pertuntytär voisi olla Annan vanhempi sisko (?), mutta tähän ei löydetty varmistusta. Torpparin leski Anna Pertuntytär kuoli 69 v. ikäisenä 19.3.1798 Tammimäen Ritarissa (joka kuului k.o. aikaan Leivonmäkeen). 80 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Lapset: - Marja Eskelintytär, s. 28.2.1750, Joutsa, Hannusmäki, Ritari. Puoliso: 16.12.1770 talollinen Simo Laurinpoika Hartolan Kuivajärveltä. - Olli Eskelinpoika, s. 22.7.1751 Joutsa, Hannusmäki, Ritari. Tauluun 39.A.3. - Anna Eskelintytär, s. 19.1.1755 Joutsa, Hannusmäki, Ritari. Puoliso 26.12.1777 Matti Eerikinpoika Joutsan (Leivonmäen) Havumäestä. - Kaarina Eskelintytär, s. 28.5.1761 Joutsa, Hannusmäki, Ritari - Paavali Eskelinpoika, s. 20.8.1765 Joutsa, Hannusmäki, Ritari Taulu 39.A.3 Olli Eskelinpoika Ritari (Olof Eskilsson Riddarberg) Syntyi 22.7.1751 torpparin poikana Joutsan (Leivonmäen) Tammimäen Ritarissa. Olli työskenteli isänsä jälkeen torpparina kotitorpassaan (Kirkkolan) Tammimäen Ritarissa. Olli Eskelinpoika kuoli 51 v. ikäisenä v. 1802 kotonaan Tammimäen Ritarissa. Taulu 39.A.4 Maria Aadamintytär (Maria Adamsdotter) Syntyi tiettävästi 12.4.1751 torpparin tyttärenä Hannusmäen Harjussa. Isä taulussa 39.B.3. Maria avioitui tai hänet naitettiin 20 v. ikäisenä 8.12.1771 Olli Eskelinpojan puolisoksi ja emännäksi Tammimäen Ritariin. Vihkitiedoissa kerrottiin Marian olevan piika Hannusmäestä ja Ollin torpparin Kirkkolan Ritarinvuorelta. Maria kuoli 74 v. ikäisenä 31.5.1825 Tammimäen Ritarissa. Lapset: - Olavi Ollinpoika, s. 7.3.1774 Joutsa, Hannusmäki, Ritari, torpparina Ritarissa, k. 1834 Tammimäen Ritarissa. Puoliso; 1803 Maria Samuelintytär (s. 1785) Puttolasta, vanhemmat; Samuel Tuomaanpoika ja Maria Tuomaantytär. - Antti Ollinpoika, s. 3.11.1776 Joutsa, Hannusmäki, Ritari, muutti v. 1809 rengiksi Puttolaan. - Maria Ollintytär, s. 21.3.1779 Joutsa, Hannusmäki, Ritari, k. 24.8.1794 Tammimäki. - Eeva Ollintytär, s. 11.1.1781 Joutsa, Hannusmäki, Ritari, k. 1781 Tammimäki - Anna Ollintytär, s. 1.4.1785 Joutsa, Tammimäki, Ritari - Eeva Ollintytär, s. 8.3.1788 Joutsa, Tammimäki, Ritari, k. 27.11.1790 Tammimäki. - Katariina Ollintytär, s. 8.3.1788 (kaksosena) Joutsa, Tammimäki, Ritari, k. 13.3.1791 Tammimäki. - Helena Ollintytär, s. 25.2.1791 Joutsa, Tammimäki, Ritari, k. 6.4.1791 Tammimäki - Rosina Ollintytär, s. 1795 Joutsa, Tammimäki, Ritari. Tauluun 33.A.16. - Juho Ollinpoika, s. 1797 Joutsa, Tammimäki, Ritari, asui itsellisenä Tammimäessä. Puoliso; 1826 Kristiina Heikintytär (s. 1805). - Niko (Nikodemus) Ollinpoika, s. 1802, k. 1803 Joutsa, Tammimäki, Ritari Taulu 39.B Joutsan Tammimäen (Hannusmäen) Harju sukuhaara Yleistä: Tammilahden kylään kuulunut Harjun torppa Tammimäessä esiintyi Hartolan rippikirjoissa v. 1746 alkaen. Harjun torppa mainittiin tuolloin kuuluvaksi Hannusmäen kylään (Hannusmäki by). Torpan rakensi ilmeisesti Juho Kristerinpoika. Harjun ja Ritarin torpat sijaitsivat ilmeisesti naapureina Tammimäessä. Taulu 39.B.1 Aatami N.N. (Adam N.N-son) Syntyi n. v. 1685 mahdollisesti Joutsassa. Aatami tiedetään vain lastensa patronyymin perusteella. Aatami kuoli ehkä v. 1719 jälkeen, viimeistään v. 1723, ilmeisesti Joutsan Tammilahdella. Taulu 39.B.2 Maria Matintytär (Maria Mattsdotter) Syntyi n. 1688 mahdollisesti Joutsassa. Maria Matintytär mainittiin 2. miehensä Juho Kristerinpojan 81 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa kanssa Tammilahden Autiomatin torpan yhteydessä v. 1727 jälkeen (viite; s. 72 RK 1727 -1736 k. 55). Autiomatin torppaa piti Matti Matinpoika (taulussa 48.3), joka voisi olla Marian veli (?). Seuraavaksi Maria perheineen mainittiin torppareina Hannusmäen Harju torpassa. Maria Matintyttären 2. mies Juho Kristerinpoika (Johan Christersson), s. 1690, k. 3.2.1766 Tammimäki, Harju. Maria Matintytär kuoli 75 v. ikäisenä 20.7.1763 Tammimäen Harjulassa ja haudattiin 24.7.1763 Hartolan kirkkoon. Lapset: - Aatami Aataminpoika, s. n. v. 1719 Joutsa. Tauluun 39.B.3. Juho Kristerinpojan ja Maria Matintyttären lapset: - Kaarina Juhontytär, s. n. 1725 Joutsa - Juho Juhonpoika, s. n. 1729 Joutsa - Anna Juhontytär, s. 1731 ja kast. 5.3.1731 Joutsa, Hannusmäki Taulu 39.B.3 Aatami Aataminpoika Harju (Adam Adamsson) Syntyi n. v. 1719 tiettävästi Joutsassa, mahdollisesti Tammilahdella (?). Aatami mainittiin Hartolan rippikirjoissa poikapuolena Hannusmäen Harju torpassa, jossa hän toimi torpparina isäpuolensa Juho Kristerinpojan jälkeen. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan torpan isäntä (Trp Värd) Aatami Aataminpoika kuoli 57 v. ikäisenä 27.10.1776 Tammimäen Harju torpassa. Taulu 39.B.4 Kaarina Yrjöntytär (Carin Jörensdotter) Syntyi n. v. 1725 talollisen tyttärenä Joutsan Tammilahden Hannuksessa. Isä taulussa 40.11. Kaarina vietti lapsuuttaan Leivonmäen Wartiamäen torpassa. Hartolan rippikirjassa (s. 64 RK 1748 -1754 k. 67) kerrottiin Tammilahden Wartiamäen torpan tyttären Kaarina Yrjöntyttären avioituneen naapuriin Hannusmäen Harjun torppaan (gitf vide p. 63). Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan Kaarina Yrjöntytär Wartiamäestä avioitui tai hänet naitettiin 27.12.1749 Hannukseen torpparin Aatami Aataminpojan puolisoksi. Hannuksen Harjun torpan emäntä. Kaarina kuoli 63 v. ikäisenä 22.4.1788 Hannusmäessä. Lapset: - Maria Aatamintytär, s. 12.4.1751 Joutsa, Hannusmäki, Harju. Tauluun 39.A.4. - Aatami Aataminpoika, s. 27.12.1753 Joutsa, Hannusmäki, Harju. Puoliso: Eeva Simontytär. - Eeva Aatamintytär, s. 24.2.1756 Joutsa, Hannusmäki, Harju - Vappu Aatamintytär, s. 25.4.1758 Joutsa, Hannusmäki, Harju - Antti Aataminpoika, s. 31.10.1761 Joutsa, Hannusmäki, Harju - Kaarina Aatamintytär, s. 19.9.1764 Joutsa, Hannusmäki, Harju - Anna Aatamintytär, s. 17.9.1768 Joutsa, Hannusmäki, Harju Taulu 40 Joutsan Tammimäen Hannus sukuhaara Yleistä: Sukuhaaran kantatilan Hannuksen (Hannus tai Hannusmäki) historia alkaa 1560-luvulta, jolloin Hannus oli Suur-Sysmän Tammilahden kylän kantatiloja ja sijaitsi Tammimäessä, jota joskus kutsuttiin myös Tammivuoreksi. Nykyisin Tammimäen alue kuuluu Joutsaan ja tila Hannus on hävinnyt asiakirjoista, kuin myös Hannusmäki kylän nimenä. Tammilahti mainittiin ensimmäisen kerran asiakirjoissa v. 1484, jolloin Sysmän kesäkäräjillä määriteltiin tarkkaan Tammilahti niminen kaskialue, jonka sai Koskipäästä muuan Knuutti, viite; s. 53 JK ja s. 70 SPH I-II, sekä s. 17 EK-P. Tammilahden alueella tiedetään olleen Sääksmäen pitäjän kylien ja talojen erämaa-alueita jo varhain eräkaudella 1300 -1500 luvuilla, mutta myös Sysmän ja Hartolan kylät ja talot omistivat eräpalstoja alueella. M.m. Sysmän Rapalalla tiedetään olleen takamaita Tammilahdessa ja Hartolan Kirkkolalla Tammivuorella, kuin myös Tammilahdella, jossa myös Putkijärven kylällä oli takamaita, viite; s. 89 ja 91 SPH I-I sekä s. 54 JK. Sysmän v. 1552 erämaaluettelon mukaan 82 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Eerikki Laurinpoika Kirkkolasta omisti ”miehen erämaan” Tammivuorelta, jonne hän asetti Vilppu Antinpojan uudisasukkaaksi, tämä palsta on sijoitettavissa nykyisen Tammimäen alueelle, viite; s. 54 -55 JK ja s. 62 HK sekä s. 85 SPH I-II. Toisaalta tiedetään että ainakin 1 Tammilahden talo on perustettu ja asutettu Joutsan kylästä käsin, viite; s. 82 SPH I-II. Suur-Sysmän alueella oli 1500-luvulta alkaen 2 Tammilahtea; Koskipään neljänneskuntaan kuuluva Tammilahti, jossa v. 1565 mainittiin 7 tilaa ja tämä Tammilahti kuuluu nykyään Joutsaan. Sysmän Suurkylän neljänneskuntaan kuului myös Tammilahti, jossa v. 1575 mainittiin 1 tila, joka sijaitsi ja sijaitsee yhä Luhangassa Tammijärven kylän länsipuolella, viite; s. 76 -77 SPH I-II. Hannus tai Hannusmäki oli maakirjoissa Tammilahti n:o 5 tila, joka Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan oli 1/3 manttaalin 2 talouden tila, joka oli Sysmän komppanian luutnantin vapaatalo ja ruodun n:o 90 osakas, viite; s. 707 SPH I-II. Varhaisimmissa kirkonkirjoissa Hannus oli Hannusmäen kylän (Hannusmäki by) kantatila. Nämä e.m. 2 Hannuksen (Hannusmäen) jakaantunutta tilaa olivat ilmeisesti Hotila ja Jaakkola, joista syntyi myöhemmin tilojen jaon myötä Ilomäki ja Mustikkamäki nimiset talot. 1870-luvulla Tammilahti n:o 5 käsitti 3 tilaa; Hannus (Jaakkola), Mustikkamäki ja Rantala (ent. Hotila ?). 1890-luvulla Hannus nimi hävisi kirkonkirjoista jolloin mainittiin edelleen 3 tilaa; Jaakkola, Mustikkamäki ja Rantala. Jaakkola mainittiin 1800-luvun lopun maakirjoissa Tammimäki n:o 5 tilana, joka oli 1/12 manttaalin vero- eli perintötila. Jaakkolalla mainittiin 2 mäkitupaa; Sikohaka ja Selänaho (joka sijaitsee Tammimäen pohjoisjuurella). Kirkonkirjojen perusteella voitaneen päätellä Hannuksen emätilan sijainneen vanhan Jaakkolan talon tienoilla Tammimäen huipun länsipuolella, viite; s. 70 EK-P. Jaakkolan pohjoispuolella sijaitsee vanha Mustikkamäki. Nykyään Tammimäen alue katsotaan kuuluvaksi Pappisen kylään. Taulu 40.1 Hannu Ollinpoika (Hans Olsson) Syntyi n. v. 1540 mahdollisesti Suur-Sysmän Hartolassa, nykyisen Joutsan alueella. Sysmän koukkuluettelossa/ maakirjassa Hannu mainittiin v. 1561 -1612 pitkäaikaisena isäntänä Tammilahden Hannuksen (Hannusmäen) kantatilalla, tai tilan veronmaksajana. Hannun isä voisi olla Putkijärvellä v. -1539 -1559 talolliseksi kirjattu Olavi Hannunpoika (Oluff Hanson) ?, mutta tämä on vain eräs oletus !. Hannu voisi ilmeisemmin olla taulussa 46.1 mainitun Olli Puttolan (Puttonen) poika (?). Joka tapauksessa Hannu Ollinpoika oli yksi niistä yhdeksästä uudistilallisesta, jotka 1560/ 1570-luvuilla rakensivat uudistalot Tammilahteen. Näistä 9 uudistilallisesta 4 oli patronyymiltään Ollinpoikia, eli mahdollisesti veljeksiä (?). Hannu Ollinpojan nimi esiintyi veroluetteloissa monessa muodossa, mm. Hanns Ollffson, Hans Oluffson, Hans Olson, Hans Olsson. Hannuksen (Hannusmäen) tila sai ilmeisesti nimensä Hannun etunimen mukaisesti. Hannu Ollinpojan tila oli merkitty v. 1561 veroltaan 1/12 koukun ja 1 jousen tilaksi, eli tilalla oli vain 1 aikuinen mies. Vuonna 1567 tila oli 1/6 koukun ja 2 jousen tila. Kun tila jakaantui v. 1569 niin uudistilaa (1/12 koukkua ja 1 jousi) viljeli Hannun ilmeinen veli Olli Ollinpoika ja Hannun hallussa olevan emätilan verotusarvo muuttui samalla 1/12 koukun ja 1 jousen tilaksi. Vuonna 1582 Hannun tila mainittiin veroltaan 1/6 koukun ja 4 jousen tilaksi, eli tilalla asui tuolloin 4 aikuista (15 -60 v) aseikäistä miestä. Hannun tilaan oli yhdistettynä 1580-luvun alkuvuosina Matti Ollinpojan ja Pietari Martinpojan tilat. Hannun tila joutui Nuijasodan (1596 -1597) myötä vaikeuksiin, joten tila oli merkitty v. 1598 autioksi (öde), eli veronmaksukyvyttömäksi. Hannun tila todettiin v. 1601 veroltaan 1/12 koukun ja 1/8 manttaalin sekä 1 jousen tilaksi. Tilan vaikeudet jatkuivat vielä 1600-luvun alkuvuosien hallakesien ja katovuosien myötä, joten tila mainittiin v. 1603 ja 1605 -1607 autioksi (öde) ja omistaja rutiköyhäksi (utfattig). Tila otettiin kuitenkin v. 1607 jälkeen uudelleen verolle. Hannu Ollinpoika mainittiin v. 1607 -1609 Tammilahdella kirkon kymmenysverojen maksajana. Hannu Ollinpoika kuoli v. 1612 tai pian sen jälkeen Tammilahden Hannuksessa. Taulu 40.2 N.N. (N.N-dotter) Hannun puolison (tai puolisoiden) nimeä ei tiedetä. Lapset: - Jaakoppi Hannunpoika, s. n. v. 1580 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Tauluun 40.3. 83 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 40.3 Jaakoppi Hannunpoika (Jacob Hansson) Syntyi n. v. 1580 talollisen poikana Tammilahden Hannuksessa. Jaakoppi mainittiin kirkon kymmenysverojen maksajana v. 1611 -1615 sekä v. 1623 -1639 Tammilahdella sekä maakirjoissa Hannuksen tilan maaverojen maksajana v. 1614, 1615, 1617 sekä v. 1630 -1644. Verokirjoissa tilalla mainittiin v. 1620 -1625 (virheellisesti ?) Jaakoppi Henrikinpoika ja v. 1628 -1629 Jaakoppi Johanneksenpoika (?). Sysmän henkikirjoissa Jaakoppi Hannunpoika mainittiin v. 1634 -1646 tilan isäntänä. Jaakopin isännyyden aikana tila mainittiin v. 1614 autioksi (öde), eli veronmaksukyvyttömäksi, jolloin v. 1614 kerättiin koko Suomen historian raskain vero; Älfsborgin lunnasverot, viite; s. 16 KeI-H. Vuoden 1634 henkikirjassa tilalla mainittiin Jaakopin ja tämän puolison ohella pojat Simo ja Hannu sekä nihdin (sotilaan) vaimo Marketta. Jaakoppi Hannunpoika kuoli v. 1646 jälkeen Tammilahdella. Taulu 40.4 Dorde Mikontytär (Dorothea Michelsdotter) Dorde mainittiin v. 1634 -1646 henkikirjoissa Jaakoppi Hannunpojan puolisoksi ja Hannuksen tilan emännäksi (koko nimellään v. 1636 henkikirjassa). Lapset: - Eerik Jaakopinpoika, mainittiin v. 1631 verokirjassa Hannuksen tilalla. - Simo Jaakopinpoika, s. n. v. 1610 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Tauluun 40.5. - Hannu Jaakopinpoika, mainittiin v. 1634 henkikirjassa ja uudelleen v. 1653 -1656 henkikirjoissa yhdessä puolisonsa Riitan kanssa Tammilahden Hannuksessa. - Antti Jaakopinpoika, mainittiin puolisonsa Riitan kanssa v. 1653 Hannuksen tilalla - Riitta Jaakopintytär, mainittiin v. 1653 -1656 Hannuksen tilalla - Mikko Jaakopinpoika, toimi sotilaana, mainittiin yhdessä vaimonsa Kertun kanssa v. 1653 Hannuksen tilalla. Taulu 40.5 Simo Jaakopinpoika Hannus (Simon Jacobsson) Syntyi n. v. 1610 talollisen poikana Tammilahden Hannuksessa. Simo mainittiin v. 1634 -1646 henkikirjoissa Jaakoppi Hannunpojan pojaksi Hannuksen tilalla. Simo toimi isänsä jälkeen Hannuksen tilan isäntänä v. 1645 -1665. Simo Jaakopinpoika kuoli v. 1665 jälkeen Tammilahdella. Taulu 40.6 Dorde Mikontytär (Dorothea Michelsdotter) Sysmän henkikirjojen mukaan Simo Jaakopinpojan puoliso oli saman niminen kuin Simon äiti !. Dorde mainittiin v. 1636 alkaen Simon puolisoksi Hannuksen tilalla sekä v. 1644 -1665 tilan emännäksi. Lapset: - Dorde Simontytär, mainittiin v. 1653 -1654 Hannuksen tilalla. - Henrik Simonpoika, s. n. v. 1640 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Tauluun 40.7. - Antti Simonpoika, sotilas, mainittiin vaimonsa Dorden kanssa v. 1668 -1682 Hannuksen tilalla. Dorde mainittiin tilalla sotilaan puolisona v. 1694 asti. - Matti Simonpoika, mainittiin v. 1669 -1682 ja v. 1687 vaimonsa Sofian kanssa Hannuksen tilalla. - Yrjö Simonpoika, mainittiin v. 1687 -1694 yhdessä vaimonsa Riitan kanssa Hannuksessa. Taulu 40.7 Henrik Simonpoika Hannus (Hendrich Simonsson) Syntyi n. v. 1640 talollisen poikana Tammilahden Hannuksessa. Henrik mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1662 alkaen Simo Jaakopinpojan poikana Hannuksen tilalla. Henkikirjojen mukaan Henrik toimi isänsä jälkeen Hannuksen tilan isäntänä v. 1666 -1691-. Maakirjoissa Henrik 84 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Simonpoika mainittiin v. 1696 asti tilan manttaaliveron maksajana. Henrik kuoli mahdollisesti suurena nälkävuonna 1697 Hannuksen tilalla. Taulu 40.8 Dorde N.N. (Dorothea N.N-dotter) Dorde mainittiin v. 1662 alkaen Henrik Simonpojan puolisoksi Hannuksen tilalla, sekä tilan emännäksi v. 1666 -1682-. Valittiinkohan puolisot etunimen mukaan, kun 3:ssa sukupolvessa isännillä oli Dorde niminen vaimo ?. Vuosien 1687 -1691 henkikirjoissa Henrik Simonpojalla ei mainittu puolisoa. Lapset: - Yrjö Henrikinpoika, mainittiin v. 1678 -1682 Henrik Simonpojan poikana Hannuksen tilalla. - Markus Henrikinpoika, mainittiin v. 1680 -1682 Henrik Simonpojan poikana Hannuksen tilalla - Samuel Henrikinpoika, s. n. v. 1665 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Tauluun 40.9. - Olavi Henrikinpoika Hannus, s. 1672 Joutsa, Tammilahti, Hannus, k. 1733 Tammilahti, Hannus. Hannuksen jaetun tilan isäntä. Puoliso: Sofia Pietarintytär, s. 1681, k. 5.8.1748 Tammilahti. Olavin ja Sofian poika Jaakoppi Olavinpoika jatkoi isänsä jälkeen tilan pitoa vaimonsa Maria Ristontyttären kanssa Hannuksen tilan toisella puoliskolla. Taulu 40.9 Samuel Henrikinpoika Hannus (Samuel Hendrichsson) Syntyi n. v. 1665 talollisen poikana Tammilahden Hannuksessa. Samuel mainittiin henkikirjoissa v. 1687 alkaen Henrik Simonpojan poikana Hannuksen tilalla. Samuelilla mainittiin vaimo Anna jo v. 1687 alkaen. Samuel toimi isänsä jälkeen v. 1693 alkaen Hannuksen tilan isäntänä. Samuelin veli Olavi asui perheineen myös Hannuksen tilalla. Isonvihan jälkeen tila oli merkitty 1720-luvulla jaetuksi. Hannuksen tilaa viljeli vanhat isännät Samuel Henrikinpoika ja toista puoliskoa Olavi Henrikinpoika. Molemmat veljekset mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 71 RK 1727 -1736 k. 54). Samuel mainittiin vielä seuraavassakin rippikirjassa (s. 74 RK 1736 1747 k. 75) ja kerrottiin hänen kuolleen. Samuel Henrikinpoika kuoli tiettävästi v. 1736 Tammilahdella. Taulu 40.10 Anna Sipintytär (Anna Sigfredsdotter) Syntyi n. v. 1667 mahdollisesti Joutsassa (?). Anna mainittiin v. 1687 henkikirjoista alkaen Samuel Henrikinpojan puolisona Tammilahden Hannuksessa. Hannuksen tilan emäntä. Anna mainittiin vielä Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa ja kerrottiin hänen kuolleen. Anna kuoli ehkä n. v. 1729 Tammilahdella, joka tapauksessa ennen v. 1731. Lapset: - Liisa Samuelintytär, s. n. v. 1687 Joutsa, Tammilahti, Hannus, k. 29.3.1743 Tammilahti, Hannus. Puoliso: sotilas Perttu Yrjönpoika Kempe, s. n. v. 1683, k. 8.4.1743 Tammilahti, Hannus. - Matti Samuelinpoika Hannus, s. n. v. 1689 Joutsa, Tammilahti, Hannus, k. 2.6.1760 Joutsa, Tammilahti, Hannus, Hotila. Puoliso: Kaisa Henrikintytär, s. 1684, k. 17.2.1754 Tammilahti. Talollinen Tammilahden Hannuksessa, tilan isäntä v. 1728 -1733. Matin ja Kaisan jälkeen tilan pitoa Hannuksessa (sen toisella puoliskolla) jatkoi vävy Henrik Pertunpoika vaimonsa Eeva Matintyttären kanssa. - Yrjö Samuelinpoika, s. n. v. 1689 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Tauluun 40.11. - Juho Samuelinpoika, s. 1698 Joutsa, Tammilahti, Hannus, k. 1732 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Riitta Niilontytär (Brita Nilsdotter) Mainittiin Samuel Henrikinpojan toisena puolisona Tammilahden Hannuksessa (s. 74 RK 1736 1747 k. 75). 85 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 40.11 Yrjö Samuelinpoika (Jören Samuelsson) Syntyi n. v. 1689 talollisen poikana Joutsan Tammilahden Hannuksessa. Yrjö mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 71 RK 1727 -1736 k. 54) Samuel Henrikinpojan poikana Tammilahden Hannuksessa vaimonsa Riitan kanssa. Sysmän henkikirjojen mukaan Yrjö Samuelinpoika toimi isäntänä jaetulla Hannuksen tilalla v. -1725 -1727. Tilan pito siirtyi sitten tämän veljelle Matti Samuelinpojalle. Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa kerrottiin Yrjön ja Riitan muuttaneen Hannuksesta v. 1732 perheineen Tammilahden Wartiamäen torppaan Leivonmäen puolelle, Tammimäen pohjoispuolelle. Yrjö Samuelinpoika kuoli 55 v. ikäisenä torpparina 23.12.1744 Leivonmäen Vartiamäen torpassa. Taulu 40.12 Riitta Rekontytär (Brita Grelsdotter) Syntyi v. 1690 mahdollisesti Joutsan Pappisen Muikkuparrassa (?), isä ehkä taulussa 54.5. Riitta voisi olla Pappisen Muikkuparran Reko Matinpojan (s. 1669, k. 8.6.1742) tytär (?), mutta tälle päättelylle ei löydetty vahvistusta 1700-luvun alun vajavaisista asiakirjoista. Lähtökohtaisesti voitaneen kuitenkin olettaa hänen olleen Pappisen Muikkuparran tilan tytär, sillä muut selvitetyt vaihtoehdot tuntuvat epätodennäköisemmiltä. Riitta mainittiin henkikirjoissa v. -1725 alkaen Yrjö Samuelinpojan puolisoksi Tammilahden Hannuksessa, eli melkein Muikkuparran naapurissa. Myös Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa Riitta Rekontytär oli merkitty Yrjö Samuelinpojan puolisoksi ja Hannuksen tilan emännäksi. Wartiamäen torpan emäntä v. 1732 alkaen. Miehensä kuoleman v. 1744 jälkeen Riitta asui tyttärensä Annan taloudessa Heikkilän Simolassa ja poikansa Sipin perheen taloudessa Heikkilän Simolan torpassa, jossa hän myös kuoli 71 v. ikäisenä 2.2.1761. Lapset: - Anna Yrjöntytär, s. n. 1718 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Puoliso: 15.12.1745 Henrik Yrjönpoika Heikkilän Simolasta. - Sipi Yrjönpoika, s. n. 1722 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Puoliso: 21.12.1746 Maria Henrikintytär Heikkilästä. Sipi toimi isänsä jälkeen torpparina Wartiamäen torpassa. - Kaarina Yrjöntytär, s. 1725 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Tauluun 39.B.4. - Aatami Yrjönpoika, s. n. 1728 Joutsa, Tammilahti, Hannus. Puoliso: Riitta Henrikintytär Heikkilästä. - Vappu Yrjöntytär, s. 1731, kast. 6.6.1731 Joutsa, Tammilahti, Hannus Taulu 41 Hartolan Vuorenkylän Purnuvuori sukuhaara Yleistä: Sukuhaaran asuttama Purnuvuoren torppa Hartolan Vuorenkylässä oli alkujaan Putkijärven säterin eli kartanon torppa, jossa on asuttu ainakin 1740-luvulta alkaen, viite; s. 46 -47 TEP. Torppa sijaitsi Purnuvuoren juurella, nykyisten laskettelurinteiden lounaispuolella, ilmeisesti suunnilleen samalla paikalla, joka nykyään tunnetaan Ala-Vilppulana. Taulu 41.1 Vilppu Tuomaanpoika (Philip Thomasson) Syntyi ehkä n. v. 1680 tienoilla, mahdollisesti Hartolassa (?). Vilppu mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 62 RK 1727 -1736 k. 51) itsellisenä Hartolan Putkijärvellä sekä seuraavassa rippikirjassa (s. 58 RK 1736 -1747 k. 59) torpparina Putkijärvellä, mahdollisesti Purnuvuorella. E.m. rippikirjassa kerrottiin että Vilppu muutti perheineen v. 1740 tiettävästi Korpilahdelle, ilmeisesti Putkilahden kylään (?), jonne myös tytär Maria naitettiin. Ainoastaan pojan Antin perhe jäi Putkijärvelle. Korpilahdelta ei ole tuolta ajalta säilynyt kirkonkirjoja, joten Vilpun ja perheensä vaiheita v. 1740 jälkeen ei ole saatu selville. 86 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 41.2 Anna Ristontytär (Anna Christersdotter) Syntyi ehkä n. v. 1680 tienoilla, mahdollisesti Hartolassa (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Anna Ristontytär mainittiin Hartolan Putkijärvellä Vilppu Tuomaanpojan vaimona Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa. Lapset: - Antti Vilpunpoika, s. n. v. 1700 Hartola, Putkijärvi (?). Tauluun 41.3. - Jaakko Vilpunpoika, s. n. v. 1707 Hartola, Putkijärvi ? - Riitta Vilpuntytär, s. n. v. 1712 Hartola, Putkijärvi ? - Maria Vilpuntytär, s. n. v. 1718 Hartola, Putkijärvi ?. Puoliso: 19.9.1740 Antti Jaakonpoika Korpilahden Putkilahden Kopisevasta. - Perttu Vilpunpoika, s. n. v. 1720 Hartola, Putkijärvi ? Taulu 41.3 Antti Vilpunpoika Purnuvuori (Anders Philipsson) Syntyi n. v. 1700 mahdollisesti Hartolan Putkijärvellä (?). Antti mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 62 RK 1727 -1736 k. 51) Vilppu Tuomaanpojan poikana Hartolan Putkijärvellä. Antti Vilpunpoika toimi isänsä jälkeen torpparina Putkijärven Purnuvuoren torpassa, jota kutsuttiin myös Antin torpaksi. Antti maksoi v. 1749 henkirahaa, mutta v. 1771 todettiin, että Antti Purnun väki oli rutiköyhää. Hengissä silti säilyttiin, vaikka kruunu ei aina saanutkaan omiaan, viite; s. 47 TEP. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Antti kuoli 86 v. ikäisenä 5.3.1786 Purnuvuorella. Ilmoitetussa kuoliniässä saattoi olla hieman liioittelua (?). Taulu 41.4 Maria Simontytär (Maria Simonsdotter) Syntyi n. v. 1718 ilmeisesti Hartolassa (?). Hartolan rippikirjojen perusteella Maria avioitui n. v. 1739 Antti Vilpunpojan puolisoksi Putkijärvelle. Marian osalta ei saatu selville mistä hän tuli Purnuvuorelle, koska vihkitietoja ei löydy. Purnuvuoren torpan emäntä. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Maria olisi kuollut jo 28 v. ikäisenä lapsivuoteeseen 10.1.1757, missä ilmoitetussa kuoliniässä oli varmaan n. 10 v. virhe, eli todennäköisempi kuolinikä voisi olla 38 v. Lapset: - Kaarina Antintytär, s. 1740 Hartola, Putkijärvi, k. 20.6.1740 Hartola, Putkijärvi (6 kk:n ikäisenä) - Mikko Antinpoika, s. 28.9.1741 Hartola, Putkijärvi, torpparina Putkijärven Heinävuorella. Puoliso: 21.12.1766 Maria Sipintytär, s. 1744. - Johannes Antinpoika, s. 22.5.1743 Hartola, Putkijärvi - Eerik Antinpoika, s. 22.4.1745 Hartola, Putkijärvi. Tauluun 41.5. - Yrjö Antinpoika, s. 17.3.1748 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori, kuoli ilmeisesti ennen v. 1766 - Olavi Antinpoika, s. 26.7.1751, k. 26.7.1751 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori - Eskeli Antinpoika, s. 1.7.1755 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori - Sofia Antintytär, s. 5.1.1757 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori Marja Henrikintytär (Marja Henricsdotter) Syntyi v. 1735 Hartolassa, mahdollisesti Kirkkolassa. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Marja Henrikintytär Kirkkolasta avioitui tai hänet naitettiin 29.5.1757 Putkijärvelle torpparin ja leskimies Antti Vilpunpojan puolisoksi. Purnuvuoren torpan emäntä. Marja kuoli 59 v. ikäisenä 30.3.1795 Purnuvuorella. Lapset: - Tuomas Antinpoika, s. 4.12.1758 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori. Torpparina Purnuvuorella. Puoliso: 16.12.1781 Anna Yrjöntytär, s. 1766. - Jaakoppi Antinpoika, s. 1.7.1760 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori - Yrjö Antinpoika, s. 20.6.1766 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori. Muutti Helsinkiin. 87 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - Matias Antinpoika, s. 16.2.1772 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori Taulu 41.5 Eerik Antinpoika Purnuvuori (Eric Andersson) Syntyi 22.5.1745 syntyi torpparin poikana Hartolan Putkijärven Purnuvuorella. Isänsä kuoleman v. 1786 jälkeen Eerik toimi torpparina kotitorpassaan Purnuvuorella. Torppari Eerik Antinpoika kuoli 74 v. ikäisenä 8.4.1820 Purnuvuorella. Taulu 41.6 Anna Eskelintytär (Anna Eskilsdotter) Syntyi 19.1.1755 torpparin tyttärenä Hartolan Kirkkolan Sääksniemen torpassa. Isä taulussa 42.3. Anna jäi orvoksi 8 v. ikäisenä vanhempiensa kuoltua Kirkkolan Melkkalassa (Sääksniemessä). Anna asui Melkkalassa veljiensä Eskelin ja Aatamin taloudessa Melkkalassa. Rippikirjassa (s. 60 RK 1780 -1790 k. 69) kerrottiin Annan avioituneen Putkijärven Purnuvuoreen. Anna avioitui tai hänet naitettiin 22 v. ikäisenä 21.12.1777 Eerik Antinpojan puolisoksi Putkijärven Purnuvuoreen, vihkitiedoissa kerrottiin Annan olevan piika Melkkalasta. Putkijärven Vuorenkylän (Vuoren) Purnuvuoren torpan emäntä. Anna kuoli 71 v. ikäisenä 4.7.1826 Purnuvuorella. Lapset: - Eerik Eerikinpoika, s. 15.4.1779 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori, k. 4.7.1809 Purnuvuori. - Maria Eerikintytär, s. 7.3.1781 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori. Avioitui v. 1808 Luhankaan torppari ja leskimies Aatami Yrjönpojan puolisoksi. - Liisa Eerikintytär, s. 5.8.1785 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori. Avioitui 16.12.1810 Luhankaan torpparin pojan Mikko Matinpojan kanssa. - Juho Eerikinpoika, s. 17.5.1790 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori. Tauluun 41.7. Taulu 41.7 Juho Eerikinpoika Purnuvuori (Johan Ersson) Syntyi 17.5.1790 torpparin poikana Hartolan Putkijärven Purnuvuorella. Juho toimi isänsä jälkeen isäntänä kotitorpassaan Vuorenkylän Purnuvuoren torpassa. Juho kuoli 43 v. ikäisenä ankaraan kuumeeseen/ poltetautiin (hetsig feber) 10.6.1833 Purnuvuorella. Taulu 41.8 Sohvi Yrjöntytär (Sophia Georgsdotter) Syntyi 11.3.1794 torpparin tyttärenä Hartolan Hirvipohjassa. Isä taulussa 43.11. Sohvi avioitui tai hänet naitettiin 17 v. ikäisenä 1.11.1811 Putkijärven Purnuvuoreen Juho Eerikinpojan puolisoksi. Vuorenkylän Purnuvuoren torpan emäntä. Sohvi kuoli jo 39 v. ikäisenä sydänkohtaukseen 16.3.1833 Purnuvuorella. Lapset: - Anna Sofia Juhontytär, s. 7.12.1813 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori, k. 20.12.1832 Purnuvuori. - Vilppu Juhonpoika, s. 18.12.1815 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori. Tauluun 41.9. - Juho Juhonpoika, s. 30.11.1819 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori - Maija Liisa Juhontytär, s. 23.6.1822 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori - Eeva Stiina Juhontytär, s. 17.4.1824 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori - Aatami Juhonpoika, s. 11.6.1831 Hartola, Putkijärvi, Purnuvuori Taulu 41.9 Vilppu Juhonpoika Purnuvuori (Filip Johansson) Syntyi 18.12.1815 torpparin poikana Hartolan Putkijärven Purnuvuorella. Vilppu sisaruksineen jäi varsin nuorena orvoiksi kun molemmat vanhemmat kuolivat v. 1833 Vilpun ollessa 18 v. ikäinen, joten hän joutui varhain kantamaan vastuuta kotitorppansa ylläpidosta sekä nuoremmista sisaruksistaan. Vilppu toimi torpparina Vuorenkylän Purnuvuorella v. 1845 asti, jonka jälkeen hänet mainittiin itsellisenä Putkijärvellä. Purnuvuorella asuessaan kirkonkirjoihin oli Vilpulle merkitty 88 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa lisänimi Purnuvuori sukunimen tapaisesti. Vilpun torppaa kutsuttiin myöhemmin nimellä AlaVilppula, viite: 46 TEP. Ala-Vilppula sijaitsee Purnuvuoren lounaispuolella. Viimeiset elinvuotensa Vilppu mainittiin kirkonvaivaiseksi (kyrkofattig) eli kirkon elätiksi Putkijärven Tillalassa. Kirkonvaivainen Vilppu Juhonpoika kuoli jo 42 v. ikäisenä 9.2.1858 Tillalassa. Taulu 41.10 Eeva Loviisa Henrikintytär (Ewa Lovisa Henricsdotter) Syntyi 29.3.1819 lampuodin vävyn tyttärenä Hartolan Putkijärvellä. Isä taulussa 47.9. Eeva Loviisa asui lapsuuttaan Putkijärven Kinkkulassa sekä Vuorenkylän Kultavuoressa. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan torpan tytär Eeva Loviisa Henrikintytär Vuorenkylän Kultavuoresta avioitui tai hänet naitettiin 18 v. ikäisenä 11.11.1837 Vuorenkylän Purnuvuoreen torpparin pojan Vilppu Juhonpojan puolisoksi. Purnuvuoren torpan emäntä. Miehensä Vilpun kuoleman jälkeen Eeva Loviisa asui Putkijärven Tillalassa sekä v. 1866 alkaen tyttärensä perheen taloudessa Heinikan Pohjolassa, jossa Eeva Loviisa kuoli 66 v. ikäisenä 7.1.1886. Lapset: - Benjami Vilpunpoika, s. 14.2.1839 Hartola, Vuorenkylä, Purnuvuori, k. 15.12.1844 Purnuvuori - Henrik Vilpunpoika, s. 8.9.1840 Hartola, Vuorenkylä, Purnuvuori - Juho Vilpunpoika, s. 1843 Hartola, Vuorenkylä, Purnuvuori, k. 1.7.1847 Vuorenkylä, Tillala - Loviisa Vilpuntytär, s. 22.3.1845 Hartola, Vuorenkylä, Purnuvuori. Tauluun 33.A.18. - Albertiina Vilpuntytär, s. 15.7.1847 Hartola, Vuorenkylä, Tillala Taulu 42 Hartolan Leppäkosken Hirviniemen Melkkala sukuhaara Yleistä: Melkkala torpparisukuhaaran hallitsema Melkkalan torppa sijaitsee Hartolan Leppäkosken kylän luoteispuolella pienen Hangastaipaleen kylän alueella Sääksjärven rannalla nykyisessä Hirviniemessä, lähellä Sysmän rajaa. Melkkalan torppa tunnettiin 1700-luvulla myös nimellä Sääksniemi. Melkkala mainittiin 1700-luvun lopulla kuuluvaksi Leppäkosken kylään. Hirviniemi (Sääksniemi) oli aikoinaan niemi, nykyään kannas Hirvijärven ja Sääksjärven välissä. Melkkalan torppa kuului 1700-luvulla Kirkkolan Sipilä rusthollille, siis myöhemmälle Fredriksgårdin, eli Tollinmäen kartanolle. Taulu 42.1 Henrik Laurinpoika (Hendrich Larsson) Syntyi n. v. 1672 ilmeisesti Hartolassa. Henrik mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 30 RK 1727 -1736 k. 20) lampuotina Hartolan Kirkkolan rusthollissa Sipilässä, josta myöhemmin muodostettiin Fredriksgårdin kartano eli Tollinmäki. Henrik Laurinpojan aiempia vaiheita ei saatu selvitettyä, eli sitä mistä hän tuli lampuodiksi Kirkkolan Sipilään. Henkikirjoista ei löydetty apua. E.m. rippikirjassa kerrottiin Henrikin kuolleen, ehkä n. v. 1727 (?). Taulu 42.2 Maria Matintytär (Maria Mattsdotter) Syntyi ehkä n. v. 1676 ilmeisesti Hartolassa. Maria mainittiin lampuoti Henrik Laurinpojan puolisona Kirkkolan Sipilässä. Miehensä kuoleman jälkeen Maria asui poikansa Eskelin perheen taloudessa Kirkkolan Melkkalassa. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan torppari Eskeli Henrikinpojan äiti kuoli 83 v. ikäisenä 11.6.1749 Kirkkolan Melkkalassa. Ilmoitetussa kuoliniässä saattoi olla n. 10 v. verran liioittelua (?). Lapset: - Eskeli Henrikinpoika, s. n. v. 1701 Hartola, Kirkkola. Tauluun 42.3. - Kristeri Henrikinpoika, s. n. v. 1710 Hartola, Kirkkola. Puoliso 9.12.1744 Sohvi Eliaksentytär Dansk. - Perttu Henrikinpoika, s. n. v. 1717 Hartola, Kirkkola, k. 1731 Hartola, Kirkkola. 89 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 42.3 Eskeli Henrikinpoika (Eskil Henricsson) Syntyi n. v. 1701 ilmeisesti Hartolassa, mahdollisesti Kirkkolassa (?). Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa Eskeli mainittiin Henrik Laurinpojan pojaksi Kirkkolan Sipilän rusthollissa, Eskelillä mainittiin myös vaimo Kerttu Salomonintytär. Eskeli siirtyi v. 1735/ 1736 tienoilla torppariksi Kirkkolan Sääksniemeen, eli Melkkalan torppaan. Eskeli kuoli 61 v. ikäisenä 3.2.1763 Kirkkolan Melkkalan torpassa. Taulu 42.4 Kerttu Salomonintytär (Gertrud Salomonsdotter) Syntyi v. 1710 mahdollisesti Hartolassa (?). Kerttu voisi olla Hartolan Kankaanpään Iskolan lampuodin Samuel Kristerinpojan tytär (?), mutta tähän ei löydetty varmistusta. Kertun jäljittämistä hankaloittaa vihkitietojen puuttuminen, eli niitä ei löydy Hartolan kirkonkirjoista. Rippikirjan perusteella Kerttu avioitui tai hänet naitettiin v. 1732 tienoilla Eskeli Henrikinpojan puolisoksi Kirkkolan Sipilän rustholliin. Kirkkolan Melkkalan torpan emäntä. Kerttu kuoli 52 v. ikäisenä 20.12.1762 Melkkalan torpassa. Lapset: - Matti Eskelinpoika, s. 1733 Hartola, Kirkkola (?), k. 24.6.1773 Hartola, Ulmala. Puoliso: 8.12.1754 Anna Juhontytär Ulmalasta. - Juho Eskelinpoika, s. 1734 Hartola, Kirkkola (?), k. 22.5.1737 Kirkkola, Melkkala - Marja Eskelintytär, s. 17.5.1736 Hartola, Kirkkola, Melkkala, k. 22.5.1768 Kirkkola, Melkkala (hukkui). - Yrjö Eskelinpoika, s. 20.4.1738 Hartola, Kirkkola, Melkkala, k. 22.5.1768 Kirkkola, Melkkala (hukkui siskonsa kanssa Sääksjärveen). Puoliso: 6.12.1761 Riitta Olavintytär Leppäkoskelta. - Kristeri Eskelinpoika, s. 24.2.1741 Hartola, Kirkkola, Melkkala, k. 10.4.1770 Kirkkola, Melkkala - Eskeli Eskelinpoika Melkkala, s. 19.5.1745 Hartola, Kirkkola, Melkkala, k. 18.1.1797 Kirkkola, Melkkala. Puoliso: 20.12.1767 Maria Matintytär Hirvipohjasta. - Aatami Eskelinpoika Melkkala, s. 5.8.1748 Hartola, Kirkkola, Melkkala, k. 1.3.1814 Leppäkoski, Melkkala. Puoliso: 19.12.1773 Marja Kustaantytär, s. 29.12.1751 Kirkkola, Hirvipohja. Marjan isä taulussa 43.9. - Riitta Eskelintytär, s. 12.9.1751 Hartola, Kirkkola, Melkkala. Puoliso: 17.12.1769 Yrjö Juhonpoika Kirkkolan Kauhtueenpohjasta. - Anna Eskelintytär, s. 19.1.1755 Hartola, Kirkkola, Sääksniemi. Tauluun 41.6. Taulu 43 Hartolan Kirkkolan ratsutalonpoika sukuhaara Yleistä: Sukuhaaran tunnettu alkukoti lienee Hartolan Kirkkolan kartanolla, tai paremminkin sen emätilalla Mäkelä (ent. Fortila) rusthollissa. Kirkkolan kartanon historiasta löytyy hieman ristiriitaisia tietoja eri lähteistä, mm. Sysmän historia kirjat (I-II osa ja III-osa) ja Birgitta Stjernvall-Järven teokset (esim. väitöskirja), versus kirkonkirjat sekä maa- ja henkikirjat. Jäljempänä esitetty tiivistelmä pohjautuu lähinnä Birgitta Sjernvall-Järven teoksiin, sekä päätelmiin kirkonkirjoista ja SAY:n (Suomen asutuksen yleisluettelo) tietoihin. Perusteluna; koska e.m. FT Birgitta SjernvallJärvi itse periytyy Kirkkolan kartanoa omistaneesta Tandefelt suvusta. Tuntuu hieman siltä että Kirkkolan historia ei ole ollut historioitsijoillekaan helppo tulkita !. Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Kirkkolan ratsutila Fortila oli 1 1/3 manttaalin 4 talouden tila, joka oli Ylisen Hollolan komppanian ratsutila n:o 99, viite; s. 711 SPH I-II. Myöhemmin Fortila nimi hävisi asiakirjoista ja ratsutilan nimeksi mainittiin Mäkelä, joka oli Kirkkolan kartanon emätila. Mäkelän ratsutilan entiseksi nimeksi Birgitta Stiernvall-Järvi mainitsee Torttila (= Fortila ?), viite; s. 36 KaoTse. Hartolassa esiintyi myös toinen Fortila, tai Fuurtti, joka sijaitsi Hartolan kirkolta Pertunmaalle johtavan tien varressa, joka oli Koskipään kartanon torppia, ja jonka nimi juontui 90 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa torppaa v. 1649 -1656 hallinneesta Hendrich Fürth’sta (tai Forth’sta), jota sukututkija Petri Kallio on arvellut Saksasta lähtöisin olleeksi, ehkä Koskipään Henrik Sipinpoika Silfverbögelin mukanaan tuomaa entistä sotilasta (?), viite; taulu 14 Nurmisen sukukirja. Nykyään Fuurtin kylä kuuluu Pertunmaahan. Hartolan Leppäkosken kylän luoteispuolella sijaitsee Vuurtinmäki, jonka osalta ei ole tietoa miten se liittyy Fortila -Fuurtti nimiin. Kirkkola rusthollin (Fortilan) 4 tilan tilaryppääseen kuului henkikirjojen ja kirkonkirjojen mukaan myös Vähä-Tiukka rustholli. Tiukka rustholli mainittiin naapurin Sipilä rusthollin (myöh. Tollinmäen kartano) yhteydessä. Nimi Fortila hävisi maa- ja henkikirjoista sekä kirkonkirjoista 1740-luvulla, viimestään v. 1750. Vuoden 1740 henkikirjassa mainittiin Kirkkolan Tiukka rustholli eli Ritari (Tiucka rsth el. Riddars). Kirkkolalla oli maita nykyisen Joutsan puolella Tammimäellä, jossa mainittiin myös Ritarin tai Ritarinvuoren torppa (Riddars el. Riddarsberg torp). Tuo e.m. Ritarin torppa sijaitsi (Joutsan) Tammilahden kylässä, nykyään Pappisessa. Fortila mainittiin vielä v. 1750 henkikirjassa Pietilän tilan alaisuudessa (Fortila under Pietilä hemman) !?. Pietilän tila oli taas Kirkkolan Mäkelä ratsutilan (kartanon) augmentti, eli aputila, joka osallistui ratsumiehen ylöspitoon. Samaan aikaan kun Fortila nimi hävisi asiakirjoista, niin Kirkkola mainittiin Mäkelä rusthollina. Tiukka mainittiin ainakin vielä 1930-luvun henkikirjoissa Kirkkola n:o 5 (Mäkelä) kuuluvana tilana. Tiukka nimi esiintyy yhä Tiukansaaren nimessä, joka sijaitsee Rautaveden länsi-rannalla Kirkkolan kartanon luoteispuolella. Ratsutilaa ylläpitävät talonpojat olivat talonpoikaista ”yläluokkaa”, sillä vain suurimmilla ja varakkailla tiloilla oli mahdollisuutta pitää ja kustantaa ratsukkoa ja ratsumiestä (yhtä tai useampaa) sotatantereelle. Kirkkolan ratsutilan omistus siirtyi v. 1684 aatelisille ja ratsutila oli runsaan 100 v. ajan Tandefelt suvun hallussa. Ratsutilan nimenä oli 1740-luvulta alkaen Mäkelä. Kartanon statuksen ratsutila sai kun kapteeni Jacob Henrik Tandefelt rakennutti ilmeisesti 1770-luvulla ensimmäisen (pienehkön) kartanorakennuksen. Tästä n. 50 v. kuluttua luutnantti Adolf Magnus Gestrin, saatuaan kartanon (ratsutilan) haltuunsa v. 1823, rakennutti kokonaan uuden (nykyisen) kartanorakennuksen 1820luvulla. Adolf Magnus Gestrin’in vanhemmat olivat maamittari Henrik Jacob Gestrin ja Benedikta Sofia Tandefelt, viite; s. 33, 35 -36, 78, 86-87, 89, 93 -94, 123, 152, 155 ja 220 -221 KaoTse, sekä s. 108 -113 KeI-H. Kirkkola rusthollin tunnetut varhaisimmat omistajat: Hintzika Kirkola, lautamies, mainittiin v. 1443 Olavi Niilonpoika, lautamies, mainittiin v. 1501 Augustinus Jussinpoika v. 1539 -1560, tilalla mainittiin v. 1539 Vilppu Jussinpoika ja v. 1544 -1559 Tahvo Jussinpoika, ilmeisesti kaikki veljeksiä Pelle Pietarinpoika, ratsutilallinen v. 1560 -1594 (Taulu 27.1) Sipi Pietarinpoika, ratsutilallinen v. 1595 -1600 (Taulu 27.3) Kaarina Söyringintytär edellisen leski v. 1601 -1612 (Taulu 27.4). Tila todettiin v. 1601 autioksi (öde) eli veronmaksukyvyttömäksi, samoin v. 1606 maakirjassa todettiin tilan olleen 6 v. ajan autiona ja otettiin uudelleen verolle v. 1607. Söyrinki Heikinpoika, ratsutilallinen v. 1614 -1623, ilmeisesti edellisen vävy (Taulu 27.5) Hannu Olavinpoika Ottenberg (Hans Ottenberg), ratsumies v. 1624 -1631 ja 1633 -1640. Puoliso: Anna Laurintytär. Esko Tuomaanpoika, ratsumies v. 1641 -1642 Erkki Matinpoika Nahkiainen, ratsumies v. 1644 -1654 Sipi Erkinpoika, edellisen poika, ratsumies v. 1655 -1670 Sipi Heikinpoika, ratsumies, ehkä vävy ?, omistajana v. 1675 -1679. Puoliso: Marketta. Simo Sipinpoika, edellisen poika, omistajana v. 1680 -1683. Simo jatkoi v. 1684 -1694 lampuotina Kirkkolassa. Ingeborg Grönfelt, eli Koskipään kartanon majuri Henrik Sipinpoika Silfverbögelin leski v. 1684 -1696 Johan Arvidsson Tandefelt, majuri, edellisen vävy, omistajana v. -1698 -1712 Margaretha Henriksdotter Silverbögel, Johan Tandefeltin puoliso v. 1712 -1728 Adam Wilhelm Tandefelt, kapteeni, edellisten poika, v. 1729 -1742 Viite; s. 34 -35 sekä 58 HK, s. 65 SPH I-II ja s. 220 -221 KaoTse sekä s. 108 -113 KeI-H. 91 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Myös taulu 27 Nurmisen sukukirja I. Lähteenä myös Sysmän maa- ja henkikirjat (SAY). Taulu 43.1 Erkki Matinpoika Nahkiainen (Erich Mattsson Nachkiainen) Syntyi ehkä n. v. 1605 mahdollisesti Hartolassa (?). Erkki Matinpojalla mainittu sukunimi ja sen käyttö voisi viitata savolaisiin sukujuuriin (?). Toisaalta sotilaille annettiin jo k.o. aikaan monesti lisänimet sukunimien tapaan. Erkin sukunimi esiintyi monessa muodossa henkikirjoissa, mm.; Nachkoinen, Nachkininen, Nachkinen ja Nachkiainen. Erkki Matinpoika mainittiin ratsumieheksi ja hän sai haltuunsa v. 1644 Kirkkolan ratsutilan ilmeisesti palkkiona sotapalveluksista. Erkki Matinpoika palveli ratsumiehenä tiettävästi Koskipään kartanon herran majuri Henrik Sipinpoika Silfverbögelin lipullisessa 30-vuotisen sodan aikana, eversti Torsten Stålhansken hakkapeliittajoukoissa, viite; s. 294 HK. Ratsumies Erkki Matinpoika Nahkiainen mainittiin v. 1644 -1654 Kirkkolan ratsutilan omistajana. Vuoden 1654 -1656 henkikirjoissa Erkin tilalla mainittiin huonemiehenä (husman) Olavi Pietarinpoika Savolainen (Olof Persson Safvolainen) vaimonsa Siigridin (Sigrid el. Sigre) kanssa sekä itsellisenä Lauri Tiukka (Lars Tiuckainen) vaimonsa Helkan (Helga) kanssa. Erkki Matinpoika Nahkiainen kuoli v. 1654 jälkeen Kirkkolassa. Taulu 43.2 Vappu N.N. (Walborg N.N-dotter) Ratsumies Erkki Nahkiaisella mainittiin Hartolan Kirkkolassa vaimo v. 1644 henkikirjasta alkaen ja v. 1650 henkikirjassa vaimon nimeksi mainittiin Vappu. Vappu kuoli ilmeisesti ennen v. 1654 Kirkkolassa, koska tuolloin Erkillä mainittiin Marketta niminen vaimo. Lapset: - Sipi Erkinpoika (Sigfred Ersson), mainittiin v. 1653 henkikirjasta alkaen ratsumies Erkki Matinpojan pojaksi Kirkkolassa. Ratsumies ja Kirkkolan ratsutilan omistaja ja isäntä isänsä Erkin jälkeen v. 1655 -1670. Sipi mainittiin v. 1670 itselliseksi Kirkkolassa. Puoliso: Riitta Laurintytär (Brita Larsdotter), mainittiin v. 1653 -1670 henkikirjoissa Sipi Erkinpojan puolisoksi Kirkkolassa. Riitta voisi olla Kirkkolassa v. 1654 -1655 henkikirjoissa mainitun Lauri Tiukan (Lars Tiuckainen) ja tämän vaimon Helkan (Helga) tytär (?). - Antti Erkinpoika (Anders Ersson), mainittiin v. 1653 henkikirjoista alkaen ratsumies Erkki Matinpojan pojaksi Kirkkolassa ja Sipi Erkinpojan veljeksi. Antti Erkinpoika mainittiin v. 1656 itselliseksi Kirkkolassa. Puoliso: Vappu mainittiin v. 1653 -1656 Antin puolisoksi. - Lauri Erkinpoika (Lars Ersson), s. n. v. 1633 Hartola, Kirkkola. Tauluun 43.3. - Marketta Erkintytär (Margaretha Ersdotter), mainittiin v. 1653 henkikirjassa Kirkkolassa Marketta N.N. (Margaretha N.N-dotter) Marketta mainittiin Erkki Nahkiaisen toiseksi vaimoksi v. 1654 henkikirjassa Hartolan Kirkkolan ratsutilalla. Taulu 43.3 Lauri Erkinpoika (Lars Ersson) Syntyi n. v. 1633 mahdollisesti Hartolassa, asiaa ei tunneta tarkemmin. Lauri mainittiin v. 1653 1654 henkikirjoissa ratsumies Erkki Nahkiaisen pojaksi Hartolan Kirkkolassa. Tuolloin jo v. 1653 Laurilla mainittiin vaimo Vappu. Lauri Erkinpoika mainittiin v. 1655 -1670 henkikirjoissa Kirkkolan omistajan ja isännän Sipi Erkinpojan veljeksi Kirkkolassa. Vuonna 1671 Lauri mainittiin itselliseksi Kirkkolassa. Vuoden 1666 -1671 henkikirjoissa Kirkkolassa mainittiin kartanon kalastajana Lauri Yrjönpoika. Ratsumies Yrjö mainittiin v. 1669 -1676 henkikirjoissa Kirkkolassa. Lauri Erkinpoika kuoli v. 1676 jälkeen, ehkä n. v. 1680 tienoilla Kirkkolassa. Taulu 43.4 Vappu Matintytär (Walborg Mattsdotter) Vappu mainittiin v. 1653 -1671 henkikirjoissa Lauri Erkinpojan puolisoksi Hartolan Kirkkolassa. 92 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Vuoden 1653 henkikirjassa oli poikkeuksellisesti merkitty Vapun isäksi Matti Malkinen (Matts Malkainen). Vappu mainittiin vielä v. 1676 henkikirjassa itsellisen Lauri Erkinpojan puolisona Kirkkolassa. Lapset: - Jaakko Laurinpoika (Jacob Larsson), s. n. v. 1655 Hartola, Kirkkola. Jaakko mainittiin v. 1678 henkikirjassa itsellisenä Kirkkolassa sekä v. 1680 -1682 henkikirjassa tilan poikana sekä v. 1682 -1684 tilan silloisen isännän Simo Sipinpojan yhtiömiehenä. Jaakko Laurinpoika mainittiin v. 1687 -1694 henkikirjoissa lampuotina Kirkkolan jaetulla ratsutilalla (Tiukka rusthollissa ?). Puoliso: Kerttu (Gertrud) mainittiin v. 1680 -1693 henkikirjoissa Jaakko Laurinpojan puolisona Kirkkolassa. Jaakon ja Kertun poika Antti Jaakonpoika toimi lampuotina v. -1707 -1712- Kirkkolassa, sen Vähä-Tiukan rusthollissa puolisonsa Aunen kanssa. - Kustaa Laurinpoika (Gustaf Larsson), s. n. v. 1665 Hartola, Kirkkola. Tauluun 43.5. Taulu 43.5 Kustaa Laurinpoika Tiukka (Gustaf el. Giösta Larsson Tiucka, el. Tiuka) Syntyi n. v. 1665 tiettävästi Hartolan Kirkkolassa (?). Kustaa mainittiin Sysmän henkikirjassa v. 1682 renkinä Hartolan Kirkkolan rusthollissa. Kirkkolassa mainittiin v. 1678 itsellisenä Kustaan veli Jaakoppi Laurinpoika, jolla mainittiin vaimo Kerttu v. 1680 -1693. Vuoden 1694 henkikirjassa lampuoti Jaakko Laurinpojalla mainittiin veli Kustaa (Giösta) vaimonsa Riitan kanssa. Kustaa toimi ilmeisesti sitten sotilaana Isonvihan aikana, koska vaimonsa Riitta mainittiin v. 1711 henkikirjassa ratsumiehen puolisoksi. Kustaa Laurinpoika joutui suurten nälkävuosien (1695 -1697) myötä pahoihin vaikeuksiin, kuten niin moni muukin tila, niinpä Sysmän verorästiluettelo v. 1704 kertoo että Kirkkolan Kustaa Laurinpoika omistaa vain yhden hevosen ja pystyy vain osan verorästeistään maksamaan, viite; s. 722 SPH I-II. Kustaa Tiukka mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 31 RK 1727 -1736 k. 21) lampuotina Kirkkolan ratsutilalla (Fortilan Vähä-Tiukassa) ja kerrottiin Kustaan kuolleen v. 1728. Taulu 43.6 Riitta N.N. (Brita N.N-dotter) Syntyi ehkä n. v. 1677 Hartolassa (?). Kustaa Laurinpojalla mainittiin Riitta niminen vaimo Sysmän henkikirjoissa v. -1687 alkaen Hartolan Kirkkolassa. Ilmeisesti sama Riitta, joka mainittiin v. 1711 henkikirjassa Aatami Kustaanpojan yhteydessä ratsumiehen vaimoksi Kirkkolassa, samoin v. 1712 henkikirjassa Vähä-Tiukassa. Riitta mainittiin vielä Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa Kustaa Laurinpojan vaimona ja kerrottiin Riitan kuolleen v. 1729. Lapset: - Aatami Kustaanpoika, s. 1686 Hartola, Kirkkola. Tauluun 43.7. - Tuomas Kustaanpoika, s. 1698 Hartola, Kirkkola, k. 4.8.1778 Hartola, Kirkkola, Kivisalmi. Torpparina Kirkkolan Mäkelän rusthollin Kivisalmessa (Leppäkoskella). Puoliso: Vappu Sipintytär, s. n. 1705 Hartola, k. 28.9.1773 Kirkkola, Kivisalmi. Tuomaan ja Vapun jälkeläisiä on mm. sukututkija Sirpa Kyllönen Hämeenlinnasta. Sirpa on siten sukulainen Anna Vesasen isälle kuin myös äidille, koska Sirpa periytyy myös Joutsan Mieskonmäestä, taulu 32, eli Sirpa tulee Mieskonmäen kautta sukulaiseksi myös kirjoittajan isän äidille . - Eskeli Kustaanpoika, s. 1700 Hartola, Kirkkola, k. 6.1.1766 Sysmä, Huittila (Otamo) Lautportti. Puoliso: Kerttu Sipintytär. Eskeli mainittiin henkikirjoissa v. 1725 -1728 lampuotina Kirkkolan kartanon Vähä-Tiukka rusthollissa, sekä v. 1729 -1740 torpparina Kirkkolan Hirvipohjassa. Eskeli muutti v. 1740 perheineen Sysmään. Henkikirjoissa Tiukka rusthollissa mainittiin v. 1725 -1728 Eskelin veli Tuomas vaimonsa Vapun kanssa sekä Aatamin puoliso Marketta. Tuomas ja Vappu mainittiin v. 1729 -1734 Hirvipohjassa kuin myös Aatamin vaimo Marketta v. 1734. 93 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 43.7 Aatami Kustaanpoika (Adam Gustafsson el. Giöstasson) Syntyi n. v. 1686 tiettävästi Hartolan Kirkkolassa. Aatami Kustaanpoika (Adam Giöstasson) mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1707 -1712 Kirkkolan rusthollissa, sen Vähä-Tiukassa, serkkunsa Antti Jaakonpojan toimiessa ratsutilan lampuotina. Aatami mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa lampuoti Kustaa Tiukan poikana Kirkkolan Fortilassa, Vähä-Tiukassa vaimonaan Marketta Eskelintytär. Kirkonkirjassa Aatami oli merkitty poissaolevana (abs), kuin myös veljensä Tuomas ja Eskeli. Toisaalta ehtoollismerkintöjä löytyi Aatamilta v. 1730, 1731 ja 1733. Isonvihan jälkeisissä henkikirjoissa Aatamia ei mainittu Fortila/Vähä-Tiukassa, ainoastaan Aatamin vaimo Marketta. Vanhempiensa kuoleman jälkeen Aatami muutti perheineen kirkonkirjojen perusteella ilmeisesti v. 1733/ 1734 tienoilla Kirkkolan Mäkelä rusthollin torppaan Hirvipohjaan. Toisaalta henkikirjojen mukaan Aatami olisi perheineen ja veljiensä perheiden kanssa muuttanut jo v. 1729 Hirvipohjaan. Hirvipohjan torppa mainittiin v. 1736 -1740 henkikirjoissa autioksi (öde), eli veronmaksukyvyttömäksi. Aatami kuoli 72 v. ikäisenä 2.3.1758 Hirvipohjassa. Taulu 43.8 Marketta Eskelintytär (Margeta Eskilsdotter) Syntyi n. v. 1690 mahdollisesti Hartolan Kirkkolassa (?). Marketta mainittiin Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa Aatami Kustaanpojan puolisona, ensin Kirkkolan Fortilassa ja v. 1734 jälkeen Kirkkolan Hirvipohjassa torpan emäntänä. Marketta kuoli 83 v. ikäisenä 30.12.1773 Kirkkolan Hirvipohjassa. Lapset: - Matti Aataminpoika, s. 1722 Hartola, Kirkkola, k. 4.10.1809 Leppäkoski, Hirvipohja. Puoliso: 3.12.1744 Anna Henrikintytär, s. 1724 Hartola, Putkijärvi, k. 19.3.1774 Hirvipohja. - Kustaa Aataminpoika, s. 1724 Hartola, Kirkkola, Fortila. Tauluun 43.9. - Akseli Aataminpoika, s. 1727 Hartola, Kirkkola, Fortila. Puoliso: 6.1.1754 Anna Juhontytär, s. 1733, k. 11.7.1755 Hirvipohja. - Vappu Aatamintytär, s. 1730 Hartola, Kirkkola, Fortila, k. 3.1.1798 Leppäkoski. Puoliso: 13.1.1754 Lauri Juhonpoika Kankaanpään Hangastaipaleelta. - Mikko Aataminpoika, s. 25.9.1733 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja. Puoliso: 23.12.1764 Regina Yrjöntytär, s. 14.8.1745 Hartola, Kirkkola, Sipilä, isä taulussa 44.5. - Perttu Aataminpoika, s. 9.8.1736 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja, k. 22.5.1737 Hirvipohja. - Marketta Aatamintytär, s. 17.7.1738 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja. Puoliso: 6.1.1760 Juho Aleksanterinpoika Ylemmäisten Rännilästä. Taulu 43.9 Kustaa Aataminpoika (Gustaf Adamsson) Syntyi v. 1724 Hartolan Kirkkolassa, Fortilan rusthollissa. Kustaa oli n. 9 v. ikäinen kun perhe muutti Kirkkolan Hirvipohjaan Leppäkoskelle, jossa Kustaa vietti nuoruuttaan. Kustaa toimi isänsä jälkeen torpparina Hirvipohjassa. Kustaan veli Matti viljeli Kustaan naapurissa toista torppaa. Kustaan veli Mikko nai Kustaan vaimon Marian siskon Reginan. Kustaa Aataminpoika kuoli rippikirjan mukaan tiettävästi n. 67 v. ikäisenä v. 1791 Hirvipohjassa. Taulu 43.10 Maria Yrjöntytär (Maria Georgsdotter el. Jörensdotter) Syntyi tiettävästi v. 1731 Hartolan Kirkkolan Sipilän ratsutilalla. Isä taulussa 44.5. Maria Yrjöntytär mainittiin Hartolan rippikirjoissa (s. 25 RK 1736 -1747 k. 26 ja s. 16 RK 1748 1754 k. 19) lampuodin tyttärenä Kirkkolan Sipilän Mikkolan ratsutilalla Yrjö Jaakopinpojan tyttärenä. E.m. rippikirjassa kerrottiin Marian avioituneen Hirvipohjaan (gift till Hirvipohja). Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Maria Yrjöntytär Kirkkolasta avioitui tai hänet naitettiin 9.12.1750 Kirkkolan torpparin Kustaa Adaminpojan kanssa. Maria oli avioituessaan tiettävästi 19 v. ikäinen. Hirvipohjan torpan emäntä. Maria kuoli 78 v. ikäisenä 28.2.1809 Leppäkosken Hirvipohjassa. 94 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Lapset: - Marja Kustaantytär, s. 29.12.1751 Hartola, Kirkkola. Puoliso: 19.12.1773 Aatami Eskelinpoika Melkkala, s. 5.8.1748 Hartola, Kirkkola, Melkkala, k. 1.3.1814 Leppäkoski, Melkkala. Aatamin isä taulussa 42.3. - Anna Kustaantytär, s. 15.2.1754 Hartola, Kirkkola. Puoliso: 20.12.1776 torppari Matti Ristonpoika Putkijärveltä. - Eeva Kustaantytär, s. 21.1.1756 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja. Puoliso: 16.12.1781 talollisen poika Juho Simonpoika Putkijärven Pynnölästä. - Mikko Kustaanpoika, s. 26.3.1758 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja. Kuoli lienee lapsena (?). - Yrjö Kustaanpoika, s. 23.3.1760 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja. Tauluun 43.11. - Jooseppi Kustaanpoika, s. 18.7.1765 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja, k. 10.8.1775 Hirvipohja - Henrik Kustaanpoika, s. 23.3.1768 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja. Puoliso: Maria Yrjöntytär, s. 1764. Taulu 43.11 Yrjö Kustaanpoika (Georg el. Jören Gustafsson) Syntyi 23.3.1760 torpparin poikana Hartolan Kirkkolan Hirvipohjassa Leppäkoskella. Yrjö mainittiin Hartolan rippikirjoissa Kustaa Aataminpojan poikana Leppäkoskella Kirkkolan Hirvipohjassa. Yrjö toimi isänsä jälkeen torpparina kotitorpassaan Hirvipohjassa. Yrjö Kustaanpoika kuoli jo 48 v. ikäisenä mätäkuumeeseen (rötfeber) 7.3.1808 Hirvipohjassa. Taulu 43.12 Kaisa Ristontytär (Caisa Xstersdotter el. Karin Christersdotter) Syntyi 12.11.1761 talollisen tyttärenä Hartolan Putkijärven Pynnölässä. Isä taulussa 45.19. Kaisa mainittiin Hartolan rippikirjassa (s. 63 RK 1780 -1790 k. 63) Risto Yrjönpojan tyttärenä Putkijärven Pynnölässä, jossa kerrottiin Kaisan avioituneen Hirvipohjaan (gift till Hirfvipohja). Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Kaisa Ristontytär Putkijärveltä avioitui tai hänet naitettiin 18 v. ikäisenä 19.12.1779 Kirkkolan Hirvipohjan torpparin Yrjö Kustaanpojan kanssa. Hirvipohjan torpan emäntä. Miehensä kuoleman jälkeen Kaisa muutti tyttärensä Kaisan kanssa Hartolan Heinikkaan v. 1824. Kaisa kuoli 75 v. ikäisenä 11.4.1836 Heinikan Mattilassa. Lapset: - Maria Yrjöntytär, s. 31.12.1780 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja. Puoliso: 6.3.1811 renki Juho Aataminpoika Hirvipohjasta, s. 1786. - Eeva Yrjöntytär, s. 28.11.1783 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja, k. 17.4.1794 Hirvipohja, kuolinsyy; tuhkarokko (mässling). - Henrik Yrjönpoika, s. 8.1.1787 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja, k. 29.6.1794 Hirvipohja, kuolinsyy; punatauti (rödsot). - Risto Yrjönpoika, s. 19.3.1789 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja, k. 1794 Hirvipohja - Sofia Yrjöntytär, s. 11.3.1794 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja. Tauluun 41.8. - Liisa Yrjöntytär, s. 28.6.1797 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja, k. 8.11.1799 Hirvipohja - Kaisa Yrjöntytär, s. 21.3.1800 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja Taulu 44 Hartolan Kirkkolan Sipilä ratsutalonpoika sukuhaara Yleistä: Sukuhaaran kantatila Hartolan Kirkkolan Sipilä oli ratsutila, joka myöhemmin tunnettiin Fredriksgårdin kartanona ja sittemmin Tollinmäen kartanona. Hämeen ensimmäisessä maakirjassa v. 1539 Hartolan Kirkkolassa mainittiin 8 tilaa, jotka kuuluivat Sysmän Koskipään neljänneskuntaan. Kirkkolassa tiedetään olleen 1400-luvulla 2 alkutilaa, viite; s. 61 HK. Kirkkolan Sipilä oli alkujaan talonpoikaisomistuksessa, josta tilasta muodostettiin 1600-luvun alkupuolella rustholli eli ratsutila. Tila siirtyi v. 1607 Koskipään kartanon ratsumestari Sipi Henrikinpojan haltuun, oltuaan sitä ennen autiotilana. Vuoden 1630 tienoilla tila oli laajentunut jo 1 1/6 manttaalin ratsutilaksi ja tilaa viljeli Koskipään kartanon Henrik Sipinpoika Silfverbögelin (vaimonaan Ingeborg 95 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Grönfelt) ratsumiehet. Tila mainittiin 1600-luvun loppupuolella (v. 1654 jälkeen) olleen lesken Ingeborg Grönfeltin hallussa ja sitten tämän vävyn Juhana Tandefeltin hallussa v. 1696 lähtien. Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Kirkkolan Sipilä oli 1 1/6 manttaalin 2 talouden tila, joka oli Ylisen Hollolan komppanian ratsutila n:o 98, viite; s. 711 SPH I-II. Toinen puoli Sipilää siirtyi v. 1750 tienoilla Hartolan kirkkoherran Mikael Heintziuksen (”Plootu-Mikkelin”) haltuun ja edelleen tämän vävylle everstiluutnantti Fredrik Wilhelm Toll’lle, joka rakensi v. 1770 tienoilla uuden kartanon Fredriksgårdin, joka nimettiin omistajansa etunimen mukaan, mutta tämä korvattiin myöhemmin ”helpommin lausuttavalla” nimellä Tollinmäki. Fredrik Wilhelm Toll’in tytär Hedvig Sofia Toll avioitui Koskipään everstiluutnantti Robert Tandefeltin kanssa, ja heidän poikansa varatuomari Otto Tandefelt (s. 1794, k. 1853) muutti avioiduttuaan v. 1824 Ottiliana Margaretha Ugglan kanssa Tollinmäkeen v. 1824, viite; s. 219 -220 KaoTse. Sipilän tilan vaiheet 1600-luvun alusta ja isännät: Eerik Eerikinpoika Keituri (Erich Kietu, el. Keitåri, el. Keitäri), mainittiin maakirjoissa tilan isäntänä v. 1600 -1608. Tila mainittiin v. 1600 veroltaan 1/6 koukun ja 1 jousen tilaksi. Tila todettiin v. 1601 autioksi (öde) ja v. 1604 tilaa verotettiin 1/6 koukun ja 1 manttaalin ja 0 jousen mukaan, eli tilalla ei asunut vakituisesti ketään aseikäistä mieshenkilöä. Tila todettiin edelleen autioksi v. 1605 -1607, jolloin tila siirtyi Koskipään kartanon ratsumestari Sipi Henrikinpojan rälssiksi. Sipi Henrikinpoika (Sigfred Henricsson), ratsumestari Koskipään kartanosta, omisti tilaa v. 1609 -1620-. Tila mainittiin v. 1610 veroltaan 4 äyrin ja ¼ manttaalin tilaksi, jolloin tilalla mainittiin myös ratsumies Sipi Martinpoika, joka mainittiin vielä v. 1611 -1615, sekä v. 1616 Pärttyli Söyringinpoika (taulu 27.7). Vuonna 1620 tilan veroluvut olivat 4 äyriä ja ½ manttaalia. Huom. tilan verotuotot menivät Koskipään kartanolle, ei kruunulle. Verokirjoista ei selvinnyt kuka tilaa viljeli Sipi Henrikinpojan omistuksen aikana. Henrik Henrikinpoika (Hinder Hindersson), ratsumies, maakirjan mukaan tilan isäntä v. 1624 -1639. Tila oli v. 1625 edelleen 4 äyrin ja ½ manttaalin tila, mutta v. 1631 jo 7 äyrin ja 1 1/6 manttaalin tila, eli tilaa oli laajennettu, yhdistetty muita tiloja. Vuoden 1628 verokirjan mukaan Henrik Henrikinpoika ratsasti F. Wrangell’n lipullisessa, sekä v. 1630 alkaen Koskipään kartanon majuri Henrik Sipinpoika Silfverbögelin lipullisessa. Tila mainittiin maakirjoissa Henrik Henrikinpojan tilana 1700-luvulle asti. Yrjö Martinpoika (Jören Mårtensson, el. Morthensson), ratsumies. Yrjö mainittiin Sysmän verokirjoissa v. 1631 Hartolan Koskipään kartanon herran majuri Henrik Sipinpoika Silfverbögelin ratsumiehenä Kirkkolan Sipilän kantatilalla, ratsutilalla, jota k.o. aikaan hallitsi ratsumies Henrik Henrikinpoika. Yrjö mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1634 -1636 Kirkkolan Sipilässä. Yrjön yhtiömiehenä tilan viljelyksessä toimi v. 1634 henkikirjan mukaan Nuutti Matinpoika. Yrjö Martinpoika mainittiin vielä v. 1638 Sipilässä, joten hän kuoli v. 1638 jälkeen. Puoliso; N.N. (N.N-dotter), Yrjön puolison tai puolisoiden nimiä ei tiedetä. Henkikirjoissa mainittiin vain että Yrjöllä oli vaimo v. 1634 -1635 (m.s.hu). Lapset: Reko Yrjönpoika, s. n. v. 1615 Hartola, mainittiin v. 1631 verokirjassa Yrjön poikana Sipilän ratsutilalla. Kerttu Yrjöntytär, s. n. v. 1617 Hartola. Mikko Sipinpojan ensimmäinen puoliso. Simo Yrjönpoika, s. n. v. 1624 Hartola. Simo mainittiin 10 v. ikäiseksi v. 1634. Lasse Yrjönpoika, s. n. v. 1624 Hartola. Lasse mainittiin 10 v. ikäiseksi v. 1634. Kirsti Yrjöntytär, mainittiin v. 1638 henkikirjassa Sipilän ratsutilalla. Taulu 44.1 Mikko Sipinpoika Sipilä (Michel Sigfredsson) Syntyi n. v. 1615 mahdollisesti Hartolan Kirkkolassa (?). Mikko mainittiin v. 1634 henkikirjassa Yrjö 96 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Martinpojan renkinä Kirkkolan Sipilässä ja seuraavana v. 1635 Yrjö Martinpojan vävynä Sipilässä, vaimonaan Kerttu Yrjöntytär. Mikko voisi olla Kirkkolassa erään 1/6 koukun ja 1 jousen tilalla isäntänä v. 1600 -1620 mainitun Sipi Pietarinpojan poika, koska Mikko Sipinpoika mainittiin vaimonsa kanssa samalla tilalla v. 1634 henkikirjassa sekä v. 1638 kymmenysveroluettelossa. Mikko Sipinpoika toimi appiukkonsa jälkeen Sipilän ratsutilan pitkäaikaisena isäntänä v. 1639 -1671. Tilalla mainittiin v. 1653 henkikirjassa Eerik Martinpoika. Samaisessa v. 1653 henkikirjassa tilan ratsumiehenä mainittiin Evert Henrikinpoika. Sipilässä mainittiin v. 1664 -1671 renki Eskeli, jolla vaimo Maisa (Margaretha). Eskeli saattoi olla myös tilan poika (?).Mikko Sipinpoika mainittiin vielä v. 1682 kirkon kymmenysverojen maksajana Sipilässä, eli Mikko kuoli v. 1682 jälkeen Kirkkolassa. Kerttu Yrjöntytär (Gertrud Jörensdotter) Syntyi n. v. 1617 ratsumiehen tyttärenä ilmeisesti Hartolan Kirkkolan Sipilän kantatilalla. Kerttu avioitui tai hänet naitettiin v. 1634 Mikko Sipinpojan puolisoksi. Kerttu mainittiin v. 1635 -1638 Mikon puolisona Sipilän tilalla. Kerttu kuoli ilmeisesti v. 1650 tienoilla, koska v. 1650 henkikirjassa Mikolla ei mainittu vaimoa ollenkaan ja v. 1653 henkikirjassa Mikolla mainittiin vaimo Riitta, oli ilmeisesti vaimona jo edellisenä v. 1652. Lapset: - Mikko Mikonpoika Sipilä, s. n. v. 1637 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Mikko mainittiin v. 1653 alkaen Mikko Sipinpojan poikana Sipilässä. Mikolla mainittiin vaimo Malin (Magdalena) v. 1662 alkaen. Mikko Mikonpoika toimi Sipilän tilan isäntänä v. -1675 -1676. Mikko kuoli ilmeisesti v. 1677, koska vaimo Malin mainittiin leskeksi v. 1678. - Henrik Mikonpoika, s. n. v. 1644 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Henrik mainittiin v. 1669-1680 henkikirjoissa Sipilässä Mikon poikana, vaimonaan Barbro. - Perttu Mikonpoika, s. n. v. 1646 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Perttu mainittiin v. 1670 -1678 Sipilän tilan poikana. Pertulla mainittiin vaimo Riitta v. 1678 henkikirjassa. Riitta mainittiin v. 1680 -1682 leskeksi Sipilässä. - Martta Mikontytär, s. n. v. 1648 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Martta mainittiin v. 1670 -1671 Mikon tyttärenä Sipilässä. - Olavi Mikonpoika Sipilä, s. n. v. 1650 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Olavi mainittiin v. 1671 Mikon poikana Sipilässä. Vuosien 1675 -1676 henkikirjoissa Olavi mainittiin Mikko Mikonpojan veljenä Sipilässä. Olavi Mikonpojalla mainittiin vaimo Maria v. 1678 -1691 henkikirjoissa. Sipilän tilan isännäksi oli v. 1680 -1691 merkitty Perttu Eskelinpoika, joka v. 1691 mainittiin lampuodiksi jaetulla Sipilän tilalla. Perttu oli mahdollisesti tilalla v. 1664 -1671 rengiksi mainitun Eskelin poika ja ilmeinen sukulainen. Tällä osalla lampuotina jatkoi Sipi Martinpoika v. 1693 -1694, mainittiin vielä v. 1703. Olavi Mikonpoika toimi jaetun Sipilän tilan isäntänä ja lampuotina v. 1691 -1703, käytännössä ehkä jo v. 1684 alkaen. Tilan omistus siirtyi ilmeisesti v. 1684 Koskipään kartanon Henrik Sipinpoika Silfverbögelin lesken Ingeborg Grönfeltin haltuun. Tilalla mainittiin v. 1687 -1891 ratsumies Matti ja v. 1693 -1694 ratsumies Eerik. Taulu 44.2 Riitta N.N. (Brita N.N-dotter) Riitta mainittiin v. 1653 alkaen (ilmeisesti v. 1652 alkaen) Mikko Sipinpojan puolisona Kirkkolan Sipilässä. Riitta toimi Sipilän tilan emäntänä v. 1671 asti. Tämän jälkeen Riitta mainittiin tilan isännän Mikko Mikonpojan äitinä (äitipuolena) Sipilän tilalla v. 1676 asti. Lapset: - Tuomas Mikonpoika, s. n. v. 1658 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Tuomas mainittiin v. 1678 henkikirjoissa Sipilässä vaimonaan Kirsti, joka mainittiin v. 1680 -1693 henkikirjoissa leskeksi. - Martti Mikonpoika, s. n. v. 1662 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Martti mainittiin v. 1678 -1694 henkikirjoissa. Martilla mainittiin Marketta niminen vaimo v. 1682 ja Riitta niminen vaimo v. 1687 -1694. 97 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - Jaakoppi Mikonpoika, s. n. v. 1669 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Tauluun 44.3. Taulu 44.3 Jaakoppi Mikonpoika Sipilä (Jacob Michelsson) Syntyi ehkä n. v. 1669 ratsutilallisen poikana Hartolan Kirkkolan Sipilässä. Jaakoppi mainittiin v. -1691 henkikirjasta alkaen vaimonsa Hetan kanssa Sipilän tilalla, tilan isännän, lampuoti Olavi Mikonpojan veljenä. Henkikirjojen mukaan Sipilän tilan lampuotina toimi v. 1707 -1712 Henrik Sipilä niminen lampuoti vaimonsa Riitan kanssa, joka kuoli v. 1712. Henrikille oli v. 1710 -1712 henkikirjoihin merkitty sisar Vappu, joka mainittiin v. 1712 kerjäläiseksi. Jaakoppi Mikonpoika mainittiin v. 1712 henkikirjassa lampuodiksi Sipilän jaetulla ratsutilalla. Tilan toisella puoliskolla mainittiin lampuotina e.m. Henrik ilman patronyymiä. Tilasta oli v. 1712 erotettu ratsutilaksi Tiukan tila, jolla mainittiin Risto niminen lampuoti vaimonsa Marian kanssa. Maakirjojen mukaan Sipilä oli ratsumestari Juhana Tandefeltin sekä tämän vaimon Margaretha Silfverbögelin hallussa ja Sipilässä mainittiin lampuodit Jaakoppi Sipilä, Henrik Sipilä ja Risto Tiucka. Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 29 RK 1727 -1736 k. 19) Sipilä rusthollin lampuotina toimi Jaakoppi Mikonpoika vaimonsa Marian kanssa, joka kuoli v. 1729 Sipilässä. Henkikirjojen mukaan Sipilä rusthollin Mikkolan tilan lampuotina toimi Jaakopin poika Antti Jaakopinpoika vaimonsa Riitan kanssa. Rippikirjojen mukaan Sipilän jaetun tilan toisen puoliskon lampuotina toimi Mikko Mikonpoika (s. 1674, k. 1734) vaimonsa Susanna Paavalintyttären kanssa. Mikon isä oli tiettävästi Sipilän tilan isännäksi v. 1675 -1676 mainittu Jaakopin vanhin veli Mikko Mikonpoika. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Jaakoppi Mikonpoika kuoli 90 v. ikäisenä 22.7.1739 Kirkkolassa ja haudattiin 25.7.1739 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Ilmoitetusta kuoliniästä laskien Jaakoppi olisi syntynyt jo v. 1649, mikä ei tunnu kovin uskottavalta. Heta N.N. (Hebla N.N-dotter) Heta mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. -1691 -1694- Jaakoppi Mikonpojan puolisona Kirkkolan Sipilän ratsutilalla. Lapset: - Antti Jaakopinpoika, s. n. v. 1687 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Antti toimi lampuotina Kirkkolan Sipilä rusthollin Mikkolan tilalla v. 1725 -1732. Puoliso: Riitta Sipintytär. Antti ja Riitta muuttivat ilmeisesti v. 1733 tienoilla Ylimmäisiin (?). Taulu 44.4 Maria N.N. (Maria N.N-dotter) Maria mainittiin tiettävästi v. 1712 henkikirjassa Jaakoppi Mikonpojan puolisona Kirkkolan Sipilän rusthollissa. Samoin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa, jossa kerrottiin Jaakoppi Mikonpojan puolison Marian kuolleen v. 1729 Kirkkolan Sipilässä. Lapset: - Yrjö Jaakopinpoika, s. 1702 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Tauluun 44.5. Taulu 44.5 Yrjö Jaakopinpoika Mikkola (Jören el Georg Michelsson) Syntyi v. 1702 lampuodin poikana Hartolan Kirkkolan Sipilässä. Yrjö mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa lampuodin Jaakoppi Mikonpojan poikana Kirkkolan Sipilän jaetulla ratsutilalla. Yrjö Jaakopinpoika toimi sitten veljensä Antin jälkeen v. 1733 alkaen lampuotina Kirkkolassa, Sipilä rusthollin Mikkolan tilalla. Henkikirjoissa Mikkolan tila oli merkitty Yrjön vaimon Marketan haltuun, ehkä Yrjön sairauden vuoksi (?). Sipilä oli vielä 1720/ 1730-luvulla Adam Wilhelm Tandefeltin ja puolisonsa Kristiina Juliana Gripenberg’n hallussa. Puolet Sipilää siirtyi Hartolan uuden kirkkoherran Mikael Heintzius’n (”Plootu-Mikkelin”) ja puolisonsa Maria Hirn’n haltuun, joten kirkonkirjan (s. 16 RK 1748 -1754 k. 19) mukaan Yrjö Jaakopinpoika toimi kirkkoherran lampuotina Sipilän Mikkolassa. Lampuoti Yrjö Jaakopinpoika kuoli 53 v. ikäisenä 8.4.1755 Kirkkolan (Sipilän) Mikkolassa. 98 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 44.6 Marketta Pertuntytär (Margeta el. Margareta Bertilsdotter) Syntyi v. 1704 ilmeisesti Hartolassa, asiaa ei saatu tarkemmin selville. Marketta Pertuntytär mainittiin Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa Yrjö Jaakopinpojan puolisona Kirkkolan Sipilän ratsutilalla Mikkolassa, jonka tilan emäntänä Marketta toimi. Marketta kuoli 70 v. ikäisenä 9.1.1774 Kirkkolan Lampilassa. Lapset: - Tuomas Yrjönpoika, s. 1727 Hartola, Kirkkola, Sipilä, k. 20.1.1743 Kirkkola - Juho Yrjönpoika, s. 1729 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Puoliso: 6.12.1752 Riitta Antintytär Heikkilästä. Juho Yrjönpoika toimi lampuotina Kirkkolan Mikkolassa v. 1763 asti, sitten torpparina Kirkkolan Mäkelässä. - Maria Yrjöntytär, s. 1731 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Tauluun 43.10. - Riitta Yrjöntytär, s. 21.2.1734 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Puoliso: 13.1.1754 Pietari Simonpoika Putkijärven Seppälästä. - Eeva Yrjöntytär, s. 21.12.1736 Hartola, Kirkkola, Sipilä - Marketta Yrjöntytär, s. 30.6.1739 Hartola, Kirkkola, Sipilä, k. 28.8.1740 Kirkkola, Mikkola - Regina Yrjöntytär, s. 14.8.1745 Hartola, Kirkkola, Sipilä. Puoliso: 23.12.1764 torppari Mikko Aataminpoika, s. 25.9.1733 Hartola, Kirkkola, Hirvipohja, Mikon isä taulussa 43.7. Taulu 45 Hartolan Putkijärven Pynnönen sukuhaara Yleistä: Putkijärven pieni kylä sijaitsee Hartolan kirkolta pohjois-luoteeseen Vuorenkylään menevän tien tuntumassa. Maakirjan alussa v. 1539 Putkijärvellä oli 10 savua, eli taloa. Putkijärven kylä sai ensimmäiset asukkaansa tiettävästi jo varhain 1300 -luvulla, ollen vanhinta hartolalaista asutusaluetta yhdessä Hartolan, Kirkkolan ja Ruskealan kanssa. Hartolassa on päätelty olleen 1400-luvulla 10 alkutilaa; 3 tilaa Pohjola -Kalho alueella, 4 Hartola -Ruskeala alueella sekä 2 Kirkkolassa ja 1 Putkijärvellä, viite: s. 56 ja 61 HK ja s. 81 SPH I-II. Putkijärven kylä kuului maakirjan alusta v. 1539 alkaen Suur-Sysmän Koskipään neljänneskuntaan, eli veronmaksupiiriin. Putkijärvellä mainittiin v. 1539 yht. 10 taloa, viite; s. 77 SPH I-II ja s. 13 TEP. Putkijärvi n:o 1:sta, eli Herralasta muodostettiin 1600-luvun puolivälin jälkeen Putkijärven kartano, kun majuri Gustav Johan von Schrowe sai elinikäisen vapauden Putkijärven ja Tammilahden kylien taloihin. Putkijärven kartano oli ns. ratsuvelvollinen säteri, mikä tarkoitti, että sen oli suoritettava verona ratsupalvelusta kruunulle. Putkijärvi n:o 3, eli Pynnölän tila mainittiin 1600-luvun puolivälin jälkeen majuri von Schrowen appiukon ja Helsingin Kumpulan kartanon herran tullitarkastaja Augustin Larsson Svanströmin rälssiksi. Augustin Svanström oli aviossa everstiluutnantti Lydik Mattsson Grönfeltin (Porvoon Kulloon kartanon herra) tyttären Anna Grönfeltin kanssa ja Augustinilla ja Annalla oli tytär Anna Kristina Svanström, joka taas avioitui majuri Gustaf Johan von Schrowen kanssa, joka oli sitten appiukkonsa jälkeen Helsingin Kumpulan kartanon herra v. 1682 -1712. Anna Grönfeltin sisar Ingeborg Grönfelt oli taas aviossa Hartolan Koskipään kartanon herran Sipi Henrikinpojan pojan ratsumestari Henrik Sipinpoika Silfverbögelin (s. 1600, k. 1654) kanssa, joka aateloitiin v. 1639. Putkijärven 6 tilaa, mukana myös Pynnölän tila, läänitettiin jo v. 1649 majuri Hannu Rahmille, joka luovutti läänityksensä v. 1652 e.m. meritulli inspehtoori Augustin Svanströmille, viite: s. 189, 192 ja 196 -197 sekä 375 SPH I-II, myös s. 143 -144 KeI-H. Putkijärvi mainittiin historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran lautamies Pietari Putkijärven (Peer Putkijärfwi) muodossa. Tämä mainittiin rajankäyntiasioissa v. 1437 ja toisen kerran v. 1443. Antti Putkijärvi mainittiin lautamiehenä v. 1462. Olavi Putkijärvi tuomittiin v. 1469 Jämsän käräjillä sakkoon väärästä kantelusta maanomistusasiassa, viite: s. 31 ja 58 HK. Pynnönen & Pynnölä nimestä: Tommy Koukka on laajassa Pynnösen sukua koskevassa sukukirjassa esittänyt Kangasniemen Kaihlamäessä v. 1541 alkaen sijainneesta Pynnölän tilasta ja Pynnösen suvusta, että suku tuli Kangasniemelle todennäköisesti Hämeestä, ehkä Asikkalan Viitailan Pynnölästä tai Kangasalan Riun Pynnölän tilalta. On mahdollista että myös Hartolan Putkijärven Pynnöläkin olisi saanut nimensä ja asukkaansa Asikkalan Viitailan Pynnölän tilan 99 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa mukaan, eli osa väestä olisi siten ”matkalla” jäänyt Hartolaan ja osa jatkanut Kangasniemelle asti (?). Viljo Nissilä on yhdistänyt sukunimen Pynnönen Benedictuksesta versoneisiin lukuisiin puhuttelumuotoihin, joita ovat mm. Ben, Bini, Benno, Penna, Beneke, Beneko ja Bent. Suomeen näitä on voinut kulkeutua niin skandinaaviselta kuin saksalaiselta taholta. Esimerkiksi Riiassa on kirjattu Hintzo Penne 1387, Tallinnassa Powel Beneke 1495 ja Lyypekissä Peter Pynne 1450. Vanhoja nimitietoja on hämäläis-satakuntalaiselta alueelta ja Karjalan kannakselta, esim. Henrik Pinne 1392 Yläne, Han Pynnon 1484 Hollola, Marcus Pinnan 1470 Tuulos, Lasse Pynnöinen 1564 Multia, Lau Pynnöin 1551 Vesulahti, Thomas Pynnöinen 1633 Ii, pl pijnnoin 1560 Oulujärvi, mons bynno 1549 Viipurin pitäjä. Samaa perua ovat todennäköisesti sukunimet Pynninen, Pynnä ja Pynnö (Mikkonen, 502.) Yrjö Blomstedt kertoo Asikkalan historiassaan tutkimusalueensa Pynnösistä seuraavasti: Hämeestä Asikkalan seudulta eräs Heikki Maunonpoika Pynnow muutti 1400-luvulla Tukholmaan, jossa avioliittonsa kautta hänestä tuli talonomistaja ja porvari siellä, ja kun hän v. 1487 tienoilla kuoli, luopuivat hänen veljensä Antti Maunonpoika ja Vitikka Maunonpoika Tukholmassa lankeavasta perinnöstä ja jättivät sen leskelle pitäen itsellään maaomaisuuden Suomessa. Veljien asuinpaikaksi mainittiin ”Vitharan” (Vitarla = Viitaila) kylä Hollolassa (kuuluu nykyisin Asikkalaan). Pynnöt olivat ilmeisesti sieltä kotoisin. Vuonna 1484 mainittiin asikkalalaiset Hannu Pynnynen ja Pekka Pynnynen katselmusmiehinä Padasjoella. Viitailan kylän Pekka Lumian maa-asioissa mainittiin v. 1485 todistajina saman kylän miehistä ainakin Antti Maunonpoika, Niilo Puntonen ja Hannu Pynnon. Viitaila, eli Vitarla, kuten nimi alkuperäisesti kuului, oli keskiajalla melko suuri kylä. Sen alueisiin kuuluivat toisaalta myöhemmin Lumialaan luetut osat lounaassa ja koillisessa, mutta myös Reivilänmaa oli Viitailan nautinta-aluetta. Viitailalla oli keskiajalla käyty pitkä raja Lammin Vanhaakartanoa vastaan, raja Hollolan Laitialaa vastaan, joka niin ikään käytiin keskiajalla, sekä rajat Hillilää ja Kurhilaa vastaan, nekin jo keskiajalla käytyjä. (s. 54, 61 ja 65 AH) Hannu Pynnönen (Hanns Pynnon) mainittiin todistajana Hollolan käräjillä 21.8.1484. Samoilla käräjillä oli lautamiehenä Vitikka Laurinpoika (Witicka Larsson), joka etunimestään päätellen on voinut olla sukua Vitikka Maunonpojalle. Asikkalassa 13.11.1484 pidetyillä käräjillä oli lautamiehenä Pekka Pynni (Peeter Pynni). Asikkalan kesäkäräjillä 1456 oli lautamiehenä Olavi Pönninen (Olaf Pönöij). Lammin käräjillä 8.12.1485 mainitaan todistajana Mauno Pynni (Magnus Pynni), joka lienee ollut Viitailan Pynnösiä. Asikkalan Pulkkilassa 13.11.1487 pidetyillä syyskäräjillä oli katselmusmiehenä Pekka Hannunpoika Viitailasta (Peer Hannsson Wijtarla), joka on voinut olla edellä mainitun Hannu Pynnysen poika. Pynnöjä koskevat oikeustapaukset vuosilta 1487 ja 1494 löytyvät Arkistolaitoksen (http://www.narc.fi) Diplomatarium fennicium -tietokannasta. Koska Hollolan (Asikkalan) Pynnöt esiintyvät asiakirjoissa nimellä Pynnow, on täysin mahdollista, että suku olisi ollut lähtöisin Saksasta Pinnowin pitäjästä, joka mainittiin asiakirjoissa myös nimellä Pynnow. Asiakirjamerkintöjä siitä on ainakin 1300 -luvulta alkaen. Se sijaitsee nykyisessä Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa Pohjois-Saksassa. Nimen Pinnow voidaan päätellä olevan slaavilaista alkuperää. Pynnösten esi-isät ovat voineet kuulua niihin saksalaisiin kauppiaisiin, joita keskiajalla saapui Suomeen ja jäi tänne pysyvästi asumaan. Tähän viittaa myös se, että Asikkalan Viitailasta oli lähtöisin Tukholmassa 1400-luvulla toiminut porvari Heikki Maunonpoika Pynnow. Asikkalan Viitailaa vanhemmat merkinnät Pynnöistä löytyvät Ylä-Satakunnan (nyk. Pirkanmaan) Kangasalta, jossa mainittiin Pynnölä niminen paikka jo 1420-luvulla. Pälkäneen Kuulialassa 25.9.1420 pidetyillä käräjillä Sääksmäen kihlakunnantuomari Hakon Knutinpoika ja YläSatakunnan kihlakunnantuomari Pentti Lydekenpoika antoivat tuomiokirjeen rajoista ”mellan Kijrpu by Háponems by och Rayko by första hoffwdh ran Hallilan aijtamáki och tádhan ráth vást j Pÿnnola bro swa tádhan skal wághen skilia som gar gønom Pylkijonkorpe ther szom wäghen skal hóra til Kijrpu by”. Tuomiokirje oli vahvistettu Kangasalan käräjillä 28.1.1442, jolloin kuninkaantuomiovaltainen Henrik Görtzhagen antoi siitä pergamenttikirjeen. Hallilan aijta máki liittynee Vehoniemen kylän Hallilaan, mutta Pÿnnola bro ja Pylkijonkorpi ovat paikantamatta. (Suvanto, 854 -855) Kangasalan pitäjän Riun kylässä oli Pynnölän talo, jonka isäntänä oli 1500 -luvun alussa Pekka Pynnö (Per Pyno). Hän oli laamanninkäräjillä 25.2.1514 todistamassa Lempäälän ja Pirkkalan maiden rajoista. Pekka Pynnö (Per Pynne) oli lautamiehenä Kangasalan laamanninkäräjillä 1.3.1519. Vuosien 1540 -1564 maakirjoissa Pynnölän talon isäntänä mainittiin Pekka Pynnä eli Pynnäri, joka oli mahdollisesti sama tai sitten vanhemman Pekan poika. Vuoden 1551 100 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa sakkoluettelon mukaan Pekka Pynnä ei ollut suorittanut nimismiehelle kuuluneita maksuja. Ambrosius Pekanpoika Pynnä eli Pynne mainittiin talon isäntänä isänsä jälkeen v. 1565 -1611 (Suvanto, 786). Suomessa vanhimmat tiedot Pynnösistä ovat siis Hämeestä ja Satakunnasta (Pirkanmaalta). Jokin yhteys Asikkalan ja Kangasalan Pynnöillä lienee ollut. Mahdollisesti Pynnöt tulivat Kangasalle Asikkalan Viitailan kylästä tai päinvastoin. Täältä suku sitten levisi itäänpäin ehkä 1400/ 1500 -lukujen taitteessa. Mahdollisesti tähän vaikutti se, että Asikkalan kylillä, myös Viitailan kylällä oli eräomistuksia nykyisen Heinolan, Hartolan, Joutsan ja Pertunmaan pitäjissä, viite: s. 44 -54 AH. Toisaalta myös Kangasalan kylillä ja taloilla tiedetään olleen eräomistuksia Itä-Hämeessä. Myös Joutsan Uimaniemellä Etelä-Suonteella oli vanha erämaapalsta Suonteen Pynnölä, eli Mustataipaleen Pynnölä ja myöhemminkin Pynnölän nimellä tunnettu tila. Oletetaan että Hartolan Putkijärven Pynnölän sekä Joutsan Uimaniemen Pynnölän asukkailla oli mahdollisesti yhteiset sukujuuret, vrt. s. 52 TEP, kts. taulu 45.3. Sukututkija Petri Kallio periytyy Mustataipaleen Pynnölästä (eli Suonteen Pynnölästä = Uimaniemen Pynnölä). Pynnölän tilan historiaa on käsitelty kirjassa Taskussa eilinen päivä (TEP) s. 52 -56. Taulu 45.1 (XIV) Antti Ollinpoika (Anders Ollsson) Syntyi n. 1495 ilmeisesti Suur-Sysmän Hartolan Putkijärvellä. Mahdollisesti Antin sukujuuret saattavat löytyvät Asikkalan Viitailan Pynnölän tilalta (?). Toisaalta Antti voi olla jossain sukulaisuussuhteessa lautamies Pietari Putkijärveen ja/tai v. 1469 mainittuun Olavi Putkijärveen (?). Talollisena Putkijärvellä v. -1539 -1553. Antin tila oli yksi kymmenestä Putkijärven kantatiloista, joka maakirjan mukaan oli 1/8 koukun ja 1 jousen tila, viite; s. 13 TEP. Antin tilasta oli ilmeisesti ennen v. 1539 lohkottu tilat Antin ilmeisille pojille Heikille ja Martille. Antti kuoli v. 1553 jälkeen Putkijärvellä. Taulu 45.2 (XIV) N.N. Antin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Heikki Antinpoika. Mainittiin Hämeen ensimmäisessä maakirjassa talollisena Hartolan Putkijärvellä v. -1539 -1578. Heikki Antinpojalla oli tiettävästi vävy Henrik Pietarinpoika, joka mainittiin tilalla v. 1566, 1576 ja v. 1579 -1580. - Martti Antinpoika. Mainittiin talollisena v. 1539 -1577 Putkijärvellä. Vuonna 1554 ilmeisten veljesten Martin ja Henrikin tilat oli merkitty yhdistetyksi (tilapäisesti?) yhdeksi tilaksi. - Paavali Antinpoika, s. n. v. 1525 Hartola, Putkijärvi. Tauluun 45.3. Taulu 45.3 (XIII) Paavali Antinpoika (Påwell Andersson) Syntyi n. v. 1525 ilmeisesti talollisen poikana Hartolan Putkijärvellä. Maakirjoissa Paavalia ei mainittu, mutta Sysmän v. 1552 erämaaluettelon mukaan Paavali Antinpoika Putkijärveltä omisti erämaakappaleen, ”miehen erämaan”, Etelä-Suonteelta (Joutsan Suontee -järven eteläpäässä), jonne asetti poikansa Johannes Paavalinpojan uudisasukkaaksi, viite: s. 54 JK ja 85 SPH I-II. Paavali kuoli ehkä v. 1565 tienoilla Putkijärvellä. Taulu 45.4 (XIII) N.N. Paavalin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Pietari Paavalinpoika, s. n. v. 1553 Hartola, Putkijärvi. Tauluun 45.5. - Paavali Paavalinpoika. Mainittiin talollisena ja isäntänä Putkijärvellä v. 1600 -1601. - Johannes Paavalinpoika. Mainittiin Sysmän eräluettelossa v. 1552 isänsä Paavali Antinpojan asettamaksi uudisasukkaaksi Etelä-Suonteen eräpalstalla (Joutsan Uimaniemessä) Suonteen Pynnölässä, eli Mustataipaleen Pynnölässä. 101 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 45.5 (XII) Pietari Paavalinpoika (Per Pålsson) Syntyi n. v. 1553 mahdollisesti Hartolan Putkijärvellä. Pietari Paavalinpoika niminen talollinen mainittiin maakirjoissa ensimmäisen kerran Hartolan Putkijärvellä v. 1589 -1599, jolloin hän sai v. 1589 haltuunsa erään autiotilan, joka oli merkitty v. 1599 veroltaan 1/8 koukun, ½ manttaalin ja 1 jousen tilaksi. Tila mainittiin v. 1585 -1588 autiotilaksi, eli Pietari sai siis autiotilan viljeltäväkseen. Tila mainittiin vielä v. 1593 kruununtilaksi, eli kruunun hallussa olleeksi. Samalla tilalla oli isäntänä v. 1600 -1601 Pietarin ilmeinen veli Paavali Paavalinpoika (myös nimellä; Paavo Paavonpoika, eli Pål Pålsson, vrt. sivu 52 TEP), eli veljekset maksoivat veroja ”vuorotellen”. Tila mainittiin v. 1601 1602 veroltaan 1/8 koukun, ½ manttaalin ja 2 jousen tilaksi, eli tilalla oli kaksi aikuista miestä, veljekset Paavali ja Pietari. Mutta v. 1603 tila mainittiin uudelleen 1/8 koukun ja 1 jousen tilaksi, eli Paavali veli oli häipynyt tilalta, ehkä kuollut (?). Vuona 1607 tila todettiin 1½ äyrin ja ½ manttaalin verotilaksi. Pietari Paavalinpoika oli sitten talollisena ja isäntänä Putkijärvellä ainakin v. 1603 -1615 ja 1618 1619. Pietari mainittiin v. 1604 kykenemättömäksi maksamaan verojaan, eli paha kato- ja hallavuosi 1601 ja sitä seuranneet muutamat katovuodet köyhdyttivät Pietarin. Pietari Paavalinpojan vanhempia ja sukujuuria ei saatu varmuudella selvitettyä, sillä maakirjoissa v. 1539 -1599 Putkijärvellä ei mainittu ketään Paavali nimistä henkilöä. Toisaalta Sysmän erämaaluettelon mukaan Putkijärvellä mainittiin v. 1552 Paavali Antinpoika, joka omisti erämaan Joutsan Etelä-Suonteelta. Tämä Paavali Antinpoika toki sopisi hyvin Pietari Paavalinpojan isäksi ja oletuksena on että Paavali Antinpojalla oli Pietari Paavalinpoika niminen poika. Toinen eräomistaja Putkijärveltä oli Olavi Pietarinpoika, viite: s.62 HK. Pietari Paavalinpojan haltuun saamalla autiotilalla Putkijärvelle mainittiin v. 1589 Eerik Laurinpojan nimi, ollen ilmeisesti kruununvouti, jonka haltuun tila oli joutunut. Oletettavasti tämä autiotila kuului aiemmin v. 1566 -1580 Putkijärvellä talollisena mainitulle Henrik Pietarinpojalle. Ollen mahdollisesti sama tila, jossa maakirjan alussa v. 1539 isäntänä oli Henrik Antinpoika. On mahdollista että Pietari Paavalinpoika olisi ollut sotilaana 25 v. sodassa Venäjää vastaan, eli Pitkän vihan nimelläkin tunnetussa sodassa v. 1570 -1595, koska sotilaille mieluusti annettiin autiotiloja palkkioksi ansioistaan sotatantereella. Jos Pietari osallistui tuohon 25 v. sotaan, niin hän oletettavasti kuului Hartolan Koskipään kartanon herran ratsumestari Sipi Henrikinpojan (joka oli mahdollisesti Arvid Henrikinpoika Tavastin velipuoli ?, viite; s. 214 ja 219 NN) joukkoihin (viite s. 294 HK), jolle läänitettiin sota-ansioistaan valtaisat maaomaisuudet Suur-Sysmästä/ Hartolasta ja Asikkalasta. Pietari Paavalinpoika kuoli v. 1615 jälkeen Hartolan Putkijärvellä. Taulu 45.6 (XII) N.N. Pietarin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Mikko Pietarinpoika. Mainittiin kymmenysluettelossa talollisena Putkijärvellä v. 1616 ja maakirjoissa v. 1617. - Lauri Pietarinpoika, s. n. v. 1575 Hartola. Tauluun 45.7. Taulu 45.7 (XI) Lauri Pietarinpoika (Lars Persson) Syntyi n. v. 1575 ilmeisesti Hartolan Putkijärvellä. Lauri mainittiin maakirjassa v. 1620 talollisena ja isäntänä Putkijärvellä, 1½ äyrin ja ½ manttaalin verotilalla, ilmeisen vanhemman veljensä Mikon jälkeen. Lauri kuoli v. 1620 jälkeen Putkijärvellä. Taulu 45.8 (XI) N.N. Laurin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Matti Laurinpoika Pynnönen, s. n. v. 1595 Hartola. Tauluun 45.9. - Antti Laurinpoika Pynnönen. Mainittiin v. 1631 verokirjassa talollisen Matti Laurinpojan veljenä Pynnölässä. 102 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - Klemetti Laurinpoika Pynnönen. Mainittiin v. 1635 henkikirjassa vaimoineen Pynnölässä. Esko Laurinpoika (?), mahdollisesti sama Esko Laurinpoika, joka siirtyi Kinkkulan isännäksi v. 1645 ?. Taulu 45.9 (X) Matti Laurinpoika Pynnönen (Matz Larsson Pynnöin) Syntyi n. v. 1595 tiettävästi Hartolan Putkijärvellä. Matti Laurinpoika mainittiin talollisena ja isäntänä Putkijärven Pynnölässä v. 1624 -1656, eli varsin pitkä ajan. Tila kulki sitten maakirjoissa pitkään 1700 -luvulle asti Matti Laurinpojan tilana, eli tilan nimen sijaan käytettiin maaveron maksajan nimeä, joka kulki pitkään nimenomaan v. 1624 maaveron maksaneen henkilön nimellä, tässä tapauksessa Matti Laurinpojan nimellä, viite: s. 52 TEP. Matti Laurinpoika omisti Putkijärvellä puromyllyn (mainittiin v. 1633), jossa jauhatti viljansa 2 muuta Putkijärven talonpoikaa. Myllystä perittiin veroa 1 tynnyri viljaa, mainittiin lisäksi että mylly oli ollut autiona, viite: s. 237 SPH I-II ja s. 52 TEP. Vuosi 1634 oli paha halla- ja katovuosi, jolloin Putkijärvellä mainittiin yhden talon menettäneen koko satonsa: ”Talvi ja kevätvilja turmeltunut. Kuitenkin lainaamalla siemenviljaa kylvänyt 1 tynnyrin. Viisi henkilöä kuollut nälkään”. Viite s. 237 ja 270 SPH I-II. Matti kuoli v. 1656 jälkeen Pynnölässä. Taulu 45.10 (X) Helka Tuomaantytär (Helga Thomasdotter) Syntyi n. v. 1597 mahdollisesti Hartolassa. Helkan vanhempia ei saatu selville, eikä löydetty oikein luotettavaa tietoa mistä Helka tuli miniäksi Pynnölään. Tutkittiin maakirjat Putkijärven ja sen lähikylien osalta ja ainoa isä ehdokas mitä löydettiin lähistöllä oli Putkijärvellä eräällä autiotilalla 1600 -luvun alussa mainittu Tuomas Matinpoika (Thomas Madzson), joka kyllä sopisi Helkan isäksi. Henkikirjoissa Helka mainittiin Matti Laurinpojan puolisona ja emäntänä Putkijärven Pynnölässä v. 1634 -1646. Helka kuoli v. 1646 jälkeen Pynnölässä. Lapset: - Esko Matinpoika Pynnönen, s. n. v. 1616 Hartola. Putkijärvi. Tauluun 45.11. - Marketta Matintytär. Mainittiin henkikirjoissa v. 1653 ja 1656 Pynnölässä. Riitta N.N. (Brita N.N -dotter) Mainittiin henkikirjoissa v. 1650 Matti Laurinpojan II puolisona ja emäntänä Putkijärven Pynnölässä. Ei tiedossa lapsia. Taulu 45.11 (IX) Esko Matinpoika Pynnönen (Eskil Matzson Pynnöin) Syntyi n. v. 1616 talollisen poikana Hartolan Putkijärvellä. Esko mainittiin ensimmäisen kerran v. 1634 henkikirjassa Matti Laurinpojan poikana Pynnölässä ja Eskolla oli vaimo jo v. 1653. Esko mainittiin ratsumieheksi v. 1640 eli hän ratsasti kotitilansa puolesta ja osallistui 30-vuotiseen sotaan Liivinmaalla ja Saksassa, oli mahdollisesti niitä kuuluisia suomalaisia hakkapeliittoja, ollen sotilaana tiettävästi ainakin v. 1645 asti, viite myös s. 52 TEP. Hartolalaiset ratsumiehet jotka osallistuivat 30-vuotiseen sotaan, kuuluivat Koskipään kartanon herran Henrik Sipinpoika Silfverbögelin johtamaan lipulliseen, joka oli osana kenraali Torsten Stålhansken kuuluisasta ratsuväestä, hakkapeliitta joukoista, viite s. 294 HK. Eskon tila joutui v. 1651 läänitetyksi majuri Hans Rahm’lle, joka toimi Savon jalkaväkirykmentin komentajan eversti Bärnt von Gierten’n 9. komppanian upseerina, viite: Suomen rykmentit v. 1653 (sotilasluettelo). Henkikirjoissa Esko mainittiin ensin v. 1634 -1639 ja sitten myöhemmin v. 1653 -1655 Pynnölässä, eli suorittaessaan ratsupalvelusta Eskoa ei mainittu tilalla. Esko kuoli v. 1655 jälkeen Pynnölässä. Taulu 45.12 (IX) Riitta Sipintytär (Brita Sigfredsdotter) Syntyi n. v. 1618 mahdollisesti Suur-Sysmän Luhangassa. Riitan vanhempia etsittäessä Putkijärveltä ja lähikylistä ehkä ilmeisempänä isänä Riitalle voisi pitää Luhangan Tammijärvellä 1600 -luvun alkupuolella mainittua talollista Sipi Martinpoikaa (Sigfred Mårtensson). Riitta 103 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa mainittiin henkikirjassa nimellään v. 1636 Putkijärven Pynnölässä Esko Matinpojan puolisona, oli sitä ilmeisesti jo v. 1634, mainittiin vielä v. 1639. Henkikirjoissa k.o. vuosi 1636 oli sikäli poikkeuksellinen, että naisilla ilmoitettiin myös patronyyminimi, kun muuten naiset esiintyivät vain etunimellä tai kokonaan ilman nimeä, jolloin merkintänä henkikirjoissa oli esim. Esko Matinpoika vaimonsa kanssa (Eskil Matzson mhu). Riitta kuoli v. 1639 jälkeen Pynnölässä. Lapset: - Yrjö Eskonpoika Pynnönen, s. n. v. 1637 Hartola. Taulu 45.13. - Kaarina Eskontytär. Mainittiin henkikirjoissa v. 1653 -1656 Pynnölässä. Helka N.N. (Helga N.N -dotter) Syntyi n. v. 1630 mahdollisesti Hartolassa. Henkikirjojen mukaan avioitui tai naitettiin v. 1653 Esko Matinpojan II puolisoksi Pynnölään, jossa Helka mainittiin v. 1653 -1656. Helka kuoli v. 1656 jälkeen mahdollisesti Pynnölässä. Lapset: - Marketta Eskontytär. Mainittiin henkikirjoissa v. 1662 -1663 Yrjön siskona Pynnölässä. - Sipi Eskonpoika Pynnönen. Mainittiin henkikirjoissa v. 1662 -1671 Yrjön veljenä Pynnölässä. Puoliso: Aune, mainittiin v. 1662 -1666 Pynnölässä. - Maisa Eskontytär. Mainittiin v. 1664 -1665 henkikirjoissa Pynnölässä. - Matti Eskonpoika Pynnönen. Mainittiin henkikirjoissa v. 1669 -1671 Yrjön veljenä Pynnölässä. Puoliso: Aune, mainittiin v. 1669 -1671 Pynnölässä. Taulu 45.13 (VIII) Yrjö Eskonpoika Pynnönen (Jöran Eskelsson Pynnöin) Syntyi n. v. 1637 talollisen poikana Hartolan Putkijärven Pynnölässä. Henkikirjoissa Yrjö mainittiin ensimmäisen kerran v. 1653 Pynnölässä ja seuraavana v. 1654 Yrjö mainittiin tilan isännän Matti Laurinpojan pojan pojaksi. Yrjö Eskonpoika oli sitten lampuotina ja isäntänä Pynnölässä henkikirjojen mukaan v. -1662 -1682-. Maakirjoissa Yrjö mainittiin vielä v. 1689 Pynnölässä verot maksavana talonpoikana. Pynnölä oli Putkijärven ensimmäinen rälssiksi ostettu talo. Taloon sai majuri Hans Rahm rälssioikeuden v. 1651, mutta hän luovutti sen jo seuraavana v. 1652 meritulliinspehtoori Augustin Laurinpoika Svanströmille, joka merkittiin v. 1654 maakirjaan rälssioikeuden omistajaksi. Näin siis Yrjö Eskonpoika maksoi veronsa Helsingin Kumpulan kartanon herralle Augustin Svanström, viite: s. 18 ja 52 TEP. Tullitarkastaja Augustin Svanström omisti Helsingin Kumpulan kartanon ohella myös Degerön kartanon Helsingin Laajasalossa sekä lukuisia tiloja Sipoossa, Porvoossa ja Pernajassa. Augustinin puoliso oli Anna Grönfelt (Porvoon Kulloon kartanosta), jonka sisko Ingeborg Grönfelt oli aviossa Hartolan Koskipään kartanon herran Henrik Sipinpoika Silfverbögelin kanssa. Augustin Svanströmin tytär Anna Kristiina oli aviossa majuri Gustaf von Svhrowe’n kanssa, eli Putkijärven kartanon omistajan kanssa. Kirjoittaja asui avioitumisensa v. 1970 jälkeen v. 1972 -1975 Helsingin Laajasalossa Svanströminkujalla, joka katu oli nimetty tullitarkastaja Svanströmin mukaan. Yrjö Eskonpoika kuoli tiettävästi v. 1689 jälkeen Pynnölässä. Taulu 45.14 (VIII) Aune N.N. (Agneta N.N -dotter) Syntyi n. v. 1639 mahdollisesti Hartolassa. Henkikirjoissa Aune mainittiin v. -1662 -1682 Yrjö Eskonpojan puolisona ja emäntänä Putkijärven Pynnölässä. Aune mainittiin v. 1687 tilan isännän Risto Yrjönpojan äidiksi Pynnölässä. Aune kuoli mahdollisesti suurena nälkäv. 1697 Pynnölässä. Lapset: - Risto Yrjönpoika Pynnönen, s. n. v. 1657 Hartola. Tauluun 45.15. - Sipi Yrjönpoika Pynnönen. Mainittiin v. 1678 -1680 henkikirjoissa Yrjön poikana Pynnölässä. - Lauri Yrjönpoika Pynnönen, s. v. 1670 Hartola. Mainittiin v. 1687 -1694 henkikirjoissa Pynnölässä tilan isännän Risto Yrjönpojan veljenä. Puoliso: Kaarina, mainittiin v. 1693 - 104 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - 1694 henkikirjoissa Laurin vaimona Pynnölässä. Lauri kuoli 66 v. ikäisenä v. 1736 Pynnölässä ja haudattiin 26.4.1736 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Simo Yrjönpoika Pynnönen. Mainittiin v. 1691 -1694 henkikirjoissa tilan isännän Risto Yrjönpojan veljenä Pynnölässä. Heikki Yrjönpoika Pynnönen, s. n. v. 1675 Hartola. Mainittiin henkikirjoissa talollisena Pynnölässä v. 1725 -1727 sekä maakirjassa v. 1723. Puoliso: Anna. Heikki kuoli tiettävästi ennen v. 1731 Pynnölässä. Taulu 45.15 (VII) Risto Yrjönpoika Pynnönen (Christer Jöransson Pynnöinen) Syntyi n. v. 1657 lampuodin poikana Hartolan Putkijärven Pynnölässä. Risto mainittiin ensimmäisen kerran v. 1675 henkikirjassa Yrjö Eskonpojan poikana Pynnölässä ja tuolloin v. 1675 Ristolla oli jo vaimo Kirsti. Henkikirjojen mukaan Risto Yrjönpoika toimi lampuotina ja isäntänä Pynnölässä v. -1687 -1694-. Riston isännyyden aikana Pynnölä siirtyi v. 1683 Augustin Svanströmiltä tämän vävyn majuri Gustaf Johan von Schrowe’n rälssiksi, Putkijärven kartanon ohella, viite; s. 18 ja 52 TEP. Vuosilta 1695 -1706 henkikirjoja ei ole olemassa, mutta maakirjassa Risto Yrjönpoika mainittiin veroa maksavana talonpoikana Pynnölässä v. 1692 -1709, viite: s. 52 TEP. Riston sukunimi Pynnönen näkyi ensimmäisen kerran v. 1705 maakirjassa muodossa Pynninen (Christer Jöransson Pynninen) ja v. 1709 maakirjassa muodossa Pynnöinen (Christer Pynnöinen). Risto mainittiin vaimonsa Inkerin kanssa vielä Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 44 RK 1727 -1736 k. 34) jossa kerrottiin Riston kuolleen. Risto kuoli tiettävästi v. 1729 tai viimeistään v. 1730 Pynnölässä, koska Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjasta, joka alkaa v. 1731, ei löydy tietoja Ristosta. Taulu 45.16 (VII) Kirsti N.N. (Kirstin N.N -dotter) Syntyi n. v. 1657 mahdollisesti Hartolassa. Avioitui tai naitettiin v. 1675 Risto Yrjönpojan puolisoksi ja miniäksi Putkijärven Pynnölään. Henkikirjojen mukaan Kirsti oli emäntänä Pynnölässä v. -1687 1691. Kirsti kuoli ilmeisesti v. 1692 Pynnölässä, koska v. 1693 -1694 henkikirjoissa Risto Yrjönpojalla ei mainittu vaimoa lainkaan. Lapset: - Eerik Ristonpoika Pynnönen, s. n. v. 1675 Hartola. Mainittiin v. 1693 -1694 henkikirjoissa Riston poikana Putkijärven Pynnölässä sekä v. 1707 -1712 henkikirjoissa tilan isännän Yrjö Ristonpojan veljenä Pynnölässä. Puoliso (1) Kaisa, mainittiin v. 1707 -1708, puoliso (2) Marketta, mainittiin v. 1710 ja puoliso (3) Vappu Paavalintytär, mainittiin v. 1712. Eerik ja Vappu mainittiin vielä v. 1736 -1747 Hartolan rippikirjassa itsellisinä Pynnölässä. - Yrjö Ristonpoika Pynnönen, s. v. 1677 Hartola, Putkijärvi. Tauluun 45.17. - Sipi Ristonpoika Pynnönen, s. v. 1682 Hartola. Talollinen Putkijärven Pynnölässä v. 1729 1734. Sipi kuoli 31.1.1751 ja haud. 10.2.1751 Hartolan kirkkoon. Puoliso: Heta Ristontytär, s. 1711, k. 7.12.1777 Putkijärvi, Pynnölä. - Juho Ristonpoika Pynnönen, s. v. 1690 Hartola. Juho mainittiin v. 1725 -1729 henkikirjoissa lampuodin poikana Putkijärven Pynnölässä. Juho Ristonpoika toimi lampuotina ja isäntänä kotitilallaan Pynnölässä v. 1735 -1745. Kirkon kuudennusmies (taulu 13.17 Havuhuupon sukukirja). Puoliso: Maria Tuomaantytär. s. 1710, k. 14.4.1760. Juho Ristonpoika kuoli 56 v. ikäisenä 31.1.1746 Putkijärven Pynnölässä ja haudattiin 9.2.1746 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Juhon ja Marian poika Risto Juhonpoika Pynnönen jatkoi isänsä jälkeen lampuotina vaimonsa Liisan kanssa Pynnölässä, kunnes muuttivat Vuorenkylään (Wuori) v. 1809, viite: s. 52 TEP. Juhon ja Marian tytär Kaarina Juhontytär (taulu 14.22 Havuhuupon sukukirja) avioitui Joutsan Huttulaan ja tämän sukuhaaran jälkeläisiä on mm. kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen, s. 1904, k. 1976 Lahti. Inkeri Rekontytär (Ingeborg Grelsdotter) Syntyi v. 1677 mahdollisesti Hartolassa. Risto Yrjönpojan toinen vaimo ja Pynnölän tilan emäntä. Inkeri mainittiin v. 1707 henkikirjassa Yrjö Ristonpojan sekä Eerik Yrjönpojan äitinä (äitipuolena) 105 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Pynnölässä. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Pynnölän vanha emäntä Inkeri Rekontytär (Gl. värdinn Ingeborg Grelsdr) kuoli 76 v. ikäisenä 26.6.1754 Pynnölässä ja haudattiin 2.7.1754 Hartolan kirkkoon. Lapsi: - Herman Ristonpoika Pynnönen, s. n. v. 1695 Hartola, Putkijärvi. Puoliso: 30.11.1735 Riitta Ristontytär Hartolasta. - Martti Ristonpoika, s. n. v. 1700 Hartola, Putkijärvi. Taulu 45.17 (VI) Yrjö Ristonpoika Pynnönen Syntyi n. v. 1677 lampuodin poikana Hartolan Putkijärven Pynnölässä. Sysmän henkikirjoissa Yrjö mainittiin lampuotina ja isäntänä Putkijärven Pynnölässä v. 1707 -1712. Yrjö mainittiin v. 1712 kirkon kymmenysluettelossa Pynnölässä verot maksavana talonpoikana. Vuoden 1707 -1712 henkikirjojen mukaan tilalla asui myös Yrjön veli Eerik vaimoineen sekä äiti (äitipuoli) Inkeri. Yrjöllä oli nuoremman veljensä Juhon tavoin luottamustehtäviä, sillä hän toimi Hartolan seurakunnassa kirkon kuudennusmiehenä, eli veronkantomiehenä. Putkijärven Pynnölä mainittiin 1720-luvulla Svanström suvun verotilaksi, joka oli 1 talouden 5/12 manttaalin tila ja vailla loisia, eli toisten nurkissa asuvia ihmisiä, viite: s. 711 SPH I-II. Yrjö Ristonpoika mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 45 RK 1727 -1736 k. 35) kuudennusmiehenä jaetulla Pynnölän tilalla. Kuudennusmies Yrjö Ristonpoika kuoli 64 v. ikäisenä 14.10.1741 Putkijärven Pynnölässä ja haudattiin 25.10.1741 Hartolan kirkkoon. N.N. (N.N-dotter) Yrjön ensimmäisen puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Henrik Yrjönpoika, s. n. v. 1700 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä, k. 1727 helmikuussa Putkijärvellä. Puoliso: Anna Samuelintytär, s. 1702 Hartola, k. 20.7.1772 Hartola, Brusila, joka avioitui miehensä kuoleman jälkeen Pietari Matinpojan kanssa ja muutti Hartolan Brusilaan. Taulu 45.18 Marketta Eerikintytär (Margeta Ericsdotter) Syntyi v. 1690 ilmeisesti Hartolassa, mahdollisesti Putkijärvellä (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Marketta avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1707 Putkijärven Pynnölään. Pynnölän tilan emäntä. Marketta kuoli 56 v. ikäisenä 19.1.1746 Putkijärvellä ja haudattiin 26.1.1746 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle, miehensä viereen. Lapset: - Aatami Yrjönpoika, s. v. 1712 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä, k. 12.6.1763 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä. Kirkonkirjoissa kerrottiin että Aatami osaa lukea. Talollinen Pynnölässä. Puoliso: 1731 Maria Laurintytär, s. 1707 Hartola, Putkijärvi, Ruusula (?), k. 12.2.1780 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä (Ruusula/ Kultavuori). Aatamin ja Marian poika Martti Aataminpoika jatkoi vaimonsa Annan kanssa lampuotina Pynnölässä, kunnes muuttivat v. 1798 Ruskealaan seppä Antti Nybergin tullessa Ruskealasta talolliseksi Pynnölään, viite: s. 52 TEP. Aatamin ja Marian jälkeläisiä on mm. sukututkija Tuula Kinnunen Espoosta. - Sofia Yrjöntytär, s. n. v. 1721 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä - Risto Yrjönpoika, s. v. 1723 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä. Tauluun 45.19. Taulu 45.19 Risto Yrjönpoika Pynnönen (Christer Jörensson) Syntyi ehkä n. v. 1723 (tai vasta v. 1736 ?) talollisen poikana Hartolan Putkijärven Pynnölässä. Risto mainittiin Hartolan rippikirjassa (s. 42 RK 1736 -1747 k. 43) Yrjö Ristonpojan poikana Putkijärven Pynnölässä. Seuraavassa rippikirjassa (s. 33 RK 1748 -1754 k. 36) Risto mainittiin 106 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Pynnölän isännän Aatami Yrjönpojan veljenä. Rippikirjassa (s. 47 RK 1754 -1766 k. 8) mainitaan Riston ensimmäinen vaimo Kristiina, joka kuoli lapsivuoteeseen ja myös toinen vaimo Anna. Henkikirjojen mukaan Risto toimi veljensä Aatamin jälkeen talollisena ja isäntänä Pynnölän tilalla v. 1756 -1779. Viimeisten elinvuosiensa aikana Risto mainittiin itselliseksi Pynnölässä. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan itsellinen Risto Yrjönpoika kuoli 62 v. ikäisenä 16.3.1785 Putkijärven Pynnölässä. Ristoon päättyi tämän sukuhaaran n. 300-vuotinen taival Pynnölässä. Kristiina Antintytär (Christina Andersdotter) Syntyi 24.1.1737 torpparin tyttärenä Joutsan Pärnämäessä. Isä taulussa 35.A.3. Lampuodin tytär Kristiina Antintytär Hartolan Heinikan Anttilasta avioitui tai hänet naitettiin 7.12.1757 Putkijärven Pynnölään Risto Yrjönpojan puolisoksi. Kristiina kuoli n. 1½ v kuluttua 22 v. ikäisenä lapsivuoteeseen 14.5.1759 Putkijärven Pynnölässä. Taulu 45.20 Anna Antintytär (Anna Andersdotter) Syntyi 19.9.1737 itsellisen tyttärenä Joutsan Puttolassa Vuoren tilalla. Isä taulussa 46.17. Anna asui varhaisinta lapsuuttaan Puttolassa, Väihkölän (Wäihkölän) Vuoren tilalla, joka oli merkitty myös Putkijärveen kuuluvaksi. Anna asui nuoruuttaan myös Kirkkolan Leppäkoskella, jossa asuessaan hänet naitettiin 26.12.1760 Putkijärven Pynnölään leskeksi jääneen Risto Yrjönpojan puolisoksi. Pynnölän tilan emäntä. Miehensä kuoleman jälkeen Anna muutti v. 1795 tienoilla Ylemmäisiin, jossa itsellisen leski Anna Antintytär kuoli 71 v. ikäisenä 28.1.1809. Lapset: - Kaisa Ristontytär, s. 12.11.1761 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä. Tauluun 43.12. - Risto Ristonpoika, s. 5.9.1764 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä. Puoliso: 11.12.1785 Sofia Ristontytär Putkijärven säterin Olkkolasta. Risto siirtyi vävyksi v. 1785 Olkkolaan. - Liisa Ristontytär, s. 7.7.1769 Hartola, Putkijärvi, Pynnölä. Puoliso: 16.12.1787 torpparin poika Yrjö Eerikinpoika Putkijärveltä. Taulu 46 Joutsan Puttolan Vähä-Puttola sukuhaara Yleistä: Joutsan Puttola tunnetaan kylänä v. 1471 alkaen, kun Sysmän talvikäräjillä v. 1471 mainittiin lautamiehenä Hintsa Putto (Hinza Putta). Vuoden 1487 kevätkäräjillä mainittiin lautamiehenä Jussi Putto sekä Kurenniemen maita käsiteltäessä v. 1490 Mikko Putto, mitkä kaikki osoittavat sen että Joutsan Puttola oli silloin jo asuttu, viite; s. 69 SPH I-II. Puttolan kylän seutu lienee kuulunut alun perin Hartolan Kirkkolan maihin, toisaalta Puttolan seutu ilmeni jossain vaiheessa myös Putkijärven kylän yhteydessä. Sysmän v. 1552 erämaaluettelon mukaan Pietari Ollinpoika Joutsjärveltä omisti ”miehen erämaan” Tammilahdelta, jonne hän asetti Lasse Laurinpojan uudisasukkaaksi, tämä palsta on sijoitettavissa nykyisen Puttolan alueelle, viite; s. 54 -55 JK ja s. 85 SPH I-II. Puttola mainittiin koukku/manttaaliluetteloissa 1570-luvulta alkaen, kuten myös henkikirjoissa (v. 1634 alkaen) Tammilahden kylään kuuluvaksi tilaksi (tai alueeksi). Maakirjan mukaan Vähä-Puttola oli Tammilahden tila n:o 8 ja Iso-Puttola n:o 9. Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Tammilahden Vähä-Puttola oli 1/3 manttaalin 2 talouden tila, joka oli everstiluutnantti Vargkloun eläketaloja ja ruodun 44 osakas, kuten myös Iso-Puttolakin, viite; s. 707 SPH I-II. Puttola läänitettiin v. 1651 meritulli inspehtoori Augustin Larsson Svanströmin rälssiksi, jolta tila siirtyi sitten vävylleen majuri Gustaf Johan von Schrowen haltuun, kuten Putkijärven säterikin. Puttolassa asui v. 1854 alkaen Johan Henrik von Schrowe vaimonsa Charlotan sekä lastensa kanssa. Herra von Schrowen kerrotaan kasvattaneen talonsa alla susia, viite; s. 65 -66 EK-P. Taulu 46.1 Olli Puttola (Oluf Puttoinen) Ilmeinen kaukaisin tiedossa oleva Joutsan Puttolan suvun kantaisä. Olli voisi olla Jussi tai Mikko Puton poika tai vävy (?). 107 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 46.2 N.N. (N.N-dotter) Olavin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Olli Ollinpoika, s. n. v. 1535 Suur-Sysmä, Hartola, Joutsa. Tauluun 46.3. - Sipi Ollinpoika, mainittiin v. 1561 uudistilalliseksi - Eskeli Ollinpoika, mainittiin v. 1561 uudistilalliseksi - Hannu Ollinpoika, mainittiin v. 1561 uudistilalliseksi. Tauluun 40.1 (?). - Heikki Ollinpoika, Muikkuparran kantatilan isäntä, ehkä myös Olli Puttolan poika (?). Taulu 46.3 Olli Ollinpoika Puttola (Oluf Olsson, el. Oluff Olfsson) Syntyi n. v. 1535 ilmeisesti Suur-Sysmän (Hartolan) Joutsassa (?). Olli mainittiin Sysmän koukkuluetteloissa/ maakirjoissa Tammilahdella Puttolan ilmeisellä emätilalla isäntänä v. 1561 1593. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Tammilahden Olli Ollinpojan varallisuus oli 8 markkaa, 2 hevosta, joiden arvo 30 markkaa, 3 lehmää, 1 lammas, 3 pukkia/vuohia, 1 sika, nuorta karjaa 1 kpl, joista kerätty hopeavero oli 9 3/5 deninkiä, viite; s. 63 JK. Olli Ollinpoika osti v. 1590 Hartolan, Kirkkolan ja Ruskealan isänniltä maa- ja vesiosuudet Suonteenvesi ja Nurmansalo nimisistä alueista, myyjinä 8 e.m. kylien isäntää, joista esim. Tapani Jönsinpoika Ruskealasta (Havuhuupon sukukirja, taulu 12.B) sai osuutenaan Ollin maksaman korvauksen 2 leiviskää särkiä, viite; s. 198 SPH I-II. Kantatilan Iso-Puttolan isännyyttä jatkoi Ollin jälkeen Ollin ilmeinen poika Pietari Ollinpoika v. 1594 -1599, Eskeli Ollinpoika v. 1600 -1614, Vilppu Ollinpoika v. 1615 -1616 ja Eerik Eskelinpoika v. 1617 -1650. Olli Ollinpoika kuoli v. 1593 jälkeen Joutsan Puttosessa. Taulu 46.4 N.N. (N.N-dotter) Olavin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Lauri Ollinpoika, s. n. v. 1556 Joutsa, Puttonen. Tauluun 46.5. - Pietari Ollinpoika, jatkoi isänsä jälkeen talon pitoa Iso-Puttolan kantatilalla v. 1594 -1599 - Eskeli Ollinpoika, Iso-Puttolan tilan isäntä v. 1600 -1614 - Vilppu Ollinpoika, Iso-Puttolan tilan isäntä v. 1615 -1616 Taulu 46.5 Lauri Ollinpoika Puttola (Lars Olsson) Syntyi n. v. 1556 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan Puttolassa. Lauri rakensi ilmeisesti v. 1577 mennessä uudistilan Vähä-Puttolan, jonka isäntänä hänet mainittiin v. 1577 -1593. Kun IsoPuttola mainittiin v. 1576 ¼ koukun ja 3 jousen tilaksi, niin seuraavana vuonna verotusarvo oli pienentynyt 1/8 koukun ja 2 jousen suuruiseksi, kun taas uutta tilaa Vähä-Puttolaa verotettiin 1/8 ja 1 koukun perusteella. Lauri Ollinpoika kuoli v. 1594 jälkeen Vähä-Puttolassa. Taulu 46.6 N.N. (N.N-dotter) Laurin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Perttu Laurinpoika (Bertill Larsson), mainittiin Vähä-Puttolan tilanomistajana ja isäntänä v. 1594 -1616 ja 1618 -1620-. Pertun isännyyden aika oli tavattoman raskasta ”maaorjuuden” aikaa, jossa 1500-luvun lopun sotarasitukset sekä 1600-luvun alun hallakesät ja katovuodet johtivat Pertun tilan suuriin vaikeuksiin. Tila mainittiin v. 1601 -1609 autiotilaksi (öde) eli veronmaksukyvyttömäksi. Itse asiassa v. 1610 maakirjassa mainittiin että tila olisi ollut 12 v. 108 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - ajan autiona ja oli ollut kruununtilana. Tila otettiin v. 1610 uudelleen verolle ja Perttu sai pitää tilansa, vaikka se oli pitkään verovelkojensa vuoksi kruunun hallussa ja määräysvallassa. Pertun tila joutui vielä vaikeuksiin v. 1618 ja v. 1620 jolloin tila todettiin uudelleen autioksi. Perttu Laurinpoika Puttonen joutui v. 1596 maksamaan Heikki Pietarinpoika Rapalalle korvauksena 6 tynnyriä viljaa, koska Perttu oli kylvänyt viljansa Rapalan takamaille Tammilahdessa, viite; s. 89 SPH I-II. Pietari Laurinpoika (Per Larsson), s. n. v. 1580 Joutsa, Vähä-Puttola. Tauluun 46.7. Martti Laurinpoika (Mårthen Larsson), mainittiin v. 1624 verokirjassa Vähä-Puttolassa. Taulu 46.7 Pietari Laurinpoika Vähä-Puttola (Per Larsson) Syntyi n. v. 1580 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan Vähä-Puttolassa. Pietarin etunimi esiintyi monessa muodossa verokirjoissa, mm. Per, Peer, Pehr, Pär ja Pähr. Pietari mainittiin ilmeisen veljensä Pertun ohella Vähä-Puttolan tilan isäntänä v. 1617 sekä tilan kymmenysverojen maksajana v. 1611 -1616 ja 1623 -1624. Pietari Laurinpoika kuoli v. 1624 jälkeen Vähä-Puttolassa. Taulu 46.8 N.N. (N.N-dotter) Pietarin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Yrjö Pietarinpoika (Jören Persson), mainittiin v. -1628 -1633 maakirjassa talollisena ja isäntänä Vähä-Puttolassa. Yrjö mainittiin vielä v. 1636 kirkon kymmenysverojen maksajana Vähä-Puttolassa. - Klemetti Pietarinpoika, s. n. v. 1603 Joutsa, Vähä-Puttola. Tauluun 46.9. - Eskeli Pietarinpoika (Eskel Persson), mainittiin v. 1636 -1638 henkikirjoissa VähäPuttolassa tilan isännän Klemetti Pietarinpojan veljenä vaimonaan Helka Mikontytär. Taulu 46.9 Klemetti Pietarinpoika Vähä-Puttola (Clemet Persson) Syntyi n. v. 1603 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan Vähä-Puttolassa. Klemetti Pietarinpoika mainittiin jo v. 1624 -1625 maakirjassa talollisena ja isäntänä kotitilallaan Vähä-Puttolassa sekä henkikirjojen mukaan tilan isäntänä v. 1634 -1656. Klemetin tila oli suurissa taloudellisissa vaikeuksissa 30-vuotisen sodan aikana, sillä tila mainittiin verokirjoissa autioksi (öde) v. 1625, 1629 -1630, 1635 ja 1641 ilmeisten sotarasitusten myötä. Vähä-Puttola mainittiin v. 1651 alkaen Putkijärven kartanon Augustin Larsson Svanströmin rälssitilaksi. Klemetti mainittiin vielä v. 1663 tilan kymmenysverojen maksajana, joten Klemetti kuoli ilmeisesti v. 1663 jälkeen Vähä-Puttolassa. Taulu 46.10 Anna Klemetintytär (Anna Clemetsdotter) Klemetillä mainittiin vaimo v. 1634 henkikirjoista alkaen ja v. 1636 henkikirjoissa vaimon nimenä oli Anna Klemetintytär, tämän jälkeen Anna mainittiin vain etunimellä. Joissain henkikirjoissa ilmeisen virheellisesti Klemetin puolison nimi oli Aune (Agnis), mm. v. 1654. Anna mainittiin vielä v. 1662 1664 henkikirjoissa tilan isännän Lauri Klemetinpojan äitinä Vähä-Puttolassa. Lapset: - Lauri Klemetinpoika, s. n. v. 1630 Joutsa, Vähä-Puttola. Tauluun 46.11. - Matti Klemetinpoika, mainittiin Klemetin poikana v. 1654 -1656 henkikirjoissa sekä tilan isännän Lauri Klemetinpojan veljenä v. 1662 -1676 vaimonaan Dorde (Dårde). - Tahvo (Staffan) Klemetinpoika, mainittiin v. 1654 henkikirjoissa renkinä Vähä-Puttolan tilalla ja v. 1675 -1676 henkikirjoissa tilan isännän Lauri Klemetinpojan veljenä vaimonaan Maria. Tahvo Klemetinpoika ja vaimonsa Maria Matintytär mainittiin vielä Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 86 RK 1727 -1736 k. 67) itsellisinä Puttolassa ja kerrottiin heidän kuolleen (ennen v. 1731). 109 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 46.11 Lauri Klemetinpoika (Lars Clemetsson) Syntyi n. v. 1630 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan Vähä-Puttolassa. Lauri mainittiin v. 1651 alkaen Klemetti Pietarinpojan poikana Vähä-Puttolan tilalla, v. 1653 henkikirjassa Laurilla mainittiin ensimmäistä kertaa vaimo Marketta. Lauri mainittiin v. 1656 henkikirjassa nihdiksi, eli sotilaaksi. Lauri Klemetinpoika mainittiin v. -1662 -1682- talolliseksi (lampuodiksi) ja isännäksi Vähä-Puttolan tilalla. Lauri kuoli v. 1682 jälkeen Vähä-Puttolassa. Taulu 46.12 Marketta N.N. (Margeta, el. Maisa N.N-dotter) Mainittiin v. 1653 -1675- henkikirjoissa Lauri Klemetinpojan puolisona ja Vähä-Puttolan tilan emäntänä. Lapset: - Pietari Laurinpoika, s. n. v. 1653 Joutsa, Vähä-Puttola. Tauluun 46.13. - Henrik Laurinpoika, mainittiin v. 1676 henkikirjasta alkaen Lauri Klemetinpojan poikana Vähä-Puttolan tilalla. Vähä-Puttolan tilan isäntä v. -1687 -1704. Henrikin tilalla mainittiin yhtiömiehenä Yrjö vaimonaan Maria v. 1691. - Eskeli Laurinpoika, mainittiin v. 1678 henkikirjassa Lauri Klemetinpojan poikana VähäPuttolan tilalla. Eskelillä mainittiin vaimo Anna v. 1680 alkaen. Eskeli mainittiin vaimoineen vielä v. 1687 -1694 henkikirjoissa tilan isännän Henrik Laurinpojan veljenä. - Maria Laurintytär, mainittiin v. 1694 henkikirjassa Henrik Laurinpojan siskona VähäPuttolassa. Sofia N.N. (Sophia N.N-dotter) Mainittiin v. 1680 henkikirjassa Lauri Klemetinpojan 2. puolisona Vähä-Puttolassa. Riitta N.N. (Brita N.N-dotter) Mainittiin v. 1682 henkikirjassa Lauri Klemetinpojan 3. puolisona Vähä-Puttolassa. Taulu 46.13 Pietari Laurinpoika (Peer Larsson) Syntyi n. v. 1653 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan Vähä-Puttolassa. Pietari mainittiin Lauri Klemetinpojan poikana v. 1675 -1678 henkikirjoissa Vähä-Puttolassa, mahdollisesti sama Pietari, joka mainittiin renkinä v. 1670 Vähä-Puttolassa. Pietarin isännyyden aikana Puttola oli läänitettynä kapteeni Gustaf Johan von Schrowe’lle. Pietari Laurinpoika kuoli ilmeisesti varsin nuorena, tai sairastui pahasti v. 1678 jälkeen, koska häntä ei mainittu tilan isäntänä lainkaan, vaan isänsä jälkeen tilan otti hoitoon Pietarin nuorempi veli Henrik. Pietari kuoli siten v. 1678 jälkeen, ehkä vasta v. 1685 tienoilla (?). Taulu 46.14 Maria N.N. (Maria N.N-dotter) Pietarin vaimon nimeä ei mainittu v.1675 -1676 henkikirjoissa, ainoastaan oli merkintä vaimosta (m.s.hu), mutta Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa Matti Pietarinpojan äidiksi mainittiin Maria, joka kuoli ennen v. 1730. Lapset: - Matti Pietarinpoika (Matts Persson), mainittiin talollisena ja Vähä-Puttolan tilan isäntänä v. 1705 -1723. Puoliso: Sofia (Sophia). Matti ja Sofia mainittiin vielä Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 84 RK 1727 -1736 k. 65). Kuolivat ilmeisesti ennen v. 1731. - Sipi Pietarinpoika, s. n. v. 1676 Joutsa, Tammilahti, Vähä-Puttola. Tauluun 46.15. 110 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 46.15 Sipi Pietarinpoika (Sigfred Peerson) Syntyi n. v. 1676 tiettävästi talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan Vähä-Puttolassa. Ilmeisesti sama Sipi joka mainittiin v. 1694 henkikirjassa Henrik Laurinpojan renkinä Vähä-Puttolassa. Sipi Pietarinpoika mainittiin v. -1707 -1712- tilan isännän Matti Pietarinpojan veljenä Vähä-Puttolassa. Sipi kuoli ennen v. 1727 Vähä-Puttolassa, ilmeisesti Väihkölässä. Taulu 46.16 Helka Antintytär (Helga Andersdotter) Syntyi ehkä n. v. 1680 ilmeisesti Joutsassa (?). Helka mainittiin v. -1707 -1712 henkikirjoissa Sipi Pietarinpojan vaimona Vähä-Puttolassa. Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 88 RK 1727 -1736 k. 67) Helka Antintytär mainittiin veljesten Simo ja Antti Sipinpojan äitinä Puttolan Väihkölässä. Helka kuoli ennen v. 1731 Väihkölässä. Lapset: - Simo Sipinpoika Wäihkölä (Simon Sigfredsson), s. v. 1699 Joutsa, Tammilahti, VähäPuttola. Vähä-Puttolan ilmeisessä jaossa syntyneen Wäihkölän tilan isäntä. ”Kartanon” isäntä (Gårds värd) Simo Sipinpoika kuoli 23.8.1742 Joutsa, Puttola, Väihkölä. Puoliso: Kaisa Martintytär. - Antti Sipinpoika, s. v. 1706 Joutsa, Tammilahti, Vähä-Puttola. Tauluun 46.17. - Lauri Sipinpoika (Lars Sigfredsson), s. n. v. 1710 Joutsa, Tammilahti, Vähä-Puttola. Puoliso: 11.12.1748 Marja Yrjöntytär Putkijärveltä. Taulu 46.17 Antti Sipinpoika (Anders Sigfredsson) Syntyi tiettävästi v. 1706 talollisen veljen poikana Joutsan Tammilahden Vähä-Puttolassa. Antti mainittiin v. 1725 henkikirjassa Vähä-Puttolassa (Väihkölässä) Simo Sipinpojan veljenä, samoin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 88 RK 1727 -1736 k. 67). Antti muutti Väihkölästä perheineen v. 1733 tienoilla Kirkkolan Leppäkoskelle, jossa hänet mainittiin itselliseksi. Antin perhe palasi v. 1737 Putkijärven Väihkölän Vuoreen (Vuori), mainittiin myös Puttolan Väihkölän Vuoreksi. Antti palasi taas uudelleen perheineen v. 1753 takaisin Leppäkoskelle, jossa hänet oli merkitty itselliseksi. Vaimonsa Inkerin kuoleman jälkeen Antti palasi taas jälleen kerran Puttolaan v. 1761 tienoilla. Itsellinen Antti Sipinpoika kuoli 61 v. ikäisenä 3.1.1767 Puttolassa. Taulu 46.18 Inkeri Kallentytär (Ingeborg Carlsdotter) Syntyi v. 1706 mahdollisesti Joutsassa (?). Inkeri mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1729 alkaen Tammilahden Vähä-Puttolassa (Wähä-Puttoinen) Antti Sipinpojan puolisona, eli he avioituivat ilmeisesti v. 1728/ 1729 tienoilla. Myös rippikirjassa Inkeri esiintyi v. 1729 alkaen Antin puolisona Väihkölässä. Inkeri kuoli 47 v. ikäisenä 19.8.1753 Kirkkolan Leppäkoskella. Lapset: - Riitta Antintytär, s. 1731, kast. 17.9.1731 Joutsa, Puttola, Väihkölä - Maalin Antintytär, s. 9.7.1735 Hartola, Kirkkola, Leppäkoski - Anna Antintytär, s. 19.9.1737 Joutsa, Puttola, Wäihkölä, Wuori. Tauluun 45.20. - Simo Antinpoika, s. 3.10.1745 Joutsa, Puttola, Väihkölä Taulu 47 Hartolan Vuorenkylän Laurila-Tillala sukuhaara Yleistä: Sukuhaaran tiloilla Laurila ja Tillala oli yhteinen kantatila, joka kuului aikoinaan Hartolan Putkijärven kylään, jossa maakirjan alussa v. 1539 mainittiin 10 tilaa, jotka kuuluivat Koskipään neljänneskuntaan, viite; s. 77 SPH I-II. Laurila ja Tillala jakaantuivat samasta kantatilasta tiettävästi jo 1650-luvulla tilan jouduttua majuri Hans Rahm’n haltuun ja Putkijärven säteritilan rälssiksi. 111 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Laurilan tila sijaitsi ilmeisesti Putkijärvi nimisen järven eteläpäässä paikalla, jossa nykyään tunnetaan Laurilanpelto. Tilan nimi Laurila hävisi asiakirjoista 1700-luvun lopussa. Tillala sijaitsi ja sijaitsee yhä Hartolan Vuorenkylässä Purnuvuoren eteläpuolella Lehmijärven rannalla, viite; s. 18 19, 37 ja 42 TEP. Laurila-Tillala kantatilan varhaisimmat isännät: Pekka Hannunpoika (Peer Hansson), isäntänä v. 1539 -1580. Kantatilasta lohkottiin v. 1553 tila veljelle Olli Hannunpojalle, joka toimi uudistilan isäntänä v. 1553 -1588. Vuonna 1573 kantatilalla mainittiin pojat; Sipi Pietarinpoika ja Pietari Pietarinpoika. Jaakoppi Hannunpoika (Jacob Hansson), edellisen veli, isäntänä v. -1585 -1601. Tila todettiin autioksi jo v. 1585 ja oli sitä myös v. 1600 -1603. Henrik Hannunpoika (Hendrich Hansson), edellisen veli, isäntänä v. 1603 -1604. Hannu Henrikinpoika (Hans Hendersson), edellisen poika, isäntänä v. 1606 -1610. Tilan todettiin olleen v. 1607 autiona 12 v. ajan ja tila oli verovelkojen vuoksi joutunut kruunulle ja tila läänitettiin v. 1610 Koskipään kartanon herralle ratsumestari Sipi Henrikinpojalle, joka sai nauttia tilan verot v. 1610 jälkeen. Yrjö Henrikinpoika (Jöns el. Jöran Hindersson), edellisen veli, isäntänä v. 1611 -1623. Tilalla mainittiin v. 1617 verokirjoissa poika Henrik Yrjönpoika. Tila oli uudelleen autiona ainakin v. 1614 ja 1616 -1617. Esko Yrjönpoika (Eskel Jönsson el. Jöransson), edellisen poika, tilan isäntä v. 1624 1639. Tila todettiin autioksi v. 1625 alkaen. Eskon ilmeinen veli Yrjö Yrjönpoika mainittiin v. 1624 -1639 Putkijärvellä isäntänä eräällä toisella autioituneella tilalla (Haapaniemessä), jonka tämä oli ostanut kruunulta, mutta menetti sen takaisin kruunulle 20 v. päästä maksamattomien verovelkojen myötä, viite; s. 18 -19 TEP. Esko Yrjönpojan tila oli konkreettisesti autiona ilman asukkaita v. 1644 asti, jolloin autiona ollut tila joutui majuri Hans Rahm’n haltuun. Tilan asukkaat ja lampuodit v. 1644 jälkeen: Tuomas Sipinpoika (Thomas Sigfredsson), isäntänä v. 1644 ja v. 1649 -1652 Valpuri Sipintytär. Tilan toisella puoliskolla mainittiin Tuomas Simonpoika (Thomas Simonsson) v. 1644 1649. Simo Tuomaanpoika (Simon Thomasson), isäntänä v. 1653 -1656. Vaimo; Elin, poika Tuomas Tuomaanpoika sekä sisko Marketta. Tilan toisella puoliskolla mainittiin v. 1653 -1656 sotilas Jaakko Tuomaanpoika (Jacob Thomasson) vaimonsa Riitan ja poikien Hannu ja Heikki Jaakopojan kanssa. Jaakko mainittiin myös tilan isännäksi v. 1656. henkikirjoissa oli sitten v. 1657 -1665 katkos, jolloin tilalle ei oltu merkitty ketään !. Kuitenkin v. 1663 kymmenysverojen maksajaksi oli merkitty Martti Jaakonpoika. Hannu Jaakonpoika (Hans Jacobsson), isäntänä v. 1666 -1669 vaimonsa Riitan ja pojan Nuutin kanssa. Tilan toisen puoliskon isäntä; Martti Jaakonpoika (Mårten Jacobsson) v. 1666 vaimonsa ja poikansa Jaakon kanssa. Martti Jaakonpoika mainittiin vielä v. 1682 asti kirkon kymmenysverojen maksajana. Nuutti Hannunpoika (Knut Hansson), isäntänä v. 1670 vaimonsa Marian kanssa. Sipi Eerikinpoika (Sigfred Ericsson), isäntänä v. 1671 -1682 vaimonsa Annan kanssa. Poika Henrik Sipinpoika ja vaimo Kerttu mainittiin v. 1676 -1678 sekä poika Simo Sipinpoika vaimonsa Riitan kanssa v. 1682. Tämän jälkeen tilalla ei mainittu asukkaita lainkaan v. 1683 -1706 !. Taulu 47.1 Lauri Niilonpoika Laurila (Lars Nilsson) Syntyi ehkä n. v. 1666 mahdollisesti Hartolan Putkijärvellä (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Lauri voisi olla Putkijärven Sipilässä (myöh. Kinkkula) v. 1666 mainitun isännän Niilo Henrikinpojan ja tämän vaimon Helkan poika (?), mutta näistä ei ole löydetty muita merkintöjä Putkijärveltä, viite; 112 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa taulu 49. Lauri Niilonpoika mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1707 -1712 majuri Schrowe’n lampuotina Putkijärven Laurilassa, jonka maat olivat siirtyneet v. 1649 Putkijärven kartanolle, viite: s. 18 ja 37 TEP. Tilan toisella puoliskolla Tillalassa mainittiin lampuotina Tuomas Antinpoika vaimonsa Annan kanssa v. 1707 -1708 sekä tämän jälkeen veli Henrik Antinpoika vaimonsa Riitan kanssa v. 1710 -1712. Tillalassa mainittiin v. 1712 myös veli Risto Antinpoika vaimonsa Riitan kanssa. Lauri Niilonpoika kuoli ennen v. 1727 Putkijärvellä. Taulu 47.2 Marketta N.N. (Margaretha N.N-dotter) Syntyi ehkä n. v. 1669 ilmeisesti Hartolassa (?). Marketta mainittiin v. 1707 -1712 henkikirjoissa Lauri Niilonpojan puolisona Putkijärven Laurilassa. Marketta kuoli ennen v. 1727 Putkijärvellä. Lapset: - Simo Laurinpoika Laurila, s. n. v. 1689 Hartola, Putkijärvi (?). Simo mainittiin Sysmän henkikirjoissa Lauri Niilonpojan poikana v. 1708 -1712 Putkijärven Laurilassa. Lampuotina Laurilassa v. -1725 -1733. Itsellinen v. 1734. Simo kuoli v. 1734/ 1735 tienoilla, koska vaimonsa Vappu mainittiin leskeksi v. 1735 Laurilassa. Puoliso: Vappu Matintytär. - Tuomas Laurinpoika, s. 1691 Hartola, Putkijärvi (?). Tauluun 47.3. - Kaisa Laurintytär, s. 1698 Hartola, Putkijärvi, k. 28.3.1742 Putkijärvi, Tillala. Puoliso: Simo Pertunpoika Tillala, s. 1682, k. 23.5.1742 Putkijärvi Tillala. Simon veli Risto Pertunpoika mainittiin lampuotina Tillalassa vaimonsa Riitan kanssa v. -1725 -1734, viite: s. 42 TEP. - Juho Laurinpoika, s. n. v. 1710 Hartola, Putkijärvi, k. 25.12.1778 Hartola, Putkijärvi. Puoliso: 10.2.1734 Maria Ristontytär Putkijärveltä. - Maria Laurintytär, s. n. v. 1703 Hartola, Putkijärvi. Mainittiin rippikirjassa Simo Laurinpojan siskoksi Putkijärven Laurilassa. Taulu 47.3 Tuomas Laurinpoika Tillala (Thomas Larsson) Syntyi v. 1691 mahdollisesti Putkijärven Laurilassa (?). Tuomas mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 54 RK 1727 -1736 k. 43) Putkijärven Laurilassa tilan lampuodin Simo Laurinpojan veljenä. Simo mainittiin v. 1732 alkaen itsellisenä Putkijärven Tillalassa sekä v. 1747/ 1748 alkaen lampuotina Tillalassa. Tillalassa aiemmin asunut Seppälän suku muutti tuolloin pois, viite: s. 42 TEP. Lampuoti Tuomas Laurinpoika kuoli 72 v. ikäisenä 29.8.1763 Putkijärven Tillalassa ja haudattiin 4.9.1763 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Taulu 47.4 Marja Pertuntytär (Marja Bertilsdotter) Syntyi v. 1689 ilmeisesti Hartolassa, mahdollisesti Putkijärven Tillalassa (?). Putkijärven Tillalassa lampuoteina mainitut Simo ja Risto Pertunpoika voisivat olla Marjan veljiä (?). Marja mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa Tuomas Laurinpojan puolisona Putkijärven Laurilassa ja v. 1748 alkaen Maria toimi Tillalan lampuotitilan emäntänä. Marja Pertuntytär kuoli 71 v. ikäisenä 4.4.1760 Putkijärven Tillalassa. Lapset: - Antti Tuomaanpoika, s. v. 1718 Hartola, Putkijärvi, Laurila. Tauluun 47.5. - Kaarina Tuomaantytär, s. 1720 Hartola, Putkijärvi, Laurila. Puoliso: 18.12.1737 Eerik Yrjönpoika Putkijärveltä. - Maria Tuomaantytär, s. 1727 Hartola, Putkijärvi, Laurila - Sofia Tuomaantytär, s. 1729 Hartola, Putkijärvi, Laurila. Puoliso: 27.12.1761 lampuoti Aatami Henrikinpoika Luhangasta. - Lauri Tuomaanpoika, s. 9.8.1733 Hartola, Putkijärvi, Tillala. Puoliso: 18.12.1757 Sofia Matintytär Putkijärveltä. 113 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 47.5 Antti Tuomaanpoika Tillala (Anders Thomasson) Syntyi v. 1718 tiettävästi Hartolan Putkijärven Laurilassa. Antti mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 54 RK 1727 -1736 k. 43) Putkijärven Laurilassa Tuomas Laurinpojan poikana. Vuodesta 1732 alkaen Antti asui Putkijärven Tillalassa, jossa hän toimi isänsä jälkeen lampuotina. Antti Tuomaanpoika kuoli 74 v. ikäisenä 21.12.1793 Putkijärven Tillalassa. Taulu 47.6 Sofia Laurintytär (Sophia Larsdotter) Syntyi v. 1724 Hartolassa, asiaa ei saatu tarkemmin selvitettyä. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Sofia Laurintytär Hartolasta avioitui tai hänet naitettiin 21 v. ikäisenä 15.2.1745 Putkijärven Tillalaan lampuoti Antti Tuomaanpojan puolisoksi. Hartolan kylän Hotilassa mainittiin 1740-luvulla Sofia Laurintytär, mutta rippikirjassa ei ollut mitään vihkimerkintää, eikä muutenkaan Sofian vanhempia onnistuttu jäljittämään. Tillalan lampuotitilan emäntä. Sofia kuoli 65 v. ikäisenä 30.1.1789 Putkijärven Tillalassa. Lapset: - Aatami Antinpoika, s. 14.11.1746 Hartola, Putkijärvi, Tillala. Tauluun 47.7. - Anna Antintytär, s. 28.1.1748 Hartola, Putkijärvi, Tillala - Kaarina Antintytär, s. 13.11.1751 Hartola, Putkijärvi, Tillala - Sofia Antintytär, s. 3.11.1757 Hartola, Putkijärvi, Tillala Taulu 47.7 Aatami Antinpoika Tillala (Adam Andersson) Syntyi 14.11.1746 Hartolan Putkijärven Tilllalassa. Aatami mainittiin Hartolan rippikirjoissa Antti Tuomaanpojan poikana Tillalassa. Aatami työskenteli isänsä tavoin lampuotina Putkijärven Tillalassa. Aatamin kuoleman ajankohdasta ei ole löydetty tietoja, mutta rippikirjojen perusteella voisi päätellä että hän kuoli v. 1784 jälkeen, viimeistään v. 1790 Putkijärvellä. Taulu 47.8 Anna Antintytär (Anna Andersdotter) Syntyi tiettävästi 28.9.1748 Joutsan Hannusmäen Mattilassa. Isä taulussa 48.5. Anna mainittiin torpparin Antti Matinpojan tyttärenä Tammilahden Hannusmäen Mattilassa. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Anna Antintytär Hannusmäestä avioitui tai hänet naitettiin 20 v. ikäisenä 29.11.1769 talollisen Aatami Antinpojan puolisoksi Putkijärven Tillalaan. Tillalan lampuotitilan emäntä. Anna mainittiin leskeksi v. 1791. Lampuodin leski Anna Antintytär kuoli 78 v. ikäisenä 19.2.1827 Putkijärven Tillalassa. Lapset: - Aatami Aataminpoika, s. 8.3.1770 Hartola, Putkijärvi, Tillala. Lampuotina Tillalassa. Puoliso: 13.12.1789 Liisa Ristontytär Putkijärven Pynnölästä. Aatamin ja Liisan tytär Helena avioitui 23.1.1831 Putkijärven kartanon Carl Magnus von Schrowe’n kanssa. - Juho Aataminpoika, s. 18.12.1771 Hartola, Putkijärvi, Tillala - Antti Aataminpoika, s. 29.9.1773 Hartola, Putkijärvi, Tillala - Yrjö Aataminpoika, s. 26.4.1775 Hartola, Putkijärvi, Tillala - Henrik Aataminpoika, s. 1777 Hartola, Putkijärvi, Tillala. Tauluun 47.9. Taulu 47.9 Henrik Aataminpoika Kultavuori (Hendrich Adamsson) Syntyi tiettävästi v. 1777 lampuodin poikana Putkijärven Tillalassa. Henrikin tarkempaa syntymäaikaa ei löydy Hartolan syntyneiden ja kastettujen kirjasta, mutta rippikirjoissa Henrik mainittiin Aatami Antinpojan nuorimpana lapsena ja syntymäajaksi oli merkitty v. 1777, mutta myös v. 1779 esiintyi myöhemmissä rippikirjoissa. Henrik avioitui v. 1800 ja muutti vävyksi Putkijärven Kinkkulan tilalle. Henrik muutti perheineen Kinkkulasta (Skinku) v. 1825 lampuodiksi Rusilan puustelliin (Brusi boställe). Vuodesta 1826 alkaen Henrik oli merkitty perheineen Vuorenkylän 114 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa (Wuori) Kultavuoreen (Kuldavuori el. Rusula), eli Rääpön Ruusulaan, jossa Henrik mainittiin sekä lampuodiksi että myös torppariksi. Kultavuoren talo Vuorenkylässä sijaitsi lähellä Kinkkulaa; Kinkkulan ja Purnuvuoren välissä tien 6134 länsipuolella paikalla, joka tunnetaan nykyään Kultavuoren peltona. Ruusula sijaitsee nykyään Kultavuoresta hieman etelään Purnuvuoren kaakkoispuolella Tillalan tilan pohjoispuolella lähellä Madevesi lampea. Torppari Henrik Aataminpoika kuoli 56 v. ikäisenä hermokuumeeseen/ lavantautiin (nerffeber) 21.7.1833 Vuorenkylän Kultavuoressa. Taulu 47.10 Anna Aatamintytär (Anna Adamsdotter) Syntyi jouluaattona 24.12.1779 Hartolan Putkijärven Kinkkulassa. Isä taulussa 49.9. Talollisen tytär Anna Aatamintytär Putkijärveltä avioitui tai hänet naitettiin 21 v. ikäisenä 21.12.1800 myös Putkijärveltä olevan talollisen pojan Henrik Aataminpojan kanssa. Putkijärven Kultavuoren lampuotitilan ja torpan emäntä. Anna kuoli 56 v. ikäisenä korkeaan kuumeeseen (feber) 19.6.1836 Vuorenkylän Kultavuoressa. Lapset: - Freedrik Henrikinpoika, s. 1802 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula. Puoliso: 28.9.1839 Liisa Aatamintytär, Vuorenkylän Räiskälästä. - Juho Henrikinpoika, s. 12.2.1803 Hartola, Vuorenkylä . Puoliso: 2.12.1838 Anna Maija Aatamintytär Hangastaipaleelta. - Kustaa Henrikinpoika, s. 1806 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula. Muutti v. 1829 Joutsaan. - Vilppu Henrikinpoika, s. 1810 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula, k. 1846 Hartola, Koskipää - Anna Henrikintytär, s. 1813 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula - Henrik Henrikinpoika, s. 29.3.1814 Hartola, Vuorenkylä. Puoliso: 9.10.1836 Alpertiina Eliaantytär Putkijärveltä. - Maria Henrikintytär, s. 8.3.1817 Hartola, Vuorenkylä - Eeva Loviisa Henrikintytär, s. 29.3.1819 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula. Tauluun 41.10. Taulu 48 Joutsan Tammilahden Mattila sukuhaara Yleistä: Sukuhaaran tunnetut sukujuuret löytyvät Joutsan suuren Tammimäen rinteiltä, kuten myös tauluissa 39 A ja B sekä taulussa 40 mainituilla sukuhaaroilla. Sukuhaaran torppina mainittiin Autiomatin ja Mattilan torpat, jotka nimet esiintyvät myös nykyajan kartoissa; Autio niminen torppa sijaitsee Tammimäen länsirinteellä ja Mattila etelärinteellä, viite; www.kansalaisen.karttapaikka.fi. Taulu 48.1 Matti Mattila (Matts Mattila) Syntyi ehkä n. v. 1655 ilmeisesti Joutsassa. Mattia ei ole löydetty henkikirjoista, eikä kirkonkirjoista. Hänet tiedetään ainoastaan lastensa patronyymin sekä puolison perusteella. Matti kuoli ennen v. 1727 mahdollisesti Joutsan Tammilahden Mattilassa (?). Taulu 48.2 Sofia Yrjöntytär (Sophia Jöransdotter) Syntyi n. v. 1660 ilmeisesti Joutsassa (?). Sofia mainittiin kirkonkirjoissa Tammilahden Hannuksen itsellisissä (s. 74 RK 1727 -1736 k. 57) Matti Matinpojan äitinä. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Matti Matinpojan äiti Sofia Yrjöntytär kuoli 82 v. ikäisenä 21.8.1742 Hannusmäen Mattilassa ja haudattiin 29.8.1742 Hartolan kirkkoon. Lapset: - Matti Matinpoika, s. 1682 Suur-Sysmä, Joutsa. Tauluun 48.3. - Yrjö Matinpoika, s. n. 1685 Suur-Sysmä, Joutsa. Puoliso: Dordi Eskelintytär. 115 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 48.3 Matti Matinpoika Mattila (Matts Matzson) Syntyi v. 1682 ilmeisesti Suur-Sysmän Joutsassa. Matti Matinpoika mainittiin Hartolan rippikirjoissa itsellisenä Tammilahden Hannusmäessä sekä torpparina Autiomatin, eli Mattilan torpassa. Autiomatissa mainittu Maria Matintytär (taulussa 39.B.2) saattoi olla Matin sisko (?). Matti Matinpoika ja veljensä Yrjö naivat ilmeisesti sisarukset. Torppari Matti Matinpoika kuoli 71 v. ikäisenä 19.3.1753 Hannusmäessä ja haudattiin 1.4.1753 Hartolan kirkkoon. Taulu 48.4 Kaarina Eskelintytär (Carin Eskilsdotter) Syntyi v. 1684 ilmeisesti Suur-Sysmän Joutsassa (?). Kaarina mainittiin Hartolan rippikirjoissa Matti Matinpojan puolisona ja Mattilan torpan emäntänä Joutsan Tammilahden (Hannuksen) Mattilan torpassa. Kaarinan ilmeinen sisko Dordi naitettiin Kaarinan miehen Matin veljelle Yrjölle (?). Kaarina Eskelintytär kuoli 63 v. ikäisenä 15.12.1747 Tammilahden Mattilassa. Lapset: - Antti Matinpoika, s. 1710 Joutsa, Tammilahti, Hannusmäki. Tauluun 48.5. - Joonas Matinpoika Mattila, s. 1714 Joutsa, Tammilahti, Hannusmäki, k. 14.6.1778 Tammimäki, Mattila. Puoliso: 6.12.1747 Kaisa Eerikintytär, s. 1717, k. 24.8.1777 Tammimäki, Mattila - Matti Matinpoika, s. 1723 Joutsa, Tammilahti, Hannusmäki, k. 16.4.1737 Hannus - Olavi Matinpoika, s. n. 1725 Joutsa, Tammilahti, Hannusmäki. Puoliso: Maalin Laurintytär Ruskealasta. - Anna Matintytär, s. n. v. 1727 Joutsa, Tammilahti, Hannusmäki. Puoliso: 4.12.1748 Juho Henrikinpoika Leivonmäen Vartiamäestä. Taulu 48.5 Antti Matinpoika Mattila (Anders Mattsson) Syntyi n. v. 1710 ilmeisesti Suur-Sysmän Tammilahden Hannusmäessä. Antti mainittiin Hartolan rippikirjoissa Matti Matinpojan pojaksi Joutsan Tammilahden Hannuksen Mattilan torpassa. Antti toimi isänsä jälkeen torpparina kotitorpassaan Mattilassa. Antti Matinpoika kuoli n. 78 v. ikäisenä 4.4.1788 Tammilahden Mattilassa. Taulu 48.6 Kaarina Eerikintytär (Carin Erichsdotter) Syntyi n. v. 1710 ilmeisesti Joutsassa (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Kaarina mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 72 RK 1727 -1736 k. 55) Tammilahden Autiomatin torpassa Antti Matinpojan puolisona, rippikirjasta päätellen n. v. 1732 alkaen. Antin ja Kaarinan vihkitietoja ei löydy Hartolan kirkonkirjoista. Tammilahden (Hannuksen) Mattilan torpan emäntä. Kaarina kuoli 64 v. ikäisenä 2.7.1774 Tammilahden Mattilassa. Lapset: - Kristiina Antintytär, s. 29.9.1735 Hannusmäki, kuoli ilmeisesti v. 1750 tai pian sen jälkeen. - Maria Antintytär, s. 30.1.1743 Hannus, Mattila, k. 5.2.1743 Hannus - Matti Antinpoika, s. 1744, k. 20.2.1744 Hannus, Mattila - Eeva Antintytär, s. 28.12.1745 Hannus, Mattila. Puoliso: 21.12.1766 Kalle Heikinpoika Ikolasta. - Anna Antintytär, s. 28.9.1748 Hannus, Mattila. Tauluun 47.8. Taulu 49 Hartolan Vuorenkylän Kinkkula sukuhaara Yleistä: Alkujaan Hartolan Putkijärven kylään kuulunut Kinkkula sijaitsee nykyisessä Vuorenkylässä Purnuvuoren pohjoispuolella Kinkkulanmäen kupeeessa. Tila mainittiin 1700-luvun 116 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa alun maakirjoissa Sipilä nimellä ja Kinkkula esiintyi Sipilän tilan torppana, mutta Isonvihan jälkeen Sipilä nimi hävisi asiakirjoista ja tilan nimi oli Kinkkula. Kinkkulan tilan historia alkaa v. 1539 jolloin Sipilä-Kinkkulan ilmeiselle kantatilalle oli merkitty isännäksi Olli Heikinpoika. Ollin suku hallitsi tilaa sukutilana 1600-luvun puolelle, mutta 1600luvun alun katovuodet sekä sota- ja sotaväkirasitukset (mm. 30-vuotinen sota) aiheuttivat sen että tila joutui suuriin vaikeuksiin, tila autioitui, väkeä kuoli nälkään ja metsä valtasi pellot. Tämän seurauksena tila joutui kruunun haltuun. Kruunu antoi sitten tilan uudelle talonpojalle (ilmeisesti edelliseen sukuun kuulumattoman) Esko Laurinpojan hoitoon v. 1645, viite; s. 106 TEP. Kinkkulan tilan historiasta löytyy laajemmin tietoa kyläkirjasta; s.106 -118 TEP. Kinkkulan (Sipilän) tilan varhaisimmat isännät Hämeen maakirjan ja henkikirjojen mukaan: Olli Heikinpoika (Oluff Hindersson), isäntänä v. 1539 -1555, jolloin v. 1539 tila oli 1/8 koukun ja 1 jousen suuruinen (verotusperusteet) Sipi Ollinpoika (Sigfred Olsson), v. 1556 -1593, tila mainittiin v. 1579 veroltaan 1/3 jousen ja 2 koukun tilaksi. Heikki Sipinpoika (Hendrich Sigfredsson), v. 1594 -1623, tila mainittiin v. 1607 olleen 12 v. ajan autiona (öde) ja veronmaksukyvytön, joten tila joutui kruunun haltuun. Otettiin uudelleen verolle v. 1610. Vuonna 1620 tila oli uudelleen autiona. Simo Sipinpoika Simon Sigfredsson), v. 1624 -1639, maakirjassa omistajana v. 1644 asti. Henkirjoissa jaksoilla v. 1634 -1638 ja v. 1640 -1644 tilalle ei oltu merkitty asukasta. Esko Laurinpoika (Eskil Larsson), saattoi tulla Pynnölästä, isä ehkä taulussa 45.7 (?), isäntänä henkikirjojen mukaan v. 1645 -1666. Maakirjoissa tila ilmeni Eskon nimellä 1700luvulle asti. Puoliso: Marketta. Tilalla mainittiin v. 1654 -1656 myös veli Heikki Laurinpoika vaimonsa Elinan kanssa. Samoin ”huonemiehenä”, itsellisenä Heikki Martinpoika vaimonsa Helka Ristontyttären kanssa. Tila todettiin v. 1654 Hans Rahm’n rälssitilaksi. Vuonna 1665 Eskolla mainittiin poika (ei nimeä) jolla vaimo Kaisa, joka mainittiin seuraavana v. 1666 leskeksi. Niilo Henrikinpoika (Nils Hindersson), mainittiin tilan isäntänä v. 1666 vaimonsa Helkan kanssa. Tila todettiin tuolloin autioksi, eikä v. 1667 -1674 henkikirjoihin tilalle oltu merkitty ketään asukasta !. Sipi Eerikinpoika (Sigfrid Ersson), mainittiin v. 1675 ja 1687 henkikirjoissa vaimonsa Annan kanssa asukkaaksi tilalla, jota varmaan Sipin etunimen mukaan kutsuttiin Sipiläksi. Maakirjassa Sipi mainittiin v. 1696 asti tilan omistajana. Puoliso: Anna. Sipillä mainittiin pojat; Eerik, Mikko ja Paavali. Sipin torpparina toimi v. 1675 -1687 Olli Tuomaanpoika (Oluf Thomasson) vaimonsa Valpurin kanssa. Torpassa asui myös Ollin veli Jaakko Tuomaanpoika vaimonsa Susannan kanssa. Ollin ja Valpurin poika Tuomas Ollinpoika jatkoi torpparina tällä ilmeisesti Kinkkulaksi kutsutussa torpassa v. 1691 -1694 serkkunsa Tuomas Jaakonpojan kanssa. Torpassa mainittiin Olavi (Olof) nihtinä eli sotilaana v. 1687 -1694. Eerik Sipinpoika (Erich Sigfredsson), mainittiin v. 1691 -1708 henkikirjoissa vaimonsa Annan kanssa isäntänä Sipilän tilalla. Eerikin veli Sipi mainittiin vaimonsa Kaisan kanssa v. 1707 Sipilässä. Matti Eerikinpoika Sipilä (Matts Erichsson), mainittiin v. 1710 -1712 henkikirjoissa isäntänä Sipilässä yhdessä äitinsä Annan kanssa. Taulu 49.1 Risto Kinkkula (Christer Skinku) Risto mainittiin ilman patronyymiä renkinä v. 1707 -1708 Putkijärven Sipilässä sekä v. 1712 verokirjassa isäntänä Putkijärven Sipilän jaetulla tilalla Kinkkulassa nimellä Risto Kinkku (Christer Skinku), kun jaetun tilan Sipilää omisti Matti Eerikinpoika Sipilä. Ristosta ei muuta tiedetä. Sitä ei myöskään tiedetä oliko Risto missään sukulaisuussuhteessa Sipilää hallinneeseen Sipi Eerikinpojan suvun kanssa. Voitaneen tietenkin spekuloida olisiko Risto tullut vävyksi Sipilään (?). Ehkä on ilmeisempää että Risto oli sukulainen Kinkkulan torppaa asuttaneen Olli Tuomaanpojan kanssa (?). 117 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 49.2 N.N. (N.N-dotter) Riston puolison nimeä ei tiedetä. Voisi ehkä olla Kerttu (Gertrud), joka mainittiin v. 1707 -1712 renkivoudin vaimoksi Sipilässä (?). Lapset: - Maria Ristontytär, s. 1667 Hartola, Putkijärvi. Tauluun 49.4. Taulu 49.3 Yrjö Juhonpoika Kinkkula (Jören Johansson Skinku) Syntyi ehkä n. v. 1665 mahdollisesti Hartolan Putkijärvellä (?). Yrjö Juhonpoika mainittiin Sysmän henkikirjassa v. 1712 torpparina Putkijärven Sipilässä, sen Kinkkulan torpassa, oli ilmeisesti tullut taloon vävyksi (?). Yrjöstä ei tiedetä tarkemmin mistä hän tuli Sipilän Kinkkulan torppaan. Henkikirjojen perusteella voitaneen arvailla, josko Yrjö olisi Putkijärven säterissä (kartanossa) lampuotina toimineen Juho Ristonpojan ja tämän vaimon Marketan poika ?. Yrjö asui tiettävästi jo v. 1707 Sipilän tilan Kinkkula torpassa, viite; s. 106 TEP. Yrjö mainittiin vielä v. 1725 henkikirjassa talollisena Kinkkulassa ja tilan isäntänä. Eversti Wargklos nautti Isonvihan jälkeen Kinkkulan verotuotot eläkkeenään. Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 56 RK 1727 -1736 k. 45) kerrottiin Yrjö Juhonpojan kuolleen v. 1726. Taulu 49.4 Maria Ristontytär (Maria Christersdotter) Syntyi n. v. 1667 mahdollisesti Putkijärven Sipilässä (?), ilmeisesti Risto Kinkkulan tytär. Maria mainittiin v. 1712 ja 1725 henkikirjoissa Yrjö Juhonpojan puolisona Putkijärven Kinkkulassa, kuin myös Hartolan e.m. rippikirjassa. Kinkkulan tilan emäntä. Maria Ristontytär kuoli 76 v. ikäisenä 6.5.1743 Putkijärvellä. Ilmoitetussa kuoliniässä saattoi olla jonkin verran liioittelua. Lapset: - Valpuri Yrjöntytär, s. n. 1698 Hartola, Putkijärvi. Puoliso: Risto Matinpoika, vävynä Kinkkulassa. - Kaapo Yrjönpoika, s. 1701 Hartola, Putkijärvi. Tauluun 49.5. - Eerik Yrjönpoika, s. 1706 Hartola, Putkijärvi, torpparina Putkijärvellä, k. 12.6.1756 Putkijärvi. Puoliso: 18.12.1737 Kaisa Tuomaantytär. - Olavi (Uoti) Yrjönpoika, s. n. 1710 Hartola, Putkijärvi, itsellinen Putkijärvellä, k. 1786 Putkijärvi. Puoliso: 29.11.1747 Liisa Eskelintytär Salmelasta, k. 1788 Putkijärvi. - Maria Yrjöntytär, s. n. 1715 Hartola, Putkijärvi, avioitui Pynnölään, puoliso ilmeisesti Lauri Sipinpoika Pynnölästä. - Anna Yrjöntytär, s. n. 1718 Hartola, Putkijärvi. Avioitui ilmeisesti Sysmään. Taulu 49.5 Kaapo Yrjönpoika Kinkkula (Gabriel Jörensson Skinku) Syntyi n. v. 1701 ilmeisesti Hartolan Putkijärven Sipilä/ Kinkkulassa (?). Kaapo mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa Yrjö Juhonpojan poikana Putkijärven Kinkkulassa. Sysmän henkikirjojen mukaan Kaapo Yrjönpoika toimi talollisena ja Kinkkulan tilan isäntänä v. 1727 -1752 ja tämän jälkeen Kaapon väki (folk), eli perhe ja palvelusväki v. 1771 asti Kaapon ollessa ilmeisen sairas ja heikkokuntoinen. Kinkkulassa mainittiin sotilas Yrjö Lund, eli tila ylläpiti ruotusotamiestä, viite: s. 106 -107 TEP. Vuodesta 1747 alkaen tilalla mainittiin ruotusotamies Antti Sakariaanpoika, jolla vaimo Maria Yrjöntytär. Kaapo Yrjönpojan kuoleman ajankohtaa ei tiedetä, mutta joka tapauksessa hän kuoli viimeistään v. 1770 tienoilla Kinkkulassa. Taulu 49.6 Anna Simontytär (Anna Simonsdotter) Syntyi n. v. 1701 mahdollisesti Hartolan Putkijärven Kaksolassa (?). Kaksolassa mainittiin 1700118 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa luvun alkupuolella 2 Simoa; Simo Klemetinpoika ja vävy Simo Matinpoika, joten asiaa ei saatu varmuudella selvitettyä. Henkikirjoissa Anna mainittiin Kaapo Yrjönpojan puolisona v. 1727 alkaen Putkijärven Kinkkulassa, joten he avioituivat viimeistään v. 1726. Samoin rippikirjoissa Anna mainittiin v. 1727 alkavassa rippikirjassa Kaapon puolisona Kinkkulassa. Kinkkulan tilan emäntä. Lapset: - Riitta Kaapontytär, s. 1726 Hartola, Putkijärvi, k. 22.5.1768 Putkijärvi (hukkui järveen). Puoliso: 8.12.1751 Antti Yrjönpoika Putkijärven Olkkolasta. - Risto Kaaponpoika, s. 1731, kast. 12.9.1731 Hartola, Putkijärvi, k. 1731 lokakuussa 1 kk 15 pv ikäisenä Putkijärvellä. - Aatami Kaaponpoika, s. 2.3.1733 Hartola, Putkijärvi. Tauluun 49.7. - Anna Kaapontytär, s. 1735 Hartola, Putkijärvi, k. 13.7.1741 Hartola, Putkijärvi - Vappu Kaapontytär, s. 3.5.1737 Hartola, Putkijärvi, kuoli ilmeisesti v. 1737 aikana Putkijärvellä (?). - Eerik Kaaponpoika, s. 13.3.1740 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula, kuoli tiettävästi 14.7.1740 Putkijärven Kinkkulassa. - Sofia Kaapontytär, s. 15.9.1742 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula. Puoliso: 11.12.1766 leskimies ja lampuoti Aatami Matinpoika Heinikan Mattilasta. Aatamin isän isä taulussa 35.A.1. - Sipi Kaaponpoika, s. 10.2.1745 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula, talollinen ja isäntänä Kinkkulan jaetulla tilalla v. 1779 -1796, k. 1796 Putkijärvi, Kinkkula. Puoliso: Sofia Matintytär, s. 1750. Sipin tila tunnettiin myöhemmin Koiraharju nimellä, viite; s. 107 TEP. - Liisa Kaapontytär, s. 13.5.1748 Hartola, Putkijärvi, Kinkkula, kuoli lienee v. 1748 aikana Putkijärvellä. Taulu 49.7 Aatami Kaaponpoika Kinkkula (Adam Gabrielsson Skinku) Syntyi 2.3.1733 talollisen poikana Putkijärven Kinkkulassa. Aatami toimi isänsä jälkeen talollisena ja isäntänä kotitilallaan Kinkkulassa, viite; s. 106 -107 TEP, ottaen tilan hoidon vastuulleen v. 1752 jälkeen. Aatami Kaaponpoika kuoli tiettävästi (rippikirjan mukaan) v. 1798 Kinkkulassa, siis n. 65 v. ikäisenä. Taulu 49.8 Maria Heikintytär (Maria Henricsdotter) Syntyi tiettävästi 26.7.1733 talollisen tyttärenä Hartolan Pohjolan Purhalassa. Isä taulussa 50.5. Maria avioitui tai hänet naitettiin 19 v. ikäisenä 6.12.1752 Putkijärvelle Aatami Kaaponpojan puolisoksi, vihkitiedoissa mainittiin Maria Heikintyttären olevan piika Pohjolan kylästä. Putkijärven Kinkkulan tilan emäntä. Maria Heikintytär kuoli samoin kuin miehensä Aatami 65 v. ikäisenä v. 1798 Kinkkulassa. Lapset: - Aatami Aataminpoika, s. 8.11.1753 Hartola, Putkijärvi. Tauluun 49.9. - Heikki Aataminpoika, s. 26.12.1755 Hartola, Putkijärvi. Puoliso: 13.12.1778 Sofia Antintytär Putkijärveltä. - Eeva Aatamintytär, s. 28.9.1758 Hartola, Putkijärvi, k. 9.8.1777 Putkijärvi. - Marja Aatamintytär, s. 7.7.1760 Hartola, Putkijärvi. Puoliso: 12.12.1779 Matti Aadaminpoika (s. 21.10.1756) Heinikan Mattilasta, jonka isän isän isä löytyy taulusta 35.A.1. - Juho Aataminpoika, s. 14.1.1764 Hartola, Putkijärvi. Kinkkulan jaossa syntyneen YläKinkkulan tilan isäntä, viite; s. 107 -108 TEP. Puoliso: 11.12.1785 Maria Tuomaantytär (s. 23.6.1767) Heinikan Anttilasta, jonka isä taulussa 35.A.7. Taulu 49.9 Aatami Aataminpoika Kinkkula (Adam Adamsson Skinku) Syntyi 8.11.1753 talollisen poikana Putkijärven Kinkkulassa. Aatami oli vanhempiensa vanhin lapsi ja hän toimi isänsä jälkeen talollisena ja isäntänä kotitilallaan Kinkkulassa n. v. 1783 -1803. 119 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Isonjaon yhteydessä Kinkkula jaettiin ja Aatamille jäi 1/3 tilasta, eli Ala-Kinkkula, viite; s. 107 -108 TEP. Aatami kuoli 67 v. ikäisenä 20.12.1820 Vuorenkylän Ala-Kinkkulassa. Taulu 49.10 Katriina Yrjöntytär (Cathrina el. Carin Jörensdotter) Syntyi 26.2.1756 Joutsan Vähä-Tokeron Perttulassa. Isä taulussa 51.19. Talollisen tytär Joutsan Vähä-Tokeron Perttulasta. Hartolan rippikirjassa (s. 92 RK 1767 -1773 k. 16) kerrottiin Perttulan tilan tyttären Kaarina Yrjöntyttären avioituneen Putkijärvelle. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Kaarina Yrjöntytär Joutsasta avioitui tai hänet naitettiin 16 v. ikäisenä 26.12.1772 Putkijärvelle talollisen Aatami Aataminpojan puolisoksi. Kinkkulan tilan emäntä. Kaarina kuoli Hartolan rippikirjan (s. 83 RK 1780 -1790 k. 92) mukaan v. 1789 Putkijärven Kinkkulassa, eli Kaarina oli kuollessaan vasta 33 v. ikäinen. Lapset: - Henrik Aataminpoika, s. 19.1.1775 Putkijärvi, Kinkkula, kuoli ilmeisesti v. 1782 Putkijärvellä (?). - Eeva Aatamintytär, s. 14.11.1777 Putkijärvi, Kinkkula. Puoliso: 11.12.1796 Heikki Ristonpoika, renkinä Kinkkulassa. - Anna Aatamintytär, s. 24.12.1779 Putkijärvi, Kinkkula. Tauluun 47.10. - Marja Aatamintytär, s. 20.5.1782 Putkijärvi, Kinkkula. Puoliso: 8.12.1811 Aatami Simonpoika Heinikasta. - Olavi Aataminpoika, s. 18.8.1785 Putkijärvi, Kinkkula, k. 22.5.1796 Putkijärvi Eeva Juhontytär (Ewa Johansdotter) Syntyi tiettävästi 25.9.1768 torpparin tyttärenä Hartolan Heinikassa. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan piika Eeva Juhontytär Heinikasta avioitui tai hänet naitettiin joulupäivänä 25.12.1789 Putkijärvelle talollisen Aatami Aataminpojan puolisoksi. Rippikirjoissa Eevan syntymäaikana ilmeni v. 1754. Kinkkulan tilan emäntä. Eeva Juhontytär kuoli rippikirjan mukaan 22.12.1836 Vuorenkylän Ala-Kinkkulassa, eli 68 v. ikäisenä. Lapset: - Juho Aataminpoika, s. 5.6.1791 Putkijärvi, Kinkkula - Aatami Aataminpoika Kinkkula, s. 7.8.1796 Putkijärvi, Kinkkula. Talollinen ja isäntänä kotitilallaan Ala-Kinkkulassa, viite; s. 108 TEP. Puoliso: Luhangassa 4.6.1820 torpparin tytär Anna Loviisa Eerikintytär, s. 1802, Luhangan Korventauksesta. Aatamin ja Anna Loviisan poika Aatami Aataminpoika (s. 26.3.1821) ja vaimonsa Vilhelmiina Aatamintytär jatkoivat talollisena Kinkkulassa. Aatami Aataminpoika Kinkkulan kuoleman jälkeen pidettiin perunkirjoitus 5.2.1857 josta suomennos s. 113 -114 TEP. - Anna-Liisa Aatamintytär, s. 19.6.1799 Putkijärvi, Kinkkula - Liisa Aatamintytär, s. 16.8.1809 Putkijärvi, Vuorenkylä, Kinkkula, k. 9.11.1809 Putkijärvi. Taulu 50 Hartolan Pohjolan kartanon Purhala sukuhaara Yleistä: Purhalan (tai Purhasen) tila Hartolan Pohjolan kylässä oli yksi niistä kolmesta tilasta (Purhala & Markuksela ja Puhari), joista Pohjolan kartano muodostettiin. Pohjolan kartanon ja sen Purhalan & Markukselan tilojen yhteistä historiaa on selvitetty taulussa 12. Purhalan & Markukselan tiloilla on yhteinen emätila, jonka vaiheita voidaan seurata Hämeen ensimmäisestä maakirjasta v. 1539 alkaen. Purhala/ Markukselan kantatilan varhaisimmat isännät: Jaakoppi Johanneksenpoika (Jacob Jonsson el. Jönsson), Purhala/ Markukselan yhteisen emätilan isäntä v. 1539 -1563. Jaakopin ilmeinen veli oli Pietari Johanneksenpoika, joka toimi isäntänä Pohjolan kylässä v. 1539 -1543, jonka jälkeen tilan pitoa jatkoi ilmeinen veli Henrik Johanneksenpoika. Tästä tilasta lohkottiin v. 1559 tila ilmeiselle kolmannelle veljelle Johannes Johanneksenpojalle, joka viljeli taulussa 12 120 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa mainittua Björnilän (Pörilän) kantatilaa. Pohjolassa mainittiin v. 1539 -1552 isäntänä Johannes Pietarinpoika, jonka jälkeen tilan pitoa jatkoi Martti Johanneksenpoika v. 1553 alkaen. Ensimmäisessä maakirjassa mainittiin Pohjolan kylässä v. 1539 yhteensä 7 tilaa, joista 3 tilaa viljeli patronyymiltään Johanneksenpoika. On mahdollista että nämä kaikki 7 tilaa ja näiden asukkaat olivat sukulaisia toisilleen. Niilo Jaakopinpoika (Nils el. Nisius el. Nionius Jacobsson), edellisen ilmeinen poika, mainittiin Purhalan & Markukselan kantatilan pitkäaikaisena isäntänä v. 1564 -1610. Niilon tila mainittiin v. 1564 veroltaan 1/8 koukun ja 1 jousen tilaksi, eli Niilon osuus kylän veroista oli 1/8. Vuonna 1592 tilan veroluvut olivat 5/24 jousta ¼ manttaalia ja 1 jousi. Niilon tila mainittiin Nuijasodasta v. 1597 alkaen autioksi (öde), eli on mahdollista että Niilo olisi osallistunut Nuijasotaan ja saanut surmansa Padasjoen Nyystölässä, vaikka tila kulki Niilo Jaakopinpojan tilana v. 1610 asti (?). Vuoden 1585 maakirjassa tilalla mainittiin Niilon ilmeinen poika Johannes Jaakopinpoika. Vuoden 1608 maakirjassa todettiin tilan olleen 11 v. ajan autiona ja tila oli joutunut kruunun haltuun. Niilo Jaakopinpojan tila joutui v. 1612 alkaen Koskipään kartanon herran ratsumestari Sipi Henrikinpojan haltuun, kuten myös 4 muuta tilaa Pohjolan kylästä. Eskeli Johanneksenpoika (Eskil Jönsson, el. Johansson), toimi Koskipään kartanon herran majuri Henrik Sipinpoika Silfverbögelin omistaman Purhala/ Markukselan rälssitilan talonpoikana v. 1624 -1648. Puoliso; Riitta Heikintytär (Brita Hendrehsdotter) mainittiin nimellä v. 1636 henkikirjassa. Tila mainittiin Eskeli Johanneksenpojan nimellä kulkevaksi tilaksi 1700-luvun alkupuolelle asti. Eskelillä mainittiin pojat: Markus ja Envald. Envald Eskelinpoika (Envald Eskilsson), mainittiin Eskelin poikana v. 1634 henkikirjasta alkaen. Puoliso: Riitta (Brita). Kantatila jakaantui v. 1649, jolloin Envaldista tuli isäntä Purhalan tilalle. Envald toimi isäntänä Purhalassa v. 1653 asti, jonka jälkeen henkikirjoissa oli lähes 20 v. tauko ennen kuin tilalla mainittiin asukkaita. Envaldin veli Markus Eskelinpoika sai viljeltäväksi v. 1649 alkaen Markukselan nimellä kulkevan tilan, jonka isäntänä hänet mainittiin v. 1649 -1664. Markukselan isännäksi mainittiin v. 1665 tämän poika Jaakoppi Markuksenpoika ja sitten poika Martti Markuksenpoika v. 1666 -1675 sekä uudelleen v. 1676 -1678 Jaakoppi Markuksenpoika, jonka poika Perttu Jaakopinpoika toimi Markukselan tilan isäntänä v. 1680 -1703, jonka jälkeen Lauri Pertunpoika v. -1707 -1712-. Sukututkija Petri Kallio periytyy Markukselan isännästä Markus Eskelinpojasta. Matti Martinpoika (Madz Mårtensson), mainittiin Purhalan tilan isännäksi v. 1662 -1671. Kts. taulu 12.1. Taulu 50.1 Lauri Matinpoika (Lars Mattsson) Syntyi n. v. 1651 talollisen poikana Hartolan Pohjolan kylässä. Isä taulussa 12.1. Lauri mainittiin v. 1675 henkikirjoista alkaen Matti Martinpojan pojaksi ja Purhalan tilan isäntänä v. 1675 -1691 toimineen Matti Matinpojan veljeksi (taulu 12.3). Lauri Matinpoika toimi Purhalan ratsutilan lampuotina v. 1693 -1703. Pohjolan kartano ja sen mukana Purhala oli tuolloin Johan Tandefeltin ja vaimonsa Margaretha Silfverbögelin hallussa. Laurin vanhimman veljen Matti Matinpojan pojat Perttu ja Joonas Matinpoika isännöivät lampuoteina Björnilän (Pörilän) tilaa Pohjolan kylässä. Lauri Matinpoika mainittiin Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 201 RK 1727 -1736 k. 178) Pohjolan Purhalassa ja kerrottiin hänen kuolleen. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Lauri Matinpoika kuoli 90 v. ikäisenä v. 1731 Pohjolan Purhalassa. Ilmoitetussa kuoliniässä saattoi olla n. 10 v. verran liioittelua (?). Laurin jälkeen Purhalassa toimi lampuotina Laurin veljen poika Yrjö Matinpoika v. 1707 -1708 vaimonaan Marketta. Taulu 50.2 Vappu N.N. (Walborg N.N-dotter) Vappu mainittiin v. -1678 -1694 henkikirjoissa Lauri Matinpojan puolisoksi ja v. 1693 alkaen Purhalan ratsutilan emännäksi. Vapun kuoleman ajankohtaa ei tunneta, voi olla että hän kuoli suurten nälkävuosien 1695 -1697 aikana Pohjolan kylässä. 121 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Lapset: - Simo Laurinpoika, s. n. v. 1675 Hartola, Pohjola. Purhalan tilan isäntä v. 1710 -1725. Puoliso: Riitta. - Marketta Laurintytär, s. n. v. 1677 Hartola, Pohjola. Tauluun 50.4. - Henrik Laurinpoika, mainittiin v. 1707 -1708 henkikirjoissa Purhalassa. - Antti Laurinpoika, mainittiin v. 1707 -1712 henkikirjoissa Purhalassa, vaimo; Maria mainittiin v. 1710 -1712 henkikirjoissa. Marketta N.N. (Margaretha N.N-dotter) Lauri Matinpojan ilmeinen 2. puoliso, joka mainittiin v. 1710 -1712 henkikirjoissa Simo Laurinpojan äidiksi (äitipuoleksi) Purhalassa. Taulu 50.3 Henrik Sipinpoika Purhala (Hendrich Sigfredsson) Syntyi ehkä n. v. 1673 mahdollisesti Hartolan Pohjolassa, asiaa ei tiedetä varmuudella tarkemmin. Henrik voisi olla Sipi Ristonpojan ja tämän puolison Marketan poika Pohjolan Hujalasta, mutta tähän ei löydetty varmennusta vajavaisista 1600-luvun lopun henkikirjoista. Hujalan Sipi Ristonpojalla todettiin vaimo Marketta v. 1668 alkaen. Sipi Ristonpoika toimi Hujalan tilan isäntänä v. 1687 -1696 sitten tämän poika Risto Sipinpoika Hujala. Mahdollisesti sama Henrik joka mainittiin v. 1710 -1712 henkikirjoissa vävynä Purhalassa ja sama Henrik Purhainen, joka v. 1712 verokirjassa mainittiin Purhalan ratsutilan osalta kymmenysverojen maksajaksi ja Purhalan jaetun tilan haltijaksi (lampuotina) vaimonaan Marketta. Toista puoliskoa isännöi Simo Purhainen, eli Simo Laurinpoika, Henrikin ilmeinen lankomies. Pohjolan kartanon ja sen Purhalan ratsutilan omistajana oli v. 1712 Johan Arvidinpoika Tandefelt, joka kuoli samaisena v. 1712 vankeudessa Siperian Verchoturjassa. Johan Tandefeltin puoliso oli Koskipään kartanon tytär Margaretha Henrikintytär Silfverbögel. Henrik Sipinpoika mainittiin ilmeisen toisen vaimonsa Vappu Simontyttären kanssa Hartolan ensimmäisissä säilyneissä rippikirjoissa (s. 201 RK 1727 -1736 k. 178 ja s. 222 RK 1736 -1747 k. 229) Pohjolan Purhalassa. Pohjolan kylän Purhalaa koskevat rippikirjat v. 1748 -1779 ovat tuhoutuneet. Henrikin kuolemasta ei ole löydetty mitään tietoja, hän kuoli ehkä v. 1748 tienoilla Pohjolassa (?). Taulu 50.4 Marketta Laurintytär (Margeta Larsdotter) Syntyi n. v. 1677 ilmeisesti Pohjolan Purhalassa. Henrik Sipinpojan ilmeinen ensimmäinen puoliso. Vuoden 1710 -1712 henkikirjoissa Purhalan vävyllä Henrikillä mainittiin puoliso Marketta, joka oli ilmeisesti Purhalan isäntänä v. 1693 -1703 toimineen Lauri Matinpojan tytär. Lapset: - Henrik Henrikinpoika, s. 1695 Hartola, Pohjola. Tauluun 50.5. - Sipi Henrikinpoika, s. n. v. 1705 Hartola, Pohjola. Puoliso: 24.12.1738 Maria Tuomaantytär, s. 1718, k. 7.2.1740 Pohjola. Sipin 2. vaimo (vihitty 30.11.1740) Maria Matintytär. Vappu Simontytär (Walborg Simonsdotter) Vappu mainittiin Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa Henrik Sipinpojan puolisona Pohjolan kylän Purhalan tilalla. Vappu voisi olla Purhalan Simo Laurinpojan tytär (?). Myöskään Vapun kuolemasta ei ole löydetty tietoja, kuoli ehkä myös v. 1748 tienoilla tai sen jälkeen. Taulu 50.5 Henrik Henrikinpoika Purhala (Hendrich Hindersson) Syntyi v. 1695 ilmeisesti Pohjolan Purhalassa. Henrik mainittiin Sysmän henkikirjoissa lampuotina Pohjolan Purhalassa v. -1725 -1742, jonka jälkeen tilan hoito oli Henrikin vaimon Marian nimissä v. 1752 asti. Tilalla mainittiin v. 1735 -1740 myös Henrikin veli Sipi Henrikinpoika, jolla mainittiin vaimo Maria v. 1739 -1740. Pohjolan kartanon lampuoti Henrik Henrikinpoika kuoli 68 v. ikäisenä 3.6.1763 Pohjolan Purhalassa ja haudattiin 5.6.1763 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. 122 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 50.6 Maria Sipintytär (Maria Sigfredsdotter) Syntyi v. 1700 ilmeisesti Hartolassa, ehkä Pohjolan kylässä, asiaa ei tunneta tarkemmin. Maria mainittiin v. 1725 -1742 henkikirjoissa Henrikin puolisona ja emäntänä Pohjolan Purhalassa, sekä v. 1752 asti tilan hoitajana. Maria Sipintytär kuoli 68 v. ikäisenä 22.5.1768 kun hän hukkui Rautaveteen (drunk. i Rautavesi) ja haudattiin 29.5.1768 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Lapset: - Henrik Henrikinpoika Purhala, s. n. 1727 Hartola, Pohjola, työskenteli lampuotina Purhalassa. Puoliso: 26.11.1749 Vappu Ristontytär, Joutsan Perttulasta. Vapun isä taulussa 51.17. - Anna Henrikintytär, s. 1730, kast. 30.11.1730 Hartola, Pohjola, k. 4.5.1737 Pohjola - Maria Henrikintytär, s. 26.3.1733 Hartola, Pohjola. Tauluun 49.8. - Sofia Henrikintytär, s. 4.1.1738 Hartola, Pohjola, k. 5.9.1739 Hartola, Pohjola - Olavi Henrikinpoika, s. 25.7.1740 Hartola, Pohjola - Eeva Henrikintytär, s. 16.5.1745 Hartola, Pohjola Taulu 51 Joutsan kylän Hulikka -Perttula sukuhaara Yleistä: Sukuhaaran juuret ulottuvat Joutsan (tai Jousan) kylän ensimmäiseen tunnettuun kantatilaan maakirjan alusta v. 1539 alkaen. Joutsan kylässä 1700-luvun alussa mainitut 4 tilaa; Kemppilä, Huttula, Tokero ja Hulikka ovat tiettävästi syntyneet tämän yhden kantatilan jaon myötä. Joutsan nykyisen kirkonkylän seutu tunnetaan ilmeisesti vanhimpana asuttuna kylänä Laitjärven ja Tolvasniemen ohella nykyisen Joutsan alueella ja ilmeisesti maakirjan alussa v. 1539 Jousaan tai Joutsaan merkitty alkutila oli asutettu jo 1400-luvulla, kun pääosin Joutsan nykyisen pitäjän pysyvä asutus vakiintui 1500-luvun alkuvuosina ja -kymmeninä, viite: s. 56, 58 -59 JK sekä s. 81 SPH I-II. Sukututkija Petri Kallio on selvitellyt laajasti Joutsan kylän talojen Kemppilän, Huttulan, Tokeron ja Hulikan isäntä- ja talohistoriaa sekä eri sukuhaaroja. Hulikka mainittiin v. 1875 maakirjassa Joutsan kylän talo n:o 4, joka oli 7/12 manttaalin vero- eli perintötila. Taulu 51.1 (XV) Vilppu Johanneksenpoika, tai Jopenpoika (Philipus Jopson) Syntyi n. v. 1490 mahdollisesti Suur-Sysmän Jousassa (Joutsassa). Hämeen ensimmäisessä maakirjassa v. 1539 Vilppu mainittiin Suur-Sysmän Hartolassa Jousan, tai Joutsan kylässä (nykyisessä kirkonkylässä) talollisena ja isäntänä. Vilpun isä oli patronyymin perusteella Johannes tai Jope tai ehkä Jaakko (?), joka ehkä antoi nimen koko kylälle ja myöhemmälle pitäjälle muunnoksena Johanneksen etunimestä; Jopen tai ”Jousan” kylä, kuten sitä alun perin kutsuttiin ilman t-kirjainta (?). Vilpun tila oli maakirjan alussa v. 1539 ainoa talo Jousan kylässä, siis kylän emä- tai kantatila. Tila luettiin Sysmän Koskipään neljänneskuntaan kuuluvaksi. Vuonna 1539 tila mainittiin 1/12 koukun 2 jousen tilaksi, eli tila oli jo verrattain vanha (!!) ja tilalla oli 2 miespuolista aseikäistä miestä, viite: s. 56, 58 -59 JK sekä s. 77 SPH I-II. Kun tila jaettiin v. 1543 niin Vilpun tilan jousiluku putosi yhteen ja isäntänä oli tuolloin Vilpun poika Lasse. Vilppu kuoli v. 1539 jälkeen Joutsassa. Kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen periytyy myös Vilppu Johanneksenpojasta ja Joutsan Huttulan tilalta, viite: taulu 14 Havuhuupon sukukirja (Seppo Tamminen). Sukututkija Petri Kallio periytyy ainakin kymmmentä eri reittiä Vilppu Johanneksenpojasta. Taulu 51.2 (XV) N.N. Vilpun puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Lasse Vilpunpoika, s. n. v. 1520 Hartola, Joutsa. Tauluun 51.3. 123 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - Heikki Vilpunpoika. Mainittiin jakaantuneen Jousan kantatilan 2. talossa talollisena ja isäntänä v. 1544 -1550. Martti Vilpunpoika. Mainittiin talollisena ja isäntänä Jousan jakaantuneella kantatilalla veljensä Heikin jälkeen v. 1551. Simo Vilpunpoika. Mainittiin v. 1582 -1584 talollisena uudistilalla Joutsassa. Taulu 51.3 (XIV) Lasse Vilpunpoika (Lars Philipusson) Syntyi n. v. 1520 mahdollisesti Suur-Sysmään kuuluneella Hartolan Joutsan kylässä. Talollisena ja isäntänä Jousan, tai Joutsan kylän kantatilalla v. 1543 -1581. Maakirjassa Lassen (tai Laurin) tila oli merkitty v. 1559 veroltaan 1/6 koukun ja 3 jousen tilaksi, eli tilalla oli 3 aseikäistä miestä. Lasselle oli merkitty v. 1543 myös uudistilan isännäksi, jota tilaa, siis kantatilasta lohkaistua tilaa isännöi v. 1544 alkaen Heikki Vilpunpoika ja tämän jälkeen Martti Vilpunpoika. Vuoden 1560 maakirjassa Joutsan kylässä oli vain 1 veroa maksava talonpoika; Lasse Vilpunpoika. Vuosien 1561 -1579 maakirjoissa Lassen tila merkittiin verokirjoihin Tammilahteen, vaikka fyysisesti tila oli edelleen Jousan tai Joutsan kylässä. Tuolloin v. 1579 tila oli merkitty veroltaan 1/3 koukun ja 2 jousen tilaksi. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Tammilahden Lauri (Lasse) Vilpunpojan varallisuus oli metallia 3 leiviskää (= 25,5 kg), peräti 6 hevosta, hevosten arvo 60 markkaa, 10 lehmää, 13 lammasta, 3 pukkia/vuohia, 10 sikaa, 11 nuorta karjaa, hopeavero yht. 24 ½ markkaa. Lasse Vilpunpojan tila oli yksi suurimmista koko Suur-Sysmässä ja 30 suurimman joukossa koko Hämeessä, viite; s. 63 -65 JK. Lasse Vilpunpoika kuoli v. 1581 jälkeen Joutsassa. Taulu 51.4 (XIV) N.N. Lassen puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Simo Lassenpoika, s. n. v. 1542 Hartola, Joutsa. Tauluun 51.5. - Olavi Lassenpoika, s. n. v. 1545 Suur-Sysmä, Hartola, Joutsa. Tauluun 52.1. - Klemetti Lassenpoika, s. n. v. 1548 Hartola, Joutsa. Tauluun 53.1. Taulu 51.5 Simo Lassenpoika (Simon Larsson) Syntyi n. v. 1542 talollisen poikana Suur-Sysmän Hartolassa Joutsan kylässä. Simo Lassenpoika mainittiin isänsä Lassen jälkeen talollisena ja isäntänä Joutsan kylän kantatilalla v. -1582-. Sitten Simo siirtyi v. 1585 viljelemään tilan jaossa syntynyttä uudistilaa, jossa hänet mainittiin v. 1585 1614 talollisena ja isäntänä. Simon veli Olavi Lassenpoika jatkoi kantatilan isäntänä. Kantatilan jakaannuttua v. 1585 kolmeen osaan, niin Olavi Lassenpojan hallitsema kantatila oli v. 1586 verokirjan mukaan pienentynyt 1/12 koukun ja 1 jousen tilaksi, kun taas Simo Lassenpojan ilmeinen uudistila oli suurempi 1/8 koukun ja 1 jousen tila. Samat veroluvut 1/8 koukkua ja 1 jousi ilmoitettiin myös Klemetti Lassenpojan uudistilalle. Simon tila mainittiin v. 1600 -1601 veroltaan 1/6 jousen ja 1 koukun tilaksi, sillä Simolla oli hallussaan tuolloin 1/12 koukun autiotila, joka ilmeisesti yhdistettiin Simon omaan tilaan, sillä v. 1603 hänen verolukunsa oli 1/8 koukkua ja 1 jousi. Katovuodet 1600-luvun alussa aiheuttivat sen että Simo oli v. 1603 kykenemätön (oförmögen) maksamaan (kaikkia) verojaan ja v. 1604 verokirjassa Simon tila kerrottiin olleen yhdistettynä tilapäisesti veljensä Olavi Lassenpojan tilaan. Simon tila mainittiin v. 1605 -1607 autioksi (öde), mutta v. 1608 tilaa verotettiin 1½ äyrin ja ½ manttaalin tilana, eli Simon tila oli varsin iso. Simo Lassenpoika (Laurinpoika) kuului sysmäläiseen tarkastuslautakuntaan Sten Fincken asettamassa ryhmässä Savon ja Hämeen välisessä rajojen tarkastuksessa v. 1595, viite: s. 156 SPH I-II. Simo Lassenpoika kuoli v. 1614 jälkeen Joutsassa. Taulu 51.6 N.N. (N.N-dotter) Simon puolison nimeä ei tiedetä. 124 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Lapset: - Johannes Simonpoika, s. n. v. 1570 Hartola, Joutsa. Tauluun 51.7. Taulu 51.7 Johannes Simonpoika Hulikka (Jöns Simonsson) Syntyi ehkä n. v. 1570 talollisen poikana Suur-Sysmän (Hartolan) Joutsan kylässä. Johanneksesta ei tiedetä juuri mitään, ainoastaan v. 1615 verokirjassa hänet mainittiin isänsä jälkeen tilalla, jonka isännäksi siirtyi v. 1616 poika Johannes Johanneksenpoika. Voitaneen päätellä että isä Johannes saattoi olla sairas ja ehkä kuoli varsin pian v. 1615 jälkeen. Taulu 51.8 N.N. (N.N-dotter) Johanneksen puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Johannes Johanneksenpoika, s. n. v. 1592 Hartola, Joutsa. Tauluun 51.9. Taulu 51.9 Johannes Johanneksenpoika Hulikka (Jöns Jönsson) Syntyi n. v. 1592 talollisen poikana Suur-Sysmän (Hartolan) Joutsan kylässä. Sysmän maakirjojen mukaan Johannes Johanneksenpoika toimi tilanomistajana v. 1616 -1644. Sysmän henkikirjoissa Johannes Johanneksenpoika mainittiin v. 1634 -1639 tilan isännäksi, tosin jo v. 1634 hänet mainittiin raajarikoksi ja vaivaiseksi (ofärdig). Johanneksen tilalla mainittiin 3 nihdin eli sotilaan puolisoa; Kerttu Nuutintytär, Vappu Sipintytär ja Vappu Laurintytär. Samoin huonemiehenä Martti Pietarinpoika vaimoineen sekä irtolaismies (lösdrifvare) Perttu Antinpoika ja Marketta Eskelintytär. Myös mylläri Eskeli Sipinpoika vaimoineen mainittiin Johanneksen tilan yhteydessä. Johannes Johanneksenpoika kuoli v. 1644 jälkeen Joutsassa. Taulu 51.10 N.N. (N.N-dotter) Johanneksen puolison nimeä ei tiedetä. Vuoden 1635 -1638 henkikirjoissa kerrottiin että Johanneksella on vaimo, mutta nimeä ei mainittu. Lapset: - Simo Johanneksenpoika, s. n. v. 1614 Hartola, Joutsa. Tauluun 51.11. - Barbro Johanneksentytär, s. n. v. 1617 Hartola, Joutsa. mainittiin v. 1634 -1635 henkikirjoissa Johannes Johanneksenpojan tyttärenä Hulikan tilalla. - Perttu Johanneksenpoika, mainittiin v. 1653 -1654 vaimonsa Kertun kanssa Hulikan tilalla. Taulu 51.11 Simo Johanneksenpoika Hulikka (Simon Jönsson) Syntyi n. v. 1614 talollisen poikana Suur-Sysmän (Hartolan) Joutsan kylässä. Simo mainittiin v. 1634 henkikirjasta alkaen Johannes Johanneksenpojan pojaksi Joutsan Hulikan tilalla. Vuodesta 1645 alkaen Simo toimi Hulikan tilan omistajana ja isäntänä. Henkikirjojen laatimisessa oli v. 1640 -1643 katkos, jolta vuosilta ei ole merkintöjä, mutta maakirjan mukaan Simo omisti tilan v. 1645 alkaen, tai ainakin maksoi tilan maaverot. Maakirjoissa tila kulki aina 1700-luvulle asti Simo Johanneksenpojan tilana. Henkikirjojen mukaan Simo toimi tilan isäntänä v. 1656 asti. Vuoden 1663 kymmenysverojen maksajana Hulikan tilalla mainittiin Simo Johanneksenpoika ja tämän poika Juho Simonpoika, samoin v. 1676. Simo Johanneksenpoika kuoli v. 1676 jälkeen Joutsan Hulikan tilalla. Taulu 51.12 Vappu Laurintytär (Walborg Larsdotter) Vappu mainittiin v. 1634 henkikirjasta alkaen Simo Johanneksenpojan puolisoksi, v. 1636 henkikirjassa koko nimellään. Henkikirjoissa Vappu mainittiin v. 1656 asti Simon puolisona. 125 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Lapset: - Barbro Simontytär, s. n. v. 1635 Hartola, Joutsa. Puoliso: v. 1655 alkaen Lauri Jaakopinpoika, joka toimi talollisena ja isäntänä Hulikassa v. -1662 -1665-. Barbro mainittiin v. 1668 henkikirjassa leskeksi. - Juho Simonpoika, s. n. v. 1643 Hartola, Joutsa. Tauluun 51.13. - Jaakoppi Simonpoika, s. n. v. 1647 Hartola, Joutsa. Jaakoppi mainittiin v. 1675 -1679 maakirjoissa Hulikan tilan omistajana. - Tuomas Simonpoika, s. n. v. 1652 Hartola, Joutsa. Puoliso: Maria. Tuomas toimi talollisena ja isäntänä v. 1678 -1693 Hulikan tilalla. Tuomas mainittiin v. 1680 nihdiksi, eli sotilaaksi. Taulu 51.13 Juho Simonpoika Hulikka (Johan Simonsson) Syntyi n. v. 1643 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan kylän Hulikassa. Sysmän henkikirjoissa Juho mainittiin Hulikan tilalla v. 1664 alkaen Simo Juhonpojan poikana, tuolloin v. 1664 Juholla oli jo vaimo Riitta. Myöhemmin (v. 1675 alkaen) vaimon nimi oli Liisa. Juho Simonpoika mainittiin jo v. 1663 tilan kymmenysverojen maksajana. Henkikirjojen mukaan Juho Simonpoika toimi talollisena ja isäntänä Hulikassa v. -1668 -1676-. Juho kuoli v. 1676 jälkeen Joutsan Hulikassa. Riitta N.N. (Brita N.N-dotter) Mainittiin v. -1664 -1665- henkikirjoissa Juho Simonpojan puolisona Joutsan Hulikassa. Taulu 51.14 Liisa N.N. (Lisa el. Elisabeth N.N-dotter) Mainittiin v. -1668 -1676- henkikirjoissa Juho Simonpojan puolisona Joutsan kylän Hulikan tilalla. Lapset: - Perttu Juhonpoika, s. n. v. 1668 Hartola, Joutsa. Tauluun 51.15. Taulu 51.15 Perttu Juhonpoika Perttula (Bertill Johansson) Syntyi n. v. 1668 ilmeisesti talollisen poikana Joutsan kylän Iso-Hulikassa. Perttu mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1687 alkaen Hulikan tilan poikana. Perttu Juhonpoika mainittiin Sysmän maakirjoissa jaetun Hulikan tilan (Iso-Hulikan) isännäksi v. 1687 -1719. Tila jakaantui ilmeisesti v. 1688 Iso- ja Vähä-Hulikan tiloiksi. Vähä-Hulikan isännäksi oli merkitty Pertun ilmeinen setä Tuomas Simonpoika, sitten tämän poika Eerik Tuomaanpoika. Hulikan tilalla mainittiin v. 1707 1708 henkikirjoissa 2 torppaa, joissa torppareina Sipi ja Matti. Henkikirjoissa Perttu Juhonpoika mainittiin talolliseksi v. 1707 -1712- Iso-Hulikassa. Hulikan tilan jaossa syntynyt Perttulan tila sai ilmeisesti nimensä Perttu Juhonpojan etunimen mukaan. Perttu kuoli v. 1719 jälkeen Iso-Hulikan Perttulassa. Taulu 51.16 Vappu N.N. (Walborg N.N-dotter) Syntyi n. v. 1670 mahdollisesti Joutsassa (?). Vappu mainittiin henkikirjoissa Perttu Juhonpojan puolisoksi v. -1691 -1694 Joutsan kylän Iso-Hulikassa. Vappu kuoli mahdollisesti suurten kuolonvuosien 1695 -1697 aikana Joutsan Iso.Hulikassa. Lapset: - Reko Pertunpoika, s. n. 1689 Joutsa, Hulikka. mainittiin v. 1707 -1712 henkikirjoissa Pertun poikana Iso-Hulikassa. - Risto Pertunpoika, s. 1692 Joutsa, Hulikka. Tauluun 51.17. Maalin Yrjöntytär ? (Malin el. Magdalena Jörensdotter ?) Syntyi n. v. 1678 ilmeisesti Joutsassa. Maalin mainittiin pelkällä etunimellään v. 1707 -1708 henkikirjoissa Perttu Juhonpojan puolisona Joutsan kylän Iso-Hulikassa. Maalinin patronyymi on 126 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa epävarma, mutta hän voisi olla sama vanha leskinainen Maalin Yrjöntytär, joka kuoli 70 v. ikäisenä 10.1.1748 Joutsan kylässä (?). Taulu 51.17 Risto Pertunpoika Perttula (Christer Bertilsson) Syntyi v. 1692 ilmeisesti talollisen poikana Joutsan Iso-Hulikassa. Sysmän henkikirjoissa Risto mainittiin v. 1725 -1746 talollisena Joutsan kylän Vähä-Hulikassa, kuten myös Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa. Rippikirjoissa Risto Pertunpoika oli merkitty Olavi Uotinpojan ja Vappu Matintyttären vävyksi. Risto toimi isänsä jälkeen Hulikan jaossa syntyneen Perttulan tilan isäntä. Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Joutsan Hulikka oli 1/3 manttaalin 3 talouden tila, eli tila oli kolmessa osassa, mikä vahvistettiin myöhemmin v. 1757 sekä Isojaon yhteydessä, jolloin rakennuksia jouduttiin siirtämään. Hulikka oli Ylisen Hollolan komppanian ratsutilan n:o 107 Sysmän Käenmäen augmentti, eli tilan veroista kustannettiin ratsutilan hevosen ja ratsumiehen ylöspitoa. Samalla Hulikka oli sotilasruodun n:o 99 osakas, eli ylläpiti ruotusotamiestä, viite; s. 711 SPH I-II. Risto Pertunpoika kuoli 62 v. ikäisenä 2.10.1754 Joutsan kylän Perttulassa. Taulu 51.18 Vappu Olavintytär (Walborg Olofsdotter) Syntyi v. 1692 tiettävästi talollisen tyttärenä Joutsan kylän Tokerossa. Isä taulussa 52.7. Vappu mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. -1725 -1749 Risto Pertunpojan puolisona Joutsan kylän Vähä-Hulikassa sekä Perttulan tilalla. Hartolan ensimmäisissä säilyneissä rippikirjoissa Joutsan Vähä-Hulikassa mainittiin Olavi Uotinpojalla ja vaimollaan Vappu Matintyttärellä vävy Risto Pertunpoika ja tämän vaimo Vappu Olavintytär. Vappu kuoli 68 v. ikäisenä 28.12.1760 Joutsan kylän Perttulassa. Lapset: - Yrjö Ristonpoika, s. 1721 Joutsa, Iso-Hulikka. Tauluun 51.19. - Maria Ristontytär, s. n. 1725 Joutsa, Iso-Hulikka. Puoliso: 2.12.1744 Vilppu Jaakopinpoika Joutsan myllyltä. - Vappu Ristontytär, s. n. v. 1729 Joutsa, Iso-Hulikka. Puoliso: 26.11.1749 Henrik Henrikinpoika Pohjolan kylän Purhalasta, Henrikin isä taulussa 50.5. Taulu 51.19 Yrjö Ristonpoika Perttula (Jören Christersson) Syntyi v. 1721 tiettävästi Joutsan Iso-Hulikassa. Yrjö mainittiin rippikirjassa (s. 89 RK 1748 -1754 k. 92) Risto Pertunpojan poikana Joutsan kylän Vähä-Hulikassa. Henkikirjojen mukaan Yrjö toimi isänsä jälkeen talollisena ja isäntänä Vähä-Hulikan Perttulan tilalla v. 1747 -1767. Yrjö Ristonpoika kuoli 46 v. ikäisenä 30.4.1767 Joutsan kylän Perttulassa (Bertula) ja haudattiin 3.5.1767 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Taulu 51.20 Riitta Mikontytär (Brita Michelsdotter) Syntyi tiettävästi v. 1726 (1719 ?) talollisen tyttärenä Joutsan Kemppilässä. Isä taulussa 53.11. Riitta mainittiin Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa Joutsan kylän Kemppilän Mikko Sipinpojan tyttäreksi, ja kerrottiin hänen avioituneen Perttulaan. Riitta avioitui tai hänet naitettiin ilmeisesti n. 16 v. ikäisenä 19.12.1742 Yrjö Ristonpojan puolisoksi Joutsan kylän Hulikan Perttulaan. Sysmän henkikirjoissa Riitta mainittiin v. 1744 -1767 emäntänä Vähä-Hulikan Perttulassa. Riitan syntymäaikana esiintyi Hartolan myöhemmissä rippikirjoissa v. 1726. Riitta mainittiin henkikirjoissa leskeksi v. 1768 alkaen. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan Riitta kuoli 70 v. ikäisenä 27.3.1789 Joutsan kk:n Perttulassa, jossa ilmoitetussa kuoliniässä oli ilmeisesti hieman liioittelua, kuoli ehkä paremminkin 63 v. ikäisenä ?. Lapset: - Helka Yrjöntytär, s. 14.4.1744 Joutsa, Perttula, k. 7.8.1744 Joutsa, Perttula 127 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - - - Maria Yrjöntytär, s. 27.5.1745 Joutsa, Perttula, k. 1813 Joutsa. Puoliso: 15.3.1761 Simo Yrjönpoika, s. 7.10.1736 Joutsa Vähä-Tokero, k. keuhkotautiin 26.2.1796 Joutsa. Marian ja Simon jälkeläisiä on mm. sukututkija Petri Kallio. Johanna Yrjöntytär, s. 1748 Joutsa, Perttula, k. 20.6.1748 Joutsa, Perttula Anna Yrjöntytär, s. 23.6.1749 Joutsa, Perttula. Puoliso: 27.12.1767 Pietari Eskelinpoika Hartolan Harasta Pietari Yrjönpoika Perttula, s. 12.4.1752 Joutsa, Perttula, talollinen ja isäntänä Perttulassa, k. 1791 Joutsa, Perttula. Puoliso: 9.12.1770 Maria Henrikintytär, s. 12.2.1754 Hartola, Nokka, k. 10.1.1789 Joutsa, Perttula. Yrjö Yrjönpoika, s. 3.4.1754 Joutsa, Perttula. Puoliso: 15.12.1776 Sofia Pertuntytär Venäjänlahdelta. Katriina Yrjöntytär, s. 26.2.1756 Joutsa, Perttula. Tauluun 49.10. Risto Yrjönpoika, s. 1.5.1758 Joutsa, Perttula, k. 17.7.1759 Joutsa, Perttula Taulu 52 Joutsan kylän Tokero (Vähä-Tokero) sukuhaara Yleistä: Joutsan kylän Tokero nimisen tilan juuret ulottuvat maakirjan alkuun, eli tilan vaiheita voidaan seurata v. 1539 alkaen, Joutsan kylän ensimmäisestä Vilppu Johanneksenpojan hallussa olleesta emätilasta lähtien, kts. taulu 51. Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Joutsan Tokero oli 1/3 manttaalin ja 2 talouden tila, joka oli Hämeen jalkaväkirykmentin Sääksmäen komppanian ratsumestarin etuisuustalo ja ruodun n:o 100 osakas, viite; s. 711 SPH I-II. Vuoden 1875 maakirjan mukaan Joutsa n:o 2 Tokeron tila oli 1/3 manttaallin tila, joka jakaantui 114/216 manttaalin vero- eli perintötilaksi ja 29/216 manttaalin kruununtilaksi. Taulu 52.1 Olavi Lassenpoika (Oluf Larsson) Syntyi n. v. 1545 talollisen poikana Suur-Sysmän Hartolan Joutsan kylässä. Isä taulussa 51.3. Olavi Lassenpoika mainittiin maakirjoissa veljensä Simon jälkeen viljelemässä Joutsan kylän kantatilaa v. 1584 -1610. Vuoden 1600 verokirjassa Olavin tila oli määritelty 1/12 koukun ja 1 jousen tilaksi. Olavilla oli hallussaan myös 1/24 koukun autiotila (öde), joka ilmeisesti yhdistettiin Olavin omaan tilaan, koska v. 1604 Olavin tila oli ¼ koukun suuruinen ja seuraavina vuosina ¼ manttaalin tila. Olavi joutui 1600-luvun alun katovuosien myötä vaikeuksiin, joten v. 1603 hänet todettiin kykenemättömäksi (oförmögen) maksamaan verojaan. Olavin tila todettiin v. 1605 -1607 autioksi (öde), mutta seuraavana v. 1608 se otettiin uudelleen verolle. Olavi Lassenpoika kuoli v. 1610 jälkeen Joutsassa. Taulu 52.2 N.N. (N.N-dotter) Olavin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Henrik Olavinpoika, mainittiin v. 1611 -1615 kymmenysveroluettelossa kymmenysverojen maksajana Tokeron kantatilalla. Henrikin tila mainittiin v. 1615 verokirjassa alistetuksi Sysmän Rapalan kartanolle. Henrikin poika saattoi olla se Henrik Henrikinpoika, joka mainittiin v. 1617 -1620 tilan isännäksi. - N.N. Olavintytär. Ilmeinen puoliso: Henrik Pietarinpoika, joka mainittiin v. 1612 -1615 tilan isännäksi. Toisaalta ei ole täysin pois suljettu vaihtoehto että Henrik Pietarinpoika olisi Huttulan tilalta käsin hallinnut myös Tokeron tilaa v. 1612 -1615. Henrik Pietarinpoika toimi isäntänä Huttulan tilalla v. 1624 -1663. - Jaakoppi Olavinpoika, s. n. v. 1600 Hartola, Joutsa. Tauluun 52.3. 128 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 52.3 Jaakoppi Olavinpoika Tokero (Jacob Olsson) Syntyi ilmeisesti n. v. 1600 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan kylässä. Verokirjoissa Jaakoppi mainittiin v. 1623 -1650 talolliseksi ja isännäksi Tokeron kantatilalla Joutsassa. Vuoden 1624 verokirjassa Jaakopin tila oli 1½ äyrin ja 1/3 manttaalin tila. Vuonna 1635 tila todettiin autioksi (öde) katovuosien ja sotaväkirasitusten (= 30-vuotisen sodan myötä), samoin v. 1646. Ensimmäisissä henkikirjoissa v. 1634 alkaen Jaakopin tilalla todettiin Jaakopin ja vaimonsa ohella tytär Kirsti ja piika Helka Laurintytär sekä itsellismies (husman) Lauri Martinpoika vaimoineen, samoin nihdin eli sotilaan vaimo Kaarina Paavalintytär. Jaakoppi Olavinpoika kuoli v. 1650 jälkeen Joutsassa. Taulu 52.4 Riitta Laurintytär (Brita Larsdotter) Mainittiin v. 1634 -1649 henkikirjoissa Jaakoppi Olavinpojan puolisoksi ja Tokeron kantatilan emännäksi. Lapset: - Kirsti Jaakopintytär, mainittiin v. 1634 -1637 henkikirjoissa Jaakoppi Olavinpojan tyttäreksi Joutsan Tokeron kantatilalla. Kirsti Jaakopintytär mainittiin vielä v. 1665 -1666 Tokerossa. - Vappu Jaakopintytär, mainittiin v. 1653 -1656 henkikirjoissa - Olavi Jaakopinpoika, s. n. v. 1631 Suur-Sysmä, Joutsa. Olavi mainittiin ilmeisen isänsä Jaakoppi Olavinpojan jälkeen talollisena ja isäntänä Joutsan kylän Tokerossa v. 1651 1680. Puoliso: Kaisa, mainittiin v. 1653 -1682. Vuoden 1651 maakirjassa todettiin Olavi Jaakopinpojan tilan varustaneen Sysmän Rapalan kartanon Arvid Henrikinpoika Tandefeltin ratsukkoa, eli tilan verot, ainakin osaksi, toimitettiin Rapalaan. - Marketta Jaakopintytär, mainittiin v. 1653 -1656 henkikirjoissa. - Uoti Jaakopinpoika, s. n. v. 1636 Suur-Sysmä, Joutsa. Tauluun 52.5. - Risto Jaakopinpoika, mainittiin v. 1664 henkikirjassa itsellisenä Tokeron tilalla. Taulu 52.5 Uoti Jaakopinpoika Tokero (Oti el. Olof Jacobsson) Syntyi n. v. 1636 tiettävästi talollisen poikana Joutsan kylän Tokerossa. Uoti mainittiin v. 1653 alkaen Tokeron tilan isännän Olavi Jaakopinpojan veljeksi. Uoti toimi vanhemman veljensä Olavin jälkeen talollisena ja isäntänä Tokeron tilalla v. -1682 -1687. Henkikirjoissa oli sekoitettu Uotin ja Olavin nimet, joten monissa henkikirjoissa tilalle oli merkitty 2 Olavi Jaakopinpoikaa. Tilalla toimi myös Uoti (Oti) niminen renki vaimonsa Marketan kanssa. Uoti Jaakopinpoika mainittiin vielä v. 1694 maakirjassa Tokeron tilalla, eli Uoti kuoli ilmeisesti Suurten nälkävuosien 1695 -1697 aikana Tokeron tilalla. Etunimen Uoti valintaa ja käyttöä perusteli sukututkija Petri Kallio. Taulu 52.6 Anna N.N. (Anna N.N-dotter) Mainittiin v. 1662 -1687 henkikirjoissa Uoti Jaakopinpojan puolisona Joutsan kylän Tokerossa ja tilan emäntänä. Lapset: - Risto Uotinpoika, mainittiin v. 1680 -1694 henkikirjoissa, puoliso; Johanna mainittiin pelkällä etunimellään v. 1682 -1693 henkikirjoissa. Risto Uotinpoika mainittiin vielä v. 1704 maakirjassa jaetun Tokeron tilan Iso-Tokeron omistajana. Riston puoliso Johanna mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa nimellä Johanna Klauntytär, puolisonaan Reko Simonpoika, jolla mainittiin poikapuoli Antti Ristonpoika. Iso-Tokeron tilalla jatkoi sitten isäntänä Risto Uotinpojan ja Johanna Klauntyttären poika Antti Ristonpoika. Tällä mainittiin veli Perttu Ristonpoika vaimonsa Kaarinan kanssa. Isonvihan jälkeen Iso-Tokeron tila oli henkikirjojen mukaan Juho ja Antti Ristonpojan hallussa. - Jaakoppi Uotinpoika, s. n. v. 1660 Joutsa, Tokero, k. 22.3.1743 Joutsa, Tokero. Puoliso: Anna Eerikintytär, s. n. v. 1663, k. 17.12.1743 Joutsa, Tokero. Jaakoppi Uotinpoika 129 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa - mainittiin v. 1687 -1694 henkikirjoissa Risto Uotinpojan veljenä Tokeron tilalla Anna vaimonsa kanssa sekä myös Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa. Maakirjan mukaan Vähä-Tokeron tila oli Jaakopin hallussa v. 1698 -1704-. Tämän jälkeen Vähä-Tokeron tila oli v. -1719 -1747 Lauri Jaakopinpojan hallussa. Tilalla mainittiin myös Laurin veli Yrjö Jaakopinpoika. Olavi Uotinpoika, s. n. v. 1657 Hartola, Joutsa. Tauluun 52.7. Matti Uotinpoika, mainittiin v. 1694 henkikirjassa Tokeron tilalla. Heikki Uotinpoika (Olavinpoika ?), mainittiin v. 1707 -1708 itsellisenä Vähä-Tokerossa vaimonsa Vapun kanssa. Heikki voisi toisaalta olla Olavi Jaakopinpojan poika (?). Taulu 52.7 Olavi Uotinpoika (Olof Olofsson) Syntyi n. v. 1657 ilmeisesti talollisen poikana Joutsan Tokerossa. Sysmän henkikirjoissa Olavi mainittiin v. 1694 Tokeron tilalla isännän Risto Uotinpojan veljenä. Olavi Uotinpoika mainittiin talollisena ja isäntänä v. 1707 -1712 Joutsan Vähä-Tokerossa. Iso-Tokeron isäntänä toimi samaan aikaan Olavin vanhemman veljen Riston poika Antti Ristonpoika. Sysmän taloluettelon mukaan Joutsan kylän Tokero oli 1/3 manttaalin 2 talouden tila, joka oli Sääksmäen komppanian ratsumestarin etuisuustalo ja ruodun 100 osakas, viite; s. 711 SPH I-II. Hartolan ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa (s. 104 RK 1727 -1736 k. 85) Olavi Uotinpoika (rippikirjoissa patronyyminä; Olavinpoika) mainittiin Joutsan Vähä-Hulikassa perheensä ja vävyn perheen kanssa. Seuraavassa rippikirjassa (s. 104 RK 1736 -1747 k. 105) Vähä-Hulikan Perttulassa ja edelleen rippikirjassa (s. 89 RK 1748 -1754 k. 92) Vähä-Tokeron (?) Perttulassa, jossa kerrottiin Olavin kuolleen. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan ”kartanon” isäntä (Gårds Wärd) Olavi Uotinpoika (Olavinpoika ?) kuoli 91 v. ikäisenä 16.9.1748 Joutsan Perttulassa ja haudattiin 25.9.1748 Hartolan kirkkoon. Taulu 52.8 Vappu Matintytär (Walborg Mattsdotter) Syntyi v. 1671 ilmeisesti Joutsassa (?). Vappu mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1707 -1712Olavi Uotinpojan puolisona Joutsan kylän Vähä-Tokerossa sekä sittemmin Vähä-Hulikan Perttulassa ja myös Vähä-Tokeron Perttulassa. Vappu Matintytär kuoli 87 v. ikäisenä 23.3.1758 Joutsan Perttulassa. Lapset: - Sofia Olavintytär, s. n. v. 1690 Joutsa, Vähä-Tokero. Puoliso; Jaakoppi Sipinpoika, jonka isä taulussa 53.9. - Vappu Olavintytär, s. v. 1692 Joutsa, Vähä-Tokero. Tauluun 51.18. - Simo Olavinpoika, s. v. 1696 Joutsa, Vähä-Tokero, k. 1737 Joutsa, Hulikka, haud. 8.8.1737 Hartolan kirkkoon. Puoliso: Inkeri Sipintytär, s. 1697 Joutsa, k. 17.4.1737 Joutsa. - Sipi Olavinpoika, mainittiin v. 1727 -1736 rippikirjassa Vähä-Tokerossa. Ilmeisesti sama Sipi Olavinpoika, joka mainittiin v. 1736 jälkeen itsellisenä Hartolan Selänkylässä vaimonsa Marketta Ristontyttären kanssa. Taulu 53 Joutsan kylän Kemppilä sukuhaara Yleistä: Sukuhaaran tunnetut juuret ulottuvat maakirjan alkuun, eli v. 1539 alkaen tiedetään suvun esi-isät Joutsan kylän silloiselta ainoalta kantatilalta, kts. taulu 51. Kemppilä oli Joutsa n:o 1 tila, joka v. 1875 maakirjan mukaan oli 1/3 manttaalin vero- eli perintötila. Taulu 53.1 (XIII) Klemetti Lassenpoika (Clemet Larsson) Syntyi n. v. 1548 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan kylässä. Isä taulussa 51.3. 130 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Klemetti sai perintönä Joutsan kylän kantatilan jaossa syntyneen 3. tilan, jossa hän toimi talollisena ja isäntänä v. 1585 -1591. Klemetin tila mainittiin v. 1586 1/8 koukun ja 1 jousen tilaksi, mutta seuraavana v. 1587 jousiluku oli noussut 2:een. Klemetti kuoli v. 1591 jälkeen Joutsassa, mahdollisesti Nuijasodan aikaan v. 1596 -1597. Nuijasodan nimellä kulkevassa talonpoikaiskapinassa talonpojat nousivat kapinaan aatelisten mielivaltaa vastaan, näin myös Hämeessä, jossa Suur-Sysmän talonpojillakin vahva vuosien varrella kertynyt viha aatelisten vallankäyttöä vastaan purkautui mm. siten että he polttivat ensin Hartolan Koskipään sekä Sysmän Rapalan kartanot ja etenivät tammikuun alussa 1597 Pulkkilanharjun kautta Asikkalan kk:lle ja sieltä Kurhila/ Vähimaan (Nuijamäen) kahakan jälkeen Padasjoen Nyystölään, jossa veristen ja kiivaiden taisteluiden jälkeen kaikki antautuneet 400 talonpoikaa teurastettiin 14.1.1597 säälimöttömästi ja julmasti. Suomen käskynhaltija marski Klaus Fleming määräsi vielä lisäkostoksi ”koko Sysmän hävitettäväksi”. Taulu 53.2 (XIII) N.N. Klemetin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: Pietari Klemetinpoika Huttula, s. n. v. 1570 Suur-Sysmä, Joutsa. Talollinen ja isäntänä kotitilallaan isänsä jälkeen v. 1592 -1623, joka tila tunnetaan myöhemmin Huttulan tilana. Maakirjoissa Pietari mainittiin v. 1604 kykenemättömäksi (oförm), eli oli ilmeisesti niin köyhtynyt Nuijasodan sekä 1600 -luvun alun pahojen katovuosien myötä, että ei pystynyt maksamaan verojaan. Vuonna 1620 Huttula mainittiin 1½ äyrin ja 1/3 manttaalin verotilaksi ja ratsumestarin palkkatilaksi, etuisuudeksi, eli tila osallistui Hartolan Ruskealan ratsutilan ratsumestarin ylläpitoon. Pietari Klemetinpoika oli yhtenä jäsenenä 13 sysmäläisen talonpojan muodostamassa tarkastuslautakunnassa, joka asetettiin v. 1595 tarkastamaan Hämeen ja Savon välisiä rajoja Sten Fincken vetämässä ryhmässä. Savon puolelta oli toinen samanlainen 13 henkilön ryhmä Didrik Fincken johdolla k.o. tarkastuslautakunnassa, viite: s. 156 SPH I-II. Pietari kuoli v. 1623 jälkeen Joutsassa. Kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen periytyy Pietari Klemetinpojasta ja omaa siten sukujuuret Joutsan kantatilalta ja sen jaossa syntyneeltä Huttulan tilalta. Viite: Havuhuupon sukukirja (Seppo Tamminen), taulu 14 s. 79 -86 sekä Wasenius suku (Seppo Tamminen) s. 40 -47. - Olavi Klemetinpoika Kemppilä, s. n. v. 1572 Suur-Sysmä, Joutsa. Tauluun 53.3. Antti Klemetinpoika. Mainittiin tilan kolmannella osalla talollisena ja isäntänä v. 1600 -1603, sitten tila siirtyi Pietari Klemetinpojan haltuun. Lauri Klemetinpoika, mainittiin v. 1615 verokirjassa kymmenysverojen maksajana Joutsan kylässä. Taulu 53.3 Olavi Klemetinpoika Kemppilä (Olof Clemetsson) Syntyi n. v. 1572 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan kylässä. Olavi mainittiin jakaantuneen tilan toisella puoliskolla talollisena ja isäntänä v. 1600 -1603, tilalla joka tunnetaan myöhemmin Kemppilän tilana. Olavin tila mainittiin v. 1600 veroltaan 1/24 koukun ja 1 jousen tilaksi, mutta jo v. 1603 tila oli merkitty autiotilaksi (öde) ja tila siirtyi ilmeisesti Olavin vanhemman veljen Pietarin haltuun v. 1604. Pietari Klemetinpojan tilalla mainittiin v. 1606 verokirjassa 3 muuta henkilöä, eli ilmeisesti Pietarin veljet; Olavi, Lauri ja Antti (?). Olavi Klemetinpoika kuoli oletettavasti v. 1606 jälkeen Joutsassa. Taulu 53.4 N.N. Olavin puolison nimeä ei tiedetä. Lapset: - Klemetti Olavinpoika, s. n. v. 1593 Joutsa. Tauluun 53.5. 131 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 53.5 Klemetti Olavinpoika Kemppilä (Clemet Ollsson) Syntyi ehkä n. v. 1592 tienoilla talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan kylässä. Klemetti mainittiin Huttulan tilasta lohkotun Kemppilän tilan isäntänä v. 1624 -1633, maakirjan mukaan v. 1644 asti. Klemetin tila todettiin v. 1630 veroltaan ¾ äyrin ja 1/6 manttaalin tilaksi. Klemetti kuoli ilmeisesti v. 1633/ 1634 tienoilla, koska henkikirjojen mukaan tilan isännän Tahvo Klemetinpojan äiti Aune Matintytär mainittiin v. 1634 leskeksi. Taulu 53.6 Aune Matintytär (Agneta Matzdotter) Mainittiin v. 1634 -1635 henkikirjoissa Tahvo Klemetinpojan äidiksi ja leskeksi Kemppilän tilalla. Lapset: - Tahvo Klemetinpoika, s. n. v. 1613 Joutsa. Tauluun 53.7. - Lasse Klemetinpoika, mainittiin v. 1634 -1656 henkikirjoissa Tahvo Klemetinpojan veljeksi Kemppilän tilalla. Lasse mainittiin sotilaaksi v. 1656. Puoliso; Kristiina. Taulu 53.7 Tahvo Klemetinpoika (Staffan el. Staphan Clemetsson) Syntyi n. v. 1613 talollisen poikana Suur-Sysmän Joutsan kylässä. Tahvo mainittiin v. 1631 sotilaaksi. Tahvo Klemetinpoika toimi isänsä jälkeen talollisena ja Kemppilän tilan isäntänä v. 1634 -1663. Tahvo mainittiin v. 1647 Skarpin komppanian majoittajaksi. Kemppilän tila tunnettiin maakirjoissa Tahvo Klemetinpojan tilana 1700-luvun alkupuolelle asti. Tahvo kuoli v. 1663 jälkeen Joutsassa. Taulu 53.8 Vappu Pietarintytär (Walborg Peersdotter) Tahvolla mainittiin vaimo v. 1634 henkikirjoista alkaen ja v. 1636 henkikirjan mukaan Tahvon puolison nimi oli Vappu Pietarintytär, sen jälkeen Vappu mainittiin pelkällä etunimellä v. 1656 asti. Vappu mainittiin vielä v. 1663 -1665 henkikirjoissa tilan isännän Yrjö Tahvonpojan äidiksi. Lapset: - Yrjö Tahvonpoika, s. n. v. 1643 Joutsa. Yrjö toimi isänsä jälkeen talollisena ja Kemppilän tilan isäntänä v. 1663 -1680, mainittiin itsellisenä v. 1682 henkikirjassa Kemppilässä. Puoliso; Maisa mainittiin v. 1663 -1665 henkikirjoissa ja 2. puoliso Vappu v. 1668 -1682 henkikirjoissa. Vappu mainittiin vielä v. 1687 henkikirjassa Sipi Tahvonpojan veljen vaimoksi. - Sipi Tahvonpoika, s. n. v. 1655 Joutsa. Tauluun 53.9. - Elina Tahvontytär, mainittiin v. 1664 -1665 henkikirjoissa Yrjö Tahvonpojan sisarena Kemppilässä. - Eerik Tahvonpoika, mainittiin v. 1678 -1694 henkikirjoissa Yrjö ja Sipi Tahvonpojan veljeksi Kemppilän tilalla. Puoliso; Maria mainittiin v. 1682 -1694 henkikirjoissa. - Maisa Tahvontytär, mainittiin v. 1682 henkikirjassa Sipi Tahvonpojan sisarena Kemppilässä Taulu 53.9 Sipi Tahvonpoika Kemppilä (Sigfred Staffansson) Syntyi ehkä n. v. 1655 talollisen poikana Joutsan Kemppilässä. Sipi mainittiin Yrjö Tahvonpojan veljenä v. 1675 -1680 henkikirjoissa Kemppilässä. Sipi Tahvonpoika toimi henkikirjojen mukaan veljensä Yrjön jälkeen talollisena ja Kemppilän tilan isäntänä v. 1682 -1694, maakirjojen mukaan v. 1704 asti. Sipi Tahvonpoika kuoli Hartolan ensimmäisen rippikirjan mukaan lokakuussa 1729 Kemppilässä. Taulu 53.10 Kristiina N.N. (Kirstin el. Christin N.N-dotter) Mainittiin v. 1676 -1691 henkikirjoissa Sipi Tahvonpojan puolisoksi Kemppilän tilalla. 132 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Lapset: - Mikko Sipinpoika, s. 1678 Joutsa, Kemppilä. Tauluun 53.11. - Jaakoppi Sipinpoika Hulikka, s. 1680 Joutsa, Kemppilä, mainittiin Sysmän henkikirjoissa v. 1707 -1712- sekä Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa Mikko Sipinpojan veljenä Kemppilässä. Henkikirjoissa Jaakoppi mainittiin seuraavaksi tilan isännän Reko Mikonpojan isän veljenä v. 1729 asti. Siirtyi sitten talolliseksi Hulikkaan, k. 17.12.1744 Joutsa, Hulikka. Puoliso; Sofia Olavintytär, s. 1690 Joutsa, Tokero, k. 24.3.1755 Joutsa, Hulikka. Sofian ilmeinen isä taulussa 52.7. Taulu 53.11 Mikko Sipinpoika Kemppilä (Michel Sigfredsson Kämpilä) Syntyi tiettävästi v. 1678 talollisen poikana Joutsan Kemppilässä. Mikko toimi isänsä jälkeen talollisena ja Kemppilän tilan isäntänä v. 1705 -1719. Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Joutsan Kemppilä oli 1/6 manttaalin ja 1 talouden tila, joka oli Hämeen jalkaväkirykmentin Sääksmäen komppanian ratsumestarin etuisuustalo ja ruodun 100 osakas, viite; s. 711 SPH I-II. Mikko mainittiin Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa Kemppilässä ja kerrottiin hänen kuolleen. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan kartanon isäntä Mikko Sipinpoika kuoli 61 v. ikäisenä v. 1739 Joutsan Kemppilässä ja haudattiin 11.5.1739 Hartolan kirkkoon, sen kuorikäytävään. Taulu 53.12 Marketta Yrjöntytär (Margeta Jöransdotter) Syntyi v. 1682 ilmeisesti Joutsassa, asiaa ei tunneta tarkemmin. Marketta mainittiin etunimellään v. 1707 -1712 henkikirjoissa Mikko Sipinpojan puolisona Joutsan Kemppilässä, samoin Hartolan ensimmäisissä rippikirjoissa koko nimellään. Marketta kuoli 66 v. ikäisenä 6.3.1748 Joutsassa ja haudattiin 20.3.1748 Hartolan kirkkoon. Lapset: - Reko Mikonpoika Kemppilä, s. n. 1700 Joutsa, Kemppilän tilan isäntä v. -1722 -1746, k. 29.3.1775 Joutsa, Kemppilä. Puoliso; Kerttu Yrjöntytär, s. 1703 Joutsa, k. 10.4.1770 Joutsa, Kemppilä. Vuoden 1747 jälkeen tilan pitoa Kemppilässä jatkoi heidän poikansa Mikko Rekonpoika. - Helka Mikontytär, s. 1718 Joutsa, Kemppilä, k. 15.8.1787 Joutsa, Heikkilä, puoliso v. 1735 Yrjö Martinpoika Joutsan Heikkilästä, k. 25.8.1750 Joutsa. - Riitta Mikontytär, s. 1726 Joutsa, Kemppilä. Tauluun 51.20. Taulu 54 Joutsan Pappisen Muikkuparta sukuhaara Yleistä: Tilan historiasta löytyy tietoja taulusta 34.1. Pappisen Muikkuparran tilan varhaisimmat isännät: Heikki Ollinpoika (Henrik Olsson), s. n. v. 1540 Joutsa (?). Heikki Ollinpoika toimi uudistilallisena Tammilahden Pappisessa, tiettävästi Pappisen Haukihännän & Muikkuparran yhteisellä emätilalla, jonka isäntänä hänet mainittiin v. 1564 -1578. Heikin isä voisi olla Olli Puttola, taulu 46.1 ja veli Hannu Ollinpoika, Hannuksen tilan isäntä, taulu 40.1. Toisaalta Heikki voisi olla lähtöisin Hartolan Kirkkolasta, jossa tiedetään isäntänä Olli Heikinpoika v. 1539 -1552. Tilan pitoa jatkoi sitten v. 1553 alkaen Jussi Ollinpoika, mainittiin myös Olli Ollinpoika ja Lauri Ollinpoika, sekä Heikki Ollinpoika, joka viljeli tilan jaossa syntynyttä 1/6 koukun ja 1 jousen tilaa v. 1545 -1562, jonka jälkeen tilalla ei mainittu ketään !. Tila todettiin v. 1561 veroltaan 1/6 koukun ja 3 jousen tilaksi !. Voitaneen ajatella josko Heikki Ollinpoika olisi siirtynyt uudisviljelijäksi takamaille Tammilahden Pappisiin (?), tässä tapauksessa Heikki Ollinpoika olisi syntynyt jo n. v. 1523 -1525 tienoilla !. 133 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Tammilahden Heikki Ollinpojan varallisuus oli; rahaa 6 mk, 1 hevonen, arvo 10 mk, (ei lehmiä), 5 lammasta, 4 vuohta ja/ tai pukkia, 4 sikaa, nuorta karjaa 3 kpl, joista perittiin hopeaveroa yht. 3 äyriä ja 19 1/5 deninkiä, viite; s. 63 JK. Tämä ylimääräinen hopeavero kerättiin v. 1571 koko Ruotsin valtakunnassa Älfsborgin (Göteborg) linnan lunastamiseksi takaisin tanskalaisilta, jotka olivat sodassa valloittaneet k.o. linnan . Heikki Ollinpojan tila oli v. 1564 veroltaan 1/12 koukun ja 1 jousen tila, eli vaikka tila oli uudistila, niin se oli lohkottu vanhemmasta tilasta, ilmeisesti Puttosesta (?), joka selittää osaltaan koukkuluvun pienuutta. Ennen kuin tilaa jaettiin, niin v. 1582 tila mainittiin 1/6 koukun ja 3 jousen tilaksi. Vuonna 1585 ensimmäisen jaon myötä koukkuluku sekä jousimäärä putosi; 1/12 ja 1 jousi. Seuraavaa jakoa ennen v. 1593 tila todettiin 1/12 koukun, ½ manttaalin ja 2 jousen tilaksi, kun taas v. 1595 jaon myötä verotusarvo putosi; 1/24 koukkua, ½ manttaalia ja 1 jousi. Heikki Ollinpoika kuoli v. 1578 jälkeen, ehkä n. v. 1590 tienoilla Joutsan Pappisessa. Ilmeiset lapset: Matti Heikinpoika (Matz Hindersson), Muikkuparran tilan isäntä. N.N-Heikintytär, puoliso; Heikki Pietarinpoika (Henric Persson). E.m. emätilasta lohkotun Haran tilan isäntä v. 1585 -1588. Sen jälkeen isäntänä toimi Heikki Heikinpoika. Heikki Heikinpoika (Henrik Hindersson), Haran tilan isäntä v. 1589 -1639. Perttu Heikinpoika (Bertil Hindersson), Haukihännän isäntä. Matti Heikinpoika (Matz Hindersson), Haukihännän ja Muikkuparran sekä Haran emätilan isäntä v. 1579 -1622. Tästä emätilasta lohkottiin v. 1585 Haran tila ja v. 1595 Haukihännän tila. Matin tila oli v. 1582 veroltaan 1/6 koukun ja 3 jousen tila ennen lohkomista ja v. 1585 tila oli 1/12 koukun ja 1 jousen tila, sekä v. 1593 veron perusteet oli 1/12 koukkua ja ½ manttaalia sekä 2 jousta. Vuoden 1595 jaon myötä koukkuluku ja jousimäärä putosivat 1/24 koukuksi ja ½ manttaaliksi ja 1 jouseksi. Vuonna 1601 tilaa verotettiin 1/24 koukun 1/8 manttaalin ja 1 jousen mukaan. Vuoden 1600 verokirjassa tilalla mainittiin Matin ilmeinen poika Matti Matinpoika. Matti Heikinpojan todettiin v. 1603 -1604 kykenemättömäksi (oförm) maksamaan verojaan 1600-luvun alun katovuosien vuoksi. Vuonna 1610 tila mainittiin ½ äyrin ja ¼ manttaalin verotilaksi. Tila jakaantui ilmeisesti 1610-luvulla, koska v. 1621 Matti Henrikinpojan tilan toinen ½ äyrin puolisko oli ollut autiona (öde) 3 v. ajan ja sen otti haltuunsa (ilmeinen vävy) Antti Eerikinpoika ja tila otettiin uudelleen verolle v. 1622. Toisen puoliskon sai Matti Heikinpojan poika Antti Matinpoika, jonka ½ äyrin tilan todettiin v. 1621 olleen autiona jo 6 v. ajan, joten tila oli sen vuoksi joutunut kruunun haltuun, mutta se otettiin uudelleen verolle v. 1624. Tällä puoliskolla mainittiin myös (ilmeinen vävy) Antti Tuomaanpoika v. 1623 (isäntänä v. 1623 -1624), jolla puoliskolla mainittiin v. 1625 -1629 verokirjoissa Antti Matinpoika. Tämä Antti Matinpojan & Antti Tuomaanpojan hallitsema tila tunnettiin myöhemmin Simolan tilana. Antti Eerikinpoika (Anders Ericsson), ilmeisesti Matti Heikinpojan vävy (?). Muikkuparran tilan isäntä v. 1623 -1638. Antin tila todettiin v. 1630 ½ äyrin ja 1/6 manttaalin verotilaksi, mutta seuraavana v. 1631 se todettiin autioksi (öde) ja tästä 3 v. kuluttua tila joutui kruunun haltuun maksamattomien verojen vuoksi. Ilmeisesti 30-vuotinen sota ja 1630-luvun alun katovuodet köyhdyttivät tilan niin että se joutui kruunulle. Tila autioitui ilmeisesti konkreettisesti v. 1639 -1640 tienoilla, koska sen jälkeen siinä ei asuttu vakituisesti. Tila oli annettu sitten ratsumestari Tandefeltin komppanian sotilaille majoitustilaksi, ilmeisesti v. 1665 asti, eli n. 25 v. ajaksi ! Maakirjoissa Muikkuparran tila kulki Antti Eerikinpojan tilana 1700luvulle asti, mikä oli yleinen merkintätapa nimetä tila ja nimi tuli sen mukaan kuka oli v. 1624 tilan omistaja. Taulu 54.1 Heikki Rekonpoika Muikkuparta (Hendrich Grelsson) Syntyi n. v. 1630 ilmeisesti Suur-Sysmässä, ehkä Hartolassa (?), asiaa ei tunneta tarkemmin. Heikki Rekonpoika sai v. 1665 haltuunsa autiona olleen Muikkuparran tilan Tammilahden 134 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Pappisista. Heikki oli mahdollisesti ollut nuorena miehenä sotilaana (?), joille autiotiloja annettiin mieluusti (palkkiona) viljeltäväksi, jotta kruunu saisi niistä verotuloja. Heikin vanhempia ei saatu selvitettyä, vaihtoehtoja on useita, mm. Ruskealassa mainittiin sotilas Reko Klemetinpoika ja talonpojat Reko Simonpoika ja Reko Jaakopinpoika. Heikki Rekonpoika toimi talollisena ja Pappisten Muikkuparran tilan pitkäaikaisena isäntänä v. 1665 -1704. Henkikirjoissa Heikki mainittiin viimeisen kerran v. 1694 Muikkuparrassa, mutta maakirjan mukaan Heikki Rekonpoika oli Muikkuparran omistajana v. 1704 asti. Tilalla mainittiin v. 1666 -1675 henkikirjoissa äitinä Marketta (Margeta el. Maisa), ilmeisesti Heikin äiti (?). Tilan rengeiksi oli merkitty Simo vaimonsa Riitan kanssa ja Yrjö vaimonsa Annan kanssa. Simo oli merkitty tulleen v. 1675 Jämsän Ihalasta. Samoin tilalla asui v. 1668 -1676 aikana itselliset Kerttu Tuomaantytär ja Vappu Tuomaantytär. Sipi niminen renki oli merkitty v. 1691 -1694 henkikirjoissa Muikkuparran tilalle. Heikki Rekonpoika kuoli ilmeisesti v. 1704 jälkeen Pappisissa. Taulu 54.2 Stiina eli Kristiina N.N. (Christina el. Kirstin N.N-dotter) Syntyi n. v. 1630 mahdollisesti Suur-Sysmässä, asiaa ei tunneta tarkemmin. Stiina voisi kuulua Pappisen Muikkupartaa aiemmin omistaneiden sukuun (?). Stiina mainittiin v. 1665 -1693 henkikirjoissa Heikki Rekonpojan puolisoksi ja Pappisten Muikkuparran tilan emännäksi. Stiina kuoli v. 1693 jälkeen Pappisissa. Lapset: - Jaakko Heikinpoika (Jacob Hindersson), mainittiin Heikin poikana v. 1687 henkikirjassa. Jaakko mainittiin v. 1687 -1694 henkikirjoissa nihdiksi, eli sotilaaksi. Jaakolla mainittiin Maria niminen vaimo v. 1694, mahdollisesti sama Maria, joka mainittiin v. 1708 -1710 itselliseksi Muikkuparrassa. - Matti Heikinpoika, s. n. v. 1650 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Tauluun 54.3. - Vappu Heikintytär, mainittiin v. 1708 -1712 Matti Heikinpojan siskoksi Muikkuparran tilalla. Taulu 54.3 Matti Heikinpoika Muikkuparta (Matts Hindersson Muickuparta) Syntyi n. v. 1650 talollisen poikana Suur-Symän (Joutsan) Pappisen Muikuparrassa. Matti mainittiin v. 1693 -1694 henkikirjoissa Heikki Rekonpojan pojaksi Pappisen Muikkuparrassa. Matti Heikinpoika toimi isänsä jälkeen Muikkuparran tilan isäntä v. 1705 -1712. Vuoden 1707 henkikirjassa mainittiin Matti heikinpojan veljen vaimo Riitta. Vuosien 1708 -1710 henkikirjoissa tilalla mainittiin itsellisenä Maria sekä Mikko Simonpoika, samoin Matti Heikinpojan anoppi (sv mor) Liisa. Vappu niminen sisko mainittiin v. 1708 -1712 henkikirjoissa Muikkuparrassa. Vuoden 1711 verokirjassa Muikkuparran tila oli merkitty autioksi (öde), eli veronmaksukyvyttömäksi. Vuoden 1712 henkikirjassa Matti mainittiin vaimonsa Vapun kanssa itsellisiksi Muikkuparassa, jolloin tilan pito siirtyi Reko pojalle. Matti Heikinpoika kuoli Isonvihan aikana v. 1712 jälkeen Pappisissa. Taulu 54.4 Vappu N.N. (Walborg N.N-dotter) Synstyi n. v. 1652 mahdollisesti Suur-Sysmän Joutsassa (?). Vappu mainittiin v. 1707 -1712 henkikirjoissa Matti Heikinpojan vaimoksi ja Pappisen Muikkuparran tilan emännäksi. Vappu kuoli v. 1712 jälkeen Pappisissa. Lapset: - Reko Matinpoika, s. 1669 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Tauluun 54.5. Taulu 54.5 Reko Matinpoika Muikkuparta (Grels Mattsson Muickuparta) Syntyi ilmeisesti v. 1669 Joutsan Pappisen Muikkuparrassa. Reko mainittiin henkikirjoissa v. 1712 alkaen Muikkuparran tilalla, Rekoa ei mainittu Matin pojaksi, mutta lähtökohtaisesti oletetaan hänen olleen Matti Heikinpojan poika. Reko Matinpoika toimi Muikkuparran tilan isäntänä v. 1712 - 135 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa 1721. Kirkon kuudennusmies (sexman). Reko Matinpoika kuoli 73 v. ikäisenä 8.6.1742 Pappisessa ja haudattiin 13.6.1742 Hartolan kirkkoon. Taulu 54.6 Siiri Samuelintytär (Sibilla el. Sigrid Samuelsdotter) Syntyi v. 1666 mahdollisesti Suur-Sysmän Joutsassa 1666 (?). Ilmeisesti sama kuin v. 1712 henkikirjoihin merkitty Sibilla (?). Muikkuparran tilan emäntä. Siiri kuoli 70 v. ikäisenä v. 1736 ja haudattiin 24.6.1736 Hartolan kirkkoon. Lapset: - Paavo Rekonpoika, s. v. 1689 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Tauluun 54.7. - Riitta Rekontytär, s. v. 1690 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta (?). Tauluun 40.12. - Maria Rekontytär (Maria Grelsdotter), s. 1693 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 29.1.1748 Pappinen (Kankaanpää), Vaihema. Puoliso; Yrjö Heikinpoika. - Anna Rekontytär (Anna Grelsdotter), s. 1695 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 14.5.1777 Pappinen, Muikkuparta. - Reko Rekonpoika (Grels Grelsson), s. 1699 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, itsellinen Muikkuparrassa sekä torpparina Pappisen Vaiheman torpassa. Reko kuoli 20.3.1761 Pappisessa. Puoliso; Maria Mikontytär (Maria Michelsdotter), s. 1707 Joutsa (?), k. 6.6.1777 Hartola. - Elias Rekonpoika (Elias Grelsson), s. 1708 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 25.7.1737 Pappinen, Muikkuparta. Puoliso; Maria Paavontytär. - Matti Rekonpoika (Matts Grelsson), s. 1713 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 8.12.1753 Hartola, Ruskeala. Puoliso; 20.12.1741 Maria Juhontytär. Taulu 54.7 Paavo Rekonpoika Muikkuparta (Påhl Grelsson Muickuparta) Syntyi v. 1689 talollisen poikana Joutsan Pappisen Muikkuparrassa. Paavo mainittiin v. 1712 henkikirjassa Reko Matinpojan pojaksi Muikkuparran tilalla. Muikkuparran tilan isäntä v. 1721 1742. Kirkon kuudennusmies (sexman). Paavo kuoli 72 v. ikäisenä 2.3.1761 Pappisessa ja haudattiin 8.3.1761 Hartolan kirkkoon. Taulu 54.8 Marja Ristontytär (Maria Christersdotter) Syntyi v. 1681 mahdollisesti Suur-Sysmän Joutsassa (?). Marja mainittiin v. -1725 -1739 henkikirjoissa Paavo Rekonpojan puolisoksi ja Muikkuparran tilan emännäksi. Marja Ristontytär kuoli 69 v. ikäisenä 17.11.1750 Joutsan Pappisen Muikkuparrassa ja haudattiin 2.12.1750 Hartolan kirkkoon. Lapset: - Tuomas Paavonpoika, s. 1718 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Tauluun 54.9. - Paavo Paavonpoika, s. 1724 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 1734 Pappinen, Muikkuparta. - Matti Paavonpoika, s. 1726 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, työskenteli appiukkonsa Simo Tuomaanpojan yhtiömiehenä Haukihännässä ja torpparina Tammilahden Lavian torpassa, k. 1793 Tammilahti, Lavia. Puoliso; 29.1.1749 Sofia Simontytär, s. 1731 Pappinen, Haukihäntä, jonka isä taulussa 34.3, Sofia k. 1751 Pappinen, Haukihäntä. Matin 2. puoliso; 1.5.1752 Marketta Heikintytär Pappisesta, k. 1784 Tammilahti, Lavia. Taulu 54.9 Tuomas Paavonpoika Muikkuparta (Thomas Påhlsson) Syntyi v. 1718 talollisen poikana Joutsan Pappisen Muikkuparrassa. Tuomas Paavonpoika toimi talollisena ja isäntänä Muikkuparran tilalla isänsä jälkeen v. 1742 -1798. Kirkon kuudennusmies (sexman) ainakin kolmannessa polvessa !. Kuudennusmies Tuomas Paavonpoika kuoli 82 v. ikäisenä 7.12.1798 Pappisen Muikkuparrassa. 136 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 54.10 Maria Martintytär (Maria Mårtensdotter) Syntyi v. 1722 torpparin tyttärenä Joutsan Tammilahden Hannuksessa. Marian vanhemmat; torppari Matti Rekonpoika (s. 1692, k. 1749) ja Kaarina Simontytär (s. 1697, k. 1760) Hannusmäen Rekolan torpasta. Maria avioitui 4.12.1737 Muikkuparran Tuomas Paavonpojan kanssa. Muikkuparran tilan emäntä. Maria kuoli 68 v. ikäisenä 11.2.1791 Pappisen Muikkuparrassa. Lapset: - Tuomas Tuomaanpoika, s. 7.12.1739 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 5.12.1798 Muikkuparrassa. Puoliso; 18.12.1757 Marketta Jaakopintytär Tammilahden Rääpöstä, s. 1739, k. 29.4.1767 Muikkuparta. Tuomaksen 2. puoliso; 27.12.1767 Anna Matintytär, s. 27.4.1752 Hartola, Ruskeala, k. 5.5.1821 Pappinen, Muikkuparta. Anna emännöi Muikkuparran tilaa v. 1798 -1800, jolloin hänen apunaan toimivat Tuomaan ja Annan poika: Antti Tuomaanpoika (s. 20.11.1759) vaimonsa Anna Kaisa Olavintyttären kanssa, jotka viljelivät Muikkuparran Alataloa. - Risto Tuomaanpoika, s. 27.8.1741 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 15.5.1748 Muikkuparta. - Matti Tuomaanpoika, s. 20.9.1744 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 16.11.1747 Muikkuparta. - Maria Tuomaantytär, s. 14.2.1746 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Puoliso; 24.1.1768 torppari Yrjö Kristerinpoika Hannusmäestä. - Antti Tuomaanpoika, s. 1747 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Tauluun 54.11. - Aatami Tuomaanpoika, s. 25.10.1749 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 1792 Muikkuparta. Puoliso; 5.6.1780 Luhangassa Maria Eerikintytär Luhangan Käärmelahdelta. Marian 2. puoliso; 1793 Antti Olavinpoika. Maria ja Antti Olavinpoika viljelivät Mahajärven tilaa. - Eeva Tuomaantytär, s. 16.2.1752 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Puoliso; 14.12.1768 talollinen Sipi Matinpoika Ruskealasta. - Kristiina Tuomaantytär, s. 12.5.1754 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta - Sofia Tuomaantytär, s. 1756 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 3.5.1761 Muikkuparta. - Kaarina Tuomaantytär, s. 9.8.1758 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta - Joonas Tuomaanpoika, s. 30.7.1761 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 20.8.1761 Muikkuparta. - Lena (Helena) Tuomaantytär, s. 20.5.1764 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Puoliso; 27.1.1783 Risto Pertunpoika, s, 1.4.1764 Pappinen, Haukihäntä, jonka isän Perttu Simonpojan isä taulussa 34.3. Taulu 54.11 Antti Tuomaanpoika (Anders Thomasson) Syntyi v. 1747 talollisen poikana Joutsan Pappisen Muikkuparran tilalla. Antti Tuomaanpoika kuoli jo 31 v. ikäisenä sappitulehdukseen (brännfeber) 10.2.1780 Pappisen Muikkuparrassa. Taulu 54.12 Kaarina Yrjöntytär (Carin Jörensdotter) Syntyi v. 1750 Luhangan Tammijärven Käärmelahdessa. Kaarina avioitui 1.6.1771 Antti Tuomaanpojan kanssa ja muutti Pappisen Muikkuparrran tilalle. Kaarina kuoli 17.2.1780 samoin sappitulehdukseen Pappisen Muikkuparrassa. Lapset: - Juho Antinpoika, s. 18.4.1772 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta, k. 6.4.1780 Muikkuparta - Kaarina Antintytär, s. 1.4.1775 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta - Eeva Antintytär, s. 25.12.1776 Joutsa, Pappinen, Rääppö, k. 9.9.1777 Muikkuparta. - Mikko Antinpoika, s. 30.8.1778 Joutsa, Pappinen, Muikkuparta. Tauluun 54.13. 137 Sukukirja: Nurmisen suku Seppo Tamminen 29.10.2014 Kuningaskunta Hartolasta II osa Taulu 54.13 Mikko Antinpoika Muikkuparta (Michel Andersson) Syntyi 30.8.1778 Joutsan Pappisen Muikkuparrassa. Talollinen ja Muikkuparran tilan isäntä v. 1800 -1815. Mikko kuoli v. 1815 Muikkuparrassa. Taulu 54.14 Maria Joonaksentytär (Maria Jonasdotter) Syntyi 23.4.1784 Tammilahden Rääpössä. Marian 2. puoliso; Juho Juhonpoika. Hoitivat Mikon kuoleman jälkeen Muikkuparran Mäentalon tilaa v. 1815 -1829. Siirtyivät sitten viljelemään Tammilahti n:o 11 Puttolan Myllypellon kruununtilaa. Maria Joonaksentytär kuoli 5.4.1846 Tammilahden Myllypellossa. Mikon ja Marian poika Vilppu Mikonpoika (Philip Michelsson), s. 1805 jatkoi tilan pitoa vaimonsa Lena Gustava Grönlundin (s. 1818) kanssa Muikkuparran Mäentalossa v. 1829 alkaen. Tilan pitoa jatkoi sitten e.m. vävy Jeremias Aprahaminpoika Mäentalo (s. 1840 Joutsa) vaimonsa Amanda Vilpuntyttären (s. 1843) kanssa. Mäentalossa mainittiin seuraavaksi isäntänä vävy Oskar Riitaoja (s. 1873), joka vaimonsa Manta Jeremiaantyttären (s. 1883) kanssa viljelivät tilaa. Oskar Riitaojan jälkeläinen Heikki Riitaoja toimii nykyään Muikkuparran Mäentalon isäntänä. Heikin vaimo Leena Riitaoja on aktiivinen kotiseutuihminen ja harrastaa sukututkimusta. Heikillä ja Leenalla on myös loma-asuntojen vuokraustoimintaa Luhangan puolella Päijänteen rannalla, viite; www.muikkuparta.com). 138