ÄLÄ ISTU KYLMÄLLÄ KIVELLÄ

JAHTITOHTORI
Hannu Huttu
Urologin neuvo:
ÄLÄ ISTU KYLMÄLLÄ KIVELLÄ
Eturauhasen sairaudet vaivaavat usein metsämiehiä. Kylmyys ja etenkin kylmässä passissa istuminen pahentavat oireita.
Harri Juusela
M
etsämiehet varustautuvat jo syksyn jahteihin huoltamalla ja tarkistamalla varusteitaan sekä ylläpitämällä ampumataitoaan. Varusteiden lisäksi on pidettävä huolta myös itsestään, sillä hyvä kunto on edellytyksenä onnistuneille jahtikokemuksille.
Metsästäjien joukossa esiintyy myös monenlaisia sairauksia, jotka on otettava huomioon jahteja suunniteltaessa, mutta ne eivät
yleensä asiallisesti hoidettuina muodosta hyvälle harrastukselle estettä. Urologina haluan
36
kiinnittää huomiota pieneen, miehen lantion
sisällä sijaitsevaan elimeen, jonka sairaudet
ovat varsin yleisiä, nimittäin eturauhaseen.
Eturauhanen on sukupuolielimiin kuuluva
elin, joka sijaitsee virtsarakon ala- ja etupuolella virtsaputken ympärillä. Sen tehtävänä on
tuottaa suuri osa siemensyöksyssä ulos tulevasta nesteestä, joka ravitsee kiveksissä muodostuneita siittiösoluja ja helpottaa niiden
liikkumista siemensyöksyn jälkeen, jotta ne
voivat hedelmöittää munasolun.
Eturauhasella ei siis ole varsinaista tehtävää
•
Jahti 3/2011
virtsaamisessa, ja naisilta se puuttuukin kokonaan. Sijainnista johtuen kaikki eturauhasen
sairaudet voivat kuitenkin aiheuttaa virtsaamiseen liittyviä oireita.
Hyvänlaatuinen liikakasvu
Nuoren miehen eturauhanen on noin kaksi
kolme senttiä läpimitaltaan ja painaa noin 20
grammaa. Hormonaalisista seikoista johtuen
eturauhanen kasvaa iän myötä, ja lievää kasvua voidaan useimmiten todeta yli 40-vuotiailla miehillä.
Edelleen kasvaessaan eturauhanen voi ahtauttaa sen läpi kulkevaa virtsaputkea, jolloin
virtsasuihku ohenee ja kaari lyhenee sekä virtsaamistarve tihenee. Pahimmillaan voi kehit-
Metsämiehet istuvat usein pitkään
paikallaan, mikä ärsyttää eturauhasta,
varsinkin jos alla ei ole lämmintä.
tyä virtsaumpi, jolloin rakkoa ei saa ollenkaan
tyhjennettyä.
Oireiden voimakkuus ei riipu pelkästään eturauhasen koosta, vaan myös autonomisen hermoston eturauhasen sisäisiin sileisiin lihassäikeisiin aiheuttamasta jännityksestä ja eturauhasen muodosta. Hankalia oireita hoidetaan
yleensä aluksi lääkkeillä.
Joskus hoitoon pitää vielä liittää rakon supistelua vähentävä lääke. Virtsaumpitilanne
hoidetaan akuutissa vaiheessa tyhjentämällä
rakko katetrilla. Jos lääkkeet aiheuttavat sivuoireita tai niiden teho ei riitä, on turvauduttava
liikakasvun kirurgiseen hoitoon, yleensä virtsaputken kautta tehtävään höyläysleikkaukseen.
Eturauhastulehdukset
Eturauhasen tulehdus on vaiva, jota voi esiintyä sekä nuorilla että vanhemmilla miehillä,
ja se on todennäköisesti yleisin eturauhasen
sairaus. Pohjois-Suomessa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että 22 prosenttia miehistä
kärsii vähintään kerran vuodessa eturauhastulehduksen oireista. Talviaikaan oireet ovat
yleisempiä.
Akuutti eturauhastulehdus on melko harvinainen suolistobakteerien tai sukupuoliteitse
saadun bakteeritartunnan aiheuttama voimakasoireinen, yleensä kuumeinen tulehdus.
Sen hoitona ovat yleensä kovat, aluksi usein
suonen sisäisesti annettavat antibioottikuurit.
Kroonisen eturauhastulehduksen oireita ovat
kipu ja virtsaamisoireet, jotka voivat esiintyä
yhdessä tai erikseen. Kipu voi esiintyä välilihan alueella, kiveksissä, siittimen kärjessä tai
alavatsalla. Siemensyöksyn yhteydessä esiintyy myös polttavaa kipua. Virtsaamisoireita
ovat tihentynyt tarve, tunne, että rakko ei virtsatessa tyhjene kokonaan, ja korostunut jälkitippuminen. Tavallista on myös, että vaiva alkaa tai pahenee kylmettymisen seurauksena.
Eturauhasen kroonista tulehdusta tutkitaan
eturauhasen hieronnalla virtsaputkesta tulevan eritteen tai välittömästi hieronnan jälkeen
otetun alkuvirtsanäytteen avulla. Laboratoriotutkimuksen perusteella tulehdus voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
1. Bakteerien aiheuttama krooninen eturauhastulehdus, jossa näytteistä löytyy bakteereita ja tulehdussoluja. Tämä on kroonisen
tulehduksen harvinaisin muoto ja siihen antibioottihoito tehoaa hyvin.
2. Eturauhastulehdus ilman bakteerietiologiaa tarkoittaa sellaista ryhmää, jossa eritteistä löytyy tulehdussoluja, mutta bakteereja ei
voida osoittaa. Näiden potilaiden hoidossa
voidaan kokeilla antibiootteja, mutta rakon
kaulaa rentouttavilla lääkeaineilla ja tulehduskipulääkkeillä on saatu parempia tuloksia.
3. Yleisin kroonisen eturauhastulehduksen
muoto on sellainen, jossa eritteistä ei löydy
tulehdussoluja eikä bakteereita. Näitä on kaikista kroonisista eturauhastulehduksista yli 90
prosenttia. Tämän tyyppisen eturauhastulehduksen aiheuttajaa ei tunneta. Tämän ryhmän
eturauhastulehduksen hoidossa antibiooteista ei saada ainakaan pitkäaikaista hyötyä. Sen
sijaan muut edellisen tyypin hoidot ovat usein
hyödyksi, ja ellei muista hoidoista saada apua,
toistettu eturauhasen hieronta saattaa auttaa.
Lämpimät istumakylvyt ja kylmän välttäminen auttavat myös usein.
Metsämiehen
muistilista
Pukeudu lämpimästi!
Syksyn ja talven jahdeissa kylmää on usein
tarjolla. Riittävän lämpimät housut suojaavat lantionpohjaa, ja lämpimät jalkineet pitävät jalat lämpiminä.
Älä istu kylmällä!
Kylmillä alustoilla, esimerkiksi kivillä istumista on syytä välttää tai ainakin suojana
kannattaa käyttää kylmältä eristävää solukumisuojaa. Erilaisia paristoilla tai polttoaineilla toimivia lämmittimiä on myös
saatavilla.
Tutkituta vaivasi ennen jahtia!
Jos metsämiehellä on hankalia virtsaamiseen liittyviä oireita, joita ei ole koskaan
tutkittu, kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla, jossa asia voidaan perusteellisesti selvittää vielä ennen jahtikauden
alkua.
Muista lääkkeet!
Lääkärin määräämät lääkkeet tulee ottaa
myös jahtimatkoille.
Eturauhassyöpä
Vaarallisin eturauhasen sairaus on eturauhassyöpä, joka myös Suomessa on miesten tavallisin syöpä. Noin 5 000 uutta tapausta todetaan vuosittain. Eturauhassyöpä on erittäin
harvinainen alle 40-vuotiailla miehillä, harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy sen
jälkeen iän myötä, ja yli 90-vuotiailla eturauhassyöpä löytyy jo noin 90 prosentilla, jos eturauhanen tutkitaan tarkkaan.
Terveyskirjasto/Duodecim
Normaali ja suurentunut eturauhanen. Eturauhanen kasvaa yleensä lievästi yli 40-vuotiailla
miehillä, mutta kuvan esittämä liikakasvu haittaa jo virtsaamista.
•
Jahti 3/2011
Alkuvaiheen eturauhassyöpä on usein oireeton ja taudin edetessä oireet ovat aluksi
samat kuin hyvänlaatuisissa eturauhasen sairauksissa. On kuitenkin muistettava, että vain
noin kymmenesosa eturauhassyövistä etenee
henkeä uhkaavaksi.
Eturauhassyövän tärkeimpiä diagnostisia
menetelmiä ovat eturauhasen tunnustelu ja
prostataspesifisen antigeenin (PSA) mittaaminen verestä. PSA on normaalia eturauhasen
eritettä, mutta sen ”vuotaminen” solusta verenkiertoon on merkki eturauhassolun sairaudesta. Syöpätauti voidaan kuitenkin varmistaa
vasta eturauhasesta neulalla otettavalla koepalalla. Eturauhassyöpäepäilyn jälkeen potilas
kuuluu aina erikoislääkärin tutkimuksiin ja hoitoon.
Kirjoittaja on urologian ja kirurgian erikoislääkäri sekä itsekin metsämies.
37