ETURAUHASEN SAIRAUDET/Urologi Ville Saari

Transcription

ETURAUHASEN SAIRAUDET/Urologi Ville Saari
Eturauhasen sairaudet
Ville Saari
Eturauhanen eli prostata
Sijaitsee aivan virtsarakon
alapuolella peräsuolen edessä
•
Luumun kokoinen elin, painaa
n. 20 grammaa, ympäröi
osittain virtsaputkea
•
Eturauhanen tuottaa suuren
osan siemennesteestä
•
Eturauhasen hyvänlaatuinen
liikakasvu
Käsittää eturauhasen
solukon hyperplasian
eli solujen
lisääntymisen
•
Aiheuttaa
tyhjenemisesteen ja
joukon
virtsaamisoireita
•
Mikroskooppista prostatan hyperplasiaa esiintyy jo
10%:lla 20-30 vuotiaista ja 80%:lla 60-vuotiaista, joista
40% kärsii suurentuneen eturauhasen aiheuttamista
oireista.
•
50-vuotiaalla on 35% todennäköisyys, että häntä
hoidetaan hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvun
vuoksi lääkkeellisesti tai kirurgisesti.
•
Selvästi tavallisempi vaiva länsimaissa kuin Aasiassa.
(Ravinto?)
•
Oireet
Kerääntymisoireet
•Tiheä virtsaamistarve
•Yövirtsaaminen
•Virtsauspakko
•Pakkokarkailu
Tyhjennysoireet
•Virtsantulon viipyminen
•Heikentynyt virtsasuihku
•Ponnistelun tarve virtsatessa
•Virtsauksen keskeytyminen
•Vajaan tyhjenemisen tunne
•Virtsaumpi
Pitkäaikaisseuraukset
•Virtsaumpi
•Ylivuotoinkontinenssi
•Paksuuntunut
rakon seinämä
•Toistuva verivirtsaisuus
•Virtsarakon divertikkelit
•Toistuvat virtsatieinfektiot
•Rakkokivet
•Ylempien virtsateiden laajeneminen
•Munuaisvauriot
Eturauhaspotilaan
perustutkimukset
TPR eli
tuseeraus per rectum:
•
Eturauhasen
•Koko
•Aristus
•Kiinteys
•Kyhmyt
Kivekset, penis, vatsa
•
Oirekartoitus:
•
Virtsaamisen aloitusvaikeus
Yöllinen
virtsaamistarve
Virtsakaaren voima
Verivirtsaisuus / Verta spermassa
Virtsaamiskipu
Suvussa eturauhassyöpää?
Oireiden ilmaantuvuusnopeus
Virtsaamispäiväkirja
•
Kokonaisvirtsamäärä /
yö
Virtsaamiskertojen määrä
Rakkokapasiteetti
Virtsan karkaaminen
Nautitun nesteen määrä
Laboratoriokokeet
•
Virtsakoe
(PLV)
verivirtsaisuus
tulehdukset

Munuaiskoe

(Kreatiniini)
munuaisvaurio
Eturauhasverikoe
(PSA)
eturauhassyöpä
eturauhasen liikakasvu

PSA
Prostata Spesifinen Antigeeni
Tehtävänä muuttaa siemenneste geelimäisestä
nestemäiseksi
•Eturauhanen erittää
•Pieniä määriä verenkiertoon
•Pitoisuuteen vaikuttaa:
•
–30 % vaihtelu mittauksissa normaalia
–eturauhasen liikakasvu (ikä)
–eturauhastulehdus / virtsaumpi
–eturauhasen tutkimukset
–eturauhassyöpä
PSA:n normaalit viitearvot
Ikä
•40-49
•50-59
•60-69
•70-79
PSA
alle 2.5
alle 3.5
alle 4.5
alle 6.5
Erikoislääkärin tutkimukset
Virtsan virtausmittaus
•Jäännösvirtsan mittaus
•Eturauhasen ultraäänitutkimus
•Virtsarakon tähystys
•
Virtsan virtausmittaus
Virtsarakon tähystys
Eturauhanen
Liikakasvu (lievä)
•
Normaali
•
Eturauhanen
Eturauhassyöpä
•
Liikakasvu (reilu)
•
Hoitovaihtoehdot
Seuranta
Lääkehoito
pienentävät lääkkeet
rentouttavat lääkkeet
edellisten yhdistelmä
PDE-5 estäjät (UUTTA)
Katetrihoito
Kestokatetri
Toistokatetrointi
Leikkaushoidot
Höyläysleikkaus, TURP
Halkaisuleikkaus, TUIP
Avoleikkaus
Laserhoidot
Lämpöhoidot
Lääkehoito
Eturauhasta pienentävät lääkkeet:
•
Finasteridi (Proscar, Genifa)
Dutasteridi (Avodart)
Rentouttavat lääkkeet (alfasalpaajat):
•
Tamsulosiini (Expros, Omnic, Tamsumin, Tamictor)
Alfutsosiini (Xatral CR)
Yhdistelmähoito
•
Dutasteridi + tamsulosiini
•
(Duodart)
PDE-5 estäjät (Cialis 5 mg)
Lääkevalintaan vaikuttavat tekijät
Oireiden vaikeus
•Eturauhasen koko (PSA apuna)
•Sivuvaikutukset
•
Eturauhassyöpä
Yleistä
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa
Eturauhassyöpään sairastuneiden keski-ikä on 71
Vuosi 2011: 4715 potilasta
Potilaita Suomessa lähes 42 000
8 % riski sairastua elinaikana
3 % riski kuolla
Yleisyys vähentynyt, kuolleisuus kääntynyt laskuun

Esiintyvyys
Eturauhassyöpä on yleisin korkean elintason
länsimaissa
Aasiassa harvinainen
Oireeton “piilosyöpä” yleinen

50 v: 30 %
> 80 v: 70-80 %
Syöpien yleisyys
Syöpäkuolleisuus
Riskitekijät
Rasva
Lihavuus
Soija ja tomaatti suojaavat
Perimä: 1 sukulainen x 2.6, useampi x 5.1
Tupakoitsijoilla suurempi riski kuolla
Alkoholilla ei vaikutusta

Eturauhassyövän oireet:
Oireettomuus
•
Virtsavaivat
•Verivirtsaisuus
•Sperman verisyys
•Selkäkivut
•
Eturauhassyövän diagnostiikka
Epäily

PSA
eturauhasen tunnustelu (kyhmy tai kovettuma)
oireet
Varmistus

koepalat
Levinneisyystutkimukset

eturauhasen ultraäänitutkimus
luuston isotooppikuvaus
Koepalojen otto
Eturauhassyövän hoitoon vaikuttavat
tekijät
Taudin levinneisyys

paikallinen
paikallisesti levinnyt
etäispesäkkeitä
Erilaistumisaste
Potilaan yleistila ja ikä
Oireet
Potilaan mielipide

Eturauhassyövän hoitovaihtoehdot
Seuranta
 Aktiivinen seuranta
 Radikaali kirurgia
 Radikaali sädehoito
 Hormonihoito
 Solusalpaajahoito
 Oireenmukainen hoito

Seuranta
Iäkkäät potilaat, joilla oireeton kiltti tauti
Hoidetaan kun oireita
Sattumalöydös esim. höyläyslastuista
Potilas hyväksyy syöpäkasvaimen olemassaolon

Aktiivinen seuranta
Lisääntymässä oleva käytäntö
Seurataan kunnes alkaa edetä
Vain hyvän ennusteen syöpiin
Potilas hyväksyy syöpäkasvaimen olemassaolon
Seurannassa uudet näytepalat
PSA nousunopeus tärkeä
 jos PSA↑>2 yks / v tai x 2 < 12kk

hoito syytä aloittaa !!!

Radikaalileikkaus
Soveltuu 30- 40 %:lle potilaista
Leikkauksia Suomessa noin 800 / vuosi
Avoleikkaus / tähystys / robottiavusteinen
Leikkauksen riskit

Kuolleisuus
vaikea virtsankarkailu
lievä ponnistuskarkailu
erektiohäiriö
<1%
3-5 %
n. 10 %
30-80 %
Radikaalileikkaus
Radikaali sädehoito
Leikkauksen vaihtoehto tai täydentävä hoito
Hoidon kesto noin 6 vk (annos 76 Gy)

noin 35 hoitokertaa
Usein endokriininen hoito edeltävästi
Sivuvaikutukset:

peräsuolen ja
rakon ärsytys yleensä ohimeneviä
vakavia sivuvaikutuksia 1%:lle
Radikaali sädehoito
Ulkoinen sädehoito
Sisäinen- eli tykösädehoito (brakyterapia)
T1-2 -asteessa sädehoito on radikaalikirurgian
vaihtoehto
T3 -asteen syövässä hormonihoidon vaihtoehto tai
sen lisähoito.
Sädehoidolla saavutetaan parhaimillaan lähes
kirurgiaan verrattavat parantumistulokset

Kultajyvät
Sisäinen sädehoito
(brakyterapia)
Säteileviä sauvoja tai
jyväsiä
Pieniin paikallisiin
kasvaimiin
Kertahoito
Samat
haittavaikutukset kuin
ulkoisessa
sädehoidossa
Virtsaamisvaivoja
usein enemmän

Hormonihoito
Levinneen eturauhasyövän perushoito
Perustuu miessukuhormoni- eli testosteronitason
laskuun tai vaikutuksen estämiseen
Kivesleikkaus tai lääkehoidot
Pistokset (Procren, Enanton, Zoladex, Suprefact,
Eligard)
Tabletit (Casodex, Androcur, Bicavan)
Ongelmana usein hoidon tehon heikkeneminen
ajan kuluessa
Lääkkeet kokonaan korvattavia

Hormonihoidon sivuvaikutukset
Sukupuolisen vireyden lasku
•
–antiandrogeeni-hoidossa
lievin
Rintojen kasvu
•Lihaskunto, mieliala voivat laskea
•Kuumat aallot noin 50-70 %:lla
•
–oireita voidaan
lievittää
Tulevaisuus
Solunsalpaajalääkkeet yleistyvät
•
–Doketakseli, Gabasitakseli
Ns superantiandrogeenit
•Leikkauksen, sädehoidon ja
solunsalpaajalääkkeiden yhdistäminen
•
Seuranta
Urologian poliklinikalla 1-2 vuotta, jatko
terveyskeskuksessa tai avosektorilla
•Kontrollit n 4-6 kk välein ensimmäisen vuoden ajan
•PSA tärkein seurattava veriarvo
•Hemoglobiini, luusto- ja munuaiskokeet
•Yleisvointi, virtsaamisvaivat, kipuoire,
seksuaalitoiminnot, mieliala jne.
•
Ennuste
Viiden vuoden ennuste:
•
–1950: 26 %
–1990: 75 %
–2000: 90 %