Uudet alusluokat käyttöön, s. 10

3/2014
Uudet alusluokat käyttöön, s. 10
el
a
u
st
s t ai to k is a t
N
r
uo
te n
Meripelastustaitoja
testattiin Tampereella, s. 17
o m at m
er
ip
Hinaajana ja hinattavana, s. 14
28. meripelastustaitokilpailut
Turussa, s. 9-15
www.furuno.fi
Syyskausi merellä -
paremmilla varusteilla rankempiin keleihin!
Meiltä korkealaatuiset tuoteperheet pelastusaluksesta huviveneeseen:
Flir lämpökamerat
Furuno navigointijärjestelmät
McMurdo
hätälähettimet
veneelle ja miehistölle
True Heading
AIS:it ja kompassit
3/2014
Vapaaehtoinen meripelastaja
Den frivilliga sjöräddaren
Suomen Meripelastusseura ry
Finlands Sjöräddningssällskap rf
Meripelastusseuran jäsenlehti
84. vuosikerta, ISSN 1236-9551
Painos 18.000 kpl
Näytön paikka - Upp till bevis!
4
Toimitusneuvosto
Teik it oor liivit
9
Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen,
Eero Nurmikko, Jari Piirainen,
Aki Seeck, Sanja Starck, Sadri Wirzenius
Uudet pelastusalusluokat
käyttöön10
Toimitus
Hinaajana ja hinattavana
14
Uudistetut kisat kansallismaisemassa
19
Nuorten omat meripelastustaitokisat
24
Ulkoasu
Monitaitoinen mies Simo Peräkorpi
26
M.E.N Oy
Meripelastajan lokikirja
28
Päätoimittaja Jari Piirainen
Toimitussihteeri Sadri Wirzenius
Eero Nurmikko
Alusluokat12
Ilmoitusmyynti
Ilmoitustilavaraukset / ilmoituskoko-varaukset
sähköposti: [email protected]
soita: 0400-946624
ilmoitusaineistot: [email protected]
Paino
Tänä vuonna nuorison meripelastustaitokilpailut pidettiin ensimmäistä kertaa aikuisten
kisojen yhteydessä. Lue lisää s. 24!
Puna Musta Oy, Joensuu 2014
Painotuote
Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu
Seuraava jäsenlehti ilmestyy joulukuun alussa.
Lehden aineiston on oltava toimituksessa 3.11.
mennessä.
Sähköinen aineisto:
[email protected]. Aineistoa ei
palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon
[email protected].
Alusluokkien tarkastelutyöryhmän
työ saatiin päätökseen kesäkuun
alussa ja Seuran uudet pelastusalusluokat on vahvistettu. Alusluokat esitellään aukeamalla 12-13.
Suomen Meripelastusseuran toimisto
Vaihde: 020741 6030 (ma-pe klo 10-12 ja 13-15)
Fax: 020741 6031 [email protected]
Bulevardi 46, 00120 Helsinki
[email protected]
Toimitusjohtaja Jari Piirainen 040 586 2006
Valmiuspäällikkö Jori Nordström 0400 656 171
Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen 040 503 1110
Talouspäällikkö Tiina Hietikko 040 589 7550
Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius 0400 438 090
Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma 040 167 8637
Alustarkastaja Taneli Mauno 040 561 6516
Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä 040 584 5222
Bågaskärin isäntä Tomas Backman 040 728 9939.
Kannen kuva Eero Nurmikko
Meripelastuksen
Grand Old Man,
Simo Peräkorpi, s. 26.
Komentosillalla
På bryggan
M
eripelastusseura perustettiin jo 1897. Järjestö
on siis 117 vuoden
ikäinen. Pitkästä ja ansiokkaasta
historiasta huolimatta ei toiminta
ole suurelle yleisölle tuttua. Historian saatossa on pelastettu ja avustettu varmasti yli 100.000 ihmistä
erilaisesta pulasta merellä tai järvillä. Tuokaan asiakaskunta ei ole
tuonut riittävästi tunnettuutta arvokkaalle vapaaehtoistyölle.
Laaja tunnettuus on toiminnan
arvostamisen ja tukemisen näkökulmasta erityisen tärkeää. Itse vapaaehtoisella auttamis- ja pelastustoiminnalla on todella hyvä maine
ja julkikuva. Miten saisimme sen
ihmisten tietoisuuteen?
Tunnettuuden lisääminen on
tarpeen myös Seuran oman varainhankinnan lisäämiseksi. Tällä hetkellä elämme sellaisia aikoja, jolloin
kaikkia julkisia tukia leikataan tai
ainakin tarkastellaan tiheällä kam-
malla. Näin ollen ei ole odotettavissa merkittäviä lisäresursseja valtion tai kuntien tai edes RAY:n
suunnasta. Itse asiassa RAY:n
uudet avustuslinjaukset tulevat vaikuttamaan Seuran investointiavustuksiin siten, että 2019 alkaen
Seuran alushankintoihin, isompiin
peruskorjauksiin ja vuosikorjauksiin voi saada enintään 70% kuluista
avustuksena. Tällä hetkellä alushankintojen ja isojen peruskorjausten avustusprosentti on 85 ja
vuosikorjauksissa 100. Myös lästimaksulaista ollaan luopumassa ensi
vuoden alusta ja sekin tulee leikkaamaan Seuran tuloja ennakkotiedon mukaan tähän vuoteen verrattuna noin 60.000 €.
Jotta em. leikkauksista ja haasteista selvitään ja voimme jatkaa
toiminnan kehittämistä, täytyy
vuoteen 2019 mennessä hankkia
vähintään 500.000 € / vuosi lisätuloja oman varainhankinnan kautta.
Näytön paikka
Upp till bevis!
S
jöräddningssällskapet grundades redan år
1897 och har alltså uppnått en ålder på
117 år. Trots sin långa och förtjänstfulla
historia är Sällskapet inte så väl känt bland den
breda allmänheten. Under årens lopp har vi
räddat och hjälpt säkert över 100 000 människor
i knipa på sjön. Trots denna kundkrets har vårt
dyrbara frivilligarbete inte blivit tillräckligt välkänt.
Det är speciellt viktigt med stor välkändhet
när man tänker på värdesättningen av och
stödet för verksamheten. Den frivilliga hjälpoch räddningsverksamheten har i sig ett mycket
gott rykte och ger en god allmän bild utåt, men
hur skulle vi kunna utöka medvetenheten om
den bland människorna?
Det är nödvändigt att öka välkändheten också
med tanke på Sällskapets medelanskaffning. För
tillfället är läget det att alla offentliga understöd
skärs ner eller sätts under luppen. Det här betyder att vi inte har att vänta betydande tilläggsresurser från staten eller kommunerna – eller
Penningautomatförbundet. I själva verket
kommer Penningautomatförbundets nya rikt-
4
Meripelastaja 3-14
Seuran uusi strategia linjaa seuraavien vuosien tavoitetta ja päämäärää seuraavasti: ”Seura parantaa vapaaehtoisen meripelastuksen tunnettuutta, julkisuuskuvaa ja markkinoi Seuran jäsenpalveluita (Trossi) sekä vahvistaa
lahjoitusten osuutta seuran omassa
varainhankinnassa. Trossi- jäsenpalvelun avulla tavoitellaan 40 000
veneilijää jäseniksi Seuraan.”
Pelkästään asian kirjaamisella tavoite ei tietenkään toteudu vaan
sen eteen on meidän kaikkien tehtävä kovasti töitä. Trossi-jäsenten
määrää kasvattamalla nykyisestä
reilusta 11.000 jäsenestä strategian
mukaiseen 40.000 Trossi-jäseneen
saavutamme tuon talouskasvutavoitteen. Tällä hetkellä ja nykytoimillamme Trossi-jäsenten määrä
kasvaa noin 1000-1200 henkilöllä/
vuosi. Eli kovasti on tahdin parannuttava, jos tavoitteeseen aiotaan
yltää.
linjer för understöden att inverka på Sällskapets
investeringsunderstöd så att man från och med
2019 får täcka endast 70 % av kostnaderna för
Sällskapets båtanskaffningar, större grundliga
reparationer och årsreparationer med understöden. I dag är understödsprocenten för större
grundliga reparationer och båtanskaffningar 85
och för årsreparationer 100 procent. Lagen om
lästavgift upphävs dessutom i början av nästa
år, vilket enligt preliminära uppgifter medför en
minskning i Sällskapets inkomster på 60 000 €
jämfört med i år.
För att klara av ovan nämnda nedskärningar
och utmaningar och för att kunna fortsätta att
utveckla verksamheten är vi tvungna att skaffa
extra inkomster på minst 500 000 €/år genom
egen medelanskaffning före år 2019.
I Sällskapets nya strategi fastställs målen och
målsättningen för de kommande åren på följande sätt: ”Sällskapet förbättrar sjöräddningens
välkändhet och bild utåt, marknadsför Sällskapets medlemstjänster (Trossen) samt stärker
donationernas andel i sin egen medelanskaffning. Målet är att med hjälp av Trossen-tjänsten
Pelkästään Trossi-palvelun avulla
emme kuitenkaan tunnettuuttamme ja varainhankintaamme saa
kuntoon. On oltava muitakin keinoja. Kuluvan vuoden aikana
olemme ”opetelleet” mainoskampanjointia ja siihen kytkettyjä lahjoituspyyntöjä. Tulos on vielä kovin
heikko, mutta valitulla tiellä aiomme kuitenkin jatkaa tämän
vuoden kokemuksista oppia ottaen.
Meripelastusseuran nettisivuilta
löytyvät ohjeet testamenttilahjoituksen tekemiseksi. Aihe on herkkä
ja testamenttimarkkinointiin ei
Suomessa olla juurikaan totuttu.
Koska monet kansalaisjärjestöt
få Sällskapets medlemsantal att öka till 40 000”.
Fastställande av ett mål betyder ju inte att det
uppnås automatiskt; vi måste alla jobba hårt för
det. Genom att få Trossen-medlemmarnas antal
att öka från det nuvarande dryga 11 000 medlemmar till strategins 40 000 kan vi uppnå målet
för vår ekonomiska tillväxt. För tillfället och
med nuvarande åtgärder kommer antalet Trossen-medlemmar att öka med ca 1 000–1 200
personer/år. Vi måste alltså trappa upp takten
på allvar om vi önskar uppfylla målet.
Vi kan dock inte förbättra vår välkändhet och
medelanskaffning endast med Trossen-tjänsten.
Det måst finnas också andra sätt. Under det
gångna året har vi satt oss in i hur man sköter
reklamkampanjer och donationsfrågor i anslutning till dem. Resultatet är än så länge ganska
skralt, men vi kommer att fortsätta på denna
väg ännu ett tag och ta lärdom av erfarenheterna under det gångna året.
På Sjöräddningssällskapets webbsidor finns
anvisningar om hur man kan göra testamentsgåvor. Ämnet är känsligt, och i Finland är vi inte
vana vid marknadsföring i testamentsfrågor. Ef-
Vuonna 2014 oli 28.9. mennessä suoritettu 1500 tehtävää, joissa autettiin 4061 ihmistä ja 1233 alusta.
ovat asiassa aktivoituneet, tuomme mekin
esille testamenttilahjoituksen mahdollisuuden. Yleishyödyllisille järjestöille, kuten
Meripelastusseuralle, tehdyistä lahjoituksista ei makseta perintöveroa.
Kuten jo alussa mainitsin, tunnettuuden
ja varainhankinnan kehittämiseen tarvitaan meitä kaikkia. Seuran toimisto
tuottaa tukimateriaalia tarpeen mukaan,
jotta jokainen jäsen voi omalla toiminnallaan edistää arvokkaan työmme tunnetuksi tekemistä ja saada siten ihmisten
kukkaronnyörit avautumaan vaikkapa
tekstiviestilahjoituksen muodossa. Tutustuthan itsekin Seuran sivuilta löytyviin
monenlaisiin lahjoitusmahdollisuuksiin.
Klikkaa itsesi sisään www.meripelastus.fi
etusivulla olevaa punaista ”Lahjoita” tunnusta painamalla.
Tehdään yhdessä toiminnastamme tunnettua ja haluttua!
Jari Piirainen
toimitusjohtaja
tersom många medborgarorganisationer
har blivit aktiva på området, kommer
också vi att erbjuda möjligheter till testamentsgåvor. Donatorer behöver inte betala skatt på donationer till allmännyttiga
organisationer, såsom Sjöräddningssällskapet.
Som jag redan nämnde tidigare, bör vi
alla dra vårt strå till stacken när det gäller
främjandet av vår välkändhet och medelanskaffning. Vid Sällskapets kontor tar vi
fram hjälpmaterial enligt behov, och varje
medlem kan genom sin verksamhet främja
vårt värdefulla arbetes välkändhet och få
folk att lätta på penningpungen, exempelvis genom sms-donationer. Ta också du
en titt på de olika donationsmöjligheterna
på Sällskapets sidor. Klicka på den röda
”Lahjoita”-knappen på adressen www.meripelastus.fi/sv/.
Låt oss tillsammans göra vår verksamhet välkänd och populär!
Jari Piirainen
verkställande direktör
Uusi tapa tukea Meripelastusseuraa – ryhdy tekstiviestillä
kuukausilahjoittajaksi!
n–Vapaaehtoista meripelastustyötä voi nyt
tukea myös kuukausittain puhelinlaskulla veloitettavalla viiden tai kymmenen euron kuukausilahjoituksella. Kuukausilahjoittajaksi liittyminen
on helppoa: lähetä viesti K5 tai K10 numeroon
16155.
Kuukausilahjoituksen laskutusviesti lähtee
joka kuukauden 10. päivä. Palvelun voi lopettaa
koska tahansa lähettämällä viestin K5 SULJE tai
K10 SULJE numeroon 16155.
Tekstiviestillä voi tehdä myös yksittäisen lah-
joituksen Meripelastusseuralle. Viiden euron kertalahjoitus viestillä LAHJOITUS tai kymmenen
euron kertalahjoitus viestillä LAHJOITUS10 numeroon 16155.
Lahjoituksellasi olet mukana ylläpitämässä vapaaehtoista meripelastustoimintaa ja autat pelastamaan ihmishenkiä vesillämme. Sydämellinen kiitos tuestasi!
Järvipelastustyötä
Korpilahdella jo 50
vuotta
n–Korpilahden järvipelastajat juhlivat 13.9. yhdistyksen puolivuosisataista taivalta. Paikalle oli saapunut
runsas joukko kutsuvieraita sekä Päijänteen alueen yhdistyksiä aluksineen.
Juhlapäivän kruunasi aurinkoinen ja
lämmin sää.
Korpilahden järvipelastajien perustamiskokous pidettiin 1.9.1964. Yhdistyksen nimi oli Korpilahden järviosasto
aina vuoteen 1997 saakka. Yhdistyksen jäsenmäärä on tätä nykyä vakiintunut noin 130 jäseneen.
Siitä aktiivien osuus on kuitenkin runsas ja yhdistyksen tilanne näyttä tällä hetkellä hyvältä, sillä uusia
innokkaita jäseniä on saatu mukaan operatiiviseen toimintaan.
– Porukka pysyy ja paletti pyörii, totesi yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Vuorinen puheessaan.
Tilaisuudessa julkistettiin myös Korpilahden järvipelastajat 50 vuotta – historiikki, jonka on koonnut
Markku Lahti.
Teksti ja kuva: Tero Valkonen
Myötätuulipalkinto Meripelastusseuralle
n–Suomen Purjelaivasäätiö on palkinnut
Suomen Meripelastusseuran Myötätuulipalkinnolla. Palkinto jaettiin Turussa Gangut Regatan palkintojenjakotilaisuudessa 2. elokuuta. Palkinnon myöntämisperusteena oli
erityisesti vapaaehtoisten meripelastajien
ansiokas toiminta kesällä 2013 Helsingissä
vierailleen Tall Ships Race´n turvavenetehtävissä.
Palkinnon vastaanottivat Seuran hallituksen
varapuheenjohtaja Pertti Helaniemi ja
toimitusjohtaja Jari Piirainen.
Lue uusimmat tiedotteet:
www.meripelastus.fi.
Meripelastaja 3-14
5
Kemin uusi pelastusalus on PV Teippari
n–Kemin yhdistyksen uusi pelastusalus kastettiin PV Teippariksi 28.6. Kaunis tilaisuus järjestettiin Kemin sisäsatamassa, jonne
oli saapunut runsaasti juhlaväkeä. Aluksen siunasi kirkkoherra
Markku Korpela ja kastekummina toimi 4-vuotias Pinja Nyrhinen.
Alus sai nimensä sponsorinsa Mainostalo Teipparin mukaan.
”Pohjolan toiseksi nopein” PV Teippari on toimintavalmiudessa
koko avovesikauden ajan alueellaan Torniosta Kuivaniemeen.
Meripelastusseuran puheenjohtaja Jari Piirainen luovutti uuden
aluksen avaimet Kemin yhdistyksen puheenjohtajalle Kari Siimekselle. Teippari on Marine Alutechin valmistama, 12-metriä
pitkä ja 3,5 metriä leveä pelastusalus, jossa on vesisuihkupropulsio. Alus siirtyi Kemiin Lahdesta.
teksti: Sanja Starck
Öljyntorjuntaan lisää yhteistyötä
n–Suomessa tapahtuu vuosittain noin 2 000 öljyvahinkoa, joista suurimmassa osassa ympäristöön
pääsee vain pieniä määriä öljyä. Itämerellä sattuu vuosittain noin 130 eritasoista alusonnettomuutta. Turvallisuusriskit ovat kasvaneet laivaliikenteen lisääntyessä
ja ilmastonmuutoksen lisätessä sään ääri-ilmiöitä.
Öljyntorjuntaan varautuminen on viranomaisten
vastuulla, mutta vapaaehtoisilla on tärkeä merkitys
käytännön tehtävissä. WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot, pelastuspalvelujärjestöt ja palokunnat
ovat avainasemassa. Nykyisellään kolmannen sektorin
käyttöä ja yhteistoimintaa ei ole kokonaisvaltaisesti
suunniteltu eikä harjoiteltu.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) käynnistää tänä syksynä Vapaaehtoisten osallistuminen öl-
PV Teippari on saanut kasteensa. Etualalla Mainostalo Teipparin toimitusjohtaja
Sakari Laukkanen, aluksen kummi Pinja Nyrhinen, jolle kukkia ojentamassa Kemin
yhdistyksen koulutusvastaava Lasse Koskinen (kuva Matti Tranberg).
jyntorjuntaan –hankkeen. Hankkeen tavoitteena on
määritellä vapaaehtoistoimijoille soveltuvat tehtävät,
koulutus ja toimintamalli vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistoimintaan merkittävässä öljyntorjuntatilanteessa sekä luoda toimintamalli järjestäytymättömien kansalaisten ja uusien vapaaehtoisten kouluttamiseen toimintaan. Lisäksi pyritään lisäämään järjestöresurssien tunnettuutta ja käyttöä kuntien ja viranomaisten varautumisessa.
Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Suomen
WWF, Suomen Punainen Risti, Suomen Meripelastusseura ja Suomen Lentopelastusseura. Hanke toteutetaan viranomaisten kanssa yhteistyössä ja sen rahoittaa Reijo Rautauoman säätiö.
Lämpökamera PV Kotkaan
Kotkan Meripelastusyhdistyksen PV Kotkaan on hankittu
lahjoitusvaroin Flirin M-sarjan kiinteästi asennettava lämpökamera. Gyrostabiloitu lämpökamera täydentää aluksen navigointilaitteita ja parantaa aluksen käytettävyyttä erityisesti etsittäessä henkilöitä vedestä ja tilanteissa, joissa näkyvyys on
olosuhteiden takia rajoitettu. Valmistajan mukaan laitteella voidaan havaita pieni alus jopa kahden mailin etäisyydeltä. Lämpökameraa käytetään selkeällä ohjainyksiköllä ja kameran tuottama kuva voidaan jakaa kaikkiin aluksen monitoreihin sekä
yhdistää mm. Navnetin jaettuun näyttöön.
Kuva: Kotkan Meripelastusyhdistys
Teksti: Jouni Hokkanen
Avunpyynnöt hätätilanteessa
merellä 0294 1000 tai VHF 16 / VHF-DSC 70
sisävesillä 112
6
Meripelastaja 3-14
Pyhäjärven
Järvipelastajat
palkittiin
n–Satakunnan Maaseutugaalassa palkittiin 19. syyskuuta EUohjelmakauden onnistuneita
hankkeita. Perusteena oli, että
hankkeet on hoidettu innostuksella ja mallikkaasti.
Yksi palkituista oli Pyhäjärven
Järvipelastajat, joka palkittiin
Säkylän järvipelastusasemahankkeesta. Hankkeen rahoittajana oli Leader Pyhäjärviseutu.
Vahinkoja sattuu. Sinäkin voit tarvita Meripelastusseuraa. Viime vuonna se auttoi 3000 ihmistä merellä ja järvillä. Osa tarvitsi vain hinausta,
osa oli kuolla. Meripelastusseura on vapaaehtoistyöhön perustuva järjestö, jonka toimintaa rahoitetaan lahjoitus- ja avustusvaroin.
Auta Meripelastusseuraa olemaan olemassa ja auttamassa lähettämällä viiden euron hintainen tekstiviesti LAHJOITUS numeroon 16155.
meripelastus.fi
Rahankeräyslupa 2020/2013/2491, Poliisihallitus, Arpajaishallinto. Lupa on voimassa 28.6.2013-30.5.2015 Koko Suomen alueella Ahvenenmaata lukuunottamatta. Lahjoituspalvelun mahdollistaa Arena Interactive.
Onko vapaaehtoinen meripelastustyö lähellä sydäntäsi ja haluat tukea Suomen Meripelastusseuran
toimintaa? Oletko harkinnut testamenttilahjoituksen tekemistä?
Testamenttilahjoitus vapaaehtoiselle meripelastustyölle
Testamentin tekeminen on helppoa. Siihen tarvitaan:
- pääsääntöisesti 18 vuoden ikää
- kirjallinen muoto
- kaksi vähintään 15-vuotiasta todistajaa.
Yleishyödyllisille järjestöille tehdyistä lahjoituksista ei makseta perintöveroa.
Tutustu testamenttioppaaseemme osoitteessa www.meripelastus.fi/testamenttilahjoitus tai ota yhteyttä
suoraan toimitusjohtajaamme Jari Piiraiseen, [email protected] tai puh. 040 586 2006.
St1-korttisi
käy myös
Shell-asemilla
maksuvälineenä.
Ja Shell-korttisi käyvät maksuvälineenä St1-asemilla.
Teik it oor liivit
K
ulunut kesä oli mielenkiintoinen, jos tuolla sanalla tarkoitetaan kylmää, kuumaa, vaihtelevuutta, sinilevää
ja ruuhkaa... Ei valittamista sillä saralla. Runsas veneily näkyi varsinkin Saaristomerellä, jossa satamat olivat
usein ”umpitäynnä” ja niin olivat roskikset ja septityhjennysasematkin.
Pidä Saaristo Siistinä ry tekee suhteellisen pienillä resursseilla arvokasta työtään meri- ja järvialueidemme
puhtaana/siistinäpidon parissa. Tänä kesänä ylitettiin se raja, johon he pystyvät nykyisellä kalustollaan venymään. Erityisesti Saaristomerellä toimivan Roope-aluksen kapasiteetti on tullut vastaan ja uuden aluksen
hankinta on edessä.
Vetoan voimakkaasti Sinuun, arvoisa lukijani, jotta ottaisit tästä haasteesta pienen puuhapisteen itsellesi. On ainakin kaksi
tapaa toimia.
Varmistaisitko, että jokainen lähipiirisi veneilijöistä tietää Pidä Saaristo Siistinä ry:n olemassaolon ja liittyisi siihen jäseneksi.
Muutama kymppi vuositasolla ei yksittäistä veneilijää heilauta mutta, jos yhdistyksen jäsenmäärää saataisiin kasvatettua
muutamalla kymmenellä prosentilla, toimintaedellytykset paranisivat huomattavasti.
Toinen tapa liittyy yhteiskuntamme ja liike-elämän vaikuttajiin. Jokainen meistä tuntee jonkun heistä. Kerro tälle tuttavallesi yhteisestä haasteestamme ja kysy mitä olisi tehtävissä.
Ehkä joku heistä innostuu osallistumaan Suomenlahden tilan
parantamiseen esim. panostamalla Saaristomerellä kipeästi
tarvittavan uuden aluksen rahoitukseen tms.
Otsikon vanha tuttu sanonta, ”ota tai jätä” rennosti suomennettuna, on taas pinnalla. Muoto ”Takit tai liivit” sopinee käsillä olevaan pelastusliivikeskusteluun ehkä paremmin. Siis
liivit vai ei. Siinäpä kysymys. Asiaa pohtii tällä hetkellä useampikin työryhmä niin viranomaisten kuin harrastuksemmekin piirissä. Äärimmäiset vaihtoehdothan ovat täydellinen
vapaus tai täydellinen pakko. Minusta kumpikaan ei sovi sivistysvaltioon. Etsitään siis kompromissia joka olisi kaikkien
hyväksyttävissä.
Haasteen ratkaisu lähtee mielestäni päällikön määritelmästä. Veneilijällä tulee olla selvä tieto missä veneissä on oltava nimetty päällikkö ja kuka voi toimia sellaisena. Vastuun siirto ketjussa eteenpäin on oltava myös aukottomasti todennettavissa,
tapa voi olla mikä tahansa mutta, jos todennusta ei ole tehtävissä, viranomaisella olisi oikeus määritellä kuka ko. veneessä
on päällikkö.
Sen lisäksi on tiedettävä mitkä ovat päällikön vastuut. Yhtenä erityisenä vastuuna päälliköllä on oltava koko miehistön turvallisuudesta huolehtiminen. Näin on nykyisenkin lain mukaan mutta päällikön määritelmää ei ole selvästi olemassa. Mainittu huolehtiminen sisältää mm. pelastusvälineiden (kelluntapukineet jne.) saatavuuden varmistamisen (=oltava veneessä)
ja tarvittaessa päällepukemisen edellyttämisen. Päällikkö siis vastaisi siitä, että olosuhteiden niin vaatiessa kelluntapukineet
ovat päällä. Tässä ratkaisussa jätettäisiin turvallisissa olosuhteissa hyvällä kelillä käytävät leppoisat veneilyt käyttöpakon ulkopuolelle mutta tilanteen niin vaatiessa päälliköllä olisi lain suoma oikeus (ja velvollisuus) vaatia kelluntapukineet käyttöön.
Myös silloin kun hän on yksin liikkeellä!
Näillä eväillä kohti syksyä.
Harri Sane
Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Espoon Pursiseuran kommodori, Espoon
Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n
veneilytoimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen.
Meripelastaja 3-14
9
Uudet
pelastusalusluokat
käyttöön
Meripelastusseuran alusluokkien tarkastelutyöryhmän
(ALTTR) työ saatiin päätökseen kesäkuun alussa ja Seuran uudet alusluokat vahvistettiin valtuuston ylimääräisessä kokouksessa 15.6. Ensimmäisistä uuden luokituksen mukaisista alushankinnoista päätetään syksyn
aikana.
M
eripelastusseuran aluskalusto on jaettu alusluokkiin, jotka määrittävät veneiden suorituskyvyn, varusteet ja miehityksen. Uudet alukset
ostetaan näiden luokkavaatimusten mukaisesti.
Viimevuosien hankinnat ovat perustuneet
vuonna 2005 tehtyihin määrityksiin.
Meripelastusseuran alustoimikunta ja hallitus totesivat loppuvuodesta 2012, että ympäröivän maailman kehitys sekä alustekniikan ja miehistöjen kehitys olivat tuoneet alusluokkien tarkastelun jälleen ajankohtaiseksi. Tarkastelua tekemään nimitettiin
alusluokkien tarkastelutyöryhmä (ALTTR), joka koostui vapaaehtoisista meripelastajista, Meripelastusseuran toimiston henkilöstöstä sekä Rajavartiolaitoksen ja Ahvenanmaan Meripelastusseuran edustajista.
Kymmenhenkinen työryhmä teki töitä intensiivisesti keväästä
2013 kevääseen 2014. Tehtävänannossa työryhmälle asetettiin tavoitteiksi nykyisten alusluokkien toimivuuden tarkastelu, propulsiovaihtoehtojen vertailu sekä alusten navigointi-, kommunikointija pelastusvarusteiden tarkastelu. Käytännön työ sisälsi muun muassa nykyisten omien ja yhteistyökumppaneiden alusten koeajoja,
veneiden käyttäjien haastatteluja, miehistölle suunnatun sähköisen
kyselyn, telakkavierailuja sekä lukuisiin asiakirjoihin tutustumista.
Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja Rajavartiolaitos antoivat
oman näkemyksensä Meripelastusseuran tulevaisuuden aluksiin.
Testausviikonloppu Espoossa
Suurimpia ja näyttävimpiä ponnistuksia alusluokkien tarkastelutyössä oli veneiden suuri testausviikonloppu, jossa otettiin veneestä mittaa oikein urakalla. Espoon Mellsteniin oli koottu parikymmentä erilaista työ- ja pelastusvenettä joilla ajettiin 12 –kohtainen testirata. Testiradalla teemoina olivat muun muassa paaluveto, kylkihinaus, kuormankanto, paaripotilaan käsittely, vedestänosto sekä manoveeraus, kääntyvyys ja kiihtyvyys. Samoja asi-
10
Meripelastaja 3-14
oita sisälsivät myös muut ALTTR:n tekemät
koeajot, joita tehtiin alusten asemapaikoilla
ja alusten omien miehistöjen kanssa.
Toukokuiset testipäivät päättivät myös
ALTTR:n tiedonkeruun ja testien päätteeksi
työryhmä vetäytyikin viimeistelemään esitystään Meripelastusseuran alusluokiksi.
Työryhmällä oli käytettävissä tuhansia valokuvia ja puolensataa muistiota, raporttia,
taulukkoa ja muuta tiedostoa, joita talven
mittaan työryhmä oli laatinut ja käsitellyt
muun muassa viikoittaisissa videopalavereissa.
Neljä pelastusveneluokkaa ja
apuvene
Työryhmän esitys Meripelastusseuran valtuustolle sisälsi neljä erilaista toimintakykyja varusteluluokkaa sekä viisi erilaista veneratkaisua. Varuste- ja toimintakykyvaatimuksia pyrittiin yhtenäistämään viranomaisten vastaavien luokitusten kanssa.
Vertailussa olivat mukana Rajavartiolaitoksen SRU-vaatimukset, öljyntorjuntaaluksille asetetut vaatimukset ja vuokraveneiden katsastusvaatimukset. Varusteluokat
on nimetty A:sta D:hen, A:n ollessa kevyin
ja D:n suurimpiin aluksiin.
Varsinaiset veneiden toteutusratkaisut on
nimetty nykyisten alusluokkien mukaan AV
(apuvene) ja PV1-PV4 (pelastusvene). Nykyisiä PV5 ja risteilijäluokan aluksia esitys
ei kata, koska uusien tämän kokoluokan alusten
tarve nähtiin vähäiseksi lähitulevaisuudessa. Nykyiset kyseisten
luokkien alukset
noudattavat jatkossa varusteluluokkaa D. Apuveneet varustellaan suorituskykyluokka A:n mukaan, PV1:set
luokan B mukaan.
Varusteluluokassa
C on kaksi toteutustapaa, hiukan
kevyempi PV2 –
luokan katettu pelastusvene, jossa kuitenkaan kaikki varusteet eivät ole jatkuvasti
mukana vaan varustusta täydennetään tehtävän luonteen mukaan ja PV3 –luokan
vene, jonka säilytystilat ja kuljetuskapasiteetti mahdollistaa kaiken tarpeellisen varustuksen kuljettamisen jatkuvasti mukana.
Seuraavat alushankinnat
päätetään syksyn aikana
Meripelastusseuran valtuusto hyväksyi kesäkuussa ylimääräisessä kokouksessaan Bågaskärissä alusluokkien tarkastelutyöryhmän raportin ja sen ohessa olleet esitykset alusten katsastusvarusteiksi ja uusiksi
alusluokiksi. Nyt alusluokkien tarkastelutyöryhmän työn päätyttyä Meripelastusseuran
valtuuston hyväksymän toimintamallin mukaisesti tulevaisuuden alushankkeet tulevat
olemaan Meripelastusseuran pysyvien toimikuntien, valmiustoimikunnan ja alustoimikunnan ohjauksessa. Toimikunnat ovat
kokoontuneet kesän jälkeen ja seuraavista
konkreettisista alushankkeista sekä alushankintasuunnitelman toteuttamisesta tehdään
päätöksiä syksyn valtuustossa.
Teksti: Ilari Hatakka
UUDET ALUSLUOKAT
A B
C D
Meripelastaja 3-14
11
Uudet pelastusalusluokat käyttöön
Alusluokat
Apuvene
Kauttaaltaan hitsaamalla valmistettu täysin polyeteenirakenteinen, polyeteeniponttonilla varustettu sarjavalmisteinen / tilaustyönä tehty avonainen apuvene keulaportilla ja työskentelykannella.
n•Pituus:
4-5 m
2,1 m - 2,4 m
n•Huippunopeus: > 30 kn
n•Vetolaite: 1 noin 37 kw (50hv) perämoottori
n•Toimintasäde: 30 NM
n•Toiminta-alue: apuveneenä järvialueilla ja
saaristossa.
n•Miehistö: kansimies + harjoittelija
n•Leveys:
PV1
RIB-tyyppinen polyeteeni- , alumiini-, lujitemuovitai komposiittirakenteinen kölisuojalla varustettu
sarjavalmisteinen / tilaustyönä tehty avonainen
ensilähdön vene keulaportilla tai ilman.
n•Pituus:
7m
> 2,7 m
n•Huippunopeus: > 40 kn
n•Vetolaite: 1 tai 2 yhteisteholtaan noin 74135 kw (100-180hv) perämoottoria
n•Toimintasäde: 60 NM
n•Toiminta-alue: ainoana yksikkönä sisävesillä
ja suojaisilla vesialueilla tai toisena veneenä
koko maassa
n•Miehistö: perämies + kansimies
n•Leveys:
PV2
RIB, FRB tai avonainen alumiini-, lujitemuovi- tai
komposiittirakenteinen ja keskihytillinen ns. ympärikäveltävä sarjavalmisteinen tai tilaustyönä
tehty kevyt partiointiin soveltuva pelastusvene
keulaportilla tai ilman.
n•Pituus:
8m
3m
n•Huippunopeus: > 40 kn
n•Vetolaite: 1 tai 2 noin 112-224 kw (150-300
hv ) perämoottoria tai 1 vesisuihku ja noin
373 kw (500 hv ) dieselmoottori
n•Toimintasäde: 80 NM
n•Toiminta-alue: järvillä ja merellä hiljaisilla/
pienillä paikkakunnilla ainoana veneenä tai
erityisen vilkkailla alueilla toisena yksikkönä
n•Miehistö: perämies + kansimies
n•Leveys:
12
Meripelastaja 3-14
Aluskuvat ovat Meripelastusseuran nykyisistä käytössä olevista veneistä sekä vastaavista muiden maiden meripelastusviranomaisten ja vapaaehtoisorganisaatioiden aluksista. Ne ovat vain suuntaa-antavia esimerkkejä uusista alusluokista.
PV3
RIB, FRB tai avonainen alumiini-, lujitemuovi- tai komposiittirakenteinen ja keskihytillinen ns. ympärikäveltävä sarjavalmisteinen tai tilaustyönä tehty partiointiin soveltuva pelastusvene keulaportilla tai
ilman.
n•Pituus:
10 m
3,3 m
n•Huippunopeus: > 40 kn
n•Vetolaite: 2 noin 186-224 kw (250-300hv) perämoottoria tai 1
vesisuihku ja
noin 597 kw (800hv) dieselmoottori.
n•Toimintasäde: 125 NM
n•Toiminta-alue: kaikki järvialueet ja keskikokoiset
rannikkopaikkakunnat päätyökaluna.
n•Miehistö: päällikkö + kansimies
n•Leveys:
PV4
Kauttaaltaan hitsaamalla valmistettu täysin alumiinirakenteinen tai vastaavasti lujitemuovi- tai komposiittirakenteinen hytillinen kannellinen
tilaustyönä tehty partiointiin soveltuva raskas pelastusvene.
n•Pituus:
13 m
3,3 m
n•Huippunopeus: > 40 kn
n•Vetolaite: 2 noin 186-224 kw (250-300hv) perämoottoria tai 1
vesisuihku ja noin 597 kw (800hv) dieselmoottori.
n•Toimintasäde: 150 NM
n•Toiminta-alue: vilkkaat, suuret merialueet ja sisävesillä
suurimmat ja vilkkaimmat asemat, yhteistyössä viranomaisen
kanssa (eh, pelastus).
n•Miehistö: päällikkö + 2 kansimiestä
n•Leveys:
Meripelastaja 3-14
13
Hinaajana ja
hinattavana
Oma apu on vesilläkin se paras apu.
Kahdessa edellisessä tämän juttusarjan
jutussa on kerrottu monta vinkkiä siitä,
miten ongelmatilanteita voidaan välttää tai miten niistä voi selvitä omin voimin. Joskus tulee kuitenkin eteen se
tilanne, että on antauduttava köyden
jatkoksi. Meripelastusseuran alukset
hinaavat asiakasta joka toisessa hälytystehtävässä, vuodessa noin 550 kertaa.
H
uviveneilijän voi olla tarpeen tarjota
omaa köyttä myös kanssaveneilijälle. Vesillä, kuten maillakin, jokainen on velvollinen onnettomuuden sattuessa tai muun vaaran uhatessa
auttamaan ja ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin. Ajelehtivan kanssaveneilijän ottaminen hinaukseen on molemmilta venekunnilta taitoa ja tarkkuutta vaativa suoritus,
mutta se voi pelastaa toisen lomamatkan ja tarjoaa itselle hyvän mielen.
Meripelastusseura ja muut vesillä toimivat
tahot auttavat aina pyydettäessä, mutta toisen
veneilijän tarjoama apu on todennäköisesti viranomaista tai vapaaehtoista pelastajaa nopeammin paikalla – pitkien välimatkojen maassamme tunnin odotus ei ole poikkeuksellista.
Ajelehtivan tai hätäankkuroinnin tehnyttä venettä uhkaavat aina esimerkiksi säätilan muutos
ja muu laivaliikenne. Jos oman veneen voima
ja miehistön kyvyt riittävät, on kaverin hinaaminen lähimpään turvalliseen paikkaan jopa
kansalaisvelvollisuus.
Teknisesti haastavaa
Valmistaudu huolellisesti!
Hinaus on teknisesti haastava suorite. Jos huviveneitä ei ole suunniteltu erityisesti hinattaviksi, niin ei myöskään hinaajiksi. Hinauksessa
hinaajan ja hinattavan välillä vallitsevat aina
suuret voimat. Voimia on vaikea havaita, mutta
ne saattavat ilmentyä ikävästi esimerkiksi
köyden katkeamisena tai knaapin pettämisenä.
Useimmiten paras tulos saavutetaan, jos hinaava ja hinattava alus ovat tyypiltään ja painoluokaltaan samantapaisia. Erityisesti tietenkin
pienemmällä veneellä isompaa hinattaessa
riskit kasvavat.
Meripelastusseuran pelastusalukset tekevät
avustussopimuksen aina asiakkaan kanssa
ennen hinausta. Samankaltainen sopimus kannattaa, edes suullisesti, tehdä kaverinkin venettä
hinaamaan lähtiessä. Aluksen päällikkö viimekädessä vastaa aina kaikesta toiminnastaan vesillä. Hinattavan aluksen kipparin kanssa voi
sopia, että kumpi tahansa voi keskeyttää avustuksen, mikäli katsoo siihen aihetta ja kumpikin
vastaa mahdollisista oman veneensä vaurioista.
Viimeistään siinä vaiheessa, kun ryhdytään
avustamaan toista venettä tai ottamaan apua
vastaan, on pelastusliivien pukeminen oikea
ratkaisu. Kun kaksi alusta, pientäkin on vierekkäin, lisääntyy aaltojen aiheuttaman riskit puhumattakaan aikanaan hinauksen aikaisista nykäyksistä ja muista veteen joutumisen vaaroista.
Valitettavasti Meripelastusseurankin alukset
ovat useasti olleet todistamassa tilannetta, jossa
kesken hinauksen hinattavasta aluksesta on
henkilö pudonnut veteen. Kun toinen vene on
jo hinauksessa, on pelastustoimiin ryhtyminen
aina hankalampaa ja hitaampaa.
Hinauksen alkuvalmisteluihin kuuluu vähintään suullinen hinaussuunnitelman tekeminen
avustettavan kanssa. Molempien veneiden kippareiden on tiedettävä, mitä ollaan tekemässä
ja minne menossa. Jo tässä vaiheessa kannattaa
myös sopia, kuinka hinauksen aikana pidetään
yhteyttä – käytetäänkö käsimerkkejä vai onko
käytössä ehkä radiopuhelin? Hätätilanteessa sopimusten tekoon tai käsimerkeistä sopimiseen
Kultaiset säännöt
14
Meripelastaja 3-14
- Valmistele hinaus hyvin.
- Selvitä vastuunjako.
- Varmista hinausköyden kiinnitys.
- Noudata suurta varovaisuutta köyden läheisyydessä.
- Pidä nopeus riittävän alhaisena.
- Seuraa hinattavan käyttäytymistä ja pidä yhteyttä hinattavaan koko hinauksen ajan.
- Olkaa valmiita keskeyttämään hinaus (valmius
irrottaa köysi ja ankkuroitua).
ei välttämättä ole aikaa, vaan hinaukseen
ottaminen pitää tehdä heittoliinan avulla.
Oikeanlainen köysi
oikein kiinnitettynä
Hinaukseen tarvitaan aina paljon köyttä.
Meripelastusaluksilla käytetään kelluvaa
köyttä, mutta hätätapauksessa mikä vain
riittävän paksu ja pitkä köysi sopii. Köyden
olisi kuitenkin hyvä olla yhtenäinen, sillä
hinauksessa solmut kiristyvät ja toisaalta
heikentävät köyttä. Käytännössä hinausköysien pituuden pitäisi olla 30 metristä
ylöspäin, katetuissa veneissä yli 50 metriä.
Riittävän pitkä köysi on silloin, kun köyden
oma paino jaksaa painaa köyden keskikohdaltaan lähelle vesirajaa tai jopa veteen
saakka. Osana hinausvalmisteluja köysi
tulee selvittää kannelle ja köyden kiristyessä pysyä poissa juoksevan köyden lähettyviltä.
Hinausköyden kiinnitykselle ei aina ole
vaihtoehtoja. Hinattavassa aluksessa trailerisilmukka on usein paras paikka köydelle. Hinaavassa aluksessa tilanne voi olla
haastavampi. Kiinnityskohdan pitäisi olla
potkuri- ja peräsinlinjan etupuolella ohjailtavuuden säilyttämiseksi. Kiinnityspiste
pitää olla myös veneen kölilinjassa tai
vaihtoehtoisesti kuorma on jaettava veneen laidalla oleviin pollareihin nk. längillä. Myös hinattavassa voi joutua käyttämään Y-suitsia, jos yhtä riittävän vahvaa
hinauspistettä ei löydy. Huviveneissä
knaapit on usein ruuvattu vain kannen
läpi. Klyysit voivat olla niin pieniä, ettei
paksu köysi mahdu niihin. Purjeveneessä
voi koittaa hyödyntää vinssejä.
Hinausnopeus tulee sovittaa aina tilanteen mukaan. Reitin mutkaisuus, aallokko,
hinaavan ja hinattavan kokoero sekä muu
vesiliikenne voivat asettaa vaatimuksia hinausnopeudelle. Yleisenä nyrkkisääntönä
on esitetty, että hinattavan vesilinjan pituudesta vähennetään yksi metri ja tämä
on hinausnopeus solmuina.
Saavutaan satamaan
Satamaan saavuttaessa on usein köyttä lyhennettävä ohjailtavuuden säilyttämiseksi.
Kun hinausnopeutta vähennetään, täytyy
muistaa, että hinattavassa ei ole ”jarruja”
käytettävissä ja erityisesti uppoumarunkoiset veneet jatkavat matkaa vielä pitkään
vedon jo loputtua. Riittävän pitkä köysi on
tässäkin turvana, ettei hinattava tule hinaajan perälautaan.
Meripelastusalus ottaa hinattavan usein
kylkikiinnitykseen loppumatkaksi, mutta
huviveneissä kiinnitysten järjestäminen on
hankalampaa ja heikkotehoisella, akselivetoisella veneellä ohjaaminen käy haastavaksi, ellei sitä ole aiemmin harjoitellut.
Satamaan saapuessa onkin hyvä liu’uttaa
hinattava lähelle laituria ja vetää loppumatka köysillä. Jos satamaan saapuminen
epäilyttää, voi taas apua pyytää kanssaveneilijöiltä tai soittaa jo matkalta pelastusalus vastaan ja auttamaan satamamanöövereissä.
Asettele hinausköysi kannelle vyyhtimällä.
Pieni peräkansi: pituussuuntaan. Iso peräkansi:
poikkisuuntaan.
Malleja hinausköyden kiinnityksestä.
Teksti: Ilari Hatakka
Nopeus tilanteen mukaan
Hinaus tulee aloittaa rauhallisesti. Köyden
kiristyminen on yksi todennäköisimpiä
hetkiä pollareiden pettämiselle tai köyden
katkeamiselle. Köyden kiristymistä voi
pehmentää asettelemalla veneet niin, että
kölilinjat ovat rinnakkain. Tällöin ensimmäinen nykäys tulee kuitenkin sivulle,
joka taas voi olla epäedullinen suunta kiinnityspisteille.
Meripelastaja 3-14
15
Tiedämme
miTä
vaadiTaan.
Tarjoamme jokaiselle asiakkaalle oikean turvan, oikean avun ja oikean
hinnan. Asiakkaamme tietävät voivansa luottaa meihin vahingon sattuessa.
Emme jätä ketään rannalle. Meille joka ikinen vene on se tärkein.
veneenomisTajan puolella vuodesTa 1938.
www.alandia.fi 020 52 52 52
29.
meripelastustaitokilpailut
Tampere 30.8.2014
18
Meripelastaja 3-14
29. Meripelastustaitokilpailut Tampereella 30.8.2014
Uudistetut kisat kansallismaisemassa
Vuosi sitten Turun meripelastustaitokilpailujen päätösjuhlassa SMPS Pirkanmaan puheenjohtaja Vesa Rauhala
ilmoitti omalla vaatimattomalla tavallaan, että Pirkanmaa aikoo järjestää
Tampereella vuonna 2014 kaikkien
aikojen parhaat meripelastustaitokilpailut manserockhengessä ja vielä
kansallismaisemassakin. Tulipahan luvattua.
Heti Turun kilpailuista palattua alkoi kuhina. Mitä voitaisiin tehdä ja mitä haluttaisiin tehdä? Tällainen vapaa
ehdottelu kulminoitui miehistön viikonlopussa Bågaskärissä, jossa kerättiin ideoita jatkojalostettavaksi.
Tammerkoski asetti haasteita. Se on valitettavan täynnä romua, se virtaa voimakkaasti ja sieltä pääsee vain muutamista kohdista ylös ilman, että aitoja tarvitsee rälläköidä. Turvallisuuteen haettiin erilaisia ratkaisuja aina henkilönostimista tikkaisiin. Lopulta todettiin, että yksinkertainen on kaunista ja noustaan portaita pitkin. Vesiskootterilla varustauduttiin mahdollisten onnettomuuksien varalta. Kenestäkään ei tehdä
sähköä.
Myös Koskipuisto havaittiin heti haasteelliseksi.
Sinne ei voitaisi rakentaa juuri mitään etukäteen, sillä
perjantai-lauantai yö Tampereen keskustassa voi täyttää
teltat muistakin kuin meripelastajista. Lopulta taiteilu
kukkaistutusten, vartioinnin, patsaiden, vesien ja porttien kanssa saatiin kuin saatiinkin toimimaan.
Lopussa kiitos seisoo
Uusia ennakkoluulottomia ideoita
Viimeistään Bågan jälkeen oli muutama asia selvää.
Paljon kilpaillut Aku Virjula oli vakuuttanut muut siitä,
että karanteenia ei kisoissa pidä olla. Saatiin myös visio
yleisörastista, josta olemme paljon velkaa palokuntakilpailuille. Lisäksi halusimme ihmiset koko viikonlopuksi
Tampereelle, jotta vanhoja ja uusia tuttuja ehtisi näkemään kilpailun lomassa ja vaihtamaan pari sanaakin.
Kilpailukeskuksen ja majoitusalueen piti olla lähekkäin,
jotta kenenkään ei tarvitsisi poistua alueelta koko viikonlopun aikana.
Aloimme kilpailuttaa hotelleja noin 10 kuukautta
ennen kilpailuiden h-hetkeä. Se oli arviolta puoli vuotta
liian myöhään. Tampereella sattui olemaan mm. Varalan maraton, Rock-futiksen SM-kisat, stand up -festivaalit ja vielä mitä. Useat hotellit myivät ei-oota, tai
hinnat olivat korkeat. Lopulta pitkien neuvotteluiden
jälkeen saimme Cumuluksesta hyvän sopimuksen ja sen
jälkeen päätettiin myös yleisörastin paikka - sen kun
piti olla aivan välittömässä läheisyydessä, eli tässä tapauksessa Koskipuistossa.
Kilpailureitti Tammerkosken varrella
Tampereella kun oltiin ja kansallismaisemaa mainostettiin, niin ehdotuksia kilpailun reitistä oli paljon. Miten
olisi yhteinen merenkulkutehtävä Näsinneulassa, josta
laskeuduttaisiin sitten köydellä alas? Ratinan stadion,
Ratinan suvanto, Pyynikin ranta ja Mustalahden satama-allas sai alkuvaiheessa paljon puheenvuoroja. Yksi
kerrallaan ne rajattiin erilaisista syistä pois, lopulta siksi,
kun hotelli ei ollut lähellä. Tammerkoski kuitenkin lunastaa paikkansa Tampereen kansallismaisemana ja sen
käyttämistä alettiin selvittää.
Kuten monissa muissakin tapahtumissa, ensin suunnitellaan pitkät ajat, sitten heitetään suunnitelmat pääosin
roskiin ja aletaan tekemään ja ratkaistaan tilanteita sitä
mukaan kuin niitä tulee. Niin myös nämä kilpailut lopulta rakentuivat. Saattaa olla että tapahtumamestari,
ratamestari ja yleisörastin ylipäällikkö näyttivät stressaantuneelta, mutta se johtui vaan siitä, että se oli totta.
Tapahtumaa ei toki järjestetty pelkästään meripelastajien voimin, vaan mukana olivat kaikki mahdolliset yhteistyökumppanit, sukulaiset, miehet ja vaimot.
Sponsoreiden hankintaan heräsimme liian myöhään.
Alusta alkaen oli kuitenkin päätetty, että kenttälounaalla
on oltava Tapolan mustaa ja Valion maitoa. Ja niistä ei
tingitty. Kun nämä yhteistyökumppanit saatiin mukaan
tapahtumaan, päätimme kokeilla muutamia muitakin
paikallisia tahoja. Ja yksi kerrallaan miltei 95 prosenttia
pirkanmaalaisista yrityksistä, joihin otimme yhteyttä,
lähtivät mukaan. Myös Tampereen joukkoliikenne lähti
pidempään pohtimatta tukemaan meripelastustoimintaa ja tarjosi meille sekä perjantain vip-kuljetukset
että lauantain pikataipalekuljetukset veloituksetta.
Tukijoiden saaminen mukaan kisoihin oli erittäin tärkeää ja odotamme kisasponsoreistamme yhteistyökumppaneita tulevaisuudessakin. Yritysmaailman kiinnostus toimintaamme kohtaan näytti meille, että meripelastus on hyvä tuote, ja sitä pitäisi myydä entistä
enemmän sekä liikemaailmaan että kuluttajille.
Tällä tarinalla ojennamme kilpailusoihdun kohti
etelää, aina Espooseen saakka.
Teksti: Jasmo Hiltula
Kuvat: Eero Nurmikko
Meripelastaja 3-14
19
Rastitehtävät
Neljä ensimmäistä rastia muodostivat pikataipaleen, jonka
varrella joukkue osallistui ”pelastusyksikkönä” ilmaliikenneonnettomuustehtävälle, missä kohteena oli kaksipaikkainen Hornet-hävittäjä. Lentäjät olivat pelastautuneet maahan syöksyneestä koneesta heittoistuimilla.
1. Viestiliikenne
Viestiliikennetehtävässä joukkueen tehtävänä oli yhdistä oikea lyhenne
tai termi sitä parhaiten kuvaavaan selitykseen.
Siirtymä kahdelle seuraavalle rastille tapahtui kanootilla melomalla.
2. Vesipelastus
Joukkue toimi osana pelastustoimen muodostelmaa ilmaliikenneonnettomuustehtävällä ja
saapui ensimmäisenä yksikkönä tapahtumapaikalle. Tehtävänä oli muodostaa tilannekuva
sekä pelastaa henkilö veden varasta.
3. Ensiapu
Joukkue toimi osana pelastustoimen muodostelmaa ilmaliikenneonnettomuustehtävällä ja
saapui ensimmäisenä yksikkönä
tapahtumapaikalle, missä se kohtasi yhden potilaan, jolle oli jo
suoritettu ensiarvio. Ennakkotietojen, oireiden ja löydösten perusteella potilaalla oli epäily rankavammasta.
Joukkueen tehtävänä oli valmistella potilas siirtoon käytettävissä
olevin apuvälinein (kauhapaarit ja
tyhjiöpatja) sekä siirtää potilas kokoamispaikalle odottamaan ensihoitoyksikköä.
20
Meripelastaja 3-14
4. Ajankohtainen
meripelastustehtävä etsintä
Ajankohtainen meripelastustehtävä –rastilla etsittiin
toista vielä kateissa olevaa lentäjää. Joukkueen tuli vastata kysymyksiin annettujen tietojen perusteella.
Lentäjä on pelastautunut Hornetista heittoistuimella.
Heittoistuinhyppy on tapahtunut sijainnissa 60° 00,6’
N 024° 55,4’ E, 2610 metrin korkeudessa. Asiantuntijaarvion mukaan vallitsevilla keliolosuhteilla lentäjän liitosuhde on 4 tosisuuntaan 240 astetta. Mitkä ovat lentäjän arvioidun laskeutumispisteen koordinaatit?
Pelastustoiminnanjohtaja määrittelee etsinnän alkamaan arvioidusta pisteestä. Etsintä suoritetaan laajenevana neliönä, ensimmäisen ajosuunnan ollessa poh-
joiseen. Kaistaleveys sekä etsintäkaistojen väli etsinnässä on 2 kaapelia, eli
peittotekijä on 1. Etsinnän suorittamiseen on aikaa 1 tunti ja 20 minuuttia.
Aluksen etsintänopeus on 6 solmua.
Merkitse etsinnän aloituspiste kartalle
ja piirrä etsintäkuvio alkaen kyseisestä
pisteestä, niin pitkälle kuin annetussa
ajassa ehditään teoriassa etsiä?
Mikäli etsintä aloitetaan 14:13, mikä on ETA
sille, että etsinnästä on puolet suoritettu?
Kuinka pitkä matka tulee ajettavaksi etsinnän
aikana?
Mitkä ovat ajosuuntien kompassisuunnat asteen tarkkuudella?
5. Merenkulku
Joukkue vastasi haluamaansa
määrään merenkulun kysymyksistä. Kysymyksiin vastattiin laittamalla oikean värinen
pallo vieressä olevaan putkeen. Seuraavaan kysymykseen sai siirtyä vasta sen jälkeen, kun oli laittanut vastauspallon putkeen. Kysymyksissä ei saanut palata takaisinpäin, eikä vastausta
voinut muuttaa.
6. Merimiestaito yleisörasti
Sahaus-tehtävässä joukkue sahasi säkin päällä
olevan puu kahdesta merkitystä kohdasta rikkomatta säkkiä tai säkin päällä olevaa indikaattoria.
Merimiestaito-rasti oli suunniteltu yleisöystäväl- Pisteeltä otettiin mukaan kaksi säkkiä lisää ja siirliseksi kokonaisuudeksi, joka koostui vuoto-, sa- ryttiin seuraavaan osioon.
haus-, esteiden ylitys- ja nostotehtävistä.
Este-tehtävässä kaikkien joukkueen jäsenten tuli
Vuoto-tehtävässä piti tukkia putken päällä oleva kulkea suoraa estettä pitkin ja aitaesteen läpi.
vuoto kiiloja, kangasta ja lekaa käyttämällä. Sen Säkit piti kantaa mukana seuraavaan osioon
jälkeen kiinnitettiin ja kiristettiin laippa ja kaa- samaa reittiä joukkueen kanssa. Osiossa sai edetä
dettiin suihkuputkea käyttäen kolme keilaa. Lo- vain esteiden läpi kulkemalla.
puksi pisteeltä otettiin mukaan säkki.
Nosto-tehtävässä joukkue ensin irrotti jäätyneen
köyden jäästä annettua työkalua käyttämällä.
Köyttä tai knaapia ei saanut vaurioittaa, eikä
knaapia siirtää. Köysi kiinnitettiin rakennustelineessä olevan nostoköyden jatkeeksi ja kuormattiin kaikki neljä säkkiä nostolavalle. Sen jälkeen
lavan alareuna nostettiin merkitylle korkeudelle
köydestä vetämällä ja kiinnitettiin paikoilleen.
Kilpailu päättyi, kun joukkueen kaikki jäsenet
olivat kiivenneet rakennustelineen päälle maaliin.
Meripelastaja 3-14
21
29. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut
Kolme parasta joukkuetta ylhäältä alas: Suomenlahden Meripuolustusalue, Maastopelastus ja Turku 1.
Erikoispalkinnot 2014
Viestiliikenne – Etelä-Saimaa
Vesipelastus – Westhouse
Ensiapu – Suomenlahden Meripuolustusalue
Ajankohtainen – Etelä-Saimaa
Merenkulku – Suomenlahden Meripuolustusalue
Merimiestaito – Maastopelastus
Paras yhteishenki – Jämsän tulokkaat
Paras joukkueenjohtaja - Suomenlahden Merivartiosto, Valtteri Viitala
Tulokset
Joukkue
VirhepisteetAika
1. Suomenlahden Meripuolustusalue
19,25
1:03:13
2. Maastopelastus
21,00
0:56:36
3. Turku 1
21,25
1:02:30
4. Meriturva Lohja
21,75
1:02:01
5. Korpilahti
23,00
1:05:07
6. Westhouse
23,25
1:06:34
7. Porkkala Jr
25,75
0:54:38
8. HMPY
26,00
0:59:21
9. Jämsä SaaMe
28,50
0:55:00
10. Etelä-Saimaa
28,50
1:04:55
11. Meripelastusasema ensimmäinen 30,25
1:06:29
12. Vaasan meripelastusyhdistys
30,75
1:00:34
13. T.M.P.Y.
31,50
1:09:36
14. Länsi-Saimaa nuorekkaat
32,00
1:03:46
15. Länsi-Suomen merivartiosto
33,00
1:05:54
16. Vaajakosken VPK
33,25
1:15:20
17. Lahti
33,75
1:08:56
18. Emmi
33,75
1:13:17
19. Konneveden järvipelastajat
34,00
1:08:02
20. Suomenlahden merivartiosto
34,50
1:09:19
21. Sisä-Suomen poliisilaitos 2
34,75
1:01:09
22. Merisotakoulu
35,25
0:53:02
23. Eesti Vabatahtlik Mere-ja Järvepääste35,25
1:01:56
24. Jämsän tulokkaat
36,75
1:16:46
25. Länsi-Saimaa 2
41,00
1:09:21
26. Sisä-Suomen poliisilaitos 1
41,25
1:07:55
27. Åland Srs
44,25
1:10:58
28. Jyväskylän Järvipelastajat 2
46,00
1:11:29
29. Lahti 2
46,00
1:30:39
Kiitos!
22
Meripelastaja 3-14
Meripelastusseura kiittää lämpimästi 29.
meripelastustaitokilpailut järjestänyttä
Pirkanmaan yhdistystä sekä kaikkia kisojen yhteistyökumppaneita ja tukijoita.
Sydämellinen kiitos myös palkintoja
lahjoittaneille yrityksille!
Meripelastustaitokisojen voittajat
Voiton toi monipuolisuus,
hyvä kunto ja pelisilmä
Vain pari päivää ennen ilmoittautumis- esiin riittävä monipuolisuus osaa-
misessa, hyvä fyysinen kunto ja pelisilmä, summaa Pekka Lappalainen kisojen voittoon johtaneita
Meripuolustusalueen merenkulkuominaisuuksia.
upseeri toivomuksen, että Pekka LapSe, että kunto kesti, ei ihmetytä
lainkaan, kun lukee listaa kolmikon
palainen (33), Henri Kääriäinen (19) ja
liikuntaharrastuksista: lenkkeily,
Fredrik Åkerlund (20) muodostaisivat
uinti, kuntopiiri, pallopelit, sali,
Suomenlahden Meripuolustusalueen joukkue: joukkueen
joukkueen Tampereen meripelastustai- nyrkkeily…
huoltaja Tuomas Lindberg, Pekka Lappalainen, Henri Kääriäinen
Vaikka voitto tulikin, ei kisa ja Fredrik Åkerlund.
tokilpailuihin. Ja koska upseerin toive
joukkueelle mikään läpihuutojuttu
on melkein kuin käsky, tekivät miehet ollut. Kaikkien kolmen mielestä
vaikein tehtävä oli ajankohtaisrasti, missä etsitHelpoimman rastin osalta mielipiteet jakautyötä käskettyä. Voitto tuli kotiin ja
tiin kuvitteellisessa onnettomuudessa hävittä- tuvat.
Merikarhu-kiertopalkinto koristaa nyt
jästä heittoistuimella pelastautunutta lentäjää. – Helpoin oli merenkulkurasti, sanoo Pekka.
Tehtävässä tuli mm. laskea lentäjän arvioidun – Työtehtäviini kuuluu merenkulun opettavuoden ajan joukko-osaston palkintolaskeutumispisteen koordinaatit sekä määrittää minen ja näinollen ko. rastin sisältö oli parkaappia.
etsintäkuvio.
haiten hallussa.
Fredrikin mielestä helpoimpia olivat
osuudet, missä liikuttiin ja toimittiin vedessä.
Henri taas piti eniten yleisörastista.
oukkueen johtaja Pekka Lappalainen
– Siinä oli tekemisen meininkiä!
työskentelee Suomenlahden Meripuolustusalueen kuljetusviirikössä merenkulkualiupseerina. Pekka on joukosta
ainoa, joka harrastaa myös vapaa-ajallaan meKiitosta kisajärjestäjille
ripelastusta. Hän toimii mm. pelastusristeilijä
Jenny Wihurin päällikkönä ja vapaaehtoisena
Joukkue kehuu kilvan kisojen järjestelyjä ja
meripelastuskouluttajana Meripelastusseuran
tunnelmaa.
kursseilla.
– Karanteenin puuttuminen oli hieno juttu.
Henri Kääriäinen toimii joukko-osastossa
On todella kuluttavaa odotella radalle lähtöä.
sotilasveneenkuljettana ja Fredrik Åkerlund
Lisäksi yleisörastin tuominen kaupungin kessuorittaa varusmiespalvelustaan sukeltajakoukustaan on varmasti kannattavaa. Kisoissa oli
lussa. Meri on molemmille läheinen elementti.
hauskaa ja sopivan haastavaa, joten järjestelyjä
Kumpikin harrastaa veneilyä ja Henri myös laivoi pitää kaikin puolin onnistuneina, toteaa
tesukellusta. Fredrik työskenteli viime kesän
Pekka Lappalainen.
saaristovahtina. Vapaaehtoinen meripelastus
Kilpailuista jäi kaikille hyvä fiilis.
saattaa hyvinkin olla miesten seuraava merel– Kaikki kilpailivat täysillä mutta eivät veren
linen harrastus.
maku suussa, sanoo Henri.
– Vaikka ehdimme treenata joukkueen
kanssa vain kaksi kertaa, saimme kuitenkin
päälle hyvän vauhdin, joka jatkui kisojen lopMillä eväillä voitetaan?
puun asti. Tällä porukalla oli todella hauska
tehdä hommia ja lopputulos oli huomattavan
Merivoimat osallistuu meripelastukseen ja sen
paljon parempi kuin omat odotukset, kiittää
antamaan koulutukseen kuuluu tärkeänä
Pekka voitokasta ryhmäänsä.
osana myös pelastaminen ja pelastautuminen.
– Olemme harjoitelleet pelastautumista veTeksti ja kuvat: SW
destä ja ensiavun antamista, kertoo Fredrik
Åkerlund.
Myös merenkulku, merimiestaidot ja viestiliikenne sisältyvät sekä Merivoimien että Meripelastusseuran koulutusohjelmiin.
– Jälkeenpäin miettien tärkeimpinä nousivat
ajan päättymistä esitti Suomenlahden
J
Meripelastaja 3-14
23
Tampereella 30.8.2014
Nuorisosarjan neljännet meripelastustaitokilpailut pidettiin Tampereella 30.8.
aikuisten kisojen yhteydessä. Kilpailuun
osallistui viisi joukkuetta.
R
ata koostui neljästä nuorison omasta
rastista ja yhdestä yhteisestä rastista
aikuisten kanssa. Yhteinen rasti oli
yleisörasti, jota yleisö pääsi seuraamaan Koskipuistossa. Nuoriso käytti omaa pikataivalta, mutta maali oli yhteinen aikuisten
kanssa. Näin myös nuoriso pääsi uimaan Tammerkoskessa. Muut rastit olivat merenkulku,
ensiapurasti, ajankohtainen ja vesipelastus. Radalla mitattiin eri rasteilta saatavien pisteiden
lisäksi rastien suorittamiseen ja siirtymiin kulunut aika.
Espoon joukkue vesipelastusrastilla.
Nuorten omat
meripelastustaitokisat
Monipuoliset rastitehtävät
Merenkulku oli tällä kertaa perinteinen karttanavigointitehtävä, joka suoritettiin hotellin sisätiloissa. Joukkueet toimivat tilassa hyvin tiimeinä ja pisimmälle tehtävissä ehtineet huomasivat, että tehtävien jakaminen on välttämätöntä. Tehtävissä ratkottiin erantoa, viittojen
24
Meripelastaja 3-14
heijastimia, ohjailtiin merenkulun turvalaitteiden mukaisesti, laskettiin matkaan kuluvaa
aikaa ja määriteltiin sijaintitietoja.
Ensiapurastilla kohdattiin potilas, joka on satuttanut päänsä. Rastilla vaadittiin käytännön
ensiaputaitoja, kuten sidontaa, tajunnantason
seurantaa ja kylkiasentoon kääntämistä. Joukkueenjohtajan piti olla myös aktiivisesti hätäkeskukseen yhteydessä, koska potilaan tila huononi jatkuvasti.
Ajankohtaisrastilla sammutettiin tuli alkus-
ammutusvälineistöllä ja tarkoitukseen sopivin
oli tällä kertaa käsisammutin. Ennen sammuttamista tuli kuitenkin huolehtia oikeasta vaatetuksesta ja turvavälineistä. Sammutuksen onnistuttua piti vielä siirtää kaksi uhria turvaan.
Vesipelastusrastilla Tammerlammella
joukkue kohtasi hätääntyneen hoitotädin, jolta
oli altaaseen kadonnut kaksi lasta. Jos joukkue
haastatteli tätiä tarkasti, selvisi heti, että kadoksissa oli kaksi lasta. Toinen lapsista näkyikin altaassa, joten hänet haettiin lammesta joutui-
sasti. Lapselta oli jälleen mahdollista saada lisätietoja
tapahtuneesta. Toinen lapsista oli kuitenkin joutunut
hukuksiin. Lapsen löydyttyä aloitettiin elvytys. Joukkueenjohtaja joutui jälleen olemaan aktiivisesti hätäkeskukseen yhteydessä, koska etsintätilanne eteni
joutuisasti.
Teksti: Nora Koskinen
Kuvat: Antti ja Nora Koskinen, EN
Voitto Porkkalaan
Nuorten meripelastustaitokilpailut voitti Porkkalan joukkue,
toiseksi sijoittui Turku ja kolmanneksi Helsinki.
1. Porkkala
Erik Tuomiranta
Dan Larsen
Juho Paloheimo
2. Turku
Joonas Dunderfelt
Aatu Niemelä
Joonas Lehtonen
3. Helsinki
Peetu Huittinen
Mila Lepistö
Kimi Eskelinen.
Porkkalan joukkue voitti nuorten kilpailut. Toiseksi sijoittunut Turun joukkue. Kolmanneksi tuli Helsinki.
Meripelastaja 3-14
25
Meripelastuksen Grand Old Man Simo Peräkorpi
Monitaitoinen mies
Kaskistenseudun Meripelastusyhdistys
viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan.
Simo Peräkorpi toimi sen puheenjohtajana 15 vuotta.
O
n helteinen päivä Kaskisissa, kun
Simo Peräkorpi esittelee Kaskistenseudun Meripelastusyhdistyksen
aluksia ja asemarakennusta. Meripelastustarinoita on kertynyt useita, kaikkiaan
45 vuoden ajalta.
– Lapsuuden kesät menivät rannoilla leikkiessä, merellä kulkiessa. Merelle oli lupa lähteä,
kun jaksoi vetää koneen käyntiin. Siitä se kipinä
merenkulkuun tuli, tuumii Simo partaansa hieraisten. –Tuntuu, että meri on Kaskisissa kaikkialla.
Kun Simo Peräkorpi sai kutsun lähteä armeijaan, oli mielessä vain yksi vaihtoehto.
– Kuulin, että laivastoon on vaikea päästä.
Mutta kun en muuallekaan halunnut, kutsunnoissa neuvottiin odottamaan seuraavaan saapumiserään. Sitten pääsinkin, hän kertoo. Laivasto toi vankkaa pohjaa myös meripelastusharrastusta silmällä pitäen.
Kaskistenseudun Meripelastusyhdistyksen
perustamisaikoihin piti kaikki opetella ja varusteet hankkia itse.
– Meripelastusseuralta saimme ainoastaan
kokardin hattuun. Toisin on nyt, sillä pystymme
keskittymään ydintehtävään eli varsinaiseen
meripelastukseen. Seura ei ole koskaan ollut
yhtä hyvässä kunnossa kuin nyt, arvioi Simo
Peräkorpi.
Ammatti ja harrastus
nivoutuivat toisiinsa
Hankittuaan veneenrakentajan koulutuksen
Simo Peräkorpi perusti oman yrityksen vuonna
1973, Veneveistämö Peräkorven.
– Se tuntui hieman taistelulta tuulimyllyjä
vastaan, sillä lasikuituveneet olivat juuri tulossa
muotiin, kertoo Peräkorpi.
Vaikka moni hankki puuveneen sijaan helposti huollettavan, kevyen ja modernin aluksen,
myös puuveneiden suosio on pitänyt pintansa
kautta aikojen.
Taitava veneenveistäjä pantiin merkille myös
Suomen Meripelastusseurassa. Ensimmäinen
peruskorjattava alus oli PV Hailuoto, Säl”Aiemmin kaupungin laituri
oli nimetty laivanvarustaja
Högströmin mukaan, mutta
80-luvulla kaupunki halusi
lopettaa laituritoiminnan.
Ehdotimme, että
yhdistyksemme huolehtisi
laiturista ja venepaikkojen
vuokraamisesta. Siksi
tämä tunnetaankin nykyisin
Meripelastusseuran
laiturina”, kertoo Simo
Peräkorpi (kuva Sanja
Starck).
Orion miehistöineen
lähdössä aamuyöllä
13 tuntia kestäneelle
tehtävälle vuonna 2005
(kuva Asko Peräkorpi).
26
Meripelastaja 3-14
Kaskistenseudun Meripelastusyhdistyksen
asemarakennus, Meripelastusasema 6
(kuva Sanja Starck).
grundin sisaralus, joka oli siirtymässä Oulusta
edelleen Loviisaan. Tämän jälkeen Simon käsittelyyn tulivat alukset PV Merikokko, PV
Kokkoluoto, PV Valsörn, PV Hans Helenius ja
PV Seiskari. Sälgrund II valmistettiin Peräkorven veneveistämöllä teräsrunkoa lukuun ottamatta.
Ala on suhdanneherkkä ja tilauksia tuli
etenkin kevätkaudella.
– Välillä töitä sai tehdä lähes kellon ympäri,
mikä alkoi näkyä terveydessä, Peräkorpi kertoo.
Veistämön hän lopetti 2000-luvun alussa ja
ryhtyi työskentelemään projektiluontoisesti
Simo Asko Alfred
Peräkorpi
- syntynyt 1947
- ammatti: veneenveistäjä
- puoliso Mirkku Mirjam Peräkorpi ja poika
Asko Peräkorpi
- harrastukset: meripelastus, mökkeily,
puutyöt
- Meripelastusseuran valtuuston jäsen
vuodesta 1997 ja mukana
Meripelastusseuran alustoimikunnassa
- Kaskistenseudun meripelastusyhdistyksen
puheenjohtaja 1998 - 2013
- Ansiomerkki v. 1990
- Vuoden meripelastaja v. 1997
- Ansioristi v. 2002
poikansa yrityksessä. Niinpä Peräkorpi teki myös Arun-luokan
pelastusristeilijöiden PR Torbayn
ja PR Heben muutostyöt alusten
tultua Iso-Britanniasta Suomeen.
Täydellisen
meripelastusaluksen
jäljillä
Meripelastusseuran alushankinta-asioissa Simo Peräkorven
asiantuntijuutta on voitu hyödyntää jo useiden vuosien ajan.
– Täydellistä meripelastusalusta ei olekaan, vaan eri olosuhteisiin on valittava oikeantyyppiset alukset. Kompromisseja on aina jonkin verran tehtävä, sanoo Peräkorpi.
Nykytendenssi on siirtyä kompakteihin, nopeisiin ja luotettaviin aluksiin.
– Silti alusten hinnat eivät saa
karata käsistä, sillä silloin yhdistyksen alushankinta vaikeutuu,
hän muistuttaa. Yksi Simon suosikkialusmalleista on brittiläisvalmisteinen Atlantic-75, joita
on hankittu viime vuosina useisiin yhdistyksiin.
– Oikein säilytettynä näissä
RNLI:stä ostetuissa aluksissa on
vielä runsaasti venevuosia jäljellä
ja siten myös hinta-laatu-suhde
kohdallaan. Merikelpoinen ja
huipputestattu vene on helppo
miehittää ja huoltaa, Peräkorpi
toteaa.
Alushankinta- ja suunnittelu
on erittäin haasteellista työtä,
sillä muuttujia on paljon. Peräkorpi pitää Seuran alusluokkatarkastelutyöryhmän (ALTTR)
vastavalmistunutta raporttia ytimekkäänä ja yhtenäistä alusluokitusta hyvänä.
– Maantieteellisten sekä toimintakulttuurillisten erojen lisäksi alusten sijoittelussa on tärkeää huomioida myös yhdistysten rajalliset resurssit niin taloudessa kuin huolloissa, huomauttaa Peräkorpi.
Tehtävään lähtiessä ei
voi tietää mitä vastaan
tulee
Mieleenpainuneimmista meripelastustarinoista Simo Peräkorpi kertoo tapauksen vuodelta
1997.
– Nelihenkinen seurue oli lähtenyt merelle Kristiinankaupungin edustalla kauniina kesäpäivänä, hän aloittaa. Kuten merellä usein käy, keli muuttui ja
sumu yllätti. Alus joutui väärään
suuntaan ulkomerelle. Hälytys
tuli ja Kaskistenseudun Meripelastusyhdistys lähti etsintään
säkkisumussa illan suussa. Työtä
jatkettiin kunnes aamuyöllä
erottui heikko valonvälähdys jostain. Etsityt olivat löytyneet.
– Jälkeenpäin moni kysyi,
miten me heidät löysimme. Olen
vastannut aina, että emme me
löytäneet heitä, vaan he vain ilmestyivät jostain, muistelee Peräkorpi. Nykyisin Kaskistenseudun yhdistyksen tehtävistä
yleisimpiä ovat tekniset viat.
Yhdistystoiminta tuo
paikkakunnalle virtaa
– Alussa meille naljailtiin, että
pojat siinä maalaavat leikkimökkiä, naureskelee Simo Peräkorpi asemarakennuksen edustalla. - Sälgrund oli jo telakoitu
ja syksy pitkällä kun lähdimme
pelastamaan venettä karikolta.
Siihen naljailu loppui, Simo
kertoo. Nykyisin pikkukaupungin väestöstä jopa 10 % on
yhdistyksen jäseniä ja toiminta
on näkyvää.
– Yhdistyksessämme on säilynyt se alkuaikojen innostus.
Hyvässä porukassa tätä hommaa
tehdään, kiittelee Peräkorpi.
Teksti: Sanja Starck
Meripelastaja 3-14
27
Kesä-heinäkuu
Meripelastajan
lokikirja
Meripelastajan lokikirja
Kesäkuu
-palstalla julkaistaan
Kiinni pohjassa, Hamina, Kotka
lyhyitä lokikirjamerkin-
Vesi oli laskenut yön aikana ja keskikokoinen moottorivene oli jäänyt
kiinni pohjaan. Vene irrotettiin ja tarkastettiin, jonka jälkeen se jatkoi matkaansa itse.
töjä muistuttavia poimintoja Meripelastusseuran vapaaehtoisyksiköiden kauden aikana
Vikaa voimansiirrossa, Oulu,
Varjakka
eikä tarkkoja tapah-
Meripelastuskeskus ilmoitti teknisen vian vuoksi tuuliajolle jääneestä
noin 10-metrisestä huviveneestä Kotakarin pohjoispuolella. Voimansiirtojärjestelmän vian vuoksi Hietakarin pohjoispuolelle ankkuroitunut moottorivene hinattiinTaskisenrannan venesatamaan.
tuma-aikoja.
Jumissa saaressa, Turku, Loistokari
suorittamista tehtävistä.
Lokikirjassa ei kerrota
avustettujen henkilöiden tai alusten nimiä
Kaksi nuorta ulkomaalaista matkailijaa oli myöhästynyt yhteysaluksen viimeiseltä vuorolta ja jäänyt Vepsän saareen. He pyysivät kuljetusta mantereelle. Loistokari kuljetti heidät takaisin
mantereelle huoltoajon yhteydessä.
Karikossa, Helsinki, Mikrolog III
Moottorivene oli yrittänyt ajaa IsoLeikosaaren ja Santisen välistä ja
osunut pohjaan. Vene oli päässyt omin
voimin tuulen avustuksella pois karikosta. Mikrolog tarkasti haveriveneen
ja venekunta jatkoi sen jälkeen matkaa
itsenäisesti.
Troolari irti poijusta, Parainen,
Ad Mare
19-metrinen troolari oli irronnut
kovassa tuulessa poijupaikaltaan. Troolari ajautui vastapäisen saaren rantaan
ja jäi pohjastaan kiinni. Troolari irrotettiin rannasta (aluksen omistajan ilmoitettua, että hän oli sukeltanut ja tarkastanut pohjan ja sen ettei aluksessa ollut
vaurioita) sekä hinattiin se vapaaseen
veteen, mistä se jatkoi matkaansa omin
avuin.
28
Meripelastaja 3-14
Köysi potkurissa, Rauma, Pihlus
32-jalkainen purjevene oli lähdössä Merijakamolta Syväraumanlahdelle, kun keulaköysi ajautui potkuriin. Sivullinen veneilijä avusti
aluksen laituriin takaisin. Pihluksen
pintapelastaja irrotti köyden potkurista. Tehtävän teki haasteelliseksi
se, että näkyvyys veden alla satamalahdessa oli nolla.
Vene karussa, Tornio, Karppe
Vene oli karannut yön aikana
ankkurista ja ihmiset jääneet saareen.
Karppe otti henkilöt kyytiin ja teki pikaisen etsinnän karanneesta veneestä, josta ei saatu havaintoja. Ihmiset vietiin satamaan. Rajavartiolaitoksen yksikkö löysi myöhemmin veneen 15 mpk:n päästä alkuperäisestä
ankkuripaikasta.
Kolinaa moottorissa,
Valkeakoski, Tylli
Pienehkö moottorivene oli kulussa, kun moottorista alkoi kuulua
voimakasta kolinaa. Veneen kuljettaja pudotti vauhdin alas ja kutsui
apua. Vene otettiin kylkihinaukseen
ja hinattiin turvasatamaan. Lisäksi
opastettiin ulkopaikkakuntalaista
hankkimaan korjausapua.
Purjeveneen kyljessä reikä,
Jämsä, Jämsä
Purjeveneestä oli katkennut osa
köysistä ja vene oli hankautunut laituriin saaden kylkeensä reiän noin 10
cm vesirajan yläpuolelle. Lasikuitu oli
alkanut jo ottamaan vettä ja tuulen
noustessa ja ajan kuluessa alus olisi
saanut sisäänsä entistä enemmän
vettä. Vene sidottiin kiinni ja vuotokohta paikattiin väliaikaisesti. Sen jälkeen otettiin yhteyttä omistajaan,
joka tuli jatkamaan tapauksen
hoitoa.
Myynti ja huolto
n
n
n
n
n
n
n
n
n
2014
VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät
VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS
VIKING palopuvut ja varusteet
VIKING DIVING sukelluspuvut
Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti
Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA)
Palo- ja pelastuskalusto
TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut
CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö
VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY
Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO
Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011
E-mail: [email protected]
www.VIKING-life.com
Meripelastajan Kesä-heinäkuu
lokikirja
H e in äk uu
Ajelehtimassa laivaväylällä,
Muurame, Lähitapiola
Uimari väsyi, Hämeenlinna,
Nihti
Ongelmia polttoaineensyötössä,
Padasjoki, PV421
Huviveneen moottorin polttoaineen syöttöön oli tullut ongelmia,
jonka seurauksena moottori sammunut. PV421 otti aluksen kylkihinaukseen ja hinasi sen omalle paikalleen Padasjoen satamaan.
8,5-metrisen puuveneen matka
keskeytyi, kun moottorista alkoi
kuulua kolinaa. Moottorin rikkouduttua vene jäi ajelehtimaan keskelle laivaväylää. Lähitapiola hinasi
avustettavan Säynätsalon paloaseman rantaan, missä oli mahdollista aloittaa korjaustyöt.
Nuorehkolle miehelle oli tullut
riitaa tyttöystävän kanssa ja hän oli
lähtenyt suutuspäissään uimaan
järven toiselle puolelle. Noin 30
metrin jälkeen voimat olivat loppuneet. Mies nostettiin Nihtiin turvaan.
Meloja pulassa, Vaasa,
Prohoc Rescue
Karilleajossa loukkaantunut,
Kirkkonummi, Emmi
Uupumuksen ja navakan tuulen
vuoksi vanhempi naishenkilö oli rantautunut kajakilla saaren rantaan.
Noudettiin meloja kajakkeineen
mantereelle.
MRSC ilmoitti karille ajaneesta
32-jalkaisesta purjeveneestä, jossa
oli vuoto. Karilleajossa yksi henkilö
oli loukkaantunut. Emmin miehistö
antoi ensiapua loukkaantuneelle ja
hänet kuljetettiin satamaan edelleen
sairaalaan vietäväksi. Lisäksi Emmi
turvasi purjeveneen ajon kotisatamaan.
Korjausapua, Puumala, AV12
Ajon aikana tapahtunut tärinä
vaurioitti moottoriveneen sähköjärjestelmää eikä vene rantautumisen
jälkeen enää käynnistynyt uudelleen. AV12:n miehistö korjasi sähkövian ja vene pääsi jatkamaan matkaansa.
Kone sammui, Leppävirta,
Hoikka
Moottoriveneestä oli kone sammunut yöllä kesken matkan. Veneilijä oli päässyt rantaan tyynessä kelissä melomalla. Hän yritti kunnostaa
konetta onnistumatta ja soitti hinausapua. Moottorivikainen alus
otettiin kylkihinaukseen ja vietiin
omalle laituripaikalleen korjausta
varten.
Vuoto, Sipoo, Securitas
MRSC Helsinki ilmoitti Kaunissaaren laguunissa olevasta veneestä,
missä oli vuoto vannasputkesta ja
pilssipumppu rikki. Securitas pumppasi veneen tyhjäksi ja jätti veneeseen pumpun hinauksen ajaksi. Haverivene hinattiin Sarvaston venesatamaan ja nostettiin ylös.
30
Meripelastaja 3-14
Uponnut vuotaa öljyä,
Hämeenlinna, Nihti
Noin 9-metrinen kuidutettu
puuvene oli uponnut tuntemattomasta syystä laituripaikalleen. Veneestä vuoti polttoainetta veteen. Vene ympäröitiin kevyellä öljypuomilla. Sen jälkeen venettä yritettiin
nostaa pintaan onnistumatta. Lopulta vene hinattiin pohjaa pitkin
rannalle.
Verkot väylällä, Joensuu, Pyörre
Verkot oli laskettu 4,2 metrin syväväylän poikki. Asiasta tuli ilmoitus
Saimaan VTS:n kautta pelastuslaitokselle. Pyörteen miehistö nosti syväväylän poikki lasketut verkot merkkilippuineen ja painoineen ja kuljetti
ne rannalle. Verkkojen omistajatiedot ja puhelinnumero ilmoitettiin
pelastustoimen johtajalle.
Vene kivikossa, Pori, Repo
Keskikokoinen moottorivene oli
ajanut kivikkoon ja saanut vuodon.
Paikalle päästyään Revon miehistö
aloitti pumppauksen, pressutti veneen ja veti samalla pois karilta.
Moottorivene hinattiin Reposaareen
Merilokkiin ja nostettiin ylös.
Kiire töihin, Kuopio, AV38
Purjevene oli ollut yötä saaren
rannassa. Aamulla sää oli tyyni ja veneen kone ei lähtenyt käyntiin.
Omistajan oli kuitenkin päästävä
töihin. Purjevene otettiin hinaukseen
ja tuotiin korjaamon rantaan.
Melojat onnettomuudessa,
Helsinki, Mikrolog III
Melojat olivat lähteneet ulkosaaristosta kotiin hyvin haastavassa kelissä ja joutuneet veden varaan. Lintubongarit olivat havainneet kumollaan olevan merikajakin. Merivartiosto oli löytänyt yhden uhrin sekä
kanootin, joka ei kuulunut löydetylle.
Mikrolog etsi kateissa olevaa melojaa ja kajakkia. Kajakki löydettiin ja
toimitettiin poliisille.
Kaapeli ankkurissa, Luhanka,
Jämsä
Rantautuneen pienehkön moottoriveneen peräankkuri oli jäänyt
kiinni kaapelin alle ja ankkuria nostaessa kaapeli nousi ylös. Jämsä avusti
kaapelin irrottamisessa ankkurista.
Lokikirja jatkuu seuraavassa numerossa elokuun alusta.
Global technical excellence closer
to shipowners - closer to shipyards
wherever you are
Visit us on: www.bureauveritas.com
www.veristar.com
KOTIMAANLIIKENTEEN KONEENHOITAJA
17.11.2014 - 6.2.2015
Järjestämme koulutuksen monimuotokoulutuksena, johon
kuuluu verkko-opintoja ja kontaktiopetusta. Kontaktiopetuspäivät jakautuvat koko koulutuksen ajalle ja niitä on n.
25.
Koulutuksen hinta on 550 € (alv. 0 %).
VAHTIMIES, KONE
3.11. – 21.11.2014 (lähiopetusjakso)
Järjestämme erillisenä kurssina konevahtimiehen pätevyyskirjan saamiseksi vaadittavaa koulutusta. Oppilaitoksessa tapahtuvan koulutusjakson lisäksi opintoihin kuuluu
10 opintoviikon (60 merityöpäivää) pituinen ohjattu harjoittelu aluksilla.
Koulutuksen hinta on 586 € (alv. 0 %)
Move Forward with Confidence
HÄTÄTILANTEIDEN PERUSKOULUTUS
(STCW Basic Training)
13.10 – 17.10.2014 ja 24.11. - 28.11.2014
Koulutus toteutetaan päiväopiskeluna. Kontaktiopetus kestää viisi päivää.
Opetus on luento-opetusta ja käytännön harjoittelua.
Sisältö
• Pelastautuminen (STCW A-VI/1-1)
• Palonsammutus (Asetus 166/2013, 19 §)
• Ensiapukoulutus (STCW A-VI/1-3 ja B-VI/1.5)
• Työsuojelu ja alus sosiaalisena ympäristönä (STCW A-VI/1-4 ja B-VI/1.6)
Koulutuksen hinta on 689 € (sisältää alv. 24 %).
KONEMIES, NÄYTTÖTUTKINTO
Tutkintotilaisuuksia ja valmistavaa koulutusta järjestetään ns. näyttöpäivinä joitakin kertoja vuodessa. Tarkemmat tiedot tutkintotilaisuuksien sisällöstä ja aikataulusta annetaan koulutukseen ilmoittautuneille ilmoittautumisen yhteydessä. Tutkintotilaisuuksia järjestetään kysynnän mukaan
viikon pituisissa jaksoissa.
Seuraavat tutkintotilaisuudet 13.10. – 28.10.2014
HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN
Koulutuksiin hakeudutaan sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa www.winnova.fi/aikuiset, puhelimitse koulutuspalvelusihteeri Tarja Honkaheimolle, puh. 044 455 8042 tai sähköpostitse [email protected].
Automaattiset
sähkönsyöttöjärjestelmät
UPS-varmennettuina
Maasyöttö - Generaattori - Invertteri - Lataus
Tarvittaessa luokituslaitosten
varmistamana
Maahantuoja: Oy KAHA Ab
www.kaha.fi puh 09-61568300