Vapaaehtoinen meripelastaja 5.2013

5/2013
Yksi tehtävä – kolme
näkökulmaa, s. 9
Heben tarina, s. 12
RescOp –hankkeen tuloksia, s. 16
28.Koulutuspäivät
meripelastustaitokilpailut
28.2-2.3.2014, s. 20
Turussa, s. 9-15
Navigointielektroniikan luottomerkki:
TARKKA ● TEHOKAS ● KESTÄVÄ
FURUNO-tuotteet ovat
NMEA-palkittua
elektroniikkaosaamista,
joten voit täysin
luottaa veneesi elektroniikkaan.
FURUNOlta saat kaiken
navigointiin, kommunikointiin ja
kalanetsintään.
Saatavilla on kaikki mitä vesillä
tarvitset.
www.furuno.fi
5/2013
Vapaaehtoinen meripelastaja
Den frivilliga sjöräddaren
Suomen Meripelastusseura ry
Finlands Sjöräddningssällskap rf
Meripelastusseuran jäsenlehti
83. vuosikerta, ISSN 1236-9551
Painos 18.000 kpl
Komentosillalla4
På bryggan
4
Toimitusneuvosto
Ego veneessä
7
Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen,
Matti Murto, Eero Nurmikko, Jari Piirainen,
Aki Seeck, Sanja Starck, Sadri Wirzenius
Sama tehtävä – kolme näkökulmaa
9
Suotuisia tuulia Hankoon
12
Toimitus
Meripelastuksen tutkimus ja kehitys
16
Päätoimittaja Jari Piirainen
Toimitussihteeri Sadri Wirzenius
Eero Nurmikko
RescOp –hanke huipentui
18
Koulutuspäivät 2014
22
Ulkoasu
Voimavarat paremmin käyttöön
24
M.E.N Oy
Meripelastajan lokikirja
28
Ilmoitusmyynti
Ilmoitus-Seppo Ky, Aisakatu 7, 20780 Kaarina
puh. 0400 183 164 Myynti: Anne-Mari Pesonen,
0400 946 624.
Ilmoitusaineistot: [email protected].
Suomalais-venäläinen
meripelastushanke, RescOp
päättyy vuoden lopussa.
Hankkeen tuloksista
kerrotaan sivuilla 16-19.
Paino
Puna Musta Oy, Joensuu 2013
Painotuote
Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu
Seuraava jäsenlehti ilmestyy helmikuun alussa.
Lehden aineiston on oltava toimituksessa 6.1.
mennessä. Sähköinen aineisto: [email protected]. Aineistoa ei palauteta.
Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan
Seuran toimistoon
[email protected].
Suomen Meripelastusseuran toimisto
Vaihde: 020741 6030 (ma-pe klo 10-12 ja 13-15)
Fax: 020741 6031 [email protected]
Bulevardi 46, 00120 Helsinki
[email protected]
Toimitusjohtaja Jari Piirainen 040 586 2006
Valmiuspäällikkö Jori Nordström 0400 656 171
Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen 040 503 1110
Talouspäällikkö Tiina Hietikko 040 589 7550
Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius 0400 438 090
Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma 040 167 8637
Alustarkastaja Taneli Mauno 040 561 6516
Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä 040 584 5222
Bågaskärin isäntä Tomas Backman 040 728 9939.
Kannen kuva Eero Nurmikko
Joensuussa
uudenlaista
yhteistyötä
pelastuslaitoksen
ja järvipelastajien
kesken, s. 24
. mennessä!
.1
4
2
le
il
iv
ä
p
oulutus
Ilmoittaudu k
Komentosillalla
På bryggan
H
arrastus tuo harrastajalleen
mielihyvää, osaamista ja osaamisen jakamista. Hyvässä harrastuksessa tapaa samanmielisiä, joskaan ei aina samaa
mieltä olevia vertaisia. Meripelastus harrastuksena on arvostettu ja usein myös ihailtu – meripelastajat auttavat vapaaehtoisesti avuntarvitsijoita usein huonoissakin olosuhteissa. Meidän
harrastuksemme voi pelastaa ihmishenkiä –
siinä on ajattelemista!
Vaikeus onkin siinä, kuinka olla oman elämänsä sankari ja säilyä moninaisissa vaateissa
itse hengissä. Meripelastus harrastuksena onkin
viime aikoina noussut keskustelun keskiöön.
Mitä sitten, jos meillä on maailman parhaimmat
puitteet, jos meillä ei ole ihmisiä niitä käyttämään? Onko oikein, että meripelastaja vastaa
aluksen kunnossapidosta ja huolloista, kuten
myös yhdistyshallinnosta, taloudesta ja varainhankinnasta? Katoaako meiltä paljon osaamista
ja kokemusta – onko harrastuksesta tullut jo tavoitteellista, tiukkaa itsekuria vaativaa kilpaurheilua? Kuka kelpaa meripelastajaksi ja kuka ei?
Älkää käsittäkö väärin! Minä rakastan kehitystä ja digimaailman tuomaa tehokkuutta. Toisaalta koen, että ”herkät” bitit ovat aiheuttaneet
myös ongelmia. Alusten huoltaminen vapaaehtoisvoimin on vähintäänkin haasteellista, digilaitteita sisältävien alusten talvisäilytys aiheuttaa uusia kustannuksia. Aikaa ja rahaa palaa
asioihin, jotka eivät tue itse ydinharrastamista –
vesillä oloa, oppimista ja meripelastamista. Eikä
sekään itse meripelastajaa juuri motivoi, jos vesillä ei voi olla suurten polttoainekustannusten
takia.
Olisikohan aika olla järjen sankari? Luit oikein.
Me itse määrittelemme toimintamme rajat. Historiaa ovat ne ajat, jolloin kilpailtiin ainoastaan
kilpalaulannassa (lue: alushankinnassa). Viime
aikoina korviini on kantautunut selkeitä kentän
viestejä siitä, että vähempikin riittäisi, mitä tulee
aluskokoihin, teknisyyteen, suorituskykyyn, koulutusmääriin ja harrastamiseen käytettyihin tunteihin. Tai, jos ne käytetyt tunnit menisivät edes
oikeisiin asioihin. Tämä on kentän viisautta ja
se mielestäni johtaa kohtuullisuuteen. Minä
uskon siihen, että nostamalla meripelastajan jaksamisen ja ajankäytön keskiöön, löydämme
ytimen – hyvän ja kohtuullisen ajankäytön vaativan harrastuksen, joka pakota tekemään valintoja.
Meripelastaja järjellä ja rakkaudella sekä oman
elämänsä sankari,
Kristiina Jakobsson
Valtuuston puheenjohtaja
Oletko oman elämäsi sankari?
Är du ditt livs hjälte?
Ett fritidsintresse ger en tillfredsställelse, kunnande och en känsla av att dela kunnandet.
Genom ett gott fritidsintresse träffar man liksinnade människor, dock inta alltid jämlikar som
är av samma åsikt som en själv. Sjöräddning är
en högt värdesatt och av många beundrad fritidssysselsättning – sjöräddarna hjälper ofta
nödställda i svåra förhållanden. Vår hobby kan
rädda människoliv – något att tänka på!
Svårigheten är emellertid den hur sjöräddaren själv ska vara sitt eget livs hjälte och klara
av alla krav. Sjöräddning som hobby har under
den senaste tiden varit föremål för en livlig diskussion. Vad har vi för nytta av världens bästa
förutsättningar om vi inta har människor som
använder dem? Är det rätt att sjöräddaren bär
ansvaret för såväl underhållet och servicen av
båten som föreningens förvaltning, ekonomi
och kapitalanskaffning? Förlorar vi i denna
kapplöpning värdefullt kunnande och erfarenhet – har denna hobby förvandlats till målinriktad tävlingsidrott som kräver järnhård
4
Meripelastaja 5-13
självdisciplin? Vem duger som sjöräddare, vem
inte?
Förstå mig inte fel! Jag älskar utveckling och
den effektivitet som digivärlden för med sig.
Men å andra sidan tycker jag att de ”känsliga”
bitarna också har vållat problem. Det är numera
minst sagt en utmaning att serva och underhålla
båtarna på frivillig basis, och vinterförvaring av
båtar med digital utrustning medför nya kostnader. Onödigt mycket tid och pengar går till
saker som inte främjar själva kärnan av denna
hobby; båtliv, inlärning och sjöräddning. Inte
heller sjöräddarna känner sig speciellt motiverade om de inte kan röra sig ute på sjön för att
bränslekostnaderna är så höga.
Borde vi bli förnuftets hjältar? Du läste helt
rätt. Det är vi själva som definierar ramarna för
vår verksamhet. Den tid då vi bara tävlade i vem
som får sin röst bäst hörd (läs: båtanskaffning)
är ett minne blott. Under den senaste tiden har
jag fått klara budskap från fältet att det skulle
räcka med mindre vad gäller båtstorlek, teknisk
nivå, prestationsförmåga, utbildningsmängd
och den timmängd sjöräddare lägger ner på sin
hobby. Och om ens timmarna skulle gå till rätta
saker. Det här är förnuftet på fältet som talar,
och jag tycker att det skulle resultera i måttfullhet. Jag tror att vi genom att lyfta fram sjöräddarnas orkande och tidsanvändning finner
pudelns kärna – god fritidssysselsättning, som
kräver endast måttligt med tid och som inte
tvingar en att välja.
Sjöräddare med förnuft och kärlek, sitt eget
livs hjälte,
Kristiina Jakobsson
Ordförande för fullmäktige
Vuonna 2013 oli 28.11. mennessä suoritettu 1446 tehtävää, joissa autettiin 3131 ihmistä ja 1220 alusta.
Arunit Venäjälle
n– Meripelastusseura on myynyt kaksi Arun-luokan meripelastusalusta Venäjälle.
Toinen aluksista, PR Russarö, oli sijoitettu Hangon meripelastusasemalle ja toinen, PR Mac Elliot, Porvoon asemalle. Russarö siirrettiin ensin
Porvooseen, missä molemmat alukset varusteltiin ja venäläiset miehistöt
perehdytettiin niiden käyttöön.
23.-24.11. välisenä yönä venäläiset ajoivat Arunit Haapasaaren merivartioasemalle passien tarkastusta varten, ja sunnuntaiaamuna alukset
suuntasivat kohti Kronstadtia.
PV Mac Elliot ja PV Russarö matkalla kohti Kronstadtia.
Kuva Lahden järvipelastajat.
Uusi PV4-sarja valmis
n– Meripelastusseura vastaanotti Mobimar Oy:ltä viimeisen seitsemän
aluksen sarjaan kuuluvan PV4-luokan pelastusveneen 15. marraskuuta.
Vene sijoitetaan Lahteen Lahden järvipelastajien käyttöön.
Miehistöjen koulutus aloitettiin heti veneen siirryttyä Lahteen ja sitä
jatketaan keväällä. Operatiiviseen valmiuteen vene tulee keväällä. Muut
PV4-luokan alukset on sijoitettu valmistumisjärjestyksessä Espooseen,
Naantaliin, Tampereelle, Turkuun, Jyväskylään ja Poriin.
PV4 on 13,5 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä. Sen syväys on 0,8 metriä
ja paino 15 tonnia. Moottoreina aluksessa on Caterpillar C9 -koneet,
joiden teho on 575 hv/kone. Vesijetteinä toimivat Rolls-Roycen FF340jetit interceptoreilla, ja alusta ohjataan Vector Stick -ohjausjärjestelmän
avulla. Veneen matkavauhti on 30 solmua ja huippunopeus yli 35 solmua.
Aluksessa on monipuolinen meripelastusvarustus ensiapuvarusteineen
ja sammutuspumppuineen sekä nykyaikainen navigointi- ja viestintälaitteisto. Keulakajuutassa on paaripotilaan kuljetusmahdollisuus. PV4 soveltuu mm. etsintä-, hätäensiapu, evakuointi-, palonsammutus-, tyhjennys- sekä hinaustehtäviin rannikkoalueella ja sisävesillä.
Vuoden 2012 lopussa perustetun Alusluokkatarkastelutyöryhmän
(ALTTR) työ valmistuu keväällä ja sen tulosten perusteella päätetään Meripelastusseurassa jatkossa käytettävät alusluokat ja niiden määrittelyt.
Tämän vuoksi Seura ei ole käynnistänyt uusia uudisalushankintaprojekteja vuodelle 2014.
Rauhallista Joulua ja
Turvallista veneilyvuotta 2014!
Meripelastusseuran toimisto ja Vapaaehtoinen
meripelastaja –lehden toimitus
Hallituksen uudet jäsenet
n– Meripelastusseuran valtuusto valitsi kokouksessaan 17.11. Seuran
hallitukseen erovuoroisten tilalle kaudeksi 2014-2016 Petri Haapasalon
ja Ulla von Weissenbergin.
Projektipäällikkönä Marine Alutechilla toimivalle Haapasalolle kausi
on kolmas Seuran hallituksessa. Weissenberg on uusi jäsen. Hän työskentelee meri- ja kuljetusoikeuden asiantuntijana Asianajotoimisto Boreniuksella. Hän on ollut myös toimiston osakas vuodesta 2012 lähtien.
Suomen Meripelastusseuran hallitus 2014:
Juha Toivola, puheenjohtaja
Pertti Helaniemi, varapuheenjohtaja
Petri Haapasalo
Olli Kaljala
Markus Karjalainen
Pekka Mölsä
Olli Parikka
Valtteri Simola
Ulla von Weissenberg
Toimisto suljettu 23.12.-5.1.
n– Meripelastusseuran toimisto on suljettu joulun ja loppiaisen välillä
23.12.-5.1. Palvelemme jälleen 6.1. Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa!
Lue uusimmat tiedotteet:
www.meripelastus.fi.
Meripelastaja 5-13
5
Kiitos!
Kuluneen vuoden aikana
Meripelastusseuran toimintaa ovat jälleen
tukeneet lukuisat yhteisöt ja
yksityishenkilöt.
Sydämellinen kiitos teille kaikille!
Tuellanne autamme merihätään joutuneita
ihmisiä rannikolla ja sisävesillä yhteensä
lähes 60 paikkakunnalla.
Meripelastusseuraa vuonna 2013
tukeneiden yritysten ja muiden yhteisöjen
luettelo julkaistaan ensi vuoden
ensimmäisessä numerossa.
Season’s Greetings
Wishing You a Merry Christmas and
a Prosperous New Year
Önskar Er en God Jul och
ett Gynnsamt Nytt År
Toivotamme Teille Hyvää Joulua ja
Menestyksellistä Uutta Vuotta
from all of us at/önskar alla vi på/toivottaa Bore
www.bore.eu
6
Meripelastaja 5-13
Ego veneessä
Luit oikein, en puhu enosta vaikka sekin voisi olla mielenkiintoista. Ainakin se kuuluisa putoaminen
ja miten se tapahtui ja miksi. Putosi kuin eno veneestä... Ehkä pohdimme sitä joskus myöhemmin.
Tarkoitan egoa. Siis sitä Freudilaista välikerrosta viettien ja järjen välillä. Sitä mikä määrittelee meidät muiden silmissä
huomaamattamme. Se näkyy ja kuuluu ja tuntuu kaikkialla. ”Big egoon” törmäsin jo nuorena. Kyse oli silloin urheiluseuramme keskipisteestä. Siitä kaverista, joka oli aina ensimmäisenä vaatimassa itselleen etuja ja muutenkin esittelemässä erinomaisuuttaan kaikissa yhteyksissä. Ei hän ihan kaikessa niin hyvä ollut kuin antoi ymmärtää...
Mitäs tällä sitten on tekemistä veneilyn kanssa? Ainakin sen verran, että ego ohjaa käyttäytymistämme veneessä olimme
sitten kipparina tai gastina. Painolastillakin voi olla iso ego. Se tosin näkyy kiukutteluna pikemminkin kuin kipparin versio samasta asiasta. Kaikilla meillä on varmaan
lähipiirissä joku kippari, joka osaa kaiken, tietää kaiken eikä suvaitse eriäviä mielipiteitä. Joskus hänet löytää peilistä, vaikka siinä tapauksessa tunnistaminen voi olla arpapeliä. Voi osuakin ja silloin asiaa kannattaa pohtia. Omantunnon kysymys kippareille: Koska viimeksi pyysit elämänkumppaniasi ajamaan veneesi/veneenne laituriin?
Arvasin, ei tule heti mieleen... tai, en koskaan... Egopatterissa on paljon vaihtoehtoja. Kevyen kelin keittovuoro onnistuu kaikilta, jos
vain tahtoa on. Perhepurjehduksessa rattia/ruoria voi vääntää nuorimmatkin ja sen
”hyppääperkeleen” ei aina tarvitse olla se fyysisesti heikompi osapuoli.
Ehkä on niin, että lapsena opitut roolit jäävät päälle ja aikuisena on vaikea niitä muuttaa.
Varsinkin, jos asiaa ei sen enempää ajattele. Kyse voi olla myös iästä. Nuoremmissa veneilevissä perheissä asiat vaikuttaisivat olevan tasa-arvoisemmalla mallilla. Hyvä niin.
Ego voi olla myös vaikuttavana tekijänä onnettomuuksiin johtavissa tapahtumaketjuissa.
Mielipiteistään jääräpäisesti kiinni pitävä kippari voi huomaamattaan johtaa venekuntansa tilanteeseen, johon keskustelemalla ei ehkä jouduttaisikaan. Esimerkkejä tällaisesta on runsaasti. Mieleeni tulee pari vuotta sitten Englannin etelärannikolla tankkerin
kanssa törmänneen purjeveneen kipparin toiminta. Oikeuden langettavan tuomion perusteluista voi lukea kipparin
ylimielisyyttä ja välinpitämättömyyttä vaikka kyseessä oli erittäin osaava ja kokenut merenkulkija. Onneksi henkilövahingoilta vältyttiin tässä tapauksessa.
Tahtotila eri mielipiteiden huomioimiseen tulisi kuulua jokaisen veneilijän repertuaariin.
Sanotaan siis reilusti ”Tahdon”!
Harri Sane
Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Espoon Pursiseuran kommodori, Espoon
Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n
veneilytoimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen.
Meripelastaja 5-13
7
Sama tehtävä – kolme näkökulmaa
Meripelastustehtävä voi näyttää aivan
erilaiselta riippuen, mistä sitä katsoo.
Tässä sama tehtävä näyttäytyy kolmelta
eri kantilta: hädänalaisen, meripelastuskeskuksen sekä vapaaehtoisen meripelastajan näkökulmasta.
1
Aurinko paistoi täydeltä terältä, kun
Pekka Lehto käänsi moottorin
virta-avaimesta Oulun vierassatamassa. Moottori käynnistyi moitteettomasti ja vaimo Marjatta hymyili. Molemmat olivat tyytyväisiä
uuteen viiden ja puolen tonnin painoiseen teräsveneeseensä. Kaikki toimi kuten myyjät olivat
luvanneet ja erityisesti veneen sisätilat olivat
mieleen. Kiirettä ei ollut, vaikka edessä olikin
vielä pitkä matka kohti veneen uutta Saaristomerellä sijaitsevaa kotisatamaa.
Kello 10.30 Marjatta irrotti veneen keulaköydet ja veneen keula suunnattiin kohti etelää.
Tarkoituksena oli mennä reilun neljänkymmenen meripeninkulman päähän Raaheen.
Koska kumpikaan ei aiemmin ollut veneillyt
näin pohjoisessa, matkaan oli varustauduttu
huolella. Päivän reitti oli suunniteltu etukäteen
jo edellisiltana. Navigointia auttoivat ajan tasalla
olevat merikartat, karttaplotteri sekä kännykkään ladattu navigointisovellus. Raahesta lisätietoa antoi upouusi vierassatamakirja, jossa eri
satamien lähestymiset oli kerrottu erikseen.
Kaiken kruunasi vielä erinomainen sää, sillä
tuulta ei ollut laisinkaan.
Lähestyminen Raahen vierassatamaan mietitytti hieman Pekkaa. Marjatta tarkasti kirjasta
millaisesta satamasta oikein oli kyse. Yhdessä
he päättivät vielä soittaa kirjassa oleviin numeroihin.
- Onpa outoa, ajatteli Pekka, kun hän oli yrittänyt soittaa kaikkiin kirjassa olleisiin kolmeen
numeroon. Yksi ei ollut käytössä, toisesta ei
vastattu ja kolmannesta ei tiedetty koko satamasta mitään. Onneksi kännykkäverkko toimi
hyvin, joten Marjatta sai etsittyä netistä muitakin numeroita satamaan. Niistäkään ei ollut
Karilleajopaikka sijaitsee aivan Raahen vierassataman ulkopuolella (kuva Liikennevirasto).
apua. Pekka ja Marjatta päättivät kuitenkin
mennä Raahen vierassatamaan, sillä Perämerellä satamia on harvassa.
Kolmen jälkeen iltapäivällä Raahen kaupunki
alkoi häämöttää horisontissa. Pekka ja Marjatta
terästäytyivät merimerkkien ja linjataulujen lisääntyessä. Tuuli oli hieman noussut, mutta
montaa pyörrettä se ei silti veden pintaan
saanut kerättyä. Edessä näkyivät linjataulut,
joiden osoittamaa väylää pitkin Pekka päätti
ajaa. Kaiku näytti syvyydeksi kaksi metriä, joten
vettä ei paljoa ollut kölin alla. Huolta ei silti
ollut, olihan väylä 2,1 metrin syvyinen.
- Tuolla vasemmallahan satama jo näkyykin,
Marjatta totesi.
Linjataulujen lisäksi väylän reunoilla olivat
punaiset ja vihreät viitat, joten Pekan huoli satamaan pääsystä hälveni. Pekka hidasti vauhtia
viimeisen käännöksen lähestyessä, sillä paikka
näytti hieman oudolta. Karttojen ja viittojen perusteella oikeannäköinen viittaportti kuitenkin
löytyi ja niin Pekka päätti tehdä normaalin
käännöksen väylältä kohti satamaa. Samassa
hiekka ropisi veneen keulassa ja veneen aiempi
kolmen-neljän solmun vauhti pysähtyi kokonaan. Vene oli kiinni pohjassa.
Pekkaa harmitti.
- Uusi vene, kaikki valmistelut ja siitä huolimatta näin pääsee käymään. Ääni ja se tunne
kuinka hiekka rapisee veneen pohjaa vasten, ei
varmaan koskaan haihdu mielestä, Pekka pohtii
jälkeenpäin.
Onneksi veneeseen ei ollut tullut vuotoja karilleajossa. Vaihde taaksepäin, potkuri pyörii,
mutta mitään ei tapahdu. Hieman kaasua, lisää
kaasua. Edelleenkään mitään ei tapahdu, vaan
vene pysyy tukevasti kiinni pohjassa. Pekka
päätti luovuttaa ja otti kännykän käteensä.
02041000, hän näppäili meripelastuksen hälytysnumeron.
Meripelastaja 5-13
9
Kolme näkökulmaa
Kaukana Turussa
2
Yliluutnantti Martin Saarinen oli
aloittanut työvuoronsa Rajavartiolaitoksen Länsi-Suomen Merivartiostoon kuuluvassa Turun meripelastuskeskuksessa sunnuntaiaamuna yhdeksältä. Utön eteläpuolella oli heinäkuulle harvinaista sumua,
mutta sitä Saarinen ei ikkunattomassa keskuksessaan nähnyt. Eikä sen näkemisestä olisikaan
ollut hyötyä, sillä Utön eteläpuolisen alueen lisäksi Saarinen vastasi meripelastuksen sujumisesta aina Hangon länsipuolelta Tornioon
saakka Ahvenanmaa ja avomerten Suomelle
kuuluvat alueet mukaan lukien. Apunaan Saarisella oli kaksi operaattoria viestiliikennettä
hoitamassa ja hätäilmoituksia vastaanottamassa.
Paikallisesta sumusta ja laajasta alueesta huolimatta alkuvuoro oli kulunut kohtalaisen rauhallisesti normaaleissa rutiinitehtävissä ja muutamien pienten meripelastustehtävien parissa.
Rauha rikkoontui kuitenkin kello 13.38, kun
meripelastuskeskuksessa operaattorina toiminut Helge Nordqvist vastaanotti hätäilmoitukseen Ahvenanmaalta: Jenkkivene oli ajanut
toisen veneilijän päälle. Pelastustoimien aikana
Meripelastuskeskukseen tuli myös ilmoitus
kouristelevasta henkilöstä Vaasan saaristossa,
polttoaineloppuisesta veneilijästä Hiittisten saaristossa, mahdollisesta ruorijuoposta Rauman
edustalla, Ulkokallassa olevasta virtaloppuisesta
veneilijästä, karille ajaneesta veneilijästä Houts-
10
Meripelastaja 5-13
Vanhempi merivartija
Robin Lindström otti
vastaan hätäpuhelun
(kuva J-P. Lumilahti).
kärin saaristossa, ensihoitotehtävästä Kustavissa, karilla olevasta purjeveneestä Naantalin
edustalla, sekä merellisestä avustustehtävästä
Ahvenanmaalla. Kaikkiin näihin Saarinen teki
tilannearvion, määritteli tarvittaessa meripelastuksen vaaratilanteen asteen, arvioi miten tehtävät kannattaisi suorittaa ja päätti yhdessä operaattoreiden kanssa millä yksiköillä tehtävät
suoritetaan.
Kello 16.34 Meripelastuskeskuksen hätälinja
soi jälleen ja toisena operaattorina toimiva vanhempi merivartija Robin Lindström vastasi puhelimeen: Raahen edustalla, vierasvenesataman
lähellä teräsvene oli ajanut hiekkasärkälle. Lindström kirjasi hätäilmoituksen suoraan Meripelastuskeskuksen käytössä olevaan tietojärjestelmään. Sen avulla hädässä olijan paikka selkisi
nopeasti Lindströmille, vaikkei hän koskaan yli
300 meripeninkulman päässä sijaitsevassa Raahessa ollut käynytkään. Jo hätäilmoituksen aikana Saarinen puolestaan teki tilannearvion,
määritteli vaaratilanteen asteen sekä mietti toiminnan perusajatuksen (TPA). Koska veneeseen ei tullut vettä sisään, Saarinen määritteli
tilanteen hälytystilanteeksi. Tehtävälle päätettiin hälyttää vesillä valmiiksi partiossa ollut
Raahen meripelastusyhdistyksen PR Niilo Saarinen.
Meripelastusjohtaja Martin Saarinen tekee
tilannearviota samalla operaattorit Robin Lindroos
ja Helge Nordqvist keskustelevat (kuva J-P.
Lumilahti).
Raahen meripelastusyhdistyksen
PV Pikku-Niilo (kuva
Petri Alminoja).
3
Puhelin soi Raahessa
Ville Vainionpää oli lähtenyt autolla kohti kotiaan Raahen Meripelastusyhdistyksen tukikohdasta,
kun hän sai soiton Niilo Saarisen
päälliköltä. Meripelastuskeskuksen
mukaan vierassataman ulkopuolella oli vene ajanut hiekkasärkälle. Tarkempaa
paikkaa Villen ei tarvinnut kauaa pohtia, sillä
tänäkin kesänä jo useampi vene oli samaan
paikkaan ajanut. Niilo Saarisen päällikkö ehdotti, että Ville hoitaisi tehtävän Raahen yhdistyksen pienemmällä pelastusveneellä PikkuNiilolla, sillä se olisi nopeammin paikalla kuin
kauempana merellä oleva hitaampi Niilo Saarinen. Tämä sopi erinomaisesti Villelle ja hän
käänsi autonsa nokan takaisin kohti rantaa.
Tehtävälle hän sai mukaansa kaksi muutakin
vapaaehtoista meripelastajaa.
Normaalisti Pikku-Niiloa ajetaan pelastuspuku päällä, mutta nyt shortsit, Meripelastusseuran punainen T-paita ja pelastusliivit riittivät
varusteiksi Villen mielestä varsin hyvin. Kypärät
päähän, varustelaukut tukikohdasta mukaan,
perämoottorit käyntiin ja kello 16.55 Pikku-
Niilon miehistö oli jo matkalla. Matka tapahtumapaikalle oli helppo, olihan Ville ajanut tätä
reittiä jo kymmeniä, ellei satoja kertoja.
Karilta irrotus
Meripelastusseuran RIB-veneen lähestyminen
yllättää Pekan, sillä hän oli hätäilmoitusta tehdessään maininnut, että heitä oli jokin aika
sitten tullut vastaan Meripelastusseuran isompi
pelastusvene. RIB kuitenkin tulee Pekan ja
Marjatan veneen kylkeen ja sen miehistö alkaa
kysellä tilanteesta. Pekka selittää tapahtumien
kulun. RIB-veneen päällikkö ehdottaa, että vene
yritettäisiin irrottaa samaa reittiä mitä kautta se
oli karille ajanutkin. Ajatus tuntuu hyvältä myös
Pekasta.
PV Pikku-Niilon päällikkönä toimiva Ville
Vainionpää ehdottaa Meripelastuskeskukseen
veneen irrottamista, sillä se ei hänen mielestään
ole kovin tiukasti karilla kiinni. Meripelastusjohtaja Saariselle Vainionpään ehdotus sopii,
sillä irrottamalla vene karilta, myös siinä olevat
ihmiset on helpointa saattaa turvaa, eikä ve-
Kirjoihin ja kansiin
Kello 18.16 Ville Vainionpää ilmoittaa Meripelastuskeskukseen Pikku-Niilon olevan takaisin asemapaikalla ja miehistön poistuvan. Nordqvist kiittää miehistöä ja kirjaa ilmoituksen tietojärjestelmään. Saarinen puolestaan täyttää tehtävän tilastot ja sulkee
tehtävän. Vuoroa on jäljellä pari tuntia, mutta johdettavana on vielä Raahen tehtävän
aikana tulleet viisi muuta tehtävää. Lisäksi aiemman Ahvenanmaan veneonnettomuuden lehdistötiedote täytyy viimeistellä ja lähettää tiedotusvälineille. Heinäkuinen
sunnuntai ei ole vielä ohitse.
Hädässä olleiden nimet on muutettu.
Teksti: Jukka-Pekka Lumilahti
neestä pääse mahdollisten vuotojen tullessa valumaan öljyä tai polttoainetta mereen.
Pikku-Niilon miehistö kiinnittää hinausköyden Pekan ja Marjatan veneen perään,
mutta vene ei liikahda mihinkään. Ville nostaa
Pikku-Niilon kierroksia, mutta hänen yllätyksekseen raskas teräsvene ei liikahda mihinkään.
Monen yrityksen jälkeen Villeä harmittaa ja
hän miettii pitäisiköhän hänen pyytää vahvempi Niilo Saarinen auttamaan irrotuksessa.
Hinausköysi päätetään kuitenkin ennen sitä
kiinnittää vielä veneen keulaan ja vene yritetään
kääntää hiekkasärkällä ympäri. Kaikkien helpotukseksi vene irtoaakin kohtalaisen kevyesti
hiekkasärkältä ja kelluu jo vapaassa vedessä.
Pekka käynnistää moottorin uudestaan ja
laittaa vaihteen päälle. Vuotoja ei edelleenkään
ole ja kaikki tuntuu toimivan normaalisti.
Pikku-Niilon saattamana Pekka ohjaa veneen
vierassatamaan. Pikku-Niilon miehistö tulee
vielä hetkeksi juttelemaan Pekan ja Marjatan
kanssa, ennen kuin miehistö jatkaa omaa matkaansa. Pekka ja Marjatta puolestaan lähtevät
kaupungille.
TPA = Toiminnan perusajatus = Miten ihmiset saadaan pelastettua mahdollisimman järkevästi
Meripelastuksen vaaratilanteen asteet:
Epävarmuustilanne = vallitsee epävarmuus ihmisen turvallisuudesta merellä tai on aiheellista ryhtyä
toimenpiteisiin avuntarpeen selvittämiseksi.
Hälytystilanne = voidaan olettaa ihmisen turvallisuuden vaarantuneen merellä tai avutarpeen selvittämiseksi suoritetut toimet ovat olleet tuloksettomia.
Hätätilanne = on ilmeistä, että ihminen on vaarassa merellä ja välittömän avun tarpeessa.
Meripelastaja 5-13
11
Perämeren jäähyväiset Hebelle:
Suotuisia
tuulia Hankoon
PR Hebe oli yksi niistä viidestä Arunpelastusaluksesta, joita Suomen Meripelastusseura hankki Iso-Britanniasta
Royal National Lifeboat Institutionilta
(RNLI) 2000-luvun alussa. Hebe sijoittui
Kemin yhdistykseen kymmeneksi vuodeksi ja palveli koulutusaluksena koko
Perämeren alueella. Tänä syksynä PR
Hebe siirtyi Kemistä Hangon Meripelastajien käyttöön.
12
Meripelastaja 5-13
S
yksyllä 2003 siirtomiehistö lähti noutamaan Lifeboat 1086 -nimistä pelastusalusta Englannin etelärannikolta
Weymouthista. Miehistöön kuuluivat
Timo Onnela, Hannu Heinonen, Markku Puijola, Kari Silvennoinen, Hannu Heinonen,
Lasse Koskinen, Jukka-Pekka Kuusela ja Kari
Siimes.
Alus ja miehistö joutuivat heti matkaan päästyään testaamaan merikelpoisuutensa Englannin kanaalissa. Kovassa kelissä vesi lensi ohjaamon ylitse keulasta perään saakka. - Merenkäynti oli voimakkain, jossa olen koskaan tällä
aluksella ollut, kertoo Lasse Koskinen, PR
Heben pitkäaikainen päällikkö ja silloinen kansimies. Myllerryksessä yläohjaamon takana sijaitseva apuvene oli irrota kiinnityksistään,
mutta se palautettiin lisäköysin paikalleen.
Seuraavassa määränpäässä Doverissa pysähdyttiin vain lyhyesti ja jatkettiin matkaa Alan-
komaiden Ijmudenia kohti. Matkalla sää koetteli kiinnityksiä jälleen, kun varapolttoainetynnyri takakannella irtosi, mutta se kiinnitettiin
uudelleen. Alankomaiden edustalla tuli vastaan
meripelastajat valtavalla RIB-aluksellaan ja he
opastivat reitin satamaan. Vastaanotto oli
lämmin.
Matka jatkui vielä samana iltana PohjoisSaksan Cuxhaveniin, jossa täydennettiin ruokavarastot ja aamulla jatkettiin matkaa kohti
Kielin kanavaa ja Ystadia ja edelleen Kalmaria.
Kun päästiin Suomen aluevesille, kajahti meriradioaalloilla ensimmäistä kertaa PR Heben radiotunnus.
Kotimatka jatkui Maarianhaminan ja Vaasan
kautta määränpäähän Kemiin, jossa oli vastassa
ystävien ja sukulaisten lisäksi lehdistöä ja televisiokameroita. Näin 1553 merimailin ja 13 495
polttoainelitran kestoinen ajomatka oli päätöksessään.
Lifeboat 1086 eli tuleva PR Hebe
lähtökaupungissaan Weymouthissa
Enlgannin etelärannikolla (kuva Paavo
Antila).
”Tuosta mennään”, suunnittelee Hangon
meripelastusyhdistyksen päällikkö Fredrik ”Fredde” Toivarin
(kuva Sanja Starck).
Heben kastetilaisuutta vietettiin kesäkuussa 2004 (kuva Jussi Pajala).
Ronny Sundberg, Paul Backman ja Kenneth Österlund
tarkistavat konehuoneen ennen lähtöä (kuva Sanja Starck).
Kastajaisia vietettiin Kemin sisäsatamassa kesäkuussa 2004. Maaherra Hannele Pokka lausui mieleenpainuvat kastesanat:
– Olet Perämeren ylpeys. Toivon, että tulet tekemään työsi hyvin. Niinpä annan sinulle velvoittavan ja
perinteikkään nimen. Olkoon nimesi Hebe.
Viimeisin Kemin yhdistyksen
aikainen urakka oli koneiden hallintalaitteiston vaihto. Perushuollot, kunnossapidot sekä talvitelakoinnit suoritettiin talkootöinä. Ensimmäisinä vuosina
Hebe nostettiin nostureilla telakalle Ajokseen. Sen jälkeen telakkapaikkana toimi Myllyniemi.
Viime vuodet telakointipaikka oli
Ruotsin puolella Båtskärsnäsissä.
Suurikokoisen aluksen talvitela-
Varustelu päivitettiin heti
Siirtoajon miehistöltä oli vaadittu kekseliäisyyttä merimuonan valmistuksessa, sillä brittiläislähtöisen
aluksen keittiövarustus käsitti pelkän teevedenkeittimen. Matkalla lämmitettiinkin veteen sekoitettavia
ruokia ja moottorilohkon päällä paistettiin foliossa
makkaraa. Muutkin mukavuudet olivat varsin rajatut
ja muun muassa wc-tilaa edusti vaellusrinkan matkajakkaraa muistuttava pytty. PR Hebe viettikin ensimmäisen Suomen talvensa 2003 – 2004 telakalla Kaskisissa, jossa Simo Peräkorpi teki alukseen pentterin ja
wc-tilat. Samalla rakennettiin maasähköjärjestelmä,
mikä sisälsi generaattorin vaihdon. Muita suuria
aluksen remontteja vuosien varrella ovat olleet kylkikumien ja -listojen vaihto, koko aluksen maalaus Meripelastusseuran punavalkoisiin väreihin sekä navigointilaitteiston uusinta.
Merellä ollessa osastot pidetään
merisulkutilassa (kuva Sanja
Starck).
Hebe-nimellä on juuria
Välimerellä ja Perämerellä
H
ebe on muinaiskreikkaa ja merkitsee
nuoruutta tai elämän ensiarvoisuutta.
Antiikin Kreikan jumaltarustossa
Hebe oli nuoruuden jumalatar ja Zeuksen ja
Heran tytär. Hebe toimi Olympos-vuorella jumalten ja jumalattarien juomanlaskijana ja avioitui Herakleen kanssa. Antiikin Rooman tarustossa Heben vastine on Juventus.
Uljaan nimensä lisäksi Kemin yhdistyksen
käytössä olleella PR Hebellä on esikuvansa
myös kemiläisen merenkulun historiassa. PR
Heben nimi pohjautuu turkulaisen s/s Heben
miehistön pelastustapahtumaan 8.10.1901
Kemin edustalla. Laivan oli määrä edetä Pernausta Tornion kautta Kemiin. Ajoksen edustalla Pikku Fräkin matalikon karimerkki oli
jäänyt huomioimatta, koska se oli myrskyn painamana näkymättömissä. Alus ajautui matalikolle ja jäi siihen kiinni keskirungostaan.
Myrskyn kourissa laivan höyrykone sammui ja
vettä alkoi tulvia sisään ja alus täyttyä. Voimakas aallokko irrotti sen matalikolta ja se lähti
ajelehtimaan. Aamun valjetessa epätoivoinen
miehistö seisoi aluksen perässä, joka oli ainoa
merenpinnan yläpuolinen osa. Ajoksen luotsiasemalta nähtiin tilanne ja apuun lähti höyrypursi Ilmari. Vaasan Pohjanmeren Höyrylaiva
Oy palkitsi Ilmarin rohkean miehistön tästä arvokkaasta urotyöstä. Matalikko tunnetaan nykyisinkin Hebenmatalana.Meripelastaja 5-13
13
Perämeren jäähyväiset Hebelle
kointi on ollut monivaiheinen ja järjestelyjä vaativa projekti ennen jäiden tuloa.
Pelastusristeilijä on kelpo
koulutusalus
– Parhaimmillaan Hebe on ollut toimiessaan
Perämeren alueella järjestetyillä koulutuspurjehduksilla vuosina 2011–2013. Alus on tilava,
mukava ja merikelpoinen ja koulutusta voi toteuttaa turvallisesti ja monipuolisesti, kertoo
Kemin yhdistyksen koulutusvastaava ja Seuran
meripelastuskouluttaja Lasse Koskinen. Hebe
onkin tullut monelle Perämeren alueen kurssilaiselle tutuksi koulutusalukseksi.
Lisäksi PR Hebe soveltuu mainiosti evakuointitilanteisiin. Matkaajossa alus on erinomainen,
vaikka majoitustilat ovatkin
rajalliset. Hebe osallistui
myös Bottnia Eskader -purjehdukselle turvaveneenä
kesällä 2012, jolloin Perämerenkaari kierrettiin Piteåsta
Ouluun. Alus tarjosi Kemin
yhdistykselle myös toimitilat, missä toimintaa on
voinut suunnitella.
Suuri alus
vaatii runsaasti
talkootyötä ja
miehistöä
Luopuminen Hebestä tuli
ajankohtaiseksi, kun Kemissä virisi kiinnostus nopeampaan ja kompaktimpaan
alukseen. Pienen yhdistyksen talkooresurssit vaikuttivat myös ajatuksiin päivittää
aluskantaa. Suuri alus tuo mukanaan paljon
huoltotoimenpiteitä ja koska talvitelakointipaikka oli kaukana, oli huoltoja vaikea järjestää.
– Hebe on asettanut muutenkin vaatimukset korkealle esimerkiksi päälliköksi
etenemisessä. Kolmikerroksisessa aluksessa
saa olla silmät selässäkin jotta tilannekuva
pysyy koko ajan, summaa Lasse Koskinen.
Päätös luopua Hebestä ei ollut yhdistykselle helppo, onhan Arun huolellisesti suunniteltu, kovan luokan pelastusalus.
– Korkeassa aallokossa Arunin parhaat
ominaisuudet tulevat esille: vauhtia voi
14
Meripelastaja 5-13
sarön tilalle, juuri sopivasti PR Heben täytettäväksi.
– Hebe saa kokeneen miehistön, toteaa
Hangon siirtomiehistön päällikkö Fredrik
”Fredde” Toivari.
Miehistö Timo Gasché, Kenneth Österlund,
Ronny Sundberg ja Paul Backman perehtyivät
alukseen Kemin yhdistyksen päälliköiden Lasse
Uudet tuulet puhaltavat
Koskisen, Arto Mattilan ja Joni Sipilän johdolla
Hebelle Hangossa
Hahtisaaren satamassa. Ilmassa oli yhtäaikai2000-luvun alussa Suomeen tuodut Arunit si- sesti luopumisen haikeutta, toivoa ja meripejoittuivat Kemin lisäksi Uuteenkaupunkiin, lastustoiminnasta tuttua humoristista henkeä.
Kaskisiin, Porkkalaan sekä Hankoon. Kahden Huumori myös näkyy aluksella, sillä kemiläisviimeksi mainitun yhdistyksen Arunit tulivat velmut olivat varustaneet pohjoisen vedet jätsuomalaisin standardein mitaten pelastusalus- tävän aluksen asiaankuuluvasti mahtavin potiensä päähän syksyllä 2013. Näin Hangon yh- ronsarvin. Rentoa otetta ilmentävät myös ohdistykseen jäi aukko hyvin palvelleen PR Rus- jaamossa roikkuvat karvanopat. Yllätys on ollut
myös monelle alukseen
tulijalle se kahden euron
kolikko, jota tuloksetta
voi yrittää nostaa sisäänkäynnin edustalta. Hankolaismiehistö myhäilee
hyväksyvästi ja siirtyy
tutustumaan Caterpillarin V8-dieselmoottoreihin vaikuttavan ko5
koiseen konehuoneeseen, jotta matka Hankoon voi alkaa.
Mutta vieläkö PR
Hebe on Hankoon siirryttyään Hebe vai saako
omaa sukuaan Lifeboat
1086 jonkin uuden
nimen?
– Se on meillekin vielä
arvoitus, sanoo Fredde
Toivari. Varmaa on kuitenkin se, että PR Hebe
Miehistöt poronsarvien alla. Vas. ylärivi: Ronny Sundberg,
purjehtii seuraavaksi kohtia uusia meriPaul Backman, Lasse Koskinen, Joni Sipilä, Jani
seikkailuita.
Leminaho, Kenneth Österlund. Vas. alarivi: Timo Gasché,
Ari Raatikainen, Fredrik Toivari ja Mika Veteli (kuva Matti
Teksti: Sanja Starck
Tranberg).
nostaa, niin keula nousee, perä laskee ja kyyti
pehmenee, kertoo Koskinen. Arunissa on mietitty kaikki pienet yksityiskohdat tarkasti.
– Jokaisella esineellä on paikkansa ja mitään
turhaa ei ole, esittelee Koskinen.
PR Hebe
Valmistaja: RNLI/Halmatic
Pituus: 15,9 m
Leveys: 5,3 m
Paino: 31,0 tn
Nopeus: 16 kn
Koneteho: 706 kW
Toimintasäde: 100 nm
Kotisatama: Kemi
Miehistö: 6
Propulsio: akseliveto
Jutussa käytetyt lähteet: Kari Siimes: PR Heben
matkakertomus Weymouthista Kemiin; Wikipedia: Hebe; Kemin urheilusukeltajien www-sivu
https://sites.google.com/site/keminurheilusukeltajatry/home/historiaa-pinnan-alta/s-s-hebe
Max Edin
Ikuista nimesi Itämeren
suojelun historiaan
Lahjoita 50 euroa:
www.puhdasitameri.fi
Lahjoittajien nimet kaiverretaan
teräslaattoihin eli ”välkkeisiin”,
joista rakentuu Horisontti-taideteos
Helsingin Jätkäsaareen. Nimikoituja
”välkkeitä” voi myös antaa lahjaksi.
Lahjoituksesta voit tulostaa lahjan
saajalle lahjakortin. Kampanja jatkuu,
kunnes kaikki 4 225 ”välkettä” on
lisätty teokseen.
Horisontti-teos
Kampanjan tuotolla vähennetään
Itämeren fosforikuormaa
John Nurmisen Säätiön ja Itämerihaasteen yhteiskampanjan nettotuotto
käytetään säätiön Puhdas Itämeri
-hankkeisiin, joilla vähennetään Itämerta rehevöittävän fosforin määrää.
Kampanjan keräystavoite on 210 000
euroa.
Horisontin suunnittelutyön on lahjoittanut muotoilija, professori Hannu Kähönen.
Lisäksi yritykset ovat lahjoittaneet työtä tai materiaaleja teokseen. Valmistuessaan
teoksen pituus on 54 metriä, sama kuin haavoittuvan Itämeren keskisyvyys.
Max Edin
Jaakko Pietiläinen
Osallistu tai anna lahjaksi
Keräyslupa:
John Nurmisen Säätiö/Poliisihallitus 2020/2012/4285, 10.1.2013/10.1.2013 - 31.12.2014, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta
KANNAD_R10:KANNAD 11/3/11 8:00 AM Page
1
Kannad Marine R10 Survivor Recovery System
Uusi vallankumouksellinen
kevyt ja pieni henkilökohtainen
AIS-lähetin (Automatic Identification System).
MOB
MOB
X
• Kiinnitetään pelastusliiviin
• Aktivoidaan manuaalisesti
• Lähettää GPS sijaintitiedot AIS vastaanottimille jopa 4 mpk päähän
• Yksilöllinen tunnistus
• Aktivoitaessa toiminta-aika väh. 25 tuntia
• Pariston kesto 7 vuotta
Hernesaarenranta 13, 00150 Helsinki
Meripelastaja 5-13
Puh. 020 741 8820 Fax 020 741 8821
[email protected] www.telemar.fi
15
RescOp -hanke
Meripelastuksen tutkimus ja kehitys
Meri- ja järvialueiden tehokas pelastus-
organisaatio on tärkeä osa merenkulun
ja veneilyn riskinhallintaa. Meripelastusseura tekee rajat ylittävässä suomalaisvenäläisessä projektissa Aalto-yliopiston kanssa analyyseja ja kehittää työkaluja, joilla edistetään faktoihin perustuvaa päätöksentekoa, joka koskee pelastuspalveluorganisaatioita. Projekti keskittyy suomalaisiin ja venäläisiin vapaaehtoisiin pelastusorganisaatioihin.
P
rojektin ensimmäinen saavutus on
kattavan pelastustapahtumakartan
kehittäminen Suomen vesistöihin.
Kartassa näkyvät analysoituina tärkeimpien pelastusviranomaisten ja vapaaehtoisten kaikki tehtävät. Rajavartiolaitoksen, Pelastustoimen ja Meripelastusseuran tuottamat
tiedot on yhdistetty, mikä tarjoaa ennennäkemättömän hyvän keinon perehtyä todellisiin
pelastuspalvelutarpeisiin eri puolella Suomea.
Pelastustoimet näkyvät kartassa kansallisella,
alueellisella ja paikallisella tasolla.
Lisäksi kartta sisältää useita tilastotietoanalyyseja, jotka liittyvät Meripelastusseuran
kunkin toimipaikan palvelukysyntään. Tietoihin
sisältyvät muun muassa tehtävien lukumäärät
vuoden aikana, avustettujen alusten tyypit, suoritettujen tehtävien tyypit, etäisyydet päivystysasemalta kohteeseen ja lukuisat muut tiedot.
Nämä tiedot ovat hyödyllisiä, kun tehdään pelastusalusorganisaatioita koskevia päätöksiä.
Tutkimuksia käynnissä
Osana projektia Aalto-yliopistossa on myös
meneillään useita tutkimuksia, joissa tutkitaan
Suomen meripelastusjärjestelmää ja luodaan
työkaluja riskinhallinnan ja päätöksenteon tueksi. Tutkimuksissa hyödynnetään pelastustapahtumakarttaa ja tilastotietoanalyyseja.
Emilia Venäläinen arvioi Meripelastusseuran
pelastusalusten suorituskykyä suhteessa tarpeisiin. Hän keskittyy Suomenlahden alueeseen.
Hän käyttää uusimpia kartoitustyökaluja tutkiessaan aikaa, joka menee kohteen saavuttamiseen, samanaikaisten onnettomuuksien todennäköisyyttä tietyllä päivystysalueella ja mahdol-
16
lisuutta mennä kohteeseen useammalla kuin
yhdellä pelastusyksiköllä. Näiden työkalujen
avulla arvioidaan mahdollisten vaihtoehtoisten
aluskokoonpanojen suorituskykyä. Tutkimustuloksista tehdään järjestelmän suorituskyvyn
ja tarpeiden kokonaisvaltainen arviointi. Suosituksia annetaan mahdollisuuksien mukaan.
Maikki Sonninen vie onnettomuustietoanalyysin vielä pidemmälle suorittamalla lisää
paikka-analyyseja ja erityisesti yhdistämällä onnettomuustiedot säätekijöihin. Hänkin keskittyy Suomenlahden alueeseen. Hän tutkii integroitua tietokantaa käyttämällä visuaalisia tiedonhankintatyökaluja, mikä antaa ennennäkemättömän hyvän keinon perehtyä onnettomuuksien systemaattisiin suhteisiin, pelastustoimien ominaisuuksiin ja ympäristöolosuhteisiin. Koottu tieto onnettomuuksien aikana vallinneista ympäristöolosuhteista on hyödyllistä
päätöksentekijöille, kun mietitään, millaisia pelastusyksikköjä tarvitaan eri merialueilla. Lisäksi tiedon analysointi voi tarjota lisänäkemyksiä pelastusjärjestelmästä ja olosuhteista,
joissa vapaa-ajan veneilijät liikkuvat alueella.
Interaktiivinen ohjelmistotyökalu
kehitteillä
Edellä mainittu työ lähestyy pelastustoimien
riskinhallintaa pääasiassa tietopainotteisesta
näkökulmasta. Koska Suomen meripelastusjärjestelmä on ollut toiminnassa jo pitkään, saatavilla on paljon hyödyllistä tietoa, jota voidaan
tutkia. RescOp-projektin tavoitteena on kuitenkin myös edistää vapaaehtoisen venäläisen
pelastusyhteisön perustamista Kronstadtiin.
Yhteisö on aloittanut toimintansa vasta äskettäin, joten Suomenlahden Venäjän-puoleisen
osan pelastuspalvelutarpeista on saatavilla vain
vähän tai ei lainkaan tietoa.
Yang Gao kehittää ohjelmistotyökalua, jossa
pelastusyksikköjen eri lukumäärien ja tyyppien
sijoittamisen vaikutusta voidaan arvioida visuaalisesti ja interaktiivisesti. Työkalun avulla voidaan suunnitella pelastuspalveluresurssien
käyttöä tehokkaasti tietyllä maantieteellisellä
alueella. Tarkat ohjelmistomääritykset ovat parhaillaan viimeisteltävinä, mutta joka tapauksessa ne todennäköisesti sisältävät kattavuusajat
ja eri yksikköjen lukumäärät ja tyypit ja lisäksi
ne mahdollistavat sääolosuhteiden vaikutuksen
huomioon ottamisen. Työkalusta on hyötyä
Suomen koko rannikkoalueelle ja Suomenlahden Venäjän-puoleiselle osalle.
Tuloksista hyötyä
maailmanlaajuisesti?
Sen lisäksi, että projektin tavoitteena on tarjota
käytännöllisiä analyyseja ja työkaluja, se pyrkii
myös jakamaan tärkeimmät tulokset akateemisissa konferensseissa ja julkaisuissa. Vaikka
vapaa-ajan veneily on suosittua useissa maissa
ja meripelastuspalvelut ovat tärkeitä joka puolella maailmaa, näitä merenkulun riskinhallinnan osa-alueita on tutkittu hyvin vähän. Projektin tuloksista voi siis olla hyötyä muuallakin
kuin Suomessa ja Venäjällä. RescOp-projektia
rahoittavat EU, Venäjän federaatio ja Suomen
valtio.
Teksti: Floris Goerlandt
Kirjoittaja on RescOp-projektivastaava, Aalto-yliopisto, Meritekniikka, Merenkulun riskien ja turvallisuuden tutkimusryhmä
Lähteet: Venäläinen E, Sonninen M. 2013. Suomen meri- ja järvipelastustehtävät: Karttoja ja
analyyseja vuosien 2007-2012 tehtävistä. Aaltoyliopiston julkaisusarja. Unigrafia Oy, Helsinki,
ISBN 978-952-60-5326-4, s. 425.
Raportti löytyy Aalto-yliopiston sivuilta: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11239
Meripelastaja 5-13
Ajankohdat
Tehtävätyypit
Kohteet
Tehtävät kartalla
Usko tai älä
E
nsinnäkin haluan kiittää Aalto
yliopistoa, Floris Goerlandtia,
Emilia Venäläistä ja Maikki Sonnista todella merkittävästä panoksesta
vapaaehtoisen meripelastustoiminnan
kehittämiseksi. Emilian ja Maikin keräämä, muokkaama, analysoima ja esittämä aineisto tukee erittäin havainnollisella tavalla Meripelastusseuran lähitulevaisuuden merkittävimpiä linjauksia.
Raportti vahvistaa mielikuviamme,
oikaisee vääriä uskomuksia ja antaa
kasvot toimintamme laajuudelle ja valtakunnalliselle merkitykselle. Raportissa on koottu ensikertaa yhteen kaikkien keskeisten toimijoiden suorittamat
tehtävät sellaisella tavalla että ne ovat
aidosti vertailukelpoisia, tämä on vaatinut satoja työtunteja ja periksi-antamatonta sinnikkyyttä tilastoaineiston
läpikäynnissä. Se että raportti on saatu
tuotettua ja painettua osana EU:n rahoittamaa RescOp -hanketta on positiivinen osoitus siitä että EU:n naapuruus- ja kumppanuushankkeissa on
mahdollista saavuttaa myös todellisia ja
konkreettisia tuloksia.
Aineiston aikajänne, laajuus ja kattavuus, lähes 8 000 tehtävää, on niin merkittävä otos, että sen pohjalta on jo
mahdollista tehdä analyysejä ja johtopäätöksiä, joiden avulla voi ja pitääkin
jo tehdä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Aineiston avulla pystytään
mm. ensikertaa toteamaan että olemme
itseasiassa suurin toimija meri- ja järvipelastus alalla, ainakin näillä kriteereillä.
Yhdistettynä yhdistysten käytössä
olevaan kalustoon raportti antaa meille
myös kauan kaipaamaamme todistusaineistoa toimintamme vaikuttavuudesta ja nimenomaan kustannustehokkuudesta. Ottaen huomioon tämän
päivän taloudelliset haasteet yhteiskunnassa, voidaan myös sanoa että meillä
on vastuu rahoittajillemme, alusten
käyttäjille ja viimekädessä koko yhteiskunnalle huolehtia siitä että käytämme
rajalliset voimavaramme järkevästi ja
kustannustehokkaasti perustuen todelliseen tarpeeseen ja analysoituun riskikartoitukseen.
Menemättä vielä asioiden edelle
uskon että julkaisu tukee käynnissä
olevaa Meripelastusseuran alusluokkatarkastelutyöryhmän työtä, jolla on
haastava tehtävä edessään löytää yhteisiä nimittäjiä tulevaisuuden pelastusalusten osalta.
Hyvänä tavoitteena tulee olla kohtuulliset käyttö ja ylläpito kustannukset,
konventionaaliset, koetellut ja toimivat
ratkaisut. Varusteidenkin osalta voidaan miettiä esimerkiksi tarvitaanko
tehokkaampaa moottoripumppua vai
pärjätäänkö kevyemmällä moottoriruiskulla. Toimivaa mallia voidaan
hakea vaikkapa Tukholman pelastuslaitoksen nopeista pelastusyksiköistä,
jotka ovat 7,5 metrin avoimia rib-veneitä varustettuna kahdella perämoottorilla. Tehtäviä näille yksiköille kertyy
useita satoja kauden aikana, joten voidaan hyvällä syyllä puhua todella kustannustehokkaista pelastusyksiköistä.
Toivon että ainakin osa vastauksista
näihin kysymyksiin löytyy nyt julkaistusta Atlaksesta sekä Aalto yliopiston
jatkotutkimuksista, mutta työ jatkukoon…
Jori Nordström
Vastekehät
Yksiköiden peitto
Meripelastaja 5-13
17
RescOp -hanke
Koulutusyhteistyötä venäläisten kanssa
RescOp –hanke huipentui yhteisharjoitukseen
Suomalais-venäläinen meripelastushanke RescOp päättyy
Projektin vastaava Maksim Ilvonen,
vuoden lopussa. Hankkeen tavoitteena oli edistää meritur-
Kotkan meripelastusyhdistys:
vallisuutta kehittämällä vapaaehtoista meripelastustoimintaa
Olen kotoisin Pietarista ja toimin aktiivisesti tässä projektissa linkkinä
venäläisten vapaaehtoisten ja Kotkan yhdistyksen välillä. Projekti alkoi
meillä varsinaisesti viime vuoden syksyllä, kun Kymenlaakson ammattikorkeakoulu lähetti tarjouspyynnöt meripelastusyhdistyksille kolmen
koulutusviikonlopun järjestämisestä kronstadtilaisille vapaaehtoisille.
Koulutuksen aiheiksi valikoituivat meripelastusyksikön johtaminen ja
erityisesti ne aiheet joita koulutettavat halusivat vielä laajentaa Bågaskärin koulutusten jälkeen. Melkein kaikki koulutettavat olivat pelastusalan ammattilaisia, ja he ovat se joukko, joka kouluttaa Kronstadtissa vapaaehtoisia meripelastajia. Koulutus muodostui teorialuennoista ja käytännön harjoittelusta.
Järjestelyjen laajuus ja toteutus muistuttivat meripelastustaitokilpailujen järjestämistä. Jaoimme vieraat aina kahteen eri miehistöön ja he
saivat vuorollaan hoitaa päällikön ja perämiehen tehtävät eri koulutusrasteilla. Aiheiden kirjo kaiken kaikkiaan oli laaja – potilaan kohtaamista,
aluksen evakuointia, palonsammutusta, aluksen ohjausta, etsintää jne.
Vaikka ResOp -projekti on päättymässä, Kronstadtin meripelastusyhdistys jatkaa ja kehittyy. He ovat rakentamassa Venäjälle ihan uudenlaista
järjestelmää, missä unohtunut vapaaehtoisuuden henki on toiminnan
perustana.
Itäisellä Suomenlahdella. Koulutuksen osalta hanke huipentui Kotkan edustalla syyskuussa pidettyyn vapaaehtoisten ja
viranomaisten suureen yhteisharjoitukseen.
R
escOp –hankkeesta ja sen tuloksista kertovat Kronstadtin meripelastusyhdistyksen puheenjohtaja Igor Kalinin, Kotkan meripelastusyhdistyksen projektivastaava Maksim Iivonen sekä
Mirva Salokorpi RescOp-yhteisharjoituksen työryhmästä.
Puheenjohtaja Igor Kalinin,
Kronstadtin vapaaehtoinen meripelastusyhdistys:
Vuonna 1872 kronstadtilaisten merimiesten aloitteesta perustettiin
”Haaksirikkojen yhteydessä apua tarjoava yhdistys”. Vuonna 1890 yhdistyksen nimi vaihdettiin Vesipelastusyhdistykseksi. Tavallaan olemme jatkamassa heidän perinteitään, vaikka yhdistyksemme on rekisteröity vasta
2008.
Yhdistyksellä on 12 kouluttajaa ja noin 40 vapaaehtoista miehistönjäsentä, jotka saivat RescOpiin kuuluneessa Bågaskärin toimintakeskuksessa pidetyllä kurssilla kansimiehen koulutuskokonaisuuden.
Haluaisimme jatkaa koulutusyhteistyötä ulkomaalaisten meripelastajien kanssa. Meillä on vielä paljon opittavaa ja kehitettävää, jotta voisimme yhdistää opitut taidot toimivaksi kokonaisuudeksi.
Kuva Maksim Ilvonen
18
Meripelastaja 5-13
Mirva Salokorpi,
RescOp -yhteisharjoituksen työryhmä:
Kronstadtin vapaaehtoisten meripelastajien koulutus huipentui isoon yhteisharjoitukseen, joka järjestettiin Kotkan
edustalla syyskuussa. Harjoituksen tarkoituksena oli mm.
kokeilla käytännössä kaikkia niitä taitoja, joita kronstadtilaiset ovat opetelleet useissa koulutuksissa. Harjoitus toimi
samalla myös alueellisena yhteisharjoituksena, ja sen järjestelyyn ja toteuttamiseen osallistuivat useat tahot: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Rajavartiolaitos, Suomen Meripelastusseura, Kotkan, Haminan, Loviisan ja Kronstadtin
vapaaehtoiset meripelastajat, Kymenlaakson poliisi- ja pelastuslaitokset, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri CAREA,
Kuopion hätäkeskus, Metsolan Merimatkat Oy sekä SPR:n
Kotkan paikallisyhdistys.
Harjoituksen skenaariona oli vesibussin karilleajo, minkä seurauksena alus vaurioitui ja osa
matkustajista loukkaantui. Maalihenkilöitä vesibussissa oli nelisenkymmentä, joista osa oli lähtenyt pyrkimään uimalla maihin. Yksi ”nähtiin vajonneen pinnan alle”, ja siitä muodostui samalla sukellusharjoitus pelastuslaitokselle. Etsintä, vedestä nosto, loukkaantuneiden ensiapu,
evakuointi, vauriontorjunta ja hinaus muodostivat varsinaisen harjoituksen rungon. Skenaariosta pyrittiin luomaan mahdollisimman realistinen tapahtumaketju, ja samalla myös järjestämään tekemistä useille yksiköille.
Harjoituksen tavoitteet saavutettiin ja se sujui kokonaisuudessaan hyvin. Yhteistyö vapaaehtoisten ja viranomaisten välillä oli luontevaa ja haasteellinen tilanne onnistuttiin purkamaan
määrätietoisella toiminnalla. Parannettaviakin asioita löydettiin esimerkiksi viestiliikenteestä ja
johtamistavoista.
Venäläiset miehittivät itsenäisesti Kotkan yhdistyksen PV Lassin. Käytännössä aluksella oli
yhdistyksen oma päällikkö, mutta periaatteena oli puuttua toimintaan mahdollisimman vähän.
Venäläisten vuoksi harjoituksen viestiliikenne käytiin englanniksi VHF-taajuudella. Tämä lisäsi
harjoituksen haasteellisuutta ja sekoitti jonkin verran myös totuttuja hälytystapoja, mutta toisaalta kielitaidon harjoitteleminen koettiin myös tarpeelliseksi.
Venäläisten ajoharjoittelua
(kuva Kronstadtin meripelastusyhdistys).
Vesitykin käytön harjoittelua
(kuva Kronstadtin meripelastusyhdistys).
Yhteiskuva toiselta
koulutusviikonlopulta
(kuva Kronstadtin
meripelastusyhdistys).
Meripelastaja 5-13
19
Sinustako
vapaaehtoinen meripelastaja?
Löydä elämäsi
paras harrastus!
Vapaaehtoiset meripelastajat auttavat lähes
kolmeatuhatta ihmistä
vesillämme vuosittain.
Haemme miehistöihimme
uusia vapaaehtoisia.
Sovit joukkoomme, jos
n haluat auttaa
n olet innokas oppimaan uutta
n pystyt sitoutumaan aikaa vievään harrastukseen
n omaat hyvän peruskunnon ja uimataidon
n olet 18 vuotta täyttänyt.
Veneilykokemusta tai muutakaan ennakko-osaamista et
tarvitse. Koulutamme kaikki
miehistöjemme jäsenet.
Lue lisää ja täytä hakulomake
www.meripelastus.fi/tulemukaan
Suomen Meripelastusseura on
vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 64 meripelastusasemaa, 150 pelastusalusta
ja noin 1800 vapaaehtoista
meripelastajaa ympäri maata
rannikolla ja sisävesillä.
TROSSI – fiksun veneilijän merkki!
Tiesitkö, että vesillä toimintakyvyttömäksi joutuneen veneen hinaaminen
turvaan on maksullista, jos ihmishenkiä ei ole vaarassa?
Suomen Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelu takaa myös veneellesi
maksuttoman avun. Samalla olet mukana tukemassa vapaaehtoista
meripelastustoimintaa ja parantamassa kaikkien vesillä liikkuvien turvallisuutta.
Trossi-jäsenenä saat
• korjausapua vesillä
• hinauspalvelun lähimpään satamaan, mihin on saatavissa korjauspalveluita
• halutessasi apua korjaajan ja veneen väliaikaisen säilytyspaikan hankkimisessa
• vastaavan palvelun Ahvenanmaan, Ruotsin, Norjan ja Tanskan vesillä (rajatulla alueella).
• hyvän mielen tukiessasi vapaaehtoista meripelastustyötä.
Lue lisää ja liity www.meripelastus.fi/Trossi!
Vastaamme mielellämme kysymyksiisi [email protected]
2014
JOKAISELLA
ON PAIKKANSA
YHTEISPELISSÄ.
RAY:N JÄRJESTÄMÄ KETJU PELAAJASTA AVUNSAAJAAN ON
JO 75-VUOTIAS. TÄMÄ YHTEISPELI KOSKETTAA MILJOONIA SUOMALAISIA.
TÄNÄ VUONNA RAY TUKEE SUOMEN MERIPELASTUSSEURA RY:N
TÄRKEÄÄ TOIMINTAA 2 082 000 EUROLLA.
» KAMPANJAT.RAY.FI/YHTEISPELI
Koulutuspäivät
2014
Vuorovaikutusta
ja yhdessä
tekemistä
Meripelastusseuran kevään 2014 koulutuspäivät
pidetään tuttuun tapaan Silja Symphonyn Tukholman risteilyllä 28.2.-2.3.
M
eripelastusseuran kevään 2014 koulutuspäivät pidetään tuttuun tapaan
Silja Symphonyn Tukholman risteilyllä 28.2.-2.3.
Viime koulutuspäivillä testattua
ja hyväksi havaittua työpajamallia
jatketaan, joskin sen aikataulutusta ja yleisön opastuksia kehitetään. Koko yleisölle auditoriossa pidettävien lyhyiden
avauspuheenvuorojen jälkeen ohjelma siis jakautuu 5-6 vuorovaikutteiseen työpajaan, missä pidetään noin puolen
tunnin välein lyhyitä alustuksia ajankohtaisista aiheista.
Yleisö haastetaan mukaan; kysymään ja kyseenalaistamaan,
testaamaan omia tietojaan ja taitojaan sekä yhdessä kehittämään käsiteltäviä aiheita edelleen.
Lisäksi saamme tälläkin kertaa kuulla viimeisimmät uutiset Rajavartiolaitoksen ja pelastusviranomaisten toiminnasta, ja ohjelmaan kuuluvat edelleen myös aluekokoukset
sekä teemafoorumit aiheinaan alukset, koulutus, valmius,
viestintä ja talous ja hallinto.
Koulutuspäivillä jaetaan Meripelastusseuran korkeimmat
huomionosoitukset ja julkistetaan Vuoden meripelastaja
2013. Lauantaina Tukholmassa on mahdollista vierailla Alt
för Sjön –venenäyttelyssä.
Tervetuloa mukaan!
Linkki koulutuspäivien ilmoittautumislomakkeeseen löytyy
Seuran sivuilta meripelastus.fi. Ohjelma julkaistaan tammikuussa.
22
Meripelastaja 5-13
Ilmoittautuminen
Matkajärjestelyjä hoitaa matkatoimisto Ryhmä Expertit, joilta matka varataan suoraan toimiston
nettisivuilla olevalla sähköisellä ilmoittautumislomakkeella. Linkki lomakkeeseen Meripelastusseuran
nettisivuilla 1.12. lähtien.
HUOM! Jokainen varaa itse matkansa (samaan hyttiin haluavat samalla lomakkeella). Ilmoittautumisia ei oteta vastaan Seuran toimistossa.
Sitova ilmoittautuminen on tehtävä viimeistään 24.1.2014 (lomake poistuu tämän jälkeen netistä).
Hinnat ja aikataulu
Silja Line M/S Symphony risteily Helsinki-Tukholma-Helsinki.
Lähtö Helsingistä pe 28.2.2014 klo 17.00 ja tulo Tukholmaan 1.3.2014 klo 9.30.
Lähtö Tukholmasta la 1.3.2014 klo 17.00 ja tulo Helsinkiin 2.3.2014 klo 10.30.
Hintaan sisältyy matka ja hyttipaikka valitussa hyttiluokassa, meriaamiainen ja Buffet-illallinen
(meno-paluu) ruokajuomineen sekä koulutuspäivien ohjelma ja kokouskahvit.
Lapset 0-5 v syövät veloituksetta.
Lisämaksusta kokouslounas pe 28.2. klo 12.00 hintaan 18 euroa/hlö. Varattava ilmoittautuessa.
Hinnat/henkilö ja hyttiluokat
hinta €/hlö
A –luokka
1hh 321
2hh 219
3hh 185
4hh 168
Promenade
1hh
2hh
3hh
4hh
306
212
180
165
B -luokka
1hh
2hh
3hh
4hh
268
193
168
155
49
nnalliset.2014
u
k
a
t
l
a
v
.
.3
ät 28.2-2
v
i
ä
p
s
u
t
y
koulu
ymphon
S
a
j
l
i
S
MS
Venemessut ”Allt för sjön 2014”
Bussikuljetus lähtee terminaalin edestä venemessuille lauantaina klo 10.00 ja paluukuljetus Älvsjön messuilta klo 13.30 takaisin satamaan.
Messulippu kuljetuksineen 35 euroa/hlö. Messulippu varataan ilmoittautumislomakkeella. Varaus
on sitova, eikä lipun hintaa palauteta sairastapauksessakaan.
Matkan maksaminen
Noin viikkoa ilmoittautumisen jälkeen Ryhmä Expertit lähettää
sähköpostilla ennakkovarausmaksun laskun 30 euroa/henkilö. Samassa viestissä on myös matkan loppumaksun osuus, joka suoritetaan viimeistään eräpäivään mennessä (1 kk ennen matkaa).
Huom. peruutustapauksessa kulut 10 € / hlö lääkärintodistusta
vastaan.
Lippujen luovutus
Lippujen luovutus 28.2. klo 11.00 alkaen Siljan Olympiaterminaalissa, Olympiaranta 1, Ryhmä Expertien lähtöselvityspisteessä.
Lippujen kanssa samassa kuoressa ovat matkaohjelma ja ateriakupongit.
Matkan muutokset/ peruutukset
Matkaan liittyvät hytti- tai nimimuutokset on ilmoitettava suoraan
Ryhmä Experteille
puh. 010 835 5300 tai [email protected].
Jos olet estynyt matkustamasta, tulee varaus peruuttaa välittömästi.
Peruutuskulut 10 € vain lääkäritodistusta (toimitettava kahden
viikon kuluessa lähtöpäivästä) vastaan, mikäli peruutus ilmoitetaan eräpäivän jälkeen. Tarkemmat peruutusehdot saa matkatoimistosta.
Yhdistyksen virallinen edustaja
Seura korvaa 193 € yhdistyksen virallisen edustajan matkasta.
Yhdistykset ilmoittavat Seuran toimiston [email protected] yhdistyksen virallisen edustajan nimen viimeistään
27.1.2013. Hyttivarauksen edustaja tekee itse netissä olevalla lomakkeella ja maksaa matkansa itse (tai lähettävä yhdistys
maksaa sen). Korvauksen 193 € Seura maksaa yhdistykselle
matkan jälkeen ja yhdistys maksaa sen edelleen edustajalleen.
Yhdistyksen virallisen edustajan tulee osallistua kaikkiin koulutustilaisuuksiin sekä puheenjohtajiston kokoukseen lauantaina.
Huomioitavaa
Yhdellä ilmoittautumislomakkeella voi ilmoittautua enintään 10
henkilöä. Lomakkeeseen merkitään yksi laskutusosoite (sähköposti) / täytetty lomake.
Yhdistykset voivat edelleen koota oman yhdistyksensä osallistujat,
mutta siinä tapauksessa on ilmoittautumiset koonneen yhdistyksen edustajan itse täytettävä netissä niin monta ilmoittautumislomaketta kuin tarvitaan.
Yksittäisiä mies- ja naispaikkoja ei voi varata netin ilmoittautumislomakkeella. Niiden varaukset tehdään suoraan Ryhmä Experteiltä (puhelimitse tai sähköpostilla).
Samoin yhdensuuntaiset matkat tai Maarianhaminasta tulevat varaavat matkansa matkatoimistosta suoraan (puhelimitse tai sähköpostilla).
Kaikissa ongelmatapauksissa ota yhteys matkatoimistoon, ei
Seuran toimistoon.
Matkatoimisto Ryhmä Experttien yhteystiedot ovat puh. 010 835
5300 ja sähköposti [email protected].
Linkki ilmoittautumislomakkeeseen Seuran nettisivuilla, www.meripelastus.fi joulukuun alusta lähtien.
lomakkeese
is
m
tu
u
ta
it
o
Linkki ilm
ivuilla.
Seuran nettis
Meripelastaja 5-13
en
23
Joensuun järvipelastajien ja pelastuslaitoksen uusi yhteistyömalli
Voimavarat paremmin käyttöön
Joensuun järvipelastajien ja
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen uusi yhteistyömuoto
on auto + PV1-luokan pelastusvene -yhdistelmä.
PV Kasinlinnan asemapaikka
on keväästä lähtien ollut
Joensuun paloasema ja
veneen vetämiseen käytetään pelastuslaitoksen tarkoitukseen osoittamaa paloautoa. – Yhteistyöllä saadaan
molempien voimavarat hyödynnettyä paremmin, sanoo
pelastusjohtaja Jorma Parviainen.
J
oensuun järvipelastajien ja
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen yhteistyön kriittinen
tarkasteleminen tuli eteen
kesällä 2012 yhdistyksen alus- ja
asemapaikkatilanteen muuttuessa
sekä järvipelastustoiminnan ainakin hetkellisesti hiipuessa maakunnan muilta järvipelastusasemilta. Muuttuneessa tilanteessa pelastusjohtaja Jorma Parviainen
heitti yhdistyksen puheenjohtajalle
haasteen ”kuinka vapaaehtoisten
meripelastajien apua voidaan hyödyntää koko maakunnassa?”.
Kesäkuun 2012 alussa puheenjohtaja Pasi Ruohtula antoi miehistöstä kootulle työryhmälle tehtäväksi laatia vaihtoehtoja, joita
yhdistyksen hallitus sitten elokuussa puntaroi. Yhdistyksessä
oli jo pidempään ollut haaveena, että jokin pelastusalus
voisi olla trailerilla ja siirrettävissä maakunnan muihin vesistöihin. Työryhmän esitys auto +
24
Meripelastaja 5-13
PV1-luokan pelastusvene -yhdistelmästä Joensuussa asemapaikkaansa pitävän PV3-luokan pelastusvene Pyörteen rinnalla katsottiin myös pelastuslaitoksella kokeilemisen arvoiseksi vaihtoehdoksi.
Meripelastuspalvelua
koko maakunnan
alueelle
Pohjois-Karjalan maakunnan pohjoiskärjestä Valtimon Maaselästä,
Sotkamon rajalta matkaa eteläkärkeen Kesälahden ja Parikkalan rajalle kertyy maantietä noin 285 kilometriä. Maakunnan suurimmat
järvet Pielinen (pohjois-eteläsuunnassa 120 kilometriä pitkä, pintaala noin 900 neliökilometriä) ja
Höytiäinen laskevat kumpikin
omia lasku-uomiaan voimalaitosten kautta Suur-Saimaaseen
kuuluviin Pyhäselkään ja edelleen
Oriveteen.
Koko maakunnan kattavaa vapaaehtoista meripelastustoimintaa
pohdiskellessaan työryhmä tutustui maakunnan vesipelastus- ja
vesiliikenneonnettomuustilastoihin sekä tarkasteli omien alusten
käyttöastetta ja miehistön resursseja. Tavoitteeksi työryhmä asetti,
että muutosprosessin jälkeen Joensuun järvipelastajat pystyy tarjoamaan koko maakunnan alueella
laadukasta vapaaehtoista meripelastuspalvelua veneilijöille sekä tukemaan alueen viranomaisia
heidän turvallisuustehtävissään
yhdistyksen toimintasääntöjen
mukaisesti.
Syksy 2012 kului Kasinlinnan
alusvastaavalta venettä varustaessa
uuteen vaativaan tehtävään. Miehistö harjoitteli veneen ja trailerin
käyttöä sekä kartoitti veneelle sopivia laskupaikkoja, hallinto pohti
pelastuslaitoksen kanssa yhteistoiminnan uusia muotoja. Pelastusjohtaja ja yhdistyksen puheenjohtaja allekirjoittivat uuden Meripelastusseuran mallin mukaisen yhteistoimintasopimuksen joulukuussa 2012. Erona aiempaan oli
liite, jossa erikseen sovitaan, että
Kasinlinnan asemapaikka on Joensuun paloasema ja veneen vetämiseen käytetään pelastuslaitoksen
tähän tarkoitukseen osoittamaa
paloautoa. Pelastusvene Pyörteen
rooli Pyhäselkä-Oriveden alueen
pelastus- ja ensivasteyksikkönä
säilyi ennallaan.
Hälytysvalmiuteen
keväällä 2013
Yksiköiden hälyttäminen aloitettiin uuden Kuopion hätäkeskuksen
kautta keväällä 2013 niin, että
Pyörre hälytetään kaikkiin Pyhäselkä-Oriveden vesistössä oleviin
pelastustoimen tehtäviin sekä lähimmän yksikön periaatteella ensivastetehtäviin ja Kasinlinna pelastustoimen tehtäviin Pielisellä,
Höytiäisellä, Viinijärvellä ja Juojärvellä. Oman koulutustoiminnan
ohessa yhdistys perehdytti Joensuun paloaseman neljä työvuoroa
veneeseen ja sen varusteisiin. Sopimukseen sisältyy, että tarvittaessa pelastuslaitos voi käyttää yh-
distelmää kiireellisiin tehtäviin
myös ilman järvipelastajia.
Vaikka Kasinlinna sinällään on
palvellut yhdistystä ja sen miehistöä jo vuodesta 2005, teki veneen siirtäminen kumipyörille ja
varusteiden optimointi tätä tarkoitusta varten siitä miltei kuin
uuden. Hälytykseen lähdettäessä
päivystäjän on tullut joka kerta
miettiä, onko kohde saavutettavissa nopeammin Pyörteellä vesitse vai ensin autolla lähemmäs
onnettomuuspaikkaa siirtymällä.
Tätä kysymystä on helpottanut toimintamalli, jossa pelastusveneen
päällikkö ottaa Virve-yhteyden
maakunnan päivystävään palomestariin jo kotoa, välittömästi hälytyksen tultua. Palomestari näkee
omalta kenttäjohtoruudultaan pelastustoimen yksiköt sekä veneenlaskupaikat ja pystyy arvioimaan,
onko järvipelastajille tarvetta sekä
antamaan lisätietoja. Palomestari
Lari Parkkinen on kokenut varhaisen yhteydenoton Virvellä hyödylliseksi.
– Lisääntynyt yhteydenpito viranomaisradioverkossa on tuonut
rutiinia tehtävien hoitamiseen vesialueilla.
Kuluneen kauden aikana miehistön koulutusta on jatkettu niin,
että tällä hetkellä koko miehistöllä
on voimassa ensivasteen hoitoluvat, reilu kolmannes miehistöstä
on käynyt sammutustyön kurssin
ja puolella miehistöstä on ”ajoluvat”, siis riittävä ajokorttiluokka
ja hälytysajokoulutus veneyhdistelmälle maantielle. Pelastuslaitoksen
tarjoamat kurssit ja sammutusvarusteet ovat mahdollistaneet harrastuksen laajentamisen myös
mailla tapahtuvaan pelastustoimintaan, mitä onkin muutama
miehistönjäsen hyödyntänyt.
Ensimmäisen kauden
kokemuksia
Kauden aikana Kasinlinna on
saanut 21 hälytystehtävää, joista
yhdessätoista yksikkö suoritti
toimenpiteitä kohteessa. Muissa
tapauksissa tehtävä keskeytettiin
joko automatkalla tai kun vene
oli jo vedessä tilanteen muututtua tai toisen yksikön ehdittyä kohteeseen aiemmin ja
todettua, ettei lisäavulle ole tarvetta. Tehtäviä on tullut laajasti
koko maakuntaan ja ne ovat olleet tyypiltään lähinnä vesiliikenneonnettomuuksia tai maastopaloja. Kun samaan aikaan
yhdistyksen toiselle veneelle,
Pyörteelle on kertynyt 35 tehtävää, ei päällekkäisyyksiltä ole
voitu välttyä. Juhannuksena
Pyörre jätti karilta irrotuksen
kesken Kasinlinnalle tulleen
maastopelastustehtävän vuoksi
ja Kasinlinnan miehistö on palannut hälytysajona jo päättyneeltä tehtävältä voidakseen
miehittää Pyörteen ja lähteäkseen avustamaan ensihoitoyksikköä potilaan kuljetuksessa
saaresta. Kahteen yhtä aikaa päi-
PV Kasinlinna
Boomeranger C-605,
115 hv perämoottori
Meripelastusseuran PV1-luokan
varustus; kalusto sijoitettu alukseen palokalustoa lukuun ottamatta. Palopumppu, letkut ja
suihkuputket autossa, imujohdot
omissa säilytysputkissa trailerin
rungossa.
Miehistön varusteet (pelastuspuvut, -liivit ja radiot) paloasemalla
auton vieressä.
Autossa lisäksi karttakansio, navigaattori, raivausvälineet ja lisää
käsivaloja.
vystävään miehistöön yhdistyksen miehistöresurssit eivät
vielä ole riittäneet.
Lari Parkkinen vetää yhteen
ensimmäisen kauden kokemuksia.
– Yksi kesä on kohtuullisen
lyhyt tarkastelujakso, mutta jo
saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että tällä
toiminnalla parannamme vesilläliikkujien ja saaristossa kesää
viettävien turvallisuutta oleellisesti.
Pelastuslaitoksen auton ja
Meripelastusseuran veneen
muodostamassa yksikössä on
käytännönläheisesti nähtävissä
pelastuslaitoksen ja järvipelastusyhdistyksen osaamisen ja kaluston saumaton hyödyntäminen.
– Ilman pelastuslaitoksen
tahtoa kehittää ja hyödyntää vapaaehtoistoimintaa tällainen ei
tietenkään olisi mahdollista,
auton ja tilojen antaminen on
myös luottamuksen ja arvostuksen osoitus meille, kiittelee
puheenjohtaja Pasi Ruohtula.
Teksti: Ilari Hatakka
Kauden 2013 aikana Kasinlinna
sai 21 hälytystehtävää
(kuva Joensuun järvipelastajat).
Kasinlinnan asemapaikka on
Joensuun paloasema
(kuva Joensuun järvipelastajat).
Pelastusyksikön muodostavat
PV1-luokan pelastusvene ja
pelastuslaitoksen auto
(kuva Joensuun järvipelastajat).
Kuvassa vasemmalla Lari
Parkkinen ja oikealla Pasi
Ruohtula (kuva Jussi Turunen,
Karjalan Heili).
nsuu
e
o
j
/
i
f
.
s
u
ipelast
r
e
m
o
e
d
telyvi
t
i
s
e
n
ö
k
i
Katso yks
Meripelastaja 5-13
25
Viking Life-Saving Equipment Oy
Luotettava ja monipuolinen
Crewsaver pelastusliivisarja
vaativaan käyttöön.
* 150N–275N
* Solas/Med hyväksytyt
* erikoispelastusliivit
* Uutuus 190N ja 290N pelastusliivit
Ammattikäyttöön Gleistein köydet
JOLLASTA–TANKKERIIN
* Dyneema, Polyester, Polyamid, Polypropylene
* punottuna, kierrettynä
* halkaisija 3–168 mm
Marnela Oy, Isonsarvastontie 8,
00840 Helsinki, puh. 09 6841 7600
www.marnela.fi
Rauhallista Joulua
Björklund Båtslip
Kasnäsin Vierassatama
VÄRIT:
CMYK
PANTONE
PANTONE
www.kaskinen.fi
c0 m0 y0 k93
|
c93 m59 y18 k0
|
PANTONE
Process Black U 93%
2945 U
Merihinauspalvelut ja jäänmurto
yhdeksän hinaajan kalustolla Itämeren alueella.
Hollmingintie 4, 26100 RAUMA
Tel. 020 7856 850, Fax (02) 822 7944
www.raumacata • [email protected]
INKOO SHIPPING OY AB
TURKU REPAIR YARD LTD, Navirentie, 21100 Naantali, Finland
tel.: +358 2 445 11, tel. 24h: +358 40 553 3491, www.turkurepairyard.com
oivotamme kaikille
Tyhteistyökumppaneillemme,
asiakkaillemme sekä tärkeää
työtä tekeville vapaaehtoisille
meripelastajille Hyvää ja Rauhaisaa
Joulua sekä Menestystä tulevan
vuoden haasteisiin!
Elokuu-Syyskuu
Meripelastajan
lokikirja
Meripelastajan lokikirja -palstalla julkaistaan lyhyitä lokikirjamerkintöjä muistuttavia
poimintoja Meripelastusseuran vapaaehtoisyksiköiden
kauden aikana suorittamista
tehtävistä. Lokikirjassa ei kerrota avustettujen henkilöiden tai alusten nimiä eikä
tarkkoja tapahtuma-aikoja.
Elokuu
Vanha miinanraivaaja hädässä,
Sipoo, Rautauoma
Noin 20 metriä pitkän ja 60
tonnia painavan vanhan miinanraivaajan ollessa kulussa, kytkin oli
mennyt rikki aluksen ollessa liikkeellä. Sama vika oli kuulemma ilmennyt aikaisemminkin. Alus oli ohjailukyvytön ja tuuliajolla. Rautauoma otti miinanraivaajan hinaukseen ja hinasi kotisatamaan.
Veneestä tippui tavaroita,
Korpilahti, Vesseli
Partioajossa ollut Vesseli havaitsi
edellä ajaneesta aluksesta putoavan
tavaraa. Miehistö poimi vedessä kelluvan omaisuuden talteen ja toimitti
takaisin omistajalle.
Pigmenttiä vedessä, Kotka, Lassi
Tehdasalueelta oli päässyt mereen väriaineena käytettävää pigmenttiä (savea). Lassin miehistö
määritti vuodon laajuutta merialueella sekä teki arvion mahdollisesti
tarvittavan torjuntapuomin pituudesta. Lisäksi miehistö avusti tehtaan
henkilönkuntaa näytteenotossa.
Mökkikyyti, Nokia, Turva
Kaksi henkeä oli lähtenyt saarimökiltä kauppaan mantereelle ja
moottoriveneen vetolaite oli hajonnut kesken matkan. He olivat saaneet hinausavun mantereen venepaikalleen lähistöllä olleelta kalastajalta. Ongelmaksi muodostui takaisin
saareen pääsy. Mökissä oli ”kaikki
ovet auki” ja esim. tietokone ja
muuta tärkeää tavaraa. Nokian poliisin pyynnöstä Turva kuljetti henkilöt saareen, mistä he pääsivät pois
pienemmällä veneellään.
28
Meripelastaja 5-13
Moottori sammui, Kemiönsaari,
Ad Mare
Seurue oli lähtenyt Kasnäsin satamasta liikkeelle. Matkalla veneen
moottori sammui eikä lähtenyt enää
käyntiin. Ad Mare hinasi veneen laituripaikalleen.
Vene täynnä vettä, Asikkala,
Masto
Pieni moottorivene oli ollut
mökin rannassa yön yli kiinnitettynä.
Veneen perä oli selälle päin, jolloin
kova aallokko löi perälaudan yli ja
täytti veneen. Maston miehistö tyhjensi veneen palopumpulla vedestä,
otti hinaukseen ja kuljetti Vääksyyn
vierasvenesatamaan odottamaan
jatkotoimenpiteitä.
Kartta hukassa, Ii, Kiviniemi
Ruotsalainen purjeveneilijä soitti
ja kertoi, että plotteri oli pimentynyt
eikä hänellä ollut ko. alueelta karttaa.
Veneilijä ilmoitti sijaintinsa ja kertoi
että oli ankkurissa. Veneilijällä oli veneessä kannettava tietokone ja nettiyhteys. Kiviniemen miehistö opasti
hänet metsähallituksen Retkikartta.fi
sivustolle josta hän sai yleiskarttakuvaa ja lisäksi miehistö skannasi paperikartasta karttalehtiä Ouluun
saakka ja lähetti ne hänelle sähköpostilla. Veneilijä uskoi pääsevänsä
näillä avuin Ouluun. Varmuuden
vuoksi hänelle annettiin vielä Meripelastuskeskuksen numero. Myöhemmin veneilijä ilmoitti päässeensä
turvallisesti perille.
Vene kivillä, Savonlinna, Uuras
Moottorivene oli ajanut väyläviitoituksen ulkopuolella ja päätynyt
karille. Uuras irrotti veneen karilta ja
hinasi sen lähimpään satamaan.
H-vene pulassa, Tampere, PV417
H-veneen puomin ja maston välinen kiinnitys oli pettänyt purjehduskilpailussa ja veneen miehistö
epäili, etteivät he pääse turvallisesti
laituriin ilman apua. Miehistö näytti
PV417:lle hätämerkkejä sen ajaessa
ohi. PV417 hinasi H-veneen oman laituripaikkansa läheisyyteen, mistä he
pääsivät tuulen avustuksella paikalleen.
Vene upposi, Taipalsaari,
Willimies
Moottorivene upposi mökin rantaan ilmeisesti tuulen ja sateen johdosta. Willimiehen miehistö nosti veneen pinnalle ja pumppasi sen tyhjäksi. Sen jälkeen vene hinattiin läheiselle hiekkarannalle.
Vene irti, Vaasa, Sotka
MRCC-Turku pyysi tarkistamaan
kohteen Kulmakadun laiturin altaassa. Vene oli irronnut laituripaikaltaan. Kohteessa oli vain peräpoijussa kiinni oleva vene. Sotkan miehistö siirsi veneen sen laituripaikalle
ja varmisti kiinnitykset.
Suodatin tukossa, Puumala,
Willimies
Veneen moottori sammui
kesken ajon ilmeisesti suodattimen
tukkeutumisen takia. Omistaja
vaihtoi suodattimen, mutta ei
saanut moottoria käyntiin. Vene jäi
ajelehtimaan eikä veneilijä tiennyt
sijaintiaan. Henkilöä pyydettiin soittamaan hätäkeskukseen gsm-paikannusta varten. Willimies etsi veneen hätäkeskuksen antamana sijainnin perusteella ja miehistö
avusti moottorin korjaamisessa
(suodattimen vedenpoistoruuvi oli
jäänyt irti). Kone saatiin käyntiin ja
vene saatettiin Sarviniemen laivalaituriin.
Polttoaineletkussa reikä,
Joensuu, Pyörre
Pienen moottoriveneen polttoaineletkussa oli halkeama eikä
moottori saanut polttoainetta.
Pyörre hinasi veneen nostoluiskalle
ja miehistö avusti sen trailerille nostossa.
Eksyksissä, Kemi, Laitakari
Purjevene oli harhautunut reitiltä eikä sen miehistö ollut enää
täysin varma sijainnistaan. Laitakari
opasti purjeveneen oikealle reitille
ja turvallisesti kotisatamaansa.
Vesiskootteri uppoamassa,
Uusikaupunki, Janne Malen
Partioajossa olleen Janne Malenin miehistö havaitsi uimarin hinaavan uppoamassa olevaa vesiskootteria saaren rantaan. Pintapelastajien avustuksella uppoamassa
oleva skootteri siirrettiin kannatukselle apuveneen slipille ja hinattiin
Uuteenkaupunkiin veneluiskalle,
mistä se nostettiin ylös.
Sy ys k u u
Moottorivika, Viitasaari,
Wiitasaari
Flipper HT-veneen moottori oli
sammunut ajossa aamuyöllä. Asiakas soittanut pelastuslaitokselle,
mistä otettiin yhteyttä Viitasaaren
järvipelastajien päivystäjään. Moottorivikainen alus oli Ruunaanniemen rannassa, mistä se hinattiin
Viitasaaren keskustaan Myllärinpuiston rantaan.
Varmat
energiajärjestelmät
12V - 24V- 48V
8 - 230V
30 - 400V
00 - 750V,
50 ,
2-200kW sovelluksiin
Ilkivaltaa, Säkylä, Lähi
Pyhäjärven järvipelastajille oli
tullut kaksi erillistä ilmoitusta kelluvista naulaisista lankuista venesatamassa ja veneväylällä. Lähin miehistö keräsi veneiden kyljistä ja väylältä 25 naulaista lankkua. Lankut oli
ilkivaltaisesti heitetty veteen aallonmurtajalta.
Upoksissa, Varkaus, Romulus
Itsetyhjentyväksi suunniteltu
kuomullinen tuulilasivene oli
uponnut tuntemattomasta syystä
kotilaituriinsa. Vene pumpattiin tyhjäksi ja tarkastettiin, ettei vuotoja
ole. Omistaja siirsi itse veneensä
huollettavaksi.
Yöllä karille, Raasepori, Ajax III
Huvialus oli lähtenyt yöllä Tammisaaresta kohti kesämökkiä, ja sen
päällikkö oli arvioinut linjataulujen
sijainnin väärin. Vene oli ajanut noin
40 solmun vauhdissa kaislikon läpi
ja lopulta pysähtynyt saaren rantaan. Yöllä oli sumua ja Ajax joutui
etsimään avustettavaa jonkin aikaa.
Kohteessa huomattiin että vene oli
ajanut pitkälle kuivalle maalle, ja
että irrotus ei onnistu yöllä. Vuotoja
tai reikiä ei veneessä havaittu.
Ajaxin miehistö päätti tulla seuraavana päivänä aamupäivällä asiakkaan kanssa irrottamaan venettä.
Asiakkaat ajettiin kesämökilleen
erillisenä tehtävänä.
Maahantuoja: Oy KAHA Meripelastaja
Ab
5-13
www.kaha.fi puh 09-61568300
29
Meripelastajan lokikirja
Elokuu-Syyskuu
Trossi-tehtävä, Naantali,
LähiTapiola VS
Pohjakosketus, Padasjoki,
Vesijärvi
Kiinnitys ei pitänyt, Ristiina,
Luonteri
34-jalkaisen purjeveneen ohjauslaitteisto oli hajonnut ja vene oli
ollut vaarassa ajautua ohjauskyvyttömänä karikolle. Toinen purjevene
oli hinannut sen saaren suojaan.
Kohteessa avustettavan aluksen
päällikön ja meripelastuskeskuksen
kanssa käydyn keskustelun jälkeen
pelastustehtävä muuttui Trossi-tehtäväksi, jona purjevene hinattiin kotisatamaansa.
Moottorivene oli ajanut liussa
karille ja sen vetolaite oli mennyt
rikki. Vesijärvi otti veneen hinaukseen ja kuljetti sen Padasjoen satamaan.
Iso huvialus oli irronnut poijukiinnityksestä ja ajautunut matalikolle. Luonteri irrotti aluksen rantamatalikosta ja kiinnitti sen uudelleen.
Akut tyhjät, Turku, Abso
Siipipyörä rikki, Janakkala, Nihti
MRCC ilmoitti moottoriveneestä,
jonka akut olivat tyhjentyneet ja joka
tarvitsee käynnistysapua. Abso antoi
veneelle apuvirtaa ja kone starttasi.
Asiakas jatkoi itsenäisesti matkaa.
Pienehkön moottoriveneen
moottorin merivesikierron siipipyörä
oli hajonnut. Nihti hinasi veneen Ahilammen venesatamaan sen omalle
paikalle.
Vauhdilla kivelle, Tampere,
PV417
10-metrinen moottorivene oli
ajanut yli 20 solmun vauhdilla kivelle. Vettä oli ympärillä vain 40 cm
kölin alapuolella. PV417 irrotti haveriveneen kiveltä ja hinattiin sen satamaan jatkotoimenpiteitä varten.
Sumussa, Kajaani, Kainari
Veneen kuljettaja oli harhaillut
kovassa sumussa useita tunteja Oulujärvellä. Lopulta polttoaine oli loppunut ja veneilijä oli jäänyt odottamaan apua Markkosaaren lähellä
olevaan lateriaaliviittaan kiinni. Kainari hinasi veneen Koutalahden satamaan.
Vuotava vene, Helsinki, Emmi
Emmin miehistö kuuli VHF-puhelimessa vuotavasta veneestä Hylkysaaren ja Katajanokan välissä. Paikalle tultuaan Emmi kiinnittäytyi
avustettavan kylkeen ja miehistö
siirsi uppopumpun veneeseen ja
siten saatiin estettyä uppoamisvaara.
Pintapelastaja tilkitsi pahimmat
vuodot, jotka olivat moottorin pakosarjassa. Sen jälkeen Emmi hinasi veneen kylkihinauksena Verkkosaareen, missä se nostettiin ylös.
Liian pitkä matka soutaa,
Kuopio, Herman Saastamoinen
Soutuveneen perämoottori ei
käynnistynyt mökkisaaresta lähdettäessä. Mantereelle oli pitkä soutumatka. Perämoottorivikainen soutuvene hinattiin kotisatamaan.
Apua laiturointiin, Kokkola,
Matts
Konevikainen purjevene oli tulossa Ykspihlajan satamaan ja genua
repesi kovan tuulen takia. Veneen
päällikkö pyysin avustusta laiturointiin. Matts hinasi aluksen venehuollon laituriin.
Kanavaan uppoaminen,
Varkaus, Hoikka
Kovalla nopeudella avokanavaan ajanut perämoottorivene sai
pohjakosketuksen ja repeämän keulaan, jonka johdosta se upposi kanavan eteläpäähän. Vene nostettiin
köysien avulla miehistön voimin pintaan, pumpattiin tyhjäksi ja hinattiin
Riihilahden venelaituriin.
Vetouistelu keskeytyi, Asikkala,
Teemu Hiltunen
Vetouistelemassa ollut moottorivene oli ajanut karille. Teemu Hiltunen hinasi veneen karilta ja se
pääsi jatkamaan matkaa omin avuin.
30
Meripelastaja 5-13
Kone sammui, Savonlinna, Uuras
Avomallisen moottoriveneen
kone sammui kesken matkan. Veneessä olijat meloivat läheiseen saareen. Vene ja sen miehistö kuljetettiin turvaan Rossilahteen.
Lokikirja lokakuun alusta vuoden
loppuun vuoden 2014 ensimmäisessä numerossa.
Global technical excellence closer
to shipowners - closer to shipyards
wherever you are
Visit us on: www.bureauveritas.com
www.veristar.com
Move Forward with Confidence
WE CHOSE SIMRAD
BROADBAND
RADAR
BECAUSE IT WORKS AS HARD AS WE DO.
I expect high performance from my crew, and demand it from my electronics
too. Critical decisions require direct action — Broadband 4G™ Radar helps us
to maximise our situational awareness and keep on top of our game.
— Pete Bethune,
Sealegs Amphibious
Patrol Boat Captain
Global Professional Service
Global professional service for Simrad’s Broadband 4G™ Radar is provided by
a network of qualified Master Distributors and Certified Partners. Dedicated
support engineers are located in key ports in over 50 countries worldwide ready to
provide spare parts and on-board service to ensure prompt and efficient service.
AT-Marine Oy
Mesikukantie 16
FI-01300 VANTAA
Phone
Telefax
Email
AT-Marine Oy
Phone
Rautatehtaankatu 4 Telefax
FI-20200 TURKU
Email
09 5494 2600
09 5494 2700
[email protected]
020 8353 400
02 469 2828
[email protected]
AT-Marine Oy
www.atmarine.fi