docHaastava keikka Mikkelinsaarilla, s. 14
download 
Report Transcription
Haastava keikka Mikkelinsaarilla, s. 14
1/2015 Haastava keikka Mikkelinsaarilla, s. 14 Vera Violettan kuudes kausi alkaa, s. 16 Onneksi oli Trossi!, s. 18 28. meripelastustaitokilpailut Tehtävätilastot 2014, s. 8 Turussa, s. 9-15 www.furuno.fi Vesillä ei ole aina näin leppoisaa... Paremmilla varusteilla sujuvampi kausi - meiltä korkealaatuiset tuoteperheet pelastusaluksesta huviveneeseen: Seapilot AIS:it ja kompassit Furuno navigointijärjestelmät McMurdo hätälähettimet veneelle ja miehistölle Flir lämpökamerat 1/2015 Vapaaehtoinen meripelastaja Den frivilliga sjöräddaren Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastusseuran jäsenlehti 85. vuosikerta, ISSN 1236-9551 Painos 20.000 kpl Toimitusneuvosto Toimikuntien kautta 4 Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen, Pekka Lehikoinen, Kirsi Lundelin, Eero Nurmikko, Jari Piirainen, Aki Seeck, Sanja Starck, Tero Valkonen, Sadri Wirzenius Kommittéerna spelar en viktig roll 4 Kolme ongelmaa 7 Meripelastusseuran tehtävämäärä jatkaa kasvuaan – mutta onko se väistämätöntä? 8 Toimitus Enemmän tehtäviä ja uusia kehittämishankkeita12 Päätoimittaja Jari Piirainen Toimitussihteeri Sadri Wirzenius Eero Nurmikko Ulkoasu M.E.N Oy Ilmoitusmyynti Ilmoitustilavaraukset / ilmoituskoko-varaukset sähköposti: [email protected] soita: 0400-946624 ilmoitusaineistot: [email protected] Paino Puna Musta Oy, Joensuu 2015 Painotuote Haastava yhteisoperaatio Mikkelinsaarilla 14 Onneksi oli Trossi! 18 50-vuotisjuhlia viettämään Saimaalle 18 Uudestakaupungista etelään, mutta ei kovin pitkälle… 20 Yleismies Jantunen 22 Ensiauttajan taskuopas 25 Meripelastajan lokikirja26 Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu Apua saaneet asiakkaat kertovat tapahtumista viime kesältä, s. 18 Seuraava jäsenlehti ilmestyy kesäkuun alussa. Lehden aineiston on oltava toimituksessa 4.5. mennessä. Sähköinen aineisto: [email protected]. Aineistoa ei palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon [email protected]. Suomen Meripelastusseuran toimisto Suomen Meripelastusseuran toimisto Kalliolinnantie 4 00140 Helsinki [email protected] [email protected] Toimitusjohtaja Jari Piirainen 040 586 2006 Valmiuspäällikkö Jori Nordström 0400 656 171 Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen 040 503 1110 Talouspäällikkö Tiina Hietikko 040 589 7550 Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius 0400 438 090 Kehittämispäällikkö Ilari Hatakka 050 304 3502 Koulutuspäällikkö Joonas Lahelma 040 167 8637 Alustarkastaja Taneli Mauno 040 561 6516 Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä 040 584 5222 Toimintakeskuksen isäntä Teemu Hotanen 040 728 9939 Purjekoululaiva Vera Violetta, kuva Kimmo Patrakka. Kannen kuva Lue Bågaskärin uuden isännän haastattelu, s. 22! STV Vera Violetta toimii koululaivana vapaaehtoisille meripelastajille ja jäsenyhdistysten nuorisokurssilaisille. s. 16 inti, s.8 Tilastot 2014 ja niiden analyso Komentosillalla På bryggan S uomen Meripelastusseuran toiminnassa on parin viime vuoden aikana ja osana viime keväänä hyväksyttyä uutta strategiaakin, korostettu eri toimikuntien roolia. Vuoden 2015 osalta Seuran hallitus nimesi toimikunnat vuoden ensimmäisessä kokouksessaan kunkin alueen laatimien esitysten pohjalta. Nyt kaikissa Seuran toimikunnissa on edustus jokaiselta toiminta-alueeltamme. Eli kentän edustajia on aina vähintään viisi kussakin toimikunnassa. Lisäksi toimikunnissa on riittävä hallituksen tai valtuuston puheenjohtajiston edustus varmistamassa tiedon kulku toimikunnista hallitukseen ja myös valtuustoon. Seuralla on viisi hallituksen nimeämää toimikuntaa (alus-, valmius, koulutus-, viestintä- ja talo- ustoimikunnat) ja lisäksi hallituksen työrukkasena myös työvaliokunta. Työvaliokunnan muodostavat puheenjohtajisto ja toimitusjohtaja. Vaikka toimikunnilla ei ole juurikaan varsinaista päätösvaltaa, tekevät ne koko Seuran päätöksenteon ja käytännön toimien kannalta erittäin tärkeää työtä. Uskaltaisin jopa sanoa, että kaikkein tärkeintä työtä. Onhan toimikuntiin koottu kunkin erityisalueen osaajat ympäri maata valmistelemaan eri asioita hallituksen päätettäväksi tai valtuuston käsittelyä varten. Viime vuoden aikana ei hallituksessa juurikaan puututtu toimikuntien päätettäväksi tuomiin esityksiin tai linjauksiin. Tämä kertoo osaltaan siitä vahvasta luottamuksesta, jota toimikunnat nauttivat Seuran hallitukselta. Kentän edustajien suuri määrä (yhteensä 25 kentän edustajaa 5 toimikunnassa) toteuttaa mitä parhaimmalla tavalla uuden strategiamme perusvalintaa; vapaaehtoisuus keskiössä. Kentän vapaaehtoiset ovat muokkaamassa Seuran toimintaa omien tarpeidensa mukaiseksi toimimalla aktiivisesti toimikuntien jäseninä ja viemällä myös viestiä kentän suuntaan valmistelussa olevista asioista. Toimikunnissa on mukana myös tarpeen mukaan sekä viranomaisten edus- tajia että muita asiantuntijoita. Kaikkien edustajien omat mieltymykset eivät aina sellaisinaan varmaankaan toteudu, mutta näinhän se demokratia toimii. Enemmistön päätöksiin ja esityksiin on aina välillä sopeuduttava. Hyvää uutta toimintavuotta kaikille Meripelastusseuran jäsenille! Juha Toivola Puheenjohtaja Toimikuntien kautta Kommittéerna spelar en viktig roll K ommittéernas roll har lyfts fram i Finlands Sjöräddningssällskaps verksamhet under de senaste åren och likaså i vår nya strategi, som godkändes våren 2014. Sällskapets styrelse tillsatte under sitt första möte i år kommittéerna för år 2015 utgående från förslag från alla våra områden. Nu ingår i alla Sällskapet kommittéer representanter för vart och ett av våra verksamhetsområden. I varje kommitté sitter alltså alltid minst fem representanter för fältet. Alla kommittéerna har dessutom representanter för styrelsen och fullmäktige, för att säkerställa att informationen går vidare också till Sällskapets styrelse och fullmäktige. Sällskapet har fem av styrelsen tillsatta kommittéer (båt-, beredskaps-, utbildnings-, informations- och ekonomikommittén). Därtill har styrelsen ett eget arbetsutskott. Arbetsutskottet består av styrelsens och fullmäktiges ordföranden och vice ordföranden samt den verkställande direktören. Fastän kommittéerna har rätt begränsad beslutanderätt, utför de ett mycket viktigt arbete vad gäller beslutsfattandet inom Sällskapet och verksamheten i praktiken. 4 Meripelastaja 1-15 Jag skulle nästan våga påstå att det allra viktigaste arbetet. Kommittéerna består ju av sakkunniga inom olika områden och från olika delar av landet och de bereder de ärenden som styrelsen fattar beslut om eller som behandlas av fullmäktige. I fjol gjorde styrelsen mycket få ändringar i de förslag och riktlinjer som kommittéerna framförde för den. Det här är ett tydligt bevis på hur starkt förtroende Sällskapets styrelse har för kommittéerna. Det stora antalet representanter för fältet (sammanlagt 25 representanter i 5 kommittéer) verkställer det grundläggande temat i vår nya strategi: den frivilliga sjöräddaren i fokus. De frivilliga sjöräddarna formar Sällskapets verksamhet enligt sina behov med hjälp av de aktiva kommittémedlemmarna, som även informerar fältet om de aktuella ärenden som man håller på att förbereda. I kommittéerna kan vid behov också ingå representanter för myndigheter och övriga experter. Alla representanters önskningar förverkligas inte alltid till fullo, men så går det ju till i ett demokratiskt system. Emellanåt är man tvungen att anpassa sig till majoritetens beslut och förslag. Jag önskar alla Sjöräddningssällskapets medlemmar ett gott nytt verksamhetsår! Juha Toivola Ordförande Vuonna 2014 suoritettiin 1613 tehtävää, joissa autettiin 3591 ihmistä ja 1318 alusta. Caritas-ensivastetoimintasopimus Saaristomerelle n–SMPS Turun Meripelastusyhdistys ja Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri allekirjoittivat 21.1. toistaiseksi voimassa oleva Caritas-ensivastetoimintasopimuksen. Sopimuksen allekirjoittivat Antti Kellosalo, Turun Meripelastusyhdistyksen puheenjohtaja ja Pauli Heikkinen, SPR Varsinais-Suomen piirin toiminnan johtaja. Lisäksi allekirjoitustilaisuudessa olivat läsnä Jari Piirainen, Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja ja Kristiina Kumpula, Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri. Tukijamme 2014 n–Meripelastusseuran toimintaa ovat vuonna 2014 avustuksilla, rahalahjoituksilla tai yhteistyösopimusten kautta tukeneet seuraavat yritykset ja yhteisöt: Alandia Venevakuutus Helsingin Pelastuslaitos Helsingin Satama Joutsen Media Oy Jenny ja Antti Wihurin rahasto Liikennevirasto, lästimaksut NRJ Finland RAY Reijo Rautauoman säätiö Sanoma Oyj St1 Towing JJ Oy Urlus säätiö Laiva-avustusten kerääjät 2014: A.Jalander Euroports Rauma Oy GAC Finland Oy Hacklin Oy Ltd Inkoo Shipping Oy Outokumpu Shipping Oy Saimaa Terminals Transfennica Oy Lisäksi toimintaamme ovat tukeneet useat yksityishenkilöt lahjoituksilla tai osoittamalla merkkipäivänsä muistamiset Meripelastusseuralle. Sydämellinen kiitos kaikille tukijoillemme! Luettelossa on mainittu vain Suomen Meripelastusseuralle suoraan tukensa osoittaneet, ei jäsenyhdistystemme tukijoita. Sopimus on jatkoa viime vuonna aloitettuun hankkeeseen, jossa kahden eri järjestön toiminta yhdistettiin Saaristomerellä. Käytännössä Turun Meripelastusyhdistys vastaa alustoiminnasta ja SPR V-S vastaa lääkinnällisestä pelastustoiminnasta yhteistoimintakaudella, joka on vuotuisesti juhannuksesta elokuun alkuun. Toiminnassa aluksena käytetään mahdollisuuksien mukaan PV ABSOa. Teksti: Kirsi Lundelin Kuva: Anna Vuorinen, SPR Jäsenlaskutus ja Trossien postitus 2015 n–Meripelastusseuran jäsenlaskutus 2015 alkaa maaliskuussa. Ensimmäisille jäsenlaskut tipahtavat postiluukusta maalis-huhtikuun aikana, mutta laskuja lähetetään myös myöhemmin kevään mittaa jäsenyhdistysten päivitettyä jäsenmaksujaan järjestelmään. Mikäli jäsenmaksulaskussasi on jotakin huomautettavaa, olethan yhteydessä Meripelastusseuraan sähköpostitse [email protected] tai suoraan jäsenvastaavaan [email protected], puh. 040 584 5222. Huomioithan, että jäsenlaskutuksen aikana olemme erittäin kiireisiä ja puhelimitse tavoittaminen voi olla hankalaa. Sähköposteihin vastaamme saapumisjärjestyksessä. Trossi-kirjeiden postitus alkaa huhtikuussa. Trossijäsenkortin ja –tarran sisältävä kirje lähetetään huhtikuun aikana Trossi-maksunsa siihen mennessä suorittaneille jäsenille. Siitä eteenpäin Trossi-kirje saapuu noin kahden viikon sisällä maksusuorituksen kirjautumisesta järjestelmäämme. Oletko Messissä? Tiesitkö, että voit myös itse ylläpitää tietojasi Messisivustomme kautta. Messissä voit muuttaa yhteystietojasi, tarkastaa jäsenlaskusi maksutiedot, maksaa jäsenlaskusi Nordean, OP:n tai Danske Bankin verkkotunnuksilla sekä muuttaa Trossi-veneen tietoja. Lisäksi voit tutustua Meripelastusseuran sekä oman jäsenyhdistyksesi uutisiin. Messiin pääset osoitteella messi.meripelastus.fi. Valmius- ja koulutusalan uudet tehtävänkuvaukset n–Meripelastusseuran valmius- ja koulutustoimialojen tehtävänimikkeisiin ja toimenkuvauksiin on tullut muutoksia. Valmiuspäällikkö Jori Nordström - Huolehtii laivaisännän ja varustamon velvollisuuksista sekä toiminnan valvonnasta. - Vastaa operatiivisesta suunnittelusta ja siihen liittyvästä yhteydenpidosta sidosryhmiin. - Vastaa Trossi-järjestelmästä. - Vastaa erikseen määritellyistä kansainvälisistä projekteista. - Toimii toimitusjohtajan sijaisena. Kehittämispäällikkö Ilari Hatakka - Vastaa operatiivisen sektorin kehittämisestä ja siihen liittyvistä projekteista. - Vastaa alussijoittelusuunnitelman valmistelusta ja toimeenpanosta. - Vastaa Seuran meripelastustilastoista. - Hallinnoi Seuran tietoteknisiä järjestelmiä. - Vastaa meripelastustaitokilpailuiden järjestämisestä ja toimii kilpailuiden valvojana. Koulutuspäällikkö Joonas Lahelma - Vastaa Seuran koulutuksesta ja sen kehittämisestä. - Huolehtii koulutustoimintaa tukevista toiminnoista, kuten verkko-oppimisympäristöstä ja koulutusmateriaalien tuottamisesta. - Vastaa Seuran nuorisotoiminnasta ja sen kehittämisestä. - Ohjaa Bågaskärin toimintakeskuksen käyttöä koulutustoiminnassa. - Vastaa erikseen määritellyistä kansainvälisistä projekteista. Meripelastaja 1-15 5 SMPS hallituksen toimikunnat 2015 Työvaliokunta PJ Juha Toivola, hallitus pj Siht Jari Piirainen, TJ Pertti Helaniemi, hallitus varapj Kristiina Jakobsson, valtuusto pj Jorma Salopelto, valtuusto varapj Alustoimikunta PJ Valtteri Simola, hallitus Siht Lasse Kämäräinen, tekninen pääll. Olli Kaljala, hallitus Ulla von Weissenberg, hallitus Taneli Mauno, alustarkastaja Tuomas Kalanti, katsastajat Petteri Myllynen, Suomenlahti Antti Kellosalo, Saaristomeri Erkki Aho, Pohjanlahti Tomi Harju, Päijänne Kauko Karjalainen, Vuoksi Gunnar Holm, RVL Jouni Halenius, Merivoimat Kimmo Patrakka, Trafi Jorma Salopelto, valtuuston vpj Jari Ekström, Suomenlahti Timo Kuusonen, Saaristomeri Tero Heinonen, Pohjanlahti Saija Naarajärvi, Päijänne Ville Tuovinen, Vuoksi Meripelastuskouluttajien vanhin Nuorisokouluttajien pj Vesa Rauhala, hallitus Heikki Wichmann, Suomenlahti Jani Hoikkala, Saaristomeri Lasse Koskinen, Pohjanlahti Antti Hasari, Päijänne Esa Hirvonen, Vuoksi Alpo Nikula, SM, Pelast.os. Juha Vuolle, RVL Taloustoimikunta PJ Pekka Mölsä, hallitus Siht Tiina Hietikko, talouspääll. Juha Toivola, hallitus Pertti Helaniemi, hallitus Jari Piirainen, TJ Kristian Rehnström, Suomenlahti Pekka Pulkkinen, Saaristomeri Jens Norrgård, Pohjanlahti Heikki Hilden, Päijänne Erkki Lehtonen, Vuoksi Viestintätoimikunta Pj Jari Piirainen, TJ, VMP päätoimittaja Siht Sadri Wirzenius, tiedotuspääll., VMP toimitussihteeri Markus Karjalainen, hallitus Kristiina Jakobsson, Suomenlahti, valt PJ Kirsi Lundelin, Saaristomeri Sanja Stark, Pohjanlahti Tero Valkonen, Päijänne Pekka Lehikoinen, Vuoksi Eero Nurmikko, VMP taittaja, kuvaaja Aki Seeck, markkinoinnin asiantuntija Valmiustoimikunta Pj Pertti Helaniemi, hallitus Siht Jori Nordström, valmiuspääll. Koulutustoimikunta Ilari Hatakka, kehittämispääll. (siht. 31.5. asti) Pj Markus Karjalainen, hallitus Siht Joonas Lahelma, koulutuspääll. Petri Haapasalo, hallitus Neuvottelukunnan uudet jäsenet Meripelastusseuran hallitus nimitti kokouksessaan 12.1.2015 uusia jäseniä Seuran neuvottelukuntaan. Uudet jäsenet ovat: Martti Aarnio-Wihuri, hallituksen jäsen, Wihuri-yhtymä Oy Yrjö Närhinen, TJ, Terveystalo Piazza Kristiina Pentti von Walzel, toiminnanjohtaja, Ajatuspaja Libera Jarkko Veijalainen, hallituksen puheenjohtaja, 3 Step IT Group Juhani Elomaa, toimitusjohtaja, Taaleritehdas Oyj Vesa-Pekka Kangaskorpi, toimitusjohtaja, Keskisuomalainen Oyj Bengt Westerholm, toimitusjohtaja, Oy Beweship Ab Patrik Hertsberg, osakas, Merasco Ltd. Noora Kivi, toimitusjohtaja, Kuopion Roll Risteilyt Oy. Tehokkain keino vähentää myrkyllisen sinilevän määrää Itämerestä on vähentää fosforipäästöjä. Puhdas Itämeri -hankkeissa päästöjä vähennetään aina siellä, missä eurolla saa eniten aikaan. 6 Meripelastaja 1-15 Kolme ongelmaa O n kolme asiaa, joita en ymmärrä. Ok, ehkä muitakin mutta ei nyt puhuta niistä. Nuo kolme ovat: ajan loppumattomuus - aina sitä tulee kellosta lisää eli se ei lopu koskaan! avaruuden äärettömyys - mitä sen viimeisen reunan takana on? miksi suomalainen (mies)veneilijä ei kouluttaudu? Kahdelle ensimmäiselle tuskin voimme mitään mutta kolmas on mielenkiintoinen haaste. Me hyväksymme mukisematta ja oikeastaan toivomme katsastajan käyvän kerran vuodessa kertomassa meille, että voimme veneen kannalta veneillä turvallisesti. Mutta ymmärrämmekö, että tuo katsastus koskee pääsääntöisesti vain veneen kuntoa, ei meidän kuntoamme. Meidän kuntomme on osaaminen. Kuka ja miten sitä mitataan? (Näen sieluni silmin kuinka nojaat taaksepäin ja hymyilet – minä osaan). Jokainen, joka on veneillyt aktiivisesti yli kymmenen vuotta, luultavasti osaa kaiken oleellisen. Luultavasti. Tiedän erään veneilijän, jolla on veneensä keulassa paksu autonrenkaasta tehty törmäyssuoja. Selitys oli se, että ”hän kun aina törmää laituriin vaikka miten varoisi”. Veneilykokemusta tällä veijarilla on yli 50 vuotta. Vuodet eivät siis voi olla ainoa mittari. Joku tuntee ja vahvistaa osaamisen. Kuka ja millä kokemuksella? Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n (SPV) koulutusjärjestelmä pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin. Se jalkautuu seuroihin koulutusvastaavan vaatteissa. Koulutusvastaava, joka jokaisella itseään kunnioittavalla seuralla on – eikö ole, no hopi hopi – vastaa nimensä mukaisesti siitä, että seuralla on kouluttajia. Liitto kouluttaa kouluttajia ja kouluttajat kouluttavat veneilijöitä. Toivon, että seurat ottavat tästä kopin ja varmistavat ainakin sen, että kaikki uudet veneilijät saadaan koulutusjärjestelmän piiriin omassa seurassaan. Kokeneet ja pitkään veneilleet voivat osoittaa taitonsa seuran koulutusvastaavalle. Tämän perusteella voidaan mm. todeta riittävätkö tiedot ja kokemukset kansainvälisen huviveneenkuljettajan kirjaan. SPV:llä on valmis prosessi tuon kirjan hakemiseksi. Miksi kouluttautua? Osaaminen on eräänlainen vakuutus ja niinpä vakuutusyhtiötkin saattavat tulevaisuudessa tukea osaltaan koulutettuja ja tutkinnon suorittaneita veneilijöitä. On molempien osapuolien etu osata. Osaava ei ajokorttia tarvitse. Tule venemessuille SPV:n osastolle keskustelemaan aiheesta. Saatat samalla saada vihiä uudesta veneilyn oppikirjasta. Minulla oli kunnia osallistua Suomen Meripelastusseuran joulutapaamiseen. Mukavaa oli. Kuunnellessani siellä puheita ja analyyseja mietin SMPS:n koulutusjärjestelmää. Aikuiset miehet ja naiset, vaikka olisivat kuinka kokeneita merikarhuja, aloittavat samasta nollapisteestä noviisien kanssa ja kukaan ei kyseenalaista koulutuksen tärkeyttä. Miksi näin ei voisi olla seurakoulutuksissakin? Harri Sane Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n hallituksen jäsen ja veneilytoimikunnan puheenjohtaja sekä Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja Meripelastaja 1-15 7 Tehtävätilastot 2014 Meripelastusseuran tehtävämäärä jatkaa kasvuaan – mutta onko se väistämätöntä? Meripelastusseuran vapaaehtoiset pelastivat viime vuonna vesillämme todennäköiseltä menehtymiseltä 33 ihmistä. Yhteensä miehistöt suorittivat 1613 eriasteista pelastus- ja avunanto- teesta riippuen, työnantajansa kanssa, että työstä voi hälytyksen tullen lähteä ja yhdistyksen päivystyslistoja suunnitellessa pyritään huomioimaan miehistön kesälomat ja työvuorot. Noin kolmannes hälytyksistä tulee aikana, jolloin alus on jo valmiiksi miehitetty harjoituksen, partion tai huoltotöiden vuoksi. tehtävää. Tehtävämäärä kasvoi edellisestä vuodesta noin 10 prosenttia. Meripelastusseura panostaa kuitenkin yhä enemmän myös toiseen tehtäväänsä: onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. S uomen Meripelastusseura koostuu 57 meri- tai järvipelastusyhdistyksestä, joille Meripelastusseura on luovuttanut yhden tai useamman pelastusaluksen ylläpidettäväksi. Meripelastusseuran 150 pelastusalusta on sijoitettuna ympäri Suomen 62 pelastusasemalle. Pohjoisin yhdistys on Inarissa ja eteläisin Hangossa, tosin Bågaskärin toimintakeskus sijoittuu vielä Hankoakin etelämmäksi Inkoon edustalla, läntisellä Suomenlahdella. Itäisin asemapaikka sijaitsee Lieksassa, Pielisen rannalla ja läntisin Molpessa, Pohjanmaalla. Tärkein voimavara vapaaehtoinen meripelastaja Meripelastusseuran suurin voimavara ovat kuitenkin ihmiset. Vapaaehtoisen meripelastustoiminnan parissa on Suomessa noin 2500 harrastajaa, joista 1300 toimii pelastusvenemiehistöissä. Vuonna 2014 aluksen päällikkönä toimi 315 henkilöä hälytystehtäviin osallistuneilla 120 aluksella. Keskimäärin aluksella oli kolme miehistönjäsentä (päällikkö mukaan lukien). Vapaaehtoiset miehistönjäsenet kiiruhtavat hälytyksen tullen alukselle ja saavat aluksen liikkeelle noin puolessa tunnissa, kellonajasta riippumatta. Hälytyksistä tasan neljännes on tullut arkipäivänä aamukuuden ja iltapäiväneljän välillä. Miehistöt ovat voineet sopia, toki työn luon- 8 Meripelastaja 1-15 tunnit ovat kivunneet ohi hälytystehtävissä käytettyjen tuntien jo 2011. Erilaiset suurtapahtumat, kuten Bothnia Race, meripartiolaisten Satahanka -suurleiri ja suurten purjelaivojen Tall Ship’s Race näkyvät ennaltaehkäisevän työn tuntimäärissä suurina kokonaisuuksina eri vuosina. Lyhempiä, mutta lukumääräisesti isoja ovat meriympäristön tilan seurantaan liittyvät tehtävät, kuten vesinäytteen otot. Tehtävä ei aina pääty hyvin Meripelastusseuran tilastoja voi tarkastella monelta kantilta. Yleensä suoritettujen tehtävien määrää, joka vuonna 2014 oli 1613 (vuonna 2013 1464) sekä lasketaan avun saaneita ihmisiä (3591 / 3160) ja aluksia (1318 / 1235). Hälytystehtävissä työtunteja kertyi viime kaudella noin 10 000, mikä on suunnilleen samalla tasolla kuin 2013. Vaikka maailmassa haetaan kasvua lähes kaikessa, täytyy muistaa, ettei kasvu tehtävätilastoissa ole positiivista kehitystä. Muistuu mieleeni erään päällikön tuumailut länsirannikolta. Hän totesi, että vuosi on ollut erinomainen, kun ei ole kertaakaan kiireellä tarvinnut lähteä merelle pelastamaan. Vaikka monelle vapaaehtoiselle hälytystehtävät ovat toiminnan yksi ”suola”, eivät ne ole aina iloisia tapahtumia. Menneenäkin vuonna parissa kymmenessä tapauksessa hädänalaista ei pystytty pelastamaan ajoissa ja puolensataa asiakasta saatettiin ensiavun jälkeen jatkotutkimuksiin tai hoitoon. Valistus- ja ennaltaehkäisevä toiminta lisääntyy Meripelastusseuran tehtävä on vesillä tapahtuvan pelastus- ja avustustoiminnan lisäksi myös hyvän merimiestavan ja turvallisen veneilykulttuurin edistäminen. Meripelastusseurassa on ennaltaehkäisevään toimintaan suunnattuja vapaaehtoisten työtunteja seurattu muutama vuosi ja menneenä vuonna niitä kertyi peräti 14 000. Luvussa ei ole mukana Seuran ja -yhdistysten oman miehistön koulutustunteja ja pelastusalusten partiotunteja vaan ainoastaan suoraan veneilijöiden ja yleisen turvallisuuden hyväksi tehty työ, kuten neuvonta- ja valistus sekä turvavenetehtävät erilaisissa tapahtumissa. Hiukan varkain ennaltaehkäisevän työn Toimintakausi pitenee Vuoden 365 päivästä Meripelastusseuran tehtävärekisteriin kertyi merkintöjä 266 eri päivänä. Talvella toiminta keskittyi pääasiassa neuvota- ja koulutustilaisuuksiin. Muutamilla, lähinnä Perämeren yhdistyksillä on valmius avustaa meren jäällä myös moottorikelkoin. Tosin ei meripelastajan ”kuiva kausi” ole nykyi- sellään kovin pitkä. Ensimmäiset avovedessä suoritetut tehtävät on kirjattu huhtikuun toisella viikolla ja viimeiset joulukuun puolivälin jälkeen. Säillä on muutoinkin iso merkitys. Viikkotilastossa piikkeinä näkyvät heinäkuun kolme ensimmäistä viikkoa, kuitenkin niin, että keskellä viikkoa on rauhallisempaa ja viikonloppuisin vilkkaampaa. Heinäkuun toisen viikonlopun lauantai on vuodesta toiseen selkeästi suosituin veneilypäivä. Silloin vesille taitavat lähteä nekin, jotka eivät siellä ehkä muuten niin viihdy? Erikoisempi piikki, joka hätyyttelee jo juhannusviikon lukuja, on muodostunut toukokuun puoliväliin. Ajankohta saa epäilemään keväthuoltojen sittenkin jääneen monella veneilijällä liian vähälle. Ylipäätään Meripelastusseuran tehtävämäärä seuraa suomalaisten lomakautta orjallisesti – elokuun alku pudottaa hälytystehtävien määrän alle puoleen heinäkuun viikoittaisista luvuista. Tehtävämäärän kehitys toiminta-alueittain 2005-2014 Tehtävien lukumäärän ja henkilötyötuntien kehitys hälytystehtävissä ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa 2008-2014 33 ihmistä pelastettiin menehtymiseltä Meripelastaja 1-15 9 Tehtävätilastot 2014 Avunpyynnöt 0294 1000 (merellä) tai 112 Monimuotoista yhteistoimintaa viranomaisten kanssa Meripelastusseuran pelastusyksiköt saavat noin kolmanneksen tehtävistä suoraan avuntarvitsijoilta ja kaksi kolmannesta erilaisten viranomaisjärjestelmien kautta. Näin ollen erilaisilla viranomaistoiminnassa tapahtuneilla muutoksilla on ollut myös vaikutuksensa Meripelastusseuran tehtävämääriin. Viime vuosituhannen lopussa aloitettu Meripelastusseuran aluskaluston määrätietoinen kehittäminen johti alusten nopeuden parantumiseen ja siten vapaaehtoisyksiköt saattoivat tarjota apuaan laajemmalle alueelle kuin aiemmin. Hätäkeskusten yhtenäistyneet toimintatavat, maakunnallisten pelastuslaitosten kanssa tehdyt yhteistoimintasopimukset sekä hälyttämisessä käyttöön otettujen teknisten järjestelmien kehittyminen ovat liittäneet vapaaehtoisyksiköt entistä tiiviimmäksi osaksi sisävesien pelastuspalvelujärjestelmää. Tämä on näkynyt sisävesillä selvänä kiireellisten tehtävien lisääntymisenä. Menneenä vuonna pelastustoimen kiireellisiä hälytystehtäviä oli 200 kun niitä pari vuotta aiemmin oli puolet vähemmän. Ensihoitopalvelun siirtyminen kunnilta sairaanhoitopiireille on niin ikään vähentänyt paljon yhteistyökumppaneita, joiden kanssa pitäisi sopia yhteistoiminnasta. Ensihoitopalvelun kiireelliset hälytystehtävät ovat nekin kaksinkertaistuneet parissa vuodessa, joskin määrä on edelleen melko vähäinen, noin 50 tehtävää vuodessa. Muutoksia avun hälyttämiseen Hätäkeskustoiminnassa tapahtuneet muutokset eivät ole Meripelastusseuran kannalta Meripelastusseuran pelastusalusten hälytystehtävien luonteet 2014 Meripelastusseuran pelastusalusten hälytystehtävissä tekemät suoritteet 2014 olleet ainoastaan positiivisia. Sisävesillä tapahtuvissa todellisissa hätätilanteissa, kun vaarassa on ihmishenki, terveys tai omaisuus, otetaan aina yhteys hätänumeroon 112. Hätäkeskus välittää tehtävän pelastuslaitokselle ja Meripelastusseuran yksiköille viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Kiireettömissä avustustehtävissä (konerikot ja polttoaineen loppumiset silloin, kun olosuhteet ovat muutoin turvalliset) hätäkeskus ei kuitenkaan enää välitä tehtävää suoraan Meripelastusseuran alusyksikölle, vaan antaa tarvittaessa puhelinnumeron, jonka kautta veneilijä saa yhteyden Meripelastusseuran paikallisyhdistykseen. Tämä on näkynyt suoraan veneilijöiltä tulleiden yhteydenottojen lisääntymisenä ja hätäkeskuksista tulleiden tehtävien vähentymisenä. Merialueilla tapahtuvissa hätätilanteissa oikea hälytysnumero muuttui menneen vuoden alussa. Onhan uusi numero 0294 1000 tallennettu jo puhelimeesi? Myös meripelastuksen johtokeskuksissa tapahtui muutoksia. Viimeisin, selkeästi tilastoissa nähtävä kehitysaskel on ollut yhtenäisten tehtäväluokittelun käyttöön otto meripelastuksen johtokeskuksissa. Nyt Länsi-Suomen meripelastuslohkolla ja Suomenlahden meripelastuslohkolla toimivien vapaaehtoisyksiköiden tehtäväprofiilit ovat hyvin samankaltaisia. Meripelastustoimen tehtävistä kerrotaan enemmän Rajavartiolaitoksen artikkelissa, mutta Meripelastusseurassa työtavan muutos on näkynyt ennen kaikkea siinä, että nyt kaksi kolmesta meripelastuskeskuksen kautta tulleesta puhelusta on meripelastustoimen tehtäviä, joissa apu veneilijälle on ilmaista ja meripelastusyhdistys saa polttoainekorvauksen tehdystä työstä merivartiostolta. Yhtenäinen tehtävien luokittelu saattaa myös eri meripelastuslohkoilla liikkuvat veneilijät tasa-arvoiseen asemaan. Teksti ja graafit: Ilari Hatakka Kuvat: Jussi Lammi 10 Meripelastaja 1-15 Vesillä sattuu ja tapahtuu. Onneksi Meripelastusseuran vapaaehtoiset auttavat niin kauan kuin lahjoitusvaroja riittää. Auta meitä auttamaan sinua. Lähetä 10 € arvoinen tekstiviesti LAHJOITUS10 numeroon 16155. meripelastus.fi/lahjoita Rahankeräyslupa 2020/2013/2491, Poliisihallitus, Arpajaishallinto. Lupa on voimassa 28.6.2013–30.5.2015 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuunottamatta. Lahjoituspalvelun mahdollistaa Arena Interactive. Tron 60S/GPS EPIRB Tron AIS TR-8000 SAFETY NEVER COMPROMISED AUTOMATIC IDENTIFICATION SYSTEM CLASS A • 5 years warranty • Meet IMO SOLAS requirements • Compact design • Tamper proof • Optimal visibility • Separate display and transponder unit • 7” Touch Screen Display • Easy ECDIS interface • Software upgradable • Collision alarms (tCPA, CPA) menoy20012015 • 16”, 19” and 24” widescreen monitor sizes AT-Marine Oy Uranuksenkuja 10 FIN-01480 Vantaa Tel. +358 (0)9 5494 2600 Fax +358 (0)9 5494 2700 AT-Marine Oy www.atmarine.fi [email protected] [email protected] Meripelastustoimi 2014 Meripelastustoimen tehtäviä oli vuonna 2014 yhteensä 1804, joista meripelastuksen vaaratilanteita oli yhteensä 1563. Nämä tehtävät jakaantuivat lähes tasan Suomenlahden meripelastuslohkon ja Länsi-Suomen meripelastuslohkon kesken. Vaikka vuosien 2013 ja 2014 säät olivat hyvin erilaisia keskenään, meripelastuksen osalta tarkasteltuna näiden kahden ajanjakson osalta tehtävät muistuttivat pitkälti toisiaan. Vuonna 2014 säät olivat jopa poikkeuksellisen vaihtelevat, jotka vaikuttivat merkittävästi merellä olevien veneiden määrään. Viime kesän kylmä ajanjakso juhannuksen ympärillä rauhoitti veneliikennettä, kun taas loppukesän lämpö nosti veneilymääriä. Vaaratilanteiden määrässä pientä kasvua Viime vuoden vaaratilanteiden tehtävämäärä (1563 kpl) ei ole suoraan vertailukelpoinen vuoden 2013 tilastoihin luokittelussa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Määrää voidaan kuitenkin pitää hivenen useiden vuosien meripelastustehtävien ja avustustehtävien keskiarvoa suurempana. Puhelinvälitteisten lääkärikonsultaatioiden (TMAS) välittämisiä oli 240 tapausta, joka vastaa aikaisempien vuosien tehtävämääriä. Meripelastus- ja avustustehtävistä valtaosa kohdistui aikaisempien vuosien tapaan huviveneisiin. Menehtyneitä oli tarkasteluajanjaksolla 21 henkilöä, mikä ylittää 2000-luvun keskiarvon. Poikkeuksellista useammassakin ihmishenkiä vaatineissa veneilyonnettomuuksissa oli se, etteivät hätään joutuneet pystyneet itse hälyttämään apua ollenkaan. Meripelastustapahtumien syistä 60,8 % oli inhimillisiä syitä, 33,3 % oli teknillisiä syitä ja 5,9 % johtui olosuhteista. Suurin yksittäinen syy oli koneviat 24,1 ja toiseksi suurimpina syynä merimiestaidolliset virheet 21,9 %. Sairauskohtauksien / tapaturmien osuus oli 15,3 % tehtävistä. Vapaaehtoisten käyttö lisääntyi huomattavasti Meripelastustapahtumien johtamiseen käytettiin Suomen meripelastusvastuualueella yhteensä 3018 tuntia, joista etenkin Länsi-Suomen meripelastuslohkon osuus oli hivenen Suomenlahden meripelastuslohkoa suurempi. Meripelastustoimen yksiköiden käyttötunnit 12 Meripelastaja 1-15 Enemmän tehtäviä ja uusia kehittämishankkeita kasvoivat aikaisemmasta etenkin Länsi-Suomen meripelastuslohkolla. Syynä kasvuun ovat suuremman tehtävämäärän lisäksi myös merellisten yksiköiden käytettävyydessä tapahtuneet muutokset ja niiden suuremmat toimintaalueet sekä uusien toimintamallien käyttöönotto. Vapaaehtoisten meripelastajien käytön lisääntyminen voidaan nostaa yhdeksi positiiviseksi valtakunnalliseksi trendiksi. Vapaaehtoisten käyttö nousi (yksiköiden käyttötuntien osalta tarkasteltuna) 379 tunnista peräti 792 tuntiin. Meripelastuksen kehittämistä kansallisesti Meripelastusta on viime vuosina kehitetty useiden eri hankkeiden avulla. Nämä hankkeet ovat kohdentuneet niin meripelastusyksiköihin kuin kansainväliseen yhteistyöhön ja yleisiin toimintamalleihinkin. Meripelastusyksiköiden kannalta keskeisin hanke on ollut meripelastusyksiköiden katselmointi. Katselmointien avulla pyritään varmistamaan, että kaikki meripelastusyksiköt tuntisivat yhteistoiminnan ja SAR-toiminnan perusteet. Lisäksi osana katselmointia varmistetaan, että meripelastusalukset ovat tehtävään sopivia ja ne on myös miehitetty ja varustettu asianmukaisesti tehtävään. Tästä asiasta on luvassa tarkempaa tietoa Meripelastusseuran koulutuspäivillä maaliskuussa. RVL:n sisäisesti on kehitetty tajuttoman henkilön pelastamista venekalustolla. Tämä hanke on määrä saada valmiiksi vuoden 2015 aikana. Myös vartiolaiva Turvan käyttöönottaminen on Myrsky Kokkolassa 17.6.2014. Purjeveneilijöiden pelastustehtävä. Meripelastusta jäältä. tehostanut meripelastustoimen suorituskykyä, mutta samalla luonut useita erillisiä kehittämistarpeita aluksen suorituskyvyn maksimoimiseksi. Tällaisia ovat mm. helikopterin lasku- ja tankkaustoimintamallien kehittäminen sekä merellisten kemikaalionnettomuuksien varalle suunniteltujen toiminta- ja johtamismallien laatiminen yhdessä pelastustoimen kanssa. Kansallisesti suuronnettomuuksiin varautumisen osalta viime vuosien merkittävin kehittämistyö oli vuonna 2012 valmistuneen monialaisiin merionnettomuuksin varautumisen yhteistoimintasuunnitelman eli MoMeVa:n laatiminen. Tämän MoMeVa:n toimintamallien jalkauttaminen eri toimialoilla jatkuu edelleen. Tämän hankkeen myötä saatiin erilaiset alueelliset toimintamallit yhdistettyä valtakunnallisiksi toimintamalleiksi. Suurin vaikutus on ollut varmaankin rannikolle suunniteltujen evakuoitavien vastaanottokeskusten toiminnan kehittäminen. Meripelastuksen kehittämistä kansainvälisesti Kansainvälisistä hankkeista on hyvä nostaa esille 2013–2014 toteutettu 9 kuukauden mittainen ja ulkoasianministeriön rahoittama BSMIR -hanke (Baltic Sea Maritime Incident Responce -hanke), jossa kartoitettiin meripelastustoimen suuronnettomuuk- siin liittyviä kansallisia varautumissuunnitelmia ja toimintamalleja kaikkien Itämeren ja Pohjoismaiden osalta. Tämä hanke on osaltaan luonut pohjaa myös kahdelle muulle UM:n rahoittamalle hankkeelle, joista toinen on Jori Nordströmin vetämä Vessel Triage -hanke ja toinen on juuri käynnistyvä Itämeren MIRG toimintamallien harmonisointi ja kehittämiseen tähtäävä Itämeren MIRG -hanke. Vessel Tirage -hankkeesta tullaan myöhemmin tänä vuonna laatimaan erillinen artikkeli tähän lehteen. Lyhyesti hankkeessa on kysymys onnettomuusaluksen tilan määrittämiseen tähtäävän luokitus- ja riskinarviotyökalujen kehittämisestä. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja kansainvälisen siiviili-ilmailujärjestön (ICAO) yhteistyöryhmässä on kehitetty Baltic ACO toimintamalliin pohjautuen kansainvälistä toimintamallia moni-ilmaalustehtäviin (ACO, Aircraft Coordination). Vaikka aivan kaikki Suomen esittämistä asioista ei päädykään vuoden 2016 IAMSAR päivitykseen, tulee ACO asia kuvattua jatkossa IAMSAR manuaaliin nykyistä monin kerroin laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Nämä päivitykset luovat maailmanlaajuisesti erittäin hyvän pohjan kehittää ja tehostaa ilma-alusten käyttöä esimerkiksi matkustajalaivojen evakuointitilanteissa. Teksti: Petteri Leppänen Kuvat: RVL Kirjoittaja on meripelastusasiantuntija Rajavartiolaitoksen esikunnassa. Rajavartiolaitos kiittää vapaaehtoisia meripelastajia vuoden 2014 yhteistyöstä! Meripelastustoimen lukuja vuodelta 2014 Ilmoituksia 1804 Tehtävämäärä 1563 suuronnettomuudeksi luokiteltu 6 kpl Pelastustoimien kohteina 4481 hlöä, joista 231 hlöä pelastettiin todennäköiseltä menehtymiseltä Menehtyneitä 21 hlöä Pelastustoimien kohteet (sis. TMAS tehtävät): -matkustaja-alukset 252 -rahtialus 47 -hinaaja / erikoisalus 6 -hallinnollinen alus 8 -kalastusalus 15 -huvialus 1242 -moottorivene 645 -purjevene 258 -soutuvene / -jolla 70 -kanootti 18 -kumivene / RIB /avovene 225 -purhejolla 8 -purjelauta 2 -vesiskootteri 9 -muu alus 7 Hätäilmoituksista 74 % tuli matkapuhelimilla Johtamiseen käytetty noin 3018 h Yksiköitä käytetty yhteensä 3230 h -RVL:n osuus noin 64 %, -vapaaehtoisten meripelastajien osuus 24 % Meripelastustoimen ensivastetehtäviä 57 kpl TMAS – lääkärikonsultaatioiden välityksiä 240 kpl Matkapuhelinpaikannuksia tehtiin 96 tapauksessa yhteensä 255 kertaa Meripelastustapahtumista 5,9 % olosuhteista johtuvia 60,8 % inhimillisiä 33,3 % oli teknillisiä Viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyötä pelastustehtävässä merellä. Meripelastaja 1-15 13 RIB-vene ajoi pimeässä linjataulua päin. Molemmat veneessä olleet loukkaantuivat ja toinen tarvitsi välitöntä hoitoa. Pelastusoperaatiossa viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö toimi saumat- Haastava yhteisoperaatio Mikkelinsaarilla tomasti. - Ensimmäinen tieto onnettomuudesta tuli perjantai-iltana 22.8.2014 Pohjanmaan hätäkeskuksen kautta. RIB-vene oli ajanut pimeässä linjataulua päin ja toinen veneessä olleista oli lentänyt törmäyksessä veteen. Saimme haveriveneeseen yhteyden hieman myöhemmin ja sen oikea sijainti selvisi lopulta. Määrittelimme tehtävän heti hätätilanteeksi, koska toinen henkilö oli vielä kadoksissa, muistelee meripelastusjohtaja Martin Saarinen Turun Meripelastuskeskuksesta. Onnettomuus oli tapahtunut Mikkelinsaarten saariryhmän keskellä, Vaasan pohjoispuolella. Alueella on satoja saaria, venereitit hipovat karikoita ja pieniä luotoja. Vallgrundin merivartioaseman partio lähti heti liikkeelle ja Ruotsista hälytettiin lähin meripelastushelikopteri. Tehtävään hälytettiin Vaasan Meripelastusyhdistyksen pelastusvene Wärtsilä Rescue, joka oli valmiiksi saaristotukikohdassaan Raippaluodossa. Alueelle hälytettiin myös ambulansseja ja Pohjanmaan pelastuslaitoksen yksiköitä. - Koko ketju oli liikkeellä, summaa Saarinen. Neljässä minuutissa liikkeelle Wärtsilä Rescuen miehistö lopetteli iltapalaansa saaristotukikohdassa. Tarkoitus oli vielä lähteä merelle harjoittelemaan ensimmäisillä pimeillä. Kello 23.13 tuli tieto onnettomuudesta. Neljä minuuttia myöhemmin miehistö oli matkalla Mikkelinsaarille. - Selväksi tuli, että pahasti on käynyt, joten lähdimme kiireellä. Merenkäyntiä ei ollut nimeksikään, mutta oli säkkipimeä. Tuolla puolen tunnin pätkällä tulee yli 40 solmun vauhdilla käännös vastaan keskimäärin kerran minuutissa, joten onneksi ohjaamotyöskentelyn työVaasan meripelastusyhdistyksen pelastusvene Wärtsilä Rescuen vapaaehtoinen miehistö: vasemmalta oikealle Timo Nuotio, Joonas Salminen, Alexander Murin. 14 Meripelastaja 1-15 Vaasan meripelastusyhdistyksen pelastusvene Wärtsilä Rescuen vapaaehtoinen miehistö: vasemmalta oikealle Timo Nuotio, Joonas Salminen, Alexander Murin. Onnettomuus olisi voinut päättyä paljon pahemmin. kalut ovat kunnossa, kertoo pelastusveneen Perämiehenä Wärtsilä Rescuessa Mikkepäällikkö Timo Nuotio. linsaarten tehtävässä toiminut Alexander Puoli tuntia myöhemmin Wärtsilä Rescue Murin muistelee syysyön tapahtumia. saapui tilannepaikalle. Kuusimetrinen RIB- Kun vastuuta tulee miehistössä vene oli noussut kivelle ja törmännyt suoenemmän, kaikki tehtävien aikana tapahraan linjataulun runkoon. Vene löytyi juuri tunut koskettaakin vahvemmin. Tämä tehsiitä sijainnista, minkä meripelastuskeskus tävä opetti paljon ja ehkä jollain tavalla pääsi oli antanut. Pelastustoimenpiteet alkoivat itsekin osaamisessa seuraavalle portaalle. Luutnantti Kim Ståhl, Meripelastusjohtaja Martin saman tien. Vallgrundin merivartioaseman Saarinen, MRCC Turku. Vallgrundin merivartioasema. Sen verran vaativia elementtejä operaatipartiovene saapui paikalle muutamaa miossa oli mukana. nuuttia myöhemmin. toimi partionjohtajana onnettomuusyönä. Wärtsilä Rescue evakuoi kiireellisemmän poPalat loksahtivat kohdalleen tilaan haveristista ja aloitti kuljetuksen kohti Loukkaantuneen hoito ja siirto Köklotin kalasatamassa odottavia ambulans- Onnettomuus olisi voinut päättyä paljon paWärtsilä Rescuen tehtäväksi seja. 20 minuuttia myöhemmin potilas luovu- hemmin. - Haveristin sijainti saatiin lopulta tarkasti Vallgrundin partiovene oli palaamassa asemalle tettiin satamassa ambulanssille. Merivartioston Vaasan saaristosta, kun hälytys Mikkelinsaarille partiovene toi mukanaan toisen onnettomuu- selville, ilman sitä lopputulos olisi voinut olla dessa olleen. täysin toinen. Useampi kymmenen ihmistä teki tuli. Wärtsilä Rescue palasi saaristotukikohtaan tuon parin tunnin ajan kovasti töitä onnetto- Paikkatieto oli aluksi epäselvä, mutta pohjoista kohti joka tapauksessa kiireellä lähdettiin. tankkaamisen jälkeen ja keskeytynyttä iltapalaa muuteen joutuneiden eteen, meripelastusjohKeskuksen selvittämä sijainti piti lopulta hyvin päästiin jatkamaan hieman ennen aamuneljää. taja Martin Saarinen kertoo. - Ei lopputulosta hyväksi tuuriksi voi sanoa, mutta palat kyllä paikkansa. Kohteessa selvisi nopeasti, että moloksahtivat kohdalleen. lemmat haverissa olleet ovat loukkaantuneet ja - Meille on tärkeää, että Meripelastusseuran toinen tarvitsi välitöntä hoitoa. MeripelastusEnsivasteyksiköllä yksiköt antavat reaaliaikaista tietoa meripelasseuralla on Vaasassa hyvä ensivastevalmius ja meripelastustilanteessa monta tuskeskukseen ja onnettomuuspaikan johtajalle, tästä syystä keskityimme itse rikospaikkatutkin- tehtävää varsinkin ollessaan ensimmäisenä paikalla. Yktaan ja annoin Wärtsilä Rescuelle tehtäväksi aloittaa vakavammin loukkaantuneen hoidon ja Vaasan Meripelastusyhdistys on toiminut Poh- sikön erityisresurssit on hyvä ilmoittaa, ja ehsiirron, muistelee luutnantti Kim Ståhl, joka janmaan pelastuslaitoksen ensivasteyksikkönä dottomasti pitää tulla tietoa, jos paikalle tarvivuodesta 2000 alkaen. Nykyään koko miehistö taan viranomaisten toimivaltaa työturvallisuuson koulutettuna ensiauttajiksi ja neljäsosa kou- syistä tai epäillyn rikoksen vuoksi, sanoo Kim lutuksen voimavaroista kohdennetaan potilas- Ståhl Vallgrundin merivartioasemalta. - Miktyöhön. Kun meripelastustehtävässä kohdataan kelinsaarten onnettomuus on loistava esiloukkaantuneita, potilaan hoitaminen ja kuljet- merkki siitä, miten vapaaehtoisten ja eri virantaminen ovat suurella todennäköisyydellä juuri omaisten erikoisosaamista voidaan yhdistää onnistuneesti. ensivasteyksikön tehtävänä. Teksti ja kuvat: Mikko Lehtimäki - Meripelastuskeskukselle pitää antaa tietoa yleistilanteesta ja ensihoidon johtoyksikölle taas potilaista. Samanaikaisesti ollaan oikeastaan kahdessa eri tehtävässä, sanoo Timo Nuotio. Wärtsilä Rescuen hoitolaukut uusittiin edellisenä keväänä ja ne myös sijoitettiin veneeseen kokonaan uudella tavalla. - Alastaittuvista seinätelineistä hoitovälineet on helpompi ottaa esille ja hankala työ kovassa vauhdissa olevassa veneessä on edes vähän helpompaa, kertoo kansimiehenä toiminut Joonas Salminen. - Itse valmistauduin matkalla kohteeseen ensin pinturin tehtävään, lähempänä etsintään, myöhemmin osallistuin EVY-toimintaan ja lopuksi päädyin navigaattoriksi ohjailuryhmään. Puuhaa riitti. Mikkelinsaarten alueella on satoja saaria ja luotoja. Meripelastaja 1-15 15 Purjekoululaiva Vera Violetta Meripelastusseuralla on modernista pelastusaluskalus- tosta huolimatta käytössään myös perinteinen puupurjealus. Purjekoululaiva-aseman hallinnoima koulupurjealus, STV Vera Violetta toimii koululaivana vapaaehtoisille meripelastajille ja jäsenyhdistysten nuorisokurssilaisille. 16 Meripelastaja 1-15 Purjehduskoulutusta meripelastajille ja nuorisojäsenille S TV Vera Violetta on 12-metrinen Colin Archer -tyyppinen kahvelirikattu ketsi. Vera Violetta on puhtaasti koulutusalus, eikä sitä käytetä meripelastustehtävissä. Alus on rakennettu Norjassa vuonna 1975, norjalaisen laivanrakentajan ja suunnittelijan Colin Archerin vuonna 1893 rakennetun meripelastusaluksen RS01:n alkuperäispiirustuksia mukaillen. Vera Violettalla järjestetään kesäisin valtakunnallisia koulutuspurjehduksia, joilla opetetaan hyvää merimiestapaa, merimiestaitoja, luonnon olosuhteiden ymmärtämistä ja kunnioittamista sekä alushuollon merkitystä. Meripelastusseuralle alus saatiin lahjoituksena. Veran kotisatama on Halkolaituri Helsingissä. Innostunutta laivaväkeä Purjekoululaiva-aseman laivaväki koostuu purjehduksesta kiinnostuneista Meripelastusyhdistysten jäsenistä ympäri Suomen, Tammisaaresta Raaheen. Laivaväki huolehtii aluksen ylläpidosta ja miehittämisestä. Koska koulupurjealus poikkeaa luonteeltaan muusta meripelastusseuran aluskalustosta, on aluksella käytössä oma koulutusjärjestelmänsä. Järjestelmän pohjana toimii meripelastusseuran valtakunnallinen koulutusjärjestelmä, jota on muokattu vastaamaan purjealuksella vaadittavaa osaamista. Luonnollisesti purjehdusosaamisella on suuri painoarvo. Laivaväki ylläpitää ja kehittää omaa osaamistaan muun muassa koulutuspurjehduksilla sekä muilla koulutustilaisuuksilla. Kurssiohjelmassa on ollut esimerkiksi köysityökurssia ahvenanmaalaisen köysimestarin opastuksella, puutyöpajaa ja tutustumiskäyntejä puuveneveistämöihin. Tulevaisuudessa on suunnitteilla myös perinteisten purjeompelutekniikoiden kurssi. Kaikkea tekemistä yhdistää iloinen yhdessä tekeminen. Koulutuspurjehduksia nuorille ja aikuisille Valtakunnalliset koulutuspurjehdukset jakautuvat kohderyhmänsä mukaan kahden tyyppisiin purjehduksiin. Nuorisopurjehdukset on suunnattu 13–19 -vuotiaille meripelastusyhdistysten nuorisojäsenille. Meripelastuspurjehdusten kohderyhmänä ovat kaikki meripelastusalusten miehistössä tai päällystössä toimivat. Kaikilla koulutuspurjehduksilla kurssilaiset harjoittelevat muun muassa navigointia, purjehdusmanööverejä sekä pur- jeiden ja köysistön käsittelyä purjealuksella. Purjehduksen ohella opitaan myös tiimityöskentelyä ja etenkin nuorisopurjehduksilla vastuunottoa. Veran purjeita käsitellään ilman hydraulisia tai sähköisiä apuvälineitä. Kaikki tapahtuu käsivoimin, jolloin ryhmässä toimimisen tärkeys korostuu. Purjehdukset ovat pääosin viikonlopun mittaisia ja kaikki koulutus tapahtuu aluksella. Purjehtimisen lisäksi kaikki purjehduksen aikana aluksella tapahtuva tehdään kurssilaisten toimesta – ruuanlaitosta lähtien. Meripelastuspurjehdus on loistava tilaisuus oppia perusasioita purjehtimisesta. Meripelastusalusten miehistössä toimivilla olisi hyvä olla jonkinlainen peruskäsitys purjeveneistä ja niiden liikkumisesta, jotta vesillä liikuttaessa sekä purjeveneen ollessa pelastus- tai avustustehtävän kohteena, osaisi ennakoida purjeveneen käyttäytymistä. Vera Violettan purjehduksilla on myös harjoiteltu yhteistoimintaa helikopterin kanssa. Koulutuspurjehduksille mahtuu kerrallaan enintään kuusi oppilasta. Kouluttajina purjehduksilla toimii aluksen miehistö, joka koostuu päällikön ja perämiehen lisäksi kahdesta kansimiehestä. Kaikki kouluttajat ovat purjekoululaiva-aseman laivaväkeä. duslaudaksi nuorisotoimintaan, ja ensimmäiset lapset siirtyivätkin omaan nuorisoryhmään, jossa he toimivat apukouluttajina MiniMepe -ryhmälle. MiniMepe –toimintaa lapsiperheille purjehduksia, etenkin nuorisolle. Muutaman vuoden sisällä tavoitteena on myös laajentaa purjehdusaluetta kauemmas Itämerelle. Tällä saadaan kokonaan uusi ulottuvuus purjehduskoulutukselle ja koulutuksessa voidaan keskittyä syvemmin itse purjehduksen ja merenkulun perinteiden kiehtovaan maailmaan. Purjekoululaiva-asemalla on toimintaa myös lapsiperheille. MiniMepe -toiminnan yksi tavoite on saada perheille meripelastustoiminnasta ja purjehduksesta yhteinen harrastus, jossa vanhemmat voivat harrastaa yhdessä lasten kanssa. Samalla saadaan koulutettua sekä lapsia, että vanhempia turvalliseen vesillä liikkumiseen. MiniMepe -toiminnan lapset ovat 5-10 -vuotiaita. Toiminta suunnitellaan lasten ikätasolle sopivaksi ja osin leikin kautta tapahtuvaksi oppimiseksi. Aihealueita ovat turvallinen veneily, merimerkit, ensiapu, palosammutuksen alkeet, pelastusvarusteet, turvallinen toiminta vedessä ja merellä oleminen. Kolmatta kauttaan aloittava MiniMepe -toiminta on osoittautunut oivaksi ponnah- Purjekoululaiva-aseman toimintaa kehitetään Vera Violettalla on nyt viisi purjehduskautta takana Meripelastusseuran lipun alla. Nuo kaudet ovat osoittaneet, että alus on käyttökelpoinen koulupurjealuksena ja tällaiselle koulutukselle on tarvetta. Viiden kauden aikana on saatu luotua hyvä rutiini koulutuspurjehduksille. Toimintaa lähdetään nyt kehittämään pidemmälle. Tulevina kesinä purjehduksia pyritään pidentämään ja viemään pääkaupunkiseudun vesien ulkopuolelle. Kesälle 2015 onkin suunnitteilla viikon mittaisia rannikko- Teksti: Kimmo Patrakka Kuvat: Jussi Lammi ja Kimmo Patrakka Kiinnostuitko? Haluaisitko mukaan Purjekoululaiva-aseman toimintaan? Lisätietoa saat nettisivuilta www.meripelastus.fi/puklas tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected]. Meripelastaja 1-15 17 Kahden veneilijän tarinat 2014 Onneksi oli Trossi! Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun on hankkinut jo lähes 12 000 veneilijää. Tällä ja seuraavalla aukeamalla kaksi heistä kertoo viime kesältä tarinan tapahtumasta, jossa Trossi oli tarpeen. Molemmat pitävät tärkeänä myös sitä, että he eivät Trossi-jäsenmaksullaan varmista vain 50-vuotisjuhlia viettämään Saimaalle Jari Hoffren oli viime kesäkuun lopulla matkalla Gerdaveneellään Viitasaaren välipysähdyksen kautta Pielavedelle ja siitä ”kumikanavan” kautta Saimaalle. Tarkoituksena oli kiertää apua omalle veneelleen, vaan ovat neljä viikkoa Saimaata ja juhlistaa retkellä 50-vuotispäivää. myös mukana tukemassa vapaaeh- Matka meinasi loppua alkuunsa. toista meripelastustoimintaa ja edistämässä kaikkien vesillä liikkujien turvallisuutta. 18 Meripelastaja 1-15 -O lin Keiteleen kanavareittiä matkalla pohjoiseen. Hieman ennen sulkua virtaisessa paikassa Gerdan kone sammui kokonaan, kertoo Jari Hoffren. – Moottori ei lähtenyt käyntiin useista yrityksistä huolimatta ja vene alkoi ajelehtia. Hoffren laski ankkurin ja yritti itse jonkin aikaa korjata moottoria. Kun se ei onnistunut, hän etsi Veneilykesä-oppaasta lähimmän vapaaehtoisen järvipelastusyhdistyksen puhelinnumeron. Ala-Keiteleen Järvipelastajien PV Nunnalahden päivystävä päällikkö Joona Haverinen vastasi heti. Jari Hoffren kertoi, mitä oli tapahtunut sekä ettei hänellä ollut hengenhätää. Koska pelastusalus oli kahden kanavan takana eikä ollut hätätilanne, sovittiin, että Hoffren voi odottaa avun saapumista jonkin aikaa. - Nunnalahden päällikkö hankki miehistön ja soitti puolen tunnin päästä takaisin, Hoffren muistelee. - Pelastusalus saapui parin tunnin päästä. Odottaminen ei haitannut. Nunnalahti otti haveristin kylkikiinnitykseen ja hinasi Suolahteen, mistä oli saatavissa veneen korjauspalveluja. Seuraavana päivänä valmis jatkamaan matkaa - Miehistö suositteli tuttua ja hyväksi havaittua veneen korjaajaa. Il- Nunnalahden päällikkönä tehtävässä toimi Joona Haverinen ja kansimiehenä Kari Piltonen. Kaunis Gerda on puinen ”fiskari”, joka on aikoinaan kuulunut Pekka Herlinille (kuva Jari Hoffren). tapäivä oli tuolloin jo pitkällä, joten päätin jäädä Suolahteen yöksi, Hoffren kertoo. Korjaaja kävi seuraavana päivänä. Koneen sammumisen syyksi todettiin suihkutuspumpun ruuvien kuluminen, mikä johti polttoaineen syötön häiriintymiseen. Gerda saatiin kuntoon ja se oli valmis jatkamaan matkaa. - Ilman järvipelastajien apua en olisi päässyt ajoissa liikkeelle ja kokemaan Saimaalla onnistunutta juhlareissua, Hoffren kiittelee. - Korjauksen jälkeen olimme veneellä vielä yli sata tuntia liikkeellä tuon matkan aikana. 1950-luvun fiskari Jari Hoffrenin vene, Gerda on vuonna 1957 rakennettu 9,75 metriä pitkä puinen fiskari. - Sillä on aikoinaan pyydetty lohta Itämerellä, Hoffren kertoo. – Vene on myös aiemmin ollut Pekka Herlinin omistuksessa. 1980-luvun alussa vene siirtyi Päijänteelle ja meillä se on ollut nyt kymmenisen vuotta. Hoffren on saanut apua vapaehtoisilta meripelastajilta kahdesti aiemminkin. Molemmilla kerroilla kyse on ollut veneen sähköongelmista. Jyväskylän järvipelastajien Trossijäsen hän on ollut vuodesta 2012 lähtien. Hoffren suosittelee Trossia muillekin veneilijöille. - Erittäin edullinen palvelu! Nunnalahti otti Gerdan kylkikiinnitykseen ja hinasi Suolahteen, mistä oli saatavissa veneen korjauspalveluja. PV Nunnalahti laiturissa etualalla. Taustalla vierasvenelaiturin päässä avustettu Gerda. Meripelastaja 1-15 19 Kahden veneilijän tarinat Uusikaupunki oli kesälomamatkamme uusi tutustumiskohde. Saavuimme sinne Kustavin Parattulasta maanantaina 14.7. Tämän pohjoisen kääntöpisteen jälkeen tarkoituksenamme oli ajaa pohjoisen Ahvenanmaan Jurmoon. Uusikaupunki oli mieluisa kokemus. Alkuun suunnitelmissamme oli viipyä siellä vain yhden päivän, mutta tiistain kovan 14 m/s tuulen vuoksi venytimme vierailumme kahden päivän mittaiseksi. K eskiviikko 16.7. aukeni kuurosateisena mutta eilinen kova tuuli oli laantunut noin 5 m/s. Pitelimme sadetta Pakkahuoneen vierassatamassa. Kun tauot sateessa pitenivät, laitoimme veneen lähtökuntoon ja siirryimme huoltoasemalle tankkaamaan. Polttoainesäiliö täynnä ja septisäiliö tyhjennettynä lähdimme ajamaan kohti Jurmoa. Sää pysyi harmaana, mutta näkyvyys oli hyvä. Etelänpuolelta käyvä tuuli nostatti vähäisiä aaltoja, mutta pystyimme ajamaan normaalia n. 22 solmun matkavauhtia. Kun katseltavaa ei niin kovasti ollut, nukahti 5-vuotias poikamme salongin sohvalle moottorin tasaiseen hyrinään. Sitten pamahti! Vajaan tunnin ajon jälkeen olimme ohittaneet Katanpään. Brändön kunnan pohjoisimmat saaret näkyivät länsipuolellamme. Pohjoisen Kihdin leveällä laivaväylällä oli selkeää navigoida eikä muuta liikennettäkään näkynyt. Siirryin hetkeksi kuljettajan paikalta venyttelemään ja puolisoni sekä huippu- 20 Meripelastaja 1-15 Uudestakaupungista etelään, mutta ei kovin pitkälle… gastini otti ruorin. Vene kulki kauniissa plaanissa ja jätti pitkän perävanan. Sitten pamahti! Moottori ulvahti hetkellisesti ylikierroksille ja vene pysähtyi melkein kuin seinään kun veto loppui. Kysyin ”Mitä tapahtui!?” Puolisoni näytti epätietoiselta. Olimmeko osuneet johonkin? En kuitenkaan ollut kuullut mitään osumisen ääntä tai tuntenut törmäystäkään. Jotain vetolaitteessa oli hajonnut. Pyysin puolisoani herättämään poikamme ja pukemaan hänelle pelastusliivin päälle. Olimme riisuneet sen häneltä kun hän rupesi nukkumaan sohvalla. Meillä molemmilla sen sijaan oli paukkuliivit yllä. Moottorin edelleen käydessä tyhjäkäyntiä tarkistin ensin, ettei veneeseen tulvi vettä. Mitään näkyviä vaurioita tai välitöntä vaaraa ei ollut. Vaihde ei kytkeytynyt eteenpäin mutta pystyimme peruuttamaan. Oli kuitenkin selvää, että omin voimin emme pääsisi turvasatamaan. Olin matkapuhelimeeni tallentanut Turun meripe- lastuskeskuksen numeron, vaikka olin tietenkin ajatellut, etten koskaan tarvitsisi sitä. Nyt sille oli todellinen tarve. Apua tulossa Meripelastuskeskuksessa vastattiin nopeasti. Kerroin nimeni, montako henkilöä aluksella on, missä olimme (sijaintimme koordinaatit) ja mitä oli tapahtunut. Kerroin, että välitöntä varaa ei ole, mutta olemme keskellä laivaväylää eikä meillä ole ohjauskykyä. Meripelastuskeskuksen päivystäjä arvioi tilanteen ja katsoi parhaaksi kutsua apua Susiluodon rajavartioasemalta. Saimme tiedon, että partiovene olisi luonamme noin 30 minuutissa ja sovimme, miten jatkamme yhteydenpitoa. Puhelun päätyttyä huomasin kauempana noin ½ mailin päässä pohjoiseen suuntaavan moottoriveneen. Tehokkaalla taskulampullamme viestitin hänelle avuntar- peestamme. Kuljettaja havaitsi nopeasti merkkimme ja kääntyi ajamaan kohti meitä. Sillä aikaa valmistelin hinausköyden. Pyysimme häneltä apua hinaamaan meidät pois keskeltä laivaväylää odottamaan viranomaisapua väylän reunaan ja saareen suojaan aalloilta. Saaren suojassa laskimme ankkurin ja jäimme odottamaan Rajavartiolaitoksen partiovenettä. Odottaessamme saimme soiton Uudenkaupungin meripelastusyhdistyksestä ja tiedon, että yhdistyksen pelastusaluksen vapaaehtoista miehistöä kutsuttiin parhaillaan koolle. Kohtaaminen sovittiin Susiluodon rajavartioasemalle. Ensimmäisen pelästymisen jälkeen alkoi nyt jo olla turvallinen olo. Kaikki tuntui hoituvan ja apua oli tulossa. Rajavartiolaitoksen partiovene saapui aika lailla arvioidussa 30 minuutissa. Partioveneen miehistö otti meidät hinaukseen ja kuljetti rajavartioasemalle, josta Uudenkaupungin meripelastusyhdistys myöhemmin hinaisi veneemme lähimpään satamaan, missä sen saisi korjattua. Trossikin oli tarpeen Vietimme muutaman tunnin Susiluodon rajavartioaseman laiturissa ennen kuin Uudenkaupungin meripelastusyhdistyksen iso pelastusristeilijä Janne Malen saapui ottamaan meidät jatkohinaukseen Taivassaloon, missä vene tultaisiin nostamaan ylös jo seuraavana aamuna. Palasimme siis Ströömin kautta samaa reittiä, jota olimme tulleetkin, mutta tällä kertaa hinauksessa. Ohiajavista veneistä katseltiin pitkään ja varmasti mietittiin, mitä meidän veneellemme oli tapahtunut. Hiukan valitettavaa oli huomata, että yksikään vastaantulevista suuria aaltoja tekevistä moottoriveneistä ei hidastanut vauhtia kohdallamme. Itse olen aina tehnyt niin, kun olen kohdannut hinattavan. Aaltojen kohtaaminen hinauksessa kapealla väylällä on liki mahdotonta. Tällä haastavalla väylällä Janne Malenin kippari teki erinomaista työtä ja varjeli meitä parhaansa mukaan tarpeettomalta keikutukselta. Matka Taivassaloon kesti kauniissa kesäillassa noin kolme tuntia. Kun veneemme oli saatu kiinnitettyä laituriin, esitimme miehistölle suuren kiitoksemme. Olemme myös iloisia siitä, että olimme monivuotisia Trossin jäseniä. On aina tuntunut hyvältä olla tukemassa arvokasta ja tärkeää turvallisuutta ja henkiä turvaavaa toimintaa. Tällä kertaa olimme itse avun kohteena. Kiitos! Torstaina aamulla Piilisen veneasentajat nostivat veneen ylös ja vetolaite irrotettiin. Koska korkealla kuivilla olevassa veneessä ei voinut ajatella asuvansa pienen lapsen kanssa, lähdimme lainaautolla kohti kotiamme Espooseen. Vetolaite purettiin vielä samana iltapäivänä ja saimme kuulla, että ylävaihteisto oli käytännössä räjähtänyt. Varsinainen vaurio oli itse asiassa saanut alkunsa runsas viikko aikaisemmin, kun potkuri oli satamassa yllättävässä väistötilanteessa osunut poijun kiinnityskettinkiin. Tästä iskusta oli oletettavasti saanut alkunsa pieni hiusmurtuma, joka sittemmin oli edennyt ja lopulta johtanut ylävaihteiston hajoamiseen ajossa. Veneeseen vaihdettiin kokonaan uusi vetolaite ja vietettyämme viikonlopun kotioloissa Espoossa jatkui matkamme kohti Ahvenanmaata seuraavan viikon tiistaina. Lämmin kiitos sekä Susiluodon rajavartioaseman henkilökunnalle että Uudenkaupungin meripelastusyhdistyksen vapaaehtoisille! Olette kaikki huippuammattilaisia ja tulemme tulevina kesinä tarinoissamme kehumaan ja muistamaan teitä vielä monet kerrat! Marcus Wiklund Meripelastaja 1-15 21 Bågaskärin toimintakeskuksen uusi isäntä Teemu Hotanen Yleismies Jantunen Bågaskärin toimintakeskuksen uusi isäntä Teemu Hotanen (32) on haaveammatissaan – ainakin melkein. – Olen aina halunnut oman vierasvenesataman saaristossa kahviloineen sekä kokous- ja majoitustiloineen. Nyt olen niin lähellä haaveen toteutumista kuin ilman lottovoittoa pääsen. P orvoossa syntyneen Teemu Hotasen isä oli merivartija ja hän on sekä elänyt meren äärellä että liikkunut vesillä pienestä pitäen. - Meri imeytyi veriin jo äidinmaidosta, Teemu kertoo. - Perheessämme on aina ollut jonkinlainen vene. Ja myöhemmin sitten ihan omia veneitä. Teemun kaunis puuvene Birgit on tuttu näky Bågaskärin laiturissa. Vuonna 1969 Jonassonin veistämöllä Porvoon Bodössä rakennettu vene oli Teemun isän omistuksessa vuosina 19972002. Vietettyään välillä muutaman vuoden vieraiden käsissä, vene palasi perheeseen 2009, tällä kertaa Teemulle. - Törmäsin siihen ihan sattumalta ja ostin pois, Teemu muistelee. – Minulla oli silloin Meripelastusseuran entinen alus Mikko, mutta halusin isomman. 22 Meripelastaja 1-15 Teemu on käyttänyt melkoisen määrän tunteja Birgitin kunnostamiseen, mutta… - Mikään vene ei ole ikinä valmis, ei ainakaan puuvene. Laivakokki, ei mikään keittiömestari Teemu on koulutukseltaan laivakokki. ”Sanokaa Teemu vaan, tässä mitään titteleitä tarvita.” - Valmistuin Kotkan Merikoulusta 2000luvun alussa ja olin laivalla töissä yhteensä noin 12 vuotta; tankkereissa Nesteellä ja konttilaivassa Langh shipillä, hän kertoo. – PääsääntöiJälkeenpäin ajatellen Teemu on tyytyväinen sesti työskentelin kuuden viikon työ- ja kuuden ratkaisuunsa. viikon vapaajaksoissa. - Nyt on kyllä elämässä tarpeeksi ”mepeä” Seuran kurssien ja PR-tilaisuuksien kokkina muutenkin. Teemu aloitti vuonna 2005. Vuodesta 2010 hän on toiminut oman yrityksensä Offshore CateNopea ja helppo päätös ringin kautta. - Ennen Bågaskäriä ehdin olla pari kesää jo Teemu aloitti työt Bågaskärin toimintakesBoistön koulutuskeskuksessakin. kuksen isäntänä viime vuoden lopulla varsin nopealla aikataululla. - Päätös oli helppo ja heti seuraavana päivänä Old School -tyyppi pääsin hommiin. - Bågaskärin isäntänä saan toteuttaa itseäni Alkuaikoina Teemu mietti itsekin meripelastusharrastuksen aloittamista, mutta juuri tuohon ja kehittää keskuksen toimintaa, Teemu sanoo. aikaan lanseeratut Seuran uudet, huippumo- - Saaressa olemisessa parasta on oma rauha ja itsenäisyys. Saa tehdä asiat omalla tavallaan ja dernit pelastusalusluokat eivät houkutelleet. - Olen enemmän sellainen Old School – päättää ainakin pääsääntöisesti ajankäytöstään. Toisaalta yksinololla on myös kääntöpuotyyppi. Arvostan kaikkea vanhaa ja perinteikästä, Teemu sanoo. - Vene on vene eikä tie- lensa. Apua ei aina ole lähellä silloin kun sitä tarvitsisi, ja työturvallisuusasioihin pitää kiintokone! Teemun puuvene Birgit on tuttu näky Bågaskärin laiturissa. Luotettava ja monipuolinen Crewsaver pelastusliivisarja vaativaan käyttöön. nittää tavallistakin enemmän huomiota. - Vapaaehtoiset kyllä tarjoavat apuaan todella paljon, mikä on todella kiva asia, vaikka olenkin huono sitä pyytämään, Teemu kiittää. - Mutta olen kyllä oppinut varovaisemmaksi. En enää esim. kiipeä korkeille tikkaille yksin ollessani. - Kun syksyllä olin saaressa yksin melkein kaksi kuukautta putkeen, alkoi yksinäisyys jo vähän ahdistaakin. Ehkä hankin kaveriksi saarikoiran! Arjen rutiinit kuntoon Teemun mukaan tärkeintä isännän työssä on huolehtia, että toimintakeskuksen normaalit arjen rutiinit jätehuollosta vesihuoltoon toimivat. Vain siten jää aikaa perehtyä huoltoihin ja muihin töihin. - Myös koko kiinteistön ylläpito on olennaisen tärkeää. Piha-alueet ja piharakennukset ovat jääneet varsin vähälle huomiolle. Myös niistä huolehtimiseen pitää panostaa, Teemu muistuttaa. Entä kuka saaressa nyt hoitaa ruokahuoltoa, kun kokista tuli isäntä? - Olen ollut yhteydessä ravintoloitsijaan Barösundissa ja sopinut alustavasti yhteistyöstä. Ja enköhän minä jatkossakin aina silloin tällöin kokkaa myös itse, Teemu kertoo. – Ja aina voi toivoa, että jostain löytyisi joku tarpeeksi hullu, että tulisi pysyväksi kokiksi meille! Talveksi rautapaatti? Bågaskärin kurssitoiminnan laajentamisesta talvikaudelle on puhuttu paljon. Teemun mielestä se on mahdollista tietyissä rajoissa. - Meren jäätyminen asettaa muitakin rajoituksia kuin kuljetukset, hän sanoo. – Esim. jätevesitankkien tyhjentäminen ei silloin onnistu. Mutta onneksi on puuceet! Pihan perällähän sitä on käyty ennenkin eikä se niin vaarallista ole. Seura on testannut useampaakin ilmatyynyalusta Bågaskärin talvikauden yhteysalukseksi. Teemun mielestä ilmatyynyaluksissa ei ole mitään vikaa, mutta Bågaskärin tarpeita palvelisi paremmin jäissä kulkeva vene. - Hankitaan joku vanha kutteri tai Rautaville. Sitä voi hyödyntää koko vuoden eikä vain talvella, niin kuin ilmatyynyalusta, hän ehdottaa. - Kun jää on liian paksua rautaveneelle, kuljetaan moottorikelkoilla, ja tarpeen mukaan voidaan käyttää paikallisen taksiveneyrittäjän ilmatyynyalusta. - Onhan talvella kaikki vähän hankalampaa, kuin kesällä, mutta ei ole vastaavasti niin kovaa kiirettä ja häslinkiä koko ajan, Teemu summaa. Vierailijat tervetulleita * 150N–275N * Solas/Med hyväksytyt * erikoispelastusliivit * Uutuus 190N ja 290N pelastusliivit Ammattikäyttöön Gleistein köydet JOLLASTA–TANKKERIIN * Dyneema, Polyester, Polyamid, Polypropylene * punottuna, kierrettynä * halkaisija 3–168 mm Marnela Oy, Isonsarvastontie 8, 00840 Helsinki, puh. 09 6841 7600 www.marnela.fi Bågaskärin uusi isäntä toivottaa veneilijät tervetulleiksi ohi kulkiessaan pihaan pistäytymään. - Tykkään jutella ihmisten kanssa ja esitellä paikkoja. Toivon vieraiden kuitenkin ymmärtävän, että aina (esim. kurssien aikaan) ei esittelykierrokselle ehdi. Teemulla on myös uusia suunnitelmia vierailijoiden varalle. - Tahtoisin tehdä vanhaan verkkovajaan kaikille avoimen saaristomuseon, jossa esitellään Seuran, saaren ja merivartioston historiaa; esineitä ja valokuvia vuosien varrelta, Teemu kuvailee. - Kävijä voisi aikansa ihmetellä kaikkea ja laittaa lähtiessään ”kolehtikippoon” pari kolikkoa. Vapaaehtoiset meripelastajat ovat myös erittäin tervetulleita saareen muutenkin kuin kursseille. - Halkoja ei ole koskaan liikaa ja aina löytyy pientä tekemistä. Teksti: SW Kuvat: Teemu Hotanen Teemu ottaa mielellään vastaan vanhoja valokuvia ja ”kaikkea mahdollista roinaa”, jotka liittyvät saaren historiaan. Ota yhteyttä [email protected] tai 040 728 9939. Meripelastaja 1-15 23 Kirja-arvostelu Ensiauttajan taskuopas – uusi opaskirja kaikkien ensivastetehtävissä toimivien käyttöön Suomen Meripelastusseura, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry sekä Suomen Punainen Risti ovat yhteistyössä kehittäneet ja yhtenäistäneet ensivastetehtävillä toimivien ensiauttajien koulutusta. Samalla järjestöt uudistivat ensivastekurssien koulutusmateriaalin ja kurssien sisällön vastaamaan ensihoitoasetuksessa säädettyjä ensivasteyksikön henkilöstön koulutusvaatimuksia. S amassa yhteydessä tuotettiin ensiauttajien käyttöön Saija Naarajärven ja Tuomas Telkin kirjoittama Ensiauttajan taskuopas. Oppaan sisältö vastaa uudistettua ensiauttajakoulutusta ja sen toiminta- sekä hoito-ohjeet perustuvat valtakunnallisiin ensiavun ohjeistuksiin ja ensihoidon hoitosuosituksiin. Oppaan avulla maamme ensivastetehtävillä käytössä olleet eriasteiset toiminta- ja hoito-ohjeet saadaan yhteneviksi ja sen uudistetuilla varmentavilla toimintamalleilla potilasturvallisuutta lisättyä. Oppaan rakenne tuntuu heti ensitutustumisessa hyvältä, kestävältä ja erittäin selkeäkäyttöiseltä. Perinteinen sidonta on korvattu hyvin oppaan käyttötarkoitusta helpottavalla metallikierteellä. Oppaan alussa on tiiviisti mutta riittävästi määritetty ensiauttajatoimintaan liittyviä käsitteitä ja käyttöön hyväksyttyjä lyhenteitä. Ensivastetehtävien hälytyskoodit löytyvät helposti oppaan alusta, josta ne voi nopeasti tarkistaa hälytykselle lähdettäessä. Oppaan kappaleet kaksi ja kolme muodostavat tavallaan koko ensiauttajalta edellytettävän osaamisen perustan. Kun ensiauttaja on sisäistänyt niiden merkityksen ja osaa tarkistaa niistä aina tarvittaessa tärkeät asiat, on hänellä hyvät valmiudet suoriutua vaativistakin ensivaste- ja ensihoidon tukitehtävistä. Parasta kappaleissa on hyvät ja selkeät, yhdellä aukeamalla olevat ensiarvion ja täsmennetyn tilannearvion tiiviisti auki kirjoitetut, A B C D E Ensiauttajan taskuopas on myynnissä Suomen Punaisen Ristin verkkokaupassa, www. punaisenristinkauppa.fi. Hinta 32 €. -muistiohjeet. Huolellisuutta ja potilaan tilan arviointia varmistamaan oppaaseen on laadittu kaaviokuvalla selkeytetty tilannetietoisuuden toimintamalli. Siinä korostuvat niin sanotut ei tekniset taidot, joilla varmennetaan ensiauttajien potilasturvallinen toiminta myös hyvin johdettuna ryhmänä, jossa kommunikaatio ja asioiden varmentaminen on vakiintunutta toimintaa. Eri tilanteiden hoito- ja toimintaohjeet noudattelevat ensihoidon hoitosuosituksia, mutta ne on hyvin mukautettu ensivastetasoiseen toimintaan tilannepaikalla ennen varsinaista ensihoitoa ja sen aikaista johdettua avustamista. Oppaan jokaisen sivun etureunassa pystysuunnassa olevat otsikkotekstit auttavat nopeasti löytämään kulloinkin tarvittavan kohdan. Hoito-ohjesivujen reunassa olevat A B C D E -muistimerkinnät toimivat erinomaisina oikean ja systemaattisen potilaan tilan arvioinnin varmistajina. Muistiohjeet eli ns. ”tsekkilistat” ovat selkeät ja niistä saa nopeasti tarvittavan varmistusinformaation. Opas sisältää ne tärkeät ohjeet ja muistisäännöt, joita ensiauttaja tehtävillä tarvitsee. Lisäksi oppaassa on hyvin varattu tilaa omille ja alueellisille ohjeille, yhteystiedoille ja muistiinpanoille. Kattavat liitteet täydentävät oppaan pääsisältöä. Ne koostuvat selkeistä tilanneohjeista ja kuvin havainnollistetuista vaativien toimenpiteiden toimintamalleista ja menetelmistä. Ensiauttajien tulee tiedostaa akuutissa psykososiaalisessa kriisissä olevan ihmisen käyttäytymisen monimuotoisuus. Tilanteita varten on vaikeaa laatia yksityiskohtaisia hoito-ohjeiden kaltaisia ohjeita. Ensiauttajien tueksi on kuitenkin mahdollista laatia ohjeet psykososiaalisen kriisin tunnistamiseen ja siihen, miten ensiauttajan tulee toimia. Nämä asiat olisi hyvä tulevaisuudessa sisällyttää myös Ensiauttajan taskuoppaaseen. Lisäksi on tärkeää, että ensiauttajat lisäävät omiin oppaisiinsa toimintaalueensa sosiaali- ja kriisipäivystysten yhteystiedot. Ensiauttajien tulee myös tiedostaa oman jaksamisen rajat, mikä onkin huomioitu oppaan kappaleessa, jossa käsitellään ensivastetehtävän jälkeen huomioitavia asioita. Oppaan kirjoittajat ovat onnistuneet erinomaisesti. He toteavat esipuheessaan oppaan soveltuvan käytettäväksi ensivastetehtävillä sekä ensiauttajakoulutuksessa opittujen asioiden omaehtoiseen kertaamiseen. Tämä toteutuu varmasti, mutta uskon, että oppaan käyttökelpoisuus tullaan huomaamaan paljon laajemminkin, ja että siitä tulee olemaan hyötyä kaikille niille, joiden koulutus ja tehtävät edellyttävät valmiuksia hätäensiaputilanteissa toimimiseen. Juhani Seppälä Lehtori (TtM), ensihoidon opetus Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kotka Meripelastaja 1-15 25 Syys-joulukuu Meripelastajan lokikirja Meripelastajan lokikirja Sy ysk uu -palstalla julkaistaan Löpö loppu, Turku, ABSO lyhyitä lokikirjamerkintöjä muistuttavia poimintoja Meripelastusseuran vapaaehtoisyksiköiden kauden aikana suorittamista tehtävistä. Lokikirjassa ei kerrota avustettujen henkilöiden tai alusten nimiä eikä tarkkoja tapahtuma-aikoja. MRCC ilmoitti moottoriveneestä, jolta oli polttoaine loppunut. Vene oli laivaväylän vieressä ankkurissa. ABSO hinasi veneen turvasatamaan Hahdenniemeen. Kalareissu päättyi traagisesti, Pöytyä, Lähi Kolme miestä oli ollut kalastamassa ja yksi heistä kadonnut jyrkältä kalliorannalta. Vain onki löytyi rannasta. Toiset olivat olleet veneellä niemen toisella puolella. Lähi etsi kadonnutta henkilöä yhdessä pelastuslaitoksen yksikön ja merivartioston helikopterin kanssa. Lähin toinen tähystäjä havaitsi vaalean pisteen pohjassa, missä veden syvyys oli kolme metriä. Kadonnut löytyi menehtyneenä. Purjevene kivillä, Joensuu, Pyörre Purjevene oli purjehtinut liian lähellä matalikkoa ja juuttunut karille. Pyörre irrotti veneen hinaamalla. Irrotuksen jälkeen avustettavan kone ei käynnistynyt, joten vene otettiin hinaukseen. Hinauksen aikana kone saatiin käynnistymään ja avustettava jatkoi itsenäisesti matkaa. Melojat pulassa, Turku, Arvinsilmä www.telemar.fi [email protected] 020 741 8820 26 Meripelastaja 1-15 Kaksi kokematonta melojaa oli joutunut merenkäynnin vuoksi erilleen ja päätynyt eri saariin. Kovan aallokon vuoksi he eivät uskaltaneet enää lähteä liikkeelle meloen. Toisen melojan jalat olivat lisäksi pahasti puutuneet. Arvinsilmä otti melojat ja kanootit kyytiin ja kuljetti mantereelle. Satimessa saaressa, Jämsä, Jämsä Perhe oli jäänyt saareen, kun heidän moottoriveneensä ei suostunut käynnistymään. Perhe oli kylmissään, tuli jo pimeä eikä veneessä ollut kulkuvaloja. Jämsän miehistö totesi, että veneen moottorin kaukosäätölaitteen tappokytkin oli huonosti kiinni ja kone saatiin käyntiin. Jämsä avusti veneen turvallista kulkua satamaan valaisten tietä. Kone rikki – ankkuri ei pidä, Kemi, Laitakari Keskikokoisen moottoriveneen kone oli sammunut eikä suostunut käynnistymään. Alus oli ankkuroitu, mutta ankkurit eivät kovan tuulen vuoksi pitäneet. Laitakari otti veneen hinaukseen ja kuljetti turvasatamaan. Eksyksissä, Kokkola, Matts 5-metrinen pulpettivene oli lähtenyt voimakkaassa sumussa nälkäkarista Kokkolan satamaa kohti. Matkalla vene oli kadottanut paikkatietonsa ja ottanut yhteyttä hätäkeskukseen. Matts saattoi veneen Ykspihlajan Pottiin. Kone ei käynnisty, Kirkkonummi, BLC Nopea uppoaminen, Parainen, Ad Mare Kölistä kiinni, Tampere, PV417 Perhe oli ollut viettämässä viikonloppua saaressa. Sunnuntaiaamuna olisi pitänyt lähteä kotiin, mutta moottori ei käynnistynyt, vaikka akussa on virtaa. BLC hinasi veneen Telalahteen sen omalle laituripaikalle. Vanha vauriokohta petti 7-metrisen moottoriveneen pohjasta ja vene upposi nopeasti. Kolme henkilöä joutui veden varaan ja vene jäi kellumaan ilmataskujen varaan keula ylöspäin. Lähistöllä olleet kalastajat näkivät tilanteen ja poimivat vedenvaraan joutuneet kyytiin sekä hälyttivät apua. Ad Mare otti osittain uponneen veneen hinaukseen ja kuljetti sen turvaan. Purjevene oli ajautunut liian lähelle Siilinkaria ja jäänyt kiinni kölistään. PV417 hinasi haveristin irti karilta, ja tarkistuksen jälkeen se pääsi jatkamaan matkaa. Köysi potkurissa kiville, Rauma, Pihlus Huvialus oli ollut vaihtamassa kiinnittymispaikkaa kovan tuulen vuoksi. Vaihdon aikana ankkuriköysi oli ajautunut potkuriin ja alus oli ajelehtinut matalaan rantaan ja jäänyt kiinni kivien väliin. Veneeseen ei ollut tullut tuntuvia vaurioita. Merivartioyksikkö oli tapahtumien jälkeen, yläveden aikaan yrittänyt irrottaa avustettavaa tuloksetta. Myös Pihlus yritti irrotusta jo kertaalleen tuloksetta. Seuraavana päivänä meri oli noussut jonkin verran ja tuuli tyyntynyt kohteessa. Avuntarpeessa oleva kutsui Pihluksen uudelleen apuun. Vene saatiin irti kivikosta ja poistettiin sen potkurista köydenpätkät. Varmistettiin, ettei aluksessa ole vuotoja ja todettiin sen toimintakuntoisuus ja merikelpoisuus. Vene lähti karkuun, Ylöjärvi, PV417 Perhe oli purjehtimassa ja pysähtyi saareen tauolle. Huolimattomasti sidottu veneen keulaköysi irtosi kovassa tuulessa ja aallokossa. Perhe jäi rannalle. PV417 hinasi ajelehtivan aluksen takaisin saareen. Koska tuuli ja aallokko olivat jo liian voimakkaat avustettavan aluksen päällikölle, vene kiinnitettiin turvallisesti kolmella köydellä ja evakuoitiin matkustajat saaresta kotisatamaan. Lo k ak uu Veden pinnan lasku yllätti, Mikkeli, PV242 Moottorivene oli ilmeisesti ohjausvirheestä johtuen ajautunut väylän ulkopuolelle tutulla rannalla ja ajanut pehmeään savipenkkaan järvenpohjassa. Veden pinnan laskeminen yllätti veneilijän tutussa paikassa. PV242 irrotti hinaamalla tiukkaan juuttunutta alusta useaan eri suuntaan. Viimein pohjan savikko antoi periksi ja vene irtosi. Vettä tankissa, Asikkala, Teemu Moottoriveneen kone oli sammunut ilmeisesti polttoaineen joukkoon päässeen veden vuoksi. Teemu hinasi veneen Kuotaan satamaan. Perämoottori jäässä, Jyväskylä, Korpilahti Kaksi ihmistä jäi jumiin saareen, kun pienen moottoriveneen perämoottorin ohjauslaite ja vesipumppu jäätyivät. Korpilahti otti ihmiset kyytiin ja veneen hinaukseen ja kuljetti heidät mantereelle. Haukipudas, Venekuume Kova tuuli oli saanut poijussa olevan veneen laahautumaan matalaan, missä vene oli kellahtanut kyljelleen. Veden noustua vettä oli alkanut tulla veneeseen sisään. Venekuume yritti hinata venettä syvempään veteen kuitenkaan onnistumatta. Miehistö tuki puuparruilla venettä pystyyn, jotta sen laita saatiin pois veden alta ja vesi pumpattiin pois veneestä. Veden noustua vene alkoi kellumaan ja omistaja sai sen siirrettyä. Vettä tulvi veneeseen, Helsinki, Mikrolog III Moottoriveneen konetilassa pakoputken kumisovite oli haljennut ja Meripelastaja 1-15 27 Syys-joulukuu Meripelastajan tuloa Tervetollemme osas 4f31 lokikirja vettä tulvi alukseen rikkoutuneesta sovitteesta. Mikrologin miehistö paikkasi vuotokohdan, tyhjensi veneen vedestä ja varmisti, ettei vettä enää tullut lisää. Myöhemmin alus hinattiin Trossitehtävänä Aurinkolahdesta Puotilaan, mihin aluksen miehistö jäi odottamaan veneen nostoa seuraavana aamuna. Kone piiputti, Lieksa, Kasinlinna Kalastajapariskunnan fiskarityyppisen veneen moottori oli piiputtanut. Tuuli painoi veneen saaren rantaan eikä veneessä ollut soutumahdollisuutta. Kasinlinna hinasi asiakkaat veneineen takaisin Kolin kalasatamaan. J o uluk uu Swanin siirto, Rauma, Hoppe 68 -jalkaista Swan-purjevenettä oltiin Rauman kauppasatamassa nostamassa pois laivan kannelta. Noston aikana osa nostovaijereiden kiinnityksistä petti ja Swan putosi osittain laivan kannelle, vaurioittaen mm. runkoaan ja potkuriakseliaan. Swan laskettiin mereen ja tässä vaiheessa hälytettiin Hoppe hinausavuksi Swanin siirtoa varten. Hoppen miehistö varmisti aluksen vuodottomuuden, teki hinaussopimuksen ja otti Swanin kylkihinaukseen rahtilaivan kyljeltä ja siirsi sen laituripaikkaan. Viitat irrallaan, Säkylä, Tuiska M ar rask uu Vaarallinen paikka satamassa, Hanko, Betty ja PV238 Reilu 15-metrinen moottorivene oli Hangon Itäsatamassa. Läntinen myrskytuuli työnsi venettä voimakkaasti laituria vasten, niin että vaurioita alkoi syntyä. Hangon meripelastusyhdistyksen vapaaehtoiset havaitsivat tilanteen, ottivat yhteyttä veneen omistajaan ja sopivat, että vene hinataan parempaan paikkaan. Asiakkaan alus hinattiin kahdella PV2-aluksella turvalliseen paikkaan. Mökkiläinen oli lähtenyt potkukelkalla saareen, mutta jää oli pettänyt ja henkilö joutunut veden varaan. Korpilahden miehistö ajoi autolla paikalle ja havaitsi avannon. Nopeasti selvisi, että uhri oli päässyt itse ylös ja lähtenyt autollansa kotiin. Puuhun törmäys, Pudasjärvi, Kelkkakuume Emmin ohittamasta purjeveneestä viittoiltiin apua. Tuulettomasta säästä ja koneviasta johtuen purjeveneen miehistö pyysi hinausapua turvasatamaan. Emmi hinasi konevikaisen veneen satamaan. Pelastuskelkka Kelkkakuumeen partioidessa kelkkareitillä se kohtasi puuhun törmänneen kelkan, josta oli toinen etu suksi irronnut. Kelkkailijat olivat kunnossa. Kelkkakuume hinasi vaurioituneen kelkan tienvarteen, mistä kelkkailijat saivat kyydin eteenpäin. Kelkkakuume jatkoi partiota. Moottorivene oli ajanut merkitylle karille ja menettänyt vetolaitteensa. Haveristi oli ankkuroitunut odottamaan apua. Rautauoma otti veneen hinaukseen ja kuljetti kotisatamaansa. Meripelastaja 1-15 Heikoilla jäillä, Jyväskylä, Korpilahden miehistö autolla Ei konetta eikä tuulta, Inkoo, Emmi Ilman vetolaitetta, Helsinki, Rautauoma 28 Pyhäjärven Järvipelastajat saivat ilmoituksen kahdesta irronneesta viitasta. Tuiska etsi irrallaan ajelehtivat vasemman puolen ja oikeanpuolen lateraaliviitat ja toimitti ne pelastusaseman rantaan. www.meripaivat.com oikea kurssi! Lehdet, katalogit ja mainokset,kaikenlaiset painokset www.punamusta.com Meripelastaja 1-15 29 Kuva Markku Tamminen Hätämerkinantoharjoituksia n– Harjoituksissa käytettävät välineet ovat punaiset hätäraketit, punaiset käsisoihdut (hätäsoihtu) sekä oranssit savut. Helsingissä voi harjoitella myös valopistoolin punaisilla ammuksilla ja kynäraketeilla. Jokainen ampuja käyttää omia hätämerkinantovälineitään. Kaikkien hätämerkinantovälineiden päiväysleiman tulee olla vuodelta 2008 tai sitä uudempi. Ennen harjoitusta välineet tarkistetaan ja ampujille annetaan käyttökoulutus. 14.2. klo 12-16 Hevonpäänniemi, Savonlinna 28.2.klo 11-15, Matosaari, Jollas, Helsinki Järjestäjä: Savonlinnan Järvipelastajat yhteistyössä Savonlinnan Pursiseuran kanssa Järjestäjä: Helsingin Meripelastusyhdistys, Espoon Meripelastajat ja Laajasalon VPK Välineet: punaiset hätäraketit, käsisoihdut ja oranssit merkkisavut Välineet: punaiset hätäraketit, käsisoihdut, oranssit merkkisavut, valaisupistoolin hätäpanosammukset ja kynäraketit Ikäraja: 18 vuotta Muuta: paikalle voi jättää vanhoja hätämerkinantovälineitä hävitettäväksi Vapaaehtoiset meripelastajat järjestävät kevättalvella hätämerkinantoharjoituksia eri puolilla maata. Tilai- Osallistumismaksu: tilaisuus on maksuton Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Ei vaadita ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja: Mikael Fyhr, puh. 050 356 8434 Ikäraja: 18 vuotta Muuta: Paikalle voi tuoda hävitettäväksi vanhentuneita hätämerkinantovälineitä. Lisäksi paikalla järjestetään alkusammutuskoulutusta. Osallistumismaksu: Harjoitus on ilmainen kaikille Helsingin Meripelastusyhdistyksen tai jonkun muun Meripelastusseuran paikallisyhdistyksen jäsenille. Jos et ole vielä jäsen, voit liittyä paikan päällä. Jollet halua liittyä jäseneksi, harjoitusmaksu on 32 euroa/perhekunta. Listassa on lehden painoon mennessä tiedossa olleet harsuuksissa veneilijät voi- joitukset. Kukin yhdistys tievat harjoitella turvalli- dottaa paikallisista harjoituksista omilla nettisivuillaan. Sisesti hätämerkinanto- vujen osoitteet ovat muotoa Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www. www.meripelastus.fi/paikka- helsinginmeripelastusyhdistys.fi. välineiden käyttöä. kunta. 22.3. klo 13-15 Linnunlahden venesatama, Joensuu Järjestäjä: Joensuun Järvipelastajat Välineet: punaiset hätäraketit, käsisoihdut, merkkisavut, valopistooliammukset ja kynäraketit Ikäraja: 18 vuotta Muuta: Paikalle voi tuoda hävitettäväksi vanhentuneita hätämerkinantovälineitä. Osallistumismaksu: Harjoitus on tarkoitettu vain yhdistyksen jäsenille (maksuton). Liittymislomakkeen voi täyttää harjoituspaikalla. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www. meripelastus.fi/joensuu tai valmius. [email protected]. Myös Lahden Järvipelastajat järjestänee hätämerkinantoharjoituksen kevättalven aikana Lahdessa. Harjoituksesta tiedotetaan yhdistyksen netti- ja facebook-sivuilla sekä menoinfo.fi -palvelussa. Uusia tapoja tukea vapaaehtoista meripelastustoimintaa Tekstiviestilahjoituksella voi lahjoittaa 5 euroa (viesti LAHJOITUS numeroon 16155) tai 10 euroa (viesti LAHJOITUS10 numeroon 16155). Uudet Lahjoitus-sivut löytyvät osoitteesta www.meripelastus.fi/auta-pelastamaan-ihmishenkiä. 30 Meripelastaja 1-15 Leading expertise to maximize safety and optimize energy Entrust your passenger vessels with Bureau Veritas Visit us at: www.veristar.com www.bureauveritas.com Move Forward with Confidence Marine Industry I n s p e c t i o n & Ve r i f i ca t i o n i n s e r v i ce Health, Safety & Environment Construction Certification Government Services & International Trade KOTIMAANLIIKENTEEN KONEENHOITAJA 23.2.2015 - 15.5.2015 Järjestämme koulutuksen monimuotokoulutuksena, johon kuuluu verkko-opintoja ja kontaktiopetusta. Kontaktiopetuspäivät jakautuvat koko koulutuksen ajalle ja niitä on n. 25. Koulutuksen hinta on 550 € (alv. 0 %). TURVATOIMIASIOIDEN LISÄKOULUTUS 16.12.2014 ja 11.3.2015 Koulutus muodostuu kahdesta osasta; A ja B. Kummankin osan kesto on 4 tuntia. Turvatoimiasioiden peruskoulutukseen riittää osa A ja turvatoimiasioiden lisäkoulutukseen osat A ja B. Koulutus toteutetaan kontaktiopetuksena ja se kestää yhteensä 8 tuntia. Koulutuksen hinta on 223 € (sisältää alv. 24 %) HÄTÄTILANTEIDEN PERUSKOULUTUS (STCW Basic Training) 13.4. – 17.4.2015 Koulutus toteutetaan päiväopiskeluna. Kontaktiopetus kestää viisi päivää. Opetus on luento-opetusta ja käytännön harjoittelua. Sisältö • Pelastautuminen (STCW A-VI/1-1) • Palonsammutus (Asetus 166/2013, 19 §) • Ensiapukoulutus (STCW A-VI/1-3 ja B-VI/1.5) • Työsuojelu ja alus sosiaalisena ympäristönä (STCW A-VI/1-4 ja B-VI/1.6) Koulutuksen hinta on 689 € (sisältää alv. 24 %). KONEMIES, NÄYTTÖTUTKINTO Tutkintotilaisuuksia ja valmistavaa koulutusta järjestetään ns. näyttöpäivinä joitakin kertoja vuodessa. Tarkemmat tiedot tutkintotilaisuuksien sisällöstä ja aikataulusta annetaan koulutukseen ilmoittautuneille ilmoittautumisen yhteydessä. Tutkintotilaisuuksia järjestetään kysynnän mukaan viikon pituisissa jaksoissa. Seuraavat tutkintotilaisuudet 23.3. – 27.3.2015 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN Koulutuksiin hakeudutaan sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa www.winnova.fi/aikuiset, puhelimitse koulutuspalvelusihteeri Tarja Honkaheimolle, puh. 044 455 8042 tai sähköpostitse [email protected]. Automaattiset sähkönsyöttöjärjestelmät UPS-varmennettuina Maasyöttö - Generaattori - Invertteri - Lataus Tarvittaessa luokituslaitosten varmistamana Maahantuoja: Oy KAHA Ab www.kaha.fi puh 09-61568300
