TIKEN TILASTO-OHJELMA 2012–2017

TIKEN TILASTO-OHJELMA
2012–2017
20.3.2012
(67709)
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
TILASTO-OHJELMA 2012-2017
Sisällysluettelo
1. Johdanto ja tilasto-ohjelman tavoitteet......................................................................... 2
2. Tike Suomen maatalouden tilastoijana ........................................................................ 3
3. Tiken tilastotuotanto ..................................................................................................... 6
3.1. Tiken maatalous- ja elintarviketurvallisuustilastot............................................. 6
3.2. Tiedonkeruut ja rekisterien käyttö ..................................................................... 8
3.3. Tilastojen tietosisällön kehittäminen ................................................................. 9
4. Tiken tilastotuotannon kehittäminen vuosina 2012–2017 .......................................... 11
4.1 Sanastotyö ....................................................................................................... 12
4.2 Tilastojen kokonaisarkkitehtuuri....................................................................... 12
4.3 Rekisterien ja viljelijäsuunnitelmien hyödyntämisen lisääminen ja
kehittäminen........................................................................................................... 12
4.4 Tilaston kantauudistus ..................................................................................... 14
4.5 Sähköinen tiedonkeruu .................................................................................... 14
4.6 Yritystiedonkeruiden kehittäminen ................................................................... 14
4.7 SAS-EG tutkijan tiedon analysoinnin välineenä............................................... 14
4.8 Merkitsevyyseditointi ja -imputointi .................................................................. 14
4.9 Tilastollisen tietosuojan ratkaisut ..................................................................... 15
4.10 Verkkopalvelustrategia................................................................................... 15
4.11 Dynaaminen raportointi .................................................................................. 15
5. Tilastotoimen perusperiaatteet................................................................................... 15
5.1. Lainsäädäntö................................................................................................... 16
5.2 EU:n tilasto-ohjelma ......................................................................................... 16
5.3. Käytännesäännöt ja laatuvaatimukset ............................................................ 17
5.4. Tietosuojaus ja tietojen luovuttaminen............................................................ 18
5.5. Kansallinen ja kansainvälinen tilastoyhteistyö ................................................ 19
5.6. Tilastotuotannon ja tilastojen laadun arviointimenetelmien kehittäminen....... 22
6. Henkilöstö ja osaaminen ............................................................................................ 23
Liite 1: Maataloustilastojen osalta voimassaolevat tilastoasetukset .............................. 26
Liite 2. Euroopan tilastojärjestelmän Käytännesäännöt ................................................. 28
Liite 3. Suomen Virallisen Tilaston (SVT) perus- ja laatukriteerit................................... 29
Liite 4: Tietosuoja Tiken tilastoissa ................................................................................ 30
Liite 5: Tiken tilastotiedonkeruut..................................................................................... 32
Liite 6. Tiken tilastojen kuvaukset 2012 ......................................................................... 33

1 (37)
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
2 (37)
1. Johdanto ja tilasto-ohjelman tavoitteet
Tiken tilastostrategia
Tike tuottaa Suomen maataloustilastot maatalouden rakenteesta, tuotannosta,
tuottajahinnoista ja elintarviketurvallisuudesta. Tike digitalisoi tiedontuotantoa
edistäen sähköistä asiointia tiedonkeruussa, mallinnuksessa ja verkkojulkaisemisessa. Tikessä yhdistyy syvällinen maatalouden substanssiosaaminen,
edistyneiden tilastomenetelmien sekä ketterän IT:n huippuosaaminen.
Tike edistää luonnonvaratiedon monipuolista käyttöä. Tikessä maataloustilastot tuotetaan hyödyntäen tehokkaasti maataloushallinnon tietojärjestelmiä ja
tiedonantajien omia järjestelmiä. Tiedon mallinnuksessa tutkijat generoivat tietoa yhdistellen eri tietolähteitä ja hyödyntäen parhaita tilastollisia menetelmiä.
Tiedonantajilta kerätään vain heiltä välttämättömästi tarvittavat tiedot, joita ei
saada muualta tai voida luotettavasti estimoida tilastollisin menetelmin.
Tike julkaisee kaiken tuottamansa tilastotiedon ilmaiseksi verkossa Matildamaatalous-tilastopalvelussa. Tietojen laatu, käytettävyys ja vaikuttavuus ovat
päätavoitteitamme. Tietosisältöä ja tietojen julkaisutapoja kehitetään tiiviissä
toiminnallisessa yhteistyössä biotalouden muiden tiedontuottajien kanssa sekä
kuunnellen aktiivisesti tiedonkäyttäjiä.
Tuotamme puolueetonta tietoa Suomen maataloustuotannosta kansalaisten,
viljelijöiden, elintarvikeketjun toimijoiden, tutkijoiden, kansallisen maataloushallinnon sekä kansainvälisten organisaatioiden tehokäyttöön. Hyödynnämme eri
julkaisumuotoja ja kehittämme tilastojulkaisukokonaisuutta. Tuotetusta tiedosta viestittään aktiivisesti eri viestintävälineitä hyödyntäen.
Tietotarpeet
Uudet tietotarpeet painottuvat ruokaturvaan, ruoan tarjontaan, maatalouden ympäristövaikutuksiin, elintarviketurvallisuuteen, energian tuotantoon ja käyttöön
maatalouden tuotannossa, sekä maaseudun kehittymiseen. Tilastotietoa tarvitaan seuraamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia maataloudelle. Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) tarvitsee tutkimus- ja tilastotietoa laajalti koko
maataloussektorilta. Tiedonkäytön intensiteetti tulevaisuudessa kasvaa edelleen,
mikä korostaa tuotettujen tilastojen tietosisällöllisen osuvuuden ja käytettävyyden merkitystä.
Tilasto-ohjelma esittää maa- ja metsätalousministeriölle, Tiken sidosryhmille ja
asiakkaille Tiken tilastotoiminnan painopisteet ja kehittämiskohteet. Tilastoohjelma tukee pitkäaikaista tilastotyön suunnittelua ja kehittämistä. Suunnittelun
aikajänteeksi on asetettu viisi vuotta, joka kattaa hyvin EU:n lainsäädännön aikajänteen sekä on linjassa valtion talouden ja toiminnan suunnittelun (TTS) prosessin kanssa.

OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
3 (37)
2. Tike Suomen maatalouden tilastoijana
Tike palvelee maatalous-, maaseutu- ja elintarviketaloustiedon tuottajia ja käyttäjiä. Tike on yksi Suomen neljästä tilastoviranomaisesta. Tike tuottaa maataloustilastoja Suomen maatalouden rakenteesta, kasvi- ja kotieläintuotannosta, maataloustuotteiden hinnoista sekä julkaisee maatalouden kokoomatilastoja.
Tiken tuottamat maataloustilastot liittyvät laajempiin tilastokokonaisuuksiin, kuten
elintarvikeketjuun, ympäristöindikaattoreihin ja ruoan laatuketjuun. Ne kaikki ovat
tärkeitä kokonaisuuksia kansallisesta ja kansalaisen näkökulmasta ja niistä tarvitaan yhä enemmän organisaatiorajoja ylittävää yhdisteltyä tietoa. Uusia tilastoalueita ovat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö sekä maatalouden tuotantomenetelmät. Lisäksi kokoomatilastoja kehitetään elintarviketurvallisuudesta,
maatalouden ympäristöindikaattoreista ja maaseudun kehittymisestä yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.
Tike tarjoaa tilasto- ja tietopalveluja asiakkailleen. Laadukkaat tilasto- ja tietopalvelut mahdollistavat päätöksenteon luotettavien tietojen pohjalta sekä täyttävät
Suomen ja EU:n tekemät kansainväliset sitoumukset. Tike tarjoaa asiakkailleen
peruspalveluna sekä yleistä tilastotietoa että räätälöityjä asiantuntijapalveluita.
Strategiaamme kuuluu yhteistyöverkoston kehittäminen maa- ja elintarviketalouden tiedontuottajien välille sekä kansainvälinen verkostoituminen alamme tilastotoimijoiden kesken.
Suomessa maataloustilastoja tuottavat Tiken lisäksi Tilastokeskus sekä MTT taloustutkimus.
Kuvio 1. Maataloustilastojen tuotanto Suomessa
Asiakkaat ja tietotarve

OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
4 (37)
Tike tekee vuosittain asiakastyytyväisyystutkimuksen, jonka tuloksia hyödynnetään asiakkaille tarjottavien tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulosten perusteella Tike on muun muassa kehittänyt tilastotietojen verkkojulkaisemista ja -jakelua.
Tiken tilastotietoja käyttäviä keskeisiä asiakkaita ovat viljelijät, maa- ja elintarviketalouden alalla toimivat yritykset, maataloustuottajien etujärjestöt, maa- ja
metsätalousministeriö (MMM) sekä hallinnonalan muut organisaatiot, kuten
Maaseutuvirasto (Mavi) ja Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Tietoja tarvitsevat myös tutkijat sekä korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opiskelijat. Muita
asiakkaita ovat Eurostat, FAO, kirjastot, eri maiden lähetystöt, media, neuvontajärjestöt sekä muut maatalousalan tilastotietoa etsivät asiakkaat.
Tavoitteena on edistää Tiken tilastojen näkyvyyttä, sähköistä käyttöä ja vaikuttavuutta. Eri asiakasryhmät tarvitsevat useita ikkunoita Tiken tietoihin, joiden käytettävyyttä tulee parantaa, viestintää edistää ja seurata niin käyttöasteita kuin
asiakkaiden kokemaa lisäarvoa.
Kuvio 2. Asiakkaan ikkunat Tiken tietoihin
Asiakkuudenhallinnan kehittämisen keskeisin tavoite on ulottaa asiakaslähtöisyys koko Tikeen ja kaikkiin työntekijöihin asti. Tiken tiedontuotannossa noudatetaan Tiken yleisiä asiakkuudenhallinnan periaatteita. Asiakkuudenhallinnalla
Tikessä pyritään:
•
tunnistamaan riittävän ajoissa asiakastarpeet
•
keskittymään palveluihin, joista asiakas saa lisäarvoa ja joita Tike pystyy
tuottamaan tehokkaasti
•
sopimaan asiakkaan kanssa tarjottavien palvelujen sisällöstä ja yhteistoiminnasta
•
tarjoamaan asiakkaalle selkeä rajapinta Tikeen ja Tikestä asiakkaaseen
•
hallitsemaan useiden asiakkaiden Tiken palveluihin kohdistamia tarpeita ja
vaatimuksia
•
tuottamaan palvelut sopimuksen mukaisesti.

OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
5 (37)
Julkaiseminen
Tiedonjakelussa keskeisenä tavoitteena on palvella asiakkaita heidän toivomallaan tavalla. Tilastotietoja jaetaan niin julkaisujen, verkon kuin tietopalvelun kautta asiakkaan toivomusten mukaisesti. Pääsääntö on, että tilastotieto pyritään julkistamaan sähköisesti verkon kautta. Näin varmistetaan laatukriteerien edellyttämä tasapuolinen, nopea ja oikea-aikainen tiedonjakelu. Tieto on kaikkien saatavilla samanaikaisesti etukäteen julkaisukalenterissa ilmoitettuna ajankohtana.
Perustieto on tarjolla kaikille maksutta verkossa
Tikellä on neljä tilastojulkaisua, jotka ilmestyvät pääsääntöisesti vuosittain:
I. Maatilatilastollinen vuosikirja (2012)
II. Puutarhatilastot (2012)
III. Maatilarekisteri
IV. Pellolta pöytään (2012)
Entisen maatilarekisteri-julkaisun pohjalta pyritään suunnittelemaan uusi tilastojulkaisu, joka kattaa maatalousalan laajemmin. Tilastojulkaisua ei julkaista vielä
vuonna 2012, vaan tiedot julkaistaan tietokantataulukoina. Tiken aiemmin julkaisema Ravintotase-julkaisu ilmestyy nyt tilastotaulukoina Matildatilastotietopalvelussa.
Matilda-maataloustilastopalvelu
Matilda -maataloustilastopalvelun sivustoille on keskitetty kaikki Tiken tilastoihin
liittyvä tieto huomioiden yleiset suositukset tilastojen julkaisemiseen ja verkkopalvelujen kehittämiseen.
Matildan tavoitteena on julkistaa ajantasaisesti ymmärrettävää ja kattavaa tietoa
maataloudesta ilmaiseksi. Lisäksi tavoitellaan maataloustilastojen hyödyntämisen ja käyttöarvon kasvua. Matildasta voi muun muassa tilata tilastojulkistusten
RSS-syötteet.
www.maataloustilastot.fi
Tilastolaari
Tietojen käytettävyyttä edistetään julkaisemalla ilmaiseksi käyttäjäystävällisiä eistaattisia eli dynaamisia tietokantataulukoita, tilastokuvioita ja -karttoja verkossa.
Tilastoaineistojen käsittelyyn ja julkaisemiseen kehitettyä tietovarastointiratkaisua kehitetään edelleen.
Laatuselosteet
Matilda - maataloustilastopalvelussa on jokaisen tilaston osalta julkaistu myös tilaston laatuseloste SVT-suositusten mukaisesti (Liite 3). SVT:n laatukriteerit
seuraavat pitkälti kansainvälisiä laatusuosituksia ja näiden noudattaminen takaakin perustason toteutumisen tilastollisessa laadussa. Laatuselosteita kehitetään ja ylläpidetään asiakaslähtöisesti, jotta tilastojen soveltuvuudesta asiakkaiden tietotarpeisiin viestitään ymmärrettävästi.

OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
6 (37)
Tietosarka-Uutiskirjeet
Tietosarka-Uutiskirje täydentää Tiken tietopalvelua kuvaten Tiken tilastotuotannon laajaa tietosisältöä ajankohtaisin teemoin. Uutiskirje on Tikelle kanava kertoa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille tilastointiin ja tietopalveluihin liittyvistä
uudistuksista. Tietosaran tavoitteena on lisätä Tiken ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta Matilda - maataloustilastot.fi tietopalvelun ja perinteisten tilastojulkaisujen rinnalla. Tietosarka ilmestyy 5 kertaa vuodessa.
Verkkojulkaisut
Tike on kehittänyt verkkopalveluun verkkojulkaisuja, joissa yhdistyy perinteisen
tilastojulkaisun selkeys, tilastollinen tarina ja visuaalisuus julkaisun dynaamiseen
toiminnallisuuteen. Maatalouslaskennan julkaisusarja on julkaistu ilmaiseksi
verkkojulkaisuina Matilda-tilastotietopalvelussa.
3. Tiken tilastotuotanto
3.1. Tiken maatalous- ja elintarviketurvallisuustilastot
Tike tuottaa 16 SVT-tilastoa ja 6 muuta tilastoa Suomen maataloudesta ja elintarviketurvallisuudesta. Kaikkien Tiken tilastojen osalta pyritään kattavaan tilastojen tietosisältöön ja hyvään tilastolliseen laatuun.
Tilastoja laaditaan kuukausittain, neljännesvuosittain, puolivuosittain, vuosittain
ja määrävuosittain riippuen lähinnä EU-asetusten vaatimuksista sekä asiakkaiden tarpeista. Tilastojen yleiskuvaukset on esitetty liitteessä 6.
Tilasto-ohjelman kautena 2012-2017 kehitetään merkittävästi tilastojen tietosisältöjä uuden yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakauden tarpeisiin (Taulukko 1) .
Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2014. Tike seuraa aktiivisesti uuden maatalouspolitiikan muotoutumista.
Tilastotuotantoprosessi
Tikessä panostetaan tilastotuotantoprosessin kehittämiseen. Vuosittain kukin tilastoalue käydään läpi ns. prosessikeskusteluissa, joissa tarkastellaan tilastoprosessia, tiedonkeruuta, tiedonjulkaisemista, tilaston resursseja, aikatauluja ja
vastuita. Prosessikeskustelujen pohjalta laaditaan tilaston vuosikello sekä tilastojen valmistumiskalenteri ja tilastojulkaisujen julkistamiskalenteri. Lisäksi tehdään
suunnitelmat tulevalle vuodelle tarpeellisista kehittämisprojekteista.

OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
7 (37)
Taulukko 1. Tiken tilastotuotanto 2012-2017
(T=tilastotuotannossa, S=tietosisällön kehittäminen, K=IT-kehittäminen, M=tilastomenetelmien kehittäminen)
1)
Tilasto
SVT
Ilmestymistiheys
2012
2013
2014
2015
2016
2017
I. Maatalouden rakenne
Maatilat
Maatilojen rakenne
Maatalouden rakennetutkimus


1 krt/vuosi
2)
3-4 vuoden välein
1-3 vuoden välein
T&K
S&K&M
S&M&T
T
T
S&M&T
T
T
T
S&K
T
T
T
T
T
T
T
Energiatilastointi
Viljelyalat
Ennakollinen syyskylvöala
Käytössä oleva maatalousmaa

1 krt/vuosi
1 krt/vuosi (2 ennakkoa)
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
Kotieläimet
Kotieläinten lukumäärä

1 krt/vuosi
T
T
T
T
T
T


2 krt/ kasvukausi
1 krt/vuosi (1 ennakko)
1 krt/vuosi
1 krt/vuosi
2 krt/vuosi
4 krt/vuosi
T
T
T
T&K
T
T
T
T&M
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
1 krt/vuosi (4 ennakkoa)
1 krt/vuosi ?
5 vuoden välein
T
T&S
S&K&M
T
T&S&M
T
T
T
T
T
T
T
T
T
S&K&M





kk, v
1 krt/vuosi
kk, v
1 krt/vuosi
4 krt/vuosi
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T

1 krt/vuosi
T&S
T&M
T
T
T
T

kk, v
T
T
T
T
T
T
1 krt/vuosi
1 krt/vuosi
1 krt/vuosi
T
T
S&M&T
T
T
S&M&T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
T
II. Peltokasvituotanto
Ennakkosatotilastot
Satotilasto
Luomusatotilasto
Maatilojen sadonkäyttö
Ruokaperunan varastotilasto
Teollisuuden ja kaupan viljan osto-,
käyttö- ja varastotilastot
Viljatase
Luomuviljatase


Kasvinsuojeluainetilasto
III. Kotieläintuotanto
Maito- ja maitotuotetilasto
Alueittainen maidontuotanto
Lihantuotanto
Alueittainen lihantuotanto
Kananmunien tuotanto
IV. Puutarhatuotanto
Puutarhatilastot
V. Maataloustuotteiden hinnat
Maataloustuotteiden tuottajahinnat
VI. Muut tilastot
Ravintotase
3)
Elintarviketurvallisuustilastot
Maatalouden ympäristöindikaattorit
1)
2)
3)
SVT = Suomen virallinen tilasto
joka 10. vuosi maatalouslaskenta
Pellolta pöytään tilastojulkaisun yhteydessä
Tiken tilastotuotannon organisointi noudattaa UNECEn1 geneeristä mallia. Tilastotuotannon toteutus, ylläpito ja kehittäminen tehdään yhteistyönä Tiken tilasto-,
menetelmäyksikön sekä IT-palveluiden kesken. Tilastoyksikkö vastaa tilastokokonaisuudesta ja sen tarpeiden määrittelystä. Tiedonkeruun organisoi menetelmäyksikkö – usein kilpailutuksen kautta alihankintana. Aineistojen yhdistelyn ja
editoinnin suunnittelu tehdään menetelmäyksikössä. Tilastoaineistojen analysointi on tilastoyksikön vastuulla, mutta menetelmäyksikkö vastaa tilastollisesta
analyysistä. Vastuu julkaisujen taitosta, julkistamisesta ja jakelusta on menetelmäyksiköllä. Tilastoyksikkö vastaa tilastotuotannon arvioinnista tilastollisen laadun ulottuvuuksien suhteen.
1

UNECE
United Nations Economic Commission for Europe
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
8 (37)
Kuvio 3. Tiken tiedontuotantoprosessi
Tiedontuotantoprosessin tietoturvan tavoitetaso
Tiken tiedontuotantoprosessille tavoitetasona on täysin tietoturvallinen prosessi,
jossa tilastollinen tietosuoja on turvattu. Toimintaa ohjaa Tilastolaki (280/2004),
Tiken tietoturvapolitiikka sekä Tilastollisen tietosuojan ohje (Liite 4). Tilastotoimea koskevia tietosuojasäännöksiä käsitellään myös Euroopan Neuvoston asetuksessa (EY) 322/97 yhteisön tilastoista, henkilötietolaissa (523/1999) ja laissa
viranomaisen toiminnan julkisuudesta asetuksineen (621/1999 ja 1030/1999).
3.2. Tiedonkeruut ja rekisterien käyttö
Tike käyttää maataloustilastojen tuottamisessa useita tiedonkeruutapoja (liite 4).
Tiedonkeruutapa riippuu käytettävissä olevista rekisteritiedoista ja tilaston aikatauluista. Käytettyjä menetelmiä ovat rekisterien käyttö tietolähteenä, sähköinen
web-tiedonkeruu, puhelinhaastattelut, perinteinen lomaketiedonkeruu (posti,
sähköposti, faksi) sekä osin myös automaattinen tiedonsiirto.
Kuvio 4. Rekisterit ja tiedonkeruun keskeiset tietolähteet
Tiedonkeruita on kehitetty pitkäjänteisesti. Painopiste on siirtynyt sähköisen tiedonkeruun suuntaan ja tavoite vähentää haastatteluin tehtävää tiedonkeruuta on
edennyt hyvin. Sähköistä tiedonkeruuta täydennetään tarvittaessa lomaketiedonkeruulla ja haastatteluilla. Tavoitteena on että sähköinen vastaaminen kehittyy pääasialliseksi vastaamistavaksi kaikissa maataloustuottajille kohdennetuissa tiedonkeruissa. Lähitulevaisuuden kehittämisen tavoitteet painottuvat sähköiseen vastaamiseen ja automaattiseen tiedonsiirtoon yritystiedonkeruissa.

OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
9 (37)
Kaikkea hallinnon rekistereistä saatavilla olevaa tietoa pyritään käyttämään tilaston tuottamiseen. Noin 65 % tarvittavasta tiedosta saadaan rekistereistä. Loput
tiedoista kysytään suoraan viljelijöiltä tai maatalous- ja elintarvikealan yrityksiltä.
Tiedonkeruissa vastausasteet ovat erittäin korkeat. Kuukausittaisissa tiedonkeruissa päästään yleensä 100 %:iin ja haastattelututkimuksissa noin 95 %:n tasolle. Uusilla tilastoalueilla vastausasteeksi voidaan hyväksyä noin 70 %:n taso.
Suurissa viljelijäkyselyissä verkkovastaamisen suosio on kasvussa. Maatalouslaskennassa lähes 60 % viljelijöistä vastasi sähköisesti.
3.3. Tilastojen tietosisällön kehittäminen
Maataloustilastot yhtyvät kansantalouden tilinpidon, elintarvikeketjun, maaseudun kehittymisen, maatalouden ympäristövaikutusten sekä ilmastonmuutoksen
ja energiaketjun osalta muihin tilastoihin. Tiivis yhteistyö tutkimuksen kanssa takaa maataloustilastojen kehittämisen ilmiöalueen muutostilanteissa.
Kansainväliset tietotarpeet painottuvat ruokaturvallisuuteen ja -saatavuuteen, ,
maatalouden ympäristövaikutuksiin, elintarviketurvallisuuteen, energian tuotantoon ja käyttöön, sekä maaseudun kehittymiseen. Lisäksi tilastotietoa tarvitaan
seuraamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Tiken tilastotuotannon tietosisältö
laajentuu kattamaan maatalouden energiatuotantoa ja -kulutusta sekä kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden maatalouskäyttöä. Maatalouden ympäristövaikutusten indikaattoreita ja maanpeitteen ja -käytön tilastointia kehitetään yhteistyössä muiden tiedontuottajien kanssa.
Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) tarvitsee tutkimus- ja tilastotietoa
laajalti koko maataloussektorilta. Tietoa tarvitaan maatalouspolitiikan toimeenpanosta ja arvioinnista, budjettivaikutuksista, talous- ja markkinatilanteesta, viljelijöiden sosiaalisesta tilanteesta sekä maatalouden ympäristövaikutuksista. Tiedonkäytön intensiteetti tulevaisuudessa kasvaa edelleen, mikä korostaa tuotettujen tilastojen tietosisällöllisen osuvuuden ja käytettävyyden merkitystä. Uusi
YMP ohjelmakausi alkaa 2014 ja sen suuntaviivat tulevat vaikuttamaan TTSkaudella maataloustilastojen tietotarpeisiin, joita pyritään ennakoimaan. YMP:n
sisältö vahvistettaneen 2012-2013 vaihteessa.
Vuonna 2010-2011 Tike teki kokonaistutkimuksena maatalouslaskennan, joka
kattaa maatalouden ja puutarhatalouden. Maatalouslaskennassa on kerätty noin
300 eri muuttujaa. Valtaosa tietosisällöstä on saatu rekistereistä, mutta lisäksi
tietoja on kerätty web-tiedonkeruuna ja puhelinhaastatteluin. Lähes 60 % vastanneista valitsi sähköisen vastaamistavan. Viljelijöiltä on tiedusteltu suoraan tietoja mm. työvoimasta ja muusta yritystoiminnasta. Maatalouslaskennan minimivaatimukset on esitetty Euroopan parlamentin ja Neuvoston asetuksessa
(1166/2008) maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta.
Maatalouslaskennan tiedonkeruu tehtiin syyskuun 2010 ja helmikuun 2011 välisenä aikana. Lopulliset tulokset laskennasta lähetetään komissiolle 31.3.2012
mennessä. Tietojen valmistuessa on julkaistu viisi verkkojulkaisua eri teemoista
2011-2012:
06/2011: Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima ja sukupolvenvaihdos
06/2011: Maatilojen muu yritystoiminta
10/2011: Viljelysmaan hoito

OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
10 (37)
12/2011: Kotieläinten elinolot ja lannan varastointi
03/2012: Energia ja kastelu avomaalla
Tietoja on julkaistu verkossa myös dynaamisina tietokantataulukoina joulukuusta
2011 lähtien. Laskennasta tiedotetaan aktiivisesti verkossa:
Maatalouslaskennan julkaisusarja
 http://www.maataloustilastot.fi/maatalouslaskenta-2010-julkaisusarja_fi
Maatalouslaskenta Wikipediassa:
 http://fi.wikipedia.org/wiki/Maatalouslaskenta
Maatalouslaskennan 100-vuotisjuhlan kunniaksi Tike julkaisi Sata vuotta Maatalouslaskentaa -juhlakirjan.
Maatilojen tuotantomenetelmät
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (1166/2008) maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta
sisältyy uutena osiona maatalouden tuotantomenetelmätutkimus (SAPM, Survey
on Agricultural Production Methods). Tutkimuksessa selvitetään maanmuokkausmenetelmiä, maaperän suojelutoimia, maiseman ominaispiirteitä, eläinten
laiduntamista, eläinten pitopaikkoja tiloilla, lannan levitystä ja varastointia ja käsittelykalustoa sekä kastelua. Tutkimus toteutettiin otantatutkimuksena Maatalouslaskenta 2010 tiedonkeruun yhteydessä.
Maatalouden energiankäyttötilasto
Maatalouslaskennan yhteydessä maatiloilta kysyttiin tietoja energian kulutuksesta. Lisäksi puutarhayritystiedonkeruussa kerätään tietoja energian käytöstä puutarhatuotannossa. Pitkällä tähtäyksellä maatalouden energiankäyttötilasto on
tarkoitus ottaa osaksi Tiken tilastotuotantoa. Tike osallistuu energiatilastojen kehittämiseen Tilastokeskuksen koordinoimassa Energiatilastoyhteistyöryhmässä.
Kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytön tilastoiminen
Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön tilastoasetus hyväksyttiin vuonna 2009.
Asetus edellyttää, että kasvinsuojeluaineiden markkinoille tuloa tilastoidaan vuosittain (Tukesin vastuulla) ja käyttöä joka viides vuosi (Tiken vastuulla). Tikessä
suunnitellaan kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön tilaston tuottamista 2013.
Eurostat ja jäsenmaat selvittävät mahdollisuuksia tilastoida lannoitteiden maatalouskäyttö osana vuoden 2016 maatalouden rakennetutkimusta.
Maatalouden ympäristöindikaattorit
EU:ssa on tunnistettu 28 indikaattoria, joilla kuvataan maatalouden ympäristövaikutuksia (AEI2.). Indikaattoreiden kehittämiselle on annettu vastuutahot.
Osassa Eurostat vastaa indikaattorin kehittämisestä, toisissa taas DG AGRI, DG
ENV, JRC tai EEA3. Tike vastaa kansallisesta tiedon toimituksesta Eurostatiin.
2
AEI
DG AGRI
DG ENV
JRC
3

Agri-environmental indicators
Komission maatalouden pääosasto
Komission ympäristöasioiden pääosasto
Joint Research Center = Euroopan Unionin Yhteinen Tutkimuskeskus
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
11 (37)
Kansallinen tilastoyhteistyö jaos on perustettu vuonna 2011 TK-MMM tilastoyhteistyöryhmän alle edistämään tiedontuottajien yhteistyötä. Tiken tavoitteena on
julkistaa kansallisesti maatalouden ympäristöindikaattoritietoja vuonna 2012.
Luomutilastojen kehittäminen
EU kehittää luomutuotannon ja elintarviketurvallisuuden tilastoja. Luomutuotantoa käsittelevä EU-asetus (837/2007) sisältää (artikla 36) viittauksen siihen, että
luomutuotannon tilastoimisesta määritetään EU:n tilasto-ohjelmassa. Tämän lisäksi Tikessä selvitetään mahdollisuuksia tuottaa luomuviljatasetta huomioiden
lisätiedonkeruuvaatimukset. Tietotarve on kansallinen. Tase voidaan koota käyttäen apuna tilastoja ja muita tietolähteitä sekä niiden puuttuessa asiantuntijaarvioita.
Toimialaluokituksen huomioiminen maatilarekisterissä
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ((EY) N:o1893/2006) velvoittaa jäsenmaat käyttämään yhteisön yhteistä tilastollista toimialaluokitusta NACE
Rev.2 tai vastaavaa kansallista versiota. Uudistettu Suomen kansallinen toimialaluokitus (TOL 2008) on otettu Tilastokeskuksessa käyttöön vuoden 2009
alusta. Maataloustilastoissa ei ole aiemmin käytetty toimialaluokituksen luokittelua vaan kansallista tuotantosuuntakooditusta.
4. Tiken tilastotuotannon kehittäminen vuosina 2012–2017
Tiken perustehtävänä on kehittää ja ylläpitää asiakkaidensa tarvitsemia ICTratkaisuja ja hallita niistä muodostuvaa kokonaisuutta sekä tuottaa tilastoja
Suomen maataloudesta ja elintarvikeketjusta sekä edistää luonnonvaratiedon
monipuolista käyttöä.
EU:n Käytännesäännöt edellyttävät että tilastoviranomaiset seuraavat vastaustaakkaa ja vähentävät sitä. Tiken tilastotoimen kehittämisprojektit tähtäävät
suunnitelmallisesti vastaustaakan vähentämiseen:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
sähköisen vastaamisen käytön edistäminen
otantatutkimusten kokojen pienentäminen
kynnysarvojen kasvattaminen
kysymysten vähentäminen ja lomakkeiden kehittäminen
muiden tietolähteiden ja -tiedonkeruiden aktiivinen hyödyntäminen
tilastojen tiedonkeruiden yhdistäminen
tilastojen tiedonkeruiden harventaminen
tiedonantajien massaräätälöity palautejärjestelmä.
Alunperin metadatan (tietoa tiedosta) hallintaan kehitetty UNECEn tilastotuotantomalli ohjaa Tiken tilastotuotantoprosessia. Kuviossa 8 on kuvattu vuoden 2012
ja TTS-kauden 2013-2017 kehittämishankkeet.
EEA

European Environment Agency = Euroopan ympäristökeskus
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
12 (37)
Kuvio 8. Tilastotuotantoprosessi ja kehittämiskohteet
III, IV, V, VI
Metadata ja arkistointi
I, II, III
Tiedon
tarpeen
Selvitys
Määrittely
ja
suunnittelu
1
Tietojärjestelmän
rakentaminen 3
2
Tiedon
hankinta
VII, VIII, IX
Havaintoaineiston
muokkaus
4
5
IX, X, XI
Analyysi
Julkaiseminen ja
jakelu
6
Prosessin
arviointi
7
8
Laadun ja riskien hallinta
I. Sanastotyö
II. Tilastojen kokonaisarkkitehtuuri
III. Rekisterien ja viljelijäsuunnitelmien hyödyntämisen lisääminen ja kehittäminen
IV. Tilaston kantauudistus  jatkoprojekti tilastojen tietohuolto osaksi perustyötä ja vanhojen aineistojen selvitystä
V. Sähköinen tiedonkeruu
VI. Yritystiedonkeruiden kehittäminen
VII. SAS-EG tutkijan tiedonanalysoinnin välineenä
VIII. Merkittävyyseditointi ja imputointi
IX. Tilastollisen tietosuojan ratkaisut
X. Verkkopalvelustrategia
XI. Dynaaminen raportointi
4.1 Sanastotyö
Sanastotyötä kehitetään Tikessä edistämään tilastojen saatavuutta, löydettävyyttä ja käytettävyyttä. Sanastotyö on keskeinen osa tietoarkkitehtuurin hallintaa ja
metadatan hyödyntämistä. Sanastotyön tavoitteena on luoda maataloushallinnossa ja -tilastoinnissa käytössä oleva keskeinen sanasto. Vuonna 2012 tuotetaan tilastojulkaisujen, Tilastolaarin ja EU-hintaseurannan sanastot. Sanastotyö
on osa tilastojen tietohuoltoa ja dynaamisen raportoinnin julkaisuprosessia.
4.2 Tilastojen kokonaisarkkitehtuuri
Arkkitehtuurityö on tärkeää tilastostrategian toimeenpanossa. Tilastotuotannon
systemaattinen kehittämisen peruskulmakiviä ovat sidosryhmäanalyysi, palvelusalkun hallinta ja strategisten vaatimusten arviointi ja dokumentointi (Taulukko
2). Tiken tilastotuotannon arkkitehtuurityötä syvennetään JHS-suositusten ja
muiden hyvien käytäntöjen mukaisesti vuonna 2012.
4.3 Rekisterien ja viljelijäsuunnitelmien hyödyntämisen lisääminen ja kehittäminen
Keskeiset toimenpiteet rekistereiden hyödyntämisen lisäämiseksi ovat maatilarekisterin ja tilaston asiakasrekisterin (CRM) uudistaminen. Maatilarekisterin uudistamisen tavoitteina ovat mm. maatilarekisterin ja puutarhayritysrekisterin yhdistäminen sekä yritystunuksen käytön lisääminen Tiken rekistereissä. CRM pyritään uudistamaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Kotieläintilastojen osalta
eläinrekistereiden käyttöä tehostetaan edelleen mm. sikojen lukumäärätilastossa.

OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
13 (37)
Taulukko 2. Strategiset (visiosta, strategiasta johdetut) vaatimukset ja tavoitteet
Vaatimuksen/ kehitystarpeen kuvaus
Vaatimuksen
alkuperä/
esittäjä
Hyötynäkökulma
Sähköisen asioinnin edistäminen tiedontuotannossa
Sähköinen asiointi tieLaki sähköisestä kustannustedonkeruussa
asioinnista
hokkuus
TEM:n vaatimus
hallinnollisen
taakan vähentämisestä
Sähköinen asiointi
tiedon jakelussa
Laki sähköisestä
asioinnista
kustannustehokkuus
Vaatimuksen tyyppi
Edellytys
Mittari
Organisaation
tavoitearvo
Tila
Prioriteetti
luotettavuus
Yhteiskäyttöinen tekninen
alusta. Sähköisen asioinnin alustaratkaisut
välttämätön
Toimiva tietosuoja. Tiedon saatavuus, löydettävyys, käytettävyys.
Webtiedonkeruu pääasiallinen
tiedonkeruumuoto
suurissa
viljelijäkyselyissä
Tiedon
saatavuus,
löydettävyys, käytettävyys
käsittelyssä
käytettävyys
Sähköinen
vastausaste.
Tiedon antajan koettu
vastausrasite
(ensisijainen
mittari) ja mitattu vastausrasite.
Sähköisesti
ladattujen raporttien
osuus raporteista (levikki,
%-osuus, latausten määrä, käyntien
määrä).
käsittelyssä
välttämätön
toteutunut
toteutunut
hyödyllinen
välttämätön
välttämätön
Tiken, asiakkaiden ja kumppanien vaikuttavuuskyvyn tukeminen
Toiminnallinen tilastoTilastoviranyhteentoimitoiminnalliyhteistyö
omaisrooli
vuus
nen
Säädösvalmisteluun
Tilastoviranvaikuttavuus
toiminnallivaikuttaminen
omaisrooli
nen
Rekistereiden hyödyn- TEM:n vaatimus
asiakastyytytehokkuus
täminen tiedonkehallinnollinsen
väisyys
ruussa
taakan vähentämisestä

Yhteiskäyttöiset tietovarannot ja niiden
hyödyntäminen
Rekisterien
hyödyntäminen tiedonkeruussa, % tietomäärästä
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
14 (37)
4.4 Tilaston kantauudistus
Projekti uudistaa Tilaston tietokannat Tiken yleisten linjausten mukaisiksi ja lisätä Oracle 6i-sovellustuoteperheen elinkaarta. Tämä edellyttää tietokantaversion
nostamista Oracle 10g:hen kehitys-, testi- ja tuotantoympäristöissä, tietokantakäytäntöjen, -skeemojen ja käyttövaltuuksien uusimista sekä sopivan ympäristön
testausta ja pystyttämistä. Projekti on päättymässä.
4.5 Sähköinen tiedonkeruu
Sähköisen tiedonkeruun kehittämisessä huomioidaan käyttäjien tarpeet ja pyritään luomaan mahdollisimman helppokäyttöinen palvelu. Sähköisessä tiedonkeruussa painotetaan myös teknisen tuen saatavuuden tärkeyttä.
Vuonna 2011 toteutettiin sato-, luomusato- ja maatilatutkimuksen sekä puutarhatilaston kyselyt sähköisessä muodossa. Tiedonkeruille määriteltiin, suunniteltiin,
toteutettiin, testattiin ja käyttöönotettiin sähköinen tiedonkeruunjärjestelmä. Kaikista tiedonkeruujärjestelmistä tehtiin sekä suomen että ruotsinkieliset versiot.
Sovellus toteutettiin hallinnonalan arkkitehtuurin mukaisesti. Esille tulleet kehittämistarpeet pyritään toteuttamaan vuoden 2012 tiedonkeruissa.
4.6 Yritystiedonkeruiden kehittäminen
Yritystiedonkeruiden kehittäminen on alkanut maataloustuotteiden EUhintaseurantajärjestelmän (HISE) uudistamisen esiselvityksellä. Varsinainen uudistamisprojekti on käynnistetty maaliskuussa 2012. Hankkeessa uudistetaan
myös asiakastietojärjestelmä (CRM). Vanhassa järjestelmässä olevat kananmunien hinta- ja tuotantotilaston uudistaminen rajattu tämän projektin ulkopuolelle.
Niiden järjestelmät uudistetaan projektin jälkeen. HISEn projektissa kehitetään
tiedonkeruun ja raportoinnin automatisointia. Ratkaisuja hyödynnetään jatkossa
muissa Tiken yritystiedonkeruissa.
4.7 SAS-EG tutkijan tiedon analysoinnin välineenä
SAS-EG-ohjelmiston käyttöönotto on aloitettu tilastotuotannossa asteittain. Tavoitteena on lisätä tuottavuutta, sujuvoittaa tilastotuotannon prosesseja ja säästää kuluja tilastosovellusten toteuttamisessa, koska valmisraporttien tarve vähenee. Lisäksi aineiston tuottaminen Matilda-maataloustilastopalveluun (taulukot,
kuviot) pystytään automatisoimaan, jolloin manuaalisia työvaiheita vähenee.
SAS EG:n käyttöönotto tukee tilasto- ja tuotantovastaavien osaamisen kehittymistä ja on askel kohti nykyistä joustavampaa tilastotuotantoa. Tällöin ei enää olla sidoksissa valmiiksi määriteltyihin raportteihin, vaan voidaan tarkastella aineistoja monesta näkökulmasta.
4.8 Merkitsevyyseditointi ja -imputointi
Tilastollisen merkitsevyyseditoinnin ja imputoinnin käyttöönoton selvitystä jatketaan vuonna 2012. Tilastollinen menetelmä tehostaa aineistojen tarkistuksen ja
korjauksen (editointiin ja imputointiin) työvaiheita.
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
15 (37)
4.9 Tilastollisen tietosuojan ratkaisut
Tilastollisen tietosuojan menetelmien kehittäminen edelleen on tärkeätä dynaamisen raportoinnin sujuvoittamiseksi. Tilastollisen tietosuojausmenetelmien avulla pyritään toisaalta tehostamaan manuaaliseen tietosuojaukseen käytettyä työaikaa ja toisaalta mahdollistamaan yksityiskohtaisempia tilastotaulukoiden julkaisemista tilastolain, Käytännesääntöjen ja ammattieettisten periaatteiden määrittämän tietosuojan puitteissa.
4.10 Verkkopalvelustrategia
Kaikki Tiken tilastot julkaistaan ja jaetaan verkon kautta ilmaiseksi. Sähköistä
julkaisemista kehitetään niin tietojen ammattikäyttäjien kuin satunnaisten tiedontarvitsijoiden tarpeita ajatellen. Tiedot pyritään linkittämään asiakkaiden päätiedonhakukanaviin. Tilastojen julkaisukokonaisuutta arvioidaan verkkojulkaisujen
ja dynaamisen raportoinnin välineiden tuotantokäytön ja mahdollisuuksien myötä. Lisäksi Matilda -tilastotietopalvelun markkinointiin panostetaan.
4.11 Dynaaminen raportointi
Tilastoviranomaiset ovat enenevässä määrin siirtäneet tilastollisen tiedon jakelua
verkkosivuilla oleviin tietovarastoihin, joista asiakas voi itse hakea tarvitsemansa
tiedon joko valmisraportteina tai räätälöidä itse raporttinsa (dynaaminen raportointi). Joulukuusta 2011 Maatalouslaskennan tietoja on alettu julkaista dynaamisin raportein Tilastolaarissa.
Tilastolaarin tietosisältöä laajennetaan vuonna 2012 muun muassa maatilarekisterin tiedoilla. Tämän jälkeen selvitetään maatalouden tuottajahintojenkuukausitilastojen ja kuukausittaisten kotieläintuotantotilastojen julkaiseminen Tilastolaarissa. Julkaisuprosessi ottaa huomioon tilaston erityisvaatimukset: tietosuojan,
kolmikielisyyden ja metatiedot. Tavoitteena on, että dynaaminen julkaiseminen
tulee osaksi normaalia tilastotuotantoprosessia.
5. Tilastotoimen perusperiaatteet
Virallisen tilaston laadintaperiaatteet perustuvat YK:n Tilastokomission 1994 hyväksymin ammattieettisiin periaatteisiin (United Nations Statistical Commission):
1. Tilastot ovat välttämätön osa demokraattisen yhteiskunnan informaatioperustaa. Tilastoviranomaisten tulee laatia ja saattaa käyttöön viralliset tilastot puolueettomuutta noudattaen.
2. Ammattimaisuus, tieteelliset periaatteet ja ammattietiikka ovat toiminnan perustana.
3. Tilastojen lähteet, laadintamenetelmät ja prosessit perustuvat tieteellisiin
standardeihin ja menetelmiin.
4. Tilastojen virheellisiä tulkintoja ja väärinkäyttöä tulee ehkäistä.
5. Tietolähteet valitaan ottaen huomioon laatu, ajantasaisuus, kustannukset ja
vastaajien rasitus.
6. Tilastotoimessa on yksikkötietoja koskeva tiukka tietosuoja ja yksikkötietoja
käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin.
7. Tilastotointa koskeva lainsäädäntö ja muut toimintaperiaatteet ovat julkisia.
8. Kansallisen tilastotoimen koordinointi on välttämätöntä tehokkuuden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi.
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
16 (37)
9. Kansainvälisesti hyväksyttyjen käsitteiden, luokitusten ja menetelmien käyttöä
edistetään.
10. Kansainvälinen ja monenkeskinen tilastoyhteistyö auttaa kaikkien maiden tilastotoimen kehittämistä.
5.1. Lainsäädäntö
Kansallinen lainsäädäntö
Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, toimii yhtenä Suomen
neljästä tilastoviranomaisesta. Tiken tehtävät on määritelty Tikeä koskevassa
laissa (1200/1992 ja 667/2006), laissa maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä (284/2008) sekä laissa maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996). Tiken
tehtävä on tuottaa ja julkaista maaseutuelinkeinotilastoista annetun lain
(1197/1996) mukaisia tilastoja sekä tuottaa maaseutuelinkeinojen tilastointiin ja
tietohuoltoon liittyviä palveluja. Maaseutuelinkeinotilastolaki määrittää tarkemmin, miltä alueilta tilastoja on tuotettava. Lain mukaan Tikellä on laajat oikeudet
kerätä tietoja maatila- ja puutarhataloudesta, niihin liittyvästä kaupasta ja jalostuksesta sekä maaseutuelinkeinojen harjoittamisesta.
Tilastolaki (280/2004) säätää tilastojen tuottamisesta ja tiedonantovelvollisuudesta. Sen mukaan tilastoviranomaisten on pyrittävä tilastoja tuottaessaan käyttämään olemassa olevaa hallinnollista tietoa. Tiedot, joita ei saada muista lähteistä, voidaan kerätä tiedonantajilta, kunhan asiasta on neuvoteltu etukäteen
tiedonantajien tai heidän etujärjestöjensä kanssa. Olemassa oleviin tiedonkeruisiin tulevista muutoksista on neuvoteltava ennalta. Tilastolaki määrittää myös tietojen luovuttamisesta tutkimustarkoituksiin ja tietojen salassapidosta. Tilastotoiminnassa on huomioitava julkisuuslain ja henkilötietolain vaatimukset. Tike osallistuu tilastoviranomaisena Tilastolain uusimista pohtivan työryhmän työhön.
Kansainvälinen lainsäädäntö
Kansallisen lainsäädännön lisäksi tilastotoimintaa ohjaavat EU:n neuvoston ja
parlamentin sekä komission asetukset, säädökset, päätökset sekä Euroopan tilastojärjestelmän tilastolaki (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o
223/2009). Maataloustilastoinnin EU-lainsäädäntö on kuvattu Liitteessä 1.
5.2 EU:n tilasto-ohjelma
Komissio laatii vuosittain tarkan tilasto-ohjelman ja viiden vuoden jaksoille yleisluontoisemman tilasto-ohjelman (Statistical Programme). Tilasto-ohjelmat kattavat kaiken EU:n lainsäädännöllä tai herrasmiessopimuksilla määritellyn tilastotoiminnan. Ohjelmat kattavat kaikki tilastoalueet ja ne luovat pohjaa tilastojen pitkän aikavälin kehittämiselle. Tiken tilastotoimi liittyy EU:n tilasto-ohjelmien kahteen pääluokkaan a) pääluokka 4: maatalous-, metsä- ja kalataloustilastot sekä
b) pääluokka 1: demografiset ja yhteiskunnalliset tilastot.
Pääluokan 4 eli maa-, metsä- ja kalataloustilastojen osalta Tiken vastuulla ovat
maatalouden tuotanto- ja rakennetilastot sekä maataloustuotteiden hintatilastot.
Uusien tilastoalueiden eli maatalouden ympäristötilastojen sekä maaseututilastoinnin osalta Tike toimii yhteistyössä muiden tiedontuottajien kanssa: Tike koordinoi tilastoinnin kehittämistä, osallistuu EU:n työryhmiin ja vastaa muun muassa
lannoite- ja kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytöntilastoinnin kehittämisestä.
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
17 (37)
Tukes vastaa kasvinsuojeluaineiden myyntitilastoinnista, Metla vastaa metsätilastoista, RKTL kalataloustilastoista sekä Tilastokeskus maatalouden taloustileistä ja hintaindekseistä. Maankäytön ja -peitteen tilastojen kehittämisessä
Suomea edustaa Suomen Ympäristökeskus.
Pääluokan 1 eli demografisten ja yhteiskunnallisten tilastojen osalta Tike osallistuu elintarviketurvallisuustilastoinnin kehittämiseen yhteistyössä Eviran kanssa.
Tiken roolina on ollut osallistua tilastoalueen kartoittamiseen ja kehittämiseen
sekä koordinoida eri viranomaisten tuottamien tietojen toimittamista EU:lle.
Tiken tilasto-ohjelmassa huomioidaan EU:n pitkän aikavälin tilasto-ohjelman
painopisteet ja kehittämiskohteet.
5.3. Käytännesäännöt ja laatuvaatimukset
Tilastoviranomaisena Tike noudattaa EU:n komission antamia Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) Käytännesääntöjä (Code of Practise) ja Suomen virallisen tilaston (SVT) kriteeristöä.
Käytännesäännöt
Käytännesääntöjen tavoitteena on lisätä tilastojärjestelmän läpinäkyvyyttä, levittää tietoa hyvistä käytännöistä ja kannustaa toiminnan parantamiseen (Liite 2).
Käytännesäännöt koostuvat 15 periaatteesta, jotka johdetaan kahdesta pääperiaatteesta – tilastoviranomaisten riippumattomuudesta sekä koskemattomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta. Periaatteet on ryhmitelty kolmeen pääosaan; institutionaaliseen ympäristöön, tilastoprosesseihin ja tilastotietojen tuottamiseen. Jokaiseen periaatteeseen liittyy indikaattoreita, joilla periaatteiden toteutumista mitataan ja seurataan.
Käytännesäännöt ohjaavat tilastojen tuottajia täyttämään Euroopan laatustandardit ja palvelemaan kansallisten tarpeiden lisäksi Euroopan unionin toimielinten, hallitusten, tutkimuslaitosten, elinkeinonharjoittajien ja suuren yleisön tarpeita. Tilastojen laatu määrittyy sen mukaan, missä määrin tilastot ovat relevantteja,
tarkkoja ja luotettavia, ajantasaisia, yhtenäisiä ja vertailukelpoisia eri alueiden ja
maiden kesken. Lisäksi tilastotietojen helppo saatavuus on oleellista tilastojen
laatua arvioitaessa. Laadukkaan tilaston on täytettävä käyttäjien tarpeet kaikkien
näiden kriteereiden mukaisesti. Tilastojen sisältöä ja laatua arvioidaan vuosittain
asiakkailta saadun palautteen ja yhteiskunnan kehittymisen myötä.
SVT-peruskriteerit
SVT-tilastojen on täytettävä SVT:n perus- ja laatukriteerit (Liite 3). Kriteerien tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää SVT-tilastojen käytettävyyttä yhteiskunnan tietotarpeisiin. Suomen virallisen tilaston neuvottelukunta on päivittänyt tilastoille
asettamiaan kriteereitä ja yhdenmukaistanut ne Eurostatin laatukriteerien kanssa
(Liite 2).
Laatukriteerien keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että tuotetut tilastot ovat
luotettavia, kattavia ja kaikkien saatavilla julkistamisajankohtana. Lisäksi tilastojen on kyettävä kuvaaman pitkän aikavälin trendejä ja olemaan yhteneväisiä käsitteiltään yli ajan.
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
18 (37)
5.4. Tietosuojaus ja tietojen luovuttaminen
Tiedonantajien luottamus viranomaisen toimintaan on pidettävä korkealla tasolla,
jotta kattava ja luotettava tietojen kerääminen voi onnistua. Tietosuojaus ja tietojen luovuttaminen ovat tilastotoimessa keskeisiä asioita, joita säädellään tarkasti
lainsäädännöllä. Tietosuojausta koskevat säädökset sisältyvät tilastolakiin
(280/2004, 12-13§), henkilötietolakiin (523/1999), julkisuuslakiin (621/1999),
Neuvoston asetukseen yhteisön tilastoista (322/97, artiklat 13-18)4 sekä Neuvoston asetukseen salassa pidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle (1588/90, artikla 3).
Tietosuojauksesta on laadittu Tikessä oma tietosuojausohje, josta on tehty tiivistelmä asiakkaita varten (liite 3). Tikellä on myös tiedonluovutusohje, joka määrittää hallinnollisten ja tilastollisten tietojen luovuttamisessa noudatettavat periaatteet ja käytännöt. Perusperiaate on, ettei tilastotarkoituksiin kerättyjä tietoja saa
luovuttaa käytettäväksi tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai muussa tiedon kohdetta koskevassa asian käsittelyssä. Yksikkötason tietojen luovuttaminen on kuitenkin mahdollista a) tutkimustarkoituksiin tai b) toiselle tilastoviranomaiselle.
Maaseutuelinkeinotilastolain 3 §:n mukaan Tike voi luovuttaa tieteellistä tutkimusta ja tilastollista selvitystä varten myös tunnistetiedoilla tiedot iästä, sukupuolesta, koulutuksesta ja ammatista. Tunnistetietoja ovat esim. tilatunnus, yritystunnus ja henkilötunnus. Tietoja voidaan luovuttaa vain, mikäli vastaanottajalla
on henkilörekisterilain mukainen oikeus kerätä ja tallettaa näitä tietoja. Tämä
voidaan varmistaa pyytämällä tietojen tilaajalta henkilötietolain mukainen rekisteriseloste. Tiken tilastopäällikkö päättää salassa pidettävien tilastotietojen luovuttamisesta.
Sitoutuminen kansainväliseen ISO/IEC 27001 -tietoturvastandardiin
Tiken tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä perustuu ISO/IEC 27001 –
standardiin. ISO/IEC 27001 on tietoturvallisuuden hallintajärjestelmiä koskeva
standardi, joka on harmonisoitu mm. ISO 9001 -standardin kanssa. Standardissa
esitetään ns. PDCA-malli eli ”suunnittele, toteuta, tarkista, kehitä”. Painopisteet
ovat riskien arvioinnissa, turvallisuussuunnittelussa, turvallisuuden toteutuksessa
sekä turvallisuuden hallinnassa ja uudelleenarvioinnissa.
Taulukko 1. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän keskeiset elementit
Plan – Suunnittele
Do – Toteuta
Check – Tarkista
Act - Kehitä
4
EU:n tilastoasetusta uudistetaan.
– Politiikka
– Nykytilanteen ja riskien arviointi
– Toimenpideohjelman laatiminen
– Resursointi
– Toimeenpano
– Seuranta
– Mittaaminen
– Auditointi
– Johdon katselmointi
– Korjaaminen ja ennaltaehkäisy
– Jatkuva parantaminen
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
19 (37)
5.5. Kansallinen ja kansainvälinen tilastoyhteistyö
Tike kehittää maataloustilastoja kansainvälisessä yhteistyössä muiden Euroopan
maataloustilastojen tuottajien kanssa. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat Eurostat
ja DG AGRI sekä lähialueiden Nordic- ja Baltic-Nordic -maataloustilastotuottajat.
YK:n ja FAO:n maataloustilastojen kansallinen minimikehikko kehittää maataloustilastojen ja maataloustuotteiden markkinatiedon vertailukelpoista, yhtenäisyyttä ja luotettavuutta. EU:n ja YK:n tilastojen käsitteiden ja määritelmien yhtenäisyyttä kehitetään kansainvälisessä tilastoyhteistyössä.
Tilastotiedon valossa on tärkeätä yhdistää tuotannontekijät omistussuhteisiin ja
maatilojen työvoimaan sekä arvioida koko elintarvikeketjua. Maailmanlaajuisesti
on korostettu myös viljelijäkotitalouksien, maatilojen työvoiman ja maaseudun
väestön hyvinvoinnin tilastointia. Elinolojen kansainvälisessä vertailussa on erittäin tärkeätä kehittää niin maatalouden omistussuhteiden tilastokäsitteitä kuin
maataloustulojen tilastointia. Elintarvikeketju kattaa tuotannon, jalostuksen ja
vähittäiskaupan kaikki vaiheet kuljetuksineen. Globaaleilla elintarvikemarkkinoilla
on haasteena aikaansaada kansallisesti relevantteja tasetilastoja, joissa huomioidaan niin elintarvikkeiden kuin rehun kansainväliset markkinat.
Kehittyvien maiden maataloustilastoissa on huomattu vakavia puutteita. YK:n ja
FAOn globaali maatalouden ja maaseudun tilastojen kehittämisstrategia pyrkii
edistämään maataloustilastojen systemaattista kehittämistä.
Kuvio 3. Yhteistyö korostuu maataloustilastotuotannossa
Asiakkaat - Tiedonantajat - Organisaatiot - Käyttäjät
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
20 (37)
Eurostat
Eurostatin pysyvä maataloustilastokomitea (SCAS= Standing Committee on Agricultural Statistics, lyhenne ranskaksi CPSA) kokoontuu vuosittain 2 kertaa käsittelemään ajankohtaiseen lainsäädäntöön ja tilastotoimintaan liittyviä asioita.
Tiken tilastojohtaja edustaa Suomea Eurostatin pysyvässä maataloustilastokomiteassa ja vastaa sen alaisten työryhmien kansallisesta koordinoinnista. Komitean kokouksia valmistelee CPSA Partnership Group. Partnership Group koostuu eri Euroopan alueiden edustajista.
Maataloustilastokomitean alaisuudessa toimii lisäksi useita tilastokohtaisia työryhmiä, joiden työhön jäsenmaat osallistuvat aktiivisesti. Tilastoyhteistyöryhmiä
on ollut seuraavilta aihealueilta: Maatalouden tilinpito ja hinnat (Tilastokeskus ja
Tike), Maatalouden ympäristötilastot (Tike), Kotieläintilastot (Tike), Kalastus
(RKTL), Metsätilastot (METLA), Kasvitilastot (Tike ja TUKES), Maankäyttö ja
maanpeite (SYKE), Maaseudun kehityksen indikaattorit (Tike ja Tilastokeskus) ja
Maatalouden rakennetilastot (Tike).5 Lisäksi Tiken edustaja on luomutilastoinnin
työryhmässä, jota koordinoi elintarvikevalvontojen työryhmä (EVIRA). Vuonna
2011 on perustettu maatalouden ympäristöindikaattoreihin keskittyvä AEI-jaos,
joka kattaa myös kasvinsuojeluainetilastoinnin.
Tike kerää Suomen kommentit CPSA-kokoukseen kansallisessa CPSAverkostossa, jossa eri työryhmien Suomen edustajat kokoontuvat ja raportoivat
Eurostat työryhmien toiminnasta ja kansallisista näkemyksistä. CPSA-verkosto
kutsutaan koolle ennen CPSA-kokousta.
Lähialueyhteistyö ja muu tilastoalan yhteistyö
Pohjoismaista ja balttialaista yhteistyötä tehdään maataloustilastoinnissa noin 1–
2 vuoden välein järjestettävissä Nordic- sekä Baltic-Nordic -seminaareissa. Tike
on Nordic-verkoston Suomen edustaja ja Baltic-Nordic-verkoston puheenjohtaja.
Seminaareissa käsitellään ajankohtaisia tilastoasioita, suunnitellaan uusien tilastoalueiden tuotantoa sekä tilastomenetelmien kehittämistä.
Vuonna 2010 järjestettiin erityinen Baltic-Nordic seminaari tukemaan Maatalouslaskenta 2010 projektia Tallinnassa. Tike järjestää seuraavan Baltic-Nordic seminaarin lokakuussa vuonna 2012.
Vuoden 2011 Nordic-seminaari Oslossa järjestettiin yhtäaikaisesti Nordiska
Jordbruks Föreningenin kanssa, joka avasi dialogin tilaston tuottajien ja käyttäjien eli tutkimuksen (NJF-seminaari) kanssa. Lisäksi Britannia kutsuttiin seuraamaan seminaaria. Seuraava maataloustilastojen Nordic-seminaari järjestetään
Tanskassa vuonna 2013.
Tilastoalan yhteistyötä tehdään myös muiden maiden tilastovirastojen kanssa.
Mm. kirgisialaiset, unkarilaiset, turkkilaiset, venäläiset, japanilaiset ja armenialaiset tilastoasiantuntijat ovat tutustuneet Tiken tilastotoimintaan ja menetelmiin.
RKTL
METLA
TUKES
SYKE
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Metsäntutkimuslaitos
Turvallisuus ja kemikaalivirasto
Suomen ympäristökeskus
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
21 (37)
MMM tehtäväalueen tilastotoimen yhteistyöryhmä
Tiken kansallisen yhteistyön keskiössä on maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueella toimiva tilastotoimen yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmän tehtäväkenttään kuuluvat seuraavat tehtävät:
1. Uusien tilastoalueiden priorisointi ja kehittämistyön seuraaminen
2. Linjausten ja Suomen kantojen valmistelu keskeisillä EU:n tilastoalueilla
3. Tilastotuotannon priorisointi ja siihen liittyen muiden tiedontuotantotapojen
käyttökelpoisuuden arviointi (hallinnollinen tiedonkeruu, tutkimus)
4. Vaikuttaminen rekisterien kehittämiseen ja tietoaineiston pysyvyyteen
5. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tilastotoiminnan koordinointi,
laadun kehittäminen ja seuraaminen
6. Sähköisen asioinnin ja sähköisen tietopalvelun edistäminen
7. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tilastoinnin rationaalisuuden
edistäminen, ml. tilastoviranomaistoiminnan organisoinnin kehittämisehdotusten
laatiminen
8. Muut työryhmän määrittämät yhteistyö- ja kehittämisalueet.
Luonnonvarat ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä
Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) muodostavat
maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen seuraavat virastot ja laitokset: Elintarviketurvallisuusvirasto, Geodeettinen laitos, Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus.
Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen tilastoinnin kehittämiskohteet edellyttävät
yhteenliittymää laajempaa yhteistyötä. Tämän vuoksi Tilastokeskus ja Maa- ja
metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) ovat osallistuneet LYNETtilastoyhteistyöhön. Peruslähtökohtana tietoaineistojen ja tilastojen kehittämisessä on yhteensopivien avoimien järjestelmien rakentaminen ja yhteisten palvelurajapintojen perustaminen.
Kuvio 5. Lynet-tilastoyhteistyön asemointi kansallisessa tilastotoimessa
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
22 (37)
Teemat leikkaavat toiminta-alueen tilastojen sisältöalueet: luonnonvara-, elintarvike-, ympäristö- ja laatuketjun. LYNET-yhteistyössä voidaan ratkaista laajaa yhteistyötä edellyttäviä tilastointihankkeita kuten maanpeitteisyyden ja maankäytön
tilastointi, jota varten asetettiin työryhmä vuonna 2009.
LYNETin tilastoyhteistyössä on vahva kytkentä substanssitutkimukseen ja luonnonvaratiedonkeruuseen. Tietotarpeissa ympäristötiedon merkitys korostuu. Tavoitteena on edistää tietoaineistojen käytettävyyttä, saatavuutta ja käyttäjän
saamaa lisäarvoa. Uudet tilastoalueet vaativat sekä syvällistä substanssiosaamista että vankkaa tilastomenetelmien tuntemusta. Seuranta, tilastointi ja tutkimus haastavat toisiaan tässä tiedontuotannon kehityskaaressa, jotta tiedontuotanto on tehokasta ja informaatiokokonaisuus kattava.
Sidosryhmäyhteistyö
Tike järjestää säännöllisesti yhteistyöpalavereja ja etujärjestötilaisuuksia, joissa
käsitellään asiakkaiden tietotarpeita sekä esitellään uusia tiedonkeruita, tiedonkeruissa tapahtuvia muutoksia, tilastotoiminnan kehittymistä ja tulevaisuuden
suuntaviivoja. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat MMM, MTT, Mavi, Evira, VYR,
MTK, SLC, ETL, ProAgria ja Tilastokeskus, alan yritykset ja tutkimuslaitokset.
Sidosryhmien edustajia kutsutaan suurten kehittämishankkeiden ohjausryhmiin.
Lisäksi Tiken tilastoasiantuntijat osallistuvat ja esittelevät aktiivisesti Tiken tilastotuotantoa alansa kansallisissa kokouksissa ja tilaisuuksissa. Tavoitteena on lisätä maataloustilastojen käyttöä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Tilastoyhteistyö
Valtion tilastotoiminnan useat yhteistyömuodot tavoittelevat tietämyksen ja
osaamisen vaihtamiseen. Yhteistyötä on sekä yleisissä tilastoasioissa että tilastokohtaisissa substanssiasioissa. Tilastokeskus koordinoi tilastointia seuraavasti:

Tilastoalan EU-yhteistyöryhmä: käsittelee kansainvälisiä asioita, EUlainsäädäntöasioita ja Suomen linjauksia.

Tilastotoimen yhdyshenkilöfoorumi, johon osallistuvat kaikki tilastoja
tuottavat valtion viranomaiset.

SVT-neuvottelukunta: yhtenäistää virallisen tilaston julkistamista sekä
määrittelee kansalliset laatukriteerit. Neuvottelukunnan tavoitteena on
kehittää yhteisiä käytäntöjä tilastotuotantoprosessiin ja tiedottaa ennakoivasti kansainvälisestä yhteistyöstä.
5.6. Tilastotuotannon ja tilastojen laadun arviointimenetelmien kehittäminen
Tilastotuotannon ja tilastojen laatu on aina ollut tärkeää, mutta erityisen tärkeäksi
se on noussut viime vuosina, kun EU:n alueella on havaittu eräiden maiden tilastoissa suoranaisia virheitä. Eurostat edellyttää jäsenmaiden sitoutuvan jatkuvaan
laadunseurantaan ja tilastojen kehittämiseen.
Tilastojen läpivalaisu
Eurostat on kehittänyt tilastoprosessien laadun arviointia sekä kehittämistä varten itsearviointilomakkeen, jonka avulla eri aihealueiden tilastojen laatua tulisi
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
23 (37)
arvioida. Kukin osa-alue jakaantuu kysymyksiin, joiden avulla tilastotuotantoa
voidaan arvioida. Tämä tutkimus kattaa tilastotuotannon seuraavat osa-alueet:
1) päätös tiedonkeruusta,
2) tutkimussuunnitelman laatiminen,
3) tiedonkeruun toteutus,
4) tiedon tallennus ja prosessointi,
5) datan analysointi ja tulosten laatu,
6) dokumentointi ja julkaiseminen sekä
7) tilastojen kehittämistehtävät.
Läpivalaisu toteutetaan asiantuntijoiden vertaisarviona. Tikessä räätälöitiin
vuonna 2009 Tilastokeskuksen läpivalaisutoiminnan sekä DESAP-tutkimuksen
(European Self Assesment Checklist for Survey Managers) pohjalta oma lomake
Tiken tilastotuotannon arvioinnin tarpeisiin. Kokemusten pohjalta menetelmä otetaan osaksi Tiken tilastotuotannon kehittämisprosessia, jossa kehitetään kokonaisvaltaisesti laajempaa tilastokokonaisuutta. Vuonna 2009 läpivalaistiin Maatila- ja satotutkimus sekä vuonna 2010 Puutarhatilastot. Tämän pohjalta on käynnistetty puutarhatilastojen kehittämisprojekti. Vuonna 2012 katselmoidaan aiempien läpivalaisujen kehittämisehdotusten toteutumista.
SVT-itsearviointi
Vuonna 2012 Tikessä toteutetaan SVT-Neuvottelukunnan koordinoimana tilastotuotannon laadun itsearviointi.
6. Henkilöstö ja osaaminen
Tilastotoiminnan organisointi
Kuvio 13. Tiken palvelukartta
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
24 (37)
Kuvio 11: Tiken tilastotuotanto osana Tiken organisaatiota
Kuvio 12. Tiken perustehtävät
Henkilöstö
Tilasto-toimialueen henkilötyövuosi (htv)-kehys noudattaa tehtyjä TTSsuunnitelmia. Vuosina 2012-2013 lisätyövoimaa tarvitaan tilastotuotannon tuottavuushankkeisiin. Vuonna 2012 Tilasto-toimialueen htv-kehys on 30,5 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosilukuihin ei kuitenkaan sisälly tietojärjestelmien ylläpito
ja kehittäminen liittyen sähköisen asioinnin edistämiseen.
Tilastoviranomaisen tilastotyön henkilömäärä on laskenut vuodesta 2005:
1. tietojärjestelmien kehittäminen on tehostanut tilastotuotantoa
2. puhelinhaastatteluissa siirryttiin 2005 lähes kokonaan ostopalveluihin
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
25 (37)
3. tilastoprosesseja on selkeytetty ja nopeutettu
4. tilastoviranomaistoiminnan sisältöä on tarkennettu.
Tietojärjestelmien kehittäminen toisaalta vähentää Tilasto-toimialueen työpanosta, mutta tiedonantajien vastaustaakan keventämiseen tähtäävät toimet ja sähköiseen tiedonkeruuseen panostaminen vaativat lisäresursseja erityisesti tietohallintotehtäviin. Samalla tilastojen tietosisältö on kehittynyt edellyttäen yhä laajempaa ja syvällisempää substanssinhallintaa. Tilastojen tietosisällön muutokset
uudesta yhteisestä maatalouspolitiikan tarpeista tulevat lisäämään tilastojen tietosisällön suunnittelu ja määrittelytyötä vaikuttaen koko tilastotuotantoprosessiin
ja kaikkiin työvaiheisiin.
Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen
Tikessä laaditaan vuosittain suunnitelma osaamisen kehittämiseksi. Tikessä tuetaan omaehtoista opiskelua, tutkintojohteista opiskelua, ammatillista täydennyskoulutusta ja työssä oppimista. Haasteelliset tehtävänkuvat ja niiden muutokset
luovat aina oppimishaasteen. Itsenäisen asiantuntijatyön rinnalla korostetaan
yhä enemmän ryhmä- ja tiimityötä. Yhteiset areenat, kuten esimiesfoorumi, johtoryhmät sekä projekti- ja ryhmäkokoukset luovat mahdollisuuden yhteiseen oppimiseen ja jatkuvaan parantamiseen.
Omaehtoiseen opiskeluun saa käyttää työaikaa kaksi tuntia viikossa. Tutkintojohteiseen opiskeluun, josta tehdään erillinen sopimus, saa käyttää työaikaa
joustavasti 2 pv kuukaudessa.
Kehityskeskusteluissa asetetaan henkilökohtaiset osaamistavoitteet ja laaditaan
tavoitteiden mukainen kehittymissuunnitelma. Tämä edellyttää aktiivisuutta sekä
esimieheltä että alaiselta itseltään.
Osaamistarpeet tilastotuotannossa
Tilastotuotannossa vaaditaan useita taitoja hyvän ja laadukkaan tilaston tekemiseen. Perinteisesti on korostettu tilastojen menetelmä- ja substanssi- (maatalous-) osaamista, perus IT-osaamista, julkaisujen taitto-osaamista ja osaamista
lomakkeiden laatimisessa. Vahva substanssiosaaminen ja ilmiöalueen hyvä asiantuntemus on Tiken vahvuus maataloustilastotuottajana.
Tietotekniikan ja tilastotoiminnan kehittymisen myötä on tullut uusia osaamistarpeita seuraavilla alueilla: sähköisten tietopalvelujen (mm. internet, julkaisut, uutiskirjeet) kehittäminen, sähköinen tiedonkeruu, elintarviketurvallisuus ja elintarvikevalvonta, maatalouden ympäristövaikutukset ja maatalouden tuotantomenetelmät sekä tilastojen laadun kehittäminen. Tilastollisista menetelmistä tietosuojaus sekä massaeditointi ja -imputointi ovat uusia osaamisalueita.
Tiken organisaation kokonaisuus mahdollistaa IT-projektien ja ketterien ohjelmistotuotannon menetelmien soveltamisen tilastotuotannossa. Muutto uusiin toimitiloihin ja avokonttoriin vuoden 2011 alussa käynnisti osaltaan työtapojen uudelleen tarkastelua. Työtapojen kehittyminen mahdollistaa vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääntyminen, IT:n intensiiviselle hyödyntämiselle osana arkisia työtapoja sekä SCRUM-menetelmien käyttö kehittämisprojekteissa. Tavoitteena on
edistää työtyytyväisyyttä, tiedon siirtymistä, työn tuottavuutta, vuorovaikutusta ja
yhteistyötä.
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
26 (37)
Liite 1: Maataloustilastojen osalta voimassaolevat tilastoasetukset
Tiken tilastotoimi
 Laki maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta 1200/1992, annettu 4 joulukuuta 1992
 Laki maaseutuelinkeinotilastoista 1197/1996, annettu 20 päivänä joulukuuta 1996
 Tilastolaki 280/2004, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2004
 Laki maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä 25.4.2008/284
Euroopan Unionissa säädellään eri tilastoalueita omilla säädöksillään. Maataloustilastoinnin alueella huomioitavia ovat seuraavat säädökset:
I. Maatalouden rakenne
 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1166/2008, annettu 19 päivänä
marraskuuta 2008, maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 kumoamisesta
 Regulation (EC) No 1185/2009 of the European Parliament and of the Council concerning statistics on pesticides
II. Kasvituotanto
Peltokasvituotanto
 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 543/2009, annettu 18. päivänä
kesäkuuta 2009, kasvinviljelytilastoista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 837/90 ja
(ETY) N:o 959/93 kumoamisesta
Puutarhatuotanto
 Neuvoston asetus (EY) N:o 479/2008, annettu 29. huhtikuuta 2008, viinialan yhteisestä
markkinajärjestelystä, asetusten (EY) N:o 1493/1999, (EY) N:o 1782/2003, (EY) N:o
1290/2005 ja (EY) N:o 3/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2392/86 ja
(EY) N:o 1493/1999 kumoamisesta
 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 543/2009, annettu 18. päivänä
kesäkuuta 2009, kasvinviljelytilastoista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 837/90 ja
(ETY) N:o 959/93 kumoamisesta
 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1337/2011, annettu 13.12.2011
monivuotisten kasvien tilastoinnista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 357/79 ja Direktiivin 2001/109/EY kumoamisesta
III. Kotieläintuotanto
 Neuvoston direktiivi 97/77/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1997, sikatuotantoa, nautaeläintuotantoa ja lammas- ja vuohituotantoa koskevien tilastotietojen keruusta annettujen direktiivien 93/23/ETY, 93/24/ETY ja 93/25 ETY muuttamisesta
 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1165/2008, annettu 19 päivänä
marraskuuta 2008, kotieläin- ja lihatilastoista sekä neuvoston direktiivien 93/23/ETY,
93/24/ETY ja 93/25/ETY kumoamisesta
 Neuvoston direktiivi 96/16/EY, annettu 19 päivänä maaliskuuta 1996, maitoa ja maitovalmisteita koskevien tilastotietojen keruusta
 Neuvoston päätös 98/582/EY, tehty 6 päivänä lokakuuta 1998, maitoa ja maitovalmisteita koskevien tilastotietojen keruusta annetun neuvoston direktiivin 96/16/EY soveltamissäännöksistä tehdyn komission päätöksen 97/80/EY muuttamisesta
IV. Muut maataloustilastosäädökset
 72/279/ETY: Neuvoston päätös, tehty 31 päivänä heinäkuuta 1972, pysyvän maataloustilastokomitean perustamisesta



OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
27 (37)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 138/2004, annettu 5 päivänä joulukuuta 2003, maatalouden taloustileistä yhteisössä
Komission asetus (EY) N:o 1242/2008, annettu 8 päivänä joulukuuta 2008, yhteisön
maatilatypologiasta
Neuvoston asetus (EY) N:o 1217/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, verkoston luomisesta Euroopan yhteisön maatilojen tuloja ja taloutta koskevien kirjanpitotietojen keruuta varten
V. Muut tilastosäädökset
 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä
maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta
 KOM(2005) 217 lopullinen, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Kansallisten ja yhteisön tilastoviranomaisten riippumattomuudesta, koskemattomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta
 Neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007, annettu 22 päivänä lokakuuta 2007, maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus)
Maatalouden hintatilastoinnista ei ole tilastoasetuksia tai säädöksiä, mutta niitä käytetään
yleisesti EU:ssa maataloustilien laadintaan (EY) asetuksen mukaisesti, josta on säädetty
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 138/2004, annettu 5 päivänä
joulukuuta 2003, maatalouden taloustileistä.
Maaseudun kehittäminen (rural development statistics) ja elintarviketurvallisuus (food safety statistics) ovat tilastoalueita, joilla ei vielä ole voimassa olevaa säädöspohjaa.
Esillä on myös ollut säätää yhteisen harmonisoidun maatilarekisterin luominen jäsenmaihin
noudattaen yritysrekisteristä saatua mallia, mutta tässä ei ole asetusta valmistelussa.
1
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
28 (37)
Liite 2. Euroopan tilastojärjestelmän Käytännesäännöt
Käytännesääntöjen periaatteet on ryhmitelty institutionaalista ympäristön, tilastoprosessin ja tilastotietojen tuottamisen mukaan (KOM 217, 2005):
I. Institutionaalinen ympäristö
Periaate 1: Ammatillinen riippumattomuus – Euroopan tilastojen uskottavuus
varmistetaan tilastoviranomaisten ammatillisella riippumattomuudella politiikasta,
sääntelystä tai hallinnosta vastaavista muista yksiköistä ja elimistä sekä yksityisen sektorin toimijoista.
Periaate 2: Tiedonkeruuvaltuudet – Tilastoviranomaisilla on oltavat selvät juridiset valtuudet kerätä Euroopan tilastotarpeisiin tarkoitettuja tietoja. Hallinto, yritykset ja kotitaloudet sekä suuri yleisö voidaan lailla määrätä tilastoviranomaisen
pyynnöstä antamaan tietoja yhteisön tilastotarpeisiin.
Periaate 3: Resurssien riittävyys – Tilastoviranomaisten käytettävissä olevien resurssien on oltava sellaiset, että ne riittävät täyttämään Euroopan tilastoja koskevat vaatimukset.
Periaate 4: Laatuun sitoutuminen – Kaikki Euroopan tilastojärjestelmän jäsenet
sitoutuvat työskentelemään ja tekemään yhteistyötä Euroopan tilastojärjestelmän laatujulistuksen periaatteiden mukaisesti.
Periaate 5: Tilastosalaisuus – Tietojen toimittajien (kotitalouksien, yritysten, hallinnon sekä muiden vastaajien) yksityisyys, niiden tuottaman tiedon salassapito
ja tiedon käyttäminen ainoastaan tilastotarkoituksiin on taattava ehdottomasti.
Periaate 6: Puolueettomuus ja objektiivisuus – Tilastoviranomaisten on tuotettava ja levitettävä Euroopan tilastoja tieteellistä riippumattomuutta noudattaen objektiivisella, ammattimaisella ja avoimella tavalla, joka kohtelee kaikkia käyttäjiä
tasavertaisina.
II. Tilastoprosessit
Periaate 7: Pätevät menetelmät – Korkealaatuisten tilastojen tukena on oltava
pätevät menetelmät. Tämä edellyttää riittäviä välineitä, menettelyjä ja asiantuntemusta.
Periaate 8: Asianmukaiset tilastolliset menettelyt – Korkealaatuisten tilastojen
tukena käytetään asianmukaisia tilastollisia menettelyjä tiedonkeruusta tiedon
validointiin.
Periaate 9: Kohtuullinen vastaustaakka – Vastaustaakan olisi oltava suhteessa
käyttäjien tarpeisiin ja säilyttävä kohtuullisena. Tilastoviranomainen seuraa vastaustaakkaa ja asettaa tavoitteita sen vähentämiseksi.
Periaate 10: Kustannustehokkuus – Resursseja on käytettävä tehokkaasti.
III. Tilastotietojen tuottaminen
Periaate 11: Relevanssi – Yhteisön tilastojen on täytettävä käyttäjien tarpeet.
Periaate 12: Tarkkuus ja luotettavuus – Yhteisön tilastojen on kuvattava todellisuutta tarkasti ja luotettavasti.
Periaate 13: Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus – Yhteisön tilastot on levitettävä
ajantasaisina ja oikea-aikaisina.
Periaate 14: Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus – Yhteisön tilastojen tulee olla sisäisesti ja ajallisesti yhtenäiset sekä alueiden ja maiden kesken vertailukelpoisia.
Eri lähteistä peräisin olevia tietoja tulisi voida yhdistää ja käyttää yhteisesti.
Periaate 15: Saatavuus ja selkeys – Yhteisön tilastot olisi esitettävä selkeässä ja
ymmärrettävässä muodossa, levitettävä sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja niiden sekä niitä tukevan metatiedon ja ohjeiden tulisi olla tasapuolisesti
saatavilla.
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
29 (37)
Liite 3. Suomen Virallisen Tilaston (SVT) perus- ja laatukriteerit
Tilastojen peruskriteerit
Peruskriteeri 1: Tilaston on tuottanut virasto tai laitos, joka kuuluu Tilastokeskuksen ylläpitämään luetteloon SVT-tuottajista.
Peruskriteeri 2: Julkaiseva organisaatio vastaa tilaston sisällöstä ja tietojen oikeellisuudesta taaten näin jatkuvuuden ko. tilaston tuottamiselle. SVT-tilastoa ei
voida julkaista henkilön nimellä.
Peruskriteeri 3: SVT-tilastoon liittyy SVT-neuvottelukunnan hyväksymä ajantasainen laatuseloste.
Tilastojen laatukriteerit
SVT:n laatukriteerit ovat yhtenevät Euroopan tilastolain laatukriteerien kanssa
(223/2009). Tulosten laadun takaamiseksi Euroopan tilastoja kehitetään, tuotetaan ja jaetaan samanlaisten standardien ja yhdenmukaistettujen menetelmien
pohjalta. Tässä suhteessa sovelletaan seuraavia laatukriteerejä:
1. Relevanssi: SVT-tilasto sisältää olennaisia ja valtakunnallisesti kattavia tietoja edustamastaan aihealueesta yhteiskunnan tarpeisiin.
2. Tarkkuus ja luotettavuus: SVT-tilasto kuvaa täsmällisesti ja luotettavasti tilastoitavaa ilmiötä, sen tilaa ja muutoksia. Tilastointimenetelmistä on esitettävä
selkeä kuvaus sekä mahdolliset tilaston epävarmuustekijät on analysoitava ja
raportoitava. Tilastossa mahdollisesti havaittujen virheiden oikaisussa menetellään SVT-neuvottelukunnan hyväksymän suosituksen mukaisesti.
3. Ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus: SVT-tilastojen tiedot ovat mahdollisimman ajantasaisia ja niiden julkistamisajankohdan pitää olla ennakkoon tiedossa
ja julkaistuna julkaisijan ylläpitämässä julkistamiskalenterissa, jonka menettelytavat noudattavat SVT-neuvottelukunnan ohjeita.
4. Yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus: SVT-tilastot ovat keskenään loogisesti
konsistentteja sekä mahdollisimman vertailukelpoisia yli ajan ja alueellisesti. Tilastoissa käytetään yleisiä ja vakiintuneita pääasiassa kansainvälisiä käsitteitä ja
tilastoluokituksia. Tilaston yhtenäisyyteen ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat tekijät on dokumentoitava ja niistä on tilastossa kerrottava. Määritelmällisesti toisistaan poikkeavat tiedot, jotka kuvaavat samaa ilmiötä, tulee selkeyttää eri käsittein.
5. Saatavuus ja selkeys: SVT-tilastot on esitettävä selkeässä, läpinäkyvässä ja
ymmärrettävässä muodossa, levitettävä sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja niiden sekä niitä tukevan metatiedon ja käyttäjille suunnattujen ohjeiden
on oltava yleisesti saatavilla.
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
30 (37)
Liite 4: Tietosuoja Tiken tilastoissa
Tämän tilastollisen tiedon suojausta käsittelevän ohjeen tarkoituksena on lyhyesti kuvata asiakkaille ja muille sidosryhmille keskeiset tilastollista tietosuojausta
määrittävät periaatteet ja käytännöt, jotka ovat käytössä Tikessä.
1. Tilastotoimintaa ohjaavat säännökset ja periaatteet
Tilastotoiminnan arvopäämääränä on puolueettoman, monipuolisen ja luotettavan kuvan antaminen yhteiskunnasta tietojen kohteiden tietosuojaa kunnioittaen
ja tasapuolisesti asiakkaita kohdellen.
Tiken tilastopalvelut noudattaa tilastotoimessaan seuraavia periaatteita joissa on
säädetty tilastollisesta tietosuojauksesta.
1) Yhdistyneiden kansakuntien tilastokomissio hyväksyi vuonna 1994 viralliselle
tilastolle 10 perusperiaatetta, jotka ovat saatavilla internetistä osoitteesta
(http://unstats.un.org/unsd/statcom/doc94/e1994.htm). Kuudennen perusperiaatteen mukaan tilastotoimessa on yksikkötietoja koskeva tiukka tietosuoja ja vaatimus, että yksikkötietoja käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin.
2) Tilastotoimea koskevia tietosuojasäännöksiä käsitellään myös Tilastolaissa
(280/2004), Euroopan Neuvoston asetuksessa (EY) 322/97 yhteisön tilastoista
sekä henkilötietolaissa (523/1999) ja laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta asetuksineen (621/1999 ja 1030/1999). Lakien ja asetusten lisäksi tietosuojaan liittyviä ohjeita on antanut Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä (VAHTI). VAHTI:n ohjeista tilastotointa koskevat lähinnä Valtionhallinnon tietoaineistojen käsittelyn tietoturvallisuusohje (Valtiovarainministeriö, 2000) sekä
Arkaluonteiset kansainväliset tietoaineistot (Valtiovarainministeriö, 2002). (Tilastokeskus, 2007).
3) Tilastoammattilaisten ammattieettisen oppaan mukaan tilastojen julkistamisen
pääsääntönä on yksittäisen tilastoyksikön ominaisuuksia koskevien tietojen suojaaminen. Tilastotietoja saa julkaista vain siten, ettei niistä paljastu luottamuksellisia tietoja esimerkiksi vertailemalla niitä muihin tietoihin. Tietoja ei pidetä tunnistettavissa olevina silloin, kun tunnistaminen vaatisi kohtuuttomasti aikaa, kustannuksia tai työvoimaa. (Tilastokeskus, 2006).
2. Tilastotietojen luovutuksen ja julkaisemisen yleisperiaatteet
Yksikkötason tietojen luovutus
Yleisenä periaatteena on, että yksikkötason tilastotietoa ei luovuteta tunnistettavassa muodossa ulkopuolisille. Tilastolain 18§ kuvaa, mitkä tiedot ovat julkisia ja
aina luovutettavissa. Tilastolain 13 §:n mukaan Tike tilastoviranomaisena voi
luovuttaa salassa pidettäviä yksikkötason tietoja muille tilastoviranomaisille tai
tieteellistä tutkimusta tai tilastollisia selvityksiä varten. Tällöinkin pyritään siihen,
että yksikkötason tiedot luovutetaan ilman tunnistetietoja.
Yksikkötason tietojen luovuttaminen on myös mahdollista tiedonantajan suostumuksella tiedonantajan antaman valtakirjan nojalla. Valtakirjamenettelyä voidaan
käyttää tietojen eteenpäin luovutuksen osalta silloin kun tietojen saaja ei käytä
tietoja tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai muissa vastaavissa toiminnoissa.
Yksikkötason tietojen tarvitsijat hakevat tilastotietojen luovutuslupaa Tiken tilastoyksiköltä. Tilastoyksikön päällikkö tekee päätöksen tietojen luovuttamisesta.
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
31 (37)
Tilastolliset tietosuojamenetelmät
Tilastotaulukot laaditaan siten, ettei niistä suoraan tai välillisesti ole tunnistettavissa tiedonantajat ja heidän antamansa tiedot. Jos tieto on tilastolain mukaan
kuitenkin julkinen, ei edellä mainittua kieltoa sovelleta. Salassa pidettävien tietojen paljastuminen tietoja julkaistaessa voidaan estää käyttämällä tilastollisia tietosuojamenetelmiä.
Tilastotaulukon tai sen solun tietosuojatarpeen määrittelemisessä voidaan käyttää erilaisia menetelmiä kuten:
1. Tapausten määrä solussa: Tämä menetelmä on laajasti käytössä. Kunkin tilaston osalta määritetään kuinka monta tapausta on solussa oltava, jotta tiedot
voidaan julkaista. Yleisesti on käytössä kolmen tilastoyksikön raja tiedon julkaisemiselle.
2. Solun tapausten hallitsevuus: Hallitsevuudella eli dominanssilla tarkoitetaan
sitä, että jonkun tiedonantajan tiedot hallitsevat solun tietosisältöä. Dominanssin
osalta ei suoraan ole käytössä tiettyä rajaa vaan se on määriteltävä kunkin tilastointialueen osalta erikseen huomioiden tilastoitavan asian arkaluonteisuus ja
yhteiskunnallinen merkittävyys.
3. Tiedonantajien lukumäärän salaaminen: Olettamuksena tässä suojausmenetelmässä on, että tiedonantajien lukumäärän salaaminen ei paljasta yksikkötasolla tiedonantajia ja heidän tietojaan. Tällöin tilastossa salataan esimerkiksi
maatilojen tai yritysten lukumäärä, jotka tiedot ovat antaneet.
Tietosuojamenetelmän valinta
Tietosuojamenetelmää valittaessa tulee kiinnittää huomio tietojen laatuun kuten
taulukon muuttujien arkaluonteisuuteen, perusjoukon suuruuteen, muuttujien
määrään, tilastointialueen kokoon ja tarkkuuteen sekä erilaisten menetelmien
vaikutukseen tilastojen sisältöön.
Salaustavan valintaan vaikuttaa aina se, kuinka julkisesta ja/tai arkaluonteisesta
tiedosta on kyse, mikä on tilastoitava ilmiöalue ja mikä on tilaston referenssiperiodi eli kuinka usein tilasto julkaistaan (kuukausittain, neljännesvuosittain, puolivuosittain, vuosittain).
Yksiselitteistä kaikille tilastoille sopivaa tietosuojausta on vaikea antaa. Kukin tilastotaulukko on syytä arvioida
itsenäisesti tilastoperiaatteita noudattaen.
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
32 (37)
Liite 5: Tiken tilastotiedonkeruut
I.
Maatalouden rakenne
Maatalouslaskenta
joka kymmenes vuosi (2010-2011, 2020)
Rakennetutkimus
joka kolmas vuosi (2013, 2016)
Maatilarekisterin täydennyskysely
vuosittain
II. Peltokasvituotanto
Ennakkosatokysely
heinäkuu ja elokuu/vuosi
Satotutkimus
lokakuu/vuosi
Maatilatutkimus
kaksi kertaa vuodessa (heinäkuu ja
joulu/tammikuu)
Ruokaperunan varastokysely
kaksi kertaa vuodessa
Viljan osto-, käyttö- ja varastokysely
neljännesvuosittain/varastokysely
kaksi kertaa vuodessa
Kysely myllyjen viljan ostosta ja käytöstä
kk
III. Kotieläintuotanto
Maidon ja maitotuotteiden tuotanto- ja tuottajahintakysely
kk
Teurastusmäärien ja lihan tuottajahintojen kysely
kk
Lihan varastokysely
kk
Kananmunien tuotantomäärän kysely
neljännesvuosittain
IV. Puutarhatuotanto
Puutarhatutkimus
vuosittain
V. Maataloustuotteiden hinnat
Viljan, rypsin ja rapsin tuottajahintakysely
kk
Ruokaperunan tuottajahintakysely
kk
Kananmunien tuottajahintojen ja tuotantomäärien kysely
kk
Maidon jälkitilikysely
huhtikuu/vuosi
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
33 (37)
Liite 6. Tiken tilastojen kuvaukset 2012
I. Maatilat
Maatilojen rakenne (SVT)
Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen maatalouden tila-, omistus- ja tuotantorakenteesta
sekä viljelijöiden lukumäärästä ja ikärakenteesta. Tilasto sisältää tiedot maatilojen lukumäärästä, maankäytöstä, keskimääräisestä peltoalasta, tuotantosuunnasta ja viljelijöiden
lukumäärästä ja ikärakenteesta. Tilaston lähteenä käytetään maatilarekisteriä, johon kootaan vuosittain tiedot kaikista Suomessa maataloustuotantoa harjoittavista maatiloista.
Maatalouden rakennetutkimus (SVT)
Maatalouden rakennetutkimus on vertailukelpoinen tilasto kaikkien Euroopan talousalueen maiden maatilojen ja puutarhayritysten rakenteesta. Tilasto sisältää tietoja maatilojen
lukumäärästä, tuotantosuunnasta, omistusmuodosta, maankäytöstä, kasvinviljelystä, kotieläintuotannosta, viljelijöistä ja maatilojen muusta työvoimasta, maataloustöihin käytetystä työajasta, maatilan ulkopuolisesta työssäkäynnistä, maatilojen muusta yritystoiminnasta, luomutuotannosta, maatilan koneista ja laitteista, lantaloista ja kasteltavissa olevasta pinta-alasta. Maatalouden rakennetutkimus tehdään 2 - 3 vuoden välein.
II. Peltokasvituotanto
Ennakkosatotilastot (SVT)
Tilasto sisältää tärkeimpien viljelykasvien ennakkosatotiedot Suomessa heinä- ja elokuussa. Tilastossa ovat mukana viljakasveista syys- ja kevätvehnä, ruis, ohra, kaura ja
seosvilja. Muita kasviryhmiä ovat rypsi, peruna, sokerijuurikas, herne sekä nurmikasveista
kuivaheinä ja säilörehu. Viljelykasvien sato on ilmoitettu sekä kiloina hehtaaria kohti että
kokonaissatona miljoonina kiloina.
Satotilasto (SVT)
Tilasto sisältää tärkeimpien viljelykasvien satotiedot Suomessa. Tilastossa ovat mukana
mm. viljakasvit (vehnä, ruis, ohra, kaura, muu vilja), rypsi, rapsi, peruna, sokerijuurikas ja
nurmikasvit (timoteinsiemen, kuivaheinä, niittorehu ja säilörehu). Lisäksi kysytään vihantavilja-, kokoviljasäilörehu- ja tuoresäilöviljasato. Viljelykasvien sato on ilmoitettu sekä
hehtaaria kohti kiloina että kokonaissatona miljoonina kiloina. Lisäksi nurmista on ilmoitettu sadon kuiva-ainepitoisuus.
Luomusatotilasto
Tilasto sisältää tietoja viljojen, rypsin, perunan, herneen, heinän ja säilörehun korjuualoista ja satomääristä. Tilasto sisältää myös tietoja sadonkäytöstä maatilalla joko luomuna tai
tavanomaisena sekä tietoja sadon myynnistä maatilalta joko luomuna tai tavanomaisena.
Kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuoden 2006 sadosta.
Käytössä oleva maatalousmaa (SVT)
Tilasto sisältää tiedot tärkeimpien viljelykasvien viljelyalasta, kesannosta ja muun maatalousmaan alasta Suomessa. Tilasto sisältää Suomessa yleisimmin viljeltävien kasvilajien
viljelyalat. Kunkin kasvin viljelyala on esitetty tuhansina hehtaareina.
Ennakollinen syyskylvöala
Tilasto sisältää arvion syysvehnän ja -rukiin kylvöalasta. Tilaston keräämisellä pyritään
arvioimaan syysviljojen kylvöala jo kylvövuoden aikana. Tilasto sisältää arvion syysvehnän ja -rukiin kylvöalasta. Lisäksi vuodesta 2003 tilasto on sisältänyt tiedon, kuinka suuri
osuus kylvöalasta on suorakylvetty
Maatilojen sadonkäyttö (SVT)
Tilasto sisältää viljan (vehnä, ohra, kaura, ruis) ja perunan varasto-, hankinta- ja käyttömäärät maatiloilla sato- ja kalenterivuosittain.
Ruokaperunan varastotilasto
Ruokaperunan varastotilasto kertoo maatilojen varastoissa olevan ruoka- ja ruokateollisuusperunamäärän 15.10. ja 15.1. sekä niiden keskimääräisen satotason.
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
34 (37)
Teollisuuden ja kaupan viljan osto-, käyttö- ja varastotilastot (SVT)
Tilasto sisältää viljaa suoraan viljelijöiltä ostavien tahojen viljan ja rypsin/rapsin ostomäärät neljännesvuosittain, viljaa käyttävän teollisuuden käyttömäärät neljännesvuosittain sekä viljaa ostavien ja käyttävien tahojen viljan ja rypsin/rapsin varastomäärät kaksi kertaa
vuodessa.
Viljatase
Viljatase kuvaa viljan tuotantoa ja kulutusta Suomessa. Taseeseen kootaan tilastotiedot
viljan tuotannosta, käytöstä ja kulutuksesta satovuoden aikana. Tilaston tiedot perustuvat
maatilatutkimuksen, yritystiedusteluiden ja Tullihallituksen tietoihin.
III. Kotieläintuotanto
Maito- ja maitotuotetilasto (SVT)
Tilasto sisältää tietoja maidontuotannosta, tuotetun luomumaidon määrästä, maidontuottajien lukumääristä sekä maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksista. Lisäksi tilasto sisältää
tietoja tuoretuotteiden valmistusmääristä sekä voin, juustojen ja jauheiden valmistusmääristä, kotimaan myynneistä ja varastoista. Vuositasolla julkaistaan myös tietoja maidon
käytöstä maatilalla ja lypsylehmien keskituotoksesta. Maidon käyttö maatilalla jaotellaan
maidon käyttöön maatilojen ruokataloudessa, kotieläimille annettuun maitoon sekä muuhun käyttöön. Muu käyttö sisältää muun muassa maidon suoramyynnin sekä maidon käytön kotivoin ja –juuston valmistukseen.
Alueittainen maidontuotanto (SVT)
Tilasto sisältää maatiloilta meijeriin toimitetun maitomäärän sekä maidontuottajien lukumäärän kiintiökaudella ja vuositasolla. Kiintiökausi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3. Maidontuotantomäärät esitetään tilastossa litroina ja maidonlähettäjien lukumäärä kappaleina.
Lihantuotanto (SVT)
Tilasto sisältää teurastettujen nautojen, sikojen, lampaiden, vuohien, hevosten ja siipikarjan ruhojen kappalemäärät, kilomäärät ja keskiruhopainot. Lisäksi tilasto sisältää tuottajahinnat naudan-, sian-, lampaan- ja siipikarjanlihasta. Määriin sisältyvät teuraseläimet, jotka teurastamo on ostanut tuottajilta, teuraseläimet, jotka on teurastettu teurastamon
omasta tuotannosta, tuottajapalautukset sekä tuottajille suoritetut rahtiteurastukset. Teurasmäärät eivät sisällä lihantarkastuksessa hylättyjä ruhoja eikä hylätyn lihan määrää.
Vuositasolla tilasto sisältää lisäksi nautojen, sikojen ja lampaiden teurastukset maatiloilla.
Alueittainen lihantuotanto (SVT)
Tilasto sisältää teurastamoissa teurastettujen naudan-, sian- ja lampaanruhojen kappaleja kilomäärät. Lihantuotantomääriin sisältyvät teuraseläimet, jotka teurastamo on itse ostanut tuottajilta ja eläimet, jotka on teurastettu teurastamon omasta tuotannosta sekä tuottajapalautukset. Naudanlihantuotannon osalta on erikseen alueittaiset tiedot sonnin-,
lehmän- ja hiehonlihasta. Alueittainen sianlihantuotanto sisältää lihasikojen, emakoiden ja
karjujen teurastukset ja alueittainen lampaanlihantuotanto karitsoiden ja lampaiden teurastukset.
Kananmunien tuotanto (SVT)
Kananmunien tuotantotilasto sisältää kuukausitasolla tietoja pakattujen A- ja B-luokan kananmunien määristä sekä vuositason tiedon kananmunien käyttömäärästä maatiloilla.
Tiedot perustuvat pakkaamoilta neljä kertaa vuodessa kerättäviin tietoihin ja maatilatutkimukseen.
Kotieläinten lukumäärä (SVT)
Kotieläinten lukumäärätilasto sisältää nautojen, sikojen, lampaiden, vuohien, siipikarjan ja
maatilalla olevien hevosten lukumäärät alueittain. Kotieläinten lukumäärät tilastoidaan
eläinlajista riippuen 1.4. tai 1.5. ja 1.12. Nautojen osalta tilastossa esitetään erikseen
lehmien, emolehmien, sonnien, hiehojen ja vasikoiden lukumäärät. Sikojen osalta tilasto
sisältää lukumäärät emakoista, karjuista, lihasioista ja porsaista. Siipikarjan osalta tilastoidaan erikseen kanojen, kananpoikasten, kukkojen, broilereiden, kalkkunoiden ja muun
siipikarjan lukumäärät.
OHJELMA
67709
2.4.2012
JULKINEN
35 (37)
IV. Puutarhatuotanto
Puutarhatilastot (SVT)
Tilasto kuvaa kaupallista tuotantoa harjoittavien puutarhayritysten rakennetta sekä tuotantoa avomaalla, kasvihuoneissa ja sieniviljelmillä. Tilasto sisältää avomaalla ja kasvihuoneissa viljeltävien puutarhakasvien pinta-ala- ja satotiedot. Kysely tehdään kokonaistutkimuksena vuosittain, paitsi kasvihuoneiden energiankäyttö ja amppelikasvien viljely vuorovuosina joka toinen vuosi.
Omenapuutilasto (SVT)
Tilasto kuvaa kaupallista tuotantoa harjoittavien omenaviljelmien lajikkeita, istutustiheyttä
ja puiden ikää. Tilasto tehdään EU-direktiivin määräämänä (Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivi 2001/109/EY). Suomessa se kohdistuu ainoastaan omenan tuotantoon.
V. Maataloustuotteiden hinnat
Maataloustuotteiden tuottajahinnat (SVT)
Maataloustuotteiden tuottajahinnat -tilasto mittaa maanviljelijöiden maataloustuotteista
saamia hintoja. Tilasto sisältää maidon, lihan, kananmunien, viljan, rypsin ja rapsin sekä
ruokaperunan tuottajahinnat. Tiedot esitetään sekä kuukausi- että vuosihintoina.
VI. Muut tilastot
Ravintotase
Ravintotase on vuosittain tehtävä taseen muotoinen kokonaislaskelma, jossa selvitetään
eri ravintoaineiden tuotanto, varastomuutokset, vienti- ja tuontimäärät sekä kotimainen
käyttö (siemen-, rehu-, elintarviketeollisuus-, non food –teollisuus- ja ruokakäyttö) sekä
elintarvikkeiden kulutus henkeä kohti. Ravintotaseen tärkeimpiä tietolähteitä ovat Tiken
tuotanto- ja satotilastot ja maatilatutkimukset sekä Tullihallituksen ulkomaankauppatilastot, Elintarviketeollisuusliitto ry:n kotimaan myyntitilastot sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastot.
Elintarviketurvallisuustilastot
Elintarviketurvallisuustilastoihin lukeutuvat tilastot koko elintarvikeketjusta, sen toiminnasta sekä turvallisuudesta ja elintarvikeketjun valvonnasta. Näistä tilastotiedoista on suunniteltu erilaisia valvonnan toimivuutta kuvaavia indikaattoreita. Tike julkaisee vuosittain Pellolta pöytään -tilastojulkaisun, johon on kerätty saatavilla olevat tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka avulla ilmiötä voidaan tarkastella syvällisemmin. Elintarviketurvallisuudesta vastaa Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Euroopan tasolla European
Food Safety Authority EFSA, joiden raportit ovat Tiken julkaiseman Pellolta Pöytään tilastojulkaisun tärkeimpiä tietolähteitä.