Logistiikka-alueen liikenneverkosto

Logistiikka-alueen liikenneverkosto
Tavoite ja kohderyhmä. Tämän tietokortin tarkoituksena on määritellä toimenpiteitä, joilla logistiikka-alueen
liikenneverkoston turvallisuutta ja sujuvuutta voidaan parantaa. Logistiikka-alueella tarkoitetaan tässä yhteydessä
logistiikkatoiminnoille varattua erittäin laajaa kokonaisuutta (koko satoja hehtaareita, tuhansia työpaikkoja, kymmeniä
yrityksiä). Näkökulma on alueellinen, ei alueelle sijoittautuvan, yksittäisen yrityksen. Kortti on tarkoitettu ensisijaisesti
logistiikka-alueiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavien tahojen käyttöön. Tämä kortti on kiinteässä yhteydessä
Logistiikka-alueen katujen ja liittymien mitoitus – korttiin, joten niihin kannattaa tutustua yhdessä.
Liikenneverkko ja logistiikka-alueen turvallisuus. Logistiikka-alueen liikenneverkosto on osa alueen kriittistä
infrastruktuuria, jonka tulee toimia kaikissa olosuhteissa. Liikenneverkkoratkaisut toimintojen sijoittelun ohella pitkälti
määrittelevät alueen liikennesujuvuuden ja -turvallisuuden tason. Jos alueen kehittymistä ei ohjata suunnitelmallisesti, voi
esim. toimintojen harkitsematon sekoittuminen tai katuverkon jäsentelyvirheiden korjaaminen myöhemmin osoittautua
hyvin kalliiksi tai jopa mahdottomaksi toteuttaa. Tällä on suuri merkitys laajalla logistiikka-alueella, jonka liikennetiheys
vuorokaudessa nousee tuhansiin raskaisiin ajoneuvoihin. Erittäin tärkeää on suunnitella koko liikenneverkosto
rengasperiaatteen
mukaisesti,
sillä
muutoin
alueen
toiminta
kokonaisuudessaan
voi
estyä
esim.
liikenneonnettomuustilanteessa. Lisäksi rengasperiaatteella voidaan minimoida erittäin riskialtis raskaan liikenteen
peruutustarve.
Suositus logistiikka-alueen liikenneverkosta. Logistiikka-alue poikkeaa toiminnallisesti merkittävästi asuin- tai keskustaalueesta, joten siellä ei voida soveltaa yleisiä mitoitusnormeja. Myöskään sellaisenaan teollisuusalueiden tai esim. paljon
tilaa vaativien kaupallisten keskittymien suunnittelumetodeja ei tule kopioida vaikka niiden suunnittelussa on
yhtäläisyyksiä. Pääsääntöisesti logistiikka-alueen katumitoituksen tulee olla leveämpää. Logistiikka-alueen katujen ja
liittymien mitoittaminen – tietokortissa on tarkemmin kuvattu ko. aiheita. Logistiikka-alueen liikenneverkosto tulee aina
”räätälöidä” painottaen kullekin kohteelle ominaisia toimintatapoja ja alueellisia erityispiirteitä. Suunnittelussa tulee
huomioida seuraavia yleisiä periaatteita:
 Liikenneverkko on oltava toteutettavissa vaiheittain alueen rakentuessa vuosien saatossa ja suunnitelmien tulee
joustaa muutostilanteissa
 Toimintojen sijoittelu liikennemäärän suhteen (paljon liikennettä aikaansaavat toiminnot pääväylien varteen ja
lähelle sisääntuloliittymää)
 Liikenteellisten riskikohteiden minimointi (katuverkon rakenne ja mitoitus)
 Tarpeettoman liikenteen minimointi (opastusjärjestelyt)
 Ruuhkapiikkien tasaaminen (raskaan liikenteen odotusalueet)
 Joustavat turvajärjestelyt (portti- ja kulunvalvontajärjestelmät)
 Raskaan liikenteen peruutustarpeen minimointi (ei päättyviä katuja tai kunnolliset kääntöpaikat)
 Vaihtoehtoisten reittien olemassaolo (rengasperiaate; jokaiselle kiinteistölle olisi päästävä kahta eri reittiä
vähintäänkin pelastuslaitoksen kalustolla)
 Pelastustiet osa normaalia liikenneverkkoa; niistä ei tule aiheutua erikoisratkaisuja ajoväylillä tai rakennuksissa
 Selkeä alueopastus tarpeen mukaan eri kielillä
Suosituksesta aiheutuvat hyödyt. Raskaan kaluston vaatimukset huomioimalla alue profiloituu selvästi tavallisesta
teollisuusalueesta logistiikkatoiminnoille tarkoitetuksi alueeksi.
Alueen kehittäjätahoille
 Suunnittelemalla alue alusta alkaen logistiikan erityispiirteet huomioiden voidaan liikenneverkosto rakentaa
kerralla raskaan kaluston vaatimukset täyttäväksi (toisin sanoen voidaan välttää myöhemmin tehtäviä kalliita
korjauksia)
 Voidaan osoittaa sijoittumista harkitseville yrityksille, että yritysten näkökulmasta yksi alueen tärkeimmistä
alueellisista tekijöistä (katujärjestelyt) on suunniteltu ja räätälöity raskaan liikenteen vaatimuksiin
 Voidaan osoittaa viranomaisille (erityisesti pelastusviranomaisille), että alueen katuverkko mahdollistaa
hätätilanteissa toimimisen
Alueelle sijoittuville yrityksille
 Alueen tieverkko on rakennettu niin, että siitä ei aiheudu ylimääräistä riskiä yrityksen toiminnalle (tällä voi olla
erityistä merkitystä silloin, jos suuri kansainvälinen konserni tekee alueriskienarvioinnin ennen lopullista
sijoittautumispäätöstään)
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Destia Oy & Sito Tampere Oy
1(5)
Liikenneverkon vaiheittainen toteutus. Verkon karkean tason rakenne- ja mitoitussuunnitelma on lähtökohta katuverkon
rakentamiselle. Suunnittelussa tulee huomioida, että yksityiskohtia ei kannata lyödä lukkoon liian aikaisessa vaiheessa kun
korttelien/tonttien lopullinen käyttötarkoitus ei ole vielä selvillä. Tämä pätee erityisesti korttelikatujen suunnittelussa.
Suunnitelmien tulee olla joustavia toimintojen muutoksille.
Alueopastus. Erityisesti laajalla logistiikka-alueella korostuu alueopaste- ja informaatiotaulujen merkitys. Alueen
opastuksen tulee olla selkeää sekä suomalaisille että ulkomaisille toimijoille. Nykyaikaisia mahdollisuuksia ovat esim.
nettipohjainen alueopastus ja ajanmukaisen karttamateriaalin jakaminen navigoinnin helpottamiseksi. Lisäksi opastuksessa
voidaan käyttää hyväksi telematiikkaa (ks. alla). Toiminnallisesti opasteet voidaan ryhmitellä seuraavasti:
 Yleisopastus päätieverkolla
o Opastus yleisin liikennemerkein yleiseltä päätieverkolta alueelle pääliittymien kautta
o Opastus yleisin liikennemerkein alueelta päätieverkolle
 Aluetason opastus alueelle tultaessa
o Heti alueen sisäänajon jälkeen esim. pääkaturisteyksiin ja porttialueille sijoitetaan isot ja havainnolliset
aluekartat, joissa on alueen katuverkko ja yritysten sijoittuminen
 Korttelitason opastus alueen sisällä
o Tarvittaessa käytetään lisäksi korttelikohtaisia karttatauluja ja selventävää viitoitusta palveluista ja
yritysten toimintapisteistä
Alueen liikenteen ohjaamisen mahdollisuuksia. Liikenteen telematiikkajärjestelmät kehittyvät jatkuvasti ja viimeaikoina
älyliikenne on saanut yhä suuremman roolin liikennepalveluissa kun järjestelmien teoreettisia etuja on tuotu käytäntöön.
Järjestelmät ovat kypsyneet keskenään yhteen sovitettaviksi kokonaisuuksiksi:
 Kameravalvonnalla seurataan alueelle saapuvaa ja alueelta poistuvaa liikennettä
 Automaattisen kuva-analyysin perusteella voidaan ohjata muuttuvia opasteita siten, että ruuhkatilanteissa
liikennettä ohjataan odotusalueille
 Kameravalvontakuvien tai tien pintaan asennettavien sensoreiden perusteella voidaan liikennettä ohjata eri
ajoneuvotyyppien perusteella
 Rekisterikilven tai RFID-tunnisteen avulla ajoneuvot ovat yksilöllisesti tunnistettavissa ja ohjattavissa oikeisiin
kohteisiin
 Alueellinen langaton tietoliikenneverkko mahdollistaa liikenteen opastuksen väliaikaisten opasteiden avulla esim.
poikkeustapauksissa
Kaikki liikenteen ohjaamiseen liittyvät sensorit, kamerat, tunnistusjärjestelmät, nopeusvalvontajärjestelmät, ohjauslaitteet,
opasteet, liikennevalot, automaattiset puomit ja portit jne. vaativat toimiakseen kattavat tietoliikenneyhteydet. Kaapelointi
(vähintäänkin kaapelointivaraus) on syytä suunnitella alueella sijaitsevien rakennusten lisäksi myös alueellisten
järjestelmien kannalta sopiviin kohteisiin katuverkolle esimerkiksi risteysalueille ja valaistustolppiin, mikä mahdollistaa
laitteiden asentamisen jatkossa hyvin joustavasti ja kustannustehokkaasti. Tietoliikennekaapeloinnin lisäksi on huomioitava,
että valaistustolpissa on oltava jatkuvan sähkön mahdollisuus (eivät saa olla hämäräkytkimen takana).
Työmatkaliikenne. Logistiikkatoiminta on tyypillisesti työvoimavaltaista ja merkittävä osa (esim. vuokratyövoimasta tai
toimiston) henkilöstöstä ei omista ajokorttia lainkaan. Työvoiman saanti on kriittistä ja sen liikkuvuutta tulee tukea
tehokkaalla joukkoliikenteellä sekä turvallisilla ja selkeillä pyörä- ja jalankulkuväylillä. Tämä asettaa omat vaatimuksensa
alueen infrastruktuurille. Näillä on erityisen suuri merkitys opiskelijoille, jotka ovat potentiaalista vuokratyövoimaa.
Suositukset toimenpiteistä logistiikka-alueen elinkaaren eri vaiheissa
Alueen suunnitteluvaiheen toimenpiteet. Logistiikka-alueella raskaan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus on hyvin
ratkaisevaa, joten suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suunnitteluvaiheessa läpikäytäviä asioita ovat mm.
seuraavat:
Alueen liikennetarpeiden arviointi
 Toimijoiden toiminnan luonteesta johtuvien mitoitusarvojen avulla arvioidaan liikennemäärät, josta alueen
liikenneverkon ja kulunvalvontajärjestelyjen tulisi selvitä
 Kulkutapajakauma työliikenteessä (kevyt liikenne, joukkoliikenne, henkilöautoliikenne)
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Destia Oy & Sito Tampere Oy
2(5)





Yritysten asiakasliikenteen liikennemääräarvio
Raskaan liikenteen / ylisuurten kuormien liikennemääräarvio
Alueen sisäiset kuljetukset (raskaat siirtokoneet, nostolaitteet esim. konttien käsittelyssä)
Liikennemääräarviot rakennusaikana ja normaalitoiminnan aikana
Liikenteen aikajakautuma ja huipputunnin mitoitusarvo
o Satamien läheisyys/vaikutus, lento/rautatierahtiaikataulut …
Liikenneverkon ja korttelialueiden logistinen suunnitelma
 Kaavoituksen ja liikennesuunnittelun pohjaksi laaditaan edellä kuvatun pohjalta periaatesuunnitelma alueen
liikenneverkon ja korttelialueiden mitoitusperusteista ja jäsentelystä
 Alueelle tuloprosessi (tilavaraukset odotusalueille/rekkaparkille/porttirakennuksille jne, alueopastus ...)
 Korttelialueiden ja tonttien mitoitusperusteet (etäisyydet liikenneväylästä liikenneväylään tai aluerajaan)
 Sähkönsyötön, valaistuksen yms. aluetarpeet
 Katuverkko, odotus- ja pysäköintialueet, ylisuurten kuljetusten kulkureitit
 Siirto- ja lastausraiteet, työkonereitit
Liikenneverkon rakenne
 Liikenneverkon periaate
o ulkosyöttöinen (liikenne kortteleihin ja tonteille syötetään alueen ulkoreunoilta kehäväylältä)
o sisäsyöttöinen (liikenne kortteleihin ja tonteille syötetään alueen sisäisten pääväylien kautta)
o yhdistelmä
 Selkeästi jäsennelty tieverkko ja -hierarkia (julkinen väylä, pääväylä korttelikatu, tonttikatu)
 Verkon jatkuvuus ja häiriöherkkyys
o periaatteena jakaa liikenne mahdollisimman tasaisesti alueelle ja vähentää häiriöherkkyyttä
o alueelle riittävä määrä pääliittymiä ulkopuoliselta päätieverkolta
o kaikki reitit silmukoiksi, jolloin sujuvuus varmistetaan (häiriötilanteita varten on olemassa vaihtoehtoinen
reitti/pelastustie)
o päättyviä katuyhteyksiä vältettävä/vaihtoehtoisesti varattava kääntöpaikat (jatkuvuuden lisäksi
peruuttamisen minimointi)
o riittävän avoin tila järjestettävä välttämättömille peruutuksille mm. lastauksissa
 Erityyppiset toiminnot sijoitetaan niin, että kuljetusten sujuvuus maksimoituu (paljon liikennettä aikaansaavat
toiminnot pääväylien varrelle)
 Liikenneverkon käyttöä voidaan valvoa halutussa laajuudessa
 Liikenneverkko luo edellytykset alueen vaiheittaiselle toteutukselle ja on joustava toimintojen muutoksille
 Erityisesti vältettävä liikenneturvallisuuden ja toimivuuden kannalta haitallisia ristikkäisiä ja ylimääräisiä
liikennevirtoja (suositeltavaa käyttää kierto- tai T-liittymiä)
 Alueen kunnallistekniikan ja teknisten verkkojen (sähkö, tietoliikenne yms.) sijoittelussa huomioitava
o sijoitusvaihtoehto kevyen liikenteen väylän alle
 huoltotilanne häiritsee erityisesti kevyttä liikennettä ja lisää riskejä siirtämällä kevyen liikenteen
tieverkon puolelle
o sijoitusvaihtoehto ajoradalle toisen kaistan alle
 huoltotilanne häiritsee erityisesti tieliikennettä ja lisää riskejä tieliikenteen osalta
 jos liikenneverkko on toteutettu rengasperiaatteen mukaisesti, niin ko. väylä voidaan sulkea
tieliikenteeltä ja ohjata vaihtoehtoista reittiä
o ajoradan alitukset/varaukset tehdään rakentamisvaiheessa
Kuljetusmuotojen erottelu (reittien suunnittelussa liikenneturvallisuus avainasemassa)

Henkilöautoliikenne pyritään minimoimaan erityisesti terminaali-, lastaus- ja purkausalueilla, mutta myös
laajemmin koko alueella
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Destia Oy & Sito Tampere Oy
3(5)
o






alueen palvelutuotannon ja asiakaspalveluyritysten asiakasvirrat pääväylille ja henkilöautoliikennettä
palveleviin kortteleihin (toimintojen sijoittelukysymys)
o työmatkaliikennettä kannustetaan siirtymään joukkoliikenteen käyttöön
Suorat tieyhteydet junan lastaus/purkupaikkaan
Lentorahti mahdollisimman suoraan pääväylille, mutta tavoitteena lentoaseman henkilöauto- ja
logistiikkaliikenteen erottaminen
Kevyt liikenne erotellaan ajoneuvoliikenteestä
Selkeä pysäköintijärjestelmä huomioiden alueen sisällä erilaiset toiminnot esim. mahdollisuudet yhteiseen
pysäköintialueeseen
Työkoneliikenne pyritään minimoimaan (työkoneiden pystyttävä toimimaan tontin sisällä, ei yleisellä katualueella)
Alueen sisällä (yleisen liikennealueen ulkopuolella) on varauduttava myös ”epänormaaleihin” siirtoihin
o esim. ylisuuri siirto- ja vetokalusto, erikoiskuljetukset
o yleisillä teillä kiellettyjen kuljetus- ja työlaitteiden käytön mahdollistaminen turvallisuutta vaarantamatta
Liikenneverkon mitoitus
 Katso katujen ja liittyminen mitoitusperiaatteet Logistiikka-alueen katujen ja liittymien mitoitus – tietokortista
Joukkoliikenne
 Pysäkkejä alueen sisälle solmupisteisiin (huomioitava erityisesti paljon työllistävät korttelit)
 Kääntöpaikat ja pysäkit riittävän isoiksi kaksitelibusseille
Kevyt liikenne (pyörätie/jalankulkuverkosto)
 Suorat ja nopeat yhteydet alueen läpi pääkulkusuunnissa
 Vahinkojen estäminen (auto- ja raideliikenteen kanssa konfliktiin joutumisen minimointi, risteyksien välttäminen,
alikulku tms.)
 Pyöräily ja jalankulku erotettava toisistaan kaistaviivoin ja liikennemerkein kauttaaltaan
 Korotettu pyörätie, jos osa katua
 Näkyvyysesteiden minimoiminen
 Pyöräparkit osana kevyen liikenteen järjestelmää
o määrämitoitus alueen kiinteistöissä ja palvelupisteissä (ruokalat, terveydenhuolto yms.) esim. 0,1
paikkaa/hlö
2
o tilantarve paikkaa kohti RT 98-10631:n mukaan 2,4 m ; leveys 0,6 / pituus 2,0 + 2,0 (tilantarve takana)
o runkolukitusmahdollisuus telineisiin tai yhtenäiseen tankoon, samalla teline/tanko helpottaa
pysäköintipaikan tunnistamista
Portit

Kulunvalvonnalla varustettujen porttien vaikutukset katuinfrastruktuuriin arvioitava (onko tarvetta esim. kahdelle
sisäänajokaistalle, odotusalueelle tai kääntymispaikalle)
Pysäköinti
 Katuverkolla voidaan varata raskaille ajoneuvoille odotuspaikkoja erityisesti porttien yhteyteen
 Henkilöautojen pysäköinti toteutetaan aina tonteilla tai erillisillä pysäköintialueilla
 Alueen tiivistä maankäyttöä ja samalla turvallisuutta voidaan edistää järjestämällä yhteisparkkialueita
liikenteellisesti soveltuviin kohtiin (henkilöauto- & rekkaparkit)
Liikenteen hallinta (liikenneverkon varusteet)
 Kulunvalvontajärjestelmä ja sen sijoittaminen
 Liikenneverkko on kauttaaltaan valaistu ja valaisinpylväät sijoitetaan 50 m. välein siten, että ne eivät rajoita isoja
kuljetuksia ja ohitustilanteissa ei ole vaaraa törmätä pylväisiin
 Liikenneverkon rakenteen on luotava edellytykset koko alueen tai korttelin liikenteen valvontaan
 Opastusjärjestelmän on tuettava määräpaikan löytymistä
 Liikennemerkit ja ajoratamaalaukset ovat yksi alueen kokonaistoimivuuteen ja ilmeeseen vaikuttava tekijä
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Destia Oy & Sito Tampere Oy
4(5)

Raskaan liikenteen vuoksi alueella käytetään tarvittavissa määrin turvakaiteita tai vastaavia suojarakenteita
mahdollisten törmäysten varalta
Alueen teknisen infrastruktuurin rakennusvaiheen toimenpiteet. Liikenneverkko toteutetaan vaiheittain suunnitelman
mukaisesti. Liikenneverkon rengasperiaate helpottaa rakentamisen aikaisia häiriötilanteita. Joitakin monitahoisia teknisiä
ratkaisuja (esim. sisääntuloalueen portti-, katu-, kamera- ja kulunvalvontatoiminnot) saattaa olla järkevää testata ennen
käyttöönottoa usean rekan voluumilla.
Alueen toimintavaiheen toimenpiteet. Liikenteen sujuminen on niin oleellinen osa alueen toimintaa, että sitä tulee
kehittää aktiivisesti liikenneverkon valmistumisen jälkeen esim. seuraavilla toimenpiteillä:
 Turvallisuustilanteen seuraaminen (tapahtuneet vahingot ja vaaratilanteet, asenneilmapiiri …)
 Liikenneväylien ja liikenteenohjauksen turvallisuutta parantavat toimenpiteet
 Pullonkaulojen tunnistaminen ja korjaaminen (luotava käyttäjille palautekäytäntö)
 Liikenneturvallisuustiedotus ja koulutukset
 Liikenteen valvonta
Telematiikan käyttöönotto
 Logistiikka-alueen pitkän elinkaaren aikana erilaisia nykyisiä tai tulevaisuuden älyliikenteen sovelluksia voidaan
toteuttaa joustavasti tarpeen mukaan, jos tietoliikenneverkon suunnittelussa laajennusvara on huomioitu
(kaapelointivaraukset)
Liikenneväylien turvallinen hoitotaso
 Ympärivuotinen ja nopea kunnossapito
 Alueen katuverkolla ja tonteilla liukkaudentorjunta on hoidettava tasokkaasti ja lumien poisto on tehtävä siten,
että kadun pinnan tasaisuusvaatimuksen täyttyvät kuljetusten turvallisuuden vuoksi
 Kadut ja tontit pidetään pölyttöminä
Safety & security logistiikka-alueella – tietokortisto
Toteuttaja Turku Science Park Oy / Kai Munukka © 2012
Avustanut Destia Oy & Sito Tampere Oy
5(5)