RAUMA-EURAJOKI-PYHÄRANNAN KUNTARAKENNESELVITYS

TYÖRYHMIEN NYKYTILAKUVAUKSIIN PERUSTUVA
LUONNOS
RAUMA-EURAJOKI-PYHÄRANNAN
KUNTARAKENNESELVITYS
FCG KONSULTOINTI OY
Mikko Kenni, Anna Laiho, Jussi Kukkonen
1
Palvelut ja asiakkaat
1.1 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut
1.1.1
Nykytila
Kuntarakenneselvityksessä
viranhaltijoille
annettiin
kaksiosainen
valmistelutehtävä.
Toimeksiannossa edellytettiin, että I-osio sisältää nykytilan kuvauksen, joka sisältää seuraavat
osiot:

Palvelujen järjestämistapa

Palveluverkko ja palvelut toimipisteittäin, keskeiset huomiot palveluverkosta ja palveluista

Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle

Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista
Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä (Sote-työryhmä) kokoontui kolme kertaa: 9.5.2014,
2.6.2014 ja 16.6.2014.
Rauman sosiaali- ja terveysviraston organisaatio- ja palveluverkkoa voidaan pitää perinteisenä
sektoriorganisaationa. Organisaatiota ollaan parhaillaan muuttamassa lähemmäs monialaista,
sektorirajat ylittävää rakennetta. Lasten ja nuorten palveluita yhdistetään uuteen perhekeskukseen.
Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitellaan peruspalveluiden vahvistamista ja korjaavien
palveluiden supistamista. Tavoitteena on edistää ja vahvistaa kaupunkilaisten itsenäistä
selviytymistä mm. kotihoidon kehittämisellä, työttömien osallistamisella ja perhetyöllä.
Eurajoen strategiset linjaukset sisältävät mm. ennaltaehkäisevät, hyvinvointia ja terveyttä
edistävät palvelut. Kriittisiin menestystekijöihin kuuluvat esim. kuntalaisten lisääntyvä vastuunotto
omasta ja perheiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä panostuksen siirtäminen ja lisääminen
ennaltaehkäiseviin palveluihin. Kunta pyrkii turvaamaan toimivan lähipalveluverkon nykyisessä
laajuudessa. Kunnan omia palveluja täydentää kuntayhteistyönä toteutetut sekä yksityiset ja
kolmannen sektorin palvelut. Kunnan palveluyhteistyö on verkostomaista ja pohjautuu
kumppanuuteen. Keskeinen kehittämiskohde on asiakasprosessien johtaminen palveluverkossa.
Lisäksi palveluverkossa tavoitteena on lisätä peruserikoissairaanhoidon palveluita.
Pyhärannan sosiaali- ja terveyspalveluiden painopiste on ennaltaehkäisevissä palveluissa.
Tavoitteena on lisäksi panostaa ikääntyneiden ja perusterveydenhuollon palveluihin. Nykyinen
terveysasema halutaan säilyttää olemassa olevin palveluin. Vanhuspalveluissa otetaan käyttöön
palveluseteli. Kotihoitoa tehostetaan ja kotiin vietävän avun määrää lisätään. Sähköisen
asiakastietojärjestelmän käyttöönotolla tehostetaan päätöksentekoa.
Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan organisaatiot poikkeavat toisistaan. Rauman sosiaali- ja
terveyspalveluiden omana tuotantona toteutettu palvelujärjestelmä on kattava ja sisältää
merkittävän
määrän
erikoissairaanhoidon palveluita.
Eurajoella ja
Pyhärannassa
oma
järjestämisvastuu kattaa vain sosiaalipalvelut. Eurajoen perusterveydenhuollon järjestämisvastuu on
Keski-Satakunnan
terveydenhuollon
kuntayhtymällä
ja
tuotantovastuu
yksityisellä
palveluntuottajalla. Pyhärannan perusterveydenhuollon järjestää ja tuottaa Uudenkaupungin
yhteistoiminta-alue.
Rauman ja Eurajoen pääasiallinen erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaja on Satakunnan
sairaanhoitopiiri. Lisäksi osa kyseisten kuntien, erityisesti Rauman, erikoissairaanhoidon palveluista
tuotetaan Rauman aluesairaalassa. Rauma ja Eurajoki käyttävät myös jonkin verran VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin palveluita. Pyhärannan erikoissairaanhoidon tuotannon päävastuu on
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä.
2
Kaikkien kuntien organisaatioita voidaan pitää ainakin osin perinteisinä sektoriorganisaatioina, joissa
sosiaali- ja terveyspalvelut on eriytetty toisistaan. Toisaalta kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden
organisaatioista on myös löydettävissä elämänkaarimaisia palveluiden organisoinnin piirteitä.
Rauma tukeutuu omaan julkiseen tuotantoon. Eurajoki ja Pyhäranta käyttävät Raumaa enemmän
ostopalveluita. Eurajoella perusterveydenhuollon palvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta,
ja myös merkittävä osa sosiaalipalveluista ostetaan. Pyhärannassa suuri osa sosiaalipalveluista
toteutuu ostopalveluina.
Taulukko 1. Henkilöstöt kunnittain
RAUMA
EURAJOKI
Vakanssit
(lkm)
Tulosalue
Talous- ja
hallintopalvelut
Ympäristöterveydenhuolto
37
27
Avoterveydenhuolto
Sosiaalipalvelut
Vanhuspalvelut
Terveyskeskussairaala
255
121
368
PYHÄRANTA
Vakanssit
(lkm)
Tulosalue
Vanhustenhuolto
Terveydenhuolto;
vuodeosasto
68
Muu sosiaalitoimi
18
8
Tulosalue
Vakanssit
(lkm)
Peruspalvelulautakunta
0
Hallinto
Lapsiperheiden
palvelut
Vanhuspalvelut
3
1
7
87
Rauman aluesairaala
Yhteensä
169
1064
94
11
Taulukko 2. Lähellä eläkeikää olevan henkilöstön lukumäärä kunnittain
RAUMA
Tulosalue
Talous- ja
hallintopalvelut
Ympäristöterveydenhuolto
Avoterveydenhuolto
Sosiaalipalvelut
Vanhuspalvelut
Terveyskeskussairaala
Rauman
aluesairaala
Yhteensä
EURAJOKI
60 vuotta
täyttänyt
henkilöstö
(lkm)
10
3
38
14
38
PYHÄRANTA
60 vuotta
täyttänyt
henkilöstö
(lkm)
Tulosalue
Tulosalue
60 vuotta
täyttänyt
henkilöstö
(lkm)
Vanhustenhuolto
Terveydenhuolto;
vuodeosasto
4
Peruspalvelulautakunta
0
0
1
Muu sosiaalitoimi
1
Hallinto
Lapsiperheiden
palvelut
Vanhuspalvelut
0
0
12
17
132
5
1
Sosiaali- ja terveyspalveluissa lähellä eläkeikää olevan henkilöstön määrä suhteessa vakanssien
määrään on Raumalla 12, Eurajoella seitsemän ja Pyhärannassa yhdeksän prosenttia. Eläkeikää
lähestyviä on Raumalla 132,Eurajoella viisi ja Pyhärannassa yksi henkilö. FCG:n arvioiden mukaan
eläköityvien määrän ennakoidaan olevan vuonna 2017 Raumalla 30 ja Eurajoella kaksi henkilöä.
FCG:n arvioiden mukaan Pyhärannan eläköityvien määrää ei ollut arvioitu ammattiryhmittäin, koska
henkilöstömäärä on vähemmän kuin kahdeksan. Vuonna 2020 eläköityviä on Raumalla 32 ja
Eurajoella kolme henkilöä. FCG arvioi henkilöstötarpeen lisäyksen olevan nykyisellä tuottavuudella
aikavälillä 2014–2020 Raumalla 50, Eurajoella 12 ja Pyhärannassa yksi henkilö. Puolen prosentin
tuottavuuden kasvuolettamalla henkilöstötarpeen ennakoidaan olevan samalla aikavälillä Raumalla
18, Eurajoella seitsemän ja Pyhärannassa yksi henkilö.
Kuntien henkilöstömäärät poikkeavat toisistaan merkittävästi. Raumalla henkilöstömäärä on
reilu 1 000, Eurajoella vajaa 100 ja Pyhärannassa noin kymmenen. Henkilöstön eläköitymistä
tapahtuu kaikissa kunnissa, ja tätä henkilöstön poistumaa voidaan hyödyntää joustoelementtinä
3
palveluiden uudelleenorganisoinneissa. Selvityksessä mukana olevien kuntien organisaatioissa
työskentelee yhteensä 138 henkilöä, jotka ovat täyttäneet 60 vuotta.
Taulukko 3. Väestöllinen huoltosuhde
Rauma
Eurajoki
Pyhäranta
2012
0,64
0,69
0,70
2017
0,73
0,80
0,79
2021
0,80
0,86
0,86
2025
0,83
0,87
0,89
2029
0,85
0,89
0,91
Kuntien väestöllisellä huoltosuhteella kuvataan alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden
määrän suhdetta työikäiseen (15–64-vuotiaaseen) väestöön. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa siis
karkeasti iän perusteella työelämän ulkopuolella olevan väestön suhdetta työikäiseen väestöön.
Huoltosuhteen kasvu merkitsee työikäisen väestön hyvinvointivastuun kasvua. Kuntien
huoltosuhteen kehitys osoittaa työikäisen väestön osuuden vähenevän kaikissa kunnissa.
Pitkittäistarkastelusta voidaan havaita, että Raumalla huoltosuhde on edullisempi kuin Eurajoella tai
Pyhärannassa.
Taulukko 4. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kunnittain, tilinpäätös 2013
Rauma
Tulosalue
21000 Talous- ja hallintopalvelut
21100 Ympäristöterveydenhuolto
21200 Avoterveydenhuolto
21300 Sosiaalipalvelut
21400 Vanhuspalvelut
21500 Terveyskeskussairaala
21600 Rauman aluesairaala
21700 Erikoissairaanhoito
Yhteensä
Eurajoki
Tulosalue
Vanhustenhuolto
Terveydenhuolto
Muut sosiaalitoimi
Toimeentuloturva
Yhteensä
Pyhäranta
Tulosalue
Hallinto
Lapsiperheiden palvelut
Vanhus-ja vammaispalvelut
Erityispalvelut
Toimeentulotuki
Terveydenhuolto
Yhteensä
Toimintatuotot
683 988
588 848
3 758 656
2 742 623
7 019 282
782 122
8 124 469
23 699 988
Toimintakulut
-3 196 601
-1 735 925
-24 686 701
-26 702 043
-32 007 841
-8 495 505
-20 428 453
-33 340 635
-150 593 704
Toimintakate
-2 512 613
-1 147 077
-20 928 045
-23 959 420
-24 988 559
-7 713 383
-12 303 984
-33 340 635
-126 893 716
Toimintatuotot
846 441
62 786
298 647
87 423
1 295 297
Toimintakulut
-4 096 644
-10 435 522
-4 351 576
-521 938
-19 405 680
Toimintakate
-3 250 203
-10 372 736
-4 052 929
-434 515
-18 110 383
Toimintatuotot
0
3 269
345 397
0
29 826
Toimintakulut
-148 525
-99 022
-2 372 980
-11 370
-103 593
-4 052 700
Toimintakate
-148 525
-95 753
-2 027 582
-11 370
-73 767
-4 052 700
378 492
-6 788 189
-6 409 697
Taulukko 5. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kustannukset kunnittain
Nettokustannukset,
euroa/asukas vuonna 2012
Rauma
3501
4
Vanhuspalveluiden ja
terveydenhuollon
tarvevakioidut menot,
euroa/asukas vuonna 2011
2347
Eurajoki
Pyhäranta
Koko Suomi
3327
3026
3453
2180
2424
Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Raumalla kustannukset
ovat suuremmat kuin kahdessa muussa kunnassa. Edullisimmin palvelut tuotetaan Pyhärannassa.
Kun vanhus- ja terveyspalveluiden kustannuksia tarkastellaan tarvevakioituna, ovat kustannukset
suurimmat Pyhärannassa ja pienimmät Eurajoella.
Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavat eroavat toisistaan. Rauma vastaa
suurimmasta osasta peruspalveluiden järjestämisestä itse. Rauma järjestää sosiaali- ja
terveyspalveluiden lisäksi
merkittävässä
määrin erikoissairaanhoidon palveluita omassa
aluesairaalassaan. Muissa kunnissa erikoissairaanhoitoa tuotetaan vaihtelevasti peruspalveluita
tukien. Eurajoki tukeutuu terveyspalveluiden järjestämisessä Keski-Satakunnan terveydenhuollon
kuntayhtymän palveluihin, ja palvelutuotantovastuu on yksityisellä palveluntuottajalla. Pyhäranta
järjestää itsenäisesti vain osan sosiaali- ja terveyspalveluista. Suuri osa Pyhärannan
palvelutuotannosta järjestetään Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueella.
Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Eurajoella on edullisemmat
palvelut kuin Raumalla. Pyhärannan kustannustaso on monitulkintainen: ilman tarvevakiointia
kustannukset ovat kaikkein pienimmät ja tarvevakioituna taas suurimmat. Kuntien kokoerot
palveluverkoissa ja kustannuksissa ovat merkittävät. Sosiaali- ja terveyspalvelut perustuvat kaikissa
kunnissa sektoriorganisaatioon, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut on erotettu omiin tulos- tai
vastuualueisiin.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarpeet kasvavat tulevaisuudessa kaikissa kunnissa. Kasvu
johtuu väestön ikärakenteen muutoksesta. Kuten muuallakin Suomessa, myös selvityksessä olevien
kuntien väestö ikääntyy nopeasti ja tarve vanhuspalveluiden lisäämiseksi kasvaa. Muiden
ikäryhmien koko vastaavasti pienenee. Tästä voidaan päätellä, että muiden kuin ikääntyneiden
kuntalaisten palvelutarpeet pysyvät vakaina tai jopa pienenevät. Ennusteet väestörakenteen
muutoksista ja henkilöstötarpeista osoittavat yksiselitteisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden
muutoksen ja kehittämisen suunnan. Mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää, on hillittävä
muun kuin vanhusväestön palveluiden kokonaiskustannusten kasvua ja samalla kohdennettava
kaikki siirrettävissä olevat voimavarat ikääntyneiden palveluihin. Samalla tulee etsiä keinoja ja
toimeenpanna uudistuksia, joilla parannetaan palvelutuotannon tuottavuutta. Mitä heikompi kunnan
taloustilanne on, sitä akuutimpi ja suurempi on tarve optimoida resurssien kohdentamista sekä
tehdä tuottavuutta parantavia palvelujärjestelmän uudistuksia.
1.1.2
Uuden kunnan malli
1.1.3
Yhteenveto ja johtopäätökset
1.2 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut
1.2.1
Nykytila
Kuntarakenneselvityksen tekemiseksi nimetty työryhmä aloitti toimintansa ensimmäisessä vaiheessa
kuvaamalla sivistystoimen nykytilaa. Käsiteltäviä osa-alueita olivat tehtävämäärittelyn mukaisesti
talous- ja hallinto, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, kulttuuri ja kirjasto, nuoriso sekä
liikunta ja vapaa-aika (opistot). Nykytilan tiedot kerättiin alatyöryhmittäin samalla periaatteella
kaikista kunnista.
Taulukko 6. Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle (tukena ART-malli)
Työikäiset,
%
Eurajoki
-12
1-6-vuotiaat
päivähoidossa,
% (lkm)
-17 (-40)
7-15vuotiaat,
%
0
5
16-18vuotiaat,
%
-17
Väestökehitys 2029
mennessä,
%
-2
Pyhäranta
Rauma
-14
-14
-8
(-6)
-9 (-115)
-16
+3
-14
-9
-4
-3
Vuoteen 2029 ulottuvan ennusteen mukaan väestö vähenee jokaisessa kunnassa, ja työikäisten
määrä vähenee merkittävästi. Päivähoidossa olevien lasten määrä näyttäisi vähenevän pitkällä
aikavälillä. Tähän kuitenkin vaikuttavat lainsäädännön muutokset (esim. kotihoidon tuen
muutokset), jotka saattavat lisätä päivähoidon tarvetta. Peruskouluikäisten määrä näyttäisi
vähenevän Pyhärannassa. Lukio- ja ammattikouluikäisten määrä vähenee kaikissa kunnissa.
Taulukko 7. Henkilöstö kunnittain
Eurajoki
Pyhäranta
Rauma
Yhteensä
Vakinaiset
83
37
802
922
Määräaikaiset ja työllistetyt
30
15
396
441
Taulukko 8. Eläköityminen kunnittain
Eurajoki
Pyhäranta
Rauma
Yhteensä
Opetushenkilöstö
Päivähoito
ja
esiopetus
Kulttuuri
ja vapaaaika
Eläköityminen
2014-2025,
opetus
33
alle 8
452
493
61
21
289
371
7
3
62
72
3
164
167
Eläköityminen
2014-2025,
päivähoito +
esiopetus
22
8
107
137
Eläköityminen
2014-2025,
kuva
26
26
Taulukko 9. Sivistys-toimialueen talous kunnittain
Eurajoki
Pyhäranta
Rauma
Yhteensä
Toimintakate, TA 2014,
euroa
10 927 959
3 251 412
67 516 847
81 696 218
Talouden ja hallinnon haasteet ovat hyvin samansuuntaisia, vaikka kunnat ovat erikokoisia ja
sivistyksen talouden ja hallinnon henkilöstömäärät hyvin erilaisia. Kouluverkko asettaa haasteita
kaikille kunnille. Verkkokysymys liittyy oleellisesti perusopetuksen alatyöryhmän alueeseen, mutta
koskettaa merkittävällä tavalla myös sivistyspuolen taloutta ja hallintoa. Varsinaisen
verkkorakenteen ohella myös rakennusten kunto huolestuttaa.
Yleisesti kunnissa on ongelmana organisaation ”ohuus” ja työajan riittävyys, kun kuntiin kohdistuvat
vaatimukset kasvavat ja resurssit samalla tiukentuvat. Resursseja pitäisi riittää myös suunnitteluun
ja kehittämistyöhön, mutta nyt pystytään monesti tekemään vain pakolliset tehtävät.
Varhaiskasvatuksessa päivähoitopaikat jakautuvat siten, että Raumalla noin 80 prosenttia
päivähoitopaikoista on päiväkotipaikkoja. Eurajoella ja Pyhärannassa päivähoitopaikkoja on suurin
piirtein yhtä paljon perhepäivähoidossa ja päiväkotihoidossa. Omassa kodissa tapahtuvan
perhepäivähoidon arvioidaan vähenevän, ja tämä saattaa olla suuntaus myös selvityskunnissa.
Vuorohoitoa on tarjolla kaikissa kunnissa. Raumalla vuorohoitopaikkoja on noin 200, Pyhärannassa
neljä ja Eurajoella noin 30.
Esiopetusta järjestetään Eurajoella sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen alaisuudessa.
Siksi esiopetuksen henkilöstöä on sekä OVTES:n että KVTES:n mukaisissa virka- tai työsuhteissa.
Pyhärannassa esiopetus on koulujen alaisuudessa. Raumalla esiopetuksen järjestäjänä toimii
varhaiskasvatus. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa on Raumalla.
Yksityisessä päivähoidossa ja esiopetuksessa on Raumalla noin 190 lasta, mikä on noin 11
prosenttia kunnan kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Eurajoella on kahdesta kolmeen
6
yksityistä perhepäivähoitajaa. Molemmissa kunnissa yksityistä päivähoitoa tuetaan lakisääteisen
yksityisen hoidon tuen lisäksi kuntalisällä.
Kotihoidontukeen on tulossa muutos, jonka mukaan kotihoidon tuki jaetaan molempien
vanhempien kesken. On arvioitu, että muutos lisää alle 3-vuotiaiden päivähoitopaikkojen kysyntää
entisestään. Kotihoidon tuen kuntalisällä pyritään tukemaan lasten kotihoitoa. Kotihoidon tuen
kuntalisää maksetaan Eurajoella ja Raumalla.
Varhaiskasvatuksessa haasteina voidaan nähdä rakennuskannan osittain huono kunto ja mittava
peruskorjaustarve. Oppivelvollisuusiän mahdollinen laskeminen tuo pohdittavaa ja lisäkustannuksia.
Lastentarhanopettajien, etenkin erityislastentarhanopettajien, riittävä saanti on ollut ongelma viime
aikoina. Yleinen trendi on, että lasten kotihoito vähenee ja päivähoitopaikkojen ja -mahdollisuuksien
tarve kasvaa. Edellä mainittu onkin ristiriidassa ART-mallin tietojen kanssa, jossa päivähoidon
tarpeen todetaan vähenevän. Erityisen tuen tarve hoitolapsilla kasvaa, ja monipuolisen
palvelurakenteen ylläpitäminen sekä lähipalvelujen turvaaminen talouden tiukentuessa on
haastavaa. Erityyppisten palvelumuotojen kehittäminen varhaiskasvatuksen toiminnoissa on todella
tärkeää, sillä kuntien täytyy löytää uusia toimintamalleja kustannustehokkaampaan toimintatapaan.
Esimerkkinä mainittakoon yksityisen päivähoidon kehittäminen ja tukeminen.
(mahd.
johtopäätöksiin)
Perusopetuksessa Pyhärannan väestöennuste näyttää merkittävää laskua vuoteen 2029
mennessä (-16 %). Eurajoella ja Raumalla 7-15-vuotiaiden lukumäärä pysyy kutakuinkin
nykytasolla. Kaikilla kunnilla on käytössä sama perusopetuksen tuntijako pieniä poikkeuksia lukuun
ottamatta. Tuntikehyksen tunnusluvut poikkeavat toisistaan, mitä selittävät ryhmäkokojen erot.
Viikkotuntimäärät ovat kaikilla lähes samat. Raumalla erityisen tuen piirissä olevia oppilaita on
suhteellisesti
enemmän.
Tähän
on
syynä
naapurikuntien oppilaat,
jotka
suorittavat
oppivelvollisuuttaan erityiskouluissa Raumalla. Rauma järjestää maahanmuuttajille suunnattua
valmistavaa opetusta ja lisäopetusta. Eurajoella lisäopetusta järjestetään Kristillisessä opetuksessa.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan piirissä oppilaita on suhteellisesti enemmän Raumalla ja Pyhärannassa
kuin Eurajoella. Palvelu tuotetaan kaikissa kunnissa pääosin omin voimin. Rauma järjestää
koululaisten kesätoimintaa. Iltapäivätoiminnassa kasvu on ollut voimakasta varsinkin Raumalla.
Perusopetuksen haasteena on resurssien niukkeneminen. Henkilöstön määrä vähenee ja
tuntivälyksiä on jouduttu tiukentamaan. Opetusryhmien pienentämiseen kohdistetun kuntien
saaman valtionavustuksen merkitys on ollut todella suuri. Toiminta vaikeutuu huomattavasti, mikäli
avustus lakkaa. Muut haasteet liittyvät kouluverkkoon, koulurakennusten kuntoon sekä
maahanmuuttajaoppilaiden tukemiseen ja opetuksen järjestämiseen.
Perusopetuksen keskeisimpien haasteiden on nähty liittyvän opetukseen (pedagogiset haasteet,
erilaiset oppijat) sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten lukumäärän lisääntymiseen ja koulujen
riittämättömiin mahdollisuuksiin vastata kasvaneisiin tukitarpeisiin. Oppilashuollon kehittäminen
vastaamaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimuksia, opetussuunnitelmatyö, tieto- ja
viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ovat niin
ikään erittäin merkittäviä tulevien vuosien kehittämistyössä.
Lukiokoulutusta järjestetään Eurajoella (143 opiskelijaa) ja Raumalla (748). Peruskoulun
päättävistä nuorista lukioon menevien osuus on Raumalla 58 ja Eurajoella noin 50 prosenttia.
Kurssien ryhmäkoot vaihtelevat. Yksikkökohtaiset kokonaiskustannukset ovat Eurajoella 8463 euroa
(vos 8002 euroa) ja Raumalla 6555 euroa (vos 6118 euroa). Rauman Lyseon lukiossa toimii myös
iltalinja.
Lukiokoulutuksessa suurin tulevaisuuden haaste on lukioiden mahdollinen minimikoko
(keskusteluissa on esiintynyt 500 opiskelijan raja). Taustalla on lukiokoulutuksen järjestäjäverkon
uudelleentarkastelu ja karsiminen. Samalla uudistetaan lukioiden valtionosuusjärjestelmää.
Merkittäviä uudistuksia ja kehittämiskohteita ovat myös sähköiset ylioppilaskirjoitukset,
opetussuunnitelmauudistus sekä opiskelijahuollon kasvava merkitys lakiuudistuksineen.
Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu järjestää toisen asteen ammatillista perustutkinto-,
lisä- ja täydennyskoulutusta. Sataedulla on useita toimipaikkoja maakunnassa. Raumalla on
toimipiste. WinNova on monialainen ammatillinen oppilaitos, jolla on tutkintoon johtavaa koulutusta
perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta.
WinNova toimii Raumalla ja Laitilassa sekä useissa muissa toimipisteissä Satakunnan ja VakkaSuomen alueella. WinNovan taustalla on koulutusyhtiö Länsirannikon Koulutus Oy.
7
Ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), jota ylläpitää
samanniminen
osakeyhtiö.
Kaikki
selvityskunnat
ovat
osakkaina.
Rauma
on
yksi
ammattikorkeakoulun neljästä koulutuspaikkakunnasta. SAMK toimii Raumalla kolmella toimialalla:
liiketoiminta, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja merenkulku. Turun yliopisto järjestää
yliopistokoulutusta
Rauman
kampuksella.
Kasvatustieteiden
tiedekunnan
opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä tarjotaan luokanopettajan, käsityön aineenopettajan,
lastentarhanopettajan ja kasvatustieteen (varhaiskasvatus) koulutusta.
Kulttuuri- ja vapaa-ajan sektorilla hallinto on erikseen Raumalla. Eurajoella ja Pyhärannassa
hallinto on osana sivistystoimea. Hallinnon kustannukset ovat Raumalla suuremmat Taidemuseon,
teatterin ja Merimuseon avustusten vuoksi. Kulttuurin ja vapaa-ajan sektoreilla tietojen keruun ja
etenkin yhtenäisen esitystavan ongelmana ovat kuntien erilaiset toimintamallit ja organisaatiot.
Vakka-Suomen kansalaisopisto on Laitilan kaupungin ylläpitämä kansalaisopisto, joka hoitaa
Vakka-Suomen alueen kansalaisopistopalvelut. Laitilan lisäksi osakaskuntina ovat Uusikaupunki,
Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa ja Kustavi. Rauman kansalaisopisto toimii myös Eurajoella. Rauman
kuvataidekoulu ja käsityökoulu Taitava ovat osa Rauman kansalaisopiston järjestämää taiteen
perusopetusta. Vuoden 2014 alusta Länsi-Suomen kesäyliopiston toiminta siirrettiin osaksi Rauman
kansalaisopistoa.
Vakka-Suomen musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää antava
opisto. Se toimii alueellisena musiikkiopistona, jonka sopimuskunnat ovat Kustavi, Laitila,
Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Vakka-Suomen musiikkiopistoa hoitaa ja hallinnoi
Laitilan kaupunki. Rauman musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää
antava opisto, joka toimii alueellisena musiikkiopistona. Sopimuskunnat ovat Eura, Eurajoki ja
Pyhäranta.
Liikuntapalvelujen palvelutarjonta vaihtelee. Eurajoella ja Raumalla on jäähalli, Raumalla myös
uimahalli. Omistuspohja vaihtelee. Eniten kustannuksia aiheuttaa ylläpito. Eurajoki ja Pyhäranta
hyödyntävät kolmannen sektorin palveluja liikuntapalveluissa enemmän kuin Rauma.
Nuorisopalveluissa kaikki kunnat panostavat nuorten toiminnallisiin palveluihin. Myös nuorisotiloja
löytyy jokaisesta kunnasta. Nuorisopalveluissa on tarjolla muun muassa leiri-, retki- ja
tapahtumatoimintaa, pienryhmätoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa.
Kulttuuripalveluissa toiminta on monipuolista. Rauma avustaa yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa
enemmän kuin muut kunnat. Eurajoki ja Pyhäranta tarjoavat tiloja tai muuta palvelua järjestöjen ja
yhteisöjen käyttöön.
Kirjastoja on kaikissa kunnissa. Raumalla on pääkirjaston lisäksi lähikirjastoja. Kirjastoautoja on
Eurajoella ja Raumalla, Pyhäranta ostaa kirjastoautopalvelua.
Museoille tarkoitettua valtionosuutta saa vain Rauma. Eurajoella ja Pyhärannassa museotoiminta
hoidetaan pääosin järjestö- ja vapaaehtoispohjalta.
Kansalaisopistojen suurimpana tulevaisuuden haasteena on valtionosuusjärjestelmän muutos, mikä
lisää kuntien maksuosuutta. Kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen toimintaa kannattaisi katsoa
kokonaisuutena koko seutukunnalla – tällä hetkellä toimijoita on useita. Molemmissa riittää
palvelukysyntää. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on kulttuuri- ja vapaa-aikatoimelle vahvuus.
Kansalaistoiminnan tukemisesta ja yhteistyöstä kunnan ja yhdistysten kesken tulee huolehtia.
Liikunta, nuorisotyö ja kulttuuri ovat enenevässä määrin koko väestön hyvinvointitekijä, mikä on
huomioitava
palvelutuotannossa.
Nuorisotyössä
korostuvat
uudenlaiset
painotukset
ja
moniammatillinen yhteistyö. Vapaa-aikapalveluiden haasteina ovat palveluiden säilyminen lähellä
kuntalaisia, saavutettavuus, talous, määrärahojen suuruus sekä tilojen, paikkojen ja välineiden
kunto ja taso. Vapaa-aikatoimi on kaikissa kunnissa pieni yksikkö. Tehtäväkirjo on laaja ja eri
kunnissa tehdään samoja asioita pienellä henkilöstömäärällä. Kirjasto toimii jo nykyisellään
maakuntamallin mukaisesti. Kirjastopalveluiden sähköiset järjestelmät on harmonisoitu.
Kuntakohtaisia kirjastoverkkoja on arvioitava.
Kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroista voidaan todeta yhteenvetona seuraavaa.
Jokaisella sivistyspalveluiden osa-alueella on toimintojen järjestämisessä kuntakohtaisia eroja.
Tiiviimpää yhteistyötä olisi mahdollista tehdä nykyistä enemmän. Vaikka varhaiskasvatuksessa ja
perusopetuksessa on selvä valtakunnallinen normi- ja informaatio-ohjaus, kuntien toimintakulttuurit
8
ja -periaatteet ovat erilaisia. Lukion merkitys yläkoululle (yhteiset opettajat) on kunnissa suuri.
Lukioon hakeutumisessa on eroja kuntien välillä: perusopetuksen päättäneistä lukioon hakeutuvien
osuus vaihtelee. Liikuntapalvelujen investointeja tulisi katsoa yhtenäisesti, esimerkiksi liikunta-,
uima- ja jäähallien peruskorjausten yhteydessä.
1.2.2
Uuden kunnan malli
1.2.3
Yhteenveto ja johtopäätökset
1.3 Teknisen ja ympäristötoimen palvelut
1.3.1
Nykytila
Ostopalvelujen ja oman työn suhde eroaa sekä selvityskunnissa että niiden yksiköiden välillä.
Rauma tuottaa isomman kokonsa tähden enemmän teknisen toimen palveluja omana työnä kuin
Eurajoki ja Pyhäranta, jotka käyttävät suuremmassa määrin ostopalveluja.
Kaavoitus hoidetaan Raumalla omana työnä ja Eurajoella ja Pyhärannassa ostopalveluna. Rauma ja
Pyhäranta hoitavat itse ympäristötoimen palvelut, kun taas Eurajoki ostaa ne Porin kaupungin
ympäristövirastolta. Rakennusvalvonnan kaikki kunnat toteuttavat omana työnä. Raumalla suurin
osa kiinteistö- ja mittauspalveluista hoidetaan omana työnä ja Eurajoella ne puolestaan hankitaan
ostopalveluna. Pyhärannassa mittauspalvelut ostetaan tarvittaessa. Rakennusten ja kiinteistöjen
kunnossapito tuotetaan Raumalla ja Eurajoella pääosin omana työnä ja varsinainen suunnittelutyö
sekä uudisrakentaminen ostetaan ulkopuolelta. Pyhärannassa resurssit riittävät vain akuutteihin
toimenpiteisiin, muuten rakennus- ja kiinteistöpalvelut hoidetaan ostopalveluna. Pyhäranta tuottaa
puhtauspalvelut kokonaan ja Eurajoki pääosin omana työnä. Raumalla oman työn osuus
puhtauspalveluissa on 64 prosenttia ja ostopalvelujen osuus 36 prosenttia.
Kunnallistekniikassa Rauman oman suunnittelun ja ostopalveluiden suhde on 60/40 ostopalveluiden
hyväksi. Rauman katutoimessa katujen ja vesihuollon rakentaminen hoidetaan puoliksi omana työnä
ja puoliksi ostopalveluna ja katujen ja yleisten alueiden talvi- ja kesäkunnossapito pääosin omana
työnä. Eurajoella ja Pyhärannassa kunnallistekniikan palvelut ostetaan pääosin. Rauma tuottaa
omana työnä myös puistojen ja yleisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon sekä
liikuntapaikkojen ylläpidon.
Valtaosa (98 %) Rauman talousvedestä valmistetaan Äyhön vesilaitoksella. Lisäksi Lapin alueella on
pohjavesilaitos.
Rauman
yhdyskuntajätevedet
puhdistetaan
kaupungin
ja
paikallisen
metsäteollisuuden yhteispuhdistamolla. Rauman, Eurajoen ja Pyhärannan vesijohtoverkostot ovat
yhteydessä toisiinsa. Eurajoella vesihuollon ylläpitotyöt tuotetaan omana työnä ja kunnossapidossa
käytetään tarvittaessa ostopalvelua (koneet ja laitteet). Pyhärannassa on kolme vedenottamoa ja
kaksi jätevedenpuhdistamoa, Rohdaisten kaava-alueelta jätevedet pumpataan Uuteenkaupunkiin.
Vesihuollon päivittäinen toiminta hoidetaan Pyhärannassa omalla henkilökunnalla, mutta
laboratoriopalvelut ja muu seuranta hankitaan ostopalveluna.
Rauman jätehuollosta vastaa Rauman Seudun Jätehuoltolaitos, joka on osana Rauman kaupungin
organisaatiota toimiva Rauman ja Eurajoen yhteinen kunnallinen liikelaitos. Eurajoella jätehuolto
hoidetaan ostopalveluna sopimusperusteisella jätteenkuljetuksella ja Pyhärannassa kiinteistöillä on
omat jätehuoltosopimukset.
Käytössä olevat tietojärjestelmät vaihtelevat kunnittain.
Taulukko 10. Selvitysalueen kuntien teknisen toimen henkilöstö ja eläköityminen
Nykyinen henkilöstö
Eläköityminen
vuoteen 2020
mennessä
Rauma
Eurajoki
Pyhäranta
396
51,5
9
85
13
7
9
Työryhmän arvion mukaan eläköityvien työntekijöiden tilalle on tarpeen valita uudet työntekijät,
mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää. Käytännössä tulevaisuudessa on siis mahdotonta
ylläpitää nykyistä palvelutasoa, mikäli henkilöstömäärä vähenee. Eläköitymistä hyödyntämällä
voidaan poistaa työtehtävien päällekkäisyyksiä.
Haasteena teknisellä toimialalla on jatkuvasti laajenevan infran hoito ja kunnossapito yhä
pienemmällä rahoituksella. Rahoitusvajeen suuruutta lisää se, että rakennukset varustetaan yhä
monimutkaisemmalla talotekniikalla, mikä osaltaan kasvattaa kunnossapidon kustannustasoa.
Eurajoen tilanne poikkeaa muista kunnista, sillä siellä määrärahoja ylläpitoon on osoitettu riittävästi.
Myös erityisosaajien rekrytointi on vaikeaa. Haasteena on niin ikään hyvälaatuisen talousveden
tuottaminen. Raumalla talousvesi puhdistetaan pintavedestä, mikä osaltaan luo painetta laitoksen
talouden hallintaan ja veden laatuun.
1.3.2
Uuden kunnan malli
1.3.3
Yhteenveto ja johtopäätökset
1.4 Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut
1.4.1
Nykytila
Raumalla elinkeinopalveluiden organisoinnista vastaa kaupungin yrityspalvelut. Yrityspalvelut
tarjoaa yritysneuvontaa sekä yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta.
Tehtäviin kuuluvat myös mm. kaupunki- ja yrityssuhteet, yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä
elinkeinopoliittinen edunvalvonta.
Eurajoella olemassa olevien yritysten yritysneuvontapalvelut hoitaa Rauman kauppakamarin,
Eurajoen kunnan ja Rauman kaupungin Olkiluoto-projektin yhteyspäällikkö vuoden 2015 loppuun
asti solmitulla sopimuksella. Aloittavien yritysten neuvontapalvelut ostetaan Prizzteciltä. Eurajoella
on elinkeinotoimikunta, jossa ovat edustettuna Eurajoen kunta ja yritykset.
Pyhärannan kunnassa elinkeinotoiminnan kehittäminen on osaltaan kunnanjohtajan tehtävissä.
Laajemmin elinkeinotoiminnasta vastaa Ukipolis Oy, joka on Uudenkaupungin, Laitilan, Vehmaan,
Taivassalon, Kustavin ja Pyhärannan kuntien omistama kehittämisorganisaatio, joka palvelee VakkaSuomen seutukunnan yritys- ja elinkeinotoimintaa.
Raumalla hankintapalvelut on organisatorisesti ja toiminnallisesti oma johdettava kokonaisuutensa,
joka kilpailuttaa Rauman kaupungin hankinnat keskitetysti. Poikkeuksena pienhankinnat, jotka
virastot voivat kilpailuttaa itse. Tarjouskilpaluja varten on käytössä Cloudia Oy:n toimittama
sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Hankintojen johtamisen työkaluina on mm. hankintastrategia ja
hankintaohjeet.
Eurajoella hankinnat on hajautettu hallintokuntiin. Tukipalveluissa annetaan asiantuntija-apua
hankinnoissa ja julkaistaan hankintailmoitukset Hilmassa. Tekninen toimi on ulkoistanut lähes kaikki
kilpailutukset.
Pyhärannassa puolestaan hankinnat hoidetaan kullakin sektorilla itse, osa KL-kuntahankintojen
kautta.
Raumalla lainopillisten palveluiden tehtävänä on koko kuntakonsernin oikeudellinen neuvonta ja
lainopillisten toimeksiantojen hoitaminen. Yksikkö hoitaa keskitetysti kaupungin lakiasiat.
Päivittäisten eri hallintokuntien konsultointiavun lisäksi lakimiehet hoitavat kartellioikeudenkäynnit
sekä muut merkittävät oikeudenkäynnit, merkittävimpien kauppojen ja sopimusten valmistelun ja
valvonnan sekä avunannon pienemmissä, kaupunkiin kohdistettujen vahingonkorvausvaatimusten
ratkaisemisen (40-60 kpl/v). Lakimiehet toimivat myös kaupungin kokonaan tai osittain omistamien
yhtiöiden hallitusten jäseninä ja asiantuntijoina niissä (n. 30 kpl) sekä kaavoitusjaoston ja
keskusvaalilautakunnan sihteereinä.
10
Eurajoella lainopillisia palveluja ostetaan tarvittaessa lakiasiaintoimistoilta. Talouspalvelut on
ulkoistettu KuntaPro Oy:lle, joka hoitaa myös perinnän Intrum Justitian kautta. Myös Pyhärannassa
juridiset palvelut ostetaan tarvittaessa kunnan ulkoa.
Raumalla asiahallinta/asiakirjahallinnassa on siirrytty pitkälti sähköiseen toiminatatapaan. Käytössä
on
asianhallintajärjestelmä
Kuntatoimisto,
josta
käytössä
ovat
mm.
Diaari
–
asianhallintajärjestelmä, liitteiden hallinta, EPJ – esityslista-pöytäkirjajärjestelmä, Ktweb ja PDFjulkaisu, luottamushenkilöportaali (asteittainen käyttöönotto menossa), TPH – työpöydän hallinta,
VIPS – viranhaltijapäätökset sekä päätösarkisto ja Arkki - arkistosovellus.
Eurajoella asianhallintaohjelmana käytetään Dynastya. Sen osista on käytössä Diaariasianhallintajärjestelmä, dokumenttien hallinta, kokoukset, luottamushenkilöiden verkkopalvelu
viranhaltijapäätökset sekä yhteystiedot.
Raumalla on kaksi kaupungin palvelupistettä. Kaupungintalon neuvontapisteessä hoidetaan sisäiset
palvelut, kuten puhelinvaihde, postitus ja kokouspalvelut, kulunvalvonta, henkilökorttien tekeminen
sekä asiakasohjaus. Kaupungin puhelinkeskuksessa hoidetaan vaihteen kautta kulkeva sisäinen ja
ulkoinen puhelinliikenne sekä ylläpidetään puhelinnumerotietoja. Toisessa palvelupisteessä
(Pyyrman) palvellaan asiakkaita kaikissa kaupunkiin liittyvissä asioissa hallintokuntaan katsomatta.
Palvelupisteessä
toimii
asiakaspalvelupiste
(kaupungin
kassapalvelut),
matkailupalvelut,
maahanmuuttopalvelut sekä rakennusvalvonnan päivystys. Lisäksi siellä on esillä kaupungin
nähtävillä pidettäviä karttoja, kuulutuksia ja suunnitelmia yms.
Kaikissa muissa kunnissa paitsi Pyhärannassa on omaa atk-henkilöstöä. Raumalla vakituista atkhenkilöstöä on eniten, yhteensä 8kpl ja sotessa 1 hlö atk-tukitehtävissä. Eurajoella it:stä vastaa
muutama henkilö. Raumalla tietohallinto hoitaa keskitetysti hallinnon järjestelmien lisäksi myös
opetustoimen palvelimien, yhteyksien ja oppilaskoneiden ylläpidon ja hallinnan. Muissa kunnissa
pääsääntöisesti koulut itse ja koulujen atk-vastaavat hoitavat koulujen järjestelmät ja
oppilaskoneet. Pääasiassa kaikki ylläpito ja hallinta tehdään omana työnä jokaisessa kunnassa.
Asiantuntijapalveluja
ostetaan
tarvittaessa.
Tietoliikennepalveluja
ostetaan
paikallisilta
operaattoreilta. Eurajoki ostaa potilashallinnon (Pegasos, Effica) kokonaan palveluna KeskiSatakunnan terveydenhuollon kuntayhtymältä (Ksthky) ja palkka-ja henk.hall. KuntaPro:lta.
Pyhäranta ostaa talous- ja henk.hall. järjestelmät palveluna Tieralta ja Taitoalta.
Kunnilla on useita eri ohjelmistoja eri versioita. Mitään yhtenäisyyttä ei kunnilla pääasiassa ole.
Ainoa yhteinen, samaan toimittajaan ja tekniikkaan perustuva ohjelmisto kummallakin on
kirjastojärjestelmä, vaikka Satakunta ja Vakka-Suomi eri tietokantoihin kuuluvatkin. Haasteena
kaikilla kunnilla on järjestelmien laajentuminen, monimutkaistuminen ja sitä kautta atk-henkilöstön
osaamisen ylläpitäminen riittävällä tasolla, koska järjestelmien ylläpito, hallinta ja käyttäjätuki
vievät lähes kaiken ajan. Asiakkaalle ja kehittämiseen ei aikaa tahdo riittää. Sähköisiä
(itse)palveluita pitäisi ottaa käyttöön sekä kuntalaisille että organisaatioiden sisäisille käyttäjille.
Kunnissa taistellaan tietohallinnon saralla samojen asioiden kanssa ja tehdään samoja asioita vähän
eri tavoilla ja eri ohjelmistoilla. Resursseja menee turhaan päällekkäisiin ja epäolennaisiin tehtäviin.
Nykytekniikalla ja tietoliikenneyhteyksillä palvelimet ja muu tekniikka voidaan keskittää yhteen
paikkaan. Järjestelmien ja ohjelmistojen yhtenäistämisellä ja automatisoinnilla saavutetaan säästöjä
hallinnassa ja ylläpidossa.
Ruokapalvelut on Raumalla oma taseyksikkönsä, kun taas Eurajoella ruokapalvelut kuuluvat
tekniseen toimialaan ja Pyhärannassa sivistystoimeen. Raumalla palvelukeittiöitä ja toimituspisteitä
on koulu- päiväkotisektorilla yhteensä neljäkymmentäkolme. Kokopäivähoitolaitoksissa Rauman
ruokapalveluilla on kolme palvelukeittiötä ja kuusi toimituspistettä. Eurajoella on yhteensä 10
valmistuskeittiötä ja Pyhärannalla kolme valmistuskeittiötä.
1.4.2
Uuden kunnan malli
1.4.3
Yhteenveto ja johtopäätökset
11