docrauma-euran kuntarakenneselvitys
download 
Report Transcription
rauma-euran kuntarakenneselvitys
TYÖRYHMIEN NYKYTILAKUVAUKSIIN PERUSTUVA LUONNOS RAUMA-EURAN KUNTARAKENNESELVITYS FCG KONSULTOINTI OY Mikko Kenni, Anna Laiho, Jussi Kukkonen 1 Palvelut ja asiakkaat 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut 1.1.1 Nykytila Kuntarakenneselvityksessä viranhaltijoille annettiin kaksiosainen valmistelutehtävä. Toimeksiannossa edellytettiin, että I-osio sisältää nykytilan kuvauksen, joka sisältää seuraavat osiot: Palvelujen järjestämistapa Palveluverkko ja palvelut toimipisteittäin, keskeiset huomiot palveluverkosta ja palveluista Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä (Sote-työryhmä) kokoontui kolme kertaa: 9.5.2014, 2.6.2014 ja 16.6.2014. Rauman sosiaali- ja terveysviraston organisaatio- ja palveluverkkoa voidaan pitää perinteisenä sektoriorganisaationa. Organisaatiota ollaan parhaillaan muuttamassa lähemmäs monialaista, sektorirajat ylittävää rakennetta. Lasten ja nuorten palveluita yhdistetään uuteen perhekeskukseen. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitellaan peruspalveluiden vahvistamista ja korjaavien palveluiden supistamista. Tavoitteena on edistää ja vahvistaa kaupunkilaisten itsenäistä selviytymistä mm. kotihoidon kehittämisellä, työttömien osallistamisella ja perhetyöllä. Euran perusturvapalvelujen palvelumuotoilussa painopisteeksi on otettu ehyen ja kuntalaisten arjessa hyvin toimivan lähipalvelukokonaisuuden muodostaminen. Euran sosiaali- ja terveyspalvelut on mallinnettu kuntalaisen näkökulmasta neljään toiminnalliseen kokonaisuuteen elinkaarimallia osittain soveltaen: Ikäkeskukseen, Perhekeskukseen, Terveyskeskukseen ja (erityisryhmien) Toimintakeskukseen. Palvelutuotannossa kohdistetaan resurssit varhaiseen vaiheeseen ja palvelut annetaan riittävän räätälöityjen hoito-, palvelu- ja asiakassuunnitelmien pohjalta. Tavoitteena on päästä hyvään tuloksellisuuteen ja kuntalaisten omien voimavarojen taitavaan hyödyntämiseen. Rauman ja Euran organisaatiot poikkeavat toisistaan. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluiden omana tuotantona toteutettu palvelujärjestelmä on kattava ja sisältää merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita. Eura järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut itse. Sekä Rauman että Euran pääasiallinen erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaja on Satakunnan sairaanhoitopiiri. Lisäksi osa kuntien, erityisesti Rauman, erikoissairaanhoidon palveluista tuotetaan Rauman aluesairaalassa. Rauma ja Eura käyttävät myös jonkin verran Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palveluita. Molempien kuntien organisaatioita voidaan pitää ainakin osin perinteisinä sektoriorganisaatioina, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut on eriytetty toisistaan. Toisaalta kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatioista on myös löydettävissä elämänkaarimaisia palveluiden organisoinnin piirteitä. Elämänkaarimallin mukainen palveluiden organisointitapa näkyy erityisesti Eurassa. Rauma ja Eura tukeutuvat omaan julkiseen tuotantoon. 2 Taulukko 1. Henkilöstöt kunnittain RAUMA Tulosalue Talous- ja hallintopalvelut Ympäristöterveydenhuolto EURA Tulosalue / vastuualue Hallinto- ja talous Terveyspalvelut vanhus- ja vammaispalvelut Sosiaalityö Vakanssit (lkm) 37 27 Avoterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveyskeskussairaala Rauman aluesairaala Yhteensä 255 121 368 87 169 1064 Vakanssit (lkm) 10 92 165 10 277 Taulukko 2. Lähellä eläkeikää olevan henkilöstön lukumäärä kunnittain RAUMA Tulosalue Talous- ja hallintopalvelut Ympäristöterveydenhuolto EURA 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) 10 3 Avoterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveyskeskussairaala Rauman aluesairaala Yhteensä Tulosalue / vastuualue Hallinto- ja talous Terveyspalvelut vanhus- ja vammaispalvelut Sosiaalityö 38 14 38 12 17 132 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) 2 12 15 0 29 Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa lähellä eläkeikää olevan henkilöstön määrä suhteessa vakanssien määrään on 12 ja Eurassa kymmenen prosenttia. Yhteensä eläkeikää lähestyviä on Raumalla 132 ja Eurassa 29 henkilöä. FCG:n arvioiden mukaan eläköityvien määrän ennakoidaan olevan vuonna 2017 Raumalla 30 ja Eurassa yhdeksän henkilöä. Vuonna 2020 eläköityviä on Raumalla 32 ja Eurassa seitsemän henkilöä. FCG arvioi henkilöstötarpeen lisäyksen olevan nykyisellä tuottavuudella aikavälillä 2014–2020 Raumalla 50 ja Eurassa viisi henkilöä. Puolen prosentin tuottavuuden kasvuolettamalla henkilöstötarpeen ennakoidaan olevan samalla aikavälillä Raumalla 18 ja Eurassa kaksi henkilöä. Kuntien henkilöstömäärä poikkeaa toisistaan merkittävästi. Raumalla henkilöstömäärä on reilu 1 000, Eurassa n. 200–300. Henkilöstön eläköitymistä tapahtuu molemmissa kunnissa, ja tätä henkilöstön poistumaa voidaan hyödyntää joustoelementtinä palveluiden uudelleenorganisoinneissa. Taulukko 3. Väestöllinen huoltosuhde kunnittain Rauma Eura 2012 0,64 0,70 2017 0,73 0,79 2021 0,80 0,86 2025 0,83 0,89 2029 0,85 0,91 Kuntien väestöllisellä huoltosuhteella kuvataan alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhdetta työikäiseen (15–64-vuotiaaseen) väestöön. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa siis karkeasti iän perusteella työelämän ulkopuolella olevan väestön suhdetta työikäiseen väestöön. Huoltosuhteen kasvu merkitsee työikäisen väestön hyvinvointivastuun kasvua. Kuntien huoltosuhteen kehitys osoittaa työikäisen väestön osuuden vähenevän molemmissa kunnissa. Pitkittäistarkastelusta voidaan havaita, että Raumalla huoltosuhde on edullisempi kuin Eurassa. 3 Taulukko 4. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kunnittain, tilinpäätös 2013 Rauma Tulosalue 21000 Talous- ja hallintopalvelut 21100 Ympäristöterveydenhuolto 21200 Avoterveydenhuolto 21300 Sosiaalipalvelut 21400 Vanhuspalvelut 21500 Terveyskeskussairaala 21600 Rauman aluesairaala 21700 Erikoissairaanhoito Yhteensä Eura Tulosalue Hallinto ja talous Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Vanhusten- ja vammaisten pal. Sosiaalityö Yhteensä Toimintatuotot 683 988 588 848 3 758 656 2 742 623 7 019 282 782 122 8 124 469 23 699 988 Toimintatuotot 1 721 1 303 137 2 055 043 580 095 3 939 996 Toimintakulut -3 196 601 -1 735 925 -24 686 701 -26 702 043 -32 007 841 -8 495 505 -20 428 453 -33 340 635 -150 593 704 Toimintakate -2 512 613 -1 147 077 -20 928 045 -23 959 420 -24 988 559 -7 713 383 -12 303 984 -33 340 635 -126 893 716 Toimintakulut -677 456 -10 039 919 -14 346 379 -13 643 098 -4 283 301 -42 990 152 Toimintakate -675 734 -8 736 782 -14 346 379 -11 588 056 -3 703 206 -39 050 157 Taulukko 5. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kustannukset kunnittain Nettokustannukset, euroa/asukas vuonna 2012 Rauma Eura Koko Suomi 3501 3551 3453 Vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot, euroa/asukas vuonna 2011 2347 2313 Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Nettokustannukset ovat Eurassa suuremmat kuin Raumalla. Tarvevakioidut menot ovat Raumalla suuremmat kuin Eurassa. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavat eroavat toisistaan. Rauma ja Eura vastaavat suurimmasta osasta peruspalveluiden järjestämisestä itse. Rauma järjestää sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi merkittävässä määrin erikoissairaanhoidon palveluita omassa aluesairaalassaan. Kuntien sosiaalija terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Kuntien kokoerot palveluverkoissa ja kustannuksissa ovat merkittävät. Sosiaali- ja terveyspalvelut perustuvat molemmissa kunnissa sektoriorganisaatioon, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut on erotettu omiin tulos- tai vastuualueisiin. Elämänkaarimallin mukainen tai elinvaiheisiin perustuva organisaatio toteutuu selvemmin Eurassa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarpeet kasvavat tulevaisuudessa molemmissa kunnissa. Kasvu johtuu väestön ikärakenteen muutoksesta. Kuten muuallakin Suomessa, myös selvityksessä olevien kuntien väestö ikääntyy nopeasti ja tarve vanhuspalveluiden lisäämiseksi kasvaa. Muiden ikäryhmien koko vastaavasti pienenee. Tästä voidaan päätellä, että muiden kuin ikääntyneiden kuntalaisten palvelutarpeet pysyvät vakaina tai jopa pienenevät. Ennusteet väestörakenteen muutoksista ja henkilöstötarpeista osoittavat yksiselitteisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksen ja kehittämisen suunnan. Mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää, on hillittävä muun kuin vanhusväestön palveluiden kokonaiskustannusten kasvua ja samalla kohdennettava kaikki siirrettävissä olevat voimavarat ikääntyneiden palveluihin. Samalla tulee etsiä keinoja ja toimeenpanna uudistuksia, joilla parannetaan palvelutuotannon tuottavuutta. Mitä heikompi kunnan taloustilanne on, sitä akuutimpi ja suurempi on tarve optimoida resurssien kohdentamista sekä tehdä tuottavuutta parantavia palvelujärjestelmän uudistuksia. 4 1.1.2 Uuden kunnan malli 1.1.3 Yhteenveto ja johtopäätökset 1.2 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut 1.2.1 Nykytila Kuntarakenneselvityksen tekemiseksi nimetty työryhmä aloitti toimintansa ensimmäisessä vaiheessa kuvaamalla sivistystoimen nykytilaa. Käsiteltäviä osa-alueita olivat tehtävämäärittelyn mukaisesti talous- ja hallinto, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, kulttuuri ja kirjasto, nuoriso sekä liikunta ja vapaa-aika (opistot). Nykytilan tiedot kerättiin alatyöryhmittäin samalla periaatteella molemmista kunnista. Taulukko 6. Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle (tukena ART-malli) Työikäiset, % Eura Rauma -19 -14 1-6-vuotiaat päivähoidossa, % (lkm) -13 (-48) -9 (-115) 7-15vuotiaat, % -10 +3 16-18vuotiaat, % -21 -9 Väestökehitys 2029 mennessä, % -8 -3 Vuoteen 2029 ulottuvan ennusteen mukaan väestö vähenee molemmissa kunnissa, ja työikäisten määrä vähenee merkittävästi. Päivähoidossa olevien lasten määrä näyttäisi vähenevän pitkällä aikavälillä. Tähän kuitenkin vaikuttavat lainsäädännön muutokset (esim. kotihoidon tuen muutokset), jotka saattavat lisätä päivähoidon tarvetta. Peruskouluikäisten määrä näyttäisi vähenevän Eurassa. Lukio- ja ammattikouluikäisten määrä vähenee sekä Eurassa että Raumalla. Henkilöstön eläköitymistä tarkastellaan tarkemmin luvussa 8. Taulukko 7. Henkilöstö kunnittain Eura Rauma Yhteensä Vakinaiset 238 802 1040 Määräaikaiset ja työllistetyt 100 396 496 Taulukko 8. Eläköityminen kunnittain Eura Rauma Yhteensä Opetushenkilöstö Päivähoito ja esiopetus Kulttuuri ja vapaaaika Eläköityminen 2014-2025, opetus 128 452 580 97 289 386 18 62 80 34 164 198 Eläköityminen 2014-2025, päivähoito + esiopetus 43 107 150 Taulukko 9. Sivistys-toimialueen talous kunnittain Eura Rauma Yhteensä Toimintakate, TA 2014, euroa 22 126 049 67 516 847 89 642 896 5 Eläköityminen 2014-2025, kuva 7 26 33 Talouden ja hallinnon haasteet ovat hyvin samansuuntaisia, vaikka kunnat ovat erikokoisia ja sivistyksen talouden ja hallinnon henkilöstömäärät hyvin erilaisia. Kouluverkko asettaa haasteita molemmille kunnille. Verkkokysymys liittyy oleellisesti perusopetuksen alatyöryhmän alueeseen, mutta koskettaa merkittävällä tavalla myös sivistyspuolen taloutta ja hallintoa. Varsinaisen verkkorakenteen ohella myös rakennusten kunto huolestuttaa. Varhaiskasvatuksessa päivähoitopaikat jakautuvat siten, että Raumalla noin 80 prosenttia päivähoitopaikoista on päiväkotipaikkoja. Eurassa vastaava luku on 63 prosenttia. Omassa kodissa tapahtuvan perhepäivähoidon arvioidaan vähenevän, ja tämä saattaa olla suuntaus myös selvityskunnissa. Vuorohoitoa on tarjolla molemmissa kunnissa. Raumalla vuorohoitopaikkoja on noin 200 ja Eurassa noin 30. Esiopetusta järjestetään Eurassa sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen alaisuudessa. Siksi esiopetuksen henkilöstöä on sekä OVTES:n että KVTES:n mukaisissa virka- tai työsuhteissa. Raumalla esiopetuksen järjestäjänä toimii varhaiskasvatus. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa on sekä Eurassa että Raumalla. Eurassa avoin päiväkoti Omppu tarjoaa perhekerhoa, parkkihoitoa sekä kerhotoimintaa kolme vuotta täyttäneille sekä kaksivuotiaille. Yksityisessä päivähoidossa ja esiopetuksessa on Raumalla noin 190 lasta. Tämä on noin 11 prosenttia kunnan kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Eurassa yksityisessä päivähoidossa on 30 lasta, mikä on noin 7,5 prosenttia päivähoidossa olevista lapsista. Molemmissa kunnissa yksityistä päivähoitoa tuetaan lakisääteisen yksityisen hoidon tuen lisäksi kuntalisällä. Kotihoidontukeen on tulossa muutos, jonka mukaan kotihoidon tuki jaetaan molempien vanhempien kesken. On arvioitu, että muutos lisää alle 3-vuotiaiden päivähoitopaikkojen kysyntää entisestään. Kotihoidon tuen kuntalisällä pyritään tukemaan lasten kotihoitoa. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan Raumalla. Varhaiskasvatuksessa haasteina voidaan nähdä rakennuskannan osittain huono kunto ja mittava peruskorjaustarve. Oppivelvollisuusiän mahdollinen laskeminen tuo pohdittavaa ja lisäkustannuksia. Lastentarhanopettajien, etenkin erityislastentarhanopettajien, riittävä saanti on ollut ongelma viime aikoina. Yleinen trendi on, että lasten kotihoito vähenee ja päivähoitopaikkojen ja -mahdollisuuksien tarve kasvaa. Edellä mainittu onkin ristiriidassa ART-mallin tietojen kanssa, jossa päivähoidon tarpeen todetaan vähenevän. Erityisen tuen tarve hoitolapsilla kasvaa, ja monipuolisen palvelurakenteen ylläpitäminen sekä lähipalvelujen turvaaminen talouden tiukentuessa on haastavaa. Erityyppisten palvelumuotojen kehittäminen varhaiskasvatuksen toiminnoissa on todella tärkeää, sillä kuntien täytyy löytää uusia toimintamalleja kustannustehokkaampaan toimintatapaan. Esimerkkinä mainittakoon yksityisen päivähoidon kehittäminen ja tukeminen. (mahd. johtopäätöksiin) Perusopetuksessa Euran väestöennuste näyttää merkittävää laskua vuoteen 2029 mennessä (-10 %). Raumalla 7-15-vuotiaiden lukumäärä pysyy kutakuinkin nykytasolla. Molemmilla kunnilla on käytössä sama perusopetuksen tuntijako pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuntikehyksen tunnusluvut poikkeavat toisistaan, mitä selittävät ryhmäkokojen erot. Viikkotuntimäärät ovat lähes samat. Raumalla erityisen tuen piirissä olevia oppilaita on suhteellisesti enemmän. Tähän on syynä naapurikuntien oppilaat, jotka suorittavat oppivelvollisuuttaan erityiskouluissa Raumalla. Rauma järjestää maahanmuuttajille suunnattua valmistavaa opetusta ja lisäopetusta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan piirissä oppilaita on suhteellisesti enemmän Raumalla kuin Eurassa. Palvelu tuotetaan molemmissa kunnissa pääosin omin voimin. Rauma järjestää koululaisten kesätoimintaa. Iltapäivätoiminnassa kasvu on ollut voimakasta varsinkin Raumalla. Perusopetuksen haasteena on resurssien niukkeneminen. Henkilöstön määrä vähenee ja tuntivälyksiä on jouduttu tiukentamaan. Opetusryhmien pienentämiseen kohdistetun kuntien saaman valtionavustuksen merkitys on ollut todella suuri. Toiminta vaikeutuu huomattavasti, mikäli avustus lakkaa. Muut haasteet liittyvät kouluverkkoon, koulurakennusten kuntoon sekä maahanmuuttajaoppilaiden tukemiseen ja opetuksen järjestämiseen. Perusopetuksen keskeisimpien haasteiden on nähty liittyvän opetukseen (pedagogiset haasteet, erilaiset oppijat) sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten lukumäärän lisääntymiseen ja koulujen riittämättömiin mahdollisuuksiin vastata kasvaneisiin tukitarpeisiin. Oppilashuollon kehittäminen vastaamaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimuksia, opetussuunnitelmatyö, tieto- ja 6 viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ovat niin ikään erittäin merkittäviä tulevien vuosien kehittämistyössä. (mahd. johtopäätöksiin) Lukiokoulutuksessa on Eurassa 187 ja Raumalla 748 opiskelijaa. Peruskoulun päättävistä nuorista lukioon menevien osuus on Raumalla 58 ja Eurassa noin 50 prosenttia. Kurssien ryhmäkoot vaihtelevat. Yksikkökohtaiset kokonaiskustannukset ovat Eurassa 8068 euroa (vos 6363 euroa) ja Raumalla 6555 euroa (vos 6118 euroa). Rauman Lyseon lukiossa toimii myös iltalinja. Lukiokoulutuksessa suurin tulevaisuuden haaste on lukioiden mahdollinen minimikoko (keskusteluissa on esiintynyt 500 opiskelijan raja). Taustalla on lukiokoulutuksen järjestäjäverkon uudelleentarkastelu ja karsiminen. Samalla uudistetaan lukioiden valtionosuusjärjestelmää. Merkittäviä uudistuksia ja kehittämiskohteita ovat myös sähköiset ylioppilaskirjoitukset, opetussuunnitelmauudistus sekä opiskelijahuollon kasvava merkitys lakiuudistuksineen. Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu järjestää toisen asteen ammatillista perustutkinto-, lisä- ja täydennyskoulutusta. Sataedulla on useita toimipaikkoja maakunnassa. Raumalla on toimipiste, Eura on kuntayhtymän jäsenkunta. WinNova on monialainen ammatillinen oppilaitos, jolla on tutkintoon johtavaa koulutusta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. WinNova toimii Raumalla ja Laitilassa sekä useissa muissa toimipisteissä Satakunnan ja Vakka-Suomen alueella. WinNovan taustalla on koulutusyhtiö Länsirannikon Koulutus Oy. Ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), jota ylläpitää samanniminen osakeyhtiö. Molemmat selvityskunnat ovat osakkaina. Rauma on yksi ammattikorkeakoulun neljästä koulutuspaikkakunnasta. SAMK toimii Raumalla kolmella toimialalla: liiketoiminta, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja merenkulku. Turun yliopisto järjestää yliopistokoulutusta Rauman kampuksella. Kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä tarjotaan luokanopettajan, käsityön aineenopettajan, lastentarhanopettajan ja kasvatustieteen (varhaiskasvatus) koulutusta. Kulttuuri- ja vapaa-ajan sektorilla hallinto on erikseen sekä Eurassa että Raumalla. Hallinnon kustannukset ovat Raumalla suuremmat Taidemuseon, teatterin ja Merimuseon avustusten vuoksi. Kulttuurin ja vapaa-ajan sektoreilla tietojen keruun ja etenkin yhtenäisen esitystavan ongelmana ovat kuntien erilaiset toimintamallit ja organisaatiot. Euran kansalaisopisto toimii Euran alueella. Rauman kuvataidekoulu ja käsityökoulu Taitava ovat osa Rauman kansalaisopiston järjestämää taiteen perusopetusta. Vuoden 2014 alusta Länsi-Suomen kesäyliopiston toiminta siirrettiin osaksi Rauman kansalaisopistoa. Rauman musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää antava opisto, joka toimii alueellisena musiikkiopistona. Sopimuskunnat ovat Eura, Eurajoki ja Pyhäranta. Liikuntapalvelujen palvelutarjonta vaihtelee. Sekä Eurassa että Raumalla on uimahalli, Raumalla myös jäähalli. Omistuspohja vaihtelee. Eniten kustannuksia aiheuttaa ylläpito. Eura hyödyntää kolmannen sektorin palveluja liikuntapalveluissa enemmän kuin Rauma. Nuorisopalveluissa molemmat kunnat panostavat nuorten toiminnallisiin palveluihin. Myös nuorisotiloja löytyy molemmista. Nuorisopalveluissa on tarjolla muun muassa leiri-, retki- ja tapahtumatoimintaa, pienryhmätoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Kulttuuripalveluissa toiminta on monipuolista. Rauma avustaa yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa enemmän kuin Eura. Eura tarjoaa tiloja tai muuta palvelua järjestöjen ja yhteisöjen käyttöön. Kirjastoja on molemmissa kunnissa. Pääkirjastojen lisäksi kunnissa on myös lähikirjastoja. Kirjastoautoja on niin ikään sekä Eurassa että Raumalla. Museoille tarkoitettua valtionosuutta saa vain Rauma. Eurassa museotoiminta hoidetaan pääosin järjestö- ja vapaaehtoispohjalta. Kansalaisopistojen suurimpana tulevaisuuden haasteena on valtionosuusjärjestelmän muutos, mikä lisää kuntien maksuosuutta. Kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen toimintaa kannattaisi katsoa kokonaisuutena koko seutukunnalla – tällä hetkellä toimijoita on useita. Molemmissa riittää palvelukysyntää. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on kulttuuri- ja vapaa-aikatoimelle vahvuus. Kansalaistoiminnan tukemisesta ja yhteistyöstä kunnan ja yhdistysten kesken tulee huolehtia. Liikunta, nuorisotyö ja kulttuuri ovat enenevässä määrin koko väestön hyvinvointitekijä, mikä on 7 huomioitava palvelutuotannossa. Nuorisotyössä korostuvat uudenlaiset painotukset ja moniammatillinen yhteistyö. Vapaa-aikapalveluiden haasteina ovat palveluiden säilyminen lähellä kuntalaisia, saavutettavuus, talous, määrärahojen suuruus sekä tilojen, paikkojen ja välineiden kunto ja taso. Vapaa-aikatoimi on kaikissa kunnissa pieni yksikkö. Tehtäväkirjo on laaja ja eri kunnissa tehdään samoja asioita pienellä henkilöstömäärällä. Kirjasto toimii jo nykyisellään maakuntamallin mukaisesti. Kirjastopalveluiden sähköiset järjestelmät on harmonisoitu. Kuntakohtaisia kirjastoverkkoja on arvioitava. Kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroista voidaan todeta yhteenvetona seuraavaa. Jokaisella sivistyspalveluiden osa-alueella on toimintojen järjestämisessä kuntakohtaisia eroja. Tiiviimpää yhteistyötä olisi mahdollista tehdä nykyistä enemmän. Vaikka varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on selvä valtakunnallinen normi- ja informaatio-ohjaus, kuntien toimintakulttuurit ja -periaatteet ovat erilaisia. Lukion merkitys yläkoululle (yhteiset opettajat) on kunnissa suuri. Lukioon hakeutumisessa on eroja kuntien välillä: perusopetuksen päättäneistä lukioon hakeutuvien osuus vaihtelee. Liikuntapalvelujen investointeja tulisi katsoa yhtenäisesti, esimerkiksi liikunta-, uima- ja jäähallien peruskorjausten yhteydessä. 1.2.2 Uuden kunnan malli 1.2.3 Yhteenveto ja johtopäätökset 1.3 Teknisen ja ympäristötoimen palvelut 1.3.1 Nykytila Ostopalvelujen ja oman työn suhde eroaa sekä selvityskunnissa että niiden yksiköiden välillä. Rauma tuottaa isomman kokonsa tähden enemmän teknisen toimen palveluja omana työnä kuin Eura, joka käyttää paljon ostopalveluja. Kaavoitus, ympäristötoimen palvelut ja rakennusvalvonta hoidetaan Raumalla omana työnä ja Eurassa ostopalveluna. Kaksi jälkimmäistä palvelua Eura hankkii Säkylän kunnalta, joka toimii isäntäkuntana Pyhäjärviseudun ympäristötoimistossa. Suurin osa kiinteistö- ja mittauspalveluista hoidetaan kummassakin kunnassa omana työnä, samaten rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapito. Raumalla rakennusten ja kiinteistöjen varsinainen suunnittelutyö hankitaan pääosin ja uudisrakentaminen kokonaan ostopalveluna. Siivouksen osalta oman työn osuus on Raumalla 64 prosenttia ja ostopalvelun osuus 36 prosenttia. Eurassa puhtauspalvelut hoidetaan pääosin omana työnä. Kunnallistekniikassa Rauman oman suunnittelun ja ostopalveluiden suhde on 60/40 ostopalveluiden hyväksi. Rauman katutoimessa katujen ja vesihuollon rakentaminen hoidetaan puoliksi omana työnä ja puoliksi ostopalveluna ja katujen ja yleisten alueiden talvi- ja kesäkunnossapito pääosin omana työnä. Eurassa kunnallistekniikan henkilötyö hoidetaan kunnan omalla henkilöstöllä ja teiden ja katujen kunnossapito hankitaan ostopalveluna. Rauma tuottaa omana työnä myös puistojen ja yleisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon sekä liikuntapaikkojen ylläpidon. Valtaosa (98 %) Rauman talousvedestä valmistetaan Äyhön vesilaitoksella. Lisäksi Lapin alueella on pohjavesilaitos. Rauman yhdyskuntajätevedet puhdistetaan kaupungin ja paikallisen metsäteollisuuden yhteispuhdistamolla. Rauman ja Euran vesijohto- ja jätevesiverkostot ovat yhteydessä toisiinsa. Eurassa vesihuoltolaitos vastaa puhtaan veden tuottamisesta ja jätevesien johtamisesta puhdistettavaksi. Jätevesien puhdistamisen hoitaa Euran kuntakonserniin kuuluva JVPEura Oy. Vesihuoltolaitoksen vastuulla on siis vain jätevesiverkosto. Rauman jätehuollosta vastaa Rauman Seudun Jätehuoltolaitos, joka on osana Rauman kaupungin organisaatiota toimiva Rauman ja Eurajoen yhteinen kunnallinen liikelaitos. Euran jätehuolto hoidetaan ostopalveluna. Käytössä olevat tietojärjestelmät vaihtelevat kunnittain. Taulukko 10. Selvitysalueen kuntien teknisen toimen henkilöstö ja eläköityminen 8 Nykyinen henkilöstö Eläköityminen vuoteen 2020 mennessä Rauma Eura 396 88 (+3,35) 85 13 Työryhmän arvion mukaan eläköityvien työntekijöiden tilalle on tarpeen valita uudet työntekijät, mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää. Käytännössä tulevaisuudessa on siis mahdotonta ylläpitää nykyistä palvelutasoa, mikäli henkilöstömäärä vähenee. Eläköitymistä hyödyntämällä voidaan poistaa työtehtävien päällekkäisyyksiä. Haasteena teknisellä toimialalla on jatkuvasti laajenevan infran hoito ja kunnossapito yhä pienemmällä rahoituksella. Rahoitusvajeen suuruutta lisää se, että rakennukset varustetaan yhä monimutkaisemmalla talotekniikalla, mikä osaltaan kasvattaa kunnossapidon kustannustasoa. Myös erityisosaajien rekrytointi on vaikeaa. Haasteena on niin ikään hyvälaatuisen talousveden tuottaminen. Huoli on merkittävä erityisesti Euran alueella, missä elintarviketeollisuuden vaatimukset veden laadun ja määrän osalta ovat poikkeukselliset. Raumalla talousvesi puhdistetaan pintavedestä, mikä osaltaan luo painetta laitoksen talouden hallintaan ja veden laatuun. 1.3.2 Uuden kunnan malli 1.3.3 Yhteenveto ja johtopäätökset 1.4 Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut 1.4.1 Nykytila Raumalla elinkeinopalveluiden organisoinnista vastaa kaupungin yrityspalvelut. Yrityspalvelut tarjoaa yritysneuvontaa sekä yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. Tehtäviin kuuluvat myös mm. kaupunki- ja yrityssuhteet, yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä elinkeinopoliittinen edunvalvonta Euran kuntaan on keskitetty elinkeinopalvelut vuoden 2011, jolloin palveluja myydään Säkylälle ja Köyliölle. Elinkeinopalvelut sisältävät muun muassa yritys- ja elinkeinoneuvonnan, kunta- ja yrityssuhteet/yhteistyö, yhteistyön muiden toimijoiden, elinkeinopoliittisen edunvalvonnan sekä erilaisia projekteja ja hankkeita. Raumalla hankintapalvelut on organisatorisesti ja toiminnallisesti oma johdettava kokonaisuutensa, joka kilpailuttaa Rauman kaupungin hankinnat keskitetysti. Poikkeuksena pienhankinnat, jotka virastot voivat kilpailuttaa itse. Tarjouskilpaluja varten on käytössä Cloudia Oy:n toimittama sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Hankintojen johtamisen työkaluina on mm. hankintastrategia ja hankintaohjeet. Eurassa hankinnat suoritetaan pääosin hajautetusti hallintokunnittain. Myös Euralla on olemassa hankintaohjeet. Tietohallintopalvelut kilpailuttavat ja hankkivat tietohallintoon liittyvät asiat. Raumalla lainopillisten palveluiden tehtävänä on koko kuntakonsernin oikeudellinen neuvonta ja lainopillisten toimeksiantojen hoitaminen. Yksikkö hoitaa keskitetysti kaupungin lakiasiat. Päivittäisten eri hallintokuntien konsultointiavun lisäksi lakimiehet hoitavat kartellioikeudenkäynnit sekä muut merkittävät oikeudenkäynnit, merkittävimpien kauppojen ja sopimusten valmistelun ja valvonnan sekä avunannon pienemmissä, kaupunkiin kohdistettujen vahingonkorvausvaatimusten ratkaisemisen (40-60 kpl/v). Lakimiehet toimivat myös kaupungin kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden hallitusten jäseninä ja asiantuntijoina niissä (n. 30 kpl) sekä kaavoitusjaoston ja keskusvaalilautakunnan sihteereinä. Euralla lainopilliset palvelut ostetaan, tai tehdään itse, koska organisaatiossa ei ole juristia. 9 Raumalla asiahallinta/asiakirjahallinnassa on siirrytty pitkälti sähköiseen toiminatatapaan. Käytössä on asianhallintajärjestelmä Kuntatoimisto, josta käytössä ovat mm. Diaari – asianhallintajärjestelmä, liitteiden hallinta, EPJ – esityslista-pöytäkirjajärjestelmä, Ktweb ja PDFjulkaisu, luottamushenkilöportaali (asteittainen käyttöönotto menossa), TPH – työpöydän hallinta, VIPS – viranhaltijapäätökset sekä päätösarkisto ja Arkki - arkistosovellus. Eurassa on käytössä Dynasty-ohjelmisto asiakirjahallinnossa. Ohjelmisto sisältää myös tiedonohjausjärjestelmän, mutta sitä ei ole vielä otettu käyttöön. Ohjelmisto sisältää myös sopimushallinnan ja yhteystietorekisterin. Esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan kunnan kotisivuilla. Suunnitelmissa on siirtyä luottamuselimien kokouksissa sähköiseen kokouskäytäntöön. Tarkoitus on aloittaa hallituksesta, mutta tarkempi aikataulutus on vielä päättämättä. Raumalla on kaksi kaupungin palvelupistettä. Kaupungintalon neuvontapisteessä hoidetaan sisäiset palvelut, kuten puhelinvaihde, postitus ja kokouspalvelut, kulunvalvonta, henkilökorttien tekeminen sekä asiakasohjaus. Kaupungin puhelinkeskuksessa hoidetaan vaihteen kautta kulkeva sisäinen ja ulkoinen puhelinliikenne sekä ylläpidetään puhelinnumerotietoja. Toisessa palvelupisteessä (Pyyrman) palvellaan asiakkaita kaikissa kaupunkiin liittyvissä asioissa hallintokuntaan katsomatta. Palvelupisteessä toimii asiakaspalvelupiste (kaupungin kassapalvelut), matkailupalvelut, maahanmuuttopalvelut sekä rakennusvalvonnan päivystys. Lisäksi siellä on esillä kaupungin nähtävillä pidettäviä karttoja, kuulutuksia ja suunnitelmia yms. Sekä Raumalla että Euralla on omaa atk-henkilöstöä. Raumalla vakituista atk-henkilöstöä on eniten, yhteensä 8kpl + sotessa 1 hlö atk-tukitehtävissä. Laitilassa it:stä vastaa muutama henkilö. Raumalla tietohallinto hoitaa keskitetysti hallinnon järjestelmien lisäksi myös opetustoimen palvelimien, yhteyksien ja oppilaskoneiden ylläpidon ja hallinnan. Eurassa hoitavat pääsääntöisesti koulut itse ja koulujen atk-vastaavat hoitavat koulujen järjestelmät ja oppilaskoneet. Pääasiassa kaikki ylläpito ja hallinta tehdään omana työnä kummassakin kunnassa, mutta asiantuntijapalveluja ostetaan tarvittaessa. Tietoliikennepalveluja ostetaan paikallisilta operaattoreilta. Raumalla ja Euralla on useita eri ohjelmistoja eri versioita. Mitään yhtenäisyyttä ei kunnilla pääasiassa ole. Ainoa yhteinen, samaan toimittajaan ja tekniikkaan perustuva ohjelmisto kummallakin on kirjastojärjestelmä. Haasteena kummallakin on järjestelmien laajentuminen, monimutkaistuminen ja sitä kautta atk-henkilöstön osaamisen ylläpitäminen riittävällä tasolla, koska järjestelmien ylläpito, hallinta ja käyttäjätuki vievät lähes kaiken ajan. Asiakkaalle ja kehittämiseen ei aikaa tahdo riittää. Sähköisiä (itse)palveluita pitäisi ottaa käyttöön sekä kuntalaisille että organisaatioiden sisäisille käyttäjille. Sekä Raumalla ja Eurassa taistellaan tietohallinnon saralla samojen asioiden kanssa ja tehdään samoja asioita vähän eri tavoilla ja eri ohjelmistoilla. Resursseja menee turhaan päällekkäisiin ja epäolennaisiin tehtäviin. Nykytekniikalla ja tietoliikenneyhteyksillä palvelimet ja muu tekniikka voidaan keskittää yhteen paikkaan. Järjestelmien ja ohjelmistojen yhtenäistämisellä ja automatisoinnilla saavutetaan säästöjä hallinnassa ja ylläpidossa. Ruokapalvelut on Raumalla oma taseyksikkönsä, kun taas Eurassa se on organisoitu keskushallintoon omaksi vastuualueeksi. Raumalla palvelukeittiöitä ja toimituspisteitä on koulupäiväkotisektorilla yhteensä neljäkymmentäkolme. Kokopäivähoitolaitoksissa Rauman ruokapalveluilla on kolme palvelukeittiötä ja kuusi toimituspistettä. Eurassa on kahdeksan valmistuskeittiötä, kahdeksan palvelukeittiötä ja kymmenen toimituspistettä. 1.4.2 Uuden kunnan malli 1.4.3 Yhteenveto ja johtopäätökset 10 2 Talous 2.1 Yleinen kuntatalouden tila Suomessa ja selvitysalueella Kuntatalouden tilanne koko maassa on ollut viime vuosina erittäin haasteellinen. Kuntien menot ovat kasvaneet selvästi kun samanaikaisesti yleisen taloustilanteen ja valtion julkisen talouden sopeuttamistoimien takia tulokasvu ei ole vastannut toimintakatteen heikkenemistä. Valtionosuuksien leikkauksia on tehty vuosittain ja kunnat ovat joutuneet kiristämään kunnallisverotusta. Kuntien vuosikate on heikentynyt vuodesta 2010 lähtien kuitenkin siten, että vuonna 2013 se kääntyi nousuun. Tähän oli vaikuttamassa poikkeukselliset verotulotilitykset, kiristynyt kunnallisverotus sekä aikaisempia vuosia alhaisempi menokasvu. Toimintakate heikkeni 3,4 % kun se vuosina 2010–12 heikkeni keskimäärin 5,2 % vuosittain. Vaikka käyttötalouden heikkenemiskierrettä saatiin hieman oikaistua, niin kuntien velkaantuminen jatkui velkamäärän kasvettua noin 13 %. Vuonna 2014 ennustetaan kuntatalouden taas heikkenevän ja vuosikatteen jäävän poistojen tasoa alhaisemmaksi. Myös vuoteen 2018 ulottuvassa peruspalveluohjelman ennusteessa kuntatalous heikkenisi, mihin vaikuttaa yleinen taloustilanne, hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sekä väestön ikääntymisestä johtuvat kustannusten kasvupaineet. Vuoden 2014 tasosta sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ennustetaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä yli miljardin euron verran. Vaikka samanaikaisesti verokehitykseen ennustetaan kasvua, niin kuntatalous tulisi pysymään alijäämäisenä koko ennustekauden. Taulukossa X esitettyjen tunnuslukujen perusteella Rauman talouden tila on parempi kuin Euran. Rauman kaupunkikonsernin tilanne on erityisen hyvä suhteessa sen kokoon. Taulukko X. Kuntien talouden nykytilanne tunnuslukujen ja vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella TUNNUSLUVUT TP 2013 Toimintakate €/as. Verot €/as. Valt.os. €/as. Verorahoitus yht. €/as. Vuosikate €/as. Vuosikate %:a poistoista Lainakanta €/as. Omavarai -suus-% Kertynyt yli/alijäämä €/as. Konsernin lainakanta €/as. Konsernin omavaraisuus -% Konsernin kertynyt yli/alijääm ä, €/as. RAUMA EURA MannerSuomi keskimäärin Rauman seutu Satakunta -5 025 -5 295 -4 989 4 103 3 559 3 790 1 285 1 965 1 522 5 388 5 524 5 312 453 219 380 94 108 100 14 1 373 2 542 77,4 56,3 60,4 1 105 651 1 284 1 191 3 285 68,6 39,8 2 519 355 -5 040 4145 1 475 5 620 622 145 462 78,3 2 509 -5 023 3 613 1 807 5 420 448 113 1 737 63,6 1 159 Asukasta kohden mitattuna Raumalla on Euraa parempi toimintakate (suurin nettomeno tulee kattaa muulla rahoituksella kuin omalla toiminnan tulorahoituksella). Valtakunnallisiin lukuihin verrattuna toimintaa rahoitetaan molemmissa kunnissa verorahoituksella enemmän kuin toiminnan tulorahoituksella. Rauma kerää verotuloja enemmän kuin Eura. Raumalla kertyy enemmän verotuloja kuin valtakunnassa ja Satakunnassa keskimäärin, Eurassa taas vähemmän. Rauma saa valtionosuuksia selvästi vähemmän kuin Eura ja vähemmän kuin Manner-Suomen, Satakunnan ja Rauman seudun kunnat keskimäärin. Verorahoitusta (verot ja valtionosuudet) kertyy Eurassa enemmän kuin Raumalla, ja molemmissa kunnissa yli valtakunnallisen keskiarvon. Vuosikate on Raumalla kaksinkertaisesti korkeampi kuin Eurassa, jossa se on alle valtakunnallisen keskiarvon. Rauman asukaskohtainen lainakanta on hyvin alhainen, eikä Eurankaan lainakanta ylitä maan keskiarvoa. Kunnan omavaraisuusaste on Raumalla yli ja Eurassa alle valtakunnallisen arvon. Taulukossa X olevien lukemien mukaan kummallakaan kunnalla ei ole kertynyttä ylijäämää yli valtakunnallisen arvon (Rauman virallinen luku on kuitenkin yli valtakunnallisen keskiarvon, 2 562 €/as.). Kuntakonsernin lainakanta on Raumalla huomattavasti pienempi kuin Eurassa ja konsernin omavaraisuusaste on korkeampi. Kuntakonsernin omavaraisuusaste on alle 50 prosentin suosituksen Eurassa. Raumalla on myös konsernin kertynyttä ylijäämää selvästi enemmän kuin Eurassa. 11 Valtakunnallisessa vertailussa, jossa taloutta arvioidaan 9 tunnusluvulla, Rauma on kahden mittarin osalta 10 parhaimman kunnan joukkoon. 2.1.1 Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus Taulukossa X esitetyssä laskelmassa on palvelujen tuottamisen vaikutuksessa otettu huomioon ainoastaan se, että Raumalla on Eurasta poiketen satamaliiketoimintaa. Satamaliikelaitoksen kaikki tulot ja menot on otettu pois laskelmasta, mutta nykyinen tuloutuskorvaus pääomasta on laskelmassa. Tästä syystä Rauman tässä esitetyt luvut poikkeavat virallisesta tuloslaskelmasta. Rauman luvut sisältävät siis Eurasta poiketen myös Rauman aluesairaalan kulut. Taulukko X. Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus (Rauman luvut ilman satamaliikelaitosta) TULOSLASKELMA TP 2013 RAUMA TOIMINTAKATE -200 874 654 164 020 743 51 373 061 3 607 663 18 126 813 -19 207 222 0 -1 080 408 63 542 -1 016 866 3 054 341 VEROTULOT VALTIONOSUUDET rahoitustuotot ja –kulut yht. VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Poistoerojen lisäys (-) / vähennys (+) TILIKAUDEN YLI- JA ALIJÄÄMÄ Satama mukana – tilikauden ylijäämä Tunnusluku -5 025 EURA 82 % 26 % 2% 453 94,4 % 44 014 816 24 305 687 -125 451 2 705 182 -2 497 743 0 207 439 31 930 239 369 -27 -25 75 €/as. -65 489 870 Tunnusluku -5 203 67 % 37 % 0% 219 108,3 % 17 19 Tilikauden tulos vuonna 2013 oli positiivinen Euralla 19 €/as. ja negatiivinen Raumalla -25 €/as. (Rauman virallinen tulos ml. Satama +75€/as.). Taulukko X. Kuntien rahoituslaskelma 2013 (Rauma ilman satamaa) Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta yht. Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12.2013 Rahavarat 1.1.2013 Rahavarat/as. Tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta € Investointien tulorahoitus % Rauma 17 819 849 -24 399 204 -6 579 355 3 830 534 -2 748 822 Eura 2 594 421 -9 114 448 -6 520 027 6 429 460 -90 567 -2 748 822 18 486 337 21 235 159 -90 567 549 106 639 673 462 44 -20 511 992 -11 528 762 72,4 33,2 Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan molempien kuntien toiminnan ja talouden rahavirta on ollut negatiivinen (tunnusluvun positiivisuus ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen luku ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa). Negatiivisesta luvusta huolimatta Rauma on kattanut sen ilman lainanottoa. Rahavarat ovat tilikauden lopussa vähentyneet molemmilla kunnilla. Rahavarat asukasta kohden ovat Raumalla 462 euroa ja Eurassa 44 euroa. Rauma Toiminnan tulos 12 Rauman kaupungin tulos on esitetty tässä selvityksessä poiketen virallisista tilinpäätöslaskelmista. Toiminnan tulos on esitetty jättämällä satamaliikelaitos laskelmista pois ja ottamatta huomioon omistajatuloutusta. Rauman toimintatulot olivat 61,2 milj. € ja ne kattoivat toimintamenoista 23,3 %. Toimintatulot asukasta kohden olivat 1 550 €. Toimintamenot olivat 262,1 milj. €. Toimintamenot asukasta kohden olivat 6 555 €. Raumalla hallintokunnilla on valtuustoon nähden sitova erä toimintakate. Kaupungin toimintakate oli – 200,9 milj. € eli nettomenot asukasta kohden olivat -5 025€. Vuosikate oli 18,1 € ja se ei riittänyt kattamaan 19, 2 milj. € poistoja. Tilikauden tulos oli - 1,1 milj. € alijäämäinen ja asukasta kohden se oli -27 €. Tilikauden tulos poikkeaa normaalivuodesta johtuen verotulojen tilitysjärjestelmän muutoksesta; verovuoden 2012 jäännösverot tilitettiin jo joulukuun 2013 tilityksessä. Verotulojen tilitysjärjestelmän aikataulumuutos ja veroperustemuutosten tulosta parantava vaikutus oli 3,2 milj. €. Ilman tätä kertaerää ja ilman satamaa Rauman kaupungin tulos olisi -4,3 milj. € alijäämäinen. Toiminnan rahoitus ja rahoitustilanne (Toiminnan rahoitus kerrottu tässä selvityksessä rahoituslaskelman mukaan ilman satamaliikelaitosta, virallisen Rauman kaupungin tilinpäätöksen rahoituslaskelmaluvut on esitetty suluissa) Rauman kaupungin toiminnan rahavirta oli 17,8 milj. € (24,3 milj. €). Investointien rahavirta eli nettomenot olivat -24,4 milj. € (-26,4 milj. €). Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä oli – 6,6 milj. € (-2,0 milj. €), josta rahoituksen rahavirta kattoi 3,8 milj. € (4,1 milj. €). Kaupungin rahavarat vähenivät -2,7 milj. € vuonna 2013 (2,0 milj. €). (Sataman vaikutus kaupungin rahavarojen lisääntymiseen virallisessa tilinpäätöksessä on + 4,7 milj. €). Kaupungin rahavarat ilman satamaa olivat vuoden 2013 tilikauden lopussa noin 18,5 milj. euroa ja ne vähenivät 2,7 milj. € johtuen korkeasta investointitasosta. Rauman peruskaupungin rahoitustilanne ilman liikelaitoksia on viisi miljoonaa alijäämäinen. Tämä johtuu siitä, että investointien nettomenot ovat -19,6 milj. €, joista toiminnan rahavirta kattaa +13,9 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä peruskaupungilla on -5,7 milj. €, joista rahoituserät kattavat noin 0,7 milj. €, jolloin vaikutus maksuvalmiuteen on edellä mainittu 5,0 miljoonaa euroa. Kassa- ja rahoitusvarallisuus sekä mahdollinen sijoitustoiminta Kaupungin virallisen tilinpäätöksen, jossa on peruskaupunki sisältäen taseyksiköt ja kaikki liikelaitokset oli 73,9 milj. euroa. Kaupungin kassavaroista peruskaupungin osuus ilman liikelaitoksia oli 20,8 milj. €, taseyksiköt yhteensä 2,5 milj. € ja liikelaitokset yhteensä 49,7 milj. €. Taseyksiköistä sataman rahavarojen osuus oli suurin 55,4 milj. €, jätehuoltoliikelaitoksen rahavarat 1,9 milj. € ja vesi- ja viemäriliikelaitoksella oli kassa-alijäämää -7,6 milj. €. Eura Toiminnan tulos Euran toimintatulot kattoivat toimintamenoista 13,9 prosenttia. Toimintatulot asukasta kohden olivat 853 € ja toimintamenot asukasta kohden 6 149€. Eurassa hallintokunnilla on valtuustoon nähden sitovana eränä tulosalueen brutto- ja nettomeno. Kunnan toimintakate eli nettomenot asukasta kohden olivat 5 297 €. Vuosikate oli 2 705 181 € ja se riitti kattamaan poistot. Tilikauden tulos oli 239 438 € ja asukasta kohden se oli 19,4 €. Tilikauden tulos ei poikennut normaalivuodesta. Euran tulosta paransi kuitenkin verotulojen tilitysjärjestelmän muutos, joka paransi tulosta noin 1,0 milj. €. Toiminnan rahoitus on hoidettu sekä kassavaroilla että kuntatodistusohjelmalla. Vuoden 2013 lopussa kassavaroja oli 549 000 euroa ja lyhyttä maksuvalmiuden turvaamiseksi otettua lainaa 6,0 milj. €. Euralla ei ole sijoitettavia rahavaroja. 13 Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä -6,5 milj. €. VUODEN 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMIEN JA ARVIO TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLE Rauma Rauman kaupungin vuoden 2014 talous hallintokuntien toiminnan osalta näyttää toteutuvan lähes budjetin mukaisesti lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ostopalveluna toteutettavat erikoissairaanhoidon menot tulevat ylittymään budjetoidusta noin 1,5 – 2,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 talousarvio toteutunee peruskaupungin osalta – 1,4 miljoonan euron tulokseen. Tulosennuste koko kaupungin osalta tullee olemaan ylijäämäinen noin 8,9 miljoonaa euroa, mikäli sataman yhtiöittämisen vaikutus (noin 20 milj. €) tulee kirjattavaksi tilikaudelle 2014. Verokertymän arvioidaan jäävän noin 5 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmäksi. Eura Euran kunnan vuoden 2014 talousarvio näyttää toteutuvan lähes budjetin mukaisesti lukuun ottamatta sitä, että vuoden 2014 tilinpäätös on arviolta – 1,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Verokertymän arvioidaan oleva noin 0,8 miljoonaa euroa budjetoitua suurempi. Vuosien 2015 – 2016 talouskehitykseen vaikuttavat verotulokertymät ja valtionosuudet. Euran kuntatalouden haasteena on myös käyttötalouden menojen hallinta. Suunnitelmavuosien tilinpäätökset ovat alijäämäisiä nykyisillä veroprosenteilla. 2.1.2 Kuntien talouden tasapainottamistarpeet ja –suunnitelmat Talouden tasapainottamisohjelmat Rauma Rauman peruskaupungilla ei ole talouden tasapainottamisohjelmaa. Rauman suurimmat haasteet liittyvät valmistautumiseen valtionosuuksien alenemiseen sekä vesi- ja viemäriliikelaitoksen kassa-alijäämän (-7,6 milj. €) kaventamiseen pitkällä aikavälillä. Liikelaitoksen kassa-alijäämäisyys on johtunut suurista investoinneista, joita ei ole kyetty kattamaan tulorahoituksella. Merkittävä investointitahti tulee jatkumaan. Liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt suunnitelman liikelaitoksen talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2018 mennessä. Tässä selvityksessä Rauman kaupungin tuloslaskelma ja tase on esitetty ilman Satamaliikelaitosta, mikä vaikuttaa merkittävästi Rauman kaupungin tulokseen ja rahoitusasemaan. Tässä selvityksessä ei ole otettu vielä huomioon sitä, että jatkossa alustavien suunnitelmien mukaan Rauman kaupungilla on ns. omistajatuloutusta vuosittain noin 4 milj. € riippuen valittavasta toimintamallista. Vastaavasti Rauman kaupunki tullee myöntämään yhtiölle lainaa yhtiön tekemien merkittävien investointien vuoksi. Nettotuloutukseksi on tällä hetkellä arvioitu yhteensä vuosina 2015 – 2021 noin kolme miljoonaa euroa. Rauman kaupungin maksuvalmiuden ylläpito saattaa merkitä sekä lyhytaikaista että pitkäaikaista velanottoa johtuen peruskaupungin voimakkaista investoinneista ja sataman yhtiöittämisestä. Rauman kaupungin velanottotarve on riippuvainen myös tulevasta verotulokehityksestä. Eura Eura on tehnyt talouden vakauttamisohjelmia. Seuraava kytkeytyy uuteen kuntastrategiaan, jonka tekeminen aloitetaan kuluvana vuonna. Euran talouden suurimmat haasteet kohdistuvat käyttötalouden tasapainoiseen kehitykseen ja mittaviin investointeihin otettujen lainojen hoidon hallintaan. Valtionosuuksien väheneminen ja verotulokehitys ovat myös lähitulevaisuuden riskitekijöitä. Taseen ylijäämä oli vuoden 2013 lopussa 8,0 milj. euroa. Kassavaroja ei käytännössä ole vaan maksuvalmiutta hoidetaan lyhytaikaisilla luotoilla. 14 Rakennemuutosohjelmat Rauma Varsinaisia rakennemuutosohjelmia ei ole laadittu, mutta toiminnallisia organisaatiomuutoksia on käynnissä. Rauman kaupunki on päättänyt perustaa osakeyhtiön nykyisestä Satamaliikelaitoksesta 1.1.2015 alkaen. Lisäksi valmistelun alla on ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisen selvittämiset johtuen lakimuutoksesta, joka velvoittaa yhtiöittämään kunnallisen toiminnan, joka toimii kilpailluilla markkinoilla ja jolla on merkittävästi kaupungin ulkopuolisia asiakkaita. Lisäksi Rauman kaupunki valmistelee parhaillaan talotoimen muuttamista taseyksiköksi. Rauman kaupunki on tilannut ja tulee saamaan vuoden 2014 aikana Kunnan Taitoa ja Tiera Oy:iltä yhteisselvityksen valtakunnallisesta KuntaERP:stä ja taloushallinnon prosesseista ja vaihtoehtoisista toimintamalleista sekä tiedolla johtamisen toimintamallista. Eura Varsinaisia rakennemuutosohjelmia ei vuotuisten vakauttamisohjelmien lisäksi ole laadittu, mutta valmisteilla on kouluverkon rakennetta koskeva ohjelma. Perusturvapalveluiden toimintamallia kehitetään parhaillaan sekä toiminnan että talouden osalta. Yhteenveto tasapainottamistarpeista ja välttämättömistä rakennemuutoksista Talouden tasapainottaminen Kummallakaan kunnalla ei ole taseessa kattamatonta alijäämää Raumalla varaudutaan valtionosuuksien vähentymiseen (-5,1 milj. €), maksuvalmiuden ylläpitoon investointitason jatkuessa korkeana Euralla on talouden vakauttamisohjelma, tavoitteena käyttötalouden tasapainottaminen, investointilainojen hallinta, valtionosuusuudistukseen varautuminen ja verotulokehitys Välttämättömät rakennemuutokset: Raumalla lähinnä toiminnallisia muutoksia: Sataman yhtiöittäminen, Ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisselvitykset käynnissä. Talotoimi-taseyksikön perustaminen. Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n perustaminen. KuntaERP-selvitykset taloushallinto- ja tietojärjestelmistä Euralla kouluverkko-ohjelma ja perusturvapalveluiden toimintamalli 2.1.3 Valtionosuudet Taulukko X. Valtionosuuksien erittely TP 2013 Rauma Eura Valtionosuudet 51 373 061 24 305 687 Peruspalveluiden valtionosuus 66 245 016 24 867 341 Verotuloihin perustuva valt.os. tasaus -10 166 908 1 271 734 Järjestelmämuutoksen tasaus 441 723 147 021 Opetus- ja kulttuuritoimen valt.osuus -5 146 770 -1 980 409 Valtionosuudet/asukas 1 285 1 965 Verotulotasauksen määrä asukasta kohden 102,82 15 Rauman kaupunki on vanhassa järjestelmässä maksanut verotuloihin perustuvaa tasausta noin 10,2 milj. €. Eura on saanut tasauslisää noin 13 €/as. EURAN TEKSTISSÄ JA TAULUKOSSA OLEVAT LUVUT EIVÄT TÄSMÄÄ! Taulukko X. Rakennepaketin ja VOS-uudistuksen vaikutus selvitysalueen kunnissa Esitys 10.4.2014 vuoden 2014 tasolla NYKYINEN MUUTOS Asukasluku euroa euroa €/as. 5 398 173 8 593 939 578 -994 779 -0,18 Rauma 39 842 54 137 296 -5 115 277 -128 Eura 12 406 25 825 636 -1 224 075 -99 Koko maa Rakennepaketin*) vaikutus: VOS-muutos 1 Mrd = 186 €/as. +rakennepaketti yhteensä TAVOITE TAVOITE euroa €/as. euroa €/as. -1 000 000 000 -186 -1 000 994 779 -186 Rauma -7 410 612 -186 -12 525 889 -314 Eura -2 307 516 -186 -3 531 591 -285 Koko maa *) Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla 2.2 Tulevat investointitarpeet Investoinnit on rahoitettu tähän mennessä Raumalla ilman velanottoa. Eura on ottanut investointien rahoittamiseen lainaa. Taloussuunnitelmakaudella (3-5 vuotta) molemmat kunnat tullevat tarvitsemaan lainarahoitusta investointeihin. Rauma 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Maa-alueet Muut investointihankkeet TA 2014 TS 2015 TS 2016 292 500 380 000 380 000 500 000 500 000 500 000 Irtain käyttöomaisuus 1 723 500 1 300 000 1 310 000 Perusparannuskohteet 11 672 500 14 320 000 11 515 000 Uudiskohteet 4 750 000 9 725 000 6 900 000 Kuvio X. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016 Rauman merkittävimmät investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014 – 2016 ovat talonrakennuksen osalta Uotilan koulun peruskorjaus, Pohjoisen alueen päiväkoti ja koulu, Yhtenäiskoulu Nanu sekä uimahalli ja kunnallistekniikan osalta keskustan kehittäminen, Lakarin alue, Luostarinkylän eritasoliittymä, siltakorjaukset sekä vesi- ja viemäriliikelaitoksen investoinnit. 16 Taulukko X. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016 Rauma Peruskaupungin investoinnit TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Uudiskohteet -6 521 688 -4 750 000 -9 725 000 -6 900 000 Perusparannuskohteet -2 251 842 -11 672 500 -14 320 000 -11 515 000 Irtain käyttöomaisuus -1 202 328 -1 723 500 -1 300 000 -1 310 000 Muut investointihankkeet -1 127 182 -500 000 -500 000 -500 000 -347 709 -292 500 -380 000 -380 000 Maa-alueet Valtionosuudet /muut inv.tulot Nettoinvestoinnit Taseyksiköiden nettoinvestoinnit Ruokapalvelut Pienvenesatamat Winnova/SAMK PERUSKAUPUNKI YHT: 520 000 50 000 50 000 -10 972 235 478 513 -18 418 500 -26 175 000 -20 555 000 -1 631 229 -1 280 000 -1 730 000 -1 720 000 -157 053 -80 000 -80 000 -70 000 -84 599 -150 000 -150 000 -150 000 -1 389 577 -1 050 000 -1 500 000 -1 500 000 -12 603 464 -19 698 500 -27 905 000 -22 275 000 Liikelaitosten nettoinvestoinnit -6 742 656 -32 582 000 -24 710 000 -22 170 000 Vesi-ja viemäriliikelaitos -4 750 544 -5 105 000 -6 050 000 -5 050 000 -31 568 -1 107 000 -260 000 -200 000 -1 960 544 -26 370 000 -18 400 000 -16 920 000 Jätehuoltoliikelaitos Satamaliikelaitos Rauman peruskaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2013 olivat 11 milj. €, joista uudiskohteet olivat 6,5 milj. €, peruskorjauskohteet 2,3 milj. €, irtaimen käyttöomaisuushankinnat 1,2 milj. € ja muut investointikohteet yhteensä 1,1 milj. €. Rauman kaupunki osti maa-alueita 0,3 milj. €. Investointitulot olivat vajaat 0,5 milj. €. Merkittävimmät investoinnit olivat vuonna 2013 kunnallistekniikassa 10,9 milj. € ja talotoimessa 4,9 milj. € sekä vesi- ja viemäriliikelaitos 4,8 milj. €. Peruskaupungin merkittävimmät olivat yhteensä 15 milj. € vuonna 2013 (merkittäväksi lueteltu yli 0,5 milj. € investointikohteet). Taulukko X. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016 Koillinen teollisuusalue 3,6 milj.€ Pohjoiskehä 1,5 mil.€ Maa-alueet 1,2 milj.€ Winnova/SAMK – kiinteistöt 1,0 milj.€ Vanhojen rakennusten muutostyöt 0,9 milj.€ Kaivopuiston päiväkoti 0,9 milj.€ Yhtenäiskoulu 0,9 milj.€ Ulkovalaistusverkko 0,9 milj.€ Nikulanmäki 0,9 milj.€ Peruskunnostusohjelma 0,8 milj.€ Linnavuoren palvelukeskus 0,7 milj.€ Keskustan kehittäminen 0,6 milj.€ Teknisen ltk, irtain 0,6 milj.€ Jäähalli 0,5 milj.€ Yht. 15 milj.€ Tulevalla taloussuunnitelmakaudella investointiohjelman mukaan vuodelle 2014 budjetoitu 19,7 milj.€, 27,9 milj.€ vuodelle 2015ja 22,3 milj.€ vuodelle 2016. Taseyksiköiden investoinnit Taseyksiköiden yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna 2013 1,6 milj. €. Talousarviossa vuodelle 2014 on budjetoitu 1,7 milj. € ja vuodelle 2016 1,7 milj. €. Taseyksiköiden investoinnit aiheutuvat pääosin Winnova/SAMK – taseyksikön investoinneista. 17 Liikelaitosten investoinnit Liikelaitosten, ml. satama, yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna 2013 6,7 milj. €. Vuoden 2014 talousarviovuodelle on budjetoitu 32,6 milj. €, vuodelle 2015 24,7 milj. € ja vuodelle 2016 22,2 milj. €. Tässä on huomioitava että suurin osa em. investoinneista taloussuunnitelmakaudella ovat sataman investointeja. Investointien rahoitus Kaupungin investoinnit rahoitettiin vuonna 2013 kassavaroin ilman lainanottoa. Rauman kaupunki on ottanut viimeksi lainaa vuonna 1998 jäähallin peruskorjaukseen. Rauman kaupungin investointien tulorahoitusprosentti ilman satamaa vuonna 2013 oli 72,4 %. (virallisen tilinpäätöksen mukainen 91,2 %) Toisin sanoen kaupungin peruskaupungin 12,6 milj. € investoinneista noin 5 milj. € rahoitettiin kassavaroin. Kokonaisuudessaan mukaan lukien muut liikelaitokset paitsi satama kaupungin 17,4 milj. €:n kokonaisnettoinvestoinneista katettiin 4,8 milj. € kassavaroin. Toiminnan ja Investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on -20,5 milj. € (TP 2013 12,0 milj. €). Taloussuunnitelmakaudelle on strategiassa, Rauma tarinassa linjattu, että Investointien rahoittamiseen voidaan tarvittaessa suunnitelmallisesti ottaa lainaa. Eura Kuvio X. Euran kunnan investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016 Euran merkittävimmät investoinnit terveyskeskuksen/vanhainkodin laajennus vesihuoltoverkoston saneeraus. taloussuunnitelmakaudella 2014–2016 ja peruskorjaus, autististen asuntola Taulukko X. Euran kunnan investoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014–2016 Eura Tp 2013 Ta 2014 TS 2015 Ts 2016 Investointikohteet Uudiskohteet Perusparannuskohteet Irtain käyttöomaisuus Muut investointihankkeet Maa-alueet 945 214 900 000 700 000 0 9 077 393 6 265 000 3 549 800 2 092 800 490 581 422 500 200 000 200 000 16 606 143 300 143 500 143 500 207 293 50 000 50 000 50 000 Valtionosuudet /muut inv. Tulot 1 530 759 1 372 373 117 500 50 000 Nettoinvestoinnit 9 206 328 6 408 427 4 525 800 2 436 300 18 ovat sekä Merkittävin investointikohde vv. 2013 – 2016 on terveyskeskuksen laajennus ja peruskorjaus. Hankkeen kustannusarvio on 14,2 milj. euroa. Yhtä merkittävä hanke on vuonna 2013 valmistunut Euran Uima- ja urheiluhallin 12,3 milj. € peruskorjaus ja laajennus, minkä pääomakuluista kunta vastaa. Kunnan investoinnit rahoitettiin vuonna 2013 suurimmaksi osaksi lainoituksella. Taloussuunnitelmakaudella investoinnit rahoitetaan suurimmaksi osaksi uutta lainaa ottamalla. Toiminnan ja Investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on -11,5 milj. €. 2.3 Merkittävimmät varat ja velat Taulukko X. Selvitysalueen kuntien ottolainat TP 2013 ottolainat Rauma €/as. Eura €/as. Lainat rahoitus- ja vakutuuslaitoksilta 198 276 5 13 130 377 1 062 Lainat kuntarahoitukselta 356 928 9 3 843 051 311 0 0 0 0 555 204 14 16 973 428 1 372 Lainat muilta Ottolainat yhteensä Molemmilla kunnilla oli lainaa rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta. Raumalla lainaa oli 5 €/as. ja Euralla 1 062 €/as. Molemmilla kunnilla oli myös lainaa kuntarahoitukselta. Raumalla kuntarahoituksen lainat olivat 9 €/as. ja Euralla 311 €/as. Rauma: Kaupungin taseen luvut on esitetty ilman satamaliikelaitosta. Kaupungin taseen loppusumma oli 264,6 milj. €, josta pysyvät vastaavat olivat 228,6 milj.€, toimeksiantojen varat 4,6 milj.€ ja vaihtuvat vastaavat 30,9 milj.€. Kaupungin oma pääoma oli 208,1 milj.€, josta peruspääoma 136,4 €, muut omat rahastot 4,2 milj € (tapaturmarahasto) ja tilikausien ylijäämät olivat 44,2 milj.€. Vierasta pääoma oli 41,2 milj. € ja sen osuus vastattavasta oli 16%. Konsernin taseen loppusumma oli 419,8 milj. €, josta pysyvät vastaavat olivat 304 milj.€, toimeksiantojen varat 5,1 milj.€ ja vaihtuvat vastaavat 110,8 milj€. Konsernin oma pääoma oli 266,2 milj.€, josta peruspääoma 159,8€, muiden omien rahastojen tasearvo omasta pääomasta oli 5,1 milj. €. Konsernin tilikausien yli/alijäämät olivat 95,6 milj. €. Vieraan pääoma oli 116,1 milj. € ja sen osuus vastattavasta oli 28% Kaupungin ottolainat tilinpäätöksen 2013 olivat yhteensä 555.203,50 €, joista Kuntarahoitukselta 356.928,00 euroa ja liikepankeilta 198.275,50€. Liikelaitoksilla ja taseyksiköillä ei ollut ottolainoja. Lainat asukasta kohden olivat 14€/as. Vuonna 2006 ennen kuntaliitosta on otettu 250.000€ ja 2007 ennen kuntaliitosta 200.000€. Kaupungin pitkäaikainen vieras pääoma oli noin 5,0 miljoonaa euroa, joista 4,5 miljoonaa euroa oli liittymismaksuja. Lyhytaikaista vierasta pääomaa oli 36,2 milj.€, josta ostovelat olivat lähes 14 milj.€ ja siirtovelat 19 milj. € Rauman kaupunkikonsernin lainat olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 47,6 milj.€ ja 1.191 euroa/asukas. Eura: Kunnan taseen loppusumma oli 68,0 milj. €, josta pysyvät vastaavat olivat 63,0 milj.€, toimeksiantojen varat 39.000 € ja vaihtuvat vastaavat 4,9 milj.€. 19 Oma pääoma oli 37,8 milj.€, josta peruspääoma 29,7 milj. €, ja tilikausien yli/alijäämät 8,0 milj. €. Vierasta pääomaa oli 29,8 milj. € ja sen osuus vastattavasta oli 43,8 %. Konsernin taseen loppusumma oli 98,7 milj. €, josta pysyvät vastaavat olivat 87,1 milj. €, toimeksiantojen varat 0,2 milj. € ja vaihtuvat vastaavat 11,3 milj.€. Konsernin oma pääoma oli 37,3 milj.€, josta peruspääoma 29,7 milj. €, rahastot 3,1 milj. € ja tilikausien yli/alijäämät 4,4 milj. €. Vierasta pääomaa oli 58,1 milj. € ja sen osuus vastattavasta oli 58,9 %. Kunnan ottolainat tilinpäätöksessä 2013 olivat yhteensä 6,3 milj. €, joista Kuntarahoitukselta 0,4 milj. € ja liikepankeilta 6,0 milj.€. Lainat asukasta kohden olivat 1373 €/as. Kunnan pitkäaikainen vieras pääoma oli 11,7 milj.€, joista 2,1 milj.€ oli liittymismaksuja. Lyhytaikaista vierasta pääomaa oli 18,1 milj.€, josta ostovelat olivat 4,4 milj. € ja siirtovelat 4,8 milj. € Euran kuntakonsernin lainat olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 40,6 milj.€ ja 3.286 €/asukas. Taulukko X. Kuntien lainasaamiset (ml. konsernin otto- ja antolainat) TP 2013 - antolainat Lainasaamiset tytäryhteisöiltä Lainasaamiset muilta Lainasaamiset yhteensä Rauma Eura 13 529 090 3 397 472 112 118 320 842 13 641 208 3 718 314 Rauman antolainat olivat yhteensä 13,6 miljoonaa euroa, joista tytäryhteisöjen osuus oli 13,5 miljoonaa euroa. Merkittävin tytäryhtiölaina oli Rauman Energia Oy:lle 12,9 milj.€. Euran antamat antolainat olivat vuonna 2013 3,4 milj.€ euroa, josta tytäryhtiöille annetut lainat olivat 3,4 milj.€. Euran merkittävimmät antolainat ovat Euran Uima- ja urheiluhalli Oy:lle, KiinteistöOy Kauttuan Puistolle ja JVP Eura Oy:lle. Tasearvostukset ja poistojärjestelmä Tässä vaiheessa ei vielä pidetty tarkoituksenmukaisena laatia varsinaisia taseyhdistelyjä selvityskuntien kesken. Taseiden osalta on huomattava, että omaisuuden tasearvot tulee mahdollisissa jatkovaiheissa tarkemmin selvittää. 20 Taulukko X. Kuntien taseet Tase VASTAAVAA RAUMA 264 064 743 39979 EURA 6 605 67 969 970 12 368 5 496 LAITILA 58 667 097 8 487 EURAJOKI 6 913 81 198 120 5 93 13 PYSYVÄT VASTAAVAT 6 176 621 152 608 973 Sijoitukset 69 775 529 PYSYVÄT VASTAAVAT yht 228 561 123 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4 561 689 Valtion toimeksiannot 4 429 835 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 131 854 Muut toimeksiantojen varat 0 87 % 2% 97 % 3% 1 475 034 47 459 207 14 146 385 63 080 626 38 933 17 268 21 665 93 % 0% 44 % 56 % 173 783 12 279 696 10 498 088 7 990 364 30 941 930 1% 40 % 34 % 26 % 12 % 106 660 4 194 645 0 549 106 4 850 411 2% 86 % 0% 11 % 7% 200 055 5 909 281 99 267 6 208 603 3% 0 95 % 2 168 506 0 % 16 488 142 2 % 5 123 496 11 % 23 780 144 264 611 070 6 619 67 969 970 5 496 58 667 097 6 913 81 198 119 13 OMA PÄÄOMA 208 136 000 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 371 821 PAKOLLISET VARAUKSET 5 388 955 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 8 543 377 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIK.VPO 4 974 079 LYHYTAIKA VPO 36 196 839 VIERAS PÄÄOMA yht. 41 170 918 5 206 37 802 795 3 057 35 393 992 4 170 70 871 475 11 1 906 957 27 720 454 645 34 610 0 216 803 3 097 689 17 786 094 20 883 783 15 % 4 520 427 85 % 5 554 805 2 461 10 075 231 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 3% 67 % 31 % 2% 75 % 22 % 114 714 44 473 773 7 460 506 52 048 993 409 501 0 397 742 11 759 0% 114 435 85 % 52 414 665 14 % 4 782 715 89 % 57 311 815 1% 106 161 0% 0 97 % 106 161 1 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAHTO-OMAISUUS SAAMISET RAHOITUSARVOPAPERIT RAHAT JA PAKKISAAMISET VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT. VASTATTAVAA 307 520 0 62 530 12 % 88 % 1 030 11 664 996 18 132 129 29 797 125 39 % 61 % 2 409 Raumalla aravalainat ovat toimeksiantojen varauksia ja pääomissa on yhteensä 24 kpl aravalainaa – yhteensä 4,4 miljoonaa euroa. Sumu-poistojen perusteella näyttää olevan kuntakohtaisia erovaisuuksia taloudellisissa pitoajoissa. Esimerkiksi hallintorakennuksissa poistoajat vaihtelevat 25- 50 vuoteen. Lisäksi osa kunnista oli ottanut uuden Kilan kuntajaoston suosituksen käyttöön vain uusien investointien kohdalla. Vanhan poistojärjestelmän käyttöä jatkettiin vanhojen investointikohteiden. Tilinpäätöksissä annettava selvitys sumu-poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta viittaa siihen, että kuntien poistot olisivat alemmat kuin mitä suunniteltavien investointien perusteella syntyvä investointitaso edellyttäisi. (Vaihteluväli Rauman -21,8% ja Eurajoen -76,8% välillä). Poistojen ollessa pitkään alemmalla tasolla kuin nettoinvestoinnit se lisää todennäköisyyttä korjausvelan kasvulle. Tämä tulee jatkoselvityksissä selventää, koska poikkeuksellisen suuret investoinnit vaikuttaa tämän arviointiin. Organisaatiorakenne ja palvelujen järjestämistapa vaikuttaa siihen, mitä omaisuutta on peruskaupungin taseessa ja mitä konserniyhtiöiden kautta konsernitaseessa. (RAUMAN JA EURAN TIEDOT?) Raumalla on sijoitusvarallisuutta (rahoitusarvopaperit). Rauma: Rauman kaupunki on ottanut jo vuonna 2012 käyttöön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tarkistetun yleisohjeen mukaisen poistojärjestelmän. Tarkistettua kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjetta tulee noudattaa viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen. Kaupungin poistonalainen omaisuus oli lähes 125 milj.€, josta aineettomat hyödykkeet olivat 6,2 milj.€, rakennukset ja rakennelmat 58,3 milj.€, kiinteät rakenteet ja laitteet 57,1 milj.€ sekä koneet ja kalusto 3,3 milj.€. Aineettomien hyödykkeiden pitkäaikaiset menot poistetaan kahden vuoden tasapoistoina. Rakennukset ja rakennelmat poistetaan pääasiassa tasapoistona 25 vuoden aikana. Vaihteluväli tässä on 10 vuotta talousrakennuksista ja 50 vuotta väestönsuojista. Kiinteät rakenteet ja laitteet poistetaan pääasiassa 20% menojäännöspoistoilla. Tässä omaisuusluokassa menojäännöspoistojen vaihteluväli on 10 – 25%. Ainoastaan kaatopaikkojen rakenteisiin käytetään 15 vuoden tasapoistoa. 21 1 Koneiden ja laitteiden poistojärjestelmä käytetään tasapoistoa ja vaihteluväli on taloudellisen käyttöiän mukaan 3 – 15 vuotta. Rauman kaupunki ostaa kuljetuskaluston itselleen eli ei käytä leasing-vuokrausta. Sen sijaan kaupungilla on käytössä sisäinen leasing. Eura: Eura otti vuonna 2013 käyttöön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tarkistetun yleisohjeen mukaisen poistojärjestelmän. Kunnan poistonalainen omaisuus oli 48,9 milj. €. Merkittävimmät olivat aineelliset hyödykkeet, joiden tasearvo oli 47,5 milj. €. Niiden poistojärjestelmä on rakennusten osalta 20 - 40 vuoden tasapoisto ja menojäännöspoisto kunnallistekniikan osalta. 2.3.1 Kuntien ja konsernien taloudelliset vastuut Taulukko X. Kuntien ja konsernien taloudelliset vastuut V. 2013 TP:n liitetiedoista Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pakolliset varaukset Leasing-vastuut vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien konserniyhteisöjen puolesta Muut vastuusitoumukset Rauma konserni Eura konserni Laitila konserni Eurajoki 555 204 47 627 255 16 973 429 40 623 313 12 435 000 30 369 000 5 388 955 6 907 197 0 626 641 28 000 473 071 11 976 1 008 034 375 928 680 807 66 212 235 802 21 133 819 15 800 934 2 087 250 16 681 991 7 086 452 743 467 743 467 konserni 0 0 2 169 000 259 450 465 458 254 328 254 328 Kuntien vastuu takauskeskuksen takausvastuista 173 612 902 54 059 576 36 889 468 25 805 321 Muut taloudelliset vastuut 16 819 63 802 4 253 289 4 265 757 90 000 Jätetään tyhj. Muut tal. vastuut kuin lainat yht 202 251 721 24 661 024 74 489 727 5 573 205 44 903 599 1 452 340 26 525 107 513 778 9 684 7 Taulukko X. Konsernien lainakannat, omavaraisuusasteet ja konsernien kertyneet yli-/alijäämät Konsernin Konsernin omalainakanta €/as varaisuus-% 1 191 68,6 3 285 39,8 Konsernin kertynyt yli-/alijäämä,€/as 2 519 355 Rauman kaupunki on mukana puukartellia koskevassa oikeudenkäynnissä, jossa kanteet on Helsingin käräjäoikeudessa nostettu. Oikeudenkäyntiin sisältyy huomattava oikeudenkäyntikuluriski. Euran kunnalla ei ole tiedossa merkittäviä taloudellisia riskejä. JVP Eura Oy:stä on tutkinta meneillään. Taulukko X. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta V. 2013 TP:n liitetiedoista Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pakolliset varaukset Leasing-vastuut Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien konserniyhteisöjen puolesta Muut vastuusitoumukset Kuntien vastuu takauskeskuksen takausvastuista Muut taloudelliset vastuut Muut tal. vastuut kuin lainat yht Rauma konserni Eura konserni 555 204 47 627 255 16 973 429 40 623 313 5 388 955 6 907 197 0 626 641 11 976 1 008 034 375 928 680 807 21 133 819 2 087 250 15 800 934 16 681 991 173 612 902 54 059 576 16 819 63 802 4 253 289 4 265 757 202 251 721 24 661 024 74 489 727 5 573 205 22 275 8 84 8 17 6 9 582 2 Jatkoselvityksissä kuntakonsernin kaikki taloudelliset vastuut sekä riskit tulee tarkemmin selvittää. Kuntakonsernin omavaraisuudessa ja suhteellisessa velkaantuneisuudessa on merkittäviä eroja. TUNNUSLUVUT TP 2013 RAUMA EURA Pyhäran 23 3 Henkilöstö 3.1 Henkilöstörakenteet ja –käytännöt Vuoden 2013 tietojen mukaan Rauman ja Euran palveluksessa oli yhteensä yli 4 000 työntekijää. Näistä vakinaisia oli noin 3 000 ja heidän keski-ikänsä oli X vuotta. Henkilöstön palkkakustannukset olivat yhteensä noin 159,3 miljoonaa euroa. Lisäksi on huomioitava, että ostopalvelujen kautta kuntien työllistävä vaikutus on vieläkin em. henkilöstölukuja suurempi. Ostopalvelut? Kuntayhtymät? Kuntien lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen työntekijämäärän tarkka selvittäminen on nykyisin erittäin haasteellista. Tämä johtuu palvelujen järjestämisen erilaisesta ja muuttuvasta organisoinnista. Näitä ovat perinteisen kuntayhtymämallin lisäksi yhtiöittäminen, isäntäkuntamallit sekä erityisesti palvelujen kasvava ostaminen yksityisiltä ja järjestöiltä. Taulukossa X on esitetty keskeiset tiedot kuntayksiköiden henkilöstöstä sekä henkilöstöpolitiikkaan ja toimiin kohdistuvista näkökulmista. Taulukko X. Keskeiset tiedot selvitysalueen kuntien henkilöstöstä ja henkilöstöpolitiikasta Henkilöstöä (joista vakinaisia) (2013) Esimiesten lukumäärä koko henkilöstöstä HTV/koko henkilöstö Henkilöstön keski-ikä Eläköityvien lukumäärä v.2014– 2020 Keskimääräinen eläköitymisikä Rekrytoinnit v. 2013 Arvio rekrytointien lisäyksestä v. 2020 %/v. Palkkakustannukset koko henkilöstö Henkilöstöasioiden valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuvat toimielimet Henkilöstöpolitiikkaa määrittävät ohjelmat ja linjaukset sekä paikalliset sopimukset Rauma 3 121+97 (2 442) Eura 852+3 (612) 197 n. 60 3 012 49 459/554 (Kevan tilasto) 48 63 156 n. 5 % n. 62 47 0/- palkkakustannukset yht. 132,6 milj. € sivukulut 32,3 milj. € 1. Kaupunginvaltuusto 2. Kaupunginhallitus 3. Yhteistyötoimikunta 4. Työsuojelutoimikunta 5. Tasa-arvotoimikunta 6. Henkilöstöpalvelut 7. Henkilöstön kehittämis-työryhmä (poikkihall.) 8. Henkilökuntaneuvosto 9. Tyhy-ryhmä 10. Senioritiimi 1. Henkilöstöstrategia (voimassa v. 2014 loppuun). 2. Rauma Tarina v. 2020 3. Henkilöstösääntö 4. Palkkaus- ja täyttömenettelyä koskeva ohje 5. Vakanssipaketti (talousarviokäsittelyn yhteydessä, vuosittain) 6. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 7. Työsuojelun toimintasuunnitelma (I+II lk.) 24 palkkakustannukset yht. 26,7 milj. € sivukulut 8,1 milj. € 1. Valtuusto 2. Kunnanhallitus 3. Henkilöstöjaosto 4. Yhteistyötoimikunta 5. Tyky-työryhmä 6. Henkilöstöpalvelut 1. Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2. Henkilöstöasioiden tietopankki 3. Henkilöstöraportti 4. Aloitetoiminnan sääntö 5. Merkkipäiväohje 6. Tasa-arvosuunnitelma 7.Rekrytointiprosessi-kuvaus 8. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 9. Työsuojelun toimintaohjelma, sisältää Merkittävimmät haasteet; huomiot ja johtopäätökset palvelualueen nykytilasta 8. Koulutussuunnitelma 9. Useita kh:ssa hyväksyttyjä henkilöstöön liittyviä sisäisiä ohjeita ( mm. merkkipäivien muistamiskäytännöt, pitkään palvelleiden muistamiskäytännöt ym.) 10. Useita eri toimintamalleja ( mm. PysyFölis-malli, päihdeohjelma, kiusaamisen ja häirinnän käsittely, psykososiaalinen kuormittuneisuus työssä jne.) 11. Ikäohjelma (sisältää mm. yli 55vuotiaiden 5 fysioterapiakertaa/v.) 12. Paikallisia sopimuksia n. 5 kpl (mm. pitkät työvuorot) Merkittävimmät haasteet kohdistuvat osaavan henkilöstön saamiseen sekä siihen, että henkilöstömitoitus suhteessa palvelurakenteeseen on optimaalinen. laajan paketin erilaista materiaalia 10. Muutama paikallinen sopimus (pitkät työvuorot ja suojavaatetus) Samansuuntaiset kuin Rauman esityksessä. Henkilöstömäärältään suurimmat toimialat selvitysalueen kunnissa ovat sosiaali- ja terveystoimi sekä kasvatus- ja opetustoimi. Taulukko X. Toimialakohtaiset henkilöstömäärät selvitysalueella kesäkuussa 2014 Keskusvirasto 315+9 Sosiaali- ja terveystoimi 1631+9 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi 267+37 Kasvatus ja opetustoimi 1197+35 Tekninen toimi 534+10 Yhteensä 3973+100 3.2 Henkilöstön eläköityminen ja rekrytointitarpeen muutos Henkilöstön eläköitymisen ja tulevien rekrytointitarpeiden lähtötiedot perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tilastoihin. Tiedoissa on mukana virka- ja työsuhteiset, vakinaiset ja määräaikaiset, Kuel- ja VEL-vakuutetut sekä edellä mainituista myös vapailla tai työlomilla olevat. Mukana eivät ole maatalouslomittajat eikä palo- ja pelastustoimen henkilöstö. Rekrytointitarpeiden lähtökohtana on valtioneuvoston peruspalveluohjelman 2015–18 tuottavuusvaatimuksen nostaminen kuntasektorilla. Osana rakennepoliittista ohjelmaa kuntien tulee nostaa tuottavuutta keskimäärin 0,5 prosenttia vuosittain. Tulevat eri sektoreiden (vanhusten hoito, perusopetus, erikoissairaanhoito jne.) palvelutarpeiden kehityssuunnat perustuvat väestön ikärakenteen tuleviin muutoksiin sekä oletettuun vanhusten toimintakyvyn asteittaiseen paranemiseen tulevaisuudessa. Palvelutarpeiden sekä henkilöstön eläköitymisja rekrytointitarpeiden ennusteet ulottuvat valtuustokausien mukaisesti vuoteen 2029 saakka. Eläköityminen Koko henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2013 Raumalla 49 ja Eurassa 48 vuotta. Koko maassa kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta (KT Kuntatyönantajat), molemmissa selvitysalueen kunnissa henkilöstön keski-ikä oli siis valtakunnallista tasoa korkeampi. 25 Rauma-Euran henkilöstöstä eläköityy 41 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle jäävien määrä on korkeimmillaan vuosina 2014–2018, jolloin keskimäärin 137 työntekijää jää vuosittain pois työelämästä. Eniten henkilöstöä eläköityy vuonna 2014 (151 henkilöä). Ennusteajanjakson loppua kohden eläköityminen hidastuu selvästi, sillä vuosina 2025–2029 poistuma on keskimäärin 97 henkilöä vuodessa. Palvelutarpeen muutos Väestön määrällisiin ja ikärakenteellisiin muutoksiin perustuva palvelutarpeen ennakointi vuoteen 2029 saakka on laadittu kuudesta sektorista sekä ns. muista tehtävistä. Selvitysalueen palvelutarpeen kehitys on ennustejaksolla kaksijakoinen siten, että kuluvan vuosikymmenen ajan palvelutarve laskee kokonaisuudessaan hieman, mutta kääntyy taas nousuun 2020-luvun alussa. Vuonna 2029 selvitysalueen palvelutarve on 7 prosenttia suurempi kuin vuonna 2012. Palvelutarpeen muutokset heijastelevat selvästi ikärakenteen muutosta ja mm. nuorempien ikäluokkien pienenemistä. Erityisen paljon ja varsin nopealla alkutahdilla vähenee lukiopalvelujen tarve, joka laskee voimakkaasti vuoteen 2017 mennessä ja kääntyy sen jälkeen hienoiseen nousuun ollen ennustejakson lopulla 88 prosenttia vuoden 2012 tasosta. Perusopetuksen tarve kasvaa hieman vuoteen 2021 mennessä, mutta vähenee sen jälkeen ja on vuonna 2029 vuoden 2012 tasolla. Päivähoidon ja esiopetuksen tarve pienenee tasaisesti. Palvelutarve kasvaa eniten vanhusten hoidon palveluissa, joissa merkittävin kasvu ajoittuu 2020luvulle. Vuonna 2029 vanhusten hoidon palveluja tarvitaan 29 prosenttia nykytasoa enemmän. Sen lisäksi kasvaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarve. Kuvio X. Palvelutarpeiden kehitys selvitysalueella Henkilöstön laskennallinen tarve Henkilöstömäärän sektorikohtainen ja kokonaismäärän tarpeen kehitysennuste perustuu em. palvelutarpeeseen sekä siihen, että tuottavuutta on pakko nostaa vähintään laskelmissa olevalla 0,5 prosentin vuosittaisella tasolla. Tämä tarkoittaa 116 työntekijän vähennystä vuoden 2013 tasosta vuoteen 2029 mennessä. Ellei tuottavuus nouse, kasvaa työntekijöiden tarve 171 henkilöllä vuoteen 2029. 26 Kuvio X. Selvitysalueen koko henkilöstö, kun tuottavuus ei muutu Rekrytointitarpeet Tulevina vuosina tapahtuva kuntahenkilöstön eläköityminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden sopeuttaa henkilöstömääriä palvelutarvetta ja kuntatalouden tasapainoa ajatellen. Oikealla henkilöstösuunnittelulla pystytään sopeuttamiset tekemään ilman irtisanomisia. Edellä kuvatun mukaisesti selvitysalueen palvelutarpeet laskevat aluksi hieman aina vuosikymmenen vaihteeseen saakka ja kääntyvät sitten hienoiseen nousuun. Tämä näkyy selvästi myös siinä, miten paljon tehtäviin on tarve rekrytoida työntekijöitä eläkepoistuma huomioiden. Suhteessa eniten eläköityy vuoteen 2025 mennessä toimistotyöntekijöitä, siivous- ja kiinteistönhuollossa työskenteleviä sekä lääkäreitä. Yli puolet mainittujen ammattiryhmien työntekijöistä eläköityy 2020-luvun puoliväliin mennessä. Henkilöstötarve kasvaa eniten terveydenhuollossa, erityisesti perus- ja lähihoitajien ammattiryhmässä. Voimakkaimmin rekrytointitarve vähenee päivähoidossa ja esiopetuksessa. 27
