docSotilaallinen kriisinhallinta
download 
Report Transcription
Sotilaallinen kriisinhallinta
Reserviläinen Syyskuu AJANKOHTAISTA 6 / 2013 KESKIÖSSÄ KESKIÖSSÄ Alokaskoulutus siirtyy maihin Merivalvonta uudelle tasolle Merivoimat luopuu saarista vaan ei niiden puolustuksesta. Rannikkolaivasto tekee paluun. Rajan uusi ulkovartiolaiva laskettiin vesille. Hyvässä sotilaassa yhdistyvät kestävyysMonikäyttöinen Turva on pisin Suomea ja voimaominaisuudet. Myös kehonhallinta vartioiva alus. on tarpeen. Sivu 5 Sivu 14 Sivu 16 Sotilaallinen kriisinhallinta Hiihtoa, juoksua, punttisalia Sivu 18 Potkua eläkepäiviin! 100 % merinovilla Luonnolliseen viluntorjuntaan Yhdessäoloa ja edunvalvontaa yhdistyksissämme ympäri Suomen Pehmeä luomuvilla lämmittää hyvin eikä hiosta Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 • www.ruskovilla.fi TYÖKOKEMUSTA, JOTA ET KOTIMAASTA SAA Kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä työskentelee tänäänkin satoja suomalaisia. Vapaaehtoisia ammattilaisia, kuten sairaanhoitajia ja it-osaajia, tarvitaan nyt mm. Libanonissa. Hae koulutukseen ja lähde palvelutehtävään, joka laajentaa osaamistasi ja tuo arvokasta työkokemusta. Lue lisää: rauhanturvaajaksi.fi Haku käynnissä 24 h Katso videot www.youtube.com/puolustusvoimat w w w. s e n i o r i l i i t t o . f i SISÄLTÖ Reserviläinen 6/2013 3 Rannikkolaivasto herää henkiin Meripuolustusalueet historiaan, tilalle kokonaan uusi kokoonpano PuOLuSTuSVOIMAT / OSCAR LINdELL Mirva Brola myös merivoimissa. Nykyisistä seitsemästä joukko-osastosta jäljelle jää viisi. Sellaisinaan jatkavat vain Merivoimien esikunta, Uudenmaan prikaati ja Merisotakoulu. Merivoimien tutkimuslaitos lopetetaan tämän vuoden lopussa ja sen toimintoja siirretään Merisotakouluun. Merivoimien materiaalilaitos puolestaan sulautetaan uutena perustettavaan puolustusvoimien logistiikkalaitokseen. Nykyiset meripuolustusalueet lakkautetaan ensi vuoden lopussa. Vuoden 2015 alusta niiden tilalle perustetaan uudet kokoonpanot. Suomenlahden meripuolustusalueesta muodostetaan Rannikkoprikaati ja Saaristomeren meripuolustusalueesta Rannikkolaivasto. Perinteikkään, vuonna 1992 lakkautetun samannimisen joukko-osaston paluusta sellaisenaan ei kuitenkaan ole kyse. Rannikkojoukot tulivat osaksi merivoimia 1998, kun rannikkotykistö irrotettiin maavoimista. Sitä ennen merivoimiin kuului ainoastaan laivastojoukkoja. puolustusvoimauudistus myllertää AJANKOHTAISTA Saaristomarssi Suomenlahdella kesäkuussa. Uudessa mallissa merivoimat eriyttää rannikko- ja laivastojoukkojen koulutuksen. Upinniemen asema vahvistuu, kun sinne kootaan Isosaaren ja KESKIÖSSÄ Kotkan toiminnot. Muutoksilla tavoitellaan toiminnan tehostamista ja haetaan säästöjä. Johtosuhteisiin ei tule muutoksia, sillä me- ILTAVAPAA 27 Yksi meistä: Miksi moottoripyöräilet, Esa Salokorpi? 28 Elämäni reservissä: Jussi Kangaspunta Muistatko vielä kokeilukenttäpuvun? 29 Reserviläisen matkavinkki Verkossa tapahtuu 30 Kirjat, dvd:t, pelit ”Into on aina piukeana, 31 kun koviin kertauksiin saa kutsun” 34 Reservin riennot Ristikko Pääkirjoitus: Taistelu asevelvollisuudesta? 11 Historia: Asevelisurmaaja useimmiten kännissä 24 RUL: Suomalaisille menestystä 5 Alokaskoulutus kokonaan maihin 12 25 RES: Uusi jäsenrekisteri koekäyttöön 6 RUL: Arvot ennallaan, toimintaa kehitetään Reserviläinen 80 vuotta: Mielikuvitus loi vilkasta järjestötoimintaa 13 26 7 RES: Iso huoli pienistä radoista Näkökulma: Löytyykö rohkeutta vapaaehtoisten käyttämiseen Potkua toimintaan: Vantaalaiset Nijmegenissä 8 Naisia kaivataan rauhanturvaajiksi 9 Reserviupseereja kolmessa ketjussa 24 Suomalaisilla räjähtävä startti esteuintiin CIORkisassa. Kalusto: Monikäyttöinen Turva 16 KRIHAextra: Suomalaiset Libanonissa 17 KRIHAextra: Suomalaiset Afganistanissa 18 KRIHAextra: Fyysinen kunto auttaa jaksamaan 19 KRIHAextra: Valmiusjoukko valmistaa maailmalle 21 Koulutus: Tietoturvallisuus kurssitarjontaan 22 Liikunta: Häyhä-kisa käytiin Pahkajärvellä 23 Reserviläinen harrastaa: Jotos mittaa yleiskunnon >>> Sivu 5 JÄRJESTÖT 4 14 rivoimat on tähänkin asti toiminut madalletuin johtoportain, joihin maavoimat on vasta siirtymässä edessä olevalla sotilasläänien lakkautuksella. 27 Esa Salokorpi Kilpailukutsut ja -tulokset KANNEN KuVA: MIRVA BROLA 4 PÄÄKIRJOITUS Reserviläinen 6/2013 2.9.2013 Taistelu asevelvollisuudesta? Laki kansalaisaloitteista astui Suomessa voimaan viiYleisellä asevelvollisuudella on Suomessa vankme vuoden maaliskuussa. Uutta vaikuttamisen mahdollika kannatus. Viimeisen kymmenen vuoden kyselysuutta käytettiin heti innokkaasti, ja tämän vuoden puotutkimuksissa järjestelmän säilyttämistä on kannatlella eduskuntaan ylsi ensimmäinen vaaditut tanut 70–80 prosenttia suomalaisista. On kui50 000 kannattajaa kuudessa kuukaudessa tenkin täysin mahdollista, että vastapuokerännyt aloite, jossa vaadittiin turkistarli kerää tarvittavat nimet aloitteeseensa hauksen kieltämistä. Sittemmin kahteen ja saa sen eduskunnan käsiteltäväksi. muuhunkin aloitteeseen on onnistutAsia ei välttämättä ole yksinomaan ”Ammattisotilas tu keräämään vaadittava määrä nimiä. huono. Kuten RKP toteaa ruotsin maksaa Näitä ovat aloitteet sukupuolineutraakielen vapaaehtoisuudesta: on hyvä, lista avioliittolaista sekä ruotsin kielen että asiasta keskustellaan perinpohreserviläistä vapaaehtoisuudesta kouluissa. jin. Luulisi tosin, että yleisen asevelenemmän” Oikeusministeriön ylläpitämässä vollisuuden merkitys Suomen puoverkkopalvelussa on parhaillaan vireillä lustukselle olisi jo selvillä. Järjestelkymmeniä erilaisia kansalaisaloitteita, joimän etuja ja haittoja ruodittiin jo niin den valtaosan kannatus jää vaatimattomaksi. sanotussa Siilasmaan työryhmässä ja sen Tämän lehden ilmestymispäivänä alkaa kuitenvuonna 2010 ilmestyneessä raportissa, jonka kin nimien keruu aloitteeseen, jonka edistymistä maanpohjalta puolustusvoimat on ryhtynyt järjestelmälpuolustusväen on syytä seurata: siinä nimittäin vaadilisesti kehittämään asepalvelusta. Varusmiespalvetaan yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista Suomesluksen toteutus saakin nykyisin hyviä arvioita kotiusa. Aloitteen taustalla on aseistakieltäytyjiä, miesten tatuvilta. sa-arvon edistäjiä sekä yksityishenkilöitä, joiden mielestä yleinen asevelvollisuus on kallis, epätasa-arvoinen ja Asiaan perehtymättömien on kuitenkin helppo vanhentunut puolustusratkaisu. Asevelvollisuuden vasviitata muualla Euroopassa tapahtuvaan kehitykseen tustajat aikovat kerätä nimiä aloitteelleen myös parhailja maihin, joissa asevelvollisuudesta on luovuttu. laan käynnissä olevien kutsuntatilaisuuksien yhteydessä Tässä perustelussa tosin unohtuu, että ammattisoainakin Espoossa. Ensiaskeliaan isänmaan palvelukseen tilas maksaa monin verroin reserviläistä enemmän. ottavat nuorukaiset osaavat varmasti muodostaa oman Nykyisellä puolustusbudjetilla saataisiin kasaan vamielipiteensä asiasta, kun kotikasvatus on kunnossa. jaat 20 000 ammattisotilasta. Heidät voisi näppärästi koota käskynjakoon Olympiastadionin kentälle, mutta koko maata heillä ei puolustettaisi. Samoin nykyinen yksilökeskeinen kulttuuri tuntuu korostavan vain yksilön vapautta ja unohtavan kaikki yhteiskuntaa koskevat velvoitteet. Kuka mahtaakaan tehdä ensimmäisen aloitteen verovelvollisuuden lakkauttamisesta? Onneksi kansalaisaloitteella ei käytännössä ole etenemismahdollisuuksia. Eduskuntaan päästessään se saisi asiallisen käsittelyn mutta ei johtaisi toimenpiteisiin, sillä nykyiset eduskuntapuolueet vihreitä ja vasemmistoa lukuun ottamatta seisovat vankasti nykyisen järjestelmän takana. Julkisuutta se kyllä herättäisi, eikä keskustelua maanpuolustuksesta koskaan voi olla liikaa. Olisikohan maanpuolustusjärjestöillä aihetta perustaa oma kansalaisaloitteensa? Aiheita taatusti olisi riittämiin: esimerkiksi jokaiselle reserviläiselle oikeus tiettyyn määrään kertausharjoituskoulutusta tai rynnäkkökivääriammuntaan vuotta kohti. Allekirjoittajia luulisi löytyvän maanpuolustusaatteen kannattajien sankoista riveistä. Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Levikki 57 717 (LT 2004) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Mirva Brola Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Mirva Brola (pj) Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: [email protected] www.reservilainen.fi Lehden taitto Kari Långsjö Puh: 0400 735 274 Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Mainitse myös entinen osoite. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, [email protected] RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, [email protected] Maanpuolustuskiltojen jäsenet: [email protected] puh: 040 554 8805 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, [email protected] Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. 050 501 4923 [email protected] Painopaikka Sanoma Oy/ Hämeen Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä 7/2013 ma 14.10. 8/2013 ma 2.12. (aineistopäivä) (ke 25.9.) (ke 13.11.) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 43 (81.) vuosikerta ISSN 0557-8477 Mirva Brola Päätoimittaja AJANKOHTAISTA Reserviläinen 6/2013 5 Alokaskoulutus kokonaan maihin Linnakkeilla harjoitellaan yhä, vaikka monista saarista luovutaankin Varusmiesten koulutus rannikkotykeille alkaa ehkä uudestaan puoLustusVoiMat / roope Virtanen Meritulenjohtaja osoitti maalia lasersuuntimella Jotu2013harjoituksessa kesäkuussa. Mirva Brola merivoimien alokkailla, sillä heinäkuun saapumiserästä alkaen peruskoulutuskausi järjestetään mantereella. Viimeiset saarelle lähetetyt alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa Kirkonmaalla. Merivoimat on luopunut tai luopumassa noin 15 saaresta. Linnakkeilla käydään kuitenkin yhä harjoittelemassa, vaikka niillä ei vakituisesti asutakaan. Saariston puolustuksesta ei siis olla luopumassa. – Joukot ovat entistä pienempiä ja liikkuvampia. Linnakkeilla harjoitellaan yhä ja niillä toimitaan poikkeusoloissa, sanoo merivoimien henkilöstöpäällikkö, kommodori Raimo Pyysalo. Vakituisen henkilöstön poistuessa korostuu teknisen valvonnan, kuten kameroiden ja tutkien merkitys. Merivoimilta jää moniin luovutettaviin saariin rakennuskantaa. Koulutuksesta vastaava majuri Dieter Flemmich vakuuttaa, ettei varusmiesten poistuminen esimerkiksi Isosaaresta jätä aukkoa osaamiseen. – Koulutukselle ei ole niin merkitystä, ollaanko saaressa vai mantereella. linnakeahdistus vähenee Täydentävä järjestelmä Linnakesaarten käyttö saattaa jopa li- sääntyä, sillä merivoimat harkitsee vaTurun Pansiosta tulee laivastojoukrusmieskoulutuksen aloittamista uu- kojen keskus, jonka riveissä palvelee delleen 130 millimetrin rannikkotykeil- kerrallaan noin 300 varusmiestä. Valinle. Niitä pidetään yllä toistaiseksi, mutta ta aluspalvelukseen tapahtuu peruskoutätä nykyä koulutusta annetaan enää re- lutuskaudella annetun näytön ja oman serviläisille. 100 millimetrin tykeistä sen halukkuuden perusteella. sijaan on jo luovuttu tyystin. Upinniemestä tulee vastaavasti ran– Kyseessä on täydentävä järjesnikkojoukkojen keskus. Toimintelmä. Kiristyneessä tilanteesta Kirkkonummella vilkastuu sa varoitustulen avaaminen entisestään, kun Kotkan on yksi tykkien tehtävä, rannikkopataljoona lak”Joukot Pyysalo toteaa. kautetaan tämän vuoAiemmin kaavailden lopussa. ovat entistä tiin, että 130 millimet– Harjoitusalueilla rin tykeistä olisi luoriittää vilskettä, mikä pienempiä ja vuttu 2020-luvulle tulvaatii suunnittelua ja liikkuvampia” taessa, mutta nyttemkoordinointia. Väljää ei min merivoimat tarkastule, sillä kasarmien riitteleekin uudestaan asejärtävyys on äärilaidassa. Uusia ei kuitenkaan rakenneta. jestelmän elinkaarta. – Kyseessä on halpa ja toimiva Merivoimien reserviupseerit järjestelmä, mutta nykyinen sodankäyn- koulutetaan vastaisuudessakin Merisonin teknologia on ajamassa siitä ohi. Mo- takoulussa Helsingissä, ja ruotsinkielisderneilla asejärjestelmillä vihollisen on ten varusmiesten koulutus säilyy ennalhelppo vaikuttaa kiinteisiin kohteisiin laan Raaseporissa Uudenmaan prikaaja tykkeihin. tissa. Kasarmit pullistelevat Merivoimien suomenkielinen varusmieskoulutus keskittyy voimakkaasti Upinniemeen, jossa peruskoulutetaan niin rannikko- kuin laivastojoukkojen alokkaat. Saapumiserän vahvuudeksi tulee noin 950. Purjehdukset Eurooppaan Merivoimien lippulaiva Pohjanmaa teki kesällä viimeisen koulutuspurjehduksensa. Aluksesta luovutaan ja sen paikan ottaa lokakuusta lähtien Hämeenmaa, joka ei palvele tarkoitusta yhtä hyvin. – Pohjanmaa on avomerikykyinen ja siinä on paremmat tilat. Alus on suunniteltu koululaivaksi. Hämeenmaa on rakennettu miinalaivaksi, mikä asettaa haasteita ja pudottaa kykyä kouluttaa merikadetteja, Pyysalo sanoo. Hämeenmaa-luokkakin pääsee Välimerelle, eli tulevaisuudessa koulutuspurjehdukset tapahtuvat Euroopan alueella. Pohjanmaan tekemästä New Yorkin matkasta ei kuitenkaan kannata enää haaveilla. Joukko-osastot 2015 Merisotakoulu (Helsinki) Merivoimien esikunta (Turku) Uudenmaan prikaati (Raasepori) Rannikkoprikaati (Kirkkonummi) Rannikkolaivasto (Pansio, Kirkkonummi) 6 AJANKOHTAISTA - RUL Reserviläinen 6/2013 Arvot ennallaan, toimintaa kehitetään Liiton kolmivuotissuunnitelma korostaa asevelvollisuuden merkitystä Janne Kosonen asevelvollisuuden edut puoltavat järjestelmän säilyttämistä. alokkaat vannoivat sotilasvalan espoossa elokuussa. liiton ja sen piirien ja yhdistysten toimintaan. Varautuminen tapetilla Janne Kosonen muutos ja puolustusvoimauudistus erilaisine vaikutuksineen näkyvät myös Reserviupseeriliiton valmisteilla olevassa kolmivuotissuunnitelmassa. Siinä todetaan, että yleinen asevelvollisuus on käytännössä ainoa mahdollinen tapa tuottaa riittävän vahvat sodan ajan joukot koko maan puolustamiseen. Joukkojen perustana on laaja, motivoitunut, hyvin koulutettu ja riittävästoimintaympäristön jatkuva ti varustettu reservi. Yleisen asevelvollisuuden muut kiistattomat edut, kuten kustannustehokkuus ja yleiset hyödyt yhteiskunnalle, puoltavat järjestelmän käyttöä vastaisuudessakin. Puolustuskyvyn ylläpidon kustannuskehitys ja puolustusmateriaalin laaja vanheneminen yhdessä supistuvien taloudellisten resurssien kanssa pakottaa tekemään laajan puolustusvoimauudistuksen. Uudistuksella samoin kuin monilla väestökehityksen trendeillä on merkittäviä vaikutuksia myös Reserviupseeri- tään huomiota myös varautumiskoulutukseen. Ensimmäisiä tehtäviä on selvittää, paljonko ja millaisiin muiden turvallisuusviranomaisten sekä kuntien poikkeusolojen tehtäviin tarvitaan koulutettuja reservejä. Osittain tätä työtä tekemään perustetaan liittoon varautumiskoulutustyöryhmä. Jäsenyhdistykset ja piirit säilyvät kesYhteistyötä tiivistetään keisinä toimijoina reserviupseeritoiminLiikuntatoiminnassa keskitytään kentnassa. Liitto jatkaa niiden toiminnan tatäkelpoisuuden ylläpitoon ja kehittämiloudellista tukemista. Erityisen huomion seen. Yhtenä tavoitteena on, että osoitetkohteena kaikilla tasoilla on jäsenhuoltu kenttäkelpoisuus huomioitaisiin nykyistä järjestelmällisemmin reserviläito ja -hankinta. Nuorten mukaan saamisen haasteisiä sijoitettaessa ja ylennettäessä. siin vastataan perustamalla toimikunYhdessä muiden ampumista harrasta kehittämään nuorten toimintavien järjestöjen kanssa jatketaa. Liiton kehittämistä toitaan työtä, jotta vastuullinen minnoista kolmivuotisja turvallinen ampumatoikauden aikana jatketaan minta pysyisi mahdollisena kautta maan. Liitto muiden muassa vänrikki-, toiminta- sekä yhKenttäkelpoisuus jatkaa myös yhdistysten distyspäiviä. ja piirien ampumatoihuomioitava Koulutustoiminminnan tukemista taloudellisti. nassa liitto jatkaa aksijoituksissa tiivisena vapaaehtoisen Reserviupseeriliitmaanpuolustuksen johtato on reserviupseerien miskoulutuksen ja sen kouja laajemmin koko reservin luttajakoulutuksen kehittäjänä toiminnan ja aseman asiantuntija. Erityisen kiinnostuksen kohteeja toteuttajana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) puitteissa. na on reserviupseerien koulutukseen ja käyttöön, kertausharjoituksiin, kenttäParin seuraavan vuoden aikana rekelpoisuuteen sekä kansainvälisiin tehservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittäminen osana puotäviin liittyvät asiat. Tulevan kolmivuotiskauden aikana lustusvoimauudistusta on toiminnan liitto pyrkii edelleen selkeyttämään ja keskiössä. Kehittäminen tapahtuu puotiivistämään yhteistyötä muiden maanlustusvoimien johdolla ja MPK:lla on puolustusjärjestöjen kanssa erityisesti keskeinen rooli kehitystyössä. viestinnässä, kustannustoiminnassa ja Kolmivuotiskauden aikana kiinnitetukipalveluissa. Liitto jatkaa yhteistyötä muiden upseerijärjestöjen kanssa. Esimerkkinä tästä ovat seminaarit sekä yhteistyö Katajanokan kasinolla ja Marskin majalla. Tiivistä yhteistyötä jatketaan myös puolustusvoimien kanssa. näin asia etenee Työvaliokunnan käsittelemä luonnos kolmivuotissuunnitelmaksi lähetettiin heinäkuussa kommenttikierrokselle piireihin ja yhdistyksiin. Liittohallitus hyväksyy suunnitelman syyskuussa esitettäväksi liittokokoukselle. Suunnitelma lähetetään yhdistyksille liittokokouskutsun mukana syys-lokakuussa Oulun liittokokous hyväksyy kolmivuotissuunnitelma 23.11. AJANKOHTAISTA - RES Reserviläinen 6/2013 7 Iso huoli pienistä radoista Ampujilta vihreää valoa liittojen yhteisille mestaruuskisoille MErVI MäkI-NEsTE kilpailun johtajana toiminut Pirkanmaan reserviläisten puheenjohtaja Juha Moijanen kertasi kilpailun kulkua tamperelaisen Arttu Niittymiehen kanssa. Karsintoja piiritasolle Mervi Mäki-Neste ampumataitojen ylläpitäminen nousi vah- vasti esille Reserviläisliiton ampumamestaruuskilpailuissa Lempäälässä 17.– 18. elokuuta. Ampujia oli mukana noin 220 ja viikonlopun aikana kirjattiin lähes 600 ampumasuoritusta. Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg oli huolissaan pienten, vapaaehtoisvoimien ylläpidettävien ampumaratojen kohtalosta. Reserviläiset ovat merkittävä ratojen käyttäjäryhmä. – Parhaillaan sisäministeriössä työstetään ampumaratalakia. Tämä on hyvä asia, sillä ampumaratoja koskevat lait, asetukset sekä muut määräykset ovat osin autonomian ajalta. Lakiesitystä viimeistellään ministe- metsästys- tai ampumaseura. Usein rariössä ja eduskunnan käsittelyyn esitys dat ovat yhteisomistuksessa tai ainakin on tulossa syksyllä. Reserviläisliitto on yhteiskäytössä. Mikäli pienetkin amputehnyt paljon edunvalvontatyötä ammaradat joutuvat raskaan ympäristölupamenettelyn piiriin, sulkeupumaratalakiin liittyen. Liitto on korostanut situvat monet radat tulevien säministeri Päivi Rävuosien ja vuosikymmenten aikana. säselle, että lakia sää– Pieniä, paikaldettäessä kiinnitettäi”Nuoria siin erityistä huomiota lisia ampumaratopitäisi saada pieniin ratoihin, jotka ja pitää voida jatkosovat maanpuolustuksa perustaa ja ylläpimukaan” sen kannalta tärkeitä. tää ilman raskasta luNyberg muistutti pamenettelyä. On tärmyös, että ampumaratalakeää, että näillä radoilki ei ole vain maanpuolustusla voidaan harjoitella viijärjestöjen asia. koittain. Olemmekin esittäneet – Tyypillisesti radat omistaa reservi- pienen ampumaradan laukauskatoksi läisyhdistys, reserviupseerikerho taikka 50 000 laukausta per vuosi. Reserviläisliitto, Reserviupseeriliitto ja Reserviläisurheiluliitto suunnittelevat parhaillaan siirtymistä liittokohtaisista kisoista yhteen ampumamestaruuskilpailuun. Puolustusvoimat on ilmoittanut järjestöille, että sen on mahdollista tukea vuodesta 2015 alkaen vain yhtä mestaruuskisaa. – Kilpailujen yhdistäminen saattaa olla jopa kaivattu piristysruiske. Tätä kautta saisimme aikaan reserviläisten SM-kisat. Piireissä on kuitenkin suoritettava karsintaa, sillä minkään paikkakunnan ratakapasiteetti ei vedä niin suurta osallistujamäärää, sanoo kisoja seurannut Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Osmo Suominen. Kilpailun johtajana toiminut Pirkanmaan reserviläisten puheenjohtaja Juha Moijanen näkee kilpailuiden yhdistämisen hyvänä asiana. – Nytkin talkoolaisten saaminen oli vaikeaa, kun iso osa reserviupseereista oli omissa kilpailuissa. Monet jäsenistämme ampuivat oman kilpailunsa ja tekivät välillä talkootyötä. Moijanen harmitteli nuorien ampujien vähäistä määrää. – Viime vuonna Onttolassa oli mukana muutama nuori ampuja. Nuoria pitäisi saada mukaan. Jos ammuntaa haluaa harrastaa, niin reserviläisjärjestöjen kautta harrastus tulee todella edulliseksi, hän kannustaa. Neljään lajiin osallistunut 26-vuotias Arttu Niittymies Tampereelta on kilpaillut jo kymmenen vuoden ajan. Myös hän suhtautuu kilpailuiden yhdistämiseen myönteisesti. – Tulee kovemmat kisat, kun kaikki ovat mukana. Samalla piirikisoihinkin tulee urheilujuhlan tuntua. MITEN ON? Onko aseluvan saanti helppoa? Veli-Pekka Leskelä Kysyimme asiaa tarkkaampujaharrastajilta Simo Häyhä -kisassa. Johanna Pohjolainen, 59 Kirkkonummi – Aloitin harrastukseni vuonna 2008 pistooliammunnalla. Vuoden harrastuksen jälkeen en saanut vielä lupaa, mutta toisena vuonna sain määräaikaisen 9-milliseen. Seuraavaksi hankin 22 kaliiperin pistoolin ja taas minut kutsuttiin haastatteluun. – Selvitin harrastukseni ja sain pysyvän luvan ja lupauksen myös kiväärilupaan, jota en ole vielä hakenut. Eli kyllä lupia saa, kun todistaa aktiivisen harrastuksensa. Janne Hyvärinen, 33 yliluutnantti res Siilinjärvi – Kyllä lupia saa ainakin minun kokemukseni mukaan, kun perustelee syynsä hyvin. Minun piti valita armeijassa, alanko tarkka-ampujaksi vai johtajaksi. Valitsin johtajan koulutuksen ja olen opetellut tarkka-ammunnan sen jälkeen. – Luotan armeijan laitteisiin ja valitsin siksi kotimaisen Sako 338:n, johon sain luvan vaikeuksitta. Timo Parttimaa, 48 kapteeni res Lahti – Minulla ei ole kokemusta aseluvan hankinnasta. Olen harrastanut tarkka-ammuntaa killan aseilla ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen harjoituksissa eri puolilla Suomea. Niissä ammutaan armeijan omilla aseilla. – MPK:n kursseillakin on mahdollista harrastaa aika usein, kunhan on valmis matkustamaan eri puolille Suomea. 8 AJANKOHTAISTA Naisia kaivataan rauhanturvaajiksi Sotilaallinen kriisinhallinta on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa puoluStuSvoiMat / coMBat caMera Mirva Brola tosissaan lisäämään naisten määrää rauhanturvatehtävissä: kesän aikana armeija on postittanut noin 4 000 naisreserviläiselle kirjeen, jossa kerrotaan mahdollisuudesta hakeutua rauhanturvaajaksi. Postia lähetettiin viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvin arvosanoin asepalveluksen suorittaneille. Taustalla on YK:n päätöslauselma 1325, jolla halutaan tukea naisten osallistumista rauhanrakentamiseen. Myös Suomi on sitoutunut päätöslauselman toteuttamiseen. Viime vuosina naisten osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan on ollut vähäistä, mutta esimerkiksi Libanonin uuden henkilöstön myötä naisten määrä nousi kolmesta 13:een. Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa on tyytyväinen käynnissä olevan rekrytointikampanjan tuloksiin. Kesäkuun alkuun mennessä toimintavalmiudessa olevien naisten määrä oli noussut jo puoleensataan. – Naisia halutaan lisää operaatioihin. Heitä tarvitaan esimerkiksi henkilötarkastusten tekemiseen, Honkamaa perustelee. Islamilaisissa maissa ulkomaalainen mies ei voi lähestyä paikallista naista. puolustusvoimat pyrkii Operaatiot näytönpaikka on yhä asevelvollisuusarmeija. Se kiinViime vuosina rauhanturvaajaksi halua- nostaa, ja sotilaamme pärjäävätkin hyvien määrä on ollut laskussa. Kun vie- vin. lä muutama vuosi sitten toimintavalmiudessa oli parituhatta henkeä, viime Rahoitus tulee erikseen vuonna halukkaita oli enää noin 1 500. Operaatioihin osallistumisesta päättää Rekrytointikampanjan myötä mää- viimekädessä eduskunta. Tätä ennen rän odotetaan tänä vuonna nousevan jäl- puolustusvoimat tekee oman arvionsa leen yli kahdentuhannen. suorituskyvyistä ja resursseista päätökHonkamaan mukaan lähtö ulkomaan sentekoa varten. komennukselle kannattaa. Kriisinhallinnan kustannukset ja– Kantahenkilökunnan uran kannal- kautuvat puoliksi: ulkoministeriö makta on hyödyllistä, että on tehnyt kaikkia saa palkat ja puolustushallinto varusteet. puolustusvoimien lakisääteisiä tehVuonna 2011 puolustusvoimien osuus täviä. Myös reserviläiselle kanoli 59,5 miljoonaa euroa ja viisainvälisestä kokemuksesta me vuonna kulut olivat saon hyötyä: kielitaito kartmaa luokkaa. – Kriisinhallintaan tuu ja näkee maailmaa. Suomelle rauhankuluu noin kaksi proKulut budjetista senttia puolustusvoiturvaamiseen osallistuminen on osa ulko- ja mien budjetista eikä vain kaksi tämä raha ole käytettäturvallisuuspolitiikkaa. prosenttia Pois jättäytyminen olivissä muuhun toiminsi Honkamaan mukaan taan, Honkamaa toteaa. ”mahdoton ajatus”. YK-johtoisissa operaatioissa maailmanjärjestö korRuotsille kansainvälinen kriisinhallinta on asevoimien vaa osan kustannuksista, esimerykköstehtävä, ja tietyssä mielessä myös kiksi Unifilista 1 028 dollaria jokaisesSuomen puolustus alkaa kaukaisten krii- ta sotilaasta vuodessa sekä osan matesipesäkkeiden rauhoittamisesta. riaalikuluista. – Toki siellä myös vertaillaan osaaSuomi osallistuu kansainvälisiin opemista ja varustusta ja suomalaisilla on raatioihin samalla henkilöstöllä ja varusoperaatioissa näytönpaikka. Se ei ole tuksella kuin kotimaan puolustukseenpieni tekijä myöskään siksi, että meillä kin. Erilliset hankinnat ovat vähäisiä ja puolustusvoimat on houkutellut naisia rauhanturvatehtäviin muun muassa kirjeitse. mahtuvat budjettiin, kuten Afganistaniin hankitut raskaasti panssaroidut maastohenkilöautot. – Jos ajoneuvomme eivät ole turvallisuustilanteen mukaiset, emme voi lähteä kesken pois, vaan hankimme sellaista kalustoa, joka kestää, Honkamaa painottaa. Närää aiheuttanut kertausharjoitusten alasajo ei myöskään liity rauhanturvaamiseen millään tavoin, sillä rahat tulevat eri momenteilta. Toisaalta vuosi tai puolikas rauhanturvaajana tarjoaa mitä parhainta sotilaallista oppia myös reserviläiselle. SotilaalliSet operaatiot Suomi osallistuu tätä nykyä 10 operaatioon Niistä 4 on YK:n, 4 EU:n ja 2 Naton johtamia Kaikilla operaatioilla on YK:n mandaatti Rauhanturvaajia oli elokuun alussa 383, joista 17 naisia Reserviläinen 4/2012 Reserviläinen 6/2013 9 JaRmo Seppälä Reserviupseereita eri vuosikymmeniltä: Kurssin 242 priimus, upseerikokelas Johannes Heinonen, suurlähettiläs Ilkka Uusitalo kummikurssilta 142 ja kurssin 42 veteraani pentti Hartikainen. Reserviupseereja kolmessa ketjussa Veteraani kurssilta 42 juhlisti RUK:n kurssin päätöstä Jarmo Seppälä 242 heinäkuiseen päätösjuhlaan osallistui ”tuplakummikurssilainen” kahdensadan kurssin takaa. Harvinaisella vierailulla sotaveteraani Pentti Hartikainen muisteli oppilasaikojaan ja välitti reserviupseeriperinnettä uusille upseerikokelaille. Savon jääkärirykmentissä Käkisalmessa palvellut kuopiolainen Hartikainen komennettiin RUK:n 5.5.1939 alkareserviupseerikurssin neelle kesäkurssille 42, jolta elokuun lopulla valmistui yhteensä 420 kokelasta. – Se oli elämäni hikisin kesä. Sää oli lämmin ja me oppilaat juoksimme paljon. Ainoa lomani RUK:n aikana oli juhannuksen viikonloppuvapaa. Yksi kohokohdista oli, kun sotamarsalkka Mannerheim vierailullaan kätteli koko kurssin, 96-vuotias Hartikainen muistelee. Oppilaiden palvelusta piristi ”pullamummo” Varvara, jonka myymiä leipiä ja pullia oppilaat ostivat innokkaasti myös maastoharjoituksissa. Hartikaisen mielestä koulutus oli kohtalaisen hyvä joukkueenjohtajan tehtäviin. Lyhyehköä kokelasjaksoa varuskunnassa seurasi sotien aika. Talvisodassa Hartikainen vastasi armeijakunnan ja jatkosodassa divisioonan polttoaineosastosta. Yliluutnantiksi hänet ylennettiin sotien jälkeen. Kurssit vaihtuvat, perinteet pysyvät Tuoreimman kurssin 242 Pihka ja Tuliasemapatterin priimus, myös Kuopiosta kotoisin oleva upseerikokelas Johannes Heinonen kertoi arvostavansa suuresti sotaveteraaneja. – Veteraanien läsnäolo on tärkeää ja muistuttaa meitä siitä, miksi tätä työtä tehdään sukupolvesta toiseen. RUK:ssa kiinnitetäänkin paljon huomiota perinteiden vaalimiseen, Heinonen sanoi. Omalta kurssiltaan hänelle jäi erityisesti mieleen upseerioppilaiden keskinäinen henki sekä kouluttajien rautainen ammattitaito ja ote toimintaan. – Johtajana toimimisen perustana on aselajiopin hallinta eli ammattitaito. Johtajakoulutus keskittyi lähinnä käytännön johtajatehtäviin leireillä sekä oppilasjohtajien tehtäviin kasarmilla. Johtamista oppii parhaiten tekemällä, ja teoriat antavat uutta ajateltavaa ja sovellettavaa omaan toimintaan. Kummikurssin 142 Kuhnuri oppilaskunnan hallituksen talousjaoston puheenjohtajana toimi nykyinen suurlähettiläs Ilkka Uusitalo. Hän kertoi, että RUK:ssa sai tuntuman johtamiseen ja käskyttämiseen. – Vaikka se koulutus ei sinänsä yksin vastaa siviilipuolen tarpeita, antaa se kuitenkin pohjaa johtamiseen ja totuttaa ohjeistamaan muita tehtävien suorittamiseen. Sotaveteraani Hartikainen muistutti nuoremmille upseereille, että yksi upseerin tärkeimmistä tehtävistä on motivoida alaisensa. – Käskyn saajien pitää ymmärtää, miksi jossain tehtävässä ollaan ja mitä varten se tehdään. Kyberuhkat koettelevat diplomaatteja Tietoturvariskit pakottavat turvautumaan paperipostiin STT, Heidi ekdahl vielä vuosi sitten kuumat EU-aiheet liik- kuivat Brysselistä Suomeen sähköisesti. Nyt raportit Nato-suhteista tai rauhanturvaamisesta laaditaan paperille ja sujautetaan kirjekuoreen. Lisääntyneet tietoturvariskit ovat pakottaneet suomalaisia diplomaatteja siirtymään osin paperipostiin, ulkoministeriö vahvistaa. Ulkoministeriön tietohallintojohtaja Ari Uusikartanon mukaan tiettyjä EU-asioita koskevia asiakirjoja on jouduttu yli vuoden ajan lähettämään paperipostissa, koska tietojärjestel- mien turvallisuus ei ole ollut riittävä. Rajoitetussa EU:n sisäisessä jakelussa liikkuvat asiakirjat koskevat esimerkiksi EU:n turvallisuutta ja poliittisten kantojen valmistelua. – Ei järjestelmä ole tyydyttävä, koska tiedon pitäisi olla kohtuullisen nopeasti perillä, Uusikartano myöntää. Hän kiistää, että Yhdysvaltain urkintakohu olisi yksin tiukentanut tietoturvasäädöksiä Suomessa. Hänen mukaansa taustalla ovat vuosi sitten EU:ssa tiukentuneet turvasäännöstöt ja Suomen oma suunnitelma kyberturvallisuudesta. – Ulkoiset uhkat ovat lisääntyneet ja kyberuhkat nousseet enemmän esil- le viime vuosina. Laajemmin keskustelu turvallisuudesta lähti esille Wikileaks-kuviosta. Vuotosivusto Wikileaks paljasti satojatuhansia Yhdysvaltain hallinnon salaisia asiakirjoja julkisuuteen vuonna 2010. ”Kassakaappeja riittää” Suomeen perustetun turvallisuuskomitean tehtävänä on koota Suomelle oma kyberturvallisuussuunnitelma. Pääsihteeri Vesa Virtanen muistuttaa kovimpienkin tietojärjestelmien haavoittuvuudesta. – Tietojärjestelmien viimeinen lenkki on ihminen. Hänen mukaansa tärkeintä on luokitella selkeästi se, mikä tieto on salaista ja edellyttää henkilöstöltä turvamääräyksien noudattamista. Ulkoministeriön mukaan asiakirjojen sähköiseen lähettämiseen pyritään palaamaan vuonna 2014, jolloin tietojärjestelmien turvallisuus on saatu riittävälle tasolle. – Käsittelyohjeet ovat nyt sellaiset, etteivät paperit pöydillä pyöri. Kyllä ulkoministeriössä kassakaappeja riittää, Uusikartano uskoo. Erittäin salaiset asiakirjat lähetetään ministeriön mukaan nyt ja jatkossakin paperipostissa. R E D Maksimoi mixisi. Parhaat pankki- ja vakuutustuotteet aiheuttavat pitkiä ja rauhallisia yöunia. Sama pätee myös mediasuunnitteluun. Tutkimme hiljattain kampanjan, jossa ostokiinnostus erästä ammattijärjestöjen jäsenille suunnattua vakuutustuotetta kohtaan lisääntyi jopa 98 %, kun mediamixiin lisättiin ammatti- ja järjestölehtiä. Pettämättömän tehokasta, eikö? Tutustu menestystarinaan osoitteessa www.aikakauslehdet.fi HISTORIA Reserviläinen 6/2013 11 Asevelisurmaaja useimmiten kännissä Kenttäoikeuksissa oli puitavana noin 400 henkirikosta vuosina 1939–44 SA-KuvA Kenttäoikeus Syvärin Pidmarannassa kesällä 1942. Todistajat vannovat todistajanvalaansa Raamatun äärellä. STT, Tomi Oravainen 1942 miehet joivat pirtua ja jotakin bensiinille haisevaa. He talsivat sähkölinjaa pitkin. Juomatauon lopuksi Tauno kehotti Väinöä syvärillä elokuussa jatkamaan matkaa. Väinö vastasi, ettei jaksa, kun rinnasta tulee verta. Muutkin huomasivat saman, ja Väinö vietiin hoitoon. Hän kuoli, eikä näyttöä puukottajasta löydetty. Tietokirjailija Atso Haapanen on koonnut kirjaansa Asevelisurmat (Mi- luu tapaus Äänislinnasta helmikuulta nerva) kenttäoikeuksissa vuosina 1939– 1943. Keskitysleirin vartija Veikko am44 käsitellyt surmat. Haapanen jakaa ta- pui kaksi lasta, joiden arveli lähteneen paukset pääosin vahingonlaukauksiin, karkuteille pilkkukuumeen kiusaamalta tahallisiin ampumisiin sekä puukolla leiriltä. Mies sanoi, ettei huutanut, kostehtyihin tappoihin. ka neuvostolapset eivät olisi kuitenkaan Noin 400 jutusta on lyhyt ymmärtäneet. Tuomio oli kolkuvaus ja oikeuden ratkaisu. me vuotta. Puolet ajoittui asemasoMuutamassa tapauktavuosiin. Puukotuksissessa uhreina oli naiAina ei sa ja tahallisissa ampusia. Tuolloinkin tekimisissa tekijä oli yleenjä oli usein humalassa välitetty kysyä sä kännissä. ja taustalla oli riita tai Tyypillisissä vamustasukkaisuus. tunnussanaa hingonlaukaustapaukKe n t t ä o i ke u d e n sissa lataamattomaksi puimissa jutuissa uhluultu ase oli lauennut tai ri oli usein sotilas, kuhermostunut vartiomies oli ten Karhumäessä elokuusampunut lähistöllä kuljeskelsa 1943. Kapteeni Taisto ampui leen vihollisena. Aina ei välitetty kysyä luutnantin ryyppyillan päätteeksi. Muistunnussanaa. Vartiomiehen vahingon- tamaton mies sai kuusi vuotta kurituslaukausjutut usein hylättiin tai tuomio huonetta. tuli kuolemantuottamuksesta. Kuolemantuomioita annettiin muuErääseen kuolemaan johtaneeseen tamia, ja ne tulivat pääasiassa siviilipahoinpitelyyn liittyi kohtalokas lää- en surmaamisesta. Muuten tahallisista kekuuri kenttäsairaalassa. Sairaanhoi- ampumisista ja puukotuksista annetut taja sai sakkoja ja korpraali arestia, kun tuomiot vaihtelivat muutaman vuoden olivat varomattomuuttaan antaneet po- ja elinkautisen välillä. Poikkeus oli syksyllä 1943 sotamietilaalle liian vahvaa matolääkettä. hen saama kuolemantuomio. Hän oli Muutamia siviiliuhreja ampunut viinapäissään komppanian Julmuudessaan omaan luokkaan kuu- päällikön. 12 RESERVILÄINEN 80 VUOTTA Mielikuvitus loi vilkasta järjestötoimintaa 1980-luku: Juhlien alkanut vuosikymmen toi Reserviläisen sivuille rauhanturvajoukot ja vaikuttajahaastattelut. Ilta-Sanomien toimittaja Rita Tainola astui palvelukseen päivän ajaksi 1982. Piia Latvala ”turvallisuuspolitiikkamme kokonaisuudessa puolustusvoimilla on tärkeä tehtävä tukea ulkopoliittisten tavoitteidemme toteutumista. Sama vaativa tavoite on myös vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä.” Näillä sanoilla tervehti tuore presidentti Mauno Koivisto 50 vuotta täyttävää Reserviläistä helmikuussa 1983. Vuosikymmenen alku oli reserviläistoiminnan piirissä yhtä juhlaa. Vuonna 1980 Reservin aliupseerien liitto vietti 25-vuotisjuhlaansa ja Reserviläisurheiluliitto 10-vuotisjuhlaansa. Reserviupseerikoulu täytti samana vuonna 60 vuotta ja Merisotakoulu 50 vuotta. Vuonna 1981 Reserviupseeriliitto juhli 50-vuotista taivaltaan ja liiton tueksi perustettu Maanpuolustuksen tuki ry täytti 30 vuotta. Reserviläisjärjestöt järjestivät myös erilaisia maakunnallisia maanpuolustusjuhlia. – Juhlat olivat maanpuolustusaatteen kannalta merkittäviä. Juhlapuheet ja tapahtumaselostukset täydensivät lehden aineistoa. Se oli sitä henkisen puolen valmentamista, kertoo Reserviläisen päätoimittajaksi vuonna 1985 valittu Pekka Ruusukallio. Sekä toimituksessa että järjestöissä tarvittiin kekseliäisyyttä, koska 1947 solmittu Pariisin rauhansopimus rajoitti edelleen puolustusvoimien ulkopuolella annettavaa sotilaskoulutusta. tuskyky edellyttää. Eri liikuntamuotoja se esitteli ”Olisiko tästä kerhoharrasteeksi” -palstalla. Valmentautuminen kriisitilanteeseen taistelu- ja sotaharjoituksin ei ollut sallittua, mutta kun reserviläisjärjestöt paniOnko kuntoa? vat pystyyn pelastuspalvelukurssin, lehti – Mietimme, miten terävöittää vapaaeh- kirjoitti siitä laajasti jo valmistelu- ja ohtoisen maanpuolustuksen henkistä puol- jaajakoulutusvaiheessa. Reiska Reservita, kun sotilaallinen koulutus ja siitä kir- läisen peruskurssi sisälsi viisi osa-aluetjoittaminen ei ollut mahdollista, Ruusu- ta: viestikurssin, pelastus- ja sammutuskallio muistelee. kurssin, maastokurssin, suojeluLehdessä kerrottiin esikurssin ja huoltokurssin. merkiksi kertausharjoiReserviläinen kirjoitti laajasti myös YK:n rautuksista ja esiteltiin eri hanturvatoiminnasta. aselajeja, mutta muu”Reserviläistä toin reserviläistoiminSuomalaisten kiinnosnasta käytettiin mielitus rauhanturvajouklainattiin kuvitusta. koja kohtaan kasvoi monta kertaa” – Urheiluun ja ret1980-luvun edetessä. keilyyn sekä jotostelussa opittaviin taitoihin kiinMuodikas turpo nitettiin valtavasti huomioLiennytys oli pehmentäta. Näin myös lehden aineisto nyt suurvaltapolitiikkaa, mutoli usein urheilupainotteista, Ruusuta 1980-luvun alussa Yhdysvaltojen kallio kertoo. ja Neuvostoliiton välit viilenivät jälleen. Reserviläinen kannusti lukijoitaan Kylmä sota ei ollut vielä ohi. monipuoliseen liikkumiseen ja perheen – Reserviläisessä kansainvälispoliityhteisiin urheiluharrastuksiin. Marras- tisia uutisia seurattiin, mutta meille oli kuussa 1983 lehti kysyikin ”Onko kun- tärkeintä saada kotimainen järjestötoitoa?” ja muistutti, että hyvä fyysinen minta mahdollisimman vilkkaaksi, Ruukunto on sitkeyttä, jota maanpuolus- sukallio kertoo. Vuodesta 1982 alkaen lehden välissä julkaistiin neljä kertaa vuodessa keltainen liite, jossa Reserviupseeriliitto, Reservin aliupseerien liitto ja Reserviläisurheiluliitto tiedottivat paikallisesta ja valtakunnallisesta toiminnastaan. Polttavimmat uutisaiheet ehtivät vanhentua kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyneen Reserviläisen toimitusrytmissä. Ajankohtaisuutta lehteen saatiin Ruusukallion ideoimalla ”korkean tason haastattelulla”. – Lehti tehtiin muuten valmiiksi, mutta siihen jätettiin tila haastattelulle, johon valittiin ministereitä ja muita ajankohtaisia johtohenkilöitä. Haastattelu tehtiin nopeasti, niin että se saatiin julkaisuvalmiiksi päivälehtivauhdilla. Reserviläistä lainattiin monta kertaa asioissa, joihin joku päättäjä oli ottanut haastattelussamme kantaa, Ruusukallio kertoo. Julkisuudesta tuttuja kasvoja lehdessä vilahteli jo ennen Ruusukallion aikaa. Esimerkiksi helmikuussa 1982 Reserviläinen julkaisi jo tuolloin tunnetun toimittaja Rita Tainolan kirjoituksen päivästä, jonka hän vietti varusmiespalveluksessa kirjoittaakseen siitä jutun IltaSanomiin. ”Minulla olikin erittäin hauskaa juttua tehdessäni”, Tainola kuittasi. Presidentti Koiviston juhlavuositervehdyksessä mainitsema ”turvallisuuspolitiikka” nousi maanpuolustuspiireissä suosituksi puheenaiheeksi. – Turposta tuli muotikäsite. Kautta maan reserviläisyhdistykset järjestivät turvallisuuspoliittisia kursseja ja seminaareja, joihin kutsuttiin puhujiksi eri alojen asiantuntijoita pohtimaan kriisiaikoihin valmistautumista, Ruusukallio kertoo. Seminaariuutiset ja -esitelmät olivat myös luonteva osa Reserviläisen sisältöä. Keskustelu laimenee Kotimainen maanpuolustusaate oli kokenut vastustusta edellisellä vuosikymmenellä, mutta 1980-luvun edetessä keskustelu tuntui suorastaan laimenevan. Ilmiöön kiinnitti huomiota myös Tampereen yliopiston professori Olavi Borg, joka kysyi, miksi maanpuolustuskeskustelu on laimentunut. Samaa kyseli Reserviläinen: kiinnostaako kotimaan turvallisuus ja maanpuolustusaate ketään? – Borg tuli ilmeisesti siihen tulokseen, ettei Suomella ollut vuosikymmenen lopulla enää mitään niin suurta uhkaavaa vaaraa, että kansa olisi jaksanut jatkuvasti kirjoitella ja olla huolissaan Reserviläinen 6/2013 13 Juha Niemi Kirjoittaja on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen valtakunnallinen koulutuspäällikkö. Löytyykö rohkeutta vapaaehtoisten käyttämiseen Reserviläinen maanpuolustuksesta, Ruusukallio muistelee. Vuonna 1985 toteutettu lukijatutkimus kertoi toimitukselle, että ainakin Reserviläisessä käyty keskustelu kiinnosti lukijoita. Lukijoiden mielestä juuri turvallisuuspolitiikka ja aseteknologia olivat kiinnostavimpia teemoja. Neuvostoliiton muodostama uhka murtui, kun vuonna 1989 liikkeelle läh- teneet vallankumoukset kaatoivat sosialistisen itäblokin. Ruusukallio muistaa vaiheen hyvin. – Siinä ei aluksi oikeastaan tiedetty, mitä ryhtyä tekemään. Ryhdyttiin kuitenkin turvautumaan vanhaan talonpoikaiseen periaatteeseen ’hyvin suunniteltu on puoliksi tehty’. Ja sehän on varsin sopiva keino monen pulman ratkaisuun. Puolustusvoimat on asettanut reserviläisille haasteen vapaaehtoisesta kouluttautumisesta ja fyysisen kunnon ylläpidosta. Mutta onko puolustusvoimilla itsellään valmius ottaa vastaan vapaaehtoiskentän tuki? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on kouluttanut vapaaehtoisia 20 vuoden ajan. Viimeiset viisi vuotta on ollut voimassa laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Mitään merkittäviä ongelmia ei ole toiminnassa ilmennyt. Mikä on tähän mennessä ollut esteenä toiminnan ja vastuun laajentamiseen? Mielestäni ei mikään muu kuin varovaisuus. Lainsäädäntö vaatii vain pientä hienosäätöä, mutta hallinnonalan omissa normeissa riittää työtä. Vaan onko muutosvalmiutta? Aiemmin oli mahdollista järjestää sotilaallisia valmiuksia palvelevilla kursseilla edullisia puolustusvoimien johtamia ”sotilaallisia jaksoja”. Kurssilaisille ei maksettu matkakustannuksia. Nykyinen normi ei tällaista edullista koulutusta enää mahdollista. Olisiko nyt aika palauttaa edulliset sotilaalliset jaksot, sillä laki tätä ei estä. Myös vastuukysymykset ovat selkeät: MPK:n vakuutusturva kattaa kurssit. Miksi pitäisi maksaa tuleviin paikallispataljooniin sijoitettaville reserviläisille matkakorvauksia ja päivärahaa heidän osallistuessaan ampumataitotestiin? Sitoutuneet tulevat muutenkin oman yksikkönsä viikonloppuammuntaan. Järjestetään mieluummin joukolle useampia tilaisuuksia. Viikonloppuisin ei aina ole kantahenkilökuntaa saatavilla, ja varusmieskuljettajista on pula. Normit edellyttävät käyttö- tai kouluttajaoikeuksia lähes kaikille vähänkin merkittävämmälle taisteluvälineelle tai -järjestelmälle. Pääosaa näistä oikeuksia ei ole mahdollista saada vapaaehtoiskouluttajille. Reserviläinen ei saa ilman puolustusvoimien kuljettajaoikeutta ajaa puolustusvoimien vuokraamaa autoa. Rauhanturvatehtävistä palanneen ammatikseen kuorma-autoa ajavan reserviläisen ajokortin voimaan saattaminen MPK:n kurssille tuntuu olevan välillä mahdotonta. Pitäisikö tämän olla helpompaa? Onnistuuko muun kaluston käyttö- ja kouluttajaoikeuksien lisääminen? Reserviläiset vastaavat joukoistaan valmiutta kohotettaessa. He ovat varusmies- ja reserviläiskoulutuksessa saaneet perusteet itsenäisesti vastata oman joukkonsa kalustosta. iisalmen reserviupseerit jotoksella toukokuussa 1988. heNKilöitä 1980-luvulla Päätoimittajat Pentti Palmu 1978–82 Väinö Kangaspunta 1982–85 Pekka Ruusukallio 1985–92 Sotilasasiantuntijat eversti (kenraalimajuri) Risto J. Setälä 1977–82 eversti (kenraalimajuri) Hannu Särkiö 1982–86 kommodori (vara-amiraali) Sakari Visa 1986–94 OtsiKOita Ja puheeNaiheita Kilpavarustelun hinta, R., 1/1980 Asevelvollisuuslakiin tehtiin muutos, Matti Rantanen, 2/1981 Maanpuolustuskuntoa, vastuuntuntoa, rauhan turvaksi, Kai Säteri ja Jukka Kalervo 2/81 Lataa ja varmista eli vähän historiaa armeijan ruokien synnystä, Jussi Talvi 3/82 Lapsi ja sotapelottelu, dos., lääket. ja kir. tri Kalle Österlund, 8/1984 Vapaaehtoiskouluttajille on kouluttajakoulutuksen ja näyttöjen perusteella annettu erilaisia kouluttaja- ja käyttöoikeuksia. Kokemus on osoittanut, että merkittäviä ylilyöntejä tai turvallisuusongelmia ei ole havaittu ja osaaminen riittää. Vapaaehtoiskoulutuksen lisääminen onnistuu, jos jatkossa sotilaalliset kurssit kyetään toteuttamaan vähemmällä puolustusvoimien henkilöstöllä. Se on mahdollista, jos vapaaehtoiskouluttajille annetaan kouluttajakoulutuksen ja näyttöjen perusteella nykyistä laajemmat johtamis- ja kouluttajaoikeudet puolustusvoimien eri kalustoille, raskasaseille ja simulaattoreille. Löytyykö tähän rohkeutta? Ammunnoissa vapaaehtoisten käytön lisääminen puolustusvoimien harjoitusten tukena tai kursseilla edellyttää säädösmuutosta. Nykyään reserviläinen voi koulutuksen ja annettujen näyttöjen perusteella toimia kouluammunnan johtajana. Reserviläiset ovat kertausharjoitusten ammunnoissa menestyksekkäästi toimineet esimerkiksi raskaiden aseiden valvojina. Löytyisikö puolustusvoimien johtamissa ammunnoissa rohkeutta antaa vapaaehtoiskouluttajille, annetun lisäkoulutuksen ja näyttöjen perusteella, raskaiden aseiden valvojan, taistelijaparin- ja ryhmän tulentarkkaajan oikeuksia sekä mahdollisuuksia ammunnan varohenkilöstönä toimimiseen? Vapaaehtoiskenttä on osoittanut kykenevänsä ottamaan vastuuta. Näyttää myös siltä, että puolustusvoimillakin on nyt uudistuksen lähestyessä valmiutta ja halua antaa reserviläisille lisää mahdollisuuksia. Kun rohkeutta löytyy, tulevaisuus näyttää valoisalta ja vastuunkantajia löytyy. Mitä mieltä olet? Kirjoita meille palautetta: [email protected] 14 KALUSTO Monikäyttöinen Turva Ulkovartiolaiva Turva on suurin itsenäisen Suomen merialueen koskemattomuutta koskaan vartioinut alus. Lisäksi se on huippunykyaikainen. Tero TUominen Ulkovartiolaiva Turvan vesillelasku tapahtui avaamalla telakkaaltaan venttiilit. Tero Tuominen 2. päivä Raumalla vesille laskettu Turva on 95,9 metriä pitkä, siis pidempi kuin esimerkiksi sodanaikaiset panssarilaivamme tai mikään merivoimien ja Rajavartiolaitoksen nykyalus. Rajavartiolaitoksella on kolme vanhempaa ulkovartiolaivaa, joista pisimmät ovat 61,45-metrisiä. Uusi alus nostaa merivalvonnan kykyä uudelle tasolle. Miltei 100 miljoonaa euroa maksanut laivahanke on tuonut merkittävästi työtä Suomeen. Alukselle nimen antoi sen kummi, sisäministeri Päivi Räsänen. Hän totesi Turvan edustavan laivateollisuutemme huippuosaamista. Laivaa rakennetaan STX Finlandin Rauman telakalla. Kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia. Lähinnä vain sensori- ja ohjausjärjestelmiä on ostettu ulkomailta. Niidenkin integrointi toteutettiin Suomessa. Investointi onnistui eri viranomaisten yhteistyönä. Turvaa käytetään rajavalvonnan ohella meripelastukseen, ympäristönsuojeluun, luonnonvarojen valvontaan, avomeren öljyntorjuntaan sekä sammutustehtäviin. Lisäksi sitä käyelokuun aiempien ulkovartiolaivojen tavoin öljyntorjuntaan. Alusta voidaan hyödyntää vaikeissa kemikaalionnettomuuksissa. Turvan aiempia aluksia suurempi koko mahdollistaa 1 200 kuutiometrin säiliöt, joihin öljy merestä kerätään. Toiminta onnistuu myös talviolosuhteissa. Harjakeräimet ovat turkulaisen Mobimarin valmistamia. Suurelle työkannelle mahtuu yhYmpärivuotista deksän 20 jalan konttia, joissa suorituskykyä voi olla erilaista torjuntakalustoa. Aluksella on kuorTurva pystyy murtamaan jäätä, joten se voi toimia mausta varten nosturi. ympäri vuoden. SuunSuomen ympärisAluksella on nitteilla on 300 meritökeskus Syke on ollut kyky tukea päivää vuodessa. Uusi vahvasti mukana ulkoalus korvaa nyt myynvartiolaivan suunnittemeripuolustusta lussa nissä olevat Telkkä-luoja rakentamisessa kan kolme 49,2-metrissekä rahoittajana. Monitä alusta, jotka kykenivät käyttöisyys tosin teki alukpurjehtimaan vain kesällä. sen suunnittelusta ja rakenUusi ulkovartiolaiva sen sitamisesta haasteellista: suuresjaan etenee vielä 80 sentin jäässä. Aluk- ta koosta huolimatta tilaa rungossa ei sen rungolla on tehty mallikokeita Aker ole liikaa. Articin jäälaboratoriossa. Pääsyy aluksen suureen kokoon on Estää tankkerin haaksirikon monikäyttöisyys, joka on kansainvälises- Diesel-sähköinen Turva on melkoinen tikin ainutlaatuista. Se kykenee moni- voimanpesä. Hätätilanteessa se tuottaa puolisen merialueen valvonnan ohella 100 tonnia staattista vetoa. Tämä mahtetään normaalissa PTR-viranomaisyhteistyössä (poliisi, tulli ja raja). Kriisitilanteessa aluksella on kyky tukea meripuolustusta. Turva voidaan aseistaa, mutta Rajavartiolaitos ei tarkemmin kerro, millä järjestelmillä. Aiemmissa aluksissa on ainakin 12,7 millimetrin konekiväärejä sekä syvyyspommeja. dollistaa jopa tuuliajolla olevan öljytankkerin ottamisen hätähinaukseen tai pitämisen paikallaan keulalla puskemalla. Toisaalta Turvaa voidaan pitää tarkasti paikallaan myös hankalissa tuuliolosuhteissa. Tämä on usein tarpeen öljyntorjunnassa. Laivan Wärtsilä 12V34DF (6 400 kW) -pääkone ja kaksi 6L34DF-moottoria (3 000 kW) voivat käydä sekä nesteytetyllä LNG-maakaasulla (Liquified Natural Gas) että dieselillä. Näin aluksen päästöt ovat pienet. Kahteen konehuoneeseen jaetut moottorit pyörittävät generaattoreita, jotka tuottavat sähkön kahdelle 360 astetta kääntyvälle Rolls-Royce Azipull -ruoripotkurille. Turvassa on kolmantena perinteinen akseloitu säätölapapotkuri. Yhdistelmä tekee aluksesta sekä ketterän että tarvittaessa taloudellisesti ajettavan. Etukonehuoneen kaksi moottoria jauhavat vain sähköä. Taaemman konehuoneen pääkone on kytketty suoraan keskipotkurin akseliin. Siinäkin on generaattori, joten sähköä saadaan ruoripotkureille yhdellä moottorillakin ajettaessa. Kokoonpano on erittäin vaurionkes- 15 Reserviläinen 6/2013 TeRO TUOmINeN Vasemmalla: Aluksessa on kaksi kääntyvää ruoripotkuria ja yksi perinteinen akseloitu potkuri. Takaosassa on suuri työkansi. Vas. keskellä: Turvan pääsensori on Cassidian TRS-3D -tutka. Samanlainen on merivoimien Hamina-luokan ohjusveneissä (ylin antenni) Vas. alhaalla: Uusi ulkovartiolaiva sai myös uudet värit. Nykyisin Rajanvartiolaitoksen alukset ovat vihreä-oransseja. Havainnekuva. Oik. keskellä: Havainnekuva Turvan työkannesta. Ylärakenteen kulmissa on vesitykit. Oik. alhaalla: Turvan varustukseen kuuluu vastaava RIB-vene, joita merivoimat käytti alustarkastuksiin Atalanta-operaatiossa. STX fINlAND CASSIDIAN PUOlUSTUSVOImAT / COmBAT CAmeRA STX fINlAND tävä. Moottorit ovat erillisissä konehuoneissa, joista kumpikin yksin kykenee liikuttamaan laivaa. Turvallisuuden takia aluksessa on myös kaksoispohja. Tukeutumiskyky koptereille Turvassa on ensimmäisenä Rajavartioston ja merivoimien aluksista helikopterikansi. Super Puma -kokoluokan kopterit voivat laskeutua keulassa olevalle helipadille. Kantta voidaan hyödyntää pysäköintiin tehtävää odotettaessa. Meripelastusoperaation aikana kopteri voi lennättää merestä nostettuja turvaan alukselle. Uutta on sekin, että Turvalla on lentopolttoainesäiliö, josta helikopteri voidaan tankata merellä. Näin toiminta-aikaa alueella voidaan pidentää merkittävästi. Turvalta voidaan operoida pienellä RIB-apuveneellä. Se ja toinen katettu partiovene on sijoitettu aluksen kylkien luukuilla suojattuihin syvennyksiin. Veneitä voidaan käyttää esimerkiksi erikoiskoulutetun alustarkastusosaston kuljettamiseen toiselle laivalle. Edistykselliset sensorit Ulkovartiolaivassa on kattava sensorijärjestelmä. Siten Turva kykenee valvo- maan merialuetta kaikissa näkyvyysolosuhteissa. Vedenalaisista mittausjärjestelmistä Rajavartiolaitos ei kerro yksityiskohtia. Joka tapauksessa Turvalla on tarpeellinen suorituskyky valvoa tilannetta merenpinnan allakin. Rajalla on omien sukeltajien ohella ROV-sukellusrobotteja, joita voidaan hyödyntää vedenalaisessa meripelastuksessa, rajaturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä, rikos- ja onnettomuuspaikkatutkinnassa sekä virka-avussa muille viranomaisille. Ilma- ja meritilannekuvan ydin on eurooppalaisen Cassidianin TRS-3Dtutka. Sen antenni asennetaan jykevään ristikkomastoon komentosillan yläpuolelle. Sama tutka on merivoimien Hamina-luokan ohjusveneissä sekä Hämeenmaa-luokan miinalaivoissa. TRS-3D:n ohella alukseen tulee Cassidian MRSS 2000 I -toisiotutka. Se lähettää kyselysignaalia, jolle oikealla laitteella varustetut maalit vastaavat tunnistetiedoillaan. Tätä voidaan normaalioloissa hyödyntää ilma-alusten tunnistamiseen ja kriisiaikana vihamielisten maalien erottamiseen omista. TRS-3D mahdollistaa tarkan ilmaja meritilanteen seurannan. Normaali- oloissa Turva osallistuu aluevalvontaan luomalla ja täydentämällä merialueen tilannekuvaa. Lisäksi alus voidaan liittää meripuolustuksen viesti-, johtamis- ja valvontajärjestelmiin ilma-, pinta- ja vedenalaisen tilanteen osalta. Siten TRS-3D:n tuottamaa tietoa voidaan lähettää ja vastaanottaa muilta yksiköiltä. Normaalioloissa tilannekuvaa voidaan hyödyntää esimerkiksi suuressa meripelastus- tai öljyntorjuntaoperaatiossa, jossa on mukana runsaasti aluksia ja helikoptereita. Turvalle voidaan perustaa johtokeskus, joka koordinoi työskentelyä alueella. Toiselle kaivataan rahoitusta Turva parantaa nimensä mukaisesti turvallisuutta merialueillamme. Aluksen ensisijainen käyttöalue on Suomenlahti, jossa öljyonnettomuuden riski on suurin. Uusi ulkovartiolaiva luovutetaan vuoden lopulla ja otetaan käyttöön 2014. Uusi alus soveltuu myös kansainvälisiin tehtäviin Itämeren alueella. Tätä varten se on ensimmäisenä Rajan aluksena luokitettu Germanischer Lloydin vaatimukset täyttäväksi. Yhdessä kesällä käyttöön otetun MRCC Turku -johtokeskuksen kanssa alus kohentaa tilannekuvaa merialueistamme. Tämä on merkittävä saavutus tilanteessa, jossa Rajavartiolaitoksessa on meneillään 28 miljoonan euron säästöohjelma. Rajan toivelistalla toinen samanlainen ulkovartiolaiva. Siltä puuttuu kuitenkin rahoitus. UlkOVARTIOlAIVA TURVA (UVl10) Pituus 95,9 metriä Leveys 17,4 metriä Suunnittelusyväys 5 metriä Kuollut paino, suunnittelusyväys 660 tonnia Kuollut paino, maksimisyväys 1 800 tonnia Nopeus 18 solmua Miehistö 30 www.raja.fi/uvl10 16 Krihaekstra Suomalaiset Libanonissa Kiehuva Lähi-itä, rauhallinen Etelä-Libanon Olli Nurmi ei ole vaikeuttanut suomalaisten paluuta Libanoniin. Alueellisen tilanteen kehitys on tutkijan mukaan korostanut Unifil-operaation merkitystä. Suomalaisen kriisinhallintajoukon ensimmäinen vuosi Libanonissa toukokuusta 2012 toukokuuhun 2013 sujui hyvin rauhallisesti. Rauhanturvaajat joutuivat vain kerran vakavampaan välikohtaukseen paikallisten kanssa lokakuussa 2012. Tuolloin suomalaisten saattue joutui hetkeksi vihamielisen väkijoukon pysäyttämäksi ja piirittämäksi. Henkilövahingoilta vältyttiin. Syyrian sisällissodan aiheuttamat heijastevaikutukset kuitenkin muuttivat Libanonin tilanteen ja kehityksen entistäkin arvaamattomammaksi sekä vaikeammin ennustettavaksi. Libanoniin paenneiden syyrialaisten pakolaisten määrä oli noussut toukokuuhun 2013 mennessä lähelle puolta miljoonaa. lähialueen kiehunta ”Selkeä tilaus YK-operaatiolle” Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen vieraili suomalaisten rauhanturvaajien luona toukokuussa. Hänen mukaansa Suomen osallistumisella YK-johtoiseen rauhanturvaamiseen Lähi-idässä on jopa ”ratkaisevan tärkeä” merkitys, sillä Suomella on vastuu kannettavanaan kansainvälisestä kriisinhallinnasta. Sen sijaan loppuvuodesta 2013 tapahtuvan pataljoonan johtovaltiovastuun merkitystä Tiilikainen ei halua liioitella, vaikka hän pitääkin asiaa myönteisenä. – Johtovastuu tekee Suomen osallistumisesta näkyvämpää. Sitä ei kuitenkaan kannata yliarvioida, sillä tärkeämpää on monipuolinen osallistuminen ja valmius osallistua erilaisiin operaatioihin. Se lisää luottamusta Suomeen rauhanturvaajana ja kriisinhallitsijana. Tiilikainen pitää selvänä, että nimenomaan YK-johtoiseen operaatioon palaamiselle oli olemassa selkeä tilaus. Hän kuitenkin korostaa, että aikanaan oli tärkeää osallistua Nato- ja EU-johtoiseen kriisinhallintaan, sillä näitä toimintakykyjä rakennettiin 1990- ja 2000-lukujen aikana. – Varmasti Nato-operaatioihin osallistutaan myös jatkossa, mutta nyt näytettiin, ettei YK-johtoisille operaatioille ole käännetty selkää. Alueelliset perusongelmat ovat pysyneet Lähi-idässä jo pitkään muuttumattomina, vaikka Syyrian tapahtumat ovat sekoittaneet asetelmia. Tiilikainen kokee, että operaatiolla on nykyisin kaksinainen merkitys. On mandaatin mukainen tehtävä Libanonin ja Israelin raja-alueen valvonnasta, mutta sitten on myös yleisempi merkitys turvallisuuden lisäämisestä. – Operaation yleisempi merkitys on selkeästi korostunut viime kuukausina. YK:n läsnäolo alueella on tärkeä. ”Minulla on valmiudet, joita käyttää” Keväällä suomalaisista rauhanturvaajista reserviläisiä oli neljä viidestä. Suurin osa palvelee operaatiossa puoli vuotta, mutta alikersantti Olli-Pekka Moisio, 30, haluaa jatkaa palvelustaan täyden vuoden verran. Moision osaamista kaivattiin kipeästi, sillä Suomessa hän työskentelee leikkaussalin anestesiahoitajana. Terveydenhoitoalan ammattilaiset ovat muodostaneet kriisinhallintaoperaatioiden rekrytoinnille oman pullonkaulansa. Ensimmäiset puoli vuotta Moisio toimi jääkärijoukkueessa sairaanhoitajana. Käytännössä hän työskenteli samoissa tehtävissä joukkueen muiden jäsenten kanssa. – Jos jotain sattuisi, minulla on valmiudet, joita käyttää. Jälkimmäisen puolikkaan hän toimii kriisinhallintajoukon lääkintäryhmässä. Toimintavalmiuteen mies haki helmikuussa 2012 mietittyään asiaa puolisen vuotta. Kutsu lähteä operaatioon saapui puhelimitse heinäkuisena aamuna. – Puoli unenpöperössä vastasin puhelimeen. Vastaus oli ilman muuta heti selvä. Motivaatio oli kova ja halu lähteä operaation kova. – Ehkä lähdin jollain tavoin mielenkiinnosta ja halusin vaihtelua siviilipuolen hommiin. Nämä asiat ovat päällimmäisinä, Moisio pohdiskelee. Hän kiittelee suomalaisjoukon keskuudessa vallitsevaa hyvää ryhmähenkeä. Palvelus on kasvattanut elämänkokemusta, sillä operaatiossa vallitsevissa olosuhteissa kaikki ei ole itsestään selvää. uNifiL-OPErAAtiO United Nations Interim Force in Lebanon, perustettu 1978 mandaatti uusittiin perusteellisesti vuoden 2006 konfliktin jälkeen nykyiset keskeiset tehtävät: valvoa Libanonin ja Israelin välillä kulkevaa sinistä linjaa, tukea Libanonin asevoimia ja avustaa Libanonin väestöä OLLi NurMi Alikersantti Olli-Pekka Moisio (oik.) palvelustovereiden seurassa ennen ajoneuvopartion lähtöä. Reserviläinen 6/2013 17 Suomalaiset Afganistanissa Koulutus ja työkokemus valtteja Isaf-operaatiossa PuoluStuSvoImAt Partio Aibakissa. Afganistan on Suomen rauhanturvahistorian haastavin operaatio. an haastavin operaatio. Lämmin ilmasto, heikko infrastruktuuri, joukkojen sirpaleisuus ja vieras kulttuuri kuormittavat. Rauhanturvaajalta edellytetään hyvää peruskuntoa sekä tilannetajua niin sosiaalisissa tilanteissa kuin maastossa. Vaikka Afganistanin pohjoisosien turvallisuustilanne onkin verrattain hyvä, kiihtyvät väkivaltaisuudet kevätkylvöjen jälkeen kestäen syksyn sateisiin saakka. Tukikohdista poistutaankin vain taisteluvarustuksessa ja virallisissa asioissa. Vaikka Isaf-operaatio päättyy vuoden 2014 loppuun mennessä, palvellee suomalaisia myös sitä seuraavassa afgaaniviranomaisten koulutusmissiossa. Tätä nykyä SKJA tekeekin jo yhteistyötä siviilikriisinhallintatoimijoiden, kuten Euroopan unionin poliisimission (Eupol) ja ulkoministeriön kehityspoliittisten asiantuntijoiden kanssa. – Yhteistyö on ainoa keino vaikuttavuuteen. Siviileille on taattava turvallinen työympäristö, jotta he voivat auttaa hätää kärsiviä ruohonjuuritasolla. Pasi Hario vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen Yhdysvaltojen johtama liittouma syöksi AlQaedaa tukeneen Taleban-hallinnon vallasta. Samana vuonna YK perusti Isafoperaation rauhoittamaan Afganistanin. Nato valtuutettiin johtamaan Isafia ja Suomi liittyi mukaan noin 50 siviili-sotilasyhteistyöhön keskittyneen rauhanturvaajan voimin. Vuosina 2010 ja 2012 Suomen kontribuutio oli huipussaan. Afganistanissa palveli noin 200 suomalaista mukaan lukien täysivahvuinen jääkärikomppania. Partioinnin ohella Suomi osallistui afgaanien yhteisoperaatioihin Pohjois-Afganistanissa. Huippuvuosina joukon keski-ikä oli 30 vuoden tietämillä. Jääkärikomppani- assa se oli huomattavasti alempi, parin- oman maansa, kertoo SKJA:n komentakymmenen ikävuoden hujakoilla. Puo- ja, everstiluutnantti Timo Hartikainen. li vuotta kerrallaan palvelleen kompNykyinen neuvonanto ja mentorointi panian miehistö koottiin vastikään Po- tapahtuu afgaaniviranomaisten päämarin prikaatin Suomen kansainvälijoissa ja johtopaikoilla. Tämä edelsestä valmiusjoukosta kotiulyttää suomalaisilta pieniä liiktuneesta varusmieserästä. kuvia asiantuntijaryhmiä, Vuonna 2010 aloitetjoilla on suojanaan omat tiin turvallisuusvastuun turvaryhmänsä. Valta”Siviileille siirto Afganistanin osa reserviläisistä työson taattava omille viranomaisille. kenteleekin ryhmissä, Vastuunsiirto muutosa jopa neuvonantajaturvallinen ti Suomalaisen kriisintehtävissä. työympäristö” hallintajoukon (SKJA) – Reserviläistemme tehtävän koulutuspaienemmistö on joko kokenotteiseksi. neita poliiseja, ensihoitajia – Oma tehtävämme on tai sairaanhoitajia. Ikä ja työkokemus näkyvät vankkana amyhä enemmän poliisin ja armeijan mentorointi hajautetulla organisaa- mattitaitona, Hartikainen tiivistää. tiolla. Vain afgaanit voivat rauhoittaa Isaf on Suomen rauhanturvahistori- ISAf-oPerAAtIo Vahvuus 100 000 sotilasta noin 50 maasta. Nordic Baltic Transition Support Unitin (Ruotsi, Suomi, Norja ja Latvia) toiminta-alue: Balkhin ja Samanganin maakunnat. Suomalaisia 138, joista reserviläisiä 69. Keski-ikä 36,4 vuotta. ”Vain ani harva tukee kapinallisia” – kyllä kyky tehdä havaintoja ihmisistä ja ympäristöstä sekä se, että on ennenkin nähnyt karmeita ihmiskohtaloita auttaa Afganistanissa, summaa sotilasvirkamies Jarno taustansa hyötyjä. Hän on 34-vuotias vanhempi konstaapeli Helsingistä. Ennen Afganistania Jarno palveli rauhanturvatehtävissä Ko- sovossa vuosina 2002–03. Afganistanissa hän toimii poliisineuvonantajana ja tätä ennen neuvonantajien turvaryhmässä. Työtään hän kuvailee ”yhteydenpidoksi, ajatusten ja tiedon vaihdoksi sekä afgaanien suunnittelun kehittämiseksi”. Vuorovaikutus ei ole vain yksipuolista. – Paikallisten ystävällisyys ja rauhallisuus vaikeuksienkin edessä on vaikuttavaa. Jarno painottaa, että vaikka työ Isafissa on kurinalaista ja vaativaa, on se myös palkitsevaa. Suomalaisten läsnäoloa arvostetaan, vaikka vetäytymisaikataulu huolestuttaa. – Vain ani harva tukee kapinallisia. Paikalliset ovat hyvin positiivisia ja (afgaani)kollegoitten kiitokset lämmittävät, Jarno hymähtää. – Toivonkin, että myös kotimaan työnantaja osaa arvostaa täällä saatuja oppeja. 18 Krihaekstra Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan Kulttuuriset erot tuovat henkistä painetta rauhanturvaajalle Mirva Brola malttia, rauhallista luonnetta, paineen- sietokykyä. Näistä on hyvä rauhanturvaaja tehty. Fyysisellä puolella tarvitaan sopivasti niin kestävyys- kuin lihaskuntoakin. – Norjalaisten tutkimusten mukaan treenaavat sotilaat ovat myös hyvässä psyykkisessä kunnossa. Nämä ominaisuudet kulkevat käsi kädessä, toteaa everstiluutnantti Matti Santtila, puolustusvoimien liikuntapäällikkö. Maailmalla tarvitaan myös sosiaalisuutta ja empaattisuutta: kykyä ottaa paikalliset asukkaat huomioon tasavertaisina. Tässä suomalaiset ovat perinteisesti pärjänneet hyvin. – Sotilastaidoissa reserviläiset eivät välttämättä ole ammattisotilaiden tasolla, mutta muiden ominaisuuksiensa ansiosta he ovat monesti ammattilaisia parempia. Operaatioissa isoja eroja Operaatioitten välillä on suuriakin eroja työn raskaudessa. Afganistanissa tehdään yhä paljon jalkapartiota ja henkilötarkastuksia, kun taas Libanonissa työ painottuu ajoneuvopartioon ja suojaussaattueisiin, tukikohtatyöskentelyyn tai valvontaan vartioasemilla. Afganistanissa kuormitusta lisää- vät saasteet ja suuret lämpötilan vaihkestävyys, Santtila pohtii. telut. Henkistä kuormitusta tuovat suuEsimerkiksi yhdysvaltalaiset ovat koret kulttuuriset erot länsimaihin nähden. rostaneet liiaksi voimaa, mikä on tuonut Libanonissa ei ole jatkuvaa suojaliiongelmia sotilaiden kestävyyskuntoon. vien käyttöpakkoa, kun taas AfganistaEhkä yllättäen rauhanturvaaja tarvitnissa niitä on käytettävä. Täysi see myös kehonhallintakykyä, suojavarustus, ase, ammuksiis tasapainoa. Se ehkäisee set ja nesteet painavat jovammautumisia esimerpa 35 kiloa. kiksi huonolla tiestöllä – Se on iso haaskuljettaessa. Täysi te. Varusteiden ja lisä– Kaikkia näitä varustus jopa kuorman optimimäärä ominaisuuksia kannatvoi olla 30 prosenttia taa harjoittaa: hyvä yh35 kiloa distelmä olisi 50 prokehon painosta, muusenttia kestävyyttä, 40 ten ne heikentävät suorituskykyä. voimaa ja 10 kehonhallinVaikka jalkapartioita tehtaa päälle. dään hitaasti kävellen ja keskusRauhanturvaajaksi haluavaltelemaan pysähtyen, ne kestävät useita le hyviä lajeja ovat esimerkiksi juoksu, tunteja. Myös nesteen kulutus kuumishiihto, pyöräily ja kuntosali, trendilajeista kahvakuula ja crossfit. sa oloissa on huomattava. Tasapainoakin tarvitaan Hyvässä sotilaassa yhdistyvät kestävyyskunto ja voimaominaisuudet. Räjähtävä voima korostuu, samoin tukirangan ja syvien lihasten kunto. Rauhanturvaajan kestävyyskunnolle on asetettu vähimmäisvaatimukset. Mitä parempi kunto on, sitä nopeammin sotilas palautuu rasituksesta. – Hiihtäjä-tyyppi voisi olla hyvä, jopa jääkiekkoilija, jossa yhdistyy voima ja Naisen treenattava enemmän Puolustusvoimat on vähitellen nostanut fyysisen kunnon vaatimuksiaan. Taustalla on koko ajan lisääntyvä tutkimustieto. – Tämänhetkiset tehtävät pystytään hoitamaan nykyisillä vaatimuksilla. Jos tulee vaativampia tehtäviä, täytyy rajat voida määritellä operaatiokohtaisesti. Esimerkiksi tanskalaisilla on Afganistaniin 2 700 metrin vaatimus cooperissa, mutta tehtävätkin ovat vaativam- pia kuin suomalaisilla. Pohjoismaissa yleinen käytäntö on, että fyysiset vaatimukset ovat samat niin miehille kuin naisillekin. Santtila kannustaakin naisia treenaamaan. – Nainen vammautuu miestä herkemmin, koska suurempi lihasmassa suojaa miestä. Naisen tulee siksi harjoitella enemmän. VaaTiMuKsia rauhanTurVaajalle Varusmiesten valmiusjoukkokoulutus: 2 600 metriä cooperissa, lihaskunto- ja evakuointitesti Operaatioitten valintakoulutuksissa: 2 300 metriä cooperissa esikuntaja tukitehtäviin, 2 500 metriä operatiivisiin tehtäviin Sotilastarkkailijoiksi lähteville: 2 300 metriä cooperissa Testien rajat ovat karsivia vähimmäisvaatimuksia Näin hakeudut rauhanturvaajaksi haku on käynnissä ympäri vuoden kriisinhallintatehtäviin hakeudutaan toimintavalmiuden kautta. Kyseessä on yleishakemus, jolla haetaan sotilaallisen kriisinhallinnan toimintavalmiuteen, ei tiettyyn rotaatioon tai operaatioon. Hakemus jätetään ensisijaisesti Porin prikaatiin, mutta sen voi jättää myös lähimpään aluetoimistoon. Tehtäviä täytettäessä valinnoissa ovat mukana vain ne, joilla sotilaallisen kriisinhallinnan toimintavalmius on voimassa. Haku on käynnissä ympäri vuoden. Allekirjoittamalla hakemuksen kriisinhallintatehtäviin ja toimintavalmiuspäätöksen saatuaan henkilö on sitoutunut käskystä saapumaan kriisinhallintakoulutukseen tai -palvelukseen. Eri alojen osaajia kaivataan Suomen osallistumisen laajeneminen Unifil-operaatiossa marraskuus- sa 2013 lisää tarvetta erilaisten sivii- la Suomen kansalainen, ikäsuositus haliammattien osaajille. keuduttaessa on 20–45 vuotta. Marraskuusta alkaen kriisinhallinReserviläisillä tulee olla hyvin (arvotatehtäviin tarvitaan lisää muiden mu- sana vähintään 3/3, vanhalla asteikolla assa lääkinnän sekä rakennus- ja tyydyttävä/ tyydyttävä) suoritettu kunnossapitoalan ammattivarusmiespalvelus tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus. laisia. Tarvetta on myös Yleisiin kelpoisuusvarusmieskoulutuksen aikana erikoisosaamisehtoihin kuuluvat myös unifil ta hankkineille, kuten moitteettomat elämänEOD-koulutetuille retavat sekä hyvä terveys laajenee serviläisille. ja fyysinen kunto. Hamarraskuussa Lisäksi ravintolakijalla ei saa olla voialan tehtävissä työskenmakasta yliherkkyyttä televille, esimerkiksi koulkoiselle tekijälle kuten kin koulutuksen saaneille ampiaisenpistolle, ruoka- tai on tarjolla tehtäviä. Tarkempia lääkeaineelle. tietoja haettavista tehtävistä on verkLisäksi vaaditaan vähintään Bkosivuilla www.rauhanturvaajaksi.fi. luokan suomalainen ajokortti. II-vaihe on oltava suoritettu (pitkäaikainen kortYleiset kelpoisuusehdot ti), ja C-luokka on eduksi. Rauhanturvaajaksi hakevan tulee olMikäli jokin asia kelpoisuusvaati- muksissa tai hakeutumisessa askarruttaa, kannattaa kysyä lisätietoja Porin prikaatin rekrytointialalta. Kysymyksiä voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Hakemukset ja liitteet Hakulomakkeet ovat saatavissa www. rauhanturvaajaksi.fi-verkkosivustolta kohdasta hakeutuminen. Vaihtoehtoisesti lomakkeet voi noutaa myös lähimmästä aluetoimistosta. Hakijan tulee täyttää hakulomake, terveydentilakysely- ja turvallisuusselvityslomake. Lisäksi hakemukseen tulee liittää suomenkielinen ansioluettelo, jäljennys voimassa olevasta siviiliajokortista sekä kopiot opiskelu- ja työtodistuksista. Reserviläinen 6/2013 19 Kansainvälinen valmiusjoukko valmistaa maailmalle Nousujohteista koulutusta ja hyvää yhteishenkeä Porin prikaatissa PuolustusvoiMAt Markus Malila kersanttikaksikko Mikko Paunu ja Emil Cosnician kotiutui kesäkuussa Porin prikaatista. Kansainvälisen valmiusjoukkokoulutuksen 347 päivän jälkeen nuoret reserviläiset kokevat saaneensa sen mitä odottivat. – Ainutlaatuinen kokemus on ollut ja koulutus sen tasoista, että näihin tehtäviin ei vastaavaa saa mistään muualta, Cosnician arvioi palvelustaan. – Vaikka jossain vaiheessa ensimmäisen puolen vuoden aikana on tuntunut typerältäkin, niin kyllä se lopulta on palkinnut. Itse en enää tässä vaiheessa vaihtaisi kokemusta pois mistään hinnasta, Paunu lisää. Valmiusjoukon varusmiehistä yli 75 prosenttia on käynyt varusmiespalveluksen jälkeen kriisinhallintakomennuksella. Tyypillisesti lähtö tapahtuu 1–2 vuoden sisällä kotiutumisesta. Tuo mahdollisuus houkutteli myös Paunun ja Cosnicianin valmiusjoukkoon. – Kiinnostus rauhanturvaajan tehtäviin on ollut olemassa jo jonkin aikaa, Paunu kertoo. Lähihoitajaksi ennen varusmiespalvelustaan valmistunut Cosnician on samoilla linjoilla. – Rauhanturvaajan tehtävät ja hieman haastavammat olosuhteet näin lääkinnälliseltä puolelta kiinnostivat. Parisataa kilometriä barettimerkistä Erityisesti jälkimmäinen puolikas koulutuksessa on ollut molempien mieleen. – Koulutus on ollut sopivasti haastavaa ja nousujohteista. Kouluttajat ovat osanneet hyvin katsoa osaamistamme Asepalveluksen jälkeen Mikko Paunu on aloittanut lääkäriopinnot ja Emil Cosnician englanninkieliset sairaanhoitajaopinnot. ja nostaneet vaatimustasoa sitä mukaa, Cosnician kiittelee. – Yhteishenki on kova ja se on ollut kaikkein parasta koulutuksen lisäksi. Koko porukka on sellaista, että hommat kiinnostavat. Yhteishenki ja motivaatio ovat sellaisia, että ne auttavat itseäkin jaksamaan, Paunu lisää. Erityisesti koulutukseen olennaisena kuuluvat kriisinhallintaharjoitukset ja valmiusjoukkojen kultaiseen leijonamerkkiin oikeuttava barettimerkkikoe ovat jääneet mieleen. – Testi ei ollut fyysisesti niinkään raskas, mutta taistelu käytiin enemmän pään sisällä. Siinä mitattiin myös yhteishenkeä. Liikuimme polkupyörillä ja jalan parisataa kilometriä kahden päivän aikana, eikä unta juuri saanut, Paunu muistelee. Lähihoitaja Cosnician kokee saaneensa koulutuksesta hyötyä myös siviiliammattiinsa. – Olen itse erikoistunut psykiatriseen työhön ja täällä olen saanut enemmän oppia akuuttihoitoon, jota aion hakeutua opiskelemaan lisää. Komennusta odotellessa Palveluksen jälkeen nuorukaiset jatkavat opiskelemaan. Molemmilla on haku päällä kriisinhallintatehtäviin ja toimintavalmiussitoumus allekirjoitettu, mutta ensikosketukset syksyn opiskeluihin määrittävät operaatioon lähdön ajankohdan. Valmiusjoukkoon haluaville nuorille kersanttikaksikolla on yksinkertaiset terveiset. – Pääsyvaatimuksissa ei ole mitään kohtuutonta. Perusjärkevä ja -kuntoinen nuori pystyy niistä selviytymään, eikä pääsykoetta kannata stressata tai pelätä etukäteen. – Pieni valmistautuminen ei ole koskaan pahasta, vähän lenkkiä ja punnerruksia kannattaa tehdä. Kannattaa tutustua valintakokeen vaatimuksiin etukäteen Porin prikaatin nettisivuilta, ja testit on helppo myös kokeilla etukäteen. KUNNIAMERKIT KUNTOON • Uudet nauhat ja merkkien asettelu oikeaan järjestykseen, ompelu • Pienoiskunniamerkkien, solkien ja kunniamerkkinappien myynti Puh. (09) 4785 0209 ja 4785 0207 Fax (09) 4785 0100 SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO RATAMESTARINKATU 9 C, 00520 HELSINKI VAIHDE (09) 478 500, S-posti: [email protected] www.sotainvalidit.fi Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu Puh & Fax 013 896862, GSM 0500 925066 http://brtuote.fi [email protected] 20 KOULUTUS Taktiset merkit tutuiksi Osa 5: Tunnistatko merkit? Vastaukset alla. 2 A E B F C G D H LISÄTARVIKKEITA: JAHTIANTENNI N. 50 CM, MONOFONI, KEVYT PÄÄSRJ., KORVAKUULOKE, SUOJALAUKKU, AUTOLATURI. KANAVATAAJUUKSIA VAIHDETAAN PC:LLÄ. VOIDAAN KÄYTTÄÄ MYÖS CCIR,-TAI CTCS-SELEKTIIVI KUTSUA. MYÖS OHJELMOITAVA. Maahantuonti, myynti ja huolto Liikenneradio Oy, Uomatie 11, 01600 Vantaa. Puh. 050-4095911, Fax 09-507 1200 www.liikenneradio.fi, [email protected] Vastaukset: A) 2. mekanisoidun prikaatin mekanisoitu pataljoona B) Vihollisen mekanisoitu pataljoona C) Panssarijääkärikomppania D) Panssarivaunupataljoona E) Panssaritiedustelukomppania F) Vihollisen panssarintorjuntakomppania G) Telakanuunapatteristo H) Ilmatorjuntapanssarivaunujoukkue MPK hakee Lounais-Suomen maanpuolustuspiiriin Turkuun PIIRIPÄÄLLIkkÖÄ Piiripäällikkö on MPk:n toiminnanjohtajan alainen tulosvastuullinen johtaja. Edellytyksenä kokemusta koulutuksen ja talouden suunnittelusta, toteutuksesta ja johtamisesta. Työsuhde alkaa 1.1.2014. Tehtävä on 5 vuoden määräaikainen. MPK hakee Länsi-Suomen maanpuolustuspiiriin, Keski-Suomeen Jyväskylään kOULUTUS- JA TUkIYkSIkÖN PÄÄLLIkkÖÄ koulutus- ja tukiyksikön päällikkö on piiripäällikön alainen tulosvastuullinen johtaja. Edellytyksenä kokemusta koulutuksen ja talouden suunnittelusta, toteutuksesta ja johtamisesta. Työsuhde alkaa 1.1.2014. Tehtävä on 5 vuoden määräaikainen. MPK hakee Keskustoimistoon Helsinkiin kOULUTUSSUUNNITTELIJAA koulutussuunnittelija on MPk:n koulutuspäällikön alainen toimihenkilö. Edellytyksenä koulutussuunnittelun tuntemus. Työsuhde alkaa 1.1.2014. Tehtävä on toistaiseksi voimassa oleva. Lue ilmoitukset kokonaisuudessaan verkkosivuilta www.MPK.fi Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on valtakunnallinen koulutusorganisaatio, joka kouluttaa kansalaisia selviytymään paremmin arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. Julkisoikeudellisessa yhdistyksessä työskentelee noin 60 henkilöä. Ammatti turvallisuusalalta Turvallisuusalan perustutkinto, turvallisuusvalvoja Opiskelu alkaa OSAOn Limingan yksikössä 2.1.2014. Opintojen laajuus on 120 ov. Opintoihin valitaan pääsääntöisesti yo-tutkinnon tai aikaisemman ammatillisen tutkinnon suorittaneita. Soveltuvuuskokeet järjestetään marraskuussa 2013. Koulutukseen valittavilta tullaan pyytämään viranomaislausunto soveltuvuudesta turvallisuusalan koulutukseen. Hakuaika päättyy 31.10.2013. Hakeminen ja lisätiedot Hakulomakkeen voi tulostaa osoitteesta www.osao.fi/liminka. Lisätietoja antavat yksikönjohtaja Juha Virsiheimo, p. 050 590 9642 sekä opintoasiainsihteeri Sari Juola, p. 050 349 6007. Oulun seudun ammattiopisto / www.osao.fi Reserviläinen 6/2013 21 Tietoturvallisuus kurssitarjontaan Syksyllä järjestetään seuraava kyber-kurssi rajatulle osallistujajoukolle joista 22 valittiin kurssille. Osa silloisista osallistujista on ryhtynyt suunnittelemaan tulevana syksynä järjestettävää kurssia. rantautunut Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutustarjontaan. Kodin tietoturvaa kaikille Aloite kurssien järjestämisesHelsingin koulutus- ja tukiyktä on tullut lähinnä kouluttasikön kouluttajaryhmä järjilta. Erityisen innokkaasjesti Naisten valmiusti kursseja on kehittänyt Seuraava liiton kanssa tavallisille Helsingin koulutus- ja kyber-kurssi tietokoneen käyttäjiltukiyksikkö. Yksikön le suunnatun kodin tieviesti- ja johtamisjärsyyskuussa toturva -kurssin helmijestelmäkoulutus on aktiivista ja se on houSantahaminassa kuussa 2013. Kurssin aikana käkutellut mukaan uusia vapaaehtoiskouluttajia. siteltiin muun muassa terveydenhuollon tietojärjesEnsimmäinen pilottitelmiä ja matkapuhelimen tietokurssi järjestettiin syksyllä 2012 turvaa. Seuraava vastaavanlainen, kaiinformaatio- ja viestintäteknologian amkille avoin kurssi järjestetään Kainuun mattilaisille, ja sillä koulutettiin tulevia koulutus- ja tukiyksikössä 28. syyskuuta. kouluttajia. Seuraava kyber-kurssi pidetään HelKoulutukseen oli paljon hakijoita, tietoverkkoturvallisuus on Vesa Alare S OT I E M M E S ÄVE LE T Ahti Laineen studio-orkesteri CD 15€ sis. postikulut Yhdistyksille väh. 10 kpl erät 10 €/levy + postikulut Sota päättynyt ei rauhaan Ilta Kannaksella Elämä juoksuhaudoissa Säkkijärven polkka Eldankajärven jää Veteraani Korsuvalssi Lotta Takkatulen loisteessa Liisa pien` Pienet kukkivat kummut Tumma yö Äänisen aallot Jääkärin laulu Ei tietää voisi Tilaukset: [email protected] tai puh. 0400 840 315 singin koulutus- ja tukiyksikössä 13.–15. syyskuuta Santahaminassa. Harjoitus toteutetaan suljetussa ympäristössä, ja kurssille otettavien valintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kurssi ei ole pelkästään verkkoteknisiä toimenpiteitä kouluttava, vaan sen keskeinen tavoite on aiheeseen liittyvän tilannekuvan ylläpito ja johtamisen harjoittelu yhdessä lainsäädännön kanssa. Myös matkapuhelimet ovat osa tietoturvallisuutta. Kännykkäparkki esikuntaharjoituksessa. Tavoitteena kaksi kurssityyppiä Tietoverkkokurssien kehittäminen jatkuu, kertoo MPK:n toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen. – Tavoitteena on rakentaa kaksi kurssityyppiä koulutustarjontaan: kodin tietoturvakurssi ja tietojärjestelmiin perehtyneille suunnattu kyberturvallisuuskurssi, Tuunanen sanoo. MPK jatkaa kurssien kehittämistä yhteistyössä puolustusvoimien ja kouluttajien kanssa. Kesäkuun alkupuolella neuvotellaan Pääesikunnan kanssa yhteistyön tarpeista ja edellytyksistä. MIrva Brola Inka Koskenvuo Kirjaa koulutuksesi MPK-korttiin omien tietojen päivittäminen tietojärjestelmään kannattaa asta Mutanen mpk:n kurssi edessä? Muistathan kirjautua sähköiseen tietojärjestelmään Maan- puolustuskoulutusyhdistyksen verkkosivuilla. Kun olet kirjautunut järjestelmän käyttäjäksi, MPK-korttiisi kirjautuvat kaikki suorittamasi kurssit. Kortissa näkyvät myös kertausharjoituksiin rinnastettavat, sotilaallisia valmiuksia palvelevat kurssit. Vain puolustusvoimien tilaamaan koulutukseen osallistuminen ei näy järjestelmässä. Nämä tiedot kirjataan puolustusvoimien asevelvollisrekisteriin. Jos tunnukset järjestelmään ovat lukkiutuneet, asian voi korjata lähettämällä viestin osoitteeseen palaute@ mpk.fi. Järjestelmään on tulossa loppuvuoden aikana uusi henkilökohtainen profiili-sivu alalehtineen. Sivu-uudistus tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden henkilökohtaisen osaamisprofiilin luomiseen, ja sen avulla koulutushistoriatiedot ovat myös entistä helpompi pitää ajan tasalla. 22 LIIKUNTA Häyhä-kisa käytiin Pahkajärvellä Tarkka-ammunta yksi kasvavimmista lajeista VeLi-Pekka LeskeLä armeijan ampumaalueilla myös reserviläiset pääsevät ampumaan pitkillä, jopa yli kilometrin matkoilla. Partio etsii maaleja. Veli-Pekka Leskelä pahkajärvellä paukkuu. Luodit iskevät kaukaisiin tauluihin tarkasti, kunhan ne on ensin nähty. Asialla ovat eri reserviläisjärjestöjen ampujat, jotka osallistuvat vuosittaiseen Simo Häyhä -kilpailuun. Tarkka-ampujakilta on järjestänyt kisan jo vuosituhannen vaihteesta asti. Vekaranjärven varuskunnan kupeessa sijaitsevalle Pahkajärven ampumaalueelle saapui elokuun puolivälissä 36 osallistujaa Helsingin ja Kittilän väliltä. Kilpailu käydään kahden miehen partioina, jotka koostuvat tähystäjästä ja ampujasta. Tähystäjällä on usein lyhyt, nopeasti ampuva ase kiireisiin tilanteisiin ja ampujalla pitkä, kauaksi kantava ase. Parien täytyy löytää maalit, osua niihin ja suojautua ja vetäytyä taistelunmukaisissa tilanteissa. Taidot korkealla Tarkka-ampumaharrastus kasvaa reserviläisten joukossa vauhdilla. Vuonna 2000 perustettuun kiltaan kuuluu jo noin 400 jäsentä ja tänä vuonna ha- kemuksia on tullut jo noin 40. – Kuulumme Suomen neljän suurimman killan joukkoon ja kasvamme nopeasti. Pohjanmaan tarkka-ampujilla on myös oma yhdistyksensä, killan perustajajäsen, yliluutnantti res Juha Espo kertoo. Espo opetteli tarkka-ampujan taitonsa useimpien kiltalaisten tapaan reserviläisenä itse omilla välineillä. Kilpailijoilla on kunnon varustus aseita, optiikkaa ja röllipukuja myöten. – Jäsenet sijoittavat harrastukseen huomattavasti omia varoja ja aikaa. He kehittävät taitojaan hyvälle kansainväliselle tasolle. Toivon, että heidän kykynsä huomioidaan puolustusvoimissakin. Armeija auttaa killan toimintaa: sen ampuma-alueet ovat lähes ainoita paikkoja ampua yli 300 metrin ja jopa yli kilometrin matkoilla. Siviilien käyttämiä ratoja on suljettu paljon. Myös sopivia maalilaitteita löytyy vain armeijalta, joka antaa myös henkilökuntaansa ohjaamaan harjoituksia. Ampujia reserviin? Sijoitetaanko reservissä kouluttautuneita ampujia tarkka-ampujiksi myös ar- meijan reserviin, kapteeni Harri Hintsanen Karjalan prikaatista? – Sitä en tiedä, enimmäkseen he ovat saaneet koulutuksensa jo armeijassa – mutta onhan se mahdollista, Hintsanen toteaa. Espo toivoo, että kriisin aikana heitä voitaisiin käyttää myös koulutukseen. Tarkka-ampujia koulutetaan armeijassa melko vähän, Vekarajärvellä Hintsasen mukaan puolenkymmentä ampujaa kerrallaan. Espo toivoo lajiin suurempaakin panostusta. – Tarkka-ammunta on edullinen ja tehokas taistelutapa. Se ei ole ainakaan välineiden hinnasta kiinni. Myös siviili saa hyvää kalustoa melko edullisesti. Killalla on myös omia aseita, joilla voi kokeilla ennen oman aseen hankkimista. Hirvikaliiperi kelpaa Killan omana aseena on kotimainen peruskivääri Tikka 308 saksalaisella Schmidt&Benderin kiikarilla. Kivääri maksaa 800 euroa, kiikari toisen mokoman. Myös Zeissiä suositaan. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla ammutaan myös armeijan kivääreillä. Myös 6,5 millin Ruotsin Mauserit ovat tarkkoja, Mosin Naganteja ei kilpailuissa enää näy. Yleiseksi aseeksi on noussut armeijan TK 2000 eli Sako TRG42 kaliiperissa 338 Lapua Magnum, väljyydeltään 8,6 milliä. Se maksaa viitisen tonnia ja hyvä kiikari sekä muut asejärjestelmään kuuluvat varusteet saman. – Se on armeijan hyväksymä tarkka ja vahva ase, jonka voi ostaa myös harrastuskäyttöön, Espo kertoo. 12,5-millisiä eivät yleensä käytä, kuten ei pimeäkiikareitakaan. Espo toivoo, että armeija voisi lisätä tarkka-ampujien harjoituksia viime vuosien takaiselle tasolle. Se nostaisi taitajien tasoa. – Pyrimme kehittämään taitojamme nousujohteisesti. Ensin opetellaan perusteet: ampuminen ja toiminta oman ryhmän tulitukena. Sitten opetellaan itsenäisen toiminnan taitoja. – Vastatarkka-ampujatoiminnassa perehdymme myös vastustajan taktiikoihin. Talvitoiminta ja taajamataistelu vaativat omat taktiikkansa. Järjestelmällinen, nousujohteinen kouluttautuminen vaatisi tiheämmin toistuvia harjoituksia. Reserviläinen 6/2013 23 Reserviläinen harrastaa Jotos mittaa yleiskunnon ja kenttäkelpoisuuden Jussi Luomahaaran mielestä todellinen kunto testataan jotoksella, ei Cooperin testillä. MiRVa BRoLa syysjotoksella 2009 Jussi Luomahaara (vas.) tarkkaili rastivalvojana tapio ja arto soinin suoritusta kevyellä kertasingolla. Maaret Väkinen sanana jotos, eli luontoon tallattu ihmi- sen tai eläimen tekemä ura, muodostaa hieman virheellisen käsityksen reserviläistaitoja mittaavan jotoksen luonteesta. Todellisuudessa jotoksella kuljetaan usein ilman latuverkkoa tai merkittyjä teitä. – Jotos on yleiskunnon paras mittari. Viikonlopun kestävä, 40–60 kilometriä pitkä jotos kysyy peruskuntoa. Lisäksi jotoksella tarvitaan partiotaitoja, sa- noo Ikaalisissa asuva reserviläisaktiivi Jussi Luomahaara. Reservin vänrikki Luomahaara pitää eniten juuri pitkistä jotoksista, joilla pääsee haastamaan itseään. Lopulta juuri jotoksen aikana kuljetun matkan pituus määräytyy sen mukaan, miten hyvin partio suunnistaa suunniteltua reittiä pitkin. – Jotoksella oppii aina jotakin uutta. Koukuttavinta on jotosten monipuolisuus sekä mahdollisuus mitata oman kuntonsa lisäksi tietojaan ja taitojaan tehtävärasteilla. Yhden viikonlopun mitmaalla järjestettäviin lyhyemtaiseen jotokseen mahtuu piin tapahtumiin. Mukana nelisenkymmentä rashän on ollut niin kilpailijana kuin toimitsijatia, joiden tehtävät kä”Retkisarjaan sittelevät sarjan valinnakin. nan mukaan sotilasKilpailu ei hänen voi osallistua osaamista ja ammunmielestään ole jotokkuka vain” taa tai ensiapu- ja parsen pääasia. tiotaitoja. Retkivarus– Parasta on se, etteet osallistujalla pitää tä voi kehittää itseään. olla mukanaan omasVaikka jotokset usein ta takaa, joskin talvijotokselle ovat kilpailuja, ne ovat silti enemmänkin itsensä voittamista. osallistuville puolustusvoimat tarjoaa metsäsukset. Monet vierastavat jotokselle lähtöä, Luomahaara muistuttaa, että yhdis- koska kokevat sen liian raskaana. Luotyksiltä ja piireiltä voi kysyä varusteita mahaara kannustaa voittamaan ennaklainaksi. Jotoskutsusta ja ohjeesta sel- koluulonsa. viävät kyseiselle jotokselle mukaan tar– Todellisuudessa normaalilla peruskunnolla pärjää ja retkisarjaan voi osalvittavat varusteet. listua kuka vain. Itsensä voittamista Vuonna 2005 Luomahaara osallistui ensimmäisen kerran Reserviläisurheiluliiton valtakunnalliselle jotokselle. Jo aiemmin hän oli innostunut kansainvälisistä sotilastaitokilpailuista. Suomen jotoksilla hän hakee kokemusta ulkomaisia kilpailuja varten sekä testaa varusteita. – Ulkomaisiin kisoihin treenaamme usein vakioporukalla ja tutustumme samalla paremmin toisiimme. Hauskinta on silloin, kun mukana on samanhenkinen porukka, jolla on ihan omanlaisensa huumori. Sekä Ikaalisten reserviläisiin että reserviupseerikerhoon kuuluva Luomahaara osallistuu vuosittain valtakunnallisiin syys- ja talvijotoksiin sekä Pirkan- ReseRViLäisten Jotokset Vuosittain valtakunnallisia ja paikallisia jotoksia Pituus yhdestä illasta viikonloppuun Syys- ja talvijotoksilla sotilas- ja retkisarja Mukaan vähintään yöpymisvälineet, varavaatteet, kantolaite, muonat ja kompassi Kova mestaruuskisa Mikkelissä Piirien yleismestaruus kymenlaaksoon Janne kosonen reserviupseeriliiton ampumamestaruus- kilpailut kisattiin Kyrönpellon ampumaradalla Mikkelissä 17.–18. elokuuta. Viikonlopun aikana ammuttiin liki 80 ampujan voimin 219 kilpailusarjaa. Pistoolilajit keräsivät kaikkiaan eniten osanottajia. Kovatasoisin kilpailu käytiin isopistoolissa, jossa erityisesti kärkikaksikko Ari Meinander (575 pistettä) ja Marko Talvitien (575) ampuivat kelpotulokset. Parhaan pienoiskivääritulokset ampui Antti Puhakka: 591 pistettä 60 laukauksen makuukilpailussa ja 580 pis- tettä 60 laukauksen asentokilpailussa. RA 7:ssa (rynnäkkökivääri 6 + 6 + 6 laukausta) oli kahdessa sarjassa yhteensä 32 ampujaa. Yleisen sarjan voitti Asser Vuola tuloksella 165. Paras tulos lajissa oli kuitenkin H50-sarjan voittajan Tapio Palo-ojan 166. Piirien välisen yleismestaruuden voitti Kymenlaakso (9 491) selvällä erolla ennen Varsinais-Suomea ( 8971). Kilpailujen tulokset kokonaisuudessaan ovat netissä osoitteessa www.resul.fi. tommi tiihonen tähtäsi pronssille Ra 7:n yleisessä sarjassa tuloksella 154. Janne kosonen 24 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO Suomalaisille menestystä Syysseminaarin aiheena äärikäyttäytyminen Voitto kotiin PM-kisoista, pronssia CIOR-sotilasmoniottelusta ReSeRVIuPSeeRILIIttO Saku Liehu reserviupseeriliitto voitti Tšekin Vysko- vissa käydyn liittojen välisen Pohjoismaisen maastomestaruuskisan. Lisäksi paras joukkueemme FIN2 sijoittui pronssille CIOR-sotilasmoniottelussa erittäin pienellä marginaalilla kahteen saksalaiseen joukkueeseen nähden. Joukkueen muodostivat Simo Jääskeläinen Kuopion reserviupseereista, Mikko Hautala Raision reserviupseereista ja Joakim Siirilä Teresistä. CIOR-kisa käytiin tänä vuonna Tšekissä heinä–elokuun vaihteessa Vyskovin varuskunta-alueella, joka tarjosi hyvät puitteet kilpailulle. Ainoastaan uinti oli erillään noin 30 minuutin ajomatkan päässä Brnossa. Kilpailu alkoi harjoitteluosuudella, jolla tutustuttiin ampumiseen ja esteratoihin sekä suunnistettiin. Helle haittasi valmistautumista. Ylipitkässä noin 20 kilometrin suunnistusharjoituksessa melkein 40 asteen helle oli liikaa. Harjoittelussa päästiin kuitenkin sinuiksi paikallisten aseiden ja ratojen kanssa. Itse kilpailussa oli mukana valitettavan vähän osallistujia, vain 23 joukkuetta. Budjettileikkaukset ovat vieneet rahoitusta monelta maalta. Esimerkiksi Iso-Britannialta oli vain yksi joukkue normaalin neljän sijaan ja Yhdysvalloilta ei yhtään. Silti parhaat menestyivät ja huonoimmat jäivät viimeiseksi. Ammunnat sujuivat FIN2-joukkueelta kohtuullisen hyvin kovasta tuulesta ja pienestä sateesta huolimatta, jolloin joukkue oli kokonaiskisassa kolmantena. FIN1 ei sen sijaan saanut oikeata tuulirakoa sijoituksen jäädessä 15:nneksi. Joukkueessa kilpailivat Janne Hyvärinen (Kuopion reserviupseerit), Jouni Leppäsaajo (Kanta-Helsingin reserviupseerit) ja Saku Liehu (Jyväskylän reserviupseerit ja JARU). Esteratapäivä ei sujunut niin hyvin Reserviläinen 6/2013 Perinteisen syysseminaarin aiheena on tänä vuonna äärikäyttäytymisen kohtaaminen ja johtaminen turvallisuusammateissa. Reserviupseeriliiton, Kadettikunnan, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun järjestämässä seminaarissa käsitellään viimeaikaisia ampumatapauksia poliisin ja median näkökulmista. Seminaari pidetään Maanpuolustuskorkeakoululla Santahaminassa perjantaina 11.10. kello 8.00 alkaen. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista liiton nettisivujen kautta 30.9. mennessä. Ilmoittautuminen kannattaa tehdä pikaisesti, sillä käytössämme on tällä kertaa tavallista pienempi kokoustila ja paikkoja on rajoitettu määrä. Ohjelma netissä: www.rul.fi. Kurssien priimuksille kunniamiekat Liitto palkitsee kunniamiekalla jokaisen puolustus- kuin odotettiin, mutta suunnistukseen päästiin hyvästä asemasta. Yrityksestä huolimatta tuloksena oli FIN2:n kolmas ja FIN1:n 15. sija. INT3-joukkueessa kilpaillut varajäsen Janne Nieminen (Tuusulan reserviupseerit) sijoittui 11:nneksi. PM-kisoihin laskettiin tulokset samasta kilpailusta. Pohjoismaisissa kisoissa Suomi sijoittui ensimmäiseksi ennen Tanskaa, Norjaa ja Ruotsia. Tämä olikin FIN1-joukkueen vähimmäistavoite. Saksan kova panostus kilpailuun näkyy: treeni jatkuu ympäri vuoden ja joukkueet kuittasivat historiallisesti kaikkien kategorioiden voitot – joskin FIN2-joukkue hävisi vain 38 pistettä voittajalle. Kun huomioidaan, että Suomessa ei käytännössä treenata joukkueena lainkaan, ensi vuodelle on kova halu näyttää, ettei kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Saksan Hammelburgissa järjestetään 1.–8. elokuuta 2014 samalla sekä CIORettä PM-kisat. Karsinnat ovat toukokuussa, ja mukaan toivotaan uusia osallistujia. FIN2:n Mikko Hautala, Joakim Siirilä ja Simo Jääskeläinen olivat uinnissa toiseksi nopeimpia heti Ruotsin jälkeen. haaran reserviupseerikurssien priimukset. Heinäkuun lopulla kunniamiekat luovutettiin Reserviupseerikoulussa Haminassa, Merisotakoulussa Suomenlinnassa ja Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Panssariprikaatin ru-kurssin priimukselle luovutetaan liiton kunniakilpi kurssin päättyessä elokuun lopussa. Merisotakoulun ru-kurssi 163:n priimus oli Hannu Huusari ja Ilmavoimien ru-kurssi 95:n paras Niko Aho. Haminassa päättyi 25.7. reserviupseerikurssi 242 Pihka. Liiton puheenjohtaja Mika Hannula luovutti kunniamiekan kurssin priimukselle, upseerikokelas Johannes Heinoselle. Samaan aikaan päättyneen täydennyskurssi numero 9:n priimus oli kersantti Eki Monni. PM-presidiumin uusi pääsihteeri Norjasta Heinäkuun lopulla CIOR:n kesäkongressin yhteydessä Tšekin Brnossa pidettiin pohjoismaisten reserviupseeriliittojen puheenjohtajiston kokous. Siellä päätettiin, että vuonna 2014 reserviupseereiden pohjoismaiset maastomestaruudet ratkotaan tämän vuoden tapaan CIOR:n sotilasmoniottelun yhteydessä. Ensi vuoden kisapaikkana on siis Saksan Hammelburg. Itse kesäkongressi pidetään elokuun alussa Fuldassa. Vuoden 2015 kisapaikkaa ei vielä päätetty, joskin kesäkongressi pidetään USA:ssa Washington DC:ssä. Presidiumin valitsi itselleen uuden pääsihteerin. Peräti 18 vuotta pääsihteerinä toiminutta majuri Matti Kuulaa seuraa tehtävässä ensi vuoden alussa Norjan reserviupseeriliiton pääsihteeri, kontra-amiraali res Jørgen Berggrav. Hän toimi 1990-luvulla Norjan sotilasasiamiehenä Helsingissä. Huolto-apu säätiö avusti JR 200:n upseereita Harri Lundelin muodostetun JR 200:n vänrikit viettivät perinteistä kesäpäivää 15.6. Tallinnassa. Huoltoapu säätiö muisti jokaista 12:ta upseeriveljeä raha-avustuksella. Keski-iältään Suomen-pojat ovat yli 90-vuotiaita. JR 200 osallistui muun muassa Kannaksen suurhyökkäyksen torjuntaan. Suomessa taistelleesta 3 350 virolaisesta 174 sai upseerikoulutuksen. Palattuaan Viroon ja Puna-armeijan vallattua maan virolaisista vapaaehtoisista Viron Suomen-poikien kohtalo oli kova. Upseerit tuomittiin 10–15 vuodeksi pakkotyöhön. Harvat palasivat leireiltä. Virossa Soomepoisid on arvostettu käsite ja perinneyhdistys, Soomepoiste Pärimusühing, jatkaa arvokasta historiatyötä. Suomen sotaveteraanien Viron yhdistyksen reserviupseerikerho päätti jäsenten korkean iän vuoksi virallisesti lopettaa toiminnan 2011. Tässä yhteydessä kaikki 12 jäsentä liittyivät Töölön reserviupseereihin. Sidos Reserviupseeriliittoon on muodostunut tiiviiksi. HaRRI LuNdeLIN Perinteinen kesäpäivä alkoi vierailulla Suomen-poikien muistomerkillä Metsäkalmistossa. RESERVILÄISLIITTO Reserviläinen 6/2013 Uusi jäsenrekisteri koekäyttöön Järjestelmälle tulevaisuudessa noin tuhat käyttäjää Mervi Mäki-NeSte Mervi Mäki-Neste reserviläisliiton, reserviupseeriliiton ja Maanpuolustuskiltojen liiton tammikuussa käyttöön otettava uusi jäsenrekisteri lähtee koekäyttöön syyskuun aikana. – Käyttäjien palautteen pohjalta jäsenrekisteriin tehdään tarvittavia muutoksia, selvittää Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg. – Toiveita tulee varmasti paljon ja kentän palaute huomioidaan, mikäli mahdolliset kehitysideat ovat järkeviä ja mahdollisia toteuttaa, mutta aivan jokaisen idean perässä emme voi juosta. Jäsenrekisterin toimittavan Kehätieto Oy:n toimitusjohtaja Jari Sauvonsaaren mukaan järjestelmästä on pyritty tekemään mahdollisimman helppokäyttöinen. – Toiveena on, että jäsenistöä ei tarvitsisi erikseen kouluttaa rekisterin käyttöön. Uusi jäsenrekisterin odotetaan tuovan järjestöille merkittäviä säästöjä. Ensi vuoden jäsenmaksulaskutus tehdään kokonaisuudessaan uudella järjestelmällä ja laskuja aletaan lähettää myös sähköpostilla. – Reserviläisliitolla vuosittaiset laskutuskulut ovat olleet lähes 50 000 euroa. Tavoittelemme jäsenlaskutuskuluissa noin 20 prosentin säästöä, laskee Nyberg. Uudistuksen myötä yhdistykset, piirit ja liitto saavat käyttöönsä paljon uusia toimintoja ja ominaisuuksia. Yhdistysten näkökulmasta jäsenrekisterin tarjoamat poimintaominaisuudet ovat oleellisia. Yhdistyskäyttäjä voi tehdä oman yhdistyksensä jäsenistä poimintoja niin aselajin, sotilasarvon kuin syntymävuodenkin mukaan. Kerran tehtyä poimintaa voi myös käyttää uudestaan. – Nykyisessä jäsenrekisterissä poiminta pitää aina tehdä alusta, nyt kerran tehty poiminta säilyy järjestelmässä, sanoo Nyberg. 25 Jäsenhankintakilpailu loppusuoralla Liiton jäsenhankintakilpailua johtaa Pasi Parkkila, joka oli elokuun puoliväliin mennessä hankkinut Vihannin reserviläisiin 68 uutta jäsentä. Kisassa huomioidaan kaikki 16.9.2012–30.9.2013 välisenä aikana jäseneksi liittyneet, jotka maksavat jäsenmaksunsa kuluvan vuoden aikana. Kakkossijasta käyvät tiukkaa kamppailua Ylitornion Simo Rousu (30 jäsentä) ja Asikkalan Heikki Uitto (29 jäsentä). Kärkikymmenikkö on hankkinut yhteensä 220 uutta jäsentä, mikä on selvästi viime vuotta enemmän. Liittyneiden määrän yleinen kasvu näkyykin myös jäsenhankintakilpailussa. Jokainen yhdenkin jäsenen hankkinut palkitaan. Kilpailun voittaja kuittaa 500 euron matkalahjakortin tai vastaavan tuen omalle yhdistykselleen. Uudet mallisäännöt valmistumassa Käyttäjämäärä kasvaa Uudistuksessa yhdistys- ja piirikohtaisista käyttäjätunnuksista ja salasanoista siirrytään henkilökohtaisiin tunnuksiin sekä salasanoihin. Tämän myötä nykyistä suurempi osa luottamushenkilöistä voidaan päästää jäsenrekisteriin. Lisäksi voidaan avata enemmän erilaisia käyttäjäoikeuksia. – Katseluoikeuksia voitaisiin antaa vaikkapa yhdistysten ampumavastaaville, pohtii Nyberg. Hän arvioi, että uudelle jäsenrekisterille tulee noin 1 000 käyttäjää. – Tällä hetkellä jäsenrekisteriä käyttää noin 80 prosenttia Reserviläisliiton ja Reserviupseeriliiton yhdistyksistä. Jäsenrekisteri on myös Kehätieto Oy:n näkökulmasta poikkeuksellinen. – Samassa rekisterissä on kolme järjestöä. Toimintoja rekisterissä on vähemmän kuin monilla muilla järjestöillä, mutta käyttäjiä tulee olemaan keskimääräistä enemmän, Sauvonsaari summaa. Uusi jäsenrekisteri korvaa nyt käytössä olevan järjestelmän heti loppiaisen jälkeen. reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg (oik.) pääsi testaamaan uutta jäsenrekisteriä kehätieto Oy:n toimitusjohtaja Jari Sauvonsaaren opastaessa. Jäsenyhdistyksille tarkoitetut mallisäännöt ovat uusiutumassa. Parhaillaan käynnissä on ennakkotarkastus, jossa Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteri tarkastaa sääntöjen lainmukaisuuden. Kun mallisääntöihin saadaan hyväksyntä, niiden käyttöönotto tulee yhdistyksille helpommaksi ja halvemmaksi. Uusissa mallisäännöissä on otettu huomioon lähinnä lainsäädännölliset muutokset. Tilintarkastajien sijasta määrätään valittavaksi toiminnan tarkastajia. Mallisäännöt käyttöönsä ottava yhdistys voi kutsua koolle yleisen kokouksensa ilmoittamalla asiasta vain yhdistyksen nettisivuilla. Viimeistään Oulun syyskokouksessa esiteltäviin mallisääntöihin laaditaan liitteeksi ohjeellinen yhdistyksen luottamushenkilöluettelo tehtäväkuvauksineen. Uutiskirjeitä liittyneille Reserviläisliitossa on otettu käyttöön sähköinen uutiskirje. Toistaiseksi uutiskirjeitä lähetetään vain uusille jäsenille. Lähtevässä tietopaketissa kerrotaan toiminnan pääteemoista: ammunnasta, liikunnasta, koulutuksesta sekä veteraanityöstä. Lisäksi kirje listaa jäsenedut ja alennukset. Uutiskirjeitä lähetetään viikoittain. Mikäli sähköpostiosoite ei ole tiedossa, postitetaan liittyneelle perinteinen kirje. Jäsenhankkijoiden toivotaan ilmoittavan liittoon aina myös liittyvän henkilön sähköpostiosoite. Liiton sähköistä tiedotusta on viime vuosina laajennettu määrätietoisesti. Uutiskirjeiden ja perinteisen sähköpostin lisäksi käytössä ovat internet- ja facebook-sivut sekä Twitter. Liittyneiden määrät kasvussa Olli Nyberg liiton jäsenkehitys on piristymään päin. Liiton jäsenyhdistyksiin kuului elokuun puolivälin tienoilla 35 424 jäsentä mikä on vajaat 200 jäsentä viime vuotta enemmän. Maksaneiden osalta kasvua oli noin 0,4 prosenttia. Tilanne vaihtelee paljon piireittäin. Valtaosassa maksaneita jäseniä on tällä hetkellä hieman viime vuotta enemmän. Erityisen vahvaa kasvu on Pohjois- Savossa, jossa maksaneita Suomi, Päijät-Häme ja Sataon nyt yli kolme prosentkunta ovat yli prosentin tia enemmän kuin 2012. perässä viime vuotta. Myös Pohjois-PohjanKehityksen tausmaa ja Pohjois-Kartalla on jäsenhankinnan tehostuminen. jala ovat yli kahden Pohjois-Savossa prosentin nousussa. Liittyneiden määrät kasvu erityisen Tilaston toisesta ovat kuluvan vuopäästä löytyy Kainuu, den aikana kasvavahvaa jossa maksaneita jäneet noin viidennekseniä on nyt lähes kaksen. Paras tilanne on si prosenttia viime vuotPohjois-Pohjanmaalla, ta vähemmän. Myös Keskijossa määrät ovat yli kak- sinkertaistuneet. Myös Kymenlaakso ja Suur-Savo ovat lähes tuplanneet viime vuoden tasonsa. Reserviläisliitto on pyrkinyt tehostamaan jäsenhankintaa kehittämällä jäsenhankintakilpailua ja suoritusperusteista piiritukijärjestelmää sekä pohtimalla asiaa piiriseminaareissa. Toimenpiteet ovat selvästi tehonneet, sillä viime vuonna yllättäen laskuun kääntynyt jäsenmäärä on taas kasvussa. 26 JÄRJESTÖT Reserviläinen 6/2013 Potkua toimintaan Harjoitusten kautta maaliin Vantaalaisten sinnikkyys kantoi maailman kovimpaan marssitapahtumaan MIRVa BRola merkiksi Vuosaaresta tehtiin pidempiä marsseja. Täällä on hyviä marssimaisevuoden 2010 Kesäyön marssille osallistumia ja kaikkia mahdollisia maastotyypminen sytytti marssikipinän muutamalle pejä. Kauas ei tarvitse mennä. Vantaan reserviläisten jäsenelle. TapahYhteyttä pidettiin sähköpostitse ja tumaa varten ryhdyttiin harjoittelemaan puhelimitse, lopulta myös Facebookedellisenä syksynä. ryhmässä. Kaikille sopivien harjoitus– Osallistuminen oli huimaa: yleen- päivien löytäminen oli vaikeaa, ja jokaisä meitä oli kaksi, väliin kolme tai neljä- nen harjoitteli marssimista myös omalkin, muistelee hankkeen puuhamies Esa la vastuullaan. Matinheikki. – Olisi hyvä rakentaa jonkinlainen Säännöllisiä harjoituksia kuitenkin marssipooli, johon kerättäisiin lähtijöivedettiin, ja lopulta marssille osallistui tä. Suomessa ja maailmalla järjestetään kolmen miehen partio. Vuoden paljon erilaisia tapahtumia, mut2012 Kesäyön marssi onnista osallistujia on vaikea löytää riittävästi, Matinheiktui jo paremmin. ki pohtii. – Sille marssille saa”Vuosaaresta tiin vähän isompi poUlkomaisiin tapahrukka, kuusi meitä taisi tumiin lähtijöitä hän tehtiin olla. Siellä kun tallustekannustaa kysymään limme Santista ympäri, neuvoja niihin aiempidempiä tuli Nijmegen mieleen: min osallistuneilta. marsseja” saataisiinko Hollantiin Vantaalaisten valmistautumisessa auttoivat koneljän päivän marssille oma sotilasjoukkue? keneen marssijan antamat Innokkaita löytyikin Helsinneuvot nousujohteisuudesta ja gin seudun reserviläispiiristä ja vaaditun pitkien harjoitusten tekemisestä. Ken11-miehisen joukkueen kokoaminen vai- raaliharjoituksena olikin 40 kilometrin kutti mahdolliselta. Syksyn 2012 yhteis- matka kahtena päivänä peräkkäin reserharjoituksista kuitenkin luistettiin ja po- viläispiirin majalta. rukka pieneni. Loppuvuodesta piti päätRahallista tukea Nijmegenin mattää, lähdetäänkö matkaan ollenkaan. kalle saatiin yhdistykseltä, piiriltä ja lii– Silloin löytyi Rauhanturvaajalii- toilta. Matinheikki kannustaa tuen haton joukkue, johon pääsimme mukaan. kemiseen. Nijmegen on pidempiaikainen projekti, – Yleensä siihen suhtaudutaan pojohon pitää sitoutua, Matinheikki pai- sitiivisesti, kun hakemus on järkevissä nottaa. puitteissa ja hyvin perusteltu. Kuudeksi mieheksi tiivistynyt poHollannin matkakin sujui hyvin: rukka harjoitteli talven ja kevään mit- kuudesta marssijasta viisi pääsi perille taan vähintään kerran kuukaudessa pit- saakka, ja uudet marssiharjoitukset jatkän lenkin merkeissä. kuvat syyskuussa. – Järjestin harjoitusmarsseja, joilMissä yhdistyksesi on onnistunut? la kierrettiin pääkaupunkiseutua. Esi- Kerro meille: [email protected] Mirva Brola Nijmegenin 164,3 kilometriä takana. Takarivissä Magnus Nordgren, Esa Matinheikki ja Konsta Ripatti. Edessä Hans Ittonen ja Janne Pentunen. Oulun liittokokoustapahtuman varausohjeet Oulussa järjestetään 23.–24.11. valtakunnallisten maanpuolustusjärjestöjen yhteinen liittokokoustapahtuma. Ohjelmassa ovat Suomen Reserviupseeriliiton liittokokous, Reserviläisliiton, Maanpuolustusnaisten liiton ja Reserviläisurheiluliiton syykokoukset sekä Maanpuolustuskiltojen liiton liittovaltuuston kokous. Huonevarausohjeet Majoitus- ja kokoustapahtumat järjestetään ensisijaisesti Radisson Blu Hotellissa. Huoneita voi varata myös Sokos Hotel Arinasta. Varausohjeet ja yhteystiedot: Radisson Blu Hotel, [email protected] tai puhelin 020 1234 730. - 89 e / yhden hengen huone / yö, 109 e / kahden hengen huone / yö - varaustunnus: Maanpuolustusjärjestöt - majoituskiintiö purkautuu 8.11. Sokos Hotel Arina, [email protected] tai puhelin (08) 3123 255. - 108 e / yhden hengen huone / yö, 128 e / kahden hengen huone / yö - varaustunnus: Maanpuolustusjärjestöt - majoituskiintiö purkautuu 25.10. Ilmoittautuminen ja illalliskortit Osallistuja- ja tarjoiluvahvuuksien selvittämiseksi kaikkien osallistujien tulee ilmoittautua viikonlopun kokouksiin ja muihin tapahtumiin osoitteessa www.reservilaisliitto.fi/toimintakalenteri. Lauantain iltajuhlaan osallistuminen edellyttää 50 euron hintaisen illalliskortin hankintaa. Kortti sisältää kolmen ruokalajin illallisen alkoholipitoisine ruokajuomineen. Kortit ostetaan etukäteen Reserviläisliiton verkkokaupasta (www.reservilaisliitto.fi/kauppa). Illalliskortit maksetaan tilauksen yhteydessä joko pankki- tai luottokortilla. Kortit voi noutaa oman liiton valtakirjojen tarkastuspisteestä kokouspaikalta. Miksi moottoripyöräilet, Esa Salokorpi? Esa Salokorpi ja sport touring -pyörä kesäkuussa matkalla ilmasotakouluun Mc officersien kokoontumiseen. Mirva Brola – vanhemmat eivät luvanneet ostaa minulle moottoripyörää, joten hankin sen omilla tienesteillä. Sitä he eivät voineet estää, muistelee Esa Salokorpi 16-vuotiaana hankkimaansa kevytmoottoripyörää, jonka hankintaan innostivat kaverit ja 8 kilometrin koulumatka. Sen jälkeen Salokorvella on lähes aina ollut jokin pyörä: sport- ja matkapyöriä, joilla hän on kulkenut työmatkoja ja tehnyt reissuja valtaosin kotimaassa. Pitkiä viikonloppuja on ajeltu myös Virossa, Norjassa ja Ruotsissa. – Vuosittaisesta ajomäärästä, noin 10 000 kilometristä, suurin osa on hyötyajoa, Salokorpi kertoo. Kaksipyöräisen selkään vetää kokemus lähempänä luontoa olemisesta: pyörän päällä maailman kokee ja näkee eri tavalla kuin autosta. Reserviupseeriliitossa piiri- ja valtakunnan tasolla vaikuttanut reserviläisaktiivi on yhdistänyt ajamisen maanpuolustukseen. Hän on ollut alusta alka- 27 YKSI MEISTÄ Reserviläinen 6/2013 KUvAt: MiRvA BRolA Mc officers -ajajilla on oma liivi, päähine ja maastohuivi. Ne voi hankkia vain kokoontumisajoon osallistunut. en mukana Mc Officers -ajoissa. nan rakennukset olivat varsin huonos– Jyväskylän reserviupseereissa oli sa kunnossa. Kun ministeri siellä vieraimuutamia moottoripyöräharrastajia. li, rakennukset uusittiin heti seuraavan Keskusteluissa syntyi ajatus yhdistää talven aikana. nämä kaksi asiaa, Salokorpi kertoo. MC Officersien kokoontumisajoihin Ensimmäinen kokoontumisajo jär- ovat tervetulleita kaikki armeijan käyjestettiin Ilomantsin Möhkössä kesällä neet. Tapahtumissa on yleensä ollut 20– 2006. Sittemmin toimintaan on muodos- 30 henkeä. Inttijuttuja niissä ei varsinaitunut porukka, joka kerran vuodessa sesti puhuta. kokoontuu johonkin maanpuo– Reserviläisyys muodoslustukselliseen kohteeseen. taa yhteyden ja takaa viih– Olemme käyneet tyvyyden. Ryhmässä ajaminen on osa moottoriniin Suomen pienimulottuvuukmässä varuskunnas”Reserviläisyys pyöräilyn sa Haapasaaressa kuin sista, mutta sopivaa takaa Turun Pansiossa ja Kaporukkaa ei välttämätjaanissa, Salokorpi lutä ole helppo löytää, Saviihtyvyyden” ettelee. lokorpi tuumaa. – Monesti olemme Haapasaareen liittyy hauska sattumus: vuonna nauraneet sille, että useim2007 Jyri Häkämies oli juupia näkee vain kerran vuodesri aloittanut puolustusministerisa, mutta juttu jatkuu siitä, mihin nä. Häntä pyydettiin suojelijaksi koti- se viimeksi jäi. kaupunkinsa Kotkan tuntumassa olleeMoottoripyöräilyn lisäksi hän harseen kokoontumiseen. Kuinka ollakaan, rastaa ”jonkin verran” ammuntaa, kuministeri tulikin paikan päälle. ten SRA:ta ja palvelusaseita. Takana on – Meillehän järjestyi heti komenta- myös Maanpuolustuskoulutusyhdistykjan vene Haapasaareen. Siellä varuskun- sen kursseja. – Ja into on aina piukeana, kun koviin kertausharjoituksiin saa kutsun. Tällekin vuodelle onnisti taas! KUKA? Nimi Esa Salokorpi Ikä 46 vuotta Sotilasarvo kapteeni res Työpaikka Salokorpi-yhtiöt, ekokonsultti Paikkakunta Hämeenlinna Yhdistys Jyväskylän ja Hämeenlinnan seudun reserviupseerit 28 ILTAVAPAA Elämäni reservissä Jussi Kangaspunta Kirjoittaja on helsinkiläinen tohtorikoulutettava ja luutnantti res. Kokonaisturvallisuutta edistämässä Muistatko vielä kokeilukenttäpuvun? puolustusVoiMat Heinäkuussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun kotiuduin varusmiespalveluksesta. Samana vuonna opiskelukaverini pyysi minua lähtemään mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Minulla ei tuolloin ollut oikeastaan mitään tietoa siitä, millaista toimintaa esimerkiksi reserviläisjärjestöissä on tarjolla. Tietämättömyyttäni päätin ottaa asiasta selvää kuten varusmiesaikanani oli opetettu. Kymmenen vuotta vapaaehtoisen maanpuolustustyön parissa on ollut itselleni mielenkiintoista ja useiden tilanteiden värittämää monipuolista aikaa. Olen kokenut olevani etuoikeutettu saadessani mahdollisuuden tutustua erilaisiin ihmisiin ja tehdä yhteistyötä eri alojen ammattilaisten kanssa. Erityisesti toiminnan kehittämistyössä ja useiden tapahtumien järjestelyissä mukana olleena on ollut ilo huomata se, miten eri näkökulmista asioita voidaan viedä eteenpäin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisin koen vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan erityisesti aatteellisena kansalaistoimintana, joka osaltaan edistää yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Toiminta sisältää sotilaallisen maanpuolustuskoulutuksen lisäksi laajan joukon muita aktiviteetteja, jotka tukevat yhteiskunnan toimintaa normaali- ja poikkeusoloissa. Näistä esimerkkeinä vapaaehtoinen palokunta- ja pelastustoiminta sekä eri huoltovarmuusalojen varautumista koordinoivat viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden muodostamat yhteistoimintaorganisaatiot. Mielestäni vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan kehittämiseksi on yhtäältä kyettävä vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja toisaalta luotava kaikille kansalaisille mahdollisuus osallistua toimintaan. Muun muassa monipuolistuneet viestintä- ja tiedotuskanavat tarjoavat lukuisia uusia mahdollisuuksia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen sijaan kohderyhmän tavoittaminen eri kanavien kautta ei yksin tuo oikotietä onneen. Tapahtuman markkinointiviestinnässä on esimerkiksi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, miten lukija saadaan kiinnostumaan juuri tästä tapahtumasta. Yhdistyksen jäsenille lähetetty sähköpostiviesti tai kirkonkylän ilmoitustaululla muiden ilmoitusten alla lymyilevä viesti ensi viikon perinteisistä kesäpäivistä tuskin herättää lukijan kiinnostusta, jos viestin sisältö ei ole tarpeeksi selkeä ja informatiivinen. Haluaisitko kirjoittaa tälle palstalle? Ota yhteyttä: [email protected] Kokeilukenttäpuku m/53 oli väriltään ruskeanvihertävä ja muistutti vanhaa suojeluskuntapukua. Kuva vuodelta 1956. Mikko Virta käytössä olleessa kenttäpuvussa m/36 oli monia puutteita, joten se päätettiin korvata uudella puvulla. 1950-luvun taitteessa kokeiltiin eri materiaaleista ja väreistä tehtyjä uudenmallisia kenttäpukuja eri joukko-osastoissa. Näistä kokeilumalleista valikoitui yksi ylitse muiden, ja sille vahvistettiin laajempaa kokeilua varten nimeksi kokeilukenttäpuku m/53. Kokeilukenttäpuku edusti tuulahdusta toisen maailmansodan läntisten voittajavaltioiden sotilasmuodista. Se oli ruskeanvihertävänharmaata villakangasta, joka oli käsitelty kosteutta vastaan. Väri oli niin tumma, ettei lika näkynyt siinä. Lisäksi se sopi hyvin maastoon ja suojasi infrapunatähystykseltä. Uudenvärisen puvun kokeilu tuotti kuitenkin ongelmia, koska sitä yhdisteltiin usein harmaaseen kenttäpukuun, jolloin lopputulos näytti kaikkea muuta kuin sotilaalliselta. Kahden erivärisen puvun pitäminen erillään taas vaikeutti heikkokuntoisempien vaatekappaleiden loppuun kuluttamista. Taloudellisesti tuli siten edullisemmaksi, että käytössä olisi vain yhdenvärisiä pukuja. Näin ollen puolustusvoimissa päädyttiin siihen, että harmaa väri olisi maastosotien aikana olosuhteissa yhtä hyvä kuin vihreäkin, ja uuden puvun väri muutettiin harmaaksi. Samalla siihen tehtiin erilaisia parannuksia lähes kymmenen vuoden kokeilun tulosten perusteella. Lopputuloksena syntyi harmaa kenttäpuku m/65. Kokeilukenttäpuvut piti kuitenkin vielä kuluttaa loppuun. Puolustusministeri määräsi sen tehtäväksi vuoteen 1968 mennessä, mutta todellisuudessa pukuja käytettiin laajasti ainakin 70-luvun puoliväliin asti. Kaakkois-Suomen sotilasläänin alueella puvun viimeiset erät poistuivat käytöstä vasta 1980-luvulla. Lämpimät muistot Sodankylässä vuonna 1966 palvelleella reservin majuri Erkki Kiviniemellä on kokeilukenttäpuvusta lämpimiä muistoja – aivan kirjaimellisesti. – Oli mukava saada jotain lämmintä päälle ulkopalvelukseen. Armeijaan mennessäni oli pakkasta yli 40 astetta useampia viikkoja. Lämpimyys olikin ehdottomasti puvun paras ominaisuus. – Varsinaisen palveluspuvun rinnalla se oli jotain uutta ja ihmeellistä, kun ei palellut. Kiviniemi ei muista palveluksen aikana kuulleensa, että jäykkä ja ruskean värinen puku olisi ollut kokeilukäytössä. Reserviläinen 6/2013 29 Reserviläisen matkavinkki Museo joka on pakko nähdä Manchesterin Imperial War Museum haluaa herättää keskustelua sodista. KUVAT: IMPERIAl WAR MUSEUM Arkkitehti Daniel libeskindin suunnittelema rakennus on osa uuden arkkitehtuurin The Quays -aluetta. esimerkiksi Lontoon matkan yhteydessä. Netistä ajoissa varaamalla löytyy lento-, juna- tai bussiyhteyden valitsemalla halpoja matkustusvaihtoehtoja. Kaupungissa on muutakin koettavaa: esimerkiksi uusi jalkapallomuseo tai Curry Mile eli Wilmslow Roadin katuosuus täynnä erilaisia kukkarolle sopivia aasialaisia ravintoloita. MITä jA MISSä? Pekka Virtanen syyskuu, thamesin ranta. Museolaiva HMS Belfastin kannella järjestetään mieleen jäävä musiikkiesitys II maailmansodassa upotetun saksalaisen laivaylpeyden Sharnhorstin upottamisessa kuolleiden sotilaiden muistolle. Lähes sadan laulajan spektaakkeli kuvastaa hyvin koko Imperial War Museumin (IWM) kunnianhimoa. Lontoossa IWM ja museoon kuuluva HMS Belfast ovat ehdottomia nähtävyyksiä. Niin myös ryppääseen kuuluva IWM North Manchesterissa. IWM North on jo rakennuksena huomiota herättävä. Arkkitehti Daniel Libeskindin suunnitteleman rakennuksen hahmo suuntaa ajatukset konfliktien maailmaan. Sisätiloissa näyttelyelementit on sijoitettu jännittävästi tilan jakajiksi. Sellaisenaankin mielenkiintoista katsottavaa riittää, mutta näyttelyssä kulkee toinen muuntuva taso. Aika ajoin koko päänäyttelytila muuttuu huikeaksi äänien, valojen ja kuvien maisemaksi, jota voi katsella penkeiltä tai tilassa liikkuen. Kymmenen vuoden rajapyykin äskettäin ohittanut Manchesterin IWM haluaa synnyttää avointa keskustelua sodista ja konflikteista, myös perhelähtöisissä tapahtumissa. Eri aikakausia esitellään näihin päiviin ulottuen. Näyttelyesineistöön kuuluu niin ensimmäisen maailmansodan sotakalustoa kuin esimerkiksi teräspilari tuhoutuneesta WorldTrade Centeristä ja itsemurhapommittajan auton jäänteet Irakista. Esineistön ympärille rakentuu kuitenkin henkilökohtaisten kertomusten kudelma ilman turruttavaa numerofaktan tulvaa. Kiipeäminen näköalatasanteelle on kokemus sinänsä. melskeisiin vievä kuva-ääni-maisemaspektaakkeli. Mutta paljon on muutakin. Manchesteriin on helppo lentää suoraan Suomesta tai siellä voi piipahtaa Kuvia Irakin sodasta Taide (kaikessa laajuudessaan!) on tärkeä osa näyttelyjä. Museolla on laaja kokoelma nykytaiteen sodan kuvia, ja piakkoin, 12. lokakuuta aukeavasta näyttelystä tulee ensimmäinen kokoelmaan pohjautuva kokonaisuus. Koko vuoden ajan esillä on Guardianin valokuvaajan Sean Smithin valokuvanäyttely kymmenen vuotta sitten alkaneesta Irakin sodasta. Toukokuussa avautui uusi, toisen maailmansodan Museon päänäyttely muuttuu aika ajoin huikeaksi ääni-, valo- ja kuvamaisemaksi. VERKOSSA TAPAHTUU Sotahistoriaa Suomi-neidon kyljessä Mirva Brola mitä annettavaa Itä-Lapin alueella on so- tahistoriasta kiinnostuneelle? Se selviää aihetta esittelevällä verkkosivustolla, jonne on koottu yli sata sotahistoriallista kohdetta vanhoista varuskunnista vankileireihin ja taistelupaikkoihin. Mukana on kohteita Sallasta, Savukoskelta, Pelkosenniemeltä, Kemijärvel- Imperial War Museum North The Quays, Manchester +44 161 836 4000 www.iwm.org.uk/visits/iwm-north [email protected] Avoinna ma–su 10–17 Vapaa pääsy tä ja Venäjän Alakurtin alueelta. Nähtävyydet ovat pääosin talvi- ja jatkosodan ajoilta, mutta mukana on myös paikkoja sisällissodasta ja jälleenrakennusajalta. Kohdetietojen keräyksessä on asiantuntijana toiminut prikaatikenraali Pentti Airio. Omatoimimatkailijaa tai kotiseututuristia ilahduttanevat nähtävyyksien koordinaattitiedot, jotka voi ladata suoraan omaan gps-laitteeseensa. Ulkoasultaan pelkistetty sivusto on yksinkertainen käyttää. Kustakin kohteesta on lyhyt esittely, mutta valokuvia on vain harvasta ja nekin pienikokoisia. Enemmän luettavaa on Itä-Lappi talvija jatkosodassa -esitteessä, jonka voi ladata ja tulostaa sivustolta. Palvelu on toteutettu suomeksi ja englanniksi ja sen ylläpidosta vastaa ItäLapin kuntayhtymä. Sivusto toimii osoitteessa www.ita-lapinsotanahtavyydet.fi. 30 ILTAVAPAA Reserviläinen 6/2013 Kirjat DVD:t Pelit Seppo Simola Mikko Virta Mikko Virta Napakka jatkosotakatsaus Näyttävää kyborgien viipalointia Sodasta rauhaan 1941–1944 on kolmeen osaan jaettu dokumentti Suomen jatkosodan tapahtumista kansainvälisessä kontekstissa. Tykkimiehet ry:n tuottama dvd-julkaisu käy sodan vaiheet tiiviisti ja napakasti läpi kronologisessa järjestyksessä. Dokumentin hyökkäysvaihe- ja suurhyökkäysosioiden välissä oleva asemasotajakso kertoo rintamatapahtumien lisäksi esimerkiksi kotirintaman elämästä sodan aikana. Asiantuntijana filmissä toimii muun muassa Jatkosodan pikkujättiläistä päätoimittanut poliittisen historian dosentti, VTT Jari Leskinen. Sisällöllisesti dvd on mielenkiintoinen, mutta esitystapa ja haastattelumateriaalin laatu eivät ole aivan tältä vuosituhannelta. Katsojalle jää myös välillä epäselväksi, mikä osa kuvamateriaalista on alkuperäistä sodanaikaista kuvaa ja mikä myöhemmin kuvattua. Kokonaisuudessaan dokumentti on napakka esitys Suomen jatkosodan tapahtumista kansainvälisessä kontekstissa. Dvd-julkaisun lisäksi se on katsottavissa päivittäin Hämeenlinnassa Museo militariassa. Japanilaisen Platinum Games -studion kehittämä Metal Gear -pelisarjan uusin osa on vuoteen 2018 sijoittuva vauhdikas hack and slash -toimintapeli. Tarinan päähenkilö Raiden on yksityisellä turvallisuussektorilla työskentelevä kyborgi, joka haluaa pelastaa maailman pahalta sotaa lietsovalta senaattori Steven Armstrongilta ja tämän kätyreiltä. Visuaalisesti erittäin kaunis ja elokuvamaisesti etenevä peli koostuu kyborgien, erilaisten sotakoneiden, robottihirviöiden ja muiden pahisten lahtaamisesta hienosti viuhuvalla kybersamuraimiekalla. Samalla kerätään monenlaista tavaraa ja rahaa, jolla Raidenin taisteluvarustusta saa parannettua sekä uusia taisteluliikkeitä opeteltua. Peli on pääasiassa sujuvaa ja tyylikästä mäiskintää. Ainoastaan välillä oudosti heittelehtivä kamera yhdistettynä muutamien päävastustajien korkeaan haastetasoon saattaa aiheuttaa väliaikaista v-käyrän nousua. Pelityypin ystäville ehdottomasti kokeilemisen arvoinen julkaisu. Laaja näkökulmamaanpuolustukseen Huima tietopaketti sotilasajoneuvoista Maanpuolustus on paljon muutakin Suomalaiset sotilasajoneuvot -teos kuin lippujen alle koottava sodanajan armeija. Kokonaismaanpuolustus ry:n julkaisema kirja avaa käsitteen laajuutta korkeatasoisten asiantuntija-artikkelien avulla historian ja perinteiden kautta maamme tulevaisuuteen. Sodanajan vahvuuden alasajosta todetaan, että pelkkä keihäänkärki ei riitä. Tarvitaan myös varsi ja sitä pitelevät voimakkaat käsivarret. Viime sotien viihdytystoiminta puolestaan todisti, että suomalaiselle sotilaalle kulttuuri voi toimia selviytymisstrategiana. Rintamajermut hakivat motivaationsa mieluummin kaihoisista iskelmistä kuin sotapropagandasta. Nato-keskusteluun etsitään taustoja toisen maailmansodan asetelmista: kuka aikoi auttaa ja ketä? Entä saattoiko 1980-luvun Tähtien sota -hanke olla paremminkin syötti kuin vakava projekti? Sen avulla Neuvostoliiton suorituskyky ajettiin ylikierroksille, kunnes kone lopulta leikkasi kiinni tunnetuin seurauksin. Katkesiko Paavo Lipposen presidenttitie Nord Stream -kaasuputkihankkeeseen, jota ajavat entiset KGB:n ja Stasin korkea-arvoiset vaikuttajat menneisyydestä tutulla arroganssilla? Kokonaismaanpuolustus – sisua ja sivistystä Tapani Sarvanti – Timo Soininen (toim.) Kokonaismaanpuolustus ry., 199 s. esittelee läpikotaisin Suomessa kehitettyjen sotilasajoneuvojen uskomattoman kirjon maataloustraktoreista panssaroituihin taisteluajoneuvoihin asti ja vertailee niitä ulkomaisiin haastajiin. Aikaulottuvuus on lähes sata vuotta. Hengästyttävän runsas kuvitus esittelee lähes 200 ajoneuvomallia. Myös eri vuosikymmenten prikaatiorganisaatiot sekä niiden ajoneuvojen käyttöperiaatteet käydään läpi. Ydinkysymys on, kuinka kotimainen ajoneuvoteollisuus on pystynyt vastaamaan puolustusvoimain suorituskykyvaatimusten nousuun. Kokenut kirjoittaja hallitsee aihepiirinsä ja maustaa tekstiään sarkastisella huumorilla. Hankintapäätösten kummat koukerot ja suoranaiset epäloogisuudet saavat teksteissä ansaitsemaansa pöllytystä. Teos on myös mainio katsaus sotilasajoneuvojen ominaisuuksiin ja teknisiin innovaatioihin. Kotimainen tuotanto on menestynyt hyvin kansainvälisessä vertailussa. Niukkojen resurssien maassa on aina osattu inspiroida. Suomalaiset sotilasajoneuvot Markku Mäkipirtti Apali, 264s. Sodasta rauhaan 1941–1944 Kesto: 1 h 14 min Valmistusvuosi: 2012 Julkaisija: Tykkimiehet ry / 2012 RESERVILÄISEN KUUKAUDEN VALINTA Pelit Mikko Virta Pysäytä avaruusnatsit! Suomalaisesta elokuvasta tehty lisenssipeli kuulostaa niin uskomattomalta, että se oli pakko testata. Iron Sky: Invasionissa pelaajan tehtävä on elokuvan tapaan pysäyttää kuun pimeältä puolelta maapallolle hyökkäävät avaruusnatsit. Puolalaisen Reality Pump -studion kehittämä peli on tyypillinen avaruustaistelusimulaattori. Pelaaja pääsee tuhoamaan natseja erilaisilla Iron Skysta tutuilla aluksilla, joiden ominaisuuksia voi kehittää pelin edetessä. Oman mausteensa antavat elokuvasta tutut hahmot, joita pelissä esittävät alkuperäiset näyttelijät. Juoni ei erityisemmin säväytä, mutta rentoon – suorastaan terapeuttiseen – avaruudessa lentelyyn jää helposti koukkuun. Natsien isoimpien zeppeliinienkään tuhoaminen ei erityisemmin vaadi nokke- luutta vaan ainoastaan kärsivällisyyttä. Jos Iron Skyn huumori upposi ja sattuu muutenkin pitämään avaruuslentosimulaattoreista, on peli ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Mitään varsinaisesti uutta se ei lajityypissään kuitenkaan tarjoa. Iron Sky: Invasion Testiversio: PS3, saatavilla myös Xbox360, PC Julkaisija: TopWare Interactive / 2013 Ikäraja: K-12 Metal Gear Rising: Revengeance Testiversio: PS3, saatavilla myös Xbox360 ja PC Julkaisija: Konami / 2013 Ikäraja: K-18 RESERVIN RIENNOT Reserviläinen 6/2013 31 Syysjotokselle ehtii vielä! RUL 7.9. Liittohallituksen kokous, Helsinki Reserviläisurheiluliiton valtakunnalliselle Törni-syysjotokselle mahtuu vielä mukaan. Jälki-ilmoittautuminen jatkuu 10.9. asti, hinta 120 e / partio. Jotos järjestetään Vantaalla 20.–22.9. Lisätiedot: www.tornijotos.fi Hiidenmarssi 21.9. Karkkilassa RES viikko 36 (7.9.) Perheliikuntapäivä, kautta maan 10.9. Valiokunnan kokous 3, Helsinki 18.9. Piiri-info, Keski-Suomen reserviläispiiri 20.–22.9. Huipputapahtuma, Ahvenanmaa 28.–29.9. Hallituksen kokous 2, Turku 9.10. Piiri-info, Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiiri 10.10. Valiokunnan kokous 4, Helsinki Jo 13. Hiidenmarssi-jotos käydään kolmihenkisin joukkuein. Reitti noin 18 km vaihtelevaa mutta selkeäkulkuista. Reitin varrella useita niin haasteellisia kuin hauskojakin rastitehtäviä. Osallistumismaksu 20 e/henkilö. Ilmoittautumiset 11.9. mennessä joko MPK:n koulutussivuston kautta tai [email protected], josta myös lisätietoja jotoksesta. RUK 112 Kurssin 50-vuotiskokous pidetään pe 4.10. kello 12.00 Suomalaisella klubilla Helsingissä. Ohjelmassa lounas, puheita, musiikkia. Lounaan hinta 60 euroa. Sitova ilmoittautuminen 20.9. mennessä sähköpostilla: [email protected] tai [email protected]. Tili FI74 6601 0010 1052 52. RESUL 7.9. Pystykorvan SM-kilpailu, Keuruu 13.–14.9. Partiokilpailu, Salo 20.–22.9. Syysjotos, Vantaa 5.10. Maastokilpailu, Jyväskylä Katrina Carlsonista MPK:n viestintäpäällikkö Edellisen ristikon ratkaisu Ristikko 6/2013 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) uudeksi viestintäpäälliköksi on nimitetty Katrina Carlson. Hän on toiminut MPK:n keskustoimistolla koulutussuunnittelijana vuodesta 2010 alkaen. Keväästä saakka työvapaalla ollut Carlson työskentelee parhaillaan tiedottajana Pääesikunnassa. MPK:n viestintäpäällikkönä hän aloittaa lokakuun alussa. Koulutukseltaan Carlson on kasvatustieteiden maisteri. Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan yllätyspalkinto. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja yhteystietosi 14. lokakuuta mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki. Voittajan nimi julkaistaan 8/2013-numerossa. Ristikon 4/2013 ratkaisseista Arktisen banaanin sarjakuvapalkinnon voittivat Kari Pyykkö Ruskosta ja Markku Siikanen Helsingistä. www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen 4 Metsästyskauden avajaiset! Laaja valikoima tuotteita metsästäjille: Uutuus Uutuus 1 2 3 5 7 8 9 10 Uutuus 11 12 13 Uutuus 14 1 Coolmax® tekninen alusasu Uutuus Sotilas- ja viranomaiskäyttöön suunniteltu tekninen alusasu. Monikerroksinen polyester-kuitu siirtää hien iholta ja pitää käyttäjän kuivana ja lämpimänä. 45€ 2 Coolmax® tekninen t-paita Uutuus Sotilas- ja viranomaiskäyttöön suunniteltu tekninen aluspaita. Monikerroksinen polyesterkuitu siirtää hien iholta ja pitää käyttäjän kuivana ja lämpimänä. 19,90€ 3 SA-villapaita Puolustusvoimien käytössä oleva kestävä, lämmin ja miellyttävä paita 100% villaa. Vihreänä ja sinisenä. 55€, Päällystömalli 59€ 4 SA-20 Puolijoukkueteltta FinnSavotan puolustusvoimille valmistamaan puolijoukkuetelttaan mahtuu 20 henkeä. Kangas palokyllästettyä, vettähylkivää ja homesuojattua puuvillaa. Tilaustuote. 1700€ 5 Naamiovärit Valikoima naamiovärejä syysmetsälle. Naamioväripuikko ja -tuubeja sekä naamiovärilaukku. Puikko 7€, tuubi 3€ ja laukku 7€ 6 Naamioverkot Laaja valikoima eri kokoisia naamioverkkoja. Osa malleista saatavana myös palosuojattuna. Verkot pakkautuvat pieneen tilaan ja kulkevat kätevästi mukana. Alk. 13€ 7 Ghillie-puku Palosuojattu 4-osainen naamiopuku. Sisältää päähineen, takin, housut ja asesuojan. Yksi koko. 70€ 8 Kenttäpakki Saksalainen kolmiosainen kenttäpakki. Valmistettu alumiinista. 15€ 11 M77 maiharit uutuus 39–46 Norjan armeijan viralliset maiharit mallia M77. Laadukasta nahkaa. Hiihtourat eräsuksia varten. 140€ 12 Savotta karttalaukku FinnSavotan laadukas karttalaukku suunnistukseen, retkeilyyn ja asiakirjojen säilytykseen. 45€ 9 Nerox-suodatin ja Travel Kit Tehokas vedensuodatin kulkee näp- 13 Sissikamiina Uutuus PV:n malpärästi mukana. Ainutlaatuinen suo- linen kamiina haponkestävästä, datuskalvo takaa 100% bakteeritto- ruostumattomasta teräksestä. man juomaveden. Paino vain 250 g. Tuplasti pv:n mallia paksumpi materiaali. Paino n. 11 kg. 415€ Suodatin 65€, Travel Kit 105€ 10 Wayfarer-retkiruuat Maittavat 14 Aselaukku 120 cm Mil-Tecin ja täyttävät esivalmistetut ruoat edullinen ja kookas aselaukku. voidaan nauttia myös kylmänä. An- Useita taskuja, varmistusremmit aseelle. 29€ nospussit 300 g, 5 eri makua. 8€ 6 1 2 3 4 TULOSSA tänä syksynä: 5 MP-myymälä UUDISTUU 6 Uutuutena MP-myymälässä Globe Hope -tuotteet Katso koko valikoima nettisivuilta 1 Kannas 10”, 13” & 15” Ekologinen läppärisuoja. Unkarin armeijan varustesäkistä valmistettu tietokonetasku. 42€ 2 Kaarina 36 x 26 cm Ruotsin armeijan sarkatakista valmistettu reppu, jossa on ajaton ja neutraali malli. Sopii sekä miesten että naisten käyttöön. Säädettävät olkahihnat. 105€ 3 Kivi Musta 22 x 28 x 10 cm Ruotsin armeijan laivastosäkistä valmistettu ekolaukku. Vuoritettu vaihtelevilla kierrätyskankailla. Säädettävä olkahihna. 83€ 4 Tyyrpuuri 8 x 14 cm Saksan armeijan pyykkisäkistä tehty kännykkäpussi. Pussissa metallihaka helppoa kiinnitystä varten. 25€ 5 Taikina Black 30 x 25 x 9 cm Armeijan varustesäkistä valmistettu olkalaukku. Suulla nipsumekanismi, joka taittuu sivulle. Tyyliä ja käytännöllisyyttä. 117€ 6 Santahamina 52 x 30 cm Tämä putkikassi on saanut ideansa alkuperäismateriaalinsa eli Ruotsin armeijan laivastosäkin muodosta. Säädettävät kantohihnat kierrätettyä turvavyötä. 68€ MP-myymälä maanpuolustusyhtio.fi Maanpuolustustuotteiden erikoismyymälä: Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 HELSINKI, p. 09 4056 2014, mp-myymala@maanpuolustusyhtio.fi täysin Lisää asiasta myöhemmin Facebookissa, verkkosivuilla ja Töölön myymälässä. 34 TULOKSET Reserviläinen 6/2013 Reserviläisurheiluliiton valtakunnalliset kilpailutulokset Pistooliampumajuoksu ja parisprintti 8.6. Ähtäri D 1. Katja Koivulahti E-H 39.04 H21 1. korpr Antti Korkeakangas E-P 23.45, 2. vänr Janne Koivumäki E-P 31.34, 3. alik Marko Tanskanen P-K 34.31, 4. tkm Atte Mattson Hki 39.58, 5. jääk Tuomas Niemi E-P 41.23 H35 1. alik Timo Kauppila E-P 32.01, 2. alik Juha Härkönen P-P 38.14, 3. matr Jari Rekola E-H 43.49 H40 1. alik Kimmo Unkuri E-P 34.58, 2. Kimmo Kilponen E-P 39.55, 3. alik Jussi Nylund E-H 39.58, 4. kers Toni KallioKönnö Hki 43.27 H45 1. alik Ari Peltonen V-S 29.58, 2. ylil Jussi Hurri V-S 30.00, 3. korpr Pekka Lampela P-P 30.28, 4. alik Fredrik Mattson K-P 37.50 H50 1. kers Harri Henttonen Pä-Hä 29.39, 2. alik Asko Oijennus E-P 31.52, 3. ylip Mauno Leskelä E-P 32.07, 4. ylik Jarmo Pääkkönen Kai 35.35 H55 1. kers Ari Innilä Kai 32.14, 2. kers Esa Kangasmäki E-P 32.59, 3. kers Ilpo Toikkanen E-P 33.39, 4. ylik Timo Karhu 36.18, 5. yliv Juhani Arkkola E-P 36.59, 6. ylik Hannu Suuniitty Pir 37.16, 7. maj Kari Ratavaara E-P 42.40, 8. jääk Markku Niemi E-P 48.10 H60 1. ltn Martti Hämäläinen Kai 24.48, 2. korpr Osmo Haapanen E-H 25.43, 3. korpr Henning Nynäs K-P 28.58 H65 1. kers Heikki Rantanen V-S 24.59, 2. kapt Heino Malinen K-S 25.52, 3. sotmest Olavi Harjula K-S 26.05, 4. ltn Veli Arminen E-H 27.25, 5. ylik Raimo Honkanen E-K 28.07, 6. ylik Hannu Rekola E-H 30.15, 7. alik Per Snellman K-P 30.40 H70 1. ltn Kalevi Vähäkylä V-S 24.20 H75 1. alik Helge Knuuttila E-P 26.51, 2. ylik Johannes Ijas Uus 36.19 H80 1. sotmest Esko Malkamäki K-S Res 41.21 Parisprintti H 1. Etelä-Pohjanmaa 21.17 (A. Korkeakangas, J. Koivumäki), 2. Helsinki 28.59 (T. Kallio-Könnö, A. Mattsson) H80 1. Varsinais-Suomi 22.23 (A. Peltonen, J. Hurri), 2. Pohjois-Pohjanmaa 24.26 (J. Härkönen, P. Lampela), 3. EteläHäme 26.33 (K. Koivulahti, J. Nylund), 4. Etelä-Pohjanmaa 26.45 (T. Kauppila, J. Arkkola), 5. Etelä-Pohjanmaa 27.13 (K. Unkuri, K. Kilponen) H100 1. Etelä-Pohjanmaa 23.02 (A. Oijennus, M. Leskelä), 2. Etelä-Pohjanmaa 26.39 (E. Kangasmäki, I. Toikkanen), 3. Kainuu 28.28 (A. Innilä, M. Hämäläinen), 4. Etelä-Häme 33.07 (J. Rekola, H. Rekola) H120 1. Varsinais-Suomi 26.09 (K. Vähäkylä, H. Rantanen), 2. Etelä-Häme 26.50 (V. Arminen, O. Haapanen), 3. EteläKarjala 31.13 (T. Karhu, R. Honkanen) Neliottelu 9.6. Ähtäri D 1. Satu Salokannel V-S 1.15.32 H 21 1. vänr Janne Koivumäki E-P 1.06.28, 2. tkm Atte Mattson Hki 1.14.02, 3. jääk Tuomas Niemi E-P 1.21.57 H35 1. alik Timo Kauppila E-P 1.04.25, 2. alik Juha Härkönen P-P 1.15.30 H40 1. alik Kimmo Unkuri E-P 1.13.30, 2. kers Kimmo Kilponen E-P 1.20.20, 3. kers Toni Kallio-Könnö Hki 1.27.02 H45 1. korpr Pekka Lampela P-P 1.04.57, 2. ylil Jussi Hurri V-S 1.09.27, 3. alik Ari Peltonen V-S 1.14.47 H50 1. kers Harri Henttonen Pä-Hä 1.00.35, 2. alik Asko Oijennus E-P 1.02.59, 3. ylik Lasse Varjonen V-S 1.09.22, 4. ylik Jarmo Pääkkönen Kai 1.10.54 H55 1. kers Ilpo Toikkanen E-P 1.01.33, 2. kers Esa Kangasmäki E-P 1.06.15, 3. ylik Timo Karhu E-K 1.08.30, 4. kers Ari Innilä Kai 1.10.15, 5. maj Kari Ratavaara E-P 1.18.00, 6. jääk Markku Niemi E-P 1.30.40, 7. alik Tapio Vuolle V-S 1.31.35 H60 1. ltn Martti Hämäläinen Kai 1.01.52, 2. ylik Raimo Honkanen E-K 1.12.05 H65 1. kers Heikki Rantanen V-S 0.53.55, 2. kapt Heino Malinen K-S 0.56.55, 3. ltn Veli Arminen E-H 1.06.04, 4. ylik Hannu Rekola E-H 1.07.34 H70 1. ltn Kalevi Vähäkylä V-S 0.54.12 H75 1. ylik Johannes Ijas Uus 1.25.02 H80 1. sotmest Esko Malkamäki K-S 1.22.12 Joukkuekilpailu Yleinen 1. Etelä-Pohjanmaa 4.46.20 (T. Niemi, T. Kauppila, K. Unkuri, J. Koivumäki), 2. Varsinais-Suomi 4.49.08 (S. Salokannel, A. Peltonen, L. Varjonen, J. Hurri) Yli 55 1. Etelä-Pohjanmaa 4.56.28 (I. Toikkanen, E. Kangasmäki, M. Niemi, K. Ratavaara) Palvelusammunnan SM-kilpailut 13.7. Keuruu Palvelusammunta 1 1. korpr Veikko Palomäki Sat 100, 2. tkm Mika Väisänen P-P 100, 3. korpr Mika Salovaara Pir 100, 4. korpr Jari Nykänen E-H 100, 5. Pilvi Salovaara Pir 99, 6. kers Kilwa Ärölä Hki 99, 7. kers Tomi Junnila Hki 99, 8. alik Arttu Niittymies Pir 99, jaettu 9. sija tuloksella 99: kers Tuomo Lindström Pä-Hä, stm Ilpo Palovaara P-P, ylirjääk Tero-Antti Pitkänen P-P Joukkuekilpailu 1 1. Pohjois-Pohjanmaa I 298, 2. Pirkanmaa I 297, 3. HELRESP I 296, 4. Etelä-Häme 295, 5. Keski-Suomi I 290, 6. PohjoisPohjanmaa II 290, 7. HRUP 289, 8. Pirkanmaa II 288, 9. Keski-Suomi II 288, 10. Pohjois-Pohjanmaa III 287 Palvelusammunta 2 1. jääk Mika Lehtinen E-P 173, 2. kers Tomi Junnila Hki 170, 3.korp Veikko Palomäki Sat 168, 4. stm Ilpo Palovaara P-P 167, 5. jääk Jarkko Mäntyniemi P-P 167, 6. alik Jari Laukka P-P 165, 7. jääk Jarno Tani Kym 164, 8. kers Hannu Piippanen K-S 163, jaettu 9.sija tuloksella 162: korpr Mika Salovaara Pir, kers Kilwa Ärölä Hki, ylil Saku Liehu K-S Joukkuekilpailu 2 1. HELRESP I 493, 2. Keski-Suomi I 482, 3. Pohjois-Pohjanmaa I 480, 4. Pirkanmaa I 468, 5. Kymenlaakso 467, 6. Etelä-Häme 465, 7. Keski-Suomi IV 464, 8. PohjoisPohjanmaa II 462, 9. Etelä-Pohjanmaa 462, 10. HRUP 449 Palvelusammunta 3 1. kers Tomi Junnila Hki 100, 2. korpr Mika Salovaara Pir 99, 3.alik Sami Viitanen E-H 99, 4.ylil Mikko Pasanen Hki 99, 5. alik Jami Siukola K-S 99, 6. ylil Saku Liehu K-S 99, 7. kers Olli Seppälä Pir 98, 8. tkm Antti Tyvelä P-P 98, jaettu 9.sija tuloksella 98: ltn Juha Hautamäki Pir , stm Ilpo Palovaara P-P, kers Kilwa Ärölä Hki Joukkuekilpailu 3 1. Pirkanmaa I 292, 2. HELRESP I 291, 3. Pohjois-Pohjanmaa I 289, 4. Pirkanmaa II 288, 5. Etelä-Häme 288, 6. EteläPohjanmaa 288, 7. Keski-Suomi II 288, 8. Keski-Suomi IV 287, 9. HRUP 285, 10. Kymenlaakso 284 Palvelusammunta 4 1. kers Panu Rautiainen Kai 95, 2. maj Raimo Ranta K-S 94, 3.alik Jukka Väänänen Hki 92, 4. korpr Jari Nykänen E-H 91, 5.ylirjääk Tero-Antti Pitkänen P-P 90, 6. kers Samppa Astikainen Pir 89, 7. tkm Antti Tyvelä P-P 89, 8. tkm Mika Väisänen P-P 89, 9. kers Olli Seppälä Pir 89, 9. alik Mika Karala K-S 89 Joukkuekilpailu 4 1. Pohjois-Pohjanmaa I 263, 2. KeskiSuomi IV 261, 3. Pirkanmaa I 261, 4. HELRES II 261, 5. Etelä-Pohjanmaa 260, 6. Etelä-Häme 254, 7. Kymenlaakso 248, 8. Päijät-Häme 244, 9. Pirkanmaa II 239, 10. HRUP 237 Kokonaiskilpailu 1. kers Tomi Junnila Hki 450, 2. korpr Veikko Palomäki Sat 450, 3. stm Ilpo Palovaara P-P 448, 4. kers Panu Rautiainen Kai 448, 5. jääk Mika Lehtinen E-P 445, 6. tkm Mika Väisänen P-P 445, 7. alik Mika Karala K-S 443, 8. ylil Saku Liehu K-S 441, 9. korpr Jari Nykänen E-H 440, 10. jääk Jarno Tani Kym 437 SRA:n SM-kilpailut 27.–28.7. Syndalen Yleiskilpailu 1. Hannu Uronen Uus 917.2305, 2. Lauri Nousiainen P-K 895.6452, 3. Jarkko Laukia K-S 886.9643, 4. Teemu Rintala Uus 881.4348, 5. Matti Manni P-K 867,3192, 6. Sami Hautamäki E-P 846.0942, 7. Seppo Nurmi ORUP 825.3463, 8. Perttu Piironen E-K 814.6412, 9. Jarkko Halminen S-S 813.6668, 10. Antti Hintsanen E-K 810.4870 Vakioluokka 1. Sami Hautamäki E-P 846.0942, 2. Perttu Piironen E-K 814.6412, 3. Jari Rastas S-S 805.4447, 4. Jaakko Viitala Pir 803.0179, 5. Mika Riste Hki 764.3618, 6. Atte Vainionpää E-P 760.0878, 7. Tommi Verho ORUP 746.4173, 8. Timo Vehviläinen Hki 731.4269, 9. Tommi Elg Uus 716.4869, 10. Samppa Astikainen Pir 696.7637 Avoin luokka 1. Hannu Uronen Uus 917.2305, 2. Lauri Nousiainen P-K 895.6452, 3. Jarkko Laukia K-S 886.9643, 4. Teemu Rintala Uus 881.4348, 5. Matti Manni P-K 867.3192, 6. Seppo Nurmi ORUP 825.3463, 7. Jarkko Halminen S-S 813.6668, 8. Antti Hintsanen E-K 810.4870, 9. Tuukka Jokinen P-K 805.8673, 10. Kai Porras K-S 802.9157 Joukkuekilpailu 1 Pohjois-Karjala RUL 2568.8317 (L. Nousiainen, M. Manni, T. Jokinen, P. Tahvanainen), 2. Uusimaa RES 2515.1522 (H. Uronen, T. Rintala, T. Elg, J. Hulikkala), 3. Keski-Suomi RES 2459.9692 (J. Laukia, K. Porras, M. Vilander, K. Äijänen), 4. Suur-Savo RES I 2239.3683 (J. Halminen, M. Nykänen, P. Kupiainen, P. Eronen), 5. Pirkanmaa RES 2232.4814 (J. Viitala, H. Ylinen, S. Astikainen, P. Helin), 6. Etelä-Pohjanmaa RES1 2231.2916 (S. Hautamäki, A. Vainionpää, J. Lähdesmäki, J. Korppila), 7. Helsinki RES 2204.8864 (S. Kaseva, T. Vehviläinen, T. Kotziadimos, P. Kaseva), 8. Pohjois-Karjala RES 2116,7597 (I. Nevalainen, P. Parviainen, T. Heikkinen, J. Koskinen), 9. Kymenlaakso RESI 2083.0304, (J. Westman, M. Pousi, T. Liiri, M. Mäkeläinen), 10. VarsinaisSuomi RES 2071.8500 (N. Vainio, T. Rinne, R. Vuorinen, E. Kuisma) Reserviläisgolfin SM-kilpailut Nokia 27.7 Pistebogey Hcp 18,6 - 36 1. Henri Tienvieri Ylöjärven reservinaliupseerit 36, 2. Ilkka Vainio Alahärmän reserviläiset 35, 3. Seppo Kuokkanen Tikkurilan reserviupseerit 34, 4. Veikko Ruohomäki Valkeakosken reserviupseerit 34, 5. Risto Vänttinen Varkauden reserviupseerit 34, 6. Timo Nurmi Kangasalan reserviläiset 33, 7. Heikki Ylihärsilä Seinäjoen reserviupseerit 32, 8. Niko Liehu Ylöjärven reservinaliupseerit 32, 9. Pekka Vatanen Joensuun reserviupseerit 31, 10. Ilpo Pohjola Joensuun reserviläiset 31 Lyöntipeli Hcp 0 - 18,5 1. Reijo Jaakkola Ylöjärven reserviupseerit 69, 2. Jukka Nyyssönen Varkauden reserviupseerit 73, 3. Reijo Hilpinen Louhisaaren reserviläiset 74, 4. Tapani Tikkanen Vesilahden reserviupseerit 75, 5. Esko Nummi Seinäjoen reserviläiset 77, 6. Aimo Laasonen Outokummun reserviupseerit 77, 7. Jouni Huuskonen Valkeakosken reserviupseerit 77, 8. Christer Wikman Korsholmin reserviläiset 80, 9. Markku Munne Riihimäen reserviläiset 81, 10. Pekka Hartikainen Janakkalan reserviläiset 81 Yhdistykset 1. Varkauden reserviupseerit (Nyyssönen/ Vänttinen/Ukkola) 99, 2. Ylöjärven reservinaliupseerit (Tienvieri/Liehu/ Oino) 95, 3. Valkeakosken reserviupseerit (Ruohomäki/Huuskonen/Nykänen) 94 Piirit 1. Pirkanmaa (Jaakkola/Tienvieri/ Tikkanen) 175, 2. Pohjois-Karjala (Laasonen/Vatanen/Pohjola) 151, 3. EteläHäme (Ruohomäki/Huuskonen/Munne) 147 Tarkka-ammunnan Simo Häyhä SMkilpailu 16.–18.8. Pahkajärvi 1. Wuokko, Salmenpohja 1013, 2. Karhunen, Takkunen 978, 3. Långstedt, Ahola 904, 4. Jounela, Hakulinen 899, 5. Mäntyniemi, Pitkänen 883, 6. Paavola, Isohanni 858, 7. Laitila, Rasku 831, 8. Finnilä, Pellinen 810, 9. Nikkari, Leskinen 809, 10. Laiho, Laiho 793 Tulokset kokonaisuudessaan osoitteessa www.resul.fi > Tulokset MAANPUOLUSTUSMITALI Muistoksi maanpuolustuksellisista tehtävistä WEBSHOP Maanpuolustusmitali on perustettu vuonna 1989 muistoksi osallistumisesta maanpuolustuksellisiin tehtäviin vuoden 1945 jälkeen. NYT AVATTU Mitalin ovat oikeutetut lunastamaan kertausharjoituksiin tai niitä vastaaviin koulutustilaisuuksiin osallistuneet siviilihenkilöt sekä PV:n tai RvL:n palveluksessa olleet tai parhaillaan olevat. Kertausharjoituksia vastaaviksi koulutustilaisuuksiksi lasketaan mm. maanpuolustuskurssit, VSS-koulutus (8 tuntia = 1 vrk), Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit sekä rauhanturvatehtävistä koulutus- ja valintatilaisuuksien aika. S o t i l a s k o t i t o i m i n n a s t a h y v ä k s y t ä än maastotehtävät ja muusta toiminnasta enintään 5 vrk vuodessa. www.finnprotec.fi/webshop Mitali voidaan myöntää myös muista merkittävistä maanpuolustusansioista. Mitalia seuraa omistuskirja. Meiltä nyt myös Oakley Militarytuotteet! Mitalin myöntää maanpuolustusmitalitoimikunta ja sitä anotaan aina kirjallisesti. Kerro hakemuksessa hakemasi solkiluokka ja hakemusperusteet. Reseviläisille ja ei-asevelvollisille mitali myönnetään palvelusvuorokausien perusteella, PV:n ja RvL:n palveluksessa oleville palvelusvuosien mukaan. Vähimmäisvaatimukset: Mitali ilman solkea: 7 vrk Pronssisella soljella: 15 vrk Hopeisella soljella: 30 vrk Kultaisella soljella: 60 vrk 3 10 15 20 palvelusvuotta palvelusvuotta palvelusvuotta palvelusvuotta Sotaveteraanit, joilla on tammenlehvätunnus, ovat oikeutettuja mitaliin kultaisella soljella. Mitalin lunastus maksaa 50 euroa, hinta sisältää soljen. Muut hinnat: Pienoiskunniamerkki: 40 euroa. Solkiluokan korotus: 15 euroa. Tunnus nauhalaattaan: 10 euroa. Hintoihin lisätään toimituskulut. Hakemukset ja lisätiedot: Maanpuolustusmitalitoimikunta / Maanpuoustusyhtiö MPY Oy P. Hesperiank. 15, 00260 HELSINKI Puh. 09 4056 2015 Voit myös asioida verkossa osoitteessa: www.maanpuolustusmitali.fi Reserviläisten AMPUMA- ja SENIORITURVA Oletko ammuntaa harrastava jäsen? Onko ammuntaan liittyvä vakuutusturvasi kunnossa? Reserviläisten ampumaturva ja senioriturva antavat osallistumisoikeuden kaikkiin ammuntoihin ja sisältävät kattavan vakuutusturvan. Reserviläisten ampumaturva on tarkoitettu RES:n, RUL:n, SRTL:n, MPKL:n ja MNL:n alle 70-vuotiaille jäsenille. Ampumaturva korvaa vamman hoitokulut 5.000 euroon asti, pysyvän haitan korvauksena 10.000 KYLLÄ, lähettäkää minulle tarjous Merkitse rasti ruutuun. euroa ja kuolemantapauksessa 5.000 euroa. Vastuuvakuutus korvaa henkilövahinkoja 500.000 euroon ja esinevahinkoja 250 000 euroon asti. 70 vuotta täyttäneet jäsenet voivat hankkia Reserviläisten senioriturvan, joka sisältää vain vastuuvakuutuksen. Ampuma- ja senioriturva antavat osallistumisoikeiden RES:n, RUL:n ja RESUL:n niihin liittotason kilpailuja muihin tapahtumiin, joissa ammunta on keskeisessä roolissa. Lisäksi ne oikeuttavat ampumaturvasta (21 ) senioriturvasta (16 ) Etunimet Sukunimi osallistumaan em. järjestöjen piirien sekä jäsenyhdistysten ja -kerhojen tapahtumiin tai kilpailuihin, joissa harjoitetaan ammuntaa ja, joissa vaaditaan ampumaturvan tai senioriturvan voimassaoloa. Reserviläisten ampuma- ja senioriturvat astuvat voimaan maksupäivänä klo 24.00 edellyttäen, että turvakausi on alkanut. Voimassaolon ehtona on lisäksi, että myös jäsenmaksu on maksettu. Vastaanottaja maksaa postimaksun Katuosoite Postiosoite Lisätietoja ampumaja senioriturvasta saa Reserviläisliitosta, puh (09) 4056 2040. Puhelin Yhdistys/kerho Allekirjoitus Syntymäaika Reserviläisliitto ry Tunnus 5005679 00003 Vastauslähetys
