Huippuvuorilla
Transcription
Huippuvuorilla
Reserviläinen Tammikuu AJANKOHTAISTA 1 / 2014 AJANKOHTAISTA Kertausharjoitukset Saksa luopui, Sveitsi säilytti viimein nousuun KESKIÖSSÄ Talvijotokselle itärajan tuntumaan Tänä vuonna määrät vielä alhaiset, ensi vuosi näyttää jo hyvälle. Ylennyksiin tulossa muutoksia. Naapurimaat päätyivät päinvastaisiin asevelvollisuusratkaisuihin. Saksalle koitui ongelmia. Alkuvuosi tarjoaa runsain mitoin talvista reserviläisliikuntaa. Jotokselta mukaan myös kh-päiviä. Sivu 5 Sivu 8 Sivu 18 Sivu 16 Huippuvuorilla JÄSENMERKIT Timanttinen 35 € (edellyttää 15 v. jäsenyyttä) Kultainen 25 € (edellyttää 5 v. jäsenyyttä) Hopeinen 20 € (edellyttää jäsenyyttä) Hinnat sisältävät postituskulut. Reserviläisliiton jäsenmerkit ovat hopeaa. Myyntihinta sisältää lisäksi ei-jalosta metallista valmistetun arkimerkin. Lisätietoja puh. (09) 4056 2040. KYLLÄ, tilaan jäsenmerkin Timanttisena Kultaisena (merkitse rasti ruutuun) Vastaanottaja maksaa postimaksun Hopeisena Etunimet Sukunimi Katuosoite Postiosoite Reserviläisliitto ry Tunnus 5005679 00003 Vastauslähetys Puhelin Sähköposti Yhdistys www.reservilaisliitto.fi Kulttuuria ja sotahistoriaa Risteily Pietarista Vienanmerelle 30.7.–8.8.2014 Puolassa ja itäisessä Saksassa 28.4.–5.5. 1586 € 1098 € Entisessä Itä-Preussissa 22.–29.4. Gdynia, Gdansk, Westerplatte, Görlitz ja Hitlerin Sudenpesä, Kaliningrad, Kuurin kynnäs, Klaipeda, Palanga ristikukkula, Riika, Tallinna. Asiantuntijaopas ev Sampo Ahto. 1188 € Karjalan kannaksella 8.–10.6., 10.–12.7. Ihantala, Portinhoikka, Muolaa, Äyräpää, Kiviniemi, Siiranmäki, Kuuterselkä, Raivola, Terijoki, Summa, Viipuri. Asiantuntijaopas professori Martti Turtola. 489 € Ilmari Hakala Viipurin alueella - 70 vuotta Tali Ihantalan suurtaistelusta 24.–25.5., 14.–15.6., 5.–6.7. ja 13.–14.9. Asiantuntijaopas ev Tapio Niitynperä. 298 € Balkanin niemimaalla 20.– 25.10. Belgrad – Sarajevo – Mostar - Split. Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala. Leena Hakala 1698 € Amalfin rannikolla 20.–24.5. Amalfin rannikolla, Napolissa ja Pompejissa Toisen maailmansodan sotanäyttämöt. Asiantuntijaopas ev Sampo Ahto. Sampo Ahto Martti Turtola 1395 € Laatokan kierros 26.–29.6. Sortavala, Nietjärvi, Pitkäranta, Lemetin motti, Murheen risti, Salmi, Vitele, Tuulosjoki, Nurmoilan karjalaiskylä, Aunus, Syväri, Terijoki, Raivola, Summa, Viipuri. Asiantuntijaopas professori Martti Turtola. 586 € Tuntemattoman sotilaan jäljillä 10.–13.7., 14.–17.8. Tapio Niitynperä Sortavala, Läskelä, Kollaa, Suojärvi, Petroskoi Syväri, Aunus, Tuulos, Salmi. Asiantuntijaopas evl Ilmari Hakala ja Leena Hakala. ©Soliditet 2013 Liity fiksuun seuraan! Opinnot kesken? Haaveena valkolakki tai jatko-opinnot? Eiran aikuislukiossa on varaa valita. Jokaiselle jotakin Tervetuloa! • Eiran aikuislukiossa voi opiskella koko lukiotutkinnon tai yksittäisiä aineita. • Meillä voit myös korottaa arvosanojasi. • Opiskella voi aamulla tai illalla, tunteja on klo 8.30-20.10. • Koko lukion voi opiskella myös verkossa tai lähi- ja verkkoopetusta yhdistäen. Tutkintoon tähtäävä opiskelu on maksutonta (materiaalimaksu 10 euroa). Yksittäisten aineiden opiskelu maksaa 100 euroa lukuvuodessa. Opiskelijaksi voi ilmoittautua ympäri vuoden. Ilmoittautuminen 4. jakson kursseille on 23.1.-4.2.2014. etoa Lisäti llamme! vui kotisi 695 € 24 h verkkokaupasta www.lomalinja.fi Korkein luottoluokitus r Laiva – bussimatka Tallinna, Varsova, Krakova, Auschwitz, Lützen, Breitenfeld, Travemünde. Asiantuntijaoppaat Ilmari Hakala ja Leena Hakala. Laatokka & Syväri & Ääninen & Stalinin kanava & Vienanmeri & Solovetskin saari. Mielenkiintoisia kohteita: Laatokan linna, Stalinin kanava, Solovetskin saari, Jänissaaren kivikautiset hautakummut, Uikujoen kalliopiirrokset, Karhumäki… Asiantuntija evl Ilmari Hakala, Leena Hakala. alk. Kulttuuria ja sotahistoriaa & 010 289 8100 (Tampere) & 010 289 8101 ryhmät & 010 289 8102 (Helsinki) Puhelut 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Palvelumaksu 17 e Eiran aikuislukio • Laivurinkatu 3 • 00150 Helsinki www.eira.fi SISÄLTÖ Reserviläinen 1/2014 3 Kertausharjoitukset lisääntyvät, painotus siirtyy joukkoihin Sotilasläänien lakkautus tuo muutoksia ylentämiskäytäntöön PuOLuSTuSVOImAT / LASSI SAARINEN Joulukuiseen Länsi 2013 -harjoitukseen osallistui vain varusmiehiä, mutta tänä ja varsinkin ensi vuonna useampi reserviläinenkin pääsee jälleen kertaamaan. Jarmo Seppälä keskittyvät tänä vuonna edelleen pääasiassa johtajien, erikoishenkilöstön ja maakuntakomppanian harjoituksiin sekä täydennyskurssien kouluttamiseen. Vuonna 2015 suunnitelmissa on nostaa harjoitettavien määrä tämänvuotisesta 6 000 reserviläisen määrästä 15 000:een, jolloin kokonaisten joukkojen harjoitukset lisääntyvät. Esimerkiksi uusien paikallispataljoonien ja uuden taistelutavan eli maavoimien taistelu 2015:n kouluttaminen ovat yksi harjoitusten pääkohteista. Kertausharjoitukset antavat lisäpätevyyttä, ja jos sodanajan sijoitus on olemassa, myös mahdollisuuden sotilasarvossa ylentämiseen. Sotilasläänit lakkautetaan vuoden 2015 alusta, jolloin aliupseerien ja miehistön ylennykset siirtyvät aluetoimistojen tehtäviksi. Samalla myös alueellisten maanpuolustuskurssien järjestämisvastuu puolustusvoimien osalta siirtyy aluetoimistoille ja osin myös valmiusprikaateille. reservin kertausharjoitukset >>> Sivu 5 AJANKOHTAISTA KESKIÖSSÄ 4 Pääkirjoitus: Uhkaako arktista aluetta militarisointi? 5 Joukot ja uusi taistelutapa mukaan kertauksiin 12 6 RUL: Reserviläisjohtajakurssit valmistuivat Kalusto: Erikoisalana ilmapuolustus 14 7 RES: Kertausharjoitusten tärkeyttä pidettävä esillä Historia: Sallan rata ja Jäämeren tie 16 8 Sotilaspalvelus ei innosta saksalaisnuoria Reportaasi: Pioneeriosaston partio Huippuvuorilla 18 Liikunta: Talviset maastot kutsuvat reserviläisiä 19 Potkua toimintaan: Etelä-Karjalan sotilasmarssi 20 Koulutus: Maanpuolustuskoulutusta jo 20 vuotta 9 10 Sveitsiläiset tyrmäsivät vapaaehtoisarmeijan Arktinen sotilaskoulutus kiinnostaa ulkomaita 11 Näkökulma: Arktisella alueella militarisoinnin merkkejä 16 Kartanlukua vaelluksella Huippuvuorilla. JÄRJESTÖT 21 RUL: Mäkelä ja Puoskari varapuheenjohtajiksi 22 RES: Pesälän muotokuva esille Helsingissä 23 Tähtäimessä: Katse eteenpäin ILTAVAPAA 24 Yksi meistä: Miksi koulutat, Jussi Tuovinen? 25 Elämäni reservissä: Heikki Munukka Muistatko vielä pompan? 26 Reserviläisen matkavinkki Verkossa tapahtuu 27 Kirjat, dvd:t, pelit 28 Reservin riennot Ristikko 29 Kilpailukutsut ja -tulokset 24 ”Kouluttajan pitää oppia jatkuvasti uutta.” Jussi Tuovinen KANNEN KuVA: JuKKA RuSILAN KOTIALbumI 4 PÄÄKIRJOITUS Reserviläinen 1/2014 13.1.2014 Uhkaako arktista aluetta militarisointi? Pohjoinen on viime aikoina puhuttanut monin tavoin. IlSuomi linjasi arktisia tavoitteitaan valtioneuvoston maston lämpenemisen seurauksena arktisella alueella odoperiaatepäätöksessä viime elokuussa. Liiketoiminnan edistämisen lisäksi tavoitteisiin kuuluu muun muassa tetaan avautuvan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia luonvakauden ja turvallisuuden ylläpitäminen alunonvarojen hyödyntämiseen sekä meriliikenteeseen. Jäättömän kauden pidentyessä Koilliseella. Puolustushallinnon osalta toimenpiteisiin on kirjattu puolustusvoimien harväylän käyttöönotto kuljetusreittinä mahjoitus- ja koulutustoimintojen tarjoamidollistaisi tavaraliikenteen kulun Aasiasta nen yhteistyökumppaneille, minkä taEurooppaan huomattavasti nykyistä no”Käytännössä voitteena on kehittää yhteistoimintapeammin. Aloitteissa on väläytelty myös kykyä kustannustehokkaasti. Sodantietoliikennekaapelin vetoa suoraan Aavähän on vielä kylässä sijaitsevaa Jääkäriprikaatia siasta Eurooppaan pohjoisen kautta setapahtunut” onkin tavoitteellisesti kehitetty arkkä junaradan rakentamista Suomen haltisen osaamisen keskukseksi ja joukki Jäämerelle. Suunnitelmat ovat toiveikko-osastossa on koulutettu viime vuokaita, mutta käytännössä vähän on vielä sina useiden maiden sotilasryhmiä selviytapahtunut: jää peittää pohjoisnavan ympätymään pohjoisen oloissa. Strategiassa halurystä vielä suurimman osan vuotta, ja laivaliitaan lisäksi selvittää, voidaanko pohjoismaista kenne alueella on toistaiseksi vähäistä. puolustusyhteistyötä tiivistää arktisissa kysymyksissä. Innostus pohjoista kohti ei ole aivan äskettäin syttynytPuolustusasiat on syytä nostaa esiin arktisen alueen tä. Jäämeren suunta kiinnosti suurvaltoja jo toisen maayhteydessä, sillä pohjoinen kiinnostaa myös sotilaalilmansodan aikoihin. Nykypäivänä arktinen alue kiinnoslisesti. Puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Putaa paitsi suoranaisia rantavaltioita myös lukuisaa joukkoa heloinen arvioi marraskuun alkupuolella, että kehitys muita maita, esimerkiksi Kiinaa, jonka ensimmäinen raharktisella alueella lähivuosikymmeninä tuskin sujuu tialus matkasi Koillisväylää Eurooppaan viime vuoden alkokonaan vailla ristiriitoja ja kiistoja. Niitä tulisi Pukusyksystä. Alueen rauhanomaista kehitystä ja valtioiden heloisen mukaan välttää viimeiseen saakka ja alue pivälistä yhteistyötä edistää arktinen neuvosto, jonka jäsenetäisi rauhoittaa sotilaalliselta toiminnalta. Sen sijaan nä Suomi on ollut perustamisvuodesta 1996 lähtien. Pohsotilaallisia suorituskykyjä voitaisiin hyödyntää virjoismaiden lisäksi neuvostoon kuuluvat Venäjä, Kanada ka-apupohjalta etsintä- ja pelastustehtävissä sekä yhja Yhdysvallat. teisen meritilannekuvan avulla tulisi kehittää meriliikenteen turvallisuutta, kuten Suomen arktiseen strategiaankin on kirjattu. Mikä arktisella alueella sitten kiinnostaa sotilaallisessa mielessä? Kaupallisia tavoitteita halutaan tukea myös sotilaallisella läsnäololla. Kiista luonnonvarojen jaosta voisi pahimmassa tapauksessa johtaa sotilaalliseen selkkaukseen. Jään sulaessa alueella pääsevät purjehtimaan paitsi kauppalaivat myös erilaiset sota-alukset. Esimerkiksi venäläiset sotilasasiantuntijat näkevät arktisella alueella monenlaisia sotilaallisia uhkia, joita varten maassa tehdään valmisteluja, kirjoittaa eversti evp Ari Rautala kolumnissaan tämän lehden sivulla 11. Hän näkee arktisella alueella jo militarisoinnin merkkejä. Toivoa sopii, että arktisen neuvoston ja muiden kansainvälisten yhteisöjen avulla pohjoisen luonnonvaroista ja liikennöinnistä päästään kaikkia hyödyttävään, rauhanomaiseen lopputulokseen. Suomen on tässä kehityksessä syytä hakea aktiivista roolia. Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Mirva Brola Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Mirva Brola (pj) Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: [email protected] www.reservilainen.fi Lehden taitto Kari Långsjö Puh: 0400 735 274 Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Mainitse myös entinen osoite. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, [email protected] RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, [email protected] Maanpuolustuskiltojen jäsenet: [email protected] puh: 040 554 8805 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, [email protected] Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. 050 501 4923 [email protected] Painopaikka Sanoma Oy/ Hämeen Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä 2/2014 ma 24.2. 3/2014 ma 24.3. 4/2014 ma 5.5. 5/2014 ma 16.6. 6/2014 ma 8.9. 7/2014 ma 20.10. 8/2014 ma 8.12. (aineistopäivä) (ke 5.2.) (ke 5.3.) (ke 16.4.) (ke 28.5.) (ke 20.8.) (ke 1.10.) (ke 19.11.) Mirva Brola Päätoimittaja Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 44 (82.) vuosikerta ISSN 0557-8477 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 1/2014 5 Joukot ja uusi taistelutapa mukaan kertauksiin Aluetoimistojen vastuulle ylennyksiä sekä alueellisia maanpuolustuskursseja PuoluStuSvoimAt / lASSi SAArinEn Juoksuhaudat kutsuvat jälleen 2015. Ensi vuonna päästään tauon jälkeen kertauttamaan taas kokonaisia joukkoja. Jarmo Seppälä kertausharjoitukset keskittyvät edelleen johto- ja erikoishenkilöstön harjoituksiin. Sen sijaan vuonna 2015 koulutettavien määrä nousee 15 000:een ja painotus siirtyy muun muassa paikallispataljoonien ja muiden joukkojen sekä maavoimien taistelu 2015:n kouluttamiseen. Vuonna 2013 koulutettiin puolustusvoimien omissa ”kovissa” kertausharjoituksissa 4 500 henkeä ja harjoituksiin käytettiin 21 000 vuorokautta. Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa eli VEHeissä puolestaan sai oppia 13 000 henkeä, ja vuorokausimäärä oli 31 200. VEH-harjoituksiin on sama henkilö voinut osallistua useammankin kerran. Varsinaisiin kertausharjoituksiin käsketyistä 17,3 prosenttia sai harjoituksesta vapautuksen, esimerkiksi työesteiden vuoksi, mikä on varsin tavanomainen määrä. – Vuoden 2013 alkuperäisten suunnitelmien mukaan puolustusvoimat olisi kouluttanut omissa harjoituksissaan noin 4 000 henkilöä, mutta miljoonan euron lisämäärärahalla voitiin koulutettavien määrää lisätä noin tuhannella henkilöllä, majuri Ilpo Kleekuluvana vuonna mola Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo. Lisämääräraha oli kertaluonteinen, joten seuraaville vuosille ei vastaavaa ole mitenkään automaattisesti odotettavissa. nä tapauksessa, että määrärahoja tulisi tähän tarkoitukseen lisää. Kleemolan mukaan vuosi 2015 sen sijaan näyttää kertausharjoitusten osalta hyvältä. Puolustusvoimat on esittänyt ja sitoutunut siihen, että 15 000 reserviläistä saa sotilaskoulutusta, ja kokoMaakuntakomppaniat naisten joukkojen harjoituksaivat harjoitusta set ovat johto- ja erikoisKertausharjoitusten päähenkilöstön harjoituspaino oli vuonna 2013 ten ohella varmasti edelleen reservin johlisääntymässä. Aliupseeri- ja tajien ja erikoishenkiPääesikunnan löstön harjoittamisessuunnitteluosasmiehistöylennykset to ja operatiivinen sa. Osansa vuorokaualuetoimistoille sista ottivat myös täyosasto päättävät dennyskurssit eli miekoulutuksen painohistöstä aliupseeriksitukset tarkemmin, ja aliupseerista upseerikmutta oletettavaa on, si -kurssit. että nyt muodostettavi– Vaikka kertausharjoitusen paikallispataljoonien ja ten kokonaismäärät ovat varsin piemaavoimien taistelu 2015:n kounet takavuosien huippulukuihin verrat- luttaminen ovat harjoitusten kärkiasituina, maakuntakomppanioiden harjoi- oita. tuksista ei ole tingitty, vaan ne on toteutettu suunnitellusti, Kleemola huo- Ylennysmenettely muuttuu 2015 mauttaa. Vuonna 2014 kertausharjoituksia to- Reserviläisten ylennyspäivät ovat olleet teutetaan edelleen varsin maltillisesti. pääsääntöisesti vuosittain 4.6. ja 6.12. RePuolustusvoimien suunnitelmissa on servin aliupseereita ja miehistöä on voikertausharjoittaa 6 000 reserviläistä, tu ylentää myös sotilasläänien perinnemutta lukumäärää voidaan kasvattaa sii- päivänä 24.2. ja YK:n päivänä 24.10. Mie- histöön kuuluvia voidaan ylentää lisäksi kertausharjoitusten yhteydessä. Sotilasläänien lakkauttaminen vuonna 2015 alusta merkitsee muutosta myös aliupseerien ja miehistön ylennysmenettelyyn. Vastaisuudessa nämä ylennykset tekee aluetoimiston päällikkö. – Tähän liittyen tällä hetkellä valmistellaan puolustusvoimien komentajan määräyksen uudistamista reservin ja varareservin ylentämisestä. Määräys, johon sisältyvät yksityiskohtaiset ylentämisperusteet, valmistuu vuoden 2014 loppupuolella, majuri Jarmo Vilo Pääesikunnan henkilöstöosastolta sanoo. Maanpuolustuskurssit aluetoimistoille Alueelliset maanpuolustuskurssit ovat vakiinnuttaneet asemansa eri organisaatioiden edustajien kokonaismaanpuolustuksen tietouden lisäämisessä sekä verkostojen luomisessa. Sotilasläänien lakkauttaminen vaikuttaa myös näiden kurssien järjestämiseen. Alueellisia kursseja järjestävät aluehallintoviranomaiset (AVIt) yhdessä sotilasläänien kanssa. Vuoden 2015 alusta kurssien järjestämisvastuu puolustusvoimien osalta siirtyy aluetoimistoille ja osin myös valmiusprikaateille. 6 AJANKOHTAISTA - RUL Reserviläinen 1/2014 Reserviläisjohtaja-kurssit valmistuivat Johtamiskoulutuksen kehittäminen liiton koulutustoiminnan painopisteenä Janne Kosonen Marko Honkanen kiinteästi reserviupseeriuteen. Reserviupseeriliitolla onkin pitkä kokemus johtamiskoulutuksesta. Varsinaisesti liiton johtamiskoulutus alkoi 60-luvulla siviilielämän johtamiskoulutuksena. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen vapauduttua 90-luvulla liitto kehitti kriisi- ja sotilasjohtamisen kriso-kurssit. Aikaisemmilla ja nykyisellä johtamiskoulutuksella on paljon yhteistä. Lähtökohtana on alusta alkaen ollut ihmisten johtamisen näkökulma. Reserviläisten johtamiskoulutuksen kehittäminen, johtamiskouluttajien löytäminen ja kouluttaminen sekä varsinaisten koulutusten järjestäminen on edelleen ollut viime vuosien aikana painopistealueena liiton koulutustoimikunnan työssä. Vuonna 2006 alkanut ideointi ja kehitystyö on saavuttanut yhden etappinsa hiljattain valmistuneen Reserviläisjohtaja-koulutusjärjestelmän muodossa. Reserviupseeriliitto on toiminut sisällön ja materiaalien tuotekehittäjänä ja on lisäksi järjestänyt kurssien kouluttajien valmennuksen. Muutamien pilottikoulutusten ja johtaminen kuuluu Juha Mikkonen ja Marko Honkanen päivittämässä Reserviläisjohtaja 1 -kurssin oppimateriaalia. Kurssilla keskitytään johtajan henkilökohtaiseen kehittymiseen. niistä havainnoitujen muutostarpeiden toteuttamisen jälkeen liitto luovutti tuotteen viime vuonna Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) reserviläisille jalkauttamista varten. Kursseja on jo toteutettu menestyksellä esimerkiksi Lapissa ja Uudellamaalla. Nousujohteinen koulutuspolku Kuten muissakin MPK:n koulutusohjelmissa, myös johtamisen koulutusjärjestelmässä on eri tasoja nousujohteisen oppimisen takaamiseksi. Perustason saavuttamisen jälkeen esimerkiksi reserviupseeri- tai aliupseerikurssin suoritettua on ensimmäinen jatkotason kurssi Reserviläisjohtaja 1, jonka painopistealue on johtajan henkilökohtaisessa tuntemuksessa ja kehittymisessä. Puolustusvoimissakin käytössä oleva syväjohtaminen on keskeisessä asemassa tällä kurssilla ja muodostaa sen rungon. Jatkotason kurssina on Reserviläisjohtaja 2, joka keskittyy enemmän joukon johtamiseen kriisitilanteessa sekä toimintaympäristöön ja sen johtajalle aiheuttamiin vaatimuksiin omassa toiminnassaan. Koulutuspolun huipulla erikoistason kurssina on valtakunnallisena toteutettava johtamisen teemaseminaari, jossa valitun johtamiseen liittyvän aiheen alustajina toimivat eri alojen ammattilaiset. Näiden pohjalta tehdään pohdintoja kurssilaisten kesken erilaisia työtapoja käyttäen. Ensimmäinen teemaseminaari järjestettiin keväällä 2012 Kauhavalla. Sen aiheena oli ”Siviilikoulutus sotilasjohtamisessa – sotilaskoulutus siviilijohtamisessa”. Viime vuoden keväällä Tuusulassa järjestetyn toisen teemaseminaarin aiheena oli Valmentava johtaminen. Seuraava johtamisen teemaseminaari järjestetään Lahdessa 22. maaliskuuta. Koulutukselle riittää kysyntää Reserviläisjohtamisen koulutuksen tarpeen tärkeyttä kuvastanee omalta osaltaan myös puolustusvoimien osoittama kiinnostus. Puolustusvoimien tilauksesta toteutettu Reserviläisjohtaja 1 ja 2 -kursseja kohdennetuille reserviläisyksiköille, ja tuore puolustusvoimien oma Johtajan käsikirja sisältää hyvin paljon samaa asiaa, jota Reserviupseeriliitto on jo aikaisemmin rakentanut osaksi reserviläiskurssien sisältöä. Tämä on hyvä osoitus siitä, että kursseihin on sisällytetty oikeita asioita. Reserviupseeriliitto kannustaa jäseniään osallistumaan johtamiskursseille. Aiheen käsittely jatkuu kevään aikana seuraavissa numeroissa. Kirjoittaja on Reserviupseeriliiton koulutustoimikunnan puheenjohtaja. AJANKOHTAISTA - RES Reserviläinen 1/2014 7 Kertausharjoitusten tärkeyttä pidettävä esillä Vapaaehtoinen maanpuolustustyö paremmin huomioon PETTERI LöPPöNEN – Jokaisen reserviläisen pitää päästä kertaamaan viiden vuoden välein, toteaa puheenjohtaja Mikko Savola. yleisön maanpuolustusasenteisiin vaikuttaminen on edelleen keskeistä. Savolan mukaan kokonaan uutta on oikeastaan vain suoranainen sotilaskoulutus, joka tuli mahdolliseksi Neuvostoliiton hajoamisen myötä. Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta järjestetään nykyään julkisoikeudellisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) puitteissa. Reserviläisliitto on yksi MPK:n jäsenjärjestöistä ja perustajista. Liiton rooli on muutenkin erittäin merkittävä. – Tuoreen kouluttajatutkimuksen mukaan lähes puolet eli 47 prosenttia MPK:n kouluttajista tulee Reserviläisliiton riveistä, muistuttaa Savola. Vapaaehtoisuuden rooli kasvamassa Mervi Mäki-Neste yleinen asevelvollisuus on edullinen se- kä tehokas tapa tuottaa puolustusvoimille osaavat ja motivoituneet sodan ajan joukot. Näistä joukoista yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä. Järjestelmä vaatii tuekseen mittavaa kertausharjoituskoulutusta. – Kertausharjoitusten määrä on romahtanut. Viime vuoden aikana puolustusvoimat on pystynyt järjestämään kertausharjoituksia vain noin 5 000 reserviläiselle, kun tarve olisi ainakin 4–5-kertainen, laskee Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola. Vähäisen kertausharjoituskoulutuksen takia entistä harvemmalla reserviläisellä on mahdollisuus ylennykseen. Savolan mielestä ylennysten normistoa Kouluttajista lähes joka toinen tulisi tarkastella uudelleen. Tämä työ on- RES:sta kin vireillä. Vapaaehtoisella maanpuolustus– Puolustusvoimien ylentyöllä on aina ollut oma roonysnormeja suunnitellaan linsa sodan ajan joukkomuutettavaksi niin, että jen kenttäkelpoisuuden reserviläisen aktiiviylläpidossa. Tätä työnen ammunta- ja liitä on tehty ReserviTeemana kuntaharrastus voiläisliitossa pian kuuReservi – maandaan ottaa nykyistä den vuosikymmenen ajan. Perustoimintaparemmin huomipuolustuksemme oon sodan ajan sijoimuodot ovat vuosiperusta tuksista ja ylennyksiskymmenten saatostä päätettäessä. Nytsa pysyneet pitkälti sahän tätä jossain määrin moina. jo tapahtuu, mutta käytän– Meillä ammutaan, nöt vaihtelevat erittäin paljon. harrastetaan liikuntaa ja urSavola muistuttaa, että ylennykheilua, järjestetään erilaista koulutussen tulee aina olla sotilaallisista taidois- ta sekä paljon muuta maanpuolustukta ja koulutuksesta ansaittu arvonnousu. seen liittyvää toimintaa. Myös suuren Jatkossa omaehtoisen toiminnan ja koulutuksen rooli vain kasvaa. Paikallispuolustuksen osaksi perustetaan kymmenkunta paikallispataljoonaa, jotka kootaan mahdollisuuksien mukaan vapaehtoisista reserviläisistä. Reserviläisliiton ja sen piirien sekä yhdistysten tehtävänä on tukea paikallispataljoonia muun muassa tiedotukseen ja rekrytointiin liittyen. Näin liitto saa nykyistä virallisemman roolin osana puolustusjärjestelmäämme. Savola muistuttaa kuitenkin, että omaehtoinen toiminta ja koulutus eivät voi korvata kertausharjoituskoulutusta. Kertausharjoitusten tärkeyttä on pidettävä jatkuvasti esillä. – Jokaisen reserviläisen pitää mielestäni päästä kertaamaan viiden vuoden välein, toteaa Savola. Tässä hengessä Reserviläisliiton kuluvan vuoden teemana on Reservi – maanpuolustuksemme perusta. MITEN ON? Mitä ylentäminen sinulle merkitsee? Maaret Väkinen Kysyimme 5. joulukuuta Helsingin ylennystilaisuudessa, mitä ylentäminen merkitsee reserviläisille. Matti Lehtimäki, 59 majuri res Viestiupseeriyhdistys – Isä oli sotaveteraani ja tämä on se vähä, mitä minä voin maanpuolustuksen eteen tehdä. Olen toiminut huoltovarmuusja kriisinhallintasioiden parissa ICT-alalla, eli tietokoneen ääressä olen tehnyt suurimman osan maanpuolustustyöstä. Se on ollut hyvin helppoa verrattuna siihen, mitä isä teki. – Kuulun myös Viestiupseeriyhdistykseen, jossa olen toiminut yhdistyksen hallituksessa viimeiset neljä vuotta. Sarita Schröder, 29 luutnantti res Tapiolan reserviupseerit – On todella hienoa saada ylennys. Kotiuduin viisi vuotta sitten ja olen siitä saakka käynyt säännöllisesti kerran pari vuodessa vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa. – Ylennys on hieno huomionosoitus siitä, että olen jaksanut käydä kertaamassa. Lisäksi olen ollut lyhyen aikaa myös Puolustusvoimilla töissä. Ylennys on ikään kuin kiitos siitä, että olen mukana toiminnassa. Ari Sihvola, 44 ylikersantti res Akateeminen maanpuolustusyhdistys – Tämä ylentäminen on tietynlainen virstanpylväs, osoitus kaikesta siitä osaamisesta ja kokemuksesta, joita vaaditaan sijoituksesta vaativampaan tehtävään. – Toimin aktiivisesti vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa, lähinnä pioneeriaselajissa. Erityisesti vuosittaisessa pioneeri- ja suojelujotoksessa olen mielelläni toimitsijana. 8 AJANKOHTAISTA Sotilaspalvelus ei innosta saksalaisnuoria Reserviläinen selvitti: Bundeswehr ajautumassa vaikeuksiin asevelvollisuudesta luopumisen jälkeen PERttI RönKKö Pertti Rönkkö on korvannut Saksassa pakollisen asepalveluksen vuodesta 2011 lähtien. Bundeswehr on ajautumassa vaikeuksiin, sillä sotilaspalvelus kiinnostaa nuoria paljon vähemmän kuin mitä armeijaa uudistettaessa arvioitiin. Bundeswehrin 192 000 sotilaasta vapaaehtoisia on noin 11 000. Tavoitteena oli 15 000 vapaaehtoista. Huhtikuussa 2013 palvelukseen astui enää 615 miestä ja naista. Puolustusministeriön mukaan kysymys on alkuvaiheen vaikeuksista. Arvostelijat sanovat, että ministeriössä yritetään kaunistella asiaa. Kiinnostusta eivät ole lisänneet edes värväyskampanjat, joihin Bundeswehr on käyttänyt yli 29 miljoonaa euroa. Saksan armeijan henkilökunnan etuja valvovan BundeswehrVerbandin tiedotuspäällikön Jan Meyerin mukaan ongelmaa kärjistää keskeyttäneiden suuri määrä. Joka neljäs vapaaehtoinen keskeyttää puolivuotisen koeajan aikana. Syyksi ilmoitettiin useimmiten ulkopuolelta tullut työtarjous tai perheongelmat. – Uudistus toteutettiin liian nopeasti ja huonolla konseptilla. Armeijaa uhkaavat pysyvät vauriot, ellei ongelmiin puututa nopeasti, Jan Meyer sanoo. BundeswehrVerbandin mukaan takaisin ei ole kuitenkaan paluuta. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää sotilastyön houkuttelevuuden lisääminen muun muassa palkkaa nostamalla. Myös kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien piirissä ollaan huolissaan. Ratkaisuksi esitetään, että vapaaehtoisille annettaisiin etulyöntiasevapaaehtoinen palvelus ma ammatillisen jatkokoulutukseen ja korkeakoulupaikkaan. Vihreät, vasemmistopuolue Linke sekä opiskelijajärjestöt tyrmäävät ajatuksen. Saksan puolustusministeriön eläkkeellä olevan suunnittelupäällikön Hans Rühlen mukaan Bundeswehr voi ajautua tällä menolla tilanteeseen, että sen on värvättävä sellaista väkeä, jota se ei olisi kelpuuttanut missään tapauksessa aikaisemmin. Puolustusministeriöstä ei haluta kommentoida väitettä. Työntekijätkään eivät suosittele Chemnitzin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa Bundeswehrin omasta väestä ei suosittele lapsilleen palvelua armeijassa. Palkkaa ja työoloja pidetään huonoina. Monet valittavat myös arvostuksen puutetta. Kriittisestä suhtautumisesta armeijaan kertoo myös kahden saksalaiskoulun palkitseminen arvostetulla rauhanpalkinnolla, koska nämä olivat antaneet porttikiellon armeijasta ja turvallisuuspolitiikasta kertomaan tulleille Bundeswehrin upseereille. Oppitunnit sisältyivät hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan. BundeswehrVerbandin tiedotuspäällikkö Jan Meyer uskoo, että kielteiseen ilmapiiriin vaikuttaa myös saksalaisten yleinen univormukammo. Hän mainitsee esimerkkinä Berliinin, jossa sotilasasu herättää väkivaltaisia reaktiota vasemmistoautonomien suosimilla asuinalueilla. Bundeswehr on suositellut turvallisuussyistä sotilailleen siviiliasua myös Dresdenin pommitusten muistopäivänä, jolloin vasemmistoautonomit ovat erityisen aktiivisia. Bundeswehr on käyttänyt yli 29 miljoonaa euroa värväyskampanjoihin laihoin tuloksin. Vapaaehtoiseksi voi hakea 17-vuotiaana Pertti Rönkkö vapaaehtoisiksi Saksan armeijaan kelpaa- vat 18 vuotta täyttäneet ja oppivelvollisuutensa suorittaneet miehet ja naiset. Hakemuksen voi jättää jo 17-vuotiaana. Karsintakokeita ja kolmen kuukauden mittaista peruskoulutusvaihetta seuraa aselaji- ja tehtäväkohtainen erityiskoulutus, johon sisältyy valmistautuminen kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Molemmilla osapuolilla on oikeus purkaa sopimus ensimmäisen puolen vuoden aikana. Perusjaksolla maksettava 777 euron veroton kuukausipalkka nousee viimeisten kolmen kuukauden aikana 1 146 euroon. Lisäksi Bundeswehr maksaa joulu- ja kotiuttamisrahaa. Palvelusaika on 12–23 kuukautta. Yli 12 kuukautta palvelevilta vaaditaan kirjallinen suostumus ulkomaan komennuksille. Vaan kiinnostaako mahdollisuus nuoria? Lukion toista luokkaa käyvät 17-vuotiaat berliiniläiset Lukas Guigomis, Carla Körzel ja Isabella Bätz eivät voisi omien sanojensa mukaan edes kuvitella hakeutuvansa vapaaehtoisiksi Bundeswehriin. – Emme halua olla missään tekemisissä armeijan ja aseiden kanssa, nuoret kertovat. Vapaaehtoinen ”sosiaalinen vuosi” kotimaassa tai ulkomailla voisi tulla sen sijaan kysymykseen. PERttI RönKKö – Emme halua olla missään tekemisissä armeijan ja aseiden kanssa, kertovat berliiniläiset Lukas Guigomis, Carla Körzel ja Isabella Bätz. Reserviläinen 4/2012 Reserviläinen 1/2014 9 Sveitsiläiset tyrmäsivät ehdotuksen vapaaehtoisarmeijasta Presidentti Maurer: Maamme tarvitsee asevelvollisuusarmeijan reserveineen SchwEIzER ARMEE Sveitsin kansalaiset arvostavat puolustusvoimiaan ja haluavat säilyttää asevelvollisuuden. Myös naapurimaassa Itävallassa äänestettiin samoin tuloksin tammikuussa 2013. valla lisäisi vastaavasti kuluja muualla. – Modernia maailmaamme leimaavat yllätykset ja epätietoisuus. Tästä syystä maamme tarvitsee nopeasti liikekannalle pantavissa olevan asevelvollisuusarmeijan reserveineen, sanoi Sveitsin presidentti Ueli Maurer liittoneuvostossa käydyssä keskustelussa. Asepalvelusta pala kerrallaan Pertti Rönkkö sveitsissä järjestettiin viime syyskuussa kansanäänestys yleisestä asevelvollisuudesta. Siinä otettiin kantaa Sveitsi ilman armeijaa -kansalaisliikkeen esitykseen, jonka mukaan asevelvollisuusarmeija on lakkautettava ja korvattava vapaaehtoisarmeijalla. Esitystä vastusti 73 prosenttia äänestäneistä. Äänestämässä kävi 2,4 miljoonaa sveitsiläistä, mikä on 46 prosenttia äänioikeutetuista. Ennen äänestystä käydyssä lökunnasta ja asevelvollisista rakenyleistä asevelvollisuutta puotuvat puolustusvoimat. lustaneessa keskustelussa Kansalaisliike perusteli viitattiin Saksan ja mokampanjaansa sodanvasnien muiden valtioiden taisuuden ohella sääsArmeijasta kasvaviin vaikeuksiin töillä. löytää tarpeeksi päteAsepalveluksen kieltäytyville viä ja motivoituneita kannattajien mielestä 3 prosentin vapaaehtoisia. säästöt olisivat olleet Sveitsin parlamenkuitenkin näennäisiä, lisävero tin enemmistön musillä nykyisin armeijalkaan vapaaehtoisarmeile kuuluvan väestönsuoja ei kykenisi yhtä hyviin jelun ja turvallisuustehtäsuorituksiin kuin kantahenkivien järjestäminen uudella ta- Pinta-alaltaan vain hieman Etelä-Suomen lääniä suuremmassa, kahdeksan miljoonan asukkaan Sveitsissä armeijan miesvahvuus reserveineen on noin 200 000 henkilöä. Yleinen asevelvollisuus koskee 18–34-vuotiaita miehiä. Naiset pääsevät armeijaan vapaaehtoisina, ja heidän osuutensa sotilaista on noin tuhat henkeä. Suurin osa asevelvollisista suorittaa palveluksensa muutaman viikon jaksoissa työn tai opiskelun ohessa. Asetta säilytetään kotona. Kokonaispalvelusaika on miehistöön kuuluvilla 262 päivää. Armeijasta kieltäytyvien ja siihen kykenemättömien on maksettava kolmen prosentin suuruista lisäveroa. Baselissa kannatetaan asevelvollisuutta Pertti Rönkkö Mitä mieltä tavalliset sveitsiläiset ovat? Kysyimme asiaa Saksaan ja Ranskaan rajoittuvassa Baselin kaupungissa. Marta Wirth eläkeläinen Stefan Näff yritysjohtaja Marcel Lanz opiskelija – Minusta Sveitsissä pitää olla kansalaisten oma armeija. Äänestin asepalveluksen lakkauttamista vastaan. En ymmärrä ihmisiä, joiden mielestä asevelvollisuus olisi lopetettava. Se kuuluu tähän maahan. – Kannatan ammattiarmeijaa ja äänestin siksi asevelvollisuuden lakkauttamisen puolesta. Ainoa hyvä puoli armeijassa on sen mahdollinen apu katastrofitilanteissa sekä siviilipalvelus. Nykymenolla armeija on valmiudessa vain virka-aikana. – Olen ehdottomasti yleisen asevelvollisuuden ja asepalveluksen puolesta. Näinä kansainvälisesti levottomina aikoina Sveitsi tarvitsee armeijaansa ja siihen asevelvollisuuden kautta liittyvää puolustustahtoa ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. 10 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 1/2014 Arktinen sotilaskoulutus kiinnostaa ulkomaita Suomi hakee uskottavuutta kouluttamalla muita asevoimia talviolosuhteissa MirVa Brola Poron käsittely on yksi arktisen koulutuksen aiheista. Kuva Jääkäriprikaatin varusmiesten harjoituksesta maaliskuusta 2012. NäiTä harJoiTellaaN Ruuanhankinta Pohjoisessa ei ole infrastruktuuria. Koulutuksissa opetetaan perusasioita kalastuksesta tilapäisvälinein sekä ansametsästystä. Myös ruuan käsittelyä maasto-oloissa opetetaan. Esimerkiksi poroisännät opettavat poron käsittelyä ja teurastusta. STT, Kaarina Vainio taloudellinen ja poliittinen korostuminen on nostanut Suomen varteenotettavaksi koulutuspaikaksi, kun eri maiden asevoimat haluavat harjoitella hyisissä talvioloissa. Muiden muassa Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Ranska ja Sveitsi ovat olleet Puolustusvoimien mukaan kiinnostuneita koulutuksista. Osa maista on käynyt Lapissa viime vuosina noin 10–20 hengen ryhmissä. Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen mukaan koulutukset eivät maksa mitään, mutta ulkomaiset asevoimat kustantavat ylläpitoon liittyvät kulunsa itse. Puheloisen mukaan periaatteena on, että kunkin maan asevoimien kouluttajat kouluttavat omia sotilaitaan, ei kokonaisia komppanioita. Keskeinen koulutuspaikka on ollut Jääkäriprikaati Sodankylässä, jossa arktisen koulutuksen asiantuntija on everstiluutnantti Jukka Kotilehto. – Koulutuksilla näytetään Suomen arktisen alueen osaamista, jolla saadaan uskottavuutta ulkomailla. Tähän mennessä ulkomaisia koulutettuja on noin sata. Kansainvälisessä yhteistyössä saamme heiltä meitä hyödyttävää tietoa ja kokemusta, Kotilehto sanoo. tä arktisen alueen merkityksen kasvaessa monenkirjavat maat katsovat, että niillä pitää olla valmiuksia toimia kylmissä äärioloissa. Hänen mukaansa alueen ulkopuoliset maat vahvistavat omia intressejään sotilaallisella läsnäololla. Perimmäiset syyt auki – Globaalit, kaupasta elävät Niin Puolustusvoimissa kuin maat: Kiina, Etelä-Korea, Japuolustusministeriössä pani ovat kiinnostuneita kiinnostusta arktiseen alueesta, vaikka ne eivät ole arktisia maita. koulutukseen ei tie”Koulutuksilla detä tai niitä ei haluSalonius-Pasterta arvioida julkisuunakin mukaan Suomi näytetään dessa. kiinnostaa siksi, että Puolustusministäällä on laajoja kouSuomen teri Carl Haglund lutusalueita ja osataan osaamista” (r) tunnustaa arktisen toimia kovassa pakkakiinnostuksen kasvun, sessa. Samaa mieltä on mutta ei syitä. myös Jukka Kotilehto. – En halua arvioida eri – Täällä on avointa tuntumaiden kiinnostuksen syitä arkri- ja metsämaastoa, vesistöjä, paltiseen osaamiseen. Arktisen alueen mer- jon lunta ja pakkasta sekä vähän asutuskitys on nousussa, mikä luonnollisesti ta. Se on täysin erilaista kuin Sveitsissä heijastuu myös sotilaallisen kiinnostuk- ja Ranskassa, Kotilehto sanoo. sen kasvuna, Haglund vastaa. Esimerkiksi alppimaa Ranskalla tai Ulkopoliittisen instituutin tutkija Yhdysvalloilla Alaskassa olisi lunta ja Charly Salonius-Pasternak sanoo, et- pakkasta omastakin takaa. Majoitus Koulutuksissa rakennetaan majapaikkoja, talvella lumiluolia ja kesällä turvekammeja. Talvisodankäyntiin kuuluu myös poteron tekeminen lumesta. Lumipotero tehdään isosta kasasta lunta, joka tampataan tarvittavan suojavahvuuden saamiseksi. Lunta otetaan takaa ja tarvittaessa kannetaan kauempaa, jotta ei paljastuta viholliselle. Hiihtäminen Hiihtokoulutus on yksi opetettavista perusasioista, mutta kaikkien opetusta ei aloiteta perusteista. Esimerkiksi ranskalaiset ovat tottuneet hiihtämään Alpeilla. Harjoituksiin liitetään avannosta pelastautumista sukset jalassa. Parinkymmenen asteen pakkasessa ulkomaalaisia avantokoulutus yleensä jännittää, mutta siihen on oltu tyytyväisiä. Varustus ja kalusto Ulkomaalaiset tuovat mukanaan omaa varustusta suomalaisten arvioitavaksi. Osalla asevoimista on hienoja goretex-kenkiä, joilla ei tee mitään 35 asteen pakkasessa. Osa tuo myös omaa kalustoa. Esimerkiksi saksalaiset ovat useana vuonna harjoitelleet helikopterilla laskeutumista talvioloissa. Lähde: everstiluutnantti Jukka Kotilehto NÄKÖKULMA Reserviläinen 1/2014 Salpalinjan linnoitustyöt esillä Savonlinnassa Järvialueella linjasta tuli katkonainen ja linnoittaminen keskitettiin kapeikkoihin Jorma Hytönen savonlinnan maakuntamuseossa avautui loppuvuodesta Salpalinjan linnoitustöitä Etelä-Savossa esittelevä näyttely. Näyttely kertoo välirauhan aikana aloitetun uuden pääpuolustuslinjan rakentamisesta III ja IV armeijakunnan lohkoilla Puumalan, Sulkavan, Punkaharjun, Säämingin, Kerimäen ja Savonrannan kuntien alueella. Salpalinjan eteläosa on yhtenäinen, mutta Etelä-Savon järvialueella linjasta tuli katkonainen: linnoittaminen keskitettiin kapeikkoihin ja idästä johtavien teiden suuntaan. Erityisesti käytettiin linnoitus- ja sulkutykistöä kiinteistä asemista. Teräsbetonikorsujen paikat eivät juuri muuttuneet, mutta tykistön asemien muuttuminen oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Teräsbetonikorsujen suurimmat keskittymät ennätettiin valaa Puumalan kirkonkylään ja Kerimäen Raikuuseen. Näyttelyssä esille pääsevät niin betoni- kuin kivityötkin eikä kenttälinnoit- tamistakaan ole unohdettu. Näyttelytilaan on rekonstruoitu miehistötunnelin pääty, vitsamattoteline ja Kerimäen Raikuun teräsbetonikorsun numero 63 naamiomaalaus. Aikalaisesineitä ovat betoninen koekuutio sekä korsu- ja tunnelipiirustukset Kansallisarkistosta ja Itä-Suomen sotilasläänin esikunnasta. Näyttely on esillä 13.4.2014 saakka. Anne Väänänen/SAVonlinnAn MAAKuntAMuSeo Vitsamaton tekoa museon työnäytöksessä. Vitsamattoa käytettiin maahan kaivetun taisteluhaudan tukemiseen ja samalla säästettiin kalliimpia riukuja. 11 Ari Rautala Kirjoittaja on eversti evp, joka toimi Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkijana 31.12.2013 asti. Arktisella alueella militarisoinnin merkkejä Venäläiset asiantuntijat ovat esittäneet nipun omaa arktista aluettaan koskevia sotilaallisia uhkia. Heidän mukaansa uhat tulevat Yhdysvalloista. Haluan muistuttaa, että venäläiseen politiikkaan kuuluu vahva retoriikka, joka monessa tapauksessa on suunnattu vain sisäpoliittisiin tarpeisiin. Ei siis pidä heti säikähtää kovaa kielenkäyttöä. Uhkia ovat muun muassa strategisten pommikoneiden päivystyslennot, ydinsukellusveneiden partiointi, ohjuspuolustusjärjestelmä, Alaskan läheisyys ja informaatiosodankäynti. Viimeksi mainitun uhka on venäläisten mielestä jo nyt täyttä totta. Se tarkoittaa, että heistä annetaan maailmalla kuva, jonka mukaan he viis veisaavat vaikkapa alkuperäiskansoista tai ekologisista vaaroista. Miten sotilaallisia uhkia Venäjällä arvioidaan? Arktiselta alueelta laukaistuna Yhdysvaltojen risteilyohjukset ulottuvat parhaiten suureen osaan Venäjää. Niitä käytetään todennäköisesti aluksi ilman ydinkärkiä, jolloin Yhdysvaltojen oma ydinasepotentiaali säilyy koskemattomana. Ensi-iskun pitää onnistua kerralla – sitä ei voi uusia, Yhdysvaltojen merivoimien ryhmittyminen aluevesien tuntumaan poistaa yllätysmahdollisuuden ja merivoimat on samalla venäläisten asejärjestelmien ulottuvilla. Mikä voisi laukaista edellä kuvatun skenaarion? Ankara kiista mannerjalustan luonnonvarojen jaosta ja eri maiden merivoimien vastakkainasettelu. Jälkimmäinen tarkoittaa tilannetta, jossa esimerkiksi kauppalaivastoa suojataan omilla sota-aluksilla. Nyt Koillisväylä tai venäläisittäin pohjoinen merireitti on 5 000 kilometriä lyhyempi Euroopasta Aasiaan kuin purjehdittaessa Suezin kanavan kautta. Esimerkiksi merimatka Shanghaista Murmanskiin sujuisi 22 päivässä. Suezin kanavan kautta vastaavasti 42 päivää ja osin merirosvojen seassa. Venäjä valmistautuu suojaamaan kansalliset intressinsä arktisella alueella. Suunnitelmissa on kahden arktisen prikaatin perustaminen. Toinen niistä on nykyinen Petsamoon ryhmitetty 200. Moottoroitu jalkaväkiprikaati. Toinen prikaati ilmeisesti sijoitetaan Arkangeliin. On hyvin mahdollista, että arktisen alueen aseellinen voima ei jää kahteen prikaatiin. Tästä on olemassa vahvistamattomia tietoja. Muita toimenpiteitä ovat 10 pelastuskeskuksen (SAR) perustaminen, joiden yhteisvahvuus on noin 1 000 henkilöä. Niillä on ilmeisesti kaksoiskäyttö. Tällä tarkoitan sitä, että myös FSB perustaa pitkin rantaviivaa 20 rajavartioasemaa, joista puolet tukeutuu pelastuskeskuksiin. Asemat sirotellaan pitkin pohjoista rantaviivaa. Asemat ovat melko pieniä, vain 15–20 rajavartijaa kussakin. Keskimäärin kunkin rajavartioaseman vastuulla on 300 kilometriä rantaviivaa. Suunnitelmiin kuuluvat lisäksi liikkuvat tutka-asemat, joilla nähdään horisontin taakse. Tiedustelu- ja valvontalentokoneet päivystävät säännöllisesti, kuten myös sota-alukset, jäänsärkijät ja sukellusveneet. Tiedustelulennokkien käyttö on lähitulevaisuudessa hyvin todennäköistä. Lisäksi arktista aluetta varten suunnitellaan kahta pohjoisen olosuhteisiin soveltuvaa valvontasatelliittia (Arktika-M). Venäläisten sotilaallinen harjoitustoiminta on lisääntynyt alueella. Harjoitusmuotoja ovat esimerkiksi navigointi, ammunnat ja maihinnousut. Lähes kaikkien edellä kuvattujen toimenpiteiden pitäisi olla valmiina vuonna 2015. Venäläiset korostavat myös rauhanomaisia keinoja. Heidän mukaansa muut rantavaltiot (Norja, Tanska, Kanada ja Yhdysvallat) eivät muodosta Venäjälle sotilaallista uhkaa, vaikka Venäjä on ainoa Natoon kuulumaton rantavaltio. Lisäksi venäläiset korostavat kansainvälistä yhteistyötä (sotilaallinen, ekologinen, merenkulku, ryöstökalastus, salakuljetus). Venäjä korostaa kansainvälisen normiston noudattamista ja YK:n tärkeyttä. Tämä on perinteinen vastaveto lännen harjoittamalle politiikalle, joka venäläisten mielestä on näissä suhteissa lipsunut. Militarisoinnin merkit ovat kuitenkin ilmassa. Mitä mieltä olet? Kirjoita meille palautetta: [email protected] 12 KALUSTO Erikoisalana ilmapuolustus Hollanti on historiallinen merivaltio. Vaikka maa on pieni, perinne elää. Sen todistivat Suomessa vierailleet fregatit. TEro TuominEn Evertsen Eteläsatamassa. Tero Tuominen nato-maa Hollanti pitää yllä kokoaan suurempaa laivastoa. Kaksi Helsingissä syksyllä käynyttä modernia fregattia ovat sellaista, mistä Suomessa ei nykybudjeteilla voi haaveillakaan. Hollannin Koninklijke Marinen neljä De Zeven Provinciën -luokan alusta on otettu käyttöön vuosina 2001–05. Ensimmäisen rakentaminen aloitettiin syyskuussa 1997. Saksalainen Sachsenluokka on pitkälti samanlainen järjestelmäeroja lukuun ottamatta. Hollantilaislaivoja on rakennettu neljä. Niistä Suomessa vierailivat Evertsen ja De Ruyter. Muut ovat De Zeven Provinciën ja Tromp. Fregatti-luokitus tuo mieleen taannoisen kotimaisen koululaivan Matti Kurjen. Sen 1 580 tonnin syväys poikkeaa merkittävästi samaan kategoriaan sijoitettujen hollantilaisalusten yli 6 000 tonnista. Katajanokan laitureihin kiinnittäneet fregatit hämmästyttivätkin ohikulkijoita suurella koollaan. Ne eivät sentään kilpailleet ruotsinlaivojen kanssa, mutta hallitsivat kuitenkin satamanäkymää. Ilmapuolustukseen erikoistuneet alukset lähentelevätkin pituudeltaan samaa luokkaa kuin toisen maailmansodan risteilijät. Tutkaheijastusta vähentävästi stealth-muotoiltujen alusten kansirakennelmat ovat laatikkomaisen massiivisia. Alusten muutkin herätteet on pyritty minimoimaan. Lisäksi niissä on monipuolinen omasuojajärjestelmä. Ilmapuolustus- ja komentoalus Käyttäjän mukaan kyseessä on LCFluokka (Luchtverdedigings en commandofregat). Se tarkoittaa, että laivat voivat ilmapuolustuksen ohella toimia komentoaluksina. Tätä varten niillä on monipuoliset viestiyhteydet ja tilat, joihin johtoryhmä voidaan sijoittaa. Reserviläisen vieraillessa De Ruyterillä aluksen sisätiloissa ei saanut ottaa valokuvia. Mutta tila on kuin mikä tahansa nykyaikainen tilannekeskus: runsaasti tyhjää pöytätilaa kannettaville tietokoneille ja seinillä valkokankaat videotykeille. Aluksen varsinaisessa taistelunjohtokeskuksissa on puolestaan lukuisia kiinteillä näytöillä varustettuja konsoleja. Niillä seurataan SEWACO XI -taistelunjohtojärjestelmän tuottamaa tilannekuvaa ja ohjataan aluksen erilaisia asejärjestelmiä. Kaikki kriittiset toiminnot on kahdennettu. Esimerkiksi vauriontorjuntakeskuksesta löytyy pienempi, lähes komeromainen versio toisesta osasta alusta. Laatikkomainen rakenne mahdollistaa sen, että sota-alukseksi tilaa on runsaasti. Tämä on kuitenkin suhteellinen käsite, sillä jokainen kuutiometri on tehokkaasti hyödynnetty. Miehistön viihtyvyyteenkin on panostettu. Suomalaisalusten saunaa ei tietenkään löydy, mutta messissä on keskieurooppalaiseen tyyliin oluthana. Pääase piilossa kannen alla De Zeven Provinciën -luokan hihaässä ilmapuolustuksessa on Mk41 VLS -ohjustenlaukaisusiilosto (Vertical Launch System). Sen 40 siiloa on sijoitettu huomaamattomasti aluksen etukannen alle. VLS on käytössä myös esimerkiksi Yhdysvaltain merivoimien rungon muodostavilla Ticonderoga- ja Arleigh Burke -luokan aluksilla. Siiloihin voidaan tarpeen mukaan ladata erilaisia ohjuksia. Aluetorjuntaan tarkoitettu pääase on SM-2MR Standard III. Amerikkalaisvalmisteinen ohjus on laajalti käytössä. Ensimmäiset valmistuivat jo 60-luvun alkupuolella. Sittemmin Standardia on kehitet- ty erityisesti matalalla lentäviä kohteita vastaan. Uusimmat versiot soveltuvat myös nopeiden ballististen ohjusmaalien torjumiseen. Ase aiotaan pitää käytössä ainakin vuoteen 2035 asti. De Zeven Provinciënien siiloihin ladataan tyypillisesti 32 Standardia. Tulenjohtojärjestelmä mahdollistaa niiden lähes yhtäaikaisen laukaisun ja ohjaamisen maaleihinsa. Lähitorjuntaa varten aluksilla on 32 RIM-162 Evolved SeaSparrow -ohjusta. Alunperin ilmataisteluohjuksesta laivakäyttöön otettu tyyppi soveltuu nopeasti liikehtivien ääntä nopeampien maalien torjuntaan. Myös SeaSparrow on ollut käytössä 60-luvulta asti ja siitäkin on tehty useita kehitysversioita. Standardia pienempiä ohjuksia voidaan sijoittaa neljä kappaletta yhteen VLS-siiloon. Kaksi tutkajärjestelmää Alusluokan taistelunjohtojärjestelmä perustuu hollantilaisen Thalesin valmistamaan SMART-L-tutkaan. Sen suuri musta suorakaiteen muotoinen pyörivä antenni hallitsee alusten sivuprofiilia. Tutka havaitsee suuret ilmamaalit 400 kilometrin etäisyydeltä. ELR-kehitysversio (Extended Long Range) pidentää mittausetäisyyttä merkittävästi 13 Reserviläinen 1/2014 Tero Tuominen Tero Tuominen Tero Tuominen Ylh. Goalkeeper-lähitorjuntajärjestelmä fregatti evertsenin komentosillan päällä. Ylh. vas. smarT-l-tutkan antenni on musta suorakaide. Yksi aPar-tutkan neljästä kiinteästä pyöreästä antennista näkyy mastorakennelmassa. vas. vls-järjestelmässä on viisi kahdeksan ohjussiilon ryhmää. alh. vas. saksalainen sachsen-luokan alus laukaisee standard-ohjuksen. alh. nh90 nFh -helikopteri on tarkoitettu meritoimintaan. Tutka näkyy rungon alla. hollannin PuolusTusminisTeriö BunDeswehr ja soveltuu siten myös ballististen ohjusten maalittamiseen Standard-ohjuksille. Tulenjohtoa varten on niin ikään Thalesin valmistetta oleva APAR-tutka (Active Phased Array Radar). Sen neljä kiinteää ja elektronisesti suunnattavaa antennia on sijoitettu komentosillan takana olevaan tornimaiseen antennirakennelmaan. APAR mahdollistaa jopa 200 maalin seurannan. Sillä voidaan ohjata yhtä aikaa 32:ta ohjusta. Tutkaa voidaan käyttää myös tykkiaseiden tulenjohtoon pintamaaleja torjuttaessa. Lisäksi aluksissa on Sirius-infrapunasensori ja kaikumittain. Tykillä edelleen paikkansa Keulakannella on 127 millimetrin OtoBreda 127/54 Compact -tykki. Sen automaattisen latausjärjestelmän kaseteissa on valmiina 66 laukausta. Ase soveltuu käytettäväksi niin pinta- kuin ilmamaaleja vastaan. Aivan viime vaiheen lähitorjuntaa varten on vielä 30 millimetrin Thales Goalkeeper -automaattitykki. Se perustuu samaan seitsemänputkiseen GAU-8 Avenger Gatling -tykkiin, jota käytetään amerikkalaisessa A-10 Thunderbolt II -rynnäkkökoneessa. Kolmessa luokan aluksessa on yksi tykki helikopterihangaarin katolla. Evertsenissä on myös toinen samanlai- doille. Ne hakeutuvat itsenäisesti vedennen komentosillan päällä. alaiseen maaliin oman kaikumittaimenGoalkeeper seuraa alusta lähesty- sa avulla. vää merimaaliohjusta omilla tutkillaan. Perässä on tilava laskeutumiskansi Järjestelmä tekee uhka-arvion, valitsee NH Industries NH90 NFH -helikoptevaarallisimman maalin ja suuntaa siihen rille. Sitä varten on myös hangaari, johon ammusryöpyn. Tulinopeus on 70 kopteri saadaan suojaan säältä. laukausta sekunnissa. Suomessakin maavoiTorjunta-alue on mien käytössä olevan 1 500–300 metrin etäiNH90 TTH -kuljetussyydellä laivasta. Tuthelikopterin valvontaKriittiset ka seuraa myös Goaltutkalla varustettu mekeeperin omien alikaritoimintaversio NFH toiminnot on liiperiammusten len(Nato Frigate Helicoptorataa ja tarvittaester) soveltuu niin pinkahdennettu sa tarkentaa suuntatamaalien kuin vedenusta. Tavoitteena on räalaisten uhkien torjunjäyttää merimaaliohjuktaan. Sitä voidaan käyttää sen todennäköisesti panssatarvittaessa myös kuljetusroinnilla suojattu taistelulataus tehtäviin. riittävän etäällä aluksesta. Monipuolinen varustus Vaikka alusluokan päätehtävänä on ilmapuolustus, se soveltuu myös merimaalien ja vedenalaisten kohteiden torjuntaan. Pääaseeksi on yläkannelle sijoitettu kahdeksan RGM-84 Harpoon -merimaaliohjusta kahteen neljän laukaisuputken ryhmään. Sukellusveneiden torjuntaa varten on kaksi laukaisulaitetta Mk 46 -torpe- Vauhtia suihkuturbiineista De Zeven Provinciënien pääkoneina on kaksi Rolls-Royce Spey SM1C -suihkuturbiinia, jotka on koteloitu ääntä eristävästi. Kompaktit voimanlähteet tuottavat kumpikin 18,5 megawatin tehon. Lisäksi laivoilla on kaksi kompaktia Wärtsilä 16 V26 -dieselmoottoria (kumpikin 4,2 megawattia). Turbiinit ja dieselit on sijoitettu erillisiin konehuoneisiin. Ne pyörittävät aluksen kahta säätölapapotkuria. Suihkuturbiineista löytyy tehoa jopa 30 solmun nopeuksiin. Hitaammassa risteilyvauhdissa voidaan ajaa taloudellisemmin dieseleillä. Lisäksi sähköntuotantoa varten esimerkiksi satamassa oltaessa on neljä dieselgeneraattoria. De Zeven Provinciën -luoKKa Pituus 144 metriä Leveys 18,8 metriä Syväys 7 metriä Uppouma 6 050 tonnia Huippunopeus 30 solmua Miehistö 204 Rakentaja Royal Schelde, Flushingin telakka 14 HISTORIA Sallan rata ja Jäämeren tie Talvisodassa Stalin aikoi katkaista Suomen kahtia Sallan kohdalta. Jatkosodan tapahtumia hallitsi suurvaltojen taistelu Jäämeren alueen rikkauksista ja satamista. KuvaT: MaTTi LaTvaLa Entinen Salmijärven kylä lähellä Norjan rajaa. Kaunis kylä tunturilaaksossa kuului taannoin Suomineidon käsivarteen. Nykyään se on kaivosteollisuuden raiskaamana surullinen näky. Matti Latvala eversti evp Sampo Ahto johdatteli syksyllä asiantuntijana Aallon patteriston perinnetoimikunnan opintomatkalaisia sotateiden varsille Sallaan, Jäämeren tielle, Petsamoon ja Lapin sodan Tankavaaraan. Pohjoinen Jäämeri oli jo tuolloin suurvaltojen intresseissä. Salla osui armeijoiden hyökkäysurille sekä talvi- että jatkosodassa. Ennen talvisotaa Stalin laskeskeli, että sitä kautta hänen armeijansa pääsee pikamarssia Rovaniemelle ja edelleen Tornionjoelle, lähelle Ruotsin malmikenttiä. Jatkosodassa Hitleriä puolestaan houkutteli marssi Murmanskiin välirauhan aikana rakennettua Sallan rataa hyväksi käyttäen. Molemmat johtajat joutuivat pettymään laskelmissaan. Talvisodassa Sallan rintama kesti itäisen suurvallan hyökkäyksen. Jatkosodassa rinnallamme aseveljinä taistelivat saksalaiset sotilaat itärajoillamme. Erillisrauhan ehtona suomalaisten ja saksalaisten aseet jouduttiin Stalinin painostuksesta kääntämään toisiaan vastaan. Suomi oli Lapin sodassa jälleen yksin, nyt toista suurvaltaa vastaan. – Tämä kaikki oli vain käytävä läpi, Ahto sanoo. Talvisodassa rintama kesti tiluutnantti Ragnar Nordströmin sitSallan suunnalla ei osattu odottaa talvi- keän neuvottelun tuloksena Ruotsista sodan syttyessä neuvostojoukkojen iso- 2 000 kivääriä, 100 konekivääriä ja kahdeksan panssarintorjuntatykkiä. Olihan ja keskityksiä. – Ei odotettu pataljoonaa enempää, myös Ruotsin rajojen turvallisuus uhattuna. tulikin divisioona eli 12 pataljoonaa. Lisäksi Pelkosenniemen suunnalla Rintamavastuukin voitiin Sallan rinhyökkäsi toinenkin divisioona. Yhteen- tamalla uskoa 27.2.1940 ruotsalaisten vasä vihollisjoukkoja oli siis 24 pataljoo- paaehtoisten muodostamalle Frivilligkånaa Sallan lohkoilla. Suomella oli varaa renille talvisodan loppuun saakka. Heitä asettaa niitä vastaan vain yksi vahtuli kaikkiaan 8 000 miestä. Suomavennettu pataljoona. Siinä olilaiset tarvittiin kipeästi Viipuvat voimasuhteet. rinlahdelle. Neuvostojoukkojen Rajalle johtavan tien panssarein vahvistettu varteen on pystytetty hyökkäys Sallan suunkiitoksekRadan pohja on ruotsalaisille nalla alkoi heti talvisosi muistomerkki, johon edelleen selvästi kaatuneiden nimet on dan ensimmäisenä päivänä 30.11.1939. Heihakattu. näkyvissä kosti varustetut joukJatkosota komme joutuivat ankasaksalaisin voimin riin viivytystaisteluihin. Ne perääntyivät hallitusTalvisota jäi rauhanteossa ti Joutsijärvelle, jonne vihollisen Stalinin mielestä pahasti kesken, hyökkäys pysähtyi joulukuun puolivälis- koska läpimurto Tornionjoelle jäi tekesä. Neuvottelut avunsaannista ulkomail- mättä. Sallan itäpuolisko tosin joudutta vauhdittuivat. tiin luovuttamaan Neuvostoliitolle, mutVihollinen joutui vetäytymään tam- ta Stalin joutui pettymään raskaasti päämikuun puolivälissä Märkäjärvelle. Suo- tavoitteissaan. Jatkosuunnitelmat hän malaiset asettuivat puolustusasemiin pani heti ripeästi käytäntöön. Paikanselän alueelle. Talvisodan päätyttyä Stalin valmisJoulukuussa oli saatu jääkärievers- teli hyökkäystä Sallan kautta viiden di- visioonan voimin Suomeen. Moskovan rauhanteossa Suomi määrättiin rakentamaan sadan kilometrin mittainen Sallan rautatie Kemijärveltä Kelloselkään uudelle rajalle saakka. Neuvostoliitto puolestaan rakensi jatkoradan Alakurtin kautta itään Muurmannin rataan saakka. Yhteys saatiin valmiiksi juuri ennen jatkosotaa kesällä 1941. Stalin aikoi käyttää rataa joukkojensa siirtoihin tulevassa jatkokoitoksessa maamme valloittamiseksi. Toisin kävi. – Jatkosodan alusta alkaen rata palvelikin saksalaisjoukkoja, Ahto sanoo. Saksalaisten tavoitteena oli päästä rautatien kautta Muurmannin radalle. Hyökkäys pysähtyi kuitenkin Vermanjoelle. Metsämaastossa näkyy edelleen runsaasti sotaromua, kasvuston maahan sitomaa estelankaa, kuljetuskaluston jäänteitä ja kranaatinsirpaleita. Jatkosodan jälkeen venäläiset purkivat rakentamansa rautatien rajalta Alakurttiin saakka. Radan pohja on maastossa edelleen selvästi näkyvissä. Siitä itään päin rata on purkamatta. Rakennetaanko yhdysrata vielä uudelleen Alakurtista Suomen rajalle? Kysymys on viime aikoina noussut yhtenä vaihtoehtona keskusteluun. Rautatietä voitaisiin ehkä vielä tarvita tavarakuljetuksiin Suomen kautta Jää- Reserviläinen 1/2014 meren satamiin. Koillisväylä on ilmaston lämmetessä aukeamassa laivakuljetuksille. Nykyisin puhutaan rauhanomaisesti arktisesta ulottuvuudesta. Nikkeli ja satamat pääpontimina Jäämeren suunta kiinnosti suurvaltoja. Jo ennen talvisotaa Petsamossa oli brittiomaisuutta kaivosteollisuuden takia. Ehkä se teki myös Neuvostoliiton vaatimuksissaan varovaiseksi, koska talvisodan rauhanteossa Stalin suostui vetämään joukkonsa pois ”käsivarresta”. Suomalaisten sitkeä sissitoiminta oli pysäyttänyt vihollisen hyökkäyksen Nautsin tasalle. Jatkosodassa saksalaisen armeijakunnan komentaja kenraali Eduard Dietl sai Hitleriltä käskyn hyökätä Jäämeren rannan suunnassa Petsamosta Murmanskiin. Sinne piti suunnitelman mukaan hyökättämän myös Sallan ja Kantalahden kautta. Edellinen hyökkäys pysähtyi Litsa-joelle ja jälkimmäinen Verman-joelle. Stalin oli päättänyt, että Murmanskiin saksalaisia ei päästetä, koska satama oli tärkeä amerikkalaisen sotakaluston saannille. – Dietl näki yrityksen toivottomaksi, Ahto toteaa. Jäämeren tien varrella sekä saksalaiset ja venäläiset kärsivät suuria miestappioita, joista kertovat massiiviset muistomerkit Petsamossa ja Litsajoella. Suomalaisten tehtäväksi jäi lähinnä saksalaisten tekemien teiden ylläpito. Hitlerin suunnitelmissa oli ollut myös rautatien rakentaminen vankityövoimin Rovaniemeltä Petsamoon. Aluetta koko sodan ajan hallinnut suomalainen virkakoneisto ei ajatukselle kuitenkaan lämmennyt. Suomalaiset välttelivät muutenkin alistumista lii- aksi saksalaisten vaatimuksiin tai painostukseen. – Oli Suomen onni, että armeijamme pidättäytyi hyökkäämästä Muurmannin radalle Sorokkaan. Stalinille rata oli niin tärkeä, että yritys olisi tuomittu epäonnistumaan. Se olisi aiheuttanut vain suuria tappioita Suomen joukoille. Myös saksalaisilla oli suuria vaikeuksia pohjoisissa oloissa. – Liittosopimusta maidemme välillä ei ollut, Ahto muistutti. Tarvittiinko vielä Lapin sotakin? Erillisrauhassa syyskuussa 1944 Suomen ja Neuvostoliiton välillä ehtona oli, että suomalaiset ajavat saksalaisjoukot Lapista pois. Stalin halusi, että se tapahtuisi kunnolla sotimalla eikä vain näyttelemällä sotaa. Määräaikoja valvottiin. – Saksalaiset olisivat joka tapaukses- 15 sa vähitellen vetäytyneet Norjan puolelle, mutta suomalaisten oli määrä sotia. Saksalaisilla oli runsaasti ammuksia, sotakalustoa ja muonitustarpeita jäljellä. Suomalaisia odottivat saksalaisten hyvin varustetut asemat konetuliaseineen. Tankavaaran tunturimaisemissa juoksuhaudat ovat vieläkin avoimina nähtävissä. – Olisi ollut itsemurhaa rynnätä suoraan ylärinteeseen linnoitettuja asemia vastaan, Ahto näytti maastossa. Koukkailtiin sivustoilta käsin ja viivyteltiin miestappioita vältellen. Lapin sotaan saksalaisia vastaan ei suomalaisten motivaatio enää kunnolla riittänyt. – Se oli kuitenkin sodittava, koska velvollisuudentunto painoi. Huhtikuussa 1945 viimeiset saksalaiset olivat poistuneet Lapista Norjan puolelle. Sota loppui viimein. Käsky oli täytetty. Ylh. Suomeen ostettiin vuosina 1943–44 Saksasta 210 panssarintorjuntakanuunaa Kannaksen torjuntataisteluihin. Samanlaiset 75-milliset tykit olivat Lapin sodassa suomalaisia vastassa. Tykin kupeessa Simo Järvi ja Sampo Ahto. Vas. Ruotsalaisille vapaaehtoisille pystytetty Märkäjärven muistomerkki sillä paikalla, jossa he vastasivat asemista talvisodan loppuvaiheen ajan. Heistä kaatui Sallan lohkolla 33 miestä. Alh. vas. Vermajoen rantametsikössä voi vielä sotkeutua ruostuneisiin estelankoihin. Saksalaisten eteneminen itää kohti pysähtyi venäläisten vahvasti linnoittamiin asemiin vuoden 1941 lopussa. Alh. Tankavaaran rinteillä ammottaa edelleen avoimina saksalaisten taisteluasemia. Ne olivat olleet syksyllä 1944 vahvasti konetuliasein varustettuja. Ampumasuunta etelää kohti. HeiKKi LiNTALA 16 REPORTAASI Pioneeriosaston partio Huippuvuorilla Miten normaalikuntoinen reserviläinen pärjää arktisella alueella jääkarhuvaaran alaisena? Kolme helsinkiläistä reserviupseeria kokeili. Kuvat: JuKKa Rusilan KotialbuMi Ensimmäisen päivän jylhiä maisemia. Jukka Rusila kohti Huippuvuoria. Vasemmalla näkyy vain merta, oikealla vuorenrinne. Golf-virran vaikutuksesta lännessä, jossa pääkaupunki Longyearbyen sijaitsee, on vähemmän jäätiköitä. Maasto on kivikkoista ja karua. Saarilla ei kasva mitään kymmentä senttiä korkeampaa. Matkamme aikaan elokuussa odotettavissa oli lämpötilan vaihtelua nollan molemmin puolin. Kävi kuitenkin tuuri, sillä lämpöä oli plus kymmenen asteen tienoilla. Aurinko ei matkan ajankohtana laskenut ollenkaan. Longyearbyenissä majoituimme tellentokone laskukiidossa tassa leirintäalueella aivan lentokentän vieressä. Ensimmäisenä päivänä vuokrasimme kiväärin, joka on välttämättömyys liikuttaessa kylän ulkopuolella. Viimeisin jääkarhun tappama ihminen oli brittiläinen koululainen pari vuotta sitten. Aseita vuokraa ja myy paikallinen urheiluvälineliike. Päädyimme Ruger .308 -kivääriin, jonka mukaan tuli 10 patruunaa (maksu kulutuksen mukaan). Kohdistusta varten ostimme lisäksi 20 patruunaa ja saimme ohjeet mennä vanhan kaivoksen luo ampumaradalle. Rata toimi itsepalveluperiaatteella: punalippu salkoon ja ampumaan, lähtiessä lippu alas ja vapaaehtoinen maksu kassaan. Yhtä aikaa kanssamme ra- dalla oli kaksi saksalaista, jotka eivät olleet ennen ampuneet kiväärillä. Pidimme heille pikakoulutuksen, jonka tulokset olivat hyviä. Suomalainen reserviläinen pystyy siis kouluttamaan aloittelijastakin ampujan, kun asevelvollisuusarmeijansa alas ajaneesta maasta ei löydy enää perusampumataitoisia. Vaihtelevaa maastoa Teimme kolmena päivänä koko päivän vaelluksen Longyearbyenin lähimaastoissa. Samalla tuli testattua puolustusvoimien uuden taistelutavan mukainen kolmen hengen partion toiminta. Tähystyssuunnista oli sovittava, sillä jääkarhu juoksee noin 60 kilometriä tunnissa ja voi äkäisenä tai nälkäisenä käydä varoittamatta kimppuun. Kivääriä kannoimme vuorotellen. Ruokatauoilla yksi oli koko ajan tähystämässä aseen kanssa. Rannan lähellä ei kannattanut ruokailla, koska ne ovat luontaisia kulkureittejä jääkarhuille. Myöskään teltassa ei kannata ruokia laitella. Ensimmäisenä päivänä kapusimme noin 500 metriä korkealle tasanteelle, jossa oli kymmeniä isohkoja palloantenneja. Sieltä näkyi kilometrin korkeuteen kurottava Nordenskiöldtoppen. Huippuvuorilla korkeuserot konkretisoituvat, koska yleinen maanpinta on lähes merenpinnan tasossa. Toisena vaelluspäivänä kapusimme Reserviläinen 1/2014 17 Ylh. paluu leirintäalueelle päivän vaellukselta. vas. ylh. kapteeniluutnantti res mikael tötterman ja kapteenit res pekka Suorsa ja Jukka rusila aventdalissa. vas. alh. vladimir Lenin katselee Nordenskiöld-jäätikköä pyramidenin keskusaukiolla. alh. 500 metrin nousun jälkeen nimet kirjoihin todisteeksi huipulla käymisestä. hieman korkeammalle huipulle, josta avautui upeat näkymät. Harjanne oli sen verran kapea ja tuuli kova, että ”neliveto” olisi ollut houkuttelevin etenemismuoto. Reitti ylös oli melko helppokulkuinen, joskin jyrkkä. Hankalin osuus oli jäätikön sulamisvesistä muodostuneen vuolaan puron ylittäminen. Alas päätimme tulla vuoren toista seinämää pitkin. Reitti kulki sulamisvesien kovertamien kanjonien lomassa ja alaosassa osin jäätikön päällä. Jäätikön alla virtaavat sulamisvedet olivat sulattaneet jäätikköön onkaloita ja lisäksi jään pinta oli vino ja liukas. Tässä vaiheessa alkoi hieman hirvittää, pettäisikö jää alta. Teimme yhdessä päätöksen kääntyä ja kulkea tuloreittiä takaisin, vaikka se tästä kohdasta olikin tuplasti pidempi kuin jäätikön kautta. Joukon johtajan on kyettävä väsyneenäkin oikeisiin päätöksiin. Kolmas vaellusretki suuntautui Aventdaliin, alavaan laaksoon, jossa maasto poikkesi täysin edellisistä. Laaksoon laski useita puroja, joissa oli polveen asti vettä. Sää oli kirkas ja näkemää useiden kilometrien päähän. Suomalaiseen metsäiseen ja pienipiirteiseen maastoon nähden ero oli iso. Toisaalta mahdollisen jääkarhunkin olisi nähnyt riittävän etäältä. Näimme kuitenkin vain poroja ja hanhia sekä muita lintuja. Kaupunki on varsinainen kommunismin ulkomuseo: Pääaukion päässä on edelleen pystyssä Lenin-patsas – tiettävästi maailman pohjoisin. Kaupungissa on myös urheilupalatsi, kirurginen saiHylätty kaivoskaupunki raala, KGB:n talo ja kulttuuritalo. Vaelluspäivien välissä teimme laivaretPaluumatkalla laiva koukkasi kohken Pyramideniin, joka on hylätty kaiti merenlahtea, jossa rantavedessä talvoskaupunki Longyearbyenistä lusteli urosjääkarhu. Laivat eipohjoiseen. Sinne tehdään kovät saa mennä 500:aa metko päivän laivaristeilyjä noin riä lähemmäs jääkarhujoka toinen päivä. Nimenja, joten kunnolliselle sä kaupunki on saanut kiikarille ja kameralJääkarhu sen vieressä olevasta le tuli käyttöä. voi käydä Laivamatkaan pyramidinmuotoisesta vuorenhuipusta. kuului vielä mereen varoittamatta Venäläiset louhivat työntyvään, A. E. siellä kivihiiltä 1940-luNordenskiöldin mukimppuun vun lopulta aina vuoteen kaan nimettyyn jäätik1992, jolloin kaivoksissa köön tutustuminen. Maisyttyi niin paha tulipalo, etsemat olivat niin upeat, että alkoi tehdä mieli hiihtovaeltei toimintaa kyetty jatkamaan. Enimmillään kaupungissa asui lähes lukselle jäätikön harjalle. 1 000 ihmistä, joista viimeiset muuttiKaikkiaan Huippuvuorten retken vat pois 1998. tavoite onnistui: suoritimme menesKaupunki oli pitkään tyhjillään ja tyksekkäästi elämyksellisen tiedusteluryöstelyn kohteena, kunnes sinne aletmatkan ja koko partio tuli ehjänä takaitiin tehdä turistimatkoja ja sitä myösin. Pahemmilta rakoilta ja hiertymiltätä kaupungissa asuu kymmenkunta ihkin vältyimme. Jääkarhuja näimme lämistä, lähinnä venäläisiä. hietäisyydeltä onneksi vain täytettyinä. NäiN matkaaN Varaa ajoissa lennot Oslon kautta Tromssaan, josta on vielä tunnin lento Huippuvuorille. Hanki sähköpostitse lupa aseenvuokraukseen paikalliselta kuvernööriltä. Täytä lomake ja liitä mukaan puhdas rikosrekisteriote. Valmistaudu muutoin kuin Lapin reissulle: mieti ruokailuja, tutki karttoja ja reittejä. Hyvät sisäänajetut jalkineet ovat erittäin tärkeät! Huippuvuoret Norjalle kuuluva saariryhmä Pohjoisella jäämerellä - sijaitsee Pohjois-Norjan ja pohjoisnavan puolivälissä - pinta-ala 62 160 neliökilometriä, suurin osa jäätiköiden peitossa - pääkaupunki Longyearbyen (1 500 asukasta) 18 LIIKUNTA Talviset maastot kutsuvat reserviläisiä Talven ja kevään aikana tarjolla runsaasti erilaisia liikuntatapahtumia Kai KoivisTo sia taitoja mittaavia tehtäviä reitin varrelle, kertoo jotoksen johtaja Veli-Matalkaneen vuoden reserviläisliikunta ti Kesälahti. käynnistyy helmikuun puolivälissä Var– Toki jotokselle voi osallistua myös sinais-Suomesta. Reserviläisurheiluliireippailun kannalta. Rastit ovat sellaiton ensimmäinen valtakunnallinen kisa sia, että kaikki pystyvät ne suorittamaan. käydään 15. helmikuuta Loimaalla, jossa Partion kooksi on määritelty kolkilpaillaan pistooliampumahiihdossa ja me henkeä, ja reitin kokonaispituudeksprinttiviestissä. si kertyy 35–40 kilometriä. Matkaan lähKilpailun johtaja Marko Silvander detään lauantaiaamuna Immolan vatoivottaa erityisesti nuoret ja uudet kiruskunnasta ja yö vietetään maastossa sailijat tervetulleiksi. omalla majoitteella. Sunnuntaina mat– Nuorempien sarjoihin jos ilmoitka jatkuu puolille päivin. tautuu, se on varma palkinto! Kesälahti kannustaa jotokselOsallistumista ei kannata pele myös niitä, joilla edelliseslätä vaikka ei olisi yhtään tä hiihtokerrasta on jo viekisakokemusta, se on parähtänyt tovi. ”Edettävä rasta kunnonkohotusta, – Edettävä matka on Silvander kannustaa. varsin kohtuullinen, ja matka Seuraavana päirasteja on muutaman vänä Alastarolla hiihkilometrin välein. Varon varsin masti se aika mukavasdellään talvikilpailu. kohtuullinen” ti menee. Luvassa on monipuoSuksien omistaminenlinen kisa, jossa hiihdekaan ei ole kynnyskysymys, tään, ammutaan, paikannetaan sijaintia sekä määritesillä niitä voi lainata järjestätään kohdetta. Karttaa pitää seurata jiltä. koko ajan, kertoo kilpailun johtaja Kalevi Suvila. Keväthangille Ouluun – Talvi on silloin parhaimmillaan ja Maaliskuun 22. päivä ehtii vielä keväisilreipas kilpailullinen urheilu piristää kaile hangille Ouluun, jossa pidetään ampukin puolin! Suvila tuumaa. mahiihtokilpailut Pohjois-Pohjanmaan Kilpailujen järjestäjinä toimivat reserviläis- ja reserviupseeripiirin sekä paikkakuntien reserviläis- ja reserviupOulun hiihtoseuran voimin. seeriyhdistykset. – Suorituspaikat ovat hyvässä kunnossa ja järjestelyissä on mukana kokeTalvijotos Imatralla neita konkareita ammunnanjohtajina ja Valtakunnallinen talvijotos on tänä tulospalvelussa, kertoo kilpailun johtavuonna saanut nimekseen Vuoksen voitja Timo Ronkainen. to ja se järjestetään 8.–9. maaliskuuta – Odotamme osallistujia varsinkin Etelä-Karjalassa Imatralla itärajan väKainuusta sekä etelästä, missä lumet littömässä läheisyydessä. ovat tuolloin jo vähissä. Jotoksen järjestelyvastuussa ovat Lue kilpailukutsut osoitteesta www. Imatran reserviupseerikerho ja reserresul.fi viläiset yhdessä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Etelä-Karjalan koulutusja tukiyksikön kanssa. Maaliskuun talvijotokselta kertyy myös – Jotos on kertausharjoitusrinnaskertausharjoituspäiviä. Kuva toissa teinen, ja pyrimme saamaan sotilaallivuoden jotokselta Niinisalosta. Mirva Brola Kilpailukalenterissa monipuolisesti hikoilua Tapahtumiin osallistujien määrä hienoisessa nousussa Mirva Brola reserviläisurheiluliiton valtakunnalliseen kilpailukalenteriin on tälle vuodelle koottu 25 liikuntatapahtumaa eri puolilta maata. Kisoista suosituin on perinneasekilpailu, joka järjestetään toukokuun lopulla Santahaminassa Helsingissä. – Perinneaseet vetävät satoja osallis- tujia, ja kerrankin kilpailu saatiin pääkaupunkiseudulle, iloitsee Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen. Haasteitakin on tulossa: puolustusvoimat tukee kilpailua tänä vuonna viimeistä kertaa. Vuonna 2015 sitä ei enää tueta, mutta kilpailu järjestetään joka tapauksessa, Tarkiainen lupaa. Puolustusvoimien ohjaus puree muutenkin: Reserviläisliiton ja Reser- viupseeriliiton ampumamestaruuskilpailut järjestään elokuussa viimeistä kertaa erillisinä tapahtumina. Ensi vuonna kisoja järjestään vain yksi, Tyrrissä Kymenlaaksossa. Muista vetovoimaisimmista tapahtumista talvijotos kisataan Imatralla maaliskuun alkupuolella ja syysjotos Nilsiässä syyskuun loppupuolella. Sovelletun reserviläisammunnan kisat käydään Säkylässä kesäkuun lopulla. Ampumasuunnistus järjestetään tänä vuonna viimeistä kertaa reserviläisten omana kisana. Ensi vuonna se pidetään yhdessä Sotilasurheiluliiton kisojen kanssa. Kokonaan uusina tapahtumina kalenteriin on otettu neljän päivän Nijmegen-marssi Hollannissa heinäkuussa ja Helsinki city marathon 16. elokuuta. Tapahtumat on suunnattu kovasta kestävyysliikunnasta kiinnostuneille. Reserviläinen 1/2014 19 Potkua toimintaan Reserviläisten kovaa leikkiä Etelä-Karjalan sotilasmarssilla osallistujat pääsevät ylittämään itsensä Jyri PETsola Etelä-Karjalan sotilasmarssia siivittää hyvä tunnelma marssin vaativuudesta huolimatta. Maalissa partiot saavat tuhdin aterian ja pääsevät savusaunaan. Maaret Väkinen etelä-karjalan sotilasmarssi on totista toimintaa vaativissa olosuhteissa. – Tämä ei ole päiväkerhon kevätretki. Tapahtuma palvelee aidosti kenttäkelpoisuutta, kehaisee tapahtuman ideoinut Jaska Petsola, Lauritsalan reserviläisten puheenjohtaja. Marssille osallistuja voi valita joko 43 kilometrin maantiemarssin tai maastomarssin, joka on saman mittainen – linnuntietä. Maastomarssi on vaativampi, sillä siihen kuuluu tehtävärasteja ja vastatoimintaa. Esimerkiksi vuonna 2013 tiedustelurastilla partioiden tehtävänä oli tiedustella mäki, joka oli hakupartioiden Osallistujia on ollut siitä lähtien viihallinnassa. Miinoitteet ja kaatosade lisäsivät yöllä suoritettavan tehtävän tisenkymmentä vuosittain. Vuonna vaikeutta. 2013 Sotavahinkosäätiö myönKokeneetkin osallissi Lauritsalan reserviläisille tujat käyvät äärirajoilla 2 000 euron tunnustusvuorokauden mittaisen palkinnon sotilasmarsmarssin aikana. sista. ”Tämä ei ole – Reserviläisille Tänä vuonna partipäiväkerhon on tarjottava todellioita seurataan ensimmäistä kertaa GPS-sasia haasteita, jotakin, kevätretki” joka provosoi. Uusia telliittien avulla. GPSmiehiä ei saada mukaan seurannan ansiosta partoimintaan saunailtoja järtiot saavat tarkat tiedot etenemisestään. Myös checkjestämällä, Petsola sanoo. pointien määrää on lisätty maanTapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010, kun Pet- tiemarssilla osallistujien toivomuksesta. sola päätti yhdessä ystävänsä kanssa jär- Näin partiot saavat kilpailun aikana reajestää fyysisesti raskaan, kilpailullisen listisen kuvan muiden partioiden etenemisestä. sotilasmarssin. Hieman yllättävää on, että osallistujat ovat toivoneet vesipisteiden määrän karsimista maastomarssilla. Tänä keväänä vettä on tarjolla ainoastaan huoltorastilla, mikä tekee marssista huomattavasti raskaamman. – Ihmiset haluavat nopeaa ja raakaa toimintaa. Tämä käy ilmi palautteesta, jota saamme, Petsola kertoo. Lauritsalan reserviläiset järjestää tapahtumaa itsenäisesti sponsoreiden ja yhteistyökumppanien kanssa. Yhdistys haluaa pitää tapahtumajärjestelyt omissa käsissään. – Tahdomme pitää tapahtuman riippumattomana. Määräämisvalta säilyy omalla yhdistyksellämme. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen alaisuudessa mukaan tulisi valtavasti byrokratiaa. Tapahtumaan voi koota joukkueen kuka tahansa aiheesta innostunut. – Ei tarvitse kuulua mihinkään järjestöön voidakseen osallistua. Oma fysiikka ja hulluus määräävät, miten marssilla pärjää. Tänä keväänä 25.–26. huhtikuuta järjestettävälle sotilasmarssille osallistuu myös Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, joka on tapahtuman suojelija. Jarva valmistautuu koitokseen erityisen harjoitusohjelman avulla. Missä yhdistyksesi on onnistunut? Kerro meille: [email protected] Kilpailukalenteri 2014 Kolmatta kertaa reserviläisten kisoina järjestettävä falling plates on kasvamaan päin ja siirtyy kahdeksi vuodeksi Mikkeliin Vesivehmaan jälkeen. Kaikkiaan Reserviläisurheiluliiton kisoihin osallistujien määrä on Tarkiaisen mukaan hienoisessa nousussa: vuonna 2013 osallistujia oli muutamia satoja enemmän kuin aiempina vuosina. Valtakunnallisiin kisoihin osallistuu vuosittain kahdesta kolmeen tuhatta eri ihmistä. 15.2. Pistooliampumahiihto, Varsinais-Suomi, Loimaa 16.2. Talvikilpailu, Varsinais-Suomi, Alastaro 8.–9.3. Talvijotos, Etelä-Karjala, Imatra 8.–9.3. Ilma-aseet, Uusimaa, Mäntsälä 22.3. Ampumahiihto, Pohjois-Pohjanmaa, Oulu 5.4. Reserviläispilkki, Kainuu, Hyrynsalmi 26.4. Ampumasuunnistus, Pirkanmaa, Sastamala 24.–25.5. Perinneaseet, Helsinki, Santahamina 7.6. Neliottelu, Kainuu, Kuhmo 8.6. Pistooliampumajuoksu, Kainuu, Kuhmo 27.–29.6. SRA-ampumamestaruus, Satakunta, Säkylä 15.–18.7. Nijmegen-marssi, Hollanti, Nijmegen UUSI 19.7. Palvelusammunnat, Päijät-Häme, Lahti 2.8. Reserviläisgolf, Varsinais-Suomi, Alastaro 9.8. Maastokilpailu, Pohjois-Karjala, Kontiolahti 16.8. Helsinki City Marathon, Helsinki UUSI 16.–17.8. RUL ampumamestaruuskisa, Kainuu, Kajaani 16.–17.8. RES ampumamestaruuskisa, Päijät-Häme, Lahti 14.–17.8. Häyhä TA-kilpailu, TA-Kilta, Rovajärvi 30.–31.8. Partiokilpailu, Varsinais-Suomi, Turku 6.9. Pystykorva SM-kilpailu, Keski-Suomi, Keuruu 13.–14.9. Meritaitokilpailu, Upinniemi 19.–21.9. Syysjotos, Pohjois-Savo, Nilsiä 4.10. Vakiokivääri, Päijät-Häme, Lahti 5.10. Falling Plates, Suur-Savo, Mikkeli 20 KOULUTUS Reserviläinen 1/2014 Maanpuolustuskoulutusta jo 20 vuotta MPK lunastanut paikkansa yhteiskunnan turvallisuuden lisääjänä Katrina Carlson Hallintopäällikkö Pertti ruotsalainen onnittelee MPK:n vuoden 2013 toimihenkilöksi valittua Kari Kilpeläistä. Katrina Carlson maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) juhlisti 20-vuotista taivaltaan Santahaminassa Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksella 14. joulukuuta. Paikalla oli parisensataa kutsuvierasta. Arvovaltaiset tervehdyksien tuojat kiittivät MPK:ta vapaaehtoisten isänmaallisten voimien kokoajana. Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Virtanen nosti esille tekojen merkityksen. Parhainkaan strategia ei toimi, jos ideoita ei pystytä tuomaan osaksi arkea. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot eli perusasiat, joiden jatkuminen on pystyttävä turvaamaan puolustusvoimien päämääriä ja tarjokaikissa olosuhteissa. Strategiassa mää- aa reserviläisille kanavan tuoda oman riteltyjen uhkien torjumiseksi ja tarvi- osaamisensa esille, Rannikko sanoi. taan koko yhteiskunnan panos, Virta– Koulutuksen valtakunnallinen vonen painotti. lyymi tekee vaikutuksen, ja kurssilais– MPK on merkittävä vapaaten palaute kertoo koulutuksen ehtoisorganisaatio, joka akmielekkyydestä. tivoi ja osallistaa kansalaiP u o l u s t u s vo i m i e n sia toimimaan yhteisen MPK:lta tilaaman kouturvallisuuden eteen. lutuksen laadun mittaa”Merkittävä miseen kiinnitetään tuPuolustusvoimien vapaaehtoistervehdyksen esittänyt levaisuudessa entistäkin pääesikunnan päällikenemmän huomiota, silorganisaatio” kö, vara-amiraali Juha lä puolustusvoimat kaaRannikko kiitti yhdisvailee yhdistykselle mertystä luotettavasta kumpkittävää roolia uudistuvassa panuudesta. paikallispuolustuksessa. – MPK:n työ jäsenjärjestöSisäministeriön edustaja, jensä koulutusorganisaationa tukee everstiluutnantti Sakari Kapulainen ku- vaili yhdistystä verkostoituvana, hallinnonalat ylittävänä neuvottelukumppanina, joka aidosti lisää kansalaisten varautumis- ja turvallisuusosaamista. – Yhdistys kouluttaa arkisiakin vaaratilanteita, kuten liikenneonnettomuuden kohtaamista, varten ja samalla kannustaa osallistujia yhteisöllisyyteen ja toisista välittämiseen. Maanpuolustuskoulutusyhdistys ei voisi toteuttaa koulutusta ilman asiantuntevaa henkilöstöä, osaavia kouluttajia ja toimintaan sitoutuneita tukihenkilöitä. Vuosipäivänä julkaistiin juhlavideo, jossa esitetään lämmin kiitos kaikille toimijoille. Juhlapäivänä palkittiin lisäksi ansioituneita ja pitkäaikaisia MPK:n toimijoita mitalein ja huomionosoituksin. laKi Muutti aseMaa seitsemän valtakunnallista maanpuolustusjärjestöä perusti Maanpuolustuskoulutus ry:n 14.12.1993 yhteiseksi koulutusorganisaatiokseen vuonna 2007 tuli laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, jonka myötä MPK:sta tuli julkisoikeudellinen yhdistys jäsenjärjestöjä nykyisin 14 puheenjohtaja Juha Korkeaoja ja varapuheenjohtaja Mikko Halkilahti Tunnistatko kaluston? osa 1: Panssarivaunuja puolustusvoimista KuVa1: PuolustusVoiMat KuVa3: PuolustusVoiMat / Merja HäMäläinen KuVa2: PuolustusVoiMat KuVa4: PuolustusVoiMat Mikko Virta jälkeen Reserviläisessä opetellaan tunnistamaan kalustoa. Sarjan ensimmäisessä osassa aloitetaan helpoimmasta päästä eli puolustusvoimien käytössä olevista panssarivaunuista. Vastaukset ovat sivulla 29. taktisten merkkien Reserviläinen 1/2014 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO Liitolle uudet varapuheenjohtajat SaKu Liehu Janne Kosonen helsingissä 14.12. kokoontunut liittoval- tuusto valitsi äänestyksen jälkeen liiton varapuheenjohtajiksi luutnantit Aaro Mäkelän Helsingistä ja Sampo Puoskarin Oulusta. Liittovaltuuston puheenjohtajana jatkaa majuri Jorma Kallio Lapualta. Liittovaltuuston uusi varapuheenjohtaja on majuri Markus Lassheikki Kirkkonummelta. Liiton johtotehtävät herättivät laajaa kiinnostusta. Liiton varapuheenjohtajuuksia tavoitteli neljä henkeä samoin kuin liittovaltuuston varapuheenjohtajankin pestiä. Nyt 1. varapuheenjohtajaksi valittu Aaro Mäkelä on toiminut kaksi aikaisempaa vuotta liiton 2. varapuheenjohtajana sekä taloustoimikunnan puheenjohtajana. Mäkelä on 30-vuotias AlmPartners Oy:n johtaja. Sampo Puoskari on 47-vuotias Tietomaan yhteistyökoordinaattori. Hän on toiminut Oulun reserviupseerikerhon puheenjohtajana ja on edelleen Pohjois-Pohjanmaan reserviupseeripiirin puheenjohtaja. Reserviupseeriliiton puheenjohtajana aloitti 1.1.2014 kapteeni Mikko Halkilahti Salosta. Hänet valittiin tehtäväänsä kolmivuotiskaudeksi 2014–16 marraskuussa Oulussa pidetyssä liittokokouksessa. Jorma Kallio valittiin jatkamaan liittovaltuuston puheenjohtajana yksimielisesti. Hän toimii Lapuan Kristilli- sen opiston talouspäällikkönä. Markus Lassheikki valittiin uutena liittovaltuutettuna heti valtuuston varapuheenjohtajaksi. Hän työskentelee kehitysjohtajana Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:ssa. Liittovaltuuston kokouksessa valittiin myös liittohallitus vuodelle 2014. Kahdestakymmenestä hallituksen jäsenestä kuusi on uusia tehtävässään. Liittovaltuuston kokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion tulevalle vuodelle liittohallituksen esittämässä muodossa. Liiton toiminnan painopisteet vuonna 2014 ovat toiminta- ja vänrikkipäivät, jäsenhankinta ja -huolto, ampumatoiminnan turvaaminen ja kehittäminen sekä liiton uuden strategian jalkauttaminen. Äänestys liittovaltuuston kokouksessa: Jukka Korhonen pudottaa lippunsa Mikko Ritakallion pitämään vaalikulhoon. Liittohallitus 2014 Puheenjohtaja kapt Mikko Halkilahti 1. varapuheenjohtaja ltn Aaro Mäkelä 2. varapuheenjohtaja ltn Sampo Puoskari Liittohallituksen uudet jäsenet: kapt Veli-Matti Kesälahti (Etelä-Karjala), ylil Janne Rahkonen (Lappi), ltn Antti Laalahti (ORUP), ylil Timo Uusimäki (Pohjois-Pohjanmaa), kapt Simo Jääskeläinen (Pohjois-Savo), ltn Peter Norrgård (Vaasa). Jatkavat jäsenet: maj Pertti Kokkonen (Etelä-Häme), maj Kari Ratavaara (Etelä-Pohjanmaa), maj Sakari Väliahde (Helsinki), kapt Martti Minkkinen (Kainuu), kapt Kimmo Tastula (Keski-Pohjanmaa), kapt Santeri Heinonen (Keski-Suomi), kapt Pasi Laari (Kymenlaakso), maj Jorma Suonio (Pirkanmaa), kapt Juha Rytkönen (Pohjois-Karjala), maj Juha Tarnanen (Päijät-Häme), ltn Pekka Elomaa (Satakunta), kapt Pentti Nuutilainen (Suur-Savo), ylil Jaripekka Turtiainen (Uusimaa), kapt Anssi Heikkilä (Varsinais-Suomi). 21 Reserviupseeriliiton kenttäkierros 2014 Liiton uusi puheenjohtaja Mikko Halkilahti tekee yhdessä liiton muun johdon kanssa alkaneena vuonna jokaiseen reserviupseeripiiriin ulottuvan kenttäkierroksen. Tarvittaessa kierrosta jatketaan vielä vuonna 2015. Vierailuun voi liittyä esitys esimerkiksi piirihallituksen tai piirin kokouksessa. Mahdollista on myös, että kenttäkierrokseen yhdistyy jotos, liikuntatapahtuma, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kurssi tai muu toiminnallinen tapahtuma. Reserviupseeripiirin ja -yhdistysten edustajien lisäksi kenttäkierroksen aikana tavataan aluetoimistojen sekä MPK:n ja muiden yhteistyötahojen edustajia. Liiton puolelta erityisaiheena ovat uusittu strategia (kolmivuotissuunnitelma) sekä puolustusvoimauudistukseen liittyvä reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittäminen. Kenttäkierroksen tapahtuma-ajankohdat sovitaan yhdessä piirien ja liiton kanssa. Pelikortit sotahistoriallisilla kuvilla Reserviupseeriliitto on teettänyt korkeatasoiset pelikortit, joissa kuvituksena on aitoja kuvia Mannerheimista ja hänen johtamistaan sodista. Korttipakka on saatavilla Inttistoresta. Pelikorttien kuvat on valittu huolella Sotamuseon ja Puolustusvoimien kuva-arkistoista. Aiheina korteissa ovat vapaussota (pata), talvisota (risti), jatkosodan hyökkäys- ja asemasotavaihe (hertta) sekä torjuntataistelut (ruutu). Jokaisessa kortissa on myös lyhyt teksti kuvasta. Korttien taustakuvana on RUL:n logo. Ainutlaatuinen korttipakka on ostettavissa Inttistoresta hintaan 9,50 euroa sekä postikulut: www.inttistore.fi/rul-pelikortit.html. Liiton kalvosinnapit ja solmioneula Suomen reserviupseerien tukisäätiön uusin myyntituote on korkeatasoiset Reserviupseeriliiton tunnuksella varustetut kalvosinnapit ja solmioneula tyylikkäässä samettipäällysteisessä lahjarasiassa. Paketin hinta on 50 euroa + toimituskulut ja se on tilattavissa liiton toimistosta ([email protected]). Säätiön toiminnasta, apurahoista ja myyntituotteista on saatavissa lisätietoa uusituilla nettisivuilla: www.rul.fi/tukisaatio/saation-myyntituotteet/. Vuoden maanpuolustusteko Salpalinjan vaalijoille Janne Kosonen on myöntänyt vuoden 2013 maanpuolustusteko-tunnustuspalkinnon Virolahden ja Miehikkälän reserviupseerikerholle. Perusteena on yhdistyksen ansiokas ja pitkäaikainen toiminta Salpalinjan tunnettuuden lisäämiseksi ja sitä kautta sotiemme veteraanien ja linnoittajaveteraanien työn esillä pitämiseksi ja kansalaisten maanpuolustustahdon kohottamiseksi. reserviupseeriliiton liittohallitus Kaksikymmentä kertaa johdolla perustettiin jo toisjärjestetyn Salpavaelluktakymmentä vuotta sitten sen järjestelytehtävät edelleen toimiva opasovat vain osa Virolahpankki Salpalinja-muden ja Miehikkälän reseoilla tapahtuvia opasPuolustuslinja serviupseerikerho toituksia varten. tutuksi rumintaa Salpalinjan hySyksyllä 2011 alkoi väksi. säännöllinen Salpalinkursseille Yhdistys on ollut akjan esittely RUK:n oppitiivisesti tukemassa Korlaille. Ensimmäinen linsumuseon toimintaa, järjaan tutustunut kurssi oli jestänyt opaskoulutusta sekä 239 Viima. Tämän jälkeen jokaiselta reserviupseerikurssilta kuuesitellyt Salpalinjaa Haminan Reserviupseerikoulun oppilaille. Kerhon tisensataa oppilasta on perehtynyt pai- kan päällä Salpalinjaan. Lukuisat tehtävät Salpalinjan ympärillä ovat tarjonneet mielekästä tekemistä kaikille Virolahden ja Miehikkälän reserviupseerikerhon jäsenille. Ilahduttavan paljon mukaan on saatu myös nuorempia toimijoita. Kerhon jäsenmäärä ei kuitenkaan yksin riitä kaikkien mainittujen tehtävien hoitamiseen. Työ Salpalinjan hyväksi onkin tehty tiiviissä yhteistyössä alueen muiden reserviupseeri- ja reserviläisyhdistysten sekä puolustusvoimien kanssa. 22 RESERVILÄISLIITTO Reserviläinen 1/2014 Pesälän muotokuva esille Helsingissä LAuri ELLiLä Kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälä muotokuviensa vierellä. Vuosikokous Lepaalla huhtikuussa Reserviläisliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään 12. huhtikuuta Lepaan kartanossa Hattulassa. Tilaisuuden yhteydessä on mahdollisuus osallistua liiton seuraavan strategian työstämiseen. RES 2020 -strategiaan liittyvä, workshop-tyyppinen tilaisuus järjestetään aamupäivällä ennen varsinaisen vuosikokouksen alkua. Vuosikokoustapahtuma on yksipäiväinen eikä siihen sisälly iltatilaisuutta. Lepaan kartanossa on kuitenkin mahdollisuus ruokailuun sekä edulliseen yöpymiseen kahden hengen huoneissa. Kokouksen järjestelyistä vastaa Hattula–Tyrvännön reserviläiset. Tarkemmat ilmoittautumisohjeet ja hinnat lisätään liiton www-sivuille tammikuun aikana. Jäsenrekisteri vaihtuu Mervi Mäki-Neste itsenäisyyspäivän alla Helsingissä järjes- tettiin perinteiseen tapaan Reserviläisliiton huomionosoitusten luovutustilaisuus. Ravintola Ostrobotnian juhlasalissa pidetyssä tilaisuudessa luovutettiin nelisenkymmentä ansioristiä ja -mitalia. Tilaisuus huipentui kunniapuheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Mikko Pesälän muotokuvan paljastukseen. Muotokuvan maalasi syksyn aikana kymenlaaksolainen muotokuvamaalari Signe Nenonen. Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin mukaan Pesälää hienosti kuvaava taulu on vaatimaton kiitos mittavasta työstä. – Pesälä toimi eduskunnan varapuhemiehenä tulleessaan puheenjohtajaksi. Hän oli ensimmäinen liiton johtoon valittu, erittäin korkean yhteiskunnallisen aseman omannut, tunnettu henkilö, sanoo Nyberg. Pesälä johti silloista Reservin aliupseerien liittoa vuodet 1988–94. Hänet on valittu vuoden reservinaliupseeriksi 1990 ja kutsuttu Reserviläisliiton kunniapuheenjohtajaksi 2011. Mikko Pesälällä oli merkittävä rooli liiton profiilin nostajana. Vielä 1980-luvulla moni suomalainen piti reserviläistoimintaa epäilyttävänä, jopa Pariisin rauhansopimuksen vastaisena toimintana. Tunnetun valtiomiehen tulo liiton johtoon muutti tämän. Valtion taloudellisen tuen piiriin Pesälällä oli tärkeä rooli myös liiton taloudessa. Reserviläisliiton peesissä myös Reserviupseeriliitto alkoi 1990-luvun alussa saada vuosittain merkittävää tukea puolustusministeriöstä. – Aloimme saada puheenjohtajakaudellani tukea valtion talousarviosta, ja tuki oli parhaimmillaan yli 100 000 euroa vuodessa per liitto, Pesälä laskee. Hänen puheenjohtajakaudellaan pohjustettiin liiton nimenmuutosta, ja 1995 järjestö avasi rivinsä myös muille kuin aliupseereille. Pesälä muistuttaa, ettei tämä toimintamalli ollut uusi. – Reservi on maanpuolustuksemme perusta. Maanpuolustustahto kasvoi vahvana jo Suomen ensimmäisinä itsenäisyyden vuosikymmeninä. Tuolloin maanpuolustusjärjestöjen toiminta ulottui lapsiin asti. Kaikki harjoittelivat pahimman varalle. Talvisodan syttymispäivänä 75 vuotta täyttänyt kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälä on edelleen mukana maanpuolustustyössä. Pesälä on kysytty puhujavieras piirien ja yhdistysten tilaisuuksissa. – Elän kotikonnuilla. Metsätöitä ja juhlapuheita, näin olen määritellyt elämäni kulun, Pesälä tuumii. Isompi muotokuva on sijoitettu Reserviläisliiton kokoustilaan. Pienemmän muotokuvan Pesälä sai muistoksi. Reserviläisjärjestöjen käytössä vuodesta 2008 ollut niin sanottu nettijäsenrekisteri on sulkeutunut jäseniltä. Liittojen yhdistykset ja piirit voivat hakea vuotta 2013 koskevia jäsentilastoja ja varainjakoraportteja järjestelmästä tammikuun loppuun saakka. Tämän jälkeen rekisterin käytöstä luovutaan kokonaan. Uusi jäsenrekisteri aukeaa tammikuussa osoitteessa www.maanpuolustusrekisteri.fi. Sitä käyttää jatkossa myös Maanpuolustuskiltojen liitto, joka samalla siirtyy keskitettyyn jäsenmaksulaskutukseen. Reserviläisliiton jäsenet saavat vuoden 2014 jäsenmaksulaskut näillä näkymin helmikuun alussa. Mikäli jäsenen osoite on liiton tiedossa, lähetetään ensimmäinen lasku sähköpostilla. Muut jäsenet saavat perinteiseen tapaan paperilaskun. Velvollisuus suoritettu -kampanja Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin. Vaikka puolustusratkaisumme nauttii enemmistön luottamusta, eivät kaikki suomalaiset näe asiaa näin. Asevelvollisuutta on viime kuukausina yritetty lakkauttaa kansalaisaloitteella. Reserviläisliitto haluaa tukea yleistä asevelvollisuutta Velvollisuus suoritettu -kampanjalla. Liiton jäsenet voivat osallistua kampanjaan hankkimalla miehistökokardia mukailevan pinssin. Sitä käyttämällä voi kertoa suorittaneensa asepalveluksen ja olevansa ylpeä siitä. Velvollisuus suoritettu -pinssin voi hankkia maksamalla jäsenmaksulaskun yhteydessä 10 euroa ylimääräistä. Pinssi on myynnissä myös liiton verkkokaupassa. Hankintaoikeus on varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneilla. Itsenäisyyspäivänä runsaasti huomionosoituksia Olli Nyberg Puolustusministeri Carl Haglund myönsi liittohallituksen esityksestä 6.12.2013 neljä Reserviläisliiton ansioristiä soljen kera ja 24 ansioristiä. Puhtaasti järjestöansioista liiton korkeimman huomionosoituksen saivat tällä kertaa liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Olli Nyberg Vantaalta, entinen liittohallituksen jäsen Raimo Ojala Tampereelta ja liiton aiempi varapu- heenjohtaja Esko Raskila Sasja Pirjo Jaakola Helsingistä, tamalasta. eduskunnan puolustusvaLisäksi ansioristi solliokunnan puheenjohtajen kera myönnettiin enja, kansanedustaja Justiselle puolustusminissi Niinistö NurmijärAnsioristejä 24, terille ja Naisten valveltä, Reserviläisliiton miusliiton puheenjohaiempi puheenjohtasoljen kera 4 tajalle Anneli Tainalle ja Markku Pakkanen Tampereelta. Kouvolasta sekä MaanReserviläisliiton anpuolustuskoulutusyhdissioristin saivat itsenäisyystyksen toiminnanjohtaja, päivänä muiden muassa Rintaprikaatikenraali Pekka Tuumaveteraaniliiton toiminnanjohtananen Jyväskylästä. Molemmat an- sioristit ovat asetuspohjaisia. Reserviläisliiton hallitus myönsi itsenäisyyspäivänä lisäksi 53 kultaista, 118 hopeista ja 134 pronssista ansiomitalia. Valtaosa mitaleista luovutettiin palkituille maakunnallisten reserviläispiirien ja paikallisten yhdistysten järjestämissä itsenäisyyspäivän tilaisuuksissa. Liiton oma luovutustilaisuus pidettiin 5.12.2013 Helsingissä. Katso täydellisempi lista sivulta 28. Hamina TTattoo attoo Military Music Festival 29.7.-2.8.2014 Reserviläinen 1/2014 23 Tähtäimessä Mikko Halkilahti Kirjoittaja on kapteeni res ja Suomen reserviupseeriliiton puheenjohtaja vuoden 2014 alusta. Katse eteenpäin Liput myynnissä nyt! International Military Music Festival Liput toimituskuluinee toimituskuluineen n ennakk ennakkoon oon 48,50€, por portilta tilta 53,50€.Alennetut liput Puolustusvoimien henkilöstölle ja maanpuolustuskiltojen jäsenille Lippukaupoista. www.haminatattoo.fi • www.facebook.com/Hamina.Tattoo.Finland KUNNIAMERKIT KUNTOON • Uudet nauhat ja merkkien asettelu oikeaan järjestykseen, ompelu • Pienoiskunniamerkkien, solkien ja kunniamerkkinappien myynti Puh. (09) 4785 0209 ja 4785 0207 Fax (09) 4785 0100 SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO RATAMESTARINKATU 9 C, 00520 HELSINKI VAIHDE (09) 478 500, S-posti: [email protected] www.sotainvalidit.fi Oulussa järjestettiin marraskuussa mahtava viiden maanpuolustusjärjestön yhteinen liittokokoustapahtuma. Järjestelyt toimivat, ja puitteet olivat kaikin puolin upeat. Kiitokset vielä kaikille järjestelyvastuussa olleille. Viikonloppu Oulussa oli allekirjoittaneelle erityisen mieleenpainuva ja ainutlaatuinen: on ollut suuri kunnia aloittaa vuoden alusta Suomen reserviupseeriliiton (RUL) puheenjohtajana. Haluan vielä kiittää kaikkia paikalla edustettuina olleita yhdistyksiä hienosta kokouksesta ja ennen kaikkea siitä äänimäärästä, joka osalleni kohdistui. Otan puheenjohtajan tehtävät vastaan innolla. On hienoa päästä toiminaan näköalapaikalle, josta avautuu näkymä koko maanpuolustuskenttään. Erityisesti odotan sitä, että pääsen tapaamaan kentällä toimivia ihmisiä ja vaihtamaan heidän kanssaan mielipiteitä reserviupseeriudesta ja maanpuolustuksesta. On aina ollut hienoa toimia tässä joukossa, jonka päämäärä on sama ja yhteinen sävel asioiden hoitamiseen on löytynyt helposti. Vaikka uusia ajatuksia liiton johtamisesta nouseekin mieleeni, on taustalla vahva perinteistä kumpuava velvoite; RUL on Suomen vanhin yhtäjaksoistesti toiminut reserviläisjärjestö. Minulle on nyt suotu kunnia toimia liittomme 12. puheenjohtajana sen merkittävän 83-vuotisen historian aikana. Tulen nöyränä vaalimaan tuota perintöä. Reserviupseeriliittoa on johdettu Mika Hannulan aikana hyvin, enkä näe tarvetta muuttaa radikaalisti liiton suuntaa. Lisäksi liittokokouksen hyväksymä kolmivuotissuunnitelma määrittelee pitkälti linjan, jonka mukaan liittoa johdetaan tulevan puheenjohtajakauteni aikana. Toki joitain linjauksia ja asioiden painotuksia tulen muuttamaan jo heti kauteni alussa. Viestintä on tärkeä elementti kaikessa toiminnassa ja koen, että liittomme osalta siinä on paljonkin parannettavaa. Sisäisessä viestinnässä meidän täytyy pystyä paremmin kertomaan jäsenkunnalle, mitä kaikkea liitto tekee ja missä olemme mukana. RUL toimii erittäin aktiivisesti eri osa-alueille, mutta koko jäsenkuntaa tämä viesti ei saavuta. Ulkoisen viestinnän osalta meidän tulee aktiivisesti seurata yleistä keskustelua maanpuolustuksesta ja maamme kokonaisturvallisuudesta ja ottaa asioihin kantaa aina, kun siihen näemme tarvetta. Sähköisen viestinnän puolella olemme muutaman viime vuoden aikana uudistaneet täysin nettisivumme ja rakentaneet sivujen yhteyteen toimivan linkityksen myös sosiaalisen median puolelle. Palikat ovat siis kunnossa, nyt on aika panostaa sisältöön. Vuorovaikutteisuutta kentän kanssa tulee myös kehittää. Tästä näkyvin tapahtuma on puheenjohtajakauteni ensimmäisen vuoden aikana toteutettava piirikierros. Kierrän liiton toimiston väen kanssa vuoden 2014 aikana kaikki liittomme piirit. Lisäksi tähän kiertueeseen olen asettanut tavoitteen, että ennen kierroksen saapumista alueelle otan henkilökohtaisen kontaktin eli puhelinsoiton kaikkiin piirin yhdistysten puheenjohtajiin. Haluan tällä tavalla saada kokonaiskuvan kentästä, jotta liitto pystyisi paremmin toimillaan palvelemaan kenttää. Edessämme on mielenkiintoisia aikoja. Puolustusvoimauudistuksen myötä SA-sijoitettujen määrä vähenee noin 120 000 taistelijalla, mutta samaan aikaan aktiivisille, oma-aloitteisille ja osaaville reserviläisille on tulossa tarjolle monipuolisia ja vaativiakin tehtäviä. Tästä voimme kiittää puolustusvoimia, joka on ennakkoluulottomasti lähtenyt kehittämään reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen käyttöä. Tässä suunnittelutyössä mukana on aktiivisesti ollut myös Reserviupseeriliitto. Nyt on siis aika asennoitua uudelleen ja aloittaa oman osaamisen markkinointi puolustusvoimille. Tähän on jo Etelä-Suomen sotilasläänin alueen reserviläisillä mahdollisuus. Uskon, että ensi vuoden aikana sama mahdollisuus tulee meille kaikille. 24 YKSI MEISTÄ Reserviläinen 1/2014 Miksi koulutat, Jussi Tuovinen? KUvAt: JArmo Seppälä Jussi tuovinen on luonut hyvän yhteishengen sotilaskoulutusosastoon ja saanut mpK:n toimintaan mukaan myös nuoria reserviläisiä. me muun muassa kohteensuojausta ja koulutimme vapaaehtoispohjalta myös omaa sodanajan joukkoamme, Tuovilapinlahden kunnan Varpaisjärvellä asunen kertoo. va Jussi Tuovinen toimii MaanpuolusTuovinen on myöhemmin osallistutuskoulutusyhdistyksen (MPK) Pohjoisnut myös kertausharjoituksiin, mutta Savon koulutus- ja tukiyksikön sotilaspääasiassa hän on kouluttanut MPK:n koulutusosaston johtajana. kursseilla ja puolustusvoimien Kurssien valmistelu ja vapaaehtoisissa harjoitukkouluttajana toimiminen sissa. Tuovinen on itse suoovat välillä kiireistä ja rankkaakin aikaa, mutrittanut muun muas”Se on ta kokonaisuutena ne sa RUK:n kouluttajasellaista arjen ovat hyvää vastapaikurssin, jalkaväen asenoa arjen työlle. lajikouluttajien kursisänmaallisuutta” sin, Tuovinen kotiuMPK:n valtakuntui varusmieskersanttinallisen harjoituksenna nyt vuodenvaihteessa johtajakurssin sekä molakkautetusta Pohjois-Karnia MPK:n muita kursseja. jalan prikaatista vuonna 1987. – Kouluttajan pitää oppia Innokas maanpuolustaja odotteli kerjatkuvasti uutta ja hänellä on oltatausharjoituskäskyjä, mutta turhaan. va halu edistää maanpuolustuksen asi– MPK:n kursseja alkoi olla 1990-luaa. Sotilaallisen koulutuksen tavoitteevun alkupuolella, ja innostuin mukaan. na on oltava hyvin koulutettu ja osaava Heti ensimmäisen kurssin jälkeen jäi insa-joukko, Tuovinen korostaa. to kytemään. Vähitellen olin kursseilPohjois-Savossa kouluttajina on akla ryhmänjohtajana, kun harjoittelimtiivista ja samanhenkistä porukkaa, ja Jarmo Seppälä – Kouluttajan pitää oppia jatkuvasti uutta ja hänellä on oltava halu edistää maanpuolustuksen asiaa, Jussi tuovinen korostaa. sellaista on myös kurssien koulutettavat. Toiminta on mielekästä: kouluttajilla ja osallistujilla on hyvä henki ja reipas huumorintaju. – Se on sellaista arjen isänmaallisuutta. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on elämäntapa ja pääharrastus ja jos aikaa jää, hiihtelen talvisin ja lenkkeilen ja ajelen moottoripyörällä kesäisin. Jussi Tuovisen näkyvä olemus, kuuluva ääni, kannustava toiminta ja perisavolainen huumori ovat tuttuja useilta, ellei jo suorastaan lukemattomilta, MPK:n kursseilta. Tuovisen osaaminen ja vuosien aktiivinen maanpuolustustyö sai ansaitsemaansa huomiota, kun hänen palkittiin valtakunnallisella Vuoden kouluttaja -tunnustuksella MPK:n 20-vuotisjuhlassa joulukuussa. Seuraavaksi Tuovinen on johtamassa ja järjestämässä yhdessä pohjoiskarjalaisten kollegojensa kanssa ase- ja taistelukoulutuksen kouluttajakoulutusta. Maaliskuussa on vuorossa MPK:n SavoKarjalan maanpuolustuspiirin yhteinen, perinteinen Umpihanki-harjoitus Ylä- myllyllä ja Sotinpurolla. Tuovisen mukaan reserviläisten haasteena on nyt maavoimien taistelutapa 2015:n uutuuksien omaksuminen, johon liittyvät myös uudistuneet asekäsittelyotteet. KUKA? Nimi Jussi Tuovinen Ikä 48 vuotta Sotilasarvo ylivääpeli res Ammatti maanviljelijä Paikkakunta Lapinlahti Yhdistys Lapinlahden reserviläiset ILTAVAPAA Reserviläinen 1/2014 Elämäni reservissä Heikki Munukka Kirjoittaja on reservin majuri ja koulutuspäällikkö Rakennusteollisuuden koulutuskeskuksessa. ”Kyllä varmasti tää vetelee!” 25 Muistatko vielä pompan? Mikko Virta m/57, jonka korvasi myöhemmin sarkainen kokeilupäällystakki m/65. jälkeen Suomessa Erinomainen taukotakki päätettiin uudistaa armeijan vaatetusta. Reservin vääpeli Leo Ruotsalainen Vuonna 1947 nimitetty virkapukutoimi- aloitti palveluksen Lappeenrannaskunta päätyi aiemman yksipukujärjestel- sa Uudenmaan rakuunapataljoonassa män sijaan kaksipukujärjestelmään. 1969. Pomppa jaettiin muiden varusteiVaruskuntapuvuksi jätettiin sodissa den mukana heti alokaskauden alussa. käytetty harmaa m/36. Kenttäpuku sen – Ensimmäinen muistoni pompasta sijaan kehitettiin kokonaan uudestaan on, kun ryhmänjohtaja neuvoi ja opasti käytännöllisyyden näkökulmasta. sen pakkaamista. Vasen hiha veKehitystyön tuloksena dettiin takin sisälle ja pompsyntyi ruskean vihertävä pa käärittiin tiukaksi pakekokeilukenttäpuku m/53. tiksi, joka laitettiin takissa Uudessa puvussa korolevaan huppuun, Ruotliikkeellä vattiin vanha kokopitkä salainen sanoo. ollessa takki oli päällystakki, mantteli, Käärön piti olla tiukpuolipitkällä kokeiluka, jotta se pysyi kasaskankea päällä sa. Ryhmänjohtaja testapäällystakilla m/53 eli pompalla. si käärön kestävyyttä heitPomppa valmistettiin tämällä sen lattiaan. Jokaimuovisivellystä kankaasta, josen pakkauksen piti läpäistä ka suojasi tuulelta ja sateelta. Taltesti. vella pomppaan kiinnitettiin erillinen pak– Pomppa oli mielestäni hyvä vaasu villavuori. Pomppaan kuului myös kau- tekappale. Siihen aikaan vaatteet olivat laliina, joka oli toisesta päästä huppumai- tarkoituksen mukaisia ja vahvoja. nen. Sitä voitiin käyttää samaan aikaan kyRuotsalainen muistaa vaaleanruskepärän suojuksena ja kaulaliinana. an pompan ainoan huonon ominaisuuPomppaa pyrittiin kenttäpukukokei- den olleen materiaalin jäykkyys. Liiklun aikana kehittämään niin, että se voisi keellä ollessa takki oli kankea päällä ja toimia niin loma- kuin kenttäpäällystak- kesällä tietenkin kuuma. kina sekä lisäksi sadetakkina. Kun vaati– Pomppaa käytettiin kaikissa maasmuksena oli myös soveltuvuus talvikäyt- toharjoituksissa. Kääritty takki kiinnitöön, päätettiin, että takin pitäisi olla sar- tettiin irtohihnoilla taisteluvyön takakaa ja ulottua polven alapuolelle. osaan, jossa se keikkui koko ajan mukaPompan jälkeen käyttöön tuli pitkäl- na. Se oli myös maastossa taukotakkina ti tuntemattomaksi jäänyt päällystakki erinomainen, Ruotsalainen lisää. toisen maailmansodan Pohjat omaan reserviläisyyteeni luotiin reippaaseen rakuunahenkeen varusmiesaikana Lappeenrannassa. Perusyksikön päällikkö, ratsumestari O. Härkönen kysyi: ”Haluatteko aliupseerikouluun?” Rakuuna H. Munukka vastasi: ”Herra ratsumestari, kyllä haluan.” Tapahtumat etenivät siten RUK-komennuksen ja silloisen lyhyen kokelasajan jälkeen siviiliin ja reserviin. Leima lyötiin passiin Mikkelin sotilaspiirissä ja sitten hiuksia kasvattamaan 70-luvun malliin. Johtaminen kuului parin kevyen kurssin kautta insinööriopintoihini. Työelämän siirtymien jälkeen tuli vastaan sitten jo jämäkämpääkin johtamisoppia. Työtehtävissä toimin ensimmäiset kymmenen vuotta erilaisissa esimiestehtävissä ja siinä sain kouliintua johtamiseen ihan konkretian tasolla. Uusi tilanne tuli eteen 90-luvun alun laman myötä. Hankkiuduin töihin koulutuksen maailmaan ja halusin lähteä pätevöitymään opettajaksi ja myöhemmin opetustoimen johtamisen tehtäviin. Oppijakollegat vitsailivat, että nyt saat sitten opiskella insinööristä ihmiseksi. Johtamiseen tämä toi huimasti uutta näkökulmaa, jota olen sitten päässyt soveltamaan myös reserviläisenä. Syväjohtaminen on ollut vahvasti viimeisimpänä valmennusmenetelmänä niin arjen työssä kuin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) harjoituksissakin. Kuulun ikäluokkaan, joka on saanut harjoitella reippaasti ihan oikeissa kertausharjoituksissa. Vuosien myötä tehtävät ovat vaihtuneet, ja uusiin tehtäviin olen saanut koulutusta. Harmissani olen nuorten ikäluokkien puolesta tämänhetkisestä tilanteesta, kun harjoituksia ei ole. Joukkojen kanssa harjoittelua ei millään pystytä kokonaan korvaamaan. Lähdin reserviläistoimintaan mukaan ammattiin valmistumisen jälkeen, kun isänmaan arvostus on kotona opittua. Siilinjärven reserviupseerikerho sitten äänesti minusta sihteerin. Sain kuitenkin pian siirrettyä mapit eteenpäin seuraajalleni ja jatkoin puheenjohtajana. Samainen polku johti aikanaan paikallisen piiriyhdistyksen puheenjohtajaksi ja sitä kautta Reserviupseeriliiton luottamustehtäviin savolaisedustajaksi. Aikansa kuitenkin kutakin. Luottamustehtävistä pitää osata luopua aikanaan. puolustusVoiMat MPK:n toiminnassa olen ollut mukana kouluttajana yhdistyksen alkumetreiltä lähtien. Koenkin tällä hetkellä tämän toiminnan hyvin mielekkääksi ja haluan olla jakamassa sitä tietoa ja osaamista, johon olen saanut koulutusta. Rakuunamarssin sanoin tässä voisi todeta: ”Kyllä varmasti tää vetelee!” Haluaisitko kirjoittaa tälle palstalle? Ota yhteyttä: [email protected] puolipitkä kokeilupäällystakki m/53 eli pomppa oli tarkoitettu sateelta ja tuulelta suojaavaksi joka sään takiksi. 26 ILTAVAPAA Reserviläinen 1/2014 Reserviläisen matkavinkki Brittiarmeijan jalanjäljillä Lontoon National Army Museum yllättää positiivisesti monipuolisuudellaan. KUVAT: MiKKO ViRTA Yksi iso sali on varattu pelkästään saarivaltion sotahistoriaan liittyville maalauksille. Esinekokoelman mielenkiintoisin helmi taas on Napoleonin lempihevosen luuranko. Pysyvien kokoelmien lisäksi museossa on erikoisnäyttelyitä, jotka kirjoitushetkellä käsittelevät muun muassa Korean sotaa 1950–53 ja brittisotilaiden kokemuksia Afganistanista 2000-luvulta. Mikko Virta valikoituu brittiläisen imperiumin pääkaupunki Lontoo, ei kierrettävistä nähtävyyksistä ole pulaa. Yksi vähemmän tunnettu, mutta erittäin mielenkiintoinen kohde löytyy vaatimattoman näköisestä rakennuksesta Chelsean hienostoasuinalueelta. Kyseessä on National Army Museum. Kuusikerroksinen museo tarjoaa kiertomatkan brittiarmeijan sotahistoriaan 1600-luvun puolivälistä nykypäivään. Museon sisältö on yhdistelmä perinteisiä lasivitriineitä infotauluineen, historiallisten hahmoja tarinoiden kera vahanukkeina, moderneja video- ja kuvaesityksiä sekä interaktiivisia pelejä ja leikkejä. Varsinkin viimeisimmät ovat museon parasta antia – erityisesti jos mukana kulkee perheen pienimpiä. jos matkakohteeksi Kokeile itse! Lapset ja vähän vanhemmatkin pääsevät esimerkiksi kokeilemaan fortuna-peleillä omia mahdollisuuksia selvitä hengissä läpi 1700-luvun sotilaskoulutuksesta ja taistelukentiltä. Todennäköisyydet eivät tuolloin olleet sotilaiden puolella. Piilukkokiväärin latausta taas voi harjoitella toiminto kerrallaan interaktiivisen opastuksen myötä. Kävijät pääsevät myös pukemaan päälleen eri aikakausien brittiarmeijan univormuja ja testaamaan, kuinka hyvin olisivat näkyneet niissä ruutisavun peittämillä taistelukentillä. Näyttelyhuoneita elävöittävät eri aikakausien sotilaita esittelevät tyylikkäät vahanuket. Jokaisen hahmon yhteydessä kerrotaan myös hänen tarinansa, jolloin sodan kuvan muutokseen pääsee tutustumaan ihan ruohonjuuritasolta. Museo kumoaa myös pinttyneitä myyttejä. Esimerkiksi brittien punaisia univormuja ei vastoin monien ennakkoluuloja oltu tarkoitettu peittämään omien haavoittuneiden veritahroja, vaan niiden ansiosta omat sotilaat oli helpompi erottaa taistelussa savun keskeltä. Toimiva kokonaisuus Sotamies Matthew Clay osallistui Waterloon taisteluun 1815. Ennen taistelun alkua hän oli ollut 36 tuntia syömättä, valvonut edellisen yön kaatosateessa ja uponnut vielä ryhmittyessä mutaiseen kaivantoon. Sodan jälkeen hän kirjoitti kirjan kokemuksistaan. MiTä jA MiSSä? National Army Museum löytyy Keski-Lontoosta rikkaiden suosimalta Chelsean asuinalueelta. Museo sijaitsee Royal Hospital Roadilla kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Sloane Squaren metroasemalta. Museoon on ilmainen sisäänpääsy ja se on avoinna kymmenestä puoli kuuteen. Ensimmäisen maailmansodan Sommen taistelu 1916 on suurin brittien koskaan käymä taistelu. Noin kuukauden kestäneessä taistelussa kuoli tai haavoittui yhteensä yli miljoona ihmistä. VERKOSSA TAPAHTUU Ohjesäännöt sähköisinä Mirva Brola millaisissa tilanteissa voin käyttää sotilaspukua? Mitä merkkejä siihen voi kiinnittää? Vedetäänkö lippaan hatun kanssa vai ilman? Kaikkiin näihin kysymyksiin saa vastauksen perehtymällä puolustusvoimien ohjesääntöihin, jotka ovat helposti luettavissa sähköisinä versioina. Ohjeistukset sijaitsevat pdf-muotoisina osoitteessa puolustusvoimat.fi Kokonaisuudessaan museo yllättää todella positiivisesti. Tieto on esitetty kiinnostavasti ja niin monipuolisesti, ettei kyllästymisen vaaraa ole. Saarivaltion armeija on vuosisatojen saatossa ollut niin monessa mukana, että materiaaliakin on kertynyt esiteltäväksi yllin kyllin. Vierailuun kannattaa varata vähintään pari tuntia aikaa – katsottavaa ja koettavaa kun riittää vaikka koko päiväksi. Nälkäkään ei pääse yllättämään, sillä museon yhteydessä olevassa kahvilasta saa niin lämmintä ruokaa kuin erilaisia sämpylöitä ja leivonnaisiakin. ja siellä etusivun aineistot-linkin takaa kohdassa ”ohjesäännöt ja ohjeet”. Sotilaspuvuista ja niiden kanssa käytettävistä kunniamerkeistä ohjeistetaan täsmällisesti mutta kuivakkaasti omissa normeissaan. Varusmiespalveluksesta tuttu Yleinen palvelusohjesääntö on sekin noudettavissa iltalukemiseksi. Mutta on sivulla käytännönläheisempääkin aineistoa: jotoksilla kävijää varmasti kiinnostaa esimerkiksi Sotilasmerkistö ja lyhenteet -teos, joka esittelee käytössä olevat taktiset merkit. Nykypäivän asepalveluksen oppeihin voi perehtyä sotilaan ja merisotilaan käsikirjojen avulla. Ase- ja ampumaharrastuksiin tukea on saatavilla kevytaseita, tarkka-ammuntaa ja rynnäkkökivääriä käsittelevistä käsikirjoista. Eränkävijää ja selviytymiskurssilaista kiinnostanee luonnonmuonaohje vuodelta 1985. Tiesitkö, että hyönteisistä voi syödä paahdettuina ainakin heinäsirkkoja, kaskaita ja koskikorennon toukkia? Kuusikerroksisen museon yhteydessä on kahvila ja matkamuistomyymälä. Lisätietoja netistä: www.nam.ac.uk/ ILTAVAPAA Reserviläinen 1/2014 Kirjat DVD:t Pelit Seppo Simola Mikko Virta Mikko Virta 27 Kenttäsairaalan kohtalo Konkreettista asevelihenkeä Ihmisten metsästystä Realistisin sotasimulaattori Se tiedetään, että legendaarisen maineen saavuttaneessa suomalaisten kaukopartioiskussa Petrovski Jamin huoltokeskukseen helmikuussa 1942 tuhoutui 2122. liikkuva kenttäsairaala, mutta lähes kaikesta muusta ollaan eri mieltä. Kirja kertoo eri osapuolten näkemykset ja jättää johtopäätökset lukijan tehtäväksi. Kenttäsairaala siirtyi kesällä 1941 peräti 18 kertaa suomalaisjoukkojen hyökkäyksen tieltä ennen sijoittumistaan Petrovski Jamiin Maaselän kannakselle Karhumäestä noin 70 kilometriä koilliseen, missä se tuhoutui helmikuussa 1942. Näkemysten ääripäät ovat, että siellä oli pelkkä kenttäsairaala eikä varsinaista huoltokeskusta tai että siellä ei ollut kenttäsairaalaa lainkaan, vaan pelkkä huoltokeskus. Teos kertoo kaukopartio-operaation yksittäistä taistelijaa ja tämän aseistusta myöden. Lisäksi se kertoo tuhotuksi tulleen kenttäsairaalan tarinan sekä valaisee venäläistä kenttälääkintää ja lääkintätaktiikkaa. Kirjoittajat ovat tehneet perusteellista arkistotyötä Suomessa ja Venäjällä etsiessään lukijoiden nähtäville sen, mitä löydettävissä on. Asevelimajoja rakensivat aluksi sodasta palanneet miehet kokoontumisja vapaa-ajanviettopaikoikseen. Majoilla saattoi myös käydä läpi rankkoja sotakokemuksia ja saada vertaistukea samat kohtalot kokeneilta. Tämä kirja kertoo monen majan syntyhistorian. Rakentajina ovat myöhemmin olleet muutkin maanpuolustusjärjestöt kuin veteraaniyhteisöt. Niinpä monella reserviläisjärjestöllä on maja kauniilla rantapaikalla. Vanhimmista majoista jotkut on jo myyty, kun alkuperäiset käyttäjät ovat siirtyneet tuonpuoleiseen, mutta joistakin on kasvanut vireitä toimintakeskuksia. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen teos asevelimajoista ja on puutteineenkin tervetullut lisä moniulotteiseen maanpuolustuskirjallisuuteen. Kirja olisi hyötynyt tiukemmasta toimittamisesta, koska lopputulos vaikuttaa varsin kotikutoiselta, eikä käytettävyyskään ole paras mahdollinen omintakeisen maakuntajaon ja hakemiston puuttumisen vuoksi. Teoksesta puuttuu aktiivikäytössä olevia majoja, joten tyhjentävä kartoitus se ei ole. Benjamin Ford (Robert De Niro) on eläkkeellä oleva Yhdysvaltainen armeijan eversti ja Bosnian sodan veteraani. Hän viettää rauhallisia eläkepäiviä Appalakkien vuoristossa metsän keskellä, kun serbi Emil Kovač (John Travolta), sotaveteraani hänkin, ilmestyy paikalle. Miehet ystävystyvät nopeasti ja lähtevät metsästämään hirviä. Pian käy ilmi, että Ford yritti sodan aikana teloittaa Kovačin, ja Kovač on tullut etsinyt hänet vain kostaakseen tämän. Seurauksena Kovač ja Ford metsästävät hirvien sijasta toisiaan. Mark Steven Johnsonin ohjaaman Killing seasonin parasta antia ovat päähenkilöiden roolisuoritukset. John Travoltan apinamainen naamakarvoitus ja ylitseampuvan slaavilainen aksentti ovat kuin aidolla serbillä. Myös muutamat poskettoman väkivaltaiset kohtaukset ja puujalkavitsit jaksavat naurattaa. Käsikirjoitus kuitenkin ontuu pahasti, eikä kokonaisuus kanna hyvistä lähtökohdista huolimatta loppuun asti. Asevelimajat Erkki Aaltonen (toim.) Tampereen reserviupseerit ry:n seniorit, 324 s. Killing season Kesto: 1 h 32 min Valmistusvuosi: 2013 Julkaisija: Scanbox / 2013 Luokitus: K-16 Saatavilla: Dvd ja Blu-ray Viime syyskuussa ilmestynyt Arma III on niin hyvässä kuin pahassa markkinoiden realistisin sotasimulaattori. Kyseessä on nykyaikaisella sodankäynnillä täytetty vapaa maailma, jossa pelaajat voivat liikkua ja puuhailla mielensä mukaan. Isossa roolissa ovat pelaajien itse luomat skenaariot. Virallisessa kampanjassa käydään Naton ja Iranin välistä sotaa Kreikan saaristossa. Arma III:n pelattavuus on hyvä niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Realistisuus taas on välillä kuin läiskisi itseään viikon käytetyillä leirikalsareilla naamaan. Ensin juokset puoli tuntia erehdyttävästi Santahaminaa muistuttavassa maastossa vihollista näkemättä. Lopulta vihollinen avaa tulen, ja syöksyt suojaan lähimpään hiekkakuoppaan. Hiekan ja ruohon seasta et ehdi nähdä mitään kun jo kuoletkin. Virkistävän aitoa, kunnes sama tapahtuu kolmannen kerran peräjälkeen. Kertausharjoituksia odotellessa Arma III tarjoaa todenmukaista korviketta kotisohvalla. Nopeatempoisen räiskintäviihteen ystävän kannattaa kuitenkin suunnata katseensa uuteen muualle. Kaukopartio-operaatio Petrovski Jam Bair Irincheev – Pjotr Repnikov Minerva, 233 s. + valokuvaliite RESERVILÄISEN KUUKAUDEN VALINTA Kirjat Seppo Simola Sodan järkyttämät sotilaat Kun arasta ja vaietusta aiheesta julkaistaan kirja, niin aluksi tulee epäilleeksi, että hakeeko teos sensaatiota tai syyl- lisiä. Tämä teos on onneksi kiihkotonta ja perusteellista tieteellistä työtä rintamamiesten psyykkisen murtumisen syistä. Luku-urakka palkitsee avaamalla aivan uusia näköaloja sotavuosiin. Tapauskuvaukset ja siteeraukset elävöittävät tekstiä. Talvisodan rintamalääkärit kohtasivat sodan järkyttämät sotilaat vailla työkaluja. Ei ollut kokemusta, ei vakiintuneita hoitokeinoja eikä edes kunnollisia käsitteitä. Psykiatria oli muutenkin lapsenkengissä ja sotilaspsykologia otti ensimmäiset haparoivat askeleensa vasta jatkosodan lopulla. Puutteellisin keinoin piti yrittää hoitaa noin 15 700 sotavuosi- en psykiatrista potilasta. Sodan henkisesti invalidisoimat miehet jäivät usein vaille kunnollista hoitoa, sotainvalidistatusta ja korvauksia. Vasta vuonna 1987 posttraumaattinen stressireaktio otettiin viralliseen tautiluokitukseen ja vielä 1990-luvulla jopa veteraanijärjestöissä oli voimia, jotka vastustivat henkisten sotavammojen ottamista korvattavuuden piiriin. Murtuneet mielet Ville Kivimäki WSOY, 475 s. + valokuvaliite Arma III Testiversio: PC Julkaisija: Bohemia Interactive / 2013 Ikäraja: K-16 28 RESERVIN RIENNOT Reserviläinen 1/2014 RUL 6.–9.2. CIOR:n talvikokous, Bryssel RES 25.1. Hallituksen kokous 1, Vantaa 1.2. Piiriseminaari Lappi, Rovaniemi 15.2. Yhdistysjohdon koulutus, Kainuu RESUL 14.1. Hallituksen kokous 6.2. Reserviläisliikunnan ohjausryhmän kokous, Tuusula 15.2. Pistooliampumahiihto- ja sprinttiviesti, Loimaa 16.2. Talvikilpailu, Alastaro RUK 109 kokoontuu Kurssimme kokoontuu ke 9. huhtikuuta 2014 Tuusulan Hyrylässä. Ota yhteys mitä pikimmin [email protected] tai puhelimella 040 538 5515, niin saat tarkemmat ohjeet ohjelmasta, majoituksesta ynnä muusta tarpeellisesta. Terveisin oppilaskunnan puheenjohtaja Heikki Palva. Edellisen ristikon ratkaisu Ristikko 1/2014 Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan maanpuolustushenkisiä yllätyspalkintoja. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja yhteystietosi 24. helmikuuta mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki. Voittajien nimet julkaistaan 3/2014-numerossa. Ristikon 7/2013 ratkaisseista palkinnot voittivat Keijo Päällysaho Tampereelta ja Pirkko Hakkila Espoosta. TULOKSET Reserviläinen 1/2014 TÄHTIHETKIÄ Kunniamerkkejä 6.12.2013 3. luokan vapaudenristi Favorin Jyri Kaarlo, toimitusjohtaja, Espoo Mikkonen Matti Mikael, everstiluutnantti, Kouvola Raskila Esko Johannes, myyntipäällikkö, Sastamala 29 RESUL KILPAILUKUTSUT Kilpailukutsut luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.resul.fi Kaikissa ampumista sisältävissä kisoissa kilpailijoilla on oltava ampumaturvan kattava vakuutus, joka tarkistetaan ennen kilpailun alkua. Ampumahiihto ja -viesti 22.3. Oulussa 4. luokan vapaudenristi Mikkonen Paavo Juhani, lehtori, Kouvola Mustalahti Satu Johanna, puheenjohtaja, Janakkala Kilpailupaikka: Sankivaaran ampumahiihtostadion Sarjat: D/D50, H/H35, H40–H50, H55–H80. Parisprinttiviesti: D/H, H80, H100, H120. Ilmoittautumiset: 7.3. mennessä piireittäin (kilpailijan nimi, sarja, sotilasarvo, piiri) osoitteeseen [email protected]. Osanottomaksut: 30 e /kilpailija ja 35 e/joukkue 7.3. mennessä Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiirin tilille FI09 363630-10156545. Tiedustelut: Timo Ronkainen puh. 0400 495267, [email protected] Reserviläisliiton palkitsemiset 6.12.2013 Tervetuloa Ouluun! Pohjois-Pohjanmaan reserviupseeripiiri Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiiri Oulun hiihtoseura Ansioristi soljella Nyberg Olli, vääpeli, Vantaa Ojala Raimo, sotilasmestari, Tampere Raskila Esko, ylivääpeli, Sastamala Taina Anneli, ylijohtaja, Tampere Ansioristi Haaksiala Jukka Antero, kenraalimajuri, Kuopio Hauta-aho Rauno, ylikersantti, Kokkola Hyppönen Jouko, kersantti, Konnevesi Jaakola Pirjo, toiminnanjohtaja, Helsinki Koivula Esa Markku, sotilasmestari, Kuopio Koivula Tapani, vääpeli, Rovaniemi Korhonen Tatu, sotilasmestari, Helsinki Koskiniemi Kaarlo Antero, ylikersantti, Lapua Kuusisto Asko Untamo, ylikersantti, Turku Mäki-Haapoja Mikko Vilhelm, ylikersantti, Hyllykallio Neitola Alpo, korpraali, Sodankylä Niinistö Jussi, luutnantti, Nurmijärvi Nikkilä Markku, kenraalimajuri, Helsinki Palomäki Tuomo, kersantti, Sastamala Roikonen Hannu Tapio, sotilasmestari, Juva Saarela Juhani Antero, sotilasmestari, Sisättö Pakkanen Markku, ylivääpeli, Inkeroinen Peltonen Mika, kenraaliluutnantti, Helsinki Sojakka Reijo Tapio, sotilasmestari, Sorsakoski Turunen Pauli, vääpeli, Tohmajärvi Vähämäki Jukka Heikki, vääpeli, Rantala Tuunanen Pekka, prikaatikenraali, Jyväskylä Yli-Hongisto Vesa Ilmari, kapteeni, Sastamala Wallin Stefan, kapteeni, Turku Lisäksi liiton hallitus on myöntänyt 53 kultaista, 118 hopeista ja 134 pronssista ansiomitalia. Maanpuolustusmitali miekkojen kera syksyllä 2013 Hollmén Sirkka-Liisa, puheenjohtaja Saikkonen Leila, yrittäjä Myllyaho Rauni, sotilaskotisisar Mikkonen Raimo, aluevastaava Kaistila Tapani, tekninen asiantuntija Laari Pasi, tekninen johtaja Liehu Saku, järjestösihteeri Puumalainen Marko, diplomi-insinööri Maljanen Jari, erityisopettaja Patrakka Marko, 1. varapuheenjohtaja Peltoluoma Juhani, puheenjohtaja Junttila Risto, kansliapäällikkö Kurvinen Esko, kansanedustaja Savola Mikko, puheenjohtaja Nöjd Ismo, lakimies Nieminen Antti, everstiluutnantti evp Hakulinen Esko, sotilasmestari res Mäkitalo Taina, toiminnanjohtaja Halla Klaus-Erik, kehitysjohtaja Seppälä Elias, musiikkieverstiluutnantti Miettinen Kari, ekonomi, KHT Reserviläisten SM-pilkki 5.4. Hyrynsalmella Kilpailukeskus: Ukkohallan matkailukeskuksessa, Ukkohallantie 22, 89400 Hyrynsalmi. Sarjat: Henkilökohtaisessa naiset, naiset 55, miehet, miehet 55 ja miehet 65. Joukkueissa naiset, miehet ja joukkueessa kolme kilpailijaa, jotka on nimettävä etukäteen. Ilmoittautumiset: 30.3. mennessä s-postilla [email protected] tai kirjallisena Terho Pelli, Koskitie 4 as 2, 89400 Hyrynsalmi. Osallistumismaksu: Henkilökohtainen 15 e ja joukkuekilpailu 30 e/joukkue maksettava viimeistään 30.3. Hyrynsalmen Reserviläiset ry:n tilille FI83 1226 3006 1009 45. Tiedustelut: kilpailunjohtaja Terho Pelli puh. 040 526 9872. Tervetuloa keväiseen Kainuuseen! Hyrynsalmen reserviläisjärjestöt Ampumasuunnistus 26.4. Sastamalassa Kilpailupaikka: Matinsuon ampumarata-alue ja lähimaasto, Tuomenojantie, Sastamala. Sarjat: H/D 16–20, H/D, H35–H75, D50. Ilmoittautumiset: piireittäin 4.4. mennessä s-postilla [email protected]. Kirjeitse: Jaakko Lampimäki, Puistokatu 23 B1, 38200 Sastamala. Osallistumismaksu: 30 e / kilpailija maksettava 4.4. mennessä Sastamalan reserviupseerit ry:n tilille FI31 2085 2100 0167 40. Tiedustelut: Kilpailun johtaja Jaakko Lampimäki puh. 050 5589 865, [email protected] tai ratamestari Tauno K. Mäkelä puh. 040 7450556, [email protected]. Tervetuloa kilpailemaan Sastamalaan! Pirkanmaan reservipiirit Sastamalan reserviupseerit Vammalan ja Äetsän reserviläiset Suunta-Sepot Vammalan seudun ampujat Tunnistatko kaluston: vastaukset Kuva 1: Ruotsalaisvalmisteinen CV9030-rynnäkköpanssarivaunu, jossa on pääaseena 30 mm konetykki. Kuva 2: Länsi-Saksassa valmistettu Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunu, jossa on pääaseena 120 mm panssarivaunukanuuna. Kuva 3: Venäläisvalmisteinen BMP-2-rynnäkköpanssarivaunu, jossa on pääaseena 30 mm konetykki. Kuva 4: Neuvostoliitossa valmistettu T-55-raivauspanssarivaunu. Tammikuun ostoksista 3kk korotonta maksuaikaa! www.inttistore.fi 10. 1. 5. 11. 12. 1. Anorakkilumipuku - UUTUUS! Suomen Puolustusvoimien anorakkilumipuvun mallin pohjalta valmistettu talviasu toimii erinomaisena päällyskerrastona. Alle on helppo pukea eri kerrastoja lämpötilan ja olosuhteiden mukaan. Vettä hylkivä puku suojaa hyvin tuulelta. 30% puuvilla, 70% polyester, Koot S-XXL. 145€ 2. SA-Villapaidat Puolustusvoimien käytössä oleva villapaitamalli. Kestävä, lämmin ja miellyttävä; 100% puhdasta uutta villaa. Joustava kaulus. Värit: vihreä ja sininen. Koot S-3XL. Miehistömalli 55€, Päällystö 59€. 3. Sarkapuku - UUTUUS! Armeijasta tuttu harmaa sarkapuku. Lämmin ja tukeva asu. Taattua SA-laatua. Koot 52-56. Takki 35€, Housut 35€ 4. Sissitakki - UUTUUS! M/91-mallinen SA-sissitakki on todella lämmin, kestävä ja käytännöllinen. Kaksipuolinen, helman voi kääntää tarvittaessa lyhyemmäksi. Rajoitettu erä! Koot S-3XL. 99€ 5. MP10-Pakkasasu Takissa on hyödynnetty PV:n nykyisen M/05-talvitakin ominaisuuksia ja leikkausta. Lämmin Finn-Fill vuori, Rip-Stop kangas, vuorellinen huppu, 5 Taskua, PES 65%, CO 35%. Takkia saatavana myös mustana. Pakkashousut voi pukea myös helposti sukset jalassa sivuvetoketjujen ansiosta. Koot S-4XL. Talvitakki 145€, Pakkashousut 130€ 13. 2. 6. 6. Merinovillatuotteet. Paras suoja kylmää ja kosteutta vastaan. Hengittävä alusasu imee kosteutta ja siirtää sen iholta. Taso-ommellut saumat paidassa jo housuissa eivät hierrä käytössä. Merinovillasukat eivät hierrä eikä purista. Erittäin korkea hengittävyys. Arktisiin olosuhteisiin. Ehkäisee hajun muodustumista. Koot S-XXL. Aluspaita 30€, Alushousut 30€, Villasukat 10€ 7. Sissisormikas Näppärät sormikkaat taittuu kynsikkäistä lapaseksi hetkessä. Erittäin lämpimät, Thinsulate-eriste,100% villa. Tartuntavahvike. Yksi koko. 13€ 8. Nokia Naali SA-pakkassaappaaseen perustuvassa nokialaisessa on pikalukollinen kiristysremmi. Päällyskerros erikoiskumia ja tuplavahvikkeet kärjessä ja kannassa. Mukana tulee irrallinen huopasisävuori. Koot 39-47. 129€ 9. RUL-Pelikortit - UUTUUS! Suomen Reserviupseeriliitto on teettänyt korkeatasoiset pelikortit, joissa kuvituksena on aitoja kuvia Mannerheimista ja hänen johtamistaan sodista. Kuvat on valittu huolella Sotamuseon ja Puolustusvoimien kuva-arkistoista. Aiheina korteissa ovat vapaussota, talvisota, jatkosodan hyökkäys- ja asemasotavaihe sekä torjuntataistelu. Jokaisessa kortissa on myös lyhyt teksti kuvasta. Korttien taustakuvana on RUL:n logo. 9,50€ 3. 7. 14. 10. SA-Sukset 210/225 cm Hyväkuntoiset vähän käytetyt viralliset SA-Sukset. Mukana siteet. 90 € 11. Fiiber Cap -eräsukset - UUTUUS! Mm. Norja armeijan vaatimukset täyttävät sukset eri kilpasuksimerkeistä tunnetulta valmistajalta. Korkealaatuinen eräsuksi on tavallista lyhyempi ja leveämpi, mikä tekee niistä ketterät käytössä. 115€ 12. Karhu Erä Cap Optigrip -sukset Suomalainen laatusuksi erävaelluksille. Karhun eräsuksea on kehuttu mm.sen erinomaisen taipuisuutensa ja kovan kärkensä ansiosta, jonka saa vaivatta löytyä kovan hankipinnan läpi, jos suksi on ajautunut hankipinnan alle. 225€ 13. SA-Makuupussi Puolustusvoimien uusi makuupussimalli. Sisältää irroitettavan lakanapussin. Pussin materiaali on vedenpitävää, hengittävää nylonia. Täyte on polyester onttokuitua. 220€ 8. 4. 14. Blackhawk-tuotteet - UUTUUS! Blackhawk on vuosia ollut johtava taktisten varusteiden valmistaja amerikassa. Nämä varusteet tunnetaan tinkimättömästä laadusta, pitkästä käyttökestosta ja huolellisesta panostuksesta pienissä yksityiskohdissa. Varma valinta ammattikäyttöön esim. vartija-, poliisi- ja sotilaspuolella. Osa varusteista sopii myös hyvin arkikäyttöön, varsinkin reppu- ja tekstiiliosasto. Tutustu laajaan Blackhawk- tuotevalikoimaan verkkokaupassamme. Jäsentarjous 9. SA-Alushousut PV:n käytössä olevat pitkät alushousut. XS-XXL. 25,50€ (30€) Black Desert Army -jalkineet Mm. Viron poliisin käyttämä varsikenkä. Koot 39-45. 140,25€ (165€) Magic- sormikas Yhden koon venyvä sormikas. Todella kätevä alushanska. Yksi koko. 8,50€ (10€) Alennus liittojen jäsenille myymälästä tai verkkokaupasta kirjautumalla palveluun. Inttistore.fi, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 HELSINKI, puh. 09 4056 2014, ma-pe 10-18, la 12-16