Suomussalmella paljastettiin sodanaikaisen

3/2009
POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSLEHTI
14.9.2009
Sisällys:
Puheenjohtajat ............. 2
Rele ................................ 3
Pioneerisivu .................. 4
Neuvottelukunta
Virpiniemessä ja
Hiukkavaarassa ............. 5
Jalkaväkijoukkueen
puolustus ....................... 6
MPK-kurssi .................... 7
Vuosi MPK:n taivalta
Toimintaamme
tukevat ........................... 8
Hirsikehikot ja taisteluhautaliittymät alkavat valmistua ahkeran työn tuloksena Hiukkavaarassa. Kuva: Heikki Salumäki.
Suomussalmella paljastettiin sodanaikaisen
voimalan muistolaatta 24.7.2009
Sodanaikainen PionP15 rakensi 1942-1943 Suomussalmelle
Ämmänsaareen vesivoimalaitoksen. Voimalaitos palveli sekä III
armeijakunnan esikuntaa että
jälleenrakennusvaiheessa olevaa
uutta kuntakeskusta.Tästä sodanaikaisesta vesivoimalaitoksesta
on jäljellä betonirakenteisia paineputken perustuksia. Hankkeen
puuhamiehinä olivat III armeijakunnan komentaja kenraalimajuri
Hj.Siilasvuo ja Oulun läänin maaherra E.Y.Pehkonen.
Killan puheenjohtaja Heikki
Salumäki kertoi avauspuheessaan
voimalaitoksen historiasta.
Sodan aikana rakennettuun voimalaitokseen kuului ylivuotopato
luukku- ja välppärakenteineen,
100 m pitkä ja sisäläpimitaltaan
160 cm puusta rakennettu paineputki, joka johti veden alla olevaan
betoniseen turbiinikammioon.
Pudotuskorkeutta oli 7,5 metriä,
virtaama oli 2 m³/sekunti ja veden
tuloa turbiiniin säännösteltiin
Kuvassa muistolaatan kiinnittäjät oikealta Veikko Maaninen,
Asko Valta, Timo Säkkinen ja Jonne Posti.
paisuntatornilla. Turbiinikammion
yhteydessä oli puurakenteinen
generaattorihuone ja muuntaja
mittaritauluineen. Generaattori
oli sotasaaliiksi saatu 90 kW:n
Asea.
Sotasaalisgeneraattori joudut-
tiin luovuttamaan takaisin Neuvostoliittoon, mutta turbiiniosa
sai jäädä paikalleen ja sen Suomen
valtio korvasi rahalla Neuvostoliitolle. Luovutetun generaattorin
tilalle tuli 150 kW:n generaattori.
Rajavartiolaitos pyöritti voimalai-
tosta aina vuoteen 1955 saakka,
jolloin se myytiin Imatran Voima
Oy:lle. Nykyisen voimalan rakentaminen alkoi vuonna 1957 ja voimalan omistaa Fortum.
Muistolaatan kiinnittivät paikalleen veteraani Veikko Maaninen
Muhokselta, Pohjan Pioneerikilta
ry:n kunniapuheenjohtaja Jonne
Posti, Suomussalmen kunnanjohtaja Timo Säkkinen ja PohPionP:
komentaja everstiluutnantti Asko
Valta. Muistolaatan kiinnityksen jälkeen Timo Säkkinen esitti
Suomussalmen kunnan tervehdyksen ja everstiluutnantti Asko
Valta puolustusvoimain, KaiPr:n
ja PohPionP:n tervehdyksen.
Tilaisuudessa oli paikalla kunnioitettuja sotiemme veteraaneja
Veikko Maaninen Muhokselta ja
Matti Roivainen Vaalasta, pioneeri- ja suojelutarkastaja eversti Jukka Sonninen, PohPionP:n komentaja, Suomussalmen kuntalaisia ja
kunnan edustajia, Pioneeriaselajin
Liitto ry:n puheenjohtaja Aimo
Hattula, kesälomalla Kainuussa
oleileva Korian Pioneerikilta ry:n
jäsen perheineen sekä Pohjan
Pioneerikilta ry:n jäseniä puolisoineen. Suomusalmen kunta tarjosi
Rajasisarten keittämät maistuvat
munkkikahvit.
Pohjan Pioneerikilta ry haluaa kunnioittaa perinnejoukkoosastoa PionP 15:sta kiinnittämällä muistolaatan jäljellä oleviin
perustuksiin. Muistolaatalla halutaan säilyttää jälkipolville tieto
pioneerien työstä sodan aikana.
Muistolaatta liittyy edesmenneen
kunniapuheenjohtajamme professori Heikki Paarman killalle jättämiin velvoitteisiin perinteiden
vaalimisessa.
PohPionP ja Pohjan Pioneerikilta ry laskivat havuseppeleen Suomussalmen sankarihautausmaalla
kahvitilaisuuden jälkeen.
Teksti ja valokuvat:
Seppo Suhonen
2
Kuntien
varautuminen
ja turvallisuuden
hallinta
Suomen Kuntaliiton julkaiseman
Acta-sarjan julkaisu nro 208 on
tärkeä ja mielenkiintoinen tutkimus Kuntien varautumisesta ja
turvallisuuden hallinnasta muuttuvissa hallinto- ja palvelurakenteissa. Pääkirjoitukseni pohjautuu
osin tutkimusraporttiin.
Kuntien valmiussuunnittelu
muodostaa keskeisen osan koko
siviilisektorin varautumisesta. Kuntien rooli yhteiskunnan
varautumisessa on tärkeä ennen
kaikkea siksi, että peruspalveluiden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestäminen on
normaalioloissa erityisesti kuntien vastuulla. Varautuminen on
kunnille myös lainsäädännöllinen
velvoite, joka korostuu siksi, että
nyky-yhteiskuntaan kohdistuvia
turvallisuusuhkia on olemassa
runsaasti, ja näiden uhkien realisoituminen on koko ajan todennäköisempää. Siksi on yhä tärkeämpää pohtia sitä, millä tavoin
yhteiskunta toimijoineen kykenee
varautumaan erilaisiin tilanteisiin
sekä sitä, kuinka turvallisuutta voidaan hallita näissä tilanteissa. Keskustelu käsitteestä turvallisuuden
hallinta pitää sisällään varautumisen ja kriisinhallinnan.
Hallinnon ja palveluiden rakenteissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat kuntien varautumiseen
sekä laajemmin ymmärrettynä
niiden turvallisuuden hallintaan.
Kuntarakenneuudistukset so.
kuntaliitokset eivät sinällään
aiheuta turvallisuuden hallinnan
ongelmaa vaan palvelurakenneuudistukset ja niissä etenkin
palveluiden ulkoistaminen. Kuntien on kyettävä palvelutoiminnan ulkoistamisen olosuhteissa
varautumaan niin, että kyetään
selviytymään erilaisista häiriö- ja
kriisitilanteista. Tämä merkitsee
erityisen huomion kiinnittämistä
palveluiden ulkoistamiseen liittyvässä sopimustoiminnassa. Tällä
hetkellä tilanne lienee sellainen,
ettei erilaisten häiriö- ja kriisitilanteiden sekä poikkeusolojen toimintakykyvaatimuksia ole
otettu huomioon sopimuksissa
mitenkään.
Valtion ja kuntien keskinäinen
roolijako turvallisuusasioissa
näyttäytyy pääpiirteissään sel-
Kari Ahokas
Pohjois-Pohjanmaan
Reserviupseeripiirin
puheenjohtaja
keänä. Ongelmana kuitenkin on,
että kuntakentän keskeinen rooli
palveluiden tuottajana on käytännössä unohdettu monissa valtiovallan tekemissä kansallisen tason
linjauksissa, kuten sisäisen turvallisuuden ohjelmassa sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen
turvaamisen strategiassa. Myös
valtion turvallisuuspolitiikkojen,
-toimien ja -menettelyjen tulisi
olla paremmin yhteen sovitettuja
ja yhdennettyjä kuntien vastaavien kanssa niin, että ne muodostavat yhteiskuntaan tämänhetkistä
yhtenäisemmän turvallisuushallintajärjestelmän. Valtion ja kuntien
välisessä yhteistyössä tulisi ylipäänsä tarkistaa asiaan liittyvää
lainsäädäntöä.
Aluepelastuslaitosten perustaminen on aikaansaanut kuntien
varautumiseen selkeän osaamistyhjiön ja koordinaatio-ongelman,
sillä ymmärrykset varautumisen
vastuista eivät ole täysin kunnossa. Kuntien ja aluepelastuslaitosten yhteistyön kehittämiseen
tulisikin panostaa entistä enemmän. Aluksi olisi kuitenkin saatava
parannettuksi kuntakentän varautumisen ja turvallisuuden hallinnan
potentiaalia sekä kavennettava
osaamis- ja motivaatiokuilua eri
kuntien välillä. Samalla on syytä
kaventaa kunnissa perustehtävien ja varautumistehtävien eroa.
Varautuminen ja turvallisuuden
hallinta on siis nähtävä kirkkaasti
osaksi kuntien toimintaa.
Pohjois-Pohjanmaan
Reserviupseeripiiri ry
Reserviläispiiri ry
SYYSKOKOUKSET
Kempeleen kunnantalolla la 24.10.2009
Ohjelma:
klo 10.00
Tulokahvit
klo 10.15
Hallitusten kokoukset
klo 12.00
Lounas
klo 13.00
Piirikokoukset
Tarjoilun varmistamiseksi osallistumisilmoitukset ehdottomasti
20.10. mennessä.
[email protected], puh. 040 506 4087
Uusien jäsenten
hankinta haasteena
Eilen tuli kuluneeksi 70 vuotta
toisen maailmansodan syttymisestä. Meillä on vielä lukuisa määrä veteraaneja keskuudessamme,
joille olemme velkaa itsenäisestä
isänmaastamme. Liittomme ja
samoin useiden piirien toimintasuunnitelmissa toistuu lause,
veteraanityö tai veteraanien tukeminen, mutta mitä se todellisuudessa tarkoittaa?
Joissakin yhdistyksissä se on
veteraanijuhlan järjestäminen,
kuljetuksen järjestäminen tai
veteraanikeräykseen osallistuminen. Joissakin se on vain korulause, kun ei tiedetä, mitä pitäisi
tehdä. Olen kohdallani miettinyt
tätä monta kertaa ja tullut siihen
tulokseen, että viisainta olisi varmaan ottaa yhteyttä eri veteraanijärjestöihin ja kysyä, millaista
apua tai toimintaa he toivoisivat
eri maanpuolustusjärjestöiltä.
Muistutan vielä perinnetiedon
keräämisestä, mikäli halutaan
koota rintamanaisten ja myös
kotirintamalla olleiden jäsentemme muistoja, on siihen viimeiset
ajat menossa, kohta ei tätä sukupolvea enää ole.
Nyt on aika aloittaa syksyn toiminta ja miettiä, miten saisimme
uusia jäseniä joukkoomme, mikä
on maanpuolustusnaisten merkitys yhdistysmaailmassa.
Tuula Matilainen
Maanpuolustusnaisten
Liiton
Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
puheenjohtaja
Viime vuonna onnistuimme
jäsenhankinnassa hyvin paljolti
Pudasjärven yhdistyksen ansiosta
ja voitimme piirien sarjan. Voittorahatkin ovat jo piirin tilillä.
Olemme aina korostaneet koulutuksen merkitystä ja se onkin
suuri, mutta me vanhat yhdistyskonkarit olemme jo moneen
kertaan käyneet koulutuksissa ja
useat meistä myös toimineet itse
kouluttajina, nyt on nuorten vuoro, mutta mistä ne nuoret?
Minusta on hälyttävää ettei
liittomme Suvi-2009 tapahtuma toteutunut, koska ei ollut
tarpeeksi osallistujia. Seuraavat
suuret koulutustapahtumat ovat
Tikka 2009 Tikkakoskella ja ensi
vuonna Lapissa valmiusliiton koulutus.
Meillä on paljon nuoria, jotka ovat kiinnostuneet Suomen
turvallisuudesta ja tulevaisuuden
suunnitelmista. Suurin osa pojista
ja osa tytöistä suorittaa asepalveluksen, mutta on tärkeää muidenkin tietää, miten voimme parantaa turvallisuutta arkielämässä
ja kriisitilanteiden uhatessa. Oli
yllättävää kuulla uutisista, kuinka
paljon esimerkiksi Helsinki joutuu käyttämään rahaa rakentaakseen turvavalleja merta vastaan,
sillä myrskyt ovat lisääntyneet
ja mm. aaltojen korkeudet kasvaneet ja syynä sanottiin olevan
ilmastonmuutos. Keski-Euroopan
tulvathan ovat meillä tiedossa
jo useiden vuosien ajalta. Arjen
turvallisuutta voimme jokainen
omalta osaltamme lisätä koulutuksella ja omalla asenteellamme
ja esimerkillä.
Toivotan kaikille maanpuolustusnaisille kauniita syysilmoja ja
runsaita sieni- ja puolukkasaaliita.
Reserviläisaseiden
hankintaan
tarkennuksia
Kesä mitä parhain alkaa olla
lopuillaan ja syksy ruskakausineen alkaa olla parhaimmillaan.
Nyt kun on kesä levähdetty sekä
kerätty auringossa energia talven
rientoihin, on aika alkaa suunnittelemaan tulevan vuoden toimintoja. Lähestyyhän kovaa kyytiä
aika jolloin yhdistyksien on pidettävä sääntömääräiset syyskokouksensa, joten on syytä jo nyt
alkaa kirjata ylös niitä tapahtumia,
mitä tulevana toimintavuonna on
tarkoitus järjestää. Samalla on jo
hyvä laittaa ylös myös vuoden
2011 tapahtumia, joissa tarvitaan
puolustusvoimien tukea, jotta
anomukset voidaan toimittaa
eteenpäin alkuvuodesta.
Valtakunnan tasolla uuden aselain jatkovalmistelu tulee pitämään
ammuntaa harrastavien järjestöjen edustajia liikkeellä, jotta tulevasta laista saadaan sellainen, että
tulevaisuudessakin on myös mahdollista omistaa harrastajien aseita, sekä saada hankintalupia, ilman
turhan vaikeita ja byrokraattisia
toimenpiteitä. Lain ensimmäinen
vaihe meni eduskunnassa läpi
hyvin nopealla aikataululla jolloin
ei otettu ollenkaan huomioon
järjestöjen kannanottoja. Mikäli
ei estä ampumalajiemme harrastusta jatkossakaan. Suurempi
huoli tällä hetkellä reserviläisillä
on alueellamme toimivien ampumaratojen kaavaillut supistukset,
sekä jopa monien ratojen lopullinen sulkeminen tulevina vuosina.
Mikäli ampumaratoja suljetaan
heikentää se merkittävässä määrin reserviläisten mahdollisuuksia
harjoittaa monipuolista ampumatoimintaa ja sitä kautta ampumataitojen ylläpitämistä. Joten
voi sanoa, että haasteita tuleville
vuosille riittää ampumasaralla.
Timo Ronkainen
Pohjois-Pohjanmaan
Reserviläispiirin
puheenjohtaja
tiedot pitävät paikkansa on nyt
syksyllä ainakin osalla järjestöjä
aihe käydä valmisteluvaiheessa
kertomassa omia näkemyksiä
lain valmistelusta. Jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä on
nyt aika maanpuolustusjärjestöillä
istua samaan pöytään linjaamaan
yhteistä näkemystä lausunnoksi
lain valmisteluista. Jossakin määrin
laki varmaan muuttaa käytäntöjä
asehankinnoissa mutta muutos
Syksyn toiminnan käynnistymisen myötä on yhdistyksissä hyvä
ottaa huomioon reserviläisliiton
ampumatoimintapäivä 17.10, toivottavasti mahdollisimman moni
piirimme yhdistyksistä huomioi
toiminnassaan ko. päivän. Yhdistykset voivat jopa yhdessä järjestää tapahtuman, jolloin siitä on
mahdollisuus saada näyttäväkin
tilaisuus. Ensi vuosi sitten on piirimme 50-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden tapahtumien suunnittelu
on parhaillaan menossa, tapahtumista kuullaan lisää myöhemmin.
Kaikille jäsenille ja lukijoille hyvää
ja toiminnan täyteistä syksyä.
TUEMME TURVALLISUUTTA
3
Puheenjohtajan kynästä
Hyvät ORUK:n jäsenet,
Tätä kirjoitusta laatiessani
syksyn kutsunnat ovat parhaillaan käynnissä. Toivon mukaan
saamme tästäkin saapumiserästä hyviä ja aktiivisia reserviupseereita toimintaamme kehittämään. Oulun Reserviupseerikerhon jäsenmäärä on jo
pitkään ollut yli 500, ja kasvu
tuntuu jatkuvan, mikäli tarkastelee 2000-luvulla toteutunutta kehitystä. Tarvitsemmekin
jatkuvasti uusia aktiivijäseniä,
jotta toimintamme pysyy ajan
tasalla ja kykenee kilpailemaan
seudullamme tarjolla olevien
harrastusten tulvassa.
päätettiin ehdottaa lauantaita
12.6.2010, joka ajankohtana
Rokulissa pidetyssä elokui- olisi sopivasti ennen juhansessa hallituksen kokouksessa nusta, mutta selkeästi lopputeimme päätöksen, että jär- kevään kiireiden jälkeen. Toijestämme ORUK:n virkistys- voaksemme silloin voidaan jo
majan Rokulin 60-vuotisjuh- puhua kesästä säänkin puoleslallisuudet vasta ensi kesänä, ta. Rokulin juhlavuoden kunjolloin voimme paremmin niaksi on virinnyt ajatus laatia
päivänvalossa nauttia Roku- 60-vuotisjuhlajulkaisu, jota varan luonnosta ja majan upeas- ten kerätään jäsenistöltämme
ta ympäristöstä. Juhlapäiväksi
aineistoa, kuten kertomuksia
ja kuvia Rokulissa vietetyistä
hetkistä tai yleisemmin majaan
liittyvistä vaiheista. Tällä sivulla
on erillinen ilmoitus aineiston
keräämisestä ja yhteystiedoista sen toimittamista varten.
Toivomme jäsenistöltämme ja
muilta Rokulin ystäviltä aktiivisuutta, jotta saadaan värikäs
ja monipuolinen julkaisu itseämme ja ennen kaikkea tulevia
polvia varten.
Kerhon sääntömääräinen
syyskokous pidetään Oulun
Osuuspankilla keskiviikkona
11.11.2009.
Ohessa on virallinen kokouskutsu. Tervetuloa kokoukseen
kehittämään kerhon toimintaa
ja keskustelemaan mm. Rokulin juhlaan liittyvistä asioista.
Värikästä syksyä toivoen,
Kari Kanniainen
puheenjohtaja
Oulun Reserviupseerikerhon hallitus vuodelle 2009
Puh.joht.:
Varapuh.joht.:
Sihteeri:
Talousupseeri:
Tiedotusupseeri:
Koulutusupseeri:
Jäsenupseeri:
Urheilu-upseeri:
Kari Kanniainen
Risto Virtanen
Sampo Puoskari
Markku Mikkonen
Matti Kuonanoja
Jari Maljanen
Paavo Niskala
Jukka Ahola
050 537 1832
045 1300 688
0400 961 174
040 482 6531
050 588 1208
0500 694 854
050 532 5456
044 568 8922
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
Ilmoitukset
Oulun Reserviupseerikerho ry:n
SYYSKOKOUS
pidetään keskiviikkona 11.11.2009 klo 18 alkaen Oulun Osuuspankin tiloissa, osoitteessa Isokatu 14 (7. kerros). Käynti Isokadulta
Otto-automaatin viereisestä ovesta.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat, mm. hallituksen jäsenten valinta.
Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kehittämään toimintaamme!
Hallitus
Kuvia ja muistoja Rokulista!
Onko sinulla jokin hauska, mieleen painunut tai muuten vain kiinnostava kertomus Rokulista? Oletko ottanut hienon tilanne- tai
tunnelmakuvan tai kuvan arvovieraasta Rokulissa?
Majan 60-vuotisjuhlan kunniaksi ORUK kerää kertomuksia ja
kuvia majan käyttäjiltä. Jos haluat jakaa omat muistosi muiden kanssa,
lähetä kuva tai kertomus kerhon sihteerille.
Lisätietoja: Sampo Puoskari, 0400 961 174 tai
[email protected].
Rokuli
Oulun Reserviupseerikerhon
maja Rokualla – www.oruk.fi/rokuli
Varauskirja ja avainten luovutus Neste Hiirosella puh.
332 557 osoitteessa Kiilakivenkuja 2. Huoltamo avoinna arkisin 06.30–21.00, lauantaisin 08.00–21.00 ja sunnuntaisin 09.00–21.00. Avainta palautettaessa jätä viesti
Rokulista, mikäli havaitsit puutteita.
MAKSUT: 10 euroa/vrk/hlö tai
50 euroa/vrk/ryhmä (10 hlö)
Sähköpostilista
Oulun Reserviupseerikerho kokoaa jäsenistään sähköpostilistaa ja pyrkii siten tehostamaan ja nopeuttamaan tiedonkulkua
kerhomme toimintaan liittyvistä asioista ja tapahtumista.
Toivomme, että kaikki jäsenemme ilmoittaisivat nykyisen sähköpostiosoitteensa osoitteeseen: [email protected]
ORUK:in
ampumaratavuorot
vuodelle 2009
Hiukkavaarassa
Syyskuu
20.09 Kiv Rata 3 / 150m, vaihtoehto Kiv Rata 4 / 300m
Lokakuu
04.10 Pist 22cal / 9mm / pistoolirata no:5
25.10 Kiv Rata 3 / 150m
Marraskuu
15.11 Kiv Rata 3 / 150m
29.11 Kiv Rata 3 / 150m
Joulukuu
13.12 Kiv Rata 3 / 150m
Kerhon ampumavuoro 25 metrin pistooliradalla sunnuntaina 28.6.2009. Petteri Närä (kuvassa
keskellä) kirjaa Kari Kanniaisen (kuvassa vasemmalla) tuloksen, Pertti Seppäsen arvioidessa suoritusta.
Lisätietoja: Petteri Närä, 040 717 4487
Verkkosivulla osoitteessa http://www.oruk.fi/toiminta/urheilu.php
4
Pohjan Pioneerikilta aktiivisesti mukana
MPK:n koulutuksessa 2009
Po h j o i s - Po h j a n maan maanpuolustuspiiri on järjestänyt aktiivisesti vapaaehtoisia
harjoituksia alueellaan. On ilolla
todettava, että aktiivinen ote koulutustoimintaan on palannut piirin
alueelle. Pohjan Pioneerikilta ry
on ollut yhtenä aktiivisena toimijana mukana. Tänä vuonna kilta
toteuttaa neljä kurssia MPK:n
ohjelmassa.
Toukokuussa Pohjan Pioneerikilta ry oli toteuttamassa Hiukkavaarassa järjestettyä linnoittamiskurssia.
Kurssin puitteissa yhden viikonlopun aikana rakennettiin tehdasvalmisteinen hirsikorsu. Harjoitus
oli PV:n tilaama koulutustapahtuma ja Pohjan Pioneerikilta toteutti
koulutuksen. Harjoituksen johtajana toimi kapteeni Pekka Haapola PSSLE:sta ja reserviläisjohtajana
ja pääkouluttajana Osmo Laitinen
Pohjan Pioneerikilta ry:stä.
Mukana kouluttajina olivat Väinö Heikkala, Jarmo Juutinen ja
Jaakko Kettunen Pohjan Pioneerikilta ry:stä.
Väinö Heikkala oli koonnut
hyvän ja monipuolisen kurssiaineistokansion kurssin osanotta-
Sillanrakentajat ryhmäkuvassa uudella sillalla, edessä vasemmalla harjoituksen johtaja Eino Jakkula ja oikealla piiripäällikkö
Timo Kesäläinen.
jille.
Kurssilaisina oli 17 reserviläistä Pohjois-Pohjanmaan piirin
alueelta. Tämä linnoittamiskurssi
oli jo neljäs, jota kilta on ollut
toteuttamassa. Linnoittamisharjoitus jatkuu ensi vuonna, jolloin
rakennetaan tehtyyn hirsikorsuun taisteluhautaliittymien jatkoksi taisteluhautaa ja pesäkkeet.
Ensimmäinen linnoittamiskurssi
pidettiin jo vuonna 1993, jolloin
rakennettiin betonielementtira-
kenteinen korsu.
Harjoitusta tuki KaiPr/PohPionP koneryhmällä ja koneilla.
Mukana oli 7 varusmiehen ryhmä PohPionP:sta, ryhmän varusmiesjohtajana toimi kersantti JP
Ala-Kokko ja pataljoonasta henkilökuntaan kuuluva kouluttaja ja
johtaja oli ylik. L Karppinen.
Toisena MPK:n kurssina toteutettiin elokuussa sillanrakennuskurssi Lumijoella Karinselän alueella Pietinkujalla. Silta palvelee
paikallista väestöä kevyen liikenteen väylänä. Silta oli jännemitaltaan noin 11 metriä ja leveydeltään 4 metriä. Kantavuutta sillalla
on noin 20 tonnia, eli silta kestää
aurauskaluston ylimenon.
Sillan materiaalit hankki Lumijoen kunta. Työ toteutettiin yli 20
Lakeuden reserviläisen voimin.
Kurssin johtajana toimi Lumijoen kunnaninsinööri Eino Jakkula,
sillan suunnittelijana DI Jonne
Posti Pohjan Pioneerikilta ry:stä
ja killan yhteyshenkilönä toteutuksessa oli puheenjohtaja Heikki
Salumäki.
Pohjois-Suomen Huoltorykmentin esikunta ja KaiPr tukivat
harjoitusta kaluston osalta.Yleensä siltaharjoituksessa on ollut myös
varusmiesryhmä mukana ja he
ovat saaneet harjoituksen myötä
koulutusta pioneeriaselajiin kuuluvassa sillanrakennustyössä.Tänä
vuonna tuota varusmiesryhmää
ei ollut, koska sillanrakentaminen
osui sellaiseen ajankohtaan, että
varusmiehillä oli meneillään koulutusohjelmassa harjoitusleiri. Sillanrakennusharjoituksen muonitti
samanaikaisesti MPK:n järjestämä
kenttämuonituskurssi.
Kenttämuonituskurssin osanottajat olivat Tyrnävän, Limingan
ja Lumijoen kunnan henkilöstöä,
joita koulutettiin kenttäkeittiöiden käyttöön kunnan mahdollisia
kriisinajan valmiuksia varten.
Tämä nyt Lumijoen yli rakennettu silta on jo 11, minkä toteutuksesta Pohjan Pioneerikilta ry
on vastannut.
Kaikki sillat on rakennettu
MPK:n kursseina ja suunnittelijana on ollut killan kunniapuheenjohtaja DI Jonne Posti. Toteutusohjelmassa on ollut myös yksi
riippusilta luontopolulla Tyrnävällä, jännemitta 30 m.
Tämän vuoden kaksi muuta
MPK:n harjoitusta tapahtuvat
syyskuussa. Kyseessä on pioneeritoiminnan kurssi ja suojelualan
kurssi. Nämä molemmat ovat
PV:n tilaamia sotilaallisia kursseja
ja Pohjan Pioneerikilta ry toteuttaa koulutuksen omien reserviläisjäsentensä voimin. Kilta on
toteuttanut jo vuosia 4 -5 kurssia vuodessa Pohjois-Pohjanmaan
maanpuolutuspiirin alueella. Kilta
on kasvattanut nuorista reserviläisistään aktiivisia ja osaavia kouluttajia.
Teksti: Seppo Suhonen
Valokuvat:
Heikki Salumäki ja
Väinö Heikkala
Pioneeri- ja suojelujotos ”TERVA 2009”
Kainuussa
Valtakunnallinen
pioneeri- ja suojelujotos, Terva
2009,pidettiin
toisen kerran
Pohjan Pioneerikillan järjestämänä Kajaanissa Kainuun prikaatin Hoikankankaan maastossa 25.
- 26. heinäkuuta tukenaan Pohjan
Pioneeripataljoona ja Kainuun
Prikaati. Jotos toteutettiin VEHharjoituksena. Valtakunnallinen
pioneeri- ja suojelujotos on Pioneeriaselajin Liitto ry:n toteuttama aselajin reserviläisille tarkoitettu vuosittainen pääkoulutustapahtuma. Jotoksen johtajana
toimi Pohjan Pioneeripataljoonan
komentaja everstiluutnantti Asko
Valta ja reserviläisjohtajana toimi luutnantti Erno Marjakangas
Pohjan Pioneerikillasta, keskeisinä
tukijoinaan Peter Elo, Kari Paakkola, Kalevi Jurvelin, Osmo Laitinen, Jaakko Kettunen, Jarmo Juutinen, Väinö Heikkala, Seppo Suhonen ja Heikki Salumäki samasta
killasta. Tämä oli kymmenes jotos
järjestyksessään ja se järjestetään
vuorovuosin eri puolella Suomea
tukeutuen eri prikaateihin ja aselajin pioneerijoukko-osastoihin
sekä niiden tarjoamiin maastoja tukimahdollisuuksiin. Jotoksen
käytännön järjestäjänä ja toteuttajana toimii alueella toimiva pioneerikilta.
Tämän jotoksen tavoitteet oli-
Korian Pioneerikillan partio maalissa, keskellä heidän puheenjohtajansa Päivi Kasurinen.
vat toiminnallisuus, koulutuksellisuus, johtaminen sekä kokemuksia tarjoava tapahtuma. Kaikki
nämä tavoitteet täyttyivät hyvin
ja monipuolinen rastikokonaisuus
pikataipaleineen, suunnistuksineen ja erilaisine ammuntoineen
tarjosi sekä kilpailijoille että toimitsijoille mielenkiintoisen koulutuksellisen viikonvaihteen Hoikankankaan harjoitusmaastossa.
Tapahtumaan osallistui kilpailijoina 15 partiota (yli 60 reserviläistä) sekä toimitsijoina 45 reserviläistä. Toimitsijoina toimivat
reserviläiset olivat pääosin Pohjan Pioneerikillasta, Pohjanmaan
Akateemisesta Maanpuolustusyhdistyksestä sekä Lapin, Savon ja
Pirkka-Hämeen Pioneerikilloista.
Yöpyminen tapahtui telttama-
joituksena maastossa lauantain ja
sunnuntain välisen yön. Kosteat
sääolosuhteet eivät kuitenkaan
kilpailijoiden mielialaa lannistanut
lainkaan vaan 15 partiota taittoivat matkan ripeästi ja taistelumielellä. Partioiden etenemistä
voitiin seurata jatkuvasti Trackerpaikantamislaitteiden avulla sekä
tietokoneen näytöltä ja isolta
valkokankaalta jotoksen maastokarttapohjalla kilpailukansliassa. Suunnistuksen yhteislähdön
tapahduttua oli mielenkiintoista
havaita rastien haun erilaiset reittien valinnat joukkueiden välillä ja
arvioida etenemistä. Suunnistuksen lisäksi lauantai illan pikataival
oli fyysistä kuntoa koettelevaa.
Tehtävärastit koostuivat paikanmäärityksestä, etäisyyden mittauksesta ja arvioinnista, Nato-
aakkosista ja ensiaputaidoista.
Suojeluasioita käsitteli säteilymittausrasti. Varsinaisia pioneeriaiheisia asioita oli räjäytys-. linnoittamisen mittausmenetelmärastilla
sekä raivaamisrastilla. Mukana oli
myös pioneeriaiheinen tietovisa.
Sunnuntain rasteilla käsiteltiin
suojelua, pioneeriporakoneiden
käyttöä sekä loppuhuipentumana
kilpailujoukkueen pienimuotoinen vesistön ylitys ”Iivarin pikasiltaa” pitkin savuja hyväksikäyttäen
tavoitteena vastaisen rannan asemien haltuunotto oletetulta vastapuolelta. Se oli varmaan mieliin
painuvin rasti kokonaisuudessa.
Jotosta käytiin erittäin tasaväkisesti loppuun asti. Kahden erilaisen ammunnan, pikataipaleen ja
suunnistuksen painoarvo pistekokonaisuudessa oli 45 % ja muiden tehtävärastien 55 %. Kolmen
ensimmäisen joukkueen pisteet
muodostuivat erittäin marginaalisiksi. Voittaja oli ”Partio Pura”,
muutama viikko sitten varusmiespalveluksensa päättäneitä nuoria
pioneerireserviläisiä. Toiseksi ja
kolmanneksi sijoittuivat Partio
”Suur-Töölö” sekä Helsingin
reserviupseeripiirin Pioneeriosaston 1. partio. Kaksi viimeksi
mainittua ovat sijoittuneet perinteisesti aina parhaiden joukkoon
viimeisillä jotoksilla. Partio Pura
koostui seuraavista pioneerireserviläisistä: Mikko Happo, Eero
Haverinen ja Jan Koski. Pionee-
ri- ja suojelujotoksen teknisenä
valvojana toimi Markku Rapo
Keuruulta.
Pohjan Pioneeripataljoonan
kapteeni Sami Kuparinen antoi
erinomaisen ammattimaisen tuen
omalta osaltaan tapahtumalle, sen
valmisteluvaiheelle ja toteutukselle.
Tätä jotosta olivat seuraamassa
mm. pioneeri- ja suojelutarkastaja, eversti Jukka Sonninen, PAL:in
puheenjohtaja Aimo Hattula ja
Hakku-lehden päätoimittaja Esko
Vaahtolammi. Kilpailijoiden ohessa he toivat esille onnistuneen
tapahtuman tärkeyttä nuorten
reserviläisten koulutus- ja kilpailutapahtumana. Partioilta saadun
palautteen perusteella voitiin
todeta Pohjan Pioneerikillan
toteuttaneen koulutustapahtuman mielekkäästi ja monipuolisin tehtävin. Pohjan Pioneerikilta
haluaa esittää kiitoksensa Kainuun
aluetoimistolle, Kainuun Prikaatille ja Pohjan Pioneeripataljoonalle
sekä niiden henkilöstölle arvokkaasta tuesta. Samoin esitämme
kiitoksen mukana olleille toimitsijoille ja kilpailijoille. Seuraavana
vuonna valtakunnallinen pioneeri- ja suojelujotos järjestetään
Säkylässä PorPr/SatPionP:n tukemana ja järjestelyvastuussa on
Satakunnan Pioneerikilta ry.
Teksti: Heikki Salumäki
Valokuva: Seppo Suhonen
5
Virpiniemessä
keskusteltiin vilkkaasti
vapaaehtoisesta
maanpuolustuksesta
Neuvottelukunnan kokouksen osanosattajia Virpiniemen merivartioasemalla. Vasemmalta: Maanpuolustusnaisten liiton Mervi Sammelvuo, kommodori Henrik Wärnhjelm, maaherra Eino
Siuruainen, prikaatikenraali Jukka Haaksiala, Sotilaskotiliiton
Eva Lindblad, Suomen Reserviupseeriliiton Timo Toivonen sekä
Reserviläisliiton Timo Ronkainen.
Syyskuun 4. kokoontui Virpiniemen merivartioasemalle kolmanteen kokoukseensa Vapaaehtoisen maanpuolustuksen PohjoisSuomen alueellinen neuvottelukunta. Ensimmäisenä kunnon
syyspäivänä merivartioasema
näyttäytyi neuvottelukunnalle
elementissään: tuuli puhalsi rantaan komeita vaahtopäitä, taivaalta ropisi vettä, ukkonen jyrähteli
- ja aurinko paistoi.
Valtakunnallisen Vapaaehtoisen
maanpuolustuksen neuvottelukunnan tehtävänä on sovittaa
yhteen ja ohjata vapaaehtoisen
maanpuolustuksen järjestämistä
- vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa yhteiskunnassa. Joulukuussa 2008 perustettu Pohjois-Suomen alueellinen
neuvottelukunta toimii valtakunnallisen neuvottelukunnan tuntosarvina välittäen vastuualueensa
tunnelmia valtakunnallisen neuvottelukunnan tietoon.
Pohjois-Suomen alueellisen
neuvottelukunnan puheenjohtajaksi on nimetty Oulun läänin
maaherra Eino Siuruainen ja
varapuheenjohtajaksi PohjoisSuomen Sotilasläänin komentaja,
prikaatikenraali Jukka Haaksiala.
Eri järjestöjen esityksien perusteella neuvottelukuntaan on
valittu 15 jäsentä ja varajäsentä,
jotka edustavat laajasti alueellista viranomais-, sidosryhmä- sekä
järjestötahoa.
Kolmanteen kokoukseensa
neuvottelukunta kokoontui Haukiputaan Virpiniemeen. Kokouksen aluksi Länsi-Suomen Merivartioston komentaja, kommodori Henrik Wärnhjelm esitteli
kokousvieraille merivartiolaitoksen ja Länsi-Suomen Merivartioston toimintaa. Vieraat saivat kuulla mm. rajavartioinnissa
tapahtuneesta kansainvälistymiskehityksestä sekä huippuluokan
valvontajärjestelmistä.
Kokouksen asialistalla ei tällä
kertaa ollut varsinaisia ratkaistavia kysymyksiä, mutta sen sijaan
kokousvieraat saivat kuulla useita
vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja varautumiseen liittyviä
alustuksia, joiden pohjalta käytiin
jo totuttuun tapaan vilkasta kes-
kustelua. Kokouksen puheenjohtaja, maaherra Eino Siuruainen
kertoi kokoukselle ensi vuoden
alusta voimaan astuvasta aluehallinnon uudistumishankkeesta.
Puheenvuoro herätti runsaasti
keskustelua. Kempeleen kunnanjohtajan Kari Ahokas oli sitä
mieltä, että maaherrainstituution
romuttaminen on kansalaisille
menetys. Näkemys sai hyväksynnän muiltakin kokousvierailta.
Maaherra Siuruainen piti uutta
järjestelmää kuitenkin ihan toimintakelpoisena.
Naisten Valmiusliiton edustaja
Merja Virkkula esitteli kokoukselle naisten toimintaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentässä. Puheenvuorosta sai kattavan
kuvan naisten panoksesta vapaehtoiseen maanpuolustukseen
ja naisten toiminnan historiasta.
Maanpuolustuskoulutuksen piiripäällikkö Timo Kesäläinen kertoi
kokousväelle MPK:n mahdollisuuksista valmiuskoulutukseen,
mikä herätti keskustelua erityisesti kuntien varautumisen tilasta. Lopuksi kokouksen sihteerinä
toiminut majuri Arto Heikkinen
informoi kokousväkeä kokemuksista, jotka on saatu vuoden 2008
alusta voimaan astuneen vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta
annetun lain toimivuudesta.
Hiukka 2009
-harjoitus
Kohteensuojaus ja sotilaspoliisitaidot. Valvojana vas. kapteeni
Risto Makkonen. Neuvottelukunnan mukana Aluetoimistonpäällikkö, everstiluutnantti Raimo Sevón, Suomen Rauhanturvaajien edustajat Tapio Kauppi ja Esko Hakulinen, Rajavartiostosta
kapteeniluutnantti Markku Kohonen, Sotilasläänin komentaja,
prikaatikenraali Jukka Haaksiala, Reserviläisurheiluliiton Raimo
Repo ja piiripäällikkö Timo Kesäläinen.
Suojelukurssin reserviläiskouluttajana toimi yliluutnantti Iikka
Ellilä vas. ja valvojana majuri Tapani Keskitalo kolmas vasemmalta.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen Pohjois-Suomen alueellinen
neuvottelukunta jatkoi kokoustaan vielä seuraavana päivänä
tutustumalla Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Hiukka 09 -harjoitukseen Oulun Hiukkavaarassa.
Heidi Similä
Tiedottaja
Pohjois-Suomen
Sotilasläänin Esikunta
Oulun Maanpuolustusnaiset ry
, Tulevaisuuteen tähdäten
TOIMINTAMME SYYSKAUDELLA 2009:
08.09.
Suunnittelemme yhdessä syyskauden ohjelmaa
hallituksen tekemän listan pohjalta
15.09.
Sieniretki Valkeisjärvelle klo 17.
20.09.
Koko kansa kävelee - Kävelytapahtuma klo 12
Oulun kaupungin kirjasto
25.-27.09. Nasta-harjoitus Tikka 2009 Tikkakoski
03.10.
Ajolupakoulutus Hiukkavaara
06.10.
Feng Sui –ilta
13.10.
Yhdistyksen syyskokous
24.10.
Piirin Syyskokous, Kempele
24.-25.10. Liiton Syyskokous, Kouvola
27.10.
Kauneusilta
17.11.
Valmistautuminen myyjäisiin
28.11.
Myyjäiset, Pohjankartano
30.11.
Talvisodan alkamisesta 70 vuotta
06.12.
Itsenäisyyspäivä
08.12.
Pikkujoulu
Jäsenillat ovat yleensä Aleksanterinkatu 13 A 12. Illat alkavat klo
18.15. Poikkeustapauksista ilmoitetaan erikseen. Seuraa Oulu-lehden seuratoimintapalstaa ja piirilehteä Pohjanpoikaa.
Jäsenmaksua maksaessa käyttäkää viitenumerona 1122 (2009).
Puheenjohtaja Anneli Tirkkonen, 040 350 8529.
Veteraanien haaste
KOKO KANSA
KÄVELEMÄÄN
Ammunnanjohtajakurssilla pätevöityi kapteeni Mika Niemen
valvonnassa kersantti Ari-Pekka Huhtaniska.
Valtakunnallinen kävelytapahtuma su 20.9. kello 12 alkaen
YK:n rauhan päivän kunniaksi.
Lähtö Oulun
kaupunginteatterin edustalta.
Matkat vapaavalintaiset.
Alkuverryttelyn vetää taitoluistelija Susanna Pöykiö.
Mehutarjoilu.
Tervetuloa
joukolla mukaan!
Ensi vuonna uudestaan, tervetulleeksi toivottavat vas. joukkomuonituskurssin vetäjä vääpeli Esa Kourujärvi ja kurssivääpeli
kersantti Sakari Sumén.
6
Jalkaväkijoukkueen puolustus
Kuva 1.
Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiiri järjestää Hiukkavaarassa
26.-27.9.2009 joukkueen puolustuksen käskynanto- ja maastoharjoituksen. Kirjoituksella on
tarkoitus palauttaa reserviläisten
mieleen joukkueen puolustuksen
perusteita, herättää mielenkiintoa sotilaalliseen koulutukseen
ja innostaa reserviläisiä osallistumaan mielenkiintoiseen kurssiin.
Kirjoituksen lähteinä on käytetty
vihollisen osalta A2 Mekanisoitu
pataljoona taistelussa -käsikirjan
osaa komppanian hyökkäys ja jalkaväkijoukkueen osalta vuodelta
1999 olevan Joukkueen oppaan
puolustus -lukua.
Mekanisoidun
komppanian organisaatio
ja hyökkäystaktiikka
Vihollisen panssaroidut joukot
on varustettu taisteluun ensisijaisesti aukeavoittoisessa maastossa. Metsämaastokaan ei ole
taisteluympäristönä outo, mutta
siellä vaikeutuu tiedustelu, liike ja
tulenkäyttö.
Mekanisoidulla komppanialla
on (Kuva 1):
– kaksi rynnäkköpanssarivaunua käsittävä komento-osa,
– kolme mekanisoitua joukkuetta, joissa on kolme ryhmää, ja
kullakin ryhmällä on oma rynnäkköpanssarivaunu sekä
– kranaattikonekiväärijoukkue,
jossa on kolme ryhmää, joilla kullakin on kaksi kranaattikonekivääriä ja rynnäkköpanssarivaunu.
Puolustavaa joukkuettamme
vastaan saattaa hyökätä vahvennettu komppania, johon voi kuulua 14 rynnäkköpanssarivaunua
vahvennettuna kolmella taistelupanssarivaunulla. Jalan taistelee
tarvittaessa noin 90 sotilasta.
Yhteenvetona komppanian
organisaatiosta voidaan sanoa:
– henkilövahvuudet ovat pienehköjä,
– vaunut ovat panssaroituja,
maastoliikkuvuudeltaan hyviä
sekä uintikykyisiä ja
– suora-ammunnan tulivoima
korostuu avoimessa maastossa.
Hyökkäys on mekanisoidun
joukon päätaistelulaji. Taktiikka
on suoraviivaista korostaen liikkuvuuden ja yllätyksen (hyökkäys
sivustaan tai selustan suunnasta)
merkitystä taistelussa.
Vihollisen kärkikomppania
pyrkii hyökkäämään suoraan
liikkeestä. Komppanian kärjessä
etenee yleensä taistelupanssarivaunujoukkue. Kohtaamishyökkäyksessä yhdellä joukkueella
sidotaan puolustaja. Komppanian
pääosa hyökkää nopeasti edullisemman sivustan kautta noin
400 metriä leveällä alueella. Jos
kärkikomppania kohtaa voimakkaan puolustuksen, se ryhmittyy
nopeasti puolustukseen ja sitoo
puolustajaa aktiivisella toiminnalla mahdollistaen pataljoonan
pääosan hyökkäyksen.
L ä p i m u r t o hy ö k k ä y k s e s s ä
mekanisoidun komppanian hyökkäysalueen leveys on tavallisesti
noin kilomeri ja painopisteessä
murtoalueen leveys on noin 500
metriä. Rynnäkkötasa valitaan
siten, että etäisyys mahdollistaa
yksikölle rynnäkön puolustuksen
etureunaan käskettyyn määräaikaan (”H”) mennessä. Rynnäkkötasa voidaan käskeä noin 600
Kuva 2.
Mekanisoidun komppanian hyökkäys metsämaastossa.
metrin etäisyydelle puolustuksen
etureunasta. Jalkautumisalue käsketään mahdollisimman lähelle
puolustuksen etureunaa alueelle,
joka on suojassa konekivääri- ja
panssarintorjunta-aseiden tulelta.
Metsämaastossa jalkautumisalue
voi olla sama kuin rynnäkkötasa.
Mekanisoitu komppania hyökkää jalan valmistellun puolustuksen murtamiseksi sekä panssarivaunuille epäedullisessa maastossa. Metsäsaarekkeiden rikkomassa
maastossa komppanian jalkaväki
hyökkää yleensä avorivissä taistelupanssarivaunujen takana, josta
on mahdollista suojata panssarivaunuja käsiaseiden tulella. Rynnäkköpanssarivaunut etenevät
jalkaväen takana maaston suojaa
hyväksi käyttäen tukien taistelupanssarivaunuja ja jalkaväkeä
tulellaan. Vaikeassa maastossa
(Kuva 2) taistelupanssarivaunut
toimivat tien suunnassa sulutteita raivaten sekä tukien suoraammunnalla sitovan joukkueen
taistelua, rynnäkkövaunut jäävät
tien varteen suojaan ja jalkaväen
pääosa koukkaa jalan puolustajan
sivustaan.Komppanian hyökkäystä
tuetaan voimakkaalla epäsuoran
tulen ja suora-ammunta-aseiden
tulivalmistelulla, joka kestää 10
– 40 minuuttia. Metsämaastossa
hyökkääjä ei pysty levittäytymään
nopeasti eikä käyttämään tulivoimaansa täysin hyväkseen. Tiestö
vaikuttaa oleellisesti vihollisen
hyökkäyksen suuntaamiseen.Taisteluja käydäänkin alkuvaiheessa
tiestön valtaamiseksi.
Jalkaväkijoukkueen
organisaatio ja
puolustusvalmistelut
Jalkaväkijoukkueeseen kuuluu
(Kuva 3):
– joukkueenjohtaja ja varajohtaja
– taistelulähetti, lääkintämies ja
kaksi ajoneuvon kuljettajaa
– kolme kivääriryhmää ja
– sinkopartio
Kivääriryhmän tulivoima perustuu rynnäkkökiväärien, konekiväärin ja keveiden kertasinkojen tulenkäyttöön. Sinkopartio
tuhoaa joukkueen alueella olevat
vihollisen panssarivaunut, joiden
liikettä hidastetaan miinoitteilla.
Joukkueelle alistetaan yleensä
tulenjohtoryhmä, jonka tulenjohtaja johtaa epäsuoran tulen
käytön valmistelut ja toteuttamisen joukkueen alueella joukkueenjohtajan käskyjen mukaan.
Jalkaväkijoukkueen on kyettävä
torjumaan puolustusvalmistelujen jälkeen vahvennetun mekanisoidun komppanian vahvuisen
vihollisosaston hyökkäys.
Joukkue taistelee komppanian
vastuualueella puolustuskeskukseen kuuluvassa tukikohdassa
tai sivusuunnassa erillisessä tukikohdassa. Tukikohdan leveys voi
olla 250 - 500 metriä. Joukkue
kykenee hallitsemaan tulellaan
400 - 800 metriä levyisen alueen.
Joukkue tekee vastaiskuja tukikohtaansa murtautuneen vihollisen lyömiseksi. Tukikohdasta saa
luopua vain päällikön käskystä.
Kuva 3.
Jalkaväkikomppanian jalkaväkijoukkue.
Joukkueenjohtajan toimenpiteisiin puolustukseen ryhmityttäessä ja puolustusvalmistelujen
aikana kuuluu
– maastontiedustelu ja tilanteen arviointi
– ryhmityksestä päättäminen
eli päätös
– joukkueen opastaminen tukikohdan alueelle
– suojauksen asettaminen
– puolustukseen ryhmittymiskäsky ryhmänjohtajille, sinkopartion johtajalle, tulenjohtajalle ja
joukkueen varajohtajalle
– käsky tiedustelupartiolle
– maastontiedustelun jatkaminen ja taistelusuunnitelman kehittäminen
– tulisuunnitelman tarkastus
– 1. tarkastuskierros ja puolustuskäsky
– ilmoitus komppanian päällikölle joukkueen ryhmittymisestä
– yhteydenotot naapureihin
– 2. tarkastuskierros ja puolustuskäskyn tarkentaminen sekä
– taistelusuunnitelman harjoittaminen.
Joukkueenjohtaja kehittää taistelusuunnitelmaa (Kuva 4) koko
puolustusvalmistelujen ajan ja
harjoittaa sitä tarkastuskierroksilla. Joukkueenjohtaja harjoittaa
taistelusuunnitelmaa ensin ryhmittäin, jonka jälkeen koko joukkueella. Ryhmittäin harjoiteltaessa joukkueenjohtaja kuvaa pesäkkeessä vihollisen toimintaa sekä
taistelusuunnitelman mukaisia
merkkejä tai antaa käskyjä suullisesti ja tarkastaa, että ryhmä osaa
toimia oikein. Joukkueenjohtaja
käyttää joukkueen varajohtajaa ja
taistelulähettiä apunaan harjoittaessaan koko joukkueen toimintaa.
Koko joukkueella voidaan harjoitella hälytyksen ja käskyjen välittämistä, joukkueen siirtymistä eri
taisteluasemiin, pesäkkeiden vahventamista ja joukkueen sisäisiä
vastaiskuja.
Puolustustaistelu
Joukkueenjohtaja korottaa
tukikohdan taisteluvalmiutta:
– lisäämällä taistelupartioiden
taisteluvalmiutta
– lisäämällä vartiomiehiä ja vartiopaikkoja
– miehittämällä konekiväärit,
singot ja tulenjohtopaikka
– miehittämällä pesäkkeitä osin
tai kokonaan
- hälyttämällä koko tukikohta.
Taistelu alkaa yleensä tiedusteluluontoisella hyökkäyksellä, jolla vihollinen pyrkii selvittämään
komppanian ryhmitystä ja heikkoja kohtia.
Vihollisen kuluttaminen joukkueen alueella voidaan aloittaa
tukikohdan etupuolelta tulenjohto- ja panssarintorjuntakykyisen
partioiden taistelulla. Tiedusteltuaan tukikohdan sijainnin vihollinen aloittaa voimakkaan tulivalmistelun helikoptereiden, tykistön ja kranaatinheittimien tulella.
Varmuusetäisyyksien pienentämiseksi tulivalmistelua jatketaan
taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunujen sekä kranaattikonekiväärien tulella. Tulivalmistelun turvin
Kuva 4.
Esimerkki jalkaväkijoukkueenjohtajan taistelusuunnitelmasta.
7
vihollinen raivaa sulutteita ja sen
jalkaväki etenee mahdollisimman
lähelle joukkueen tukikohtaa.
Vihollista tähystetään tulivalmistelun aikana. Sinkopartio tuhoaa
vihollisen raivauspanssarivaunut
joko vara-asemistaan tai varsinaisista asemistaan. Epäsuoralla
tulella jatketaan raivausalueen
takana olevan vihollisen lamauttamista. Mikäli panssarivaunujen
kulku-urien raivaus epäonnistuu
ja suora hyökkäys estyy, vihollinen
pyrkii hyökkäämään jalan kiertäen
sivustaan. Jalkaväen hyökkäystä
tuetaan panssarivaunujen ja kranaattikonekiväärien tulella.
Vihollisen tullessa torjuntamaalien tasalle tulenjohtaja ammuttaa torjunnan joukkueenjohtajan
käskystä. Raskailla kertasingoilla
tuhotaan ensisijaisesi taistelupanssarivaunuja ja kauempana
tulituessa olevia vaunuja. Keveillä
kertasingoilla tuhotaan rynnäkköpanssarivaunut. Käsiaseiden
tulella tuhotaan etenevä jalkaväki. Konekivääreillä tuhotaan taaempana hyökkäävä vihollinen ja
rynnäkkökivääreillä lähemmäksi
päässyt vihollinen.
Tukikohdan sivuitse hyökkäävä vihollinen tuhotaan tähystyspaikoista johdetulla epäsuoralla
tulella, ryhmien tulella vaihtoasemista ja käyttämällä viuhkapanoksia. Vaihtoasemat miehitetään ryhmänjohtajan johtamana
joukkueenjohtajan ohjeistuksen
mukaan. Vihollisen kiertäessä
sivustaan on tilanne arvioitava
nopeasti ja vahvennettava uhanalaista suuntaa tai pantava vastaisku toimeksi riittävän ajoissa.
Jos jokin pesäke menetetään,
joukkueenjohtajan on vallattava
se takaisin taistelusta irti olevien
osien vastaiskulla.
Jalkaväkijoukkueen
tulevaisuus?
Suunnitelmissa vuosien 2013 –
2016 aikana kehitetään alueellisten joukkojen tulivoimaa, suojaa
ja taktista liikkuvuutta. Arvioidaan, että jalkaväkijoukkoja tullaan käyttämään tulevaisuudessa
aktiiviseen puolustustaisteluun
ja taktisiin vastahyökkäyksiin. Sil-
loinkin vihollinen on panssaroitu,
tulivoimainen ja erittäin liikkuva.
Sitä tuetaan voimakkaalla epäsuoralla tulella ja helikoptereiden
sekä lentokoneiden rynnäköillä.
Jalkaväkijoukkueen tulivoimaa
voidaan lisätä:
– orgaanisella tulenjohtopartiolla (1+1+2)
– sijoittamalla kaksi konekivääriä sekä kranaattipistoolia kivääriryhmiin (à 2+8) ja
– muuttamalla sinkopartio sinkoryhmäksi (2+4)
Jalkaväkijoukkueen suojaa voidaan lisätä:
– ajoneuvojen panssaroinnilla
– komposiittikypärien ja sirpaleliivien käytöllä
Jalkaväkijoukkueen taktista liikkuvuutta voidaan lisätä PohjoisSuomessa:
– telakuorma-autoilla tai kuljetuspanssarivaunuilla
– moottorikelkoilla talvella ja
mönkijöillä kesällä
Heikki Hiltula
Eversti evp
Pohjanpoika
Pohjois-Pohjanmaan
maanpuolustuslehti 26.
vuosikerta
Päätoimittaja:
Markku Holopainen
Osoitteenmuutokset:
RUL:n jäsenet: Soili Laakso,
(09) 4056 2011, [email protected]
RESL:n jäsenet: Joanna Hellfors,
(09) 4056 2010,
[email protected]
Raahen Reservinupseerit ry
Sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään torstaina 15.10.2009 Myllymäen
myymälän kokoustilassa kello
18.00.
Johtokunta
Materiaalintoimitus:
[email protected]
Aihe: Pohjanpoika
TAI
[email protected]
Aihe: Pohjanpoika
Postiosoite:
Suomenmaa-Yhtiöt Oy
Lekatie 4, 90150 OULU
OULUN
RESERVILÄISET
Postiosoite:
Reserviläisjärjestöt
Aleksanterink. 13 A 12,
90100 OULU
Yhdistyksen SYYSKOKOUS to 8.10.2009 kello 18.30
Aleksanterinkatu 13 A 12.
Kahvitarjoilu! Jäsenet tervetuloa!
Seuraavat aineistopäivät:
nro 4 29.11.2009
Painopaikka:
JOUTSEN MEDIAN PAINOTALO
Johtokunta
MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS
Lisää turvallisuutta
www.mpky.fi
Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin vuoden 2009 kurssit
KURSSI
PAIKKA
ALKAA
PÄÄTTYY
Puolustusvoimien tilaama koulutus
PPOHMMAAKK tstkoul- ja testitil 2
Oulu
19.09.2009
20.09.2009
Hiukkavaara
Hiukkavaara
Hiukkavaara
Hiukkavaara
Hiukkavaara
Hiukkavaara
Tyrnävä
Oulu
14.09.2009
14.09.2009
19.09.2009
19.09.2009
26.09.2009
03.10.2009
24.10.2009
06.12.2009
16.09.2009
16.09.2009
20.09.2009
20.09.2009
27.09.2009
03.10.2009
25.10.2009
06.12.2009
Hiukkavaara
Vihanti
Kempele
Yli-Ii
30.09.2009
09.10.2008
09.10.2009
06.11.2009
01.10.2009
09.10.2008
10.10.2009
06.11.2009
Maijanlampi
Tyrnävä
Hiukkavaara
Hiukkavaara
11.09.2009
29.09.2009
14.11.2009
01.12.2009
13.09.2009
29.09.2009
15.11.2009
01.12.2009
Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus
Asutuskeskustiastelu
Köysilaskeutuminen
RK-ammunnan johtajakurssi
Ryhmän taistelukoulutus
Joukkueen maasto- ja käskynantoharjoitus
Ajolupakoulutus pv-ajoneuvoille
Kohteen suojaaminen
Kunnialaukaukset 6.12.
Siviilikoulutus
Maastotaidot erityisryhmille
Varautumiskoulutus
Virastoturvallisuus
Suojeluyksikön jatkokoulutus
Muut tapahtumat
Maanpuolustustaitojen kertaus
Tyrnävän perunamarkkinat
Kouluttajakoulutus, KOTU-yksikkö
Tykkikaluston huolto
Katso myös
omalla alueellasi
pidettävät ilma- ja
meripuolustuspiirien
kurssit sekä
valtakunnalliset
kurssit.
Ilmoittautuminen kursseille:
1. Ensisijaisesti rekisteröitymällä
www.mpky.fi -sivulla pysyväksi käyttäjäksi, jonka jälkeen saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa käyttämällä
kirjaudut sisään ja ilmoittaudut
kurssille.
2. Puhelimitse tai sähköpostilla Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin piiritoimistoon. Puh. 020 756
9050, sähköposti [email protected]
POHJOIS-POHJANMAAN
MAANPUOLUSTUSPIIRI
PL 119, 90101 OULU
PUH. 020 756 9050
[email protected]
Katso myös omalla alueellasi pidettävät ilma- ja meripuolustuspiirien kurssit sekä valtakunnalliset kurssit.
Ilmoittautuminen kursseille:
1. Ensisijaisesti rekisteröitymällä www.mpky.fi –sivulla pysyväksi käyttäjäksi, jonka jälkeen saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa käyttämällä kirjaudut sisään
ja ilmoittaudut kurssille.
2. Puhelimitse tai sähköpostilla Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin piiritoimistoon. Puh 020 756 9050, sähköposti [email protected]
POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSPIIRI
PL 119, 90101 OULU 020 756 9050
[email protected]
POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSPIIRI
Osoite: PL 119, 90101 OULU. puh. 020 756 9050, [email protected]
8
Vuosi MPK:n taivalta
Vuosi piiripäällikön tehtävissä
on vierähtänyt nopeasti ja taaksepäin katsottaessa monet asiat
ovat jääneet mieleen miellyttävinä muistoina. Vuoden aikana
monet uudet tuttavuudet ovat
rikastuttaneet elämääni antaen
tässä työssä tarvitsemaani energiaa. Vuosi on myös opettanut taas
kerran sen, että yhdessä olemme
vahvoja. Yhdessä tehden olemme saavuttaneet monia sellaisia
päämääriä, jotka suunnitteluvaiheessa kurssien muodossa asetimme toiminnalle. Näin vuoden
taipaleen täytyttyä haluan kiittää
erityisesti sitä läheisten joukkoa,
joka eri tehtävissä on mukanani jaksanut panna itsensä likoon
todella tärkeiden päämäärien saavuttamisessa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat yhteistoimintahalukkuudellaan täyttäneet ne
odotukset moninkertaisesti mitä
toimintaa aloittaessani osasin
asettaa. Jälleen kerran voin todeta, että omakohtaisilla kokemuksilla ilman ennakkoasennetta on
tärkeä merkitys yhteistyön ylläpitämisessä ja rakentamisessa. Erityisesti haluan kiittää Puolustusvoimia siitä tuesta, joka on ollut
mahdollista kohdentaa PohjoisPohjanmaan maanpuolustuspiirin toimintaan Puolustusvoimien
voimassa olevien määräysten ja
ohjeistusten puitteissa.
Taakse katsominen on hyvä
tehdä aika ajoin, mutta uudet
haasteet odottavat kuitenkin
jo ovella ja niille tarvitaan tekijöitä, yhteistyökumppaneita ja
tukijoita. Suunnitelmallisuus pitkällä aikajänteellä on yksi tärkeä
pelisääntö, jossa osittain Puolustusvoimien kanssa toteutettava
suunnittelu ja osittain MPK:n
oma suunnitteluaikataulu ja -jänne asettavat reunaehdot. Vuoden
2010 suunnittelun osalta on jo
ehditty harjoitella edellä mainittuja lainalaisuuksia ja näyttää siltä,
että olemme menossa aimo harppauksin oikeaan suuntaan. Se, että
toteutamme mahdollisimman
tarkkaa suunnittelua, ei tarkoita
joustavuuden poistamista asioiden toteuttamisessa. Tarvittaessa
meidän tulee löytää ratkaisuja
yllättäville asioille – niin kuin on
käytännössä toteutunutkin.
Vuosittain laadittavan suunnitelman kurssit ovat ne tuotteet,
joita me kauppaamme asiakkaillemme. Tuotteiden tulee olla
sellaisia, jotka menevät kaupaksi.
Tämä edellyttää sitä, että kurssit ovat kiinnostavia, hyödyllisiä
ja hinnaltaan kohtuullisia. Edellä mainittujen ehtojen täytyttyä
tarvitaan vielä markkinointia. Paikallispäälliköt ja muut aktiiviset
toiminnassa mukana olevat ovat
tehneet monella paikkakunnalla erinomaista työtä, josta kiitos heille. Suurimman haasteen
muodostavat paikkakunnat, joilla
toiminta on päässyt viime vuosina
hiipumaan tai joilla sitä ei ole kunnolla aloitettukaan. Piiripäällikkö
kantaa suurimman vastuun näitten maan hiljaisten herättämisestä, mutta kaikki mahdollinen tuki
on tervetullutta toiminnan aktivoimisessa näillä paikkakunnilla.
Kiinnostavia kursseja pyritään
rakentamaan paljolti vanhoilla
tarveaineilla mutta myös uusia
ideoita tarvitaan. Koulutuksen
johtoryhmä aloittaa toimintansa nyt syksyllä ja sen toiminnan
myötä nousee varmasti koulutuksellisia ideoita toteutettavaksi.
Paikallispäälliköt kokoontuvat piiripäällikön johdolla kaksi kertaa
vuodessa. Tällä pyritään tuottamaan myös lisäarvoa koulutuksen suunnittelussa sekä toteutuksessa vaihtamalla kokemuksia
eri paikkakuntien kesken ja näin
tuomalla hyviä käytäntöjä kaikkien käyttöön. Toiminnan taloudellisuus on yksi merkittävä ja
huomioon otettava tekijä. Lähtökohtana kurssien toteuttamisessa
on, että tuloilla katetaan menot.
Tämä tarkoittaa sitä, että kulujen
osalta suunnittelu toteutetaan
huolellisesti ja mahdollistetaan
näin kohtuuhintainen osallistuminen kursseille.
Henkilöstö on tärkein voimavara myös meillä MPK:ssa.
Tämän tukipilarin vahvuuden
takaamiseksi on Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuspiirissä
kartoitettu vajaan vuoden ajan
henkilöstöä Koulutus- ja tukiyksikköön (KOTU). Kouluttajien ja
tukiyksikköön sijoitettujen henkilöiden koulutus on rakennettu
Puolustusvoimien ja MPK:n toimenpitein siten, että kouluttajakoulutuksella henkilö pätevöityy
kouluttajaksi täyttäen myös Puolustusvoimien kriteerit. KOTUyksikköön sijoitetun henkilöstön
koulutus on Puolustusvoimien
antamana koulutuksena aloitettu
ja aloitetaan Pohjois-Pohjanmaan
maanpuolustuspiirin antamana
loppuvuodesta. Myös osa yhteistyökumppaneistamme tulee
antamaan eri koulutustehtävien
vaatimaa koulutusta. Edellä mainitun koulutuksen lisäksi tullaan
KOTU-yksikön henkilöstöä kouluttamaan tarvittavien taitojen tai
pätevyyden saavuttamiseksi. Tällaisina koulutuksen esimerkkeinä
voidaan mainita hygieniapassin
suorittaminen, joka järjestettiin
tämän vuoden keväällä ja puolustusvoimien ajolupakoulutus
syksyllä. Kouluttajakoulutusta ja
myös joitakin oikeuksia lisäävää
koulutusta järjestettäessä on
aina etusija KOTU-yksikköön
sitoutuneilla. Syyskuussa KOTUyksikköön toimintaan sitoutuneet
saavat lisää tietoa sijoituksestaan
ja heille suunnitellusta koulutuksesta sekä muista KOTU-yksikön
henkilöstöä koskevista asioista.
Toivotan kaikille Pohjanpojan
lukijoille kokonaismaanpuolustusta henkivää syksyä ja miellyttäviä
yhdessä koettuja hetkiä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen parissa.
Pohjois-Pohjanmaan
maanpuolustuspiirin
piiripäällikkö
Timo Kesäläinen
• TULOKSIA • TULOKSIA • TULOKSIA •
Lakeus Cup3
Hirvasniemi 3.8.2009.
Res.kivääri 100m yleinen: 1.
Laukka Jari Haapaveden res. 94, 2.
Sandelin Marko Haapaveden res.
92, 3. Koskenkorva Kimmo Haapaveden res. 92, 4. Rautio Jouko
Raahen res. 91, 5. Junttila Jukka
Muhoksen res. 90.
Res.kivääri 100m Y50: 1.
Lehtonen Risto Lakeuden res. 96,
2. Mattila Markku Raahen res. 95,
3. Jääskeläinen Matti Oulun res.
90, 4. Martinkauppi Seppo Lakeuden res. 88, 5. Hiltunen Arto
Oulun res. 84.
Sotilaspistooli 25m yleinen:
1. Junttila Jukka Muhoksen res.
90, 2. Koskenkorva Kimmo Haapaveden res. 89, 3. Järvinen Kari
Raahen res. 87, 4. Haapa-Aho Ari
Haapaveden res. 86, 5. Mäkinen
Rauno Oulun res. 80.
Sotilaspistooli 25m Y50: 1.
Mattila Markku Raahen res. 91,
2. Mattila Jaakko Raahen res. 91,
3. Juola Pertti Tyrnävän res. 78, 4.
Lehtonen Risto Lakeuden res. 78,
5. Kuorilehto Matti Kempeleen
res. 74, 6. Molander Tapio Oulun
res. 72, 7. Pihlajaniemi Martti Tyrnävän res. 67, 8. Hiltunen Arto
Oulun res. 65, 9. Martinkauppi
Seppo Lakeuden res. 61, 10. Lehtonen Pasi Lakeuden res. 60.
Joukkuekisa: 1. Haapaveden
res. 2021, 2. Raahen res. 1895, 3.
Lakeuden res 1882, 4. Tyrnävän
res. 1865, 5. Oulun res. 1853, 6.
Kempeleen res. 1085, 7. Muhoksen res. 654, 8. Rantsilan res.
352.
Pystykorvamestaruus
Pohjois- Pohjanmaalla
5.9.2009.
Joukkue H: 1. Pohjois-Pohjanmaa 948 p (Maijala Simo 250,
Järvinen Kari 248,Vanhatalo Miika
228, Rautio Jouko 222),
HAAPAVEDEN
RESERVILÄISET RY
SYYSKOKOUS
pidetään torstaina
15.10.2009 kello
19.00 Haapaveden
jäähallilla.
Tervetuloa!
Johtokunta
Maanpuolustuksen tukena
KATRI ANTELL OY
KOILLISMAAN OSUUSKAUPPA
ARINA OSUUSKAUPPA
TAPIOLA-YHTIÖT
AUTO ÅSTRÖM
KALEVA KUSTANNUS OY
POHJOLA-YHTIÖT
KESKO OYJ
OULUN PUHELIN HOLDING YHTIÖ
OULUN KORU OY
SUOMENMAA-YHTIÖT OY
OULUN DIAKONISSALAITOS
CCC-YHTIÖT OY
OULUN OSUUSPANKKI
PÖLKKY OY
KUUSAMON UISTIN
RANNIKON KONETEKNIIKKA OY
PÖRHÖN AUTOLIIKE OY
AMMATTIOPPILAITOS LUOVI
ASUNTOPALETTI OY LKV
ELECTROBIT
POLARHEAT
ARKKITEHTITOIMISTO LAATIO OY
M-FILTER OY
YIT RAKENNUS OY
POLAR ELECTRO OY
SCANDO OY
INSINÖÖRITOIMISTO POLARTEK OY
SMILE-INVEST OY
BEST WESTERN HOTEL APOLLO
WETTERI OY
RAUTARUUKKI
POHJOIS-SUOMEN MESSUT
POLARHEAT OY INFRAHEAT
KEMIRA OULU
PUB GRAALI
IIN KONEPAJA
KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNTA
KUNTOKESKUS SPECIAL
PS & LUMIAHO OY
LÄÄKÄRI OPTIIKKA SILMÄKULMA
OULUN KAUPPAKAMARI
POCAL OY
T HILDÉN
CONLOG OY
FENNIA
TAUKOKANGAS-SÄÄTIÖ
MARSH OY
RAKENNUS-FORUM
OULUNSEUDUN KOULUTUS KUNTAYHTYMÄ
NORDEA PANKKI SUOMI OYJ
TEKNOVENTURE MANAGEMENT OY
KUUSAMON OSUUSPANKKI
HÄMEENAHO OY
PAINOTUPA
KEOPS
ROTUAARIN II APTEEKKI
STATIIVI OY
PUBLIC LINE SERVICE OY