Res-lehti - Sanomapaino

Transcription

Reserviläinen
Maaliskuu
AJANKOHTAISTA
3 / 2014
AJANKOHTAISTA
Tasa-arvo haastaa Radat vähissä
asevelvollisuuden Pohjanmaalla
KESKIÖSSÄ
Siviilikalustoa
sotaväelle
Lakialoite tyrehtyi mutta keskustelu
elää. Nykyjärjestelmällä tulevaisuutta
haasteista huolimatta.
Kauhavalla väännetään ampumaradan
jatkosta. Lentosotakoulun lakkautus
viemässä Hopiavuoren.
Mönkijä ja traktori kelpasivat armeijalle
sellaisinaan. Uusi taistelutapa vaatii
liikkuvuutta.
Sivu 5
Sivu 8
Sivu 12
Sivu 14
Talvijotos
KUTSU YLEISÖTILAISUUTEEN
Tuusulan Hyrylän vanhalle varuskunta-alueelle on suunnitteilla tulevaisuuden
asuinalue
Julkaisutoiminnan ammattilainen
•
•
•
•
•
•
•
kirjat ja julkaisut
lehdet, esitteet ja muut painotyöt
suurkuvatulosteet
messuseinäkkeet ja -pöydät
graafinen suunnittelu
julkaisujen taitto
julkaisujen myynti
Uusi verkkokauppa avattu!
Puolustusvoimien painettujen julkaisujen verkkokauppa
on avattu osoitteessa:
http://pv.juvenesprint.fi/fi/
Verkkokaupasta on ostettavissa ohjesääntöjen lisäksi
myös Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjulkaisuja.
anna ammattilaisten Palvella Juuri sinua
Tuusulan kunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa on
mahdollisuus tutustua alueen suunnitelmien ja hankkeiden lisäksi
Suomen ilmatorjunnan historiaan ja nykypäivään.
Torstaina 24.4.2014 klo 15.00-17.00,
osoitteessa Rykmentintie, 04300 Tuusula
OHJELMA:
- Rykmentinpuiston suunnitelmien ja hankkeiden esittely ruokalassa
- ITO12 NASAMS II FIN ilmatorjuntajärjestelmän esittely ohjuskentällä
- hernekeittoa ja munkkikahvit Ilmatorjuntamuseon alueella
Tilaisuus on maksuton, mutta ruokailun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan
ennakkoon 17.4. mennessä, p. 040 314 2016 tai [email protected]
Tilaisuudessa mukana
Tuusulan kunta, Pohjola Rakennus Oy ja Ilmatorjuntamuseo.
Lisätietoja:
Tuusulan kunta, asemakaava-arkkitehti Jouni Määttä
p. 040 314 2016 tai [email protected]
IT-Museo, museoisäntä Matti Kulmala p. 040 5385515
Juvenes Print – suomen Yliopistopaino oy
Naulakatu 2 • 33100 Tampere • Puh. 020 756 8693
[email protected] • www.juvenesprint.fi
Tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajien historiaa esittelevä Museo Militaria tarjoaa monipuolista katsottavaa.
Vietä antoisa päivä museolla reserviläisryhmänä tai perheenjäsenten seurassa. Suunnista museon perusnäyttelyssä
ja ammenna uutta tietoa asiantuntevalta opastuskierrokselta. Koe elokuvateatterissa Tali-Ihantalan tykistökeskitys.
Vuoden 2014 uudet näyttelyt
• Perusnäyttelyyn kuuluva suojeluosio avautuu 15. maaliskuuta. Näyttely kertoo pioneeriaselajiin kuuluvan suojelualan
historian Suomessa 2000-luvulle asti.
• Maaliskuun lopulla valmistuu kenraali Kustaa Tapolan elämänvaiheista kertova näyttely, joka on esillä vuoden 2014
loppuun asti.
• 5. huhtikuuta avautuu Panssarisoittokunnan näyttelyosio. Näyttely on läpileikkaus soittokunnan historiasta.
• 5.-11. toukokuuta everstiluutnantti Jussi Toukosen Taide- ja heraldiikkanäyttely. Taiteilija paikalla koko näyttelyn ajan.
Museon ulkonäyttelyalueella pääset tutustumaan kymmeniin tykkeihin sekä pioneerien raskaaseen kalustoon. Lisäksi
ulkonäyttelyalueella toimii sotilasradioamatööriasema.
Lounasravintola Militariassa voit nauttia museokierroksen lomassa maittavan lounaan tai piristävät kahvit.
Kokoustiloiksi sopivat museon Pohjolasali ja isommalle ryhmälle Tykkihalli. Lue lisää www.museomilitaria.fi -sivustolta.
Vanhankaupunginkatu 19, HÄMEENLINNA
Puh (03) 682 4600, [email protected], www.museomilitaria.fi
Tervetuloa viihtymään koko perheen museoon, me odotamme Sinua!
SISÄLTÖ
Reserviläinen 3/2014
3
Asevelvollisuus takaa
koko maan puolustuksen
Nykyjärjestelmää vastustanut lakialoite ei saanut kannatusta
PuOLuSTuSVOIMAT / RESERVIuPSEERIKOuLu
upseerioppilas eteni
ampumaharjoituksessa Pahkajärvellä
tammikuussa.
Mirva Brola
asevelvollisuudesta on vellonut viime syksystä lähtien.
Pontimena toimi Ohi on -lakialoite, jol-
keskustelu yleisestä
AJANKOHTAISTA
la vaadittiin nykyjärjestelmästä luopumista miehiä syrjivänä.
Sen kannatus jäi vaatimattomaksi: määräaikaan mennessä lakialoite sai
vaivaiset seitsemisentuhatta allekirjoittajaa eikä edennyt eduskuntaan. Kuiten-
KESKIÖSSÄ
Pääkirjoitus:
Sotilaallinen uhka yhä
todellisuutta
10
5
Asevelvollisuudella
10–20 vuotta edessä?
11
Näkökulma: Mistä apu
puolustuksen ongelmaan?
6
RUL: Yhteistyösuhteet
kunnossa
12
7
RES: Vastaveto Ohi on
-kansalaisaloitteelle
Kalusto: Uuden
taistelutavan vaatimukset
toivat siviililaitteet
sotilastehtäviin
8
Kauhavalla taistellaan
kivääriradan puolesta
9
Puolustusvoimia johdetaan
pian sinisessä asetakissa
4
RU-koulutus ennen ja
nyt:
Pääpaikkana Hamina
14
Reportaasi: Vuoksen
voitto vei itärajalle
16
Liikunta: Kansainväliset
sotilastaitokilpailut
kutsuvat
19
Koulutus: MPK
kehittää koulutuksen
arviointijärjestelmää
kin se toimi hyvänä herätteenä puolustuskeskustelulle.
Minkä tahansa armeijan henkilöstö
voidaan periaatteessa hankkia joko asevelvollisuuden tai vapaaehtoisuuden
pohjalta, toteaa Maanpuolustuskorke-
akoulun dosentti Arto Nokkala. Kuitenkin asevelvollisten kouluttaminen
voi tuottaa muita hyötyjä yhteiskunnalle.
– Suomen asevelvollisuuden kiistaton etu on, että se takaa riittävän henkilöstön koko maan puolustamiseen, jos
rahoitustaso pysyy riittävänä ja koulutettavien määrä nykyisenä.
Nokkalan mukaan ei voida sulkea
pois mahdollisuutta, että vihollisen pyrkisi yhä valtaamaan laajoja maa-alueita.
– Tähän nähden tuleva 230 000 hengen sa-vahvuus ei ole mitenkään ylimitoitettu.
Suomalainen asevelvollisuusmalli on ainutlaatuinen sikäli, että samassa
mittakaavassa ikäluokkiaan kouluttavat
vain Kreikka, Kypros ja Turkki. Samoin
velvollisuuden kesto aina 60-vuotiaaksi
saakka on poikkeuksellisen laaja.
Sivu 5 >>>
JÄRJESTÖT
ILTAVAPAA
20
RUL: Piirikierros käyntiin
Suur-Savosta
24
21
RES: Koulutus kokosi
aktiivit Seinäjoelle
Yksi meistä: Miksi
harjoittelet, Janne
Pentunen?
25
22
Potkua toimintaan:
Yhteiskunnallisesti
aktiivinen yhdistys
menestyy
Elämäni reservissä:
Mirva Brola
Muistatko vielä suikan?
26
Reserviläisen matkavinkki
Verkossa tapahtuu
27
Kirjat, dvd:t, pelit
28
Reservin riennot
Ristikko
29
Kilpailukutsut ja -tulokset
23
Tähtäimessä:
Oikeus unelmoida
24
”Aina on hienoa
päästä mukaan
tositilanteeseen.”
Janne Pentunen
14
Liekit loimusivat
tulentekorastilla
talvijotoksella.
KANNEN KuVA:
MIRVA BROLA
4
PÄÄKIRJOITUS
24.3.2014
Sotilaallinen uhka
yhä todellisuutta
Venäjän viimeaikaiset toimet Krimin niemimaalla ovat
meijaksi johtivat tilanteeseen, jossa puolustusvoimien
osoittaneet, ettei perinteisen sotilaallisen voiman
komentaja itse arvioi puolustuksen kestokyvyksi
käytön uhka ole hävinnyt maailmasta minneyhden viikon. Suomessa tilanne on onneksi
kään, vaikka jotkut tahot Suomessakin niin
toinen, vaikka akilleenkantapäämme onovat jo julistaneet. Puheet kybersodankin matala valmiustaso, jos liikkeelle pikäynnistä ja panostaminen yhteiskuntäisi saada nopeasti merkittäviä määnan rauhanajan häiriötilanteiden hoiriä joukkoja.
”Suuria linjoja
toon ovat ehkä himmentäneet sitä tosiasiaa, miksi meillä ylipäänsä on maanUkrainan tapahtumat ovat tuoneet
kannattaa miettiä
aivan uutta potkua kotimaiseen puopuolustus olemassa.
syvällisesti”
lustus- ja turvallisuuspoliittiseen kesSuomen onni on ollut se, että meillä sokusteluun ja hyvä niin. Äkkinäisiä liiktilaallista maanpuolustusta on pyritty kekeitä suuntaan tai toiseen ei ole syyhittämään pitkäjänteisesti, ilman poukkoitä tehdä, mutta suuria linjoja kannattaa
levia suunnanmuutoksia. Uskottavaa puolusmiettiä syvällisesti. Suurvalta-asemaansa
tusta ei rakenneta yhdessä yössä, se on vuosikymtakaisin halajava Venäjä näyttää olevan vaikeasmenten mittainen urakka.
ti ennustettava ja arvaamaton. Pystyykö pieni maa ykToisaalta puolustuskykyä on myös erittäin helppo häisin ylläpitämään uskottavaa puolustuskykyä tällaisritä, jopa lamauttaa. Viimeaikaisena esimerkkinä olkoon
ta rajanaapuria vastaan? Viron mielestä ei. Sotilasliireservin kertausharjoitusten useamman vuoden alasajo.
ton jäsenenä se kutsuukin jo Naton joukkoja Baltiaan.
Onneksi Suomi kuitenkin yhä uskoo aluepuolustukseen ja
Sekä Viro että Norja ovat myös toivottaneet Suomen
yleiseen asevelvollisuuteen, jotka tuovat puolustukseen sityhdessä Ruotsin kanssa hakemaan Naton jäsenyyttä.
keyttä ja kestävyyttä. Vain toiminta- ja materiaalihankintaPelkällä rauhankumppanuudella ei pitkälle pötkitä,
määrärahat pitäisi saada lasku-uralta nousuun.
onhan Ukrainakin ollut kumppanimaa vuodesta 1997.
Länsinaapurissa Ruotsissa on päässyt itku, kun rampautetun asevelvollisuusarmeijan muuntotyöt ammattiarNeuvostoliiton hajottua Suomi päätti suuntautua
länteen muun muassa hakeutumalla Euroopan unionin jäseneksi. Turvatakuita EU ei kuitenkaan tarjoa,
sillä valtaosa jäsenmaista kuuluu Natoon, jonka kautta sotilaallinen turvallisuus hoidetaan. Yhdestä näkökulmasta Suomen Nato-jäsenyys olisi vain suhteiden
normalisoimista kansainväliseen yhteistyöjärjestöön,
jonka toiminnassa Suomi muutenkin on jo mukana
saamatta kuitenkaan kaikkea hyötyä vastineeksi. Toisaalta jäsenyyttä vastaan painaa lukuisia avoimia kysymyksiä siitä, millä tavoin jäsenyys vaatisi muutoksia Suomen nykyiseen puolustusratkaisuun sekä mitä velvoitteita ja seuraamuksia se mahdollisesti toisi.
Olkoon Nato-pohdinnan lopputulos kumpi tahansa,
Suomen tulee vastaisuudessakin varautua puolustamaan omaa tonttiaan riittävällä määrällä miehiä, sotavarustusta ja harjoitusta. Suomen ei pidä tehdä puolustusratkaisussaan samaa virhettä kuin lukuisat Länsi-Euroopan maat. Pienellä ammattiarmeijalla ja kriisinhallintakyvyllä ei puolusteta laajaa, harvaan asuttua
maatamme. Kerran alas ajettua asevelvollisuusarmeijaa ei rakenneta enää uudestaan takaisin.
Hyvät lukijat, tämän numeron myötä siirryn reserviin
Reserviläisestä ja ojennan viestikapulan seuraajalleni Tuomas Kaarkoskelle. Kiitän kuluneesta viidestä
vuodesta ja toivon menestystä uudelle päätoimittajalle.
Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen
liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen,
Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton
tiedotuslehti.
Levikki 60 165 (LT 2013)
Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl
Vastaava päätoimittaja Mirva Brola
Kustantaja
Maanpuolustusyhtiö MPY Oy
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
Puh: (09) 4056 2018
Toimituskunta
Päätoimittaja Mirva Brola (pj)
Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen
RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen
RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg
Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki
Toimitus
Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki
Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. alla)
Telefax: (09) 499 875
Sähköposti: [email protected]
www.reservilainen.fi
Lehden taitto
Kari Långsjö
Puh: 0400 735 274
Osoitehuolto ja jäsenasiat
Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti.
Mainitse myös entinen osoite.
RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen
puh: (09) 4056 2011, [email protected]
RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori
Maanpuolustuskiltojen jäsenet: [email protected]
puh: 040 554 8805
Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen
Ilmoitusmarkkinointi
Media X-Pertti Oy
Petri Tanninen
PL 61
04201 Kerava
puh. 050 501 4923
[email protected]
Painopaikka
Sanoma Oy/
Hämeen Paino Oy
Aikataulu
ilmestymispäivä
4/2014 ma 5.5.
5/2014 ma 16.6.
6/2014 ma 8.9.
7/2014 ma 20.10.
8/2014 ma 8.12.
(aineistopäivä)
(ke 16.4.)
(ke 28.5.)
(ke 20.8.)
(ke 1.10.)
(ke 19.11.)
Mirva Brola
Päätoimittaja
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
44 (82.) vuosikerta
ISSN 0557-8477
AJANKOHTAISTA
5
Asevelvollisuudella
10–20 vuotta edessä?
Arto Nokkala: Vain miehiä koskeva järjestelmä kyseenalaistetaan
sotilaallisista tarpeista huolimatta.
AdriAN loMBArdo/HæreNs KoMMuNiKAsjoNsAVdeliNg
Norja haluaa lisätä mittavasti naisten
määrää asevoimissaan.
raha. Nykyisellä rahoituksella saataisiin
ehkä 30–40 000 miehen ammattiarmeija, jota tukisi asevelvollisuusajan reservi, Nokkala arvioi.
– Tällaisella joukolla ei kannattaisi
enää puhua ratkaisutaisteluista tai itsenäisyyden säilyttämisestä. Voidaankin
kysyä, mitä tehtäisiin armeijalla, jolla ei
olisi todellista puolustuskykyä?
Haasteista huolimatta Nokkala katsoo, että nykyisellä asevelvollisuusjärjestelmällä on tulevaisuutta vielä 10–20
vuotta, ehkä enemmänkin.
Norjalaisnaiset
asevelvollisiksi
Mirva Brola
suomalainen asevelvollisuus kohtaa mo-
nenlaisia haasteita, kävi ilmi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan
seminaarissa helmikuun lopulla.
Sotilaalliset näkökulmat jäävät sivuun, kun yksilökeskeinen ajatusmaailma ja sukupuolten tasa-arvo nousevat
tärkeysjärjestyksessä.
– Miehiä koskeva asevelvollisuus kyseenalaistetaan sotilaallisista tarpeista
huolimatta. Myös sosiaaliset paineet
asepalveluksen suorittamiseen vähenevät, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, everstiluutnantti evp Arto Nokkala.
Järjestelmän vastustajat pitävät asevelvollisuutta vanhanaikaisena ratkaisuna, josta valtaosa Euroopan maista on
luopunut.
– Se ei enää ole tarkoituksenmukainen Suomen oloissa. Uhkaa laajamittaisesta hyökkäyksestä ei ole, joten meillä ei ole tarvetta massa-armeijalle, tiivistää Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa.
– Ehkä painavin syy on kuitenkin se,
että järjestelmä on epätasa-arvoinen,
mallille? Ammattiarmeijan ohella näikoska se on pakollinen vain miehille.
tä voisivat olla sukupuolineutraali aseKansanedustaja (vas) Kari Uotilan velvollisuus, vapaaehtoinen varusmiesmielestä ongelmaa ei kuitenkaan voitai- palvelus, turvallisuuspalveluvelvoite ja
si korjata ulottamalla velvollisuus koske- yleinen yhteiskuntapalveluvelvollisuus.
maan myös naisia. Hän miettisi armeijan
– Nämä kaikki kuitenkin edellyttätarkoituksenmukaisuutta ylipäänsä.
vät vapaaehtoisuutta ja valikoivuutPuolustusvaliokunnan puta. Mikään tuskin riittäisi Suoheenjohtaja, kansanedustamen puolustukseen tarvitja (ps) Jussi Niinistö lyttavien joukkojen tuottatää väitteet.
miseen, Nokkala pohtii.
– Yleinen asevelNykyisten kokois”Tasa-arvolla
vollisuus on toimiva,
ten joukkojen luominykyaikainen ja tarnen edellyttäisi saei pysäytetä
koituksenmukainen
mansuuruista vapaavihollista”
ehtoisten joukkoa, jojärjestelmä. Puoluska nykypäivänäkin astuspolitiikka ei ole tasa-arvopolitiikkaa; tasatuu palvelukseen. Tämä
arvolla ei pysäytetä viholtuskin toteutuisi: erään valista, Niinistö toteaa.
rusmiehille tehdyn kyselytutKansanedustaja (kesk) Mikko
kimuksen mukaan vain 16 prosentSavola olisi valmis ottamaan naiset mu- tia olisi astunut palvelukseen vapaaehkaan kutsuntoihin. Asepalvelus säilyisi toisena.
heille kuitenkin vapaaehtoisena.
Samoin asepalvelukseen haluavien
naisten määrä on vuositasolla pysynyt
500–700:ssa, joista reserviin on lopulta
Vapaaehtoiset tuskin
siirtynyt vain 300–400.
riittäisivät
Yhtenä suurimpana esteenä kokoMitkä sitten olisivat vaihtoehtoja nyky- naan ammattiarmeijaan siirtymiselle on
Norja teki viime kesänä päätöksen laajentaa asevelvollisuus koskemaan myös
naisia. Järjestelmä on siellä nimetty yleiseksi asevelvollisuudeksi, kertoo prikaatikenraali Per Arne Five.
Palvelusmäärät jäävät kuitenkin verraten pieniksi: kun ikäluokan koko Norjassa on vastaisuudessa 60 000, palvelukseen astuu vain 8–10 000. Lakimuutos astuu voimaan ensi vuoden alusta.
Norja perustelee ratkaisuaan sillä, että pääosin ammattiarmeijasta muodostuvien asevoimien täytyy pystyä rekrytoimaan laajemmalta pohjalta. Päätavoitteena on riittävä, osaava henkilöstö, joka pystyy puolustamaan maan itsenäisyyttä.
– Tarvitsemme naisia esimerkiksi Afganistanin operaatioihin, jotta voimme
paremmin kommunikoida paikallisväestön kanssa, Five sanoo.
Naisten määrän lisäämisen myötä armeija tarkistaa eri tehtävien vaatimuksia sekä uudistaa kasarmeja ja varustusta naisille sopivaksi.
AseVelVollisuudeN
eri puoliA
Etuja:
- Pitää yllä maanpuolustustahtoa
- Lisää väestön kriisinsietokykyä
- Matalat henkilöstökulut
- Tukee yhteiskuntarauhaa
Haasteita:
- Yksilökeskeisyys
- Vaatimukset sukupuolten tasaarvosta
- Sopivien koulutettavien puute
- Toimintaympäristön ja uhkakuvien
muutos
6
AJANKOHTAISTA - RUL
Yhteistyösuhteet kunnossa
Piirikysely: Tiedotusta kaivataan lisää, varuskuntien lakkautukset huolettavat
MAuri Väänänen
Janne kosonen
yhteistyö reserviupseeripiirien ja puolus-
yhteistyö MPk:n kanssa sujuu hyvin, mutta kursseja halutaan muillekin kuin sasijoitetuille. Asekoulutusta santahaminassa.
tä uudistus ei tuo merkittäviä vaikutuksia piirien toimintaan.
Joukko-osastojen lakkauttaminen
vaikeuttaa toimintaa seitsemässä piirissä, ja aluetoimiston siirtyminen aikaisempaa kauemmaksi koskettaa lähes yhtä montaa piiriä.
Osittain liittyen varuskuntien lakkauttamiseen ongelmaksi nousee myös
ampumarataverkoston karsiutuminen.
Ampumaratojen lisäksi huolta kannetaan poistuvista harjoitusalueista sekä
lakkautettavista sotilassoittokunnista.
Puolustusvoimauudistus koskettaa
reserviupseeripiirejä hyvin vaihtelevasti, sillä neljä piiriä kertoi
tilanteen paranevan, kun
lähijoukko-osastoa vahvistetaan.
tusvoimien aluetoimistojen kanssa sujuu
hyvin. Myöskään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) piirien sekä koulutusja tukiyksiköiden kanssa yhteistyössä ei ole suuria ongelmia.
Tulokset selviävät Reserviupseeriliiton piireille osoittamasta kyselystä, jota
on toistettu jo puolenkymmentä kertaa.
Kolmetoista liiton kahdestakymmenestä piiristä ilmoitti, että yhteistyö
aluetoimiston kanssa sujuu erinomaisesti. Viiden piirin alueella yhteistyö sujuu hyvin
ja yhdessä tyydyttävästi.
Tärkeimmät yhteistyömuodot piirien ja
Vänrikkipäivät
aluetoimistojen kanssa
Pelkona
uusi yhteistyön
toimijoiden
ovat suunnittelu- ja yheriytyminen
teistyöpalaverit, ylenmuoto
nys- ja palkitsemistilaiReserviupseeripiirien
suudet sekä esitelmäapu
yhteistyö myös MPK:n
ja yhteistyö sijoittamiseen
kanssa koetaan pääsäänliittyvissä kysymyksissä.
töisesti sujuvana. Yhdeksän
Viime vuosina uudeksi yhteispiiriä ilmoitti yhteistyön sujuvan
työmuodoksi ovat tulleet vänrikkipäivät,
erinomaisesti ja kymmenen hyvin. Tyyjoita järjestetään eri puolilla maata hydyttävästi yhteistyö käy yhdessä piirissä.
vällä menestyksellä.
Useimmissa maakunnissa yhteistyö
Kehitettävää yhteistyössä reserviupMPK:n kanssa koetaan ongelmattomakseeripiirit näkevät erityisesti tiedotuksi ja parhaimmillaan erittäin antoisaksi
sessa ja nykyistäkin tiiviimmässä yhteykaikille osapuolille. Paikoin vaikeuksia
aiheuttaa toimijoiden eriytyminen joko
denpidossa. Nopea vaihtuvuus aluetoivain koulutukseen tai vain järjestötoimistojen henkilökunnassa ja pitkät matmintaan.
kat aluetoimistoihin vaikeuttavat myös
Joidenkin piirien alueella uhkana
yhteistyötä.
nähdään yhdistysten toiminnan näivettyminen, kun iso osa erityisesti nuorisUudistuksella monia
vaikutuksia
ta aktiiveista toimii ainoastaan MPK:ssa
kouluttajina. Yllättävä tieto oli, että kaiPiireiltä tiedusteltiin myös tulevan puolustusvoimauudistuksen vaikutuksista kissa MPK:n koulutusja tukiyksiköiden johtoryhmissä ei ole reservipiirien
toimintaan. Joka neljäs piiri ilmoitti, etedustusta.
Muutamissa vastauksissa kritisoitiin
kasvaneita vaatimuksia MPK:n kouluttajana toimimisessa. Se, että rastikouluttajaltakin vaaditaan erityistä kouluttajakoulutusta, ei helpota kouluttajien
hankkimista.
Koulutuksen suunnittelun pitkä aikajänne hankaloittaa erityisesti opiskelijayhdistysten mahdollisuuksia järjestää koulutusta.
Enemmän kritiikkiä herätti se, että joissakin maakunnissa MPK:n kurssit kohdistuvat valtaosin vain sa-sijoitettuihin reserviläisiin, erityisesti maakuntakomppanioihin. Joukko-osastojen
ja ampumaratojen lakkauttaminen vaikeuttaa myös vapaehtoista maanpuolustuskoulutusta.
Piirikysely
kyselyyn vastasivat kaikki 20
reserviupseeripiiriä
vastaajina toimi piirin puheenjohtaja
tai liittohallituksen jäsen
tulokset on toimitettu myös
puolustusvoimille ja MPK:lle
AJANKOHTAISTA - RES
7
Vastaveto Ohi on
-kansalaisaloitteelle
Yleisellä asevelvollisuudella laaja tuki kansalaisten keskuudessa
OllI NYBErg
Mikko Savola kantaa mielellään
Velvollisuus suoritettu -pinssiään.
Mervi Mäki-Neste
käynnistänyt kampanjan yleisen asevelvollisuuden puolesta. Kampanjassa armeijan käyneitä
suomalaisia kannustetaan ilmaisemaan
tukensa asevelvollisuudelle käyttämällä
Velvollisuus suoritettu -pinssejä.
– Eniten kampanjan ideointiin vaikutti Ohi on -kansalaisaloite, jolla pyrittiin yleisen asevelvollisuuden lakkauttamiseen, kertoo Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.
Pinssin hankkimalla jokainen jäsen
voi olla mukana kampanjassa. Velvollisuus suoritettu -pinssejä myydään myös
ulkopuolisille.
– Pinssin kantajat voivat kertoa ylpeinä asepalveluksen suorittamisesta tai
reserviläisliitto on
he haluavat muutoin tukea yleistä ase- po kumota. Kansan tuki aloitteelle oli
velvollisuutta, kiteyttää Reserviläisliiton hyvin pientä.
puheenjohtaja Mikko Savola.
Nybergin mukaan Ohi on -kamHaasteena suosion lasku
panja on osin valheellisilla peOhi on -kansalaisaloitteen alrusteilla ja väärillä väittälekirjoitti lopulta vain 7 533
suomalaista, mikä kertoo
millä yrittänyt kumota
yleistä asevelvollisuutyleisen asevelvollisuuta, jonka varaan nykyiden vahvasta kannatuk”Aloitteen
nen puolustusjärjessesta Suomessa. Nyberfaktat oli
telmämme perustuu.
gin ja Savolan mukaan
– Kampanja on hehelppo kumota” asevelvollisuudella on
rättänyt lähinnä ihmekeskeinen rooli puolustystä, närää ja suuttutuksessamme ja sen tumusta. Tässä on leikitty
levaisuudesta on pidettävakavilla asioilla.
vä huolta.
Savola pitää kansalaiskes– Haasteena on, että asepalkustelua hyvänä asiana.
veluksen suosio nuoremman ikäluo– Ohi on -kansalaisaloitteen faktat kan keskuudessa laskee. Osaa nuorista
olivat vain melko ontuvat ja ne oli help- miehistä närästää se, ettei asevelvolli-
suus koske naisia. Olisi hyvä, jos naisia
saataisiin enemmän palvelukseen ja sukupuolineutraalia asevelvollisuuttakin
kannattaisi mielestäni ainakin selvittää,
toteaa Nyberg.
Savola puolestaan kannattaa niin sanottuja tulevaisuuskutsuntoja, joissa koko ikäluokka otettaisiin yhtä aikaa terveystarkastuksiin sekä ammatinvalintapsykologin ja kuraattorin juttusille puolustusvoimien henkilöstön lisäksi.
– Miehet jatkaisivat entiseen malliin
asevelvollisuutta suorittamaan. Naisille
saataisiin markkinoitua entistä paremmin vapaaehtoista asepalvelusta, sanoo
Savola.
Itsenäinen ja uskottava puolustus
voidaan rakentaa vain yleisen asevelvollisuuden avulla. Nykyisellä puolustusbudjetilla voitaisiin koota 20 000 ammattisotilaasta koostuva miniarmeija.
– Toivoisimme, että myös piirit ja yhdistykset veisivät tätä viestiä eteenpäin,
summaa Nyberg.
Reserviläisliiton jäsenet voivat ostaa varusmieskokardia mukailevan Velvollisuus suoritettu -pinssin maksamalla kymmenen euroa ylimääräistä jäsenmaksunsa yhteydessä. Muut voivat
hankkia rintamerkkinsä liiton nettikaupasta 12 euron hinnalla.
Tavoitteena on myydä enemmän Velvollisuus suoritettu -pinssejä kuin Ohi
on -kansalaisaloite sai kokoon allekirjoittajia. Myynnistä kertyvillä varoilla
rahoitetaan liiton työtä yleisen asevelvollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi.
MITEN ON?
Mitä odotat talvijotokselta?
Mirva Brola
Kysyimme kilpailijoilta
ennen jotoksen alkua,
mitä odotuksia heillä oli
Vuoksen voitolta.
Kristoffer Andersen, 31
kersantti
HV-01, kodinturvajoukot
Moss, Norja
– Partiomme osallistuu
täällä ensimmäistä kertaa
koskaan sotilastaitokilpailuun. Olemme täällä oppimassa ja saamassa uusia
kokemuksia muista maista,
pitämässä hauskaa.
– Norjalaisina olisimme
odottaneet myös pääsevämme hiihtämään.
Johannes Hütig, 24
luutnantti
Bundeswehrin yliopisto
Munchen, Saksa
– Odotan, että täällä on
hienot kisat ja saamme paljon
pisteitä. Katsotaan, millaisessa
kunnossa olemme ja millaiset
tiedot ja taidot meillä on. Keräämme kokemuksia.
– Osallistuin myös Sodankylän kilpailuun vuosi sitten,
sieltä jäi hyvät muistot.
Sami Lius, 33
korpraali
Hämeenlinnan aliupseerit
– Odotan, että kisa on
rankka ja haastava. Ihan
kokemuksia tulin hakemaan, kun tämä meinaa
olla ensimmäisiä kertoja
jotoksella.
– Partioni Teres on yleensä
ehkä voittajapäässä, mutta ei ehkä
tänä vuonna, sillä parhaat meistä
jäivät tulematta.
8
AJANKOHTAISTA
Kauhavalla taistellaan
kivääriradan puolesta
Puolustusvoimat luopuu Lentosotakoulusta ja hopiavuoren ampumaradasta
kauhavan reserviläiset haluaisi radan kaupungin vastuulle
PuOLustusvOiMat
harjoitukset ja
kilpailut hopiavuoren ampumaradalla
ovat vaarassa
päättyä Lentosotakoulun mukana.
Marjut kriikku
tarjousaika lentosotakoulun alueista Se-
naatti-kiinteistölle on päättynyt ja tietoa
uudesta omistajasta odotetaan. Kauhavan seudun ampumaharrastajat ja reserviläiset toivovat yhteistyötä uuden omistajan kanssa, jotta toiminta voisi jatkua
nykymuodossaan.
Radan säilyttämistä puoltava vetoomus on jätetty viime elokuussa puolustusvaliokuntaan. Asian etenemisessä varuskunnan uusi omistaja on keskeisessä roolissa.
Kauhavan reserviläisten puheenjohtajan Antti Isosalon mukaan Kauhavan
kaupunki on ilmaissut halunsa olla mukana tunnustelemassa jatkokäytön mahdollisuuksia.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
(MPK) Etelä-Pohjanmaan koulutusja
tukiyksikkö on suostunut ottamaan hallinnollisen vastuun.
Yhteistyöhön kutsuttaisiin mukaan
kaikki lähialueen ampumaseurat, reserviläisyhdistykset, metsästysseurat sekä
puolustusvoimat, jonka edustaja alueella on Pohjanmaan aluetoimisto.
– Taloudellista tukea emme pysty antamaan, mutta esimerkiksi varauspäiväkirjan ylläpito voisi olla meidän vastuullamme. Myös talkootöihin osallistuisimme, koulutusja tukiyksikön päällikkö
Maija Haanpää lupaa.
Haanpään mukaan MPK:n perusaja- set kuten laukausmäärä ja siitä aiheututuksen ”koulutus lähellä koulutettavaa” va melu tulisi arvioida uudelleen resertulisi toteutua. Hopiavuoressa on alueen
viläisten käyttöä vastaavaksi, Tahvanaiainoa 300 metrin katoksellinen rata. Ny- nen kertoo.
kykunnossaan vain se täyttää puolustusIsosalo on kuitenkin luvan heltiämivoimien toteuttamien ammuntojen vaa- sen suhteen optimistinen.
timukset ja soveltuisi näin kertaushar– Jos ympäristölupa on kiinteistö- eijoituskäyttöön.
kä käyttäjäkohtainen, luvalle olisi ainoReserviläisten ampumataito on pit- astaan haettava jatkoa, eikä kaikkea työkälti omaehtoisen harjoittelun varassa.
tä tarvitsisi aloittaa puhtaalta pöydältä.
Lakkautuksen jälkeen lähin ampumarata Ympäristökuormitus tulisi vähenemään
olisi Vaasassa Kivijärvellä, jossa ampunykyisestä, Isosalo sanoo.
maetäisyys on kuitenkin vain 150 metriä.
– Olemme valtavien haasteiden edes- Tykistöprikaatista tukikohta
sä. Näillä näkymin meille ei jää
MPK:n Seinäjoen toimitiloisharjoitusaluetta eikä ampusa on mahdollista järjesmarataa. MPK:n ampuvitää ampumatarvikkeetonta toimintaa kuten viesen kurssien järjestämi”Olemme
ti- ja esikuntakoulutusseen Hopiavuori on olvaltavien
ta. Sotilaallista koululut vailla vertaa, Haanpää huokaisee.
tusta järjestetään Kauhaasteiden
havan lisäksi Vaasan kuYmpäristölupa
peessa Maalahden harjoiedessä”
umpeen
tusalueella ja sen lähellä siLentosotakoulun huoltojaitsevalla Kivijärven ampupäällikön Ahti Tahvanaisen
maradalla.
Lakkautuksen jälkeen harjoitusten
mukaan Hopiavuoressa on suunniteltu aloitettavan siivoustoimenpiteet tukipisteeksi on osoitettu Niinisalon vaensi keväänä.
ruskunta, jossa Haanpään mukaan suhAlue saatetaan ympäristöturvalli- taudutaan ajatukseen myönteisesti.
seen kuntoon muun muassa poistamal– Suurin haaste onkin saada koulula ampumavallin pilaantunut maa. Ho- tettavat lähtemään Niinisaloon. Kaupiavuoren ympäristölupa päättyy tämän hava on kaikille tuttu paikka tässä lävuoden loppuun mennessä.
hellä. Nyt sitä kovaa kuulutettua poh– Lupaa varten ympäristövaikutuk- jalaista maanpuolustustahtoa todella
testataan, Haanpää toteaa.
Niin Haanpään kuin Isosalon mukaan lakkautuspäätöksen ensireaktiosta on toivuttu ja katseet käännetty tulevaan.
– Toivottavasti eteläpohjalainen
maanpuolustaja ei lyö hanskoja tiskiin
vaan sisuuntuu tästä kehittämään uusia
toimintamalleja yhdessä, Haanpää kannustaa.
Isosalon mukaan reserviläistoimintaa ei tarvitse supistaa, vaikkei yhteistyötä uuden omistajan kanssa syntyisikään.
– Olemme miettineet vaihtoehtoisia lajeja nyt harrastamiemme kivääriammuntojen tilalle. Lajivalikoima kuitenkin pienenee, kun myös varuskunnan
pistoolirata sulkee porttinsa.
JOukkO-OsastOt vähissä
Lentosotakoulu Kauhavalla
lakkautetaan 2014 lopussa
Lähimmäksi varuskunnaksi jää
Tykistöprikaati Kankaanpäässä
Lähin puolustusvoimien
aluetoimisto on Vaasassa
Hopiavuoren jälkeen lähin 300
metrin ampumarata Lohtajalla
9
Puolustusvoimia johdetaan
pian sinisessä asetakissa
Uudeksi komentajaksi nimitetty Jarmo Lindberg ei vielä ota kantaa
Hornetien seuraajakysymykseen
lee, ettei myöskään hänen viime vuosien
työstään isojen organisaatiouudistusten
parissa ole ollut ainakaan haittaa urakehitykselle.
Suomi on vastikään päättänyt uusia
panssarikalustonsa Hollannista hankittavilla käytetyillä Leopardeilla. Lindbergin mielestä ylijäämämarkkinoita kannattaa tutkailla vastakin.
– Kyllä riittävän uuden, uskottavan
ja torjuntakyvyn turvaavan materiaalin
hankkiminen on ilman muuta järkevä lähestymistapa. Halpaa roskaahan ei kannata mennä ostamaan.
STT, Pekka Pohjolainen
elinkaarensa puolimatkassa olevien Hor-
net-hävittäjien korvaaminen on koko
Suomen puolustusratkaisun kannalta
isoimpia ja kalleimpia kysymyksiä.
Aiheesta on kuitenkin vielä turha
yrittää udella seuraavaksi Puolustusvoimien komentajaksi maaliskuun alussa nimitetyltä kenraaliluutnantti Jarmo
Lindbergiltä. Linjausten aika tulee vasta, kun pesti elokuun alussa alkaa.
Entinen Ilmavoimien komentaja ja
hävittäjälentäjä sanoo STT:lle, ettei usko Ilmavoimien kehittämisen ja hävittäjien uusimiskysymyksen painottuvan
komentajakaudellaan hänen oman taustansa vuoksi.
– Ei tämä ole kiinni siitä, mikä puolustushaaratausta on.
Ilmavoimataustalla ei ole komentajaksi kuitenkaan aiemmin noustu yhtä tilapäispestiä lukuun ottamatta. Lindberg
ei halua spekuloida sillä, miksi.
– Onhan toki näinkin, että näihin
korkeisiin virkoihin myös ajoituksella
on osuutensa. Jos on oikean ikäinen ja
oikeassa paikassa, niin silloin se saattaa
osua kohdalle.
Nykyinen sotatalouspäällikkö arve-
Uisteleva kenraali
Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg
Komentajan virkakauden pituus on viisi vuotta. Lindberg ei halua vielä ennakoida, haluaako hän jatkaa tehtävässä pidempään kuin yhden virkakauden. Komentajan 63 vuoden eläkeiän Lindberg
saavuttaa vuonna 2022.
– Tällä hetkellä se viiden vuoden
määräaikainen nimitys tuntuu oikein
hyvältä.
Perheineen Jyväskylän Vaajakoskella asuva kenraali kertoo rakkaaksi harrastuksekseen remonttihommat. Edessä saattaa olla tosin muutto Helsinkiin.
Perinteisiin kenraalikunnan harrastuksiin kuuluvat myös metsästys ja kalastus. Uisteluvene Leppävedellä on ol-
Pohjois-Karjalan varuskuntaelämästä
kerätään muistoja
Reserviläinen
suomalaisen kirjallisuuden seura (SKS)
kerää muistitietoa Pohjois-Karjalan varuskuntaelämästä. Tiedonkeruu jatkuu
marraskuun loppuun saakka, ja muistot
tallennetaan tutkijoiden käyttöön Joensuun perinnearkistoon.
Pohjois-Karjalassa on toiminut kolme varuskuntaa: Kontioranta, Ylämylly
ja Onttola. Ylämyllyllä toiminta päättyi
vuonna 1997 ja Kontiorannassa vuodenvaihteessa, kun Pohjois-Karjalan prikaati lakkautettiin. Onttolassa toimii edelleen Pohjois-Karjalan rajavartiosto.
Tuhannet asevelvolliset ovat suorit-
taneet palveluksensa Pohjois-Karjalan mille kuulijoille.
varuskunnissa. Varusmiesten, kanVaruskuntiin ja varusmieselätahenkilökunnan ja varuskunmään liittyvistä muistoista toinassa työskennelleiden sivotaan niin kirjoituksia, vaviilien lisäksi maakunnan
lokuvia kuin äänitteitäasukkailla on monenkin. Muistoja voi lähetlaisia muistoja ja koketää verkossa osoitteessa
Keruu jatkuu
muksia varuskunnista
www.finlit.fi/arkistot/
marraskuun
ja niiden toiminnasta.
keruut/varuskunta/.
Puolustusvoimien
Keruutyöhön osalloppuun
ajoneuvot ja lomailevat
listuvat SKS:n lisäkvarusmiehet olivat tutsi Pohjois-Karjalan museo, puolustusvoimien
tu näky maakunnan teillä ja kaupunkikuvassa. KarPohjois-Karjalan aluetoimisjalan sotilassoittokunta ehti tuotto ja maakunnan maanpuolustustaa musiikillisia elämyksiä lukematto- järjestöt.
lut ahkerassa käytössä, ja metsästyskortti Lindbergillä on ollut viitisen vuotta.
Kuntoaan tuleva komentaja hoitaa pyöräilemällä.
– Tuommoinen kolme–neljätuhatta kilometriä vuodessa kertyy, Lindberg
kertoo.
JARmo LindbeRg
syntynyt Oulussa 10.6.1959
vaimo ja kolme tytärtä
Lentokadettikoulu 1979–82
valmiuspäällikkö
Pääesikunnassa 2005–08
ilmavoimien komentaja 2008–12
puolustusvoimien
sotatalouspäällikkö 1.3.2012 alkaen
puolustusvoimien komentaja
1.8.2014–
SA-KUvA
Sotilaskoti Ylämyllyllä vuonna 1943.
Suomi EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon 2015
STT
Ruotsin johtamaan
EU:n taisteluosastoon vuonna 2015 yhdellä helikopteriosastolla sekä sen tarvitsemalla tukihenkilöstöllä. Maavoimien mukaan suomalaisten vahvuus on
suomi osallistuu
kaikkiaan hieman alle 70 henkilöä.
Taisteluosastoon tulevat Suomen ja
Ruotsin lisäksi Norja, Irlanti, Viro, Latvia ja Liettua. Taisteluosasto on valmiudessa ensi vuoden ensimmäisen puoliskon.
Suomalaisten tehtävänä on varmistaa osaston kyky lääkintäevakuointiin.
Osastoon kuuluu neljä NH90-helikopteria, joista kaksi on jatkuvasti käytössä.
Jo tämän vuoden aikana järjestetään
taisteluosaston valmistavia harjoituksia.
Osa niistä toteutetaan yhteistyössä Ruotsin kanssa. Kotimaan koulutus järjestetään Utin jääkärirykmentissä.
10
KESKIÖSSÄ
Pääpaikkana Hamina
RU-koulutus Suomessa ennen ja nyt, osa 1/5:
Reserviupseerikoulutus nykypäivän Haminassa.
KUvat: KiRSi LaURi / ReSeRviUpSeeRiKoULU
Jo usean sukupolven ajan RUK:n oppilaat ovat marssineet kurssin numero 14 lahjoittaman lipun alla.
Seppo Simola
Vuodesta 1920 asti perusperiaate on ollut
sama: aliupseerikurssien parhaimmisto komennetaan Haminaan Reserviupseerikouluun, josta koulutuksen läpäisseet palaavat kurssin jälkeen upseerikokelaina joukko-osastoihinsa. Koulutuksen toteutustavat ovat sen sijaan muuttuneet paljonkin.
Kolmesta vuosikurssista kahteen siirryttiin asteittain vuosien 1991 ja 1995
välillä. Vuodesta 1995 lähtien kursseja on aloittanut kaksi vuodessa. Kaikkiaan reserviupseereita on valmistunut yli
172 000.
Linjajako RUK:ssa on vaihdellut
vuosikymmenten saatossa, ja hiemankin varttuneemmalle Haminan käyneelle nykyinen linjajako tuntunee eksoottiselle. Myös viime vuosina linjojen nimiä on tarkennettu ja niiden koulutusta yhdistetty.
Haminan ulkopuolellakin on reserviupseerikoulutusta, mutta tähän palataan tarkemmin ensi jaksossa.
Isänmaan valiot upseereiksi
mogeenista kuin nyt, vaan kurssilla saattoivat olla rinta rinnan liki viisikymppinen rintamajermuvääpeli ja parikymppinen varusmiespalvelustaan suorittava ylioppilas.
RUK:n alkuvuosikymmeninä ylioppilaslakki oli usein littera Reserviupsee- Valintakriteerit vaihtelevat
rikouluun. Harvinaista ei kuiNykyään reserviupseerikurssiltenkaan ollut, että ylioppilas
le Haminaan komennetaan
ei kelvannut terveydellialiupseerikurssin ensimsistä syistä edes varusmäisen jakson jälkeen.
mieheksi, upseerikouValinnan tasapuolisuus
Huhtikuussa
lutuksesta puhumattaja yhtenäiset kriteerit
kaan. Ravinnon niukpyritään varmistamaan
alkaa kurssi
kuus vaikutti nuorten
Pääesikunnan laatimaa
numero 244
miesten kehitykseen ja
valintalomaketta käyttämällä. Jokainen saa tieterveydentilaan.
Sota-aikana Upseerityn määrän valintapisteitä
kouluun komennettiin soja niiden perusteella joukkoosastoista valitaan kurssille koveliaat miehet koulupohjaan
mennettavat.
liiaksi tuijottamatta, mutta vähintään
keskikoulun suorittaminen oli kuitenValinta ei ole selkeistä kriteereistä
kin suotavaa.
huolimatta matematiikkaa, vaan kokoSilloin oppilasaines ei ollut niin ho- naisuus ratkaisee. Myös oma halukkuus
saattaa vaikuttaa asiaan.
Reserviupseerikoulu ei nykyisin tilastoi oppilaiden koulupohjaa. Peruskoulupohjaltakin kouluun pääsee, mutta matrikkeleja selaamalla havaitsee, että hyvin monella oppilaalla on vähintään
lukiopohja.
Myös palveluskelpoisuusluokasta B
on mahdollista päästä kurssille esittävän
joukko-osaston komentajan hyväksynnän perusteella. Siviili- ja sotilasrikokset nostavat tien helposti pystyyn, mutta harkintavalta on näissäkin tapauksissa
lähettävän joukko-osaston komentajalla.
Huhtikuun 22. päivänä alkaa kurssi
numero 244. Nykyisin noin seitsemän
prosenttia ikäluokasta saa reserviupseerikoulutuksen. Kurssien aloitusvahvuus
on noin 700 oppilasta.
Kuinka kurssilla menestyy
Kurssilla upseerioppilaat arvioidaan
johtaja- ja kouluttajakoulutuksessa, aselaji- ja koulutushaarakoulutuksessa se-
NÄKÖKULMA
11
Arto Nokkala
Kirjoittaja on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti ja everstiluutnantti evp.
Mistä apu puolustuksen
ongelmaan?
kä taktiikassa ja fyysisessä koulutuksessa. Ensin mainittujen oppiaineiden arvostelukerroin on yhdeksän, taktiikan
ja fyysisen koulutuksen neljä.
Kurssin keskeyttää 1,5–3,5 prosenttia vahvuudesta. Jos keskeytyksen syy
on terveydellinen, oppilaalle varataan
yleensä paikka seuraavalle kurssille.
Kurssille valinnan tapaan myös kurssiarvostelu on kokonaisuus – ei matematiikkaa. Johtajaominaisuudet ja kokonaisuus ratkaisevat enemmän kuin yksittäiset suoritukset.
Haminan kursseilla on nykyisin parikymmentä naista. Tähän mennessä kaksi heistä on ollut kurssinsa priimus. Yleinen käsitys on, että naisista suhteellisesti suurempi osa suorittaa reserviupseerikurssin kuin miehistä, mutta asian tueksi ei ole saatavissa tilastotietoa RUK:sta.
Erikoisväylät reserviupseeriksi
Vaikka komennus RUK:hon ei aluksi
osuisi kohdalle, jäljelle jää useita väyliä
kouluttautua reserviupseeriksi. Nopein
tapa on käydä niin sanottu jälki-RUK eli
hakea vapaaehtoisena seuraavalle kurssille, jolloin varusmiesaika pitenee viitisen viikkoa. Jälkirukkilaisia on parikymmentä per kurssi.
Jo reserviin ehtineille järjestetään
aliupseerista upseereiksi -täydennyskursseja. Syksystä 2003 lähtien sen on
käynyt 235 taistelijaa, ja vuosittainen
määrä on noin 30.
Erikoisupseerien ja sotilaspappien
virkoihin aikoville aliupseereille on järjestetty vuodesta 2004 alkaen reserviupseerikoulutus sotilasjohtamisen kurssin
muodossa, jonka vahvuus on noin 30 oppilasta.
Kadettikouluun voi nykyään hakea
myös aliupseeripohjalta. Kouluun hyväksytyille reservin aliupseereille on järjestetty vuodesta 2001 alkaen ennen kadettikurssin alkamista joukkueenjohtajakurssi, jonka vahvuus on viitisenkymmentä oppilasta. Sen läpäisseet ylennetään vänrikeiksi seuraavana itsenäisyyspäivänä.
Lähteitä: RUK:n kurssitoimisto, Ympyröiltä upseeriksi – RUK 1920–2010,
kurssin 242 matrikkeli.
Kurssin odotetuin hetki: on aika
kiinnittää arvomerkkilaattaan toinen
salmiakki.
NyKyisiä liNjojA
HAMiNAssA
Linjoja toteutetaan joukkotuotannon
tarpeiden mukaan, eikä joka
kurssilla välttämättä kouluteta
kaikkia linjoja. Luettelosta
puuttuvat esimerkiksi sissilinja,
jolle ei tällä hetkellä ole
tarvetta joukkotuotannossa,
sekä erikoisrajajääkärilinja, joka
siirtyy Utin jääkärirykmenttiin
kurssilla 245. Suluissa tyypillisiä
oppilasmääriä.
Jalkaväkilinjat
- jääkäri (100–110)
- panssarintorjunta (15–20)
- sotilaspoliisi (70–80)
- tiedustelulinja (55–60)
- tiedustelutulenjohtolinja (35–40)
Epäsuoran tulen linjat
- kenttätykistölinja (55–60)
- tulenjohtolinja (60–65)
- kranaatinheitinlinja (45–50)
Ilmatorjunnan linjat
- asejärjestelmälinja (20–25)
- johtamisjärjestelmälinja (20–25)
Viestilinjat
- komentopaikkalinja (45–50)
- viestiasemalinja (30–35)
- hallintalinja (15–20)
Pioneeri- ja suojelulinjat
- pioneerilinja (40–45)
- suojelulinja (5–10)
- raivaajalinja (5–10)
Muut linjat
- huolto (30–35)
Ukrainan kriisi kiihdyttää suomalaista puolustuskeskustelua, vaikka
maamme onkin ihan eri asemassa ja tilanteessa kuin Ukraina, Moldova tai
Kaukasian ja Keski-Aasian maat. Kriisi osui kuitenkin ajankohtaan, jolloin
Suomessa tehdään suurinta kylmän sodan jälkeistä puolustusvoimauudistusta. Monet epäilevät sen riittävyyttä. Saatettaisiin joutua paljon radikaalimman käänteen eteen. Siinä ravisteltaisiin jo totuttuja peruspilareita.
On kuitenkin syytä katsoa Ukrainan kriisin horisontin yli silloin, kun
puolustuskykyä pitkäjänteisesti kehitetään. Ensin tarvitaan selkeä käsitys siitä, mihin kyky halutaan tulevaisuudessakin mitoittaa. Sen lopullinen
testi olisi yhä siinä, että myös ratkaisutaisteluihin
pystyttäisiin. Niiden päättyessä alueen olisi oltava itsenäisen Suomen hallussa. Sitä ennen maata ei saa nujertaa pelkillä tuli-iskuilla ja kyberhyökkäyksillä. Puolustuskykyä pitää kehittää
riippumatta siitä, miten vähäisinä tuollaisten uhkien toteutumista
pidetään. Samalla on harjoitettava ulkopolitiikkaa, jolla ei hakeuduta konfliktiin kenenkään mutta
ei varsinkaan itänaapurin kanssa.
Eikö voitaisi asettaa kevyempää päämäärää? Näytettäisiin ehkä
hieman lippua, jos joku alkaisi painostaa ja väläyttäisi voimaansa? Hoidettaisiin normaaliaikojen turvallisuus. Tehtäisiin Ruotsin liike eli tingittäisiin aluepuolustuksesta ja keskityttäisiin kansainvälisiin tehtäviin pienellä ammattiarmeijalla. Ei. Varautuminen sotilaallisesti vaativimpaan ehkäisee myös lievempiä tilanteita ja helpottaa niissä toimimista. Kaikki muut tehtävät ovat helpompia kuin Suomen puolustaminen.
Voidaanko tuollainen puolustuskyky yhä turvata? Kyllä. Niin oudolta
kuin se ehkä Ukrainan kriisin loimussa kuulostaakin, toimintaympäristön
kehitys helpottaa asiaa. Talvisotaskenaario voidaan sulkea pois, samoin
ydinaseiden käyttö. Lähtökohtana on pidettävä vain sitä, että Suomi voi
joutua alueensa valtaukseen tähtäävän voiman käytön kohteeksi laajassa,
todennäköisimmin yleiseurooppalaisessa kriisissä. Mahdollisella hyökkääjällä ei olisi siinä ehdottoman ylivoimaista asevoimaa suunnattavaksi pelkästään Suomea vastaan. Hyökkääjänä ei olisi maailman suurin sotilasmahti, Yhdysvaltain johtama Nato.
Alueellinen puolustus uudistuu, koko maata puolustetaan. Puolustuskyvyllä on yhä vahva yhteiskunnallinen perusta. Puolustusvoimilla on
riittävä ja motivoitunut 230 000:n vahvuinen sodan ajan henkilöstö, jonka vain asevelvollisuus voi tuottaa. Materiaalin määrä ja taso on ongelma. Toiminnasta ei voida leikata enempää sen hankkimiseksi. Laajaa reserviämme on voitava harjoituttaa nykyistä enemmän. Siksi puolustuksen määrärahatasoa täytyisi jonkin verran korjata vuosiksi 2015–20, vaikka valtiolla on talousvaikeuksia.
Ellei tuohon löydy poliittista tahtoa eikä suoritevaatimuksia lasketa, niin
ulkomailta saa ehdollista lisäpuolustuskykyä. Voidaan verkottua ja lisätä yhteistyötä, parantaa huoltovarmuutta ja viime kädessä myös liittoutua. Sillä on kuitenkin omat riskinsä, jotka sitten täytyisi kantaa. Venäjä
muuttaisi sotilaallista uhkakuvaansa, jossa Nato ei todellakaan näyttäydy
pelkästään puolustuksellisena. Se näkyisi normaaliaikojen ulko- ja kauppapolitiikassa. Suomen liikkumavara kapenisi. Jäsenyyden lisäkulut olisi
houkuttelevaa ottaa pois puolustuksen rahoitustasosta. Asevelvollisuus,
kansallinen yksimielisyys ja kiinnostus puolustusta kohtaan voisivat horjua. Maanpuolustustahto säilyisi todennäköisemmin nykylinjalla pysyttäessä. Peloteuskottavuus voisi lisääntyä joksikin aikaa, mutta avun saanti ei silti olisi varmaa – jos se iso kriisi tulisi. Olisiko lisäkyky ollut silloin
todellinen? Ei ainakaan itse kehitettyyn verrattava.
Mitä mieltä olet? Kirjoita meille palautetta: [email protected].
12
KALUSTO
Uusi taistelutapa toi
siviililaitteet sotilastehtäviin
Traktorit ovat tuttuja pelloilta ja kiinteistönhuoltotöistä ja mönkijät
vapaa-ajankäytöstä. Molemmille on tarvetta myös maanpuolustuksessa.
KuvaT: Tero TuoMinen
Polaris 800
etenee maastoharjoitusuralla.
ajaja käyttää aina
motocross-tyyppistä kypärää.
Keulassa näkyy
jykevä lisäsuojaus.
Tero Tuominen
taistelutapaansa.
Maavoimille on luvassa aiempaa tulivoimaisempia yksikköjä, joustavuutta, hajautusta ja erityisesti runsaasti liikkuvuutta. Tätä varten on varustusta päivitettävä kaikilla tasoilla.
Uutta taistelutapaa tukemaan hankitaan runsaasti erilaista materiaalia. Esimerkiksi jokin aika sitten ostetut, olalta
laukaistavat lämpöhakeutuvat Stinger-ilmatorjuntaohjukset ovat high techiä, jota tarvitaan mahdollistamaan toiminta.
Lisäksi erityisesti viestiliikenne joukkojen välillä joutuu koville. Johtoportaan
on oltava selvillä niin omien kuin vastustajan joukkojenkin sijainneista ja liikkeestä. Tätä varten ollaan kehittämässä
uusinta teknologiaa hyödyntäviä laitteita. Reserviläinen kertoi Taistelija 2020
-varustuksesta lokakuussa 2012.
puolustusvoimat uusii
Huolto on kuitenkin se, jonka varas- Puolustusvoimien uusiin Polaris-mönsa maastossa tai asutuskeskuksissa liik- kijöihin ja Valtra-tieliikennetraktoreikuvat joukot edelleen toimivat. Uudessa hin. Molemmat vaikuttivat päteviltä laittaistelutavassa ei ole kiinteitä rintama- teilta aiottuihin tehtäviinsä.
linjoja, joille voitaisiin toimittaa ateKotimaista valmistetta oleva
riat lämpöastioissa vaan jouValtra N163 Direct -traktori
kot ovat hajallaan eri puopärjää tiettyyn rajaan aslilla taistelualuetta.
ti maastossakin, vaikka
Siksi myös logistiikse onkin optimoitu paMönkijäkaan haetaan lisää ketlapintarengastuksella
teryyttä. Puolustusvoienemmänkin maantiekuljettajaksi
mien uuteen kalustoon
ajoon sopivaksi. Valtra
kahden viikon
kuuluu lisää niin mopystyykin etenemään
derneja maantietraktotarvittaessa portaattokurssilla
reja kuin erittäin maasman neliportaisen voitokelpoisia mönkijöitä. Ne
mansiirtonsa kuljettamapalvelevat hieman eri tarpeina jopa nopeudella 55 kilota, mutta kummatkin edustavat
metriä tunnissa.
uusinta tekniikkaa.
Joskus taannoin Puolustusvoimissa traktoreita käytettiin joukkojen kulValtra-traktori
jetukseen: taistelijat lavalle ja matkaan.
Reserviläinen kävi Porin prikaatissa Sä- Nyt maastokuorma-autot ja kuljetuskylän Huovinrinteellä tutustumassa panssariajoneuvot ovat korvanneet ne.
Valtrat tulevatkin osaksi materiaalin hajauttamisen logistiikkajärjestelmää, jolla
tarvikkeita toimitetaan lähemmäs käyttäjiä.
Traktorin varustukseen kuuluu etukuormain, jota voidaan rauhan aikaan
käyttää kauhalla tai auralla varustettuna vaikkapa kiinteistönhoitotöissä varuskunta-alueilla. Kriisitilanteessa sen
voi korvata trukkihaarukalla, jolla pystyy näppärästi siirtämään kuormalavoja.
Oleellisena osana kokonaisuuteen
kuuluu SKJ-Rakennustekniikan valmistama Kipman-perävaunu. Se on varustettu koukkutartuntalaitteilla, jolla
vaunun päälle pystytään nopeasti nostamaan erilaisia lavoja tai kontteja.
Valtrat ovat pitkälti samassa varustuksessa kuin siviilikäyttöön myytävät.
Viimeksi 70-luvulla Ford 5000 -traktoria ajanut kirjoittaja kieltämättä hämmästyi ohjaamossa. Tarjolla on ergonominen työympäristö näyttöineen, moni-
Ylh. vas: mönkijän kuljettajan työympäristö on moottoripyörämäinen, mutta
nopeutta ei säädetä kiertokahvalla vaan
peukalolla käytettävällä vivulla.
Ylh. oik: Valtra N163 Direct -traktori on
varustettu etukuormaimella. Varustuksena on maantiekäyttöön soveltuvat
palapintarenkaat.
Vas. Kuusipyöräisyys on Polariksessa
toteutettu jatkamalla runkoa
palkkirakenteella. Kuvassa näkyy myös
kardaaniakseli.
alh. vas: modernin traktorin ohjaamo on
miellyttävä työympäristö. edessä näkyy
matkustajan kuljettamisen mahdollistava lisäistuin.
alh. oik: traktorin takaosassa on
hydrauliikan ja voiman ulosotot sekä
normaalit kiinnityslaitteet.
tava maastossa. Ajokin oma lava ja Sumetek PKS-22K -perävaunu vievät kuorman kohteisiin, joihin aiemmin oltaisiin
tavaraa saatu todennäköisesti vain kantamalla.
Mönkijän peltilavan kantavuus on
360 kiloa ja jarruttoman Sumetek PKS22K -teliperävaunun 300 kiloa. Lisäksi
eteen voi kuormata 45 kiloa. Kärryn tarvikelaatikosta löytyy sammuttimen ohella muiden muassa suojapeite, sammutin,
kuormaverkko ja kiinnitysliinoja. Rakenteeseen on integroitu mahdollisuus paarien kuljettamiseen.
Mönkijän satulamaiselle istuimelle
mahtuu kaksi henkilöä. Sodan ajan tilanteessa varmasti myös useammat taistelijat voisivat käyttää peräkärryn lavaa
siirtymisiin.
Ajoneuvolle on Puolustusvoimissa
määritetty maksiminopeus 40 kilometriä tunnissa, joten kovin pitkiin tiellä tapahtuviin siirtoihin ei tällaisista maastoajoneuvoista ole. Tositoimissa mönkijöillä voitaneen kuitenkin ajaa hieman
nopeamminkin, koska 40 kilometriä tunnissa ei ole huippunopeus.
Polariksen huonoihin puoliin kuuluu
suhteellisen suuri polttoaineenkulutus.
Tankki vetää vain 15,5 litraa, joten jerrykannuja on syytä olla matkassa bensiinin
riittävyyden takaamiseksi.
Mönkijäkuljettajaksi varusmies koulutetaan kahden viikon kurssilla. Monella on jo valmiiksi kokemusta vastaavista
laitteista siviilistä.
Sotavarusteeksi Polaris 800 ei ole
kovin kallis. Siviilimallin hinnaksi valmistaja kertoo 15 999 euroa. Suurena
asiakkaana Puolustusvoimat on saanut
omansa varmasti huomattavasti edullisemmin.
Valtra N163 Direct
Moottori 4,91 l
toimivipuineen ja ilmastointeineen. Kokonaisuuden kruunaa audiojärjestelmä.
Valtrassa ei ole autoista tuttua moottorin kierroslukua säätävää kaasupoljinta. Traktorissa polkimella määritellään
haluttava nopeus, ja tietokone säätää ajoneuvon etenemään sen mukaisesti. Tarjolla on runsaasti vaihtoehtoja suurimmasta maantienopeudesta aina etenemiseen ryömintävauhdilla.
Polaris-mönkijä
Aikanaan sotaväen etulinjan huollosta
vastasivat kärryjä tai purilaita vetävät
hevoset. Nyt maastokuorma-autot, telamaasturit ja traktorit hoitavat samoja tehtäviä.
Ne voivat kuitenkin olla liian isoja tarpeeseen nähden tai maasto yksinkertaisesti niille liian vaikeaa. Nykyinen
hevosen vastine on siviilissäkin suuren
suosion saanut maastoskootteri eli tutummin mönkijä. Ne ovatkin maailmalla löytäneet paljon käyttäjiä juuri asevoimista mutta myös esimerkiksi pelastuslaitoksista ja sähköyhtiöistä.
Puolustusvoimien uusinta mönkijäsukupolvea edustaa Polaris Sportsman
800 EFI 6x6. Sotilaskäytössä rekisteritodistuksen mukaan kyseessä on ”pyörin
varustettu maastoajoneuvo”.
Kaikilla kuudella pyörällään vetävä
Polaris 800 menee käytännössä sinne
mihin kuskin kantti ja ajokin maavara
sallivat. Erillisjousitetut pyörät seuraavat maaston muotoja ja karkeasti kuvioidut matalapainerenkaat takaavat hyvän
pidon. Edessä oleva sähkövinssi varmistaa sen, että pahastakin paikasta pääsee
suurella todennäköisyydellä pois.
Mönkijän ajaminen perustuu ajouran
tarkkaan valintaan ja rauhalliseen etenemiseen. Kuusipyöräisyys tekee Polariksesta paremman vetopidon ohella stabiilimman kuin tavallisesta nelipyöräisestä, jota jyrkissä nousuissa uhkaa väärällä kaasun käytöllä taakse kaatuminen.
Kuten Valtra-traktoritkin, myös
mönkijä on lähes suoraan siviilikaupasta
haettu. Sitä on toki tuunattu Puolustusvoimien tarpeisiin muun muassa keulaa
suojaavilla jykevillä suojakaarilla, mutta
perusteknologia on samaa.
Vihreä-musta-värityskin on sama
kuin harrastajille myytävässä mönkijässä, mutta kaupallisen version tarroja on
karsittu. Edestä löytyy Puolustusvoimien keltainen rekisterikilpi.
Uusimmassa Polaris-versiossa teho
välittyy 800-kuutioisesta nelitahtimoottorista variaattorin kautta pyörille kardaaniakselin avulla. Puolustusvoimien
vajaat kymmenen vuotta sitten käyttöön
ottamissa 500-kuutioisissa mönkijöissä on käytössä ketjuveto. Kardaani vähentää huoltotarvetta eikä ole yhtä altis
maastossa tapahtuville vaurioille.
Etenemisen nopeutta säädellään ohjaustangon peukalolla käytettävällä kaasuvivulla. Portaattoman vedon hallinta
on helppo oppia. Välityksiä on vapaan
ja parkin ohella tarjolla kaksi eteen sekä peruutus.
Kuljetuskyky yli 600 kiloa
Mönkijää voi käyttää ruokakuljetuksiin,
ampumatarvikkeiden siirtämiseen tai lähes kaikkeen, missä tavaraa on liikutel-
13
Teho 117 kW
Polttoaine diesel
Pituus 4,66 m
Leveys 2,54 m
Omamassa 8150 kg
Kokonaispaino 11 000 kg
Polaris sPortsmaN
800 eFi 6x6
Moottori 800 kuutiota
Teho 38 kW
Polttoaine bensiini 95e
Pituus 3,00 m
Leveys 1,23 m
Kokonaispaino 997 kg
14
REPORTAASI
Vuoksen voitto vei itärajalle
Talvijotos vedettiin jalkamarssina lumenpuutteena takia. Imatra kokosi hyvän
joukon osallistujia ja kansainvälistä väriä.
KuvaT: MIrva Brola
Tähystys
valtakunnan
rajalla. Norway
1 -partio määrittää etäisyyttä
rajamerkkiin ja
tekee muitakin
havaintoja.
vasemmalla
Kristoffer andersen.
Mirva Brola
keskellä. Siinäpä yksi havainnoista, joita odotettiin talvijotoksen kilpailijoilta vastauspaperille.
Imatralla 8.–9. maaliskuuta järjestetty
jotos vei partiot rajavyöhykkeelle tähyämään, tosin havaittavat kohteet sijoittuivat Suomen puolelle.
Itärajan läheisyyden lisäksi erikoismausteensa kisaan toi tällä kertaa poikkeuksellisen leuto sää. Noin viikkoa ennen tapahtumaa kisajärjestäjät joutuivat
tiedottamaan kilpailijoille, ettei talvijotoksella päästä hiihtämään.
Lumenpuute harmitti varsinkin ulkomaisia kilpailijoita, mutta tiettävästi
kukaan ei perunut osallistumistaan juuri tästä syystä.
– Norjalaisina olisimme toivoneet
suksia, mutta olemme valmiita myös jalkamarssiin, ainakin toivon niin, tuumasi Kristoffer Andersen Norway 1 -partiosta.
Saksalaiset osallistujat olivat varta
vasten harjoitelleet perinteistä hiihtotyyliä etukäteen, Saksan armeijassa kun
harrastetaan lähinnä ”alppihiihtoa alaspäin”, kertoi Wolfsrudel-partion suomalaisjuuria omaava Johannes Hütig.
– Odotimme pääsevämme oppimaan
piippalakki pellon
talvisodankäyntiä, se kun on meille erilaista. Toisaalta näin on meille helpompi.
Lohifileitä linkkuveitsellä
kolla kuin Leathermanillakin.
– Ajatuksena on, että rastit ovat tehtävissä nopeasti: taidot joko ovat mielessä tai eivät, Huolman totesi.
Jotosjärjestelyihin lumenpuute vaikutti
siten, että alkuperäistä reittiä jouduttiin
Räntäsadetta ja aurinkoa
hieman lyhentämään ja jotkin siirtymi- Lauantaiaamuna Immolan varuskunnasset rastien välillä hoidettiin heittokulta lähti jotokselle kaikkiaan 22 partiojetuksin. Kokonaismatkaa viita, joista 8 oli ulkomaisia. Partikonlopulle kertyi silti noin
on kooksi oli määritelty kol30 kilometriä.
me henkeä.
– Tarkoitus oli, että
Ruotsista kisaan oli
tehtävät olisi tehty talilmoittautunut
kaksi
”Taidot joko
partiota, joiden osallisvioloissa, mutta vähän
ovat mielessä
niitä jouduttiin muuttuminen kuitenkin petamaan, kertoi kilruuntui. Kansainvälistai eivät”
tä väriä edustivat siten
pailun johtaja Mikko
Huolman.
Norjan, Saksan, Tanskan
Pääosa rasteista mitja Viron partiot.
tasi sotilastaitoja. Erätaitoja
Jotosväessä oli mukana
testattiin esimerkiksi luonnonniin kokeneita konkareita kuin
muonan tunnistamisessa ja tulenteos- vasta-alkajiakin. Norjalaispartio lähti
sa. Varuskunnan viereistä lentokenttää rohkeasti matkaan, vaikka takana ei ollut
hyödynnettiin ilmavalvontarastilla, jolainuttakaan kokemusta vastaavista sotila piti havainnoida Imatran ilmailuker- lastaitokilpailuista koti- saati ulkomailta.
– Kuulin tapahtumasta paikallisen
hon tekemä pienkoneen ylilento.
Paikallisväriä toi myös Vuoksen var- reserviupseerijärjestön kautta ja kysyin
rella hyytävässä viimassa odottanut lo- näiltä kavereilta, haluaisivatko he lähteä
henperkuu, jota varten partioitten pa- mukaan. Heillä ei sitten ollut muutakaan
kolliseen varustukseen kuului ”teräase”. tekemistä, Andersen vitsaili.
Fileitä irroteltiinkin niin pitkällä puuSaksalaiset mukaan houkutelleen
Hütigin puolestaan sai matkaan hyvät
kokemukset Sodankylän kisasta vuosi sitten. Muutoin partion kokoonpano
oli uusi.
Ensimmäisenä kisapäivänä sää vaihteli pilvisestä tihku- ja räntäsateeseen
seljetäkseen iltaa kohti. Alkumatkaan
ajoittui jotoksen ainoa ruutiaseammunta, Etelä-Karjalan reservipiirien 9-millisillä Glockeilla suoritettu pistoolirasti, jolla ammuttiin kypärä ja suojaliivit
päällä 10 laukausta minuutin aikarajalla.
Puolustusvoimien aseita ei kisaan
saatu ohjesääntöjen vuoksi, mutta myöhemmin rasteilla odotti vielä .22 High
standard -pistoolin purku ja kokoaminen.
Ainakin alkumatkasta kilpailijoiden
hymy oli vielä herkässä.
– Hauskaa on ollut tähän asti. Hyvillä lähtöasetuksilla ollaan liikenteessä, säästä huolimatta, kertoi Juha Freyborg Kaisla sissit -partion tunnelmista.
– Ainakin vielä jotos vaikuttaa helpolta, kun matkakin on lyhyempi. Ei ole
paljon jouduttu odottamaankaan rasteille.
Voitto jälleen Kuopioon
Partiot yöpyivät maastossa omilla majoitteillaan. Sunnuntain puolella kulkua
15
Vas. ylh.
Tanskalaispartiot
kuivattelivat
tihkusateessa
kastuneita
varusteitaan.
Vas. alh. Kuinka
hyödyntäisit näitä
luonnonmuonia,
kysyttiin yhdellä
selviytymisrasteista.
oik. ylh. Toimitsija Ville
Jäkälä seuraa JArU
Warriors -partion lohen
perkaamista.
oik. alh. Tämän
idemmäksi ei enää
kannata mennä.
Kolmen KärKi
helpotti yöpakkasen kovettama maastopohja ja aurinkokin pilkahti.
Ennen maaliin tuloa partiot pääsivät
vielä virittelemään viuhkamiinaa, tiedustelemaan maastoa ja antamaan ensiapua. Taipaleen päätti suunnistusosuus
ja perillä suoritettu ekoaseammunta.
Talvijotoksen voittajaksi selviytyi
viimevuotiseen tapaan Kuopion reserviupseerikerho. Pitkän linjan reserviläisurheilija Simo Jääskeläinen piti kisajär-
jestelyjä ja rastien sisältöjä onnistuneina.
– Hyviä ja mielekkäitä tehtäviä on ollut. Joka rastilta on myös saatu palaute, mikä on hyvä. Harvoin niitä vastauksia tulee myöhemmin netistä katsottua.
Myös perinteiset paperirastit oli
mietitty uusiksi: Maanpuolustusnaisten rastilla tunnistettiin aitoja elintarvikkeita ja niiksi kelpaavia ja sotahistoriatehtävänkin kysymykset olivat hyvin
mietittyjä, Jääskeläinen kiitteli.
Myös jotoksen johtaja Veli-Matti Kesälahti sai myönteistä palautetta
järjestelyistä.
– Lunta ei ollut, se oli pettymys mutta muuhun oltiin tyytyväisiä. Ulkomaisilla partioilla oli toki monenlaisia odotuksia. Jotkut olisivat ehkä kaivanneet
enemmän toimintaa Viron kilpailujen
malliin, kun meillä toiminta rajoittuu
rasteille.
1. Kuopion reserviupseerikerho 280
p (ylil Janne Hyvärinen, kapt Simo
Jääskeläinen ja ylik Jari Tarvus)
2. Xteekkarit 274 p (ltn Jouni
Keinänen, ltn Vesa Sarromaa ja ltn
Markku Suominen)
3. Ruutiukot 258 p (maj Markku
Kyytsönen, ylik Jouko Mäkinen ja ltn
Harri Pasanen)
16
LIIKUNTA
Kansainväliset
sotilastaitokilpailut kutsuvat
Miten valmistautua kilpailuihin? Mikä on onnistumisen kannalta tärkeintä?
Reserviläinen kokosi vinkkejä ulkomaan kisoihin aikoville.
TIMo LAhTI
Itävallan Alpeilla
korkeuserot
huimaavat.
Suomalaisten
Grenadierjoukkue matkalla
Gmeineck-vuorelle
viime kesänä.
ja märässä maastossa kuljettaessa jalat
joutuvat koville. Kiira kehottaakin teip– viron admiral pitka, entinen Erna, ottaa paamaan päkiät ja kantapäät huolella.
ukoista mehut irti, sanoo kersantti
Teippauksista huolimatta jalat ovat
kilpailun jälkeen kurjan näköires Jussi Kiira.
Varkauden reserviläiset. Toisinaan kilpailijoilta
siin kuuluva Kiira, 43, on
lähtee varpaankynsiä.
osallistunut Viron so– Kartta-aineistilastaitokilpailuihin
toon kannattaa tutus”Kilpailussa
kolme kertaa kilpaitua etukäteen, jos sitä
lijan roolissa ja yhtä
on saatavilla, siten saa
oppii aina uutta
tietoa alueen maastosmonesti tuomarina.
myös itsestään”
Kiiran mukaan
ta ja teistä. Lisäksi on
hyvä tutustua aiempiViron kilpailusta
en vuosien tehtäviin,
erityisen haastavan
Kiira vinkkaa.
tekee vastatoiminta.
Kisa alkaa tehtävällä, josTuomarina toimiessaan
sa joukkueet soutavat kumihän on nähnyt väsyneiden partiveneillä rantaan. Samalla vihollioiden maaliintulon. Kiiran mukaan on
nen yrittää estää maihinnousun.
hienoa seurata, miten partiot toimivat ko– Viroon kilpailuihin lähtevällä pi- van paineen ja väsymyksen alla.
tää olla monipuoliset sotilaalliset taidot.
– Kilpailussa oppii aina uutta myös
Edettävä matka on yli 100 kilometriä itsestään ja omasta käytöksestään vaiMaaret Väkinen
keissa tilanteissa. Suomalainen sisu ja
tiimihenki ovat avain kisoissa menestymiseen.
– Matkan hintaa ei pidä pelätä. Kilpailuihin kannattaa ehdottomasti lähteä,
jos siihen vain on tilaisuus.
Alppeja ei vallata
lenkkareissa
Luovuus auttaa
Italiassa
Kesällä 2013 Itävallassa Grenadier-sotilastaitokilpailuun osallistunut luutnantti
res Timo Lahti, 42, toteaa, että vain uskalikot lähtevät haastavalle Alppimarssille lenkkitossuissa.
– Mukaan on otettava maihinnousukengät, joissa on hyvä nilkkatuki. Marssimista kannattaa myös harjoitella. Itse
marssin 12 kiloa painavan repun kanssa
pitkiä harjoituslenkkejä Suomessa.
Lahti kertoo, että Grenadierissa
joukkueet kulkivat ensimmäisenä päivänä 11 kilometriä ylöspäin sekä saman
verran alas. Korkeuserot ovat Alpeilla
Suomeen verrattuna huikeita, ja lämpötila kipusi yli 35 lämpöasteen.
Vettä kului päivän aikana seitsemän
litraa henkeä kohden, ja tarvittava vesi
kannettiin säiliöissä repussa. Lisäksi nelihenkinen partio tankkasi leipää ja lisäravinteita.
Lahti neuvoo kilpailuun lähtijöitä pakkaamaan reppuun vain pakolliset tavarat.
– Jokainen ylimääräinen sata grammaa hidastaa etenemistä.
Tuppisuuna ei reissuun kannata lähteä. Kielitaitoa pitää olla sen verran, että voi jutella muiden kilpailijoiden kanssa. Samalla voi vaihtaa ajatuksia armeijan toimintatavoista ja vaikkapa asevelvollisuudesta eri maissa.
Lahti kuuluu Valkeakosken reserviupseerikerhoon. Hän kehottaa kysymään omalta reserviläisjärjestöltä taloudellista tukea matkan kustannuksiin.
Ulkomaan kisoihin lähtijältä kysytään
avointa mieltä ja pitkää pinnaa. Vänrikki res Heikki Onnela, 45, on osallistunut
kahdesti Italian Raid Commando -kilpailuun, viimeksi vuonna 2013.
Italialaisten tapa toimia on suomalaisen näkövinkkelistä hieman suurpiirteinen. Esimerkiksi rastien sijainti voi
heittää kilometrillä merkitystä paikasta.
– Jos rastia ei löydy, kannattaa vaihtaa koordinaatistosta toiseen. Usein oikea paikka löytyykin toisen koordinaatiston avulla, Onnela naurahtaa ja jatkaa,
että pienet omaleimaisuudet ovat myös
kansainvälisten kilpailujen suola.
Lombardiassa kuljettava kilpailumatka on noin 50 kilometriä. Matkan
varrella on useita erilaisia tehtäviä, joista varsinkin miinoitetulla ja ansoitetulla alueella liikkuminen on painunut Onnelan mieleen. Kyseisen tehtävän aikana
kilpailijoiden piti myös tunnistaa miinat
ja muut räjähteet.
Haastavinta kilpailussa ovat Onnelan mukaan tehtävärastit, joilla sekoitetaan joukkueita.
– Voi päätyä johtamaan joukkuetta,
jolla ei ole lainkaan yhteistä kieltä. Väärinkäsityksiä syntyy, mutta tehtävä saadaan hoidettua käsimerkein ja piirtämällä.
Stadin Sisseihin kuuluva Onnela sanoo, että paras tapa valmistautua kisoihin on kerrata armeijassa opitut asiat.
– Kisaan lähtijöille sanoisin, että pakatkaa mukaan sadeviitta. Märkänä vilu
tulee nopeasti.
Tero Kiira
Viron sotilastaitokisa alkaa
maihinnousulla, jonka vihollinen
pyrkii estämään. Kuvat vuoden 2009
ernasta.
Kilpailuja maailmalla
Italian Raid Commando,
16.–18.5.2014, www.
italianraidcommando.it/
Grenadier Itävallassa, heinäkuun
alku, www.grenadier.at
Admiral Pitka Virossa, elokuun alku,
www.pitkachallenge.eu
Myydään tarjousten perusteella
uudenveroiset eli ampumattomat aseet
Norinco 56 S ja Norinco 56-2 (sarjatuli).
Tiedustelut 0400 335196.
ERIKOISMATKOJEN ASIANTUNTIJA
JaPi-Matkat Oy
MAANPUOLUSTUSMITALI
Muistoksi maanpuolustuksellisista tehtävistä
Maanpuolustusmitali on perustettu
vuonna 1989 muistoksi osallistumisesta maanpuolustuksellisiin
tehtäviin vuoden 1945 jälkeen.
Sotahistorian matkat 2014:
Karjalan Kannas
27.-29.6.
Talvisodan Kannas ja Taipaleenjoki 2.-4.5
Viro – Narva
16.-18.5., 29.-31.8.
Tuntemattoman sotilaan sotatie
21.-24.8.
Aunus – Maaselkä
16.-20.7.
Uhtua – Kiestinki - Rukajärvi
2.-6.7.
Mitalin ovat oikeutetut lunastamaan
kertausharjoituksiin tai niitä vastaaviin
koulutustilaisuuksiin osallistuneet siviilihenkilöt sekä PV:n tai RvL:n palveluksessa olleet tai parhaillaan olevat.
310 €
330 €
445€
450 €
560 €
535 €
Kertausharjoituksia vastaaviksi koulutustilaisuuksiksi lasketaan mm. maanpuolustuskurssit, VSS-koulutus (8 tuntia = 1
vrk), Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
kurssit sekä rauhanturvatehtävistä
koulutusja valintatilaisuuksien aika.
S o t i l a s k o t i t o i m i n n a s t a h y v ä k s y t ä än
maastotehtävät ja muusta toiminnasta
enintään 5 vrk vuodessa.
Hinnat sis : kuljetus alk. Karhula, majoitus kahden hengen
huoneessa, puolihoito
Ryhmäviisumi 70,00 €/hlö sis.hoitokuluvakuutus
Mitalin myöntää maanpuolustusmitalitoimikunta ja sitä anotaan aina kirjallisesti.
Kerro hakemuksessa hakemasi solkiluokka ja hakemusperusteet.
sotahistorian oppaina:
Pekka Ripatti/ Martti Turtola/ Esa Urhovaara
Venäjän vuoden viisumit
alk. 150 €
www.japi-matkat.fi
Katso lisää
Puh 05 3559365
[email protected]
Mitali voidaan myöntää myös muista
merkittävistä maanpuolustusansioista.
Mitalia seuraa omistuskirja.
Kaivokatu 10
49400 Hamina
Reseviläisille ja ei-asevelvollisille mitali myönnetään
palvelusvuorokausien perusteella, PV:n ja RvL:n palveluksessa oleville palvelusvuosien mukaan.
Vähimmäisvaatimukset:
Mitali ilman solkea:
7 vrk
Pronssisella soljella: 15 vrk
Hopeisella soljella:
30 vrk
Kultaisella soljella:
60 vrk
3
10
15
20
palvelusvuotta
palvelusvuotta
palvelusvuotta
palvelusvuotta
Sotaveteraanit, joilla on tammenlehvätunnus, ovat
oikeutettuja mitaliin kultaisella soljella.
Mitalin lunastus maksaa 50 euroa,
hinta sisältää soljen. Muut hinnat:
Pienoiskunniamerkki: 40 euroa.
Solkiluokan korotus: 15 euroa.
Tunnus nauhalaattaan: 10 euroa.
Hintoihin lisätään toimituskulut.
Hakemukset ja lisätiedot:
Maanpuolustusmitalitoimikunta /
Maanpuoustusyhtiö MPY Oy
P. Hesperiank. 15, 00260 HELSINKI
Puh. 09 4056 2015
Voit myös asioida verkossa osoitteessa:
www.maanpuolustusmitali.fi
Reserviläisten
AMPUMA- ja SENIORITURVA
Oletko ammuntaa harrastava jäsen?
Onko ammuntaan liittyvä vakuutusturvasi kunnossa? Reserviläisten
ampumaturva ja senioriturva antavat
osallistumisoikeuden kaikkiin ammuntoihin ja sisältävät kattavan vakuutusturvan.
Reserviläisten ampumaturva on
tarkoitettu RES:n, RUL:n, SRTL:n,
MPKL:n ja MNL:n alle 70-vuotiaille jäsenille. Ampumaturva korvaa
vamman hoitokulut 5.000 euroon asti,
pysyvän haitan korvauksena 10.000
euroa ja kuolemantapauksessa 5.000
euroa. Vastuuvakuutus korvaa henkilövahinkoja 500.000 euroon ja esinevahinkoja 250 000 euroon asti.
70 vuotta täyttäneet jäsenet voivat
hankkia Reserviläisten senioriturvan,
joka sisältää vain vastuuvakuutuksen.
Ampuma- ja seni-oriturva antavat
osallistumisoikeiden RES:n, RUL:n ja
RESUL:n niihin liittotason kilpailuja
muihin tapahtumiin, joissa ammunta
on keskeisessä roolissa. Lisäksi ne
oikeuttavat osallistumaan em. järjes-
KYLLÄ, lähettäkää minulle tarjous
Merkitse rasti ruutuun.
ampumaturvasta (25 )
senioriturvasta (20 )
Etunimet
Sukunimi
töjen piirien sekä jäsenyhdistysten ja
-kerhojen tapahtumiin tai kilpailuihin,
joissa harjoitetaan ammuntaa ja,
joissa vaaditaan ampumaturvan tai
senioriturvan voimassaoloa.
Reserviläisten ampumaja senioriturvat astuvat voimaan maksupäivänä
klo 24.00 edellyttäen, että turvakausi
on alkanut. Voimassaolon ehtona
on lisäksi, että myös jäsenmaksu on
maksettu.
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Katuosoite
Postiosoite
Lisätietoja ampumaja senioriturvasta saa
Reserviläisliitosta,
puh (09) 4056 2040.
Puhelin
Yhdistys/kerho
Syntymäaika
Reserviläisliitto ry
Tunnus 5005679
00003 Vastauslähetys
Allekirjoitus
www.reservilaisliitto.fi
KOULUTUS
19
MPK kehittää koulutukselle
arviointijärjestelmää
Ensimmäisenä arvioidaan useita jaksoja sisältäviä kurssikokonaisuuksia
KatriNa CarlsON
Katrina Carlson
Kehittämiskohteita esiin
maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
(MPK) laatujärjestelmää on kehitelty jo pari vuotta. Tämän vuoden alusta
aloitettiin yhteistyössä puolustusvoimien kanssa koulutuksen auditoinnit osana järjestelmää.
Ensimmäisinä auditoidaan puolustusvoimien MPK:lta tilaamia useamman
lähi- ja etäjakson sisältäviä kurssikokonaisuuksia.
Auditoinnit tehdään vuorovaikutteisesti. MPK:n ja puolustusvoimien arvioijat perehtyvät kirjalliseen materiaaliin,
havainnoivat koulutusta sekä keskustelevat kouluttajien ja kurssilaisten kanssa.
Kurssin johto täyttää itsearviointilomakkeen. Loppuyhteenveto ja -pisteytys
tehdään yhdessä keskustellen.
Yksi auditointikohteista, esikuntatyöskentelyn kurssikokonaisuus Santahaminassa, sisältää orientoitumistilaisuuden ja kolme lähijaksoviikonloppua.
Opetuksessa hyödynnetään pvmoodleympäristöä. Kehittämistyön takana ovat
Stadin sissit.
Vaikka kurssia on järjestetty jo vuosia, auditointi tuo lisää ryhtiä, toteavat
monivuotiset kurssinjohtajat Antti Rautiainen ja Antti Brax.
– Systemaattinen arviointi tuntuu
hyvältä lähestymistavalta. Skaala on
tiukka, ja pisteytyksen avulla löytyy kyl-
Osallistujat pitivät vuorovaikutteista keskustelua auditoinnin parhaana antina. Vas.
antti Brax, antti rautiainen, ilpo Kleemola ja Juha Niemi.
lä kohteita, joihin kiinnitetään jatkossa
entistä enemmän huomiota. Haluamme
edelleenkin jatkaa kurssin pitkäjänteistä
kehittämistä, Rautiainen linjaa.
Auditoinnissa ei vertailla kursseja keskenään. Kyse ei ole arvostelusta
vaan vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämisestä.
MPK:n koulutuspäällikön Juha Niemen mukaan etenkin alkuvaiheessa auditointi edellyttää kurssin johdon paneu-
tumista asiaan. Uutta sanastoakin otetaan
käyttöön, mutta paperityö pyritään pitämään selkeänä ja yksinkertaisena.
– Kurssilaiselle taustatyö ei juuri näy
muuten kuin loppuun asti ajateltuna ja
laadukkaana kurssina, Niemi toteaa.
– Kurssin johtajat puolestaan ottavat vastuun itsearvioinnista, mutta saavat auditoinnin kautta arvokasta tietoa
kurssien kehittämiseen kaiken muun arvioinnin täydennykseksi.
Tunnistatko kaluston?
Pääesikunnan esikuntatyöskentelyn
kurssille asettama pääarvioija, majuri
Ilpo Kleemola kiittele auditointeihin
liittyvää vuorovaikutusta kurssin tilaajan ja toteuttajien välillä.
– Rakentava kritiikki on aina paikallaan. Keskusteluissa löytyy kehittämiskohteita kaikille osapuolille. Puolustusvoimat osallistuu auditointeihin mielellään. Samalla voimme ideoida jo laajempaakin kertausharjoitusten arviointia, Kleemola kokoaa.
– Saatuja havaintoja ja toimenpidesuosituksia voi hyödyntää laajasti. Osa
havainnoista on yleispäteviä, otetaan nyt
kultajyvät talteen!
MPK:n valtakunnallisen auditoinnin kohteena on tänä vuonna myös
maakuntakomppanioiden peruskurssiohjelma Tampereella. Alueellisten
kurssien auditoinnit toteutetaan Kymenlaakson koulutusja tukiyksikössä Haminassa ja meripuolustuspiirissä Gyltössä.
Lisäksi jokaisessa maanpuolustuspiirissä itsearvioidaan vähintään yksi
puolustusvoimien tilaama kurssi. Raportit kootaan MPK:n laatuarkistoon
ja hyödynnetään kurssien kehittämiseen eri puolilla Suomea. Samalla koko MPK:n palautejärjestelmää uudistetaan.
Mikko Virta
tunnistatko seuraavat alukset? Vinkki:
Kaikki ovat Suomen Merivoimien käytössä. Vastaukset sivulla 28.
Osa 3: Merivoimien aluksia
KuVat: MiKKO Virta
1
2
3
4
20
SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO
Piirikierros käyntiin
Suur-Savosta
Janne Kosonen
Janne Kosonen
reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mik-
ko Halkilahti pyrkii vierailemaan alkaneen vuoden aikana jokaisessa reserviupseeripiirissä.
Piirikierroksen tavoitteena on tavata
kattavasti sekä liiton omia aktiiveja että
piirien tärkeitä yhteistyökumppaneita.
Ensimmäinen vierailu suuntautui helmikuun lopulla Suur-Savoon.
Kierros alkoi puheenjohtajan soittokierroksella piirin yhdistysten puheenjohtajille. Suur-Savon reserviupseeripiirissä on 15 yhdistystä, joista Halkilahti tavoitti kymmenen. Vastaanotto soittokierroksella oli erittäin positiivinen.
Yhdistyksissä arvostettiin, että liiton puheenjohtaja otti suoran kontaktin.
Pääosin pienissä yhdistyksissä koettiin nuorten jäsenten vähyys isona ongelmana. Eräs puheenjohtaja totesi, että kaikki paikkakuntalaiset tunnetaan eikä paikkakunnalta edes löydy nuoria reserviupseereita.
Monessa yhdistyksessä toivottiin
puolustusvoimilta listaa alueella asuvista reserviupseereista.
Toisaalta Suur-Savosta löytyi myös
malliesimerkki siitä, kuinka pienestä, alle 20 jäsenen yhdistyksestä on kasvanut
erinomaisella jäsenhankinta ja -huoltotyöllä yli 50 jäsenen yhdistys.
Ristiinan reserviupseereiden kasvu
perustuu monipuoliseen toimintaan ja
aktiiviseen yhteydenpitoon jäseniin.
Positiivisena asiana Suur-Savossa
nousi esille hyvä ampumaratatilanne.
Monella yhdistyksellä oli ampumarata
omalla paikkakunnalla ja radoilla oli hyvin tilaa myös reserviläisten ampumavuoroille.
Paikallispataljoona esillä
Yhteistyökumppaneiden tapaaminen
oli 28.2. Mikkelin upseerikerholla, jonne piiri oli kutsunut paikalle Etelä-Savon aluetoimiston päällikön, everstiluutnantti Heikki Saarennon, MPK:n piiripäällikkö Ari Kuikan sekä reserviläispiirin puheenjohtajan Raimo Mikkosen.
Kesällä kansainvälistä
toimintaa
Alle 30-vuotiaat reserviupseerit voivat hakea liiton
edustajaksi Naton reserviupseerijärjestön CIOR:n kesäkongressin nuorten upseerien työryhmän YROW-tapahtumaan Saksan Fuldaan 3.–9.8.
Tilaisuuteen lähetetään liitosta 2–4 edustajaa, joiden tulee olla aktiivisesti toiminnassa mukana olevia ja
englanninkielentaitoisia. Tapahtuma sisältää työryhmätyöskentelyä muiden osallistujien kanssa ja tutustumista heidän toimintaansa.
Tilaisuus antaa hyvän poikkileikkauksen muiden
maiden reservitoiminnasta. Lisätietoja YROW-hausta on
liiton sivuilla kohdassa kansainvälisyys. Hakuaika päättyy 30.4. Itse tapahtumasta saa lisätietoa osoitteesta
www.cior2014.de.
Sotilasmoniottelun
karsinta Lahdessa
Reserviupseeripiiristä paikalla olivat puheenjohtaja Pentti Nuutilainen,
toiminnanjohtaja Mauri Parantala sekä pitkäaikaiset toimijat Matti Pulkkinen ja Mauno Punkka. Liitosta paikalla olivat puheenjohtaja Halkilahti ja toiminnanjohtaja Janne Kosonen.
Liiton puolelta tapaamisen erityisaiheena oli uusittu strategia eli Oulun
liittokokouksessa hyväksytty kolmivuotissuunnitelma, puolustusvoimauudistukseen liittyvä reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittäminen.
Paljon keskustelua herättivät tulossa
olevat paikallispataljoonat ja rekrytointi niihin. Lisäksi keskustelussa mietittiin keinoja, joilla saadaan uusia toimijoita mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön yleensä ja maanpuolustuskoulutukseen erityisesti.
Suur-Savon piirikierros päättyi Rantasalmella 1.3. pidettyyn maanpuolustusjuhlaan.
Heikki saarento ja
ari Kuikka kuuntelevat
Mikko Halkilahden
esitystä.
Joukkue kesän CIOR-sotilasmoniotteluun Saksan
Hammelburgiin valitaan Lahdessa 23.–24.5. järjestettävässä karsintakilpailussa. Samalla kisaillaan Viron reserviupseeriliiton kanssa liittojen välinen RUL–EROK-ottelu.
Uusilla kyvyillä on oiva mahdollisuus lähteä kilpailemaan, koska pohjoismaiset maastomestaruuskisat
ratkotaan samalla kertaa Saksassa. Näin ollen sinne
lähetetään kaksi joukkuetta. Lisätietoja saa liiton nettisivuilta kohdasta liikunta. Lajia on mahdollista harjoitella 9.5. Santahaminassa.
Ilmoittautumisaika päättyy 30.4. Lisätietoja voi kysyä liiton toimistolta järjestösihteeri Saku Liehulta ([email protected] puh 040 556 8798).
Naisille uusi puheenjohtaja ja kunniajäsen
Reservin upseerien naisten perinneliitto on kutsunut
kunniajäsenekseen Pirkko Uusi-Kauppilan, joka toimi
liiton puheenjohtajana ansiokkaasti täydet kolme kautta.
Liiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Kristina
Alho Tampereelta. Hän on toiminut useita vuosia liiton
ensimmäisenä sihteerinä ja tiedottajana sekä liiton varapuheenjohtajana. Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti
Naisten valmiusliitossa.
Varautumistoimikunta aloitti työnsä
Janne Kosonen
pienentyessä yhä
suurempi joukko koulutettuja ja kokeneita reserviläisiä vapautuu puolustusvoimien sijoituksista entistä nuorempina.
Yhtenä puolustusvoimauudistuksen tavoitteena kehitetään myös vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Osana tätä tavoitetta edistetään reserviläisten osaamisen hyödyntämistä myös muiden turvallisuusviranomaisten häiriö- ja
sodan ajan joukkojen
kuntiin ja viranomaisiin.
poikkeusolojen tehtävissä.
Reserviupseeriliitossa aloitToimikunnan tärkeä tehtäti vuoden alussa uusi vavä on lisäksi tuoda varauturautumistoimikunta. Sen
mistoiminnan asioita esilkeskeisiksi tehtäviksi
le niin Reserviupseeriliiton sisällä kuin laajemon määritelty varauToimikunta
minkin vapaaehtoisen
tumiskoulutuksen ja
-toiminnan tarpeen
kartoittaa hyviä maanpuolustuksen
kentällä.
selvittäminen, varaukäytäntöjä
tumiskoulutuksen ke– Tavoitteena on, ethittäminen sekä yhteytä jo varsin pian pystytdenpito varautumistoitäisiin kertomaan potenminnassa Maanpuolustustiaalisille toimijoille tarjolkoulutusyhdistykseen (MPK),
la olevista ja mahdollisista va-
rautumisen tehtävistä ja koulutuksesta,
painottaa toimikunnan puheenjohtaja
Pekka Rintala.
Samalla hän korostaa MPK:n keskeistä roolia vapaaehtoisen koulutuksen kehittämisessä sekä sitä, että varautumistoiminnan useiden eri toimijoiden
kesken päästäisiin pian sopimaan työnjaosta.
Rintalan mukaan toimikunta kartoittaa eri puolilta maata hyviä käytäntöjä,
kuinka vapaaehtoisia on hyödynnetty varautumiseen liittyvissä tehtävissä.
RESERVILÄISLIITTO
Reserviläinen3/2014
Koulutus kokosi
aktiivit Seinäjoelle
Mervi Mäki-Neste
Seinäjoella järjestetty yhdistysjohdon koulutus keräsi 34
osanottajaa kuulemaan liiton asioista.
Kyseessä oli varapuheenjohtaja Terhi
Hakolan ensimmäinen tilaisuus kouluttajana.
– Koulutus on hyvä paketti perustietoja liitosta ja koko organisaation toiminnasta eri portaineen, luonnehtii Hakola.
Koulutuksessa keskitytään erityisesti
hallinto- ja jäsenrekisterijärjestelmään,
liiton ja yhdistysten yhteistoimintaan sekä yhdistystoiminnan perusteisiin. Hakolan mielessä on ideoita tulevaisuuden
varalle.
– Koulutukset voisivat sisältää enemmän yhdistystasolta tulevaa palautetta ja
aktiivista otetta sieltä päästä.
Kurikan reserviläisten sihteeri ja rahastonhoitaja Tomi Piirto oli mukana
koulutuksessa jo kolmatta kertaa.
– Jatkossa toivon enemmän tietoa liiton tarjoamista yhdistyspalveluista ja tukemisen muodoista sekä selkeää esitystä päivämäärineen yhdistysten velvoitteista liittoon päin.
Piirto näkee, että Reserviläisliiton
toiminta tukee varsin hyvin piirien ja
yhdistysten toimintaa.
– Myös näkyvyys suurelle yleisölle
on lisääntynyt, mutta pelkkä facebook
ei riitä isojen massojen huomion saamiseksi.
maaliskuun alussa
– Ryhmätyöt katkaisisivat luennot ja
ihmiset aktivoituisivat. Mukana on aktiiveja, jotka ovat vetäneet toimintaa jo
useita vuosia. Heillä olisi paljon hiljaista
tietoa, joka jää hyödyntämättä.
Jokipii tervehtii ilolla liiton linjausta
tiedottamisen korostamisesta.
– On tärkeää ottaa käyttöön erityisesti uusia teknologioita, joita nuoremmat sukupolvet jo näppärästi käyttävät.
Tätä nykyä kaikki suomalaiset ovat
tervetulleita Reserviläisliiton jäseniksi.
Tästä seuraa myös omat hankaluutensa.
– Tällöin koulutustarjontaa tulisi
muokata niin, että kaikki saisivat vastinetta jäsenmaksulleen. Esimerkiksi yhteistyö vapaaehtoisen pelastuspalvelun
kanssa voisi luoda aktiviteetteja, joissa
jäsenistö pääsisi aidosti mukaan toimintaan, tuumii Jokipii.
Koulutustilaisuus keräsi aktiivit Seinäjoen
piiritoimistolle.
Etualalla Terhi
Hakola ja Mikko
Savola.
Olli NybErg
21
Sääntömuutosten
käsittely nopeutuu
Patentti- ja rekisterihallitus on avannut uuden palvelun,
jonka avulla yhdistysten sääntömuutokset voi rekisteröidä
vaivattomasti netissä. Liittokaista-palvelua voi hyödyntää rekisteröitäessä yhdistyksen tekemää sääntömuutosta, joka on
liiton ennakkotarkastettujen mallisääntöjen mukainen. Reserviläisliitto jakoi uudet mallisäännöt yhdistyksilleen syksyllä.
Liittokaistan käyttö edellyttää asiakirjatunnusta, jonka
saa liitosta. Yhdistyksen puheenjohtaja voi tunnuksen avulla
rekisteröidä sääntömuutoksen ja samalla mahdolliset muutokset yhdistyksen nimenkirjoittajissa. Asiasta antaa lisätietoja järjestöpäällikkö Suvi Tuomanen, puh. (09) 4056 2042
tai s-posti [email protected].
Naisten maastokurssi
Lohtajalla
Reserviläisliiton naisjäsenille räätälöity maastokurssi pidetään Pauha-harjoituksen yhteydessä 12.–13.4. Lohtajalla.
MPK:n harjoituskokonaisuus sisältää useita erilaisten maanpuolustusyhteisöjen koulutustilaisuuksia.
Monipuolinen maastokurssi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden opetella arjen ja poikkeusolojen taitoja. Kurssin
tavoitteena on opettaa ja kehittää muun muassa lääkintätaitoja siten, että sen käyneet kykenevät turvallisesti liikkumaan ja yöpymään maastossa ryhmän osana sekä antamaan ensiapua tavallisimmissa tapaturmissa.
Lohtajan maastokurssi on Reserviläisliiton naisjäsenille
ilmainen. Ilmoittautuminen tapahtuu MPK:n kurssikalenterin
kautta osoitteessa www.mpk.fi.
Jäsenrekisterinvaihdos
toi ongelmia
Vuodenvaihteessa käyttöön tulleen maanpuolustusrekisteristerin viimeistely on ollut odotettua vaikeampaa. Laskutus ei ole toiminut ongelmitta ja yhdistystason käytössä on
ollut välillä vaikeuksia. Piiritason käyttöä ollaan vasta aloittelemassa.
Ongelmien takia kaikki jäsenet eivät ole vielä saaneet jäsenmaksulaskuaan. Myös ampumaja senioriturvalaskutuksessa on ollut vaikeuksia. Kaikki laskut pyritään saamaan perille huhtikuun kuluessa.
Pakottavissa tapauksissa lasku voidaan toimittaa sähköpostilla suoraan jäsenelle. Asiassa tulee olla yhteydessä
suoraan Reserviläisliiton toimistoon. Maanpuolustusrekisteriä käyttävät Reserviläisliitto, Reserviupseeriliitto ja Maanpuolustuskiltojen liitto.
Hiljainen tieto käyttöön
2000-luvun alusta lähtien mukana ollut laihialainen Annukka Jokipii tuli
tilaisuuteen kouluttautumaan ja tapamaan piirissä toimivia toimihenkilöitä,
hallitusaktiiveja sekä liiton puheenjohtajistoa.
– Vaikka osallistuisi useille kursseille, yhdellä kertaa ei tapaa näin paljon
alueella vaikuttavia henkilöitä.
Tulevaisuudessa koulutuspäivän antiin voisi Jokipiin mielestä lisätä myös
ryhmätöitä.
Liitto kokoontuu Lepaalle
Olli Nyberg
reserviläisliiton sääntömääräinen liitto-
kokous järjestetään 12.4. Lepaan kartanossa Hattulassa. Päivän aikana pidetään
myös Reserviläisurheiluliiton kevätkokous ja työpaja, jossa työstetään Reserviläisliiton seuraavaa strategiaa.
Vuosikokouksen asialistalla ovat
vuoden 2013 talous ja toiminta. Kokous
saa käsiteltäväkseen 2 604 euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen. Taloudellisesti vuosi onnistui niin hyvin, että uuden
jäsenrekisterin aiheuttama perustamis-
kustannus kyettiin hoitamaan talousjalla urheilu- ja liikuntatoiminnalla.
arvion 2013 puitteissa.
Toimintavuonna järjestettiin 10
Toiminnan puolella vas519 erilaista liikunta- ja urtaan ei tullut yllätyksiä.
heilutapahtumaa, joissa
kirjattiin 68 128 osallisAmmunta oli edelleen
tumiskertaa. Liikuntalaajin toimintamuoto.
Ammunta
ja ammuntasuoritukset
Piireissä ja yhdistykedelleen laajin
sissä järjestettiin 7 798
oli mahdollista kirjata
ampumatilaisuutta ja
sähköiseen kuntokorttoimintamuoto tiin, josta sai tarvittaes-kilpailua, joissa kirjatsa tulostettua ampumatiin 54 082 osallistumispäiväkirjan.
kertaa.
Reserviläisten kenttäkelMyös maanpuolustustahpoisuutta ylläpidettiin myös laadon hyväksi tehtiin paljon töitä.
Vuoden 2013 mittaan järjestettiin esimerkiksi 634 kunniavartiota, 296 seppeleenlaskua ja 61 erilaista maanpuolustusjuhlaa.
Reserviläisliittoon kuului vuoden
2013 lopulla 349 jäsenyhdistystä, joissa
oli 36 540 jäsentä. Kokonaisjäsenmäärä
kasvoi vajaan prosentin.
22
JÄRJESTÖT
Yhteiskunnallisesti aktiivinen
yhdistys menestyy
Taipalsaaren reserviupseerikerho hankki puuttuvat Pro patria -taulut
seurakuntatalon seinälle.
RisTo PaRonen
Maaret Väkinen
Taipalsaaren seurakuntalaiset päättivät kääntyä paikkakunnan reserviupseerikerhon puoleen.
Seurakuntatalon seinältä puuttui kaksi
Pro patria -taulua, joita seurakuntalaiset kaipasivat.
– Tauluilla on suuri merkitys. Puutpari vuotta sitten
tuvat kaksi taulua ovat Merenlahden ja
Vehkataipaleen kouluilla, jotka ovat yhä
toiminnassa. Seurakuntasaliin haluttiin
yhtenäinen muisto koulupiirien uhreista isänmaalle, kertoo Taipalsaaren reserviupseerikerhon tiedotusupseeri Risto
Paronen.
Reserviupseerikerho päätti teettää
kouluilla olevista tauluista kopiot. Alkuperäisten taulujen lähes identtiset kopi-
Kaija Kahra ja esko
Kähö paljastavat
pro patria -tauluja
helmikuun alun
tilaisuudessa.
ot paljastettiin kerhon 40-vuotisjuhlien
yhteydessä helmikuussa. Noin sata kiloa painavat taulut on valmistettu varta vasten Ilomantsista haetusta mustasta diapaasista.
Tauluprojekti sai taloudellista tukea Reserviupseeriliitolta, Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen tuki ry:ltä, Taipalsaaren reserviläisiltä ja sotaveteraaneilta sekä eri yrityksiltä ja yhteisöiltä.
Myös seurakunta tuki reserviupseerikerhoa taulujen hankinnassa.
Taipalsaaren reserviupseerikerho on
aktiivinen toimija paikkakunnallaan. Paronen toteaakin, että pieni yhdistys voi
menestyä ottamalla osaa paikkakuntansa asioihin. Hän uskoo, että monipuolisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
houkuttavat jäseniä.
– Toimimme niiden asioiden parissa, jotka ovat jäsenillemme tärkeitä. Esimerkiksi viime vuonna järjestimme luennon Saimaan veden laadusta. Tänä keväänä Antti Arponen on tulossa puhumaan urheilusta.
Yhteiskunnallisen toiminnan lisäksi
kerho järjestää perinteistä reserviläistoimintaa, kuten ammunta- ja erätapahtumia sekä sotahistoriaa käsitteleviä retkiä. Yhteistyö Taipalsaaren reserviläisten kanssa on tiivistä, ja suurin osa tapahtumista on avoimia koko perheelle.
– Meillä on aikoinaan ollut erittäin
voimakas naisjaosto. Siksi emme vieläkään toimi ainoastaan ukkoporukkana,
vaan rouvatkin ovat mukana.
Pienestä koostaan huolimatta Taipalsaaren reserviupseerikerho on onnistunut kasvattamaan jäsenmääräänsä. Vuoden 2013 alussa jäseniä oli 48 ja joulukuun lopulla 61.
– Saimme vuoden 2013 aikana 13 uutta jäsentä. Se on prosentuaalisesti aika
hyvin, Paronen sanoo.
Reserviupseerikerhossa toimii myös
erittäin aktiivinen nuorten upseerien
joukko. Nuoret upseerit opiskelivat vielä jokin aika sitten yliopistolla ja houkuttelivat sitä kautta uusia jäseniä mukaan.
– Innostuneet nuoret saivat muitakin
opiskelijoita kiinnostumaan toiminnastamme. On hienoa, että nuorillakin on
mielenkiintoa toimintaamme kohtaan.
TÄHTÄIMESSÄ
MPK hakee Etelä-Karjalaan, Lappeenrantaan
KOULUTUSJA TUKIYKSIKÖN
PÄÄLLIKKÖÄ
Tor-Erik Lindqvist
Kirjoittaja on Reserviläisurheiluliiton puheenjohtaja.
Koulutus- ja tukiyksikön (KOTU-yksikkö) päällikkö on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin piiripäällikön alainen
tulosvastuullinen johtaja. Koulutus- ja tukiyksikön päällikkö vastaa MPK:n
toiminnasta Etelä-Karjalan maakunnan alueella. Keskeisiä vastuualueita ovat
koulutus, hallinto ja valmiussuunnittelu.
Päälliköltä edellytetään alempaa korkeakoulututkintoa tai tehtävään soveltuvaa muuta koulutusta. Hänellä tulee olla kokemusta koulutuksen ja talouden suunnittelusta,
toteutuksesta ja johtamisesta. Hänellä tulee lisäksi olla hyvät tietotekniikkavalmiudet.
Hakijalle katsotaan eduksi toiminta-alueen tuntemus sekä kokemus vapaaehtoisessa
maanpuolustuskoulutuksessa ja/tai -työssä.
Työsuhde alkaa 1.9.2014. Tehtävä on viiden vuoden määräaikainen. KOTU-yksikön
päällikön toimipaikka on Lappeenranta.
Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään 17.4.2014 mennessä
osoitteella Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Töölöntorinkatu 2 B, 00260 Helsinki.
Kuoreen merkintä ”Etelä-Karjalan KOTU-yksikön päällikkö”. Hakemuksia ei palauteta.
Lisätietoja antavat KOTU-yksikön päällikkö Esa Hirvonen 0400 954 552, piiripäällikkö
Ari Kuikka 040 589 4657 ja toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen 040 505 6639.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on valtakunnallinen koulutusorganisaatio, joka kouluttaa
kansalaisia selviytymään paremmin arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. Julkisoikeudellisessa
yhdistyksessä työskentelee noin 60 henkilöä.
YLEINEN ASEVELVOLLISUUS TURVATTAVA!
Hankkimalla Velvollisuus suoritettu
-pinssin tuet Reserviläisliiton työtä
yleisen asevelvollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi.
Käyttämällä pinssiä kerrot suorittaneesi itse asevelvollisuuden ja
olevasi ylpeä siitä!
VELVOLLISUUS SUORITETTU -PINSSI
Lisätietoja jäsentuotteesta saa Reserviläisliitosta, puh ((09) 4056 2043.
KYLLÄ, tilaan VELVOLLISUUS SUORITETTU -pinssejä
1 kpl / 12 €
2 kpl / 18 €
4 kpl / 24 €
10 kpl / 52 €
Merkitse rasti
ruutuun.
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Etunimet
Sukunimi
Katuosoite
Postiosoite
Puhelin
23
Reserviläisliitto ry
Tunnus 5005679
00003 Vastauslähetys
Oikeus unelmoida
Olemme säästökuurin ja puolustusvoimauudistuksen vuoksi saapuneet
nykymuotoisen reserviläisyyden tienhaaraan, jossa on elintärkeää valita
oikea jatkoreitti. Kun tulevaisuudessa taisteleviin joukkoihin kuuluvien
reserviläisten määrää vähenee ja monet kertausharjoitusrintaman nollavuodet ovat seuranneet toisiaan, ovat maanpuolustushenki ja -tahto kokeneet mitä kovimpia kolauksia. Ne eivät ole enää itsestäänselvyyksiä –
niitä on järjestelmällisesti vaalittava, sillä aivan liian moni reserviläisistä kokee parhaillaan, että ”minua ei enää tarvita”.
Mikäli ensiluokkaisen varusmiespalveluksen hedelmistä vastaisuudessa hyödynnetään ainoastaan ne harvalukuiset jalostustuotteet, jotka katsotaan sen arvoisiksi, olemme tilanteessa, jossa
kaikki voi joko sukeltaa tai lähteä
uuteen uljaaseen nousuun. Nousua ei kuitenkaan tule ilman uskallusta unelmoida ja toteuttaa.
Siksi minulla on lähitulevaisuutta koskevia unelmia.
Kun suljen silmäni ja unelmoin, näen Suomen, jossa armeijassa opittuja erinomaisia taitoja
hyödynnetään myös muun yhteiskunnan hyväksi esimerkiksi tukien
puolustusvoimien viranomaisaputehtävää. Näen reserviläisiä, joilla on yhteiskunnallisesti tärkeä rooli varautumis- ja turvallisuuspuolella antaen vapaaehtoistyöpanoksensa meidän kaikkien puolestamme. He ovat motivoituneita, taitavia ja omaehtoisesta kouluttautumisesta
kiinnostuneita. Heille on selitetty tehtävän tärkeys ja rakennettu sisäistä motivaatiota tukeva palkitsemis- ja ylentämisjärjestelmä. Tämä viestittää heille, että yhteiskunnan hyväksi voi tehdä tärkeää työtä monella
eri saralla, kunhan meidän kaikkien mielemme avartuu tilanteen, alussa
mainitsemani tienhaaran, mahdollisuuksille.
Unelmassani näen edelleen ympäri Suomenniemeä villisti hääriviä reserviläisiä, jotka ovat selkeästi paremmassa kunnossa kuin aiemmin, jolloin vuosittaiset kenttäkelpoisuustestit ja omaehtoisen liikunnan kirjaaminen sähköisen kuntokortin uunituoreeseen versioon eivät vielä olleet
osa maanpuolustajan arkea. Nykyäänhän ne vaikuttavat sijoituksiin, kuten myös mahdollisiin palkitsemisiin ja ylennyksiin. Siksi Reserviläisurheiluliiton kenttäkelpoisuustestaajat naputtelevat testien tuloksia tiukasti talteen puolustusvoimien käyttöön – ja koska kaikista (eikä ainoastaan
taisteleviin joukkoihin sijoitetuista) reserviläisistä voi unelmassani olla
suurta yhteiskunnallista hyötyä. Jokainen mukana häärivä, jopa hänkin,
joka vielä joitakin vuosia sitten mielsi, että ”minua ei tarvita”, saa ainakin jossakin vaiheessa tehtäväänsä esimieheltään tai toimintaympäristöstään selkeän signaalin: ”Teet tärkeää työtä meidän kaikkien hyväksi.”
Näen mielessäni Sotilasurheiluliiton ja Reserviläisurheiluliiton vuonna 2013 aloittaneen yhteistyöryhmän saavuttaneen tavoitteensa ja yhteisten kilpailutapahtumien määrän lisääntyneen jälleen muutamalla. Yhteisprojekteja on kokeiltu ja uusia on tulossa. Utukuvissani koen myös,
haasteista huolimatta, Reserviläisliiton ja Reserviupseeriliiton yhteisten
ampumamestaruuskilpailujen palasten loksahtelevan paikoilleen vuosi
vuodelta yhä paremmin. Näin suuren yhteistapahtuman alkuhaasteista huolimatta.
Unelmoin myös siitä, että vuoden 2013 valtavaa taloussavottaa ja siitä
seurannutta myönteistä kehitystä on Reserviläisurheiluliitossa seurannut hyviä vuosia, jolloin hallitus ja toimikunnat voivat keskittyä päätehtäväänsä: suomalaisen reserviläisurheilun ja -liikunnan edistämiseen joka saralla. Edelleen unelmoin tiukasta yhteydestä kenttään: reserviläisten urheilu- ja kuntoilutoiveita kuunnellaan ja toteutetaan.
Unelmistani tällä kertaa viimeisessä olen, kuten tänäkin päivänä, myös
kiitollinen puolustusvoimille siitä korvaamattoman tärkeästä tuesta, jonka Reserviläisurheiluliitto saa reserviläisten kilpailuja varten. Sitä kautta välittyvä viesti on tehokkainta panostusta hyväkuntoiseen ja motivoituneeseen reserviin.
Mitä mieltä olet asiasta? Kerro meille palautteesi:
[email protected].
Sähköposti
www.reservilaisliitto.fi
24
YKSI MEISTÄ
Miksi harjoittelet,
Janne Pentunen?
KUVAt: MArjUt KriiKKU
janne Pentunen on kokenut maanpuolustuksen parissa hienoja elämyksiä ja
tutustunut mukaviin ihmisiin.
Marjut Kriikku
– se on hauskaa ja hyödyllistä. Saan siitä
energiaa työhön ja arkeen, kertoo Helsingin maakuntakomppanian jäsen Janne Pentunen.
Turkulaissyntyinen Pentunen suoritti varusmiespalveluksensa Porin prikaatissa kansainvälisissä valmiusjoukoissa. Kyseinen saapumiserä 1/1997 oli
valmiusjoukkojen kaikkien aikojen toinen ja palvelusaika 11 kuukautta.
– Olin jääkärikomppanian taistelulähetti. Se oli hauska ja haastava homma.
Sittemmin Pentunen on ollut rauhanturvaajana Kosovossa, osallistunut
lähes vuosittain kertausharjoituksiin
sekä työskennellyt entisen Jugoslavian
kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa (ICTY) Hollannissa yhden vuoden.
– Se on määräaikainen ja lopettaa
toimintansa, kun kaikki syylliset on
tuomittu. Tehtäväni oli tarkastaa kävijöitä tavaroineen metallinpaljastimella
ja saattaa syytettyjä oikeussaliin, Pentunen kuvailee.
Helsingin maakuntakomppaniaan
Pentunen liittyi vuonna 2008. Vain yk-
Pentusen mukaan kertausharjoitukset luonnon
läheisyydessä ovat hyvä tapa nollata.
si harjoitus on tähän mennessä jäänyt tammikuusta 2010 saakka.
väliin.
Ikimuistoisen Kosovon vuoden jälLisäksi aktiivinen reserviläinen kou- keen Pentusen sotilasuran kohokohtia
luttautuu Maanpuolustuskoulutusyhdis- ovat olleet Helsingin maakuntakomptyksen (MPK) kursseilla ja kuuluu Van- panian virka-aputehtävät. Esimerkiksi
taan reserviläisiin, jonka vuorolla hän itämerikokouksen aikaan helmikuussa
käy ampumassa Tikkurilan urheiluta- 2011 maakuntakomppaniaan kuuluvat
lon pienoispistooliradalla.
vartioivat Helsinki-Vantaan lentoArmeijasta Pentunen koasemaa mahdollisten tunkeilijoiden varalta.
tiutui korpraalina, mutta kävi pari vuotta sitten
– Kertausharjoitukmiehistöstä aliupseesetkin ovat mukavia,
mutta kyllä aina on hieriksi -kurssin ja maa”Viihdyin
noa päästä mukaan toliskuussa hän osallishyvin
tuu RUK:n kouluttajasitilanteeseen.
kurssille.
Pentunen harrastaa
intissä”
myös ammuntaa, lenk– Viihdyin hyvin intissä ja kun näytti siltä,
keilyä, kuntosalia sekä
ettei kertausharjoituskutkrav maga -nimistä israelisua tule, niin halusin itse vailaista kamppailulajia. Ampumakisoista muistona on muutama
kuttaa siihen, että pääsen treenaapokaali kotona kaapin päällä.
maan, Pentunen perustelee.
Viime vuonna Pentunen valittiin UuSiviilipuolella Pentusella on vanginvartijan ja sosionomin koulutus. Hän on
denmaan lääninvankilan henkilökuntyöskennellyt vartiointiliikkeessä sekä tayhdistyksen vuoden urheilijaksi meVantaan ja Helsingin vankiloissa. Jo- nestyttyään Rikosseuraamuslaitoksen
kelan vankilassa hän aloitti työt vuon- ampumakisoissa.
na 2008. Nykyisessä tehtävässään rikosPentusella on avovaimonsa kanssa
seuraamusesimiehenä hän on toiminut 8 kuukauden ikäinen tytär, jonka myö-
tä vauvauinnista on tullut yksi uusi harrastus. Perheenlisäys on myllertänyt aktiivisen reserviläisen ajankäytön uuteen
uskoon.
– Jos ajankäyttö olisi sellainen piirakka, niin sen suhteet ovat kyllä muuttuneet täysin, ylpeä isä toteaa hymyillen.
KUKA?
Nimi
Janne Pentunen
Ikä
36 vuotta
Sotilasarvo
kersantti res
Yhdistys
Vantaan reserviläiset
Työpaikka
Jokelan vankila,
rikosseuraamusesimies
Paikkakunta
Helsinki
Elämäni reservissä
Mirva Brola
Kirjoittaja on reserviläistouhuihin hassahtanut päätoimittaja
ja reservin vänrikki.
Sekaisin termeistä
Erikoisalojen käsitteet voivat tunnetusti olla hankalia. Varsinkin sotaväen. Kun julkisuudessa on pähkitty, montako ukkoa meillä pitäisi sotatilanteessa olla poteroissa töröttämässä ja
kuinka paljon voidaan vähentää, on iloisesti puhuttu reservin määrän supistamisesta,
vaikka kyse on sodan ajan vahvuudesta. Reserviähän voidaan supistaa kahdella tavalla: niskalaukauksella vihollisen toimesta tai lainsäädännön
keinoin lyhentämällä reservissä olon aikaa.
Reservillä tarkoitetaan
siis sitä käsittämätöntä
määrää alle 60-vuotiaita
Suomen kansalaisia, jotka
ovat suorittaneet asepalveluksen. Olisiko heitä sellaiset
vajaa miljoona, mene ja tiedä.
Tästä nuppiluvusta varareserviin
kuuluvat 50–60-vuotiaat miehistökoulutuksen saaneet. Ideana on, että sodan ajan
joukkoja täydennetään reservistä, kun taistelijoita poistuu rivistä. Haminassa palvelleet tietävät, että aina pitää olla joukkoja reservissä.
Toinen suosittu sekaannuksen aihe on asevelvollisuus ja asepalvelus. Eivätkä alan ammattilaisetkaan aina ihan osaa: minäkin olen saanut puolustusvoimilta postia, jossa todetaan, että
harjoitukseen osallistuville ”asevelvollisuuden suorittaneille” myönnetään tietty määrä kertausharjoitusvuorokausia. Siis
mitä ne kuusikymppiset niillä päivillä tekevät, eiväthän he ole
enää edes reservissä! (Sori vaan kaikki kuusikymppiset, tiedän
saavani teiltä taas palautetta.)
Kertauksena todettakoon, että ”jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän
täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta”. Sama koskee meitä vapaaehtoisina inttiin menneitä naisia
45:n asepalveluksessa vietetyn päivän jälkeen. Asevelvollisuusaika jatkuu siis intin jälkeenkin – ja todella pitkään. Intin jälkeen aamuja voi laskea ihan toisella tavalla, ja reserviläiset ne
vasta aamukasoja ovatkin! Reservissä on tosin todella kivaa:
pääsee esimerkiksi kertaamaan ja laskemaan, montako kertausharjoitusvuorokautta vielä tarvitaan seuraavaan ylennykseen.
25
Muistatko vielä
suikan?
la Upinniemessä talvella 1966 käytettiin päähineenä aina turkislakkia. Talven väistyessä väistyi myös turkislakki.
lipaton venemallinen päähine eli suikka
Sen tilalle tuli merivoimien kesälakki
oli kenttäpuvun m/22 lakkina. Kun kent- m/39 eli suikka.
täpuku m/36 kehitettiin, tuli siihen pääMerivoimien kesälakin erottaa maahineeksi ainoastaan verikauhana tunnet- voimien vastaavasta sinisen värin ja keltu harmaa lipallinen lakki.
taisen reunusnauhan ansiosta.
Verikauha oli kuitenkin paksus– Keväällä suikka tuntui kevyen kita kankaasta tehty ja kesällä turhankin valta, eikä se ollut niin tärkeilevän kolämmin, joten erityisesti päällystö tapa- va kuin käpsä, reservin alikersantti Eksi käyttää asetakin kanssa vanlund sanoo.
haa venemallista kenttälakKäpsä on laivaston vakia m/22.
rusmiesten lomapuvussa
Koska härövarustukkesällä käytettävä mesesta piti päästä eroon,
rimieslakki. Eklund
”Keväällä
jouduttiin suunnittemuistaa suikan olleen
suikka tuntui
lemaan viileä kesälakrento ja kiva käyttää.
ki puvun m/36 kanssa
– Se oli myös helpkevyen kivalta”
käytettäväksi. Toukopo panna vaikka taskuun lopussa 1939 vahkuun, jos oli säilytysonvistettiin päällystölle ja
gelmia. Tosin mikäli lakalipäällystölle käyttöön vaki sattui olemaan liian pienpaaehtoinen kesälakki m/39 eli
tä kokoa, oli se kiikkerä päässä.
suikka.
Välillä suikassa olevaa nahkahihnaa
Uuden kesälakin malli oli sama kuin käytettiin leuan alla. Silloin suikka pyautonomian ajan Suomen sotaväen re- syi tiukasti päässä jopa merellä kovasservikomppanioilla. Lakin uloimmis- sa tuulessa.
sa sivukappaleissa oli värilliset reunusVarsinaisia huonoja puolia Eklund ei
nauhat eli teret kunkin aselajin mukaan. osaa nimetä lakille, jota käytettiin niin
Vuonna 1941 kesälakkeihin lisättiin nah- palveluspuvun, laivaston oman puvun
kaiset leukahihnat.
kuin työpuvunkin kanssa sekä laivapalNykyään kesälakki m/39 kuuluu niin veluksessa että maissa.
maa-, meri- kuin ilmavoimissakin kanVarusmiespalveluksen jälkeen suiktahenkilökunnan kevyeen palveluspu- ka on ollut ahkerasti käytössä Helsinkuun.
gin laivastokillan puheenjohtajalla kertausharjoituksissa ja reserviläistoiminRento lakki
nassa.
Lars Eklundin aloittaessa varusmies– Muuten suikka ei kuitenkaan kuupalveluksen Helsingin laivastoasemal- lu siviilivarustuksiini, Eklund tarkentaa.
Mikko Virta
ReseRViläisen aRKisto / JuKKa taRJanne
No mitä väliä näillä sitten on? Silkkaa knoppailua ja besserwisser-meininkiä, kyllä jokainen tietää, mistä on kyse. Ei ihan.
Asioista pitää puhua niitten oikeilla nimillä, sillä näin vältetään
sekaannuksia ja jopa vaarantavia virheitä. Kukaan reservin majuriksi halajava ei todellakaan tahdo asevelvollisuusajan lyhentämistä, koska silloin jää iso ruusuke saamatta. Varusveijareita
ei puolestaan tainnut juuri haitata, kun puolustusvoimien säästöjen takia asepalvelus päättyikin 15:tä vuorokautta aiemmin.
Haluaisitko kirjoittaa tälle palstalle?
Ota yhteyttä: [email protected]
suikka oli miehistön vakiopäähine myös 1960- ja 70-luvuilla käytetyllä koululaiva
Matti Kurjella.
26
ILTAVAPAA
Reserviläisen matkavinkki
Päivitä tietosi
Panssarimuseosta
Harvinaisimmista vaunuista ainoat kappaleet Suomessa
SEPPO SimOlA
Rinnekatosprojektin valmistuttua
museo voi esitellä kävijöille yhä
parempikuntoista kalustoa. Etualalla
T-50 ja taustalla T-28.
rivaunu MTU-20 saatiin vastikään Pioneerimuseosta.
Museon tarjonta ei rajoitu vain esineisiin. Korsulauluillat ovat saavuttaneet suuren suosion ja niitä järjestetään tulevana kesänä kaksi. Heinäkuun
5. päivänä museolla on perhepäivä ja 14.
heinäkuuta Parolannummella vietetään
panssarijoukkojen 95-vuotisjuhlaa.
miTä jA miSSä?
Seppo Simola
ellet ole käynyt muutamaan vuoteen
Panssarimuseossa Parolannummella,
siellä odottaa paljon uutta nähtävää ja
koettavaa. Toimintanäytöksiä ja teemapäiviä järjestetään pitkin kesää. Käynnissä on myös kansalaiskeräyksellä rahoitettava rinnekatosprojekti, jonka tarkoituksena on pelastaa ulkorinteen vaunuharvinaisuudet säältä suojaan.
Museolla on useita maailmanharvinaisuuksia. Kolmiakselinen panssariauto BA-10 on tiettävästi ainoa yksilö koko
maailmassa. Jatkosodassa vallattu, museon ulkorinteessä seisova T-50 on puolestaan toinen jäljellä olevista yksilöistä. T-28:ia on jäljellä enää kolme: yksi
on Moskovassa ja kaksi Panssarimuseon hallussa.
Myös tutussa kalustossa on harvinaisia yksilöitä. Kuuluisasta T-34:stä eli Sotkasta museolla on niin varhainen tuotantoversio, ettei sellaista ole edes Venäjällä. Moni museovaunu on kunnostettu ajokuntoon ja jotkut on entistetty
pienintä yksityiskohtaa myöden alkuperäiseen kuntoon. Teemapäivinä ne myös
liikkuvat.
Museoharvinaisuudet kiinnostavat
myös ulkomaisia harrastajia ja matkailijoita, joista merkittävä osa on venäläisiä.
Museolla on pidetty sodan aikaisen kaluston perehdyttämistilaisuuksia ulkomaisille sotahistorian harrastajille. Suomalaisille harrastajille järjestetään kursseja nuoremmallekin kalustolle.
Koko ajan tapahtuu
Päähallissa on entistettyjen vaunuharvinaisuuksien lisäksi esimerkiksi asei-
ta, asepukuja, merkkejä sekä vaihtuvia
teemanäyttelyitä. Tulevan kesän näyttelyteemana on kesän 1944 torjuntataistelut Kannaksella.
Panssaridivisioonan joukoilla oli ratkaiseva merkitys esimerkiksi Tali-Ihantalan suurtaistelussa. Myös syksyllä 1944
alkanut Lapin sota on tulevan kesän teemoja.
Uudemmasta kalustosta kiinnostuneita palvelee vuonna 2008 avattu uusin
museohalli, jossa on viime vuosina käytöstä poistunutta kalustoa. Moni Parolassa palvellut löytää hallista oman palvelusaikansa kalustoa tai jopa entisen nimikkovaununsa.
Museon kalusto ja esineistö karttuu
koko ajan. Pienesineistöä saadaan panssariveteraanien jäämistöstä ja raskasta
kalustoa tulee lähinnä puolustusvoimilta, tosin toimintakuntoinen siltapanssa-
VERKOSSA TAPAHTUU
Ilmoita häiriötilanteesta
mikko Virta
mitä tehdä, kun sähköt ovat olleet jo pitkään poikki, mutta et haluaisi soittamalla
kuormittaa turhaan hätäkeskusta?
Etelä-Savossa on otettu käyttöön
Hairio.info-mobiilipalvelu, jolla kansalaiset voivat ilmoittaa viranomaisille
arkisista häiriötilanteista. Mobiilisovelluksella häiriöilmoitus tavoittaa pelas-
tusviranomaisten lisäksi sähkö- ja puhelinyhtiöt.
Sovelluksen saa kaikille yleisimmille mobiilikäyttöjärjestelmille. Palvelu on
yksinkertainen käyttää. Häiriöilmoitukseen liitetään kuvaus tapahtuneesta, sijainti ja aika sekä mahdollinen kuva esimerkiksi sähköjohdon päälle kaatuneesta puusta.
Palvelu tarjoaa vastavuoroisesti tietoa korjaustoimenpiteiden kulusta ja ai-
kataulusta ilmoittajalle.
Palvelun tarve havaittiin, kun viime
vuosien voimakkaat myrskyt ovat aiheuttaneet paljon häiriötilanteita. Sitä ei
ole tarkoitettu hätätilanteista ilmoittamiseen, vaan arkisiin häiriöihin, joihin
ei liity välitöntä vaaraa.
Se ei myöskään korvaa nykyistä viranomaistiedotusta, vaan täydentää sitä. Sovellus on käytössä toistaiseksi vain
Etelä-Savon alueella.
Panssarimuseo Hattulassa,
Hattulantie 334, Parola.
Puh. 040 568 1186,
[email protected],
www.panssarimuseo.fi.
Vain kilometrin päässä Helsinki–
Tampere-moottoritieltä.
Avoinna 1.5.–30.9. joka päivä klo
10–18 (juhannusaattona suljettu)
sekä 1.10.–30.4. joka päivä 10–15
(jouluviikolla suljettu).
Opastuksia ryhmille myös vierailla
kielillä (varattava etukäteen).
Pääsylippujen hinnat voi tarkistaa
nettisivuilta, saatavissa myös
yhteislippu Museo Militarian kanssa.
Museon yhteydessä on kahvio sekä
myymälä.
ILTAVAPAA
Kirjat
DVD:t
Seppo Simola
Mikko Virta
Mikko Virta
27
Suomen ilmapuolustuksen nousu
Mielenkiintoisia
olympiaknoppeja
Merijalkaväki
Vietnamissa
Kaksi
yhdellä iskulla
Teos on otsikkoaan laajempi, sillä Helsingin ja Suomen ilmapuolustus olivat
aluksi pitkälti sama asia. Ilmatorjuntatykistö syntyi rannikkotykistön suojissa
1920-luvun puolivälissä.
Ennen sotia panostettiin lähinnä Helsingin ja Viipurin ilmapuolustukseen.
Hämmästyttävän lyhyessä ajassa pystyttiin luomaan toimiva kokonaisuus, jonka
suorituskyky testattiin talvisodassa.
Vaikka ilmapuolustuksemme alkuvaiheet esitellään seikkaperäisesti, kirja keskittyy sotavuosiin. Talvisota käsitellään
perusteellisesti ja Helsingin ilmapuolustuksen suurvoitto helmikuussa 1944 analysoidaan tarkoin. Se oli Suomen ensimmäinen strateginen torjuntavoitto, lisää
seurasi kesällä maarintamalla.
Teos on aselajinsa perusteellisesti hallitsevan tekijän pikkutarkkaa ja viitseliästä työtä. Helsingin ilmapuolustusta kuvataan yksittäisen tykin tarkkuudella
hävittäjätorjuntaakaan unohtamatta.
Taitto on turhan ahdas, ja mielenkiintoisia valokuviakin on jouduttu sijoittamaan limittäin. Runsas sisältö on puristettu tiiviiseen formaattiin.
On harvinaista, että sama urheilija
edustaa maataan sekä kesä- että talvikisoissa. Vielä harvinaisempaa on, kun tällainen mies on sotavankeudessa ollut
suomalainen hävittäjälentäjä. Entä tiesitkö, että ennen Helsingin kisoja kouluratsastukseen saivat osallistua vain upseerit?
Tätä kirjaa lukevat ilomielin sellaisetkin, jotka eivät urheilusta erityisemmin piittaa. Sivut ovat tulvillaan mielenkiintoisia olympiaknoppeja, joista monet
ovat aivan kummallisia. Sattumuksia on
vapaassa järjestyksessä kesä- ja talvikisoista, niin koti- kuin ulkomaisistakin urheilijoista.
Kronologisesti etenevä punainen lanka ovat tietolaatikot, joissa esitellään jokin kunkin vuoden kisoissa ensimmäistä
kertaa esiintynyt ilmiö sekä erityinen asia,
josta kisat muistetaan.
Tekijä on ottanut ennakkoa jo vuoteen
2016, jolloin Rio de Janeiro järjestää kisat ensimmäisenä eteläamerikkalaisena
kaupunkina.
Kanadalaisen Sidney J. Furien ohjaama Ilmestyskirjan soturit, The Boys in
Company C, vuodelta 1978 lukeutuu Vietnam-elokuvien pioneereihin. Se on Furien
ohjaaman Vietnam-trilogian ensimmäinen osa. Kaksi jälkimmäistä osaa on tosin
tehty vasta 2000-luvulla.
Vain muutama vuosi Yhdysvaltojen
sodasta vetäytymisen jälkeen kuvattu
elokuva kertoo amerikkalaisista nuorista,
jotka värvätään merijalkaväkeen. Raskaan
alkukoulutuskauden jälkeen heidät lähetetään sotaan, jonka epäinhimilliset puolet iskevät nuoria sotilaita vasten kasvoja
kuin viikon käytetyt hikiset leirikalsarit.
Juoni muistuttaa hämmästyttävän
paljon Stanley Kubrickin yhdeksän
vuotta myöhemmin ohjaamaa Full Metal
Jacketia, mutta toteutus ei ole aivan samalla tasolla. Siitä huolimatta elokuva on
kestänyt niin hyvin aikaa, ettei vertailussa
tarvitse hävetä.
Ilmestyskirjan soturit toimii näin suurvaltapoliittisten selkkauksien aikana hyvänä muistutuksena siitä, miksi sotaa pitäisi välttää viimeiseen asti.
The Protector kertoo newyorkilaisesta poliisista nimeltä Billy Wong (Jackie
Chan), jonka työstä ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puutu.
Wong joutuu työparinsa Danny Garonin (Danny Aiello) kanssa seuraamaan,
kun amerikkalaisen liikemiehen tytär
kaapataan hänen silmiensä edessä. Pian
miehet lähetetään Hong Kongiin tytärtä pelastamaan ja isukin hämäriä huumebisnesepäilyjä selvittämään.
Kiinnostavinta keskinkertaisessa toimintapläjäyksessä on Jackie Chanin ja
ohjaaja James Glickenhausenin riita
lopputuloksesta, jonka myötä elokuvasta
tehtiin kaksi eri leikkausta.
Glickenhausenin leikkaus on suunnattu amerikkalaiselle yleisölle ja Chanin
leikkaus kiinalaiselle. Blu-raylla on ensisijaisesti amerikkalainen versio, mutta
myös kiinalainen versio löytyy kokonaisena lisämateriaaleista.
Pienenä pettymyksenä Chan ei
itse leffassa ammu ollenkaan järeällä
20-millisellä kanuunalla, vaikka kannen
kuva ehtiikin sellaisia toiveita herättää.
Ilmestyskirjan soturit
Kesto: 2 h 1 min
Valmistusvuosi: 1978
Julkaisija: Future Film / 2013
Luokitus: K-16
The Protector
Kesto: 1 h 35 min
Valmistusvuosi: 1985
Julkaisija: Future Film / 2013
Luokitus: K-16
Saatavilla myös dvd:llä.
Ilmavaara! – Helsingin ilmapuolustus
1917–1944
Ahti Lappi
Ilmatorjuntasäätiö, 403 s.
Olympialaisten outoja tapauksia
Lasse Erola
Paasilinna, 270 s.
RESERVILÄISEN KUUKAUDEN VALINTA
Kirjat
Seppo Simola
Vanhan soturin
vastalause
Ye-everstiluutnantti evp Pekka Kantakoski (s. 1926) omisti koko uransa panssarijoukoille. Siitä taustasta nousee kirjan
väkevä kritiikki puolustusvoimauudistukselle. Tekijä ei ujostele esittää vah-
vojakaan näkemyksiä. Monen reserviläisen suusta olen kuullut samansuuntaisia
mielipiteitä.
Kantakosken kritiikin kärki suuntautuu sodan ajan panssariprikaatien romutukseen ja taistelupanssarivaunujen hajautettuun käyttöön. Panssaritaktiikka
on palannut ensimmäiseen maailmansotaan, jolloin vaunuja käytettiin jalkaväen
tulitukena.
Ilmavoimat Kantakoski näkee ylisuurina ja maavoimien kehitysresurssit imevänä. Helikopterihanketta hän luonnollisesti
pitää virheenä. Myös jalkaväen uusi taistelutapa kolmimiehisine taistelupartioi-
neen saa tyrmäyksen.
Tekijä esittää selkeät vaihtoehdot havaitsemilleen epäkohdille, joten rajukin
kritiikki on niiltä osin rakentavaa. Kirja olisi ehdottomasti kaivannut pontevampaa
toimittamista, koska kieliasu ontuu ja tyyli on välillä liiaksi julistava.
Tuhottu armeija – Puolustusvoimien uudelleenjärjestely 8.2.2012
Pekka Kantakoski
Ilves-Paino Oy, 117 s.
28
RESERVIN RIENNOT
RUL
26.3.
29.3.
2.4.
10.4.
12.4.
Tunnistatko kaluston?
Vastaukset:
Kuva 1: Miinalaiva Pohjanmaa.
Vuonna 1978 Helsingissä valmistunut alus on myynnissä ja poistuu käytöstä vuonna 2015.
Piirikierros Etelä-Häme, Panssariprikaati
Yhdistyspäivä ja mentortapahtuma, Helsinki
Liiton neuvottelukunnan kokous, Helsinki
Turvallisuuspoliittinen seminaari, Helsinki
Liittovaltuuston kokous, Helsinki
RES
29.3.
Pvmoodle-koulutus, Pirkkala
29.3.
Yhdistysjohdon koulutus, Pirkanmaa
5.4.
Yhdistysjohdon koulutus, Pohjois-Pohjanmaa
12.4.
Vuosikokous, Hattula
12.–13.4. Naisten maastokurssi, Lohtaja
23.4.
Piiri-info, Pohjois-Karjala
2.–4.5. Valiokunnan kokous, Helsinki, Tallinna
Kuva 2: Monitoimialus Louhi.
Vuonna 2011 valmistunut alus
sopii ympäristövahinkojen torjuntaan ja huoltoalustehtäviin.
Kuva 3: Jurmo-luokan miehistönkuljetusvene. 2000-luvun
alussa valmistuneita veneitä
käyttävät rannikkojääkärit.
RESUL
5.4.
Reserviläispilkki, Hyrynsalmi
26.4.
Ampumasuunnistus, Sastamala
12.4.
Kevätkokous, Lepaa
Kuva 4: Hamina-luokan ohjusveneitä. Edessä on vuonna 2005 valmistunut Hanko,
jonka kotisatama on Upinniemessä.
RUK83 ja 85 kokoontuvat
Vuosijuhla vietetään lounastilaisuutena Katajanokan kasinolla (Laivastokatu 1) 15.5.2014 alkaen klo
13.00. Juhlapuheen pitää Etelä-Suomen sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Pertti Laatikainen.
Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla osanottomaksu 75 euroa 30.4. mennessä tilille FI 70 2001
1800 1346 63. Lounaan jälkeen kurssikokous. Ellet ole saanut kutsukirjettä, ota yhteyttä:
[email protected] tai [email protected].
RUK104 kokoontuu
Kurssitapaaminen Hämeenlinnassa tiistaina 8.4.2014. Tiedustelut ja ilmoittautuminen:
Matti Lähteenmäki, puh. 044 567 2007 tai Antti Punkari, puh. 050 525 8536.
Kevätkokouskutsu
Reserviläisurheiluliitto ry:n kevätkokous pidetään lauantaina 12.4. Lepaan Kartanossa, os.
Lepaantie 129, 14610 Lepaa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset kevätkokousasiat sekä
valitaan RUL:n edustaja liiton hallitukseen. Kokous alkaa klo 12.00 valtakirjojen tarkastamisella.
Kahvitarjoilu samassa paikassa klo 11.30.
Lähettävä jäsenyhdistys maksaa virallisen edustajan matkakulut. Kokousaineisto toimitetaan
jäsenyhdistyksille sääntöjen mukaan kuukautta ennen kokousta postitse.
Edellisen
ristikon
ratkaisu
Ristikko 3/2014
Helsingissä 3.2.2014
Reserviläisurheiluliitto ry
Hallitus
Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan maanpuolustushenkisiä yllätyspalkintoja. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja
yhteystietosi 5. toukokuuta mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki. Voittajien
nimet julkaistaan 5/2014-numerossa. Ristikon 1/2014 ratkaisseista palkinnot voittivat Unto Hirvikoski Kälviältä ja Juha Ervola
Espoosta.
TULOKSET
29
RESUL KILPAILUKUTSUT
Kilpailukutsut luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.resul.fi. Kaikissa ampumista sisältävissä kisoissa kilpailijoilla on oltava ampumaturvan kattava
vakuutus, joka tarkistetaan ennen kilpailun alkua.
Perinneaseiden SM-kilpailu Helsingissä 24.–25.5.
Pistooliampumajuoksu- ja viestimestaruuskilpailut Kuhmossa 8.6.
Kilpailupaikka: Helsingin Santahaminan varuskunnan ampumaradat.
Sarjat: H, H50, H60 / N ja N50 sekä joukkuekilpailu joka lajissa (4 kilpailijaa,
3 parasta huomioidaan).
Ilmoittautumiset: Vain piirit ilmoittavat kootusti osallistujansa 12.5. klo 16.00
mennessä sähköpostilla [email protected].
Osallistumismaksu: 20 euroa / laji. Joukkuekilpailussa ei eri maksua.
Lisätiedot: www.resul.fi ja www.mpk.fi
Tervetuloa!
MPK:n Helsingin koulutusja tukiyksikkö
Helsingin reserviupseeripiiri
Kilpailupaikka: Kalevalan liikuntakeskus, 3 km Kuhmosta Suomussalmelle.
Sarjat: Henkilökohtaisessa H/D, H35, H40, H45, H50/D50, H55, H60, H65, H70 ja
siitä ylöspäin aina 5 vuoden välein. Viesti parisprinttikilpailu: D, H, H80, H100 ja H120,
sarjoissa 2-henkisin joukkuein.
Ilmoittautumiset: Piireittäin 30.5. mennessä sähköpostilla:
[email protected]. Mainittava nimi, sarja, ikä, sotilasarvo, yhdistys ja
piiri sekä ampumaturvan vakuutusnumero.
Osallistumismaksu: 30 euroa/kilpailija ja viestijoukkue 35 euroa maksettava 30.5.
mennessä: Kuhmon reserviupseerikerho, tili FI1010585000099430.
Viite: RESUL pistampjuoksu/neliottelu 2014.
Lisätietoja: kilpailun johtaja Martti Hämäläinen, puh. 040 730 5719
Tervetuloa Kuhmoon!
Kuhmon reserviupseerikerho
Kuhmon reserviläiset
Neliottelun mestaruuskilpailut Kuhmossa 7.6.
Kilpailupaikka: Kalevalan liikuntakeskus, 3 km Kuhmosta Suomussalmelle.
Sarjat: H–H80 ja D, D50 (kilpailussa SA-pyörät). Joukkuekilpailussa sarjat alle ja yli
H50, tuloksen muodostaa 4 parhaan kilpailijan yhteistulos.
Ilmoittautumiset: Piireittäin 30.5. mennessä: mhmarttihamalainen@gmail.
com. Mainittava nimi, sarja ja ikä, sotilasarvo, pyörä: SA-pyörä, yhdistys ja piiri sekä
ampumaturvan vakuutusnumero.
Osallistumismaksu: 30 euroa/kilpailija, suoritettava 30.5. mennessä tilille:
Kuhmon reserviupseerikerho, tili FI 1010585000099430, Viite: RESUL pistampjuoksu/
neliottelu 2014.
Lisätietoja: kilpailun johtaja Martti Hämäläinen puh. 040 730 5719
Tervetuloa Kuhmoon!
Kuhmon reserviupseerikerho
Kuhmon reserviläiset
SRA:n SM-kilpailu Säkylässä 28.–29.6.
Kilpailupaikka: Porin prikaatin ampumaradat, Säkylän Huovinrinne.
Osallistumisoikeus: Piireillä oikeus lähettää kilpailuun kiintiöpaikkojensa mukainen
määrä ampujia, ilmoitettava joukkueet 1.5. mennessä.
Ilmoittautuminen: Kilpailijoiden sotilasarvot, etuja sukunimet, syntymäajat,
ampujankortin numerot, sähköpostiosoitteet ja piiri ilmoitettava viimeistään 1.6.
mennessä osoitteella [email protected].
Osallistumismaksu: 55 euroa/osallistuja
Tiedotus: srasm2014.kotisivukone.com ja www.facebook.com/srasm2014
Tervetuloa Säkylään!
Varsinais-Suomen reserviupseeripiiri
Varsinais-Suomen reserviläispiiri
SRA-toimikunta
Reserviläisurheiluliiton valtakunnalliset kilpailutulokset
Ilma-asemestaruuskilpailut
8.–9.3 Mäntsälä
Ilmakivääri 40 ls
D 1. ylik Nina Ojala E-P 380, 2. Sirkka
Savukari Kym 375, 3. Susanna Ahomäki
E-P 370
D50 1. Sirkka Savukari Kym 383, 2. Eila
Väisänen Kym 377
H50 1. ltn Lauri Lauste Sat 384, 2. ylil
Jarmo Järvelä Kym 382, 3. alik Ilkka
Ratamo V-S 377, 4. vääp Markku Haklin
V-S 376, 5. maj Martti Luhtajärvi Pir 374,
6. jääk Markku Niemi E-P 372, 7. kers
Harri Bjökbacka E-P 368, 8. korpr Markku
Haukkala E-P 365, 9. kers Rauno Nopanen
Kym 364, 10. alik Seppo Laakso E-H 363
H60 1. vääp Mikko Mattila Kym 382 RESE,
2. ylik Jorma Röppänen V-S 376, 3. kers
Pekka Valtonen E-K 371, 4. sot.mest Ismo
Kärmeniemi E-K 369, 5. korpr Kari Halila
K-S 367, 6. alik Matti Rinnola V-S 361,
7. korpr Ensio Miikkulainen UUS 359, 8)
Ylik Markku Mäyränen E-K 356, 9) Ylik
Touko Koivisto UUS 355, 10) Vääp Alpo
Veijalainen Uus 353
H70 1. kers Kauko Kaartinen Uus 356,
2. sotmest Raimo Novari V-S 348 7x,
3. kers Tapani Nousiainen P-S 348 3x,
4. ylik Mauri Heino Kym 345, 5. ylik
Pauli Kähönen Kym 344, 6. tkm Antero
Puhakka Kym 342, 7. kers Tauno Törnudd
Pir 337, 8. kapt Tauno Lindström Kym
309, 9. ltn Juhani Hakkarainen E-H 308
H75 1. ylil Jussi Ruohonen V-S 348 RESE,
2. Heikki Olkkonen E-H 319
H80 1. kapt Veli-Jukka Heliövaara Pir 341
RESE, 2. ylil Olavi Mäkäräinen Kai 314, 3.
kers Risto Nousiainen P-S 289
Ilmakivääri 60 ls
H 1. alik Arto Haverinen E-H 588, 2.
alik Jouni Jokinen Kym 581 36x, 3. alik
Tomi Huuhka V-S 581 29x, 4. tkm Pekka
Raittinen E-H 580, 5. ltn Toni Karlsson
Kym 578, 6. ltn Antti Puhakka Kym 574,
7. korpr Antti Raittinen E-H 560, 8. korpr
Markku Haukkala E-P 546 14x, 9. korpr
Jukka Yliketola E-P 546 8x, 10. vänr Ville
Kuoppala E-P 524
Ilmakivääri, joukkuekilpailu
H 1. Etelä-Häme 1155, 2. Kymenlaakso
1151, 3. Varsinais-Suomi 1123, 4. EteläPohjanmaa 1107
H50 1. Kymenlaakso 1147, 2. VarsinaisSuomi 1113, 3. Etelä-Pohjanmaa 1105,
4. Etelä-Karjala 1096, 5. Kymenlaakso
1069 32x , 5. Pirkanmaa 1069 24x , 7.
Uusimaa 1064, 8. Varsinais-Suomi 1059,
9. Uudenmaa 1042, 10. Etelä-Häme 988.
Ilmapistooli 40 ls
D 1. Kirsti Kaaro Kym 373, 2. Elina Silver
V-S 368, 3. Susanna Ahomäki E-P 362,
4. Eija-Riitta Häyhä E-H 352, 5. Sirkka
Savukari Kym 351, 6. Susanna Röman V-S
345, 7. Heli Mäkelä Kym 342, 8. alik Janna
Järvinen V-S 330, 9. Tarja Nevalainen KS
327
D50 1. Raija Vehanen Uus 364, 2. Sirkka
Savukari Kym 345 4x, 3. Anna-Kaisa
Räsänen P-K 345 3x, 4. Sirkka Ylistö K-S
326
H50 1. ltn Lauri Lauste Sat 372, 2.
kers Matti Selonen Pä-Hä 369 8x, 3.
ltn Veikko Alanko E-H 369 4x, 4. kapt
Taneli Peltonen Hki 368, 5. jääk Jorma
Lindström Hki 367, 6. alik Petri Viljanen
Pir 364 7x, 7. alik Tuomo Lindeberg Pä-Hä
364 4x, 8. alik Juha Lamberg Pir 361, 9.
alik Markku Koskivirta Kym 360 6x, 10.
kers Kari Niemi KYMI 360 5x
H60 1. kers Markku Haavisto E-H 366, 2.
ylik Juhani Öhman K-S 365, 3. stm Pekka
Ranua Lap 364, 4. ylil Paavo Huoponen
Lap 363 5x, 5. ltn Seppo Hallikainen Kym
363 4x, 6. ylik Jorma Åsbacka S-S 362,
7. ylik Veijo Piironen Pir 361, 8. vänr Olavi
Aarnio Pä-Hä 356 3x, 9. kers Olavi Kivelä
Pir 356 2x, 10. alik Heikki Lipsanen P-S
355 4x
H70 1. kaptl Seppo Mäkinen V-S 368, 2.
kers Kurt Walden V-S 361, 3. maj Keijo
Vesanen Hki 358 7x, 4. ltn Antti Huhtio Hki
358 5x, 5. alik Antti Weijo K-S 345, 6. kapt
Gunnar Ahopelto E-P 343, 7. alik Jarmo
Nyrhinen E-P 337, 8. kapt Seppo Paakki
E-P 329, 9. ylil Matti Arvela V-S 327, 10.
maj Erkki Mauno V-S 319
H75 1. ylil Sakari Paasonen Pä-Hä 362
RESE, 2. kers Esko Marttila Pä-Hä 351,
3. ltn Erkki Ström Hki 350, 4. alik Esko
Kainulainen S-S 346, 5. vääp Pertti
Vehanen Uus 338, 6. kapt Seppo Laitakari
Hki 336, 7. kers Raimo Vanninen S-S 329,
8. kapt Erkki Pastinen K-S 315, 9. kapt
Kalevi Leppäviita Kym 300
H80 1. ylil Olavi Mäkäräinen Kai 344
RESE, 2. sotainv. Usko Mettiäinen Hki 342,
3. kers Reijo Rantanen E-H 318, 4. ylik
Jorma Lehtinen Pä-Hä 281
Ilmapistooli 60 ls
H 1. ylik Ari Huhtamäki Pir 571, 2. alik
Rauno Hartikainen Hki 566 13x, 3. alik
Tomi Lempiäinen Pir 566 10x, 4. ltn Veikko
Alanko E-H 562, 5. kers Timo Kivelä Pir
556, 6. evl Jukka Nikkari V-S 555 9x,
7. stm Kari Eskola Kym 555 7x, 8. ylik
Kimmo Loponen Uus 554 10x, 9. korpr
Ilkka Myllymäki Pir 554 5x, 10. kers Jussi
Saari Pir 553
Ilmapistooli, joukkuekilpailu
D 1. Kymenlaakso 1066, 2. Varsinais-
Suomi1043
H 1. Pirkanmaa 1121, 2. Etelä-Häme 1113,
3. Kymenlaakso 1106, 4. Pirkanmaa II
1103, 5. Varsinais-Suomi 1100, 6. KeskiSuomi 1095, 7. Etelä-Pohjanmaa 1093
H50 1. Päijät-Häme 1095, 2. Helsinki
1093, 3. Lappi 1082, 4. Pirkanmaan 1081,
5. Kymenlaakso 1078, 6. Kymenlaakso
1076, 7. Varsinais-Suomi 1071, 8.
Pirkanmaa 1061, 9. Suur-Savo 1057, 10.
Keski-Suomi 1054
Talvijotos ”Vuoksen voitto”
8.–9.3 Imatra
1. Kuopion reserviupseerikerho 280
(Janne Hyvärinen, Simo Jääskeläinen,
Jari Tarvus), 2. Xteekkarit 274 (Jouni
Keinänen, Vesa Sarromaa, Markku
Suominen), 3. Ruutiukot 258 (Markku
Kyytsönen, Jouko Mäkinen, Harri
Pasanen), 4. RUL 256 (Saku Liehu, Aaro
Mäkelä, Lauri Lehtoviita), 5. TaKoRU
247 (Antti Laalahti, Mikko Tuomaala,
Pauli Järvinen), 6. KK321 239 (Kimmo
Vähäkoski, Timo Paterno, Lauri Holappa),
7. JARU 235 (Pyry Laine, Veijo Isomursu,
Jani Hohti), 8. JARU Warriors 220 (Joel
Latto, Tuomo Tanttu, Juha Surakka), 9.
Alastaron Reserviläiset 219 (Timo Ojala,
Miia Kivistö, Jari Kivistö), 10. TERES 218
(Sami Vertanen, Sami Lius, Janne Aarnio).
Tulokset kokonaisuudessaan osoitteessa
www.resul.fi
Isänmaan
puolesta
1.
Blackhawk on vuosia ollut johtava taktisten varusteiden valmistaja Amerikassa. Nämä varusteet tunnetaan tinkimättömästä laadusta, pitkästä käyttökestosta ja panostuksesta yksityiskohtiin. Varma valinta ammattikäyttöön esim.
vartija-, poliisi- ja sotilaspuolella. Osa varusteista sopii myös hyvin arkikäyttöön, varsinkin reppu- ja tekstiiliosasto.
1. Blackhawk Tactical Shirt Long sleeve
Blackhawk Tactical Shirt Long sleeve on kevyestä materiaalista tehty todella laadukas taktinen
paita. Edessä kestävät taskut ja napitus. Koot: XS-XXL, värit: musta ja vihreä. 67,90€
3.
4.
2.
5.
6.
2. Blackhawk Tactical Pant
Blackhawk Tactical Pant on kevyt ja säänkestävä taktinen housu hyvällä liikkuvuudella. Vahvistukset
polvissa ja paljon taskuja (sisältää myös piilotaskun). Tuuma koot: vyötärö 30”- 44”, lahje 30”- 36” .
Värit: musta ja vihreä. 69,90€
3. Blackhawk Ultralight 3-Day Assault Pack
Kompakti reppu noin 3 päivän varustukselle irrotettavalla lisäosalla. Sopii ankaraan käyttöön. 179€
4. Blackhawk Kyynelkaasukotelo M/MK3
Kestävä nylonkotelo kyynelkaasusumuttimelle vyökiinnityksellä. 25,5€
5. Valokotelo 6P/Scorpion/M6
Huippulaatuinen kotelo sopii myös järeisiin varustevöihin. materiaali kestävää nylonia. 23,5€
Otimme myyntiin Savotan koko telttamalliston. Savotan teltat ovat laajasti Puolustusvoimien käytössä, ja näin myös monelle jo ennestään tuttuja. Kestävyys ja laatu
on näissä aivan omassa luokassaan. Verkkokaupastamme löydät laajemmin tietoa
kyseisistä teltoista.
Mallisto:
- Naiger, pohjan pa: 6,6 m², Korkein kohta: 190 cm, paino 9 kg. 549€
- SA-10 korotettu sissiteltta, pohjan pa: 13 m², korkein kohta: 190 cm, paino 13 kg. 1450€
- SA-20 puolijoukkueteltta, pohjan pa: 21 m², korkein kohta: 285 cm, paino 24kg. 1998€
- JSP-teltta, pohjan pa: 13 m², korkein kohta: 230 cm, paino 15kg. 1695€
- Karttateltta, pohjan pa: 21 m², korkein kohta: 345 cm, paino 31kg. 3280€
Salkosarja sisältyy telttojen hintaan. Pohjavaatteet myydään erikseen.
Telttojen materiaali: homesuojattua ja palokyllästettyä puuvillapolyesteriä (Naiger ei palosuojattu).
www.inttistore.fi
6. Blackhawk Reinforced Ultra duty -vyö
Blackhawkin vahvistettu musta varustevyö kovaan käyttöön. Sisältää 2 vyölenkkiä ja materiaali kestävää nylonia.
Saatavilla myös muita Blackhawk -varusteita. Tutustu verkkosivuillamme
koko valikoimaan!
7.
8.
9.
7. Victorinox Finlandia Scout
Lukittuvateräinen, iso kääntöveitsi. Mukana myös sakset, pihdit, saha, kaksi ristipäämeisseliä.
Yhteensä 18 toimintoa. Kyljessä upea leijonalogo. Pituus 111 mm. 75€
8. SA-Taistelijan kenkä M/05
Puolustusvoimien käyttämä malli, joka astui käyttöön vuoden 2007 aikana useimmissa varuskunnissa. Varsikengän muotoa on muutettu kaarevaksi, joten se rasittaa jalkaa aikaisempaa
vähemmän. Koot: 38-47. 159€
9. LJK-Hyppykenkä
Laskuvarjojääkärien käyttämä erikoismaihinnousukenkä. Valmistettu vedenkestävästä nahkasta, kengässä iskua vaimentava ergothan-sisäpohjallinen. Koot: 35-48. 145€
10.
11.
12.
10. Victorinox SwissTool Military FIN
Mustaksi oksidoitu Puolustusvoimien käyttämä versio nylon-vyökotelossa. Kestävin ja monipuolisin monitoimityökalu. Pituus suljettuna 115mm. 175€
11. Army-reppu
Kätevä pikkureppu, josta löytyy todella paljon taskuja sekä modulaariset kiinnityskohdat.
Valmistettu kestävästä 600D Polyesteristä / PVC. Tilavuus noin 25 litraa. Koko: 42 x 20 x 25 cm.
Värit: vihreä, coyote ja musta. Hinta nyt 29€! (Ennen 35€)
Repusta saatavilla myös isompaa versiota koossa : 51 x 29 x 28 cm. Värit vihreä ja musta. 45€
12. BW-Kantokassi
Kestävä ja tilava kantokassi. Voit heittää kassin selkään tai kantaa kahvoista. Tilavuus hieman
yli 60 litraa. 45€
Jäsentarjous
Termospullot
Thermos Midnight 0,75 35€ (42€)
Thermos midnight 1,0 l 38€ (45€)
Thermos Multi Ruoka ja juoma 33€ (39€)
Kenttäpakki
Saksalainen kolmiosainen
alumiinipakki. 12€ (15€)
Lusikkahaarukka
Armeijasta tuttu lusikkahaarukka.
Saksalainen malli ilman SA-leimoja.
5€ (8€)
Alennus liittojen jäsenille myymälästä tai verkkokaupasta
kirjautumalla palveluun.
inttistore.fi, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 HELSINKI, puh. 09 4056 2014, ma-pe 10-18, la 12-16
BLACKHAWK® kehittää ja
valmistaa huippulaadukkaita ja kestäviä taktisia
varusteita viranomaisille,
vartijoille ja urheilijoille.
Mallistosta löydät varusteet niin työhön kuin vapaa-aikaan.
Paita ja housut on valmistettu kevyestä, mutta erittäin
kestävästä polyester/puuvilla -vahvikerunkokankaasta.
Tactical-vaatteissa on tuplatikatut
saumat sekä vettä ja likaa hylkivä
DWR-käsittely.
LT2 Tactical -paita
Erittäin hengittävä muotoon ommeltu
kangas kainaloissa mahdollistaa täydellisen
liikkuvuuden ja ryhdikkään istuvuuden
Tilavat rintataskut ja joustavat tavaralenkit
läpissä
Hihatasku, jossa reikä mediasoittimen
johdolle
Piilonapit pitävät kauluksen ryhdikkäänä
LT2 Tactical -housut
Hengittävä muotoon ommeltu kangas
mahdollistaa täydellisen liikkuvuuden
Vahvikekangas polvissa ja takana
Piilotettu joustonauha vyötärössä
Kestävä YKK®-vetoketju ja Prym®-nepparit
Käsitaskuissa lokerot ja reisitaskuissa 2 kiinnityslenkkiä työkalulle, taskulampulle tms.
Silikoninauha vyötärössä pitää paidan
housuissa
LT2 Tactical paidan ja
housujen värit:
musta
vihreä
maahantuoja:
Tutustu ja osta Tactical-tuotteet lähimmältä jälleenmyyjäsi,
jonka löydät osoitteesta www.hjorth.fi.

Res-lehti - Sanomapaino

Transcription

Similar documents

Sotilaallinen kriisinhallinta

Järjestöt kokoontuivat Oulussa

Huippuvuorilla

Merenkulkutehtävät_kysymykset

MPK:n sisäinen tiedote - Nylands Brigads Gille rf

Paikallisjoukot tulevat

MPK:n sisäinen tiedote - Nylands Brigads Gille rf

4/2010 - Keski-Suomen Reservipiirit

2/2011 - Keski-Suomen Reservipiirit

3/2012 - Keski-Suomen Reservipiirit

Pahemminkin olisi voinut käydä - Etelä

AMT:n uudessa pieno- kaisessa on tehokas - AMT

A R I F M E T I K A N - Fenno